VaSkooli - koulutustakuumallin kehittäminen Turun ja Salon seutukuntiin. Loppujulkaisu. Hippuja VaSkoolista. Tuloksia ja hyviä käytäntöjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VaSkooli - koulutustakuumallin kehittäminen Turun ja Salon seutukuntiin. Loppujulkaisu. Hippuja VaSkoolista. Tuloksia ja hyviä käytäntöjä"

Transkriptio

1 VaSkooli - koulutustakuumallin kehittäminen Turun ja Salon seutukuntiin. Loppujulkaisu Hippuja VaSkoolista Tuloksia ja hyviä käytäntöjä

2 Hippuja VaSkoolista Tuloksia ja hyviä käytäntöjä Toimittaja Matti Mäkelä VaSkooli - koulutustakuumallin kehittäminen Turun ja Salon seutukuntiin. Loppujulkaisu

3 SISÄLLYSLUETTELO ALUKSI Johdanto...6 VaSkoolin koulutustakuumalli...7 Tutkittua tietoa koulutustakuusta Hippuja VaSkoolista Projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä VaSkooli-projektin loppujulkaisu Toimittaja: Matti Mäkelä Taitto: Markku Pennanen Kuvatoimittaja: Kirsti Bergman Painopaikka: Ekenäs Tryckeri Ab Julkaisija: VaSkooli-projekti Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto Opetusministeriö Projektin toteuttajaorganisaatiot ISBN-numero: VaSkooli-projektin toteuttajaorganisaatiot: Turun ammatti-instituutti (hallinnoiva organisaatio) Turun kaupungin opetuspalvelukeskus Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Turun yliopisto / Koulutussosiologian tutkimuskeskus Kaarinan kaupunki Liedon kunta Naantalin kaupunki Raision kaupunki Salon seudun koulutuskuntayhtymä NIVELVAIHEESSA JA ENNEN Nivelvaiheyhteistyö turvaa opiskelijan siirtymisen perusopetuksesta toiselle asteelle Toimintaluokan pedagogiset järjestelyt Liedon tsemppikuuri Naantali ja Raisio: yhteistyön 3-tasomalli Kaarinan malli OHJAUS MALLILLAAN Ohjaamo Kehittämiskeskus Ohjaajien verkosto Ryhmämuotoinen tuki opiskelijoille Turun ammatti-instituutissa Perhekeskeinen työ oppijan tukena TÄÄLTÄ TULLAAN ELÄMÄ Rästipaja Majakka näyttää suunnan kohti valmistumista Koulutuksesta työelämään -nivelvaiheen haasteet Suomi 2020 koulutusta, takuulla VaSkooli-projekti on osa koko EU:n alueella toteutettavaa EQUAL-ohjelmaa.

4 Johdanto Koulutustakuun eteen tehdään tällä hetkellä työtä laajalla rintamalla. Tavoitteen mukaan vuonna 2008 perusopetuksen päättävistä nuorista 96 % jatkaa seuraavana syksynä toisen asteen eri oppilaitoksissa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen tarvitaan työtä erilaisten joustavampien koulutusmallien sekä uusien ohjaus- ja tukikäytäntöjen kehittämiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Lisäksi on välttämätöntä varmistaa, että esimerkiksi toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on riittävästi koulutuspaikkoja, ja että ne on lisäksi oikein kohdennettu. Tähän työhön VaSkooli-projekti on osallistunut kehittämällä Turun ja Salon seutukuntiin koulutustakuumallia, jota voidaan hyödyntää myös muualla Suomessa. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on luotu esimerkiksi uusia toiminta- ja yhteistyömalleja, joiden avulla voidaan edistää nuorten siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään sekä ehkäistä opintojen keskeyttämisiä. Hankkeen tuloksellisuudesta kertoo se, että useimmat kehitetyistä toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä on otettu tai ollaan ottamassa osaksi normaalia toimintaa emo-organisaatioissa. Kädessäsi olevan VaSkooli-projektin loppujulkaisun tavoitteena on esitellä hankkeen tuloksia sekä niiden pohjalta syntynyttä koulutustakuumallia. Projektin kestäessä sen toteuttajatahot muokkasivat omia toimintatapojaan ja loivat puitteet kehittämistyölle etsimällä vastauksia näennäisen yksinkertaisiin kysymyksiin: Miten voidaan varmistaa nuorten siirtyminen toiselle asteelle perusopetuksen jälkeen? Miten ehkäistään koulutusten keskeyttämisiä? Mitkä mallit toimivat ja miksi? Kaikkein keskeisin kysymys oli kuitenkin se vaikein: Miksi Suomi tarvitsee koulutustakuuta? Ilmeisin vastaus lienee se, että erityisesti väestön ikääntyessä on entistä tärkeämpää varmistaa, että maassamme riittää koulutettuja osaajia myös tulevaisuudessa. Ehkä parhaiten asian kiteytti murrerunoilija Heli Laaksonen, joka vastasi aihetta koskeneeseen kyselyyn seuraavasti: Ihmise onni tule siit, et hänel o oma paikka täsä maailmas, oma merkitys ja tarkotus. Ammatin kaut ihmine rakentta oman pesäkolos ja vahvista miältäs, taito ja tiato antta rohkeut ja riamu. Kaikil tavoil tarttis autta nuari saama maailmasyrjäst kii jo iha alust saak. Ajatus nuorten koulutustakuusta nousi laajemmin esiin vuonna 2003 edellisen hallituksen työllisyysohjelman myötä. Tuolloin opetusministerinä toimineen Tuula Haataisen mukaan tavoitteena oli, että yksikään nuori ei jää koulutuksen ulkopuolelle. Suomella on oltava asemastaan kansainvälisessä työnjaossa visio, joka perustuu kansalliseen vahvuuteemme, korkeaan koulutustasoon sekä kykyyn tuottaa uusia ideoita ja innovaatioita, Haatainen painotti hallituksen työllisyysohjelman seminaarissa Helsingissä kyseisen vuoden joulukuussa. Matti Mäkelä Kirjoittaja on VaSkooli-projektin projektipäällikkö Tarkemmin koulutustakuun tavoitteeksi määrittyi, että vuonna 2008 vähintään 96 % perusopetuksen päättävistä nuorista jatkaa samana vuonna toisen asteen eri oppilaitoksissa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Myös Matti Vanhasen keväällä 2007 työnsä aloittaneen toisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu selkeä vaatimus koulutustakuun toteuttamisesta: Jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka sekä riittävät opintojen ohjaus- ja tukitoimet. Miksi koulutustakuuta tarvitaan? Koulutustakuun tarpeellisuudesta tuntuu vallitsevan laaja konsensus. Mutta miksi sitten jokaisen nuoren saaminen jatkoopintoihin on niin tärkeää? Asiaa voidaan tarkastella periaatteessa kahdesta näkökulmasta: yhteiskunnan ja yksilön. Yhteiskunnan kannalta syrjäytyminen on äärimmäisen kallista. Euron tarkkuudella on mahdotonta koskaan laskea, kuinka paljon yksi syrjäytynyt nuori tuo kustannuksia yhteiskunnalle, mutta jonkinlaisen kuvan asiasta antaa Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Raportti toteaa, että jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämän uralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, niin tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta. Kaikkiaan nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat raportin mukaan miljardiluokkaa. Onkin selvää, että niin valtion kuin kuntienkin tasolla sijoitus syrjäytymisen ehkäisyyn mahdollisimman varhaisessa VaSkooli-projektin toiminnan mahdollistaneessa kehittämiskumppanuudessa ovat olleet mukana seuraavat tahot: Turun ammatti-instituutti (hallinnoiva organisaatio), Turun kaupungin opetuspalvelukeskus, Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus, Turun yliopisto / Koulutussosiologian tutkimuskeskus, Kaarinan kaupunki, Liedon kunta, Naantalin kaupunki, Raision kaupunki ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä. VaSkooli-projekti on osa koko EU:n alueella toteutettavaa EQUAL-ohjelmaa, jonka tavoitteena on yhteistyön avulla kehittää uusia keinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä, syrjintää sekä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Pyrkimyksenä on tukea erityisesti heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien ja vaikeasti työllistettävien työelämäkynnyksen ylittämistä. Turussa Projektipäällikkö Matti Mäkelä Takuulla koulutukseen VaSkooli-projektin koulutustakuumalli 6 7

5 vaiheessa on erittäin tehokasta säästämistä. Seuraavat luvut osoittavat hyvin, minkä kokoluokan menoeristä on kysymys: - vuosittain noin 3000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa - opintonsa keskeyttää ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 30 ja lukiokoulutuksessa noin 11 prosenttia nuorista - ilman työtä tai koulutuspaikkaa on maassamme eräiden arvioiden mukaan jopa yli nuorta Lisäksi on hyvä muistaa, että yhteiskunnan ikärakenteen muuttumisen myötä nuorten ammatillisen koulutuksen tehtävä osaavan työvoiman saatavuuden turvaajana tulee yhä tärkeämmäksi. Työministeriön Työvoima raportin mukaan ensi vuosikymmenellä uuden koulutetun työvoiman kokonaistarve on vuosittain vähintään henkeä. Kun tähän tietoon lisätään se tosiasia, että vastaavasti ensi vuosikymmenellä vuotiaiden nuorten keskimääräinen ikäluokka on ainoastaan henkeä, on helppo huomata, että vaikka elinkeinoelämän tarpeisiin voidaan vastata muillakin toimilla (esimerkiksi työperäinen maahanmuutto, aikuiskoulutuksen tehostaminen), niin suomalainen yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa jokaista osaajaa. Koulutustakuun voi nähdä myös osana suomalaista tai laajemmin ajatellen pohjoismaista yhteiskuntamallia, jossa tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoamisen kaikille ja heikommassa asemassa olevista huolehtimisen nähdään olevan arvoja sinänsä. Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Sakari Ahola huomauttikin VaSkooli-projektin tiedotuslehdessä koulutustakuun olevan tärkeä ideologinen väline: Se viestittää, kuten esimerkiksi vastaava amerikkalainen ohjelma No Child Left Behind, että ketään ei jätetä. Se tavallaan pakottaa toiminnan tasolla pitämään huolen siitä, että ensinnäkin koulutuspaikkoja on riittävästi, ja toiseksi, että on joku peräpään valvoja, joka huolehtii siitä, että se vihon viimeinenkin Matti tai Maija oman koulutuspaikkansa löytää. Samoilla linjoilla oli myös samassa lehdessä koulutustakuun tärkeyttä korostanut Salon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Pasi Kankare: Yksilön kannalta koulutustakuu antaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan työurasta. Koulutustakuu on yksi demokraattisen yhteiskunnan yksilön perusoikeuksista. Yksilön kannalta koulutustakuun toteutuminen tai toteutumattomuus voikin merkitä eroa hyvän elämän ja tragedian välillä. VaSkooli-projektin avausseminaarissa puhunut maaherra Rauno Saari muistutti tuolloin, että syrjäytymisen hintaa tulee mitata myös muilla kuin pelkästään taloudellisilla mittareilla: Rahalla ei kuitenkaan todellista menetystä mitata. Kyse on elämästä ja se on ainutkertaista. Koulutustakuumallin kehittäminen Turussa ja Salossa VaSkooli-projektin päämääränä oli kehittää Turun ja Salon seutukuntiin koulutustakuumalli, jota jatkossa olisi mahdol- Koulutustakuun toteutuminen Turun ja Salon seutukunnissa lisuus hyödyntää myös muualla Suomessa. Kehitetty malli perustuu moniammatillisiin ohjaus- ja tukitoimiin, joustavaan työelämäyhteistyöhön, oikeanlaisten koulutuspaikkojen riittävyyden varmistamiseen, vanhempien kasvatusvastuun tukemiseen sekä oppilaiden elämänhallinnan ja työelämäkokemusten lisäämiseen. Hankkeen aikana saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että koulutustakuuta toteutettaessa tulisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: - tiedottaminen ja tiedonsiirto perus- ja toisen asteen välillä - eri hallintokuntien ja kouluasteiden sekä alueellisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen - matalan kynnyksen ohjauspaikkojen tarve ja jälkiohjauksen kehittäminen - uusien ohjaus-, tuki- ja muiden toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto niin perusopetuksessa kuin toisella asteella - koulutuspaikkojen riittävyyden ja oikean suuntaamisen varmistaminen - uusien toimintamallien ja yhteistyön kehittäminen siirryttäessä koulusta työelämään Koulutuksen ulkopuolelle suoraan peruskoulun jälkeen jääneiden nuorten osuus Turun ja Salon seutukunnissa yhteensä vuosina ja 10. lk oppilaat ei-päässeet, peruneet tai keskeyttäneet lisä- tai muussa opetuksessa koulutuksen ulkopuolella yht ,1 % Tiedottaminen ja tiedonsiirto perus- ja toisen asteen välillä 169 4,2 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus Turun seutukunnassa vuosina Ammatillisen koulutuksen läpäisytilastot kertovat, että noin toisen asteen ammatillisen perustutkinnon aloittaneesta valmistui kolmen vuoden tavoiteajassa vain 61 prosenttia. Viiden vuoden tarkastelujaksolla läpäisyprosentti oli 70. Opintonsa keskeyttäneiden osuus ammatillisessa peruskoulutuksessa oli noin 30 ja lukiokoulutuksessa noin 11 prosenttia. Virheellisistä valinnoista johtuvien keskeyttämisten vähentämiseksi on VaSkooli-projektissa lisätty peruskoulun jälkeisestä koulutustarjonnasta ja toisen asteen opiskelusta tiedottamista peruskoulun päättäville nuorille. Esimerkiksi Turun ammattiinstituutin urasuunnittelijat jakoivat lukuvuonna tietoa toisen asteen opinnoista lähes 4000 peruskoulun päättöluokkalaiselle Turussa ja lähikunnissa. Lisäksi peruskoulun päättöluokkalaisille tarjottiin mahdollisuus koulukokeiluihin, joihin osallistui samaisena lukuvuonna yli 600 oppilasta. Keskeyttämisten vähentämiseksi on lisäksi ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijan opintojen ja mahdollisten tukitoimien järjestämiseksi vaadittavaa tietoa voidaan siirtää perus- ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa. Salon seudulla nivelvaiheen tie ,9 % Koulutustakuun toteutumisen osalta kehitys on Turun ja Salon seutukunnissa ollut viime vuosina pääosin myönteistä. Ennen VaSkooli-projektin aloittamista (2004) peruskoulun päättäneestä ikäluokasta jäi koulutuksen ulkopuolelle yhteensä 6,1 %, mutta viimeisten saatavilla olevien tilastojen (2006) mukaan enää 4,9 %. Erityisen myönteistä kehitys oli Salon seudulla, missä sekä vuosina 2005 että 2006 koulutuksen ulkopuolelle jäi enää 3 % em. ikäluokasta (5,4 % vuonna 2004). Turun seudulla suotuisa kehitys katkesi ainakin hetkellisesti vuonna 2006, jolloin koulutuksen ulkopuolelle jäi 5,3 % peruskoulun päättäneistä, mikä oli lähes prosenttiyksikön verran enemmän kuin vuotta aiemmin. Tapahtunutta selittää lähinnä kaksi tekijää. Ensinnäkin Turussa lopetettiin juuri kyseisenä vuonna yksi lukio, ja toiseksi vuoden 2006 ikäluokka oli reilun prosentin suurempi kuin vuotta aiemmin. Aloituspaikkojen tuntuvat lisäyksen toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa varmistivat kuitenkin sen, että Turunkin seutukunnassa koulutukseen sijoittuneiden määrä kasvoi myös vuonna On vaikeaa ellei jopa mahdotonta osoittaa, mikä on ollut VaSkooli-projektin osuus kehityksessä, mutta on todennäköistä, että lisääntynyt yhteistyö ja erilaiset uudet ohjaus- ja tukitoiminnot ovat osaltaan edistäneet nuorten sijoittumista koulutukseen. Lisäksi VaSkooli-projektin ja sen toteuttajaorganisaatioiden pyrkimys koulutuspaikkojen lisäämiseen Turun ja Salon seutukunnissa on ollut tekemässä myönteisen kehityksen mahdolliseksi ja 10. lk oppilaat ei-päässeet, peruneet tai keskeyttäneet lisä- tai muussa opetuksessa koulutuksen ulkopuolella yht. 6,2 % 4,4, % 5,3 % Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus Salon seutukunnassa vuosina ja 10. lk oppilaat ei-päässeet, peruneet tai keskeyttäneet lisä- tai muussa opetuksessa koulutuksen ulkopuolella yht. 5,4 % 3 % 3% Lähteet: TietoEnator, yhteishakutilastot, lisäopetusta tarjoavat oppilaitokset. 8 9

6 donsiirtopalaverit oppilashuollon henkilöstölle pidetään Salon seudun ammattiopistossa huhti-toukokuussa. Peruskoulun oppilashuoltohenkilöstö varmistaa tiedonsiirtoluvan oppilaan huoltajalta joko tiedonsiirtolomakkeella tai peruskoulun HOJKS:n laadinnan yhteydessä. Vastaava toimintamalli on käytössä myös Turun ammatti-instituutissa. Eri hallintokuntien ja kouluasteiden sekä alueellisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Sektorihallinto ja ongelmat yhteistyön toteuttamisessa niin kunnallisella, alueellisella kuin valtiollisellakin tasolla aiheuttavat edelleen paljon päällekkäisiä toimintoja ja resurssien hukkaamista. Näin siitä huolimatta, että työnjaon ja yhteistyön osalta on esimerkiksi Turun ja Salon seutukunnissa otettu viime vuosina monia myönteisiä askeleita. Sektorihallinnon vuoksi ääritilanteissa samalla nuorella voi olla useita auttajia, jotka eivät välttämättä tiedä toisistaan eivätkä näin ollen pysty koordinoimaan toimintaansa. VaSkooli-projektin aikana tähän ongelmaan on puututtu muun muassa laatimalla turkulaisten nuorten ohjauksesta prosessikuvaus koulutuksen ulkopuolelle jääneiden ja/tai opintonsa keskeyttäneiden nuorten ohjauksen tehostamiseksi. Tavoitteena on, että niin eri toimijoilla kuin nuorilla ja heidän vanhemmillaan on selkeä tieto palveluiden sisällöistä ja kohderyhmistä. Näin nuori välttyy turhaan kiertämästä palvelusta toiseen. Lisäksi hanke on kehittänyt eri kuntien toimijoiden välistä yhteistyötä. Hyvä esimerkki tästä on Turun ja Salon seutukuntien uraohjaajien verkosto, joka tapaa säännöllisesti vaihtaen tietoa sekä keskustellen uusista kehittämistarpeista ja toimivista malleista. Lisäksi eri kunnissa on kehitetty paikallisten toimijoiden yhteistyötä sekä verkostoiduttu aiempaa laajemmin oman kunnan lisäksi myös koko seutukunnan alueella. Esimerkkinä mainittakoon Kaarinaan perustettu paikallinen yhteistyöverkosto, jonka tehtävänä on toimia linkkinä omaan organisaatioon sekä kehittää paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Verkostossa ovat edustettuina hankkeen lisäksi sivistys-, sosiaali- ja nuorisopalvelut, työvoimatoimisto sekä Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry. Raisiossa ja Naantalissa on puolestaan kehitetty 3-tasoisen yhteistyön malli, jossa huomioidaan, että eri tasoilla (organisaatio, kunta, seutukunta) yhteistyössä tarvitaan eri toimijoita ja eri toimintatapoja. Matalan kynnyksen ohjauspaikkojen tarve ja jälkiohjauksen kehittäminen Turun yliopiston koulutussosiologian laitoksen VaSkooli-projektille tekemän tutkimuksen mukaan hankkeen toimenpiteisiin osallistumisessa ja nuorten auttamisessa keskeisiksi nousivat vapaaehtoisuus ja sitoutuminen. Positiivisten tulosten taustalla olikin aina nuoren oma halu muutoksen, summaa tutkija Suvi Kivelä. Parhaiten vapaaehtoisuuden ja nuoren oman motivaation vaateeseen ovat usein pystyneet vastaamaan erilaiset matalan kynnyksen ohjauspisteet, jotka ovat myös yksi Opetushallituksen määrittelemistä ohjauksen painopistealueista tulevaisuudessa. VaSkooli-projektissa tällaista ohjauspistettä edustaa parhaiten Turun nuorisotoimen yhteydessä toimiva Ohjaamo, joka tukee ja auttaa ilman koulutuspaikkaa jääneitä nuoria Turun seutukunnassa. Ohjaamon toiminnassa keskeisintä on jälkihakupaikoille ohjaaminen, yhteishaussa auttaminen, työharjoittelujaksojen järjestäminen sekä tukitoiminta opiskelujen jo alettua. Uusien ohjaus-, tuki- ja muiden toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto perusopetuksessa ja toisella asteella Koska oppilaitosten resurssit eivät tulevaisuudessakaan todennäköisesti kasva samaa vauhtia tukitarpeiden lisääntymisen kanssa, vaaditaan uudenlaisia malleja ohjaus- ja tukitoimien järjestämiseen. Hyvä esimerkki ovat Turun ammatti-instituutissa kehitetyt ryhmämuotoiseen ohjaukseen ja vertaistukeen perustuvat Mielialataidot-kurssi ja Äitiryhmä. Ensin mainittu on opiskelijoille tarkoitettu Depressiokoulu-työkirjaan pohjautuva psykoedukatiivinen kurssi, jossa opiskellaan pienryhmässä masennuksen ehkäisy- ja itsehoitotaitoja. Kurssilla nuoret oppivat sosiaalisia taitoja ja vaikeidenkin asioiden jakamista. Äitiryhmä on puolestaan opiskelijaäideille tarkoitettu 10 11

7 VaSkooliin tarttunutta: mitä projektista jäi jäljelle? Projektin tulokset ja siinä kehitetyt erilaiset tuotteet ovat osa hankkeen koulutustakuumallia ja siihen liittyviä ohjaus-, koulutus- ja tukimalleja. Projektissa kehitettyjä tuotteita ja pysyviksi jääneitä käytäntöjä ovat muiden muassa: - jälkiohjauksen uudet käytännöt (Ohjaamo, kotikunnan tuki keskeyttämistilanteessa jne.) sekä perus- ja toisen asteen välisen nivelvaiheen yhteistyömallit oppilaitosten, kuntien ja seutukuntien tasolla - vertaistukiryhmät (mielialataidot-kurssi, äitiryhmä, jännittäjienryhmä, elämänhallinnankurssi) ja uudet koulutusmallit (esimerkiksi toimintaluokka) - muut uudet ohjaus- ja tukikäytännöt (esim. rästipaja Majakka ja Tsemppikuuri) - koulusta työelämään -nivelvaiheen uudet mallit (esim. erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus työelämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa) - erilaiset lomakkeet (esim. tiedonsiirto perus- ja toisen asteen välillä, siirtohojks) - erilaiset koulutusmateriaalit ja -tuotteet sekä menettelytapaohjeet ja suunnitelmat tukitoimet eivät auta, mikäli ei ole olemassa koulutuspaikkoja, joihin nuoria voidaan ohjata. Vaikka viime vuosien kehitys on ollut myönteistä (Turun ja Salon seutukuntiin on saatu yli 300 uutta koulutuspaikkaa, joista viimeiset otetaan käyttöön vuonna 2008), voidaan valtiovallalta edelleen perätä suurempaa rohkeutta koulutus- ja aluepoliittisessa päätöksenteossa. Ainakaan toistaiseksi ei ole löytynyt rohkeutta siirtää paikkoja harvaan asutuilta alueilta ruuhka-suomeen, missä 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa nykyisestä aina vuoteen 2015 saakka, muistutti esimerkiksi Turun ammatti-instituutin johtava rehtori Seija Mattila VaSkooli-projektin tiedotuslehdessä vajaa vuosi sitten. Edellä esitetyn valossa onkin rohkaisevaa huomata, että Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu aloituspaikkojen määrän lisääminen ja niiden suuntaaminen alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Uusien toimintamallien ja yhteistyön kehittäminen siirryttäessä koulusta työelämään Vaikka esimerkiksi VaSkooli-projektin painopiste on peruskoulun ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa sekä toisen asteen opintojen keskeyttämisen vähentämisessä, hankkeen aikana on pyritty kehittämään uusia malleja myös siirryttäessä koulusta työelämään. Salon seudun ammattiopistosta valmistuvien, erityistuen tarpeessa olevien opiskelijoiden ohjaus työelämään toteutetaan yhteistyössä alueen viranomaisten kanssa. Nuorelle tarjotaan lisätukea, jolla varmistetaan työelämään sijoittuminen joko vapaille työmarkkinoille tai tuettuun työhön. Turun ammatti-instituutissa vastaavaan ohjaustoimintaan osallistuu opiskelijahuoltohenkilöstön (opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, urasuunnittelija) lisäksi työvoimatoimistosta yhteistyöhön nimetty henkilö. Tarkemmin projektin saavuttamista tuloksista ja kehitetyistä tuotteista tämän julkaisun myöhemmissä luvuissa. ryhmä, jonka tavoitteena on tukea nuorten äitien vanhemmuutta, jakaa kokemuksia ja tukea opiskelijoiden paluuta opintojen pariin äitiysloman jälkeen. Riittävien ohjaus- ja tukitoimien järjestäminen tukee oppilaitoksia myös omien tulostavoitteiden saavuttamisessa. Salon seudun ammattiopistossa huomattiin, että keskeyttämisten lisäksi ongelmana ovat myös valmistumisen viivästyminen tai kokonaan valmistumatta jääminen. Ratkaisuksi kehitettiin Rästipaja Majakka, joka toimii opiskelijan tukena ja antaa ohjausta keskeneräisten kurssien suorittamisessa. Rästipajalla järjestetään myös rästitenttipäiviä. Koko ikäluokan kouluttamisen ideaali tuo uusia haasteita myös perusopetukseen, johon tulisi suunnata lisäresursseja luokkakokojen pienentämiseksi, yksilöllisen ja tehostetun ohjauksen lisäämiseksi sekä joustavampien koulutusväylien kehittämiseksi. Perusopetuksen uusista toimintamuodoista erinomaisia esimerkkejä ovat Liedossa kehitetty Tsemppikuuri sekä Turussa toimiva Toimintaluokka, joiden kohderyhmänä ovat perusopetuksen päättövaiheessa olevat syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat. Tsemppikuuri perustuu yksilölliseen ohjaukseen, kun taas toimintaluokan työtapana on toiminta- ja työpainotteinen omaa elämänhallintaa ja oppilaan jatkokoulutusmahdollisuuksia vahvistava opetus ja oppiminen. Koulutuspaikkojen riittävyyden ja oikean suuntaamisen varmistaminen Varsinais-Suomi on väestöltään ja työpaikoiltaan kasvava maakunta ja myös nuorten (16-21-vuotiaat) ikäluokka kasvaa vielä Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen määrällinen mitoitus on selvästi alimitoitettu ikäluokkien ja työvoiman tarpeeseen nähden ainakin vuoteen 2011 asti. Tämä merkitsee tarvetta edelleen lisätä erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamääriä. Varsinais-Suomen liitto on opetusministeriölle antamassaan lausunnossa todennut , että maakunnassa ammatillisen koulutuksen määrällinen mitoitus on selvästi alimitoitettu ikäluokkien ja työvoiman tarpeeseen nähden. Liitto vaatiikin esityksessään ammatillisen perustutkintokoulutuksen nykytarjontaan noin 600 aloituspaikan lisäystä. Suurimmat lisäystarpeet ovat esityksen mukaan tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilla. Myös VaSkooli-projekti on omissa julkaisuissaan ja levittämistoiminnassaan jatkuvasti korostanut koulutuspaikkojen riittävyyden merkitystä. Tosiasiahan on, että mitkään ohjaus- ja 13

8 Koulutustakuumalli VaSkooli-projektin kehittämä koulutustakuumalli voidaan esittää viereisellä sivulla olevan prosessimallin avulla. Mallissa keskeistä on eri toimijoiden joustava yhteistyö ja riittävistä ohjaus- ja tukitoimista huolehtiminen nuoren koulutusuran kaikissa vaiheissa. Huomattavaa on se, että hankkeen toimijat näkevät koulutustakuun toteuttamisen laajempana prosessina kuin pelkkään perusopetuksen ja toisen asteen väliseen niveleen liittyvänä siirtymävaiheena. Koulutustakuun onnistuminen vaatii riittäviä ja joustavia ohjaus- ja tukitoimia sekä mahdollisuutta joustaviin koulutusratkaisuihin jo perusopetuksessa. Lisäksi koulutustakuun ei voida katsoa toteutuneen, mikäli toisella asteella ei pystytä tehostamaan koulutusten läpäisyä ja tukemaan tarvittaessa nuoria myös viimeisessä nivelvaiheessa siirryttäessä koulutuksesta työelämään. Yksilön kannalta koulutustakuu antaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa unelmiaan työurasta. Koulutustakuu on yksi demokraattisen yhteiskunnan yksilön perusoikeuksista. VaSkooli-projektin koulutustakuumalli TYÖELÄMÄ TOINEN ASTE NIVELVAIHEEN KOULUTUKSET PERUSASTE JATKO- KOULUTUS ohjaus ja tuki joustavat koulutusväylät yritysyhteistyö nivelvaiheyhteistyö perusopetuksen, työhallinnon sekä työelämän kanssa tiedotus ja markkinointi perusopetukseen tiedotus huoltajille toiminnan kehittäminen ja moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen hallintokuntien välinen yhteistyö yhteistyö 3. sektorin kanssa pajayhteistyö ammattistartti maahanmuuttajien valmistava koulutus valmentava ja kuntouttava koulutus muut ohjaus ja tuki innovatiiviset koulutusratkaisut koulukokeilut tet-jaksot tiedonsiirto 2. asteelle (lupa tiedonsiirtoon, siirtohojks) muu nivelvaiheyhteistyö vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö toiminnan kehittäminen ja moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen hallintokuntien välinen yhteistyö NIVELVAIHEYHTEISTYÖ NIVELVAIHEYHTEISTYÖ VARHAINEN PUUTTUMINEN KOULUPU- DOKKAISIIN, OHJAUS ESIM. TYÖHAL- LINNON TOIMENPITEISIIN JA TAKAISIN KOULUTUKSEEN JÄLKI- OHJAUS 14 15

9 Millaisille käsityksille yhtäältä koulutusjärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista ja toisaalta omista mahdollisuuksista ja taipumuksista nuoren koulutusvalinnat ja -päätökset perustuvat? Nuoren ongelmat ja niiden kohtaaminen Tutkittua tietoa koulutustakuusta Miten tietoa eri koulutusvaihtoehdoista hankitaan ja käytetään? Miten hankkeessa mukana olevat neuvojat ja ohjaajat kokevat ja tulkitsevat ohjaustilanteita ja niiden ongelmia sekä vaikuttavuutta? VaSkoolin toimenpiteet Miten nuoren ja hänen perheensä koulutuspreferenssit jäsentyvät? Miten koulutustakuu toteutuu? Suvi Kivelä Kirjoittaja toimii tutkijana Koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa, RUSE:ssa, sekä vastaa VaSkooli-projektin tutkimushankkeen toteuttamisesta. VaSkoolin tutkimusosahankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa uutta tietoa syrjäytymisen mekanismeista, nuorten elämänkulun ja koulutusurien kytkennöistä sekä niiden kautta koulutustakuun toteutumisen edellytyksistä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat sellaiset nuoret, jotka olivat vaarassa tipahtaa koulutuksen ulkopuolelle peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. He olivat joko epäonnistuneet yhteishaussa ja jääneet ilman koulutuspaikkaa, eivät olleet ottaneet koulutuspaikkaa vastaan, keskeyttäneet opintonsa tai olivat muuten ongelmallisessa tilanteessa oman koulutusuransa taikka tulevaisuutensa suhteen. Tavoitteena on ollut selvittää, miten heidän koulutuspolkunsa on sujunut peruskoulussa ja siitä eteenpäin, minkälaisille käsityksille koulutusjärjestelmästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista nuoret ovat perustaneet koulutusvalintansa, minkälaisia ohjaustarpeita nuorilla on sekä miten projektin toimenpiteet ovat vastanneet tarpeisiin. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat olleet myös muut projektin toimijat ja erityisesti nuorille apua ja palveluja tarjonneet ohjaajat ja projektityöntekijät. Tavoitteena on ollut selvittää, miten nuorten käsitykset ja määrittelyt omasta tilanteestaan sekä hankkeen asiantuntijoiden käsitykset ja määrittely sekä niiden pohjalta rakentuvat toimenpiteet vastaavat toisiaan. Tutkimuksen kysymyksenasettelut on esitetty kuviossa 1. Kuvio 1. VaSkoolin tutkimushankkeen kysymyksenasettelut. Millaista ohjausta, neuvontaa ja tukea nuoret (ja heidän perheensä) omasta mielestään tarvitsevat? Peruskoulun jälkeisen koulutusvalinnan tekeminen ei kaikilta suju ongelmitta, vaan osa nuorista jää koulutuksen ulkopuolelle. Pieni osa jättää kokonaan hakematta yhteishaussa. Osa epäonnistuu koulutuspaikan saannissa hakemisesta huolimatta, ei ota opiskelupaikkaa vastaan tai keskeyttää opintonsa heti alkuvaiheessa. Vain pieni osa kuitenkin jää koulutuksen ulkopuolelle omasta tahdostaan. Nuoret ovat pääosin hyvin koulutusmyönteisiä, ja koulutukseen halutaan yleensä mahdollisimman nopeasti. Osalla kouluallergia on kuitenkin päässyt jo niin pahaksi, että tarvitaan toisenlaisia, työvaltaisia toimenpiteitä. Ilman koulutuspaikkaa jääminen ei välttämättä merkitse nuoren syrjäytymistä, mutta se on selkeä riskitekijä. Riski kasvaa mitä kauemmin nuori joutuu viettämään aikaa koulutuksen ulkopuolella toimettomana ja ilman suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Toisaalta nuori voi myös käyttää väliajan hyödykseen 16 17

10 muun muassa hankkimalla arvokasta työkokemusta työharjoittelussa tai korottamalla peruskoulunumeroitaan kymppiluokalla tai vaikkapa iltalukion peruskoululinjalla. Kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole näin aktiivisia (tai onnekkaita). Passivoitumisen myötä koulutukseen tai töihin hakeutumisen kynnys kasvaa ja syrjäytymiskierre uhkaa syvetä. Syrjäytymiseen liittyvää problematiikkaa ja aikaisempia tutkimuksia on käsitelty laajemmin tutkimushankkeen ensimmäisessä osaraportissa (Kivelä & Ahola 2006.) Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimushankkeessa tietoa kerättiin kyselyn ja haastattelujen avulla. Nuorille suunnattuun kyselyyn vastasi vuosien aikana yhteensä 237 yhteishaussa ilman koulutuspaikkaa jäänyttä tai muuten koulutuksesta syrjäytymisvaarassa ollutta nuorta. Lisäksi yhteensä 18 nuorta osallistui syventävään haastatteluun. Kyselyn ja haastattelujen teemat liittyivät nuorten tilanteeseen, koulutusvalintoihin ja jatkosuunnitelmiin sekä ohjauksen ja koulutuksen merkityksiin. Nuorten lisäksi haastateltiin myös VaSkooli-projektin ohjaushenkilöstöä ja projektityöntekijöitä. Ohjaajia haastateltiin yhteensä 12. Tarkoituksena oli selvittää ohjaajien näkemyksiä nuorten ongelmista sekä tehokkaista ohjaamisen ja auttamisen keinoista. Ohjaajahaastatteluissa pohdittiin hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja riittävyyttä sekä mahdollisia kehitysajatuksia. Haastatteluiden kautta peilattiin syrjäytymisdiskurssia suhteessa nuorten omiin käsityksiin ja puhetapaan. Kouluongelmaiset ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat haastava kohderyhmä tutkimuksen kannalta. Aineiston keräämisessä erityiseksi haasteeksi nousi koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten tavoittaminen, koska tutkimuksen käyttöön ei ollut esimerkiksi saatavilla valmiita täydellisiä listoja Turun ja Salon seutukunnissa koulutuksen ulkopuolelle jääneistä nuorista. Myös tietosuojaan ja salassapitoon liittyvät kysymykset rajoittivat tiedonhankintaa. Laajempi kysely lähetettiin kaikille Turun ammatti-instituuttiin keväällä 2005 ja 2006 hakeneille, mutta ilman koulutuspaikkaa jääneille nuorille. Kyselyn postitse saaneista vain murto-osa vastasi, ja kyselylomakkeiden kohdalla ohjaajan tai tutkijan henkilökohtainen kontakti nuoreen johtikin parempiin tuloksiin. Koska kohderyhmään kuuluvat nuoret olivat melko passiivisia osallistumaan kyselyyn tai haastatteluihin, heitä pyrittiin tavoittamaan pääasiassa VaSkoolin osahankkeiden kautta. Lisäksi apuna käytettiin muita nuorten kanssa toimivia tahoja kuten työpajoja sekä työvoimatoimiston toimipisteitä. Nuorten tavoittamisongelmat tulivat esiin myös haastatteluaineistoa kerätessä. Nuori ei esimerkiksi ilmestynyt sovittuun haastatteluun tai ei enää vastannut puhelimeen. Suurin osa ensimmäisen kierroksen haastatteluista suoritettiin kasvotusten (12) ja loput (6 + seurantahaastattelut) puhelimitse. Nuorten haastattelut kestivät 15 minuutista reiluun tuntiin ja niissä nuoret kertoivat yleensä mielellään tilanteestaan, haaveistaan ja ammatinvalinnastaan sekä niihin liittyvistä ongelmista. Nuorille suunnatun kyselyn ja haastattelujen tuloksia käsitellään tarkemmin tutkimushankkeen ensimmäisessä osaraportissa Koulutusyhteiskunnan syrjäpoluilla (Kivelä & Ahola 2006) ja ohjaajahaastatteluiden tuloksia toisessa osaraportissa Ennaltaehkäisyä vai syttyneiden roihujen sammuttamista? (Kivelä & Ahola 2007). Nuorisokyselyn tuloksia Tytöt olivat huomattavasti poikia aktiivisempia vastaamaan kyselyyn. Vastanneista 237 nuoresta 63,7 % (115) oli tyttöjä ja 36,3 % poikia (86). Suurin osa vastaajista oli vastaamishetkellä vuotiaita samana vuonna peruskoulun päättäneitä, toisen asteen koulutuksen keskeyttäneitä tai ilman koulutuspaikkaa jääneitä nuoria. Vastaajista 83 % oli hakenut koulutuspaikkaa yhteishaussa samana vuonna. Kyselyn mukaan yhteishaussa hakematta jättämisen yleisimmät syyt olivat seuraavat: nuori ei tiennyt minne hakea, hän myöhästyi hausta, todistus oli liian huono tai tiedot koulutuspaikoista liian vähäisiä. Osa oli myös jättänyt hakematta yhteishaussa kiinnostuksen puutteen takia. Maahanmuuttajataustaisista nuorista osa ei ollut läpäissyt vaadittua kielikoetta. Yhteishaussa ilman paikkaa jääminen ei kuitenkaan merkinnyt nuorille pysyvää olotilaa, vaan useimpien tilanne muuttui hyvin nopeasti. Aktiivisimmat nuoret tarttuivat toimeen ja alkoivat etsiä vapaita koulutuspaikkoja heti yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Nuorten aktiivisuus palkittiin, sillä vastatessaan kyselyyn enää 40 nuorta oli ilman koulutuspaikkaa. Suurin osa nuorista oli saanut jälkihaussa koulutuspaikan joko toisen asteen koulutuksesta, lisäopetuksesta tai valmistavasta koulutuksesta. Lisäksi osa nuorista oli sijoittunut työharjoitteluun. (Taulukko 1.) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden alhainen määrä kertoo osittain ohjauksen toimivuudesta, mutta myös siitä, että yhteishaussa ilman paikkaa jääneistä nuorista tavoittamatta jäivät luultavasti juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja passiivisimmat nuoret, joita ei ohjauksen keinoin tavoitettu. Kyselyn mukaan yleisin yhteishaussa ilman paikkaa jäämisen syy olivat heikot arvosanat. Edes lisäluokan käyminen ei kaikilla nuorilla riittänyt parantamaan tilannetta, vaan kyselyyn osallistuneista 15 kymppiluokan käyneestä nuorestakin vain kaksi oli saanut toisen asteen perustutkintoon johtavan opiskelupaikan. On siis syytä miettiä, miten peruskoulussa heikosti pärjänneiden nuorten mahdollisuuksia koulutuspaikan saamiseen voidaan parantaa, kun perinteiset tukitoimet eivät enää riitä. Suurin osa nuorista piti koulutusta hyvin merkittävänä oman tulevaisuutensa ja työnsaannin kannalta. Koulutuksen ensisijaisuus korostui myös nuorten jatkosuunnitelmissa, sillä kyselyyn vastanneista lähes kolme neljästä suunnitteli hakeutuvansa opiskelemaan mahdollisimman nopeasti. Myös työelämä houkutti nuoria; reilu kaksi viidennestä suunnitteli hakeutumista työelämään. Työelämä oli vaihtoehto erityisesti silloin, kun koulutuspaikkaa ei löytynyt. Nuoren tilanne N % lisäopetuksessa 56 23,8 toisen asteen koulutuksessa (lukio tai ammatillinen koulutus) 53 22,6 ilman koulutuspaikkaa työssä, työharjoittelussa tai oppisopimuksessa valmistavassa koulutuksessa 32 13,6 kurssilla 14 6 Yhteensä Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nuorten tilanne kyselyhetkellä

11 Nuorten haastattelut Haastatteluihin valikoitui hyvin erilaisissa tilanteissa olevia nuoria, osa oli päättänyt peruskoulun edellisenä keväänä ja jäänyt ilman paikkaa yhteishaussa, kun taas toiset olivat olleet jo pidempään koulutuksen ulkopuolella. Osa oli jättänyt hakematta yhteishaussa ja osa keskeyttänyt aloittamansa koulutuksen heti alkuvaiheessa tai opiskeltuaan jo pidempään. Yhteistä kaikille oli, että he olivat syystä tai toisesta vaarassa syrjäytyä Alkutilanne haastateltaessa Ilman koulutuspaikkaa olevia, joilla ei myöskään työtä Työharjoittelussa/töissä Opiskelemassa Haastattelunumero ja tilanne H1, keskeyttänyt H2 (työvoimatoimiston kurssilla) työtön, keskeyttänyt ammattikoulun H3 keskeyttänyt valmistavan koulutuksen (maahanmuuttaja) H7 menossa KOHOon hankkimaan työharjoittelupaikkaa H9 keskeyttänyt valmistavan koulutuksen (maahanmuuttaja) H11 ei ottanut paikkaa vastaan, ollut 2,5 kk työharjoittelussa työpajoilla, nyt on kotona H18 heikko suomenkielentaito (maahanmuuttaja), menee kielikurssille H10 työharjoittelussa suurtalouskeittiössä, määräaikainen keskeyttäminen (seurantahaastattelussa palannut kouluun, uusi aloitus) H12 lopettanut juuri harjoittelun päiväkodissa, nyt vapaaehtoistyössä, keskeyttänyt ammattikoulun H13 työharjoittelussa kahviossa, keskeyttänyt kauppaopiston, hakee hotelli- ja ravintola-alalle ja kampaajaksi (maahanmuuttaja) H16 töissä, ei saanut paikkaa yhteishaussa, päästötodistuksen keskiarvo alle 6 H17 ollut työharjoittelussa ja töissä 8 kk, keskeyttänyt opinnot, hakee oppisopimukseen H4 talouskoulussa (maahanmuuttaja) H5 keskeyttänyt kerran aiemmin lähihoitajaopinnot, nyt uusi alku uudessa koulussa, sai paikan jälkihaussa, koska yhteishaussa ei ehtinyt/muistanut edes hakea H6 sai paikan jälkihaussa ammattikoulusta (myöhemmin ilmeisesti keskeyttänyt) H8 talouskoulussa H14 peruskoulussa 9. luokalla VaSkooli-projektissa mukana H luokalla VaSkooli-projektissa mukana koulutuksesta. Näidenkin nuorten tilanteet vaihtuivat nopeasti, jo haastatteluja tehtäessä. Ilman opiskelupaikkaa jäämisen tai keskeyttämisen jälkeen suuri osa nuorista oli hakeutunut työharjoitteluun tai aloittanut uuden koulutuksen. Taulukossa 2 käydään lyhyesti läpi haastateltujen nuorten tilanteet. Haastatelluista nuorista 11 oli päättänyt peruskoulun edeltävänä keväänä. Suurimmalla osalla heistä yhteishaussa hakeminen oli epäonnistunut: kuusi ei ollut saanut paikkaa ja Olismä varmaan jottain tarvinnu [ ] emmä osannu silloin mittää hakee, mistää mittää, vähän vaikeet. kaksi ei ollut ottanut opiskelupaikkaa vastaan. Loput kolme nuorta olivat jo ehtineet keskeyttää aloittamansa koulutuksen. Ilman paikkaa jääneistä yksi oli saanut opiskelupaikan kymppiluokalta ja oli siellä parantamassa numeroitaan. Lisäksi kaksi oli päässyt puoli vuotta kestävään talouskouluun. Haastatelluista nuorista kuusi oli päättänyt peruskoulun aiemmin, vanhin jo viisi vuotta sitten. Nämä nuoret olivat yleensä jo keskeyttäneet jonkin koulutuksen, olleet työharjoittelussa tai viettäneet aikaa tekemättä mitään. Yhteensä puolet kaikista 18 haastatellusta nuoresta oli jossain vaiheessa keskeyttänyt aloittamansa koulutuksen. Valtaosa nuorista oli käytännöllisesti suuntautuneita ja he olivat viihtyneet peruskoulussa muita huonommin. Näiden nuorten lempiaineet koulussa olivat useimmiten olleet liikunta ja erilaiset kädentaitoihin liittyvät aineet. Heikko keskittymiskyky teki koulunkäynnistä nuorille piinaavaa; heistä ei ollut istumaan hiljaa paikoillaan ja seuraamaan opetusta. Näiden nuorten toiveet liittyivätkin yleensä ammatilliseen koulutukseen. Osalle nuorista ammatillinen koulutuskin on kuitenkin liian pitkä. Lyhyempiä ammattiin valmistavia koulutuksia tarvittaisiin, jotta myös heikommin koulussa viihtyvillä nuorilla olisi mahdollisuus saada työmarkkinoilla tarvittava pätevyys. Monet ilman paikkaa jääneistä ja koulutuksen keskeyttäneistä nuorista olisivat kaivanneet enemmän ohjausta ja tukea peruskoulussa. Lisäohjausta olisi kaivattu ammatinvalinnassa sekä silloin, kun nuorella oli ongelmia. Nuoret eivät kuitenkaan osanneet yksilöidä millainen tuki olisi ollut tarpeen. Eräs jo peruskoulussa heikosti viihtynyt ja ammatillisen koulutuksen keskeyttänyt haastateltu kuvasi asiaa seuraavasti: Olismä varmaan jottain tarvinnu [ ] emmä osannu silloin mittää hakee, mistää mittää, vähän vaikeet. VaSkooli-projektiin liittyvä ohjaus sai nuorilta erityistä kiitosta. Ilman sitä he eivät olisi tienneet, miten toimia jäätyään koulutuksen ulkopuolelle. Ohjaajahaastattelut Ohjaajahaastatteluiden tarkoituksena oli selvittää ohjaajien näkemyksiä nuorten ongelmista sekä tehokkaan ohjauksen ja auttamisen keinoista. Haastatteluissa nousi esiin ennen kaikkea huoli nuorten ongelmien jatkuvasta lisääntymisestä ja syvenemisestä sekä kroonisesta resurssien puutteesta. Toisaalta yhteistyöllä, koulutuksella ja yksinkertaisesti tekemällä asioita uudella tavalla on saatu paljon hyviä tuloksia aikaan. Haastatteluissa korostui se tosiasia, että yleensä ongelmat ovat havaittavissa jo huomattavasti ennen peruskoulun viimeistä luokkaa. Niihin olisi ollut mahdollista ja pitänytkin puuttua jo aiemmin. Tavanomaisiltakin näyttävien kouluongelmien taustalla on usein havaittavissa muita nuoren tai koko perheen ongelmia. Lapset voivat reagoida voimakkaasti muun muassa vanhempien avioeroon tai päihdeongelmiin. Oirehdinta voi näkyä koulussa esimerkiksi vetäytymisenä, häiriköintinä tai selvittämättöminä poissaoloina. Kouluongelmien taustalla voi olla myös nuoren oma masennus, päihdeongelmat tai ongelmat ihmissuhteissa. Ohjaajat pitivätkin varhaista puuttumista erittäin tärkeänä. Ongelmiin puututaan valitettavan usein vasta silloin, kun ne ovat jo päässeet syvenemään. Viimeisen peruskouluvuoden alkaessa on monessa tapauksessa jo liian myöhäistä saada nuoren asiat kuntoon ja esimerkiksi keskiarvo nousemaan riittävän korkealle mieluisan opiskelupaikan saamiseksi. Myös ammatinvalinnan tekeminen voi olla hankalaa, ellei jopa mahdotonta, jos oma elämänhallinta on kadoksissa. Ohjaajien mukaan tulisikin löytää välineitä auttaa ja puuttua nuoren tilanteeseen jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin nuori tipahtaa koulutuksen ulkopuolelle. Ilman koulutuspaikkaa jäänyt nuori on kahden oven välissä, sillä hän ei peruskoulun päätettyään kuulu enää peruskoulun ohjauksen piiriin, eikä hän ilman koulutuspaikkaa kuulu vielä minkään toisen asteen oppilaitoksenkaan ohjaukseen. 16-vuotias nuori ei myöskään nuoresta iästään johtuen kuulu vielä työvoimatoimiston kohderyhmään. Ilman koulutuspaikkaa jäänyt nuori ei saisi jäädä yksin ongelmiensa kanssa, sillä hän saattaa tarvita muita enemmän ohjausta ja tukea koulutusvalinnan tekemisessä ja koulutuspaikan hankinnassa. Ohjausta vaille jäävä nuori ei välttämättä ole tietoinen omista mahdollisuuksistaan hakea opiskelupaikkaa jälkihaussa tai hankkia arvokasta työkokemusta työharjoittelun kautta. Turussa tilannetta on paikannut nuorisotoimen alaisuudessa toimiva Ohjaamo, josta ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret voivat saada ohjausta ja mahdollisuuden muutaman kuukauden mittaiseen työharjoitteluun. 20 Taulukko 2. Nuorten lähtötilanteet haastattelussa. 21

12 VaSkoolin kautta saatu lisäohjaus on koettu erittäin positiivisena sekä peruskoulun että toisen asteen toiminnassa. Koulun arkeen projektin ylimääräinen ohjausresurssi on tuonut mahdollisuuden antaa syrjäytymisvaarassa oleville nuorille enemmän säännöllistä henkilökohtaista tukea, jota on voitu käyttää muun muassa nuoren oman oppimistyylin ja vahvuuksien etsimiseen, nuoren motivoimiseen ja nuorten tulevaisuuden suunnitteluun. Ohjaajien mukaan nuorten tuen tarve vaihtelee huomattavasti. Toisille riittää yksi tapaaminen, kun taas toiset kaipaavat säännöllistä tukea. Ohjaussuhde voi jatkua hyvinkin pitkään ja se voi sisältää erilaisia vaiheita. Osa nuorista saattaa myös siirtyä ohjaussuhteesta toiseen tilanteen kehittymisen mukaan. Toisinaan tärkeintä voi olla keskusteleminen kodin ulkopuolisen aikuisen kanssa. Ulkopuolinen aikuinen voi auttaa nuorta näkemään asiat uudesta perspektiivistä, eikä riitaa tule samalla tavoin kuin kotona. Ylitsepääsemättömiltä tuntuvat ongelmat voivat ratketa jo, kun ne puetaan sanoiksi ja ratkaisu voi olla hyvinkin yksinkertainen. Toisinaan ohjaajat toimivatkin välittäjinä ja neuvottelijoina opettajien ja nuoren välillä. Projektissa saatujen hyvien tulosten taustalla on yleensä nuoren oma motivaatio ja sitoutuminen yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Pysyviä tuloksia onkin mahdotonta saada ilman nuoren omaa halua muutokseen. Nuorten kanssa keskusteltiin siitä, mitkä heidän omat tavoitteensa ja tulevaisuuden suunnitelmansa ovat ja miten niihin olisi mahdollista päästä. Kolmen vuoden päässä siintävä tutkintotodistus tuntuu usein liian kaukaiselta tavoitteelta, niinpä matkan varrelle tulisi asettaa lyhyemmän aikavälin konkreettisia tavoitteita. Myös tavoitteiden seuranta yhdessä ohjaajan kanssa auttaa nuorta motivoitumaan. Jokainen koulussa saatu onnistumisen kokemus on nuoren koulussa jaksamisen kannalta tärkeä. Ilman positiivisia kokemuksia koulusta tulee pakkopullaa, johon nuori kyllästyy ja jossa hän ei viihdy. Käytännönläheiset aineet ovat erittäin tärkeitä kouluviihtyvyyden lisääjiä monille oppilaille. Onnistumisten tukeminen on ohjaajien mukaan avain nuoren tilanteen muuttamiseen. Jo ohjaajan kiinnostus nuoren asioita kohtaan voi antaa nuorelle motivaatiota sekä positiivisempaa kuvaa itsestä. Ohjaaja voi muun muassa auttaa nuorta näkemään vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan, jolloin nuoren itsetunto kasvaa. Positiivisia onnistumisen kokemuksia voidaan hankkia myös vapaa-ajan harrastusten, työharjoittelun ja koulukokeilujen kautta. VaSkooli-projektin edetessä eri toimijoiden yhteiseksi teemaksi nousi selvästi nuorten tarve positiivisiin kokemuksiin, henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen. Koulussa suuret luokkakoot merkitsevät usein sitä, että yksittäisen oppilaan opettajalta saama huomio jää pieneksi ja hiljaisempi oppilas voi jäädä muiden varjoon. Suurin osa nuorista selviytyy ja pärjää peruskoulussa ja toisella asteella siitä huolimatta, mutta toisilla henkilökohtaisen tuen tarve voi olla suurempi. Nuorten ohjaustarve voi olla hetkellistä liittyen johonkin yksittäiseen ongelmaan, mutta ongelmat saattavat kasautua ja syventyä ajan mittaan. Varhainen puuttuminen olisikin tärkeää, jotta tämä saataisiin estettyä. Lopuksi Sekä nuoret että ohjaushenkilöstö ovat kokeneet VaSkooli-projektin nuorille tarjoaman tuen ja ohjauksen erittäin hyödyllisenä. Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää onnistuneina, sillä niiden avulla moni nuori on saanut peruskoulunsa suoritettua kunnialla loppuun ja päässyt toisen asteen koulutukseen, työharjoitteluun tai töihin. Monien aiempien nuorten syrjäytymistä käsittelevien tutkimusten tavoin tämänkin projektin kuluessa on havaittu, miten koulu itse osaltaan tuottaa syrjäytymistä (ks. Ahola & Kivelä 2007). Koulun suorittamiseen ja oppilaiden väliseen vertailuun perustuvaa toimintatapaa tulisikin saada muutettua niin, että koulu pystyisi tarjoamaan jokaiselle oppilaalle myös onnistumisen kokemuksia itsetunnon kehittämisen materiaaliksi. Nykyistä suurempi joustavuus, käytännön aineiden lisääminen sekä työvaltaiset toimintatavat antaisivat tähän mahdollisuuksia. VaSkoolin ohjaajat ovat olleet huolissaan siitä, mitä tapahtuu projektin loputtua. Uudet hyväksi havaitut toiminnot ja käytännöt tulisi saada vakinaistettua osaksi koulun arkea. Tämä vaatii sekä halua että kykyä tehdä asioita toisin, mutta myös lisää resursseja. Nuorten ongelmien lisääntyessä esimerkiksi yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarve kasvaa jatkuvasti. Opinto-ohjaajien mahdollisuudet nuorten yksilöohjaukseen ovat yleensä melko vähäisiä, sillä yhden opinto-ohjaajan vastuulla saattaa olla jopa 300 nuorta. Ohjaajat korostivatkin, että koulun oppilashuoltohenkilöstö tarvitsee tuekseen koko koulun henkilökuntaa. Vastuu ohjauksesta tulisi olla kaikilla, ja jokaisen opettajan tulisi kiinnittää huomiota oppilaissa tapahtuviin muutoksiin ja tarttua niihin ajoissa. Ohjaus ja kasvatus ovatkin osa jokaisen opettajan työtä ja opettajat ovat erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita ja tiedonlähteitä ohjaajille. Opettajat ovat yleensä ohjaajia lähempänä nuorta koulutyön arjessa ja tiiviin kontaktin vuoksi heillä on paremmat mahdollisuudet havaita oppilaiden pärjäämisessä ja käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Tarpeen vaatiessa opettaja voi ohjata nuoren eteenpäin opinto-ohjaajalle tai muulle oppilashuoltohenkilöstön edustajalle. Projektissa saavutettujen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen ja valtavirtaistaminen ovat erittäin tärkeitä tiedon lisäämiseksi ja varhaisen puuttumisen edellytysten parantamiseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston julkaisemassa tarkastuskertomuksessa nuorten syrjäytymisen ehkäisystä (VTV 2007) kiinnitettiin huomiota syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvien toimien kirjavuuteen ja hajanaisuuteen sekä eri ministeriöiden ja hallintokuntien alaisuudessa vuosien varrella rakentuneen toiminnan hallinnollisiin ja muihin kitkakohtiin. Raportissa tuodaan jälleen kerran esiin se, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn käytettävät panokset maksavat itsensä tulevaisuudessa takaisin, jos edes osa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista saadaan pelastettua. Tarkastusviraston mukaan syrjäytymisen hoidosta koituvat kustannukset tulevat yhteiskunnalle huomattavasti ennaltaehkäiseviä toimia kalliimmiksi, (VTV 2007, 113.) Tutkimuksen osaraportit (Kivelä & Ahola 2006 ja 2007a) on saatavissa RUSE:n verkkosivuilta (http://www.soc.utu.fi/ruse). Loppuraportti (Kivelä & Ahola 2007b) ilmestyy omana julkaisunaan. Lähteet: Kalijärvi, Teemu & Hanhinen, Sari & Martikka, Nina (2007) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146/2007. Kivelä, Suvi & Ahola, Sakari (2006) Koulutusyhteiskunnan syrjäpoluilla. Vaskoolin tutkimushankkeen 1. osaraportti. Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE, Turun yliopisto. Kivelä, Suvi & Ahola, Sakari (2007) Ennaltaehkäisyä vai syttyneiden roihujen sammuttamista? Opinto-ohjaajien ja projektityöntekijöiden näkemyksiä nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. VaSkoolin tutkimushankkeen 2. osaraportti. Koulutussosiologian tutkimuskeskus, RUSE, Turun yliopisto

13 Jorma Kauppila, Mervi Leino ja Anu Parantainen Kirjoittajista Kauppila on Samppalinnan koulun rehtori ja VaSkoolin Eväitä aikuisuuteen -osahankkeen koordinaattori. Leino ja Parantainen työskentelevät VaSkooli-projektissa projektikoordinaattoreina. Nivelvaiheyhteistyö turvaa opiskelijan siirtymisen perusopetuksesta toiselle asteelle Nivelvaiheyhteistyö turvaa opiskelijan siirtymisen perusopetuksesta toiselle asteelle Toimintaluokan pedagogiset järjestelyt Tsemppikuurilla Liedossa Naantali ja Raisio: Yhteistyön 3-tasomalli Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutosten myötä ammatinvalinta on vaikeutunut ja monimutkaistunut. Perusopetuksen päättävät nuoret joutuvat tekemään valintoja yleissivistävien lukio-opintojen ja ammatillisen koulutuksen eri alojen ja tutkintojen välillä. Nivelvaiheyhteistyön tarkoituksena on turvata opiskelijan onnistunut siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen opiskeluun. Perusopetuksessa yhtenä oppilaanohjauksen tehtävänä on perusopetuksen päättövaiheen aikana ohjata ja tukea oppilasta jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata heitä käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Ammatinvalintaan liittyvissä asioissa moni perusopetuksen päättävä nuori on vielä kypsymätön tai kokee muutoin uranvalinnan vaikeaksi. Yläkouluikäisistä oppilaista yli puolet tarvitsee koulunkäynnissään yksilöllistä tukea perusopetuksen päättövaiheessa ennen siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Tuen tarpeen määrä ja laatu vaihtelevat. Kasautuneita tuentarpeita on noin viidenneksellä perusopetuksen päättävistä oppilaista. Valintatilanteeseen liittyy monenlaisia kysymyksiä, kuten riittävätkö omat tiedot ja taidot koulutukseen pääsyyn ja siitä selviytymiseen tai kiinnostaako ala riittävästi koulutuksen jälkeistä työelämää ja ammattia ajatellen. Monet eivät vielä lainkaan tiedä, mille alalle haluaisivat suuntautua, jolloin opiskelupaikka saattaa tulla valituksi täysin sattumanvaraisesti tai toisarvoisin perustein. Hyvin usein näin epävarmasti valittu koulutus päättyy keskeyttämiseen. Vuonna 2004 ammatilliset opinnot valinneista 10 % teki valintansa yhteishaun viime hetkillä. (Perusopetuksen ja toisen asteen kehittämistyöryhmän muistio; Tarja Koskinen 2006, Toisen asteen yhteys, 17) Siihen, miten siirtyminen perusopetuksesta toiselle asteelle onnistuu, vaikuttavat muutkin kuin suoranaisesti oppilaitokseen tai ammatinvalintaan liittyvät tekijät. Erilaiset elämäntilanteeseen liittyvät vaikeudet, perheen antama tuki tai sen puute sekä nuoren psykososiaalinen hyvinvointi ja tasapainoisuus ovat merkittäviä seikkoja siirryttäessä uuteen vaiheeseen elämässä. Osa nuorista on monien asioiden yhteisvaikutuksena vaarassa pudota koulutusjärjestelmästä perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa syrjäytymistä koulutuksen ja ammatin puuttuessa myös työelämästä. Työelämästä syrjäytyminen johtaa usein kokonaisvaltaiseen sosiaaliseen syrjäytymiseen. Yksilöllisten tragedioiden ohella seuraukset näkyvät yhteiskunnallisten, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousuna. Opetusministeriön eri asiakirjoissaan asettamia lähivuosien keskeisimpiä haasteita koulutusjärjestelmän toimivuudelle ovatkin koulutusasteiden välisten nivelvaiheiden tehostaminen sekä koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen ja läpäisyn parantaminen. (Perusopetuksen ja toisen asteen kehittämistyöryhmän muistio) Kaarinan malli: ohjausta ja yhteistyötä NIVELVAIHEESSA JA ENNEN Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Toisen asteen koulutus yhteensä Ensisijaiset hakijat Kaikki valitut Ensisijaiset hakijat Kaikki valitut Ensisijaiset hakijat Kaikki valitut Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät Taulukko 1. Toisen asteen kevään yhteishaussa ammatilliseen ja lukiokoulutukseen ensisijaiset hakeneet ja koulutukseen valitut. (Opetusministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2005:33) 24 25

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala

Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala Hankkeiden vaikuttavuuden osoittaminen Projektipäällikkö Matti Mäkelä Huippu-hanke Turun kaupungin sivistystoimiala M.O.T. Hyvän käytännön / toimintamallin juurruttaminen on helpompaa, jos pystyy osoittamaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT. Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12.

Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT. Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12. Projektipäällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimi LAAJENNETUN KOULUTUSTAKUUN REUNAEHDOT Koulutustakuu NYT -seminaari 13.12.2011 Esityksen rakenne: o mikä? o miten? o miksi? Mistä

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA Projektipäällikkö Matti Mäkelä Läpäisyohjelman levittämishanke Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto NUORISOTAKUU NYT -HANKE toteutettu Turun seutukunnassa

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

VALMA ja TELMA seminaari

VALMA ja TELMA seminaari Syksy 2014 VALMA ja TELMA seminaari 22.9.2015 4/5/13 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus VALMA Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisen

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

VAKUUTTAVIA VAIKUTUKSIA. Projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimiala

VAKUUTTAVIA VAIKUTUKSIA. Projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimiala VAKUUTTAVIA VAIKUTUKSIA Projektitoimiston päällikkö Matti Mäkelä Turun kaupungin sivistystoimiala 4.5.2017 Kehittämistoiminnan sykli Tarpeen tunnistaminen ja suunnittelu Tulosten arviointi ja käyttöönotto

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Alueellinen ohjausmalli ohjauksen tukena ja suunnittelun välineenä Johanna Leinonen

Alueellinen ohjausmalli ohjauksen tukena ja suunnittelun välineenä Johanna Leinonen Alueellinen ohjausmalli ohjauksen tukena ja suunnittelun välineenä 11.10.2012 Johanna Leinonen 26.10.2012 26.10.2012 Taustaa.. Lähtökohtana mallissa oli aikaisemmin tehtyjen kehittämishankkeiden toimenpiteiden

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Jari Ikola

Jari Ikola 1 Koulutustakuu perusopetuksesta toiselle asteelle - käytännön tukitoimet Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Järvenpää 27. 28.11.13 Jari Ikola, projektipäällikkö Tampereen kaupunki,

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä

Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä 7.2.2012 Tulevaisuuden Päivi Kortesniemi tekijät Tavastiasta 1 Läpäisyn tehostaminen - seminaari Kokemuksia ja näkemyksiä keskeyttämisestä ja läpäisystä Opiskelijapalvelupäällikkö Päivi Kortesniemi Järjestelmäasiantuntija

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Hankekartoituksen tulokset Sujuvat siirtymät -kartoitus , Helsinki

Hankekartoituksen tulokset Sujuvat siirtymät -kartoitus , Helsinki Hankekartoituksen tulokset Sujuvat siirtymät -kartoitus 7.2.2017, Helsinki Yleistä hankeosuudesta Kartoituskyselyyn vastanneet koulutuksen järjestäjät nostivat esille yhteensä 210 hanketta vuosien 2003

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009

Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmalli Jipot & jekut 22.4.2009 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli Salon seudun koulutuskuntayhtymä Tomi Vuorela Mervi Leino 1 Pehmeä lasku perustutkintoon koulutusmallin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010

AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 AMMATTISTARTIN SEURANTA VUONNA 2010 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä toteuttaa hankkeen, jonka aikana (v. 2010) suunnitellaan Ammattistartin seurantamallia. Hanke tehdään Opetushallituksen toimeksiannosta

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

TUKIKOKONAISUUS MAASEUTUKUNNASSA. Tyrnävän kunta Piritta Pietilä-Litendahl, projektipäällikkö, FT OHRY

TUKIKOKONAISUUS MAASEUTUKUNNASSA. Tyrnävän kunta Piritta Pietilä-Litendahl, projektipäällikkö, FT OHRY TUKIKOKONAISUUS MAASEUTUKUNNASSA Tyrnävän kunta Piritta Pietilä-Litendahl, projektipäällikkö, FT OHRY 15.5.2017 Tyrnävä strategiset mitat -n. 6750 asukasta, n.50%

Lisätiedot

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla

Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Oppilaitosten kehittämishankke et

Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosten kehittämishankke et Oppilaitosseminaari 16.11.2012 Eija Karhatsu 11.01.13 KASELY / ek Koulutuspoliittisia linjauksia ja tavoitteita /OKM Pitkät koulutusurat lyhyemmiksi Suuret koulutustasoerot

Lisätiedot

www.turkuai.fi Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund

www.turkuai.fi Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund Uusi Valma Opinto-ohjaaja Emma Nylund 1 Opetushallituksen hanke - Hankeaika 1.1.2014-31.5.2015 - Hankkeessa mukana Oulu ja Turun ammatti-instituutti - Hankkeessa luvattua: - Opiskelijoiden profilointi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään

Nuorten ohjaus koulutukseen ja työelämään Reitti projekti Projektipäällikkö Matti Autio Reitti projekti (2010 2012) Hallinnoija: Toteutusalue: Kohderyhmä: Henkilöstö: Kemi Tornion seutukunta (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) 15 25 vuotiaat

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi JOOP- Joustavat oppimisympäristöt SYKKÄYS Oma polku NITOJA - nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Osaaminen käyttöön - Työvoimaa uudesta suunnasta - Amikset asuntoloiden kehittäjinä, Parempaan alkuun,

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot