SUOMESSA JA ITÄVALLASSA TOIMIVIEN LIIKETOIMINTAMALLIEN SIIRRETTÄVYYS PUUPOHJAISEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOON PUOLAAN, ROMANIAAN JA SLOVAKIAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMESSA JA ITÄVALLASSA TOIMIVIEN LIIKETOIMINTAMALLIEN SIIRRETTÄVYYS PUUPOHJAISEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOON PUOLAAN, ROMANIAAN JA SLOVAKIAAN"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Kauppatieteet ja tuotantotalous Tuotantotalouden koulutusohjelma Diplomityö Pasi Poikonen SUOMESSA JA ITÄVALLASSA TOIMIVIEN LIIKETOIMINTAMALLIEN SIIRRETTÄVYYS PUUPOHJAISEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTOON PUOLAAN, ROMANIAAN JA SLOVAKIAAN Työn tarkastajat: Professori Tuomo Uotila (1. tarkastaja) Professori Vesa Harmaakorpi (2. tarkastaja) Työn ohjaaja: Professori Tuomo Uotila

2 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Kauppatieteet ja Tuotantotalous Tuotantotalouden koulutusohjelma Pasi Poikonen Suomessa ja Itävallassa toimivien liiketoimintamallien siirrettävyys puupohjaisen uusiutuvan energian tuotantoon Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan Diplomityö sivua, 7 kuvaa, 3 taulukkoa ja 3 liitettä Työn tarkastajat: Professori Tuomo Uotila (1. tarkastaja) Professori Vesa Harmaakorpi (2. tarkastaja) Hakusanat: uusiutuva energia, liiketoimintamallit, tiedonsiirto Keywords: renewable energy, business models, knowledge transfer Tutkimus kuvaa tiedon, osaamisen ja teknologian siirtoa Suomesta ja Itävallasta Puolaan, Romaniaan ja Slovakiaan hajautetussa puupohjaisessa sähkö- ja lämpöenergian tuotannossa. Metsävaroiltaan rikas ja bioenergia-asioissa toimintatavoiltaan edistynyt Suomi toimi Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisin Luonnonvarakeskus) johdolla tutkimuksen empiirisen aineiston tuottaneen kehittäjäverkostohankkeen pääkoordinaattorina vuosina Tutkimusmenetelmänä käytettiin hankkeen dokumentaation sisällönanalyysiä. Itävalta on tunnettu edistyksellisistä bioenergia-alan tuki- ja ohjausjärjestelmistä. Suomi ja Itävalta kuuluvat EU:n viiden edistyneimmän maan joukkoon uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. ii

3 Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten Suomessa ja Itävallassa hyvin toimivia liiketoimintamalleja voidaan siirtää kohdemaihin puupohjaisen uusiutuvan energian tuotannossa hyödynnettäviksi. Työssä kuvataan tiedonsiirtäjämaiden eli Suomen ja Itävallan ydinosaaminen kiinteän biomassan energiantuotannossa politiikkatasolta käytännön liiketoiminnan tasolle. Lisäksi työssä analysoidaan poliittisen ohjauksen merkitystä alan kehittämisessä, missä käydään läpi maakohtaiset uusiutuvan energian toimintasuunnitelmat vuodelta Lopuksi arvioidaan tiedonsiirtäjä- ja tiedonhyödyntäjämaiden välisiä eroavaisuuksia kyseisellä liiketoiminta-alueella, ja onko olemassa sellaisia tekijöitä, mitkä estävät tiedonsiirtoa tai hyväksi todettujen liiketoimintamallien soveltamista kohdemaissa. Kussakin maassa metsänomistusolosuhteet ratkaisevat kiinteän biomassan tarjonnan toimivuuden eli tilanteen toimitusketjun alkupäässä. Tuotannon ohjauksen pyrkimys on myös hyödyntää mekaanisen puunjalostuksen sivutuotevirrat mahdollisimman tarkoin energiantuotannon tarpeisiin. Yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuttavat ketjun toimivuuteen ja tehokkuuteen. Yksin energiantuotannon tarpeisiin puunkorjuuta ei kannata suunnitella, koska se harvemmin erikseen toteutettuna on kannattavaa liiketoimintaa. Puun käyttö energiantuotantoon tarvitsee hyvin suunniteltua tuki- ja ohjausjärjestelmää, joista kansalliset hallitukset vastaavat. Suomalainen tuotannon suunnittelun ja ohjauksen ajattelutapa sekä itävaltalainen energiapuun varastointi biomassan logistiikkakeskuksiin koettiin kohdemaiden yrittäjäkunnassa varteenotettavimpina liiketoiminnan kehittämisvaihtoehtoina paikallisissa toimintaympäristöissä. Lean-tuotantoajatteluun kuuluva hukan poistaminen toimitusketjusta liittyy mm. varastonhallinnan järjestelyihin ja sivutuotevirtojen hyödyntämiseen. Näitä piirteitä oli myös löydettävissä tiedonhyödyntäjämaiden yritysten toiminnassa hankkeen toteutuksen aikana. iii

4 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology LUT School of Business and Management Degree Program in Industrial Management Pasi Poikonen The Transferability of Well-functioning Business Models in the Wood-Based Renewable Energy Production from Finland and Austria to Poland, Romania and Slovakia Master s Thesis 90 pages, 7 figures, 3 tables and 3 appendices Examiners : Professor Tuomo Uotila Professor Vesa Harmaakorpi Keywords: renewable energy, business models, knowledge transfer This study describes knowledge, know-how and technology transfer from Austria and Finland to Poland, Romania and Slovakia in the decentralized wood-based electricity and heating energy generation. Finland has rich forest resources and advanced procedures in bioenergy promotion. The Finnish Forest Research Institute (nowadays Natural Resources Institute Finland) coordinated the development network in the project which produced the empirical data for this study during The used research method was contents analysis of the project documentation. Austria is well-known on its support schemes in the bioenergy sector. Austria and Finland belong to the five most advanced EU-countries in utilization of renewable energy sources in energy production. iv

5 The objective of this study was to clarify how well-functioning business models in Austria and Finland can be transferred to the target countries (knowledge utilization). The study describes the Austrian and Finnish core competence in energy generation based on the solid biomass from the policy level to the practical business level. The national renewable energy action plans (2010) are reviewed by analyzing the importance of the policy level guidance in the sector. At the end of the study there are assessed the differences between the knowledge transfer and utilization countries in the bioenergy sector, if there are factors preventing the knowledge transfer process or adaptation of the well-functioning business models in the target countries. Forest ownership conditions play an important role in each country how solid biomass is available for the markets at the beginning of the supply chain. The aim is to utilize to a large extent also the by-product flow in the mechanical woodworking industry for the energy production purposes. The common economic trends have an influence on the efficiency of the supply chain. Purely for the energy purposes it is not profitable to plan wood harvesting. The use of wood for the energy production needs well-planned support scheme which the national governments are responsible for. The Finnish mentality in production planning and process management as well as the Austrian storage system for energy wood in the biomass logistics centers were the most attractive aspects for the entrepreneurs in the target countries in order to develop business in the local conditions. Lean production philosophy is based on the idea to eliminate all the waste elements in the supply chain operations. This is related i.a. to the arrangements of stock management and utilization of by-products flow. These measures were partly seen in the operations of the target country entrepreneurs during the empirical project implementation. v

6 ALKUSANAT Työ on tehty Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteiden ja tuotantotalouden akateemiselle yksikölle (LUT School of Business and Management) osana tietojohtamisen ja informaatioverkostojen aikuismaisteriohjelman opintoja. Työn aihevalintapäätökseen vaikuttivat diplomityöntekijän työsuhde Metsäntutkimuslaitoksen (vuoden 2015 alkaen Luonnonvarakeskuksen kansainvälisen biotalouden yksikkö) kansainvälisen metsätalouden yksikössä Joensuun toimipaikassa, jossa oli mahdollisuus perehtyä kansainvälisen yhteistyöverkoston puitteissa bioenergia-alan aiheeseen. Metsäntutkimuslaitos koordinoi kansainvälistä asiantuntijaorganisaatioverkostoa kehittämishankkeessa, jonka osapuolina olivat alan edistyneimmät organisaatiot Suomessa, Itävallassa, Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa. Tämä diplomityö johdattaa bioenergia-alasta kiinnostuneet tahot kokemaan kansainvälisen hanketoiminnan haasteet hankekoordinaattorin näkökulmasta kuvattuna ja näkemään sen tuottamat lopputulokset tämän tutkimuksen empiirisenä aineistona yhdistettynä tutkittavan aihealueen taustateorioihin tiedonsiirron menetelmistä, liiketoimintamalleista ja kehittäjäverkostoyhteistyöstä. Tämä tutkimus julkaistaan hankkeen nettisivuilla (www.promobio.eu) tietopakettina hankkeen sisällöstä ja tuloksista. Kiitän kaikkia yhteistyöverkostoon osallistuneita organisaatioita ja asiantuntijoita tutkimuksen kohdemaissa, jotka antoivat panoksensa hankkeen yhteydessä tämän diplomityön empiirisen aineiston ja kokemusperäisen tiedon tuottamiseen. vi

7 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITTEET JA RAJAUKSET TYÖN RAKENNE, TUTKIMUSKYSYMYKSET JA TUTKIMUSMENETELMÄ BIOENERGIA-ALAN JULKINEN OHJAUS EUROOPAN UNIONISSA JA KANSALLISELLA TASOLLA RES-DIREKTIIVI KANSALLISET BIOENERGIA-ALAN TOIMINTAOHJELMAT KANSALLISET BIOENERGIA-ALAN TUKIOHJELMAT BIOENERGIA-ALAN TOIMIVAT RATKAISUT SUOMESSA JA ITÄVALLASSA LIIKETOIMINTAMALLIAJATTELUN MERKITYS KANNATTAVALLE TALOUDELLISELLE TOIMINNALLE TOIMIVAT RATKAISUT SUOMESSA TOIMIVAT RATKAISUT ITÄVALLASSA TUTKIMUSMENETELMÄNÄ SISÄLLÖNANALYYSI JA KANSAINVÄLISEN TIEDONSIIRTOHANKKEEN SISÄLTÖ SISÄLLÖNANALYYSI TUTKIMUSMENETELMÄNÄ TIEDONSIIRTO ERILAISISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ JA TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY TIEDONSIIRTÄJÄN ROOLI JA VALMIUDET TIEDONHYÖDYNTÄJÄN ROOLI JA VALMIUDET TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET 1

8 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO ADR Centru Centrun maakunnallinen aluekehitysyhtiö, PromoBio-hankkeen romanialainen hankepartneri CHP yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (engl. Combined Heat and Power) EASME pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa edistävä Euroopan komission alainen toimielin (engl. Executive Agency for Small and Medium-sized Entrepreneurship) EU Euroopan unioni EY Euroopan yhteisö ha hehtaari IEE Euroopan unionin energia-alan rahoitusohjelma (engl. Intelligent Energy Europe Programme) ISPE energia-alan koulutus- ja konsultointi-instituutti Bukarestissa (engl. Institute for Studies and Power Engineering) PromoBio-hankkeen romanialainen hankepartneri KAPE Puolan kansallinen energian säästöä edistävä organisaatio, PromoBio -hankkeen puolalainen hankepartneri (puol. Krajowa Agencja Poszanowania Energii S.A.) Kemera kestävän metsätalouden rahoitusohjelma Suomessa KPC itävaltalainen energia-alan konsulttiyhtiö (saks. Die Kommunalkredit Public Consulting GmbH) kw kilowatti (tehon yksikkö energiantuotannossa) MW megawatti (tehon yksikkö energiantuotannossa) NREAP kansallinen uusiutuvan energian käytön toimintasuunnitelma (engl. National Renewable Energy Action Plan) PJ petajoule, SI-järjestelmän mukainen energiamäärää osoittava mittasuure kerrannaisluvultaan (peta) RES uusiutuvan energian lähteet (engl. Renewable Energy Sources) TWh terawattitunti, tera = UFI Itävallan ympäristöneuvontaohjelma (engl. The Environmental Assistance in Austria) 2

9 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Energiantuotanto on yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeinen toiminto. Kehittyneimmissä teollisuusmaissa sen hinnan lisäksi käytettävä polttoaine ja teknologia vaikuttavat päätöksentekoon, mihin suuntaan sektorilla toimintaa halutaan ohjata. Kansainväliset ilmastosopimukset vaikuttavat merkittävästi eri maiden energiapolitiikan ohjaus- ja tukijärjestelmiin. Ilmastosopimuksilla halutaan hillitä ennen kaikkea kasvihuonepäästöjä, joista tärkein on hiilidioksidi. Hiilidioksidipäästöt nostavat maapallon keskilämpötilaa, jolla on epäsuotuisia vaikutuksia elinympäristöömme. Hiilidioksiditaselaskentamenetelmiä yhdenmukaistamalla pyritään saamaan eri maat samalle viivalle vertailtaessa niiden vaikutuksia maailmanlaajuiseen ilmaston muutokseen. Bioenergiantuotantoon ja hyödyntämiseen kannustavat energiaomavaraisuuden lisääminen, uusien energiatekniikoiden kaupalliset näkymät, työllisyys- ja aluepoliittiset syyt. Bioenergia nähdään keinona kasvattaa uusiutuvan energian osuutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Euroopan unionissa (EU) on räätälöity jäsenmaille omat tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta, ja bioenergialla on tärkeä asema. (Hildén, et al., 2013, 127) Euroopan unioni loi vuonna 2008 oman sisäisen direktiivin edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kullekin jäsenmaalle asetettiin omat tavoitearvot uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi sähkön ja lämmön tuotannossa vuoteen 2020 mennessä. Tavoitearvoja asetettaessa otettiin huomioon kunkin maan lähtötaso vuonna 2005, joiden perusteella kansalliset hallitukset täsmensivät lopulliset tavoitearvot sen hetkisten realististen näkymien valossa. Kansallisten tukitoimenpiteiden lisäksi Euroopan komissio käynnisti rahoitusohjelman tukemaan edistyksellisiä energiaratkaisuja ( ), jonka avulla toteutetaan useita kymmeniä uusiutuvien energialähteiden hankkeita unionin alueella. Suomi ja Itävalta ovat EU:n uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä edistyksellisiä. Näissä maissa olevia parhaimpia käytäntöjä on katsottu tarkoituksenmukaiseksi levittää sellaisiin maihin, jotka eivät ole uusiutuvien energialähteiden käytön tavoiteasetannassa 3

10 niin pitkällä, mutta joissa olemassa olevat metsävarat antavat hyvät edellytykset puupohjaisten energiantuotantoratkaisujen käyttöönottamiseksi. Tässä tutkimuksessa tiedon, osaamisen ja teknologian siirron kohdemaina ovat Puola, Romania ja Slovakia. Puolasta ja Slovakiasta tuli EU:n jäsenmaita vuonna 2004 ja Romaniasta vuonna Puolassa energiantuotanto perustuu huomattavassa määrin kivihiilen polttoon, jota esiintyy maan kaakkoisosassa kotimaisena polttoaineena ja se on hinnaltaan edullista. Kaikissa kohdemaissa maakaasun käyttö energialähteenä on vanhan aluemaantieteellisen aseman vuoksi yleistä, koska maat ovat vahvasti sidoksissa Venäjältä tulevaan maakaasuputkiverkkoon. Metsävaroja vertaamalla Suomi on ylivoimainen muihin maihin nähden kasvullisen metsämaa-alan ollessa 22 miljoonaa hehtaaria, joka on 73 % kokonaismaapinta-alasta. Muissa tämän tutkimuksen kohdemaissa se vaihtelee 29 % - 47 %:n välillä. (Euroopan metsäinstituutti, 2012) Tässä tutkimuksessa arvioidaan suomalaisen ja itävaltalaisen bioenergia-alan toimintakulttuurin sovellettavuutta kyseisiin itäisen Keski-Euroopan maihin. Liiketoimintamalleista valitaan siirrettävyydeltään parhaimmat arvoketjun osat ja lopuksi pohditaan rajoittavia tekijöitä, miksi niin ei voida tehdä ilman kansallisten erityispiirteiden ottamista huomioon. 1.2 Tavoitteet ja rajaukset Bioenergia käsittää laajan määrän erilaisia polttoaineita tai energiantuotannon teknologioita. Tämä työ keskittyy kiinteisiin puupolttoaineisiin, joista tärkeimpänä puusta tehtävä hake. Teknologian osalta tutkimus rajataan lämmöntuotantoon ja osin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon (CHP). Energiatehokkuuden vuoksi puuta käytetään hyvin rajatusti pelkästään sähköntuotantoon. Sähköä tuotetaan lämmöntuotannon sivutuotteena, mikäli lämmöntuotannossa ei ole tietyllä hetkellä riittävästi kysyntää. Tässä työssä ei käsitellä erityisemmin energiantuotannon teknisiä kysymyksiä (polttoteknologiat, lämpöarvot), vaan keskitytään tietojohtamisen teemoihin, joissa tarkastellaan toimintatapoja järjestää energiantuotanto kohdemaissa eli tarkastella liiketoimintamallien sovellettavuutta tietoa siirtävien maiden ja tietoa hyödyntävien maiden välillä. Liiketoimintamallien siirrettävyyttä arvioidaan niitä rajoittavien taustatekijöiden kannalta, joita ovat maantieteelliset (luonnonolot, ilmasto) ja 4

11 institutionaaliset tekijät (poliittinen ilmapiiri, tuki- ja ohjausjärjestelmät) kohdemaissa liiketoiminnan taloudellista kannattavuutta unohtamatta. 1.3 Työn rakenne, tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmä Tutkimuksen rakenne Tutkimus käsittää viisi päälukua edeten bioenergia-alan yleisten kehityssuuntien tarkastelusta tutkimuskysymysten avulla rajatun teeman analyysiin empiirisen aineiston kohdemaissa. Tässä työssä yleisiä kehityssuuntia tarkastellaan EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä koskevan ohjesäännön (direktiivi) luomassa kehikossa. Ensimmäisessä pääluvussa kuvataan tutkimukselle yleistä bioenergia-alan taustaa, rajataan tutkimusalue perusteluineen ja tutkimuskysymyksineen sekä käytettävä menetelmä. Toisessa pääluvussa tarkastellaan lähemmin bioenergia-alan julkista ohjausta, miten Euroopan unioni haluaa jäsenmaidensa sitoutuvan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Asiaa ohjaavan direktiivin pääkohtien kuvauksen ja unionin asiaa edistävien rahoitusohjelmien katsauksen jälkeen edetään kansalliselle tasolle tarkastelemaan tutkimuksessa rajattujen kohdemaiden kansallisia uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä koskevia toimintasuunnitelmia. Kohdemaiden on pitänyt julkaista ja kansallisten hallitusten asianmukaisesti vahvistaa toimintasuunnitelmat vuonna 2010 riittävän sitoutumisen varmistamiseksi. Kolmannessa pääluvussa käydään yksityiskohtaisemmin tutkimuksen tiedonsiirtäjämaiden parhaimpia käytäntöjä uusiutuviin energialähteisiin perustuvassa energiantuotannossa. Ensimmäisessä alaluvussa kuvataan liiketoimintamalleihin liittyviä yleisiä teorioita. Suomessa ja Itävallassa toimivia bioenergia-alan liiketoimintamalleja tarkastellaan toisessa ja kolmannessa alaluvussa. Neljännessä pääluvussa kuvataan aluksi tiedonsiirtoa erilaisissa organisaatioympäristöissä. Seuraavaksi esitellään tutkimuksen empiirisen aineiston tuottanut kehityshanke ja sen toimintaperiaatteita tiedonsiirrossa. Tavoitteena on ankkuroida tutkimuksen empiirinen osa tuotantotalouden tietojohtamisen teorioihin tarkastelemalla hankkeen osapuolten rooleja 5

12 kehittäjäverkostossa ja tarkastella niitä menettelytapoja, joilla tietoja on pyritty siirtämään tiedonhyödyntäjien käyttöön. Pääluku on jaettu tällä perusteella kolmeen alalukuun tiedonsiirron teorian, tiedonsiirtäjien ja tiedonhyödyntäjien näkökulmasta. Viidennessä pääluvussa esitetään tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset, vastataan asetettuihin yhteen pääkysymykseen ja kolmeen sivukysymykseen. Liiketoimintamalleja tutkittaessa niiden nykytilan kuvaaminen perusteluineen on tutkimuksen päätehtävä, mutta vähintään yhtä oleellista on sivukysymysten tuottama tieto, miksi tiedonsiirtäjämaissa käytännössä toimiviksi todetut mallit eivät ole sellaisinaan sovellettavissa kohdemaihin eli tiedonhyödyntäjille. Lisäksi pohditaan lyhyesti tutkimuksen tuottamaa tietoa ja kirjallisuudesta löydettyjä havaintoja, niiden yhdenmukaisuuksia tai poikkeavuuksia. Lopuksi esitetään ajatuksia mahdollisille jatkotutkimuksille. Tutkimuskysymykset Tämän tutkimuksen pääkysymys on: Millaisilla liiketoimintamalleilla bioenergia-alalla saavutetaan parhaimmat tulokset sähkön- ja lämmöntuotannossa kohdemaissa? Pääkysymyksen tuottamaa tietoa täsmennetään seuraavilla kolmella sivukysymyksellä: Mikä on tukea antavien maiden ydinosaaminen bioenergialiiketoiminnassa, ja mitä kannattaa siirtää tieto-taitona kohdemaihin? Miten kansainväliset ohjeistukset vaikuttavat bioenergia-alan yritysverkostoissa kyseisissä kohdemaissa? Mitkä kysymykset ovat kriittisimpiä positiivisten bioenergia-alan investointipäätösten syntymiselle kohdemaissa? 6

13 Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen lähestymistapana käytetään laadullista tutkimusta, jossa havainnot perustuvat tapaustutkimuksena yhden eurooppalaisen bioenergia-alan kehityshankkeen tuottamaan kirjalliseen aineistoon (dokumentaatio). Tutkimuksen otos valikoitui hankkeen toteutuksen aikana paikallisten asiantuntijaorganisaatioiden tekemien kohdevalintojen perusteella. Valintaan vaikuttivat kentän yrittäjien ja toimijoiden osoittama kiinnostus lähteä kehittämään liiketoimintaa puupohjaisen energiantuotannon suuntaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään sisällönanalyysia hankkeen dokumentaatiosta. Dokumentaatiota ovat nykytilan kuvaukset parhaimmista alan käytännöistä työpaketissa 2, työseminaarien kautta tuotetut paikalliset bioenergian toimintasuunnitelmat työpaketissa 3 ja pilottihankkeiden toteutettavuusselvitykset työpaketissa 4 sekä koulutusmateriaalit työpaketissa 5. Neljännessä pääluvussa kuvataan tarkemmin laadulliseen tutkimukseen kuuluvan sisältöanalyysin periaatteita tutkimusmenetelmänä ja samalla käydään tarkemmin läpi empiirisen aineiston tuottaneen kehityshankkeen toimintaperiaatteita ja rakennetta. Kolmevuotinen kehityshanke toteutettiin vuosina , jonka loppuraportti julkaistiin heinäkuussa Tämän tutkimuksen tekijä toimi hankkeen pääkoordinaattorina Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla), jolloin hänellä on ollut erinomainen mahdollisuus nähdä verkoston toiminta, siihen liittyneet haasteet ja mahdollisuudet sekä tulokset hankkeen sisältä käsin. Tämän tutkimuksen empiirinen aineisto on syntynyt EU:n IEE-ohjelman (engl. Intelligent Energy Europe) kautta rahoitetun puupohjaisia energialähteitä edistävän PromoBio -hankkeen (www.promobio.eu) tuottamia tuloksia analysoimalla ja vertaamalla vastaaviin hankkeisiin unionin alueella tai sen naapurimaissa. 7

14 2 BIOENERGIA-ALAN JULKINEN OHJAUS EUROOPAN UNIONISSA JA KANSALLISELLA TASOLLA 2.1 RES-direktiivi Euroopan parlamentti ja neuvosto on antanut uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käyttöä edistämään pyrkivän ohjesäännön (direktiivi 2009/28/EY) jäsenmaidensa noudatettavaksi Toimenpidekokonaisuuteen kuuluu myös energiansäästäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Kokonaisuudella pyritään vähentämään kasvihuonepäästöjä Yhdistyneiden Kansakuntien Kioton ilmastosopimuksen mukaisesti. Ohjesäännön yleisinä tavoitteina on parantaa energiansaannin varmuutta, edistää energiantuotantoon liittyvää teknologista kehitystä ja innovaatioita sekä luoda työpaikkoja syrjäisemmille ja harvaan asutuille seuduille erityisesti näillä alueilla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Hajautetulla energiantuotannolla voidaan vähentää riippuvuutta energian tuonnista ja samalla lisätä paikallisten energialähteiden käyttöä ja parantaa paikallista energiantuotannon varmuutta. Näin on mahdollista päästä lyhyempiin kuljetusmatkoihin ja pienempiin energiansiirtohäviöihin. Direktiivi antaa jäsenmailleen tavoitearvot uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi energiantuotannossa osuutena tuotetun energian loppukulutuksesta. EU on päättänyt, että vuoteen 2020 mennessä sen lopullisesta energiakulutuksesta vähintään 20 % on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Yleistavoite on jaettu unionin jäsenvaltioille yksittäisiksi tavoitteiksi tiettyä oikeudenmukaisuusperiaatetta noudattaen. Periaate huomioi jäsenvaltioiden erilaiset lähtökohdat ja valmiudet sekä asiantilan nykytason. Osuuden lisäämisessä on otettu huomioon jäsenvaltioiden bruttokansantuote ja aikaisemmat ponnistelut sektorilla. Lisäämistoimenpiteiden peruslähtökohtana nähdään, että jäsenvaltiot laativat omat energiatehokkuus- ja energiansäästöpolitiikkansa koskien uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian prosentuaalista osuutta energian kokonaisloppukulutuksesta. EU toteaa direktiivissään, että välitavoitetarkasteluvuodeksi otetaan vuosi 2005 sen ollessa tuoreinta luotettavinta tietoa tarjoava ajankohta kansallisista uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuudesta. 8

15 EU:n RES-direktiivissä nähdään oleellisena uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden tutkiminen ja kehittäminen. Tämän tutkimuksen empiirisen osan tulosten yleistettävyyden kannalta voidaan nähdä merkityksellisenä, että direktiivissä todetaan biomassan potentiaalia voitavan hyödyntää kaikilta osin kehittämällä puuvarojen käyttöönottoa ja uusia metsänhoitomenetelmiä. Samalla tavalla direktiivi tukee empiiristen tulosten hyödynnettävyyttä, kun se kannustaa luomaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa tukevan energiamallin kannustamaan jäsenvaltioiden väliseen strategiseen yhteistyöhön alueellisesti ja paikallisesti kahden- ja monenvälisesti. Tässä tutkimuksessa käytettävän hankkeen tulosten hyödyntäminen on juuri direktiivin hengen mukaisesti tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihtoa samalla, kun on kannustettu hankkeessa mukana olevien hyödynsaajamaiden (Puola, Romania ja Slovakia) uusiutuvaa energiaa koskevaa tavoitteellista politiikkaa. Koska tiedonsiirtohankkeet eivät takaa investointeja, vaan luovat niille edellytyksiä, niin myös direktiivi ottaa tämän huomioon. Kansallisten tukijärjestelmien toimivuuden tulee olla pitkäjänteistä ja uskottavaa, jotta investoijien luottamus säilyy. Erikseen mainitaan myös, että tukijärjestelmissä on erotettava vihreät sertifikaatit alkuperätakuista. RES-direktiivi luo hyvät puitteet bioenergia-alan kehitystyöhön ja valtioiden väliseen yhteistyöhön. Siinä määritellään, mitkä energialähteet luetaan kuuluviksi uusiutuviin, ja mitä biomassalla tarkoitetaan, ja kuinka laskentojen pohjalla oleva energian kokonaisloppukulutus määritellään sekä erilaisten tukijärjestelmien sisällölliset ulottuvuudet. Direktiivi luo myös suuntaviivat kansallisten uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien (NREAP) laadintaan, joiden sisältöä tarkastellaan maakohtaisesti seuraavassa alaluvussa puupohjaisten energialähteiden kannalta. Nämä toimintasuunnitelmat kunkin jäsenmaan tuli toimittaa komissiolle mennessä. Direktiivi huomioi energia-alan kehittämisen pitkäjänteisyyden, kun direktiivin soveltamisen onnistumista arvioidaan komissiolle vuonna 2021 toimitettavassa kertomuksessa. 9

16 2.2 Kansalliset bioenergia-alan toimintaohjelmat Kansallisten uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien (engl. National Renewable Energy Action Plan) laadintaan EU:n komissio on antanut selvät ohjeet toimittamalla selkeän sisällön ja kysymysasettelun (149 kpl) asioista vastuussa olevien organisaatioiden ja asiantuntijoiden vastattaviksi. Asiakirjapohja toimintasuunnitelman laatimiseksi on esitetty liitteessä 1. Viidessä pääluvussa on käsiteltävä lopullisen energiankulutuksen arviot vuoteen 2020 asti, uusiutuvan energian tavoitteet ja kehityssuunnat, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja sisäinen arviointi sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineiden käytön tavoitteiden onnistumisessa. Suunnitelmassa on käsiteltävä tarkemmin energian tuotannon infrastruktuuri, ohjaus- ja tukijärjestelmät, biomassan merkitys, energia-alan yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti, energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästämiseen liittyvät keinot em. sektoreilla. Lopuksi tulee arvioida toimintasuunnitelman laatimiseen liittyvä prosessi, ja miten suunnitelman toimeenpanoa tullaan seuraamaan. Tässä alaluvussa tarkastellaan kunkin maan toimintasuunnitelmia tutkimuksen painopisteen eli puupohjaisen uusiutuvan energian tuotannon näkökulmasta. Biomassalla on tärkeä osa monissa kansallisissa ohjelmissa. Jos ohjelmat toteutuvat, noin 60 prosenttia EU-alueen uusiutuvasta energiasta tuotetaan vuonna 2020 biomassalla, josta yli kaksi kolmannesta tuotettaisiin puupohjaisella biomassalla. (Hildén, et al., 2013, 214) Suomi Suomi nojaa omassa kansallisessa bioenergia-alan suunnitelmassaan vahvasti puupohjaisten polttoaineiden käytön kehittämiseen, mihin vaikuttaa merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon suhdanteet. Suomessa puupolttoaineiden osuus uusiutuvista energianlähteistä on noin 80 % ja koko energiankulutuksesta osapuilleen viidennes (Hildén, et al., 2013, 214). Lähtökohtaisesti metsien hakkuita pyritään lisäämään nostamalla metsähakkeen käyttö yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (CHP) 13,5 miljoonaan kiintokuutiometriin (NREAP Finland, 2010). Vaikka kyseinen puupohjainen polttoaine voidaankin korjata metsäteollisuuden tuotantoon menevän puuvirran sivutuotteena, korkeita korjuukustannuksia on kompensoitava tukiohjelmilla kyseisen puumassan hyödyntämiseksi energiantuotannossa. Tällainen tukipaketti koostuu 10

17 metsänomistajalle maksettavasta tuesta korjattua energiapuukuutiometriä kohden, sen prosessoijalle maksettavasta haketustuesta ja energiatuottajalle maksettavasta syöttötariffista. Haketustuen maksaminen on kuitenkin lopetettu vuonna 2012 ja kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) puitteissa maksettava energiapuun korjuutuki pyritään lain uudistuksen yhteydessä lopettamaan myös vuonna Jäljelle jäisi ainoastaan energiantuottajalle eli lämpölaitokselle maksettava tuki, jonka katsotaan olevan tehokkain tapa ohjata energiantuotantoketjun eli arvoketjun toimintaa tuottavuutta parantavaan suuntaan. (Suomen, 2010) Suomessa puupohjaisten energiajakeiden käytön kehitykseen vaikuttavat hiilidioksidivero ja tuet, jossa turpeen hinta ja siitä laskettavat päästöoikeudet ovat vahvasti sidoksissa energiantuotantolaitosten puustamaksukykyyn. Joka tapauksessa ulkomailta tuotavan kivihiilen käyttöä pyritään vähentämään ja pienten yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten kannattavuutta parantamaan tukemalla niiden uusinvestointeja. Suunnitellulla syöttötariffijärjestelmällä on arvioitu syntyvän ajanjaksolla jopa 60 uutta yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon laitosta, mikä lisää puupolttoaineiden käyttöä. Muita tuettavia uusiutuvia energiantuotantomuotoja Suomessa toimintasuunnitelman mukaan ovat tuulivoima, vesivoima, lämpöpumput, liikenteen biopolttoaineet, biokaasu, pelletit ja kierrätyspolttoaineet. (Suomen, 2010) Kansallisen uusiutuvan energian tavoiteohjelman lisäksi on maakunnallisia, kunnallisia ja jopa yrityskohtaisia tavoite- ja ilmasto-ohjelmia. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on valmistellut lakimuutosehdotuksen, joka leikkaisi järeästä puusta valmistetulla metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen puoleen. On arvioitu, että vuonna 2020 puuenergian osuus voisi olla Suomessa jopa 50 prosenttia kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa, kun vuonna 2013 osuus oli 28 prosenttia. (Kurki, 2014) Itävalta Itävalta pyrkii omalla kansallisen uusiutuvan energian toimintasuunnitelmallaan saavuttamaan 34 %:n uusiutuvan energian käyttösuhteen vuoteen 2020 mennessä 11

18 lopullisesta energiankulutuksesta laskettuna. Toimintasuunnitelma pohjautuu vuonna 2010 laadittuun Itävallan energiastrategiaan. Tavoitetta lähdetään toteuttamaan toisaalta energiatehokkuutta parantamalla siten, että energiankulutusta lasketaan 13 %:lla vuoden 2008 tasosta ja vastaavasti uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian käyttöä lisätään 18 %:lla vuoden 2008 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaikessa tavoitteen asettelussa on kuitenkin otettava huomioon kustannustehokkuus, resurssien riittävyys ja ympäristönäkökulmat. (NREAP Austria, 2010, 1) Energiatehokkuutta voidaan parantaa rakennusmääräyksillä ja lämmöneristysvaatimuksilla sekä lämmöntuotannon viimeisintä teknologiaa hyödyntämällä (NREAP Austria, 2010, 17-18). Energiatehokkuuden parantamisen 13 %:n kokonaistavoite jakautuu energiakäytön sektoreittain niin, että 22 % vähennetään liikenteen energian käyttöä, lämmityksessä 12 % ja sähkönkulutuksessa 5 %. Toimenpiteinä nämä tavoitteet sisältyvät Itävallan energiastrategiaan. (NREAP Austria, 2010, 77). Uusiutuvan energian hyödyntämisen suunnittelussa vastuullisimpia organisaatioita ovat maan ympäristöasioiden toimisto, maatalous-, metsätalous-, ympäristö- ja vesivarojen ministeriö, tiede- ja tutkimusministeriö, liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriö ja toimintasuunnitelman laadinnan päävastuu on talous-, perhe- ja nuorisoasiainministeriöllä. Näiden lisäksi intressitahoiksi voidaan mainita sähkö- ja maakaasusektorilla kyseisten energialähteiden käytön sääntelyä kontrolloiva yritys, Itävallan energia-alan edunvalvontaelin ja erinäisiä tietyn uusiutuvan energialähteen hyödyntämistä edistävät yhdistykset sekä energia- ja ilmastoasioiden parissa toimivat yliopistot. (NREAP Austria, 2010, 25; 78) Itävallan lainsäädännöllinen perusta uusiutuvalle energialle on monipuolinen. Näistä voidaan mainita seuraavat lainsäädännölliset ohjauskeinot (NREAP Austria, 2010, 26): Ilmasto- ja energiarahastolaki vuodelta 2007; Vihreän sähkön säädös vuodelta 2002; Ympäristöasioiden tukitoiminta Itävallassa vuodelta 2009; Ohjesääntö taloudellis-teknisen tutkimuksen ja teknologian kehittämiseksi vuodelta 2007; Itävallan maaseudun kehittämisohjelma; 12

19 Ilmastonsuojelun tuen ohjaaminen ohjesäännöllä vuodelta Itävallan maatalous-, metsätalous-, ympäristö- ja vesivarojen ministeriö teki ilmastoaloitteen vuonna 2004, jossa pyrittiin edistämään ilmastoystävällisten teknologioiden ja -palveluiden tuloa markkinoille. Näitä aloitteita tuettiin sekä rakentamisessa, liikenteessä, energiansäästössä että uusiutuvien energialähteiden piirissä. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä mainitaan biokaasu, puuenergia, puulämmitys, aurinkolämmitys ja lämpöpumput. (NREAP Austria, 2010, 27) Erityistä painoarvoa Itävallan toimintasuunnitelma antaa kaukolämmityksen hajautetuille uusiutuvaan energiaan perustuville lämpöenergiantuotantoratkaisuille. Tavoite on kirjattu sekä Itävallan lämmitys- ja jäähdytysverkoston laajentamisen ohjesäädökseen vuodelta 2008 että myös Itävallan energiastrategiaan. Ohjesäädöksessä mainitaan, että energian säästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen on pyrittävä ottamalla huomioon toimitusvarmuus ja tasapainoinen energialähteiden käyttö samalla vähentämällä uusiutumattomien energialähteiden käyttöä. Parhaana ratkaisuna tämän tavoitteen toteuttamiseksi nähdään investointikannusteet pienen kokoluokan alueellisten lämpölaitosten rakentamiseksi maaseudulle. (NREAP Austria, 2010, 39) Itävallan uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa mainitaan, että maan pinta-alasta noin 43 % on eriasteisesti suojeltu luonnonsuojelulailla. (NREAP Austria, 2010, 41) Tämän ei kuitenkaan suunnitelmassa erityisesti korosteta olevan ongelma puupohjaisen energian tuotannon alueelliselle kehittämiselle. Metsästä saatavan ja energiantuotantoon käytetyn biomassan määrä oli vuonna 2006 noin 158 PJ (petajoulea), mikä merkitsee 20,5 miljoonaa kiintokuutiometriä puuta. Vuoteen 2020 mennessä vastaavien puusta energiakäyttöön ohjautuvien määrien arvioidaan kasvavan 25 %:lla. (NREAP Austria, 2010, 62) Kasvu on kokonaisuudessaan Itävallan sisäistä, koska puun tuonnin ei arvioida mitenkään muuttuvan vuoteen 2020 mennessä (NREAP Austria, 2010, 63). Vuonna 2006 Itävallassa oli 1,37 miljoonaa hehtaaria maatalouden viljelymaata, josta ha (3,6 % viljelymaan pinta-alasta) käytettiin energiantuotantoa palvelevien kasvien kasvatukseen. Maan maatalousviranomaisarvion 13

20 mukaan pinta-ala voitaisiin nostaa vielä lisähehtaarilla ilman, että ruuantuotantoon tällä olisi mitään vaikutusta. (NREAP Austria, 2010, 66) Itävallassa metsätalouden toimet perustuvat kestävyysajatteluun, jossa otetaan huomioon metsien monikäyttö. Vuosittaisesta kasvusta hakataan 60 %, josta 80 % on peräisin yritysten ja valtion metsähallinnon metsistä. Yksityismetsänomistajien metsistä odotetaan tulevaisuudessa suurinta kasvua hakkuisiin, mutta ongelmaksi nähdään puutteellinen infrastruktuuri, vallalla oleva ajattelu metsistä rahansäästökohteina ja puun hintavaihtelut. Puukaupan arvoketjussa kaikkia osapuolia on motivoitava yhteistyöhön luottamusta lisäämällä. Tehtyjen selvitysten mukaan hinta- ja käyttöskenaariot antaisivat olettaa, että kuorellisen puutavaran hakkuut voisivat olla 31,1 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2020 mennessä. Käytännön toimina puuvirtojen kiihdyttämiseksi nähdään metsäsuunnitelmien laatiminen, sähköinen tiedonsiirto, metsätalouden infrastruktuurin kehittäminen ja paikkatiedon hyödyntäminen. Tehokkaampi metsätalouden sivutuotevirtojen käyttöönotto hakkeena, kuorena ja hakkuutähteinä parantavat toiminnan taloudellisuutta samalla parantaen metsätalouden kestävyyttä. Itävallan omien uusiutuvien energialähteiden käyttötavoitteiden (34 %) saavuttamisessa ei nähdä olevan tarpeen jäsenmaiden päästökauppaan tai yhteishankkeisiin. (NREAP Austria, 2010, 67-69) Puola Puolan kansallinen uusiutuvan energian toimintasuunnitelma nojaa kahteentoista ennakkoolettamukseen, joiden pohjalta vuoteen 2020 mennessä tavoitellaan uusiutuvan energian käytön lisäämistä. Näistä kuudennessa ennakko-olettamuksessa todetaan, että yhteispolttoperiaatteeseen (engl. co-firing) liittyen on rajoituksia metsäbiomassan poltossa. (NREAP Poland, 2010, 5) Puolan viranomaiset näkevät, että biomassan osalta on erityisen tärkeää luoda kunnon edellytykset energiamassaa tuottavien viljelmien perustamiseen, jota varten on oltava olemassa vakaat tukimekanismit (NREAP Poland, 2010, 112). Tätä lähtökohtaa ajatellen on laadittu kahdeksan eri lainsäädännöllistä säädöstä tukemaan biomassan tuotantoa maatalousmailla (NREAP Poland, 2010, ). Erityistä merkitystä nähdään olevan 14

21 myös biohajoavien jätteiden hyödyntämisessä uusiutuvan energian tuotannossa tukemalla sellaisten teknologioiden kehittämistä (NREAP Poland, 2010, 114). Puolan metsäviranomaiset arvioivat vuonna 2006, että suoraan energiakäyttöön ohjattavan puun tekninen potentiaali on 6,1 miljoonaa kuutiometriä, mikä tarkoittaa noin 41,6 PJ energiaa (NREAP Poland, 2010, 114). NATURA 2000 suojelualueiden perustaminen rajoittaa puun energiakäytön mahdollisuuksia merkittävästi. Joka tapauksessa puunjalostusteollisuudessa syntyy jätepuuta 7,5 miljoonaa kuutiometriä. Biomassaa syntyy maa- ja kalataloudesta sekä kotitalousjätteistä, joita voidaan hyödyntää energiantuotannossa. (NREAP Poland, 2010, 118) Puola ei näe tarvetta uusiutuvan energian puitteissa jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön sen enempää konkreettisten projektien kuin menetelmäkehityksen näkökulmasta (NREAP Poland, 2010, 130). Romania Romanian uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ovat vaikuttaneet positiivisesti siirtymätalousajan ja EU-jäsenyyden asettamat paineet kehittää maan taloutta kestävämpään suuntaan. Kioton ilmastosopimusten sitoumukset Romaniassa ovat käynnistäneet useita hankkeita paikallistason viranomaisten johdolla uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, jossa sahojen sivutuotevirtojen hyödyntämisellä ja maalämmöllä on ollut oleellinen merkitys. Kansainvälisessä yhteistyössä Romanialla on useita aiepöytäkirjoja (engl. memorandum of understanding) eri maiden hallitusten kanssa. Erityisen vahvaa yhteistoimintaa on Suomen hallituksen kanssa (laki 377/2007). Molempien maiden hallitukset ovat sopineet päästöjen vähentämisestä yhteistoimintahankkeissa ja siihen liittyvällä vahvalla viestinnällä. EU:n kanssa aloitettuihin jäsenyysneuvotteluihin kuului jo vuonna 2003 Romanian energiatiekartan laadinta (hallituksen päätös 890/2003). (NREAP Romania, 2010) Hallituksen päätöksellä (1535/2003) vahvistetussa uusiutuvan energian käytön strategiassa biomassan potentiaali nähdään selvästi muita uusiutuvia energialähteitä suuremmaksi. Öljytonniperusteisessa arviolaskelmassa biomassasta saatava energianmäärä arvioidaan 50 %:ksi. Absoluuttisia energian määriä laskettaessa tulee kuitenkin huomioida, että 15

22 todellisuudessa saatava määrä jää pienemmäksi, koska on olemassa teknisiä, taloudellisia tai ympäristörajoitteita. Tästä huolimatta Romaniassa arvioidaan, että biomassapohjaista energiantuotantoa voidaan lisätä aikavälillä yli kolminkertaisesti. Romaniassa katsotaan, että uusiutuvan energian edistämiseen liittyvät toimenpiteet pitää viedä mahdollisimman lähelle paikallista tasoa, jolloin maaseutualueiden hallintoneuvostojen ja aluekehitysyhtiöiden rooli on olennainen. (NREAP Romania, 2010) Tämän tutkimuksen empiirisen aineiston tuottamassa kehityshankkeessa toinen romanialaisista partnereista edustaa juuri keskisen maakunnan (Centru) aluekehitysorganisaatiota (ADR Centru). Romanialaisten asiantuntijalaskelmien mukaan sähköntuotannossa käyttökelpoisimpia uusiutuvan energian lähteitä ovat vesivoimalaitokset, tuulivoimalat ja yhdistetyt sähkön ja lämmöntuotannon laitokset, jotka käyttävät biomassaa polttoaineenaan. Vastaavasti lämmöntuotannossa käyttökustannukset ja eri vaihtoehtojen käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen biomassan ja aurinkoenergian käyttö ovat perustelluimpia ratkaisuja. (NREAP Romania, 2010, 14-15) Biomassan käyttö on uusiutuvassa energiassa pääenergianlähde maaseutumaisilla alueilla ja erityisesti lämmöntuotannossa. Biomassalla tuotetaan 7 % Romanian koko energiantarpeesta ja se edustaa noin puolet uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. (NREAP Romania, 2010, 15) Romania asettaa omaksi uusiutuvan energian tuotannon osuuden tavoitteeksi 24 % lopullisesta energian kulutuksesta laskettuna vuonna 2020 (NREAP Romania, 2010, 27). Tämä jakautuu tavoitteeseen kokonaislämmitysenergian kulutuksesta 22 %:iin, sähköenergian kulutuksessa 43 %:iin ja liikennepolttoaineissa 10 %:iin (NREAP Romania, 2010, 30). Romanian parlamentin hyväksymän alan tukiohjelman (parlamentin päätös 39/2009) mukaan maan energiariippumattomuutta pyritään kehittämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistämällä tukemalla investointihankkeita tuuli-, aurinko-, biomassapohjaisiin, maalämpö- ja jätteiden polttoenergialaitoksiin. Tähän liittyy lainsäädännöllisen pohjan parantaminen investointeja edistämään. (NREAP Romania, 2010, 18) Romanian kansallisessa arviossa maa näkee saavuttavansa globaalit energiatavoitteensa omin voimin ilman tukea EU:n jäsenmailta. Erityisiä kansallisia toimenpiteitä yhteishankkeiden perustamiseksi ei ole suunniteltu ja vaikka jatkossa suunniteltaisiinkin, niin 16

23 niiden lähtökohta tulee olla oman kansallisen potentiaalin hyödyntäminen. (NREAP Romania, 2010, 184) Kuitenkin esimerkiksi uusiutuvaan energiaan perustuvassa sähköntuotannossa on kumppanuuksia Bulgarian and Ukrainan kanssa (NREAP Romania, 2010, 187). Slovakia Slovakiassa kansallinen energiapolitiikka on hyväksytty vuonna 2006, joka osaltaan pyrkii uusiutuvien energialähteiden käytön osuuden lisäämiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Vahva vaikutin omassa kotimaisessa ohjauksessa olevien energialähteiden käyttöön siirtymiseksi ovat olleet ennustamattomat kaasuntoimitusten katkokset Venäjältä päärunkoputkilinjan tullessa Ukrainan kautta. Erityisesti lämmöntuotanto nojaa vahvasti kaasun käyttöön ja sen huoltovarmuutta on parannettava. Merkittävintä potentiaali on biomassan hyödyntämisessä, jotta riippuvuutta tuontimaakaasusta voidaan vähentää. Uusiutuvat energialähteet monipuolistavat energiapohjaa ja vähentävät taloudellista riippuvuutta epävakaista öljyn ja kaasun hinnoista. (NREAP Slovakia, 2010, 5) Teollisuuden ja maatalouden rakennetta voidaan vahvistaa ja monipuolistaa uusiutuvia energialähteitä käyttämällä. Aktiivisilla tukitoimilla voidaan ulkomaalaista alan teknologian ja tietämyksen siirtoa nopeuttaa samalla, kun parannetaan investointiilmapiiriä energiasektorilla ja luodaan tutkimusyhteistyötä alan yliopistoille. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kannustaa innovaatioihin ja se on eräs tietotalouden tukipilareista. Kotimaisten uusiutuvien energialähteiden järkiperäinen käyttö edistää kestävää kehitystä, jolla voidaan tukea positiivista taloudellista kasvua yhteiskunnassa. (NREAP Slovakia, 2010, 5) Slovakian valtion talous- ja rakennusministeriö näkee myös riskejä uusiutuvan energian käytössä. Merkittävintä on energiantuotannon kausi- tai jaksoluonteisuus, mikä korostuu tuuli- ja aurinkoenergiantuotannossa. Tämä voi aiheuttaa häiriöitä jakeluverkostossa. Sähkön hinta voi vaihdella voimakkaasti sen tuotantoedellytysten ollessa vaihtelevia luonnonolosuhteista johtuen. Slovakiassa energiantuotannon tuki perustuu syöttötariffi- 17

24 järjestelmiin, jolla varmistetaan kohtuullinen energiantuotantoinvestointien takaisinmaksuaika. (NREAP Slovakia, 2010, 5) Uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotanto perustuu valtaosin suuriin vesivoimalaitoksiin, jolla tuotetaan yli 90 % uusiutuvasta energiasta. Kesällä 2008 voimistunut fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu ennätyksiinsä käänsi biomassan varteenotettavaksi energiavaihtoehdoksi poliittis-taloudellisissa keskusteluissa. Viime vuosina erityisesti lämmöntuotannossa biomassan käyttöä on lisätty merkittävästi. Tulevina vuosina samansuuntainen kehitys tulee jatkumaan. Slovakiassa on paljon pellettien ja brikettien tuotantokapasiteettia, mutta tuotanto on viety pääosin ulkomaille. Tämä varmistaa sen, että vaikka biomassaa polttavien kattiloiden määrä kasvaa nopeasti, puupohjaisesta energiaraakaaineesta ei tule olemaan niukkuutta. (NREAP Slovakia, 2010, 6) Strategisella tasolla uusiutuvien energialähteiden ja vähähiilisen teknologian yhdistelmällä vähennetään fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja samalla kasvihuonekaasupäästöjä. Sellaisen teknologian käyttö on etusijalla, mikä vie energian hintaa lähemmäs markkinahintoja. Biomassan käytölle on tuki- ja ohjauspolitiikalla annettu etusija, joka pystyy kilpailemaan hinnalla fossiilisten polttoaineiden kanssa. Kaikkein suositeltavin yhdistelmä on biomassan käytön lisääminen lämpöenergiantuotannossa, energian säästäminen sekä maa- ja aurinkolämmön kerääminen, joilla toimenpiteillä yhdessä voidaan vähentää maakaasun käyttöä lämmityksessä. (NREAP Slovakia, 2010, 6) Metaanikaasun käytölle on luotu myös lainsäädännölliset puitteet. Biokaasusta sähköä tuottaville sähkön- ja lämmöntuotannon laitoksille maksetaan tukea. Ilmastonmuutoksen myötä tulvia aiheuttavien rankkasateiden määrä on kasvanut. Tämä on kuitenkin mahdollistanut tulvantorjunnan nimissä investoinnit vesivoimalaitoksiin, jotka pystyvät hyödyntämään tulva-altaisiin varastoitua vettä. Tästä syntyy kahdenkertainen hyöty yhteiskunnalle. Slovakia on linjannut uusiutuvan energian käytön tasavallan energiaturvallisuusstrategiassaan, joka on hyväksytty vuonna Suurimmat odotukset ovat uusiutuvassa energiassa lämmöntuotannossa ja jäähdytyksessä. (NREAP Slovakia, 2010, 7) 18

25 Komissio pyytää jäsenmaitaan arvioimaan biomassan merkitystä kansallisessa energiantuotannossa lämmityksessä, jäähdytyksessä, sähkön tuotannossa ja liikenteessä. Slovakia arvioi biomassan teoreettisen potentiaalin vastaavan 13,2 % maan kokonaisenergian kulutuksesta. Tuotettu energiapuun määrä syntyy puun luontaisesta kasvusta, puunjalostusteollisuuden ja yhdyskuntien jätepuusta ja tämä edustaa tärkeimpiä uusiutuvan energian lähteitä Slovakiassa. Nykyinen energiapuun käyttöaste ja energia-tehokkuus ovat niin pieni osa potentiaalista, että seuraavan vuosikymmenen aikana Slovakiassa on mahdollisuus nopeaan kasvuun tällä sektorilla. (NREAP Slovakia, 2010, 61) Puunkorjuun käytäntöjen kehittämisessä nähdään olevan paljon mahdollisuuksia. Puiden latvusmassan, korjuutähteiden ja sairaiden puiden hyödyntäminen nähdään merkittävimpänä asiana sen sijaan, että ne lahoaisivat luonnon ympäristöön. Metsäalueiden tiestön parantaminen ja haketusterminaalialueiden perustaminen luovat edellytyksiä luotettaville toimitusketjuille. Lisäksi katsotaan tarkoituksenmukaiseksi nopeakasvuisten puulajien metsälöiden perustamista, käyttämättömän maatalousmaan käyttöä energiapuun tuotantoon ja haketusyrittäjien toiminnan kilpailukyvyn parantamista. (NREAP Slovakia, 2010, 66) 2.3 Kansalliset bioenergia-alan tukiohjelmat Euroopan unionissa on politiikkatason ohjausta juuri kansallisten uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien kautta bioenergia-alan sektorin investointien ja toiminnan kehittämisen ylläpitämiseksi. Maakohtaisesti ja yksityiskohtien osalta tukipolitiikka-asia on niin monisäikeistä, että EU:ssa on ollut (EUBIONET III) ja on meneillään (S2Biom) hankkeita, joissa analysoidaan tarkemmin, millaisia toimenpiteitä missäkin maassa tuetaan, ja nimenomaisesti kenelle tuki ohjataan. Käytännössä liiketalouden lait yhdessä erilaisten tukijärjestelmien kanssa ratkaisevat, mitä tuotetaan ja missä (Hildén, et al., 2013, 42). EU:n komissio listaa vaihtoehtoisiksi bioenergia-alan tukimuodoiksi seuraavat päävaihtoehdot: suorat investointituet, pääomalainat, matalakorkoiset lainat, verohelpotukset ja -vähennykset sekä veronpalautukset (Vakkilainen, 2013). 19

26 Suomi Suomessa tuettiin vuonna 2012 energiapuun korjuuta ja haketusta 23 miljoonalla eurolla (Metsätilastollinen vuosikirja, 2013, 104). Energiantuotannon ohjaamisessa tarvitaan keinoja, joilla kehitystä ohjataan toivottuun suuntaan. Suomen kansalliseen ohjelmaan liittyy suunnitelma käytettävistä tukimuodoista. Kestävän metsätalouden rahoitustuella (Kemera) tuetaan energiapuun korjuuta ja haketusta. Komission mukaan pienpuun energiatuki tulisi maksaa sähköä tai lämpöä tuottavalle laitokselle eikä puun tai hakkeen tuottajalle. Perusteluna ovat sekä energiatehokkuus että taloudelliset seikat. Jos tuki maksetaan voimalaitokselle sen tuottaman energiamäärän mukaan, kannustetaan tehokkaaseen energiantuotantoon, jossa polttoaineesta saadaan irti mahdollisimman paljon energiaa. Sen sijaan metsänomistajalle suunnattu tuki kannustaa vain tuottamaan ja korjaamaan paljon energiapuuta, muttei käyttämään sitä tehokkaasti. Tutkimukset osoittavat, että tuotettuun energiamäärään perustuva, voimalaitoksille maksettava tuki tulee valtiolle edullisimmaksi. (Hildén, et al., 2013, 220) Tuki- ja tariffipolitiikassa pohdintaa muuttuvaa sähköntuotannon tukea maksetaan metsähaketta käyttäville CHP -voimalaitoksille päästöoikeuden hinnan mukaisesti. Tuki on tarkoitettu yhteispolttolaitoksille, joissa voidaan polttaa sekä biomassaa että turvetta, ja se maksetaan metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Pienten puu-chp -laitosten syöttötariffi kohdistetaan pienille puuta hyödyntäville uusille CHP -voimaloille. Tariffi takaa takuuhinnan. Tuen tarkoitus on muuntaa nykyisiä paikallisia lämpövoimaloita sekä lämpöä että sähköä tuottaviksi CHP -laitoksiksi, jotta puupolttoaine hyödynnettäisiin tehokkaammin. Tuulivoiman syöttötariffi on suunnattu uusille tuulivoimaloille, jossa tukena maksetaan markkinahinnan ja takuuhinnan erotus. Biopolttonesteiden investointitukea on kaavailtu toisen sukupolven biojalostamoille. Tehtyä investointia ei välttämättä käytetä täydellä teholla, jos raaka-aineen hinta on korkea tai energian hinta matala. Pahimmassa tapauksessa investointituella rakennettu laitos suljetaan lyhyen käytön jälkeen. Näin on käynyt Suomessakin joillekin pellettitehtaille. Investointituki saattaa käydä valtiolle kalliiksi saatuun hyötyyn nähden, sillä se ei kannusta sijoittamaan laitoksia tuotannon kannalta optimaalisille paikoille. (Hildén, et al., 2013, 221) 20

27 Usein sääntely perustuu yksityisten tahojen ja viranomaisten yhteistyöhön. Järjestöt antavat neuvontaa, kun taas viranomaiset päättävät esimerkiksi erilaisista tuista. Ohjausjärjestelmän avulla halutaan varmistaa, että biomassojen hyödyntäjät eivät toimi vain omien, usein lyhyen aikavälin etujensa mukaisesti, vaan laajemman kestävyyden hyväksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon kauaskantoiset yleensä muihin kohdistuvat vaikutukset. Sääntelyä voidaan harjoittaa monella eri tasolla. EU:n yleiset linjaukset viestittävät halutusta suunnasta. (Hildén, et al., 2013, 261) Itävalta Sähköntuotantoa tuetaan Vihreän sähkön ohjesäädöksen perusteella kiinteillä syöttötariffeilla, mikä on Itävallassa tärkein tuotantotuen muoto sähkön tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä (NREAP Austria, 2010, 45). Näitä ovat pienen kokoluokan vesivoimalaitokset ja muut ekosähköntuotantolaitokset. Ekosähköntuotantolaitoksiksi luetaan seuraavia uusiutuvia energialähteitä käyttävät yksiköt kiinteä, nestemäinen tai kaasutettu biomassa, tuulivoima, aurinkopaneelit, kaatopaikka- ja lietekaasut sekä maalämpö. Vuonna 2008 kiinteällä biomassalla tuotettu ja julkiseen verkkoon syötetty sähkö sai 3,4 %:n tuotantotuen. (NREAP Austria, 2010, 43) Vuonna 2009 uudistetun vihreän sähköntuotannon säädöksen perusteella kiinteällä ja nesteytetyllä biomassalla sekä biokaasulla tuotettu sähkö saa tuotantotukea 15 vuoden ajan ja muut vihreän sähkön tuotannon teknologiat 13 vuoden ajan säädöksen voimaantulosta alkaen. Lisäksi 60 %:n energiatehokkuuteen pystyviä energiantuotantolaitoksia voidaan tukea lisätuella käyttökustannuksia koskien 20 vuoden ajan käynnistyksestä. (NREAP Austria, 2010, 44) Biomassan käytössä sähköntuotannossa tämä merkitsee yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon laitosta, jotta 60 %:n vuosittainen polttoaineen käytön tehokkuusaste saavutetaan ja syöttötariffipohjaista tukea voidaan myöntää laitokselle (NREAP Austria, 2010, 49). Näiden tukitoimenpiteiden yleistavoitteina olisi, että 15 % markkinoilla olevasta sähköstä on tuettua vihreätä sähköä vuoteen 2015 mennessä. Kiinteällä biomassalla tuotettua sähköä olisi vastaavasti tuotettu 0,6 TWh (terawattituntia) ottamalla huomioon raaka-aineen 21

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto) Hallituksen velvoitepaketti 4/2010 Uusiutuvan energiantuot. osuus 2020 38% Lisäystarve 38 TWh 86 TWh => 124 TWh, josta puu 55%, 16% biopolttonesteet, 15% tuulivoima ja 8% lämpöpumput p p Metsähakkeelle

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi Jussi Uusivuori Helsinki 21.11.2012 Konsortiohankkeen Lynet-osapuolet Metla MTT Syke Hankkeen rahoitus:

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot