Myrskyssä autetaan yhdessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myrskyssä autetaan yhdessä"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Kaapeleista langattomaan Viestirykmentissä testataan uutta viestintäteknologiaa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 5 (1116) verkossa > Myrskyssä autetaan yhdessä Puolustusvoimat antaa virka-apua muille viranomaisille noin 500 kertaa vuodessa. Yhteistyötä tehdään nykyään myös muun muassa energiayhtiöiden kanssa. Virkaavun pyytäjä on kuitenkin aina viranomainen. Esimerkiksi myrskytuhoihin varautuessa yhteistoimintaharjoitukset ovat tärkeitä. Nyt niissä on mukana viranomaisten ja kunnan työntekijöiden lisäksi elinkeinoelämän edustajia. Maakuntakomppanioillakin on yhä enemmän jalansijaa virka-aputehtävissä. uutiset, sivu 3 Tasavallan ryhdikkäin yliopisto hakee uusia opiskelijoita uutiset, sivu 5 SAP-hanke etenee hitaasti, mutta varmasti kentällä, sivu 10 Kuva: Puolustusvoimat Huipulle pääsee jokainen joka haluaa vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 5/2013 pääkirjoitus Kustannustehokasta hikoilua nurkka RUK Liikunnan lisäämiseen ei välttämättä tarvitse rahaa. Puolustusvoimat haluaa lisää liikettä sydämiin. Henkilökunnalle suunnatun kuntokampanjan keskeisiä mahdollistajia ovat liikunnanohjaajat ja työpaikkaliikuttajat. Monessa varuskunnassa on vakituinen päätoiminen liikunnanohjaaja. Keuruulla sijaitsevassa Pioneerirykmentissä sellaista ei kuitenkaan ole. Sen sijaan siellä valjastettiin viime syksynä mielenkiintoinen malli henkilökunnan ja varusmiesten työpaikkaliikunnan tehostamiseksi. Pioneerirykmentti ja Pajulahden urheiluopisto sopivat yhteistyöstä, jossa liikuntaneuvojaopiskelija suorittaa työharjoittelunsa varuskunnassa. Tässä ei ole kyse mistään uudesta ja mullistavasta, sillä vastaavanlaisia yhteistyökuvioita on ollut muissakin varuskunnissa. Toivottavasti Keuruun kokeilu rohkaisisi muita varuskuntia ja isoja työpaikkoja vastaavanlaiseen toimintaan kansanterveyden parantamiseksi. tornitouhua *** Liikunnanohjaajien ohella henkilöstöä on tarkoitus saada liikkumaan vertaistuen turvin. Liikunta-aktivaattoreiksikin kutsutut työpaikkaliikuttajat ovat aloittaneet toimintansa kolmessa joukko-osastossa Pääesikunnassa, Karjalan Prikaatissa ja Ilmavoimien Esikunnassa. Ensi vuonna heitä on tarkoitus kouluttaa 3 5 varuskuntaan. Työpaikkaliikuttajat ovat työpisteittäin valittuja vapaaehtoisia henkilöitä, joiden tehtävänä on, oman toimensa ohella, aktivoida henkilökuntaa osallistumaan kuntotesteihin ja järjestettyihin liikuntatapahtumiin.toisena tavoitteena on, että liikuttaja pystyy ohjaamaan pientä taukoliikuntaa, venyttelyitä ja lihashuoltoa. Tämä aktivaattori toimii myös liikuntayhdyshenkilönä toimintayksikössään. *** Pioneerirykmentissä liikuntaneuvojan myötä lisääntyivät mahdollisuudet erilaisiin liikuntamalleihin henkilökunnan taukojumpasta isojen varusmiesryhmien liikuttamiseen. Koulutussektorin johtaja ja yhteistyön kehittäjä, kapteeni Thomas Valtonen sanoo, että kaikki osapuolet ovat hyötyneet. Valtonen toimii omien töidensä ohessa opiskelijan ohjaajana, mutta tämän suurempia panostuksia ei ole tarvinnut tehdä. Keuruulla henkilökunnan innostus työpaikkaliikuntaan on kasvanut räjähdysmäisesti ohjattujen viikottaisten liikuntatuntien ansiosta. Myös lyhyempiin liikuntatuokioihin on päivän aikana mahdollisuus osallistua. Kokopäiväinen liikunnanohjaaja on tarjonnut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi terveysaseman kanssa on voitu tarjota tuki- ja liikuntaelinongelmista kärsiville varusmiehille vastaanottojen yhteydessä vapaaehtoisia ohjattuja venyttelytunteja. Työpaikkaliikuttajat eivät tee liikunnanohjaajia tarpeettomiksi. Päinvastoin, ne toimivat läheisessä yhteistyössä. Työpaikkaliikuttajan ei tarvitse olla himoliikkuja, mutta hänen tulee olla kiinnostunut liikunnasta siinä määrin, että pystyy kannustamaan vertaisia työkavereitaan liikkumaan. Työharjoittelumalli ja työpaikkaliikuttajat ovat ilmaisia ja tehokkaita tapoja saada henkilökunta liikkumaan enemmän. > Reserviupseerikoulun kurssi 241 (Pohjantähti) valmistui Haminassa tammikuussa. Tapana on kutsua juhlavieraaksi myös sata kurssia sitten koulun käyneet. Olin mukana yhtenä oman kurssini 141 (Vihtori) edustajana. Ohjelma oli sotilaallisen isänmaallinen ja juuri sellaisenaan vaikuttava. Uudet kokelaat olivat ryhdikkäitä, ja kurssin henkeä kehuttiin hyväksi. Kokelaskuoro lauloi Finlandian. *** Kävin RUK:n vuodenvaihteessa , jolloin Jatkosodan päättymisestä oli kulunut vain 28 vuotta. Elimme kylmän sodan ja YYA-sopimuksen aikaa. Neuvostoliiton uhka loi maamme ylle suomettuneisuuden synkän varjon. Tutkijoiden mukaan samoihin aikoihin käytiin salaisia YYA-konsultaatioita Neuvostoliiton aloitteesta. Liennytystäkin oli ilmassa kurssimme aikana, sillä Suomessa neuvoteltiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen ETYK:in järjestämisestä, ja Vietnamin sodan aselepo solmittiin. Kirjoitin kurssijulkaisuumme sen toimittajana: Olemme käyneet kurssimme suurvaltapoliittisesti hyvin merkittävänä aikana sopimuksia on solmittu, tavoitteena jännityksen lieventäminen Pelkästään se on jo saavutus, että NATOn ja Varsovan Liiton edustajat saadaan saman pöydän ääreen Meidän kummejamme olivat kevään 1939 kokelaat, sotiemme veteraanit kurssilta 41. He lähtivät Talvisotaan samoista tuvista, joissa me olimme 1973 sata kurssia myöhemmin, itsenäisessä Suomessa. Kirjoitin kurssijulkaisuun: Olemme saaneet tervehdyksen kurssilta 41, joka oli keväällä Tuolloin oli ilmassa sodan uhkaa, joka muuttui synkäksi todellisuudeksi. Kurssilla 41 koulutettiin upseereita, jotka hyvin pian saivat kokea sen, mihin heidät oli koulutettu Kurssi 241 sai juhlia vauraassa, modernissa ja itsenäisessä EU- Suomessa. Oli hienoa nähdä NA- TO-yhteensopivassa maastopuvussa 732 uutta kokelasta jatkamassa upseerikoulutuksen vankkaa perinnettä. Koruttoman juhlallinen seppeleiden lasku kaatuneiden upseerien muistopatsaalle ja ohimarssi yhdessä kokelaiden kanssa säväyttivät. Täällä on marssittu ennenkin. Isänmaallisen päivän päättivät veljesillallinen vanhojen kurssikavereiden kanssa ja sotilasmajoitus. Olimme taas samoissa tuvissa, nyt 200 kurssia myöhemmin kuin oma kummikurssimme. Neuvostoliittoa, Varsovan Liittoa ja YYA-sopimusta ei ole, ja Suomi porskuttaa yhä. Siellä me kylmän sodan veteraanit liikuimme komppanian käytävällä hieman rauhallisemmin kuin ne nuoret soturit 40 vuotta sitten. Tunnelma oli kuin elokuvasta hyvästä sellaisesta. *** Tuvassa Suursaari tuli hiljaisuus klo Huomasin loikoilevani punkassa nro 100, josta oli lähtenyt uusi kokelas Kaaretkoski. Tuumailin modernin tuvan hämärässä, kuinka hieno yhteinen asia yleinen asevelvollisuus Suomelle onkaan. Jarmo Viljakainen Kirjoittaja on valtiotieteen lisensiaatti ja upseerikokelas kurssilta 141 (vuonna 1973). kysymys mielipide Ajatuksia johtamisen kouluttamisesta Mitä syväjohtaminen käytännössä tarkoittaa? Kuinka moni johtaja puolustusvoimissa oikeasti on omaksunut syväjohtamisen osaksi johtamistapojaan? Muisteleeko kukaan aliupseerikurssin päätyttyä jälkikäteen, että onko sitä nyt innostava, arvostava, luottava/luotettava ja älyllisesti stimuloiva? Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. Minua ainakin kiinnostaisi tietää, että kuinka moni johtaja pitää syväjohtamisen perusteiden tankkaamista hyödyllisenä. Ovathan ne ideat ja periaatteet ihan hyviä, mutta saman ajan voisi käyttää käytännön kouluttamisen harjoitteluun. Lopulta käytäntöhän sen ratkaisee, millainen johtaja sinusta tulee, ja se, miten saat istutettua johtajan roolin itseesi. Tämän omaksuu parhaiten käytännössä ja oppimisen sekä erehdyksen kautta, eihän kukaan kuitenkaan ole heti valmis johtajanakaan. Luennoilla istumista voisi vähentää ja käydä ennemmin syväjohtamisen kulmakiviä läpi käytännön harjoitteiden lomassa jo aliupseerikoulussa. Harjoitusten ei tarvitsisi olla mitenkään superrankkoja, jotta keveämmät viikot säilyisivät ohjelmassa kovien harjoitusten välillä. Syvältä johtamista? Edellisessä numerossa kysyimme: Pitäisikö naisten osallistua kutsuntoihin? Kyllä 63% 37% Ei Seuraava kysymys: Osallistuisitko vapaaehtoistoimintaan yhteiskunnan häiriötilanteessa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Leo Piirto Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Tuomas Hämäläinen TOIMITTAJAT Kokelas Joona Haataja Puh Alikersantti Eira Talka Puh Alikersantti Moona Veijola Puh Alikersantti Olli Pietiläinen Puh Korpraali Ville Paso Puh Kaartinjääkäri Lassi Kuisma Puh VALOKUVAAJAT Korpraali Antti Heikkinen Puh Kaartinjääkäri Atte Tanner Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 5/2013 uutiset 3 Elinkeinoelämä mukaan viranomaisyhteistyöhön Turvallisuusstrategian ja käytännön kokemuksen myötä paikallinen yhteistyö on monipuolistunut. Myös maakuntajoukkojen rauhan ja sodan ajan tehtävät kasvavat. Moona Veijola Puolustusvoimat antaa virka-apua muille viranomaisille noin 500 kertaa vuodessa. Määrä on pysynyt samanlaisena pitkään, mutta viranomaisyhteistyön merkitys on kasvanut. Viimeistään myrskytuhojen myötä on huomattu, että esimerkiksi energiayhtiöiden kanssa toimiminen on välttämätöntä. Myrskyihin ja muihin häiriötilanteisiin varautuessa viranomaisharjoitukset ovat tärkeitä. Puolustusvoimien, poliisin ja pelastuslaitoksen mukana harjoittelevat yhä voimakkaammin myös elinkeinoelämän edustajat, kuten teleoperaattorit. Puolustusvoimat ei kuitenkaan anna virka-apua yksittäisille yrityksille, vaan virka-avun pyytäjä on esimerkiksi pelastuslaitos, puolustusvoimien operaatiokeskuksen päällikkö, everstiluutnantti Ali Mättölä painottaa. Myös vuoden 2010 turvallisuusstrategia ja hiljattain voimaan tullut valtioneuvoston kokonaisturvallisuuden periaatepäätös ovat monipuolistaneet yhteistyötä. Turvallisuusstrategia on antanut valtakunnallista toiminnanohjausta ja parantanut viranomaisten tietoa omista vastuista. Se on selkiyttänyt ja tiivistänyt yhteistyötä, Mättölä kuvaa. Yhteistyöharjoitusten taustalla on laki Hyvä esimerkki puolustusvoimien, viranomaisten ja elinkeinoelämän harjoituksesta on KARI- TA13, joka järjestettiin Mikkelissä helmikuuta. Harjoituksessa kuvitteellinen Karita-myrsky oli kaatanut puita katkoen sähkölinjoja. Samalla pakkanen kiristyi ja Saimaa tulvi. Kuntarajat ylittävä ryhmä sai ratkaisuja aikaan, ja harjoituksen arvokkainta antia oli verkostoitumisen vahvistuminen. Nyky-yhteiskunnassa ei yhdelläkään viranomaisella ole kykyä varata käyttöönsä erillisiä resursseja kaikkien kriisitilanteiden varalle, harjoituksen johtanut Etelä- Savon aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Heikki Saarento perustelee harjoituksen tarpeellisuutta. Kuva: Puolustusvoimat KARITA13-harjoitukseen osallistuneet maakuntakomppanian reserviläiset täyttävät suursäkkejä lumella tulvavallin rakentamista varten. Turvallisuusstrategia ja harjoittelun hyöty eivät silti ole ainoita syitä yhteistyöhön. Virka-avun antaminen on puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä. Mahdollisuus antaa kalustoa, henkilöstöä tai asiantuntija-apua viranomaisten pyytäessä on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta hyvä asia, maavoimien valmiuspäällikkö, everstiluutnantti Timo Mäki-Rautila kertoo. Valtaosa puolustusvoimien resursseista on varattu ykköstehtävän, valtakunnan puolustamisen varalle. Toinen tehtävä eli muiden viranomaisten tukeminen hoidetaan samoilla resursseilla, Saarento taustoittaa. Siviilitkin auttavat myrskyssä Moona Veijola Viranomaisten lisäksi yhteiskunnan häiriötilanteita varten harjoittelevat siviilijärjestötkin. Samalla, kun maakuntajoukot harjoittelivat KARI- TA13:ssa esimerkiksi kadonneen etsintää ja tulvapadon rakentamista, Suomen Punaisella Ristillä oli Sydäntalvi-harjoitus, jossa evakuoitiin vapaaehtoisia vanhuksia kuvitteelliselta talvimyrskyltä suojaan. Vaikka harjoitus oli valtakunnallinen, sen suurimmat hyödyt saavutettiin paikallisesti. Se oli valmiusharjoitus, jossa osastojen valmiutta kokeiltiin. Ne osastot, joilla oli jo valmiussuunnitelma, päivittivät sen kokemusten pohjalta. Osastot, jotka aloittivat suunnittelun, hyödynsivät kokemuksiaan. Suunnitelmat liittyivät kunnallisiin valmiussuunnitelmiin, SPR:n Mikkelin osaston puheenjohtaja Ilkka Järvinen taustoittaa. Mikkelin seudulla järjestettiin Maakuntajoukot virkaapuharjoituksiin KARITA13-harjoituksessa maakuntakomppaniat toimivat poliisin ja pelastuslaitoksen tukena. Puolustusvoimien rooli harjoituksessa oli virka-avun antaminen, mikä konkretisoitui maakuntajoukkojen toiminnassa, Saarento samaan aikaan kaksi valmiusharjoitusta, joten järjestäjät toimivat osittain yhteistyössä. SPR:n Ristiinan osaston kanssa sovittiin, että kun he lähtivät suorittamaan kahden kohteen evakuointia siellä, niin he raportoivat meille. Se tuli sitten näkyviin meidän tilannekuvaamme, Etelä-Savon aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Heikki Saarento kuvaa harjoitusten välistä kommunikaatiota. Puolustusvoimat on toiminut linjaa. Maakuntajoukot harjoittelevat aktiivisesti muutenkin, mutta viranomaisyhteistoimintaharjoitukset vakiinnuttavat niiden roolia häiriötilanteessa. Maakuntakomppaniat tulevat säilymään vuoden 2015 sodan ajan kokoonpanossa, ja niiden roolia tullaan kasvattamaan entisestään. yhteistyössä SPR:n kanssa Sydäntalvi-harjoituksen aikana muuallakin: Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntakomppaniat ottivat osaa evakuointiin. Kyllä puolustusvoimat on toki mukana näissäkin yhteisharjoituksissa. Varautumisen kannalta on keskeistä, että uhkia ja yhteiskunnan häiriötilanteita varten harjoitellaan, Maavoimien valmiuspäällikkö, everstiluutnantti Timo Mäki-Rautila perustelee. Reserviläisten sitouttamista harjoituksiin on tavoitteena lisätä, Itä- Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti kertoi harjoituksen tiedotustilaisuudessa. Yksi kolmesta Etelä-Savon alueen maakuntajoukoille järjestettävästä koulutuksesta vuonna 2013 on virka-apuharjoitus. Pääosa puolustusvoimien antamasta virkaavusta on kantahenkilökunnan toteuttamaa sotilasräjähteiden raivaamista, mutta esimerkiksi kadonnutta henkilöä voivat etsiä varusmiehetkin. Laukaan maneesin katon romahtaminen on vastikään otsikoihin noussut onnettomuus, jossa puolustusvoimat antoi virka-apua. Tuolloin Ilmasotakoulun varusmiehet auttoivat poliisia alueen eristämisessä. Koska mukana oli myös yksi puolustusvoimien pelastusajoneuvo, tapaus oli kalustoapuna tyypillinen virka-aputilanne. Turvallisuuskomitea edeltäjäänsä ketterämmäksi Turvallisuuskomitea kokoontuu toista kertaa maaliskuun puolivälin tietämillä. Helmikuun kokouksessa pallo käsittelyyn haluttavista asioista heitettiin jäsenille, pääsihteeri Aapo Cederberg kertoo. Kuva: Eira Talka Eira Talka Helmikuun alussa toimintansa aloittanutturvallisuuskomitea pyrkii ketteryyteen yllättäviä uhkia kohdatessaan. Komitea perustettiin korvaamaan edeltäjänsä Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, joka vastasi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian luomisesta. Oleellisin ero on, että Turvallisuuskomitea tukee koko valtioneuvostoa, kun edeltäjä avusti puolustusministeriötä ja Utvaa, uuden komitean pääsihteeri Aapo Cederberg puolustusministeriöstä sanoo. Samalla lisättiin komitean laajaalaisuutta ottamalla mukaan lisää jäseniä. Ministeriöiden ja presidentinkanslian kansliapäälliköt sekä Pääesikunnan ja rajavartiolaitoksen päälliköt saivat seurakseen muun muassa poliisin, pelastuslaitoksen, huoltovarmuuskeskuksen ja tullin johtajat. Jatkuvasti muuttuvat uhkat haastavat Cederberg korostaa, että kyseessä on turvallisuusasioita laaja-alaisesti valmisteleva yhteiskunnan yhteistyöelin, ei käskyjä jakeleva toimeenpanija. Komitea seuraa yhteiskunnallisten toimijoiden varautumista turvallisuusstrategian määrittelemiin häiriöihin ja pyrkii kehittämään varautumisjärjestelyitä. Suurin haaste ovat tapahtumat, joihin ei ole varauduttu. Tällä hetkellä uusi elementti ovat kyberuhkat, ja kun ollaan keskenään riippuvaisia, niin tulee yllättäviä seurannaisvaikutuksia. Kyberuhka ei ole staattinen, vaan se muuttuu koko ajan. Tässä muutoksen seuraaminen on keskeinen haaste, Cederberg sanoo. Avuksi uudenlaisiinkin uhkiin varautumisessa on muun muassa ministeriöiden ja valtioneuvoston tilannekuvatoiminnan parantaminen komitean avulla. Komitean tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat myös vuoden alussa julkistetun kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelman luominen ja toteutumisen säännöllinen seuranta. Lisäksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa tullaan päivittämään ja kuntien ja aluehallinnon uhkien varautumiseen panostamaan.

4 4 uutiset ruotuväki 5/2013 lyhyesti Puolustusvoimille aseita Venäjältä Puolustusvoimat hankkii PKMkonekiväärejä ja niiden varaosia venäläiseltä AO Rosoboronexportilta. Hankinnan hinta on arvonlisäveroineen 3,1 miljoonaa euroa. Hankinta käynnistettiin viime vuonna. Konekiväärit ja varaosapaketti tulevat vuoden 2013 aikana maa- ja merivoimien käyttöön. Hankittavat konekiväärit ovat samanlaisia kuin puolustusvoimien aiemmat venäläiset PKM-konekiväärit. Varaosilla turvataan maavoimien PKMkonekiväärien elinkaari vuoteen ETa Suomestakin on lähdetty Syyriansotaan Suojelupoliisin edellisvuoden toimintakertomuksen mukaan Euroopassa myös Suomesta on lähtenyt henkilöitä sotimaan Syyriaan ja Somaliaan. Syyriassa taisteluihin on osallistunut mahdollisesti noin kymmenen ihmistä. Syyrian vetovoimaa radikaali-islamistien keskuudessa lisää se, että maahan matkustaminen on huomattavasti helpompaa kuin muille konfliktialueille, toimintakertomuksessa todetaan. Supon mukaan konfliktialueille lähteneiden avulla terroristiverkostot voivat ulottaa väkivaltaisuutensa varsinaisen toiminta-alueensa ulkopuolelle. JHa Kotiutuvalle ei sotilasavustusta huhtikuulta Maaliskuun lopussa kotiutuvalle kuun alussa maksettu sotilasavustus jää viimeiseksi. Sotilasavustuksen maksukauden merkittävä lyhentyminen johtuu kotiutumispäivän siirtymisestä huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. Kelan maksamaa sotilasavustusta maksetaan sen kuukauden loppuun, jolloin varusmies kotiutuu. Lainmuutos aiheuttaa Kelan etuuspäällikön Heli Kauhasen mielestä heikennyksen varusmiesten tilanteeseen. Palvelusajan lyhentyminen kahdella viikolla aiheuttaa sen, että sotilasavustusta maksetaan kuukausi vähemmän, Kauhanen vahvistaa. OPi Maliin lähteviä koulutetaan Suomessa EU Training Mission Mali -koulutusoperaatioon osallistuvat rauhanturvaajat aloittivat koulutuksensa Porin Prikaatissa maanantaina. Suomesta Maliin lähtee korkeintaan 12 henkilöä, ja alkuvaiheessa koulutettavaksi Säkylään saapui kahdeksan suomalaista. Lisäksi koulutusta saavat osastot Ruotsista ja Liettuasta. Suomalaiset lähtevät Maliin tämän hetken suunnitelman mukaan perjantaina Operaation tehtävänä on tukea Malin asevoimia muun muassa maan pohjoisosan hallintaan saamisessa islamistikapinallisilta tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa. LKu Tulevaisuus testissä Viestirykmentissä Riihimäellä testataan uutta viestintäteknologiaa. Puolustusvoimat siirtyy kaapeleista langattomaan verkkoon. Joona Haataja Varuskunta-alueen pihalla on pienehkö tiiliseinäinen rakennus. Ulkona ei lue missään, mitä sisällä on, mutta oven takaa paljastuu tietynlainen it-harrastelijan taivas.talo on täynnä erilaisia elektronisia laitteita tietokoneista viestintävälineisiin. Olemme Viestirykmentissä Riihimäellä, jossa testataan parhaillaan tulevaa langatonta runkoverkkoa ja ohjelmistoradiotekniikkaa. Mutta mistä on kyse? Aiemmin johtamispaikat ja jopa ryhmien viestiyhteydet järjestettiin kaapeleilla, mutta tulevaisuudessa käytetään pääasiassa radioita, kertoo testauspäällikkö, kapteeni Juha Leppänen. Viestimiehet tietävät, millaista on vetää metsässä jopa kymmeniä kilometrejä parikaapelia paikasta toiseen. Tämä kelailu voi pian olla historiaa, kun langaton runkoverkko tulee käyttöön. Ohjelmistoradio eroaa entisestä samalla tavalla kuin lankapuhelin eroaa matkapuhelimesta. Mekaanisista kytkimistä on siirrytty tietokoneella hallittavaan käyttöliittymään sekä radioihin, joiden ohjelmistoa voidaan päivittää tarpeen mukaan, Leppänen jatkaa. Ohjelmistoradio toimii kuin tulkki: sen avulla useat erilaiset radiot ja radioverkot voivat keskustella keskenään. Tulevaisuuden kriisinhallintaoperaatiot edellyttävät tällaista yhteensopivuutta. Tämän lisäksi ohjelmistoradiot tulevat kestämään entistä paremmin häirintää. Tilannekuva paranee Kotimaassa ohjelmistoradiot tulevat uudistetun taistelutavan joukoille. Tulevaisuuden taistelukentällä on yhä vähemmän toimijoita, mutta samalla yhteistyön, nopean liikkuvuuden ja tilannekuvan merkitys kasvaa. Jos katsotaan Jack Baueria, Lassi Kuisma Etualalla olevien langattoman runkoverkon päätelaitteiden testausta seuraavat Elektrobitin tekninen tuotepäällikkö Pekka Huttunen (vas), kapteeni Juha Leppänen ja Aalto-yliopiston opiskelija Visa Holopainen. niin hän voi katsoa kännykällä satelliittikuvia. Ei tällä ihan samaan päästä, mutta tilannekuva ja kokonaisjohtaminen paranevat, Leppänen kuvailee. Myöhemmin tänä vuonna laitteet lähtevät Riihimäeltä kenttätesteihin. Hiljalleen ne otetaan käyttöön myös meri- ja ilmavoimissa, muttei kuitenkaan pian. Ensimmäisille varusmiehille radiot tulevat koulutuskäyttöön vuonna 2014, mutta kansainvälisesti yhteensopiva aaltomuoto vasta vuosikymmenen sisällä. Ohjelmistoradiohanke käynnistettiin jo 90-luvun lopulla. Silti valmista ohjelmistoradiota saa yhä odotella. Miksi? Komponenttiteknologia ei ole Puolustusvoimien rahoituksen haasteita ei ratkaista pohjoismaisella yhteistyöllä. Tätä painottaa puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Hän varoitteli 205. Maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa kohdistamasta ylimitoitettuja rahallisia odotuksia kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Puheloisen mukaan puolustusvoimien tämän ja ensi vuosikymmenen rahoitushaasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kansallisia ratkaisuja. Suomen puolustusvoimissa toistaiseksi saavutetut pohjoismaisen yhteistyön konkreettiset tulokset ovat ennen kaikkea toiminnallisia, Puheloinen sanoi puheessaan. Näistä toiminnallisista hyödyistä ei ole kuitenkaan ollut suuria rahallisia hyötyjä, Puheloinen jatkoi, vaikka joitakin säästöjä onkin saavutettu. Sen sijaan puolustusmateriaalin puolella on tähän mennessä ollut merkittävää rahallista hyötyä siitä, että Suomi on voinut hankkia Ruotsilta ja Norjalta käytettyjä mutta hyväkuntoisia telakuormaautoja ja kuljetuspanssarivaunuja, Puheloinen muistutti. Komentaja myös tähdensi pohjoismaisen sotilasyhteistyön suuntaviivoja. Puheloinen sanoi, että yhteistyön näköpiirissä ei tällä hetkellä ole niin sanottu sharing-ajattelu. Siinä puolustusvoimilla ei olisi jotain keskeistä suorituskykyä lainkaan, vaan se olisi toisella valtiolla ja tarvittaessa puolustusvoimien käytettävissä ja toisinpäin. Sen sijaan oman osaamisen ja kansainvälisen yhteensopivuuden täydentäminen yhteistyöllä on mitä tervetulleinta ja realismia. Haglund painotti omaa puolustuskykyä Joona Haataja ollut vielä riittävän kypsää. Siksi kaikki laitteet eivät ole olleet täysiä ohjelmistoradioita, kertoo tekninen tuotepäällikkö Pekka Huttunen Elektrobitistä, joka on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista. Kansainvälistä yhteensopivuutta Suomi kehittää ohjelmistoradioteknologiaa myös kansainvälisesti. Majuri Jarkko Karsikas Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolta oli viime kuussa Australiassa ohjelmistoradioteknologiaa koskevan COALWNW-hankkeen kokouksessa. Karsikkaan vastuulla on tietoverkkoihin liittyvien hankkeiden koordinointi Suomessa. Tällä hetkellä keskeisiä kysymyksiä ovat aikataulu sekä kustannustehokkaan toteutustavan löytäminen. Kaikkialla maailmassa puolustusbudjetteja supistetaan, joten aikatauluun ja rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat erityisen vaikeita, Karsikas kommentoi Australiasta. COALWNW (Coalition Wideband Networking Waveform) käynnistettiin vuonna Hankkeen tavoitteena on luoda yhteinen aaltomuoto tulevaisuuden Radiohankkeiden kokonaisbudjetit eivät ole julkisia. kansainvälisiä kriisinhallintaoperaatioita varten. Hankkeessa on mukana Suomen lisäksi muun muassa Ruotsi, Yhdysvallat ja Saksa. Karsikkaan mukaan tuloksia on tarkoitus saada vuosikymmenen loppuun mennessä, joten toistaiseksi ollaan vasta alkuvaiheessa. Ohjelmistoradioita voidaan hyödyntää myös puolustusvoimien ja viranomaisten yhteistyössä. Mitään päätöksiä ei vielä kuitenkaan ole tehty. Komentaja korosti kansallisia ratkaisuja rahoitushaasteissa Kuva: Puolustusvoimat/Juhani Kandell Avajaisissa myös puhunut puolustusministeri Carl Haglund puolestaan korosti Suomen oman puolustuskyvyn ylläpitämisen tärkeyttä. Onko meille sitten luvassa apua ja tukea kriisin sattuessa? Ilman pysyviä sopimusjärjestelyjä ei sen varaan tietenkään voi sinisilmäisesti laskea, Haglund sanoi ja viittasi ruotsalaisten uteluihin Naton pääsihteeriltä siitä, auttaisiko Nato maata kriisitilanteessa. Vastaus oli selvä: sen varaan ei kannata laskea. Tiivistäisin, että Suomen turvallisuuspoliittinen linja sotiemme jälkeen on ollut itsenäisen toimintakyvyn ja liikkumavaran säilyttävä, mutta myös yhteistyövaraisuuteen hakeutuva, Haglund totesi. Pohjoismaisen yhteistyön hyödyt ovat niin merkittäviä, että yhteistyötä kannattaa ja pitää syventää, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen linjasi. Kuva: Joona Haataja

5 ruotuväki 5/2013 uutiset 5 Suomen ryhdikkäin yliopisto tähtäimessä Miksi maiharit jalkaan kuumalla kelillä? Inka Venho ja Lassi Kuisma Maanpuolustuskorkeakouluun (MPKK) sotatieteellisiä perustutkintoja suorittamaan voi hakea opiskelemaan viime maanantaina alkaneessa yliopistojen yhteishaussa. Hakea voi aina huhtikuun 3. päivään asti. Itsenäisen Suomen ensimmäinen kadettikurssi aloitti tammikuussa vuoden 1919.Tämän vuoden syyskuussa aloittaa opintonsa Maanpuolustuskorkeakoulussa 100. kadettikurssi. Luutnantti Toni Mononen valmistui 96. kadettikurssilta viime vuonna. Hän työskentelee kouluttajana Pohjois-Karjalan Prikaatissa. Luutnantti Mononen kertoo kokemustensa kriisinhallintaoperaatiossa sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla vahvistaneen päätöstä hakeutua upseerin uralle. Myös kunniavelka sodissa taistelleita sukupolvia kohtaan vaikutti uravalintaan. Kiivas opiskelurytmi, yhdessä koetut onnistumiset ja epäonnistumiset sekä yhdessä vietetty vapaa-aika ovat muutamia tekijöitä, jotka muodostavat kadettien kesken ainutlaatuisen kurssihengen ja yhteenkuuluvuuden, Mononen kertoo kadettien opiskelusta. Kolmen vuoden jälkeen kouluttajaksi Inka Koskenvuo Järjestyksessään 16. Kesäyön marssi järjestetään kesäkuun 8. päivänä Tampereen naapurikunnassa Pirkkalassa. Marssimaan pääsevät tänä vuonna jälleen myös ulkomaalaiset. Osallistujat lähtevät liikkeelle yhteislähdössä lauantaina puolen päivän aikaan Pirkkalan vapaa-aikakeskuksesta. Reitit kiertelevät kokonaisuudessaan Pirkkalan ja osittain myös Lempäälän ulkoilualueiden maastossa. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) jatkaa marssin järjestäjänä nyt toista vuotta. Tänä vuonna päävastuussa on Pirkanmaan koulutus- ja tukiyksikkö ja lukuisat vapaaehtoiset toimijat. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Moona Veijola Hallitus on helmikuussa 2013 antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan varusmiesten kaikki lomamatkat ehdotetaan säädettäviksi maksuttomiksi. Muutos tulee maksamaan noin kaksi miljoonaa euroa. Lisärahoitusta ei tarvita, sillä kulut katetaan puolustusvoimien toimintamenoista. Tänä vuonna juhlitaan Maanpuolustuskorkeakoulun 20-vuotista taipaletta. Suomalaisen upseerikoulutuksen historia ulottuu kuitenkin vuoteen 1779 saakka. Kesäyötä marssitaan Pirkkalassa Kesäyön marssi järjestettiin viime vuonna Santahaminassa. Osallistujia oli lähes 900. Upseeriksi opiskelevat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon, joka kestää kolme vuotta. Upseerikoulutuksen kokonaisuus muodostuu akateemisista ja ammatillisista opinnoista. Akateemisten opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen tiedon ja menetelmien soveltamiseen sekä oman alansa asiantuntijana toimimiseen. Ammatillisten opintojen päämääränä on taata virkatehtävissä tarvittavat pätevyydet ja osaaminen. Kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijat nimitetään luutnantin määräaikaiseen virkaan suorittamaan työelämävaihe. Toimittuaan upseerin tehtävissä neljä vuotta kandidaatilla on mahdollisuus palata Maanpuolustuskorkeakouluun suorittamaan maisterin tutkinto. Luutnantti Mononen sanoo, että kahta samanlaista uraa ei upseeriston piirissä ole. Olet sitten varusmiespalvelustasi suorittamassa tai juuri sen suorittanut, opiskelemassa tai juuri toisesta korkeakoulusta valmistunut, kehotan sinua perehtymään sotatieteen kandidaattien koulutusjärjestelmään ja upseerin uraan. Puolustusvoimilla on käyttöä kaikenlaisista taustoista tuleville, kehittymishaluisille, omaaloitteisille, suoraselkäisille ja maanpuolustustahtoisille tuleville upseereille. puolustusvoimien, Satakunnan Lennoston, Pirkkalan sotilaskotiliiton, Pirkkalan kunnan, Pirkkalan Reserviläiset ry:n, Pirkkalan Reserviupseerikerho ry:n, Pirkanmaan Reservipiiri ry:n ja Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry:n kanssa. Tavoitteena on yli 600 marssijaa Pirkanmaan koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Ilkka Tillin mielestä Pirkkalan ulkoilualueet tarjoavat erinomaiset kävelyreitit Kesäyön marssille. Meillä on hyvä ja innostunut järjestelyorganisaatio. Valmistelut ovat käynnissä ja marssireittejä on tarkasteltu muun muassa hiihtämällä. Tavoitteemme on saada yli 600 marssijaa Kesäyön marssille, kertoo Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen. Ilmoittaudu Kesäyön marssille osoitteessa Varusmiesten lomamatkat maksuttomiksi Kuva: Mauri Väänänen Kaikki lomamatkat eivät tähän mennessä ole olleet maksuttomia, sillä niiden lukumäärä on ollut säädetty. Tämä on johtanut siihen, että lyhyimmän palvelusajan varusmiehillä kaikki lomamatkat eivät välttämättä ole olleet maksuttomia, vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen taustoittaa. Aiemmin puoli vuotta palvelevilla varusmiehillä on ollut käytössään 18 edestakaista matkaa, 9 kuukautta palvelevilla 29 matkaa ja 362 päivää palvelevilla 39 matkaa. Ulkomailla asuvien varusmiesten ilmaisten kotimatkojen määrä pysyy ennallaan, palvelusajan pituudesta riippuen 1 4 matkassa. Lakimuutoksella halutaan parantaa varusmiesten asemaa. Kyllä me koemme, että tämä on varusmiesten kannalta hyvä asia. Se parantaa heidän sosiaalista ja taloudellista asemaansa. Sillä on merkitystä myös palvelusturvallisuuteen, Nurminen perustelee. Lomamatkojen muuttamisella ilmaisiksi pyritään kannustamaan myös joukkoliikenteen käyttöön omalla autolla kulkemisen sijasta. Ehdotus on osa suurempaa esitystä, joka käsittelee puolustusvoimauudistusta varten tarvittavia säädösmuutoksia. Kuva: Atte Tanner Lassi Kuisma Vaikka lämpömittari nousisi millaisiin lukemiin, solmitaan varusmiespalveluksessa aamulla mustat ja raskaat maiharit tiukasti jalkoihin. Varsinkin kesällä varusmiesten jalat hikoavat maihareissa runsaasti. Everstiluutnantti Timo Vilkko Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnan huolto-osastolta, miksei puolustusvoimilla ole käytössä "kesämaihareita"? Käyttövaatimukset määrittelevät ensisijaisesti jalkineiden mallin, materiaalin ja rakenteen. Varsikenkä on tarkoitettu käytettäväksi yleisjalkineena kasarmialueella tapahtuvasta koulutuksesta aina vaativissa olosuhteissa suoritettavaan taistelukoulutukseen. Maiharin vaatimuksena oleva laaja käyttöalue yhdistettynä kokonaistaloudellisuuteen ei mahdollista erillisen kesämaiharin käyttöönottoa. Onko puolustusvoimissa mietitty jotain toista vaihtoehtoa kesäjalkineiksi? uutisia muualta Wikileaks-vuotaja tunnusti Talousvarikko, joka vastaa puolustusvoimien jalkineiden hankinnasta, seuraa tiivisti jalkinealan kehitystä. Toistaiseksi markkinoilla ei ole ollut tarjolla sellaista nykyisen varsikengän vaatimukset täyttävää kesäjalkinetta, joka soveltuisi otettavaksi palveluskäyttöön. Pitää muistaa, että varusmiehillä on jo nyt käytössä useita eri olosuhteisiin tarkoitettuja jalkineita. Jalkinevalikoimaa tulee hyödyntää olosuhteet ja koulutuksen luonne huomioiden. Mitä varusmies voi itse tehdä, jotta maiharit olisivat mukavammat kuumana kesäpäivänä? Jalkineiden huolto on kaiken a ja o. Sopivan kokoinen ja oikein hoidettu jalkine säilyttää ominaisuutensa ja toimii käytössä halutulla tavalla. Kuumaa kesäpäivää voi helpottaa esimerkiksi käyttämällä alussukkaa saapassukan alla siirtämässä kosteutta, vaihtamalla tauolla uudet pohjalliset sekä riisumalla jalkineet aina kun se on mahdollista, jolloin kenkä ja jalat pääsevät tuulettumaan. Yhdysvaltain armeijan sotilas Bradley Manning myönsi torstaina, että hän on vuotanut Yhdysvaltain hallinnon salaisia dokumentteja Wikileaks-vuotosivustolle. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat. Wikileaks sai haltuunsa kaikkiaan Yhdysvaltain salaista diplomaattisähkettä ja tuhansia Irakia ja Afganistania koskevia sotilasraportteja vuosina 2009 ja Vuoto on Yhdysvaltain historian laajin. Manning myönsi kymmenen syytekohtaa häntä vastaan nostetusta 22 syytteestä, kuten armeijan sääntöjen rikkomisen ja salaisen tiedon väärinkäyttöä koskevia syytteitä. Hänet voidaan tuomita korkeintaan 20 vuodeksi vankeuteen tunnustamistaan syytteistä. Helsingin Sanomat 1.3. Amerikkalaissotilaat vankeuteen Kaksi Yhdysvaltain sotilasta on tuomittu raiskauksesta Japanissa, kertoo Turun Sanomat. Miehet saivat yhdeksän ja kymmenen vuoden vankeusrangaistukset. Alunperin asiasta kertoi Jiji-uutistoimisto. Sotilaat raiskasivat japanilaisnaisen kadulla Okinawassa viime lokakuussa. Oikeudenkäynnissä kaksikko myönsi raiskauksen. Tapaus on herättänyt suurta suuttumusta Okinawassa. Raiskauksen jälkeen kaikille amerikkalaissotilaille määrättiin ulkonaliikkumiskielto pimeän aikaan. Yhdysvalloilla on Japanissa noin sotilasta, joista yli puolet Okinawassa. Yhdysvaltojen tukikohtaa on vastustettu saarilla jo pitkään. Saarelaiset syyttävät amerikkalaissotilaita rikollisuuden lisääntymisestä. Turun Sanomat 1.3. Vakoiluohjelma yritti iskeä Naton tietokoneisiin Digitoday uutisoi merkittävän ja omalaatuisen MiniDuke-vakoiluohjelman tekijöiden yrittäneen iskeä myös sotilasliitto Naton tietokoneisiin. Tietoturvatutkijat kertoivat vakoilukampanjasta, joka on koskenut muun muassa eri maiden hallituksia. Naton edustaja sanoi aluksi, että heihin ei ollut suoraan hyökätty. Nyt Nato sanoo toisin. Sen mukaan hyökkäystä yritettiin, mutta järjestelmiin ei tunkeuduttu. Hyökkäyksen yksityiskohdat jaetaan silti jäsenmaille sotilasliiton pysyessä varuillaan uusien tunkeutumisyritysten varalta. MiniDuke vaikuttaa valtiotason toimijoiden tekemältä haittaohjelmalta. Se on houkutellut uhreja vakuuttavilla pdf-tiedostoilla, jotka iskevät Adoben Reader- ja Acrobat-ohjelmien haavoittuvuuksiin. Digitoday Toimittanut Leo Piirto

6 6 maailmalla ruotuväki 5/2013 lyhyesti Ensimmäinen naispataljoona Syyriaan Kurdinaiset perustivat helmikuun lopulla oman noin 150 hengen vahvuisen taistelupataljoonan Pohjois-Syyrian Aleppossa. Naissotilaita on taistellut Syyrian sisällissodassa ennenkin, mutta Marttyyri Rokan -pataljoona on ensimmäinen täysin naisista koostuva. Esimerkiksi oppositioaktivistit käyttävät naisia aseiden ja muiden tarvikkeiden salakuljetukseen, ja naisia on viime aikoina alettu houkutella vapaaehtoisiksi kaikille rintamille. Sisällissota Syyriassa on jatkunut lähes kaksi vuotta. (Al Arabiya News, 24.2.) ETa Yhdysvallat tiedustelemaan lennokeilla Malissa Yhdysvallat aloittaa tiedustelutoiminnan lennokeilla Malissa. Lennokkeja varten ollaan valmistelemassa tukikohtaa naapurimaahan Nigeriin. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ilmoitti kongressille Nigerissä olevan jo sata yhdysvaltalaista sotilasta ja asiantuntijaa. Pohjois-Afrikan tukikohta on Yhdysvalloille merkittävä, sillä tällä hetkellä sillä on Afrikassa virallinen tukikohta ainoastaan Djiboutissa. Tiedustelun tarkoituksena on tukea Ranskan johtamaa taistelua islamisteja vastaan. Tammikuussa Ranska lähetti joukkoja Maliin avustamaan maan hallituksen joukkoja. (HS-AFP 23.2.) OPi Kongo rauhoitetaan Afrikan maiden solmima sopimus tähtää Kongon demokraattisen tasavallan rauhoittamiseen. Sopimuksen allekirjoitti 11 Afrikan maata, ja se tehtiin YK:n välityksellä. Sopimuksen solmiminen saattaa johtaa erityisen interventiojoukon lähettämiseen Kongon itäosiin, jossa toimii aseistettuja kapinallisryhmiä. Sopimus solmittiin Addis Abebassa Etiopiassa Tilaisuuteen osallistui myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon. Luonnonvaroiltaan rikasta Kongon tasavaltaa ovat riivanneet väkivaltaisuudet jo vuosikymmenten ajan. Väkivaltaisuudet kiihtyivät jälleen viime vuonna. (YLE-AFP-Reuters 24.2.) OPi Ydinkoetutkijoita palkittiin Pohjois- Koreassa Pohjois-Korean korkeimmat viranomaiset ovat osoittaneet kiitollisuutensa maan kolmanteen ydinkokeeseen osallistuneelle työntekijälle palkitsemalla heidät mitalein ja kunniamaininnoin, kertoo maan uutistoimisto KCNA. Osalle työntekijöistä on lisäksi lahjoitettu lomamatka Pohjois-Korean pääkaupunkiin Pyongyangiin, jossa he tulevat viettämään kaupungin nähtävyyksien parissa "ilontäyteistä ja miellyttävää aikaa". Pohjois-Korea teki viimeisimmän ydinkokeensa 12. helmikuuta. YK:n turvallisuusneuvosto on tuominnut kokeen. (AFP, YLE 24.2.) MVe Neljä saapumiserää somalisotilaita EUTM Somalia -koulutusoperaatio niittää kehuja. Koulutetut lähtevät lähes suoraan eturintamaan. Ville Paso Euroopan unioni on kouluttanut somalisotilaita nyt neljä "saapumiserää", joista viimeisin kotiutettiin helmikuussa, kapteeniluutnantti Jani Saksinen kertoo. Saksinen palvelee EUTM Somalia -koulutusoperaation esikunnassa Ugandan pääkaupungissa Kampalassa. Hänen vastuualueeseensa kuuluu muun muassa operaation päivittäisten toimintojen suunnittelu, seuraaminen ja johtaminen. Hän on nyt viettänyt Ugandassa reilut 10 kuukautta. Tähän asti somaleista on koulutettu tavallisia jalkaväkikomppanioita. Saapumiserästä koulutetaan kokonaisia komppanioita miehistöstä komppanian päälliköihin. Koulutusvastuut on jaettu siten, että miehistön kouluttaa Ugandan puolustusvoimat ja johtaja- ja erikoiskoulutuksesta vastaavat eurooppalaiset, Saksinen kertoo Peruskoulutuksen lisäksi koulutusta annetaan tietyille erikoisaloille, joita ovat asutuskeskustaistelu-, taistelulääkintä-, viesti- ja miinatietoisuuskoulutus. Komppanioiden lisäksi on koulutettu kouluttajia Somalian puolustusvoimiin, jotta somalialaiset voisivat jatkossa ensin osallistua koulutukseen ja tulevaisuudessa itse kouluttaa omat sotilaansa, kapteeniluutnantti lausuu. Sisällissodan arpeuttama Somalia saa suomalaisten ja muiden eurooppalaisten koulutuksen kautta Lassi Kuisma Yhdysvaltain puolustusministeriön noin 400 miljardia dollaria maksavan aseprojektin hedelmä, F-35-hävittäjä, on asetettu lentokieltoon. Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti toissa viikolla, että yhden hävittäjän moottorista löytyi halkeama rutiinitarkastuksen yhteydessä. Viranomaisten mukaan lentokielto on varotoimenpide siksi aikaa, kunnes Kaliforniasta Connecticutiin kuljetetun moottorin tutkimukset ovat valmiit luvun puolivälissä alkunsa saaneelle F-35-hävittäjäohjelmalle toissaviikkoinen ongelma ei ole joukkoja turvaamaan hallintoa. Koulutuksen saaneet sotilaat ovat lyhyen Somaliassa annettavan integrointikoulutuksen jälkeen saaneet komennuksen eturintamaan taisteluihin kapinallisjärjestöjä vastaan. Tieto toimii Suomalainen koulutusryhmä aloittamassa päivän koulutusta Ugandassa. EU Training Mission (EUTM) on osaltaan parantanut Somalian turvallisuutta. Koulutettavat sotilaat valitaan Mogadishussa Somaliassa, josta heidät kuljetetaan Bihangan koulutusleirille Bihangaan. Somalit vastaavat koulutettavien valinnasta. ensimmäinen. Koelennoissa vaikeuksia on ollut muun muassa saada hävittäjät kiinnittymään laskussa niiden pohjassa olevalla koukulla vaijeriin, mikä on välttämätöntä niiden toiminnalle lentotukialuksilla. Näillä näkymin ensimmäiset merellä tehtävät testit suoritetaan vuonna Myös Pohjoismaita mukana Kuva: Puolustusvoimat/Petri Horto myös kouluttajille hyvänä motivaattorina, Saksinen toteaa. Koulutus asteittain Somaliaan Ennen EU:n osallistumista Uganda tuki Somaliaa kouluttamalla somalisotilaita Ugandassa kaksi saapumiserää. Suomalaiset ovat olleet EU-johtoisessa operaatiossa mukana alusta eli vuodesta 2010 lukien. Tällä hetkellä maassa palvelee kuusi suomalaista. Uuden mandaatin myötä koulutus muuttuu somalialaisten tarpeiden mukaan. Jatkossa Ugandassa annetaaan sotilaspoliisi-, tiedustelu-, CIMIC- ja johtajakoulutusta. Ja ehkä mahdollisesti pioneerikoulutusta, Jani Saksinen toteaa. Koulutus siirtyy asteittain Bihangan leiriltä Mogadishuun Somaliaan. Aluksi Somaliassa tullaan mentoroimaan henkilöstöä maan Hävittäjät ovat yhä testausvaiheessa, ja ohjelmassa ovat Yhdysvaltojen lisäksi mukana Iso-Britannia, Italia,Alankomaat,Turkki, Kanada, Australia, Tanska ja Norja. Hävittäjiä lentävät tällä hetkellä Yhdysvaltain ilmavoimat, merijalkaväki ja merivoimat. Niin sanotun viidennen sukupolven F-35-hävittäjiin on uponnut alkuperäisiä suunnitelmia huomattavasti enemmän rahaa, sillä ohjelman budjetti on tuplaantunut vuodesta Lähteet: CNN, Lockheed Martin, Yhdysvaltain puolustusministeriö puolustusvoimien johdosta alkaen. Tavoitteena on luoda Somaliaan koulutusjärjestelmä, jotta Somalian puolustusvoimat voisivat itse kouluttaa tarvitsemansa henkilöstön. Tukea he tulevat tässä työssä tarvitsemaan vielä pitkään, kapteeniluutnantti lausuu. "Tuloksen näkee selkeästi" Saksinen sanoo kansainvälisessä ympäristössä kielen olevan aina haaste. Vaikka puhuisit englantia kuinka hyvin, työkaverisi ei välttämättä puhu. Somaleille koulutus annetaan vieraalla kielellä, jonka joku vielä välissä tulkkaa koulutettaville. Koulutus ja harjoituksen käsikirjoitus pitää valmistella hyvin etukäteen, Saksinen kuvailee operaation haasteita. Myös ilmastolliset asiat antavat päiväntasaajalla omat haasteensa kuumuuden ja ilman kosteuden Yhdysvaltojen hävittäjäohjelman ongelmat jatkuvat F-35-hävittäjäohjelman budjetti on jo tuplaantunut, ja koneet ovat nyt lentokiellossa. F-35-hävittäjän ominaisuuksien on monilta osin kehuttu olevan ilmailun historiassa ennennäkemättömiä. Kuvassa F-35C-mallin kone. vuoksi. Saksisen mukaan kaatosade saa uuden merkityksen tropiikissa. Myös mahdollisuus sairastua on aina olemassa. Haasteita riittää myös koulutettavissa, jotka tulevat varsin alkeellisista oloista. Oman koulutuksen tuloksen näkee siis hyvin selkeästi koulutuksen edetessä, eikä aina pelkästään sotilaskoulutuksessa vaan myös käytännön elämässä, esimerkkinä vaikka kengännauhojen sitominen, Saksinen kertoo. Koulutus on niittänyt kiitosta, josta esikuntaupseeri voi olla tyytyväinen: Koulutetut sotilaat ovat pärjänneet erittäin hyvin taisteluissa kapinallisia vastaan. Kiitosta ja tunnustusta on tullut Somalian korkeinta sotilasjohtoa myöten. Tämä jo yksinään riittää kertomaan, että operaatio on ollut erittäin menestyksekäs. Turvallisuustilanne Somaliassa on parantunut, ja osaltaan se on koulutusoperaation ansiota. Kuva: Puolustusvoimat Kuva: Official U.S. Navy Imagenary

7 ruotuväki 5/2013 reportaasi 7 Kuvat: Joona Haataja Tykkimies Joonas Autio tarkkailee silmä terävänä kaukana seilaavia laivoja Haapasaaren merivalvonta-asemalla. Puokki-nimisestä tornista on erinomainen näkyvyys joka suuntaan. Silmät tarkkana, laivoja näkyvissä! Ruotuväki vieraili puolustusvoimien viimeisellä merivalvonta-asemalla Kotkassa. Valtakunnan pienin kasarmi lakkautetaan marraskuun lopussa. Joona Haataja Lähes jokainen armeijan käynyt tietää, millaista on päivystää yksikössä, istua siinä samassa tuolissa tuntitolkulla tylsyyteen asti. Yksi armeijan mielenkiintoisimmista päivystyspaikoista on Haapasaaressa,noin 25 kilometriä Kotkan rannikosta etelään. Siellä sijaitsee puolustusvoimien viimeinen merivalvontaasema, Haapasaaren Puokki, joka kohoaa neljänkymmenen metrin korkeuteen merenpinnasta. Matka saarelle alkaa aamulla sotilassatamasta Kotkasta. Aurinko valaisee rannikon kultaiseen loisteeseensa, kun Merivoimien alus Vaarlahti lähtee liikkeelle. Aika normaali talvi jäiden suhteen, mutta pilvisin 25 vuoteen, kertoo alusta luotsaava yliluutnantti Harri Lainio. Jää raapii ja kaihertaa kuuluvasti laivan pohjaa. Reilun kahden tunnin matkalla varusmiesten huomion vievät kuitenkin kirjat ja matkapuhelimet. kaikki tarpeellinen saunasta pieneen varusvarastoon. Merivalvontaasemalla merta valvoo vuoroissa kolme työntekijää ja 13 varusmiestä. Asema muistuttaa lennonjohtotornia. Astun sisään ja nousen rappuset ylös valvontahuoneeseen, jota ympäröivät suuret ikkunat. Ympärillä avautuu komea saaristomaisema. Tykkimies Joonas Autio tarkkailee silmä terävänä ympäröivää merta. Huoneen keskellä on suuret kiikarit, joilla hän tähystää 25 kilometrin päässä siintävää kansainvälistä laivaväylää. Sitä pitkin kulkee talvisin kymmeniä aluksia päivässä, kesällä jopa satoja. Parhaaksi muistoksi jää auringonlaskut, ei tällaisia näe missään muualla. Lapsena oon viettänyt kesäisin täällä paljon aikaa, kun iskä työskenteli täällä merivartijana, pian kotiutuva Autio kertoo. Parasta on erilaisuus muista paikoista. Tämä on rennompi ja pienempi yhteisö, jossa tutustuu nopeasti muihin, sanoo alikersantti Otto Karhu. josta voi erottaa kiikareilla majakan. Vaikka sää on aurinkoinen, ei valvonta-aseman tulevaisuus näytä yhtä kirkkaalta. Kotkan Rannikkopataljoonan lakkautus tietää loppua myös Haapasaaren merivalvontaasemalle, joka jää puolustusvoimien viimeiseksi aistivalvonta-asemaksi. Paikasta tulee kylmäasema marraskuun lopussa, jolloin henkilökunta siirtyy muihin tehtäviin. Viimeiset varusmiehet kotiutuvat paria kuukautta aiemmin. Vain tutka ja valvontakamerat jäävät paikalleen. Aseman varapäällikön, luutnantti Teppo Saareksin mukaan vartioaseman lakkauttaminen jättää alueelle tyhjiön. Luulisi jo meidän sijainnin ja yleisen turvallisuuden takia, että tämä paikka olisi säilytetty. Hätätilanteiden havainnoinnin taso tulee laskemaan merkittävästi, Saareks kertoo. Tää kauppahan on pojille kuin sotku. Taivaan värit muuttuvat auringon laskiessa punaisesta tumman siniseksi. Osa varusmiehistä viettää vapaa-aikaansa saaren luolastossa sijaitsevassa kuntosalissa, mutta läppärit ovat varusmiesten suosikki. Tulevaisuus huolettaa asukkaita Miehet herätetään aamulla puoli yhdeksältä. Matka muonituskeskukseen ei ole pitkä, alle parikymmentä metriä. Aamupalana syön puuroa ja karjalanpiirakoita. Merivalvonta saarella alkoi yli 50 vuotta sitten, mutta itse Puokin torni on yli 150 vuotta vanha. Hiljaisena talviaikana asemalla palvelevat varusmiehet tuovat saarelle kaivattua piristystä. Käyn tutustumassa paikallisiin saaren kaupassa. Varusmiehet ovat erittäin ihania ja mukavia asiakkaita. Tää kauppahan on pojille kuin sotku, hymyilee kaupanhoitaja Mari Penttinen. Lyhyt kysely paljastaa, että valvonta-aseman lakkauttaminen harmittaa paikallisia paljon. Kun varuskunta lähtee, niin peli on menetetty, Haapasaari-seuran puheenjohtaja Sirpa Ollikainen pelkää. Puolustusvoimien lisäksi saarella toimii Rajavartiolaitoksen merivartioasema. Pian on lähdön aika. Viimeiset hyvästit saarelaisille jätetään Rajavartioston laiturista, josta lähden siviilialuksella takaisin Kotkaan. Hiljalleen Haapasaari jää kauas jäiden taakse. Mutta tiedän, että joku siellä katsoo perään. Kuin lennonjohtotorni keskellä merta Rajanaapuri näkyy horisontissa Pian horisontissa näkyy puolustusvoimien valvontatorni Haapasaaressa. Yllättäen ylitsemme lentää Rajavartiolaitoksen helikopteri, mikä muistuttaa valtakunnan rajan läheisyydestä. Maihinnousun jälkeen kävelemme merivartioston punaisten puutalojen välistä kohti Suomen pienintä kasarmialuetta. Yhdeksästä kontista koostuva kasarmi uusittiin vasta kolme vuotta sitten. Alueelta löytyy Varusmiesten tehtävänä on tunnistaa kaikki merialueella havaitut alukset. Lisäksi he valvovat alueen meriturvallisuutta. Tornin katolta kuuluu tasainen humina, joka tulee katolla pyörivästä tutkasta. Pöydällä VHF-meriradiosta kuuluu venäjänkielisiä sanomia. Venäjän raja siintää reilun kymmenen kilometrin päässä. Kaukaisuudessa näkyy Venäjän Suursaari, Merivalvonta-asema Puokki on 20 metriä korkea kivitorni. Armeija on auttanut erittäin paljon kaupalla, kiittää Haapasaaren kaupanhoitaja Mari Penttinen.

8 8 SOTILASKOTILIITTO ruotuväki 5/2013 NAISET jotka rakastavat varus MIEHIÄ ~ Teksti Matti Riitakorpi Kuvat Sotilaskotiliitto, puolustusvoimat Ulkoasu Tuomas Hämäläinen Varmasti jokainen suomalainen varusmies tuntee sotilaskodin. Totisen huutamisen, hikoilun ja harjoitusten jälkeen se on aina ollut paikka, jossa voi nimensä mukaan olla kuin kotonaan. Sotilaskotijärjestön tehtävä ei kuitenkaan rajoitu munkkien ja kahvin tarjoamiseen väsyneille varusmiehille palveluspäivien ratoksi. Sotilaskotiliitto ja Pääesikunta ovat 90-luvulla sopineet, että järjestö pyrkii tuottamaan tarvittavat palvelunsa puolustusvoimille kaikissa mahdollisissa olosuhteissa, mutta käytännössä sisaret ovat suorittaneet tehtäväänsä poikkeusoloissa jo Suomen sotien aikaan. Sotilaskotiliitto yhdisti aatteen Sotilaskodin saapuminen Suomeen ei tapahtunut yhdessä yössä, eikä edes yhdestä lähteestä. Maan ensimmäisen sotilaskodin perusti NMKY Helsinkiin huhtikuussa Sotilaskotiliiton pääsihteerin Karoliina Hofmannin mukaan alkusysäys toiminnan käynnistämiselle tuli Saksasta kotiutettujen suomalaisten jääkäreiden lehtikirjoituksista. Jääkärit julkaisivat eri puolilla maata ilmestyvissä sanomalehdissä artikkelin Sotilaskoteja perustamaan, jolla he pyrkivät vetoamaan suomalaisiin naisiin. Myös Suomessa olleilla saksalaissotilailla oli osansa sotilaskotitoiminnan juurruttamisessa Helsinkiin. Saksalaiset ottivat haltuunsa NMKY:n tilat ja sanoivat että tähän pitää perustaa sotilaskoti. Toiminnan alkuaikojen sotilaskotiyhdistyksiä on edelleen jäljellä eri puolella Suomea, kertoo Hofmann. Suomen NMKY sai mallia myös Tanskan sotilaskotien esimerkistä. Ekumeenisen järjestön ylläpitämä ensimmäinen sotilaskoti on toiminut Santahaminassa vuodesta 1920 eteenpäin. Samanaikaisesti NMKY:n kanssa aatetta toi maahan Englannista Pelastusarmeija. Sotilaskodit, jotka sijaitsivat varuskuntien ulkopuolella, eivät tavoittaneet sotilaita kaupunkien muun tarjonnan joukosta. Toiminta saavutti laajempaa suosiota vasta, kun se tuotiin varuskunta-alueelle. Suomalainen, vapaaehtoisuuteen perustuva tapa tehdä sotilaskotityötä on kuitenkin uniikki. Tällaista ei ole muualla, Hofmann tarkentaa. Yhdyselin eri sotilaskotiyhdistysten välille saatiin vasta 1921, kun perustettiin Suomen Sotilaskotiliitto. Liiton perustamisen tarkoitus oli luoda yhteys puolustusvoimien ja sotilaskotitoiminnan välille sekä kehittää sotilaskodeille yhteisiä käytäntöjä. Nykyisin keskusliiton tehtävänä on tukea ja ohjata sotilaskotiyhdistyksiä ympäri Suomen. Vapaaehtoisjärjestöön kuuluu 37 eri yhdistystä, joissa toimii yhteensä noin sotilaskotisisarta Hangosta Ivaloon. Sotilaskotiliitto on puolustusvoimien vanhin strateginen kumppani ja sitä kautta myös vanhin edelleen toimiva maanpuolustusjärjestö. Perustehtävämme on toimia asevelvollisen, pääasiassa varusmiehen hyväksi. Kaikki mitä sotilaskodit tekevät, tähtää varusmiehen hyvinvointiin. Poikkeusoloissakaan tehtävämme ei muutu, vaan hengähdystauon mahdollisuutta tarjotaan varusmiehen sijaan sotilaalle. Sotilaskotiliiton perustamisen julisti Katri Bergholm, joka toimi liiton ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina Häntä on luonnehdittu Annamari Vanosen toimittamassa kirjassa Sotilaskotisisaret sodassa liiton henkiseksi tueksi sotien aikana, joka myös kirjoitti paljon sotilaskotityöstä. " niitä tarvitsivat. Näiden lisäksi rintama-alueella kiersi liikkuvia sotilaskoteja. Kalusto rintamalla oli hyvin vaatimatonta. Paikasta toiseen rahdattiin raskaita patoja, kahvikupit sotilaskodeilla oli myös omasta takaa. Yhdistysten joukko-osastoista saatiin kulkuneuvoja ja muuta apua toimintaan. Sotilaskoti liikkui kuormaautoilla, joiden lavalle tuotteet lastattiin. Lisäksi käytettiin hevosvankkureita esimerkiksi kahvitonkkien kuljettamiseen, kuvailee Tulkki. Toiminta sodan aikana oli luonnollisestikin rohkeutta vaativaa, vaikka se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta. Sotien aikana sotilaskodit toimittivat Suomalainen, vapaaehtoisuuteen perustuva tapa tehdä sotilaskotityötä on uniikki. Katri Bergholm oli hyvin aktiivinen hahmo sotilaskotitoiminnan aloittamisessa. Vanhoja kirjoja lukiessa huomaa järjestön historiassa toistuvan jatkuvasti tuttuja nimiä tuntuu että kaikki tunsivat toisensa. Esimerkiksi Bergholm oli itsensä Mannerheimin tuttavapiirissä, paljastaa Hofmann. Yhdistykset omillaan talvisotaan Talvisodan syttyessä Sotilaskotiliitto ei juuri osallistunut poikkeusolojen toimintaan. Eri alueiden sotilaskotiyhdistykset toimivat itsenäisesti paikallisten joukkojen tarpeiden mukaan. Sotilaskotiliiton poikkeusoloprosessin vastuuhenkilö Kirsi Tulkki kertoo, kuinka talvisotaa varten perustettiin tilapäisiä sotilaskoteja sinne, missä sotilaat samaa tehtävää kuin nytkin. Kanttiineissa myytiin saatavilla olleita tuotteita sotilaan hyväksi. Sotilaskotiliiton toimenkuva on ollut aina samankaltainen. Siinä missä lottien tehtäviin kuuluivat kansanhuolto ja muonitukset, on meillä ollut aina sama tehtävä: kodin luominen sotilaille siellä, missä he sitä tarvitsevat, Tulkki selventää. Ei ole varmaa tietoa siitä, kuinka paljon rintamalla oli talvisodan aikaan sotilaskotitoimintaa. Yhdistykset olivat lähettäneet oman joukko-osastonsa mukana sisaria sotilaiden luo, mutta useat kiinteiksi tarkoitetut rintamasotilaskodit joutuivat olosuhteiden vaikeutuessa lopettamaan toimintansa, jolloin palveluita pitivät yllä liikkuvat ratkaisut. Puolustusvoimilta, jota silloin kutsuttiin vielä armeijaksi, tuli pyyntö liitolle koordinoida

9 ruotuväki 5/2013 SOTILASKOTILIITTO 9 Länsi-Suomen huoltorykmentin sotilaskotipäällikkö Anja Rehula valmistelee rinkelimunkkeja kypsentävää kylvetystä varten. Kuva: Kirsi Tulkki toimintaa. Yksittäisten sotilaskotien toiminta alkoi olla heidän näkökulmastaan liian villiä ja organisoimatonta. Kukaan ei voinut olla varma, mitä naisia pyöri milloin missäkin, kuvaa Tulkki talvisodan tilannetta. Ryhdikäs sotilaskotijärjestö jatkosodassa Entistä paremmin poikkeusoloihin valmistautunut Sotilaskotiliitto perusti kuhunkin armeijakuntaan yhden Sotilaskotityön keskuselimen, SKE:n. Nämä elimet koordinoivat alueidensa sotilaskotiyhdistysten toimintaa myös jatkosodan tuoksinassa. 1. SKE:n johtaja sodan aikaan oli Lyyli Kairamo, jonka huomattavasta merkityksestä järjestön historialle Annamari Vanonen on koonnut dokumentteja kirjassaan Lyyli Kairamo Sotilaskotityö kutsumuksena ja elämäntapana. Kairamosta, Katri Bergholmin kummilapsesta, tuli Suomen sotilaskotijärjestön käytännön johtohahmo sodan aikaan. Myös Kirsi Tulkki painottaa Kairamon vaikutusta rintamasotilaskotien kukoistukseen. Kotitalousopettaja Lyyli Kairamo on maastotoimintamme äiti. Hän oli mukana ohjeistamassa rintamalle lähteviä sisaria. Kairamolla oli tarkat säännöt siitä, miten sotilaskoti tulee varustaa, minkälainen sen ilmeen tulee olla ja mitä siellä saa tai ei saa tehdä, Tulkki kertoo. Lyyli Kairamo oli mukana sotilaskotitoiminnassa pyyteettä. Hänen tiedetään jopa kieltäytyneen ottamasta korvausta siitä työstä, mitä hän teki sotilaskotijärjestön puolesta. Ennen sotia hän oli esimerkiksi muuttanut vuodeksi vanhaan Sallaan pistämään kuntoon alueen huonosti toimivaa sotilaskotia. Jatkosodan aikana runsaasti sotilaskotityöhön aiemmin tutustumattomiakin liittyi mukaan toimintaan. Esimerkiksi opettajat saattoivat puhua työtä pelkäämättömiksi tietämilleen nuorille naisille, jotka saattoivat sitten vasta teini-ikäisinä olla perustamassa sotilaskotia rintamalle. Osa halukkaista marssi jopa suoraan sotilaskotiliittoon ilmoittamaan, että haluavat osallistua sotilaiden tukemiseen. Lyyli Kairamon ohjaus näkyy Sotilaskotiliiton keskushallituksen valmistelemissa säännöissä sisarille. 14 kohtaa sisältävä ohjeisto painottaa muun muassa hyvää käytöstä, siisteyttä ja sitä, ettei sotilasasioista tule puhua. Marraskuun 14. päivänä vuonna 1942 julistettu ohjesääntö päättyy juhlavasti: Sotilaskotisisar! Ole sisäisesti ryhdikäs ja muista aina, että edustat vakavalle pohjalle luotua, isänmaallista järjestöä. Pojat taistelevat kuolema silmiensä edessä, että meillä kaikilla olisi rauha. Rohkaise heitä työlläsi, uhrautuvaisuudellasi ja hyvillä elämäntavoillasi. Osoita, että Suomen nainen on heidän suuren työnsä arvoinen. Sotilaskotisisaret toimivat rintamalla tarjoten peruspalveluiden, kuten myynnin lisäksi myös muuta ohjelmaa. Kirsi Tulkki kertoo, että sotilaita viihdytettiin esimerkiksi Sotilaskotiliiton kustantamilla rintamakiertueilla. Viihdytysjoukot kiersivät järjestämässä iltaohjelmaa sotilaille. Tiivistä yhteistyötä on tehty alusta asti myös sotilaspapiston kanssa. Hartauksia ja esimerkiksi joulutilaisuuksia pidettiin sotilaskodeissa, jotta sotilaat saivat edes hetkellisen irtioton tilanteesta ja ymmärsivät, mitä vuodenaikaa elävät. Rintamasotilaskodeissa saattoi olla esimerkiksi kirjastona suuri arkku, joka oli täynnä kirjoja. Armeijan annostupakatkin olivat sotilaskodin jakovastuulla. Rintamalla menetettiin myös sotilaskotisisaria, ja suuri tappio liitolle oli kolmen johtohenkilön kaatuminen, josta Mannerheim kirjoitti päiväkäskyssään : Kaukana itärintaman erämaa-alueella ovat Suomen Sotilaskotiliiton kunnioitettu puheenjohtaja, tohtorinrouva Toini Jännes sekä liiton ansioituneet jäsenet, kenraalitar Greta Palojärvi ja rouva Faini Aflecht isänmaallista tehtäväänsä suorittaessaan vihollisen tulessa kaatuneet. Moskovan välirauhan sopimuksen 21. artiklan mukaan Suomen oli hajoitettava hitleriläismieliset (fascisminluontoiset) poliittiset, sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset samoin kuin muutkin järjestöt, jotka harjoittavat Yhdistyneille kansakunnille ja erityisesti Neuvostoliitolle vihamielistä propagandaa. Artikla johti esimerkiksi Lotta Svärd -järjestön lakkauttamiseen, mutta Sotilaskotitoiminta säästyi. Rintamalla toimineita naisia oltiin usein kutsuttu lotiksi, vaikka kyseessä olisikin ollut sotilaskotisisar. Lisäksi yhdistysten jäseniä kehotettiin kulkemaan toimipaikoilleen siviilivaatetuksessa ja pukemaan sotilaskotisisaren vaatteet ylleen vasta vuoronsa alussa. Näin vältyttiin liialliselta huomiolta. Nykysisaretkin valmiina poikkeusoloihin Sotilaskotiliitolla on nykyään puolustusvoimien kanssa kaksi sopimusta. Toisessa määritetään normaaliolojen sotilaskotitoiminta, eli esimerkiksi se, minkälaista tukea liitto saa ja mitä sitä vastaan tarjotaan. Toinen sopimus on poikkeusolojen sopimus, johon pääsihteeri Hofmann kertoo olevan päivitystarvetta. Olemme jo vuosia aikoneet tehdä Sotilaskotiliiton valmiussuunnitelman, ja nyt asiaa on ryhdytty todella viemään eteenpäin. Pääesikunnasta eläkkeelle jäänyt majuri Erkki Haapa-alho työstää suunnitelmaa yhdessä valmiusryhmämme kanssa ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana, Hofmann arvioi. Yksi sotilaskotijärjestön toiminnan tarkoituksista on tarjota naisille mahdollisuus osallistua maanpuolustustoimintaan. Selkeä valmiussuunnitelma tukee Kirsi Tulkin mukaan tätä päämäärää. Toiminnan suunnittelu konkretisoi tehtävämme uusillekin sisarille. Kun he ymmärtävät, miten liitto ja sotilaskotien palvelut toimisivat tositilanteessa, he ovat entistä motivoituneempia osallistumaan sotilaskotiyhdistysten toimintaan, uskoo Tulkki. Yhdistykset ovat kouluttaneet sisaria jo luvulta alkaen toimintaan maastossa. Osa sisarten koulutuksesta ostetaan suoraan Maanpuolustuskoulutukselta ja osan tarjoaa puolustusvoimat. Kaikkien uusien jäsenten tulee käydä perehdytyskoulutus, jossa kerrotaan niin järjestöstä kuin omasta yhdistyksestä, johon on liittynyt. Jäsenet koulutetaan myös toimimiseen varuskunnassa, joka on usealle sisarelle täysin uusi asia. Sotilaskotivaatteet päällä on tiedostettava edustavansa tiettyjä arvoja, jotka edellyttävät hyvää käytöstä. Perehdytyskoulutuksen laajuus on yhdistysten oma päätös, ja niiden pituudet vaihtelevat yhden iltapäivän tilaisuudesta monen päivän koulutukseen. Jo jonkin aikaa yhdistyksessä mukana olleet sisaret koulutetaan myös maastossa toimimiseen tarkemmin. Kuitenkin esimerkiksi autosta käsin toimiminen kuuluu usein jo perehdytyskoulutukseen. Poikkeusolojen koulutus on erillisten opetusten lisäksi läsnäoloa sotaharjoituksissa. Pyöritämme harjoituksen mukana sotilaskotitoimintaa, niin kuin tekisimme tositilanteessa, Tulkki valottaa. Nykyisessä suunnitelmassa alueellisesta poikkeusolojen suunnittelusta huolehtivat neljä sotilaskotipäällikköä. Koska heidät on sijoitettu jokaiseen neljästä huoltorykmentistä, voidaan Sotilaskotiliitoa pitää osana puolustusvoimien huoltoa. Uutta suunnitelmaa tehdessä on mietitty esimerkiksi sitä, missä järjestyksessä tietyistä palveluista luovutaan hankalissa tilanteissa. Järjestö ei voi luvata kaikkia kirjasto- tai nettipalveluita poikkeusolojen sotilaskoteihin. Usein tilaisuuksissa kuten messuilla, joissa olemme paikalla, vanhatkin miehet tulevat kertomaan, kuinka tärkeä sotilaskoti oli heidän palvelusaikanaan. Nämä kohtaamiset ovat suurin motivoijamme, toteaa Tulkki. Lähteet: Haastattelut, Annamari Vanonen: Sotilaskotisisaret sodassa (2003) ja Lyyli Kairamo Sotilaskotityö kutsumuksena ja elämäntapana (2008), Taskutietoa sotilaskotityöstä 2012.

10 10 kentällä ruotuväki 5/2013 lyhyesti Patruunoita päätyi nuotioon Porin Prikaatissa Säkylässä sattui vaaratilanne 24.2., kun koulutustarkastuksessa ammuntojen jälkeen ampumatta jääneitä patruunoita pääsi nuotioon. Todennäköisesti inhimillisen erehdyksen seurauksena nuotioon päätyi pahvin mukana pakkauksia, joissa vielä oli patruunoita, Porin Prikaatin tiedottaja, yliluutnantti Antti Muhonen kuvaa. Nuotiolla olleet varusmiehet suojautuivat läheisen kontin taakse. Seitsemän varusmiestä vietiin Säkylän terveysasemalle tutkimukseen, mutta he ovat jo palanneet palvelukseen. Tapahtuneesta on aloitettu tutkinta. MVe Varsikenkiä Suomesta Puolustusvoimat tilaa varsikenkäparia Sievi Jalkine Oy:ltä, joka valmistaa kengät Sievin ja Oulaisten tehtaillaan. Valmistaja kertoo tilauksen työllistävän vaikutuksen olevan 20 henkilövuotta. Keräämme myynnin pääasiassa pienistä tilauksista. Näin suuria tilauksia ei tule aivan joka vuosi, Sievi Jalkine Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Jokinen toteaa. Jokinen kertoo, että tilattuihin M05-varsikenkiin tehdään parannustyötä ja tuotetta pyritään kehittämään. Kilpailutuksen kautta tehty hankinta on jatkoa lähes 40 vuotta jatkuneelle yhteistyölle. VPa Laskuvarjojääkärit tänä vuonna Lappiin Utin Jääkärirykmentti järjestää olosuhdeharjoituksen Lapissa maaliskuuta vuoden tauon jälkeen. Harjoitukseen osallistuu noin 400 henkilöstön edustajaa, varusmiestä ja reserviläistä, kymmenen helikopteria ja 140 ajoneuvoa. Helikopterimiehistöt harjoittelevat talvi- ja tunturilentämistä sekä etsintämenetelmiä ja pimeälentoja Lapin olosuhteissa. Varusmiehet taas oppivat toimintakyvyn ylläpitoa talvisessa tunturissa. Koulutuksesta jouduttiin nipistämään viime vuonna. Tavoitteena on, että kaikki laskuvarjojääkärien saapumiserät pääsisivät kerran pohjoiseen harjoittelemaan, Utin Jääkärirykmentin komentaja, eversti Heikki Välivehmas kertoo. ETa Varmasti hyötyjä löytyy Puolustusvoimien SAP-hanke etenee hitaasti, mutta varmasti. Sähköiset asiointipalvelut tulevat asevelvollisten käyttöön lähivuosina. Joona Haataja Varusmies kirjautuu älypuhelimellaan asevelvollisten informaatiopalveluihin. Hän on kotonaan ja parin viikon päästä häämöttävää lomamatkaa varten täytyisi tehdä anomukset. Mies tarkastaa palvelusta jäljellä olevien lomiensa määrän ja lähettää sähköisen loma-anomuksen puhelimellaan yksikköön. Muutaman päivän päästä tulee vastaus kouluttajalta on saatu puolto ja päällikkö hyväksyi lomat. Samalla hän avaa palvelustiedoistaan edellisen viikon ampumatulokset, joita hän voi ylpeänä esitellä kavereilleen. Päivärahat ja matkakorvaukset näyttävät myös tulleen maksuun. Tätä voisi olla tulevaisuus puolustusvoimien PVSAP-järjestelmällä, jota käyttää nykyään koko puolustusvoimien henkilökunta. Siellä on kaikki puolustusvoimien henkilöstöhallinnosta koulutuksen seurantaan, päivärahojen maksuun ja materiaalin käytöstä tilojen varaukseen. SAP otettiin puolustusvoimissa käyttöön vuonna 2003 MAHA- TA-hankkeessa, joka koski materiaali-, talous- ja hankintatoiminnallisuutta. Vuonna 2005 alettiin pohtia lähes kaikkien toimintojen yhdistämistä yhden järjestelmän alle. SAP valittiin korvaamaan lähes 20 erillistä järjestelmää. Puolustusalalla SAP:lle ei ollut todellista kilpailijaa. Se on eurooppalainen ohjelmistohanke, jonka toimialasovellus on tehty yhteistyössä esimerkiksi Saksan armeijan kanssa. Sitä käyttävät muun muassa Yhdysvaltojen, Kanadan, Saksan, Ruotsin, Norjan ja Tanskan asevoimat, kertoo hankejohtaja, everstiluutnantti Eero Valkola. Järjestelmän ansiosta kaikki tieto voidaan varastoida saman katon alle. Näin pystytään muodostamaan nykyistä parempi tilannekuva kokonaisuudesta. Vaikka SAP on iso ja haastava projekti, se on hallittavampi kuin monta erillistä järjestelmää. Tiedon laatu ja integraatio paranevat. Ohjelma myös pakottaa toimintalähtöiseen kehittämiseen, Valkola muotoilee. Vuosikymmenien projekti Suomen SAP-asiakasvastaava Jukka Kaijalan mukaan järjestelmällä on hyvin korkea tietoturva. Servereiden sijaintia hän ei luonnollisesti paljasta, mutta sanoo niiden olevan suojatussa paikassa. Tarkalleen ei kerrota, miten pitkäksi aikaa SAP jää käyttöön. Kuitenkin varteenotettavia kilpailijoita ei ole näköpiirissä eikä lisenssikään vanhene vähään aikaan. SAP tulee olemaan käytössä 2020-luvulle asti. Nämä muutokset ovat todella isoja ja raskaita töitä, hankejohtaja muistuttaa. Nykyisen PVSAP-hankkeen budjetti on noin 60 miljoonaa euroa. Hankkeen on suunniteltu olevan valmis kaikkine vaiheineen vuonna Puolustusvoimien mukaan järjestelmän käyttö tuo miljoonan euron säästöt. Papereiden pyörittämistä voidaan vähentää ja työaikaa säästyy, hankejohtaja Valkola havainnollistaa. Poikkeusoloissa järjestelmän kautta ei varsinaisesti johdeta taistelua, vaan sitä voidaan käyttää esimerkiksi muodostettaessa materiaalitilannekuvaa sekä kunnossapidon, kuljetuksien ja täydennyksien toteutusta. Serverit ovat pomminvarmassa paikassa Hankejohtaja lupaa, että SAP toimii vaikka sotatilanteessa. Suomen SAP-asiakasvastaava Jukka Kaijalan mukaan tietoturvasta ei tingitä. Kuva: Antti Heikkinen Palvelimet ovat jossain suojatussa paikassa. Siellä on koulutettu henkilöstö, joka ottaa varmuuskopioita. SAP:lla on oma porukka, jolle tehdään taustaselvitykset ennen kuin he pääsevät korkean turvatason järjestelmiin, Kaijala kertoo yhtiön konttorissa Espoossa. Hänen mukaansa puolustusvoimien nopea virkojen vaihtuvuus ja totuttelu uuteen järjestelmään tuottavat haasteita. Vanhoista tavoista täytyy päästä irti. Aina on pieni riski, että ihmiset eivät halua muuttaa toimintatapoja. Totta kai muutos on aina haaste, vaikka se tekeminen kuinka helpottuisi. Kaijalan mukaan puolustusvoimat on ollut SAP:lle hyvä asiakas. Kaiken kaikkiaan tykkään asioida puolustusvoimien kanssa. Jämäkät päätökset pitävät ja projektit etenevät. Avoin kulttuuri, ei peitellä eikä salailla. Toki joskus päätökset ovat meidän kannalta negatiivisia, mutta se on parempi kuin ei päätöstä ollenkaan, tykistössä palvellut reservin luutnantti luettelee. SAP on myös Nato-yhteensopiva järjestelmä. Viime vuonna CWIX-harjoituksessa testattiin PVSAPia ja se todettiin se kansainvälisesti varsin hyvin yhteentoimivaksi, hankejohtaja Valkola kertoo. Lomakkeet muuttuvat sähköisiksi SAP:n lisäksi puolustusvoimissa on käynnissä toinen informaatiopalveluprojekti, joka tuo asevelvollisille sähköisiä asiointipalveluita. Mahdollisesti jo ensi vuonna voisi esimerkiksi naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutumisen tehdä sähköisesti kansalaisen asiointitilin kautta. Suunnitteilla on rakentaa paperisten asevelvollisuusasioiden rinnalle sähköinen asiointimahdollisuus, kertoo Asevelvollisten informaatiopalvelut -projektin johtaja, komentaja Sami Iso-Lauri. Palvelun kautta reserviläiset voisivat päivittää esimerkiksi omia taustatietojaan ja osaamistaan, mikä voi vaikuttaa sodanajan sijoitukseen. Armeijakin siirtyy siis hiljalleen yhä enemmän digimaailmaan. Esteuinnissa tehtiin Suomen nopein aika Helmikuun loppu oli vilkasta aikaa sotilasurheilussa. Viime kuun 21. päivä ratkottiin joukko-osastojen paremmuus salibandyssä. Tampereella järjestetyn Powerade-turnauksen voittajaksi selviytyi Kaartin Jääkärirykmentti. 28. päivä kisattiin puolestaan useissa sarjoissa uinnissa Upinniemen varuskunnan uimahallissa. Hieman alle sadasta osallistujasta kovimpaan suoritukseen ylsi korpraali Sami Pakarinen, joka kauhoi esteuinnin Suomen ennätyksen. Samana päivänä Tikkakoskella noin 20 osallistujaa ratkoi sotilasurheiluliiton ilma-asemestaruudet. LKu kolumni Perinteiden upseerikoulussa Kurssijuhla on todellakin maineensa veroinen. Katson ulos bussin takaikkunasta. Hiljalleen ajoneuvo liukuu pois kasarmilta, jossa tuli vietettyä kolmisen kuukautta varusmiespalveluksesta. Portti sulkeutuu takana ja nyt se on virallisesti ohi reserviupseerikurssi. Mitä tuosta ajasta jäi mieleen? Mistä on suomalaiset reservin upseerit tehty? Voin sanoa, ettei koulutus ollut fyysisesti hirveän rankkaa muutamaa kovempaa suoritusta lukuun ottamatta. Itse juoksin P-kaudella Cooperin testissä vajaat metriä ei mikään mahtisuoritus. Siitä huolimatta paikka koulussa napsahti. Lähinnä oma asenne sekä kokeissa ja testeissä pärjääminen tuntuivat ratkaisevan. Upseerimaista käytöstä korostetaan koulussa paljon. Käytännössä se tarkoittaa nohevuutta, rehellisyyttä ja kaikenlaista oikeaoppista käytöstä. Välillä esimerkiksi runnuttaessa muistutetaan, että kouluun valikoituu Suomen nuorison parhaimmistoa ja käytöksen tulisi olla sen mukaista. Kurssilla perinteistä ei juurikaan tingitä. Viikonlopun yli kestävä kurssijuhla on todellakin maineensa veroinen. Myös monet muut pienemmät tapahtumat jäivät elävästi mieleen. Puolivälissä omaa kurssiani jouduin jännittämään, kun rasitusmurtuma lamautti muutamaksi viikoksi jalkani. Pitkän joululoman ansiosta kuitenkin ehdin parantua ennen kuin keskeytyksestä alettiin puhua. Jos vaikka sairastuu kurssilla liian pitkäksi aikaa, voi eteen tulla matka "maitojunalla" takaisin kotijoukko-osastoon. Ruotuväki-lehti viime vuodelta kertoi mielenkiintoisesti, että RUK:n käyminen kartuttaa palkkapussia viidenneksellä myöhemmässä työelämässä. RUK tuskin itsessään on mikään palkankorotusautomaatti, vaan lähinnä sinne hakee korkealle tähtääviä ihmisiä. Esimerkiksi samassa tuvassa kanssani oli kurssin aikana kuusi laudaturia kirjoittanut ylioppilas. Sinnikkäimmät matkasivat Haminaan Kittilästä asti. Hajottavimmaksi muistoksi koko kurssilta jäi perinteikäs vajaan 70 kilometrin johtamisharjoitus Joona Haataja > pitkin Haminan korpea. Pari päivää kestävän harjoituksen rastit olivat suhteellisen helppoja, mutta pahin koetus oli selkää painavat kymmenien kilojen varusteet. Tuskin enää elämässäni vastaan tulee samanlaista rasitusta. Johtamisharjoitusta ei kuitenkaan kannata pelätä, vaikka siitä liikkuu kaikenlaisia tornihuhuja. Kurssin loputtua on ollut mielenkiintoista tavata vuosikymmeniä sitten tuon myllyn läpikäyneitä reserviläisiä. Samanlaiset kokemukset palautuvat mieleen vuosien takaa. Perinteitä kunnioitetaan.

11 ruotuväki 5/2013 kentällä 11 Uusittu jääkärilippu naulattiin palveluksessa Uusittu lippu jatkaa vanhan lipun tehtävää kunniapaikalla. Hämeenlinnalaiset nauttivat iltapäivän paraatista aurinkoisessa säässä. Olli Pietiläinen Jääkärien kotiinpaluun 95-vuotisjuhlaa ja uudistetun jääkärilipun naulaustilaisuutta vietettiin tiistaina 27. helmikuuta Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Tilaisuudessa kuultiin Jean Sibeliuksen säveltämä Jääkärimarssi, sekä muita jääkäreihin liittyviä kappaleita, jotka heräsivät henkiin Panssariprikaatin soittokunnan tulkitsemina. Naulaustilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen, eduskunnan 1. varapuhemies Pekka Ravi ja Saksan Jalkaväkiliiton puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Rainer Glatz. Uusitun jääkärilipun naulaustilaisuudessa muistutettiin nuorempaakin polvea siitä, että jääkärien edustamilla arvoilla on erityinen merkitys vielä nykypäivänä. Uusittu lippu jatkaa jääkärilipun perinnettä juhlaparaateissa, taustoittaa Jääkärisäätiön puheenjohtaja, prikaatikenraali evp. Asko Kilpinen. Jääkärilippua kannetaan puolustusvoimien valtiollisissa paraateissa kunniapaikalla heti Suomen lipun jälkeen. Jääkärilippu yhdistää palvelleita sukupolvia, Kilpinen tiivistää. Uusi polvi mukana ruotuväki 40 vuotta sitten Päivätilaisuudessa lipun naulaamiseen osallistui alikersantti Edward Enckell Uudenmaan Prikaatista. Jääkärin jälkeläisen ominaisuudessa naulaukseen osallistunut Enckell kuvasi tehtävää hyvin kunniakkaaksi. Tilaisuus oli isompi ja juhlavampi kuin mitä hän oli etukäteen odottanut. Ei tuollaista kunniatehtävää satu ihan jokaiselle varusmiehelle, Enckell pohdiskelee. Uusittu lippu luovutettiin naulaustilaisuuden päätteeksi Hämeen Panssaripataljoonan lippuvartiolle. Lippujuhlallisuudet eivät kuitenkaan ole vielä ohi, vaan uusittu lippu vihitään kesäkuussa Liepajassa Kertakäyttösingot tulivat eteenpäin Eira Talka Prikaatikenraali Harri Ohra-aho jatkaa sotilasuraansa tiedustelupäällikkönä Pääesikunnassa 1. huhtikuuta alkaen. Tätä ennen Ohra-aho on työskennellyt johtamisjärjestelmäpäällikkönä. Aikaisemmin hän on muun muassa palvellut puolustusvoimien tiedustelukeskuksen johtajana, Pääesikunnan operatiivisen osaston apulaisosastopäällikkönä, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksella opettajana ja apulaissotilasasiamiehenä Tukholmassa. Alikersantti Edward Enckell Uudenmaan Prikaatista naulasi yhden naulan uudistettuun jääkärilippuun jääkärin jälkeläisen ominaisuudessa. Naulaamisessa avusti sotakamreeri Teuvo Mahrberg. samassa kirkossa kuin alkuperäinen lippu 95 vuotta sitten. Valmistettu käyttöä ajatellen Singosta on tulossa jokamiehen ase. Puolustusvoimat on nimittäin ottanut käyttöön ruotsalaisvalmisteiset Miniman-kertakäyttösingot. Ne ovat kevyitä, erittäin helppokäyttöisiä eivätkä sanottavammin häviä tehossa tai tarkkuudessa tavalliselle, jo toistakymmentä vuotta käytössä olleelle kotimaiselle kevyelle singolle. Kahden kappaleen pakkauksissa olevat kertakäyttösingot on ladattu valmiiksi rekyylittömällä panssariammuksella. Kun sinko on laukaistu, putki heitetään pois. Sinko on kevyt kantaa ja mahdollisimman yksinkertainen käyttää. Jokaisen lujitemuovista valmistetun putken päällä on kuvitettu käyttöohje, jonka mukaan jokainen ensikertalainenkin osaa ampua aseella. Uusien sinkojen avulla voidaan panssarintorjunnan painopistettä tarvittaessa nopeasti muuttaa jakamalla panssariuhan alaisella alueella tällainen valmiiksi ladattu pst-ase vaikkapa joka miehelle. Kertakäyttösinkojen tultua mukaan koulutukseen ei vanhoja sinkoja suinkaan nosteta hyllylle. Vakituiset sinkopartiot, jotka muodostavat pysyvän panssarintorjuntavoiman, tulevat edelleen käyttämään tavallista sinkoa. Kertakäyttösingon tehtävänä on lähinnä toimia jokamiehen panssarintorjunta-aseena lähitaistelussa tarpeen vaatiessa. Kaiken kaikkiaan tämä vajaan metrin mittainen Miniman-sinko painaa noin kolme kiloa, josta kraanaatin osuus on noin kilo. Kranaatin läpäisykyky on 300 mm panssaria. Singon ampumaetäisyys on metriä maalin liikkeestä riippuen. Lyhyin ampumaetäisyys on noin 20 metriä. Tulevaisuuden arviointi luo haasteita Työltäni puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä odotan mielenkiintoisia toimeksiantoja esimiehiltäni sekä rohkeita analyyseja itseltäni ja alaisiltani annettuihin toimeksiantoihin. Tulevaisuuden arviointi kompleksisessa maailmassa on haastavaa, mutta juuri se on tiedustelun tehtävä. Antoisinta on mahdollisuus globaalin turvallisuuden ja sotilaallisen tilanteen seuraamiseen yhdessä ammattitaitoisen tiimin kanssa. Eri tehtävät tiedustelussa aina kylmän sodan ajoista lähtien antavat perspektiiviä tilanteen arviointiin. Samalla aiemmin syntynyt luottamus henkilöstön osaamiseen edesauttaa tehtävään siirtymistä. Nykyinen tehtäväni johtamisjärjestelmäpäällikkönä on omalta osaltaan auttanut ymmärtämään sodankäynnin uutta ulottuvuutta eli kybertoimintaympäristöä. Kuten kaikissa tehtävissä, fokus on tällä hetkellä puolustusvoimauudistuksen maaliin saattamisessa painopisteen ollessa henkilöstöstä ja suorituskyvystä huolehtimisessa. Pidemmällä aikavälillä tärkeää on varmistaa riittävät resurssit tiedustelutoimialalle. Nykyisestä tehtävästäni jään kaipaamaan erityisesti johtamisjärjestelmäalalla muodostuneita läheisiä työtoveruussuhteita ja toimialan kehittämiseen liittyvää tekemisen meininkiä. Everstiluutnantti evp. Ari Parkkola kertoi päivätilaisuudessa uudistetun lipun seuranneen alkuperäistä mallia mahdollisimman uskollisesti. Uuden lipun leijonalle on nyt palautettu takaisin kaksi häntää, jotka sillä oli aiemmin. Päädyimme materiaalin suhteen lippukankaaseen, kun tarpeeksi kestävää silkkikangasta ei löytynyt, Parkkola taustoitti lipun suunnitteluprosessia. Naulaustilaisuuden jälkeen uusi lippu tuotiin jääkäriperinnejoukkojen paraatiin Hämeenlinnan torille, jossa Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Pertti Salminen piti paraatikatselmuksen ja puolustusministeri Carl Haglund paraatipuheen. Keväisen aurinkoisessa säässä pidetty paraati keräsi suuren joukon hämeenlinnalaisia seuraamaan juhlatoimitusta. Kertakäyttösingon putkessa on kuvitettu käyttöohje. Prikaatikenraali Harri Ohra-aho on kerännyt näkemystä tiedustelun tehtävistä kylmän sodan ajoista asti. Kuva: Antti Heikkinen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Eira Talka NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Katarina Heikkinen 63 TOIMENKUVA Pääesikunnan sisäinen tarkastaja PALVELUSPAIKKA Puolustusvoimien Pääesikunnan tarkastusyksikkö, Helsinki KOULUTUS Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari JOTAIN MUUTA, MITÄ? Tarkastajan on tehtävä työnsä tehokkaasti, jäljen on oltava ajankohtaista. Vuoden Pääesikuntalaiseksi valittu ylitarkastaja Katarina Heikkinen tunsi olonsa viihtyisäksi välittömästi saavuttuaan nykyiseen työpaikkaansa neljä vuotta sitten. Minua auttoi ehkä se, että oli takana pitkä työkokemus. Olen ollut työelämässä vuodesta 1975, ja nyt tuntuu siltä, että saan täällä käyttää kaikkea sitä, mitä olen oppinut, hän sanoo. Sisäisen tarkastajan työ on pääpiirteittäin kaikkialla samanlaista; niin Heikkiselle parinkymmenen vuoden aikana tutuksi käyneellä rahoitusalalla kuin puolustusvoimissa. Tarkastaja on kuin tutkija, joka käy haistelemassa toisten työalueilla ja kertoo sitten asianosaisille ja johdolle, mitä tehdään hyvin ja missä olisi parantamisen varaa. Tarkastuksen kohteet voivat olla melkein mitä tahansa organisaation toimintaan kuuluvaa. Aiheet nousevat pinnalle, kun tehdään riskiarvioita ja keskustellaan johdon kanssa siitä, mitä he toivovat, Heikkinen kertoo. Tarkastusten aiheet on määritelty vuodeksi eteenpäin ja yksi tarkastaja ehtii paneutua neljästä viiteen tarkastukseen vuodessa. Eri puolustushaaroissa toimivilla tarkastajilla on vastuullaan oman haaransa tarkastuskohteet ja Materiaalilaitoksella on omat tarkastajansa. Heikkisellä Pääesikunnan viranhaltijana tarkastuskohteet voivat tulla koko puolustusvoimien laajuudelta. Kaiken täytyy kiinnostaa ASUINPAIKKA ESPOO Puolustusvoimissa pääsee käyttämään kokemusta Heikkinen päätyi sisäisen tarkastuksen pariin aikoinaan pankin konttorin lakimiehen tehtävistä. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Puolustusvoimissa tarkastajalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Heikkisen kollegoista löytyy muun muassa kauppatieteiden maistereita, ekonomeja, juristeja ja diplomiinsinöörejä. Koulutus auttaa omaksumaan työn, mutta työhön pätevöidytään parhaiten tekemällä ja kokeneen kollegan opastuksella, Heikkinen kertoo oman kokemuksensa pohjalta. Tarkastajien suorittama raportointi on pääsääntöisesti poikkeamaraportointia. Pitäisi kuitenkin muistaa, että kun asiat tehdään hienosti, siitäkin tulee raportoida. Täytyy myös seurata ympäristöä ja katsoa eteenpäin eikä vain peräpeiliin. Suosituksissa ei henkilöidä asioita, vaan keskitytään siihen, miten jatkossa voidaan asioita parantaa, Heikkinen luettelee hyvän tarkastajan ominaisuuksia. Alan ammattilaisella on oltava myös avoin mieli. Mehän ei olla täällä substanssiasiantuntijoita, ja kun menemme jonnekin tekemään tarkastusta, ihmiset siellä tuntevat paremmin asiansa. Meillä on aina valvonnan ja riskienhallinnan näkökulma, ja opimme koko ajan lisää, Heikkinen sanoo. Kentälle ja varusmiesten arkeen Heikkinen ei ole tarkastuksia päässyt tekemään. Mielenkiintoisimmat tarkastustehtävät liittyvät laajoihin kuvioihin, kuten käyttövaltuushallintaan tai maavoimien materiaalin kunnossapidon ulkoistukseen. Tarkastustyö on sellaista, että jokainen työtehtävä imaisee mukaansa. Ei ole koskaan ollut sellaista, että tämä ei kiinnosta minua. Kaikki asiat ovat mielenkiintoisia, kun niihin vähän perehtyy ja alkaa tehdä projektia, Heikkinen tähdentää.

12 12 kentällä ruotuväki 5/2013 Uusi kevyt kertasinko on tuhoisa ja tuttu Tehdyt muutokset näkyvät singon ulkomuodon sijaan sen tuhovoimassa. Muun muassa ontelopanosta ja laukaisukoneistoa on paranneltu. Lassi Kuisma Puolustusvoimien hankkimat uudet 66 KES 12 kevyet kertasingot ovat sotilaan käytössä hyvin samanlaiset kuin yli kaksikymmentä vuotta vanhemmat edeltäjänsä. Ne tuovat kuitenkin tärkeän lisän panssarintorjuntaan. Kansainvälisesti nimellä M72 EC LAW MK I tunnettu sinko pystyy läpäisemään yli 450 millimetriä teräspanssaria. Vanhaan verrattuna läpäisytehoa on lähes 30 prosenttia lisää. Vaikka kevyt kertasinko on tarkoitettu miehistönkuljetusvaunuja vastaan, uudella teholla pystytään läpäisemään vanhempia taistelupanssarivaunuja telakoneistosta ja takaviistosta ammuttuna, majuri Matti Honkela Maavoimien Esikunnan materiaaliosastolta kertoo. Uudet aseet toimittaa NAM- MO-yhtiö, jonka tuote on myös vanhempi, vuoden 1988 sinko. Aseet tulevat Suomeen tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna. Kertasingon käyttökoulutus on osa jokaisen varusmiehen peruskoulutuskautta. Koulutus alkaa vuonna Nyt suunnitellaan sitä, aloitetaanko koulutus laajemmin useammissa joukoissa vai keskitetäänkö se joihinkin joukko-osastoihin, jolloin muut käyttäisivät yhä vanhaa sinkoa, joka on meillä palveluskäytössä vielä useita vuosia, Honkela selventää. Reserviläinenkin osaa ampua tällä 66 KES mm kaliiperin kertasinko mallia 2012 Pituus: 780/981 mm (kuljetus- /ampumakunnossa) Paino: 3,5 kg Onteloraketin lähtönopeus: 200 m/s Tehokas ampumaetäisyys: noin 250 m Uuden "kessin" tähtäimeen voi liittää heijastin- tai punapistetähtäimen, mikä mahdollistaa ampumisen pimeällä. Kuva: Antti Heikkinen Uuden kevyen kertasingon saattaminen selästä roikkumasta olalle ampumakuntoon on täysin samanlaista kuin vanhallakin mallilla. Parannukset tulevat esille laukaisutapahtumassa. Uudessa singossa laukaisinta painetaan peukalolla putken suuntaisesti, kun aikaisemmin laukaisinta piti painaa putken päällä olevilla sormilla alaspäin. Maalaisjärjellä jo ymmärtää, että kun pukataan putken suuntaisesti laukaisinta, on laukaisutapahtuma huomattavasti vakaampi kuin vanhassa. Tällä on saatu ampujan virhettä minimoitua, Honkela perustelee. Samankaltainen käyttökokemus vanhaan sinkoon verrattuna oli yksi puoltava peruste NAMMO:n singon valitsemiselle. Vanhalla mallilla koulutuksen saaneelle joukolle singon kertauttaminen pysyy nopeana ja yksinkertaisena. Panssarintorjunta päivittyy laajalti Honkelan mukaan NAMMO:n kevyt kertasinko oli useista vaihtoehdoista käytettävyydeltään, painoltaan ja ergonomialtaan suorituskykyyn suhteutettuna paras vaihtoehto. Honkela myös muistuttaa, ettei kyseessä ole vain yksittäisen välineen hankkiminen. Puolustusvoimat on hankkinut myös muun muassa raskaan lähipanssaritorjuntaohjus NLAW:n. Kyseessä on osasuorituskyky panssarintorjunnan kokonaisuuteen. Panssarintorjunta on kokonaisuus, joka koostuu jalkaväen panssarintorjunta-aseista, sulutteista ja epäsuoran tulen panssarintorjuntaan kykenevistä ampumatarvikkeista. Hanketta rakennettaessa vaatimukset määritettiin siten, että uusi kertasinko sopisi mahdollisimman hyvin osaksi panssarintorjunnan kokonaisuutta. huomio! verkossa Sotilaallista sosiaalista mediaa Myös Ruotuväen välistä löytyi merkitsemätöntä hevosenlihaa. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Atte Tanner Olli Pietiläinen Moni nuori aikuinen saa valtaosan päivittäisestä uutisannoksesta sosiaalisen median kautta. Tämän myötä myös monet yritykset ja organisaatiot ovat siirtyneet Facebookin sivuille. Se, mitä aiemmin jaettiin lehtisissä ja katujen varsilla mainoksissa, näkyy nyt sosiaalisen median sivuilla verkossa. Ruotuväki käynnisti virallisen Facebook-toimintansa tammikuun lopulla ja huomasi, ettei se ollut ainoa sotilaallisen maanpuolustuksen luotaaja Facebookissa. Maanpuolusjärjestöjen lisäksi myös viralliset puolustusorganisaatiot ovat perustaneet sosiaaliseen mediaan omia profiileitaan. Rekrytointi- ja tietokanava Ruotsin puolustusvoimien eli Försvarsmaktenin naamakirjassa näytillä on laadukkaasti editoitua kuvamateriaalia, jossa kuvataan joukkojen toimintaa harjoitustehtävissä. Toiminnallista sotakuvastoa löytyikin lähes jokaiselta sivulta, joita Ruotuväki lähti tutkimaan. Johannes Hellqvist Ruotsin puolustusvoimien viestinnästä kertoo, että sivut on suunnattu toisaalta jakamaan tietoa Ruotsin puolustusvoimista ja toisaalta auttamaan rekrytoinnissa. Paitsi että haluamme olla läsnä Facebookissa, käytämme sitä myös rekrytoinnin ja mainostamisen välineenä, mikä onkin tuottanut tulosta, Hellqvist selittää. Käyttämällä sosiaalista mediaa voimme paremmin tavoittaa puolustusvoimista tietoa hakevan nuoren yleisön. Suomen puolustusvoimien Facebook-sivu näyttää ensisilmäyksellä tarjoavan paljon tietoa tulevista tapahtumista ja nostavan esiin sisältöä puolustusvoimien verkkotarjonnasta sanoin ja kuvin. Facebook kerääkin yhteen puolustusvoimien erilaisia tietokanavia, kuten YouTuben ja puolustusvoimat.fi:n tarjontaa. Pääesikunnan viestintäosaston verkkoviestinnän koordinaattori Anna Leena Lind kertoo Facebookin pääkohderyhmänä olevan niin nykyiset kuin tulevat asepalveluksen suorittavat henkilöt. Me pyrimme Facebookissa saamaan yhteyden asevelvollisiin Kuva: Atte Tanner ja kertomaan puolustusvoimien asioista kansankielisemmin, Lind luonnehtii. Enemmän keskustelua Sekä Suomen että Ruotsin puolustusvoimien Facebook-sivuilla kannustetaan aktiiviseen keskusteluun, tosin selkeillä pelisäännöillä. Puolustusvoimien viestintäjohtajan, eversti Jyrki Heinosen mukaan vuorovaikutteisuus on suuri sosiaalisen median tuoma etu. Voimme Facebookissa tarjota palvelukseen astumista odottaville, varusmiehille ja reserviläisille keskusteluyhteyden puolustusvoimiin, Heinonen perustelee. Myös Hellqvist haluaa tuoda sosiaalista puolta yhä enemmän esille. Facebook on hyvä paikka luoda keskusteluyhteys meidän ja yleisömme välille, Hellqvist toteaa. Suomen puolustusvoimien Facebooksivu > Ruotsin puolustusvoimien Facebooksivut > >

13 ruotuväki 5/2013 vapaalla 13 Kuva: Moona Veijola Kun boulder-kiipeilyseinän yläpää saavutetaan, siihen lyödään kädellä ja sitten hypätään alas. Alikersantti Sanna Kallion onneksi alla on pehmeä patja. Lihaskuntoa ja aivojumppaa Uuden harrastuksen aloittaminen palvelusaikana on mahdollista, jos treeniajat ovat joustavia ja kiinnostus riittää. Moona Veijola Monella intti tuntuu syövän kaiken vapaa-ajan, ja varsinkin harrastukset usein jäävät taka-alalle palvelusajaksi. Jyväskyläläinen alikersantti Sanna Kallio onnistui kuitenkin aloittamaan uuden harrastuksen armeija-aikana. Hän kokeili boulder-kiipeilyä ensi kertaa joulukuussa, ja harrastus on vienyt mukanaan. Boulder-kiipeilyssä kiivetään ilman valjaita noin kuuteen metriin. Tavoitteena on päästä jokin rata ylös, ja sitten kun sinne vihdoin pääsee, on niin hyvä fiilis, Satakunnan Lennostossa ilmatilannekuvaa tuottava Kallio kuvailee harrastustaan. Seinällä ei lötkyillä Kuva: Antti Heikkinen Kiipeilyssä tarvitaan kaikkia lihasryhmiä, mutta erityisesti vatsalihaksista on apua. Kiivetessä pitää koko ajan olla lähellä seinää, tai vaikka ei ihan kaikissa kohdissa, niin keskikropan on oltava tiukkana. Ettei siellä seinällä voi miten tahansa lötkyillä, Kallio naurahtaa. Boulder-ratojen vaikeustasot vaihtelevat, joten harrastus tarjoaa jatkuvasti haastetta. Vaikeammat radat ovat myös älyllisesti vaativia, sillä kiipeilijän täytyy keksiä, kuinka katonrajaan päästään. Erityisesti siinä toisista kiipelijöistä on aloittelijalle hyötyä. Se taktiikka ei ole minulla vielä niin hyvin hallinnassa, mutta jotenkin siinäkin koko ajan kehittyy. Sitten saa joskus myös muilta kiipeilijöiltä vähän vinkkiä, että ota tuosta kiinni ja ponnista tuosta, Kallio arvioi taitotasoaan. Kiipeily onkin siksi kivaa, kun se on samalla lihaskuntoa ja aivojumppaa, hän vielä tiivistää. Kallio käy kiipeilyseinällä aina kun voi, eli käytännössä viikonloppuvapailla. Kerran hän on käynyt myös iltavapaiden aikana Tampereella kiipeilemässä, mutta iltavapaiden lyhyys rajoittaa harrastusta arkena. Alikersantti Sanna Kallio toivoo, että varusmiesten liikuntakoulutus monipuolistuisi, eikä aina pelattaisi vain sählyä. Joissakin varuskunnissa VMTK järjestää jo kiipeilykerhoja. Sinänsä harmi, että harjoitusvapaita saavat vain ne, jotka ovat jossain seurassa. Kiipeilykin on kuitenkin liikuntaa, mutta ei mikään sitouttava harrastus, alikersantti harmittelee. Toisaalta lajin omaehtoisuus on mahdollistanut sen harrastamisen silloin, kun vapaata sattuu olemaan. Kallio kohtaa luonnonkallion Boulder-kiipeilyn pariin Kallion on vetänyt myös sen monipuolisuus, sillä luonnonkallioillakin kiipeily on mahdollista. Ensi kesänä olisi tavoitteena päästä kokeilemaan kalliokiipeilyä. On olemassa valmiita ratoja luonnossa, minne joku kiipeilijä on mennyt ja katsonut, että tuosta pääsee. Sitten se reitti on merkattu ja koordinaatit laitettu nettiin, Kallio valaisee. Luonnossa liikkuminen on Kalliolle tuttua paitsi aliupseerikurssin marsseilta, myös siviilistä partiosta. Mielessä onkin käynyt yhdistää uutta ja vanhaa harrastusta. Jos lähden vielä ryhmänjohtajaksi partioon intin jälkeen, niin ehkä vien lapset kiipeilemään, hän suunnittelee. Boulder-kiipeily sopii tosiaan monen ikäisille: joissakin kiipeilykeskuksissa on pieniä ratoja lapsille. Muotiharrastusstatuksen vuoksi boulder-kiipeilyä harrastavat kuitenkin pääasiassa nuoret aikuiset. tupavisa 1. Mistä kielestä on afrikaansin kieli alun perin kehittynyt? 2. Mistä kirjasarjasta Pimeän piirto on tuttu käsite? 3. Minkä maun ihminen maistaa kielensä kärjellä? 4. Mikä on ruplan yksi sadasosa? 5. Kuka on nykyinen maavoimien komentaja? 6. Missä maassa sijaitsee kylä nimeltä I? 7. Minkä vuoksi Tove Jansson alunperin piirsi Muumipeikon? 8. Kuka oli Hektor von Der Volmeburg? 9. Minkä alan maailman suurin vuotuinen messutapahtuma on E3? 10. Minkä kaupungin vaakuna on kuvassa? vastaukset 1. Hollannista, 2. Harry Potterista, 3. Makean, 4. Kopeekka, 5. Kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi, 6. Kiinassa, 7. Ärsyttääkseen veljeään Muumipeikon rumuudella, 8. Suomen ensimmäinen poliisikoira, 9. Pelialan, 10. Jyväskylän

14 14 vapaalla ruotuväki 5/2013 kirjat näyttely 361 päivää helvetissä Kirjoittaja Hussein al-maadidi Kustantaja Atena Kustannus Julkaisuvuosi 2013 Suomeen kotiutunut irakilainen toimittaja Hussein al-maadidi kertoo järkyttävästä jaksosta elämässään Yhdysvaltojen vankileireillä entisessä kotimaassaan. Lähes vuoden kestänyt koettelemus, leirien kauheudet ja kurjuus, tulevat tuoreessa teoksessa lähelle suomalaistakin lukijaa. Kirjoittajahan voisi olla kuka tahansa kadulla kulkija, sillä tämä on yhden maahanmuuttajan tarina. Pahin kirjailijan kuvaamista paikoista on 2000-luvulla kohuttu julman kidutuksen ja ihmisoikeusrikkomusten täyttämä Abu Ghraib, josta levisivät aikoinaan medialle kuvat irakilaisvankeja nöyryyttäneistä vartijoista. Median esille tuomat kauhukertomukset hukkuvat toisinaan synkkien uutisten virtaan, mutta kirjan sivuihin on helppo upottautua. Henkilökohtainen kärsimys ja mietteet tarttuvat mieleen ja ruokkivat mielikuvitusta, joka on saanut kuvin tallennetusta hirveydestä tarpeekseen. Kirja on hieno näkökulma sotaan, jota täällä meillä usein katsellaan länsimaiden puolelta ja suomalaisina vielä melko kaukaa. Pelottavasti kostoa Yhdysvalloille vannova, raivoava muslimi muuttuu tässä kuvauksessa tavalliseksi mieheksi, jolta on ilman perusteluja riistetty ihmisarvo ja vapaus kuukausiksi. Noiden kuukausien aikana hän kokee ja näkee ennenkuulumatonta kidutusta ja elää epätietoisuudessa tulevasta kohtalostaan. Aseenaan kynä ja paperia hän kertoo lukijoille, miltä se todella tuntui. Eira Talka Messerschmitt Bf 109 G6 -tyypin hävittäjä saapui Utista Helsinki-Vantaalle Mersujen 70-vuotisen Suomen-historian kunniaksi. Kuva: Atte Tanner Mannerheim-ristin ritari Einar Schadewitz kuolema kolkuttaa Kirjoittaja Ville Kaarmakari Kustantaja Gummerus Julkaisuvuosi 2012 Ilmataistelujen legenda Sotaseikkailuja tuotannossaan runsaasti niin faktan kuin fiktion keinoin käsitellyt kirjailija ja reservin majuri Ville Kaarnakari paneutuu teoksessaan kuuluisan sotasankarin hahmoon. Sotilasmestari Einar Schadewitz, 110. Mannerheim-ristin ritari, jäi legendana elämään sinä suomalaisena sotilaana, joka tuhosi neuvostopanssarivaunun pudottamalla käsikranaatin sen avatusta kansiluukusta. Jopa postikortteihin ikuistettiin miehen kuolematon avauskäsky: Avaa Iivana, täällä kuolema kolkuttaa! Kirja avaa sankaruuden valokehän taakse kätkeytyvän persoonan sekä kylmäpäisen ja urhean taistelijan lukijan silmille. Schadewitz osoittautuu maineensa ja saamansa tunnustuksen veroiseksi. Henkilönä rääväsuinen, mutta nöyrä, ja sotilaana hurjana tiedusteluretkien sekä jääkärijoukkueen johtajana tunnettu mies ylsi taistelukentällä ihailtaviin suorituksiin. Tämä ei jäänyt esimiehiltä huomaamatta ja Savon kasvatti sai kontolleen arvostusta ja vaativia sotilastehtäviä, joista kaikki eivät välttämättä kunnialla suoriutuisi. Schadewitz vaikutti suorastaan nauttivan huimista tempauksistaan tantereella. Sotakokemuksiaan hän käytti myöhemmin hyödykseen puolustusvoimissa kouluttajana. Elämäkerta esittelee luettavasti ja osin myös kuvallisesti värikkään miehen elämäntyön puolustusvoimissa sota-aikana. Schadewitzin sankaruus ei ollut pelkkiä sanoja. Eira Talka Brewster-hävittäjä oli herrasmiehen kone, sen lentäminen oli kuin matkustajakonetta ohjaisi. Messerschmitt oli raaka tappokone, yksi viimeisistä suomalaisista Mersulentäjistä, Johannes Brotherus vertaa hävittäjää edeltäjäänsä. Maailman tuotetuinta hävittäjätyyppiä oli Suomessa käytössä 159 kappaletta. Jatkosodan aikaan Suomeen hankituista saksalaisista Messerschmitt-hävittäjäkoneista jäljellä on kuitenkin enää kaksi kappaletta. Näistä toinen, tunnukseltaan MT-452, saapui helmikuun alussa säilytyspaikastaan Utin varuskunnasta vetonaulaksi Helsinki-Vantaan Ilmailumuseoon. Toinen löytyy Keski-Suomen Ilmailumuseosta. Muutaman tekijän kautta näitä on säilynyt maailmanlaajuisesti alkuperäisessä kunnossa jälkipolville. Tämä on todella harvinainen konetyyppi, tutkija Tapio Juutinen ilmailumuseosta kertoo. Messerschmitt Bf 109 -koneita ei oltu suunniteltu pitkäikäiseen käyttöön. Se oli hyökkäysvaiheen hävittäjä, ja sen lentotunnit täyttyivät vilkkaasti. Sen lisäksi, että Mersu-lempinimellä tunnettuja koneita vanheni ja tuhoutui käytössä, liittoutuneiden joukot tuhosivat saksalaisten konemateriaalia sodan jälkeen säälimättömästi. Suomeen Mersujen G2- ja G6- alatyyppejä tilattiin vuosina 1943 ja Konetyyppi poistui käytöstä vuonna 1954 ja jo edellisenä vuonna ilmavoimat oli aloittanut siirtymisen suihkukoneaikaan. Sankarin kunto kartoitetaan Helsinki-Vantaalla syyskuun alkuun asti keimaileva yksilö on hankkinut tililleen palvelusvuosinaan kahdeksan ilmavoittoa. Se saapui Suomeen kesäkuussa 1944 suoraan suurtaisteluihin. Mersuilla saavutettiin niin Suomessa kuin muissa käyttäjämaissa konetyyppi- ja lentäjäkohtaiset ennätykset ilmavoitoissa. Hävittäjätyyppi loisti Saksan ilmavoimien päähävittäjänä toisen maailmansodan loppuun asti. Suomessa konetta käytettiin pääosin pommikoneiden suojaustehtävissä, ja konetyypillä tehtiin satoja pudotuksia. Se oli maan suorituskykyisin hävittäjätyyppi sekä talvi- että jatkosodissa, vaikka kone tulikin käyttöön vasta jatkosodan aikaan. Tämä on todella harvinainen konetyyppi. Mersu ei ollut hyvä kaartotaistelukone, mutta loistava torjuntahävittäjä. Sillä oli tehokas moottori sekä hyvä nousukyky ja aseistus: 20-millinen tykki, joka ampui potkurin navan läpi sekä G6-alatyypissä kaksi 13-millistä konekivääriä rungossa, jotka korvasivat G2-tyypin 7-milliset konekiväärit, Juutinen kertoo. Heikkouksiakin löytyi. Aikalaislentäjät kuvailivat tätä niin, että tämä oli hyvä lentää, mutta näkyvyys oli huono siksi, että ohjaamo oli paksusti panssaroitu. Yksi vaikea tekijä oli koneen rakenteen takia kapea laskuteline. Kone pyrki aina startissa kampeamaan toiseen suuntaan, ja moni lentäjä meni startissa tai laskussa nurin, Juutinen kuvailee. Koneen kunto kartoitetaan Helsinki-Vantaalla ja tarpeen mukaan Mersua konservoidaan yhteistyössä Sotamuseon kanssa. Koneyksilön restaurointityö kesän 1944 asuun aloitettiin 1970-luvulla Karjalan Lennostossa, josta kone siirtyi näytteille Uttiin. Kone oli Suomen ilmavoimille saapuessaan saksalaisissa suojaväreissä. Siihen maalattiin Suomen ilmavoimien tunnus, sinivalkoinen hakaristi, sekä itärintamatunnus. Saksalaiset tunnukset eli muun muassa hakaristi kyljestä poistettiin, Juutinen kuvailee. Mersut Suomessa 70 vuotta - näyttely aukeaa Helsinki-Vantaan Ilmailumuseossa seminaarilla. Eira Talka levyt Foals: Holy Fire Transgressive Brittiläisen indiebändi Foalsin kolmas studioalbumi Holy Fire houkuttaa vaihtamaan kiireisen arkielämän astetta hitaammalle vaihteelle. Levyn seesteiseen äänimaailmaan uppoutuminen ja melodioissa tunnelmoiminen tekee albumista valloittavan, vaikkakin aavistuksen tasaisen kokonaisuuden. Holy Fire -albumin teemat leikittelevät vapautumisen ja ahdistuksen rajamaastossa. Jokaiseen kappaleeseen mahtuu levyn rauhallisesta yleistunnelmasta huolimatta melodinen koukku, joka rakentuu esimerkiksi rytmikkäästä kitarariffistä. Levy on pullollaan näitä hetkiä, mikä on onni, sillä niissä Foals loistaa parhaimmillaan. Lyriikoista löytyy annos bändin ensimmäisestä albumista tuttua melankoliaa, joka tällä kertaa sointuu paremmin myös musiikkiin. Melodia ei enää ole kontrastissa sanoituksen kanssa. Huippukohdat rakentuvat uudella levyllä hienovaraisemmin, joten myös kuuntelijalta vaaditaan tiettyä kärsivällisyyttä. Levyn ykkössinkku Inhaler on laahaavalla poljennolla varustettu tunnelmointikappale, joka avartuu kertosäkeessä oikeisiin mittoihinsa. Kappale on yksittäin liian mitäänsanomaton noustaakseen ensimmäisten albumeiden johtokappaleiden tasolle. Myöhempi Milk & Black Spiders -kappale on lähimpänä aiemman Total Life Forever - levyn nimikkobiisin tunnelmia. Monessa kappaleessa pyritään selvästi kohti edeltävän albumin Spanish Sahara -kappaleen eeppistä tunnelman nostatusta, mutta missään vaiheessa ei kuitenkaan päästä samanlaisiin sfääreihin. Selkeän ykkösbiisin puuttuminen ei kuitenkaan tee levystä huonoa. Koko levy ikään kuin soljuu sumuverhon takaa nautittavana mutta vaikeasti kosketettavana kokonaisuutena. Olli Pietiläinen Haloo Helsinki: Maailma on tehty meitä varten Ratas Music Suomen No Doubt sekoilee taas levyllään bileissä ja fiilistelee vapautta ja sen luomaa tuskaa. Pientä kasvua ja aikuistumista on huomattavissa seestyneessä biitissä ja moderneja nuoria aikuisia koskettavissa sanoituksissa. Punkin rytke ja teinihäröily kaupungin puistoissa, käytävillä ja kotipartyissa on vaihtunut parikymppisen elämän kiemuroihin ja dilemmoihin. Rakkaus on raakaa ja hankalaa, uskaltaako siihen tarttua vai ei, voiko vapaudesta luopua noin vain? Eletään hetkessä ja luovutaan kaikesta turhasta ja vähän muustakin. Mutta mitä käteen jää? Haikeutta, tyhjyyttä ja haaveita. Lyhyellä hetkellä on monta merkitystä riippuen siitä, missä mielentilassa sitä tarkastelee. Kappaleet Hetki on kaunis, Carpe Diem ja Vapaus käteen jää kertovat sen. Lähteminen ja matkat kuuluvat tämänkin albumin teemoihin: Lähtövalmiina, Sun kanssa pakenen, Maailma on tehty meitä varten. Angstin ja mökötyksen vuorottelu ei ole kadonnut minnekään, vaikka yhtye on luisunut popahtavampaan suuntaan. Levy on helpompaa, mutta tuttua ja turvallista kuunneltavaa vuonna 2008 esikoisalbuminsa julkaisseelta Haloo Helsingiltä!. Sitä luonnehtii radionovamaisen leppoisa soundi ja letkeys. Mikään ei hätkäytä tai säikäytä. Näissä biiseissä ei kehoteta kokeilemaan minua, Linnanmäki ei pala eikä paniikki iske alaovella. Kuulijat aikuistuvat, niin bändikin. Nyt jäädään mielenkiinnolla odottamaan, mihin suuntaan aikuistumisprosessi vie. Eira Talka

15 ruotuväki 5/2013 VAPAALLA 15 huippu jokaisen saavutettavissa Teksti Eira Talka Kuvat Tuomas Hämäläinen, Patrick Degerman Ulkoasu Tuomas Hämäläinen Tkorkeimmista änä päivänä Everestille kiipeää vuosittain jopa satoja ihmisiä. Niin myös useille muille maailman vuorista. Kaupalliset kiipeilymatkat ovat arkipäiväistyneet ja lähes jokaisen ulottuvilla. Elämyshakuisuus sekä halu rikkoa rajojaan ovat vieneet jo monet ääriolosuhteisiin seikkailemaan. Myytti siitä, että vuoret ovat täysin tavoittamattomia, on rikottu. Yli metriä korkeille huipuille kiipeäminen kysyy silti muutakin kuin matkavarauksen tekemistä aktiivimatkanjärjestäjältä. Saavun Ruotuväen valokuvaajan kanssa Munkkiniemessä sijaitsevaan omakotitaloon tapaamaan siellä asuvaa Patrick Pata Degermania. Aiomme selvittää, mitä vuorimatkailijalta todella vaaditaan. Tutkimusmatkailija ja parille sadalle vuorelle noussut Degerman uskoo, että lähes kenestä tahansa voi tulla vuorikiipeilijä. Kunhan on valmis tekemään vähän työtä ja uhrauksia. Miehen meriitteihin kuuluu 15 nousua ennen kiipeämättömille vuorille, kuten hänen ja Gustafssonin nimeämälle Mount Sisulle Etelämantereella. On hyvin yksilöllistä, miten pärjää korkealla. Olet sitten urheilija tai retkeilijä, Kauas on tultu vuodesta Tuolloin Veikka Gustafsson teki historiaa kiipeämällä ensimmäisenä suomalaisena Mount Everestin huipulle. Gustafssonista tuli kansallissankari. Everest oli yhä lähes saavuttamaton kolkka monen mielessä, mahdoton tehtävä tavalliselle ihmiselle. huipulle pääsy on siitä kiinni, haluatko kiivetä sen vuoren vai et, Degerman aloittaa keitettyään meille keittiössään kupilliset teetä. Retkeilijänkin on ryhdistäydyttävä, jos todella aikoo jaksaa tavoitteeseensa. Ylös raahautuminen on eri asia kuin kiipeäminen, jonka jälkeen jaksaa vielä alas ehjänä. Lihasten on totuttava kunnon työskentelyyn. Minulle ja muille arkireippaille ominainen tunnin lenkkeily 3-4 kertaa viikossa ei riitä valmistautumiseen. Vuorella ollaan parhaimmillaan liikkeellä 10, 12 tai jopa 18 tuntia reppu selässä kävelemässä ylämäkeä. Harjoitellessa tulisi siis lastata reppuun kiloa ja treenata tuntikaupalla, Degerman suunnittelee. Lisää vapaudentunnetta vuorelle Jos vuoren perusleiri on metriä merenpinnasta, Degerman itse kiipeää yhden treenin aikana metriä. Hän toistaa rutiinin neljä kertaa viikossa neljän kuukauden ajan kaikki varusteet niskassa ennen kuin lähtee reissuun. Jos teet tuon, sinulla on kuntoa. Tiedät myös kaikki ne nippelit ja varusteet, joita sinulla on päällä ja missä ne ovat. Silloin jää itse vuorella aikaa valokuvaamiseen, jutun heittämiseen ja moraalin nostattamiseen, jos kaverilla on huono päivä, Degerman tietää. Näet myös, miten paljon energiaa menee. Juot kahdeksan litraa päivässä. Mistä se vesi tulee? Sinun pitää sulattaa se vesi tauoilla. Nämäkin asiat tulevat tutuiksi, hän huomioi. Kuulostaa tehokkaalta ja kokonaisvaltaiselta harjoittelulta suurta päämäärää varten. Harjoittelumaastona ei tosin Suomen olosuhteissa ole tarjolla vuoristoa. Helsingin seudun vuorikiipeilijät käyttävät treenausmäkenään esimerkiksi pääkaupungin korkeinta kohtaa, 90 metrin korkuista Malminkartanonhuippua. Ohutta ilmanalaa varten mäellä ei treenata, mutta akklimatisoituminen eli sopeutuminen hapen vähyyteen tapahtuu hiljalleen viikkojen kuluessa kohdevuorella. Kiipeilijän tärkein pääoma vaaroista aiheutuvat pelot, fyysisen rasituksen, vuoristotaudin oireet ja väsymyksen. Siellä on -30 astetta, et ole nukkunut 20 tuntiin, mikään ei pysy sisällä ja pitäisi kiivetä vielä kymmenen tuntia ja kantaa 27 kiloa. Kiipeäminen ei ole siinä vaiheessa kauhean hohdokasta, Degerman toteaa. Olet sitten urheilija tai retkeilijä, huipulle pääsy on siitä kiinni, haluatko kiivetä sen vuoren vai et. Entä ne tärkeimmät taidot vuorella? Ihmeekseni en saakaan teknisen kiipeämisen oppituntia. Tähdellisintä on kyky osata toimia moraalisesti oikein. Kiipeilijätoveria ei jätetä. Korkeimmille huipuille ei koskaan lähdetä yksin, ja tiimihenki muodostetaan jo kuukausia ennen varsinaista retkeä. Muiden osallistujien ominaisuudet on tunnettava niin, ettei ikäviä yllätyksiä synny matkalla. On aina ongelmia; on lonkkavikaa, päätä särkee, joku on huonovointinen ja myrsky on tulossa. On epätietoisuutta, epävarmuutta ja pelkoa. Moraalin pitää olla korkealla ja kaverin perään pitää katsoa koko ajan, Degerman tähdentää. Ennen matkalle lähtöä on myös syytä ymmärtää, ettei kiipeily ole luksusretkeilyä. Kiipeämään ajavat monenlaiset motiivit kunnianhimosta seikkailunhaluun ja itsensä voittamiseen. Motiivi voi olla mikä tahansa, kunhan se on riittävän vahva kestämään vuoren Yksi maailman tunnetuimpia vuorikiipeilijöitä, Chris Bonington, sanoi Etelämantereen korkeimmalle vuorelle, Mt. Vinstonille kiivettyään, että tämä on maailman hienoin vuori. Hän tuli kakkosleiriin ja sai vatsataudin. Tullessaan teltasta ulos hän ei ehtinyt vetää housuja alas, ja huusi että tämä on surkein vuori, mitä on. Siinä välillä liikkuu tunnes- kaala, Degerman kertoo. Kun vielä matkajärjestelyt kuten lentoliput, matkavakuutus, rokotusasiat, kohdetietous ja kiipeilyretken varaus sen järjestävältä yritykseltä ovat hallussa, on kiipeilijä valmis valloitukseen. Jos olosuhteet sallivat. Kaikki vuoret eivät edellytä teknisiä kiipeilytaitoja, mutta joskus edessä on lumiseinämä. Kuva on Etelämantereelta. Tutkimusmatkailija Patrick Degermania kiehtoo vuorten valloituksessa uusien huippujen löytäminen ja retkien suunnittelu.

16 16 takakansi ruotuväki 5/2013 potretti Hyllyssä on alkuperäistä Agricolaa Lassi Kuisma Sveitsissä asuu mies, joka on tehnyt arvostettavan elämäntyön suomalaisen kirjallisuushistorian eteen. Taidehistorioitsija Felix Stoll on kerännyt kokoelman suomalaista ja Suomeen liittyvää kirjallisuutta, joka pureutuu aivan kirjallisuutemme ensimmäisiin mustetippoihin. Harva suomalainen tietää, että vanhin olemassa oleva suomenkielinen teksti on painettu Sveitsissä. Baselissa painettiin vuonna 1544 kirja, Cosmographia. Minulla on tämä painos kokoelmissani, Stoll vakuuttaa. Jos tämä ei vielä tehnyt vaikutusta, niin lista jatkuu: Mikael Agricolan ensimmäisiä painoksia, Erasmus Rotterdamilaisen Turussa 1670 painettu kirja nuoren miehen käyttäytymissäännöistä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäinen julkaistu teos ja kirjeitä vuoden 1808 Suomen sodasta rintamalta. Edellä mainitut ovat vain muutamia esimerkkejä. Suuri osa teoksista on Stollin kotiarkistossa hyvässä huomassa, mutta osia siitä hän lainaa museoille pyydettäessä. Kokoelma on toisaalta tärkeä teko suomalaisen historian säilymisen puolesta, mutta se myös kertoo tarinan yhden miehen kiinnostuksesta ja paneutumisesta etäiseen maahan nimeltä Suomi. Upseerivaihto toi Suomeen Felix Stoll kertoo, että harvinaista ja vanhaa suomalaista kirjallisuutta löytää paljon Saksasta ja Ruotsista. Felix Stoll tutustui Suomeen ensi kertaa vielä etsiessään omaa ammattiaan. Hän oli nuoruudessaan kiinnostunut arkkitehtuurista ja aloitti Zürichissä alan opinnot. Stollin mukaan Suomi oli tuohon aikaan, ja 60-luvun taitteessa, nuoren arkkitehdin unelmamaa. Kiinnostus Suomea kohtaan kasvoi kasvamistaan ja Felix tapasi naisen, jolla myös oli yhteyksiä Suomeen. Felixin vaimo Heidi Stoll on edustanut Marimekkoa Sveitsissä yli 40 vuotta. Kaikki meni hyvin yhteen ja tämä oli yksi syy, miksi kiinnostuimme toisistamme. Ajattelin, että joku, joka työskentelee Suomeen liittyvissä asioissa sopii minulle, Felix muistelee. Stoll on sotilasarvoltaan kapteeni ja päätyi Suomen ja Sveitsin välisen upseerivaihdon kautta Suomeen 1970-luvun alussa stipendiaattina. Tästä lähtien hän on vieraillut Suomessa neljästä viiteen kertaan vuodessa jo neljän vuosikymmenen ajan. Suomen sodan kirjeet julki Felix Stoll on työssään kiinnostunut löytämään yhteyksiä Suomen ja Sveitsin sekä kotikaupunkinsa Baselin välillä. Monet näistä yhteyksistä ovat todella selviä ja nähtävillä, jos vain katsot niitä, Stoll pohtii. Onnekseni olen voinut työskennellä itsenäisenä taidehistorioitsijana, enkä ole ollut minkään museon tai gallerian työntekijä. Olen saanut tehdä omaa juttuani. Se on yksi syy, miksi olen intensiivisesti tekemisissä Suomen ja Sveitsin suhteiden kanssa, Stoll selittää. Suomessa en tunne oloani turistiksi, vaan puolisuomalaiseksi. Vaikuttavan kokoelman kerääminen on Stollin mukaan vaatinut aikaa ja välillä onneakin. Tärkeä rooli on myös ollut ystävillä ja verkostoilla. Stoll on muun muassa Suomalais-Sveitsiläisen kauppakamarin lautakunnan jäsen. Myös upseerivaihto-ohjelman myötä hänelle on syntynyt läheisiä ystävyyksiä, kuten prikaatikenraali evp Pentti Airion kanssa. Airion kanssa Stollilla on suunnitelmissa julkaista Suomen sodasta säilyneet kirjeet. Se kertoo, kuinka paljon Suomi minua kiinnostaa ja kuinka paljon olen siihen paneutunut elämässäni. Olen iloinen, että saan julkaista nämä kirjeet, Stoll selittää. Seuraava visiitti tähtäimessä Stollilla on kokoelmissaan toki muutakin kuin suomalaista kirjallisuutta, kuten karttoja. Työnsä vastapainoksi Felix kuuntelee musiikkia kotonaan tai menee konserttiin. Suomessa en tunne oloani turistiksi, vaan puolisuomalaiseksi. En ole koskaan ollut Suomessa oopperassa ilman, että olisin vahingossa törmännyt johonkin tuttuuni, Stoll naurahtaa. Stolleilla kesämökki Ranskassa, mutta Suomesta Felix ei ole kuitenkaan vaimonsa Heidin kanssa taloa ostanut. Yhteen aikaan ajattelimme ostaa talon Suomesta, mutta ajattelimme, että meidät kutsutaan niin usein kylään, että se olisi hölmöä. Meillä on aina mahdollisuus asua jonkun luona. Vastavuoroisesti ystäviemme tullessa Sveitsiin heillä on mahdollisuus asua luonamme. Seuraava piipahdus pohjoiseen Stollilla on suunnitelmissa noin kuukauden päästä vähemmän yllättävän syyn perässä. On muutama kirja, joista olen kiinnostunut, Stoll vinkkaa. Felix Stoll Ikä: 74 Asuinpaikka: Basel, Sveitsi Ammatti: Taidehistorioitsija Koulutus: Opiskellut taidehistoriaa ja saksan kieltä Zürichin ja Pariisin yliopistoissa Sotilasarvo: Kapteeni Sinun täytyy tietää mistä tulet, jotta voit päättää mihin menet. Kuvat: Kenneth Nars poiminta Vaalimisen arvoinen kansantaito Leo Piirto Hiihdon sotilaiden SM-kilpailut on perinteisesti ollut merkittävä ja kovatasoinen tapahtuma. Se on tarkoitettu lajia harrastavalle henkilöstölle, tähdentää yliluutnantti Antti Tolonen. Kuva: Puolustusvoimat Rajavartiolaitos järjestää vuotuiset hiihdon sotilaiden SM-kilpailut tänä vuonna Joensuussa. Vastuun kilpailujen järjestämisestä on saanut Pohjois-Karjalan rajavartiosto yhteistyössä Pohjois-Karjalan Prikaatin ja Liperin Hiihtoseuran kanssa. Kilpailuissa kovakuntoiset kilpailijat sekä innokkaat harrastajat pääsevät haastamaan toisensa Onttolan ja Pärnävaaran vaativilla laduilla. Kilpailijoiden lisäksi paikalle toivotaan sankoin joukoin yleisöä nauttimaan kilpailutunnelmasta. Hiihtotaito onkin tärkeä kansantaito, jonka vaalimista on maanpuolustuksellisesti tärkeä ylläpitää. Kilpailun eri sarjoissa osallistujia on yhteensä suunnilleen 280, joista varusmiehiä on noin 120. Suurin osa kilpalijoista on siis puolustusvoimien henkilökuntaa, arvioi yliluutnantti Antti Tolonen Pohjois-Karjalan rajavartioston esikunnasta. Liperin Pärnävaaralla järjestetään maastohiihto, ampumahiihto ja varusmiesten viestihiihto. Rynnäkkökivääriampumahiihto ja partiohiihto järjestetään Onttolassa, varuskunnan ampumaradoilla ja Lykylammen latuverkostossa. Samassa yhteydessä järjestetään Päällystöliiton ja Aliupseeriliiton hiihtomestaruuskilpailut. Hiihdon sotilaiden SM-kilpailut Kilpailujen uutiset, lähtöluettelot ja tulokset julkaistaan internetsivuilla > kalenteri Merellinen kirkkokonsertti 7.3. Turku, Mikaelinkirkko klo 19 Laivaston Soittokunnan kevät alkaa Merellisellä kirkkokonsertilla. Konsertti järjestetään yhteistyössä merivoimien kirkollisen työn kanssa. Ohjelmistovalinnoista löytyy hengellistä musiikkia, perinteistä suomalaista kaihoa ja mukaan mahtuu myös muutama uutuus. Meri kutsuu -messut Turku Merivoimat on mukana Meri kutsuu -messuilla Turun messu- ja kongressikeskuksessa C-hallissa. Nähtävänä on muun muassa uuden miinantorjunta-aluksen laitteistoa. Ilmavoimat GOEXPO -messuilla Helsinki Ilmavoimat osallistuu GOEXPOmessuille Helsingin Messukeskuksessa. Ilmavoimien Hornet-ohjaajat ja -mekaanikot kertovat koulutuksestaan, hakeutumisesta varusmieskoulutukseen sekä työllistymismahdollisuuksista ilmavoimien työpaikkoihin. Puolustusvoimat löydät osastolta 6p159. Osastolla esittäytyvät myös Sukeltajakoulu ja Porin Prikaati. Itä-Suomen Sotilasläänin kirkkojuhla Kontiolahti, Kontiolahden kirkko Musiikkimajuri Petri Junna ja Karjalan Sotilassoittokunta esiintyvät yleisölle perinteikkäässä Itä-Suomen Sotilasläänin kirkkojuhlassa.

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE

KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012

Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 TAMRUn seniorien kevätretki suuntautui tänä vuonna Viestirykmenttiin Riihimäelle. Rykmentin esikunnan viestintäsektorin johtaja kapt Pekka

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Valtakunnallinen patoturvallisuusharjoitus VALPAS 2014 Porissa 1 Miksi harjoittelimme? 2 Erilaisia tulvatilanteita 3 Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi sisälle

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN määräytyvät alkupisteiden ja pääsykoepisteiden perusteella. Valintapisteiden enimmäismäärä on 165. 1 ALKUPISTEET Alkupisteet muodostuvat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot