UUTTA NÄKÖKULMAA KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTTA NÄKÖKULMAA KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEEN 2014-2015"

Transkriptio

1 UUTTA NÄKÖKULMAA KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEEN

2 SISÄLLYS Liikkuva koulu 04 Mentoroinnista ideoita ja tukea 05 Tehdään liikuntalupaus! 06 Osallisuuden polku aktivoi 08 Kokeilemalla helposti liikkeelle 10 Kampanjat innostajina 12 Koulutuksista osaamista 16 Liikkumalla työhyvinvointia 18 Monipuolista kerhotoimintaa 20 Aamu- ja iltapäivätoiminta 21 Liikuntaolosuhteiden kehittämisen askeleet 22 Alueiden yhteystiedot 24 Lajikampanjat ja -tutustumispäivät 14 Teksti: VALO Visuaalinen ilme: Bond Marko Salonen Taitto: Visualis Oy 2014 Paino: Forssan Kirjapaino 02

3 LIIKUTTAVAN HYVIÄ KOULUPÄIVIÄ! Me Valon ja liikunnan aluejärjestöjen työntekijät haluamme olla mukana tukemassa kouluanne ja kuntaanne matkalla kohti entistä liikkuvampaa ja aktiivisempaa koulupäivää, matkalla kohti Liikkuvaa koulua. Haluamme haastaa teitä kaikkia mahdollistamaan monipuolinen liikkuminen kaikkina koulupäivinä jokaiselle lapselle. Keinot päämäärän saavuttamiseen ovat monet. Miten teidän koulunne asian ratkaisee, sen voitte päättää itse. Me tarjoamme tueksenne mm. koulutusta, asiantuntija-apua, materiaaleja, kampanjoita ja toimintamalleja. Tämä esite kertoo palvelutarjonnastamme. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, kun jokin asia kiinnostaa. Yhteistyötahojen kanssa matkaa on mukavampi tehdä ja päämäärä helpompi saavuttaa. Tervetuloa yhteiselle matkalle! Valon ja liikunnan aluejärjestöjen työntekijät 03

4 LÄHTEKÄÄ MATKALLE LIIKKUVAKSI KOULUKSI Rekisteröikää koulunne Liikkuvaksi kouluksi osoitteessa liikkuvakoulu.fi. Rekisteröityminen on maksutonta. Saatte käyttöönne monista eri toimijoista koostuvan Liikkuva koulu -tukiverkoston avun, esimerkiksi: o valmiita materiaalipaketteja o konkreettisia ideoita koulupäivään o suunnittelun ja arvioinnin työkaluja o yhteisiä tapaamisia o tietoa oman alueenne koulutuksista ja koulua auttavista tahoista samaan paikkaan koottuna. Rekisteröi koulusi Liikkuvaksi kouluksi osoitteessa liikkuvakoulu.fi Valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Suomessa jo 800 koulua toteuttaa Liikkuva koulu -toimintaa omalla tavallaan. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Lisätietoja liikkuvakoulu.fi. Liikkuva koulu -toiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen on myös mahdollista hakea rahoitusta. Liikkuva koulu -ohjelman rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoitus toteutetaan veikkausvoittovaroin. 04

5 MENTOROINNISTA IDEOITA JA TUKEA Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulupäivän liikunnallistamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aluejärjestöjen kokeneet, innostuneet ja kannustavat mentorit tietävät millaisia toimenpiteitä toimintakulttuurin muutos edellyttää. Heillä on osaamista toimia koulujen apuna alun tarvekartoituksesta uusien toimintamallien vakiinnuttamiseen saakka, he osaavat tarjota erilaisia työkaluja muutoksen toteuttamiseen ja auttavat rahoituksen hakemisessa. Kysy mentorointitukea oman alueesi liikunnan aluejärjestöltä. Aluejärjestöjen yhteystiedot löydät esitteen takakannesta. Rehtori Juha Marttila, Varilan koulu, Sastamala Sastamalassa toteutettiin elämänhallintahanke, jonka tavoitteena oli siirtää painopiste pahoinvointipalveluista ennaltaehkäiseviin hyvinvointipalveluihin. Samansuuntainen kehitystyö jatkuu. Koulujen liikkeen lisääminen on yksi osa tätä kokonaisuutta: kun lapset aktivoituvat edes koulupäivän aikana, he voivat paremmin nyt ja aikuisina. Pienilläkin toimenpiteillä ja investoinneilla pääsee pitkälle, jos asenne on kohdillaan. Opettaja Tapio Ala-Rautalahti, Kilvakkalan koulu, Ikaalinen Mentori auttaa suunnitelman laatimisessa sekä toimenpiteiden aikatauluttamisessa ja toteuttamisessa: hän sparraa sekä koulun ett kunnan väkeä koko prosessin ajan. Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Pysyvä toimintakulttuurinmuutos tietysti työllistää varsinkin alussa, mutta onnistumiset ja hyvä palaute motivoivat ja antavat virtaa. Sivistysjohtaja Esa Siirilä, Kalajoen kaupunki Tällaiset hankkeet ovat kaupungin imagolle todella mannaa. Niiden merkitys näkyy tulevaisuudessa kaupungin terveys- ja sosiaalimenojen pienenemisenä. Ilmapiiri kaupungissa on raikas ja liikunnallinen. 05

6 TEHDÄÄN LIIKUNTALUPAUS! Mikä ihmeen Liikuntalupaus? Liikuntalupaus on haaste kouluyhteisölle. Haasteella haluamme innostaa koulunne oppilaita ja henkilökuntaa huolehtimaan omasta ja yhteisestä liikkumisesta sekä hyvinvoinnista koulupäivän aikana. Liikuntalupaus kertoo kouluyhteisön tahdosta. Lupauksen tavoitteet halutaan mahdollistaa ihan jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. Voisiko teidän koulunne tehdä liikuntalupauksen? Haastakaa oma koulunne mukaan ja laittakaa haaste kiertämään! Liikuntalupaus Haluamme o antaa jokaiselle oppilaalle jokaisen koulupäivän aikana mahdollisuuden liikkua vähintään tunnin o tuottaa positiivisia liikuntakokemuksia niin vähän liikkuville kuin jo liikunnallisen elämäntavan omaaville oppilaille o kehittää koulun toimintaympäristöä ja liikuntavälineistöä yhdessä oppilaiden kanssa o lisätä toiminnallisuutta ja aktiivisuutta jokaiseen koulu- ja työpäivään. Miten liikuntalupaus tehdään? Kouluyhteisö tekee yhteisen päätöksen liikuntalupauksesta. Kun olette sopineet lupauksen tekemisestä, tilatkaa oheismateriaali kouluunne osoitteesta Mitä lupauksen tekemisen jälkeen tapahtuu? Liikuntalupauksen tehneelle koululle lähetetään lupauksesta kertovia merkkejä, joita voitte laittaa esille esim. sisäänkäyntien yhteyteen ja luokkien oviin. Näkyvä tunnus kertoo kouluyhteisöllenne, huoltajille ja muille ulkopuolisille tahoille koulunne liikunnallistamisen tavoitteesta sekä muistuttaa teitä päivittäisestä liikkumisesta. Tunnuksien lisäksi postitamme teille samalla lomakepohjat, joihin jokainen luokka ja oppilas voi halutessaan tehdä myös oman liikuntalupauksensa. 06

7 LIIKETTÄ KAIKILLE TUNTI JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ LIIKUNTALUPAUS Kirkonkylän koulu, 5B-luokka Lupaamme - kannustaa kaikkia luokkamme oppilaita liikkumaan välituntien aikana. - innostaa ja auttaa koulumme nuorimpia oppilaita yhdessä liikkumiseen. - olla esimerkillinen luokka koulumatkojen kulkemisesta kauramoottorilla. - keksiä yhdessä opettajan kanssa tapoja liikkeen lisäämiseen kaikille oppitunneille. LIIKUNTALUPAUS Mikko Mooveri, 8A Lupaan - kulkea entistä useammin koulumatkani kävellen tai pyörällä. - kutsua kavereitani pelaamaan ja liikkumaan niin koulussa kuin koulupäivän jälkeenkin. - osallistua välkkärikoulutukseen ja toimia vertaisohjaajana muille koulun oppilaille. 07

8 OSALLISUUDEN POLKU AKTIVOI Eri järjestöt, ohjelmat ja monet tahot tarjoavat lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen valmiita toimintamalleja ja käytänteitä, materiaalia sekä verkkosisältöjä. Yhteistyötahojen osaamista ja tukipalveluita hyödyntämällä koulun toimintaa voidaan kehittää entistä enemmän oppilaita aktivoivaan ja innostavaan suuntaan. Liikuntajärjestöjen vahvinta osaamista on toiminnallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen koulupäivään. Lisääntyneellä liikkeellä ja osallisuuteen kannustavilla rooleilla on havaittu olevan yhteyksiä mm. kiusaamisen vähenemiseen, sosiaalisten taitojen vahvistumiseen, työrauhaan, kouluilmapiiriin ja -viihtyvyyteen sekä oppimiseen. Nämä ovat samoja tärkeitä tavoitteita, joita KiVa Koulu ja MLL:n kummioppilas- ja tukioppilastoiminta edistävät. Eri toimintamallit ja käytänteet tukevatkin parhaimmillaan toinen toistaan koulun arjessa. Osallisuuden polku kattaa koko perusopetuksen Valon ja liikunnan aluejärjestöjen kehittämistä toimintamalleista ja käytänteistä on rakennettu koko perusopetuksen kattava kokonaisuus, jonka kantavana teemana on oppilaan osallisuuden vahvistaminen. Osallisuuden polku tarjoaa vinkkejä ja ideoita toiminnan kehittämiseen ja oppilaiden aktiivisuuden lisäämiseen eri vuosiluokilla. Osallisuuden polku aktivoi kaikkia koulun oppilaita. Oppilaat o oppivat ottamaan ja kantamaan vastuuta o kehittyvät aktiivisiksi ja osallistuviksi yhteisön jäseniksi. Voitte muokata osallisuuden polusta omaan arkeenne ja kouluunne parhaiten sopivan mallin. Valo ja liikunnan aluejärjestöt ovat aina käytettävissänne. Tarkempia tietoja osallisuuden polun eri vuosiluokkien toimintamalleista, niihin liittyvistä koulutuksista, tukimateriaaleista ja -palveluista löytyy verkkosivuiltamme KiVa Koulu (www.kivakoulu.fi) KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jonka toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa kaikille oppilaille tarkoitetut oppitunnit, joilla käsitellään kiusaamiseen liittyviä teemoja sekä keskustelut, joihin ryhdytään kiusaamisen tullessa ilmi. Tavoitteena on saada koulusta mieluisa toimintaympäristö, jossa ketään ei kiusata. Mahdolliseen kiusaamiseen puututaan KiVa Koulussa välittömästi. Ensisijaisena tavoitteena kuitenkin on, ettei kiusaamistilanteita edes tulisi. Kummioppilas- ja tukioppilastoiminta (www.mll.fi/kouluille) Kummioppilas- ja ja tukioppilastoiminta ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämiä toimintamalleja. Ne ovat osa toimintakulttuuria, jossa edistetään kouluviihtyvyyttä ja parannetaan koulun ilmapiiriä järjestämällä lasten ja nuorten itse ideoimaa toimintaa. Tavoitteena on, että kaikki voivat toimia yhdessä ja ketään ei jätetä ulkopuolelle lle tai kiusata. OSALLISUUDEN POLKU Taukoliikuntaohjaaja 2. lk ystävätoiminta 3. lk 4. lk (Välkkäriohjaaja- 5. lk Välitunti- Välkkäri 1. lk lk 3. lk koulutus) lk 08

9 Oppilaat aktiivisina toimijoina Lasten ja nuorten valmiuksia kantaa vastuuta omista ja yhteisistä asioista voidaan tukea kouluissa oppilaiden osallisuutta vahvistamalla. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia ottaa osaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen luokat o Oman luokan taukoliikunnan tai aamujumppien ohjaajat - Oppilaat saavat ohjaamistaan tauko- tai aamujumpista kokemusta muiden oppilaiden ohjaamisesta sekä heidän ohjattavana olemisesta. 3. luokka o Välituntiystävät Kukaan ei jää yksin leikkimään - Oppilaita ohjataan huomaamaan pihalla tai koulumatkoilla itsekseen jääviä lapsia (1.-3. luokat) ja kutsumaan heitä mukaan yhteisiin leikkeihin. Koulupihalle voidaan sopia yhteinen kokoontumispaikka ja tietyistä viikon välitunneista yhteisiä leikkivälitunteja luokat o Välkkäriohjaajat - Oppilaat kehittävät, aktivoivat ja ohjaavat koulun välituntitoimintaa. He oppivat ottamaan vastuuta niin välituntitoiminnan suunnittelusta kuin toteutuksesta. Muita oppilaita aktiivinen välituntitoiminta ohjaa mielekkääseen tekemiseen koulupäivän aikana. o Koulutuksen välkkäreille voi pitää itse tai kysyä kouluttajaa liikunnan aluejärjestöltä. 6. luokka o Tapahtumien ja kilpailujen järjestäjät - Oppilaat ottavat vastuuta koulun liikunnallisten tapahtumien ja kilpailujen järjestämisestä. Ne voivat olla välitunnin, koulupäivän tai pidemmän aikavälin mittaisia. Virikkeellinen toimintakulttuuri luo viihtyvyyttä kaikkien oppilaiden arkeen. - Järkkää tapahtuma -koulutusta voi kysyä lähimmästä liikunnan aluejärjestöstä luokat o Yläkoulun välkkärit - Koululla sovitaan erilaisia kehittämisryhmiä (välkkärit, tukioppilaat, oppilaskunnan hallitus), joihin oppilaat voivat halutessaan liittyä. Kehittämisryhmät voidaan sopia tarvittaessa myös luokkaastekohtaisiksi. o Välkkärien sisällä voidaan sopia eri tiimejä, joiden tehtävänä voi olla - välituntitoiminnan ohjaaminen ja organisoiminen - tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen - tapahtumista tiedottaminen ja markkinointi - oppilasvaikuttaminen (esim. olosuhteiden ja välineistön kehittäminen) o Moninaiset kehittämistehtävät tiimeissä mahdollistavat myös "ei niin liikunnallisten" nuorten osallistumisen koulupäivän liikunnallistamiseen. o Yläkoulun välkkäri -koulutusta voi kysyä lähimmästä liikunnan aluejärjestöstä. Turnauksien ja tapahtumien ohjaaja, välituntilainaamo 6. lk 6. lk lk Tapahtumajärjestäjät Välituntitoiminnan ohjaajat Tiedottajat Vaikuttajat 09

10 KOKEILEMALLA HELPOSTI LIIKKEELLE Verkkaripäivä, tuolittomat tunnit ja pihaleikkitunnit ovat oppilaiden yksinkertaisia ideoita, joilla on pystytty lisäämään liikettä ja rakentamaan yhteisöllisyyttä. Kokeilukulttuuri on idean kehittämistä käytännön tekemisen, onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Oleellinen osa kokeilua on oppiminen. Se edellyttää onnistumisen ja epäonnistumisen arviointia jo kokeilun aikana. Korjausliikkeiden jälkeen kokeilut synnyttävät uuden toimintamallin, joka parhaimmillaan jää elämään ja kasvamaan myös kokeilun jälkeen. Mitä kokeilukulttuurilla tavoitellaan? Kokeilussa haetaan toimintatavallisia muutoksia sekä yhteistyön vahvistamista. Ratkaisuna ei ole lisäresurssit vaan nykyisten resurssien parempi hyödyntäminen ja käyttö. Uudet ratkaisut löytyvät usein verkostoista ja yhteistyön uusista muodoista. Kokeilukulttuurissa luotetaan ihmisten omaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen itseään koskevissa asioissa. Kokeilukulttuuria kannattaa kokeilla! Kokeilukulttuuri kannustaa uusien ratkaisujen luomiseen ja haastaa suunnittelusta tekemiseen. Esiin nousseisiin ongelmiin voidaan etsiä ja löytää vastauksia jo matkan aikana. Kestoltaan kokeilut voivat vaihdella yhden päivän aikana tapahtuvista muutaman kuukauden mittaisiinkin kokeiluihin. Ne voivat olla pienimuotoisia tai vaikutuksiltaan laajoja paikallisia tai valtakunnallisia kokeiluja. Kokemuksia kokeilukulttuurista Jokainen kokeilun aloittaminen on tärkeä ja omanlaisensa. Millainen on se tavoite, joka aloittaa kokeilutoiminnan paikkakunnalla? Missä tai mistä syntyy kipinä? Mistä syntyy visio suunnasta? Jokaisella paikkakunnalla on omat toimintatapansa ja kulttuurinsa. Olennaista on luoda sellainen ilmapiiri ja työtavat, jossa jokainen toimija tuntee osallistuvansa tavoitteiden rakentamiseen. TUTUSTU: 10

11 Kokeilukulttuurin tunnuspiirteitä o Lupa tehdä eri tavalla. Onnistuminen ja epäonnistuminen ovat yhtä arvokkaita tuloksia. o Pieni budjetti, nopea aikataulu ja kevyt rakenne. o Työ tapahtuu verkostoissa yhdessä sovitun tavoitteen suuntaisesti. Matkalla opitaan ja jaetaan osaamista yhdessä. o Kokeiluun kannustavat asiat, ideat ja ratkaisut nousevat käytännön toimijoilta ja tekijöiltä. Eteneminen tapahtuu toimijan ehdoilla. o Kokemukset ovat helposti levitettävissä muillekin. o Viestintä tukee kokonaisuutta millaiseksi kokeilu kasvaa käytännössä ja ihmisten mielissä. Kokeilu Jyväskylässä: TÄYDELLINEN KOULUVIIKKO Tavoitteena oli järjestää hyvin pienellä etukäteissuunnittelulla ja ilman ylimääräisiä resursseja teemaviikko, jolloin kaikki Jyväskylän kaupungin peruskoululaiset liikkuvat jokaisena koulupäivänä vähintään yhden tunnin ajan. Ideasta kokeiluun Idea esiteltiin aluksi opetusjohtajalle. Tämän jälkeen opetuksen johtoryhmässä päätettiin kokeiluun lähtemisestä ja rehtorien kanssa sovittiin kokeilun ajankohdasta. Asiasta informoitiin myös keskeisiä yhteistyötahoja. Kukin koulu sai itsenäisesti päättää, miten he toteuttavat teemaviikon, kunhan tavoite, tunti liikettä, toteutuisi jokaisen oppilaan kohdalla viikon jokaisena koulupäivänä. Koulut miettivät yhdessä oppilaiden, henkilökunnan ja heidän huoltajiensa kanssa toteutustapoja viikolle. Tukea ja neuvoja sai tarvittaessa kokeilua ohjaavalta taholta. Yhteistyöhön kutsuttiin mukaan mm. urheiluseuroja. Kokemuksia Kaikki koulut ottivat osaa kokeiluun. Viikon aikana yli oppilasta sekä suuri osa koulujen henkilökunnista liikkui tavoitteena olleen määrän. Kouluissa oli monenlaisia haasteita, joten koulujen toteutustavat tavoitteeseen pääsemiseksi vaihtelivat suuresti. Onnistuneiden ratkaisujen löytäminen vahvisti itse kunkin toimijan luottamusta omaan osaamiseen. Koulut kokivatkin viikon hyvin onnistuneena ja kaikki koulut ilmoittivat kokeilusta jäävän pysyviä käytänteitä koulunsa arkeen. Kokeiltiin mm. o Tuolittomat tunnit o Painivälkät o Verkkaripäivä o Pihaleikkitunti o Kotiseutukävely o Opettajien kävelykokous o Toiminnallinen vanhempainilta o Koko koulun aamujumppa o Liikkavaksit leikittivät välitunneilla o Frisbee-golf rata metsässä 11

12 KAMPANJAT INNOSTAJINA Kampanjoiden tavoitteena on tuoda uusia virikkeitä ja innostaa koko kouluyhteisöä liikkeelle. Mahdollisimman moni lapsi, nuori ja aikuinen halutaan saada liikkumaan ja matkalle kohti liikunnallista elämäntapaa. Liikuntakampanjoiden ja -tapahtumien tavoitteena on tarjota monenlaista virikettä kunkin oman sekä yhteisen liikkumisen tueksi. Ei ole väliä miten liikut kunhan liikut! Alakoulun liikuntakampanjat LIIKUNTASEIKKAILU Liikuntaseikkailu on koko luokan yhteinen seikkailu päivittäisen liikunnan lisäämiseksi. Ilmoittautuessaan luokka saa maksutta mittavan, liikkumaan innostavan materiaalipaketin. Kampanjan perusajatuksena on kerätä liikuntarasteja omaan liikuntakorttiin. Liikkuminen voi koostua lyhyistä ja monipuolisista suorituksista pitkin päivää, hengästyttävää liikuntaa unohtamatta. Jokainen kerätty rasti vie luokan seikkailua eteenpäin kohti uusia kaupunkeja, maita ja mantereita. Merkittävä osa kampanjaa on liikunnan ja oppimisen yhdistävä nettiseikkailu, joka tarjoaa kouluille paitsi liikuntavinkkejä, myös monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntää alustaa eri aineiden opetuksessa. Kun koko koulu osallistuu samanaikaisesti Liikuntaseikkailuun, mahdollistaa se yhteisten tapahtumien tai haasteiden toteuttamisen ja edistää tällä tavoin koulun yhteisöllisyyttä. ILMOITTAUDU MUKAAN ALKAEN!! Valon yrityskumppanit vauhdittavat kampanjoita 12

13 Yläkoulun liikuntakampanjat TAISTO TAISTO - tarkoittaa hyvää fiilistä,tiukkaa treenaamista ja hauskaa yhdessäoloa. Taisto on yläkoululaisille suunnattu rento lihaskuntokampanja, joka osoittaa lihaskunnon treenaamisen olevan kaikkea muuta kuin tylsää. Taiston treenijakso Taiston treenijakso on kampanjan sydän. Tarjoamme ideoita ja vinkkejä, joiden avulla nuoret voivat treenata liikuntatuntien lisäksi välitunneilla ja vapaa-ajalla. Vinkkejä on tehty mm. julisteiksi, jotka on helppo laittaa esille liikuntasaliin. Vinkit löytyvät myös uutuutena avautuvasta Taiston mobiilisovelluksesta, jonka kaikki kampanjaan ilmoittautuneet voivat ladata treenien tueksi! Opettaja voi valita koululle sopivan ajankohdan treenijakson toteutukselle kevään aikana. Tärkeää on, että treenijakso on riittävän pitkä (5 6 viikkoa). Nuorille kannattaa antaa vastuuta kampanjan ideoinnissa ja toteuttamisessa. Oppilaat voivat mm. aktivoida välitunteja ja järjestää kouluun omia Taisto -tapahtumia. Taisto School Power kilpailu Halutessaan koulu voi hakea kisaamaan alue- ja valtakunnalliseen Taisto School Power -kilpailuun. Monipuolisia haasteita tarjoavalla radalla on kyse nopeudesta, voimasta, kestävyydestä, ketteryydestä ja taidosta! #MunLiike #MunLiike-ohjelman tavoitteena on yläkoululaisten välituntien ja vapaa-ajan aktivointi nuorten suunnittelemalla tavalla. Tarkoitus on innostaa nuoria liikkumaan ja pelaamaan yhdessä koulupäivän aikana sekä jatkamaan liikkumista myös koulupäivän jälkeen liikuntavälineet ovat nuorten käytettävissä koko ajan. Noin kuukauden mittaisen kampanjajakson aikana (huhti-toukokuu) kouluissa järjestetään toimintavälitunteja sekä muuta vapaa-ajan toimintaa nuorten ideoimalla tavalla. Ennen koulussa toteutettavaa kampanjajaksoa osa koulun oppilaista osallistuu vertaisohjaajakoulutukseen. Koulutuksessa he saavat ideoita tulevan kampanjajakson suunnitteluun ja toteutukseen. #MunLiike toteutetaan nuorten ehdoilla ja kielellä. Ohjelma elää vahvasti sosiaalisessa mediassa nuorten toimiessa itse myös sisällöntuottajina. Tukea toteuttamiseen nuoret saavat koulunsa yhdysopettajalta, liikunnan aluejärjestöjen nuorisovastaavilta sekä Valolta. Ilmoittautuminen yläkoulujen sporttikevääseen Lisätietoja osoitteesta 13

14 LAJIKAMPANJAT ALA- JA YLÄKOULUIHIN Lajikampanjat tukevat liikunnan toteuttamista eri vuodenajat huomioiden. Valitse vuosittain koulunne liikuntateemoihin soveltuvat lajikampanjat! RATSASTUS Nouse ratsaille-viikko Elokuun viimeisellä viikolla ratsastustalleilla on erilaista ohjelmaa Nouse ratsaille viikon kunniaksi. Tallit ovat valmiita järjestämään tutustumismahdollisuuksia kouluryhmille myös muina aikoina. Lisätietoja Suomen Ratsastajainliitto: SULKAPALLO Sulkissäpinä -kiertue viikot Kiertue toteutetaan Etelä-, Länsi-, Itä- ja Keski-Suomessa. Säpinäkiertueen vastuuhenkilö ohjaa jokaisella koululla 45 minuuttia kestävän tuokion kaikille alaluokille. Kouluille luovutetaan tapahtuman jälkeen mailoja ja pallotuubeja sekä Sulkissäpinä DVD. Lisätietoja Suomen Sulkapalloliitto: JÄÄPALLO Jääpallon lajiesittely välisenä aikana Tutustuminen voidaan toteuttaa koululuokassa ja jäällä. Lajitutustuminen vaatii jäädytetyn kentän sekä kypärät jokaiselle oppilaalle. Pallot ja mailat ovat paikalle saapuvalla ohjaajalla. Lisätietoja Suomen Jääpalloliitto: PARALYMPIA -URHEILU Para School Day Liikuntapäivä kannustaa oppilaita urheiluharrastukseen ja näkemään, että elämän haasteet eivät ole este unelmien toteuttamiselle. Kiertueella oppilaat pääsevät tutustumaan vammaishuippu-urheilijoihin ja kokeilemaan heidän kanssaan paralympialajeja, kuten maalipalloa, pyörätuolirugbya jne. Paralympiakomitea tuo mukana lajien vaatimat erityisvälineet ja osaamisen. Erillinen haku vuosittain syyskuussa. Lisätietoja Suomen Paralympiakomitea: TENNIS Street Tennis lajiesittelykiertue huhti-toukokuu Kouluilla järjestetään yhden päivän lajiesittelytilaisuus, jossa jokainen luokka pääsee kokeilemaan tennistä noin 30 min. Esittelypäivän sisältöinä ovat minitennis sekä erilaiset taitoharjoitteet. Tapahtumat toteutetaan yhdessä paikallisen tennisseuran kanssa. Lisätietoja Suomen Tennisliitto: YLEISURHEILU Voimapäivät Voimapäivät valtaavat koulujen pihat. Päivän aikana koululaiset pääsevät hypäämään, heittämään ja juoksemaan. Koulut voivat hakea voimapäiviä kouluunsa helmimaaliskuussa. Voimapäivien toteutus alkaa seuraavana syksynä. Yleisurheileva iltapäivä-kerho Nestle Healthy Kids ohjelma tarjoaa alakouluissa koulun jälkeen organisoitavan Yleisurheilevan iltapäiväkerhon. Kymmenen kerho kertaa haastavat lapset mukaan hyppäämisen, heittämisen ja juoksemisen monipuoliseen maailmaan. Seuraava haku ohjelmaan maaliskuussa Lisätietoja Suomen Urheiluliitto: LENTOPALLO Koululentisviikko Koululentisviikon liikuntatunneilla teemana ovat pallotemput, temppuradat ja helpot pelisovellukset. Koululentisviikon aikana koulukäyntejä tekevät lajiseurat ja lajiliitto. Sovi teidän koulunne koululentisviikon ajankohta! Lisätiedot Suomen Lentopalloliitto: AUTOURHEILU Turvassa tiellä kevätlukukausi Valtakunnallinen tieliikenneturvallisuuskampanja tuo mopoajokoulutukset Suomen yläkouluihin. Koulukäynneillä pureudutaan liikennesääntö- ja asennekasvatukseen. Kampanjan kohderyhmä ovat 8.-luokkalaiset oppilaat. Kampanja mahdollistaa koululle maksuttoman mopoilun infotunnin (45min tai 1h 30min). Kouluttajat ovat Liikenneturvan ja AKK:n kouluttamia. Lisätietoja AKK-motorsport: 14

15 LAJITUTUSTUMISIA KOULUN LIIKUNTA- PÄIVÄÄN TAI VANHEMPAINILTAAN Tiettyyn ajankohtaan sijoittuvien kampanjoiden lisäksi voit tilata lajiesittelyn maksuttoman kouluusi teille parhaiten sopivana ajankohtana. AMPUMAURHEILU "Tule ja testaa tarkkuutesi". Koulupäivän aikana tapahtuva ampumaurheilun lajiesittely.oppilaat ja opettajat pääsevät kokeilemaan ja testaamaan tarkkuuttaan.esittelyn toteuttaa paikallinen ampumaurheiluseura ilma-aseradalla tai laserasein kouluissa. Lisätietoja Suomen Ampumaurheiluliitto: PÖYTÄTENNIS Koulupingis Koululla järjestetään pöytätennispäivä, jossa oppilaat pääsevät tutustumaan lajiin. Liitto järjestää paikalle ohjaajan sekä tuo mukaan mailat, pallot sekä tarvittaessa pari pöytää. Lajiesittely tapahtuu luokka kerrallaan yhden oppitunnin ajan. Lajiesittelyn aikana opettajat saavat malleja miten pöytätennistä voi hyödyntää koululiikunnassa tai välituntiliikunnassa. Esittelyssä mukana paikallinen pöytätennisseura mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja: Suomen Pöytätennisliitto: VOIMISTELU Voimistelu Asema Vuosittain voimisteluseurat järjestävät Voimistelun Asema -tapahtumia alakouluissa. Lisätietoja Suomen Voimisteluliitto: AMERIKKALAINEN JALKAPALLO Pelaa flagia eli lippupalloa Lippupallo soveltuu sekä tytöille että pojille yhteisesti pelattavaksi. Koulukäyntejä tekevät lajiseurat ja lajiliitto. Lajiesittelyiden painopisteenä ovat lajipaikkakunnat. Esittely sisältää 90 min. lajiesittelyn koulun sisätai ulkotiloissa. Vetäjät toimittavat varusteet. Lisätietoja Suomen Amerikkalaisen jalkapallon liitto: AMPUMAHIIHTO Lajitutustuminen sisältää ampumahiihdon perusteiden opettelun turvallisilla ekoaseilla sekä liikunnan lisäämisen suorituksiin tunnin kuluessa. Toteutuspaikkana toimii liikuntasali tai muutoin sopiva paikka. Koululta lajitutustumiseen tarvitaan perusliikuntavälineet, laji tuo paikalle muut välineet. Lisätietoja Suomen Ampumahiihtoliitto: JALKAPALLO Kaikki Pelissä-tapahtumat Jalkapallon mallitunti: Kivoja lajileikkejä, pelejä ja taitoharjoitteita koulun pihalla tai salissa ala- ja yläkoululaisille kevätlukukaudella. Lisätietoja Suomen Palloliitto: Tilattavat liikunta- ja lajimateriaalit oppituntien ja liikuntakerhotoiminnan tueksi KÄSIPALLO Käsipallon School Tour Yhden tai useamman päivän lajitutustuminen, jonka aikana mahdollisimman moni luokka pääsee kokeilemaan vauhdikasta käsipalloilua. Tunnilla harjoitellaan pallonhallintaa, syöttöjä ja heittoja sekä tietysti pelataan. Lajitutustumiset järjestetään käsipallopaikkakunnilla yhdessä seurojen kanssa ja resurssien puitteissa myös muualla. Lisätietoja Suomen Käsipalloliitto: RINGETTE JA KAUKALOPALLO Ringeten ja/tai kaukalopallon koulutapahtuma Koulupäivän aikana tapahtuva ringeten ja/ tai kaukalopallon lajiesittelyt. Oppilaat ja opettajat pääsevät kokeilemaan ja harjoittelemaan lajitekniikkaa ja pelaamista. Esittelyn toteuttaa paikallinen urheiluseura. Välineet tuodaan mukana. Ringeten ja kaukalopallon välinepaketti lahjoitetaan kouluille mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto: Taido - haasteita, hikeä ja hyvää oloa! Budolajiin tutustutaan yksinkertaisin ja hauskoin perusharjoituksin. Harjoitustilaksi sopii parhaiten tatamisali, mutta kokeilut voidaan toteuttaa myös tilassa, jossa on käytettävissä pehmeitä jumppamattoja. Lisätietoja Suomen Taido: Yhteydenotot lajiliittoon hyvissä ajoin ennen toivottua ajankohtaa! 15

16 KOULUTUKSISTA OSAAMISTA Valon ja Nuoren Suomen liikunnan täydennyskoulutuksia toteuttavat liikunnan aluejärjestöt eri puolilla Suomea. Valo vastaa koulutussisällön tuottamisesta, liikunnan aluejärjestöt laadukkaasta koulutustapahtumasta. Liikkumisen lisääminen koulupäivään onnistuu parhaiten koko koulun yhteistyöllä Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat liikunnan täydennyskoulutusta opettajille, oppilaille, kerho-ohjaajille, koulunkäyntiavustajille ja iltapäivätoiminnan ohjaajille tilauksesta kunta- tai koulukohtaisesti koululle parhaiten sopivana ajankohtana, esim. Veso-päivänä tai koulupäivän aikana. Täydennyskoulutusta henkilökunnalle o Liikunta kouluyhteisön tukena, kesto 2-3 t o Helposti liikkeelle - käytännön vinkkejä opettajille, kesto 3 t o Koululaiset liikkeelle, kesto 6 t o Liikkujaksi -innosta vähän liikkuvat onnistumaan, kesto 6 t o Liikuntakerhon ohjaajakoulutus, kesto 3-6 t o Toiminnallinen oppiminen, kesto 2+2 t o Taitavaksi liikkujaksi, kesto 3+3 t o Erityistä tukea tarvitseva lapsi liikunnassa, kesto 14 t Lisäksi on runsaasti tarjolla erilaisia teemakoulutuksia, joihin voit tutustua Vanhempainilta liikuntateemalla Lapsuudessa opitut liikuntatottumukset ja -asenteet luovat tärkeän perustan ihmisen koko elinikäiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Liikuntatottumusten ja -asenteiden syntymisessä ovat lapsen vanhemmat avainasemassa. Vanhempainillat ovat hyvä paikka tavoittaa lasten vanhemmat. Kysy vanhempainiltaa kouluun liikunnan aluejärjestöstä. Koulutusta oppilaille Oppilaiden osallisuuden lisääminen suunnitteluun ja toteutukseen avaa uusia mahdollisuuksia koulupäivän aikaiselle fyysiselle aktiivisuudelle ja lisää oppilaiden sitoutumista toimintaan. Oppilaille suunnattuja koulutuksia ovat o Välkkäri -koulutus, kesto 2 x 1,5 tuntia (ala- ja yläkouluun omat sisällöt) Koulutus antaa oppilaille valmiuksia toimia vertaisohjaajana. Koulutuksen aikana käydään läpi leikkien, pelien ja kisailujen ohjaamista sekä välituntitoiminnan suunnittelua yhdessä opettajien kanssa. Tilaa Välkkäri-koulutus kouluusi liikunnan aluejärjestöltä tai toteuta itse. Alakoulun Välkkäri-koulutuksen voi toteuttaa esimerkiksi kunnan liikunnanohjaaja tai koulun opettaja. Valmiit kouluttajaohjeet löydät sporttikauppa. fi, Valo. Sieltä voit tilata myös oppilaiden materiaalin. o Järkkää tapahtuma koulutus, kesto 2-3 tuntia Koulutus antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia koulun eri tapahtumien järjestäjinä yhteistyössä opettajien kanssa. Koulutus sisältää valmiin oppilasmateriaalin. TILAA KOULUTUS LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖSTÄ Ota yhteyttä oman alueesi liikunnan aluejärjestöön ja pyydä tarjousta sopivasta koulutuksesta. Liikunnan aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät tämän esitteen lopusta ja osoitteesta sport.fi /aluejarjestot. 16

17 LAJIEN KOULUTUSTARJOTIN Rakenna eri liikuntalajeista koostuva koulutuskokonaisuus henkilökunnan osaamistarpeet sekä kuntanne tai koulunne toimintaympäristöön huomioiden. Apua kokonaisuuden rakentamiseen saat liikunnan aluejärjestöltä. Valittavavanne on lajien koulutustarjonnasta seuraavat koulutuskokonaisuudet. Luonto Koulusuunnistus (2-3 t) Ideoita ja vinkkejä ala- ja yläkoulun koulusuunnistuksen toteutukseen. Koulutus sisältää eritasoisia käytännön harjoituksia maastossa tai salissa sekä lyhyen teoriaosuuden. Lisäksi opit: minkälaista materiaalia tarvitaan suunnistuksen toteuttamiseen ja mistä sitä voi hankkia. Lumi ja jää Kaukalopallon perusteet (45 min- 1,5 t) jäällä Koulutuksessa opetellaan kaukalopallon perustekniikoita luistelusta mailankäsittelyyn. Koulutuksessa tutustutaan lajissa tarvittaviin varusteisiin sekä käydään läpi lajin tärkeimmät säännöt. Kaukalopallon perusteita harjoitellaan erilaisilla kiertoharjoitteilla, leikeillä ja pienpeleillä. Ringeten perustekniikat ja pelaaminen (2 t) jäällä Koulutuksessa käydään läpi ringeten perustekniikat sekä niiden harjoittelu koulutunneille sopivilla harjoitteilla. Lisäksi käydään läpi tärkeimmät säännöt, pelaaminen sekä pienpelit. Taitoluistelu (1,5-3 t) jäällä Opetuspaketti koostuu perusmoduulista ja workshopeista. Perusmoduuli sisältää liikkumisen jäällä, perusluistelun eteen, taakse sekä jarruttamisen, helpot askeleet, liuut, hyppäämisen ja pyörimisen. Valinnaiset workshopit (30 min 1 h/ teema) sisältävät: yksinluistelun vaativammat elementit, muodostelmaluistelun, ilmaisu- ja musiikkiharjoitteet, pelit ja leikit, taito- ja temppuradat, jäätanssin ja kuntoluistelun. Mailapelit Pöytätenniksen lajikoulutus (40 min) Lajikoulutuksessa pääset kokeilemaan miten pöytätenniksessä voi aktiivisesti pelata isompikin ryhmä. Koulutus sisältää syötöt, pallonkäsittelytehtäviä eritasoisille pelaajille, rystyja kämmenlyönnin perusteet sekä erilaiset pelisovellukset mm. Rundpingis. Palloilu Koululentis (2 t) Tunnin aikana käydään läpi toistakymmentä erilaista viitepeliä. Viitepelien väliin sujautamme vinkkejä tekniikoiden opettamiseen. Etenemme helpoista pelisovelluksista vaativampiin. Lisäksi saat vinkkejä eriyttämiseen. Havaintomotoriikan ja päätöksenteon kehittäminen koripallon avulla (2 t) Koulutus tarjoaa käytännön malleja harjoitteista, leikeistä ja viitepeleistä, joiden tavoitteena on opettaa koripalloa, kehittää havainnointia ja nopeaa päätöksentekoa. Pelin ja leikin kautta oppiminen on tehokasta ja mielekästä. Kaikki mallit ovat sovellettavissa myös muiden pallopelien opettamiseen. Salibandy (2-3 h) Salibandy tai sählyn pelaaminen ei vaadi erityistaitoja. Se on opetettava laji, ei pelkästään viitepeli! Koulutus on käytännönläheinen, jossa osallistuja saa valmiita tuntimalleja erilaiset liikuntatilat ja osallistujamäärät huomioiden. Hyvällä organisoinnilla ja systemaattisella taidon opettamisella lapsi oppii lajitaitoja liikunnallisten perustaitojen lisäksi. Koulutuksessa esitellään Säbämestarin lajikerhomateriaali. Jalkapallo ja Futsal (2-3 t) Tarjoamme käytännönläheisiä vinkkejä jalkapallon ja futsalin opettamiseen sovellettujen pelien, kisailujen ja pallonkäsittelytehtävien sekä -leikkien kautta. Palloilun opetuksen pedagogiset ratkaisut ovat sovellettavissa moniin palloilulajeihin. Pesäpallo (2 t) Pesäpallo on erinomainen liikuntamuoto motoristen perustaitojen harjoittelemiseen. Tasapaino-, liikkumis- ja välineen käsittelytaidot kehittyvät pesäpallotunneilla, kun opetusjärjestelyt tehdään huolellisesti ja oppilaslähtöisesti. 105 Pesäpallo onnistumista avulla opettaja voi valita oppitunnin tavoitteeseen parhaiten soveltuvia harjoitteita, pelejä ja leikkejä. Koulutus sisältää monipuolisesti eri motorisia perustaitoja kehittäviä harjoitteita, pelejä ja kotitehtäviä. Tanssi Kilpatanssi (1-2 t) Tanssiurheilun esittelykoulutus antaa ohjeet tanssinopetuksen käytännön toteuttamisesta koulussa, tiedot tarvittavasta musiikista, askeleista sekä käytännön opetusta 1-2 tanssiin koulun valinnan mukaan. Tavoitteena, että koulutuksen jälkeen opetellut tanssit voi opettaa oppilaille. Soveltava liikunta Liikuntaa kaikille (3-6 t) Koulutuksessa harjoitellaan selkeän ja jäsennellyn liikuntatuokion toteuttamista, sekä toiminnan soveltamista erilaisille liikkujille. Lisäksi tutustutaan käytännössä matalan kynnyksen liikuntapeleihin ja -leikkeihin, joiden avulla kaikki saadaan innostettua mukaan. Vammaisurheilu tutuksi (3 t) Koulutuksessa tutustutaan erilaisiin vammaisurheilun lajeihin ja peleihin ja saadaan ideoita, kuinka näitä voisi toteuttaa kouluympäristössä. Motoasemat (3 t) Motoasemat ovat motorisen harjoittelun tehtäväpisteitä, joiden avulla opitaan tärkeitä liikunnallisia perustaitoja hauskasti ja mielekkäästi. Motoasemat-koulutuksessa ohjaajat oppivat toteuttamaan, ohjaamaan ja soveltamaan alkulämmittelyt, kuusi erilaista motoristen taitojen kehittymiseen tähtäävää liikunnallista harjoitteluasemaa sekä loppuleikit. Yleisurheilu Yleisurheiluillat -koulutus (3 t) Saat ideoita yleisurheilulajien opettamisesta eri-ikäisille lapsille, harjoitteisiin sopivista peleistä ja leikeistä ja lajivälineistä. 17

18 LIIKKUMALLA TYÖHYVINVOINTIA Koulupäivän liikunnallistaminen tarkoittaa henkilökunnan kohdalla työpäivän liikunnallistamista. Liikkumisen keinoin on mahdollista vaikuttaa työntekijöiden henkilökohtaisen työhyvinvoinnin tukemisen ohella koko koulun yhteisöllisyyteen, yleiseen työssä viihtymiseen sekä jaksamiseen. Päivittäiseen liikkumiseen sitoutuneet työntekijät innostavat esimerkillään myös oppilaita liikkumaan. Työyhteisön sosiaalinen tuki on tärkeää arjen rutiinien muuttamisessa liikunnallisemmiksi. Muutosta on helpompi lähteä hakemaan yhdessä kiinnittämällä huomiota arkisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi istumisen tauottamiseen kokouksissa. Tällöin sosiaalinen normisto muovautuu asteittain tukemaan paremmin myös yksilöiden aktiivisempaa työpäivää. Millaista olisi juuri meidän työyhteisöllemme sopiva henkilöstöliikunta? Työyhteisön arjen rutiinien kartoittamisessa hyvä työkalu on Valon Aktiivisempi arki -työpajamateriaali (sport. fi/tyoyhteisot). Sen avulla aktiivisuutta voidaan lisätä niin työmatkoille, työpäivän keskelle kuin vapaa-aikaan. Kunkin osa-alueen kohdalla pohditaan, miten nykyisin toimitaan ja miten aktiivisuutta voidaan tarvittaessa lisätä pienillä muutoksilla. Kartoitetut seikat voidaan luokitella kolmeen eri kategoriaan: o Asiat, joita voidaan ottaa heti käyttöön. o Asiat, jotka vaativat valmistelua. o Tulevaisuuden toiveet. Mitä uutta voidaan ja halutaan kokeilla työyhteisön kanssa yhdessä? 18

19 Vinkkejä yhteiseen toimintaan Tutustu www. -sivuilta löytyvään työyhteisöliikunnan materiaaliin. Sinne on koottu oheisen vuosikellon mukaisesti helposti käyttöön otettavia toiminnallisia vinkkejä työyhteisön arjen aktivoimiseksi sekä oman ja työyhteisön yhteisen liikkumisen lisäämiseksi. Voitte hyödyntää valmista mallia tai muokata sivuilta löytyvien vinkkien ja esimerkkitapausten avulla omaan työyhteisöönne parhaiten sopivan mallin. o Katso myös Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman (www.kkiohjelma.fi) ja Koululiikuntaliiton (www.kll.fi) tarjonta 19

20 MONIPUOLISTA KERHOTOIMINTAA LIIKUNTA 1 LAJIN LIIKUNTA KERHO MONIPUOLINEN KERHO MONIKULTTUURINEN KAIKILLE LIIKUNTAKERHO ERITYISTÄ TUKEVIEN AVOIN LASTENKERHO KASVA URHEILIJAKSI VÄLKKÄ MONIPUOLINENKERHO LIIKUNTAKERHO U T S U Koulussa on helppo harrastaa Koulu on lapselle tuttu ympäristö ja siksi luonteva paikka harrastaa. Koulupäivän yhteydessä pidettävään kerhotoimintaan on helppo tulla mukaan, se ei edellytä oppilaan vanhemmilta ylimääräistä aktiivisuutta (esim. kuljetukset) tai taloudellista panostusta. Toimintaa eri aikaan koulupäivästä Tavoitteena on, että koululla on tarjolla vähintään yksi liikunnallinen kerho, johon kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua. Mitä laajemmin erilaisia liikuntakerhojen toimintamuotoja on tarjolla aamulla ennen koulun alkua, keskellä koulupäivää tai heti koulupäivän jälkeen, sitä todennäköisemmin tavoitetaan suurempi joukko lapsia. Suurin osa kerhoista on hyvä olla koululla. Kunnan koulujen yhteisiä kerhoja voidaan toteuttaa myös yhteistyötahojen (esim. urheiluseurat) tiloissa. Liikuntakerhojen toiminta voi olla sisällöllisesti hyvin erilaista. Toimintaa voidaan järjestää yhden lajin liikuntakerhona esimerkiksi jaksotetusti tai sitä voidaan järjestää monipuolisena liikuntakerhona, jossa liikunnan ja lajien perustaitoja harjoitellaan ilman lajipainotuksia. Liikuntakerho on o Maksuton o Lähellä kotia o Auttaa oppimaan o Onnistumisia ja kaveruutta 20

21 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota monipuolista ja virkistävää toimintaa, jossa korostetaan osallistumisen iloa ja onnistumisen kokemuksia. Sen tehtävänä on tukea lapsen harrastuneisuutta ja tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Liikkuminen ja ulkoilu sekä rentoutuminen ja levähtäminen ovat toiminnassa tärkeitä. Tavoitteena on muodostaa lasten päivästä ehjä kokonaisuus. LIIKKUVA ILTAPÄIVÄ OHJAAJAKOULUTUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Liikkuva iltapäivä -kehittämisprosessi Liikkuva iltapäivä -kehittämisprosessi on uudenlainen työkalu liikkumisen suunnitteluun aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Kehittämisprosessi koostuu kuntatasolla tehtävästä tarpeiden määrittelystä, tavoitteiden asettamisesta sekä työyhteisötasoisista ohjaajakoulutuksista. Ohjaajakoulutuksessa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat saavat työkaluja päivittäisen liikkumisen lisäämiseksi. Koulutus tukee ja kannustaa suunnittelutyöhön lasten ja muiden ohjaajien kanssa. Tavoitteena on tunti liikuntaa päivässä, joko sisällä tai ulkona. Kehittämisprosessin eteneminen Ohjaajille suunnattu koulutus koostuu kolmesta lähiopiskelujaksosta ja ryhmätöistä. Lähijaksot ovat kestoltaan kolmetuntisia. Jakso 1: Lisää päivittäistä liikettä (3h) Jakso 2: Liikettä innostaen ja osallistaen (3h) Jakso 3: Liikkumisen lisäämisen mahdollisuudet (3h) Jakso 4: Kunta voi halutessaan sisällyttää prosessiin valinnaisen teemakoulutuksen tai ohjaajien hyvinvointia tukevia sisältöjä omien tarpeiden ja ohjaajien toiveiden mukaan. Lisätietoja ja tilaukset: sport.fi/aluejarjestot ILTAPÄIVÄKERHON VUOSISUUNNITELMA LIIKKUMINEN JA ULKOILU Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Syyslukukausi TUTUSTUMISLEIKIT JA PERUSTAIDOT o juokseminen o hyppääminen o pyöriminen RETKET LUONTOON JA ULKOPELIT o kävely eri suuntiin (taakse, sivulle jne.) o hypyt o heitot ja kiinniotto PELITAIDON OPETTELEMINEN o säännöt ja häviäminen NASSIKKAPAINI SALILEIKIT o pysähtyminen o väistäminen o tasapaino TEEMALEIKIT LIIKKUMISVARTIT Kevätlukukausi Tammikuu LUISTELU, HIIHTO o tasapainotaidot, retket TEMPPURATA o roikkuminen, kiipeäminen, kieriminen Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu LUISTELU, HIIHTO PALLOPELIT o käsittelytaidot o työskentely pienryhmässä o kaverin kannustaminen RETKET LUONNOSSA TANSSI o musiikkiliikunta TEMPPURADAT o liikkumistaidot: pyöriminen, kieriminen, kiipäminen, hyppääminen HIPPALEIKIT PERINNELEIKIT o hyppynarut, ruutuhyppely PALLOPELIT OLYMPIALAISET Esimerkki iltapäiväkerhon vuosisuunnitelmasta Pohjois-Karjalassa 21

22 LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISEN ASKELEET Erilaisia välinehankintoja ja pienimuotoisempia liikuntaa edistäviä toimenpiteitä on mahdollista tehdä koulussa omatoimisesti yhdessä oppilaiden kanssa. Varsinaiset koulukohtaiset rakentamishankkeet edellyttävät laajempaa verkostoa ja ne on järkevää tehdä kuntatasoisen kokonaissuunnitelman pohjalta esimerkiksi osana kunnan lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämistä. Olosuhteiden kehittämisen askeleet 1. Välinehankinnat 2. Koulukohtaiset pienimuotoiset kehittämistoimet 3. Rakentamishankkeet Välinehankinnat Välituntien liikuntavälineet ovat ensimmäinen ja helpoin tapa lähteä kehittämään liikuntaolosuhteita. Liikuntavälineiden kohdalla tulee huomiota kiinnittää erityisesti niiden saatavuuteen, riittävyyteen ja monipuolisuuteen: o Helposti saavutettavat liikuntavälineet innostavat liikkumaan o Liikuntavälinetarjonnan tulee huomioida eri-ikäiset tytöt ja pojat o Välkkärit tai oppilaskunnan edustajat voivat kerätä luokittain ideoita hankittavista välituntivälineistä Sporttikaupan kautta voitte tilata valmiiksi mietittyjä välituntien liikuntavälinepaketteja. Paketeista löytyy erihintaisia, sisä- ja ulkovälitunneille sekä eri-ikäisille oppilaille suunnattuja liikuntavälinepaketteja. Tilaukset osoitteesta Koulukohtaiset pienimuotoiset kehittämistoimet Liikuntavälineistön arvioinnin ja mahdollisen täydentämisen jälkeen kiinnitetään huomiota koulupihaan. Pienilläkin muutoksilla, hyvillä ideoilla ja liikkumaan innostavalla ohjauksella saadaan jo paljon lisää liikettä. Tarkastelkaa uusin silmin koulun toimintaympäristöä: o Minkälaisia mahdollisuuksia koulun piha-alue tarjoaa liikkumiseen? o Voidaanko myös koulun lähiympäristöä hyödyntää liikkumiseen? o Hyödynnetäänkö koulun sisätiloja (aulat, käytävät, liikuntasali) esim. välituntien aikana oppilaiden liikkumiseen? Edullisia keinoja lisätä liikuntaan innostavia virikkeitä koulupihalle ovat mm. pihamaalaukset, eri tavoin käytetyt autonrenkaat, polut, ladut ja pihan laajentaminen osittain maastoon. Pihalle voi myös hankkia liikuntavälineitä tai -telineitä, jotka eivät edellytä rakentamista tai maansiirtotöitä, esimerkiksi ulkopingis-pöytiä ja sählymaaleja. Ideoita kehittämistyöhön löydät osoitteesta liikuntaolosuhteet ja välitunti liikuttaa 22

23 Rakentamishankkeet Koulun liikuntaolosuhteiden kehittämiseen liittyvissä varsinaisissa rakentamishankkeissa koululla ja erityisesti rehtorilla sekä vanhempain- tai asukasyhdistyksellä voi olla keskeinen hankkeiden käynnistäjän rooli. Erityisesti monet koulupihahankkeet ovat syntyneet paikallistasolta lähteneistä aloitteista. Koulupihojen rakentamishankkeissa pihasta on yleensä järkevää suunnitella ns. lähiliikuntapaikka, joka on tarkoitettu kouluajan ulkopuolella kaikkien vapaaseen käyttöön. Tällaisten rakentamishankkeiden toteuttamiseen on myös mahdollista hakea valtionavustusta. Laajempi kunnostaminen edellyttää kuitenkin lähes aina sen saamista kunnan investointiohjelmaan. Tällöin suunnitteluun tulee ottaa mukaan niitä kunnan toimijoita (liikunta-, sivistys- ja tekninen toimi), joiden osaamisalueeseen ja työtehtäviin liikuntapaikkarakentaminen kuuluu. Koulupihojen kunnostamiseksi ovat useat kunnat myös toteuttaneet prosesseja, joissa ensin on kartoitettu kunnan kaikkien koulupihojen nykytila ja sen pohjalta on tuotettu kuntatasoinen kehittämissuunnitelma tuleville vuosille. Malli on ollut toimiva ja siihen on luotu myös apuvälineitä ja palveluita Valon toimesta. Esimerkkejä koulupihoille toteutetuista lähiliikuntapaikoista ja tietoa mm. valtionavustuksesta: ja Lisätietoa kuntien koulupihakartoituksista ja niihin liittyvistä palveluista: kehityspäällikkö Jan Norra 23

24 VALO Valtakunnallinen liikuntaja urheiluorganisaatio ry Radiokatu 20, Helsinki Puh. (09) Koulun liikunnallistamisen asiantuntijat Kimmo Nykänen p Karita Toivonen p Pasi Majoinen Liikkuva koulu -koordinaattori, liikunnan aluejärjestöt p ALUEIDEN YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Lasse Heiskanen p Etelä-Savon Liikunta ry Anna Parta p Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Sari Sivonen p Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Hannamari Laitinen p Kainuun Liikunta ry Ira Liuski p Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Sundell p Keski-Suomen Liikunta ry Jouni Vatanen p Kymeenlaakson Liikunta ry Petteri Mäkelä p Lapin Liikunta ry Suvi Karusaari p Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Juha Virtanen (Pori) p Rea Hietanen (Turku) p Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Tanja Hietikko p Pohjois-Karjalan Liikunta ry Annu Jantunen p Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Vive Ronkainen p Pohjois-Savon Liikunta ry Anne Kekäläinen p Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Krista Pöllänen p Yhteistyössä

Lupa Liikkua ja urheilla koulussa Liikuntajärjestöt vauhdittavat liikkuvampaa koulupäivää

Lupa Liikkua ja urheilla koulussa Liikuntajärjestöt vauhdittavat liikkuvampaa koulupäivää 2015-2016 Lupa Liikkua ja urheilla koulussa Liikuntajärjestöt vauhdittavat liikkuvampaa koulupäivää sisällys Aktiivisen toimintakulttuurin kehittäminen 04 Liikuntalupaus viestii koulun tahdosta 05 Monipuolista

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT. Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry LIIKKUVA KOULU LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN TUKIPALVELUT Lasse Heiskanen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä KESKEISET PALVELUT KOULUILLE Mentorointi Koulutukset Kampanjat (VALO ry) Opintomatka Mikkelin liikkuviin

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen

Lisätiedot

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA

KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA KOULUJEN LIIKUNNALLINEN KERHOTOIMINTA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Koulun henkilökunnan fyysinen aktiivisuus (oma jaksaminen) Liikuntatunnit Opettajien osaamisen lisääminen Toiminnalliset

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu rehtoritapaaminen 9.6.2015

Liikkuva koulu rehtoritapaaminen 9.6.2015 Liikkuva koulu rehtoritapaaminen 9.6.2015 OHJELMA Aamupäivän aikana mahdollisuus InBody kehonkoostunmusmittaukseen. EKLU on toteuttanut testejä myös koulujen koko henkilökunnalle. klo 9.15 klo 9.45 klo

Lisätiedot

Perustettu vuonna 1993.

Perustettu vuonna 1993. LiikU lukuina Perustettu vuonna 1993. Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii yli tuhannen liikunta- ja urheiluseuran asialla. Jäsenet ovat liikuntaseuroja ja järjestöjä. Vaikuttaa Satakunnan ja Varsinais-

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN Kokemuksia onnistumisista, haasteista ja rehtorin roolista Lappeenranta 9.6.2015 JYRÄNGÖN KOULU LUKUVUOSI 2003-2004 Liikuntaa ei opeteta ops:n edellyttämää

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT. Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014

VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT. Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014 VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014 Koulupäivän liikunnallistaminen 2012-2014, Valo Valtakunnallinen viestintä ja yhteiset esitteet liikuntajärjestöjen tarjonnasta

Lisätiedot

Torumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan

Torumisesta tekemiseen, turhautumisesta toimintaan Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin!

Ketolanperän koulu. Liikkuva koulu voi hyvin! Ketolanperän koulu Liikkuva koulu voi hyvin! Liikkuva koulu -koulutus Juha Isosaari & Laura Isoaho 20.9.2012 Ketolanperän koulu 94 oppilasta, 6 opettajaa Luokat 0-4 Haja-asutusalueen koulu Suuri osa kyyditysoppilaita

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Liikkuva koulu seminaari 9.10.2013 Lassi-Pekka Risteelä KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEN VALIKKO Liikuntatunnit Muut oppiaineet - toiminnallisuus Lasten vanhemmat

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI

LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Tehdään yhdessä Lausteen koulupihasta viihtyisä paikka kaikille! LAUSTEEN KOULUN PIHAPROJEKTIN TIEDOTUSLEHTI Vuoden 2009 alusta Lausteen koululla on alkanut koulupiha-hanke. Hankkeen tarkoituksena on tehdä

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Välituntiliikkumisen ideaopas

Välituntiliikkumisen ideaopas LAITA TALTEEN! Välituntiliikkumisen ideaopas Pitkä välitunti Liikunnalliset välituntivälineet Liikkumaan innostava piha Vertaisohjaajat välituntiliikunnan ohjaajina Välituntitapahtumat ja -sarjat Liikunnalliset

Lisätiedot

Koululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin,

Koululiikuntaliitto tuottaa lukukausittain uuden N.Y.T! -materiaalipaketin, Innostu liikke stä! Mitä nyt on? Koululiikuntaliiton uusi N.Y.T! -toiminta tarjoaa alakoulun 2.-5.luokkalaisille helpon tavan harjoitella monipuolisesti liikunnan perustaitoja. Lukukausittain saat N.Y.T!

Lisätiedot

Lasten liikunta ja urheilu

Lasten liikunta ja urheilu Lasten liikunta ja urheilu Tuttuja otsikoita? Lapset ja nuoret yhä lihavampia: sydän- ja verisuonitautien riski aikuisiällä kasvaa Seuratoiminnassa mukana olevat lapset liikkuvat terveytensä kannalta liian

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen Oulun Liikkuvat koulut Susanna Hellsten Kai Lotvonen Liikkuvat koulut Oulussa Liikkuva koulu hankkeessa on tällä hetkellä mukana 3+1 koulua On lähdetty liikkeelle koulujen omista lähtökohdista Uusia hankekouluja

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

LIIKUNNAN TÄYDENNYSKOULUTUKSET KOULUYMPÄRISTÖSSÄ TOIMIVILLE

LIIKUNNAN TÄYDENNYSKOULUTUKSET KOULUYMPÄRISTÖSSÄ TOIMIVILLE LIIKUNNAN TÄYDENNYSKOULUTUKSET KOULUYMPÄRISTÖSSÄ TOIMIVILLE Uutta virtaa lukuvuoden alkuun! Tule mukaan koulutuksiimme ja osallistu liikunnallisempien koulupäivien toteutukseen. Koulutuksistamme saat käytännön

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

1. JYRÄNGÖN KOULU LIIKUTTAJANA LÄHTÖTILANNE HANKKEESEEN

1. JYRÄNGÖN KOULU LIIKUTTAJANA LÄHTÖTILANNE HANKKEESEEN Jyrängön koulu Koskensaarentie 7 18150 Heinola kimmo.nykanen@heinola.fi p. 050-593 9595 1. JYRÄNGÖN KOULU LIIKUTTAJANA LÄHTÖTILANNE HANKKEESEEN Jyrängön koulussa on aloitettu panostaa liikunta- ja terveyskasvatukseen

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Kesän Pitkis-tapahtumat 7 14-vuotiaille Satakunnassa

Kesän Pitkis-tapahtumat 7 14-vuotiaille Satakunnassa Kesän Pitkis-tapahtumat 7 14-vuotiaille Satakunnassa PNv Cheerleading lajikoulu pidetään 4. 8.6.2007 Porissa. Lajikoulu järjestetään yhteistyössä Porin Naisvoimistelijoiden kanssa, jonka ohjaajat toimivat

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen!

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen! Sinettiseurakiertue 2015 Kasva Urheilijaksi konsepti - kehitetään kokeillen! Konsepti Versio 1.2, sisäinen materiaali Maria Ulvinen Meillä on unelma siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta?

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Kuinka moni teistä on jo liikunnallisen toimintakulttuurin matkalla? Kuinka moni miettii tai suunnittelee liikunnallisen toimintakulttuurin matkalle lähtöä? Faktat

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Onko vaikea lähteä liikkeelle? Haluatko innostua uudesta harrastuksesta? Haluatko voida paremmin sekä henkisesti, että fyysisesti?

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Suomen Cheerleadingliitto ry

Suomen Cheerleadingliitto ry Suomen Cheerleadingliitto ry KOULUTUKSET 2016 Apuohjaajakoulutus - UUTUUS! 23.1. Helsinki, 20.2. Tampere, 12.3. Oulu, 6.8. Seinäjoki Active Cheer ohjaajakoulutus 9.1. Jyväskylä, 16.1. Pori, 6.2. Helsinki,

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013

Liikkuva-koulu. Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 Liikkuva-koulu Liikkuva koulu -toiminta aloitettiin syksyllä 2013 KOULUN LIIKUNTAPAIKAT Koulun sali, sorakenttä, tenniskenttä, yleisurheilukenttä, monitoimiareena ja jäähalli. Pienen kävelymatkan päässä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 TUTKIMUS 2009-2010 Miten suomalaiset 19-65-vuotiaat liikkuvat, mitä lajeja he harrastavat, missä he liikkuvat? Liikunnan harrastuskertojen määrä Liikunnan ja kuntoilun luonne Suomalaisten jakaantuminen

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

PIENET ASKELEET. Pihaliikunnan laadun ja määrän lisääminen. Kasvatuskumppanuus HAKUHYPPELY joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo:15-16.

PIENET ASKELEET. Pihaliikunnan laadun ja määrän lisääminen. Kasvatuskumppanuus HAKUHYPPELY joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo:15-16. PIENET ASKELEET Pihaliikunnan laadun ja määrän lisääminen Kasvatuskumppanuus HAKUHYPPELY joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo:15-16.45 ENSIMMÄINEN ASKEL Jokainen ryhmä Anttilantalon päiväkodissa leikkii

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016. Inarin koulu

ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016. Inarin koulu ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2015 2016 Inarin koulu 2 1. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TAVOITTEET JA ARVOT Iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea koulun ja kodin yhteistä kasvatustyötä. Toiminnan

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot