UUTTA NÄKÖKULMAA KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTTA NÄKÖKULMAA KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEEN 2014-2015"

Transkriptio

1 UUTTA NÄKÖKULMAA KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEEN

2 SISÄLLYS Liikkuva koulu 04 Mentoroinnista ideoita ja tukea 05 Tehdään liikuntalupaus! 06 Osallisuuden polku aktivoi 08 Kokeilemalla helposti liikkeelle 10 Kampanjat innostajina 12 Koulutuksista osaamista 16 Liikkumalla työhyvinvointia 18 Monipuolista kerhotoimintaa 20 Aamu- ja iltapäivätoiminta 21 Liikuntaolosuhteiden kehittämisen askeleet 22 Alueiden yhteystiedot 24 Lajikampanjat ja -tutustumispäivät 14 Teksti: VALO Visuaalinen ilme: Bond Marko Salonen Taitto: Visualis Oy 2014 Paino: Forssan Kirjapaino 02

3 LIIKUTTAVAN HYVIÄ KOULUPÄIVIÄ! Me Valon ja liikunnan aluejärjestöjen työntekijät haluamme olla mukana tukemassa kouluanne ja kuntaanne matkalla kohti entistä liikkuvampaa ja aktiivisempaa koulupäivää, matkalla kohti Liikkuvaa koulua. Haluamme haastaa teitä kaikkia mahdollistamaan monipuolinen liikkuminen kaikkina koulupäivinä jokaiselle lapselle. Keinot päämäärän saavuttamiseen ovat monet. Miten teidän koulunne asian ratkaisee, sen voitte päättää itse. Me tarjoamme tueksenne mm. koulutusta, asiantuntija-apua, materiaaleja, kampanjoita ja toimintamalleja. Tämä esite kertoo palvelutarjonnastamme. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, kun jokin asia kiinnostaa. Yhteistyötahojen kanssa matkaa on mukavampi tehdä ja päämäärä helpompi saavuttaa. Tervetuloa yhteiselle matkalle! Valon ja liikunnan aluejärjestöjen työntekijät 03

4 LÄHTEKÄÄ MATKALLE LIIKKUVAKSI KOULUKSI Rekisteröikää koulunne Liikkuvaksi kouluksi osoitteessa liikkuvakoulu.fi. Rekisteröityminen on maksutonta. Saatte käyttöönne monista eri toimijoista koostuvan Liikkuva koulu -tukiverkoston avun, esimerkiksi: o valmiita materiaalipaketteja o konkreettisia ideoita koulupäivään o suunnittelun ja arvioinnin työkaluja o yhteisiä tapaamisia o tietoa oman alueenne koulutuksista ja koulua auttavista tahoista samaan paikkaan koottuna. Rekisteröi koulusi Liikkuvaksi kouluksi osoitteessa liikkuvakoulu.fi Valtakunnallisen Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Liikkuvissa kouluissa ajatellaan asioita uusilla tavoilla: esimerkiksi istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Suomessa jo 800 koulua toteuttaa Liikkuva koulu -toimintaa omalla tavallaan. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Lisätietoja liikkuvakoulu.fi. Liikkuva koulu -toiminnan kehittämiseen ja käynnistämiseen on myös mahdollista hakea rahoitusta. Liikkuva koulu -ohjelman rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoitus toteutetaan veikkausvoittovaroin. 04

5 MENTOROINNISTA IDEOITA JA TUKEA Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kouluille ja kunnille asiantuntija-apua koulupäivän liikunnallistamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aluejärjestöjen kokeneet, innostuneet ja kannustavat mentorit tietävät millaisia toimenpiteitä toimintakulttuurin muutos edellyttää. Heillä on osaamista toimia koulujen apuna alun tarvekartoituksesta uusien toimintamallien vakiinnuttamiseen saakka, he osaavat tarjota erilaisia työkaluja muutoksen toteuttamiseen ja auttavat rahoituksen hakemisessa. Kysy mentorointitukea oman alueesi liikunnan aluejärjestöltä. Aluejärjestöjen yhteystiedot löydät esitteen takakannesta. Rehtori Juha Marttila, Varilan koulu, Sastamala Sastamalassa toteutettiin elämänhallintahanke, jonka tavoitteena oli siirtää painopiste pahoinvointipalveluista ennaltaehkäiseviin hyvinvointipalveluihin. Samansuuntainen kehitystyö jatkuu. Koulujen liikkeen lisääminen on yksi osa tätä kokonaisuutta: kun lapset aktivoituvat edes koulupäivän aikana, he voivat paremmin nyt ja aikuisina. Pienilläkin toimenpiteillä ja investoinneilla pääsee pitkälle, jos asenne on kohdillaan. Opettaja Tapio Ala-Rautalahti, Kilvakkalan koulu, Ikaalinen Mentori auttaa suunnitelman laatimisessa sekä toimenpiteiden aikatauluttamisessa ja toteuttamisessa: hän sparraa sekä koulun ett kunnan väkeä koko prosessin ajan. Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan. Pysyvä toimintakulttuurinmuutos tietysti työllistää varsinkin alussa, mutta onnistumiset ja hyvä palaute motivoivat ja antavat virtaa. Sivistysjohtaja Esa Siirilä, Kalajoen kaupunki Tällaiset hankkeet ovat kaupungin imagolle todella mannaa. Niiden merkitys näkyy tulevaisuudessa kaupungin terveys- ja sosiaalimenojen pienenemisenä. Ilmapiiri kaupungissa on raikas ja liikunnallinen. 05

6 TEHDÄÄN LIIKUNTALUPAUS! Mikä ihmeen Liikuntalupaus? Liikuntalupaus on haaste kouluyhteisölle. Haasteella haluamme innostaa koulunne oppilaita ja henkilökuntaa huolehtimaan omasta ja yhteisestä liikkumisesta sekä hyvinvoinnista koulupäivän aikana. Liikuntalupaus kertoo kouluyhteisön tahdosta. Lupauksen tavoitteet halutaan mahdollistaa ihan jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. Voisiko teidän koulunne tehdä liikuntalupauksen? Haastakaa oma koulunne mukaan ja laittakaa haaste kiertämään! Liikuntalupaus Haluamme o antaa jokaiselle oppilaalle jokaisen koulupäivän aikana mahdollisuuden liikkua vähintään tunnin o tuottaa positiivisia liikuntakokemuksia niin vähän liikkuville kuin jo liikunnallisen elämäntavan omaaville oppilaille o kehittää koulun toimintaympäristöä ja liikuntavälineistöä yhdessä oppilaiden kanssa o lisätä toiminnallisuutta ja aktiivisuutta jokaiseen koulu- ja työpäivään. Miten liikuntalupaus tehdään? Kouluyhteisö tekee yhteisen päätöksen liikuntalupauksesta. Kun olette sopineet lupauksen tekemisestä, tilatkaa oheismateriaali kouluunne osoitteesta Mitä lupauksen tekemisen jälkeen tapahtuu? Liikuntalupauksen tehneelle koululle lähetetään lupauksesta kertovia merkkejä, joita voitte laittaa esille esim. sisäänkäyntien yhteyteen ja luokkien oviin. Näkyvä tunnus kertoo kouluyhteisöllenne, huoltajille ja muille ulkopuolisille tahoille koulunne liikunnallistamisen tavoitteesta sekä muistuttaa teitä päivittäisestä liikkumisesta. Tunnuksien lisäksi postitamme teille samalla lomakepohjat, joihin jokainen luokka ja oppilas voi halutessaan tehdä myös oman liikuntalupauksensa. 06

7 LIIKETTÄ KAIKILLE TUNTI JOKAISENA KOULUPÄIVÄNÄ LIIKUNTALUPAUS Kirkonkylän koulu, 5B-luokka Lupaamme - kannustaa kaikkia luokkamme oppilaita liikkumaan välituntien aikana. - innostaa ja auttaa koulumme nuorimpia oppilaita yhdessä liikkumiseen. - olla esimerkillinen luokka koulumatkojen kulkemisesta kauramoottorilla. - keksiä yhdessä opettajan kanssa tapoja liikkeen lisäämiseen kaikille oppitunneille. LIIKUNTALUPAUS Mikko Mooveri, 8A Lupaan - kulkea entistä useammin koulumatkani kävellen tai pyörällä. - kutsua kavereitani pelaamaan ja liikkumaan niin koulussa kuin koulupäivän jälkeenkin. - osallistua välkkärikoulutukseen ja toimia vertaisohjaajana muille koulun oppilaille. 07

8 OSALLISUUDEN POLKU AKTIVOI Eri järjestöt, ohjelmat ja monet tahot tarjoavat lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen valmiita toimintamalleja ja käytänteitä, materiaalia sekä verkkosisältöjä. Yhteistyötahojen osaamista ja tukipalveluita hyödyntämällä koulun toimintaa voidaan kehittää entistä enemmän oppilaita aktivoivaan ja innostavaan suuntaan. Liikuntajärjestöjen vahvinta osaamista on toiminnallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen koulupäivään. Lisääntyneellä liikkeellä ja osallisuuteen kannustavilla rooleilla on havaittu olevan yhteyksiä mm. kiusaamisen vähenemiseen, sosiaalisten taitojen vahvistumiseen, työrauhaan, kouluilmapiiriin ja -viihtyvyyteen sekä oppimiseen. Nämä ovat samoja tärkeitä tavoitteita, joita KiVa Koulu ja MLL:n kummioppilas- ja tukioppilastoiminta edistävät. Eri toimintamallit ja käytänteet tukevatkin parhaimmillaan toinen toistaan koulun arjessa. Osallisuuden polku kattaa koko perusopetuksen Valon ja liikunnan aluejärjestöjen kehittämistä toimintamalleista ja käytänteistä on rakennettu koko perusopetuksen kattava kokonaisuus, jonka kantavana teemana on oppilaan osallisuuden vahvistaminen. Osallisuuden polku tarjoaa vinkkejä ja ideoita toiminnan kehittämiseen ja oppilaiden aktiivisuuden lisäämiseen eri vuosiluokilla. Osallisuuden polku aktivoi kaikkia koulun oppilaita. Oppilaat o oppivat ottamaan ja kantamaan vastuuta o kehittyvät aktiivisiksi ja osallistuviksi yhteisön jäseniksi. Voitte muokata osallisuuden polusta omaan arkeenne ja kouluunne parhaiten sopivan mallin. Valo ja liikunnan aluejärjestöt ovat aina käytettävissänne. Tarkempia tietoja osallisuuden polun eri vuosiluokkien toimintamalleista, niihin liittyvistä koulutuksista, tukimateriaaleista ja -palveluista löytyy verkkosivuiltamme KiVa Koulu (www.kivakoulu.fi) KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jonka toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa kaikille oppilaille tarkoitetut oppitunnit, joilla käsitellään kiusaamiseen liittyviä teemoja sekä keskustelut, joihin ryhdytään kiusaamisen tullessa ilmi. Tavoitteena on saada koulusta mieluisa toimintaympäristö, jossa ketään ei kiusata. Mahdolliseen kiusaamiseen puututaan KiVa Koulussa välittömästi. Ensisijaisena tavoitteena kuitenkin on, ettei kiusaamistilanteita edes tulisi. Kummioppilas- ja tukioppilastoiminta (www.mll.fi/kouluille) Kummioppilas- ja ja tukioppilastoiminta ovat Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämiä toimintamalleja. Ne ovat osa toimintakulttuuria, jossa edistetään kouluviihtyvyyttä ja parannetaan koulun ilmapiiriä järjestämällä lasten ja nuorten itse ideoimaa toimintaa. Tavoitteena on, että kaikki voivat toimia yhdessä ja ketään ei jätetä ulkopuolelle lle tai kiusata. OSALLISUUDEN POLKU Taukoliikuntaohjaaja 2. lk ystävätoiminta 3. lk 4. lk (Välkkäriohjaaja- 5. lk Välitunti- Välkkäri 1. lk lk 3. lk koulutus) lk 08

9 Oppilaat aktiivisina toimijoina Lasten ja nuorten valmiuksia kantaa vastuuta omista ja yhteisistä asioista voidaan tukea kouluissa oppilaiden osallisuutta vahvistamalla. Lapsille ja nuorille tulee tarjota mahdollisuuksia ottaa osaa toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen luokat o Oman luokan taukoliikunnan tai aamujumppien ohjaajat - Oppilaat saavat ohjaamistaan tauko- tai aamujumpista kokemusta muiden oppilaiden ohjaamisesta sekä heidän ohjattavana olemisesta. 3. luokka o Välituntiystävät Kukaan ei jää yksin leikkimään - Oppilaita ohjataan huomaamaan pihalla tai koulumatkoilla itsekseen jääviä lapsia (1.-3. luokat) ja kutsumaan heitä mukaan yhteisiin leikkeihin. Koulupihalle voidaan sopia yhteinen kokoontumispaikka ja tietyistä viikon välitunneista yhteisiä leikkivälitunteja luokat o Välkkäriohjaajat - Oppilaat kehittävät, aktivoivat ja ohjaavat koulun välituntitoimintaa. He oppivat ottamaan vastuuta niin välituntitoiminnan suunnittelusta kuin toteutuksesta. Muita oppilaita aktiivinen välituntitoiminta ohjaa mielekkääseen tekemiseen koulupäivän aikana. o Koulutuksen välkkäreille voi pitää itse tai kysyä kouluttajaa liikunnan aluejärjestöltä. 6. luokka o Tapahtumien ja kilpailujen järjestäjät - Oppilaat ottavat vastuuta koulun liikunnallisten tapahtumien ja kilpailujen järjestämisestä. Ne voivat olla välitunnin, koulupäivän tai pidemmän aikavälin mittaisia. Virikkeellinen toimintakulttuuri luo viihtyvyyttä kaikkien oppilaiden arkeen. - Järkkää tapahtuma -koulutusta voi kysyä lähimmästä liikunnan aluejärjestöstä luokat o Yläkoulun välkkärit - Koululla sovitaan erilaisia kehittämisryhmiä (välkkärit, tukioppilaat, oppilaskunnan hallitus), joihin oppilaat voivat halutessaan liittyä. Kehittämisryhmät voidaan sopia tarvittaessa myös luokkaastekohtaisiksi. o Välkkärien sisällä voidaan sopia eri tiimejä, joiden tehtävänä voi olla - välituntitoiminnan ohjaaminen ja organisoiminen - tapahtumien ja kilpailujen järjestäminen - tapahtumista tiedottaminen ja markkinointi - oppilasvaikuttaminen (esim. olosuhteiden ja välineistön kehittäminen) o Moninaiset kehittämistehtävät tiimeissä mahdollistavat myös "ei niin liikunnallisten" nuorten osallistumisen koulupäivän liikunnallistamiseen. o Yläkoulun välkkäri -koulutusta voi kysyä lähimmästä liikunnan aluejärjestöstä. Turnauksien ja tapahtumien ohjaaja, välituntilainaamo 6. lk 6. lk lk Tapahtumajärjestäjät Välituntitoiminnan ohjaajat Tiedottajat Vaikuttajat 09

10 KOKEILEMALLA HELPOSTI LIIKKEELLE Verkkaripäivä, tuolittomat tunnit ja pihaleikkitunnit ovat oppilaiden yksinkertaisia ideoita, joilla on pystytty lisäämään liikettä ja rakentamaan yhteisöllisyyttä. Kokeilukulttuuri on idean kehittämistä käytännön tekemisen, onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Oleellinen osa kokeilua on oppiminen. Se edellyttää onnistumisen ja epäonnistumisen arviointia jo kokeilun aikana. Korjausliikkeiden jälkeen kokeilut synnyttävät uuden toimintamallin, joka parhaimmillaan jää elämään ja kasvamaan myös kokeilun jälkeen. Mitä kokeilukulttuurilla tavoitellaan? Kokeilussa haetaan toimintatavallisia muutoksia sekä yhteistyön vahvistamista. Ratkaisuna ei ole lisäresurssit vaan nykyisten resurssien parempi hyödyntäminen ja käyttö. Uudet ratkaisut löytyvät usein verkostoista ja yhteistyön uusista muodoista. Kokeilukulttuurissa luotetaan ihmisten omaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen itseään koskevissa asioissa. Kokeilukulttuuria kannattaa kokeilla! Kokeilukulttuuri kannustaa uusien ratkaisujen luomiseen ja haastaa suunnittelusta tekemiseen. Esiin nousseisiin ongelmiin voidaan etsiä ja löytää vastauksia jo matkan aikana. Kestoltaan kokeilut voivat vaihdella yhden päivän aikana tapahtuvista muutaman kuukauden mittaisiinkin kokeiluihin. Ne voivat olla pienimuotoisia tai vaikutuksiltaan laajoja paikallisia tai valtakunnallisia kokeiluja. Kokemuksia kokeilukulttuurista Jokainen kokeilun aloittaminen on tärkeä ja omanlaisensa. Millainen on se tavoite, joka aloittaa kokeilutoiminnan paikkakunnalla? Missä tai mistä syntyy kipinä? Mistä syntyy visio suunnasta? Jokaisella paikkakunnalla on omat toimintatapansa ja kulttuurinsa. Olennaista on luoda sellainen ilmapiiri ja työtavat, jossa jokainen toimija tuntee osallistuvansa tavoitteiden rakentamiseen. TUTUSTU: 10

11 Kokeilukulttuurin tunnuspiirteitä o Lupa tehdä eri tavalla. Onnistuminen ja epäonnistuminen ovat yhtä arvokkaita tuloksia. o Pieni budjetti, nopea aikataulu ja kevyt rakenne. o Työ tapahtuu verkostoissa yhdessä sovitun tavoitteen suuntaisesti. Matkalla opitaan ja jaetaan osaamista yhdessä. o Kokeiluun kannustavat asiat, ideat ja ratkaisut nousevat käytännön toimijoilta ja tekijöiltä. Eteneminen tapahtuu toimijan ehdoilla. o Kokemukset ovat helposti levitettävissä muillekin. o Viestintä tukee kokonaisuutta millaiseksi kokeilu kasvaa käytännössä ja ihmisten mielissä. Kokeilu Jyväskylässä: TÄYDELLINEN KOULUVIIKKO Tavoitteena oli järjestää hyvin pienellä etukäteissuunnittelulla ja ilman ylimääräisiä resursseja teemaviikko, jolloin kaikki Jyväskylän kaupungin peruskoululaiset liikkuvat jokaisena koulupäivänä vähintään yhden tunnin ajan. Ideasta kokeiluun Idea esiteltiin aluksi opetusjohtajalle. Tämän jälkeen opetuksen johtoryhmässä päätettiin kokeiluun lähtemisestä ja rehtorien kanssa sovittiin kokeilun ajankohdasta. Asiasta informoitiin myös keskeisiä yhteistyötahoja. Kukin koulu sai itsenäisesti päättää, miten he toteuttavat teemaviikon, kunhan tavoite, tunti liikettä, toteutuisi jokaisen oppilaan kohdalla viikon jokaisena koulupäivänä. Koulut miettivät yhdessä oppilaiden, henkilökunnan ja heidän huoltajiensa kanssa toteutustapoja viikolle. Tukea ja neuvoja sai tarvittaessa kokeilua ohjaavalta taholta. Yhteistyöhön kutsuttiin mukaan mm. urheiluseuroja. Kokemuksia Kaikki koulut ottivat osaa kokeiluun. Viikon aikana yli oppilasta sekä suuri osa koulujen henkilökunnista liikkui tavoitteena olleen määrän. Kouluissa oli monenlaisia haasteita, joten koulujen toteutustavat tavoitteeseen pääsemiseksi vaihtelivat suuresti. Onnistuneiden ratkaisujen löytäminen vahvisti itse kunkin toimijan luottamusta omaan osaamiseen. Koulut kokivatkin viikon hyvin onnistuneena ja kaikki koulut ilmoittivat kokeilusta jäävän pysyviä käytänteitä koulunsa arkeen. Kokeiltiin mm. o Tuolittomat tunnit o Painivälkät o Verkkaripäivä o Pihaleikkitunti o Kotiseutukävely o Opettajien kävelykokous o Toiminnallinen vanhempainilta o Koko koulun aamujumppa o Liikkavaksit leikittivät välitunneilla o Frisbee-golf rata metsässä 11

12 KAMPANJAT INNOSTAJINA Kampanjoiden tavoitteena on tuoda uusia virikkeitä ja innostaa koko kouluyhteisöä liikkeelle. Mahdollisimman moni lapsi, nuori ja aikuinen halutaan saada liikkumaan ja matkalle kohti liikunnallista elämäntapaa. Liikuntakampanjoiden ja -tapahtumien tavoitteena on tarjota monenlaista virikettä kunkin oman sekä yhteisen liikkumisen tueksi. Ei ole väliä miten liikut kunhan liikut! Alakoulun liikuntakampanjat LIIKUNTASEIKKAILU Liikuntaseikkailu on koko luokan yhteinen seikkailu päivittäisen liikunnan lisäämiseksi. Ilmoittautuessaan luokka saa maksutta mittavan, liikkumaan innostavan materiaalipaketin. Kampanjan perusajatuksena on kerätä liikuntarasteja omaan liikuntakorttiin. Liikkuminen voi koostua lyhyistä ja monipuolisista suorituksista pitkin päivää, hengästyttävää liikuntaa unohtamatta. Jokainen kerätty rasti vie luokan seikkailua eteenpäin kohti uusia kaupunkeja, maita ja mantereita. Merkittävä osa kampanjaa on liikunnan ja oppimisen yhdistävä nettiseikkailu, joka tarjoaa kouluille paitsi liikuntavinkkejä, myös monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntää alustaa eri aineiden opetuksessa. Kun koko koulu osallistuu samanaikaisesti Liikuntaseikkailuun, mahdollistaa se yhteisten tapahtumien tai haasteiden toteuttamisen ja edistää tällä tavoin koulun yhteisöllisyyttä. ILMOITTAUDU MUKAAN ALKAEN!! Valon yrityskumppanit vauhdittavat kampanjoita 12

13 Yläkoulun liikuntakampanjat TAISTO TAISTO - tarkoittaa hyvää fiilistä,tiukkaa treenaamista ja hauskaa yhdessäoloa. Taisto on yläkoululaisille suunnattu rento lihaskuntokampanja, joka osoittaa lihaskunnon treenaamisen olevan kaikkea muuta kuin tylsää. Taiston treenijakso Taiston treenijakso on kampanjan sydän. Tarjoamme ideoita ja vinkkejä, joiden avulla nuoret voivat treenata liikuntatuntien lisäksi välitunneilla ja vapaa-ajalla. Vinkkejä on tehty mm. julisteiksi, jotka on helppo laittaa esille liikuntasaliin. Vinkit löytyvät myös uutuutena avautuvasta Taiston mobiilisovelluksesta, jonka kaikki kampanjaan ilmoittautuneet voivat ladata treenien tueksi! Opettaja voi valita koululle sopivan ajankohdan treenijakson toteutukselle kevään aikana. Tärkeää on, että treenijakso on riittävän pitkä (5 6 viikkoa). Nuorille kannattaa antaa vastuuta kampanjan ideoinnissa ja toteuttamisessa. Oppilaat voivat mm. aktivoida välitunteja ja järjestää kouluun omia Taisto -tapahtumia. Taisto School Power kilpailu Halutessaan koulu voi hakea kisaamaan alue- ja valtakunnalliseen Taisto School Power -kilpailuun. Monipuolisia haasteita tarjoavalla radalla on kyse nopeudesta, voimasta, kestävyydestä, ketteryydestä ja taidosta! #MunLiike #MunLiike-ohjelman tavoitteena on yläkoululaisten välituntien ja vapaa-ajan aktivointi nuorten suunnittelemalla tavalla. Tarkoitus on innostaa nuoria liikkumaan ja pelaamaan yhdessä koulupäivän aikana sekä jatkamaan liikkumista myös koulupäivän jälkeen liikuntavälineet ovat nuorten käytettävissä koko ajan. Noin kuukauden mittaisen kampanjajakson aikana (huhti-toukokuu) kouluissa järjestetään toimintavälitunteja sekä muuta vapaa-ajan toimintaa nuorten ideoimalla tavalla. Ennen koulussa toteutettavaa kampanjajaksoa osa koulun oppilaista osallistuu vertaisohjaajakoulutukseen. Koulutuksessa he saavat ideoita tulevan kampanjajakson suunnitteluun ja toteutukseen. #MunLiike toteutetaan nuorten ehdoilla ja kielellä. Ohjelma elää vahvasti sosiaalisessa mediassa nuorten toimiessa itse myös sisällöntuottajina. Tukea toteuttamiseen nuoret saavat koulunsa yhdysopettajalta, liikunnan aluejärjestöjen nuorisovastaavilta sekä Valolta. Ilmoittautuminen yläkoulujen sporttikevääseen Lisätietoja osoitteesta 13

14 LAJIKAMPANJAT ALA- JA YLÄKOULUIHIN Lajikampanjat tukevat liikunnan toteuttamista eri vuodenajat huomioiden. Valitse vuosittain koulunne liikuntateemoihin soveltuvat lajikampanjat! RATSASTUS Nouse ratsaille-viikko Elokuun viimeisellä viikolla ratsastustalleilla on erilaista ohjelmaa Nouse ratsaille viikon kunniaksi. Tallit ovat valmiita järjestämään tutustumismahdollisuuksia kouluryhmille myös muina aikoina. Lisätietoja Suomen Ratsastajainliitto: SULKAPALLO Sulkissäpinä -kiertue viikot Kiertue toteutetaan Etelä-, Länsi-, Itä- ja Keski-Suomessa. Säpinäkiertueen vastuuhenkilö ohjaa jokaisella koululla 45 minuuttia kestävän tuokion kaikille alaluokille. Kouluille luovutetaan tapahtuman jälkeen mailoja ja pallotuubeja sekä Sulkissäpinä DVD. Lisätietoja Suomen Sulkapalloliitto: JÄÄPALLO Jääpallon lajiesittely välisenä aikana Tutustuminen voidaan toteuttaa koululuokassa ja jäällä. Lajitutustuminen vaatii jäädytetyn kentän sekä kypärät jokaiselle oppilaalle. Pallot ja mailat ovat paikalle saapuvalla ohjaajalla. Lisätietoja Suomen Jääpalloliitto: PARALYMPIA -URHEILU Para School Day Liikuntapäivä kannustaa oppilaita urheiluharrastukseen ja näkemään, että elämän haasteet eivät ole este unelmien toteuttamiselle. Kiertueella oppilaat pääsevät tutustumaan vammaishuippu-urheilijoihin ja kokeilemaan heidän kanssaan paralympialajeja, kuten maalipalloa, pyörätuolirugbya jne. Paralympiakomitea tuo mukana lajien vaatimat erityisvälineet ja osaamisen. Erillinen haku vuosittain syyskuussa. Lisätietoja Suomen Paralympiakomitea: TENNIS Street Tennis lajiesittelykiertue huhti-toukokuu Kouluilla järjestetään yhden päivän lajiesittelytilaisuus, jossa jokainen luokka pääsee kokeilemaan tennistä noin 30 min. Esittelypäivän sisältöinä ovat minitennis sekä erilaiset taitoharjoitteet. Tapahtumat toteutetaan yhdessä paikallisen tennisseuran kanssa. Lisätietoja Suomen Tennisliitto: YLEISURHEILU Voimapäivät Voimapäivät valtaavat koulujen pihat. Päivän aikana koululaiset pääsevät hypäämään, heittämään ja juoksemaan. Koulut voivat hakea voimapäiviä kouluunsa helmimaaliskuussa. Voimapäivien toteutus alkaa seuraavana syksynä. Yleisurheileva iltapäivä-kerho Nestle Healthy Kids ohjelma tarjoaa alakouluissa koulun jälkeen organisoitavan Yleisurheilevan iltapäiväkerhon. Kymmenen kerho kertaa haastavat lapset mukaan hyppäämisen, heittämisen ja juoksemisen monipuoliseen maailmaan. Seuraava haku ohjelmaan maaliskuussa Lisätietoja Suomen Urheiluliitto: LENTOPALLO Koululentisviikko Koululentisviikon liikuntatunneilla teemana ovat pallotemput, temppuradat ja helpot pelisovellukset. Koululentisviikon aikana koulukäyntejä tekevät lajiseurat ja lajiliitto. Sovi teidän koulunne koululentisviikon ajankohta! Lisätiedot Suomen Lentopalloliitto: AUTOURHEILU Turvassa tiellä kevätlukukausi Valtakunnallinen tieliikenneturvallisuuskampanja tuo mopoajokoulutukset Suomen yläkouluihin. Koulukäynneillä pureudutaan liikennesääntö- ja asennekasvatukseen. Kampanjan kohderyhmä ovat 8.-luokkalaiset oppilaat. Kampanja mahdollistaa koululle maksuttoman mopoilun infotunnin (45min tai 1h 30min). Kouluttajat ovat Liikenneturvan ja AKK:n kouluttamia. Lisätietoja AKK-motorsport: 14

15 LAJITUTUSTUMISIA KOULUN LIIKUNTA- PÄIVÄÄN TAI VANHEMPAINILTAAN Tiettyyn ajankohtaan sijoittuvien kampanjoiden lisäksi voit tilata lajiesittelyn maksuttoman kouluusi teille parhaiten sopivana ajankohtana. AMPUMAURHEILU "Tule ja testaa tarkkuutesi". Koulupäivän aikana tapahtuva ampumaurheilun lajiesittely.oppilaat ja opettajat pääsevät kokeilemaan ja testaamaan tarkkuuttaan.esittelyn toteuttaa paikallinen ampumaurheiluseura ilma-aseradalla tai laserasein kouluissa. Lisätietoja Suomen Ampumaurheiluliitto: PÖYTÄTENNIS Koulupingis Koululla järjestetään pöytätennispäivä, jossa oppilaat pääsevät tutustumaan lajiin. Liitto järjestää paikalle ohjaajan sekä tuo mukaan mailat, pallot sekä tarvittaessa pari pöytää. Lajiesittely tapahtuu luokka kerrallaan yhden oppitunnin ajan. Lajiesittelyn aikana opettajat saavat malleja miten pöytätennistä voi hyödyntää koululiikunnassa tai välituntiliikunnassa. Esittelyssä mukana paikallinen pöytätennisseura mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja: Suomen Pöytätennisliitto: VOIMISTELU Voimistelu Asema Vuosittain voimisteluseurat järjestävät Voimistelun Asema -tapahtumia alakouluissa. Lisätietoja Suomen Voimisteluliitto: AMERIKKALAINEN JALKAPALLO Pelaa flagia eli lippupalloa Lippupallo soveltuu sekä tytöille että pojille yhteisesti pelattavaksi. Koulukäyntejä tekevät lajiseurat ja lajiliitto. Lajiesittelyiden painopisteenä ovat lajipaikkakunnat. Esittely sisältää 90 min. lajiesittelyn koulun sisätai ulkotiloissa. Vetäjät toimittavat varusteet. Lisätietoja Suomen Amerikkalaisen jalkapallon liitto: AMPUMAHIIHTO Lajitutustuminen sisältää ampumahiihdon perusteiden opettelun turvallisilla ekoaseilla sekä liikunnan lisäämisen suorituksiin tunnin kuluessa. Toteutuspaikkana toimii liikuntasali tai muutoin sopiva paikka. Koululta lajitutustumiseen tarvitaan perusliikuntavälineet, laji tuo paikalle muut välineet. Lisätietoja Suomen Ampumahiihtoliitto: JALKAPALLO Kaikki Pelissä-tapahtumat Jalkapallon mallitunti: Kivoja lajileikkejä, pelejä ja taitoharjoitteita koulun pihalla tai salissa ala- ja yläkoululaisille kevätlukukaudella. Lisätietoja Suomen Palloliitto: Tilattavat liikunta- ja lajimateriaalit oppituntien ja liikuntakerhotoiminnan tueksi KÄSIPALLO Käsipallon School Tour Yhden tai useamman päivän lajitutustuminen, jonka aikana mahdollisimman moni luokka pääsee kokeilemaan vauhdikasta käsipalloilua. Tunnilla harjoitellaan pallonhallintaa, syöttöjä ja heittoja sekä tietysti pelataan. Lajitutustumiset järjestetään käsipallopaikkakunnilla yhdessä seurojen kanssa ja resurssien puitteissa myös muualla. Lisätietoja Suomen Käsipalloliitto: RINGETTE JA KAUKALOPALLO Ringeten ja/tai kaukalopallon koulutapahtuma Koulupäivän aikana tapahtuva ringeten ja/ tai kaukalopallon lajiesittelyt. Oppilaat ja opettajat pääsevät kokeilemaan ja harjoittelemaan lajitekniikkaa ja pelaamista. Esittelyn toteuttaa paikallinen urheiluseura. Välineet tuodaan mukana. Ringeten ja kaukalopallon välinepaketti lahjoitetaan kouluille mahdollisuuksien mukaan. Lisätietoja Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto: Taido - haasteita, hikeä ja hyvää oloa! Budolajiin tutustutaan yksinkertaisin ja hauskoin perusharjoituksin. Harjoitustilaksi sopii parhaiten tatamisali, mutta kokeilut voidaan toteuttaa myös tilassa, jossa on käytettävissä pehmeitä jumppamattoja. Lisätietoja Suomen Taido: Yhteydenotot lajiliittoon hyvissä ajoin ennen toivottua ajankohtaa! 15

16 KOULUTUKSISTA OSAAMISTA Valon ja Nuoren Suomen liikunnan täydennyskoulutuksia toteuttavat liikunnan aluejärjestöt eri puolilla Suomea. Valo vastaa koulutussisällön tuottamisesta, liikunnan aluejärjestöt laadukkaasta koulutustapahtumasta. Liikkumisen lisääminen koulupäivään onnistuu parhaiten koko koulun yhteistyöllä Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat liikunnan täydennyskoulutusta opettajille, oppilaille, kerho-ohjaajille, koulunkäyntiavustajille ja iltapäivätoiminnan ohjaajille tilauksesta kunta- tai koulukohtaisesti koululle parhaiten sopivana ajankohtana, esim. Veso-päivänä tai koulupäivän aikana. Täydennyskoulutusta henkilökunnalle o Liikunta kouluyhteisön tukena, kesto 2-3 t o Helposti liikkeelle - käytännön vinkkejä opettajille, kesto 3 t o Koululaiset liikkeelle, kesto 6 t o Liikkujaksi -innosta vähän liikkuvat onnistumaan, kesto 6 t o Liikuntakerhon ohjaajakoulutus, kesto 3-6 t o Toiminnallinen oppiminen, kesto 2+2 t o Taitavaksi liikkujaksi, kesto 3+3 t o Erityistä tukea tarvitseva lapsi liikunnassa, kesto 14 t Lisäksi on runsaasti tarjolla erilaisia teemakoulutuksia, joihin voit tutustua Vanhempainilta liikuntateemalla Lapsuudessa opitut liikuntatottumukset ja -asenteet luovat tärkeän perustan ihmisen koko elinikäiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Liikuntatottumusten ja -asenteiden syntymisessä ovat lapsen vanhemmat avainasemassa. Vanhempainillat ovat hyvä paikka tavoittaa lasten vanhemmat. Kysy vanhempainiltaa kouluun liikunnan aluejärjestöstä. Koulutusta oppilaille Oppilaiden osallisuuden lisääminen suunnitteluun ja toteutukseen avaa uusia mahdollisuuksia koulupäivän aikaiselle fyysiselle aktiivisuudelle ja lisää oppilaiden sitoutumista toimintaan. Oppilaille suunnattuja koulutuksia ovat o Välkkäri -koulutus, kesto 2 x 1,5 tuntia (ala- ja yläkouluun omat sisällöt) Koulutus antaa oppilaille valmiuksia toimia vertaisohjaajana. Koulutuksen aikana käydään läpi leikkien, pelien ja kisailujen ohjaamista sekä välituntitoiminnan suunnittelua yhdessä opettajien kanssa. Tilaa Välkkäri-koulutus kouluusi liikunnan aluejärjestöltä tai toteuta itse. Alakoulun Välkkäri-koulutuksen voi toteuttaa esimerkiksi kunnan liikunnanohjaaja tai koulun opettaja. Valmiit kouluttajaohjeet löydät sporttikauppa. fi, Valo. Sieltä voit tilata myös oppilaiden materiaalin. o Järkkää tapahtuma koulutus, kesto 2-3 tuntia Koulutus antaa oppilaille tietoja ja taitoja toimia koulun eri tapahtumien järjestäjinä yhteistyössä opettajien kanssa. Koulutus sisältää valmiin oppilasmateriaalin. TILAA KOULUTUS LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖSTÄ Ota yhteyttä oman alueesi liikunnan aluejärjestöön ja pyydä tarjousta sopivasta koulutuksesta. Liikunnan aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät tämän esitteen lopusta ja osoitteesta sport.fi /aluejarjestot. 16

17 LAJIEN KOULUTUSTARJOTIN Rakenna eri liikuntalajeista koostuva koulutuskokonaisuus henkilökunnan osaamistarpeet sekä kuntanne tai koulunne toimintaympäristöön huomioiden. Apua kokonaisuuden rakentamiseen saat liikunnan aluejärjestöltä. Valittavavanne on lajien koulutustarjonnasta seuraavat koulutuskokonaisuudet. Luonto Koulusuunnistus (2-3 t) Ideoita ja vinkkejä ala- ja yläkoulun koulusuunnistuksen toteutukseen. Koulutus sisältää eritasoisia käytännön harjoituksia maastossa tai salissa sekä lyhyen teoriaosuuden. Lisäksi opit: minkälaista materiaalia tarvitaan suunnistuksen toteuttamiseen ja mistä sitä voi hankkia. Lumi ja jää Kaukalopallon perusteet (45 min- 1,5 t) jäällä Koulutuksessa opetellaan kaukalopallon perustekniikoita luistelusta mailankäsittelyyn. Koulutuksessa tutustutaan lajissa tarvittaviin varusteisiin sekä käydään läpi lajin tärkeimmät säännöt. Kaukalopallon perusteita harjoitellaan erilaisilla kiertoharjoitteilla, leikeillä ja pienpeleillä. Ringeten perustekniikat ja pelaaminen (2 t) jäällä Koulutuksessa käydään läpi ringeten perustekniikat sekä niiden harjoittelu koulutunneille sopivilla harjoitteilla. Lisäksi käydään läpi tärkeimmät säännöt, pelaaminen sekä pienpelit. Taitoluistelu (1,5-3 t) jäällä Opetuspaketti koostuu perusmoduulista ja workshopeista. Perusmoduuli sisältää liikkumisen jäällä, perusluistelun eteen, taakse sekä jarruttamisen, helpot askeleet, liuut, hyppäämisen ja pyörimisen. Valinnaiset workshopit (30 min 1 h/ teema) sisältävät: yksinluistelun vaativammat elementit, muodostelmaluistelun, ilmaisu- ja musiikkiharjoitteet, pelit ja leikit, taito- ja temppuradat, jäätanssin ja kuntoluistelun. Mailapelit Pöytätenniksen lajikoulutus (40 min) Lajikoulutuksessa pääset kokeilemaan miten pöytätenniksessä voi aktiivisesti pelata isompikin ryhmä. Koulutus sisältää syötöt, pallonkäsittelytehtäviä eritasoisille pelaajille, rystyja kämmenlyönnin perusteet sekä erilaiset pelisovellukset mm. Rundpingis. Palloilu Koululentis (2 t) Tunnin aikana käydään läpi toistakymmentä erilaista viitepeliä. Viitepelien väliin sujautamme vinkkejä tekniikoiden opettamiseen. Etenemme helpoista pelisovelluksista vaativampiin. Lisäksi saat vinkkejä eriyttämiseen. Havaintomotoriikan ja päätöksenteon kehittäminen koripallon avulla (2 t) Koulutus tarjoaa käytännön malleja harjoitteista, leikeistä ja viitepeleistä, joiden tavoitteena on opettaa koripalloa, kehittää havainnointia ja nopeaa päätöksentekoa. Pelin ja leikin kautta oppiminen on tehokasta ja mielekästä. Kaikki mallit ovat sovellettavissa myös muiden pallopelien opettamiseen. Salibandy (2-3 h) Salibandy tai sählyn pelaaminen ei vaadi erityistaitoja. Se on opetettava laji, ei pelkästään viitepeli! Koulutus on käytännönläheinen, jossa osallistuja saa valmiita tuntimalleja erilaiset liikuntatilat ja osallistujamäärät huomioiden. Hyvällä organisoinnilla ja systemaattisella taidon opettamisella lapsi oppii lajitaitoja liikunnallisten perustaitojen lisäksi. Koulutuksessa esitellään Säbämestarin lajikerhomateriaali. Jalkapallo ja Futsal (2-3 t) Tarjoamme käytännönläheisiä vinkkejä jalkapallon ja futsalin opettamiseen sovellettujen pelien, kisailujen ja pallonkäsittelytehtävien sekä -leikkien kautta. Palloilun opetuksen pedagogiset ratkaisut ovat sovellettavissa moniin palloilulajeihin. Pesäpallo (2 t) Pesäpallo on erinomainen liikuntamuoto motoristen perustaitojen harjoittelemiseen. Tasapaino-, liikkumis- ja välineen käsittelytaidot kehittyvät pesäpallotunneilla, kun opetusjärjestelyt tehdään huolellisesti ja oppilaslähtöisesti. 105 Pesäpallo onnistumista avulla opettaja voi valita oppitunnin tavoitteeseen parhaiten soveltuvia harjoitteita, pelejä ja leikkejä. Koulutus sisältää monipuolisesti eri motorisia perustaitoja kehittäviä harjoitteita, pelejä ja kotitehtäviä. Tanssi Kilpatanssi (1-2 t) Tanssiurheilun esittelykoulutus antaa ohjeet tanssinopetuksen käytännön toteuttamisesta koulussa, tiedot tarvittavasta musiikista, askeleista sekä käytännön opetusta 1-2 tanssiin koulun valinnan mukaan. Tavoitteena, että koulutuksen jälkeen opetellut tanssit voi opettaa oppilaille. Soveltava liikunta Liikuntaa kaikille (3-6 t) Koulutuksessa harjoitellaan selkeän ja jäsennellyn liikuntatuokion toteuttamista, sekä toiminnan soveltamista erilaisille liikkujille. Lisäksi tutustutaan käytännössä matalan kynnyksen liikuntapeleihin ja -leikkeihin, joiden avulla kaikki saadaan innostettua mukaan. Vammaisurheilu tutuksi (3 t) Koulutuksessa tutustutaan erilaisiin vammaisurheilun lajeihin ja peleihin ja saadaan ideoita, kuinka näitä voisi toteuttaa kouluympäristössä. Motoasemat (3 t) Motoasemat ovat motorisen harjoittelun tehtäväpisteitä, joiden avulla opitaan tärkeitä liikunnallisia perustaitoja hauskasti ja mielekkäästi. Motoasemat-koulutuksessa ohjaajat oppivat toteuttamaan, ohjaamaan ja soveltamaan alkulämmittelyt, kuusi erilaista motoristen taitojen kehittymiseen tähtäävää liikunnallista harjoitteluasemaa sekä loppuleikit. Yleisurheilu Yleisurheiluillat -koulutus (3 t) Saat ideoita yleisurheilulajien opettamisesta eri-ikäisille lapsille, harjoitteisiin sopivista peleistä ja leikeistä ja lajivälineistä. 17

18 LIIKKUMALLA TYÖHYVINVOINTIA Koulupäivän liikunnallistaminen tarkoittaa henkilökunnan kohdalla työpäivän liikunnallistamista. Liikkumisen keinoin on mahdollista vaikuttaa työntekijöiden henkilökohtaisen työhyvinvoinnin tukemisen ohella koko koulun yhteisöllisyyteen, yleiseen työssä viihtymiseen sekä jaksamiseen. Päivittäiseen liikkumiseen sitoutuneet työntekijät innostavat esimerkillään myös oppilaita liikkumaan. Työyhteisön sosiaalinen tuki on tärkeää arjen rutiinien muuttamisessa liikunnallisemmiksi. Muutosta on helpompi lähteä hakemaan yhdessä kiinnittämällä huomiota arkisiin seikkoihin, kuten esimerkiksi istumisen tauottamiseen kokouksissa. Tällöin sosiaalinen normisto muovautuu asteittain tukemaan paremmin myös yksilöiden aktiivisempaa työpäivää. Millaista olisi juuri meidän työyhteisöllemme sopiva henkilöstöliikunta? Työyhteisön arjen rutiinien kartoittamisessa hyvä työkalu on Valon Aktiivisempi arki -työpajamateriaali (sport. fi/tyoyhteisot). Sen avulla aktiivisuutta voidaan lisätä niin työmatkoille, työpäivän keskelle kuin vapaa-aikaan. Kunkin osa-alueen kohdalla pohditaan, miten nykyisin toimitaan ja miten aktiivisuutta voidaan tarvittaessa lisätä pienillä muutoksilla. Kartoitetut seikat voidaan luokitella kolmeen eri kategoriaan: o Asiat, joita voidaan ottaa heti käyttöön. o Asiat, jotka vaativat valmistelua. o Tulevaisuuden toiveet. Mitä uutta voidaan ja halutaan kokeilla työyhteisön kanssa yhdessä? 18

19 Vinkkejä yhteiseen toimintaan Tutustu www. -sivuilta löytyvään työyhteisöliikunnan materiaaliin. Sinne on koottu oheisen vuosikellon mukaisesti helposti käyttöön otettavia toiminnallisia vinkkejä työyhteisön arjen aktivoimiseksi sekä oman ja työyhteisön yhteisen liikkumisen lisäämiseksi. Voitte hyödyntää valmista mallia tai muokata sivuilta löytyvien vinkkien ja esimerkkitapausten avulla omaan työyhteisöönne parhaiten sopivan mallin. o Katso myös Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman (www.kkiohjelma.fi) ja Koululiikuntaliiton (www.kll.fi) tarjonta 19

20 MONIPUOLISTA KERHOTOIMINTAA LIIKUNTA 1 LAJIN LIIKUNTA KERHO MONIPUOLINEN KERHO MONIKULTTUURINEN KAIKILLE LIIKUNTAKERHO ERITYISTÄ TUKEVIEN AVOIN LASTENKERHO KASVA URHEILIJAKSI VÄLKKÄ MONIPUOLINENKERHO LIIKUNTAKERHO U T S U Koulussa on helppo harrastaa Koulu on lapselle tuttu ympäristö ja siksi luonteva paikka harrastaa. Koulupäivän yhteydessä pidettävään kerhotoimintaan on helppo tulla mukaan, se ei edellytä oppilaan vanhemmilta ylimääräistä aktiivisuutta (esim. kuljetukset) tai taloudellista panostusta. Toimintaa eri aikaan koulupäivästä Tavoitteena on, että koululla on tarjolla vähintään yksi liikunnallinen kerho, johon kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua. Mitä laajemmin erilaisia liikuntakerhojen toimintamuotoja on tarjolla aamulla ennen koulun alkua, keskellä koulupäivää tai heti koulupäivän jälkeen, sitä todennäköisemmin tavoitetaan suurempi joukko lapsia. Suurin osa kerhoista on hyvä olla koululla. Kunnan koulujen yhteisiä kerhoja voidaan toteuttaa myös yhteistyötahojen (esim. urheiluseurat) tiloissa. Liikuntakerhojen toiminta voi olla sisällöllisesti hyvin erilaista. Toimintaa voidaan järjestää yhden lajin liikuntakerhona esimerkiksi jaksotetusti tai sitä voidaan järjestää monipuolisena liikuntakerhona, jossa liikunnan ja lajien perustaitoja harjoitellaan ilman lajipainotuksia. Liikuntakerho on o Maksuton o Lähellä kotia o Auttaa oppimaan o Onnistumisia ja kaveruutta 20

21 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota monipuolista ja virkistävää toimintaa, jossa korostetaan osallistumisen iloa ja onnistumisen kokemuksia. Sen tehtävänä on tukea lapsen harrastuneisuutta ja tutustuttaa mahdollisuuksien mukaan erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin. Liikkuminen ja ulkoilu sekä rentoutuminen ja levähtäminen ovat toiminnassa tärkeitä. Tavoitteena on muodostaa lasten päivästä ehjä kokonaisuus. LIIKKUVA ILTAPÄIVÄ OHJAAJAKOULUTUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Liikkuva iltapäivä -kehittämisprosessi Liikkuva iltapäivä -kehittämisprosessi on uudenlainen työkalu liikkumisen suunnitteluun aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Kehittämisprosessi koostuu kuntatasolla tehtävästä tarpeiden määrittelystä, tavoitteiden asettamisesta sekä työyhteisötasoisista ohjaajakoulutuksista. Ohjaajakoulutuksessa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat saavat työkaluja päivittäisen liikkumisen lisäämiseksi. Koulutus tukee ja kannustaa suunnittelutyöhön lasten ja muiden ohjaajien kanssa. Tavoitteena on tunti liikuntaa päivässä, joko sisällä tai ulkona. Kehittämisprosessin eteneminen Ohjaajille suunnattu koulutus koostuu kolmesta lähiopiskelujaksosta ja ryhmätöistä. Lähijaksot ovat kestoltaan kolmetuntisia. Jakso 1: Lisää päivittäistä liikettä (3h) Jakso 2: Liikettä innostaen ja osallistaen (3h) Jakso 3: Liikkumisen lisäämisen mahdollisuudet (3h) Jakso 4: Kunta voi halutessaan sisällyttää prosessiin valinnaisen teemakoulutuksen tai ohjaajien hyvinvointia tukevia sisältöjä omien tarpeiden ja ohjaajien toiveiden mukaan. Lisätietoja ja tilaukset: sport.fi/aluejarjestot ILTAPÄIVÄKERHON VUOSISUUNNITELMA LIIKKUMINEN JA ULKOILU Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Syyslukukausi TUTUSTUMISLEIKIT JA PERUSTAIDOT o juokseminen o hyppääminen o pyöriminen RETKET LUONTOON JA ULKOPELIT o kävely eri suuntiin (taakse, sivulle jne.) o hypyt o heitot ja kiinniotto PELITAIDON OPETTELEMINEN o säännöt ja häviäminen NASSIKKAPAINI SALILEIKIT o pysähtyminen o väistäminen o tasapaino TEEMALEIKIT LIIKKUMISVARTIT Kevätlukukausi Tammikuu LUISTELU, HIIHTO o tasapainotaidot, retket TEMPPURATA o roikkuminen, kiipeäminen, kieriminen Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu LUISTELU, HIIHTO PALLOPELIT o käsittelytaidot o työskentely pienryhmässä o kaverin kannustaminen RETKET LUONNOSSA TANSSI o musiikkiliikunta TEMPPURADAT o liikkumistaidot: pyöriminen, kieriminen, kiipäminen, hyppääminen HIPPALEIKIT PERINNELEIKIT o hyppynarut, ruutuhyppely PALLOPELIT OLYMPIALAISET Esimerkki iltapäiväkerhon vuosisuunnitelmasta Pohjois-Karjalassa 21

22 LIIKUNTAOLOSUHTEIDEN KEHITTÄMISEN ASKELEET Erilaisia välinehankintoja ja pienimuotoisempia liikuntaa edistäviä toimenpiteitä on mahdollista tehdä koulussa omatoimisesti yhdessä oppilaiden kanssa. Varsinaiset koulukohtaiset rakentamishankkeet edellyttävät laajempaa verkostoa ja ne on järkevää tehdä kuntatasoisen kokonaissuunnitelman pohjalta esimerkiksi osana kunnan lähiliikuntapaikkaverkoston kehittämistä. Olosuhteiden kehittämisen askeleet 1. Välinehankinnat 2. Koulukohtaiset pienimuotoiset kehittämistoimet 3. Rakentamishankkeet Välinehankinnat Välituntien liikuntavälineet ovat ensimmäinen ja helpoin tapa lähteä kehittämään liikuntaolosuhteita. Liikuntavälineiden kohdalla tulee huomiota kiinnittää erityisesti niiden saatavuuteen, riittävyyteen ja monipuolisuuteen: o Helposti saavutettavat liikuntavälineet innostavat liikkumaan o Liikuntavälinetarjonnan tulee huomioida eri-ikäiset tytöt ja pojat o Välkkärit tai oppilaskunnan edustajat voivat kerätä luokittain ideoita hankittavista välituntivälineistä Sporttikaupan kautta voitte tilata valmiiksi mietittyjä välituntien liikuntavälinepaketteja. Paketeista löytyy erihintaisia, sisä- ja ulkovälitunneille sekä eri-ikäisille oppilaille suunnattuja liikuntavälinepaketteja. Tilaukset osoitteesta Koulukohtaiset pienimuotoiset kehittämistoimet Liikuntavälineistön arvioinnin ja mahdollisen täydentämisen jälkeen kiinnitetään huomiota koulupihaan. Pienilläkin muutoksilla, hyvillä ideoilla ja liikkumaan innostavalla ohjauksella saadaan jo paljon lisää liikettä. Tarkastelkaa uusin silmin koulun toimintaympäristöä: o Minkälaisia mahdollisuuksia koulun piha-alue tarjoaa liikkumiseen? o Voidaanko myös koulun lähiympäristöä hyödyntää liikkumiseen? o Hyödynnetäänkö koulun sisätiloja (aulat, käytävät, liikuntasali) esim. välituntien aikana oppilaiden liikkumiseen? Edullisia keinoja lisätä liikuntaan innostavia virikkeitä koulupihalle ovat mm. pihamaalaukset, eri tavoin käytetyt autonrenkaat, polut, ladut ja pihan laajentaminen osittain maastoon. Pihalle voi myös hankkia liikuntavälineitä tai -telineitä, jotka eivät edellytä rakentamista tai maansiirtotöitä, esimerkiksi ulkopingis-pöytiä ja sählymaaleja. Ideoita kehittämistyöhön löydät osoitteesta liikuntaolosuhteet ja välitunti liikuttaa 22

23 Rakentamishankkeet Koulun liikuntaolosuhteiden kehittämiseen liittyvissä varsinaisissa rakentamishankkeissa koululla ja erityisesti rehtorilla sekä vanhempain- tai asukasyhdistyksellä voi olla keskeinen hankkeiden käynnistäjän rooli. Erityisesti monet koulupihahankkeet ovat syntyneet paikallistasolta lähteneistä aloitteista. Koulupihojen rakentamishankkeissa pihasta on yleensä järkevää suunnitella ns. lähiliikuntapaikka, joka on tarkoitettu kouluajan ulkopuolella kaikkien vapaaseen käyttöön. Tällaisten rakentamishankkeiden toteuttamiseen on myös mahdollista hakea valtionavustusta. Laajempi kunnostaminen edellyttää kuitenkin lähes aina sen saamista kunnan investointiohjelmaan. Tällöin suunnitteluun tulee ottaa mukaan niitä kunnan toimijoita (liikunta-, sivistys- ja tekninen toimi), joiden osaamisalueeseen ja työtehtäviin liikuntapaikkarakentaminen kuuluu. Koulupihojen kunnostamiseksi ovat useat kunnat myös toteuttaneet prosesseja, joissa ensin on kartoitettu kunnan kaikkien koulupihojen nykytila ja sen pohjalta on tuotettu kuntatasoinen kehittämissuunnitelma tuleville vuosille. Malli on ollut toimiva ja siihen on luotu myös apuvälineitä ja palveluita Valon toimesta. Esimerkkejä koulupihoille toteutetuista lähiliikuntapaikoista ja tietoa mm. valtionavustuksesta: ja Lisätietoa kuntien koulupihakartoituksista ja niihin liittyvistä palveluista: kehityspäällikkö Jan Norra 23

24 VALO Valtakunnallinen liikuntaja urheiluorganisaatio ry Radiokatu 20, Helsinki Puh. (09) Koulun liikunnallistamisen asiantuntijat Kimmo Nykänen p Karita Toivonen p Pasi Majoinen Liikkuva koulu -koordinaattori, liikunnan aluejärjestöt p ALUEIDEN YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Lasse Heiskanen p Etelä-Savon Liikunta ry Anna Parta p Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Sari Sivonen p Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Hannamari Laitinen p Kainuun Liikunta ry Ira Liuski p Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Sundell p Keski-Suomen Liikunta ry Jouni Vatanen p Kymeenlaakson Liikunta ry Petteri Mäkelä p Lapin Liikunta ry Suvi Karusaari p Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Juha Virtanen (Pori) p Rea Hietanen (Turku) p Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Tanja Hietikko p Pohjois-Karjalan Liikunta ry Annu Jantunen p Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Vive Ronkainen p Pohjois-Savon Liikunta ry Anne Kekäläinen p Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Krista Pöllänen p Yhteistyössä

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Lupa Liikkua ja urheilla koulussa Liikuntajärjestöt vauhdittavat liikkuvampaa koulupäivää

Lupa Liikkua ja urheilla koulussa Liikuntajärjestöt vauhdittavat liikkuvampaa koulupäivää 2015-2016 Lupa Liikkua ja urheilla koulussa Liikuntajärjestöt vauhdittavat liikkuvampaa koulupäivää sisällys Aktiivisen toimintakulttuurin kehittäminen 04 Liikuntalupaus viestii koulun tahdosta 05 Monipuolista

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä

Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä Lapin Liikunta ry yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä koulutustoiminta toimisto-, kirjanpito- ja talouspalvelu leiri- ja tapahtumatuotanto edunvalvonta- ja viestintätehtävät Liikkuvien koulujen

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa 5.5.2015 Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus MONIALAINEN YHTEISTYÖ LIIKKUVASSA KOULUSSA Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa Liikkuva koulu Lappeenranta Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla 3.2.2016 rehtori Ville Laivamaa Liikkuva Lappeen päiväkotikoulu Lappeen päiväkotikoulussa on varhaiskasvatuksen piirissä

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min)

Ideapysäkit ideoita, keskustelua, suunnittelua (4 x 30 min) 8.30 AAMUKAHVIT (SALI) 9.00 Johdatus päivän ohjelmaan Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry 9. Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen, pääsihteeri, Valtion liikuntaneuvosto

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT. Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014

VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT. Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014 VALO JA LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖT Toimenpiteet liikkuvampaan koulupäivään 2012-2014 Koulupäivän liikunnallistaminen 2012-2014, Valo Valtakunnallinen viestintä ja yhteiset esitteet liikuntajärjestöjen tarjonnasta

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät: vanhemmat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU YLIVIESKASSA Juha Torvikoski Kuva: Joel Nykter / Lumilajit liikuttavat - hanke

LIIKKUVA KOULU YLIVIESKASSA Juha Torvikoski Kuva: Joel Nykter / Lumilajit liikuttavat - hanke LIIKKUVA KOULU YLIVIESKASSA Juha Torvikoski juha.torvikoski@edu.ylivieska.fi Kuva: Joel Nykter / Lumilajit liikuttavat - hanke Liikkuva Koulu Ylivieskassa alkaen vuodesta 2013 Ylivieskan Liikkis alku Kevät

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet Oppilaiden osallisuustiimi Lukuvuoden 2013-2014 arviointi ja lukuvuoden 2014-2015 tavoitteet Toiminnan tavoitteet Oppilaiden osallisuuden ryhmiä ovat oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta sekä välituntitoiminta.

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa

Lisätiedot

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas,

OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, OHJELMA 9.00 Kahvit (SALI) 9.15 Tervetuloa, Lasse Heiskanen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, EKLU ry Liikkuva koulu yhteinen asia, Eino Havas, johtaja, Likes-tutkimuskeskus Tutkittua tietoa liikkuvista

Lisätiedot

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.

Liikkuva koulu , havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3. Liikkuva koulu 2012-2014, havainnot koulujen ja liikuntajärjestöjen yhteistyöstä Lupa liikkua ja urheilla koulussa -seminaari, Helsinki 3.3.2015 Kati Lehtonen, LIKES-tutkimuskeskus, Kirsi Räty, Liikkuva

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia?

9. Monipuolisuus. Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti. Miksi monipuolisuutta. Yksi vai monta lajia? 9. Monipuolisuus Perusliikuntataitoja monipuolisesti ja iloisesti Miksi monipuolisuutta Yksi vai monta lajia? Erilaisia toteuttamismalleja - Suunnittelen treenejä -palvelu - Alle 7-vuotiaiden monipuolinen

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Liikuntaluokka. Käppärän koulu

Liikuntaluokka. Käppärän koulu Liikuntaluokka Käppärän koulu Tilat Peruskorjattu koulu Ajantasaiset: Opetustilat ja kalusto (esim. liikuntavälineet) Toimiva piha-alue Liikuntapaikkojen läheisyys (monipuolisuus - vuodenaikaisuus) Käppärän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta luokille päivitetty

Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta luokille päivitetty Leppävaaran Pallo ry IP-kerhotoiminta 3.-6. luokille päivitetty 27.3.2015 Kerhotoiminta: Tarjota Leppävaaran alueen koululaisille matalan kynnyksen harrastamismahdollisuus koulupäivän jälkeen. -> Yhteistyö

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Veromäen koulun tsemppisvälkät. Carolina Rautell Markus Humaloja

Veromäen koulun tsemppisvälkät. Carolina Rautell Markus Humaloja Veromäen koulun tsemppisvälkät Carolina Rautell 040 416 9156 elisa.rautell@eduvantaa.fi Markus Humaloja 050 304 1482 markus.humaloja@eduvantaa.fi Perusteluja Koulussa istutaan paljon Välituntialueiden

Lisätiedot

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky Vuosiluokat 1-2 Liikutaan yhdessä leikkien Tavoitteet Sisällöt Sisältöjen avaaminen ja tarkentaminen Arviointi Laaja-alainen Fyysinen T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti

Lisätiedot

Suomi 100. VNK: Urheiluyhteisö:

Suomi 100. VNK:  Urheiluyhteisö: Suomi 100 Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta Valo-Olympiakomitea toimii vnk:n yhteystahona ja kumppanina Suomi 100 -ohjelmaan voi päästä mukaan

Lisätiedot

Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä

Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa. Yläkouluseminaari , Jyväskylä Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa Yläkouluseminaari 17.3.2016, Jyväskylä Urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset yläkouluissa Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä 1. Urheilijaksi

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista.

Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen ja koulujen yhteistyö hankeseurannan näkökulmasta katsottuna: havaintoja seuratuesta ja Liikkuvan koulun järjestöavustuksista. Liikuntajärjestöjen Liikkuva koulu -seminaari Helsinki,

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA?

KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? LIIKUNNAN MÄÄRÄ (h/vko) KUKA HUOLEHTII LAPSEN LIIKKUMISESTA? 20 KOTI JA VAPAA-AIKA Perheen arkirutiinit, liikunnallinen elämäntapa, omaehtoinen liikunta URHEILUVALMENNUS AKATEMIAT 10 KERHOT KOULU Liikuntatunnit,

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5.

Kati Sarva. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. VÄLKKÄLIIKUNTA-AKTIVITEETTIEN VALMISTAMINEN Välkkäpäivään 29.5. Opettajainfo klo 8-9 Viertokadun juhlasalissa Pajapäivät omissa kotiluokissa (5-9 lk) Työskentelyryhmien koko porukan mukaan klo 9.00 omaan

Lisätiedot

Mobiilisovelluksen kokeilu valinnaisliikunnan tunneilla CoreFOX Edu. Yläkouluseminaari, Jyväskylä

Mobiilisovelluksen kokeilu valinnaisliikunnan tunneilla CoreFOX Edu. Yläkouluseminaari, Jyväskylä Mobiilisovelluksen kokeilu valinnaisliikunnan tunneilla CoreFOX Edu Yläkouluseminaari, 17.3.2016 Jyväskylä Mobiilisovelluksen kokeilu Kokeilu neljässä akatemiaverkoston yläkoulussa tammikuu maaliskuu 2016

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot. lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Pispalan koulu, Pispalan ja Hyhkyn koulutalot lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017.

Lisätiedot

Kasva urheilijaksi aamukahvit

Kasva urheilijaksi aamukahvit Kasva urheilijaksi aamukahvit 26.5.2015 Tapaamisen sisältö: Kuulumiset Uudistuvat sinettiseurakriteerit/ Eija Alkavat Kasva urheilijaksi kokeiluprosessit lajien toiveet yhteistyön tavasta?/ Maria Lasten

Lisätiedot

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?

Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa? KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon

Lisätiedot

Härmälän koulu lv

Härmälän koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Härmälän koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 16.8.2016 12.5.2017. Hip kerhot ovat

Lisätiedot

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Leinolan koulu lv

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Leinolan koulu lv HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Leinolan koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat suunnattuja

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016 VASTAUKSIA KYSELYYN YHTEENSÄ VASTAUSPROSENTTI N.,% VASTAAJIEN JAKAUTUMINEN KYSYMYSTEN ARVIOINTIASTEIKKO OPPILAITA 6,% VANHEMPIA 9,% HENKILÖKUNTAA 9,% NAINEN/TYTTÖ 6,% MIES/POIKA,9% TÄYSIN ERI MIELTÄ MELKO

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille

Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei. Samat asiat muodostavat hyvän pohjan elämään kaikille lapsille Ilo ja Innostus urheiluun mahdollisimman monelle lapselle Menestys- ja laatutekijät reppuun Hyvä päivä Lapsena ei tarvitse tietää haluaako isona urheiljaksi vai ei Samat asiat muodostavat hyvän pohjan

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä

Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Ilo kasvaa liikkuen Käpälämäessä Kasvattajayhteisön asenne kohti sallivaa ja kannustavaa liikkumisympäristöä Meillä saa! Kaikki lähti käytävistä v. 2011 valmistunut, 127- paikkainen päiväkoti Sijaitsee

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

TULOSLIITE JULKAISUUN

TULOSLIITE JULKAISUUN TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot