Kalajoen maaseututiedote 2/2015

Transkriptio

1 1 Kalajen maaseututiedte 2/2015 Maataluden päätukihaku 2015 HAKEMUKSET ON PALAUTETTAVA viimeistään.. hum. aika!!! SÄHKÖISESTI tiistaihin kell mennessä (hum! sähköinen päätukihaku aukeaa ) PAPERISENA tiistaihin kell mennessä maatalustimistn Hum! Kalajen maatalustimistssa n käytössä tietkne lukien sähköisen hakemuksen jättämiseen, tarvittaessa saa pastusta Vipun käyttöön! Ajanvaraus puh tai Maaseutupalveluiden nettisivut löydät sitteesta: k. sivuilta löydät yhteystiedt KaSi -yhteistiminta-alueen nettisivut löydät sitteesta: k. sivuilta löydät kaikki tiedtteet, ajankhtaiset asiat, kulutukset jne KaSi yhteistiminta-alue facebksissa sitteessa: k. sivuilta löydät ajankhtaiset asiat Ritva Hietala puh Kttu Tim Rahjan kulutusmateriaalista, tiedt perustuvat tukijärjestelmien valmistelutilanteeseen , mahdllisten muutksien varalta kannattaa seurata säännöllisesti Vipu palvelun tiedtussita sekä Mavin ktisivustn Tiedtteet -palstaa Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

2 2 Tukihaku 2015 tiivistettynä Viimeinen hakupäivä n ja viimeinen muutspäivä Hakuppaita ja lmakkeita ei enää pstiteta tilille Pstitettu ainastaan: ilmitus tukihaun alkamisesta yhteenvet maatilan esitäytetyistä tiedista täydentävien ehtjen muistilista Hakupas löytyy Mavin www-sivuilta: mavi.fi Oppaat ja lmakkeet/hakupas 2015 Lmakkeet löytyvät Tarvittaessa hakuppaan ja lmakkeet saa paperiversina maatalustimiststa Tarvittavat lmakkeet Päätukihaun paklliset lmakkeet: Tukihakemus 101B Tukihakemuksen kasvulhklmake 102B Ympäristökrvauksen situmuslmake 470 Maatilalmake 101A (siat ja hevset) Js vunna 2014 ilmittamiisi tietihin n tullut muutksia, palauta muutsta kskien: Maatilalmake 101A (palauta aina, js tilallasi n siipikarjaa tai hevsia) Maatilan salliset 101D Tukihakemuksen peruslhklmake 102A (merkitään vain muuttuneet lhkt, esim. hallinnasta pistuneet) Peruslhkjen muutslmake 102C Aktiiviviljelijä Aktiiviviljelijä = tuenhakija, jnka maatalustiminta ei le vähäistä Ulkpulelle jäävät ne, jiden liiketiminnan tarkituksena ei le lainkaan tai n vain vähäisessä määrin maatalustiminta Osa-aikaviljelijöitä ei kuitenkaan rajata uls aktiiviviljelijöistä Tuenhakijan täytyy lla aktiiviviljelijä hakiessaan: Suria tukia (Perustuki, Viherryttämistuki, Nautapalkkit), Lfa, Lumu, Eläinten hyvinvintikrvaus, Ympäristökrvaus Aktiiviviljelijöitä eivät le ne, jtka hallinnivat: Lentasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita Maatilan yhteydessä maneesiyritystimintaa harjittavat vidaan myös laskea tähän Jutuvat ns. kieltlistalle (kunnan maaseutuviranmainen tarkistaa ehtjen täyttymisen ja vi vapauttaa listalta) Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

3 3 Peruslhka krjataan seuraavissa tapauksissa: Hallinnassa levaa peruslhka ei le jstain syystä aiemmin digititu, esim. uusi kasvihune tai raivi Hallinnassa n peruslhkja, jiden digitintia halutaan muuttaa esim. jakamisen tai yhdistämisen, uuden tien, uuden ilmakuvan, aikaisemman digitintivirheen, pienten viljelemättömien alueiden pistamisen tai muun pinta-alaan vaikuttavan syyn takia Tehdään sähköisesti peruslhkmuutksena tai palauttamalla kuntaa liitekartan (jan ja yhdistämisen liitteeksi lmake 102 C) Js ilmittaa hakemuksessa digititua alaa suuremman alan, n muutksen aiheuttava lisäys merkittävä liitekarttaan (timitettava kuntaan) tai sähköiseen krjauspyyntöön Kasvulhkjen merkitseminen kartalle Kasvulhkjen piirtäminen n vudesta 2015 alkaen tärkeä sa tukien hakua (Piirrettävä vain sillin, js peruslhklla n enemmän kuin yksi kasvulhk) Kasvulhkjen piirtäminen nnistuu helpimmin Vipu-palvelussa (tehdään Päätukihaun pulella) Lhkjen pinta-alat heti selville ja tukihaun phjaksi Tukihaun (ja valvnnan) perusteeksi tuleva ala vastaa varmasti piirrstasi Kasvulhkt vi piirtää myös paperikartalle Yhteiskäyttölhkista jätettävä aina paperikartta! Paperikarttapiirrkset tallennetaan kunnassa digitaaliseen mutn (piirretään Vipua vastaavaan svellukseen) Eläinten hyvinvintituen 2014 asiakirjat Jäljennökset terveydenhultkäynneistä ja terveydenhultsuunnitelmasta tulee timittaa kuntaan viimeistään Tämä kskee kaikkia jälkeen tehtyjä terveydenhultkäyntejä ja suunnitelmia, riippumatta siitä minä vunna situmus n tehty Terveydenhultasiakirjjen jäljennösten timittaminen kuntaan n tuen maksun ehtna Perustuki Entinen Tilatuki, n jatkssa 3-sainen (perustuki, viherryttäminen ja nuren viljelijän tuki) Kknaan EU:n rahittama Perustuen saannin edellytykset: tukikelpinen pinta-ala (pelt ja pysyvät nurmet) hum! 20-vutiset ympäristöspimuspellt ja kasvihuneala - EI TUKIKELPOISIA tukiikeuksien hallinta täydentävien ehtjen nudattaminen ei le ikävaatimusta Tukiikeuden tasa-san arv n nin 101 /ha C2-alueella Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

4 4 Perustukea kskettaa rahituskuri Eli prsenttileikkaus EU:n suriin tukiin yli 2000 :n salta Perustuen tukiikeudet Mudstettiin vuden 2006 pinta-alan perusteella Tukiikeuden arv mudstuu tasasasta ja tilakhtaisesta lisäsasta (lisäsat pistuvat 2016) Tukiikeutta ei le sidttu peltn vidaan myydä/ staa/ vukrata pelln kanssa tai ilman pelta Perustukea maksetaan enintään samalle alalle, kuin tilalla n hallinnassa tukiikeuksia Ylimääräiset tukiikeudet mitätöidään Tilalle jää tukiikeuksia enintään hallinnassa levaa tukikelpista peltalaa vastaava määrä Mitätöinti tehdään vain tänä vunna, jatkssa tukiikeuksia leikataan käyttämättömyyden perusteella Siirrt ja aktiiviviljelijä Vunna 2015 n erityisen tärkeää hulehtia siitä, että tukiikeuksien hallinta n aktiiviviljelijällä Hum!!! Syksyn ja alkutalven aikana tehtiin paljn mistuksen siirtja varmistettava, että hallinnan siirrt vat ajan tasalla!! Vipun Maatilasissa (Tuet- välilehdellä) näkyy tilan tukiikeuksien siirtjen ajantasainen tilanne: Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

5 5 Tukiikeuksien käyttö Tukiikeus aktivituu kun sille myönnetään perustukea Aktivinti alitetaan aina yksikköarvltaan krkeimmasta tukiikeudesta Js esimerkiksi 1,00 ha kkisesta tukiikeudesta myönnetään tukea vain 0,60 ha salta, katstaan kuitenkin kk 1,00 ha:n tukiikeuden tulleen aktivitua Js tukiikeuksia jää käyttämättä 2 vutta peräkkäin, viedään tukiikeuksia varantn se määrä jka jäi mlempina vusina käyttämättä Ensisijaisesti viedään varantn mistuksessa levia tukiikeuksia (arvltaan pienimmät leikataan ensin) Hum! Vudesta 2016 alkaen ei kannata lla hallinnassa ylimääräisiä tukiikeuksia suhteessa pinta-alaan, eikä kannata ilmittaa tilapäisesti viljelemätöntä alaa kahta vutta peräkkäin Tukiikeuksien haku varannsta Hakuperusteet (haetaan lmakkeella 289, ma pas maaliskuussa): Nuret Ensimmäisenä hakuvunna krkeintaan 40-vutias, alittamisesta enintään 5 vutta Esim. täyttää 40-vutta 2015 ja alittaa samana vunna tilanpidn. Vi hakea tukiikeuksia varannsta vunna 2015 ja , kska ikävaatimus tarkistetaan vain 1. hakuvunna Vi hakea kelpisuutta lhkille, jita kukaan ei le ilmittanut hakemuksellaan 2006 Alittavat viljelijät Ei ikävaatimusta Ei le alittamista edeltävänä vunna harjittanut itse maatalutta Maatalustiminta n vinut alkaa aikaisintaan 2013 Tilusjärjestely, LUEL- ja LUTU- viljelemättömyyssitumuksen päättyminen, 20-vutisen erityisympäristötukispimuksen päättyminen ja tumiistuimen päätös/hallinnllinen määräys Viherryttämistuki Tuen tavitteena lisätä ympäristölle sutuisia maataluskäytäntöjä Tukitas nin 66 /ha (maksetaan enintään sille määrälle kuin n tukiikeuksia hallinnassa perustuen kanssa n. 167, vunna 2014 n. 170 ) Perustukea haettaessa, tulee autmaattisesti viherryttämisvelvite! Lumuviljelijät vivat hakea vapautusta velvitteesta Tukeen liittyy klme vaatimusta: 1) Viljelyn mnipulistaminen 2) Pysyvän nurmen säilyttäminen 3) Eklgisen alan vaatimus (ei kske meidän aluetta) Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

6 6 1. Viljelyn mnipulistaminen Alle 10 ha pelta vapautuu vaatimuksesta Yli 10 ha viljeltävä kahta kasvia (C-alue) Pääkasvia saa lla enintään 75% peltalasta (mukana krvauskelvtn ala) Vapautus, js nurmella ja/tai kesannlla n yli 75% JA muita kasveja n enintään 30 ha Hum! Js vapautuu em.perusteella, niin ei vi saada kasvipeitteisyyden tukea!! Eri kasveiksi luetaan: Ohra, kaura, ym. viljat (esim. syys- ja kevätruis vat eri kasveja) Eri seskasvustt vat myös eri kasveja Samiksi kasveiksi luetaan: Kaikki nurmet (nurmikasvilista) Kesannt Humaa, että jitakin tukihakemuksella ilmitettavia kasveja tai käyttömutja ei lasketa kasviksi. Muut vihannekset, Kasvimaa, Kasvihuneala, Erityistukispimusala (pelt), Ympäristöspimusala (pelt) ja Maisemapiirre Käytetään ainastaan pikkeustapauksissa, mikäli kasviluettelsta ei löydy spivaa nimikettä! Kirjita tukihakemuksen lisätietihin, mitä kasvia näillä alilla viljelet (Mavi täydentää kasviluettela ensi vudelle tun tiedn perusteella) Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

7 7 Viljelykasvien suuden laskemisen ajankhta n Tänä aikana tilalla n ltava vaatimuksen mukaiset 2 kasvia ja vaatimusten mukaiset prsenttisuudet, myös nurmipikkeuksien prsentit Js sat n j krjattu, kasvi tdetaan kasvijäänteistä. Js n kylvetty uusi kasvi, tetaan se humin (vain yksi kasvi/vusi/lhk humiidaan) Sanktit humattavia, jten kannattaa jättää hieman pelivaraa pinta-alihin! 2. Pysyvän nurmen mudstuminen Peruslhkjen takautuvassa tarkastelussa laskettiin vusilta , kuinka mnta vutta kk peruslhklla n llut nurmea Ilmittamalla tänä keväänä 5 vutta nurmena lleen peruslhkn kasvulhklle nurmilistan kasveja, kasvulhk saa pysyvän nurmen merkinnän Merkintä n vusikhtainen, js lhkn kylvää ensi vunna esim. viljalle, merkintä pistuu autmaattisesti (se ei kuitenkaan vapauta tilaa mahdllisesta myöhemmin tteutettavasta ennallistamismenettelystä) Ennallistamismenettely Otetaan käyttöön, js pysyvien nurmien ala suhteessa maatalusmaahan vähenee kansallisella taslla yli 5 prsenttia Khdistuu viljelijöihin, jilla n llut edeltävän kahden vuden aikana pysyvästä laitumesta tai pysyvästä nurmesta muuhun käyttöön tettua alaa esim pysyvä nurmi 2016 ja 2017 muu kasvi 2018 käyttöön 1. kerran Ennallistamisessa tila saattaa jutua muuttamaan viideksi vudeksi nurmelle san muuhun käyttöön tetusta alasta TAI vastaavan määrän muuta alaa TAI ilmittamaan lemassa levaa nurmea pysyväksi nurmeksi (Lisäksi rajitetaan pysyvän nurmen siirtämistä tilalla enempää muuhun käyttöön) Palautetut alat nimetään pysyviksi nurmiksi palauttamispäivästä lähtien (Ennallistamista ei tarvitse khdistaa juuri siihen lhkn, jka n tettu muuhun käyttöön) Pysyvät nurmet lasketaan vusittain tukihakemustietjen perusteella Pysyvä nurmi n palautettava tai muuta alaa ilmitettava pysyväksi nurmeksi seuraavan vuden mennessä Nuren viljelijän EU-tuki Uusi EU:n rahittama tukimut Tukea vi saada aktiiviviljelijä, jka timii tilan pääasiallisena yrittäjänä JA n ensimmäisenä perustuen hakemuksen jättämisvunna krkeintaan 40-vutias Tukea maksetaan krkeintaan viisi vutta: Esim. alittaa vunna 2015, vi saada tuen Js alittanut 2013, vi saada tukea vielä 2015, 2016, 2017 Yhtymässä kaikkien täytettävä ehdt, samin mlempien pulisiden Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

8 8 Maksetaan tukiikeuksia vastaavalle alalle, enintään kuitenkin 90 ha/tila Tukitas arvilta 50 /ha Lfa- ja ympäristökrvaus 2015 Ei enää yläikärajaa Vähimmäispinta-ala 5 ha (puutarhaviljelyssä 1 ha) Vuden 2004 jälkeen raivatut pellt jäävät edelleen krvauskelvttmiksi Yksi krvauskelpisuus hjelmaperusteisissa tuissa Ei enää erikseen lfa- ja ympäristötukikelpisuutta Js lhklla n nyt vain tinen näistä tai pelkkä phjisen tuen tukikelpisuus, se n jatkssa krvauskelpinen mlemmissa krvauksissa Pysyvä minaisuus (lhka ei le pakk ilmittaa vusittain hakemuksella, silti kelpisuus säilyy) Krvauskelpiset lhkt näkyvät Vipu-palvelussa ja yhteenvettiedissa Krvauskelpisuutta haetaan lmakkeella 102A (perusteet A-K) Krvauskelvttmaksi lhk muuttuu vain, js se tdetaan valvnnassa viljelemättömäksi, lhk ilmitetaan viljelemättömäksi kasvulhklmakkeella 102B tai js se pistetaan lmakkeella 102C maataluskäytöstä Pinta-alan väheneminen situmuksista n mahdllista 5 hehtaarin vähimmäisalaan asti (puutarhaviljelyssä 1 hehtaariin), sillin kun siirtää situmuslhkja tisen henkilön hallintaan. Tähän luetaan myös tilusjärjestelyt ja uusjaktimitukset Henkilön, jlle siirretään pelta, ei tarvitse lla situtunut ympäristökrvaukseen. Tällaisessa tilanteessa ei aiheudu takaisinperintää Krvauskelpisuuden vaiht Krvauskelpisuuden vi vaihtaa mistuksessa levien aljen välillä, js vaihdettavaa alaa n tilakhtaisesti vähintään 0,5 hehtaaria Krvauskelpisuuden luvuttava sekä vastaanttava lhk vidaan jakaa ennen tukikelpisuuden siirta Krvauskelpinen pinta-ala ei saa kasvaa vaihdn seurauksena Krvauskelpisuuden vaihtamista haetaan lmakkeella 471 LFA-krvaus v-situmukset katkeavat 30.4., tilalle yksivutinen LFA-krvaus Kansallinen lisäsa sisältyy perus LFA-tukeen Alustavat tukitast: Kasvinviljelytila: 242 /ha (nyt lisäsa 25) -> + 7 /ha Ktieläintila: 302 /ha (nyt lisäsa 105) -> - 13 /ha Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

9 9 Eläintiheysvaatimus kaikilla 0,35 ey/krvauskelpinen ha, riippumatta tilan eläinmäärästä (ei teta mukaan krvauskelpisia pelln ulkpulisia pysyviä laitumia) Tarkastelujaksna kalenterivusi (aiemmin eläimet laskettiin edellisvudelta ja pinta-ala hakuvudelta) Krvauksen saamiseksi riittää, että eläimiä n vusikeskiarvna riittävästi Eläinmäärä ja peltpinta-ala määräytyvät hakuvudelta (naudat lasketaan ajalta ) Eläintiheys vidaan laskea vasta vudenvaihteessa, jten lisäsan maksu siirtyy keväälle 2016 Maksetaan kk krvauskelpiselle pinta-alalle, js tilalla n kesantja ja lunnnhitpeltnurmia yhteensä enintään 25% Suurilla tililla ha-khtainen krvaus pienenee: 150 ha:n asti krvaus n 100% Yli 150 ha:sta 300 hehtaariin asti krvaus n 90% Yli 300 ha:n ylittävältä salta krvaus n 80% Ympäristökrvaus Ohjelmakauden ympäristötukisitumuksista suurin sa päättyy situmuskauden lppuessa Edelleen vimassa levat situmukset päätetään hallinnllisesti, eikä siitä aiheudu takaisinperintää Päättyneen tai päätetyn situmuksen tilalle vi hakea uutta 5-vutista situmusta mennessä Situmus vidaan tehdä vain aktiiviviljelijälle Perusehdt: Ympäristösitumus tehdään krvauskelpisista peltlhkista, situmuslmake 470. Vähimmäispinta-ala n 5 hehtaaria ja puutarhakasveja kasvattavalla tilalla 1 hehtaari Situmuksen tehdessään situtuu nudattamaan ympäristökrvauksen vähimmäisvaatimusten ehtja lannitteiden ja kasvinsujeluaineiden käytössä SEKÄ Täydentäviä ehtja (pas julkaistaan Mavin ja Eviran sivustilla lähiaikina, Mavin lähettämä muistilista kannattaa käydä läpi) Ravinteiden tasapaininen käyttö - timenpide n pakllinen ja kskee kk tilaa, siihen sisältyy: Viljavuustutkimus (5-vuden välein) Enintään 0,5 hehtaarin lhkilla vi käyttää viereisen lhkn näytettä. (lhkilla ltava yhteistä rajaa tai niitä erttaa vain tie tai ja) Viljelysuunnitelma ja lhkkirjanpit (vusittain) Viljelykiertsuunnitelma kk situmuskaudelle (UUSI), tehtävä ensimmäisen situmusvuden lppuun mennessä, palautettava kuntaan Sujakaistat (lhkn vesistön puleisella reunalla ltava keskimäärin väh. klme metriä leveä sujakaista) Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

10 10 Peltmaan laatutesti (UUSI), tehtävä kerran situmuskauden aikana täyttämällä itsearviintilmake kaikkien ympäristösitumuksen yli 0,5 ha:n peruslhkjen salta Lmake löytyy Sumi.fi/lmakkeet sivustlta Yhden päivän pakllinen ympäristökrvauksen kulutus Suritettava kahden ensimmäisen situmusvuden aikana Vi surittaa jk sallistumalla man yhteistiminta-alueen järjestämään kulutukseen TAI Verkktenttinä Sisältää mnivalintatehtäviä, vi kkeilla uudelleen kunnes menee läpi Linkki verkktenttiin lisätään VIPU-palveluun Lannitus Nitraattiasetus (typpi) ja lannitevalmistelainsäädäntö (fsfri) säätävät perustasn Typpi taulukissa multavuuden mukaan, ei maalajin Fsfri määräytyy viljavuuslukkien mukaan Ktieläinten lannan typpi ja fsfri humin kknaisuudessaan Sattaskrjaukset käytössä Lantapikkeusta vi käyttää js kaikki fsfri tulee lannasta Vi sveltaa tasausta, ei sattaspikkeusta Syksyllä 2014 levitetystä lannasta tetaan humin: Typen salta 75% - (jatkssa 100%) Fsfrin salta 85% - (jatkssa 100%) Fsfrin tasaus jatkuu, js kesken (ei hallinnansiirrissa) Lhkkhtaiset timenpiteet Pakllisten timenpiteiden lisäksi tila vi valita yhden tai useamman lhkkhtaisen timenpiteen, jta tteutetaan situmukseen kuuluvilla krvauskelpisilla lhkilla Kaikki timenpiteet, jita ait situmusaikana tteuttaa n valittava j ensimmäisenä situmusvutena Seuraavina vusina uusia timenpiteitä vi valita ainastaan Neuv 2020-järjestelmän kautta saadun susituksen perusteella Timenpiteiden tteutusala vi vaihdella vusittain, kunkin timenpiteen ehtjen mukaisesti Maksetaan vusittainen päätukihaun yhteydessä ilmitetulle krvauskelpiselle alalle Timenpiteet: Lietelannan sijittaminen peltn Haetaan päätukihaun yhteydessä (lmake 470) Timenpidettä ei tarvitse tteuttaa vusittain Levitysmäärä vähintään 20 m³ hehtaarille vudessa Ei vi valita samanaikaisesti Ravinteiden ja rgaanisten aineiden kierrättäminen - timenpiteen kanssa Eli valittava jk liete tai kuivalanta Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

11 11 Lhkt, jilla tteutetaan (eli 20 m³ hehtaarille tteutuu) ilmitetaan kuntaan vasta syksyllä, viimeistään Ravinteiden ja rgaanisten aineiden kierrättäminen Haetaan päätukihaun yhteydessä (lmake 470) Ei tarvitse tteuttaa vusittain Levitettävän lannan tai muun materiaalin kuiva-ainepitisuus ltava vähintään 20 prsenttia Levitysmäärä vähintään 15 m³ hehtaarille vudessa Lhkt, jilla tteutetaan (eli levitysmäärä tteutuu) ilmitetaan kuntaan vasta syksyllä, viimeistään Tilan vastaanttaman lannan määrästä luvutusspimus, maksukuitti tai rahti-/kurmakirja syksyn ilmituksen liitteeksi Valumavesien hallinta: säätösalajitus ja säätökastelu Haetaan päätukihaun yhteydessä (lmake 470) Tteutetaan situmuslhklla, jlle n rakennettu säätösalajitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä tai jlla n llut vimassa aiemmin erityistukispimus valumavesien käsittelystä tai UUDET SOPIMUSALAT: - happamalla sulfaattimaalla levien kuntien alueilla (maanäyte 0,5 1,5 m:n syvyydeltä, ellei lhk le aiemmin tdetulla happamalla sulfaattimaalla) - turve- ja multamailla (tdennettava viljavuustutkimuksen perusteella) Tteutettava samalla lhklla situmuskauden lppuun Timenpiteen peltlhkt ilmitetaan lmakkeella 463, lisäksi 30.9 mennessä timitettava kuntaan: - Jäljennös salajasuunnitelman jastkartasta, Viljavuusanalyysi (tai muu analyysituls maalajin selvittämisestä) ja Happamien sulfaattimaiden analyysituls Ympäristönhitnurmet: sujavyöhykkeet, mnivutiset ympäristönurmet ja lunnnhitpeltnurmet Ei makseta pysyville nurmille eikä saa kasvipeitteisyystukea!! Sujavyöhykkeen vi perustaa peltlhkille, jtka sijaitsevat Natura- tai phjavesialueella, vesistöjen tai valtajien varsilla (etäisyys enint. 10 m., ellei tulva nuse pelllle) tai jtka rajautuvat ympäristöspimuksella hidettavaan ksteikkn - Säilytettävä samalla lhklla kk situmuskauden ajan! - Lhklle ei vi valita samaan aikaan Valumavesien käsittelytimenpidettä Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

12 12 Mnivutiseksi ympäristönurmeksi vi ilmittaa nurmea kasvavan tai nurmeksi perustettavan kasvulhkn, jka sijaitsee jk phjavesialueella tai happamalla sulfaattimaalla tai jnka maalaji n turvetta tai multamaata Lunnnhitpeltnurmia (LHP, 2-vutinen) vi perustaa tai sellaiseksi vi ilmittaa mnilajiseksi kehittyneitä vanhja nurmia. Nurmet vivat lla kknaisia peruslhkja tai kasvulhkja - LHP-nurmen krvausta maksetaan enintään 5 prsentille krvauskelpisesta alasta, sen lisäksi krvaus vidaan maksaa 10 prsentille riistapelta tai muuta mnimutisuuspelta Peltjen talviaikainen kasvipeitteisyys Khdentamisalueella ympäristösitumukseen kuuluvien peruslhkjen yhteismäärästä vähintään 20, 40, 60 tai 80 prsenttia vi lla kasvipeitteisiä kasvukauden ulkpulella (eri krvaustast). Kasvipeitteisyysalan määrä vi vaihdella vusittain, mutta 20 %:n vähimmäisalan n täytyttävä kaikkina situmusvusina 20 % ylittävällä kasvipeitteisyysalalla ltava kasvia tai sänkeä (ait kasvipeitteisyys, ei mukkausta) Seuraavilla alilla vi nstaa situmusalan kasvipeitteisyysprsenttia, mutta niille kasvipeitteisyyskrvausta: - Kesant (viher/sänki), sujavyöhykenurmi, mnivutinen ympäristönurmi, LHP-nurmi, viherlannitusnurmi, mnimutisuuspelt (riistaja niittykasvit) - Vanhat erityistukispimusalat, peltalueella: ravinnekurmituksen tehstettu vähentäminen, sujavyöhykkeen perustaminen ja hit, turvepeltjen pitkäaikainen nurmiviljely Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltlunnn mnimutisuus: viherlannitusnurmet, kerääjäkasvit, saneerauskasvit ja mnimutisuuspellt Kerääjäkasvi Kasvust, jka käyttää yksivutisen varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä ja viljelykasvin tähteistä tai maasta vapautuvia ravinteita a. Viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä b. Viimeistään viljan rasvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä c. Viljelykasvin krjuun jälkeen tai hieman ennen krjuuta, kuitenkin viimeistään Kasvusta ltava peittävästi kauttaaltaan kk kasvulhklla - Kerääjäkasvin avulla ei vi perustaa mnivutista nurmea, viherlannitusnurmea tai seuraavan vuden viljelykasvia Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

13 13 - Vi päättää kemiallisesti aikaisintaan Vi mukata tai kyntää aikaisintaan Maksetaan kasvipeitteisyyskrvaus, mikäli päätetään vasta keväällä!! Riista- tai maisemakasvit - Riista- tai maisemakasveilla vusittain perustettavat mnimutisuuspellt sekä niitty- ja lintukasveilla perustettavat vähintään kaksivutiset mnimutisuuspellt - Maksetaan enintään 15 %:lle krvauskelpisesta alasta - Timenpiteen alille ei makseta kasvipeitteisyyskrvausta Viherlannitusnurmi - Osana tilan viljelykierta, kasvust perustettava jk kasvukauden alussa tai edellisenä vunna sujaviljan tai muun sujakasvin kanssa siemenen painsta vähintään 20 prsenttia typensitjakasvien siemeniä vi päättää kemiallisesti ja ilmittaa enintään 3 vutta peräkkäin - Timenpiteen alille ei makseta kasvipeitteisyyskrvausta Saneerauskasvit - Vi saada krvausta vain, js viljelykierrssa n peruna-, skerijuurikas- tai avmaan puutarhakasveja - Enintään 3 vutta peräkkäin, ei saa päättää kemiallisesti Puutarhakasvien vaihtehtinen kasvinsujelu Ympäristöspimukset (ELY) Seuraavista spimuksista, jtka päättyvät tai päätetään hallinnllisesti vunna 2015, n mahdllista tehdä uuden kauden mukainen ympäristöspimus: Ksteikn ja laskeutusaltaan perustaminen ja hit; Maiseman kehittäminen ja hit; Lunnn mnimutisuuden edistäminen; Mnivaikutteisen ksteikn hit; Lunnn ja maiseman mnimutisuus; Perinnebitpin hit; Alkuperäisrtujen kasvattaminen Ksteikn perustaminen ja hit Muistettava laittaa kaikkiin keväällä 2015 tehtäviin ympäristöspimusten hakemuksiin liitteeksi hitsuunnitelma (ei alkuperäisrtujen kasvattamisspimukseen) Kesken spimuskauden päätetyn vastaavan spimuksen suunnitelma n päivitettävä kattamaan kk uusi viisivutinen spimuskausi ja mahdlliset uudet lhkt Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

14 14 Suunnitelmasta tulee käydä ilmi haettavan spimuksen tyyppi, spimuskausi sekä timenpiteet vusittain ja lhkittain. Vusina alkaneet ympäristötuen erityistukispimukset jatkuvat ennallaan spimuskausiensa lppuun saakka (myös alkaneet 20-vutiset sujavyöhykkeet) Tehtävä ympäristösitumus kevään 2015 tukihaussa, että keskeneräinen spimus pysyy vimassa Erityistukispimuksesta vi lupua ilman takaisinperintää erillisellä ilmituksella mennessä Päätukihaussa vi hakea uuden ympäristösitumuksen vastaavaa lhkkhtaista timenpidettä tai ympäristöspimusta Lhkkhtaisen timenpiteen vaiht Lhkkhtaisen timenpiteen vi vaihtaa tiseen: Js lpettaa puutarhakasvien viljelyn tai alittaa niiden viljelyn vähintään hehtaarin alalla Siirtää situmuksen (spv-kauppa tai muu kk maatilan hallinnansiirt) Alittaa tai lpettaa Lumututannn Mukauttaa ympäristösitumusta Neuv 2020-järjestelmän kautta saadun susituksen perusteella Lhkkhtaisen timenpiteen vaihtamisesta ilmitettava kuntaan mennessä Neuv 2020:n kautta tehtävästä timenpiteen muutksesta neuvjalta saatu vaihtamissusitus kirjallisena kuntaan mennessä Js vaihtamisesta ilmitetaan jälkeen, vi uutta timenpidettä alkaa tteuttamaan, mutta krvaus siitä maksetaan vasta seuraavana situmusvunna Lhkkhtaisesta timenpiteestä lupuminen Lhkkhtaisesta timenpiteestä vi lupua: Js situmusala tai sa alueesta, jhn timenpide liittyy siirtyy kesken situmuskauden tiselle viljelijälle Puutarhakasvien vaihtehtinen kasvinsujelu timenpiteestä vi lupua; Js situtuu lunnnmukaiseen tutantn TAI Js puutarhakasvien viljelyala vähenee alle yhden hehtaarin Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

15 15 Timenpiteistä maksettavat krvaukset / ha Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

16 16 Maksaminen ja maksun rajitukset eri timenpiteistä Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

17 17 Ympäristösitumuksen tukikatt 600 /ha/v, yksivutiset kasvit (sisältää myös puutarhakasvit) 900 /ha/v, mnivutiset puutarhakasvit 450 /ha/v, nurmet, ympäristöspimukset Esim. sujavyöhykenurmella tukikatt rajittaa tuen maksua Kansalliset ha-tuet Maksetaan pelllle, jka n krvauskelpinen myös lfa- ja ympäristötuissa Tukikelpista alaa ltava vähintään 5 ha (tai puutarhakasveja 1 ha) Ei ikävaatimusta C-tukialueella: Phjinen ha-tuki Vehnä 20 /ha, rypsi/ herne 45 /ha, ruis 100 /ha Yleinen ha-tuki 14 /ha Nurten viljelijöiden tuki 36 /ha Samat ehdt kuin EU:n nurten tuessa (tilanpidn alittamisesta enintään 5 vutta, 1. hakuvunna krkeintaan 40-vutias), maksetaan enintään 90 hehtaarille Peltkasvipalkki EU:n rahittama tuki Tukikelpisia kasveja: Valkuaiskasvit (esim. rypsi, rapsi, härkäpapu, peltherne) Ruis, skerijuurikas, tärkkelysperuna hum! Valkuaiskasvi + vilja-sekset eivät le tukikelpisia Tukitas C-alueella: Valkuaiskasvit 90 /ha Ruis 70/ /ha Skerijuurikas 70 /ha Tärkkelysperuna 650 /ha Maidn tutanttuki Osallistumisilmitus (lmake 282) tuen maksu autmaattisesti kuukausittain Kiintiöiden pistuessa tuen maksu tutettujen litrjen perusteella C-alueella kknaismäärärajitteet, jlle saa enintään maksaa tukea Js rajite uhkaa ylittyä, tetaan käyttöön tukiyksikkökerrin Hakijakhtainen litramäärärajite 3,5 milj. litraa Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

18 18 Kansallinen ktieläintuki C2-alue: snnit ja härät 6-24 kk, emlehmät, emlehmähieht, teurashieht tuki määräytyy nautarekisteristä saadun keskimääräisen lukumäärän perusteella (teurashieht teurasmäärien perusteella) Osallistumisilmitusten vimassal päättyy Kaikkien tulee jättää se uudelleen Vipu-palvelussa tai lmakkeella 184 Tukiennakk (75%) maksetaan hakuvunna, lppusa 2016 Sika- ja siipikarjatalus Tuki määräytyy tilakhtaisen viitemäärän mukaan Tuen saannin ehtna n että tilalla harjitetaan ktieläintalutta ja eläintiheys n vähintään 0,35 ey/ ha Eläintiheydessä humiidaan jatkssa hakuvuden eläimet ja pinta-ala Tukiennakk (75%) maksetaan hakuvunna, lppusa 2016 Uuhet ja kutut Tukeen ikeuttavia uuhia ja kuttuja ltava vähintään 20 Tuki n jatkssa rekisteriperusteinen, määräytymisjaks n kalenterivusi Tukikelpisten eläinten määrää rajaa Uuhilla tukivuden karitsamäärä, vähintään 1 karitsa/ uuhi Kutuilla maitmäärä vähintään 400 litraa/ kuttu Haetaan sallistumisilmituksella, jka n vimassa tistaiseksi Kaikkien jätettävä se uudelleen 2015 Tukiennakk (75%) maksetaan hakuvunna, lppusa 2016 EU:n eläinpalkkit C alueella Nautapalkki Emlehmät Emlehmähieht Snnit ja härät 6-20 kk (aikaisemmin 6-23 kk) 40 prsentin sääntö emlehmähiehista pistuu. Jatkssa kaikki emlehmähieht vat palkkikelpisia eläimiä Lammas- ja vuhipalkki Teuraskaritsat Teuraskilit Kaikki palkkit rekisteriperusteisia, määräytymisjaks n Osallistumisilmitus n kaikkien jätettävä viimeistään Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)

19 19 Tukimaksujen arviitu aikataulu Vusi 2014 Vusi 2015 Neuv 2020 maatiljen neuvntajärjestelmä Uusi maatiljen neuvntajärjestelmä Tukea neuvntaan kk hjelmakauden aikana tila vi saada yhteensä enintään 3500 /tila Tila valitsee hyväksytyn neuvjan Mavin rekisteristä (julkaistaan netissä) ja spii käynnin neuvjan kanssa Krvaus tteutuneista neuvntakäynneistä maksetaan suraan neuvjalle tai tämän työnantajalle krvauksen määrä annetusta neuvnnasta 63 /h yhden neuvntatapahtuman enimmäiskustannus n 1500 Tilalta laskutetaan vain alv:n suus Tavitteena n, että järjestelmä n käytössä maaliskuussa 2015 Kalajen kaupunki Kalajentie 5, KALAJOKI p (0)