SYTYN SANOMAT Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry:n tiedotuslehti 2011 N:o 3

Transkriptio

1 Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry:n tiedotuslehti 2011 N:o 3 TIETOA JA TUKEA! Soita Onko sinua kohdannut sairaus, vammautuminen tai oletko omainen? Tällaisessa tilanteessa vertaistuki auttaa! Ota meihin yhteyttä. Toimisto avoinna maanantaista torstaihin klo (kesä elokuussa sopimuksen mukaan) Rummunlyöjänkatu 7 B, Salo Puh toimisto@salonsyty.fi Salon seudun potilas ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry toimisto@salonsyty.fi Vapaaehtoistoiminta lisää tekijänsä hyvinvointia ja antaa monenlaisia toimintamahdollisuuksia tekijälle. Ilman vapaaehtoisia perinteistä yhdistystoimintaa ei edes olisi. Pentti Laitala antamassa atk-opastusta Kamariherroille. Sivulla 4-5 lisää paikallisista vapaaehtoistoimijoista. Sivuilla 7 10 esittäytyy joukko SYTY:n jäsenyhdistyksiä, salolaisia potilas- ja vammaisyhdistyksiä. Sivut on helppo ottaa talteen myöhempää tiedontarvetta varten! Kolmivuotinen vertaistukitoiminnan kehittämisprojekti päättyi tammikuussa mielenkiintoiseen KIVA:ssa pidettyyn loppuhuipennukseen. Iltapäivän mittainen seminaari keräsi runsas satapäisen kuulijajoukon. Lisää seminaarista sivulla 3. Hiljaisuuden ääniä sivulla 13.

2 2 Sytyn kolmannen tiedotuslehden aiheena on vapaaehtoistoiminta. Noin puolet suomalaisista on jollakin tavalla tekemisissä vapaaehtoistoiminnan kanssa jossakin vaiheessa elämänkaartaan. Vapaaehtoistoiminnalle on tunnusomaista se, että sitä tehdään omaehtoisesti ja palkatta. Onnistumiset ja haasteet antavat sitä elämän suolaa, joka palkitsee tekijänsä ja saa hänet jatkamaan edelleen vapaaehtoistoiminnassa. Euroopan komissio on päättänyt, että vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi ja tavoitteekseen se on asettanut seuraavat asiat: mahdollistaa ympäristö vapaaehtoistyölle tukea vapaaehtoistyön organisaatioita ja vapaaehtoistyön laatua palkita vapaaehtoistyötä lisätä tietoutta vapaaehtoistyöstä. Näillä tavoitteilla se odottaa, että teemavuosi lisäisi vapaaehtoistyötä ja sen lisäarvoa, ja että se kirkastaa paikallistason vapaaehtoistyön ja sen merkityksen. SYTY ja sen 29 jäsenyhdistystään ovat nostaneet vapaaehtoistyöstä omaksi alueekseen Vertaistuestako Voimaa? vertaistukitoiminnan ja sen organisoimisen talousalueellamme niin, että kaikki jotka ovat siitä kiinnostuneita ja sitä tarvitsevat saisivat tietoa yhdestä paikasta. Miten tämä on mahdollista? Sen mahdollisti vertaistukitoiminnan kehittämishanke VERTO, jota Raha-automaatti yhdistyksen avustuksella toteutettiin kolmen vuoden aikana. Yhtenä sen tuloksena syntyi vertaistukihenkilörekisteri jossa on keskitetysti tietoa yhdistyksissä toimivista koulutetuista vertaistukihenkilöistä. Rekisteriä ylläpitää SY- TY. Tämä mahdollistaa sen, että esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisten on nyt helppo ohjata asiakkaitaan vertaistuen pariin, koska tietoa eri sairauksien vertaistukihenkilöistä saa SYTYstä. Monilla hoitajilla ja lääkäreillä onkin jo käytettävissään tarralappuja joista edellä mainittu yhteystieto löytyy. Tarra on helppo antaa tai laittaa mukaan asiakkaalle annettaviin papereihin ja se säilyy siinä mukana kotiin asti mahdollista myöhempää tarvetta varten. Verton loppuseminaarista jäi erityisesti mieleeni osastonhoitaja Pirjo Parviaisen puheesta toteamus siitä, kuinka helppo on nyt lisätä potilaan saaman paperinivaskan päälle oheinen tarra, se aukaisee yhdeltä luukulta monia mahdollisuuksia sairaan tai vammautuneen ihmisen arjen helpottamiseksi. Saman kokeneiden vertaistuki helpottaa selviytymistä omien ongelmiensa kanssa ja antaa toivoa tulevaisuuden suunnitteluun. Vastaavaa käytäntöä ei tietojeni mukaan ole maassamme muualla käytössä. Kuka tahansa sairastunut tai hänen omaisensa voi ottaa meihin yhteyttä vertaistukiasiassa tai yhdistysten toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Tässä kerrottu yhteystieto löytyy etusivun oikeasta ylälaidasta OLE HYVÄ, OTA SE KÄYTTÖÖN! Heikki Virtanen SYTY ry:n puheenjohtaja RAY edistää hyvinvointia tukemalla sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa. Järjestöt ovat väylä osallistumiselle ja vaikuttamiselle; ne auttavat ihmisiä lähellä heidän arkeaan. Järjestöt ovat tärkeitä toimijoita hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen liittyvien toimintatapojen kehittämisessä. Avustusstrategiassa RAY linjaa, mihin rahoitusta vuosina suunnataan. Yksi tärkeimmistä haasteista on löytää strategiakaudella sellaisia järjestölähtöisen toiminnan keinoja, joilla tuetaan ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa, saadaan sosioekonomisten terveysja hyvinvointierojen kasvu RAY:n uusi strategiakausi käynnistyy taittumaan ja hyvinvoinnin edellytysten jakautuminen eri väestöryhmien kesken tasaisemmaksi. Päämääränä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet viime vuosina maassamme myönteiseen suuntaan. Samalla kuitenkin eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot jatkaneet kasvuaan. Yhteiskunnassa tapahtuu paljon muutoksia. Yksi keskeisimmistä muutoksen tuomista haasteista on julkisen talouden kestävyysvaje, joka vaikuttaa myös odotuksiin, joita kohdistuu järjestölähtöiseen toimintaan. Kansanterveyden ja -sairauksien näkökulmasta esimerkiksi mielen hyvinvoinnin uhat, päihteet ja ylipaino vaativat erityistä huomiota. Ikääntyneen väestön määrän suhteellisen osuuden kasvaminen yhteiskunnassa lisännee myös esimerkiksi muistisairauksien määrää. RAY haluaa suunnata avustusta hakevien järjestöjen huomiota ainakin kahteen tekijään, jotka ovat keskeisiä eri-ikäisten ja toimintakyvyltään erilaisten ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Ensinnäkin toivomme, että järjestöt pohtivat niitä taustatekijöitä, joiden kautta voidaan vaikuttaa mahdollisimman kattavasti terveyttä ja hyvinvointia haastaviin ongelmiin. Toiseksi toivomme, että järjestöt löytävät yhdessä kuntien kanssa keinot nivoa ihmisiä hyödyttävällä tavalla yhteen raha-automaattiavusteinen järjestötyö ja julkisen palvelujärjestelmän toiminta. Tavoitteena tuloksellinen järjestötoiminta RAY:n tavoite on, että Suomessa on tulevaisuudessakin monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä, jossa aktiivisilla, yhteistyökykyisillä ja aikaansa seuraavilla järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää kanssaihmistemme osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteen saavuttaminen voi edellyttää järjestöissä esimerkiksi toiminnan uudelleen suuntaamista, kokonaan uusien toimintamuotojen ottamista käyttöön ja vaikuttamista moniin muihin toimijoihin yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Edellä kuvattu tavoitetila saavutetaan RAY:n näkemyksen mukaan vain, mikäli sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. Tavoitteena on, että järjestötoiminnan eri muotojen ja yhteiskunnallisten tehtävien kokonaisuus ja kohderyhmien kirjo säilyy jatkossakin moniulotteisena ja rikkaana. RAY on tukenut Salon Sytyn toimintaa vuodesta 2005 lähtien. Yhdistys pyrkii aktiivisesti kehittämään järjestölähtöisen auttamistyön muotoja sekä lisäämään ihmisten osallisuutta tarjoamalla järjestöille tapaamis- ja kokoontumispaikan. Tämä toiminta on hyvä esimerkki RAY:n strategian mukaisesta toiminnasta. Sari Miettunen avustusvalmistelija Kolmas sektori yhä tarpeellisempi lisäresurssi Julkisen sektorin talous on kiristymässä kautta linjan samaan aikaan, kun väestön tarve peruspalveluihin kasvaa. Yhtälö on pahasti epätasapainossa eikä kielteinen kehitys oikene pelkästään perinteisiä keinoja käyttäen. Salon kehitys ei poikkea tästä. Väestö vanhenee, monien sairauksien esiintyvyys lisääntyy ja tarve erityyppisille palveluille kasvaa. Kaupungin strategiassa keskeiseksi menestystekijäksi on asetettu hyvin toimivat peruspalvelut, päätavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin sekä itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Keinovalikoimassa kärkeen on nostettu mm. varhainen puuttuminen, toimivat prosessit sekä itsestä ja toisista vastuun ottaminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Kunnan taloudellisten mahdollisuuksien rajallisuus pakottaa kohdentamaan voimavarat välttämättömimpään ja asioihin, joista saadaan nopeasti tuloksia. Ennaltaehkäisy ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat keinoja, joiden vaikuttavuuden todentamisen aikajänne on pitkä ja tulokset monesti epävarmoja. Tässä on kolmannen sektorin paikka. Se on yhä tarpeellisempi lisäresurssi, jonka osaaminen on erityisryhmien palveluiden järjestämisen asiantuntijuudessa, oman alan käytännöntietämyksessä, viiteryhmän yhteisöllisyyden tukemisessa ja vertaistuen muotojen kehittämisessä. Hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta tavasta ratkaista esiinnousseita palvelutilanteita on ikääntyneiden neuvontakeskustoiminta. Salo on mukana valtakunnalliseen Kaste ohjelmaan kuuluvassa ikäihmisten palveluja Länsi-Suomessa kehittävässä Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeessa vuosina Toimintakykyisenä Ikääntyminen hankkeen myötä on keväällä 2011 Halikkoon avautunut ikääntyneiden neuvontakeskus, jossa toiminnan tuottamiseen on kutsuttu yhteistyökumppaneita laajalla rintamalla. Neuvontakeskuksessa toimivat yhteistyössä Salon kaupungin vanhuspalvelut, useat yhdistykset, seurakunta sekä kaupungin liikunta- ja kulttuuripalvelut. Neuvontakeskustoiminnan tueksi on perustettu yhteistyöryhmä eri yhdistysten edustajista, joiden kanssa neuvontakeskusta ja sen toimintaa on suunniteltu viime syksystä lähtien. Järjestämällä erilaista ikääntyneille suunnattua toimintaa ovat yhdistysten vapaaehtoiset tuoneet oman osaamisensa kaikille kävijöille iloksi ja hyödyksi. Tarjolla on erilaista liikuntaa, kädentaitoryhmiä ja muuta virkistävää ohjelmaa useana päivänä viikossa. Lisäksi neuvontakeskuksessa on koulutettu vapaaehtoisia erilaisiin lyhyempiin ja pidempiin tehtäviin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakenttä on avautumassa yhä erilaisimmille toiminta- ja palvelumahdollisuuksille. Kolmas sektori laajoine vapaaehtoisine toimijajoukkoineen muodostaa arvokkaan verkoston ja voimavaran, jota ilman tulevista haasteista ei selvitä. Kai Saarimaa toimialajohtaja

3 3 Salon Syty ry:n vertaistukitoiminnan kehittämisprojekti VERTOn loppuseminaari Vertaistoiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka perustuu omaan elämänkokemukseen, elämäntaitoihin ja persoonallisuuteen. Ammattilaisten tarjoamien hoitojen, tiedon ja tuen lisäksi erityisesti muiden samassa elämäntilanteessa olevien tarjoama vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä. Vertaistuki ei pyri korvamaan ammattityötä, vaan tukemaan sitä tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, kokemuspohjaisena. Seminaarikuvien kuvaajat Jyrki Aaltonen ja L.E. Heineken Kuluvan vuoden alussa saatiin päätökseen yksi Sytyn suurista pitkäaikaisprojekteista, VERTO-hanke, jonka loppuseminaari pidettiin Kulttuuritalo Kivassa tammikuussa. Suureen saliin olisi mahtunut enemmänkin osanottajia, mutta kiitettävällä tavalla aiheen kiinnostavuus oli saanut väkeä liikkeelle. Salon Syty ry:n vertaistukitoiminnan kehittämisprojekti VERTOn syntysanoja ennakoi jäsenyhdistyksille teetetty kysely, jossa vahvasti esille nousi vertaistuki- ja vapaaehtoistoimijoiden kouluttamisen ja tukemisen tarve. Niinpä vuoden 2007 syksyllä hanke käynnistettiin ja RAY-rahoitteisena toteutettuna sen puitteissa on koulutettu vertaistukihenkilöitä ja vertaisryhmänohjaajia sekä järjestetty heille työnohjauksellisia ja virkistystapaamisia niin, että se on koskettanut näitten kolmen vuoden aikana noin 1500 osallistujaa. Julkisen tiedottamisen lisäksi VERTO-projektilla on ollut aktiiviset yhteydet ja yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten, oppilaitosten ja opiskelijoitten kanssa. Yhtenä merkittävänä valtakunnallisena pilottina toteutetun vertaistukihenkilörekisterin ylläpito ja täydentäminen tulee edelleenkin säilymään tärkeänä Sytyn toiminnassa ja siihen panostetaan tulevaisuudessakin eri tasoille kohdistettujen kurssituksien puitteissa eli vaikka projekti päättyi, vertaistukitoiminta jatkaa merkityksellistä olemassaoloaan! Päätösseminaarin avaussanoissaan ohjausryhmän edustajana Ritva Jokinen kertoi lähtökohdista silloin kun kokeilevasta Sytykehankkeesta päästiin todellisten haasteitten pariin ja luomaan Saloon potilas- ja vammaisjärjestöjen jäsenistön kaipaamaa kurssitettua vertaistukitoimintaa. Yhteiskuntatieteiden tohtori Irja Mikkonen käsitteli esityksessään sairastuneen vertaistukea julkisen tuen rinnalla, valottaen eri käsitteitä ja vertaistuen mahdollisuuksia kaiken aikaa lisääntyvien sairastumisien ja vammautumisien kohteiksi joutuville. Hän mainitsi vertaistuen juurien olevan jo kaukana menneisyydessä, vaikk ei talkooavulle tuollaista nimikettä osattu antaakaan, silti kanssaihmisiä tuettiin. Nykyaikaisessa verkottuneessa yhteiskunnassa ihanteellisinta olisi, jos diagnoosin kertova lääkäri osaisi ohjata potilaan vertaistuen pariin ja tietäisi, miten tuki käytännössä toimii. Vaikka lääkäri sairauden tunteekin, tukihenkilöksi hänestä ei ole. Sairastunut kaipaa kokemukseen perustuvaa tietoa sairauden kanssa elämisestä, kokemuksellista asiantuntijuutta, ja sitä vertaistukihenkilö voi antaa. Samassa veneessä oleva ihminen auttaa, kun usko tulevaisuuteen on hukassa. Saman kokeneen ihmisen tarinan kuunteleminen auttaa ja tuo lohtua ja toivoa, kiteytti aiheesta väitöskirjansakin laatinut Irja Mikkonen. Yhdelle vertaistuki voi Monika Nurmi ja Marianne Forss-Mäkinen Kukitetut projektiin osallistuneet. olla terapiaa, toiselle konkreettisempaa apua vaikka erilaisten papereiden täytössä tai tietolähde sairastuneelle tarkoitettuihin palveluihin. Yksinäiselle ihmiselle vertaistuki on toivottua seuraa ja perheelliselle usein opas arjessa selviämiseen. Oma perhe ei välttämättä ole paras tukija. Perheenjäseniä pelottaa ja he voivat tietämättään sabotoida sairastuneen parantumista esimerkiksi kieltämällä tältä turhaan monia asioita. Vertaistuen kautta saa myös kokemuspohjaista asiatietoa saatavissa olevan taloudellisen tuen, avun ja apuvälineitten saannista ja niiden hyödyntämisestä. Tohtori Mikkonen sai kuulijansa uskomaan, että vertaistuen mahdollisuuksilla ei ole rajoja eikä rajoitteita sen jakaessa tietoa, turvaa, tukea ja rohkaisua voimavaraksi kanssaihmisille. Vertaistuen näkökulmia availivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Salon paikallisosaston puheenjohtaja Liisa Salmenperä, kertoen miksi vertaistukea tarvitaan. Hänen esityksessään painotettiin myös vertaistukihenkilön osaamista ja jaksamista auttajana sekä kuinka yhdistyksillä ja järjestöillä on vastuu perus- ja jatkokouluttaa sekä myös virkistää tukitoiminnassa mukana olevaa jäsenistöään, että vertaistuessa säilyisi kohtaamisen ilo. Pitkäaikaissairaus ja vertaistuki rinnakkain oli omakohtaisten kokemuksiensa kautta Salon Seudun Munuais- ja Maksayhdistyksen vertaistukihenkilönä toimivan Sinikka Salomaan lähtökohtana ja hänen näkökulmanaan vertaistukeen. Useitten vuosien aikana saadut ja jaetut tilanteet ja tunnelmat korostivat vertaistuen merkitystä. Osastonhoitaja Pirjo Parviainen Salon terveyskeskuksesta kertoi kuinka Verto-projekti on toiminut terveydenhuollon ammattilaisen apuna. Tilastojen avulla hän valotti alueen yleisterveydenhuollon toimintaa ja terveyskeskuksen eri yksikköihin vuosittain kymmeniintuhansiin kohoaviin yhteydenottoihin, joiden seurauksena kasvaa myös vertaistuen tarve sairastuneitten henkilöiden määrän lisääntyessä. Yhtenä projektin lähtökohtana ollutta vertaistukitoiminnan tunnetuksi saamista viranomais- ja yhteistyötahoissa on onnistuttu toteuttamaan laajalla tiedotuskampanjalla, jonka puitteissa jaettua materiaalia ja kohtaamisiin perustuvaa informaatiota on päästy jo käytännössä toimivaksi kokeilemaan. Erilaiset potilas- ja vammaisjärjestöt ovat arvokas lisä julkiseen terveydenhoitoon, kiteytti Pirjo Parviainen esityksensä. SYTY ry:ssä projektityöntekijänä toiminut Monika Nurmi kokosi projektin päätökseksi tiiviin historiikin, jossa omansa sekä edeltäjiensä Eija-Riitan ja Mariannen sihteeriyksien aikana toteutuneet tapahtumat saivat käytännön läheisyyttä ja näkyvyyttä Irja Mikkonen ja Sakari Tapani pelkästä luettelosta esille nostettuina. Tosin jokaiselle läsnäolijalle jaetussa aineistokassissa jossa muuten oli myös jaksamiseen tarvittavaa evästystäkin oli selkeä loppuraportti, josta nuo tapahtumat ja toteutukset pystyy tarkistamaan jälkikäteenkin. Monika kokosi kolmen vuoden tavoitteet, aktivoinnin, kurssituksen, käytännön toimet, tiedottamisen, yhteistyön ja projektin tuotokset sekä palautteet yhdeksi selkeäksi koosteeksi, josta jäi voimakas onnistumisen tunne kaikille läsnäolleille. Siitäkin huolimatta, että harvoin kaikki menee niin kuin on suunniteltu. Tärkeää on uskoa huomiseen Päätössanojen ja kiittelyitten jälkeen kukitettiin esiintyjät, entiset ja nykyinen puheenjohtaja sekä ohjausryhmä. Ohjausryhmässä olivat toimineet Helena Ahonen, Pirjo Parviainen, Ritva Jokinen, Sirkka-Liisa Virpi, Päivi Vigg, Eija-Riitta Hilska, yhdistyksen puheenjohtajakausillaan Aulikki Vesa ja Eila Pethman sekä nykyinen puheenjohtaja Heikki Virtanen. Sihteerin tehtävistä vastasivat Marianne Forss- Mäkinen ja Monika Nurmi. Onnistuneen tilaisuuden musisoinnista vastasi Sakari Tapani johdatellen erilaisine nokkahuiluineen kuulijat todella kauas menneisyyteen. - TL

4 4 SYTY perustettiin vuonna 2004, jotta vammais- ja potilasyhdistysten ääni saataisiin kuuluviin. Jäsenyhdistyksiä on 29. Rummunlyöjänkadulla sijaitsevissa tiloissa kirjattiin viime vuonna liki 400 kokoontumiskertaa ja kävijöitä oli yli SYTY on osoittautunut tarpeelliseksi. Mutta mitä me tiedämme SYTYstä ja sen eri jäsenyhdistyksissä toimivista ihmisistä? Tutustutaanpa muutamaan puuhahenkilöön. Lähes 49 vuoden työuran Postissa, sittemmin Itellassa tehnyt Pentti Laitala jäi eläkkeelle noin vuosi sitten. Oulaisista syntyisin oleva Laitala on asunut Salossa 23 vuotta, joten hän rohkenee jo sanoa olevansa salolainen. Vaikka työ vei miestä alussa eri paikkakunnille johtotehtävine ja yritysanalyysien takia, hän on kotiutunut Saloon ja tuntee juurtuneensa kaupunkiin. Työuran päättymisen jälkeen oli aikaa vetää hetki henkeä, mutta paikallaan Ihmisiä yhdistysten taustalla olo ei miestä kauan miellyttänyt. Kun terveys oli hyvä, hän mietti, mitä hyödyllistä voisi tehdä eläkkeellä ollessaan. SYTYn toiminnanjohtaja Eija-Riitta Hilskan yhteydenotto osui sopivaan saumaan, ja Laitala päätti antaa oman panoksensa vapaaehtoistyöhön. Laitalan työnkuva on näinä viikkoina hahmottumassa, mutta hänen atkosaamistaan on jo ehditty hyödyntää. Takana on kolme kurssia, joissa Laitala kertoi innostuneille kuulijoille teemasta Onko tietokoneesi hidas. Laitalan rauhallinen ja paneutuva opastus sopii erinomaisen hyvin vanhemmille ihmisille, joille atk-asiat saattavat olla osin vieraita. Monet osaavat jo hoitaa vaikkapa pankkiasiansa tietokoneella, mutta kurssilla tuli esille paljon uusia toiveita. Haluttiin opastusta sähköpostin käytöstä, tekstinkäsittelystä, taulukkolaskennasta ja kuvankäsittelystä, Laitala kertoo. Monilla kurssilaisilla oli omat kannettavat tietokoneet mukana, joten monien käsitys vanhempien ihmisten kädettömyydestä tietokoneasioissa ei näytä pitävän paikkaansa. Oppimishalu on suuri ja ihmiset innokkaita. Laitala uskoo, että tulevaisuudessa atk-alan kurssien tarve on melkoinen. Tietokoneiden lisäksi Laitalalle on avautumassa mahdollisesti myös Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen sihteerin toimi. Sihteeri on yhdistykselle tärkeä Olen ollut aikoinaan postipiirin yhdistystoiminnassa sihteerinä, joten kokemusta on, Laitala sanoo. Sihteeri on yhdistykselle tärkeä. Hänen toiminnastaan, puheenjohtajan ja muiden toimihenkilöiden lisäksi, riippuu se, miten yhdistyksen asiat sujuvat. Sihteerillä pitää olla oma halu viedä asioita eteenpäin. Pentti Laitala aikoo olla yhdistystoiminnassa mukana pitkään. En lähde liikkeelle sillä ajatuksella, että kokeilen ja katson. Ihmisten luottamusta ei saa pettää. Työ on vapaaehtoistyötä ja sitä kautta oppii tuntemaan uusia ihmisiä, Laitala sanoo. Aikojen saatossa tulleita näkemyksiä ja taitoja on nyt mukava toteuttaa yhteisön hyväksi. Yhdistykset on perustettu ajamaan tiettyä asiaa, joten se on tietysti tärkein ohjenuora. Niiden eteenpäin vieminen on merkityksellistä. Kaikki vapaaehtoistyöntekijät tekevät hyödyllistä työtä kolmannella sektorilla. Toivon, etteivät valtio ja kunnat supistaisi yhdistyksille jaettavia tukia, ainakaan ilman riittävää harkintaa. Pitäisi selvittää, mitä vaikutuksia supistuksilla on, ennen kuin ruvetaan pistämään hanoja kiinni, Laitala sanoo. Salme Säilä teki työuransa Perniön kunnan kodinhoitajana. Hän ennätti eläkkeelle vuonna 2006, pari vuotta ennen kuntaliitoksen myllerrystä ja veti hetken henkeä. Pitkään Salme ei laakereilla levännyt vaan lähti Salon Reumayhdistyksen toimintaan, kun puheenjohtaja Pirjo Randell pyysi. Salon Reumayhdistys on kansanterveys-, vammaisja liikuntayhdistys, jossa on noin 500 jäsentä. Se toimii Hyrrä pyörii KEVÄTMYYJÄISET klo SYTYn tiloissa, Rummunlyöjänkatu 7 B, 3. krs. Hengitysyhdistys Lihastautiyhdistys Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia, askarteluja Tervetuloa! Arpajaiset Buffetti Järj. Salon SYTY Muistiyhdistys Reumayhdistys Salon seutukunnalla. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan reumasairaiden ja muiden tuki- ja liikuntaelinsairaiden elinoloihin ja palveluihin sekä tukemaan sairastuneiden elämäntilannetta. Pyyntö tuli hyvään aikaan, olin jo ehtinyt miettiä, jäänkö vallan sohvaperunaksi, Salme Säilä sanoo. Aluksi pelkäsin hierarkiaa, mutta pääsin nopeasti mukaan. Minä olen vähän kuin hyrrä. Täytyy olla aina pyörimässä, muuten ei ole hyvä olla. Vapaaehtoistyössä ei malta omia vaivoja miettiä, vaikka vähän kolottaisikin. Vapaaehtoistyö antaa elämälle sisältöä. Almanakka on päivittäisessä käytössä. Ensin hoidetaan omat hommat, järjestetään aikaa perheelle, lapsille ja lastenlapsille. Kaiken muun ajan voi käyttää niin kuin haluaa. Salme Säilä päätyi heti monenlaisten tilaisuuksien emännäksi, jossa tehtävässä hän edelleen toimii. Hän vastaa siitä, että homma pyörii, kahvia ja syötävää riittää. Kuluvan vuoden alusta Säilä on ollut mukana kerran kuussa toimivan Virike-kerhon tapaamisissa. Kerhossa on erilaista toimintaa, voidaan askarrella, keskustellaan päivän polttavista asioista ja tehdään, mitä kukin haluaa. Toiminta on melko alkuvaiheessa ja muotoutuu sen mukaan, mitä osallistujat haluavat tehdä. Salme Säilä organisoi myös myyjäisiä. Niistä tärkeimpiä ovat Salon torilla adventin Hyvän mielen tori, SYTYn toimistolla järjestettävät pääsiäismyyjäiset ja tietysti joulumyyjäiset. Olen viihtynyt, Salme Säilä sanoo. Tulee aina hyvä olo, kun tulee tänne. Uusia ystäviä on tullut roppakaupalla. Omasta mielestäni olen saanut enemmän kuin olen antanut. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa, kohtaaminen ei ole hankalaa. Ihmisen on hyvä kuulua johonkin joukkoon. Se antaa elämälle turvallisuutta ja jatkuvuutta. Säilällä on aktiviteettejä myös reumayhdistyksen ulkopuolella. Hän on mukana Siskonkamarin käsityöpiirissä Ollikan seurakuntakodissa ja ystävätoiminnassa. Kun aikaa jää, tie vie vesijumppaan ja posliinimaalaukseen. Muistisairaat Nykyään puhutaan paljon vanhusten yksinäisyydestä, Säilä sanoo. Muistisairaiden kohdalla yksinäisyys vielä korostuu. Joskus tuntuu pahalta, kun menee käymään ja vanhus saattaa sanoa, ettei täällä ole viikkoon kukaan käynyt. Silti kodinhoitaja tai joku muu on saattanut käydä vanhuksen luona, mutta tämä ei muista käyntiä lainkaan. Jo työssä ollessani tunsin sympatiaa muistisairaita kohtaan. He ovat hukassa omassa elämässään. Vapaaehtoistyöhön ei kannata lähteä mukaan, jos toiminta on kovin yksipuolista. Kaikessa työssä pitää olla vaihtelua. Tämä homma on hienovaraista ja molemminpuolista vuorovaikuttamista. Vapaaehtoistyö ei mielestäni sovi kovin itsekkäille ihmisille. He eivät taida kovin helposti halutakaan mukaan.

5 3003_RAY_Sytyn_sanomat_jarjestoilmo_2_172x250.indd Vireä kuulonhuoltoyhdistys Sinustako vapaaehtoinen? Tutkimuksissa on todettu, että vapaaehtoistyötä tekevän onnellisuus lisääntyy ja elämän laatu paranee, hän oppii koko ajan uutta ja myös terveiden elinvuosien määrä lisääntyy. Nämä tutkimustulokset eivät ole lainkaan vähäpätöisiä ja kun muistetaan vielä se, että tehdessään vapaaehtoistyötä tuottaa myös jollekin muulle hyvää mieltä ja näin vaikuttaa huomattavasti myös hänen elämänlaatuunsa. Siis antaessaan saa ja hyvä kaksinkertaistuu! 5 Osaatko sinä esim. laulaa, soittaa, lausua runoja, luet mielelläsi ääneen, hallitset tietokoneen, tehdä kaikkea kivaa käsilläsi, keittää hyvää kahvia, vetää retkiä, kertoa hauskoja juttuja, vai oletko hyvä kuuntelija listaa voisi jatkaa loputtomiin. Meillä jokaisella on siis näitä taitoja joilla voi tuottaa iloa jollekin toiselle ja näille ilontuottajille ja puuhaihmisille on kysyntää. Voit myös olla nuori tai jo kypsemmässä iässä, silläkään ei ole väliä. Yhdistyksissä löytyy tehtävää joka lähtöön; voit pitää jossain kokoontumisessa kerran vaikka runohetken ja se on siinä, tai voit lähteä mukaan johonkin pidempiaikaiseen toimintaan. Jos kiinnostuit, niin poikkea SYTYn toimistossa, soita tai laita sähköpostia ja varmasti löydämme tahon joka ilolla toivottaa sinut tervetulleeksi. Rummunlyöjänkatu 7 B, Salo p toimisto@salonsyty.fi Nykyajan ihminen elää lähes jatkuvassa melussa. Liikennevirta tunkee tajuntaan, kaupoissa soi taustamusiikki ja kotona radiot ja televisio, työpaikoilla on taustamelua, kodinkoneetkin pitävät ääntä. Melu on sekä fyysinen että psyykkinen rasite. Tutkimusten mukaan joka viidennellä varusmiehellä on todettu kuulon alenema. Tulevaisuudessa saattaa kyteä oikea aikapommi, sillä kuulon alenema syntyy yleensä vasta pitkän altistuman seurauksena, eikä kuulon huononemista heti huomaa. Salossa toimii vireä yhdistys, nimeltään Salon Kuulonhuoltoyhdistys, jolla on Suur-Salon alueella noin 260 jäsentä. Huonokuuloisuus on varsin yleistä, sillä pelkästään Lounais-Suomessa toimii 17 yhdistystä, joista Salo on neljänneksi suurin. Luovutetussa Karjalassa, Räisälän pitäjässä syntynyt Terttu Lindgrén johtaa parhaillaan Salon Kuulonhuoltoyhdistystä. Hän on tuttu monille vanhoille salolaisille, sillä työuransa hän teki kaupan alalla. Lindgrén aloitti maito- ja sekatavarapuolella Osuusliike Tähkässä vuonna 1956 ja työskenteli sen jälkeen pitkään Centrumissa. Vapaaehtoistoimintaan Vuonna 1994 Terttu Lindgrénin selkä petti. Hän työskenteli vielä pari vuotta osa-aikaisesti, mutta jäi eläkkeelle Vuotta aiemmin hän oli jo tullut mukaan kuulonhuoltoyhdistyksen toimintaan, joten vapaaehtoistyötä on riittänyt kuudentoista vuoden ajan. Alun perin kipinän yhdistystoimintaan antoi aviomiehen heikentynyt kuulo. Jo toisena vuonna Lindgrén sai kontolleen jäsenkirjurin tehtävät, ja vuodesta 1999 hän on toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. En ole kovin innokas yhdistysihminen ja joskus hämmästelen itsekin, miten pitkään olen ollut mukana, Lindgrén sanoo. Puoliväkisin saivat minut aikoinaan ylipuhuttua puheenjohtajan tehtävään, hän nauraa. Salon kuulonhuoltoyhdistyksellä on runsaasti toimintaa. Kaksi kertaa kuukaudessa pidetään kerhotilaisuus vuoroin Salon seurakuntatalolla ja Prykin kerhohuoneistossa. Kerhotoimintaan osallistutaan vilkkaasti. Seurakunnan tiloissa on väljyyttä ja siellä saattaa olla jopa 70 henkeä paikalla. Henki on erinomaisen hyvä. Iloisesti tullaan mukaan, ihmiset saavat uusia tuttuja ja heistä tulee vuosien kuluessa ystäviä, porukassa on aina mukavampaa kuin yksinään kotona köllötellessä. Yhdistys järjestää erittäin runsaasti tapahtumia, luentotilaisuuksia ja retkiä. Tämän kevään ensimmäinen ruokaretki tehtiin jo helmikuussa. Tie vei eduskuntaan kansanedustaja Jouko Laxellin vieraaksi. Yksin tein käytiin kuuluisassa Marttaravintolassa lounaalla ja tutustuttiin Aarikan tehtaanmyymälään. Vakiintuneen tavan mukaan huhtikuun lopulla tehdään Ruotsin-risteily. Lisäksi käydään Nuutajärven lasitehtaalla, kuullaan luento kalevalaisesta jäsenkorjauksesta, opitaan pankkiasiantuntijan johdolla korvaavien maksutapojen käyttöä, kun maksuautomaatit poistuvat käytöstä, ja tutustutaan mausteisiin. Välillä tietysti jumpataan. Kesäaika rauhoitetaan kerhotoiminnalta, Lindgrén kertoo. Rantapirtti-päivä sentään järjestetään. Viime vuonna käytiin jo elokuussa Turun yhdistyksen kanssa tutustumassa Seilin saareen. Mitähän sitä tänä kesänä keksisi? Yli miljoona suomalaista osallistuu joka vuosi vapaaehtoistoimintaan. Vaikka työstä ei makseta palkkaa, toiminta tarvitsee rahaa. RAY on vapaaehtoistoiminnan päärahoittaja Suomessa. Myös Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry saa tänä vuonna euroa tukea tärkeään työhönsä. MICKE, MERIPELASTAJA MIKKO, VERTAISRYHMÄN JÄSEN MIHAELA, YSTÄVÄPALVELUN VAPAAEHTOINEN

6 6 Toiminnanjohtajan pöydän takaa Olen vuosien aikana saanut moneen kertaan vastata kysymykseen Mitä SYTY tekee? tai Mihin tarvitaan paikallista yhdistysten yhdistystä?. Molempiin olen yleensä vastannut Se yhdistää voimia. Siitähän tässä kaikessa loppujen lopuksi on kysymys, vaikka useimmiten en noista kysymyksistä olekaan ihan noin lyhyellä vastauksella selvinnyt. Voimien yhdistämistä tapahtuu hyvin monitasoisesti ja tahoisesti. Jo yhteiset tilat antavat monia mahdollisuuksia erilaiseen yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen niin yhdistysten kuin yksittäisten ihmistenkin kesken. Myös monenlaista pitkäaikaissairaiden ja vammaisten elämään liittyvää tietoa ja asiantuntemusta on kuuden toimintavuoden aikana keskittynyt saman katon alle ja se löytyy näin ollen helposti sitä tarvitsevien käyttöön. Toisaalta myös muiden on helppo olla kanssakäymisissä ja tehdä yhteistyötä kanssamme; onhan meitä monta yhdessä ja esimerkiksi me työntekijät edustamme aina koko jäsenkuntaamme. Tieto kulkee koko ajan kahteen suuntaan meiltä yhteistyötahoille ja heiltä jäsenyhdistyksille. Kaikenlainen yhteinen edun- ja oikeuksien valvonta onnistuu myös yhdessä tehden paljon paremmin ja usein tehokkaamminkin kuin jos jokainen yhdistys tekisi sitä yksin. Monesti resurssit ovat yksin tehden sen verran pienet, että puhti saattaa loppua kesken. Isolla joukolla tehdyllä työllä on vaikuttavuutta jolla voidaan saada helpommin aikaan muutoksia, on kyse sitten konkreettisista toiminnoista tai asenteista. Näin vapaaehtoistoiminnan teemavuonna voimien yhdistäminen on hyvin ajankohtainen asia. Yhdessä tehden saadaan aikaan monta mukavaa juttua. Ainakin täällä Salossa yhteistyö- yhdistyksellä on merkittävä rooli siinä, että yhdistysten vapaaehtoistoimijoiden jaksamista tuetaan monella tapaa. Välillä lauletaan, jumpataan, perehdytään atk:n maailmaan, askarrellaan, opiskellaan, herkutellaan hyvän ruuan ääressä jne. Virkistytään ja ollaan yhdessä vakavampien ja riehakkaampien asioiden parissa. Nämä auttavat jaksamaan ja antavat taas uutta puhtia kunkin vapaaehtoisen puuhiin. Se on sitä niin tärkeää voimaantumista. Tämä tuki saattaa olla myös joillekin houkutin tai kannustin päätökselle lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön. Tietää, ettei tarvitse selvitä yksin, vaan tietoa, tukea ja virkistystä on saatavilla. Eija-Riitta Hilska Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaan! Lisääntynyt selkälihasten toiminta Parempi ryhti ja kävelyasento +Pakaralihasten toiminta +Takareisilihasten toiminta +Säären lihasten toiminta Salon SYTY ry:n hallitus kiittää lämpimästi lehtemme toteutuksessa mukana olleita sekä toivomme jäsenyhdistystemme väen suosivan mainostajiemme yrityksiä. fysiologinen jalkine KUNNON MYYMÄLÄ Lisääntynyt vatsalihasten toiminta -Lonkka- ja polvinivelten rasitus MBT... aktivoi käyttämättömiä lihaksia parantaa ryhtiä ja kävelyä tuo vaihtelua ja monipuolisuutta lihastyöhön ja nivelten kuormittumiseen voi auttaa selkä-, lonkka-, jalka- sekä jalkateräongelmissa voi auttaa nivelten, lihasten, nivelsiteiden ja jänteiden vammojen kuntoutuksessa vähentää polvi- ja lonkkaniveliin kohdistuvaa kuormitusta MBT aktivoi kokonaisvaltaisesti kehoa! Tällä kupongilla MBT-jalkineista -20% 1 kuponki/asiakas Turuntie 4, Salo puh ark , la PAPA koe on saanut nimensä sen keksijän Papanicolaun mukaan. Se kehitettiin 1950 luvulla kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden löytämiseksi. Tämä tutkimus on yksi suurimmista keksinnöistä syövän varhaisvaiheiden löytämisessä ja sen seurauksena syöpäkuolemien vähentämisessä. Suomessa esiintyi 1950 luvulla n. 550 uutta syöpätapausta vuosittain ja nykyisin vain n Vähennys on ollut siis todella suuri PAPA - seulontojen ansiosta. Kohdunkaulan syövän aiheuttaa lähes aina HPVvirus, jonka aiheuttamat Osallistuthan PAPA - seulontaan puh. (02) FYSIOTERAPIA LYMFATERAPIA Tukisukka ja ja -hiha -hiha jälleenmyyjä Helsingintie 7A 7A SALO SALO Puh. Puh vilhonkatu 8, plaza 3. krs, salo Lisätietoja voi tulla kuuntelemaan Salo-Karinaan klo Naistentautien erikoislääkäri Pirjo Engblom solumuutokset näkyvät PA- PA -kokeessa. Tällöin näitä riskipotilaita pystytään seuraamaan tarkemmin ja tarvittaessa hoitamaan syövän esiasteen aikana. Näin pystytään estämään varsinaisen syövän syntyminen. Hoitona käytetään enimmäkseen sähkösilmukkaa, jolla paikallispuudutuksessa leikataan poikkeava alue kohdunsuusta pois. Sen jälkeen seurataan PAPA kokeilla, että potilas on parantunut. Joskus vaikeammat esiasteet poistetaan leikkauksella tai tarvittaessa poistetaan koko kohtu, jolloin tauti ei pääse enää uusiutumaan. Tämä tehdään vain niille, jotka eivät enää tulisi hankkimaan lapsia. Solumuutosten lisäksi näytteestä voidaan nähdä estrogeeni hormonitaso ja viitteitä tulehduksista, esim. hiivasieni, bakteeri tai virus-tulehduksista. Yleisimmät sukupuolitaudit, klamydia,tippuri, kuppa ja HIV eivät näy PAPA kokeessa, joten niitä varten tarvitaan erillinen tutkimus. Kohdunkaulan syöpä kehittyy hitaasti monien vuosien aikana. Sen takia PAPA- koetta ei tarvitse ottaa vuosittain. Kunnalliset joukkotarkastukset tehdään 5 vuoden välein. Niiden aloitusiät vaihtelevat kunnittain. Ehkäisyneuvoloissa käyvät nuoret pääsevät yleensä PAPA seurantaan 1 2 vuoden välein. Jos PAPA on ollut aikaisemmin normaali, riittää ns. rutiini - PAPA otettavaksi 2,5 5 vuoden välein aina vuoden ikään saakka. Sen jälkeen syövän riski on hyvin pieni. Hoidetun syövän esiasteen jälkeen otetaan PAPA vuosittain 5 10 vuotta vaikeusasteesta riippuen. PAPA-koe ei näytä yleensä kohdun runko-osan syöpää eikä koskaan munasarjasyöpää.papa- kokeeseen kannattaa mennä, vaikka tuntisi itsensä täysin terveeksi. Varhaiset syövän esiasteet ja varhainen syöpä ovat yleensä täysin oireettomia. Maailmassa kohdunkaulan syöpä on edelleen naisten yleisin gynekologinen syöpä ja suurin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Meillä PAPA seulontojen ja hyvien hoitojen avulla tilanne on todella hyvä. Muiden gynekologisten syöpien suhteen ei ole keksitty mitään vastaavaa varhaistoteamis-menetelmää, joten niiden esiintyvyyttä ei ole pystytty vähentämään. Koska meillä on niin hyvä systeemi kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden toteamiseksi, pidetään erittäin tärkeänä, että naiset osallistuvat säännöllisiin seulontakokeisiin ikävuoden välillä. Se voi pelastaa monen vakavalta sairaudelta, joka vaatii suuret leikkaus- säde- ja solumyrkkyhoidot ja lisäksi se voi estää monen ennenaikaiselta kuolemalta. Juhani Rosti Naistentautien erikoislääkäri

7 7 Nivelyhdistyksestä saat tietoa ja tukea Suomen Nivelyhdistys pyrkii edistämään nivelongelmaisten ihmisten sosiaaliturvaa, hoitoa, kuntoutusta, palveluita ja elinoloja. Yhdistys haluaa lisätä jäsentensä ja alan ammattilaisten tietoutta etenkin nivelrikosta ja tekonivelistä ja tuoda niihin liittyviä ongelmia yhteiskunnan päättäjien tietoon. Toiminnassa keskeisintä on edunvalvonta, tiedotus ja vertaistuki. Vertaistukea tarjoavat mm. paikalliset nivelpiirivertaistukiryhmät. Nivelyhdistyksen jäsenenä saat: neljä Niveltieto-lehteä vuodessa potilasoppaita ja artikkeleita lähes sata erilaista alennuksia kumppaneiltamme Lisäksi voit hakea kauttamme RAY:n tukemia tietopuolisia ja virkistäviä lomia sekä kysyä neuvoa maksuttomasta Nivelneuvonnasta: Vertaistukiryhmä Salon nivelpiiri Tahdotko keskustella nivelrikkoon, reumaan tai tekoniveliin liittyvistä asioista tai mistä tahansa aiheesta vertaisryhmässä? Tervetuloa vertaisryhmään! Salon nivelpiirin kokoontumiset Sytyn tiloissa (Rummunlyöjänk. 7 B, 3. krs) 20.4., 18.5., 21.9., , ja klo Lisätietoja: Riitta Hukkanen, p riitta.hukkanen@niveltieto.net Ajantasaiset kokoontumistiedot: Suomen Nivelyhdistys ry PL Helsinki p. (09) SALON AIVOHALVAUSKERHO Turun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n Salon aluekerho Kuukausitapaamiset kuukauden 2. torstai klo SYTY:n Sali, Rummunlyöjänkatu 7B, 3.krs tietoa kuntoutuksesta, vammaispalveluista, sopeutumisesta ym. vertaistukea joukkomme kuuluu mm. liikuntaesteisiä, afaatikkoja, omaisia mahdollisuus vaihtaa kuulumisia kahvikupin äärellä Palloilukerho torstaisin klo Urheilutalo, Perniöntie 7 Erityisryhmien kuntosalivuoro Salohallissa ti ja to Tutustumiskäyntejä, vierailuja ja retkiä piknik-retki Maarianhaminaan Kysy lisää puheenjohtaja Liisa Hammarberg, , liisa.hammarberg@gmail.com sihteeri Riitta Lamminen, , riitta_lamminen@hotmail.com Liity joukkoomme älä jää yksin ME OLEMME SINUA VARTEN. OTA REILUSTI YHTEYTTÄ, ET JÄÄ YKSIN! Järjestämme sekä ohjausta, että viihteellistä toimintaa, tapaamisia, luentoja ja se kaikkein tärkein yhdessä tekemistä. Tule mukaan! Puheenjohtaja Sihteeri tiina.harakka.anttila@gmail.com puh. (02) siru.virpi@elisanet.fi Sydämellään näkee silmiään paremmin Tämä on Salon Seudun Näkövammaiset ry:n iskulause. Oletko sinä joutumassa pimeään? Onko sinun tai läheisesi näkö heikentynyt? Tällaisessa tilanteessa tarvitset vertaistukea. Sitä sinulle tarjoaa paikallinen näkövammaisten yhdistys, Salon Seudun Näkövammaiset ry. Salon Seudun Näkövammaiset ry. on perustettu vuonna 1986 ajamaan salonseutulaisten näkövammaisten asioita. Yhdistys järjestää jäsenilleen jos jonkinlaista virkistystä teattereista kylpylämatkoihin. Teemme opintoretkiä ja olemme uteliaita kaiken uuden, näkövammaista helpottavan tekniikan kehittymisestä. Yhdistyksemme varsinaisilla jäsenillä on myös mahdollisuus kuulla Salon Seudun Sanomien pääuutiset lehden ilmestymispäivinä LA-laitteiden kautta. Tärkeintä on kuitenkin toinen toisillemme antama vertaistuki. Sitä saamme ja annamme kuukausikerhossamme jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Kokoonnumme silloin kahvikupposten ääreen Salon SYTY ry:n toimitiloihin (Rummunlyöjänkatu 7 B, 3. krs). Kuukausikerhoon SYTY:lle pääset myös pyörätuolilla tai rollaattorilla, sillä siellä on iso hissi. Kuuman kahvin lisäksi jaamme ilomme ja surumme, puhumme ihan pimeitäkin asioita. Tule mukaan rikastuttamaan joukkoamme! Muista, että antaessaan saa! Kiinnostuitko? Mikäli haluat tietää yhdistyksestämme ja sen toiminnasta lisää tai liittyä jäseneksi, ota yhteyttä! Yhdistyksen jäsenvastaavana toimii Päivi Vigg. Hänet tavoitat numerosta Tule mukaan Salon MS-kerhon toimintaan Ota yhteyttä, vastaamme mielellämme mahdollisiin kysymyksiin MS-kerhon pj Sisko Lupala p tai , sisko_lupala@hotmail.com MS-kerhon Sihteeri ja liikuntavastaava Maarit Wallenius p , maarit.wallenius@salo.fi Hallituksen jäsenet: Marjo Iso-Järvenpää (rahastonhoitaja) Seija Harjunpää, Virpi Torvikoski (vpj) ja Taina Wallius Salon Hengitysyhdistys ry. on sosiaali- ja terveysalan yhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Yhdistys pyrkii ennaltaehkäisemään hengityssairauksia järjestämällä valistus-, tiedotus- ja edunvalvontatoimintaa. Yhdistyksessä toimii Astma-, Uniapnea-, Helava- ja liikuntaryhmät. TOIMISTO: Avoinna joka tiistai klo Inkerinkatu 10, Salo, p Sähköposti: helisalo@ebaana.net

8 8 SALON REUMAYHDISTYS ry. Salon Reumayhdistys ry. on kansanterveys, vammais ja liikuntayhdistys. Reumasairauksia ovat mm. tulehdukselliset reuma ja sidekudossairaudet, nivelrikko, useat selkäsairaudet, kihti, osteoporoosi ja fibromyalgia. Yhdistyksessä kokoontuu avoin kaikille tarkoitettu kuukausikerho jossa mukana reumasairauksiin ja sairaiden elämään liittyvien asioiden asiantuntijoita. Yhdistys järjestää liikuntaa, vesiliikuntaa, kerhotoimintaa, matkoja ja tilaisuuksia yhdessäoloon sekä vertaistukeen. Yhdistys on lähelläsi, liity jäseneksi! Vuosijäsenmaksu 17. PUHEENJOHTAJA: Pirjo Randell p JÄSENASIAT: Tanja Söderström p Turun seudun Parkinson-yhdistys SALON SEUDUN OSTEOPOROOSIYHDISTYS RY c/o Salon Syty ry os. Rummunlyöjänkatu 7 B Salo Jäsentapaamiset, vertaistukitoiminta, luennot, OSTEO-jäsenlehti, liikuntaryhmät ja yhteistyö liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen kanssa auttavat jäseniämme pitämään oma-aloitteisesti huolta luustonsa kunnosta sekä olemaan tukena näitten ongelmien ilmetessä läheisillä. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa luustonhuollosta kiinnostunut. Olemme mukana juuri toimintansa aloittaneen Ikääntyneitten Neuvontakeskuksen toiminnassa os. Hornintie 3 Halikko. Seuraa KASTE hanke-ilmoituksia! Tervetuloa mukaan toimintaan! Yhdistyksestä lisää tietoa osoitteessa /jäsenyhdistykset ja Seudun Osteoporoosiyhdistys tai puheenjohtaja Aino Männikkö p , aino.mannikko@halikko.salonseutu.fi, jäsenasiat Aila Hellen p aila.hellen798@gmail.com Salon Invalidit ry Invalidiliiton ry paikallisosastona yhdistyksen tehtävänä on järjestää fyysisesti vammaisille jäsenilleen virkistystä, koulutusta, vertaistukea ja liikuntaa. Avustaa ja auttaa jäseniään etuuksien hakemisessa. Huolehtii toimialueellaan jäsenistön edunvalvonnasta. Yhdistyksen kokoontumistilat Muurlassa Vähä Rytköntie 14. Yhdistyksemme kuntourheilulajeja ovat keilailu Salon keilahallissa, curlingia liikuntatoimiston järjestämällä vuorolla, vesijumppa yhdessä reumayhdistyksen kanssa. Bocciaa pelataan kesällä Leirannassa. Istumatanssia ja tuolijumppaa järjestetään kerhoilloissa Tervetuloa yhdistyksen jäseneksi Puheenjohtaja Kirsti Lietzén P Salon Kuulonhuoltoyhdistys ry. Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen vaikuttamistoiminnan tavoitteena on, että yhteiskunta on Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen vaikuttamistoiminnan tavoitteena on, että yhteiskunta kuulovammaisille on kuulovammaisille esteetön ja esteetön saavutettava. ja saavutettava. Kuulonhuoltoyhdistyksen Kuulonhuoltoyhdistyksen vaikuttamistoiminta vaikuttamistoiminta keskittyy kuulovammaisten keskittyy kuulovammaisten oikeuksien ja palveluiden oikeuksien turvaamiseen. ja palveluiden Tavoitteemme turvaamiseen. on Tavoitteemme myös ehkäistä on ennalta myös meluvammoja. ehkäistä ennalta meluvammoja. Käytännössä Käytännössä pyritään pyritään vaikuttamaan vaikuttamaan esimerkiksi esimerkiksi siten, siten, että että julkisissa julkisissa liikennevälineissä liikennevälineissä matkustusinformaatio on saatavissa myös visuaalisessa muodossa ja kotimaisten matkustusinformaatio on saatavissa myös visuaalisessa muodossa ja kotimaisten TV TV ohjelmien tekstitystä lisätään. Salon ohjelmien Kuulonhuoltoyhdistyksen tekstitystä lisätään. kerhot ovat kuukauden ensimmäinen Maanantai seurakuntatalossa Salon Kuulonhuoltoyhdistyksen ja kolmas Maanantai kerhot ovat kuukauden Prykin kerhotilassa ensimmäinen Salmenranta Maanantai 2 klo seurakuntatalossa Tarkemmat ohjelmat ja kolmas Salon Maanantai kaupunkitiedotteessa Prykin kerhotilassa klo ja Salojokilaakso Tarkemmat lehdessä. Kerhoissa on myynnissä kuulolaitteen paristoja jäsenhintaan 6.50 ja ei jäsenet ohjelmat Salon kaupunkitiedotteessa ja Salojokilaakso lehdessä. Kerhoissa on myynnissä 8 sekä Kuuloliiton adresseja. Jäsenmaksu vuodelle 2011 on 17 varsinainen jäsen kuulolaitteen ja 8 paristoja perheenjäsen. jäsenhintaan Jäsenmaksulla 6.50 ja ei jäsenet saat 78 kertaa sekä Kuuloliiton vuodessa adresseja. ilmestyvän Kuuloviesti-lehden Jäsenmaksu vuodelle sekä on % 15 alennuksen varsinainen Otavamedian jäsen ja 7 perheenjäsen. lehdistä Jäsenmaksulla % alennuksen saat 7 Instrumentariumin kertaa vuodessa ilmestyvän ja Nissenin Kuuloviesti-lehden tuotteista sekä reilun alennuksen Yhtyneitten Yhteystiedot: Kuvalehtien lehdistä. Terttu Lindgren Puheenjohtaja Anne Nummi Varapuheenjohtaja Yhteystiedot: Terttu Lindgren Puheenjohtaja Saara Lehto Varapuheenjohtaja SALON MUISTIYHDISTYS RY Toiminnanjohtaja Anne Viirret-Rautio p , muistiyhdistys@alzsalo.fi Moision Päiväpaikka Pensalantie 3, Halikko, p Päiväpaikan ohjaajat: Kirsi Paju ja Johanna Vuorikoski paivapaikka@alzsalo.fi Työikäisten Muistihäiriöt ja -sairaudet -projekti Projektityötekijät Marika Lindholm , Anne Viirret-Rautio muistikuntoutus@alzsalo.fi Muistisairaus alkoholin varjossa -projekti Projektityöntekijät: Sari Nyrhinen ja Sari Mäkinen , muisti@alzsalo.fi Ensitieto ja tuki muistisairauden varhaisvaiheessa -projekti Projektityöntekijä Mari Luonsinen p ensitieto@alzsalo.fi

9 9 LOUNAIS-SUOMEN TERVETULOA SALO-KARINAAN SYÖPÄYHDISTYS Ry Helsingintie 52 SALON SEUDUN PAIKALLISOSASTO Tavoitteenamme on tuoda asiatietoa syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä tietoa terveyteen liittyvistä asioista kaikille kiinnostuneille. Eri aiheiden ympärille on mahdollista aloittaa keskusteluryhmiä mm. rintasyöpä( uusi ryhmä alkaa syyskuussa),eturauhassyöpä jne kysynnän mukaan. Palveluasemalta saat tietoa syöpäjärjestöstä, paikallisosastosta, sopeutumiskurssille haku, jäsenyys, korvaukset. Toimistolle voi tulla keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista yksilötasolla ( mielellään ajanvaraus) ja tarvittaessa pyrimme hankkimaan pitempiaikaisen tukihenkilön. Kevät- ja syyskalenterimme löydät Pilates jatkuu syksyllä, varaa paikkasi jo nyt! Kesäretki 2.7 Meri-Karinan lounas ja Samppalinnassa Blondi ja syksylle on varattu jo kivoja teatterimatkoja. Pääsiäislauantaina 23.4 klo ORKIDEAPUUTARHURIN KEVÄTPÄIVÄ Salo- Karinassa. arvontaa ja kahvia. Näistä saat lisätietoja soittamalla Salo-Karinan toimistoon perj klo puh Muina aikoina kotiin puheenjohtaja Liisa Salmenperä liisa.salmenpera@aurinkoruusu.fi puh varapuheenjohtaja Onerva Achren onerva.achren@netti.fi puh sihteeri/palveluasema Siru Virpi siru.virpi@elisanet.fi puh Sydänkerho Kokoonnumme aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo (kesä-, heinä ja elokuussa ei ole kerhoa). Kokoontumispaikka: Salo-Uskelan Seurakuntatalon juhlasali, Torikatu 6, Salo. Lisätietoja: Katriina Mänty Salon Seudun Sydänyhdistys ry Yhdistyksen yhteyshenkilöitä Puh.johtaja Irmeli Leino Sihteeri Väinö Pohjanen Sydänkerho Katriina Mänty Sydänhoit. Ulla Sagulin-Lehtinen Sydäntuki Ulla Sagulin-Lehtinen Jäsenasiat Risto Lehti Sydäntuki Risto Lehti Yhdistys on perustettu Jäseniä n. 510 henkilöä. Vuosijäsenmaksu on 18, johon sisältyy viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Sydän lehti sekä osallistuminen Sydänkerhoon ja erilaisiin harrasteryhmiin. Sydäntietokurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Kurssi on tarkoitettu sepelvaltimotautidiagnoosin saaneille, sekä sydänleikkauksessa tai pallolaajennuksessa olleille. Sydänhoitajan ohjausta sydänleikkaukseen menijöille. Ohjausta antaa sydänhoitaja, terveydenhoitaja Ulla Sagulin-Lehtinen, soita ja sovi asiasta. Turun seudun lihastautiyhdistys ry Lihastauteja sairastavien ja heidän läheistensä etujärjestö Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella puh. (02) ma-to klo Salon lihastautikerho yhteyshenkilö Terttu Vainio puh Salon mielenterveysseura ry KRIISIKESKUS ETAPPI Rummunlyöjänkatu 7 B, Salo, (02) etappi@ssmts.fi Kriisikeskus tarjoaa keskusteluapua ja lyhytkestoista kriisiterapiaa selviytymisen tueksi yksilöille, ryhmille, perheille ja pariskunnille tai työyhteisöille. välittää avustajia liikunta- näkö- ja kehitysvammaisille Salon seudulla VÄLITYS MA-TO klo 9-12 puh Velkaneuvonnastamme saat apua velkatilanteen kartoittamiseen, järjestelyyn, maksuun ja neuvotteluun velkojien kanssa. Velkaneuvoja Pirjo Korpelan tavoitat numerosta (02) Tuettu asuminen tarjoaa palveluja nuorille mielenterveyskuntoutujille. Asumispalveluvastaava Mari Inton tavoitat numerosta (02) Mielenterveysseuran vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta tarjoaa monipuolisen harrastusvaihtoehdon. Kysymykset vapaaehtoistoimintaan liittyen Päivi Harbergille (02) SALON KEHITYS- VAMMAISTEN TUKI RY TAVOITTEENA HYVÄ ELÄMÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kehitysvammaisten ja heidän perheidensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua aktiivisella edunvalvonnalla. Tavoitteena on hyvä elämä kehitysvammaiselle ihmiselle ja hänen perheelleen. Ajankohtaisena aiheena on tällä hetkellä kehitysvammaisen nuoren ja aikuisen mahdollisuus itsenäiseen asumiseen ja omannäköiseen elämään Salossa. VERTAISTUESSA ON VOIMAA! TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAMME! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ: Sihteeri Satu Anttila p satu.anttila@pertteli.salonseutu.fi Puheenjohtaja Kirsti Rämö p kirsti.e.ramo@gmail.com Jäseneksi voit liittyä Kehitysvammaisten tukiliiton sivuilla SALON SEUDUN PSORIASIS- YHDISTYS RY Salon Seudun Psoriasisyhdistys ry on nimensä mukaisesti alueemme psoriaatikoille ja heidän perheilleen tarkoitettu yhdistys, jonka tarkoituksen on jakaa tietoa psoriasiksesta ja tukea jäsenistöään. Yhdistys on perustettu vuonna 1988 ja on siitä lähtien aktiivisesti toteuttanut toimintaperiaatteitaan. Jäseniä on yli 200. Vuodessa on jäsenille kerho- ja palveluiltoja, joissa on vapaan seurustelun lisäksi monenlaisia psoriasikseen liittyviä esitelmiä. Järjestämme myös yhteisiä tutustumismatkoja eri kohteisiin ja koulutusta. Jäseneksi voi liittyä ottamalla yhteyttä johonkin hallituksen jäseneen tai Psoriasisliittoon, voit myös täyttää liittymislomakkeen liiton sivuilta, tai täytä lomake joita on jaettu terveyskeskuksiin. Salon Seudun Psoriasisyhdistys lähettää kaksi kertaa vuodessa jäsenkirjeen ja Psoriasisliitto viisi kertaa vuodessa Ihon Aika lehden. Jäsenkirjeessä kerrotaan paikallisista tapahtumista ja muista jäsenille tärkeistä asioista. Tietoa toiminnastamme löytyy: Kotisivultamme osoitteessa ja Yhdistyksen yhteystiedot: Puh sähköposti: salonpsoriyhdistys@gmail.com

10 10 UUR- ALON ELKÄYHDISTYS kipu osana elämää - et ole yksin HALLITUS V Puh.johtaja Anne Lahti puh Sihteeri Pirkko Orrenmaa hall.jäsen Mika Bergfors hall.jäsen Aulikki Aho hall.jäsen Pentti Laine hall.jäsen Leena Aarnio hall.jäsen Vesa Saarela Kokoonnumme kerhoiltaan joka kuukauden 3:s torstai Paukkulakodin ruokasaliin. Kerhoilloissamme on luentoja, pelaamme bingoa sekä paljon muuta kivaa pientä ohjelmaa. Kuukauden 1.,2. ja 4. torstai jumppaamme Paukkulakodin jumppasalissa. Kerhoiltamme ja jumppamme alkavat aina kello Järjestämme myös paljon retkiä ja teatterimatkoja sekä kaikenlaista muuta kivaa toimintaa, joten LIITY SIIS ILOISEEN JOUKKOOMME! Salon toimintaa Avoimeen vertaisryhmään ja yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki joilla kipu on osana elämää, niin kokijat kuin läheiset. Vertaisryhmien lisäksi voidaan järjestää myös muuta toimintaa, esim. luentoja tai liikuntaryhmiä. on valtakunnallinen kroonisesta kivusta kärsivien, heidän lähimmäistensä, hoitohenkilökunnan sekä kipuasian eteenpäin viemisestä kiinnostuneiden etujärjestö. Vertaistapaamiset joka kuukauden 3. torstai klo SYTYn tiloissa (kesätauko kesä-heinäkuu) Lisätietoja: Helena Iso-Murto, p tai Marja-Liisa Laine, p , s-postilla: salo@suomenkipu.fi Kipu ei ole häpeä, tervetuloa mukaan kehittämään toimintaa! Salon seudun keliakiayhdistys Oma yhdistys on lähelläsi ja sinua varten! Yhdistyksemme on keliaakikkojen edunvalvoja alueellamme. Haluamme lisätä keliakiatietouttasi, auttaa ja tukea sinua kaikissa keliakiaan liittyvissä asioissa. Vertaistukihenkilöltä voit kysyä neuvoa kaikessa ruokavalioon ja keliakiaan liittyvässä, kaipasitpa vinkkejä leivontaan tai vaikkapa tietoa ruokavaliokorvauksesta. Toimintapäivä Teijon Retkeilyalueella keliakiaviikolla , yhdessä Turun seudun keliakiayhdistyksen kanssa. Kun kaipaat lisää tietoa yhdistyksestämme ota meihin yhteyttä: Henna Seppä-Tapio, puheenjohtaja GSM (yhdistyksen puhelin) henna.seppa-tapio@salo.fi Salon seudun keliakiayhdistys löytyy nyt myös Facebookista! SYTYn toimistosta löydät Toiminnanjohtaja Eija-Riitta Hilska eija-riitta.hilska@salonsyty.fi Yhdistyssihteeri Hanna-Maija Virtanen hanna-maija.virtanen@salonsyty.fi Hallituksen jäsenet Toimiston aukioloaikoina ma-to klo toimistonhoitaja Sirpa Kanerva Hallituksen puheenjohtaja Heikki Virtanen Hallituksen varapuheenjohtaja Satu Anttila Rahastonhoitaja Ritva Jokinen Hallituksen jäsen Jouko Laxell Hallituksen jäsen Pirjo Virtanen Hallituksen jäsen Timo Poikela Hallituksen varajäsen Pirjo Randell Hallituksen varajäsen Päivi Vigg Tilojemme siisteydestä huolehtii Tanja Plaskovitskaya Hallituksen sihteeri Eija-Riitta Hilska

11 11 JÄSENYHDISTYKSET L-S SYÖPÄYHDISTYKSEN SALON SEUDUN PAIKALLISOSASTO OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA SALON SEUDUN YHDISTYS SALON INVALIDIT SALON MIELENTERVEYSSEURA SALON REUMAYHDISTYS SALON AIVOHALVAUSKERHO SALON AUTISMI- JA ASPERGERYHDISTYS SALON HENGITYSYHDISTYS SALON KEHITYSVAMMAISTEN TUKI SALON KUULONHUOLTOYHDISTYS SALON MS-KERHO SALON MUISTIYHDISTYS MT-kuntoutujien työhönvalmennus jatkuu Salossa KELA:n kustantama mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus jatkuu Salossa myös tulevina vuosina kertoo Kolmituotteesta työhönvalmentaja Sanna Hakaheimo. KELA kilpailutti valtakunnallisesti uusien standardien mukaisen kuntoutuksen ja koventuneet vaatimukset toiminnalle pudotti monet vanhat toimijat pois. Kolmituote pystyi verkostoyhteistyönsä avulla vastaamaan vaatimuksiin ja sai sopimuksen. On seudul- lisesti erityisen tärkeää, että tämä työelämään tähtäävä valmennus säilyi Salossa mielenterveyskuntoutuksen yhtenä lenkkinä. Monella muulla paikkakunnalla ei vastaavaa KELA:n kustantamaa palvelua ole saatavilla. Työhönvalmennus on avomuotoista, pitkäkestoista ja kuntoutujan edellytykset huomioivaa yksilöllisesti tuettua harjoittelua, myös merkittävästi talon ulkopuolella tapahtuvana, tavoitteena sijoittua avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Valmennukseen kuuluu myös koulutusta, pienryhmätoimintaa ja virkistystä. Kolmituote, viralliselta nimeltään Salon Seudun Työkeskus Oy, on vuodesta 1983 työllistänyt ja kuntouttanut henkilöitä, jotka eivät ole omin avuin työllistyneet avoimille työmarkkinoille osatyökykyisyyden vuoksi. Kolmituote on sairaanhoitopiirin, kuntien ja vammaisjärjestöjen omis- Usein kirkas timantti hiottu tai hiomaton. Tunne, tietoisuus salainen näkyvä, silmistä heijastuva. Ajatus on omasi ainutkertainen, henkilökohtainen, vain sinun. Ääneen lausuttuna se voi rikkoutua, SALON SEUDUN DIABETES SALON SEUDUN KELIAKIAYHDISTYS SALON KUUROT -KERHO SALON SEUDUN MUNUAIS- JA MAKSAYHDISTYS SALON SEUDUN NÄKÖVAMMAISET SALON SEUDUN OSTEOPOROOSIYHDISTYS SALON SEUDUN PARKINSON-KERHO SALON SEUDUN PSORIASISYHDISTYS SALON SEUDUN SYDÄNYHDISTYS SUOMEN KIPU RY / SALON ALUEJAOSTO SUOMEN NIVELYHDISTYS / SALON NIVELPIIRI SUUR-SALON SELKÄYHDISTYS Ajatus Mielen pohjalla vellova massako, sitäkin. tuksessa. Teollisuudenyrityksen lailla toimivassa Kolmituotteessa on ompelimo, kokoonpano-, puu- ja metalliosastot. Alihankintatyön lisäksi valmistetaan tilaustuotteita ja pienessä mittakaavassa tuotteita omaan myymälään. Tehdaskadulla sijaitsevan yrityksen tiloissa työskentelee yli 50 henkilöä, joista suurin osa normaalissa palkkatyösuhteessa. SALON SEUDUN ALLERGIA- JA ASTMAYHDISTYS TURUN CP-YHDITYS RY arkipäiväistyä, muuttua toiseksi. TURUN SEUDUN EPILEPSIAYHDISTYS TURUN SEUDUN LIHASTAUTIYHDISTYS Hiljaisuudessa se on omasi. Ja kuitenkin vain ajatuksia jakamalla saamme niistä tekoja, toimintoja, ne elävät. TURUN SEUDUN NIVELYHDISTYS RY KANNATUSJÄSENET Ajatuksen ajatteleminen on kiehtova ajatus. AJAN TERAPIA OY Ajattele vapaasti, olet vapaa! KIINTEISTÖ LAXELL OY SALON VANHA-APTEEKKI SALON LÄÄKINTÄLABORATORIO OY SALON METALELEKTRO OY -Leena Aarnio DESIGN HILL

12 12 Vuoden varrelta Ryhmänohjaajakoulutuksessa oli kuuntelun lisäksi myös toiminnallisia hetkiä. Virkistävä vesijumppa tuokio onnistuu hyvin avustajan kanssa. Klaaran Lauleloita laulettiin iltatorin yhteydessä elokuussa. Kauniina ja lämpimänä iltana laulajia oli liikkeellä runsain määrin. Iloisesta laulusta ja säestyksestä vastasivat Samuli Jokinen ja Jouni Keronen. Lauluryhmä Junkkarit toivat oman panoksensa onnistuneeseen iltaan. Perinteisissä Joulukauden avajaisissa tunnelmaa loivat mm. laulaen, soittaen ja lausuen monitaitoiset Muori ja Tonttu. Naisenergiaa Salon Seiskan esteettömällä reitillä Virkistysilloissa vapaaehtoistoimijat tapaavat toisiaan. Jutellen, nauraen ja yhdessä tehden omakin mieli virkistyy ja taas jaksaa jatkaa eteenpäin omassa yhdistyksessä. Muurlan Leirirannassa vietettiin kesäkuussa perinteistä vapaaehtoistoimijoiden virkistyspäivää. Tällä kertaa sää ei suosinut, mutta pihapeleihin osallistuttiin siitä huolimatta vilkkaasti. Ulkoleikeissä hankittu nälkä kaikkosi soppalautasten äärellä ja sen jälkeen olikin mukava rentoutua musiikillisen ohjelman parissa.

13 13 Helpotusta pukeutumiseen asusteita ja tekstiilejä liikuntarajoitteisille henkilöille Hiljaisuuden ääniä Jukka Hilska Aloitimme 2009 vaatteiden suunnittelun. Lähtökohtana on ollut pitkäaikainen työskentely hoitoalalla erilaisten liikuntarajoitteisten henkilöiden parissa. Täältä ammennettua kokemusta olemme käyttäneet suunnittelussamme hyväksi. Olemme alusta asti käyttäneet kaavojen ja mallien tekemisissä alan ammattilaisia. Teemme tiivistä yhteistyötä alan tuntevan vaatesuunnittelijan, ompelijan sekä vaate/jalkinetehtaan kanssa. Kaiken tarkoituksena on helpottaa liikuntarajoitteisen henkilön pukeutumista/pukemista. Mikäli henkilö asuu jossakin laitoksessa, helpottaa tuotteemme myös henkilökunnan työtä tältä osin. Kaikki tuotteemme ovat laadullisesti korkeatasoisia, joten ne kestävät myös laitoskulutuksen. Vaikka valmistamme ns. erikoistuotteita, ovat ne kaikki tarkoitettuja jokapäiväiseen käyttöön. Asusteet ovat erikoisleikkauksilla, esim. osa paidoista ja takeista on takaa avattavia, osassa housuista on tilaa vaipalle jne. Tervetuloa Icco oy:n kotisivuille! Yritys on perustettu 2009 Yrityksen kotipaikka on Paimiossa Varsinais-Suomessa Valmistamme helposti puettavia, laadukkaita ja tyylikkäitä asusteita liikuntarajoitteisille Jalkineemme ovat ortopedijalkineita, jotka ovat helpot laittaa jalkaan ja tuntuvat mukavilta kävellä. Tuotevalikoimamme laajenee jatkuvasti ja osaltaan siitä kuuluu kiitos asiakkaillemme sekä henkilöille joille olemme käyneet esittelemässä tuotteitamme. Heiltä olemme saaneet arvokasta tietoa ja hyviä vinkkejä uusista tuotteista jotka toisivat helpotusta arkisiin askareisiin. Kaikkia emme varmasti pysty toteuttamaan, mutta suunnitelmia uusista tuotteista on jo nyt useita ja monia niistä tulee myyntiin jo tämän vuoden puolella. Haluammekin tässä yhteydessä kiittää kaikkia vinkkien antajia. Kaikkia tuotteitamme pääsee vapaasti katsomaan nettisivuiltamme: Täältä löydät tiedot yhtiöstä, tuotteista sekä yhteystiedot. Toivommekin kaikkien niiden, jotka katsovat tuotteistamme olevan hyötyä tai apua itselleen ottavan meihin yhteyttä. Olemme mielellämme avuksi. ICCO OY On yö... Minulle niin tavanomainen yö. En tiedä monesko uneton yö on meneillään, mutta on se niin mones, etten itsekään tohdi sitä ajatella. Hieraisen silmiäni ja nousen vuoteeni reunalle istumaan. Kuuntelen... Kello seinälläin vuoroin tikittää ja naksuttaa. Kuuntelen edelleen ja huomaan kuulevani hiljaisuuden moninaisia ääniä. Pakkasen aiheuttamia naksahduksia vesijohtoputkissa... Narahduksia, kitinää ja hurinaa. Nyt öljypolttimen ääni hiljenee, pitää pienen huilimishetken jatkaakseen jälleen. Jääkaappi käynnistyy. Hiljaista piipitystäkin kuuluu, mutta ne ovat vain omat korvani, jotka soittavat näin tauotonta musiikkiaan. Jostain kuuluu kaukaista kuorsausta.. Naapurista kai. Olen kateellinen, hänhän nukkuu. Minä en. Yöllinen hiljaisuus onkin näin yllättävän äänekästä ja kirjavaa. Havahdun. Nyt saa riittää hiljaisuuden äänten kuuntelu ja korviini räjähtää voimalla ja rytinällä rytmikäs musiikki käynnistämästäni minisoittimesta. Näistä nykyajan mp3 vekottimista. Teen musiikin tahdissa muutaman verryttelyliikkeen ja kuulen mielessäin fysioterapeuttini kannustavat sanat: Hyvä, hyvä, kerran vielä. Että tällainen yö, jälleen kerran. Tuskastuttavaa ja ahdistavaa. Yksinäistäkin... Kyllä vaan, siitäkin huolimatta, että unettomia öitä valvoo kanssain ihmisiä ympäri maailman lukematon määrä. Mikä meitä oikein riivaa, miksei uni tuu!? Tiedetään kyllä lukuisia tekijöitä unettomuuden aiheuttajiksi. Stressi, kiire ja viina muun muassa. Unettomuutta aiheuttaa myöskin kivut, säryt ja lääkkeet. Kohdallani nämä viimeksi mainitut tuntuvat todennäköisemmiltä, ainakin niin uskottelen itselleni. On nimittäin tärkeätä olla sinut edes itsensä kanssa... Suljen soittimen ja juon lasillisen vettä. Hiljaisuuden äänet palaavat. Ajatukseni harhailevat ja alan miettiä, miksei minulla ole näitä vaivoja ollessani jossain tapahtumassa, vaikkapa yhdistyksen tai kerhon järjestämässä. Vaivat vain katoavat jonnekin ohjelman ajaksi, tai ainakin siltä se minusta tuntuu. Vai enkö vain muista negatiivisia asioita... Täysin mahdollista sekin, sillä olen peruspositiivisesti ajatteleva ihminen. Se auttaa kestämään kaikenlaista. Asennetta siis tarvitaan, positiivista asennetta. Vaikka kuinka elämä potkisi, niin senkin uhalla, rautakangella vääntäen, tulisi yrittää löytää jotain positiivista. Vaikka kuinka vähän. Voisi iloita vaikka siitä, että on tänään nuorempi kuin huomenna. Ja vaikka näin on, ja erityisesti juuri silloin, kun elämisen taakka on käymässä ylivoimaiseksi, juuri silloin kunnon itku olisi paikallaan. Se helpottaa, vapauttaa ja mieltä piristääkin se voi. Mietin jälleen, siispä ajattelen, vieläpä positiivisesti... En ole yksin hereillä. Postinkantaja jo kolistelee rapuissa, hoitajat, vartijat ja poliisit valvovat viroissaan. Ja juuri silloin, kun unohdan olevani hereillä, juuri silloin vaivun uneen... Syvään uneen. Unimaailman tapahtumat täyttävät tajuntani. Näen unta etten saa unta... Viimein herään. Hieraisen silmiäni ja nousen vuoteeni reunalle istumaan. Katson toiveikkaana kelloa. Kyllä, aamu se on, tosin hiukan aikainen, vaan ei liian. Kulaus vettä jota pyörittelen hetken suussani. Kuuntelen... Hiljaisuuden äänet ovat poissa. Nyt on toinen ääni kellossa. Kolinaa ja kilinää, aamu- TV:n keskustelua, autojen pörinää, puhetta ja pulinaa, elämän ääniä. Nousen ylös, suuntaan askeleeni luokse niin tutun pulputuksen, kahvinkeittimen. Aamun nautinnollinen hetki, hiljainen hetki. Tämä se vasta on elämää... Me pärjäillään! Timo Poikela ICCO Oy, Käräjätie 307, PAIMIO, Puh

14 14 Avustajakeskus välittää Avustajakeskus on välittänyt vapaaehtoisia avustajia Lounais-Suomen alueella jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Avustajakeskuksesta voi pyytää vapaaehtoista avustajaa esimerkiksi torilla käyntiin, lääkärikäynnille, elokuviin kaveriksi tai vaikkapa ihan kävelylenkille. Vapaaehtoisen avustajan voi siis pyytää avuksi toimintoihin laidasta laitaan lukuun ottamatta kodinhoidollisia tai sairaanhoidollisia töitä. Vapaaehtoista avustajaa voi hakea liikunta-, näkö-, tai kehitysvammainen henkilö tai hänen omaisensa tms. Vapaaehtoisen avustajan saa, kun soittaa Avustajakeskukseen viimeistään kolme arkipäivää ennen avustajan tarvetta. Avustajakeskuksessa ei kysytä lääkärinlausuntoja tai muita todisteita vamman tai toimintakyvyn rajoitteen laadusta, oma arvio avustajan tarpeesta riittää! Asiakkaaksi voi tulla siis myös esimerkiksi ikääntymisen myötä liikunnan rajoituksia saanut rouva tai herra. Avustajan käynnistä suositellaan maksettavan 7e kulukorvauksen. Avustajakeskus välittää avustajia myös palkallisiin töihin, esimerkiksi henkilökohtaisiksi avustajiksi, koulunkäyntiavustajiksi tai vakituisen avustajan kesälomansijaisiksi. Salossa on mahdollista saada laajaa tukea työnantajaksi ryhtymiseen Avustajakeskukselta, ja Avustajakeskus ja Salon kaupunki toimivat tiiviissä yhteistyössä palvelujen kehittämiseksi. Avustajakeskus kouluttaa, tukee ja neuvoo myös avustajia. Avustajakeskuksen kautta on mahdollisuus löytää mielekästä ja palkitsevaa sisältöä elämään vapaaehtoistoiminnasta. Avustajakeskuksen kautta voi myös löytää ansiotyön palkallisena avustajana. Tulemme mielellämme kertomaan palveluistamme lisää esimerkiksi yhdistystapaamisiin, tai voit soitella ja kysäistä lisää: Pirjo Rissanen, tai pirjo. AVUSTAJAVÄLITYS ma-to klo 9 12 puh OHJAUS JA NEUVONTA ma-to klo puh Avustajat ovat mukana mm. erityislasten uinneissa. Auttaminen alkaa läheltä Tervetuloa osaksi jotakin aivan erityistä! Soveltavan liikunnan päivä La klo Tapahtuma järjestetään Salohallissa sekä sen ympäristössä (Urheilu- ja Perhepuisto) klo Tapahtuman avaavat klo liikunta -ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Aimo Peltonen sekä kansanedustaja Katja Taimela, jonka jälkeen virittäydytään tunnelmaan yhteisellä alkuverryttelyllä. Voit haastaa itsesi pelaamalla sovellettua Wiitä, kokeilemalla liikkumisen apuvälineitä tai antamalla keholle kyytiä sovelletussa tanssissa. Lajeja on tarjolla laidasta laitaan aina sähkärifudiksesta puhallustikkaan. Lapset viihtyvät takuu varmasti Lasten ihmemaassa! Mukana menossa on monia soveltavaan liikuntaan perehtyneitä urheiluseuroja, paikallisia oppilaitoksia sekä alansa ammattilaisia soveltavan liikunnan saralta. Tule liikkumaan, kokemaan uusia elämyksiä ja hakemaan lisää tietotaitoa! Pimé Café sekä Salohallin kahvio palvelevat asiakkaita tapahtuman ajan! Ota mukaasi vaaleapohjaiset sisäjalkineet, sopivat liikuntavaatteet sekä seikkailumieltä! Ilmainen sisäänpääsy! Olet erityisen tervetullut! Tiedustelut: Marita Säilä, Salon liikuntapalvelut Eija-Riitta Hilska, Salon Syty ry Järjestäjät: Salon Liikuntapalvelut, Neurologi set vammaisjärjestöt ja Salon Syty yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa Pieni ele keräys on alkanut. Salon Urheilutalolla lipaspöydän takana Taisto Widenius. Pieni ele -keräys oli aiemmin nimeltään Vaalikeräys. Se on perustettu vuonna 1907 ja on yhtä vanha kuin Suomen eduskunta. Pieni ele -keräys tukee lähellämme olevia. Pienikin raha keräyslippaaseen saa aikaan paljon, kun moni on mukana hyvän asian puolesta. On lukemattomia pieniä eleitä, joilla voimme tukea toisiamme. Mukana on 18 vammaisja terveysjärjestöä, joten pienistä puroista muodostuu suuri virta. Tuttujen järjestöjen kautta apu menee sinne, missä sitä tarvitaan. Keräyksen lahjoitukset jäävät kotimaahan. Puolet tuotosta jää vammais- ja terveystyöhön paikkakunnalle, jossa lahjoitus on tehty. Toinen puoli menee järjestöjen valtakunnalliseen työhön. Ensimmäisen kerran keräykseen voi osallistua myös puhelimitse tekstiviestillä. Salon äänestyspaikoilla edustajat ovat seuraavista yhdistyksistä: Lounais- Suomen MS-yhdistys Salon MS-kerho, Perniön Seudun Tekstiviestilahjoitus Tee lahjoitus (5, 10 tai 20 ) lähettämällä tekstiviesti: Lahjoitus 5 kirjoita: 5 ELE POSTINUMEROSI Lahjoitus 10 kirjoita: 10 ELE POSTINUMEROSI Lahjoitus 20 kirjoita: 20 ELEPOSTINUMEROSI Esim. 10 ELE Lähetä viesti numeroon Reumayhdistys, Perniön ja Särkisalon Sydänyhdistys, Polioliitto, Salon Hengitysyhdistys, Salon Invalidit, Salon Kehitysvammaisten Tuki, Salon Kuulonhuoltoyhdistys, Salon Reumayhdistys, Salon Seudun Diabetes, Salon seudun Munuais- ja Maksayhdistys, Salon Seudun Psoriasisyhdistys, Salon Seudun Sydänyhdistys, Sotainvalidien Veljesliiton Salon seudun osasto.

15 15 VERTAISTOIMINTA lisää työkaluja potilaan ohjaamiseen Meitä hoitajia on liian vähän. Myös eduskunnassa. Yhdistävä tekijä. Juhani Nummentalo. Mielenterveyshoitaja. Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Maakuntahallituksen jäsen Kolmannen sektorin merkitys asiakkaan/potilaan hoidossa kasvaa. On tärkeää, että tulevat sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat tietoisia erilaisista potilasjärjestöistä sekä heidän tarjoamista vertaistuki/vertaisryhmätoiminnoista, jotta he osaavat tiedottaa potilaita ja heidän omaisiaan sekä ohjata heitä osallistumaan ryhmiin. Opiskelijat tarvitsevat koulutuksensa aika käytännön tietoa vertaistuesta. He tarvitsevat tietoa siitä, mitä vertaistuki on ja mitä sillä tarkoitetaan, tietoa vertaistuen merkityksestä ja käyttömahdollisuuksista tulevassa työelämässä sekä tuen hyödyistä ja mahdollisista haitoista sekä siitä, millaisia vertaisryhmiä ja järjestöjä on olemassa ja mihin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Vuoden 2010 alusta alkaen Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen suomenkielisen ja englanninkielisen hoitotyön koulutusohjelman opiskelijat ovat osana opintojaan käyneet tutustumassa Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys SYTY ry:n toimintaan. Opiskelijoille on välitetty tietoa potilasjärjestöistä, vertaisryhmien olemassaolosta sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi opiskelijat ovat harjoittelujaksollaan Hoito- ja palvelukeskus Sofiassa suunnitelleet ja toteuttaneet erilaisia hyvinvointitapahtumia Syty ry:n yhteistyöyhdistysten jäsenille sekä vertaistukihenkilöille. Tänä keväänä ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat osallistuvat yhdessä Syty ry:n kanssa erityisliikunnan-päivän toteuttamiseen. Syty ry:n infotilaisuus antoi lisää työkaluja potilaan ohjaamiseen ja valotti vähän yhdistystoimintaa Sain tietoa siitä, mitkä järjestöt toimivat Salon alueella Järjestö on itselle hyvä tiedon lähde eri sairauksissa Nyt hoksaa ohjata potilasta järjestöön ja tietää mitä sieltä voi saada (tietoa, vertaistukea, tietoa kursseista) OPISKELIJOIDEN KOMMENTTEJA YHTEISTYÖSTÄ SYTY RY:N KANSSA Varsinais-Suomi Fysioterapeutit Hillevi Ajalin-Laapotti, Heidi Manninen ja Kaisa Lahtiranta Maakunnan Yhdistävät Tekijät ry Laadukasta fysioterapiaa, allasterapiaa, myös kotikäynteinä Rummunlyöjänkatu 14 B 1,24100 SALO puh , , hillevi.ajalin@gmail.com PASSELI Ma-pe 9-18, la 9-15 Myllyojankatu 13, Salo puh Avoinna: ma-pe 8-18, la 9-14 Myllyojankatu 11, Salo Myynti: puh myynti@passeliauto.com KOTONA KOKO ELÄMÄ Hollantilaiset opiskelijat tutustuivat SYTYn toimintaan projektityöntekijä Monika Nurmen johdolla. ILOLANSALO II VALMISTUU 1.6. palveluasumista lyhytaikaisasumista palveluita muillekin kuin asukkaille KYSY ASUNTOTILANTEESTA JÄTÄ HAKEMUS! Lisätiedot p /vaihde Örninkatu 14, Salo, puh SERTIFIOITU YRITYS Päätoimittaja Heikki Virtanen Julkaisutoimikunta: Ritva Jokinen, Eija-Riitta Hilska, Timo Poikela, Hanna-Maija Virtanen, Sirpa Kanerva Painos: Julkaisua painetaan kpl ja se jaetaan osoitteettomana alueen talouksiin. Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2011

16 16 Kaikki palvelut saman katon alta. Omista vähän, hyödy paljon. Asiakasomistajana olet yksi osuuskauppasi omistajista. Hyödyt sekä asiakkaana että omistajana. Asiakasomistaja on paitsi asiakas myös omalla sijoituksellaan yksi Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n omistajista. Eikä muita omistajia ole. Asiakasomistajille tämä tietää tuntuvia ja erityisiä etuja sekä vaikutusmahdollisuuksia. Lue lisää: Liity sinäkin SSO:n ASIAKASOMISTAJAKSI! Täyden palvelun liikuntakeskus Salon Sydämessä! Ohjattu ryhmäliikunta Kuntosali Personal Trainer- ja Oma Ohjaaja -palvelut Kuntotestaus Yrityspalvelut Räätälöidyt yksityistunnit Turuntie 2, Salo Tel op.fi pohjola.fi opkk.fi Kukkakimppu Helsingintie 5, Salo (02) , fax (02) Hämeentie 23, SALO Puh. (02) Fax (02) Avoinna: Arkisin 9 17 Lauantaisin 9 13 Finnfoam Oy Satamakatu 5, Salo Puh Fax Salolaisille työtä salolaisilta! Kolmituote palvelee yksityisiä, yrityksiä ja kuntasektoria. Tilausompelimo, puuosastolta tilaustuotteita, sahauspalvelua, huonekalujen entisöintiä. Metallitöitä, kokoonpanotyöt teollisuudelle. Tehdasmyymälä avoinna 8 16 Tehdaskatu 13 Puh Mukavasti 13, 16, 19, 41, 50, 51, 55 -paikkaisilla busseilla Suomessa ja ulkomailla. Henri Laine Tomi Laine Kimi Laine Apteekkitoimintaa vuodesta 1849 AVOINNA ARK 8-20, LA 8-18, SU p