1. MAASTOARVIOINTIOHJE... 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. MAASTOARVIOINTIOHJE... 3"

Transkriptio

1

2 2 SISÄLLYS 1. MAASTOARVIOINTIOHJE MAASTOARVIOINNIN SUORITTAMINEN Koealojen sijoittaminen ja määrä, koordinaatit Mittaukset koealalla Kasvatuskelpoiset taimet, täydentävien puulajin (hieskoivun) taimet Vaurioituneet taimet, toistuva vahinko Poikkeavat koealat Kaksijaksoiset taimikot Valtapituuden määrittäminen Toimenpide-ehdotuksien arviointi Taimikonhoitotarve Täydennys- ja uudelleenviljelyn edellytykset Taimikkovaihetta varttuneemman puuston arviointi VAHINGON KORVAAMINEN Korvattava vahinko Puuston arvon merkittävä aleneminen Täydennys- ja uudelleenviljelyn korvausmenettely Aiemmin maksetun korvauksen vähentäminen HIRVI-VIRTA OHJELMA Hirvivahinkotarkastuksen tietojen tallentaminen Maastoarvioinnissa käytettävien kenttien määrittely Maastoarvioinnin suorittaminen maastotallentimella Perusohje Täydentävien taimien mukaan lukeminen Kaksijaksoinen taimikko Taimikkovaihetta varttuneemman puuston arviointi Laskennat ja tietojen muuttaminen maastotallentimen PC-versiolla Esimerkkejä virhemahdollisuuksista tallennustilanteessa Vahinkoarvion raporttien tarkistaminen KORVAUKSEN LASKENTA Aputaulukot Laskentakaavat LIITTEET Liite 1. Koeala-apuruudukon (pisteiden) tekeminen maastotallentimella.. 35 Liite 2. MVj kuviorajojen siirtäminen Aarnista maastotallentimelle Liite 3. Metsälain 8.1 :n kasvatuskelpoinen taimikko.. 42 Liite 4. Puulajikohtaiset vaurioluokat 43 Liite 5. Tallennusnäytön kenttien määrittely... 44

3 3 1. MAASTOARVIOINTIOHJE Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvaamisesta ja niiden perusteista säädetään riistavahinkolaissa (105/2009) ja valtioneuvoston asetuksessa riistavahingoista (309/2013). Tämän maastoarviointiohjeen tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää maastoarviointien tekemisessä sovellettavia käytäntöjä ja korvausten maksamiseen liittyviä periaatteita. Ohjeen päivitys 2014 Metsälakia (1096/1996) muutettiin alkaen. Samalla astui voimaan myös uusi valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013). Maastoarviointiohjeen päivityksessä on otettu huomioon edellä mainittujen säädösmuutosten vaikutukset hirvieläinvahinkojen maastoarviointiin ja korvaamiseen. Metsälain 8 :n 1 momentin vaatimukset täyttävästä taimikosta (määritelty metsälaissa (1096/1996) ja valtioneuvoston asetuksessa (1308/2013) metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä), käytetään tässä ohjeessa termiä kasvatuskelpoinen taimikko. Valtioneuvoston asetuksessa määritellystä hyväksyttävästä taimesta käytetään termiä kasvatuskelpoinen taimi. Maastoarviointiohjeeseen tehdyt tärkeimmät muutokset ovat: Kasvatuskelpoiset taimet ja täydentävän puulajin (hieskoivun) taimet muutettu ohjetekstiä vastaamaan metsälain vaatimuksia hyväksyttävien puulajien ja taimimäärien osalta muutettu esimerkkejä vastaamaan edellä mainittuja muutoksia Vaurioituneet taimet, toistuva vahinko muutettu kohdan Toistuva vahinko taimimäärät vastaamaan metsälain vaatimusta Täydennys- ja uudelleenviljelyn edellytykset muutettu taimimäärät vastaamaan metsälain vaatimusta Täydennys- ja uudelleenviljelyn korvausmenettely muutettu kuusen käyttömahdollisuutta viljeltävänä puulajina VT:llä lievemmäksi LIITE 3 muutettu liite 3 vastaamaan metsälain 8 :n 1 momentin ja valtioneuvoston metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä antaman asetuksen vaatimuksia hyväksyttävästä/kasvatuskelpoisesta taimikosta

4 4 2. MAASTOARVIOINNIN SUORITTAMINEN 2.1. Koealojen sijoittaminen ja määrä, koordinaatit Hirvieläinten puustolle aiheuttamat vahingot määritetään joko laskemalla vioitetun puuston määrä, tai milloin se vahingon suuruuden vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista, ne selvitetään vahinkoalueelta tehtävällä riittävällä otannalla. Vahinkoarviointia suoritettaessa on yleensä aluksi hyvä kiertää ilmoitettu vahinkoalue kokonaisuudessaan läpi yleiskuvan saamiseksi vahingosta ja sen varmistamiseksi, että kyseessä on hirvieläinten aiheuttama vahinko. Tarvittaessa ilmoitettu vahinkoalue tulee jakaa useammaksi vahinkokuvioksi. Vahinkokuvioiden erottamisen perusteena voi tällöin olla esimerkiksi pääasiallinen kasvatettava puulaji, kasvupaikkatyyppi, taimikonhoitotarve osalla vahinkoaluetta tai poikkeava jatkotoimenpide (täydennys- / uudelleenviljely). Vahinkokuvion pinta-alan alaraja on 0,1 hehtaaria. Maastoarviointi suoritetaan kuvioittain. Vahinkojen arviointi tehdään linjoittaisella koeala-arvioinnilla käyttäen ympyräkoealoja, joiden koko on 50 m 2 (säde 3,99 m). Koealojen lukumäärää hehtaaria kohti määritettäessä voidaan ohjeena käyttää oheista taulukkoa systemaattisen koealaverkoston mitoituksesta. Systemaattisen koealaverkoston mitoitus Kuvion koko, ha Linja- ja koealaväli, m Koealoja noin, kpl/ha 2, ,1-4, ,1-10, > 10, Koealojen paikat kuviolla voidaan määrittää etukäteen tai maastossa maastotallentimen koealojen apuruudukko-toimintoa hyväksi käyttäen. Mikäli kuvio joudutaan maastossa jakamaan osakuvioihin, tehdään koealaverkosto osakuvioille samalla tavalla. Tämän maastoarviointiohjeen liitteessä 1 on esitetty koeala-apuruudukon (pisteiden) tekeminen tallentimella. Apuruudukon käytön edellytyksenä on, että kuvio on piirretty viranomaiskartalle etukäteen ja kuviolla on tunnuspiste merkittynä. Hirvivahinkoarvioissa kuvion piirtäminen viranomaiskartalle tehdään maastotallentimella. Piirtämisessä kannattaa käyttää apuna Aarnista tallentimelle siirrettyjä MVj -kuvioiden rajoja. MVj -kuvioiden siirto tallentimelle on esitetty liitteessä 2. Vahinkokuvion koordinaattitiedot ovat välttämättömiä. Kun Virtatiedostot siirretään tulevaan Riistavahinkorekisteriin, arvioidulla vahingolla pitää olla sijaintitieto. Koordinaatteina käytetään EUREF- järjestelmän koordinaatteja (esim. keskusyksikkö Lahti pohjoiskoordinaatti N , itäkoordinaatti E ). Jos koordinaatit eivät siirry siirrossa maastotallentimelta Virta-järjestelmään, pitää ne tallentaa MaastoVirtaan (joskus koordinaatit siirtyvät toisinaan eivät, syytä virheeseen ei ole löytynyt).

5 Mittaukset koealalla Kasvatuskelpoiset taimet, täydentävän puulajin (hieskoivun) taimet Kultakin koealalta lasketaan kaikki vahingoittumattomat kasvatuskelpoiset taimet sekä kaikki hirvien vahingoittamat taimet, jotka ovat olleet ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista taimista lasketaan vain yksi taimi mukaan siten, että jos vahingoittuneen taimen läheisyydessä alle 0,5 m etäisyydellä on kasvatettavaan jaksoon sopiva vahingoittumaton taimi, ei vahingoittunutta tainta lasketa mukaan taimimäärään. Metsälain 8 :n 1 momentin vaatimukset täyttävä (myöhemmin tekstissä kasvatuskelpoinen) taimikko on määritelty metsälaissa (1093/1996) ja valtioneuvoston asetuksessa (1308/2013) metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (liite 3). Hyväksyttävillä (= kasvatuskelpoisilla) taimilla tarkoitetaan sellaisia metsälain 8 a :ssä tarkoitettujen puulajien latvukseltaan elinvoimaisia ja vaurioitumattomia taimia, jotka ovat rinnankorkeusläpimitaltaan alle 7 cm. Eri kasvupaikoilla kasvatuskelpoiset puulajit on määritelty metsälain 8 a :ssä. Kasvatuskelpoisen taimen on sovelluttava pituutensa puolesta kasvatettavaan taimikkoon. Täydentävät taimet ovat siemensyntyisiä hieskoivun taimia. Siemensyntyiset hieskoivun taimet ovat täydentäviä taimia kaikilla muilla kasvupaikoilla paitsi turv la, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla, joilla hieskoivu on kasvatuskelpoinen puulaji. Milloin täydentävän puulajin (hieskoivun) taimet luetaan mukaan? Kasvatuskelpoisessa taimikossa tulee olla kasvatuskelpoisten puulajien taimia vähintään havupuuvaltaisissa taimikoissa 1500 kpl/ha pohjoisessa Suomessa 1200 kpl/ha lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1100 kpl/ha Kasvatuskelpoisten puulajien taimien lisäksi näihin hyväksyttävien taimien vähimmäismääriin voidaan laskea mukaan 20 % täydentäviä taimia (hieskoivu), pohjoisessa Suomessa 50 %. Jos taimikossa on ennen hirvivahinkoa ollut kasvatuskelpoisten puulajien taimia em. vähimmäismäärä, ei täydentävän puulajin (hieskoivun) taimia lueta mukaan. Täydentävän puulajin taimia luetaan mukaan vain silloin, kun kasvatuskelpoisten puulajien taimien määrä ennen hirvivahinkoa ei täytä vähimmäismäärää ( kpl/ha). Mukaan lukemisen tarkoituksena on todeta, onko taimikko ennen hirvivahinkoa ollut taimimäärän suhteen kasvatuskelpoinen. Ennen mittauksen aloittamista on päätettävä luetaanko kuviolta täydentävät taimet mukaan vai ei. Jos täydentävät taimet luetaan mukaan, toimitaan seuraavasti ensin koealalta luetaan kaikki kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomat ja vaurioituneet taimet jos luettu taimimäärä on 2000 kpl/ha tai suurempi, koealalta ei enää lueta täydentäviä taimia jos luettu taimimäärä on alle 2000 kpl/ha, luetaan lisäksi ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia täydentäviä taimia niin paljon, että runkoluvuksi saadaan 2000 kpl/ha esim. jos mäntyjä on 2600 kpl/ha, hieskoivuja ei lueta koealalta jos mäntyjä on 1600 kpl/ha, luetaan lisäksi hieskoivuja 400 kpl/ha jos mäntyjä on 1000 kpl/ha, luetaan lisäksi hieskoivuja 1000 kpl/ha

6 6 täydentävät taimet luetaan vahingoittumattomiin taimiin, niitä ei luokitella vauriotaimiin alle 0,5 metrin etäisyydellä vaurioituneesta kasvatuskelpoisen puulajin taimesta oleva täydentävä taimi jätetään lukematta koealamittauksessa (koska kasvatuskelpoisen puulajin taimi on jo luettu) kun kaikki koealat on mitattu, lasketaan taimien keskiarvo puulajeittain jos kuviolla on kasvatuskelpoisten puulajien taimia metsälain vähimmäismäärä ( kpl/ha) tai enemmän, niin täydentäviä taimia ei huomioida runkoluvussa jos kuviolla on kasvatuskelpoisten puulajien taimia vähemmän kuin metsälain vähimmäismäärä, täydentäviä taimia otetaan mukaan kuvion runkolukuun niin paljon, että vähimmäismäärä täyttyy, kuitenkin enintään 20 % vähimmäismäärästä (mäntyvaltaiset taimikot 300 kpl/ha) tai pohjoisen Suomen alueella 50 % vähimmäismäärästä (mäntyvaltaiset taimikot 600 kpl/ha) Esimerkkejä kuivahkon kankaan (VT) mäntytaimikko koevahingoittumattomat kpl/ha vaurioituneet kpl/ha ala mänty hieskoivu mänty (IV) koealalla jossa mäntyjä < 2000 kpl, luetaan hies koivun taimia niin paljon, että taimia yhteensä 2000 kpl lasketaan taimien keskiarvo mäntyjä 1057 kpl/ha (kasvatuskelpoinen puulaji) hieskoivuja hyväksytään = 443 kpl/ha taimikon tiheys ennen vahinkoa = 1500 kpl/ha k.arvo kokonaan tuhoutuneet taimet = 143 kpl/ha Tuoreen kankaan kuusitaimikossa on mitattu kuusia 800 kpl/ha ja hieskoivuja 2400 kpl/ha. Paljonko hieskoivuja voidaan lukea mukaan? Saako taimikko korvausta? Kuusivaltaisessa taimikossa tulee olla taimia vähintään 1500 kpl/ha Täydentävän puulajin hieskoivun taimia voidaan lukea mukaan enintään 20 % vähimmäismäärästä eli 300 kpl/ha Taimikko ei ole ollut kasvatuskelpoinen ennen hirvivahinkoa (taimia yhteensä 1100 kpl/ha) Taimikolle ei voida myöntää korvausta, koska korvaus olisi suurempi kuin taimikon käypä arvo. Miten täydentävät puulajit huomioidaan, jos esim. syödyn männyn taimen lähellä (alle 0,5 m) on toinen luontaisesti syntynyt hieskoivun taimi? Miten huomioidaan kokonaisuutena näiden täydentävien tainten osuutta? Jos täydentävät taimet luetaan mukaan (kasvatuskelpoisten puulajien taimien määrä on alle vähimmäismäärän), luetaan vaurioitunut mänty Jos kasvupaikka on soistunut kangasmaa, turvemaa luetaan vahingoittumaton hieskoivu Koko kuviolla täydentävien taimien osuus voi olla enintään 20 % (50 %) vähimmäismäärästä, osuutta ei määritellä koealakohtaisesti Minkä verran täydentävien taimien koko voi poiketa varsinaisesta taimikosta? Täydentävien taimien tulee kooltaan kuulua kasvatettavaan jaksoon Lisäksi on otettava huomioon tilajärjestys, aukkopaikassa pidempi tai lyhyempikin taimi voidaan lukea mukaan

7 Vaurioituneet taimet, toistuva vahinko Koealalta lasketaan kaikki hirvieläinten vahingoittamat taimet, jotka ovat olleet ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia. Vahingoittuneet taimet luokitellaan puulajin ja syntyneen vahingon perusteella vaurioluokkiin. Mikäli vahingoittuneen taimen läheisyydessä alle 0,5 m:n etäisyydellä on vahingoittumaton taimi, ei vaurioitunutta tainta lasketa mukaan taimimäärään. Puulajikohtaiset vaurioluokat on määritelty asetuksessa riistavahingoista (309/2013) (liite 4). Taimikon vahingoittunut pääpuulaji on se kasvatuskelpoinen puulaji, joka on mahdollista kasvattaa päätehakkuuseen asti, tai se puulaji, jonka hyväksi taimikonhoitotyöt on tehty tai tullaan tekemään. Useamman kuin yhden puulajin taimikossa jokainen taimi luokitellaan oman puulajikohtaisen vaurioluokituksensa mukaisesti, mutta kuviolle merkitään vahingoittuneeksi puulajiksi vain pääpuulaji. Muiden tuhonaiheuttajien kasvatuskelvottomaksi vahingoittamia taimia ei lasketa mukaan taimimäärään eikä oteta huomioon puuston kasvu- ja laatutappiokorvausta laskettaessa. Vahingonaiheuttajan määrittämiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Taimikossa saattaa esiintyä hirvieläinvahinkoja, mutta pääasiallinen tuhonaiheuttaja ei olekaan hirvieläin, vaan kyseessä on myyrätuho, versoruoste tms. Vaikka käytännön arviointityössä kohteella käytettävä aika on rajallinen, tulee tuhonsyyn tulkinta tehdä kuitenkin aina perusteellisesti, jotta varmistetaan, että kyseessä on hirvieläimen aiheuttama vahinko. Jos vahinkoalueella tehdään täydennys- tai uudelleenviljely hirvieläinten ja muiden tuhonaiheuttajien yhteensä aiheuttamien vahinkojen vuoksi, voidaan korvausta täydennys- ja uudelleenviljelystä maksaa siltä osin kuin vahingot ovat hirvieläinten aiheuttamia. Kolme vuotta vanha vahinko Hirvivahingon arviointi on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Vahingon arvioinnille on asetettu lyhyehkö määräaika sen vuoksi, että maastotarkastuksessa vahingon aiheuttajaa ei voida varmuudella todeta enää muutaman vuoden kuluttua. Tällä pyritään siihen, että muiden tuhonaiheuttajien vahingot voidaan luotettavasti erottaa hirvivahingoista. Korvattavan vahingon tulee olla syntynyt em. ajan kuluessa eikä yksittäisten taimien sitä vanhempia syöntejä voida laskea mukaan vahinkoon. Kolmen vuoden aika lähdetään laskemaan vahingon syntymisestä. Käytännössä vahingon syntymisen ajankohdan tarkka toteaminen voi kuitenkin olla vaikeaa tuoretta vahinkoa lukuun ottamatta. Onko vahinko syntynyt keväällä vai syksyllä vai onko syöntiä tapahtunut molempina aikoina? Tämän vuoksi 3 vuoden aikaa joudutaan useimmiten tarkastelemaan täysinä kalenterivuosina. Jos taimikko on syöty vuonna 2010, niin vuonna 2011 vahinko on 1 vuotta vanha vuonna 2012 vahinko on 2 vuotta vanha vuonna 2013 vahinko on 3 vuotta vanha vuonna 2014 vahinko on yli 3 vuotta vanha vahinko. Vuonna 2013 arvioinnissa otetaan siis mukaan v ja sen jälkeen syntyneet vahingot.

8 8 Toistuva vahinko Arvioitaessa taimikon kasvatuskelpoisuutta ennen vahinkoa sellaisessa taimikossa, jossa on hirven aiheuttamia toistuvia tuhoja, käytetään myöhemmissä vahinkoarvioissa taimikon tiheytenä taimikon tiheyttä ennen ensimmäistä vahinkoarviota. Jos taimikon tiheys ennen vahinkoa on ensimmäisessä vahinkoarvioinnissa ollut havupuuvaltaisessa taimikossa yli 1500/1200 kpl/ha ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa yli 1100 kpl/ha, taimikko on taimimäärän suhteen kasvatuskelpoinen myös myöhemmässä arvioinnissa vaikka tiheys ennen uutta vahinkoa olisikin alle 1500/1200 kpl/ha tai 1100 kpl/ha. Jos vahinkoalalle on edellisen vahingon jälkeen tehty täydennys- tai uudelleenviljely tai alalle on syntynyt luontaisesti täydennys- tai uudelleenviljelyä vastaava määrä kehityskelpoisia taimia, taimikon kasvatuskelpoisuus arvioidaan normaalisti (tiheys ennen viimeistä 3 vuoden aikana tapahtunutta hirvivahinkoa). Jos taimikossa on ensimmäisen vahinkoarvion jälkeen tapahtunut merkittävästi muiden tuhonaiheuttajien (myyrätuho, versoruoste) aiheuttamia vahinkoja, taimikon kasvatuskelpoisuus arvioidaan myöhemmissä vahinkoarvioissa normaalisti. Vahingon arvioimisessa toistuvasti syödyssä taimikossa on olennaista se, mitkä taimet ovat olleet kasvatuskelpoisia ennen viimeistä (3 vuoden aikana tapahtunutta) vahinkoa. Kasvatuskelpoisiksi taimiksi katsotaan vahingoittumattomat taimet sekä ne taimet, joissa on ollut 1 tai 2 vaurioluokan vahinko ennen viimeistä vahinkoa. Ensin on siis selvitettävä mitkä taimet ovat olleet kasvatuskelpoisia ja mitkä taimet kasvatuskelvottomia ennen viimeistä 3 vuoden aikana tapahtunutta vahinkoa. Sen jälkeen kasvatuskelpoisiksi luokitellut taimet luokitellaan uuden, viimeisen 3 vuoden aikana tapahtuneen vahingon perusteella vaurioluokkiin. Pensastuneella taimella tarkoitetaan tainta, jossa päärankaa ja sivuoksia on syöty niin voimakkaasti, että taimesta ei voi kehittyä enää laadultaan tukkipuuta, vaikka se saisi kehittyä häiriöttä. Pensastunut taimi kuuluu vaurioluokkaan IV eli rinnastetaan kuolleeseen taimeen Poikkeavat koealat Normaalisti ympäristöstään täysin poikkeava kohta kuviolla (soistunut painanne, kallio tms.) tulee kuvioida omaksi kuvioksi ja poistaa mitattavasta kuviosta. Alla on kuvattu menettelytapa silloin, kun kuviolla muutama yksittäinen ylitiheä koeala vaikuttaa vääristävästi koko kuvion keskiarvoon. Koeala on poikkeava, kun sen mittaustulos on vähintään kolminkertainen verrattuna koealojen mediaaniin ja koealakohtainen runkoluku on vähintään 4000 kpl/ha. Mittaustulosta tarkastellaan ositteittain, jokaisen vaurioluokan sekä vahingoittumattomien taimien runkolukua erikseen. Poikkeavia koealoja voi olla enintään 20 % kuvion koealoista. Jos niitä on enemmän, ne eivät ole enää poikkeavia, vaan kuuluvat kuvion keskiarvoon. Kun koealalla on poikkeava määrä vaurioituneita taimia, koeala erotetaan osakuvioksi, jonka pinta-ala on koealan edustama osuus koko kuvion pinta-alasta. Kun koealalla on poikkeava määrä vahingoittumattomia taimia, koealan tiedot poistetaan laskelmasta ja koealan edustama osuus vähennetään kuvion pinta-alasta. Jos pintaalavähennys tehdään, perusteet tulee kirjata vahinkoarvion lisätietoihin.

9 9 Esimerkki mäntytaimikko, pinta-ala 1,0 ha, taimikon arvo 1000 e/ha Kuvio 1 Koealalla poikkeava määrä vaurioituneita taimia koeala ei vaurioita I II III IV yhteensä keskiarvo mediaani Koealalla 5 merkittävä vaikutus IV-vaurioluokan taimimäärään koeala erotetaan omaksi osakuvioksi Kuvio 1 osa 1 9 koealaa 0,9 ha kasvu- ja laatutappiokorvaus 329 euroa keskiarvo Kuvio 1 osa 2 1 koeala 0,1 ha kasvu- ja laatutappiokorvaus 66 euroa keskiarvo Kuvio 2 Koealalla poikkeava määrä vahingoittumattomia taimia koeala ei vaurioita I II III IV yhteensä keskiarvo mediaani Koealalla 5 merkittävä vaikutus vahingoittumattomien taimimäärään poikkeavan koealan tiedot ja pinta-alan osuus poistetaan laskelmasta Kuvio 2 9 koealaa 0,9 ha kasvu- ja laatutappiokorvaus 204 euroa keskiarvo

10 Kaksijaksoiset taimikot Kaksijaksoisessa taimikossa on kaksi selvää kasvatettavaa jaksoa, ylempi jakso ja alempi jakso. Alemman jakson taimet ovat pituudeltaan alle puolet ylemmän jakson taimien valtapituudesta. Alempaa jaksoa ei pidä sekoittaa alikasvokseen, joka ei ole kasvatettavaa jaksoa. Kaksijaksoisessa taimikossa on voinut vaurioitua joko ylempi tai alempi jakso, jolloin koealatiedot täytetään vain vahingoittuneen jakson taimille. Vahinkoa on voinut syntyä myös molemmissa jaksoissa, jolloin molemmista jaksoista täytetään omat koealat. Toimenpideehdotus tehdään aina ottaen huomioon molemmat jaksot. Hirvieläinten verhopuustolle aiheuttamia vahinkoja ei arvioida. Epätasaisessa taimikossa taimet ovat eripituisia, mutta taimikossa on vain yksi kasvatettava jakso. Kasvatettavaan jaksoon luetaan taimet, jotka ovat pituudeltaan yli puolet valitsevan jakson valtapituudesta. Valtapituutta määritettäessä mukaan ei lueta selvästi etukasvuisia taimia. Tämän lisäksi tulee huomioida taimikon tilajärjestys, aukkopaikassa lyhyempikin taimi voi olla kasvatettava taimi, ja taimikon normaali ryhmittäinen pituusvaihtelu. Taimia joiden pituus on alle puolet vallitsevan jakson valtapituudesta, ei lueta kasvatuskelpoisiin taimiin vaan ne ovat alikasvosta (= toisen jakson taimia). Alikasvos on kasvatettavan jakson tai jaksojen alle luontaisesti syntynyttä taimistoa, jolla on merkitystä ainoastaan taimikon tulevia toimenpiteitä suunniteltaessa. Sille ei määritetä vaurioluokkia. Toisen jakson taimien (alikasvos) lukumäärä lasketaan silloin, kun tuho on ollut niin voimakas, että joudutaan harkitsemaan täydennys- tai uudelleenviljelyä. Esim. Tuore kangas (MT) viljelty pääpuulaji mänty on syöty. Tilalle on kasvanut alikasvoksesta täystiheä kuusen taimikko. Kasvutappiota on varmasti syntynyt, mutta syntyykö korvattava vahinko? Jos syntynyt kuusen taimikko on pituudeltaan yli ½ vallitsevan jakson pituudesta, mänty ja kuusi luokitellaan vaurioluokkiin korvaus? (tuskin jos kuusen taimikko on täystiheä) Jos syntynyt kuusen taimikko on pituudeltaan alle ½ vallitsevan jakson pituudesta, kyse on joko kaksijaksoisesta taimikosta (ylempi jakso mänty vaurioitunut, alempi kuusi ei vaurioita) tai kuusi muodostaa taimikossa alikasvoksen eli toisen jakson molemmissa tapauksissa mänty luokitellaan vaurioluokkiin korvaus kuusen taimikosta syntyy uusi taimikko, ei täydennys- tai uudelleenviljelyesitystä Valtapituuden määrittäminen Valtapituus koealalla tarkoittaa ympyräkoealan paksuimman puun pituutta ennen vahinkoa. Jos arviointi tehdään kasvukauden jälkeen (syksyllä), on pituudesta vähennettävä kasvukauden aikana syntynyt pituus. Valtapituus määritetään 100 m 2 (säde 5,64 m) koealalta, määrittelyssä huomioidaan sekä vahingoittumattomat että vahingoittuneet taimet. Mukaan ei lueta kasvatettavasta jaksosta kooltaan selvästi poikkeavia etukasvuisia taimia. Pituus arvioidaan 0,1 metrin tarkkuudella. Taimikon valtapituus ennen vahinkoa saadaan koealamittausten keskiarvona. Korvauksen laskennassa käytettävä taimikon arvo määräytyy puulajin, kasvupaikkatyypin ja taimikon valtapituuden perusteella, joten pituuden määrittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Mikäli hirvieläimet ovat vahingoittaneet taimikkoa useana vuonna peräkkäin ennen arviointia, valtapituutena käytetään pituutta, joka vastaavalla kasvatuskelpoisella vahingoittumattomalla taimella olisi ollut ennen viimeisintä vahinkoa. Näin menetellen saadaan eliminoitua aiempien vahinkojen vaikutukset taimikon pituuteen.

11 11 Esimerkki vahingoittumaton taimi (verrokki) ja taimi, joka on syöty vuonna 1 ja vuonna 3 arviointi tehdään vuonna 3 minkä pituinen taimikko on tuhoutunut? 160 cm ARVIOINTI vuosi 1 vuosi 2 vuosi 3 kevät syksy kevät syksy kevät syksy 140 cm 120 cm 100 cm 80 cm 100 cm 80 cm 120 cm 100 cm 120 cm 100 cm 140 cm 120 cm 140 cm 100 cm 160 cm 120 cm PITUUS ennen vahinkoa 100 cm 100 cm 100 cm 120 cm 120 cm vastaavalla ehjällä 140 cm 140 cm ennen viimeisintä vahinkoa 2.3. Toimenpide-ehdotuksien arviointi Taimikonhoitotarve Korvauksen laskennassa käytettävä summa-arvomenetelmän aputaulukoista haettu taimikon arvo soveltuu sellaisenaan vain säännöllisesti hoidettujen taimikoiden arvonmääritykseen. Mikäli taimikko on ylitiheä tai muuten vajaatuottoinen on taimikon arvoa alennettava. Taimikonhoitotarpeen arvioimisen tarkoituksena on huomioida hoitamattomuuden vaikutus taimikon arvoon. Mikäli toimenpide-ehdotuksena on taimikonhoitotarve, laskentaohjelma vähentää aputaulukosta haetusta taimikon arvosta taimikonhoitotyön kustannuksen. Taimikon arvon voidaan katsoa alentuneen hoitamattomuuden vuoksi kun kasvatettavan jakson runkoluku on yli 5000 kpl/ha ja taimikko on pituutensa puolesta mahdollista hoitaa taimikonhoitona (ylitiheyttä 3000 kpl/ha) taimikon varhaishoitovaiheessa, kun kasvatettavan jakson runkoluku on yli 7000 kpl/ha (ylitiheyttä 3000 kpl/ha) Taimikon perkauksen tarve on syytä merkitä taimikonhoitotarpeena, mikäli lehtipuuvesakko uhkaa pääpuulajina olevaa havupuuta, erityisesti silloin kun pitemmät koivut piiskaavat pienempiä mäntyjä. Yleensäkin lehtipuusto mäntytaimikossa on aina metsänhoidollisesti haitallisempaa kuin mäntyjen ylitiheys. Taimikonhoitotarvetta mietittäessä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että metsäsuunnittelussa taimikonhoidon kiireellisyysluokka olisi heti Täydennys- ja uudelleenviljelyn edellytykset Hirvieläimen aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat vahinkoalueen välttämättömästä täydennys- tai uudelleenviljelystä.

12 12 Täydennysviljely voidaan tehdä silloin, kun hirvivahingon seurauksena taimikon kasvatuskelpoisten taimien määrä on pienempi kuin metsälaissa kasvatuskelpoiselle taimikolle asetettu vähimmäismäärä ja täydentäminen on metsänhoidollisesti perusteltua (taimien pituus). Uudelleenviljely voidaan tehdä silloin, kun taimikon tiheys on ennen vahinkoa ylittänyt kasvatuskelpoisten taimien vähimmäismäärän ja kasvatuskelpoisten taimien määrä on hirvivahingon seurauksena laskenut alle 600 kpl/ha (E-S) ja alle 500 kpl/ha (P-S). Täydennys- tai uudelleenviljelyn edellytysten täyttymistä arvioitaessa, kasvatuskelpoisten taimien määrään luetaan mukaan vahingoittumattomat taimet sekä vahinkoluokkiin I ja II kuuluvat taimet. Kasvatuskelpoisten/hyväksyttävien taimien vähimmäismäärät (VNA 11 ) pohjoisen Suomen alueella a) havupuuvaltaisissa taimikoissa 1200 tainta/ha; b) lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1100 tainta/ha keskisessä ja eteläisessä Suomessa a) havupuuvaltaisissa taimikoissa 1500 tainta/ha; b) lehtipuuvaltaisissa taimikoissa 1100 tainta/ha 2.4. Taimikkovaihetta varttuneemman puuston arviointi Taimikkovaihetta varttuneemmissa puustoissa hirvieläimien aiheuttamat vahingot ovat joko hampailla kaluamisen tai sarvilla hankaamisen seurauksena syntyneitä kuorivaurioita. Seuraavassa kuvattavaa menetelmää käytetään silloin, kun vahinkokuvion puusto on pidempää kuin mitä hirvivahinkoarvioinnin aputaulukon suurimmat pituusluvut ovat ja vahingoittuneelle puustolle voidaan laskea hakkuuarvo. Korvaus lasketaan vahingoittuneiden puiden odotusarvolisän menetyksenä, ei hakkuuarvon menetyksenä. Maastomittaus suoritetaan linjoittaisena ympyräkoeala-arviointina kuten taimikkovahingoissakin. Vahinkokuvion ollessa pieni voidaan käyttää myös yksinpuin lukua (tällöin vahinkokuviolta tehdään vain yksi koeala, jonka pinta-alaksi merkitään koko kuvion pinta-ala). Ennen mittauksia on arvioitava onko kuviolla harvennustarve lähivuosina. Korvaus lasketaan niiden hirvieläimen vahingoittamien puiden perusteella, jotka jätettäisiin seuraavan harvennuksen yhteydessä jäljelle. Jos seuraavassa harvennuksessa poistettavia puita ei voida riittävällä varmuudella yksilöidä (harvennus ajoittuu kauas tulevaisuuteen tai kuvio on vasta harvennettu), korvaus lasketaan kaikille hirvieläimen vahingoittamille puille. Kultakin koealalta luetaan kaikki vahingoittumattomat puut ja kaikki hirvieläinten vahingoittamat puut vahingoittuneet puut luokitellaan kuorivaurion vakavuuden perusteella vaurioluokkiin mitataan keskipituus, pohjapinta-ala/keskiläpimitta, puuston ikä arvioidaan puulajisuhteet ja tukkipuuosuus puulajeittain Korvauksen laskenta 1. Lasketaan kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä (kpl/ha) Mukaan lasketaan puolet niistä puista, joilla on pieni kuorivaurio sekä kaikki puut, joilla on suuri kuorivaurio. 2. Lasketaan vahinkoalueen puustolle hakkuuarvo ennen hirvivahinkoa (euroa/ha) Lasketaan vahinkoalueen puuston kuutiomäärä (m 3 /ha) ja jaetaan puusto maastossa mitattujen tietojen pohjalta puutavaralajeihin. Puutavaralajit hinnoitellaan asetuksen (309/2013) liitteen 5 kantohinnoilla.

13 13 3. Lasketaan kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo (euroa/ha) Kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä (kohdasta 1) jaetaan vahinkoalueen kokonaisrunkoluvulla ja kerrotaan se vahinkoalueen puuston hakkuuarvolla (kohdasta 2) 4. Lasketaan odotusarvolisä kokonaan tuhoutuneille puille (euroa/ha) Vahinkoalueen puulajin, kasvupaikkatyypin ja puuston iän perusteella haetaan aputaulukosta vahinkoalueen puustolle odotusarvokerroin. Odotusarvolisä saadaan vähentämällä odotusarvokertoimesta luku 1 ja kertomalla tämä kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvolla (kohdasta 3) 5. Lasketaan odotusarvolisän menetys (euroa) Odotusarvolisä (kohdasta 4) kerrotaan vahinkoalueen pinta-alalla. Esimerkki korvauksen laskennasta taimikkovaihetta varttuneemmalle puustolle Etelä-Savo (Etelä-Suomi) Kasvupaikkatyyppi: lehtomainen kangas Kuvion pinta-ala: 2,4 ha Puulaji: kuusi Puuston ikä: 35 vuotta Hirvieläinten vahingoittamat puut A B Keski- Vahingoittu- Vaurioluokka 3 Vaurioluokka 4 Keski- ppa läpi- Puulajisuhteet Tukkipuuosuus mattomat PIENI kuori- SUURI kuori- pituus m 2 /ha mitta % puut kpl/ha vaurio kpl/ha vaurio kpl/ha m cm mä ku ko mä ku ko Runkoluku ennen vahinkoa Kokonaan tuhoutuneiden puiden lukumäärä TIH = 1200 kpl/ha (vahingoittumattomat + harv. jäävät vahingoittuneet) TUH = 0,5 * A + B = 275 kpl/ha Puusto ennen vahinkoa tilavuus 96 m 3 /ha ku kuitua 76 m 3 /ha * 23,54 euroa/m 3 = 1789 euroa/ha ku tukkia 18 m 3 /ha * 47,55 euroa/m 3 = 856 euroa/ha Hakkuuarvo yhteensä HAK 1 = 2645 euroa/ha Kokonaan tuhoutuneiden puiden hakkuuarvo HAK 2 = TUH/TIH * HAK 1 = 606 euroa/ha Odotusarvokerroin (aputaulukosta puulajin, kasvupaikkatyypin ja iän perusteella) = 1,8 Odotusarvolisä Korvaus ODOL = (odotusarvokerroin - 1) * HAK 2 = 485 euroa/ha KOR = ALA * ODOL = 1164 euroa

14 14 3. VAHINGON KORVAAMINEN 3.1. Korvattava vahinko Hirvieläimen aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston arvon merkittävästä alenemisesta, taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta sekä vahinkoalueen välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä. Korvauksen enimmäismäärä ei saa ylittää vahingoittuneen omaisuuden käypää arvoa (RVL 9 ). Silloin kun taimikko on ennen hirvieläimen aiheuttamaa vahinkoa ollut kasvatuskelpoinen (ML 8.1, VNA 11, 12 ), korvaus voidaan maksaa. Jos taimikko ei ole ollut kasvatuskelpoinen, taimikon arvo ei ole voinut merkittävästi alentua eikä korvausta voida maksaa. Riistaeläimen aiheuttama vahinko korvataan, jos korvauksen hakijalle aiheutuneiden riistavahinkolaissa tarkoitettujen vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuotta kohti on enemmän kuin 170 euroa. Jos vahinko korvataan, maksetaan korvaus myös korvauksen hakijan maksamista vahingon selvittämisen kannalta tarpeellisista ja kohtuullisista vahingon arviointikustannuksista Puuston arvon merkittävä aleneminen Korvausta ei makseta, jos kasvatuskelpoisten puulajien vahingoittumattomien taimien lukumäärä tasaisesti jakaantuneena ylittää metsänhoitosuositusten mukaiset metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet. Metsänhoitosuositusten tavoitetiheys Metsänuudistamisen tavoitteena on taimikko, jossa on varsinaisen taimikonhoidon jälkeinen metsänhoitosuositusten mukainen määrä taimia. Metsänuudistamisen tavoitteena olevat taimitiheydet puulajeittain ovat taulukossa seuraavalla sivulla. Hirvieläimen aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat taimikon arvon merkittävästä alenemisesta. Taimikon arvo alenee merkittävästi, kun taimikonhoidon jälkeen taimikossa on vahingoittumattomia taimia vähemmän kuin 2000 kpl/ha (mänty). Silloin joudutaan kasvattamaan puustoa, jossa on laatuvikoja ja jonka kasvussa on menetetty esimerkiksi 2 vuotta. Taimien jakaantumisen tasaisuuden määrittäminen koealatietojen perusteella Korvausta ei makseta, jos vahingoittumattomia taimia on tasaisesti jakaantuneena enemmän kuin metsänuudistamisen tavoitteena oleva tavoitetiheys. Jos vahingoittumattomien taimien määrä on yli tavoitetiheyden, mutta taimet ovat kuviolla epätasaisesti jakaantuneena, korvaus maksetaan. Vahingoittumattomien taimien jakaantumisen tasaisuus/epätasaisuus ratkaistaan koealakohtaisten taimimäärien vaihtelun perusteella. Vahingoittumattomat taimet katsotaan epätasaisesti jakaantuneeksi silloin, kun vähintään 1/3 koealoista on sellaisia, joissa vahingoittumattomia taimia on 60 % tai vähemmän kyseisen puulajin tavoitetiheydestä. Seuraavalla sivulla on taulukko koealakohtaisista kynnysarvoista sekä asiaa valaiseva esimerkki.

15 15 Tavoitetiheydet ja koealakohtaiset kynnysarvot puulaji tavoitetiheys kpl/ha kynnysarvo 60 % (kerroin 200) mänty kpl tai vähemmän kuusi kpl tai vähemmän rauduskoivu kpl tai vähemmän hieskoivu kpl tai vähemmän lehtikuusi kpl tai vähemmän ESIMERKKI mäntytaimikko, vahingoittumattomia yli 2000 kpl/ha tiheys ennen vahinkoa koe ala vahingoittumattomat vaurioituneet IV luokka tiheys ennen vahinkoa koe ala vahingoittumattomat vaurioituneet IV luokka % tavoitetiheydestä = 1200 kpl/ha 60 % tavoitetiheydestä = 1200 kpl/ha vahingoittumattomia 1200 kpl/ha tai vähemmän vahingoittumattomia 1200 kpl/ha tai vähemmän 2 koealalla = 17 % koealoista 4 koealalla = 1/3 eli 33 % koealoista taimet ovat tasaisesti jakaantuneena taimet ovat epätasaisesti jakaantuneena korvausta ei makseta korvaus maksetaan Täydennys- ja uudelleenviljelyn korvausmenettely Vahinkoalan välttämättömästä täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä aiheutuvan korvauksen laskemisessa otetaan huomioon kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat metsänviljelyaineiston hankkimisesta, viljelytoimenpiteen tai uudistamisen edellyttämästä suunnittelusta, työnjohdosta ja työstä. Kustannusten määrittämisessä noudatetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuja säännöksiä (RVL 21 ). Täydennysviljelystä tai uudelleen metsityksestä aiheutuvan korvauksen maksaminen edellyttää, että toimenpiteestä laaditaan edellä olevaan riistavahinkolain kohtaan viitaten kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa metsänuudistamisessa sovellettavaa käytäntöä noudattaen suunnitelma ja kustannusarvio. Korvaukseen ei voida sisällyttää mahdollisia taimisuojia, heinäntorjunta-aineita ja niiden hankinnasta aiheutuneita kustannuksia. Toimenpiteen toteutuksen maksatuksissa noudatetaan vastaavasti rahoituslain metsänuudistamisessa sovellettavia periaatteita.

16 16 Täydentämistä tai uudelleenmetsittämistä koskevat työt on syytä toteuttaa vasta korvauspäätöksen ja siihen liittyvän suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Näin toimittaessa maanomistaja saa varmuuden korvauksen myöntämisestä. Toisaalta riistavahinkolaista ei löydy oikeudellista perustetta evätä korvausta, vaikka työt olisi aloitettu vahinkoarvion jälkeen, ennen varsinaista korvauspäätöstä. Jos vahinkoalueella tehdään täydennys- tai uudelleenviljely hirvieläinten ja muiden tuhonaiheuttajien yhteensä aiheuttamien vahinkojen vuoksi, voidaan hirvieläinten aiheuttamasta vahingosta maksettavaan korvaukseen sisällyttää täydennys- tai uudelleenviljelyn kustannuksista se osuus, mikä aiheutuu hirvieläinten aiheuttamista vahingoista. Osuus lasketaan hirvieläinten aiheuttamien kasvatuskelvottomien taimien perusteella. Kuusi hyväksytään hirvivahinkovaroin viljeltäväksi puulajiksi kuivahkolle kankaalle (VT) silloin, kun on kysymyksessä hirvien talvilaidunalue, tuhot mäntytaimikossa ovat toistuvia ja männyn viljely ei enää ole tarkoituksenmukaista Aiemmin maksetun korvauksen vähentäminen Korvauksen määrää laskettaessa otetaan vähennyksenä huomioon samalle vahinkoalalle korvauksen hakemista edeltävän 3 vuoden aikana taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta maksetut korvaukset (RVL 20.3 ). Vähennystä ei tehdä, jos vahinkoalalle on edellisen vahingon jälkeen tehty täydennys- tai uudelleenviljely vahinkoalalle on edellisen vahingon jälkeen syntynyt luontaisesti täydennys- tai uudelleenviljelyä vastaava määrä kehityskelpoisia taimia uudet vahingot kohdistuvat pääasiassa taimiin, jotka ovat edellisen vahingon jälkeen olleet vahingoittumattomia (pääasiassa = vähintään 75 %) Säännöksellä pyritään varmistamaan, ettei samaa vahinkoa korvattaisi toiseen kertaan. Yli 3 vuotta vanhoista vahingoista maksettuja korvauksia ei vähennetä uuden vahingon korvauksesta. Vuosilla tarkoitetaan vahingon syntymisvuotta. Aiemmin maksetun korvauksen huomioiminen koskee siis vain niitä tapauksia, joissa uusi arviointi (3 vuoden jakso taaksepäin) kohdistuu osin jo arvioituihin vahinkoihin ja uusi vahinko on lisäksi kohdistunut samoihin jo kertaalleen hirvieläimen vahingoittamiin taimiin. Mikäli aiemmin maksettu kasvu- ja laatutappiokorvaus tulee vähentää samalle alueelle kohdistuvasta uudesta kasvu- ja laatutappiokorvauksesta, ohjelmaan annetaan tieto vähennettävästä euromäärästä. Tämä on katsottava aiemmasta korvauspäätöksestä. Jos aiemmin maksettu korvaus vähennetään, niin uusi korvaus lasketaan käyttämällä taimikon tiheytenä tiheyttä ennen edellistä vahinkoa, ei nyt mitattua taimikon tiheyttä.

17 17 4. HIRVI-VIRTA OHJELMA 4.1. Hirvivahinkotarkastuksen tietojen tallentaminen Virta-järjestelmään ja Virtaan liittyvälle maastotallentimelle on lisätty hirvivahinkojen arviointiin tarvittavat kentät sekä raportit. Maastotallennin laskee korvausten määrittämisessä tarvittavat tiedot, jotka siirretään ja arkistoidaan Virtaan. Laskennoissa tarvittavat tiedot on tallennettu maastotallentimelle XML-tiedostoina. Maastotallennin päättelee käytettävät summaarvotaulukot sekä kantohinnat kiinteistötunnuksen kunta-kentän perusteella. Jotta hirvivahinkoarvion pohjatiedot voi ladata Virrasta tallentimelle, on Kemeran kustannuslajit 978 ja 979 tallennettava suunnittelun työosuudelle (tarkenne 2). Näin saadaan hankkeesta tarvittavat tiedot Virtaan jo arviointivaiheessa. Tarkastuksen voi kuitenkin aloittaa myös tyhjältä pohjalta tallentimella ja myöhemmin kytkeä tiedot Virrassa olevaan tarkastukseen. Ennen vahinkoarvioinnin suorittamista maastossa on aluksi hyvä kiertää ilmoitettu vahinkoalue kokonaisuudessaan läpi yleiskuvan saamiseksi vahingosta ja sen varmistamiseksi, että kyseessä on hirvieläinten aiheuttama vahinko. Vahinkoalueella tarkoitetaan vahinkoilmoituksessa ilmoitettua aluetta. Vahinkoalue jakaantuu yhdeksi tai useammaksi vahinkokuvioksi. Vahinkokuvioiden erottamisen perusteita ovat pääpuulaji, taimikon valtapituus, taimikonhoitotarve tai poikkeava jatkotoimenpide (täydennys-/uudelleenviljely). Vahinkokuvion pinta-alan alaraja on 0,1 ha. Vahinkokuviot ovat Virtajärjestelmän KOHDE-TASOLLA. Jokaisella vahinkokuviolla on vähintään yksi osakuvio. Osakuviot ovat Virta-järjestelmän OSAKOHDE-TASOLLA. Kullekin vahinkokuviolle KOHDE- TASOLLA kirjataan maastoarvioinnissa tiedot OSAKOHDE-, KOEALA- JA PUUTASOILLE. Hirvivahinkoarvion maastoarviointia varten valitaan käyttöliittymäksi Hirvivahinkotarkastus, jolloin tallentimella näkyvät vain hirvivahinkotarkastuksessa tarvittavat kentät. Tämä tapahtuu seuraavasti: Alapalkista valitaan kohta ASETUKSET, josta valitaan kohta VIRTA-ASETUKSET. Kohdasta KÄYTTÖLIITTYMÄ painetaan oikeassa reunassa olevaa nuolta, jolloin aukeavasta valikosta valitaan HIRVIVAHINKOTARKASTUS ja painetaan alapalkista OK. Pakolliset kentät on korostettu keltaisella. Silloin kun hakemus on Kemera- järjestelmässä, niin pohjatiedot siirtyvät tallentimelle suoraan Virta-järjestelmästä. Tyhjältä pohjalta tarkastusta tallentimella aloitettaessa tiedot syötetään manuaalisesti tallentimelle Maastoarvioinnissa käytettävien kenttien määrittely TARKASTUSTASO Maanomistaja. Korvauksen hakijan/maanomistajan nimi selvitetään ja viimeistään ennen maksatusta tarkistetaan, että Virtaan Asteesta haettu maanomistajatieto on oikea. Kiinteistötunnuksen kunta. Valtakunnallisen kiinteistötunnusjärjestelmän kuntanumero KOHDETASO (Kuviotaso) Kuvion tai kohteen numero. Esim. 203 ja tarvittaessa alakuvion numero (käytä desimaalipistettä). Kuviokohtainen lisätieto (LISATK). Lisätietoihin voidaan kirjoittaa tarvittaessa vapaamuotoista tekstiä tarkentamaan tarkastustietoa. Kirjoitettu teksti tulostuu valmiiseen Hirvieläinvahingon arviokirja-tulosteeseen lisätiedoksi. OSAKOHDETASO (Osakuviotaso) Osan numero. Jokaisesta hakemuskuviosta tehdään vähintään yksi osakuvio.

18 18 Osan havaittu määrä. Pinta-ala voidaan merkitä Virtaan ja maastotallentimelle 0,01 hehtaarin tarkkuudella. Pienin sallittu pinta-ala on 0,1 ha. Osan itä- ja pohjoiskoordinaatit. Hyväksytään nollaa suuremmat kokonaisluvut, pohjoinen (N) 7-numeroa, itä (E) 6-numeroa, joiden viimeinen numero on nolla (10 metrin tarkkuus). Aiempi korvaus euroa (akor). Mikäli aiemmin maksettu korvaus vähennetään, niin se merkitään tähän kohtaan euroina. Samalla uusi korvaus lasketaan käyttämällä taimikon tiheytenä tiheyttä ennen edellistä vahinkoa, ei nyt mitattua taimikon tiheyttä. Tämän vuoksi käyttäjän on manuaalisesti poistettava tallentimen laskema arvo ja muutettava osakuvion tiheydeksi kohtaan RLK tiheys ennen edellistä vahinkoa. Taimikonhoitotyön tarve (tata). Arvolistalla on valmiina vaihtoehdot 1 = kyllä, 2 = ei. Muita ei hyväksytä. Mikäli vastaus on kyllä, ohjelma vähentää aputaulukosta haetusta taimikon arvosta taimikonhoitotyön kustannuksen. Toimenpide-ehdotus (toe). Arvolistalla on valmiina vaihtoehdot: 11=ei toimenpiteitä, 12=täydennysviljely ja 13=uudelleenviljely. Muita ei hyväksytä. Pääpuulaji (ppl). Tallentimen ja Virran hakulistalla ovat valmiit vaihtoehdot. Kuvion puuston vahingoittunut puulaji on se kasvatuskelpoinen puulaji, joka on mahdollista kasvattaa päätehakkuuseen asti, tai se puulaji, jonka hyväksi taimikonhoitotyöt on tehty tai tullaan tekemään. KOEALATASO Koealan itä- ja pohjoiskoordinaatit (ikd ja pkd). Hyväksytään nollaa suuremmat kokonaisluvut, pohjoinen (N) 7-numeroa, itä (E) 6-numeroa, joiden viimeinen numero on nolla (10 metrin tarkkuus). Koealan valtapituus (vpit). Taimikon valtapituus ennen vahinkoa. Valtapituus määritetään koealan paksuimman puun pituutena 100 m 2 koealalta. Määrittelyssä on huomioitava sekä vahingoittumattomat että vahingoittuneet taimet. Mukaan ei lueta kasvatettavasta jaksosta kooltaan selvästi poikkeavia etukasvuisia taimia. Hyväksytään vain nollaa suurempi luku. Pituus merkitään metreinä 0,1 metrin tarkkuudella. Mikäli hirvieläimet ovat vahingoittaneet taimikkoa useana vuonna peräkkäin ennen maastoarviointia, valtapituutena käytetään pituutta, joka vastaavalla vahingoittumattomalla taimella olisi ollut ennen viimeistä vahinkoa. Toisen jakson taimet kpl (tjt). Luetaan niissä tapauksissa, kun on syytä epäillä mahdollista täydennys-/uudelleenviljelyn tarvetta. Toisen jakson taimia ei pidä sekoittaa kaksijaksoisen taimikon alempaan jaksoon. PUUTASO Puutasolle merkitään kaikki vahingoittumattomat kasvatuskelpoiset taimet sekä kaikki hirvieläinten vahingoittamat taimet, jotka ovat olleet ennen vahinkoa kasvatuskelpoisia. Alle 0,5 metrin etäisyydellä toisistaan olevista taimista lasketaan vain yksi taimi mukaan siten, että mikäli vahingoittuneen taimen läheisyydessä alle 0,5 m:n etäisyydellä on vahingoittumaton taimi, ei vahingoittunutta tainta lasketa mukaan taimimäärään. Riistavaurioluokka (rvl). Maastotallentimen puutietotasolle puut luokitellaan vaurioluokittain. Riistavaurioluokkien koodit ovat seuraavat: 1=I, 2=II, 3=III, 4=IV, 5=pieni kuorivaurio, 6=suuri kuorivaurio. Luokkia 1-4 käytetään taimikoissa ja kuorivaurioita 5-6 varttuneemmissa metsissä. Vaurioluokkaa I käytetään vain puulajeilla 1 = mänty ja 8 = muu havupuu. Ennen kunkin jakson tietojen tallennusta tarkastajan on päätettävä, käyttääkö hän arvoja 1-4 vai arvoja 5-6. Puulajikohtaiset vaurioluokat ovat liitteessä 3. Tallennettavilta tiedoiltaan identtiset puut voidaan summata samalle puutietoriville siten, että niiden lukumäärä merkitään LKM- kenttään.

19 Maastoarvioinnin suorittaminen maastotallentimella Perusohje VIRTA-JÄRJESTELMÄ AMKV käyttäjätunnus-salasana-tietokanta metipro1 Mene VIRTA järjestelmään ja valitse KEMERA TARKASTUKSET Kirjoita kemeranumero ja paina kuvaketta TEE HAKU Täytä kohdat: - Kohdevalinta = 3 (harkinta) - Ilm. p-ala (hakemuksessa mukana olevien kuvioiden kokonaispinta-ala) - Tarkastaja (muodossa sukunimi etunimi JP alueyksikkö, hae arvolistalta) - Tark.kohde ja Ilm.määrä (hakemuksessa oleva kuvio/kuviot ja niiden pinta-ala) Paina yläpalkissa toisena vasemmalta olevaa kuvaketta (levyke) TALLENNA Tästä eteenpäin tulet tarvitsemaan näytössä olevaa numerosarjaa VIRTANUMERO Tämän jälkeen sulje näyttö vasemmassa yläkulmassa olevasta juoksijan kuvasta, tulet VIRTA- näyttöön, josta valitset kohdan MAASTOTALLENNUS - Anna kohtaan VIRTANRO virtanumero ilman väliviivoja yhdessä pötkössä - Paina yläpalkin TEE HAKU nappia Mikäli oikea hirvivahinkoarvio ei tule heti näkyviin, paina yläpalkissa olevasta sinisestä nuolesta oikealla niin kauan kuin oikea hirvivahinkoarvio näkyy ruudulla - Muuta kohdassa TLJ oleva luku 1 luvuksi 8 ja tallenna (yläpalkki levykkeen kuva) - Sulje MAASTOTALLENNUS vasemman yläkulman juoksijan kuvasta HIRVIVAHINKOARVION SIIRTO VIRRASTA MAASTOTALLENTIMELLE MVj- siirtotiedoston haku tallentimelle Siirry maastotallentimelle ja paina START-METSÄCE Seuraavassa näytössä pyydetään käyttäjätunnusta, ohita tämä painamalla OK Olet nyt AarniPDA:ssa ja valitse alapalkista TIEDOSTO - AARNI AINEISTOT - Valitse avautuvasta listasta hirvivahinkoarvioosi liittyvä MVj -siirtotiedosto ja ellei sitä vielä ole listalla, tee MVj -kuviorajojen siirto tämän maastoarviointiohjeen liitteen 2 mukaisesti - Kun oikea MVj -siirtotiedosto on listalla, napauta sitä, se muuttuu siniseksi ja paina alapalkista VALITSE - Ohjelma kysyy Varmuuskopioidaanko nykyinen työalue? Vastaa YES Haluamasi kartta-aineisto MVj -kuvioineen näkyy nyt AarniPDA:ssa

20 20 Valitse alapalkista TYÖKALUT VIRTA - Käyttäjätunnus ja Salasana on sama kuin Virta-järjestelmään mennessä ja alueyksikkö haetaan valikosta - Olet nyt maastotallentimen työtilassa, johon hirvivahinkoarviot haetaan Mikäli tulet näyttöön, joka on jonkin tarkastuksen TARKASTUS tasolla, valitse alapalkista TIEDOSTO - LATAA TYÖTILAAN Paina HAE painiketta ja anna käyttäjätiedot ja paina alapalkista OK Avautuvassa näytössä poista ruksit päivämäärien kohdalta painamalla rukseja ja anna kohtaan VIRTANUMERO hirvivahinkoarvion Virta-numero ilman väliviivoja ja paina alapalkista OK Avautuvassa näytössä on yleensä samalla Virta-numerolla useampia tarkastuksia, valitse ruksaamalla se tarkastus, jolla on oikea kemera-numero (kemeraid) ja paina OK Avautuvassa näytössä kirjoita maanomistajan nimi ja paina OK Hirvivahinkoarvio on nyt maastotallentimen työtilassa Työtilassa näkyvät kaikki maastotallentimelle siirtämäsi hirvivahinkoarviot MAASTOTALLENNUS Mene maastotallentimen työtilassa halutun hirvivahinkoarvion kohdalle ja paina alapalkissa painiketta VALITSE Ohjelma kysyy: Varmuuskopioidaanko nykyinen työtila? Vastaa YES Anna käyttäjätiedot ja hyväksy OK Näytössä on nyt se hirvivahinkoarvio, joka on tarkoitus mitata Valitse alapalkista ASETUKSET VIRTA-ASETUKSET - Kohdassa Käyttöliittymä paina alaspäin osoittavaa nuolta ja valitse avautuvasta valikosta HIRVIVAHINKOTARKASTUS OK Tietojen tallennus voi alkaa Näytössäsi näkyvää riviä nimitetään TARKASTUS tasoksi (TASO 1), jonka pakolliset tallennettavat tiedot ovat - kv = 3 - ipala = hirvivahinkoarviossa mukana olevien kuvioiden kokonaispinta-ala - tarkpvm = arviointipäivämäärä Tallenna tiedot alapalkissa olevasta levykkeen kuvasta KOHDE tasolle (TASO 2) pääset painamalla alapalkin alaspäin osoittavaa nuolta - Mene haluamallesi kuviolle osoittamalla kuviota, jolloin kuvion numero värjäytyy siniseksi Tämän jälkeen mene nuolella alaspäin OSAKOHDE tasolle (TASO 3) - Anna kuvionosan numero (ensimmäiselle kuvion osalle 1) kohtaan OSA ja sille pinta-ala kohtaan OHPALA. Paina TALLENNA painiketta alapalkista

21 21 Kuvion piirtäminen kartalle Tämän jälkeen avaa Virta-ohjelma TYÖKALUT VIRTA, anna Virran käyttäjätiedot ja paina alapalkista OK Napauta kuvionosaa 1 (OSA), joka muuttuu siniseksi Paina alapalkissa olevaa kartan kuvaa ja mene kartalle Karttanäkymässä paina toiseksi alimman palkin aivan oikeassa reunassa olevaa kaksoisnuolta oikealle, jolloin kolmanneksi alimman palkin piirtotyökalut tulevat näkyviin. Valitse piirtotyökaluista kynän kuva toinen vasemmalta ja valitse avautuvasta näytöstä Lajityypiksi VIRTA Lajiksi VIRRAN OSAKUVION RAJA Piirtotavaksi MANUAALINEN PIIRTO Hyväksy valinnat painamalla VALITSE painiketta alapalkista Tämän jälkeen piirrä arvioitava kuvio kartalle MVj -kuviorajoja hyväksi käyttäen - Piirtäminen tapahtuu naputtelemalla pisteitä piirustuspuikolla kartalle peräkkäin ja kun kuvion kuvioraja on kierretty, niin viimeinen viiva piirretään leikkaamaan ensimmäisen viivan yli. Lopuksi painetaan piirtotyökaluista kynän kuvaa toinen vasemmalta, jolloin piirretty viiva tulee näkyviin ja painetaan TALLENNA painiketta - Jos piirrettyyn kuvioon jäi ylimääräisiä viivoja piirtämisen aloitus- ja lopetuskohtaan, painetaan keskimmäisestä alapalkista kuvaketta, jossa on nuoli ylöspäin ja tähti, avautuu näyttö, jossa valitaan valittavan kohteen tyypiksi VIIVA ja painetaan alapalkista OK - Osoitetaan piirtopuikolla poistettavaa viivaa, jolloin viiva muuttuu keltaiseksi, jonka jälkeen painetaan ylimmässä alapalkissa olevaa punaista ruksia ja haluttu viiva on nyt pois. Poistettavaa viivaa piirtopuikolla osoitettaessa voi näkyviin tulla valikko, josta valitaan viivalajiksi VIRRAN OSAKUVION RAJA Nyt arvioitava kuvio on piirretty kartalle. Palaa takaisin OSAKOHDE tasolle painamalla alapalkista TIEDOSTO SULJE Kuvion tunnuspisteen lisääminen Anna kuvion osalle 1 tunnuspiste kartalle - Paina alapalkissa olevasta vihreästä plus-painikkeesta - Valitse karttanäkymässä ylimmästä alapalkista kynän kuva toinen vasemmalta ja valitse avautuvasta näytöstä Lajityypiksi VIRTA Lajiksi VIRRAN KOEALAPISTE Piirtotavaksi MANUAALINEN PIIRTO Hyväksy valinnat painamalla VALITSE painiketta alapalkista - Napauta piirtopuikolla aiemmin piirretyn kuvionosan rajan sisäpuolelle, jolloin kuvionosan tunnuspiste tulee kartalle Tämän jälkeen näyttö siirtyy automaattisesti OSAKOHDE tasolle ja kuvionosa, jolle tunnuspiste annettiin, on värjäytynyt koko rivin pituudelta keltaiseksi ja kuvionosalle on tullut näkyviin OSAN ITÄKORDINAATIT ja POHJOISKOORDINAATIT Siirry OSAKOHDE tasolta nuolella alaspäin KOEALA tasolle (TASO 4) - Merkitse koealan numero kohtaan KA - Merkitse koealan koko (50) kohtaan KOKO

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMIEN METSÄVAHINKOJEN ARVIOIMISESTA JA KORVAUSTEN LASKEMISESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN MÄÄRÄYS HIRVIELÄINTEN AIHEUTTAMIEN METSÄVAHINKOJEN ARVIOIMISESTA JA KORVAUSTEN LASKEMISESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(4) Päivämäärä Dnro 27.3.2001 1218/621/2001 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma N:o 29/01 Voimassaoloaika 2.4.2001- toistaiseksi Metsäkeskukset Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE

Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE Liite 3 OHJEEN KÄYTTÄJÄLLE Tämä käyttöohje on tarkoitettu käsikirjaksi arvioitaessa hirvieläinten taimikoille ja taimikkovaihetta varttuneemmille puustoille aiheuttamia vahinkoja. Ohjeessa on kuvattu vahinkojen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset Maa- ja metsätalousvaliokunnalle 16.11.2015 Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset Lausunnon laatija Ari Kotiharju (ari.kotiharju@tapio.fi) Tapio Oy 1. Tausta Hirvieläinten aiheuttamista

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje Versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Hakkuut ja uudistamisvelvoite Hakkuut ja uudistamisvelvoite Tasa- ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuston uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje Versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa

ARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa " r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Kirjautuminen Timmiin

Kirjautuminen Timmiin Sisällys Kirjautuminen Timmiin... 1 Tilojen haku... 2 Pikkukalenteri... 5 Hakemuksen teko... 6 Yöpymiskäyttö... 7 Hakemuksen lisätiedot... 7 Oheisvarattavat... 7 Varaukset Oma asiointi... 9 Vapaa-ajan

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO

TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO Timmi Software Oy Pikaopas 1(12) TIMMI-TILAVARAUSOHJELMISTO Tämä dokumentti on pikaopas Timmi-tilavarausohjelmiston ominaisuuksien testausta varten. Pikaohjeen merkinnät Pikaohjeessa käytetään seuraavia

Lisätiedot

PALLOVERKON OHJEET PELIPASSIEN OSTOA VARTEN

PALLOVERKON OHJEET PELIPASSIEN OSTOA VARTEN Kirjautuminen järjestelmään Kirjaudu järjestelmään osoitteessa: https://palloverkko.palloliitto.fi/live/fsiplayerregistration/login.aspx Kun kirjaudut ensimmäistä kertaa, syötä PalloID ylempään kenttään

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Kilpailuhakemuksen luonti IRMA-järjestelmässä

Kilpailuhakemuksen luonti IRMA-järjestelmässä Kilpailuhakemuksen luonti IRMA-järjestelmässä Sisäänkirjautuminen 1. Mene nettisivulle https://irma.suunnistusliitto.fi 2. Kirjaudu valitsemalla oikealta ylhäältä Kirjaudu IRMA:an 3. Kirjoita lisenssinumerosi

Lisätiedot

Kirjautuminen Timmiin

Kirjautuminen Timmiin Sisällys Kirjautuminen Timmiin... 1 Liikuntatilojen haku... 2 Pikkukalenterin käyttö... 4 Hakemuksen teko:... 5 Varaushakemukset - Oma asiointi... 7 Vapaa-ajan käyttöön sopivia tiloja pääsee hakemaan seuraavasti:

Lisätiedot

Kortinhaltijat joilla on maksukeskeytys Maksuryhmään liitettyjen kortinhaltijoiden lukumäärä, joiden maksut ovat tilapäisesti keskeytetty.

Kortinhaltijat joilla on maksukeskeytys Maksuryhmään liitettyjen kortinhaltijoiden lukumäärä, joiden maksut ovat tilapäisesti keskeytetty. 1(6) MAKSURYHMÄN HALLINTA Maksuryhmäkohtaiselle sivulle pääset klikkaamalla yksittäisen maksuryhmän nimeä verkkopalvelun etusivulla tai valitsemalla ryhmän Maksuryhmät - osion listalta. Sivun tiedot ja

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot

Tulosta yrityksesi tuloslaskelma ja tase myöhempää tarkastusta varten. Ota varmuuskopio tilanteesta ennen tilimuunnosta.

Tulosta yrityksesi tuloslaskelma ja tase myöhempää tarkastusta varten. Ota varmuuskopio tilanteesta ennen tilimuunnosta. Tilimuunnosohje 1 (5) Tilimuunnosajo Tilimuunnosajo täytyy tehdä jos halutaan vaihtaa yritykselle tilikartta ja säilyttää tilien tapahtumat. Tilikartan vaihtoa varten perustetaan uusi yritys, jonne muunnosajossa

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011

MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011 MOBIDEC 1.1 Pikaohje 30.3.2011 SISÄLTÖ 1 ALOITUS... 1 1.1 Laitteet... 1 1.2 Datasiirtomaksut... 1 1.3 Soveltuvuus... 1 1.4 Aloitussivu... 1 2 REKISTERÖITYMINEN... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Virhetilanteet...

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Toimittajaportaalin pikaohje

Toimittajaportaalin pikaohje 1 Toimittajaportaalin pikaohje Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden asiakkaan lisääminen Laskujen

Lisätiedot

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Pelaajan tietojen lisääminen

Pelaajan tietojen lisääminen Käytön aloitus Ohjelma käynnistetään tuplaklikkaamalla Jäseri-kuvaketta työpöydältä, tai käynnistä-valikosta. Ohjelmasta aukeaa seuraavanlainen valikko; Jäsenrekisterissä muutetaan jäsentietoja, maksukirjassa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Cabas liitännän käyttö AutoFutur ohjelmassa 4.1.2012

Cabas liitännän käyttö AutoFutur ohjelmassa 4.1.2012 Cabas liitännän käyttö AutoFutur ohjelmassa 4.1.2012 Liitännän aktivointi Liitäntä on ohjelma lisämoduuli. Ensin asetetaan käyttöön FuturSoftilta saatu Liitäntä WinCabas rekisteröintikoodi. Mennään kohtaan

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.

Lisätiedot

Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille

Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille Irman käyttöohje Tunturisuunnistajille Tämä ohje on tarkoitettu niille suunnistajille joilla ei ole koskaan ollut nk. lisenssiä. Mikäli sinulla on joskus ollut lisenssi, niin ohjeet Irman käyttöön löytyvät

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään edupori.fi/office 365 3.10.2013 Porin kaupunki ATK Tuki Sisällys Johdanto... 2 Edupori.fi sähköpostin määrittäminen Office 365:n Outlook-ohjelmaan

Lisätiedot

Epooqin perusominaisuudet

Epooqin perusominaisuudet Epooqin perusominaisuudet Huom! Epooqia käytettäessä on suositeltavaa käyttää Firefox -selainta. Chrome toimii myös, mutta eräissä asioissa, kuten äänittämisessä, voi esiintyä ongelmia. Internet Exploreria

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Timmi 4.1. sähköinen asiointi ohje hakijalle

Timmi 4.1. sähköinen asiointi ohje hakijalle Tuusulan kunta Päivitetty 29.2.2016 Kasvatus- ja sivistystoimi Timmi 4.1. sähköinen asiointi ohje hakijalle Sisällys Rekisteröityminen yksityishenkilönä... 2 Organisaation (rekisteröityneen seuran ja yhdistyksen)

Lisätiedot

SAC RDS Futurline MAX Tupla-robotin ohjeet näytteenottoon ja päivämaidon lähetykseen

SAC RDS Futurline MAX Tupla-robotin ohjeet näytteenottoon ja päivämaidon lähetykseen RDS - ohjeet 1 (18) SAC RDS Futurline MAX Tupla-robotin ohjeet näytteenottoon ja päivämaidon lähetykseen Näytteenoton aloittaminen Shuttlen säädöt robotilla Telineen vaihto Näytteenoton lopettaminen Näyteraportin

Lisätiedot