TIIVISTELMÄRAPORTTI YHTEISKUNNAN KRIITTISEN INFRAN SUOJAAMINEN CASE PIRKANMAAN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄRAPORTTI YHTEISKUNNAN KRIITTISEN INFRAN SUOJAAMINEN CASE PIRKANMAAN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄ"

Transkriptio

1 2012/MAT830 ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) TIIVISTELMÄRAPORTTI YHTEISKUNNAN KRIITTISEN INFRAN SUOJAAMINEN CASE PIRKANMAAN LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄ Kirsi Virrantaus, Aalto yliopisto Mika Hyytiäinen, MPKK Hannes Seppänen, Aalto yliopisto Markus Pöllänen, Tampereen teknillinen yliopisto Zhe Zhang, Aalto yliopisto Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin keskinäisriippuvuutta tutkitaan usein loogisen riippuvuuden näkökulmasta, eli miten niiden toiminnallisuudet ovat kytkeytyneet toisiinsa suorasti tai epäsuorasti. Johtuen mm. maapolitiikasta verkostomuotoiset infrastruktuuri ovat usein rakennettu kulkemaan rinnakkain tieverkon kanssa. Tutkimalla verkkojen rakenteellista haavoittuvuutta ja niiden fyysistä keskinäisriippuvuutta voidaan niiden sietokykyä parantaa tästä näkökulmasta. Tutkimuksessa suoritettiin tapaustutkimus Pirkanmaan alueella, jonka pohjalta ehdotetaan analyysimenetelmää kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuuden tutkimiseen. Analyysia voidaan käyttää suunnittelun, suojaamisen sekä varautumisen työkaluna ja sen avulla voidaan saavuttaa sietokykyisempi kriittinen infrastruktuuri. 1. Johdanto Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin keskinäisriippuvuus on noussut yhdeksi keskeisistä turvallisuuden teemoiksi viimevuosina. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa YTS2010 on uhkamalleissa huomioitu keskeisinä mm. voimahuoltoon, tietoliikenteeseen, logistiikkaan sekä yhdyskuntatekniikkaan liittyvät häiriöt. Varsinkin näiden loogisia keskinäisriippuvuuksia on tutkittu (esimerkiksi Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen 2009 sekä Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisten toimintojen riskiarviointi 2005). Häiriö sähköverkossa voi esimerkiksi lamaannuttaa suuren osan myös muista verkoista sekä palveluista seurausvaikutusten kautta. Verkkojen fyysinen riippuvuus on puolestaan asia, joka jää helposti pienemmälle huomiolle. Kaavoitus ja maapolitiikka ohjaa vahvasti fyysisten verkkojen rakentamista ja sijoittamista. Pirstaloituneen maanomistuksen johdosta on verkot usein helpompi sijoittaa lähelle toisiaan, jolloin sopimuksia sekä kalliita maatöitä ei tarvitse tehdä moneen kertaan. Varsinkin tieverkko vetää puoleensa muita verkkoja. Sijoitettaessa useat yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeiset verkot lähekkäin, voidaan niiden fyysistä riippuvuutta ja haavoittuvuutta lisätä tahattomasti suoraan sekä välillisesti. Pahimmassa tapauksessa verkkojen haavoittuvat kohdat sijoittuvat samaan paikkaan, jolloin vaikuttamalla yhteen kohteeseen voidaan saada aikaan suuret seurausvaikutukset. 2. Tutkimuksen tavoite ja suunnitelma Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata analyysiprosessi yhteiskunnan kriittisen infran suojaamiseksi tunnistamalla sen haavoittuvuuksia paikkatietomenetelmien avulla. Verkoston haavoittuvuutta tarkastellaan tässä etenkin fyysisen eristäytyvyyden näkökulmasta, eli löytyykö verkosta sellaisia osia, joita katkaisemalla voidaan eristää sen osia. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää miten verkkojen haavoittuvuuden alueellista kasautumista eli ns. yhdistettyä haavoittuvuutta voitaisiin tutkia. Postiosoite MATINE Puolustusministeriö PL HELSINKI Sähköposti Käyntiosoite Puhelinvaihde Eteläinen Makasiinikatu HELSINKI (09) WWW-sivut Y-tunnus FI Pääsihteeri (09) OVT-tunnus/verkkolaskuosoite Itellan operaattorivälittäjätunnus Suunnittelusihteeri Toimistosihteeri (09) Faksi kirjaamo (09) Verkkolaskuoperaattori Yhteyshenkilö/Itella Itella Information Oy

2 Tutkimus jakaantuu kahteen osaan: ensinnäkin miten verkkoa hyödynnetään eli mitkä ovat sen toiminnallisuudet, ja toisaalta miten verkon rakenne vaikuttaa sen toimintaan rakenteellisen haavoittuvuuden kautta. Tutkimuksen ensimmäinen osuus suoritettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa, jossa on tutkittu logistiikan huoltovarmuutta ja kuljetusjärjestelmän toimintaedellytyksiä normaali- ja poikkeusolosuhteissa. Toiminnallisen analyysin tavoitteena on kuvata miten verkkoa hyödynnetään, jotta sen toiminnallisuudet ja haavoittuvuus ymmärretään paremmin. Myös haavoittuvuuden merkityksellisyys ja mahdolliset seurausvaikutukset voidaan hahmottaa paremmin toiminnallisen analyysin kautta. Tutkimuksen toinen osuus suoritettiin Aalto-yliopiston Maankäyttötieteiden laitoksella, jossa on vuosia tutkittu ja kehitetty kriisitilanteisiin ja varautumiseen tarkoitettuja paikkatietomenetelmiä. Toisessa osuudessa tutkitaan aineistojen laadun vaikutusta analyysiin sekä verkon rakenteellisen haavoittuvuuden analysointia verkkopohjaisilla menetelmillä. Tutkimus on tapaustutkimus, jossa koealueena toimii Pirkanmaa. Tutkimuksessa selvitetään kuinka hyvin kehitettyjen kriisitilanteiden hallinnan kvantitatiivisten menetelmien tietotarpeet pystytään täyttämään käytännön tilanteessa. Tutkimuksesta saatava tulos on merkityksellinen kriisitilanteisiin varautumisen kannalta sekä jatkotutkimuksen suuntaamisessa. 3. Aineisto ja menetelmät Tämän projektin puitteissa tehtiin esimerkkianalyysi Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen tieverkolle. Menetelmä on laajennettavissa muihin verkostoihin, mutta vaatii niiden ominaisuuksien tarkempaa tuntemista. Tässä pääpaino oli menetelmien testaamisessa ja kehittämisessä, jolloin absoluuttiset tulokset verkoston haavoittuvuudesta ei ollut tavoite. Tässä tapauksessa tulokset olisivat olleet myös tietoturvasyistä (verkostojen tarkka sijainti, haavoittuvat kohteet, verkostojen eri omistajat ym.) salaisia. Tästä syystä aineistoiksi valittiin jo osin vanhentunutta, mutta muodoltaan edelleen oikeaan dataa, jolloin aineistomme perusteella ei edes olisi voitu tehdä luotettavaa analyysiä. Pirkanmaan logistiikka-analyysi TTY:n hankeosuudessa tarkasteltiin Pirkanmaan ja Tampereen kriittisyyttä tiekuljetuksissa hyödyntäen data-analyysiä ja ArcGis-ohjelmistoa. Tutkimusosuuden päätehtäväksi asetettiin arvioida, miten tärkeä Pirkanmaa ja Tampere (ja koko Tampereen seutu) on tavarankuljetusten kannalta. Tarkastelu rajattiin tiekuljetuksiin, joiden osuus Suomessa kuljettavasta tavaramäärästä (tonneista) on n. 90 % ja kuljetussuoritteesta (tonnikilometreistä) n. 2/3. Kuten edellä on todettu, Pirkanmaa on keskeinen solmupiste myös rautatiekuljetuksille, joten myös näiden kuljetusten tarkastelu voitaisiin tehdä Pirkanmaan logistisen merkityksen tutkimiseksi. Tarkempi analyysi edellyttäisi kuitenkin dataa, jota ei ole saatavilla tarkalla tasolla tutkimuskäyttöön (VR:n data). Tutkimuskysymyksiksi, joilla Pirkanmaan, Tampereen seudun ja Tampereen merkitystä logistisen järjestelmän kannalta tutkittiin, asetettiin: Paljonko Suomen tiekuljetuksista alkaa tai päättyy Pirkanmaalle? Paljonko Pirkanmaalta lähtevistä ja saapuvista tiekuljetuksista on alueen sisäisiä? Paljonko Suomen tiekuljetuksista alkaa tai päättyy Tampereen seudulle ja paljonko Tampereelle? Paljonko tiekuljetuksista on Tampereen seutukunnan sisäisiä ja Tampereen sisäisiä? Miten tiekuljetukset kuormittavat Pirkanmaan tieverkkoa? Missä kulkevat merkittävimmät

3 tavaravirrat, jos ne sijoitellaan nopeimmalle väylälle? Miten Pirkanmaan maakunnan ulkopuoliset kuljetukset käyttävät Pirkanmaan (ja erityisesti Tampereen ja Tampereen seudun) tieverkkoa? Tutkimusaineistona hyödynnettiin Tilastokeskuksen Tieliikenteen tavarankuljetustilaston aineistoa vuosilta Pirkanmaalla tarkasteluajanjaksolla tapahtuneiden lukuisten kuntaliitosten vuoksi aineistossa esiintyvien aikaisempien kuntien tietoja jouduttiin manuaalisesti yhdistämään. Tieverkkotietona käytettiin Suomen tie- ja katuverkko dataa. Tutkimuskysymykset 1 ja 2: Pirkanmaan tiekuljetukset Tiekuljetusten määrä Suomessa oli vuosina keskimäärin 392,7 miljoonaa tonnia. Samalla ajanjaksolla Pirkanmaalta lähti 32,7 miljoonaa tonnia (8,3 % Suomen tiekuljetusmäärästä) ja saapui 34,2 miljoonaa tonnia (8,7 %). Määrää voidaan verrata esimerkiksi Pirkanmaan osuuteen Suomen väestöstä ( : 9,1 %), osuuteen arvonlisäyksestä (vuonna 2009: 8,5 %) tai osuuteen tuotannon arvosta (tuotos perushintaan v. 2009: 8,2 %) (Tilastokeskus). Pirkanmaan kuntien sisäiset ja väliset kuljetukset olivat 27,1 milj. t. Tämä tarkoittaa, että Pirkanmaan tiekuljetuksista noin 81 % oli Pirkanmaan sisäisiä. Kuntatasolla tarkastellen havaittiin merkittäviä eroja sen välillä, kuinka paljon kuljetukset pysyvät pelkästään yhden kunnan alueella. Kaikista tiekuljetustonneista Pirkanmaalla keskimäärin n. 40 % yhden kunnan sisäisiä. Tutkimuskysymykset 3 ja 4: Tampereen seudun ja Tampereen tiekuljetukset Tampereen seutukuntaan kuuluvista kunnista lähtenyt tiekuljetusmäärä oli 22,9 milj. t ja saapunut 23,4 milj. t. Nämä tarkoittavat osuuksina Pirkanmaan tonneista 69,7 % ja 68,0 %. Kaikista Tampereen seutukunnan tonneista seutukunnan sisäisiä oli 17,2 milj. t, ts. noin 75 % seutukunnan tonneista kuntien välisiä. Tampereelta lähtenyt tiekuljetusmäärä oli 10,4 milj. t ja saapunut 12,9 milj. t. Suhteuttamalla tonnit voidaan todeta, että Tampereen osuus Suomen tiekuljetuksista 2,7 % ja 3,3 % ja Pirkanmaan 31,9 % ja 37,7 %. Tampereen sisäisiä kuljetuksia oli 6,8 milj. t Tutkimuskysymykset 5: Tiekuljetukset Pirkanmaan tieverkolla Kuljetusten sijoittelu tehtiin tieverkolle laskemalla jokaisen kunnan välille tieverkkoa pitkin kuljettuna nopein reitti, jota pitkin kuljetusten on oletettu kulkeneen. Seuraavissa kuvissa reittejä on painotettu kuljetetun tavaramäärän (tonnit) perusteella, ts. mitä vahvempi viiva, sitä enemmän kuljetuksia. Tarkastelu olettaa lähtötietona käytetyn Tilastokeskuksen aineiston pohjalta kaikki kuljetukset kunnassa tiettyyn pisteeseen (kunnan laskennallinen keskipiste), vaikka todellisuudessa kuljetukset hajaantuvat useisiin pisteisiin ja siten laajemmalle tieverkolle. Todellisuudessa kaikki kuljetukset eivät myöskään hakeudu nopeimmalle reitille, vaan kuljetuksia voidaan ohjata myös muilla kriteerein, joskin todellisuudessa kuljetukset erityisesti pidemmillä matkoilla hakeutuvat nopeimmille reiteille ja siten yleensä päätieverkolle. Tämän vuoksi kuljetusten jakauma ei ole tarkka yksittäisten tieosuuksien tasolla, mutta on karkeasti (ja isompien väylien osalta) oikeansuuntainen. Lisäksi ArcGis-ohjelmiston ja käytetyn tieverkkodatan ominaisuuksista johtuen rakenteellisesti erotellut suunnat ja tiet (moottoritiet, keskikaiteelliset tiejaksot) näkyvät kahtena viivana, eikä kuljetusmäärä ei näissä kohdin summaudu.

4 b) Kuva 1: a) Suomen tiekuljetukset, b) Tampereen alueen tieverkon kuljetukset Tutkimuskysymys 6: Muiden maakuntien tiekuljetukset Pirkanmaan tieverkolla Viimeisenä tutkimuskysymyksenä tarkasteltiin sitä, millainen merkitys Pirkanmaalla on muun Suomen tiekuljetuksille. Tätä tarkastelua varten aineistosta poistettiin Pirkanmaan kunnista lähteneet ja kuntiin saapuneet kuljetukset. Tällöin Pirkanmaan tieverkolla näkyvät ne kuljetukset, joiden lähtö- ja määräpaikka on Pirkanmaan ulkopuolella ja näiden kuljetuksien kannalta Pirkanmaa on läpikulkumaakunta. Kaiken kaikkiaan tehdyt tarkastelut Pirkanmaan ja tarkemmin Tampereen seudun ja Tampereen kuljetuksista kuvaavat tärkeitä tieverkon yhteyksiä kuljetusten kannalta. Pirkanmaan ulkopuolisten kuljetusten tarkastelu nostaa esille erityisesti Tampereen valtakunnallisen merkityksen solmupisteenä: useat pitkämatkaiset kuljetukset kulkevat Tampereen kautta. Verkostojen haavoittuvuusanalyysi Aallon osuudessa keskityttiin verkkojen rakenteiden tutkimiseen. Tutkimus jakaantui kahteen osaan, joista ensimmäisessä selvitettiin mitä aineistoja on saatavilla sekä mitä aineiston laatutekijöitä liittyy verkostoihin. Toisessa osassa ohjelmoitiin analyysimenetelmä verkoston rakenteellisten haavoittuvuuksien tunnistamiseksi. Verkkoja mallinnetaan tyypillisesti graafeina, jotka koostuvat solmuista ja kaarista. Graafi voi olla lisäksi suunnattu tai suuntaamaton. Graafin topologialla tarkoitetaan sen solmujen ja kaarien välisiä jatkuvuussuhteita. Topologisella eheydellä puolestaan viitataan etenkin solmujen ja kaarien yhdistävyyden säilymiseen. Mallissa olevien suhteiden tulee siis vastata todellisuutta. Graafin perinteisiä ominaisuuksia ovat mm. kustannus tai kapasiteetti, eli esimerkiksi mikä on edullisin reitti tai paljonko verkossa voi kulkea esimerkiksi vettä tietyssä aikayksikössä. Näissä graafin yhdistävyys on edellytys tulosten luotettavuudelle. Graafille voidaan laskea myös sen muita ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja, kuten välillisyys (betweenness) tai keskeisyys (centrality). Riippuen verkosta ja tutkittavista ominaisuuksista erityyppiset tunnusluvut tai laskelmat sopivat tiettyihin tilanteisiin. Välisyydellä tarkoitetaan jonkin verkon kaaren tai solmun roolia lyhimpien reittien välittäjänä. Keskeisyydellä puolestaan tarkoitetaan kuinka paljon solmulla tai kaarella on suoria yhteyksiä muihin solmuihin. Aineistojen saatavuus ja laatu Aineistoihin liittyen selvitimme vastausta kahteen kysymykseen: 1) mitä aineisto kriittiseen infraan liittyen on saatavilla sekä 2) mikä on keskeistä sen laadun osalta.

5 Ensimmäisen kysymyksen osalta määrittelimme mitä aineistoja tarvitsisimme ja mistä ne olisivat saatavilla. Lähtökohtana olivat YTS:ssa määritellyt verkostomuotoiset kriittiset infrastruktuurit. Johtuen etenkin tietoturvasyistä emme saaneet käyttöömme ajantasaista emmekä täydellistä aineistoa. Osa aineistoista on yritysten liiketoimintaa ja niiden saatavuus on hyvin rajoitettua. Kaupungin omistamat aineistot on kuitenkin saatavilla. Usean kaupungin tapauksessa vastaan voisi kuitenkin tulla haasteita aineistojen yhteensopivuuden kanssa. Koska tavoitteena oli kehittää menetelmää haavoittuvuuksien tunnistamiseksi, ei absoluuttisilla tuloksilla olisi tässä vaiheessa ollut merkitystä. Lisäksi tulosten tuli olla julkisia ja tietoturvaluokitellun aineiston kanssa tämä ei olisi onnistunut. Saimme Tampereen kaupungilta vanhasta järjestelmästä irrotettua ei-ajantasaista mutta muodoltaan oikeaa aineistoa liittyen seuraaviin verkostoihin: maakaasu, maanalainen televerkko, maanalaiset sähkökaapelit, kaukolämpö, jätevesiputket, sadevesiputket, ja juomavesiputket. Lisäksi saimme Paituli-palvelusta ajantasaisen Digiroad-aineiston koskien alueen tieverkkoa ja väestötietoaineistoa Tampereen kaupungilta. Aineistoja kriittiseen infraan liittyen oli siis hyvin saatavilla tietyin rajoituksin. Toisella aineistoihin liittyvällä kysymyksellä haluttiin selvittää mikä on laadun osalta oleellista analysoitaessa verkostomuotoista aineistoa. JHS 160 suosituksessa on kuvattu paikkatiedon laadun elementit. Niitä ovat täydellisyys, looginen eheys, sijaintitarkkuus, ajallinen tarkkuus sekä ominaisuustarkkuus. Keskeisimmiksi tässä tutkimuksessa nousivat loogisen eheyden osalta topologinen eheys, ajallisen tarkkuuden osalta ajanmukaisuus, sekä ominaisuustarkkuuden osalta luokittelun oikeellisuus. Analysoitaessa verkostodataa ei sijaintitarkkuudella ole kovin suurta merkitystä, paitsi eri aineistojen yhteneväisyyden osalta. Topologinen eheys on yleensä paljon oleellisempaa analyysin kannalta. Topologisella eheydellä tarkoitetaan aineiston jatkuvuussuhteiden säilymistä. Näitä ovat esimerkiksi solmu-kaari -yhdistävyyksien säilyminen tai tiesillan säilyminen siltana eikä muuttuminen risteykseksi. Ajallinen tarkkuus nousi esille koska saimme käyttöömme osin yli 5 vuotta vanhaa aineistoa. Vaikka infrastruktuuri muuttuu melko hitaasti, on analyysin osalta keskeistä että käytössä on ajantasaisin tieto. Luokittelun oikeellisuus kuvaa kuinka paljon yksilöitä on luokiteltu virheellisesti. Tämä vaikuttaa esimerkiksi väärin luokitellun tietyypin tai sähköverkon osan osalta virheelliseen analyysiin. b) Kuva 2: a) Topologisen eheyden esimerkkejä, b) esimerkki vesijohtoverkkoaineistosta Kuvassa 2 a) on kuvattu esimerkkejä verkon yhdistävyysongelmista liittyen topologiseen eheyteen. Viivat eivät välttämättä yhdisty toisiinsa useasta eri syystä. Edellisen kaaren loppusolmu voi poiketa hieman seuraavan alkusolmusta, jolloin muutamien senttien johdosta kaaret eivät yhdisty toisiinsa. Kahden kaaren leikkauksen tapauksessa emme voi välttämättä tietää onko kyseessä silta tai risteys, jolloin kyseessä on taas yhdistävyyson-

6 gelma. Esimerkiksi Digiroad-aineistossa tieosuus voi koostua useasta segmentistä johtuen aineiston käyttötarkoituksesta. Tällä tavoin vaihtuva nopeusrajoitus tai päällystetyyppi kesken tieosuuden voidaan kuvata aineistoon. Verkkoa mallinnettaessa tämä aiheuttaa kuitenkin haasteen yhdistävyyden sekä aineiston koon suhteen. Kuvassa 2 b) on esimerkki vesijohtoverkko-aineistosta. Aineiston käyttö sellaisenaan asettaa haasteen verkostoanalyysille johtuen suuresta määrästä yksityiskohtia ja epävarmuutta verkon yhdistävyydestä. Aineistojen laatuanalyysin perusteella päätimme keskittyä analysoimaan pääasiassa tieaineistoa. Tien toiminnallisuudet ja sen haavoittuvuus on myös helppo kaikkien ymmärtää mutta tulokset ovat laajennettavissa käsittämään myös muita verkkoja. Haavoittuvuusanalyysi Toinen osuus Aallon työstä liittyi verkon rakenteellisen haavoittuvuuden tutkimiseen. Tavoitteena oli kehittää ja ohjelmoida menetelmä jolla verkon rakenteellista haavoittuvuutta voidaan tutkia. Verkon haavoittuvuus on sen rakenteellinen ominaisuus. Jos esimerkiksi vain yksi silta yhdistää kahta isoa osaverkkoa, on verkko haavoittuva koska sillan katketessa alueet eristäytyvät toisistaan. Graafianalyysin puolella on tunnuslukuja liittyen keskisyyteen (centrality) ja välillisyyteen (betweenness). Koska graafiteorian pohjana on sosiaaliset verkostot, keskitytään näissä tyypillisesti kaarien sijaan solmuihin. Centralitytunnusluvulla kuvataan sosiaalisissa verkostoissa siis solmua, jolla on paljon suoria yhteyksiä muihin solmuihin. Betweenness-tunnusluvulla taas kuvataan onko solmu välittäjän roolissa. Esimerkiksi tieverkon haavoittuvuuden kannalta betweenness-tunnusluku on keskeinen, sillä sen avulla voidaan löytää ns. välittäjäkaaria jotka katketessaan haittaavat oleellisesti verkon toimintaa. Solmujen sijaan tarkastelemme siis kaaria ja niiden välisiä suhteita. Johtuen tästä ei valmiita menetelmiä ole käytettävissä vaan osana työtä ohjelmoimme tähän menetelmän. Jatkossa tätä ohjelmaa voidaan täydentää esimerkiksi verkon osien painotuksella. Kuva 3: Betweenness arvojen laskennan työkulku Kuva 3 esittää betweenness-arvojen laskennan työkulkua Tampereen alueen Digiroadaineistolle. Jotta lähtöaineistoa voidaan käyttää laskentaan, on se muutettava ensin viereisyysmatriisiksi (adjacency matrix). Viereisyysmatriisilla kuvataan mitkä graafin solmut, tai tässä tapauksessa kaaret, ovat vierekkäisiä eli yhdistyvät toisiinsa. Tässä vaiheessa aineiston laadulla on suurin merkitys, sillä jos aineiston yhdistävyys ei ole täydellinen ovat tulokset virheellisiä. Viereisyysmatriisin perusteella voidaan luoda graafi lyhimmän reitin laskentaa varten. Betweenness-arvot eri tieosuuksille saadaan perustuen siihen, kuinka paljon kaikista verkon lyhimmistä reiteistä kulkee tietyn tieosuuden kautta.

7 a) b) Kuva 4: a) Tampereen päätiet, b) Tampereen pääteiden betweenness arvot Kuva 4 a) esittää Tampereen päätieverkkoa jolle betweenness-laskenta suoritettiin. Digiroad-aineistossa tieosuus koostuu useista segmenteistä joilla voidaan kuvata esimerkiksi nopeusrajoituksen tai tiepäällysteen vaihtumista. Tämän takia yksi tieosuus voi koostua jopa kymmenistä segmenteistä ja analyysin laskeminen tälle aineistolle on erittäin hidasta. Käytimme ArcGIS ohjelman Merge-työkalua yhdistämään tieosuuden segmenttejä, mutta tämän jälkeen yhdistetyn tieosuuden geometria kuvautuu väärin. Johtuen mm. tästä yhdistävyysongelmasta emme voineet laskea luotettavia tuloksia tieverkolle. Kuva 4 b) esittää Tampereen päätieverkolle laskettuja betweenness-arvoja. 4. Tulokset ja pohdinta Tehdyn tapaustutkimuksen sekä teoreettisen perustan avulla voidaan kuvata yleistetty analyysiprosessi verkon haavoittuvuudelle. Kuva esittää analyysiprosessin yleisen kulun. 1 Ongelman määrittely Analyysi alkaa ongelman ja tavoitteen määrittelyllä. Analyysi voidaan suorittaa esimerkiksi osana kaavoitussuunnittelua, jolloin voidaan tarkistaa, ettei erityisen haavoittuvia ratkaisuita pääse syntymään. Määrittelyvaiheessa rajataan myös tarkasteltava alue sekä mille verkoille analyysi suoritetaan. Ongelman määrittely voi olla esimerkiksi Pirkanmaan tämänhetkisten maanalaisten johtoverkkojen yhdistetyn haavoittuvuuden selvittäminen.

8 2 Verkkojen mallinnus Verkkojen analysointia varten tarvitaan siihen soveltuvaa aineistoa. Riippuen analysoitavan alueen laajuudesta sekä tutkittavista verkoista voi käytettäviin aineistoihin olla eri vaihtoehtoja. Kun on selvillä mitä verkkoja tarkastellaan ja millä laajuudella tai tarkkuudella niitä halutaan analysoida, voidaan selvittää mistä aineistoja olisi saatavilla. Kunkin verkon osalta selvitetään siis mistä löytyy sopivin aineisto käyttötarkoitukseen, missä muodossa se on, miten se vastaa haluttua laatua ja joudutaanko sitä esikäsittelemään. Käyttötarkoitukseen sopivan aineiston saatavuus sisältää useita rajaavia tekijöitä. Saatavuuteen liittyy mitä eri aineistoja verkkoon liittyen on olemassa, onko aineisto saatavilla ja mihin hintaan, sekä onko aineiston muoto sopiva käyttötarkoitukseen. Aineiston laatukuvaus noudattaa Suomessa JHS 160 standardia. Verkot kuvataan yleensä vektorimuotoisena aineistona, jolloin keskeisimmiksi tekijöiksi muodostuvat topologinen eheys sekä ajantasaisuus. Aineistolle joudutaan mahdollisesti tekemään esikäsittelyä, jossa se esimerkiksi muunnetaan oikeaan koordinaatistoon, sitä yleistetään, sen laatua parannetaan tai sitä rajataan. Aineiston manuaalinen läpikäynti saattaa olla välttämätöntä. Tuloksena saadaan tutkittavista verkoista aineistot joita voidaan käyttää seuraavissa analyyseissa sekä laadun kuvaus jonka perusteella tulosten luotettavuutta voidaan arvioida. 3 Toiminnalliset analyysit Verkkojen toiminnallisuuksien ymmärtäminen on keskeistä, jotta niiden haavoittuvuuksia voidaan analysoida ja tulkita. Tarkoituksena on tutkia ja selvittää miten kutakin verkkoa käytetään ja mitkä ovat sen toiminnallisuudet. Tämä luo ymmärrystä mm. siitä mitä haavoittuvuus tarkoittaa kyseisen verkon osalta. Tieverkon toiminnallisuudet on helppo ymmärtää, mutta jos kyseessä on esimerkiksi televerkko, ovat toiminnallisuudet huomattavasti monimutkaisempia. Toiminnallisen analyysin yhtenä tavoitteena onkin saada ymmärrys verkosta, jotta voidaan valita sille parhaiten soveltuvat analyysimenetelmät. Toiminnallinen analyysi suoritetaan kaikille analysoitaville verkoille. Toiminnallinen analyysi koostuu soveltuvien analyysimenetelmien valitsemisesta, käyttödatan keruusta, arvioinnista ja käsittelystä, sekä tulosten arvioinnista. Erityyppisille verkoille sovelletaan eri analyyseja, sillä verkon toiminnallisuudet poikkeavat toisistaan. Verkko-optimoinnin perusongelmia ovat lyhin reitti, maksimivirtausongelma, minimikustannuksinen virtausongelma tai minimi virittäjäpuu. Verkon käytöstä tarvitaan myös käyttödataa, esimerkiksi raskaan liikenteen tavara- ja ajoneuvovirroista. Käyttöaineisto ei aina ole saatavissa verkko-aineiston yhteydessä. Esimerkiksi tieverkkodatan ja vuosittaisen kuljetusdatan omistavat eri tuottajat. Käyttödatalle on tehtävä myös laadunarviointi soveltuvin osin sekä mahdollinen käsittely ennen kun sitä voidaan hyödyntää. Toiminnallisen analyysin tuloksena saadaan kuvaus miten verkkoa hyödynnetään kyseisen datan valossa. Kuvaus voi olla nykytilasta, kehityksestä tai arvio tulevasta. Se voi olla esimerkiksi Pirkanmaan rooli Suomen kuorma-autojen tavaravirroissa vuosina Toiminnallisen analyysin perusteella saadaan myös lähtökohdat rakenteellisen analyysin suorittamiseen. 4 Rakenteelliset analyysit Rakenteelliset analyysit kuvaavat, miten verkkojen rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat niiden haavoittuvuuteen. Ymmärtämällä verkon toiminnallisuudet voidaan sen rakennetta tarkastella oikeilla menetelmillä. Analyysin datana käytetään vaiheessa 2 määritettyä dataa, eli vektorimuotoista verkkodataa. Tulosten luotettavuuden kannalta keskeistä on, että verkkodata on laadultaan riittävää etenkin yhdistävyyden osalta.

9 Verkon rakenteellista haavoittuvuutta voidaan tutkia esimerkiksi verkkoanalyysin erilaisilla keskisyys (centrality) tunnusluvuilla tai cut-edge arvolla. Keskisyyden tunnuslukuja ovat esimerkiksi lokaali keskisyys (local centrality), globaali keskisyys (global centrality), tai välillisyys (betweenness). Keskisyyden tunnusluvut tarkastelevat kuinka paljon solmulla tai kaarella on suoria yhteyksiä suhteessa muihin. Välillisyys puolestaa kuvaa sitä, kuinka paljon solmun tai kaaren kautta kulkee lyhimpiä reittejä koko verkon lyhimmistä reiteistä. Cut-point tai cut-edge kuvaa solmua tai kaarta, joka katketessaan eristää jonkin verkon osan. Analyysin tuloksena saadaan verkolle kuvaava esitys sen rakenteellisesta haavoittuvuudesta. Sillä voi olla jokin kriittinen kaari joka katketessaan vaikuttaa oleellisesti koko verkon toimintaan. 5 Visualisointi ja tulkinta Tulosten tulkinta edellyttää käyttäjän suurta roolia. Haavoittuvuus ei ole täysin yksikäsitteinen ilmiö ja verkon toiminnallisuuksien ymmärtäminen aineiston laadun ohella on keskeistä tulosten luotettavuuden kannalta. Visualisoimalla usean eri verkon haavoittuvuudet voidaan tarkastella onko kriittinen infra laajemmin haavoittuva. Kuten todettu aiemmin on kriittisen infran fyysinen riippuvuus heikommin tutkittu kuin looginen riippuvuus. Johtuen mm. kaavoituksesta, on verkostot usein sijoitettu lähekkäin. Jos useat verkot ovat rakentuneet samalla tavalla, ovat myös niiden haavoittuvuuden voineet kasautua samoihin kohtiin. Analyysin tuloksia voidaan käyttää kriittisen infran suunnittelussa, niiden suojaamisessa sekä varautumisessa. Potentiaalisina hyötyinä ovat sietokykyisempi infra sekä tätä kautta kustannussäästöt. Väestön toimeentulon, elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kriittisen infrastruktuurin rakenteellisen haavoittuvuuden ja siihen liittyvien toiminnallisuuksien tunnistaminen on keskeistä ja useiden viranomaisten ja muiden toimijoiden vastuulla. 5. Loppupäätelmät Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää mitä vaaditaan kriittisen infran haavoittuvuuksien tunnistamiseksi. Painopisteenä olivat aineistot, laatu sekä menetelmät fyysisen haavoittuvuuden analysoimiseen. Haavoittuvien kohteiden etsiminen ei ollut tässä vaiheessa tavoitteena, ainoastaan tukevien menetelmien selvittäminen. Analyysilla voidaan tukea kriittisen infran suunnittelua, suojaamista sekä varautumista tuottamalla tietoa niiden haavoittuvuudesta ja fyysisestä riippuvuudesta. Suunnittelua voidaan tukea mahdollistamalla eri skenaarioiden läpikäymisen ja haavoittuvien ratkaisuiden muuttamisen ennen niiden toteutusta. Tämä voidaan tehdä jo kaavoitusvaiheessa ja viimeistään suunnittelussa. Kokonaisturvallisuus ja riippuvuuksien vähentäminen pitäisi ottaa yhdeksi ennakoinnin kriteeriksi muiden kuten normaalitilanteen taloudellisuuden rinnalle. Parhaimmillaan turvallisuutta voidaan parantaa ilman lisäkustannuksia. Suojaamisen osalta verkkoa voidaan kehittää sietokykyisempään suuntaan todettuja haavoittuvuuksia vähentämällä esimerkiksi kiertoreittejä rakentamalla. Erityisissä uhkatilanteissa olivatpa nämä tahallaan aiheutettuja tai esimerkiksi luonnon- tai muista onnettomuuksista johtuvia on mahdollista kohdentaa erityisiä suojaamistoimenpiteitä haavoittuvimpiin osiin. Jos haavoittuvuus on hankala tai hidas muuttaa, voidaan varautumisessa huomioida tämä ja mahdollisen uhkan toteutuessa resurssit osataan suunnata paremmin. Jo pelkkä haavoittuvuuksien tunnistaminen, näistä aiheutuvien tilanteiden harjoittelu sekä toimien

10 ennakkosuunnittelu vähentävät merkittävästi syntyviä haittoja kriisitilanteissa. Lisäksi tunnistaminen auttaa suuntaamaan korjaavat toimenpiteet kokonaisuuden kannalta optimaalisimmalla tavalla. Hyötyinä analyysista ovat kustannussäästöt sekä sietokykyisempi kriittinen infra. Tässä raportissa esitetyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä kriittisen infran fyysisen haavoittuvuuden analysoimiseen tarvittaisiin. Tavoitteena tässä vaiheessa ei ollut selvittää esimerkiksi mistä löytyy haavoittuvuuden todellisia hotspot-alueita. Jatkossa tutkimusta tulisi suunnata analyysiprosessin varsinaisten menetelmien kehittämiseen sekä aineiston laadun varmistamisen automatisointiin tai kehittämiseen. Myös käyttäjän tietämyksen roolia ja dokumentointia osana tulosten tulkintaa tulisi kehittää. Tutkimuksen päätyttyä on keskusteltu Aalto-yliopiston Systeemianalyysinlaitoksen kanssa yhteistyöstä. Systeemianalyysin laitoksella on myös tutkittu Matinen rahoituksella 2012 kriittistä infrastruktuuri hankkeessa Monimutkaisten järjestelmien toimintavarmuuden parantaminen. Jatkossa nämä kaksi lähestymistapaa voitaisiin yhdistää. 6. Tutkimuksen tuottamat tieteelliset julkaisut ja muut mahdolliset raportit Tutkimuksesta tullaan julkaisemaan kaksi tieteellistä artikkelia, jotka ovat osa Zhe Zhangin sekä Hannes Seppäsen väitöskirjoja. 7. Hankkeen seuraajan lausunto raportista Yhteiskunnan kriisivalmiusjaosto on seurannut hanketta ja tavannut tutkijaryhmän kaksi kertaa hankkeen aikana. Jaoston näkemys on, että tutkimus tuo arvokkaan lisän kriittisen infrastruktuurin kehittämisen tietopohjalle, ja että tutkimus täyttää MATINE:n rahoittamalle tutkimukselle asetetut vaatimukset. Tutkimuksessa on tarkasteltu uusia menetelmiä. Tästä seuraa, että tulokset eivät kaikilta osin ole sellaisenaan käyttöön sovellettavia. Raportti jättää myös avoimia kysymyksiä kehitettyjen menetelmien käytettävyydestä ja niillä saavutettavien tulosten luotettavuudesta. Kuten tekijätkin toteavat, haavoittuvuus ei ole täysin yksikäsitteinen ilmiö. Sen tarkempi määrittely tutkimuksen alussa olisi ehkä ollut tarpeen. Haavoittuvuutta arvioitaessa tarkasteltavan järjestelmän toiminnallisuuksien ymmärtäminen on keskeistä tulosten luotettavuuden kannalta.

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä

Luku 7. Verkkoalgoritmit. 7.1 Määritelmiä Luku 7 Verkkoalgoritmit Verkot soveltuvat monenlaisten ohjelmointiongelmien mallintamiseen. Tyypillinen esimerkki verkosta on tieverkosto, jonka rakenne muistuttaa luonnostaan verkkoa. Joskus taas verkko

Lisätiedot

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria

Graafit ja verkot. Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja. eli haaroja. Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Graafit ja verkot Suuntamaton graafi: eli haaroja Joukko solmuja ja joukko järjestämättömiä solmupareja Suunnattu graafi: Joukko solmuja ja joukko järjestettyjä solmupareja eli kaaria Haaran päätesolmut:

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna 1 GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna Ossi Kotavaara, (Virpi Keränen) ja Jarmo Rusanen Liikuntakaavoitus suosituksia liikuntaa suosivan elinympäristön

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden huoltovarmuus

Metsäteollisuuden huoltovarmuus Huoltovarmuuden turvaaminen poikkeustilanteissa -seminaari, Helsinki Metsäteollisuuden huoltovarmuus Harri Rumpunen 2 Metsäteollisuus Suomessa Suomen metsäteollisuus 2009 Tuoteryhmät Tuotanto (2008) Vienti

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Monimutkaisten järjestelmien toimintavarmuuden parantaminen

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Monimutkaisten järjestelmien toimintavarmuuden parantaminen 2013/849 1 (11) ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2539-3 Tiivistelmä TIIVISTELMÄRAPORTTI Monimutkaisten järjestelmien toimintavarmuuden parantaminen Ahti Salo ja Jussi Kangaspunta Matematiikan

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

Kuva Suomen päätieverkko 1 Moottoritiet on merkitty karttaan vihreällä, muut valtatiet punaisella ja kantatiet keltaisella värillä.

Kuva Suomen päätieverkko 1 Moottoritiet on merkitty karttaan vihreällä, muut valtatiet punaisella ja kantatiet keltaisella värillä. POHDIN projekti TIEVERKKO Tieverkon etäisyyksien minimointi ja esimerkiksi maakaapeleiden kokonaismäärän minimointi sekä ylipäätään äärellisen pistejoukon yhdistäminen reitityksillä toisiinsa niin, että

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Keskusverkkotyön lähtökohdat Maakunnan rakenteen ja ominaisuuksien kuvaaminen tarkasteluhetkellä Tarkastelu

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely

Opetusmateriaali. Fermat'n periaatteen esittely Opetusmateriaali Fermat'n periaatteen esittely Hengenpelastajan tehtävässä kuvataan miten hengenpelastaja yrittää hakea nopeinta reittiä vedessä apua tarvitsevan ihmisen luo - olettaen, että hengenpelastaja

Lisätiedot

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä:

Solmu 3/2001 Solmu 3/2001. Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Frégier n lause Simo K. Kivelä Kevään 2001 ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan kokeessa oli seuraava tehtävä: Suorakulmaisen kolmion kaikki kärjet sijaitsevat paraabelilla y = x 2 ; suoran kulman

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Paikkatietojärjestelmät

Paikkatietojärjestelmät Paikkatietojärjestelmät Engl. GIS, Geographical Information Systems. Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti (koordinaatit). Paikkatieto esitetään taulukkona jossa on kunkin sijainnin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ

TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ 2011/797 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2280-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu

Lisätiedot

Esrin logistiikkaratkaisut. Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla

Esrin logistiikkaratkaisut. Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla Esrin logistiikkaratkaisut Logistiikan optimointi paikkatiedon avulla Paikkatiedon näkökulma logistiikkaan Esrin paikkatietojärjestelmäratkaisut auttavat kuljetusalan organisaatioita hallitsemaan, analysoimaan

Lisätiedot

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Aiheena monimutkaisten ohjelmistovaltaisten järjestelmien testauksen automatisointi Mistä on kyse? ITEA2-puiteohjelman projekti: 2011-2014

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys

Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Pirkanmaan henkilöliikenteen kehittämisselvitys Tiekartta Pirkanmaan fiksuihin hankintoihin 3.3.2015 1 Pasi Metsäpuro Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Otteita raportista:

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT VERKOT ELI GRAAFIT Lähteet: Timo Harju, Opintomoniste Keijo Ruohonen, Graafiteoria (math.tut.fi/~ruohonen/gt.pdf) HISTORIAA Verkko- eli graafiteorian historia on saanut

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015

HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 HELSINGIN MASSAT JA UUMA 23.10.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori ALUERAKENTAMISHANKKEET 23.10.2015 Nimi (pvm:n ja nimen vaihto: Näytä > Ylä- ja alatunniste) 2 MAA-AINESHUOLTO 2010 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa

HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki. Tietoturva tiedon varastoinnissa HELIA TIKO 25.9.2006 ICT03D Tieto ja tiedon varastointi T.Mikkola, O.Virkki Tietoturva tiedon varastoinnissa 1 Sisällysluettelo Miksi Tietoturvaa? Tietoturva vrs. Tietosuoja Uhkia Tietoturvan osa-alueet

Lisätiedot

8.5. Järjestyssuhteet 1 / 19

8.5. Järjestyssuhteet 1 / 19 8.5. Järjestyssuhteet 1 / 19 Määritelmä Joukon suhteilla voidaan kuvata myös alkioiden järjestystä tietyn ominaisuuden suhteen. Järjestys on myös kaksipaikkainen suhde (ja on monia erilaisia järjestyksiä).

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta

Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen teiden ja siltojen korjaamisesta Kaupunginhallitus 93 25.03.2013 Tekninen lautakunta 44 14.05.2013 Tekninen lautakunta 79 19.11.2013 Kaupunginhallitus 5 20.01.2014 Kaupunginvaltuusto 3 27.01.2014 Valtuustoaloite aloitteessa nimettyjen

Lisätiedot

Harjoitus 3 (31.3.2015)

Harjoitus 3 (31.3.2015) Harjoitus (..05) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i,j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi

Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Sivu 1/8 Porvoon koulukuljetustarpeet lukukaudella 2011 2012, Koululiitu 2010 -analyysi Työn lähtökohdat ja tavoitteet Porvoon kaupungille saapuu vuosittain koulukyytianomuksia, joihin kaupungilla on velvollisuus

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 13 Ti 23.2.2016. Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 13 Ti 23.2.2016. Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 13 Ti 23.2.2016 Timo Männikkö Luento 13 Suunnittelumenetelmät Taulukointi Kapsäkkiongelma Ahne menetelmä Verkon lyhimmät polut Dijkstran menetelmä Verkon lyhin virittävä puu Kruskalin

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot

Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot Muistio TIKU-SL-B 1 (7) Dnro: 20.10.2015 93/501/2014 Viestintävirastolle toimitettavat kiinteiden tiedonsiirtoliittymien saatavuustiedot 1 Lähtökohdat ja rajaukset 2 Käyttökohteista yleisesti Tämä muistio

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi

OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3

Lisätiedot

Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa

Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Kiinnostuspohjainen topologian hallinta järjestämättömissä vertaisverkoissa Lektio 20.12.2012, Annemari Soranto Tietotekniikan laitos annemari.k.soranto@jyu.fi 1 Agenda Vertaisverkon määritelmä Haku vertaisverkossa

Lisätiedot