tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Lapsi ja allergia: Ruoka-aineallergiat, siedätyshoito, kodin puhtaanapito.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti Lapsi ja allergia: Ruoka-aineallergiat, siedätyshoito, kodin puhtaanapito."

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Syyskuu 2008 LAPSI JA PERHE Mannerheimin lastensuojeluliitto: Ajanmukaista tutkimustietoa lapsen oikeuksista tarvitaan. Sivu 4 Lapsi on aina rakas Uusia sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti. Sivu 5 Lapsi ja allergia: Ruoka-aineallergiat, siedätyshoito, kodin puhtaanapito. Sivut 6-7 LAPSETTOMUUDEN HOITO Lapsettomuustutkimuksessa ja hoitomenetelmissä positiivista kehitystä. Sivu 10 SÄÄSTÄMISESTÄ TURVAA Lapsen tulevaisuuden Sivut tarpeisiin 8-9 on pankkitilin lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Sivu 11 Persoonalliset tuotteet lapsille helposti! Lapsiperheiden kauppakeskuksessa kaupat auki 24h. Kauppoja lähes 30! Tutustu runsaaseen valikoimaan:

2 2 LAPSI JA PERHE ILMOITUSLIITE Lapsen oikeus lapsuuteen Lasten asiat ovat tänä vuonna Tampereella erityisen tärkeitä. Tampere on Unicef-kaupunki, ja esille on nostettu lapsen oikeudet niin paikallisella tasolla kuin valtakunnallisestikin. Ensi vuosi on juhlavuosi, kun YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20 vuotta. Suomessa on valmisteltu määräaikaisraporttia lapsen oikeuksien toteutumisesta YK:lle. Toteutuvatko lapsen oikeudet? Kuka huolehtii lapsen edusta? ILMOITUSLIITE Syyskuu 2008 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI LAPSI JA PERHE ILMOITUSLIITE Vuoden alussa tuli voimaan lastensuojelulaki, joka velvoittaa aikuisia toimimaan lapsen edun mukaisesti. Olen saanut yhteydenottoja, jotka saavat minut pohtimaan lapsen asemaa ja etua muun muassa vanhempien erotessa. Lapsi on usein välikappale - näin ei kuitenkaan pitäisi olla, lapsellahan on oikeus molempiin vanhempiin. Kaikissa tilanteissa ja asioissa ensimmäisenä pitäisi olla lapsen etu. Uusi lastensuojelulaki velvoittaa kuntia suunnitelmalliseen työhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2007 lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman. Tänä vuonna valmistellaan lastensuojelusuunnitelmaa, joka täydentää ohjelmaa. Lastensuojelu on lasten suojelua, kaikkia koskevaa lapsen edun mukaan toimimista ja hyvinvoinnin edistämistä. Lastensuojelu on jokaisen aikuisen asia. Tämä vaatii rohkeutta ottaa asioita esille ja herkkyyttä kuunnella lasta. Lastensuojelun tehtävänä on toimia lasten parhaaksi, tukea perheitä ja vanhemmuutta. Lastensuojelun merkitys korostuu erityisesti kiireisessä nyky-yhteiskunnassa. Jonkun on nostettava lapsi näkyväksi, kun tilanne sitä vaatii. MANNERHEIMIN LASTEN- SUOJELULIITTO: Ajanmukaista tutkimustietoa lapsen oikeuksista tarvitaan. Sivu 4 LAPSI ON AINA RAKAS Uusia sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti. Sivu 5 Persoonalliset tuotteet lapsille helposti! LAPSI JA ALLERGIA: Ruoka-aineallergiat, siedätyshoito, kodin puhtaanapito. Sivut 6-7 Tutustu runsaaseen valikoimaan: LAPSETTOMUUDEN HOITO Lapsettomuustutkimuksessa ja hoitomenetelmissä positiivista kehitystä. Sivu 10 Lapsiperheiden kauppakeskuksessa kaupat auki 24h. Kauppoja lähes 30! LAPSI JA PERHE on Mediaplanetin tuottama teemalehti, JOKA ilmestyy aamulehden LIITTEENÄ tavoittaen lukijaa. SÄÄSTÄMISESTÄ TURVAA Lapsen tulevaisuuden SIVUT tarpeisiin 8-9 on pankkitilin lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Sivu 11 helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK VARSOVA malmö GENEVE hongkong RIIKA bratislava PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS Tamperetta pidetään yhtenä edelläkävijäkaupunkina lasten ja nuorten palvelujen kehittämisessä, esimerkkeinä hyvinvointineuvolan ja osallistumisen kehittäminen. Paljon on vielä tekemistä ja pienin askelin edetään kohti parempaa lasten ja nuorten kaupunkia. Järjestöt ovat Tampereen kaupungille arvokkaita kumppaneita, joista moni vanhempi ja lapsi löytää vertaistukea ja jaksamista arkeen. Pysähdymmekö todella kuuntelemaan, mitä lapselle kuuluu? Lapsi tarvitsee yhteistä aikaa perheen ja vanhempien kanssa myös aikaa, jolloin voi olla tekemättä mitään erityistä. Meidän aikuisten on oltava herkkiä, nautittava kaikista hetkistä ja otettava vastuu sekä ennen kaikkea huolehdittava, että jokaisella lapsella on oikeus rauhassa olla lapsi. Intoa ja jaksamista jokaiselle yhdessä lasten kanssa! Tiia Heinäsuo lapsiasiamies Tampereen kaupunki PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Laura Sareskoski, TOIMITTAJAT: Päivi Surakka, Tomi Keskinen, Timo Kiiski, Jari Nikkola, Päivi Piispa, Päivi Remes, Jussi Tiihonen TuotantopäälLikkö: Jarmo Perälä, taitto: Editor Helsinki Oy, Jaetaan aamulehden LIITTEENÄ: Lisätietoja Suomi Mediaplanet Oy:n teemalehdistä: Aslak de Silva, Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, Helsinki Kannen kuva: Peter Booth SISÄLTÖ Pääkirjoitus... 2 Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat lastensuojeluun... 4 Rajatkin kuuluvat lapsen oikeuksiin... 4 Sijaisvanhemmuus vaatii avarakatseisuutta... 5 Siedätyshoidosta apua allergiaan... 6 Lapsen ruoka-aineallergiaepäily kannattaa diagnosoida systemaattisesti... 6 Syyssiivouksella raikas koti... 7 Luomu-ihonhoitotuotteiden käyttö yleistyy koko perheen parissa... 7 Leikkiä, liikuntaa ja yhdessäoloa... 8 Elämyksiä eläintarhassa... 8 Pienten automatkustajien turvallisuus... 9 Lapsettomuuden hoito...10 Säästämisestä turvaa tulevaisuudelle Lapsettomuushoidot ja -tutkimukset

3 ILMOITUSLIITE LAPSI JA PERHE 3 Luka ja Elina Hienola taskututtitutkimuksessa. DentoBon-tutti on hyvä hampaille uusi annostelututti tulossa markkinoille DentoBon on huvitutti, joka on kehitetty yhdessä hammaslääkärien kanssa. Ensi vuoden alkupuolella se saa seurakseen DentoBon+-annostelututin, jonka imuosassa olevaan taskuun voidaan asettaa vauvan hyvinvointia edistävä ksylitoli-probioottitabletti. Teksti: Tiina Åhlgren Lasten purentavirheet syntyvät monesti vauvaiässä, jolloin lapset syövät tuttia tai imevät peukaloa. Tutin vaikutusta purentavikoihin on tutkittu Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella jo vuosien ajan. Professorien Juha Varrelan ja Pentti Alasen tutkimukset ovat osoittaneet, että tutin imeminen kohdistaa painetta vauvan suulakeen, mikä vaikeuttaa suun ja leuan normaalia kehitystä sekä myöhemmin hampaiden luonnollista kasvua. On selvästi osoitettu, että tutilla on voimakas osuus lasten ristipurennan syntyyn. Turkulaislapsilla tehdyn tutkimuksen tuloksena todettiin, että kahden ja puolen vuoden tutinkäyttö oli riskiraja. Sen jälkeen ristipurennan riski kohosi huomattavasti, professori Juha Varrela toteaa. Suosittelemme, että neuvolat opastaisivat vanhempia vierottamaan lapsen tutista noin kaksivuotiaina, Varrela kertoo. Muotoiltu hampaiden parhaaksi Professorit Pentti Alanen ja Juha Varrela ovat kehittäneet DentoBontutin, jonka anatomisesti muotoiltu, litteä ja leveä imuosa vähentää tutin painetta vauvan suulakeen ja sallii hampaiden luonnollisen kehityksen. Malli on sellainen, että se mahdollisimman vähän aiheuttaa haittaa purennalle, Varrela selvittää. Tätä tuttimallia on lähdetty kehittämään annostelututiksi, joka tulee ensi vuoden alkupuolella markkinoille nimellä DentoBon+. Terveyttä tutin kautta Kariesbakteerin pesiytymistä suuhun voidaan mahdollisesti estää annostelututin avulla. Tutin imuosan taskuun annostellaan probioottia ja ksylitolia sisältävä puriste. Ksylitolin kohteena ovat kariesbakteerit ja probiootit puolestaan edistävät edullisen suolistoflooran kehittymistä, parantavat immuunijärjestelmää ja lapsen vastustuskykyä. Probiootti-ksylitoli-tutilla tehtävää kliinistä tutkimusta johtaa dosentti Eva Söderling Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta. Hän on ollut mukana ksylitolitutkimuksissa 70-luvun puolivälistä lähtien. Taskututtia tutkitaan Keski-Suomessa Vuodesta 2004 lähtien annostelututin vaikutuksia on tutkittu hammaslääkäri Teemu Taipaleen johdolla Korpilahden-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymässä. Tutkimuksessa on mukana 163 perhettä. Tutkimuksen tarkoituksena on muun muassa selvittää, miten hyvin tutti sopii ravintolisäannosteluun, miten aktiiviaineet vapautuvat ja vaikuttavat lasten suun terveyteen. Ensimmäiset suolisto- ja suunäytteiden analyysit valmistuvat tänä syksynä. Kliinisen tutkimuksen ohella tehtyjen käyttömukavuus- ja liukoisuustutkimusten tulokset on jo julkaistu. Tutti on osoittautunut hyväksi välineeksi ksylitolin ja probiootin annostelussa. Taskuun asennettavasta tabletista aktiiviaineiden liukeneminen alkaa heti ja tabletista vapautuu riittävä määrä ksylitolia kariesbakteerin aineenvaihdon hidastamiseksi, Teemu Taipale listaa. Tabletin sisältämä probioottiannos on aiemmin julkaistujen tutkimusten mukaan sopiva ja terveyttä edistävä. Taipaleen mukaan tutkimuksen piirissä olleet perheet ovat ottaneet tutin hyvin vastaan. Puristetta on perheiden mielestä ollut helppo annostella ja asettaa tutin taskuun. Tuttiin asetetun tabletin imeminen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi vauvoille tarkoitettujen ravintolisävalmisteiden annostelussa, Taipale summaa. Tutkimukset Keski-Suomessa jatkuvat vielä vuosia, mutta ensimmäisiä suun ja suoliston flooraa koskevia tuloksia saadaan jo lähiaikoina. Probioottien myönteisistä terveysvaikutuksista mm. atooppisen ihottuman, allergioiden ja hengitystietulehduksien suhteen on saatu hyviä tuloksia Turun yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa. DentoBon+-annostelututtia saa ensi vuoden alkupuolella apteekeista.

4 4 LAPSI JA PERHE ILMOITUSLIITE Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat lastensuojeluun YK:n sopimus lasten oikeuksista täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Sopimuksen voimassaolon aikana lastensuojelutyön painopiste on muuttunut. Lasten oikeudet ja hyvinvointi kohtaavat Suomessa uudenlaisia haasteita. Teksti: Jussi Tiihonen Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ollut lasten oikeuksien ajamisen edelläkävijämaa. Maailma on kuitenkin jatkuvassa muutoksen tilassa, eikä lasten oikeuksien toteutuminen ja hyvinvointi ole meilläkään itsestään selvä asia. Suomessakin on muistettava kysyä, toteutuvatko lasten oikeudet. - Suomi on erittäin lapsimyönteinen maa. Maailmanlaajuisesti katsoen lasten oikeudet toteutuvat täällä hyvin. Meillä on kuitenkin omanlaisiamme ongelmia, kertoo professori Tuula Tamminen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja. Perinteisesti on ajateltu, että aineellisen hyvinvoinnin kasvu on suoraan verrannollinen ihmisten hyvinvoinnin kasvuun kokonaisuudessaan. Enää näin ei ole. Suomalainen yhteiskunta on murroksessa. - Myös lastensuojelutyössä näkyvä iso muutos on siinä, että talouskasvu ei merkitsekään enää hyvinvoinnin kasvua. Suomi on kehittynyt valtio, ja lapset kohtaavat täällä kehittyneen valtion elämäntapaongelmia, esimerkiksi liikalihavuutta sekä unen ja liikunnan puutetta. Psyykkisten ongelmien lisääntyminen viittaa siihen, että nykyään aineellinen hyvinvointi synnyttääkin pahoinvointia, huomauttaa Tamminen. Yhteiskunnan murros vaikuttaa lasten oikeuksien puolustamiseen perustavanlaatuisella tavalla. Tammisen mukaan on pysähdyttävä arvioimaan lastensuojelun peruskäsitteitä. - On mietittävä uudestaan sitä, mitä lasten hyvinvointi ylipäätään on, mitä se nykypäivänä merkitsee. Ainoastaan niin voimme rakentaa yhteiskuntaa, joka pitää lasten oikeuksista huolen jatkossakin. Oikeus suojeluun Lasten oikeuksien ajaminen on muuttanut luonnettaan 20 vuoden aikana jo senkin takia, että yhteiskunta kehittyy yhä enemmän kohti sirpaloitumista, hajaantumista ja monimutkaistumista. Merkittävä tekijä tässä kehityssuunnassa on yhteiskunnan yhä voimakkaampi medioituminen. Mainokset, televisio ja internet ovat kaikkialla läsnä, ja pidäkkeetön informaatiotulva vaikuttaa erityisesti lapsiin. - YK:n sopimuksessakin on tärkeä artikla, joka määrittelee lapsen oikeuden suojeluun, eikä se rajoitu pelkästään fyysiseen turvaan. Median kasvava aggressiivisuus ja raakuus on tässä suhteessa valtava ongelma, ja esimerkiksi internetin osalta ratkaisuehdotukset ovat selvästi uhkatekijöitä jäljessä, Tamminen kertoo. Eräs lastensuojelutyötä nykymaailmassa vaikeuttavista tekijöistä on jatkuva, ajanmukaisen tiedon tarve. Tutkimustietoa tarvitaan yhä enemmän. - Yhteiskunta on nykyään äärettömän moniulotteinen, ja erilaisista lapsivaikutuksista on olemassa kovin vähän tietoa. Siksi olisi kehitettävä uusia seurantamenetelmiä, jotta meillä olisi välineitä mitata ja ennakoida uudenlaisten ilmiöiden vaikutuksia. Kunnallisesti on jo paikka paikoin herätty nimittämään lapsiasiavaltuutettuja, mutta tällainen taho tarvittaisiin myös valtakunnallisella tasolla, toteaa Tamminen. Monikulttuurisuuden haasteet Kulttuurien kohtaaminen ja sekoittuminen on maailmanlaajuinen tosiasia, minkä vaikutukset näkyvät suomalaisessakin arjessa. On entistä tärkeämpää pitää mielessä, että lasten oikeudet ovat yleismaailmallisia. Niiden tulee päteä rodusta, kansallisuudesta ja kulttuurista riippumatta. - Kulttuurien muuttuminen vaikuttaa ennen muuta vanhemmuuteen. Tämä luo tietysti Suomessakin tarvetta tarkkailla lapsen oikeuksien toteutumista esimerkiksi maahanmuuttajalasten kohdalla, mutta samalla on ehdottoman tärkeää, että kulttuurit oppivat toisiltaan. Suomalainen yhteiskunta on niin homogeeninen, että monikulttuuristumisen prosessiin ja sen hyväksymiseen voi mennä useita sukupolvia, Tamminen sanoo. On kuitenkin muistettava, että vaikka suomalaista yhteiskuntaa pidetään yhtenäiskulttuurin leimaamana, on Suomessa aina ollut vähemmistöjä, joiden kohtelussa on ollut toivomisen varaa. - Maahanmuuttajien lisäksi suomalainen enemmistökulttuuri saattaa olla sokea esimerkiksi romanien ja saamelaislasten oikeuksille, muistuttaa Tamminen. Kuva: Elina Sinkkonen Rajatkin kuuluvat lapsen oikeuksiin Teksti Timo Kiiski Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen korostaa, että lapsen oikeuksiin kuuluvat myös vanhempien asettamat rajat: Se ei tarkoita vain kieltoja ja rajoituksia, vaan myös terveen kehityksen tukemista. On kysymyksiä, joihin vanhempien pitää pystyä vastaamaan selkeästi kyllä tai ei. Kyse ei silti ole lapsen nujertamista. - Kaiken salliva tunneilmasto voi olla hyvin epäterve, jopa lähtökohta narsistisen luonnehäiriön kehittymiselle. Meno perheessä voi olla levotonta ja hektistä, kun yhteistä aikaa ei ole. Sinkkonen muistuttaakin, että lapsi ei ole pieni aikuinen. Internetin aikakaudella tämän muistaminen korostuu entisestään. - Monet vanhemmat ovat hämmentyneitä, kun lapset ovat niin näppäriä etsimään tietoa internetistä. Silloin unohdetaan helposti, että lapsi ei ole pieni aikuinen. - Vanhempia ei voi syyttää, koska he tulevat lapsuudesta, jossa internetiä ei ollut. Kannattaa kuitenkin olla kiinnostunut lapsensa tekemisistä myös tietokoneen ääressä. Olen vanhempaintilaisuuksissa korostanut, että puhukaa lastenne kanssa. Tärkeintä on, että lapsi voi purkaa ahdistustaan aikuiselle, jos on sattunut esimerkiksi osumaan netissä epämiellyttäville sivuille. Sinkkonen näkee, että valtaosa lapsista voi kuitenkin erittäin hyvin. Toisaalta, se huonosti voiva vähemmistö, jolla ei mene hyvin, ei kuitenkaan ole mikään vähäinen vähemmistö. Haasteet koskevat suurinta osaa perheistä. Voivottelun sijasta pitäisi yhdessä keksiä näihin ajankohtaisiin asioihin lääkkeitä ja ratkaisuja. Sinkkonen korostaa, että tunteiden ilmaisemisessa ei ole mitään pahaa. Lapselle pitää antaa siihen lupa, mutta ei tavaroiden heittelylle ja rumalle kielen käytölle Viisi tärkeintä: Rajojen asettaminen luo lapselle välittämisen ja turvallisuuden tunteen. Seuraa lapsesi internetin käyttöä Kaiken salliva kasvatus voi mahdollistaa narsististen häiriöiden synnyn lapsessa. Tunteiden ilmaiseminen pitää sallia, mutta ei huonoa käytöstä. Lapsen hyvinvoinnin haasteet koskevat kaikkia perheitä.

5 ILMOITUSLIITE LAPSI JA PERHE 5 Kuva: istock Sijaisvanhemmuus vaatii avarakatseisuutta Tarja ja Tapani Salomäki toimivat nykyään neljän lapsen sijaisvanhempina ja heillä on yksi lapsi lyhytaikaisessa sijoituksessa. Sijaisvanhemmuus on antanut pariskunnalle paljon. Teksti: Päivi Piispa Tarja ja Tapani Salomäen ensimmäinen lapsi tuli perheeseen vuonna Pariskunta ei voinut saada omaa lasta, mutta Pelastakaa Lapset ry:n kautta he saivat mahdollisuuden toimia pojan sijaisvanhempina. Myöhemmin he adoptoivat pojan. Vuosien mittaan lapsia on tullut lisää. Salomäillä riittää siis vilskettä lasten kanssa. Sijaisperheeseen tulevat lapset ovat avohuollon tukitoimena sijoitettuja tai huostaan otettuja aikaisemmasta perheestään. Tavoitteena voi olla palaaminen takaisin vanhempien luokse tai pysyvästi sijaisperheeseen jääminen. Salomäille kaikki pysyvästi sijoitetut lapset ovat sopeutuneet hyvin. Kaikki lapset kutsuvat meitä isäksi ja äidiksi, ja lapsilla on samantapainen sisarussuhde kuin missä tahansa perheessä. Se, mistä tai miten lapset ovat tulleet meille, ei vaikuta siihen, etteivätkö lapset olisi kiintyneet meihin ja tietenkin me kiintyneet lapsiin, Tarja Salomäki kertoo. Lapsi on aina rakas Tarja Salomäen kokemusten mukaan sijaisvanhemmuus vaatii ennen kaikkea erilaisten ihmisten kanssa toimeen tulemista. Sijaislapsia kannattaa ottaa perheeseen, vaikka olisi omiakin lapsia, sillä heidän kauttaan saa avaramman maailmankatsomuksen ja ymmärtää toisia vanhempia. Kaikki me olemme omanlaisia ja erilaisia, muttei kukaan toistaan parempia. Sijaisvanhempana täytyy nähdä myös lapsen ja hänen perheensä tilanne, ei vain omaa tilannetta, eikä ketään saa lähteä arvostelemaan. Sijaisvanhemmaksi täytyy lähteä avoimin mielin ilman suuria odotuksia, Salomäki sanoo. Sijaisvanhemmuuteen, kuten muuhunkin vanhemmuuteen, kuuluu myös vaikeita hetkiä. Voimaa Salomäet saavat omasta parisuhteesta ja keskusteluista, mutta joskus myös lapsien vanhemmilta tai isovanhemmilta. Aluksi he kävivät myös Pelastakaa Lapset ry:n koulutuksen. Lapsi antaa henkisellä tasolla niin paljon. Sijaisvanhemmuus on antanut meille mielettömästi voimavaroja käsitellä omia menetyksiä ja omaa lapsettomuutta. Oli lapsi sijoitettu tai biologinen, hän on yhtä rakas. Sijaisvanhemmuus Mikäli lapsen oma perhe ei pysty huolehtimaan lapsesta, lapsi voidaan sijoittaa sijaisperheeseen joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Uusia sijaisperheitä tarvitaan jatkuvasti eri-ikäisille lapsille, myös sisaruksille. Lisätietoa Siirry vakavaraisen, suomalaisen pankin asiakkaaksi! TALLETUSTARJOUS TALLETUSTARJOUS 3 kk 4,95 % 6 kk 5,15 % 12 kk 5,30 % Minimi Tarjous voimassa saakka. Meillä hyvän palvelun saaminen ei ole tuurista kiinni. Paikallisosuuspankit on valittu jo seitsemättä kertaa Suomen parhaan asiakaspalvelun pankiksi.* *Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakaspalvelupalaute -tutkimus Hämeenkatu 33, puh Tammelan puistokatu 26 28, puh Siurontie 45, puh

6 6 LAPSI JA PERHE ILMOITUSLIITE Siedätyshoidosta apua allergiaan Maahamme on julistettu hiljattain uusi Kansallinen allergiaohjelma toteutettavaksi vuosina Sen tarkoituksena on pysäyttää allergioiden määrän jatkuva lisääntyminen. Kansallinen allergiaohjelma on koulutus- ja valistusohjelma, joka on suunnattu koko väestölle, potilaille ja potilasjärjestöille, terveydenhuollon henkilöstölle ja viranomaisille. Sillä toivotaan olevan vaikutusta yhtälailla asenteisiimme kuin ympäristöönkin. Kuva: Maria Bibikova Ongelmallista on ollut se, että nykyisillä allergioiden hoitokäytännöillä ei ole päästy toivottuihin hoitotuloksiin väestötasolla. Aina vain useampi kärsii allergiaoireista. Pyrkimyksenä on, että allergiaohjelman avulla estetään uusien henkilöiden, ja varsinkin lasten, sairastuminen allergioihin. Toisena päätavoitteena on käytettävissä olevien, rajallisten resurssien ja voimavarojen keskittäminen nimenomaan vaikeiden allergioiden hoitoon. Turhat, varmuuden vuoksi toteutettavat, allergiadieetit voivat vaarantaa tärkeiden ravintoaineiden saantia ja lisätä vakavien allergiareaktioiden todennäköisyyttä vahinkoaltistumisien yhteydessä. Siksi on todella tärkeää todentaa ruoka-allergiat lääkärin valvonnassa, ennen kuin niitä lähdetään hoitamaan omintakeisesti dieettien avulla. Siedätyshoito on tuloillaan myös lasten ruoka-allergioiden hoitoon ja totaalinen ruoka-aineen välttäminen onkin aiheellista vain, kun ruuasta aiheutuu vakavaa haittaa. Tilanteeseen nähden ylimitoitetut allergiadieetit vääristävät lisäksi lapsen käsitystä ruuasta ja voivat johtaa jopa syömishäiriöihin. Lasten ruoka-allergioiden hoidossa noudatetaan Duodecimin Käypä hoito -suositusta, joka painottaa valvottuja ruokakokeiluja ihotestien ja -laboratoriokokeiden sijasta. Ruokakokeilut tehdään lapsille turvallisesti hoitohenkilökunnan ja lääkärin valvonnassa, kun kyse on vakavista perusruoka-allergioista. Nykyisin uusien ruokien lisääminen allergiaruokavalioon tehdään menestyksekkäästi rotaatioruokavalion keinoin. Rotaatioruokavalion suunnittelu ja toteutuksen neuvonta vaatii vankkaa ammattitaitoa ja pitkäaikaista kokemusta ruoka-allergioiden hoidosta. Uusi Kansallinen allergiaohjelma korostaa siedätyshoitoa allergioiden ainoana parantavana hoitomuotona ja allergioiden lisääntymisen ehkäisemisessä. Allergisia on perinteisesti siedätetty pistoshoidolla siite- ja eläinpölyille sekä pistiäisten myrkyille ja pölypunkeille. Nyt heinäallergisille aikuisille on saatu Suomen markkinoille myös tablettisiedätys vaihtoehtona pistoksille, mutta käyttölupaa myös alle 18-vuotiaille odotetaan innolla. Kirjoittaja: Kati Holm lääketieteen tohtori, lastenallergologian ja lastentautien erikoislääkäri Koskiklinikka/Junioriklinikka, Tampere Lapsen ruoka-aineallergiaepäily kannattaa diagnosoida systemaattisesti Suomessa koottuja lasten ruoka-aineallergiatilastoja tutkiessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota kahteen seikkaan: noin neljäsosalla pienistä lapsista epäillään jotain ruoka-aineallergiaa mutta vain 6-8 %:lla heistä diagnoosi lopulta varmennetaan. Teksti: Päivi Remes Vanhempien kannattaa nähdä vaivaa ja konsultoida asiantuntevaa lääkäriä ennen kuin lähtee supistamaan lapsensa ruokavaliota allergiaepäilyn johdosta. Pelkkä ihopistokoe allergian toteamiseksi ei riitä: joskus se saattaa antaa jopa aivan väärän tuloksen. - Pelkkä allergiatesti ei yksinään kerro, onko lapsi allerginen vai ei: lisäksi on selvitettävä, missä määrin lapsi on allerginen. Tarvitaan kokonaistilannearvio ja altistuskoe, jottei lapsen ruokavalio supistu turhaan tai turhan pitkään, vahvistaa Peter Csonka, LT, lasten allergologi Suomen Terveystalosta, Tampereelta. Suhtautuminen allergiaan muuttunut hiljattain - Allergian hoidon ajatusmalli on viimeisen viiden vuoden aikana muuttunut maassamme täydellisestä allergeenin välttämisestä sietokyvyn parantamisen suuntaan, Csonka kertoo. Peter Csonka haluaa korostaa myös sitä, kuinka hiljattain julkistettu uusi kansallinen allergiaohjelma pyrkii muuttamaan asennoitumista allergioihin. - Ohjelmassa korostetaan sietokyvyn lisäämistä. Tällä hetkellä tutkimusasteella on hoito, jossa laboratoriotutkimuksissa todetuille, vahvasti oireileville yli viisivuotiaille maitoallergikkolapsille annetaan siedätyshoitoa tarkassa lääkärin valvonnassa hyvin pienillä maitomäärillä, aluksi jopa pisaraakin pienemmällä määrällä, Csonka kuvailee ja jatkaa samaan hengenvetoon: - Tämä hoitosuuntaus ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että lähdettäisiin väheksymään voimakasta, allergista syy-seurausyhteyttä. Tällöin hoito on edelleen välttämätöntä. Csonka haluaisi myös muistuttaa pienten lasten vanhempia siitä, että suurin osa imeväisikäisten ruoka-aineallergioista väistyy iän myötä. - Maito-, muna- ja vehnäallergiat häviävät usein kolmeen-neljään ikävuoteen mennessä.

7 ilmoitusliite lapsi ja perhe 7 Syyssiivouksella raikas koti kun siivoaa roskat ja liat pois heti ne nähdessään, suursiivouksen kaltaista urakkaa ei tarvitse tehdä edes jouluna. teksti: johanna oris Kun siivousväline on kivan näköinen sitä ei tarvitse piilottaa kaappiin. Näin välineet ovat käden ulottuvilla ja niitä tulee myös käytettyä. Siivouksen tulee olla helppoa ja välineiden paitsi kivan näköisiä, myös toimivia. Sinituotteen varatoimitusjohtaja Aino Määttä kehottaa kaikkia hankkimaan silmiä miellyttäviä siivousvälineitä. Allergiaperheessä huomio kiinnittyy erityisesti pölyyn. Staattisesti latautuvat mikrokuituliinat ja mopit ovat hyviä pölynkerääjiä, ja kertakäyttöliinoja käytettäessä pöly menee varmasti roskikseen eikä jää asuntoon leijumaan. Määtän mielestä lattioiden imurointi kannattaakin korvata moppauksella. - Villakoirat eivät ole niin vaarallisia kuin mikropöly, joka nousee imuroitaessa ilmaan. Parasta olisikin mopata esimerkiksi aikaisin aamulla, kun kotona ei vielä ole liikettä ja pöly on laskeutuneena lattiaan. päästä valo sisään! Syksy on muutenkin kodin perushuollon aikaa huolettoman kesän jälkeen. Määttä kehottaa kiinnittämään huomiota pesutiloihin ja siellä erityisesti lattiakaivoon. Likainen lattiakaivo ei toimi oikein, vaan tyhjenee vedestä. Silloin pahat hajut ja bakteerit pääsevät leviämään huoneilmaan. Kylpyhuoneessa myös kaakeleiden saumat on hyvä putsata ajoittain. Joulua kohti mentäessä myös saunan pesu käy ajankohtaiseksi. Kunnon välineillä hankalatkin paikat, kuten laudelautojen raot, saa helposti puhtaiksi. Syksyllä kannattaa huomio kiinnittää myös ikkunoihin. Ennen pakkasia on ikkunoista hyvä pestä sateisen kesän roiskeet ja siitepölyt, sillä likainen ikkuna pidättää valoa. Tässä asiassa ei kannata pihtailla, sillä talvella valoa on muutenkin vähän, Määttä muistuttaa. luomu-ihonhoitotuotteiden käyttö yleistyy koko perheen parissa euroopassa tehdyn tuoreen selvityksen mukaan luomu kasvattaa jalansijaa nopeasti myös ihonhoitotuotemarkkinoilla. Yksi syy tähän on se, että sertifioidut luonnonkosmetiikkaihonhoitotuotteet valmistetaan valvotusti ilman eläinkokeita tai ylimääräistä ympäristörasitusta. teksti: päivi remes Saamme jatkuvasti lisää tietoa erilaisten kemiallisten aineiden terveysriskeistä sekä allergioiden ja yliherkkyyksien lisääntymisestä. - Luonnonkosmetiikan käyttö vähentää kehon kemikaalikuormitusta huomattavasti. Tuotteet sopivat myös monille, jotka ovat allergisia synteettiselle kosmetiikalle, sillä luonnolliset raaka-aineet eivät ärsytä niin helposti, kertoo Liisa Seppälä-Cohen Naturellement sta. - Aito luonnonkosmetiikka ottaa huomion paitsi käyttäjän, myös luonnon hyvinvoinnin koko tuotteen elinkaaren ajalta, aina valmistusolosuhteista pakkausten kierrätettävyyteen ja kosmetiikan luontoon paluun suhteen. Kosmetiikkatuotteethan päätyvät käytön jälkeen useimmiten vesistöön, huomauttaa kosmetiikka-asiantuntija ja kouluttaja Minna Viinikallio. Luomutuotteiden käyttöön voi kasvaa jo kotona. - Kun lapsesta asti käyttää luonnollisia ja luontoystävällisiä tuotteita, kantaa se hedelmää aikuisenakin, Seppälä- Cohen lisää. sertifioidussa luomukosmetiikassa synteettisiä ainesosia saa olla korkeintaan viisi prosenttia lopputuotteesta. synteettiset hajusteet, väriaineet ja säilöntäaineet ovat kokonaan kiellettyjä. sen paremmin tuotetta kuin sen raaka-ainetta ei testata eläinkokeilla. kasviperäisistä aineista mahdollisimman suuri osa on tuotettu luomuna tai kerätty luomusertifioidulta alueelta. lähde: Finfood luomu

8 8 LAPSI JA PERHE ILMOITUSLIITE Leikkiä, liikuntaa ja yhdessäoloa Leikki-ikäisen tulisi liikkua päivittäin vähintään kaksi tuntia, jotta hän kasvaa ja kehittyy normaalisti. Sisäleikkipuisto tuo vaihtelua lasten arkiseen liikuntaan. mun, jonka lapset saavat liikunnasta. Kokeillessaan uusia pieniä haasteita kiven päälle kiipeämistä tai kävyn heittämistä yhä pidemmmälle lapsi aistii ja kokee elävänsä ja tekevänsä. Teksti: Päivi Piispa Leikki-ikäinen lapsi ei liiku pitääkseen kuntoaan yllä, vaan oppiakseen motoriikan ja perustaidot, joiden avulla hän selviää itsenäisesti elämässä. Perustaidot, jotka jokaisen pitäisi oppia ennen kouluikää, ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, lyöntiliike ja potkuliike. Kouluiässä lapsi voi perustaitojen ollessa hallussa suunnata energiansa ja havaintokapasiteettinsa oppimiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lapsella on sisäsyntyinen tarve liikkua. Jo pieni vauva liikkuu paljon, jotta hän oppii aikanaan seisomaan, kävelemään ja tekemään erilaisia asioita. Pientä lasta ei siis tarvitse erikseen motivoida liikkumaan, vaan kannustaa ja antaa mahdollisuuksia liikuntaan leikin lomassa. Alle kouluikäisen tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä, koululaisten 1-2 tuntia päivässä. Liikunta-annos voi koostua lyhyistäkin hetkistä. Liikuntatieteiden tohtori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta kannustaakin vanhempia tarkastelemaan kriittisesti, liikkuuko oma lapsi suositusten mukaisesti. Jos esimerkiksi kouluikäinen lapsi kävelee tai pyöräilee koulumatkansa, liikkuu välitunnilla ja käy vielä illalla ulkona pelailemassa, liikuntaa kertyy tarpeeksi. Tällöin jää aikaa viihdemediankin käyttöön luvan kanssa, Sääkslahti sanoo. Aikuisilla ei Sääkslahden mukaan ole kuitenkaan varaa suhtautua asiaan huolimattomasti, niin paljon nykyisin on houkuttimia passiivisen tekemisen puolelle. Onko lapset pakko viedä autolla kouluun? Voisiko perhe lähteä leikkipuistoon yhdessä television katselun sijaan? Lasten liikunta on helposti järjestettävissä: kalliita välineitä ei tarvitse, ja lähiliikuntapaikkoja kuten leikkikenttiä on usein sopivan matkan päässä kotoa. Varhaiset vuodet ovat tärkeitä liikkumisen kannalta - tietoteknisiä taitoja on aikaa opetella loppuelämä. Liikunnan riemua ja perheen yhdessäoloa Leikkiviä lapsia katsellessa voi aistia rie- Vanhempien osallistuminen lapsen leikkiin ja liikuntaan maksaa ajan takaisin lämpiminä ihmissuhteina ja toisen arvostamisena. Leikki-ikäiselle on tärkeää, että isä tai äiti antaa omaa aikaansa ja haluaa olla lapsen kanssa. Vanhemmat voisivatkin yhä enemmän lähteä lapsen kanssa liikkumaan ja heittäytyä mukaan leikkiin. Samalla he näkisivät, mitä lapsi osaa ja uskaltaisivat antaa lapsen leikkiä vapaasti. Lasta kielletään helposti liikaa. Aikuisten pitäisi pysähtyä miettimään, mikä on oikeasti tarpeellista kieltämistä vai kielletäänkö automaattisesti. Viettäessä enemmän aikaa lapsensa kanssa ja seuratessa lapsensa liikkumista, vanhemmat huomaavat, että lapsi osaa itse valita sopivan tasoisia tehtäviä. Vain harvoin lapsi yliarvioi taitonsa, Sääkslahti sanoo. Liiallisten kieltojen myötä lapselta voi jopa kadota käsitys siitä, mitä hän pystyy tekemään. Tällöin haavereitakin sattuu. Lapsi, jota kielletään koko ajan, menee kielletyn hedelmän perään kuitenkin heti kun vanhempien silmä välttää, eikä hänellä ole käsitystä, pystyykö hän tekemään haluamansa asian. Lapsen täytyy oppia tunnistamaan omien taitojensa rajat, Sääkslahti sanoo. Vaihtelua arkiseen liikuntaan Vanhempien osallistumisen tärkeyden on huomannut myös sisäseikkailupuisto HopLopin toimitusjohtaja Maarit Pulkki. HopLopissa lapset pääsevät leikkimään omien vanhempiensa kanssa muun muassa seikkailulabyrintissä, liukumäissä, pallomeressä, pomppulinnassa ja kiipeilyseinillä. Liikunta tulee HopLopissa leikin ohessa. Näin saadaan lapset parhaiten liikkumaan. Myös moni vanhemmista innostuu liikkumaan, vaikkei yleensä harrastaisikaan liikuntaa, Pulkki kertoo. HopLopin laitteet ovat motorisesti kehittäviä ja sellaisia, että lapsi tekee itse. Pelkkää nappulan painamista tai pelikonsoleita puistosta ei löydy. Uusi lasten liikuntapaikka herättikin aluksi kysymyksiä vanhemmilta leikin turvallisuudesta. Pohdimme turvallisuutta hyvin tarkkaan. Paitsi että lasten leikkiminen tehty turvalliseksi, puisto on suunniteltu liiketilan sijainnista ja pohjapiirroksesta alkaen aina henkilökunnan ensiaputaitoihin asti turvalliseksi, HopLopin Tomi Pulkki kertoo. Elämyksiä eläintarhassa Helsingin Korkeasaari on pitänyt asemansa luontoaiheisten nähtävyyksien joukossa. Kaiken ikäisille sopiva matkailukohde löysi uuden nousun kävijämääriinsä 90-luvun puolivälissä Amazonia- ja Africasia-talojen lanseeraamisen myötä. Teksti: Jari Nikkola Korkeasaaren suosio perustuu uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Kehitystyötä tehdään vahvasti lapsiperheitä ajatellen. - Lapsille on jo kolmena kesänä järjestetty viikon kestäviä päiväleirejä. Ne ovat olleet erittäin suosittuja. Mukavan tekemisen varjolla viesti luonnonsuojelustakin menee tehokkaasti perille, tiedottaja Taru Vuori uskoo. Eläimiin tutustumisen ohella Korkeasaari tarjoaakin mahdollisuuden luontotietouden ja luonnonsuojelullisten arvojen kohentamiseen. - Tavoitteena on, että lapset saavat lisää tietoa elämistä. Tuomme tarvittaessa asioita esiin toiston kautta, jotta uusia oivalluksia syntyisi. Opastavaa henkilökuntaa on käytössä mahdollisimman paljon kertomassa esimerkiksi, että: Hei, tuolta se piilo ja pesä löytyy, katsokaapa tuonne, Vuori naurahtaa. - Myös saaren opaskylttejä seuraamalla käy selväksi, että jotain on tekeillä luonnonsuojelunkin saralla. Vuosina Korkeasaari osallistuu kansainväliseen sammakoiden suojelukampanjaan. Myös amurintiikerin ja -leopardin suojeluun kerätään varoja. Samalla eläintarha osallistuu tavoitteita tukevaan tuki- ja tiedotustyöhön. - Sammakkoeläimiä uhkaa sukupuutto tai sukupuuttoaalto, joka on tuhovoimaltaan yhtä paha kuin se, joka hävitti dinosaurukset maapallolta. - Kampanjoinnilla ja tukityöllä pyrimme tuomaan esille tärkeitä asioita. Olemme järjestäneet jo erilaisia sammakkotapahtumia ja jatkoa seuraa myös ensi vuonna. Kuva: Jarmo Perälä Korkeasaari tuo esille myös globaalilla tasolla tärkeitä asioita, kuten ilmaston lämpenemisen. - Etsimme ja esitämme lapsille positiivisia ratkaisuja vaikeisiinkin ongelmiin, Vuori ennakoi. Ajanvaraus puh tai Lastenlääkärien vastaanotto joka päivä Nyt myös lastenkardiologi Koskikeskus Hatanpään valtatie 1

9 ILMOITUSLIITE LAPSI JA PERHE 9 Kuva: Cheng Chang Pienten automatkustajien turvallisuus Teksti: Tomi Keskinen Autolla matkustettaessa lapset tarvitsevat paremman suojauksen törmäyksiltä kuin aikuiset. Laki velvoittaakin alle 135cm pitkän lapsen käyttämään autossa matkustettaessa painon mukaan määräytyvää turvalaitetta. Turvalaitteella täytyy olla myös E-hyväksyntä. Turvalaitteen valinta Turvalaitteet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: turvakaukaloihin, turvaistuimiin sekä turvavyöistuimiin ja istuinkorokkeisiin. Kaikista pienimmille lapsille eli yleensä alle 13 kg painoisille vauvoille soveltuu parhaiten turvakaukalo. Turvaistuimet ovat puolestaan tarkoitettu yleensä noin 9 25 kg painoisille pikkulapsille. Tätä suurempien lasten tulisi matkustaa turvavyöistuimessa tai istuinkorokkeella aina noin kymmenenvuotiaaksi asti. Pään vaivaa vanhemmille aiheuttaa erilaisten turvaistuinten runsas valikoima ja päällekkäiset painoluokitukset. Vanhemmilla on usein täysi työ yrittäessä selvittää, mikä turvalaitemalli sopii parhaiten juuri heidän lastensa turvalliseen matkustamiseen. Kun turvaistuinta ollaan ostamassa, niin liikkeeseen kannattaa mennä sillä autolla mihin turvaistuinta ollaan suunnittelemassa ja ottaa lapsi mukaan. Liikkeessä asiantuntijat osaavat auttaa sopivimman mallin valitsemisessa, opastaa Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara. Usein vanhemmat miettivät turvalaitteen ostamista käytettynä. Käytetyssä turvalaitteessa on kuitenkin riskinsä, varsinkin jos ostaja ei voi täysin varmistua laitteen käyttöhistoriasta. En suosittele vanhan istuimen ostamista, koska osia saattaa puuttua ja istuimet kuluvat normaalissakin käytössä siten, että jo 5 7 vuotta vanha istuin saattaa olla huonossa kunnossa. Uusi istuin on aina turvallisin vaihtoehto, painottaa ajoturvallisuuteen erikoistuneen Oy Premier Events Ab:n liikenneturvallisuusasiantuntija Jukka Sundberg. Vanhempien vastuulla Suurimmat riskitekijät lasten turvallisessa matkustamisessa ovat vanhempien tekemät käyttövirheet. Turvalaitetta ei koskaan tulisi asettaa etupenkin turvatyynypaikalle. Toinen tyypillinen virhe on lapsen ja turvalaitteen puutteellinen tai väärä kiinnitys. Ajon aikana lapsen ja turvaistuimen kiinnitystä pitäisi myös muistaa jatkuvasti tarkkailla, varsinkin jos lapsi osaa jo itse avata turvaistuimen tai turvavöiden kiinnityksiä. Usein vanhemmat myös luopuvat turvalaitteiden käytöstä liian aikaisin. Selkä menosuuntaan istuttavaa turvaistuinta pitäisi käyttää niin pitkään kuin mahdollista, mutta vähintään kolmevuotiaaksi asti. Vasta yli kymmenvuotias lapsi voi alkaa käyttää pelkkää turvavyötä ilman mitään muuta turvalaitetta, Sundberg muistuttaa. Lisätietoa ja turvalaitetestejä: Hoida laminaattilattiaasi oikein KAUPAN PÄÄLLE pehmuste + 5 kpl SINI Pölyliinoja laminaatille SINI Laminaattisetti kehitetty erityisesti laminaattilattian hoitoon Mikrokuituinen SINI Laminaattimoppi puhdistaa sopivan nihkeänä, eikä jätä pisarajälkiä lattiaan. SINI Pölyliina laminaatille varautuu sähköisesti ja imee pölyn ja karvat tehokkaasti itseensä. SINI Laminaattimopille on myönnetty Joutsenmerkki SINILLÄ SIIVOUS SUJUU Sinituote Oy, puh. (019) ,

10 10 LAPSI JA PERHE ILMOITUSLIITE Kuva: Ann Marie Kurtz Lapsettomuuden hoito Lapsettomuus on yleistynyt Suomessa 2000-luvun ajan eikä suunnan odoteta muuttuvan. - Tällä hetkellä joka kuudes tai seitsemäs pari tarvitsee apua raskauden käynnistämisessä, mutta viiden vuoden sisään luku saattaa nousta jopa joka neljänteen pariin, kertoo ylilääkäri Eero Varila Väestöliiton Tampereen klinikalta. Teksti: Päivi Surakka Lapsettomuuden yleistyminen liittyy vahvasti länsimaisen yhteiskunnan kehitykseen sekä elintapoihin. Synnyttäjien keski-ikä nousee edelleen ja ylipaino vaivaa yhä useampaa. Biologinen fakta on kuitenkin se, että hedelmällisyys lähtee laskuun naisen ollessa 30-vuotias, ja vuotiaan on jo huomattavasti vaikeampi tulla spontaanisti raskaaksi. - Tutkimusten valossa myös miehen hedelmällisyys näyttää kääntyvän laskuun 35 ikävuoden jälkeen, lisää Tampereen AVA-klinikan vastaava lääkäri Liisa Häkkinen. Ylipaino vaikuttaa merkittävästi raskauden alkamiseen ja pysymiseen. - Liikalihavuus vaikuttaa aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan eri tavoin, mikä vähentää hoitojen onnistumismahdollisuuksia sekä lisää keskenmenoja, Häkkinen huomauttaa, mutta lisää: -Toisaalta jos painoa saadaan edes hieman pudotettua, niin tilanne kohenee nopeasti. Jo viiden kilon painonpudotuksella on vaikutusta aineenvaihdunnan normalisoitumiseen. Vanha nyrkkisääntö raskautta yrittäville on hakeutua tutkimuksiin, mikäli raskaus ei ala vuoden sisällä yrittämisen aloittamisesta. Aina ei kuitenkaan kannata odottaa vuotta. - Jos on tiedossa oleva syy tai korkea ikä, niin tutkimuksiin voi lähteä vaikka saman tien. Perustutkimukset pystytään tekemään helposti ja pienillä kustannuksilla, Varila kertoo. Jos hoidoille on tutkimusten jälkeen tarvetta, aloitetaan avustaminen mahdollisimman kevyesti. Mikäli ovulaation edistäminen tai inseminaatio eivät auta, voi seuraava askel olla koeputkihedelmöitys. - Koeputkihedelmöityshoidot lisääntyvät koko ajan, sillä niillä saadaan parhaat tulokset. Ne ovat myös haastavin hoitomuoto, Varila huomauttaa. Tärkeintä kuitenkin hoidon valinnassa on löytää jokaiselle parille sillä hetkellä sopivin apu raskauden alulle saattamisessa. Lapsettomuustutkimuksessa ja erilaisissa hoitomenetelmissä on tapahtunut viime aikoina positiivista kehitystä. -Kaksi asiaa nousee kehityksestä selkeästi esiin. Ensinnäkin, keinohedelmöityshoidoissa siirretään nykyään ensisijaisesti yksi alkio kerrallaan, Häkkinen kertoo. Tällä on saatu kaksosraskauksien määrä vähenemään merkittävästi ja raskaustulokset pysymään silti hyvinä. Varila huomattaa myös fyysisen rasituksen vähentyneen. -Aiemmin harjoitetut aggressiiviset hoidot perustuivat siihen, että kerralla kerättiin paljon munasoluja. Lempeämpi hoito on kuitenkin kustannuksissakin mitattuna tehokkaampaa ja ennen kaikkea riskittömämpää. - Toinen merkittävä tekijä on hoitojen kehittyminen potilasystävällisemmiksi, Häkkinen jatkaa. Hormonipistokset ovat teknisesti helpompia käyttää ja hoitojaksot ovat lyhentyneet niin, että hoito on monella ohi jo kahdessa viikossa. - Lääkemäärät ovat pienempiä ja hoidot turvallisempia. Luonnollista kauneutta suoraan luonnon sydämestä Karité Soft -luomuvoide Ravitseva voide kasvoille ja vartalolle. Suojaa, ravitsee, rauhoittaa, kosteuttaa ja pehmentää erityisesti kuivaa ihoa. Sopii loistavasti myös vauvan ihonhoitoon. Arganiaöljy auttaa hidastamaan ihon vanhenemista ja korjaamaan esimerkiksi akneihon arpia ja auringon polttamaa ihoa. Karité Softilla voi ehkäistä ja hoitaa myös raskausarpia. Lisäaineettomalla voiteella on Cosmebio-luomusertifikaatti. Koko perheen unelmatuote! Apua pienten korville Korvatulehdukset aiheuttavat kärsimystä niin lapsille kuin aikuisille. Tulehdusten aiheuttama korvakierre on kuitenkin mahdollista katkaista. Varaa aika asiantunteville erikoislääkäreillemme Juha Erkinheimo, Janne Kääriäinen, Jussi Laranne, Kirsi Lähde, Jura Numminen, Matti Penttilä, Juhani Pukander, Tapani Rahko, Lassi Raittinen, Heikki Rantala, Markus Rautiainen, Markku Sipilä, Anja Sohlberg, Mikko Suvinen Korvalääkäripäivystys Tampereella lauantaisin ja sunnuntaisin. Ajanvaraus klo Ajanvaraus tai Terveystalo Tampere Rautatienkatu Tampere Maahantuoja: Naturellement Oy, puh ,

11 ilmoitusliite lapsi ja perhe 11 Säästämisestä turvaa tulevaisuudelle kun vauva saapuu perheeseen, muuttuu kaiken muun ohella myös taloudenpito. Tulevaisuutta voi kuitenkin turvata monella tapaa. liin verrattuna esimerkiksi 50 euron kuukausittainen säästäminen rahastoon kartuttaa tuhansia euroja enemmän (8 prosentin tuottoennusteella laskettuna). Pankit tarjoavat laajan valikoiman säästämisvälineitä jokaisen riskinsietokyvyn puitteissa. KuvA: LuIS PEDROSA teksti: päivi Surakka - Vauvahan ei kuluta samalla tavalla kuin vanhempi lapsi, joten vauvaiän aikana voi sijoittaa tulevaisuuden varalle, kertoo myyntipäällikkö Kati Helander Kurikan Osuuspankin Tampereen konttorista. Lapsen iän karttuessa kuvioihin tulevat mukaan hintavammat harrastukset sekä vapaa-ajan vietto, joiden toteuttaminen on huomattavasti helpompaa mikäli kulutuksen muutokseen on varauduttu. Tutkimusten valossa suurin muutos lapsen kulutuksessa tapahtuu 14-vuotiaana. Lisääntyneet kulut vaikuttavat myös säästämiseen. - Vanhemmat säästävät yleensä lapsilleen silloin kun lapset ovat pieniä. Kasvun myötä kulutus kasvaa usein kuitenkin niin paljon, ettei rahaa jää säästettäväksi asti, Nordean kuluttajaekonomisti Tarja Svartström toteaa. Vauvan tulevaisuuden tarpeita mietittäessä kannattaa tilin rinnalla huomioida muutkin vaihtoehdot. Käyttöti- Vanhempien on tärkeä säästää myös itselleen ja pitää yllä esimerkiksi parin kuukauden palkan kokoista puskuria, jolla yllättävistäkin menoista selvitään kalliisiin käyttöluottoihin turvautumatta. - Taloudenhallinta lähtee suunnitelmallisuudesta. Kyllähän rahoilla on tapana vaan kulua johonkin, jos tilannetta ei seuraa, Svartström huomauttaa. Vanha kunnon kynä ja paperi -metodi auttaa suunnitelussa alkuun. Kun kirjaa kuukausittaiset tulot ja menot, saa paremman käsityksen paljonko rahaa jää käytettäväksi. Jäljelle jäävästä osuudesta voi omien tavoitteiden mukaisesti siirtää sopivan osuuden säästöön. Suunnitelmallisuus rahan käytössä opettaa myös lapselle rahan arvon. - Yksi mahdollisuus on, että vanhemmat avaavat lapselle oman tilin, jolle talletetaan hänen viikko- tai kuukausirahansa, Helander neuvoo, ja kertoo että tiliin voidaan myös liittää Visa Electron -kortti, jolloin lapsi pääsee opettelemaan vastuullista kortin käyttöä. -Annamme lapselle kortin mukana tilimuistion, johon opastetaan merkitsemään nostot ja maksut, jotta rahatilanne on aina selvillä

12 12 LAPSI JA PERHE ILMOITUSLIITE LAATUA VUODESTA 1968

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN Kansallinen allergiaohjelma yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN

OIKEA ASENNE ALLERGIAAN OIKEA ASENNE ALLERGIAAN VINKKEJÄ LAPSIPERHEEN ARKEEN yhteistyössä: MITEN ALLERGIAT KEHITTYVÄT? Allergiat ja yliherkkyydet ovat osittain perinnöllisiä, mutta niiden kehittymiseen vaikuttavat enemmän elämäntavat

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Lasten turvalaitteet 1

Lasten turvalaitteet 1 Lasten turvalaitteet 1 Nollavisio: Ettei yksikään lapsi kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä Lapsille turvallisen liikenneympäristön suunnittelun lähtökohdaksi lapsen ominaisuudet ja sietokyky.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä?

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Päivä potilaalle KYSissä 8.4.2011 Google? tehokas ja nopea löytää paljon ja pian MUTTA vastuu on kokonaan lukijalla hakukone löytää mitä tahansa sivustoja,

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?

Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä

Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä hajusteet hiusvärit hennatatuoinnit Kosketusallergia - 5 faktaa ja vinkkiä Allergialla ei ole palautusoikeutta Kosketusallergia voi syntyä, kun iho joutuu kosketuksiin herkistävien kemikaalien kanssa.

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

ryhmä / myyjä Kiitos! Ostaessasi Mosho-tuotteita tuet samalla hyvää asiaa KORKEALAATUISIA IHONHOITOTUOTTEITA KOKO PERHEELLE

ryhmä / myyjä Kiitos! Ostaessasi Mosho-tuotteita tuet samalla hyvää asiaa KORKEALAATUISIA IHONHOITOTUOTTEITA KOKO PERHEELLE varainhankintaa medelanskaffning Tue toimintaamme ryhmä / myyjä Kiitos! Ostaessasi Mosho-tuotteita tuet samalla hyvää asiaa KORKEALAATUISIA IHONHOITOTUOTTEITA KOKO PERHEELLE Yhteisen päämäärän hyväksi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot