Oppilaan tuki perusopetuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppilaan tuki perusopetuksessa"

Transkriptio

1 Oppilaan tuki perusopetuksessa Erityisopetuksen kehittämistyöryhmä

2 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PERIAATTEET OPPILAAN TUKITOIMEN JÄRJESTÄMISEEN Kaikille yhteinen koulu Varhainen tukeminen Tuen portaat Yksilölliset joustavat järjestelyt Lähikouluperiaate OPPILAAN TUKI PERUSOPETUKSEN KOULUSSA Oppilaan tuki perusopetuksessa Esiopetuksesta kouluun Koulu oppilaan tukijana Ohjaus Oppilashuoltotyö Oppimissuunnitelman käyttäminen Pienryhmä omassa koulussa Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) YHTEISTYÖALUEET JA NIIDEN TUKIPALVELUT Yhteistyöalueet Aluekohtaiset toiminnot Koulunkäyntiavustajat KAUPUNKIKOHTAISET PALVELUT Keskitetyn palvelun koulut Muut kaupunkikohtaiset palvelut Avustajatarpeen määrittely keskitetyn palvelun kouluissa Erityisosaamisfoorumi EOF- Forum för specialpedagogiskt kunnande FSPK Erityispalvelupäällikön tehtävät VIERASKIELISTEN OPPILAIDEN OPETUS OSANA TUKITOIMIA Tukitoimet omassa koulussa Keskitetyt palvelut vieraskielisille oppilaille UUTEEN JÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMINEN Oppilas käy aloittamansa koulun loppuun Alueellisten palvelujen perustaminen käytännössä UUDISTUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...20

3 9. KOULUTUS ARVIOINTI Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys Taloudellisuus ja vaikuttavuus Jatkuva kehittäminen TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...22 LÄHTEET...24 LIITTEET Kannen kuva: Susanna Laaksonen, Luostarivuoren koulu 8 f

4 3 1. JOHDANTO Opetustoimi järjesti seminaarin erityisopetuksen järjestämisestä Turun kaupungissa. Opetustoimenjohtaja Timo Jalosen mukaan seminaarin jälkeen oli perustelua lähteä pohtimaan erityisopetuksen muutostarpeita. Opetuslautakunta päätti kokouksessaan : Perusopetuspäällikön tehtäviin kuuluu perusopetuksen kehittäminen. Tähän kokonaisuuteen kuuluu luonnollisesti myös erityisopetuksen kehittäminen. Perusopetuspäällikön tulee koota välittömästi monipuolinen ja eri näkökulmia edustava työryhmä, jonka tulee saada selvitystyö päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Se tuodaan opetuslautakunnan käsittelyyn vuoden 2006 loppuun mennessä. Erityisopetuksen kehittämistä varten perustettiin työryhmä, jonka kokoonpano on: perusopetuspäällikkö Outi Rinne erityispalvelupäällikkö Tea Kiviluoma rehtori Esa Haulivuori oppilaanohjaaja Anne Perjopuro rehtori Jorma Kauppila erityisluokanopettaja, Markku Niemi (TOAY) erityisluokanopettaja Maija-Liisa Kuorelahti koulunjohtaja Teppo Korpinen erityisopetuksen ohjaava opettaja Mirja Halonen rehtori Anne Alho erityisopetuksen ohjaava opettaja Tuija Vänni luokanopettaja, Eija Ketola (TOAY) föreståndare Marita Waris koulupsykologi Seija Anttila Työryhmä on kokoontunut , , , , , , , , , , , , , , , ja Työryhmän jäseniä kävi tutustumassa Hämeenlinnan, Orimattilan ja Jyväskylän erityisopetusjärjestelyihin. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on kokouksessaan hyväksynyt opetustoimen erityisopetuksen kehittämissuunnitelman Suunnitelmassa käsiteltiin kokonaisvaltaisesti perusopetuksen tukijärjestelyjä sekä perusopetuksen luokkamuotoista erityisopetusta. Kehittämissuunnitelmassa lähdettiin siitä, että yleisopetuksen kouluja tuetaan, jotta niillä olisi paremmat resurssit ja menetelmälliset valmiudet huolehtia tukea tarvitsevista oppilaista. Tämä raportti antaa lähtökohdan työryhmän työskentelylle.

5 4 2. PERIAATTEET OPPILAAN TUKITOIMEN JÄRJESTÄMISEEN 2.1. Kaikille yhteinen koulu Suomi on sitoutunut osallistavan koulutuksen tavoitteeseen YK:n Salamancan julistuksessa (1994). Se on vahvistettu Dakarin sopimuksessa vuonna Julistukseen on kirjattu erityisopetuksen periaatteita, toimintatapoja ja käytänteitä. Siinä todetaan mm., että erityisopetuksen tarpeessa oleville lapsille taataan pääsy tavallisiin kouluihin ja heidän tarpeisiinsa vastataan lapsikeskeisen pedagogiikan avulla. Tämä on tehokkain keino syrjivien asenteiden voittamiseksi. Kaikille avoimen koulun periaate on se, että kaikkien lasten pitäisi vaikeuksista tai erilaisuuksista riippumatta oppia yhdessä, missä se vain on mahdollista. Kaikille avoimissa kouluissa tunnistetaan erilaisten oppilaiden tarpeet ja vastataan niihin. Koulutusta pitäisi antaa integroidussa ympäristössä niin kauan kuin se on mahdollista. Salamancan julistuksessa vedotaan valtioihin siten, että ne panostavat enemmän varhaisiin tunnistamis- ja väliintulokeinoihin. Vuoden 2003 OECD:n koulutuspoliittisessa analyysissa on nostettu esiin erityisesti ne tarpeet, jotka liittyvät vammaisten, oppimisvaikeuksisten ja vaikeassa asemassa olevien oppijoiden koulutuksen kehittämiseen. Koulutusjärjestelmän eri osien odotetaan täyttävän oma velvollisuutensa näiden yhteiskunnallis-sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tasaarvoista koulutuspolitiikkaa on, että koulutus on kaikkien saatavilla ja kaikilla on yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen oppimisympäristöön. Kaikilla tulisi olla samat koulutukselliset mahdollisuudet erilaisista sosioekonomisista taustoista ja asuinympäristöistä riippumatta. Samoin kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuksen tuottamien saavutusten ja tulosten hyödyntämiseen työelämässä ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumisessa. Kaikkien kohderyhmien koulutuksen laadun parantaminen, tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ovat tärkeitä poliittisia tavoitteita OECD- ja EU-maissa. Myös opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on nostettu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen erääksi keskeiseksi kehittämisalueeksi. Koulutusjärjestelmän haasteena nähdään sen kyky ylläpitää sosiaalista yhteisöllisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä puoltavia arvoja. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetut tavoitteet tukevat OECD:n ja EU:n koulutuspoliittisia tavoitteita, ja niiden saavuttamiseksi suomalaisen koulutusjärjestelmän tulisi tarjota tulevaisuudessakin kaikille yhteiskunnan jäsenille vankka yleissivistys ja ammatillinen koulutus. Perusopetuslaissa todetaan, että oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Erityisopetuksella autetaan niitä oppilaita, jotka eivät selviydy opetuksesta ilman jatkuvia erityisiä tukitoimia. Ensisijaisena opetuksen järjestämispaikkana on yleisopetuksen opetusryhmä (PL 17 ). Tämän suunnitelman periaatteet nojautuvat edellä mainittujen lisäksi voimassaolevaan opetussuunnitelmaan sekä Turun kaupungin

6 2.2. Varhainen tukeminen 2.3. Tuen portaat opetustoimen strategiaan vuosille Strategiasta nousevat esille kaksi perusperiaatetta: asiakaslähtöisyys ja oikeudenmukaisuus. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan lainsäädäntöön, koulun tasolla opetussuunnitelmaan, pohjautuvaa palvelua, joka perustuu asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Strategian mukaan hyväksytään ja suvaitaan oppilaiden erilaisuus, käytetään sitä voimavarana sekä kohdellaan jokaista oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Tässä raportissa selvitetään, miten asiakaslähtöisyyttä noudatetaan opetusjärjestelyissä, miten oppilaan tuen tarpeeseen vastataan ja millaisina opetusjärjestelyinä erilaisuuden oikeudenmukainen ja tasaarvoinen hyväksyminen näkyy. Tässä luvussa kuvataan, miksi esiin nostetut periaatteet ovat tärkeitä. Periaatteiden käytäntöön soveltamista kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa luvuissa. Lapsella on oikeus saada heti apua, kun hän sitä tarvitsee. Mikäli avuntarpeeseen reagoidaan nopeasti ja oikealla tavalla, eivät pulmat pääse kasaantumaan. Tätä kautta tukitoimien tarve jatkossa vähenee. Opetusjärjestelyissä tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksen aikana tapahtuvaa huolellista oppilaan tukitarpeen kartoittamista siten, että suunnitellaan oppilaalle yksilöllinen oppimispolku, joka perustuu sen hetkiseen arvioon tuen tarpeesta. Lisäksi perusopetuksen alkuvaiheen joustavia opetusjärjestelyjä tulisi kehittää edelleen. Myös opiskelun myöhemmässä vaiheessa tukea tulee järjestää heti, kun siihen ilmenee tarvetta. Tasa-arvoisuus edellyttää, että tuetaan lasta hänen luonnollisessa ympäristössään. On tärkeää, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus oppia ja kasvaa monipuolisessa yhteisössä. Oppilailla on olemassa yhteisöllinen tarve, joka ilmenee haluna kasvaa yhdessä muiden ikätovereiden kanssa ja liittyä heihin. Vuorovaikutuksessa opitaan hyväksymistä ja yhteistoimintaa. Lähtökohtana on opetusjärjestelyjen ja opetuksen sopeuttaminen oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että oppilas saa tukea juuri ja korkeintaan sen, mitä tarvitsee. Oikea-aikaisen tuen merkitys on suuri. Tuen puuttumisesta tai viivästymisestä seuraa vaikeuksien kasaantumista ja liiallisesta tuesta taas passiivisuutta ja avuttomuutta. Tuen portaissa tulee käyttää huolella opetussuunnitelman yleisessä osassa kuvattuja joustavia opetusjärjestelyjä. Näitä käsitellään kohdissa oppimiskäsitys, oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat. Koulujen toimintakulttuuri sisältää koulun arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Se käsittää myös koulun vuorovaikutuksen, viralliset säännöt sekä muut toiminta- ja käyttäytymismallit. Koulujen toimintakulttuurin tulee tukea moninaisuutta ja korostaa suvaitsevaisuutta. 5

7 Yksilölliset joustavat järjestelyt 2.5. Lähikouluperiaate Opetussuunnitelmassa opetuksen yleinen tuki sisältää koulun ja kodin välisen yhteistyön, oppimissuunnitelman, ohjauksen järjestämisen, tukiopetuksen, kerhotoiminnan ja oppilashuollon kuvauksen. Ellei näillä toimenpiteillä löydetä tarpeeksi apua oppijalle, tarjotaan hänelle erityistä, yksilöllistä tukea. Oppilaan yksilöllisten tarpeiden selvittelyssä oppilas ja hänen huoltajansa osallistuvat oppilasta koskevien tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tukitoimissa siirrytään tuen tarpeiden lisääntyessä yleisemmästä erityisempään. Jokainen tuen porras tulee käyttää oikeaaikaisesti ja huolella. Resurssia lisätään yleisen opetuksen yhteyteen. Mikäli oppilaat saavat ajoissa riittävästi apua, vaativampaa keskitettyä tukea tarvitaan vähemmän. Oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa ovat lähtökohtana suunniteltaessa hänen opetustaan. Järjestelyillä tuetaan oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Joustavia järjestelyjä toteutetaan jokaisessa koulussa. Niillä tarkoitetaan, että ryhmämuodostus, työ- ja toimintatavat joustavat oppilaan tarpeiden mukaan. Ensisijaisena periaatteena on tukea oppilaan opiskelua hänen omassa ympäristössään siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet ovat saavutettavissa. Mikäli oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita, voidaan hänen oppimääräänsä yksilöllistää. Kaikkien koulujen tulee huomioida opetusjärjestelyissään sekä luokkien ja ryhmien muodostamisessa erilaisten oppijoiden tarpeet. Resurssia kohdennetaan niihin luokkiin ja ryhmiin, joissa on paljon tuen tarvetta. Lähikouluperiaate tarkoittaa, että oppilaalla on mahdollisuus saada hänelle sopivat perusopetuspalvelut mahdollisimman lähellä kotiaan. Koulupalveluja on tarjolla koulukohtaisesti, alueellisesti tai keskitettynä palveluna. Koulukohtainen palvelu tarkoittaa sitä, että kussakin oman oppilasalueen koulussa on tarjolla eriyttävää luokkaopetusta, tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta sekä oppilashuoltopalveluja. Perusopetuksen yhteistyöalueen lähipalveluita ovat alueelliset alkuluokat ja pienluokat. Keskitetty palvelu tarkoittaa kaupunkikohtaista koulupalvelua, johon oppilas voi päästä, mikäli hänellä on vaativan erityisen tuen tarve.

8 7 3. OPPILAAN TUKI PERUSOPETUKSEN KOULUSSA 3.1. Oppilaan tuki perusopetuksessa Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on huoltajilla. Koulu tukee kotien kasvatustyötä. Seuraavassa kaaviossa on esitetty perusopetuksen tarjoamat tukimuodot: OPPIMISYMPÄRISTÖ FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALISET SUHTEET TOIMINTAKULTTUURI PL 29, 30, OPS 3.2 OPS 3.3 OPPIMISKÄSITYS OPS 3.1 KAIKILLE YHTEINEN KOULU TYÖTAVAT JA OHJAUS PL 2, 6, OPS 2.1, 2.2 OPS 3.4 PL 11, 30, OPS 4.3 OPS 4.2, 5.2 ERILAISET OPPIMISTAVAT OPPIMISSTRATEGIAT OPETUKSEN ERIYTTÄMINEN OPS 3.4, 4.2, 6.4 KOTI-KOULU-YHTEISTYÖ OPETTAJA, LUOKANVALVOJA OPPILAANOHJAAJA OPPILASHUOLTO ERITYISOPETTAJA PL 3, OPS 4.1 PL 31, OPS 4.5 OPPIMISSUUNNITELMA HOJKS OPS 5.4, 5.5 RYHMÄKOOT JA JOUSTAVAT RYHMITTELYT (REHTORI, OPE) LISÄAIKA; YKSITTÄINEN TEHTÄVÄ - -> LUOKAN KERTAAMINEN (OPE, ERO) OPETUSMATERIAALIT, APUVÄLINEET (OPE, ERO) MONIPUOLISET ARVIOINTITAVAT (OPE, ERO) YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN + ALKULUOKKA, (OHR, ERO, REHTORI, OPE) + SUUNNITELMALLINEN TUKIOPETUSJÄRJESTELY; LUOKKATASO, RYHMÄ, YKSILÖ (REHTORI, OPE) PL 30 PA 11 PL 31 PL 22, OPS SAMANAIKAISOPETUS JA RINNAKKAISOPETUS (OPE, ERO, REHTORI) + OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS; JAKSOT, PIENRYHMÄT, OPPIMISVAIKEUDET, LAAJA-ALAISUUS (ERO, OPE) + AVUSTAJAPALVELU (REHTORI, OPE, AVUSTAJA) OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN PL 2 ERITYISOPETUSPÄÄTÖKSEN TOTEUTTAMINEN OPPILAAN TARPEEN MUKAAN AIKA: KOEAJAKSI VUOSITTAIN TARKISTETTAVA PAIKKA: + OMASSA LUOKASSA TUETTUNA + OMAN LUOKAN LISÄKSI OSITTAIN PIENRYHMÄSSÄ TAI PIENLUOKASSA + OMAN KOULUN TAI YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PIENLUOKASSA LÄHES KAIKKI OPETUS + KAIKKI OPETUS KESKITETYN PALVELUN KOULUN PIENLUOKASSA LAAJUUS: 1 OPPIAINE OPETUKSEN TUKEMINEN OPS 5.1 PL 16, OPS 4.4 PL 17, OPS 5.2 PL 31 PL 17, OPS 5.1 OPS 5.1 KAIKKI OPPIAINEET OPPILAAN TILANTEEN TARKEMPI SELVITTELY JA TUKEMINEN (TERVEYDENHOITAJA, OPO, ERO, KURAATTORI JA PSYKOLOGI) OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN OPS 5.3, 5.4, 5.5 OPS 4.5

9 3.2. Esiopetuksesta kouluun Koulu oppilaan tukijana Päiväkodeissa esikoulunopettajat ja kiertävät erityislastentarhanopettajat kartoittavat esikoululaisten kouluvalmiuksia. Havaintojensa perusteella he valitsevat lapset ns. ryhmätutkimuksiin. Näistä tutkimuksista annetaan palaute ja suositukset vanhemmille henkilökohtaisissa keskusteluissa. Ryhmätutkimuksissa heikosti menestyneille lapsille suositellaan yksilötutkimusten tekemistä kasvatus ja perheneuvolassa. Niiden perusteella annetaan palaute vanhemmille. Suositus huoltajalle koulumuodosta tehdään yhteistyössä päivähoidon, opetustoimen ja tutkivan tahon kanssa. Keväällä järjestetään kaikista ensimmäiselle luokalle tulevista koululaisista neuvottelu päiväkodin ja lähikoulun kesken. Koulukohtaiseen neuvotteluun osallistuvat esimerkiksi rehtori, erityisopettaja, tulevat ensiluokkalaisten opettajat, erityislastentarhaopettajat, esikoulun opettajat, psykologi ja kuraattori. Ne lapset, jotka tarvitsevat kypsyäkseen lisävuoden, ohjataan alueen alkuluokkaan. Osa lapsista tarvitsee erityistä tukea, jolloin aloituspaikkana voi olla oman lähikoulun ohella alueen pienluokka tai jokin keskitetyn palvelun koulu. Alueellisiin ryhmiin sijoittamista koordinoi konsultoiva erityisopettaja. Tarvittavat alkuluokka- ja erityisopetuspäätökset tekee erityispalvelupäällikkö. Koulut ovat luoneet myös uusia malleja alkuopetukseen nivelvaiheen helpottamiseksi. Näistä mainittakoon mm. Varissuolla Normaalikoulun, päivähoidon ja Varissuon koulun yhteinen kolmivuotinen alkuopetus, C.O.Malmin ja Hannunniitun koulujen yhteinen 3-vuotinen alkuopetus, Nummen Halisten yksikön Elmo-hanke, jossa lapsille tuttu erityislastentarhaopettaja jatkaa osa-aikaisesti vielä ensimmäisellä luokallakin, ja Haarlan ja Pansion kouluissa kokeilu, jossa koulun erityisopettaja on esikoulussa lasten kanssa viikoittain. Tällaisilla nivelvaihetta pehmentävillä opetusjärjestelyillä on mahdollista ottaa huomioon lasten erilaiset kouluvalmiudet. Joustavia alkuopetusjärjestelyjä voidaan kouluissa kehittää tarpeen mukaan. Turun kaupungin opetustoimen ja koulujen opetussuunnitelmissa määritellään koulun toimintaa oppilaan tukijana. Mikäli oppilas kohtaa koulunkäyntinsä aikana oppimisen vaikeuksia ja muita esteitä, tukitoimet järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä omassa koulussa tai omalla oppilasalueella. Esteet saattavat liittyä oppimiseen, vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin tai fyysisiin ominaisuuksiin. Joka koulussa pitää olla toimintakulttuurissa valmius palvella kaikkien oppilaiden oppimisen järjestämistä. Jos opettaja toteaa, että oppilas ei ilman tukitoimia saavuta hänelle asetettuja tavoitteita (esimerkiksi levoton oppilas, alisuoriutuva ja hitaasti edistyvä oppilas tai paljon poissa oleva oppilas), opettaja ottaa yhteyttä oppilaan kotiin. Oppilaan tuen tarpeen selvittäminen tapahtuu yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja opettajan sekä tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Koulun työmuotoja ovat tiimityö ja moniammatillinen verkostoyhteistyö. Yhteistyön toteuttamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään eri

10 työntekijäryhmien työaikajärjestelyihin ja toimenkuvien selkeyttämiseen, opetuksen järjestämistiloihin sekä joustavien opetusjärjestelyjen mahdollistamiseen työjärjestyksissä. Näitä voivat olla esimerkiksi toisten opettajien tai erityisopettajan käyttäminen samanaikaisopetuksessa tai rinnakkaisopettajana, oppimista tukevien pienryhmien muodostaminen vuosiluokkatasolla joissakin oppiaineissa tai resurssien suuntaaminen tukiryhmäopetukseen. Luokkatilanteessa eriyttäminen on tärkeä työmuoto. Tarvittaessa opettaja antaa tukiopetusta varsinaisten oppituntien lisäksi. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Jos oppilas ei tukiopetuksesta huolimatta saavuta hänelle asetettuja tavoitteita, kartoitetaan erityisen tuen tarve. Tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään, onko kyseessä opetusjärjestelyihin liittyvä ongelma vai oppimisen ongelma. Jos ongelma on oppilaan oppimisessa, opetusta eriytetään, annetaan tukiopetusta tai toteutetaan opetusjärjestelyt siten, että oppilas saa lisää aikaa ja vaihtoehtoisia suoritustapoja. Jos ongelma on opetusjärjestelyissä siten, että opettajan antama opetus ei kohtaa oppilasta kunnolla, opettaja saa opetusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitsemaansa koulutusta ja konsultaatiota. Konsultaatiota voivat antaa esimerkiksi konsultoiva erityisopettaja, erityispalvelupäällikkö tai keskitetyn palvelun koulu, jolla resurssikeskuksena on konsultointitehtävä. Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta, jota annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, suunnitelmallista, tavoitteellista, joustavaa ja oppilaan tarpeet huomioivaa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oppilaan tuen tarve määritellään yhteistyössä erityisopettajan, oppilaan opettajan ja mahdollisesti oppilashuoltoryhmän kanssa ja järjestelyistä tiedotetaan huoltajille. Erityisopettajan toiminta koulussa on laaja-alaista ja joustavaa. Työ on oppilaan suunnitelmallista tukemista, ohjaamista ja opettamista Ohjaus Oppilaanohjaus kuuluu kaikille opettajille. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

11 Oppilashuoltotyö 3.6. Oppimissuunnitelman käyttäminen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjauksessa keskitetyn palvelun koulut antavat tarvittaessa neuvontaa yksilölliseen oppilaanohjaukseen ja jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Huolehtivaan koulukulttuuriin kuuluu välitön tilanteisiin puuttuminen ja johdonmukaiset menettelytavat. Oppilashuolto on koulun kaikkien työntekijöiden vastuulla. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Tavoitteena on edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä. Pyrkimyksenä on varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Sitä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa säännöllisesti kokoontuvassa oppilashuoltoryhmässä, jossa noudatetaan voimassa olevia tiedonsaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Koulujen tulee sopia oppilashuoltotyöryhmään kuuluvien työntekijöiden toimenkuvat ja vastuualueet. Oppilashuoltoryhmät tekevät yhteistyötä mm. alueen konsultoivan erityisopettajan ja erityispalvelupäällikön kanssa. Oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan omat oppimistavoitteet ja opetuksen järjestelytavat. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kenelle tahansa oppilaalle ja se perustuu yleisen oppimäärän tavoitetasoon. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yksilöllistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille. Turun kaupungin opetussuunnitelmassa on päätetty, että osa-aikaisen erityisopetuksen pienryhmäoppilaille sekä maahanmuuttajien tuetun opetuksen oppilaille laaditaan aina oppimissuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on selkeyttää oppilaan kokonaistilannetta. Se on perusteltua tehdä aina kun tavoitteiden saavuttaminen poikkeaa normaalista käytännöstä. Tavoitteiden saavuttamista myös arvioidaan oppimissuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Samalla oppilas itse oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan ja sitoutuu siihen tavoitteellisesti. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, huoltaja ja opettaja. Tarvittaessa konsultoidaan eri alojen asiantuntijoita. On perusteltua laatia oppimissuunnitelma kun esimerkiksi selvitetään oppilaan oppimisvalmiuksia tai seurataan tavoitteiden saavuttamista pitkän poissaolon jälkeen. Sen avulla voidaan myös nopeuttaa etenemistä tai tukea erityistä lahjakkuutta. Kunnan opetussuunnitelman liitteenä on oppimissuunnitelma-

12 Pienryhmä omassa koulussa lomake. Koulu voi halutessaan täydentää lomaketta. Pienryhmäopetuksessa noudatetaan yleistä oppimäärää. Oppilas opiskelee sekä omassa luokassaan että pienryhmässä sovittuna jaksona tai tietyillä oppitunneilla tarpeen mukaan. Oppilas pääsee pienryhmäopetukseen oppilashuoltoryhmän suosituksen perusteella ja huoltajan mielipidettä kuullaan aina. Pienryhmäopetuksen tavoitteena on oppimisvaikeuksien kasvun ennaltaehkäisy ja oppilaan tukeminen takaisin omaan ryhmäänsä. Samalla myös vähennetään tarvetta pysyviin pienluokkasijoituksiin tai muihin vaativampiin tukimuotoihin. Pienryhmäopetus soveltuu kaikille luokka-asteille. Suosituksena on, että oppilaita tulee pienryhmään enintään kahdelta luokka-asteelta kerrallaan. Pienryhmien perustamisessa ja sijoittamisessa otetaan huomioon alue- ja koulukohtainen tarve, 3.8. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kun oppimisvaikeuksia havaitaan, ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua omassa ryhmässään siten, että yleiset oppimiseen liittyvät tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Mikäli tämä ei onnistu, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Erityisopetuksen siirtämisen perusteena on oppilaan tarve. Hallinnollisen päätöksen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä tekee erityispalvelupäällikkö. Opetusta annetaan ensisijaisesti lähikoulussa. On myös mahdollisista, että erityisopetukseen otettu tai siirretty oppilas opiskelee alueen pienluokassa, joka toimii mahdollisimman tiiviisti yhteistyössä yleisopetuksen kanssa. Soveltuvin osin oppilasta voidaan integroida yleisopetukseen. Mikäli oppilas tarvitsee vaativia tukitoimia, annetaan opetus keskitetyn palvelun koulussa. Oppilaan opetusta tai oppimisympäristöä yksilöllistetään erityisopetukseen ottamisen yhteydessä. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien, koulun oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittaessa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Siinä kuvataan yksilölliset opetusjärjestelyt, tavoitteet, oppimateriaalit ja arviointi sekä sovitaan seurannasta. Suunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai usemmin. Oppimäärän yksilöllistäminen tarkoittaa oppiaineen yleisestä oppimäärästä poikkeamista. HOJKSissa kuvataan yksilölliset oppisisällöt, jotka poikkeavat koulun opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Oppimäärä yksilöllistetään psykologisten tutkimusten tulosten perusteella. Kuntakohtainen lomake sekä ohjeet suunnitelman laatimiseksi ovat NeTkussa. Hallinnollisen päätöksen HOJKS:sta tekee koulun rehtori.

13 12 4. YHTEISTYÖALUEET JA NIIDEN TUKIPALVELUT 4.1. Yhteistyöalueet 4.2. Aluekohtaiset toiminnot Opetustoimessa on suunnitteilla lukuvuoden 2008 alusta alkaen toteutettava oppilasalueuudistus, jossa kaupunki jaettaisiin neljään yhteistyöalueeseen. Ne ovat pohjoinen, läntinen, eteläinen ja itäinen yhteistyöalue. Pohjoiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat Hepokullan, Jäkärlän, Kreivilän, Kähärin, Moision, Paavolan, Pallivahan, Raunistulan, Rieskalähteen, Teräsrautelan ja Turun Lyseon koulut. Läntiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat Aunelan, Mikaelin, Pansion, Puolalan ja Topeliuksen koulut. Eteläiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat Haarlan, Ilpoisten, Kakskerran, Kerttulin, Luolavuoren, Luostarivuoren, Martin, Puropellon, Samppalinnan, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun, Uittamon, Vuorelan, Vähä-Heikkilän ja Wäinö Aaltosen koulut. Itäiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat C.O. Malmin, Hannuniitun, Katariinan, Kiinamyllyn, Klassikon, Kupittaan, Lausteen, Nummen, Pääskyvuoren, Varissuon ja Vasaramäen koulut. Ruotsinkielinen opetustoimi muodostaa oman alueensa. Siihen kuuluvat Cygnaeuksen koulu, S:t Olofskolan, Sirkkalabackenin koulu ja Sirkkalan koulu. Yhteistyöalueista ja niiden tehtävistä päätetään keväällä 2007 erikseen. Yhteistyöalueiden tehtävistä päätetään muussa yhteydessä. Tässä raportissa otetaan kantaa ainoastaan oppilaan alueellisen tuen järjestelyiden perusperiaatteisiin. Oppilaan tuen aluetiimi Yksi alueen tehtävistä on suunnitella ja koordinoida oppilaan tuen järjestämistä omalla alueellaan. Tätä tehtävää varten alueen rehtorit nimeävät moniammatillisen oppilaan tuen aluetiimin ja konsultoivan erityisopettajan. Alueen rehtorit tekevät yhteistyössä aluetiimin kanssa esitykset tarvittavista pienluokista, maahanmuuttajaopetus- ja avustajatarpeesta sekä muista tukitoimista alueella perusopetuspäällikölle. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssi tulee laskennallisena oppilasmäärän mukaan alueelle. Erityisopettajien työllistäminen suunnitellaan alueellisesti. Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen sijoittaminen suunnitellaan alueella yhteistyössä erityispalvelupäällikön kanssa. Konsultoivan erityisopettajan tehtävänä on toimia alueen palvelujen ja koulujen yhdyshenkilönä, konsultoida alueen kouluissa oppilaan

14 13 tukemiseen liittyvissä kysymyksissä ja toimia opettajana nimetyssä koulussa. Alkuluokka Opetuksen tavoitteena on mahdollistaa oppilaan kehitysviiveiden tasoittuminen, kouluvalmiuden saavuttaminen ja onnistunut siirtyminen perusopetukseen. Alkuluokan oppilaille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa yksilöllinen oppimissuunnitelma. Oppiminen on kokonaisvaltaista, konkreettista ja toiminnallista. Alkuluokille ohjataan kasvatus- ja perheneuvolan tutkimusten perusteella lapsia, joilla on jollakin kehityksen osa-alueella erityisvaikeuksia ja kouluvalmiuden kehittyminen vaatii seurantaa, tukea ja opetusta. Näiden oppilaiden koulunkäynnin aloittamista lykätään vuodella. Jokaisella alueella on ainakin yksi alkuluokka, jossa lasten kouluvalmiuksia kehitetään vuoden aikana. Pienluokka 4.3. Koulunkäyntiavustajat Yhteistyöalueella on pienluokkia, joihin oppilaat valitaan omalta alueelta oppimisedellytystensä perusteella ja siten, että ryhmän vuorovaikutus on toimivaa. Alueen yhteiset pienluokat sijoitetaan alueen kouluihin tarpeiden ja tilojen mukaan. On tarkoituksenmukaista, että samassa koulussa on useita pienluokkia. Luokat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden luokkien kanssa joustavasti integroiden. Pienluokan oppilaat on otettu tai siirretty erityisopetukseen. Opettajana on erityisluokanopettaja. Alueelliset pienluokat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskitetyn palvelun koulujen kanssa. Alueellisten pienluokkien oppilaat saavat terveyspalvelut omasta koulustaan. Kaikilla oppilailla tulee olla mahdollisuus päästä tarpeen mukaan samojen terveys ja tukipalvelujen piiriin kuin keskitetyn palvelun koulujen oppilailla. Koulunkäyntiavustajapalvelut perustuvat perusopetuslakiin. Perusopetuslain mukaan vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Koulunkäyntiavustaja voi olla pelkästään yhden oppilaan apuna tai useamman oppilaan tai koko luokan tai useamman luokan yhteinen. Avustajaratkaisussa tulee muistaa oppilaan kasvamisen, kehittymisen ja oppimisen tukeminen. Oppilaan omatoimisuuden lisäämiseksi ei aina ole perusteltua, että hänellä on koko ajan avustaja lähettyvillä. Perusopetuksen kouluissa oppilashuoltoryhmät tekevät esityksen avustajatarpeesta vuosittain alueen rehtorille. Koulun esityksessä ennakoidaan tulevan lukuvuoden avustajatarve lapsi- ja/tai luokkakohtaisesti oppilashuoltoryhmän oman seurannan ja käytettävissä olevien oppilastietojen pohjalta. Oppilashuoltoryhmä harkitsee avustajatarvetta sekä oppilasta koskevien asiantuntijalausuntojen perusteella että pedagogisesti huomioiden koulun käytössä olevat muut tukitoimet, joilla oppilaan

15 koulunkäyntiä voidaan tukea. Muita tukitoimia voivat olla pienempi opetusryhmä, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, pienryhmäopetus, pienluokkaopetus, tukikäynnit koulupsykologilla tai kuraattorilla. Pysyvästi avustajia sijoitetaan alueellisiin alku- ja pienluokkiin. Avuntarvetta arvioitaessa määritellään oppilaan avustamisen kannalta keskeiset oppiaineet ja opetustilanteet. Oppilashuoltoryhmän apuna on tuen tarpeen laadun ja laajuuden mukainen luokituslomake (AT1, AT2, AT3), joka on tässä raportissa liitteenä. Alueen rehtorit laativat alueen yhteisen esityksen avustajatarpeesta. Aluerehtori toimittaa alueen esityksen avustajapalveluista perusopetuspäällikölle Ruotsinkielisten koulujen osalta esitykset toimitetaan ruotsinkieliselle opetustoimenjohtajalle. Opetuslautakunta päättää perusopetuspäällikön ja ruotsinkielisen opetustoimen johtajan yhteisestä esityksestä seuraavan lukuvuoden avustajista KAUPUNKIKOHTAISET PALVELUT 5.1. Keskitetyn palvelun koulut Keskitetty palvelu tarkoittaa kaupunkikohtaista koulupalvelua, johon oppilas voi päästä, mikäli hänellä on vaativan erityisen tuen tarve. Paljon erityistä tukea tarvitseville oppilaille tarjotaan kaupunkikohtaista palvelua keskitetyn palvelun kouluissa. Näillä kouluilla on oma opetuksellinen erikoistumisalueensa, ja ne tarjoavat lisäksi konsultaatioja kehittämispalveluja. Koulut toimivat yhteistyössä yleisopetuksen koulujen kanssa ja tarjoavat oppilaille myös tukijaksoja. Keskitetyn palvelun kouluilla on myös seutukunnallinen konsultaatiotehtävä. Tätä ja kaupunkikohtaista tehtävää varten keskitetyn palvelun koulussa on yksi tai useampia konsultaatiotyötä tekeviä opettajia. Keskitetyn palvelun kouluilla on oppilaaksi oton, kehittämisen ja konsultoinnin osalta koko kaupunkia ja seutukuntaa palveleva tehtävä. Koulut kuitenkin yksikköinä toimivat maantieteellisesti eri yhteistyöalueilla. Ne ovat alueyhteistyössä mukana soveltuvin osin ja ovat siten osa lähikoulujen muodostamaa yhteisöä. Pedagogisena yhteistyöelimenä keskitetyn palvelun kouluilla on Erityisosaamisfoorumi EOF. Keskitetyn palvelun kouluja ovat C.O. Malm, Katariina, Mikael, Samppalinna, Sirkkalabacken, Kiinamylly ja Vuorela. Keskitetyn palvelun koulut ovat yhtenäiskouluja. Sopimuskunnista oppilaita ottavat C.O. Malmin koulu, Katariinan koulu Sirkkalabacken ja Vuorelan koulu. Kiinamyllyn koulun oppilasalue on koko sairaanhoitopiiri. Useissa keskitetyn palvelun kouluissa järjestetään omaa aamu- ja iltapäivätoimintaa (C.O. Malm, Katariina, Sirkkalabacken) tai hoitoa (Vuorela)

16 15 C.O. Malmin koulu antaa esi- ja perusopetusta kuuroille, huonokuuloisille ja kielihäiriöisiä oppilaille. Koulu toimii osaamis- ja kehittämiskeskuksena kuulovammaisten ja kielihäiriöisten oppilaiden opetukseen liittyvissä asioissa. Katariinan koulu palvelee neurologisesti vammautuneita, kielihäiriöisiä ja pitkäaikaissairaita oppilaita, joiden vamma tai häiriö esiintyy lähinnä puheessa, liikunnassa ja motoriikassa. Kiinamyllyn koulu vastaa sairaalaopetuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirinalueella. Koulu pitää yhteyttä oppilaan kotikuntaan ja omaan kouluun. Opettajat osallistuvat pedagogisina asiantuntijoina hoitotiimin työskentelyyn, jossa lapsen koulutilannetta käsitellään yhtenä kuntoutuksen vaikuttavana tekijänä. Koulu tarjoaa konsultaatiota hoitoa jonottavien tai hoidosta palaavien opetusjärjestelyihin ja koulupaikan nivelvaiheessa. Tulevaisuudessa kouluun perustetaan näitä oppilaita varten ns. nivelluokka. Mikaelin koulussa annetaan opetusta oppilaille, jotka tarvitsevat tukea sosiaalisissa taidoissa, neurologisissa ongelmissa ja tunne-elämän vaikeuksissa. Apua tarvitaan keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöihin, käyttäytymisongelmiin sekä säännölliseen koulunkäyntiin. Opetusta tarjotaan lisäksi tulevaisuudessa ns. toiminta- ja työvaltaisilla 7-9 luokilla sekä erityisalkuluokalla Mikaelin koulussa annetaan myös opetusta oppilaille, joilla on asioiden hahmottamisvaikeuksia. Koulussa noudatetaan yleistä opetussuunnitelmaa. Samppalinnan koulu tarjoaa palveluitaan oppilaille, joilla on laaja-alaisia ja pitkäaikaisia oppimisvaikeuksia. Nämä ilmenevät muistamisessa, hahmottamisessa, kielellisissä taidoissa tai psyykkisessä toimintakyvyssä. Oppilailla on pääsääntöisesti yksilöllistetty, mukautettu oppimäärä kaikissa lukuaineissa. Opetusta tarjotaan lisäksi toiminta- ja työvaltaisilla 7-9 luokilla. Sirkkalabackens skola erbjuder svenskspråkig smågruppsundervisning för elever med särskilda behov, inlärningssvårigheter, fysiska handikapp eller för elever som av annan orsak inte kan tillgodogöra sig undervisning i allmänundervisningen. Skolan erbjuder delintegrering i allmänundervisningen enligt elevernas egna förutsättningar och vårdnadshavarnas önskemål. För varje elev utarbetas en individuell utbildningsplan. Vuorelan koulu on maakunnallinen oppimis- ja kehittämiskeskuskoulu, joka tarjoaa palveluja lapsille ja nuorille, joilla on erityisiä oppimisvaikeuksia ja/tai laaja-alainen kehitysviivästymä. Koulun opetussuunnitelmassa esitetään opetuksen toteuttaminen lievästi kehitysvammaisille, autistisille ja aspergeroppilaille ryhmäkohtaisesti. Vaikeasti kehitysvammaisten oppilaitten opetussuunnitelma perustuu toiminta-alueisiin. Koulussa työskentelee opetushenkilöstön ohella mm. ohjaajia, vaikeimmin vammaisten avustajia, koulunkäynti- ja luokkaavustajia, sekä toiminta-, fysio- ja puheterapeutteja. Koulussa toimii kerhoja ja joissakin yksiköissä on mahdollisuus aamu- ja iltapäivä- sekä loma-aikoina kokopäivähoitoon.

17 5.2. Muut kaupunkikohtaiset palvelut 16 Nivelluokka Turun opetustoimi perustaa 1-2 seudullista nivelluokkaa sairaalapaikkaa lasten- tai nuortenpsykiatrian yksiköistä odottaville, avohoidossa oleville tai osastohoidosta palaaville oppilaille. Nivelluokkien oppilaat tarvitsevat kuntouttavaa opetusta voidakseen palata kotikouluihinsa tai saadakseen päättötodistuksen. Oppilaat ovat vuosiluokilta 1-9 ja toimintatapana on yksilöllinen ja joustava pienryhmäopetus. Luokissa toimii moniammatillinen tiimi, joka muodostuu erityisopettajasta, psykiatrisista hoitajista, konsultoivasta psykiatrista, koulunkäyntiavustajasta ja sosiaalityöntekijästä. Erityisluokanopettajille on varattu resurssia seutukunnalliseen konsultointitehtävään. Nivelluokkien sijoituspaikkana on Kiinamyllyn koulu. Työ- ja toimintavaltaiset joustavat perusopetusluokat Turun opetustoimella on luokkia, jotka on tarkoitettu turkulaisille 7-9 luokkien oppilaille, joilla on vaara syrjäytyä koulutuksesta joko perusopetusvaiheessa tai nivelvaiheessa siirryttäessä toiselle asteelle. Luokat toimivat yhteistyössä mm. ammatillisen koulutuksen, liikunta- ja nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakunnan ja poliisin kanssa. Joustavat työ- ja toimintavaltaiset 7-9 perusopetusluokat tarjoavat palveluita sopimuksen mukaan myös seutukunnallisesti. Osa näistä luokista on tarkoitettu oppilaille, joilla on yleinen heikko koulumenestys tai heillä on yhden tai useamman oppiaineen yksilöllistetty oppimäärä. Nämä luokat ovat osa Samppalinnan koulun palvelua. Osa näistä luokista on tarkoitettu oppilaille, joilla on pääasiassa sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia ja oppilaat noudattavat yleistä oppimäärää. Lisäopetusluokat (kymppiluokat) Perusopetuksen lisäluokat muodostetaan lukuvuosittain edellyttäen, että lisäopetukseen ilmoittautuu riittävä määrä opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet toisen asteen opiskelupaikkaa. Lisäopetuksen päämääränä on kunkin opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukeminen jatkokoulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi.

18 17 Pienennetty alkuluokka Tälle alkuluokalle ohjataan kasvatus- ja perheneuvolan tutkimusten perusteella koululykkäyksen saaneita lapsia, joilla on merkittäviä sosiaalis- emotionaalisia erityisvaikeuksia ja joiden kouluvalmiuden kehittyminen vaatii intensiivistä seurantaa, tukea ja opetusta Avustajatarpeen määrittely keskitetyn palvelun kouluissa Keskitetyn palvelun kouluissa avustajaresurssi myönnetään kolmen lukuvuoden määräajaksi. Avustajamäärää myönnettäessä otetaan huomioon keskitetyn palvelun koulun perusopetusryhmien määrä sekä oppilasaineksen erityisen tuen tarve. Lisäavustajaresurssia voidaan keskitetyn palvelun kouluille myöntää vain painavasta perustellusta syystä ajanjakson aikana. Muut kaupunkikohtaiset avustajapalvelut ovat valmistavissa luokissa, joustavissa perusopetusluokissa, maahanmuuttajien kielellisessä tukemisessa, romanilasten tukemisessa ja nuorille maahanmuuttajille tarkoitetussa opetuksessa Erityisosaamisfoorumi EOF- Forum för specialpedagogiskt kunnande FSPK Erityisosaamisfoorumi on yhteistyömuoto, jonka tavoitteena on vahvistaa oppilaan erityiseen tukeen liittyvää osaamista. EOF tarjoaa yhteisen foorumin moniammatilliselle yhteistyölle. Sillä on lisäksi seutukunnallinen tehtävä erityisosaamista koordinoiva koulutus- ja kehittämistehtävä. Erityisosaamisfoorumiin osallistuvat kaikki Turun keskitetyn palvelun koulut sekä Turun seudun opetustoimen foorumiin (TSO) osallistuvien kuntien edustajat. Lisäksi pedagogisen asiantuntemuksensa ryhmään tuovat erityis-, luokan- ja aineenopettajat ja muut oppilaan tuen asiantuntijat Erityispalvelupäällikön tehtävät Erityispalvelupäällikkö päättää alkuluokkasijoituksista ja suomenkielisten turkulaisten oppilaiden erityisopetukseen ottamisesta ja siirtämisestä. Hän päättää myös oppilaan koulupaikasta. Mikäli huoltaja ei anna suostumustaan lapsensa erityisopetukseen siirtämiseen, päättää siirtämisestä opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto. Lisäksi erityispalvelupäällikkö päättää vieraskuntalaisten oppilaiden keskitetyn palvelun kouluun ottamisesta oppilaan asuinkunnan esityksestä. Turun kaupungilla on voimassa oleva sopimus vieraskuntalaisten oppilaiden erityisopetuksen järjestämisestä C.O.Malmin, Katariinan, Vuorelan ja Sirkkalabackenin koulujen osalta. Erityispalvelupäällikkö osallistuu avustajapäätöksien laatimiseen yhteistyössä perusopetuspäällikön kanssa.

19 18 Erityispalvelupäällikkö johtaa erityispalveluyksikköä, johon kuuluvat koulukuraattorit ja psykologit. 6. VIERASKIELISTEN OPPILAIDEN OPETUS OSANA TUKITOIMIA 6.1. Tukitoimet omassa koulussa Omassa koulussa tarjotaan suomi toisena kielenä opetusta. Sen tavoitteena on antaa vieraskieliselle oppilaalle järjestelmällistä suomen kielen opetusta kielen eri osa-alueilla. Opetus auttaa oppilasta saavuttamaan sellaisen kielitaidon, että hän pystyy seuraamaan luokkaopetusta ja ymmärtämään oppiaineiden keskeisiä sisältöjä sekä toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Kouluilla on oma maahanmuuttajien tukiopetuskiintiö oppilaille, jotka ovat olleet Suomessa alle neljä vuotta. Oppilaille tarjotaan myös omakielistä opetusta, jonka tavoitteena on tukea omalla äidinkielellä oppisisältöjen oppimista ja kasvatustavoitteiden saavuttamista. Opetusta antavat omakieliset opettajat, jotka toimivat yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien kanssa. Omakieliset koulunkäyntiavustajat tukevat maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäyntiä omassa koulussa. Tuettua opetusta järjestetään joissakin alakouluissa. Tavoitteena on antaa suomen kielellä lisätukea oppilaalle, jolle perusopetuksen muut tukitoimet eivät riitä. Oppilas on yleisopetuksen oppilas, joka saa kielitaitoa vahvistavaa tukea oppimissuunnitelmansa mukaan.

20 Keskitetyt palvelut vieraskielisille oppilaille Valmistavaa opetusta järjestetään keskitetysti muutamissa kouluissa opetuspalvelukeskuksen päätöksen mukaisesti. Opetusta annetaan perusopetusikäisille vasta maahan muuttaneille oppilaille, joiden kielitaito ei riitä perusopetuksessa opiskelemiseen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Tuettua opetusta järjestetään kaupunkikohtaisesti muutamissa yläkouluissa. Oppilaat hakevat alakouluista ohjatusti näihin ryhmiin yksilöllisen tarpeen perusteella. Lisäksi vieraskieliset oppilaat saavat oman äidinkielen opetusta, jonka tavoitteena on tukea oppilaan oman äidinkielen käyttötaitojen kehittymistä ja kulttuurin tuntemusta. 7. UUTEEN JÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMINEN 7.1. Oppilas käy aloittamansa koulun loppuun Uuteen yhteistyöaluejakoon ja lähikouluperiaatteeseen perustuvaan toimintatapaan siirrytään asteittain. Perusperiaatteena on, että oppilas, joka on aloittanut ennen uudistusta opiskelunsa jossakin keskitetyn palvelun koulussa tai erityisluokalla, käy koulunsa loppuun tällä luokalla, ellei häntä muutoin ole syytä siirtää toiseen kouluun Alueellisten palvelujen perustaminen käytännössä Alueen rehtorit valitsevat moniammatillisen oppilaan tuen aluetiimin ja konsultoivan erityisopettajan. Alueen tarpeesta lähtevät ehdotukset oppilaan tuen järjestämiseksi lähetetään perusopetuspäällikölle, erityispalvelupäällikölle tai ruotsinkielisen opetustoimen johtajalle, joka vie asian tarvittaessa lautakuntakäsittelyyn ja huolehtii tarpeellisesta resursoinnista ja päätöksistä. Aluejärjestelmään siirtyminen aloitetaan lukuvuoden alusta. Pienluokkia alueille perustetaan tällöin pääsääntöisesti siten, että aloitetaan alimmista luokista sekä ala- että yläkouluissa. Toivottavaa on, että myöhemmin samassa koulussa on useita pienluokkia, jolloin eri ikäluokat voidaan ottaa huomioon ja pienluokkien opettajat saavat toisiltaan pedagogista tukea. Yleisopetuksen koulujen yhteydessä tällä hetkellä sijaitsevat erityiskoulujen luokat tekevät tiivistä yhteistyötä yleisopetuksen koulun kanssa ja osa luokista muuttuu asteittain alueellisiksi pienluokiksi.

21 Näiden erityisluokkien mahdollinen yhdistäminen siihen kouluun, jonka yhteydessä ne fyysisesti toimivat, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Yhteistyön kannalta on tärkeää, että pienluokkien opettajat kuuluvat siihen työyhteisöön, jossa he toimivat päivittäin ja ovat näin kehittämässä koulun tukipalveluja omalta osaltaan yhteisön täysivaltaisina jäseninä. Siksi alueelliset pienluokat toimivat aina hallinnollisesti sen koulun alaisuudessa, jonka yhteydessä ne sijaitsevat. Samalla on tärkeää, että pienluokkien opettajat ovat tiiviissä pedagogisessa yhteistyössä keskitetyn palvelun koulujen kanssa, jolloin erityisopetuksellinen ohjaus ja vertaistuki mahdollistuvat laajemmassa määrin kuin pelkästään omalla koululla. Tämä edellyttää aktiivista verkostoitumista ja säännöllisiä tapaamisia. Tarkemmista koulukohtaisista järjestelyistä päätetään erikseen myöhemmin UUDISTUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on viime aikoina ollut jatkuvassa nousussa eikä se tämän rakenteellisen ja pedagogisen uudistuksen vuoksi todennäköisesti lopeta kasvuaan. Oppilas saa palvelut porrastetusti lähialueeltaan entistä paremmin kohdennettuina ja varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin. Tämä ehkäisee ongelmien kasvamista. Pitkällä aikavälillä yleisopetuksen koulujen lisääntynyt ja paremmin kohdentunut tuki pienentää keskitetyn palvelun koulujen oppilasmäärää ja vähentää vaativia ja kalliita ratkaisuja, esim. koulukotisijoituksia. Uudistus on ensisijaisesti pedagoginen. Se on oppilaan tuen järjestämisen kokonaissuunnitelma eikä sillä tavoitella taloudellisia säästöjä. Päinvastoin kustannuksia aiheutuu resurssin saattamisesta ajan tasalle. Kysymys on myös olemassa olevan resurssin painopisteen siirtämisestä yleisopetuksen suuntaan, jotta kouluilla olisi mahdollisuus varhaiseen tukeen ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin vastaamiseen. Jotta oppilaan tuki voitaisiin järjestää riittävällä tasolla, tulisi tuntikehyksen mahdollistaa joustavat ryhmittelyt ja ottaa huomioon erilaisten oppijoiden mukanaan tuomat osittain lakiinkin perustuvat (PAs 2) vaatimukset pienemmästä ryhmäkoosta. Lisäksi erityisopettajia, kuraattoreja, psykologeja, pienryhmiä, pienluokkia ja avustajia tulisi olla riittävästi. Nämä ovat tarpeita, joita on tuotu esiin aiemmissakin selvityksissä ja joiden toteuttamista on jo pitkään lykätty. Valtakunnallisten suositusten mukaan tulisi kouluilla olla osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja 300 oppilasta kohden. Jotta tähän päästäisiin, Turkuun pitäisi palkata 8 erityisopettajaa lisää. Psykologeja ja kuraattoreita tulisi olla yksi oppilasta kohden, mikä merkitsee 8 psykologin ja 5 kuraattorin lisätarvetta. Pienryhmiä tarvitaan myös lisää. Nykyisten 8 pienryhmän sijasta niitä tarvittaisiin ainakin 12. Tavoitteisiin pääsemiseksi tulisi edellä mainittua henkilöstöä lisätä vuosittain.

22 Henkilöstökustannukset ovat vuositasolla seuraavat: 21 Erityisopettaja n Psykologi n Kuraattori n Koulunkäyntiavustajien määrää ei ole syytä lisätä nykyisestä 250:stä. Alueelliset pienluokat muodostetaan toisaalta siten, että yleisopetuksen koulujen yhteydessä ennestään sijaitsevia erityisluokkia asteittain muutetaan alueellisiksi pienluokiksi. Toisaalta keskitetyn palvelun kouluista siirtyy resurssia erikseen sovittavalla tavalla. Tämä on nykyisen resurssin uudelleen kohdentamista. Säästöjä saadaan oppilaskuljetusten vähentyessä, kun suuri osa erityistä tukea tarvitsevista oppilaista käy koulua omalla lähialueellaan. Matkakustannuksissa etenkin taksikuljetukset ovat kalliita. Siirtymävaiheessa on kuitenkin todennäköistä, että alueellisten luokkien toiminnan käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi tarvitaan myös lisäresurssia. Keskitetyn palvelun kouluista vapautuu resurssia hitaasti, koska odotamme, että oppilaat päättävät koulunsa ja uusia oppilaita on koko ajan tulossa. Keskitetyn palvelun koulut voivat pienentyä vasta sitten, kun oppilaille on muita palveluja tarjolla. Nähtäväksi jää, madaltuuko myös erityisopetuspäätösten tekemisen kynnys, kun palvelua on saatavana läheltä oppilaan asuinpaikkaa. Tämä lisäisi erityisoppilaiden kokonaismäärää. Toisaalta parantunut varhainen tuki vähentää omalta osaltaan erityisopetussiirtojen tarvetta. 9. KOULUTUS Turun opetustoimi järjestää siirtymävaiheen aikana monipuolista koulutusta oppilaan eri tukimuodoista. Perusopetuksen yleisistä ja erityisistä tukitoimista pidetään kaikille opettajille eri tavoin koulutusta. Tärkeitä kohderyhmiä ovat aineenopettajat, luokanopettajat, rehtorit ja koulun muu henkilökunta. Sidosryhmiä informoidaan uudistuksesta. Koulutuksessa kuvataan lähikoulun, alueen ja kaupungin tarjoamat tukipalvelut. Tavoitteena on antaa opettajille välineitä tuen tarpeessa olevan oppilaan kohtaamiseen ja keinoja oppilaan opintojen tukemiseen. Opettajan on tärkeää tunnistaa oppilaiden yksilölliset tarpeet ja erilaiset oppimistavat. Alueen koulut kertovat opetusjärjestelyistä oman alueensa sisällä ja yli aluerajojen sekä välittävät olemassa olevien pilottihankkeiden kokemuksia eteenpäin vastaanottamalla vierailijoita ja tiedottamalla hankkeista. Opettajille varataan mahdollisuus käydä tutustumassa ja seuraamassa erilaisen oppijan opetusta toisessa koulussa. Alueet toimivat myös keskenään yhteistyössä ja kertovat hankkeistaan.

23 10. ARVIOINTI Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys Opetustoimi järjestää säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä koko perusopetuksessa. Näissä kyselyissä tulee kartoittaa myös oppilaan tuen riittävyyttä ja järjestelyjen toimivuutta. Samoin koulukohtaisissa oppilaille ja vanhemmille suunnatuissa asiakastyytyväisyyskyselyissä tulisi kartoittaa tukipalvelujen riittävyyttä ja järjestelyjä. Oppilaan arviointi- eli kehityskeskusteluun osallistuvat oppilas, huoltaja ja opettaja. Näissä keskusteluissa kuullan oppilaan ja huoltajan arvio siitä miten opiskelu on sujunut ja onko oppilas saanut tukea riittävästi. Tavoitteet kirjataan ja niihin palataan vuosittain. Koulut ja alueet kartoittavat itsearvioinnin yhteydessä henkilöstön käsitystä opetuksen järjestelyistä myös oppilaan tuen kannalta. Saatuja tuloksia käytetään kehittämisen välineenä Taloudellisuus ja vaikuttavuus Jatkuva kehittäminen Vaikuttavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan oppilaan tarpeiden mukaan kohdistettua oikea-aikaista ja sopivan tasoista tukea. Tällainen tuki on pitkällä aikavälillä taloudellisesti edullisinta, koska se ehkäisee syrjäytymistä ja myöhempiä huomattavasti kalliimpia järjestelyjä. Taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä tilastoimalla ja vertaamalla eri tukipalvelujen käyttöä ja tutkimalla, onko vaativimpien ja kalliimpien tukimuotojen ja jatkotoimenpiteiden tarve vähentynyt pitkällä aikavälillä. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi huostaanottoja, laitossijoituksia, psykiatrista sairaalahoitoa, keskitetyn palvelun koulujen kokoa tms. ratkaisuja. Samoin koulunkäynnin keskeytykset, ilman päättötodistusta jäävien määrä ja sijoittuminen jatko-opintoihin kuvaavat tukitoimien vaikuttavuutta. Tilastointia ja seurantaa oppilaskohtaisista kustannuksista tehdään säännöllisesti. Vuosittain arvioidaan aluekohtaisesti tukitoimien sijoittelua taloudellisesti ja toiminnallisesti. Oppilaan tuen järjestelyjä seurataan ja kehitetään jatkuvana prosessina. Tällöin otetaan huomioon saatu arviointipalaute. Muutoksiin reagoidaan oppilasmäärissä, kouluverkossa ja kunnallisessa toimintaympäristössä sekä lainsäädännössä. 11. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Nämä toimenpiteet astuvat voimaan syksyllä 2008, osa mahdollisesti jo aiemminkin. - nykyiset alkuluokat sijoitetaan eri yhteistyöalueille - perustetaan pienennetty alkuluokka syksystä 2007 alkaen

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa?

Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Perusopetuksen kehittäminen/ kysely huoltajille ja henkilökunnalle Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilaaksi oton perusteet Turun suomenkielisessä perusopetuksessa 1.8.2015 alkaen

Oppilaaksi oton perusteet Turun suomenkielisessä perusopetuksessa 1.8.2015 alkaen Turun kaupunki Oppilaaksi oton perusteet Turun suomenkielisessä perusopetuksessa 1.8.2015 alkaen Sivistystoimiala, Turku Perusteet on hyväksytty Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisessä varhaiskasvatus-

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden

Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden Erityisopetuksen tämän päivän haasteet ja tulevaisuuden näkymät Valtakunnalliset sairaalaopetuksen päivät Pirjo Koivula Opetusneuvos Helsinki, 16.11.2007 11 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä

Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Ohjaus ja konsultaatio osana osaamisen kehittämistä Turun perusopetus Tuija Vänni erityisopettaja OPS 2016 koordinaattori 1 Turun perusopetus lv. 2013-2014 Oppilaita n. 12 600 josta n. 10% tehostetun tuen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS

Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SALASSA PIDETTÄVÄ Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 24 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA HOJKS A. Perustiedot (Tiedot tarkistetaan

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä PERUSOPETUSLAKI Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA

Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA Keuruun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT LINJAUKSET KEURUULLA 2 1. OPPIMISEN KOLMIPORTAINEN TUKI Jokaisella oppilaalla on oikeus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot