SAARIJÄRVEN KESKUSTAN REUNA- ALUEIDEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN KESKUSTAN REUNA- ALUEIDEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS. 31.5.2009 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen"

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KESKUSTAN REUNA- ALUEIDEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen

2

3 1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennusperintö ovat osa koko Keski-Suomen kulttuuriperintöä. Kulttuuriympäristö maisemineen on merkittävä taloudellinen voimavara, jota voidaan käyttää hyväksi elinkeinotoiminnassa. Rakennettua kulttuuriympäristöä kehitetään sen omilla ehdoilla, esimerkiksi osana elinvoimaista kulttuurimatkailua sekä erilaisina toimintaympäristöinä. Rakennettu kulttuuriympäristö antaa maiseman, luonnon ja muinaishistorian kanssa paikalle arvon ja luonteen. Maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön huomioimista maankäytön suunnittelussa sekä muissa ympäristöä muuttavissa suunnitteluprosesseissa. Inventointi luo pohjan paikalliselle maankäytön suunnittelulle sekä rakentamisen ohjaamiselle. Tämä rakennusinventointi on tehty perusselvitykseksi Saarijärven keskustan ja sen reuna-alueiden yleiskaavaa varten. Vastaava selvitys on tehty Pylkönmäen kirkonkylän alueella. Saarijärven ydinkeskustan inventointi tehtiin Keski-Suomen museon toimesta. Keskustan reuna-alueiden inventoinnin suoritti Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen alihankintana A- Insinöörit Oy:lle lokakuun 2008 ja toukokuun 2009 välisenä aikana. Tietoja inventointialueen rakennuskannasta ovat antaneet Saarijärven kaupungilta tekninen johtaja Hannu Seppälä ja kaavavalmistelija Mirja Tarvainen sekä Saarijärven museolta Museonjohtaja Kari Kotilainen. Kiitokset työn opastuksesta Keski-Suomen museon amanuenssi Päivi Anderssonille ja projektitutkija Saija Silénille.

4 2. TYÖN TAUSTAA Saarijärvellä on tehty paikallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi Keski-Suomen museon toimesta vuosina Maakuntakaavassa esitettyjen kulttuuriympäristöjen listaus perustuu vuonna 2003 Keski- Suomen museon toimesta tehtyyn inventointiin. Saarijärven maakunnallisesti arvokkaista kohteita tämän työn tarkastelualueen sisällä on Pajuniemi. Saarijärven keskustan reuna-alueiden inventoinnin tarkastelualueeseen sisältyi sekä taajama-aluetta että agraariympäristöä. Työssä on käyty läpi aikaisemmin inventoidut kohteet tietojen päivittämiseksi sekä otettu joukkoon mukaan joitakin uusia kohteita. Osa aikaisemmin inventoiduista kohteista on poistunut ja osa muuttunut. Tulosten käsittelyssä on painotettu rakennetun ympäristön kokonaisilmettä ja rakennusten muodostamia kokonaisuuksia. 3. INVENTOINTIMENETELMÄT JA TULOSTEN TARKASTELU Inventointityön vaiheet olivat seuraavat: 1. Suunnittelu kartoitettiin aiemmat inventoinnit, paikallishistoriaa koskeva lähdeaineisto ja alustava kohdekartoitus 2. Kenttätyöt kohteiden ja alueiden dokumentointi, mahdolliset haastattelut 3. Raportointi tietojen kirjoittaminen, mahdolliset lisähaastattelut, kuvien järjestäminen, raportti Inventoitavien kohteiden alustava kartoitus perustui lähinnä aikaisemmin inventoituihin kohteisiin sekä Saarijärven kaupungilta, Saarijärven museolta, että Keski-Suomen museolta saatuihin vihjeisiin. Inventointikohteiden valintaan vaikuttivat seuraavat seikat - miten rakennus ilmentää rakennusaikaansa tai arkkitehtonisia pyrkimyksiä - minkälainen on kohteen käyttöhistoria - millainen on kohteen ympäristö

5 Inventointikohde voi olla yksittäinen rakennus/pihapiiri tai alue. Aluekohteita voivat olla esimerkiksi taajaman keskusta-alue tai asuinalue, tietyn aikakauden rakentamista edustava alue tai rakennusten käyttötarkoituksen rajaama alue. Kenttätyön aikana inventoija kirjasi kohteissa niitä koskevat inventointitiedot ja haastatteli asukkaita mahdollisuuksien mukaan sekä valokuvasi kohteen. Jos kohteen omistajaa ei tavoitettu paikan päällä Inventoinnin yhteydessä, jätettiin paikalle inventointityöstä kertova esite, josta ilmenivät inventoijan yhteystiedot ja hankkeen tausta. Valokuvat otettiin digitaalisina värikuvina. Kohteen tietoja täydennettiin kirjoitusvaiheessa kirjallisista lähteistä ja puhelinhaastatteluissa saaduilla tiedoilla. Kenttätyön ajoituttua talviaikaan inventoija ei lumitilanteen vuoksi päässyt kaikkiin Summasjärven ja Pieni-Lumperoisen pohjoisrantojen rantapaikkoihin. Inventointitiedot kirjattiin internet tietokantaan, Kioskiin, jossa ne ovat luettavissa tilattavilla selaajatunnuksilla. Kioski-aineisto on tarkoitettu virkamieskäyttöön maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjaamisessa. Lisätietoja Kioskista saa osoitteesta Inventointiaineisto löytyy Kioskista hankenimellä: Saarijärven keskustan reuna-alueiden ja Pylkönmäen kirkonkylän tarkistusinventointi Inventoinnin lopputuotteena tietokanta-aineiston lisäksi on tämä raportti sekä kuvamateriaali. Raportti ja kuvat luovutetaan digitaalisessa muodossa muistikortilla Saarijärven kaupungille, Keski-Suomen museolle, Saarijärven museolle ja A-insinöörit Oy:lle. 4. SAARIJÄRVEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Tämän inventoinnin aineisto jakautuu Kioski-tietokannassa alueisiin, kohteisiin ja rakennuksiin. Aineisto painottuu alueisiin ja kohteisiin. Alueet sisältävät usein kohteita. Jotkut kohteet ovat historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita yksinään. Jotkut kohteet ovat esimerkkejä alueen sisältämästä rakennuskannasta ja ne saattavat olla arvokkaita osana kokonaisuutta. Kioskin aineisto sisältää kuvamateriaalia alueesta tai kohteesta. Kohteet on merkitty linkitettyyn karttapohjaan. Alueiden kartat ovat kuvamuodossa.

6 SAARIJÄRVEN HISTORIAN JA ASUTUKSEN KEHITTYMISEN PÄÄPIIRTEITÄ KESKUSTAN REUNA- ALUEILLA Saarijärven alueella on ollut kivikautista asutusta jo 8000 vuotta sitten. Summasjärven rantamilla on viljelty ohraa Voudinlahden eteläpuolelta otettujen siitepölynäytteiden perusteella jo kivikaudella, noin vuonna 2400 ekr. Voudinlahdelta on myös löydetty viljan siitepölyjä, jotka ovat peräisin ajalta ekr. Voudinniemestä on löydetty myös harjumuodostelmaan kaivettuja pyyntikuoppia. Niitä on löydetty myös Summasaaresta, Pienen Lumperoisen länsipuolelta sekä Pyhäjärven kaakkoisosista. Arveluiden mukaan pyyntikuopat olisivat saattaneet sijaita jonomaisissa ryhmissä Voudinniemen ja Pienen Lumperoisen välillä. Suur-Saarijärvi kuului 1560-luvulla perustettuun Rautalammin suureen kirkkopitäjään. Saarijärvi muodostettiin Rautalammin kappeliksi v ja itsenäiseksi seurakunnaksi v Kunnallishallinto perustettiin v Kaupunki Saarijärvestä tuli v Saarijärvestä on muodostettu Karstulan, Uuraisten ja Pylkönmäen kunnat. Siihen kuului myös osia Äänekosken kaupungista. Vuoden 2009 alussa Pylkömäki yhdistettiin takaisin Saarijärveen. Hämäläisten eränautinta-alueena olleelle alueelle muodostui kiinteää asutusta vasta 1500-luvun kuluessa. Uudisasukkaat olivat pääosin savolaisia ja osittain hämäläisiä. Vuoden 1560 maakirjassa Saarijärvelle oli merkitty 13 taloa. Talojen lukumäärä kasvoi sekä uudisasutuksen että halkomisten ja myöhemmin lohkomisten myötä niin, että vuonna 1725 Saarijärven alueella oli 38 taloa ja vuonna 1865 talojen määrä oli jo 279. Torppia perustettiin ensin 1700-luvulla virkatalojen maille, ja myöhemmin talonpoikaistaloihin, eniten 1800-luvun puolivälin jälkeen. Torppien ja mäkitupien itsenäistyminen vuoden 1918 synnytti satoja pientiloja. Saarijärven kirkonkylän kehittymiseen vaikuttivat maakaupan vapauttaminen ja kunnallisen elämän kehittyminen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ne toivat kirkonkylälle myös käsityöläisiä. Samaan aikaan rakennettiin myös suorat tieyhteydet Jyväskylään ja Viitasaarelle. Toukokuussa 1945 vahvistetun maanhankintalain jälkeen, vuosina , asutustoimiston valvonnassa pystytettiin Saarijärvelle 333 asuinrakennusta. Maanhankintalain nojalla Saarijärvelle asettuneet olivat kotoisin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan viljelysseuduilta. Tarvaalan koulutilan maille, Tarvaalan takamaille ja Kolkanlahden pappilan maille muodostettiin mm. 85 tilaa. Saarijärven itärannalle Hietalahden alueelle muodostettiin tonttialue, samoin Saarijärven keskustan viereen Mansikkaniemeen. Uudet tonttialueet vahvistivat kirkonkylän reuna-alueiden asutusta ja palveluiden kysyntää.

7 Suolahden-Haapajärven rautatien rakentamispäätös tehtiin 1930-luvulla. Tuolloin tehtiin myös ratalinjaukset Saarijärvellä. Sota keskeytti työt kymmenen vuoden ajaksi. Radan rakentaminen alkoi Saarijärvellä vuonna 1949 siirtotyömaana. Radan kiskotus ylsi Saarijärvelle vuonna 1954, jolloin myös ensimmäinen juna saapui paikkakunnalle. Rautatien rakentaminen Saarijärven läpi toi uutta asutusta alueelle. Rautatien ja valtatien rakentaminen edellytti taajama-alueen maankäytön suunnittelemista, kaavoitusta. Kirkonkylän asemakaavan laati Salme Setälä luvun alussa. Kaava-alue käsitti pääpiirteissään tämän inventoinnin tarkastelualueen keskusta poislukien. Kaava-alue ulottui Tarvaalan koulutilan rajasta Hietalahteen ja Pienen Lumperoisen rantaan. Kirkonkylän länsipuolella alue ulottui Lossin seudulle ja rajoittui Pinenen Luomperoisen länsipuolella Heramäen ja pohjoispuolella Hämeenniemen asutusalueeseen. Hietalahden ja Autiolahden alueet kaavoitettiin pien- ja teollisuustonteiksi. Valtatie 13 rakentaminen Saarijärvellä aloitettiin vuonna 1957 ja tie valmistui vuonna Linjaliikenne söi rautatien merkitystä ja henkilöliikenne uudella radalla loppui jo vuonna Rata ja uusi tie muokkasi voimakkaasti Saarijärven maisemaa. Ne erottivat mm. Pieni-Lumperoisen Saarijärven keskustasta ja niiden alle jäi mm. osa ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennetuista vallituksista. Asutusta vanhan valtatien varrella Kukonhiekassa.

8 1960-luvulta lähtien viljelystilat autioituivat ja saarijärveläiset siirtyivät syrjäkylistä kirkonkylän läheisille asuntoalueille, kuten Mannilaan ja läheiseen Pyyhkälään. Myös 1950-luvun rakennuskantaa sisältävät alueet täydentyivät uudemman matalamman arkkitehtuurin rakennuskannalla esimerkiksi Autionlahden rannalla. Työpaikkoja toi palvelusektorin lisäksi mm. kehittyvä teollisuus. Vuonna 1956 Väinö Rautiainen aloitti isänsä pihaan rakennetussa rakennuksessa lämpöpatterituotannon. Jo seuraavana vuonna aloitettiin mittavamman teollisuusrakennuksen rakentaminen Hietalahden alueelle. Saarijärven teollisuuden alkuunpanija laajensi toimintaansa muoviputkiin, lämmityskattiloihin, kirjapainoalalle ja jopa kauppa-alalle. Lämpökattiloita valmistaa nykyään Ariterm Oy, Saarijärvellä ollut muoviputkituotanto siirtyi Uponor Oy:lle, kirjapaino toimii nimellä Saarijärven Offset Oy ja kauppa jatkoi toimintaansa uuden omistajan johdolla toisella nimellä luvuilla rakennettiin Autionlahden rannalle uusi kerrostaloalue, Hietalahden asuinaluetta tiivistettiin ja täydennettiin sen eteläosasta, samoin Pyyhkälän asutusaluetta. Uusina asuinalueina rakennettiin keskustan pohjoispuolelle Husuahon ja Mustikkakorven asuinalueet. Teollisuusrakentaminen laajeni Hietalahdesta Sara-ahon alueelle ja siitä länteen valtatie 13 varrelle. Näkymä Hietalahden alueen eteläpäästä Hovitieltä. TARKASTELUALUE JA SEN YLEISPIIRTEITÄ Saarijärven keskusta sijaitsee vesireittien ja maanteiden risteyskohdassa. Vesireitti muodostuu järvistä ja niitä yhdistävistä joista. Vanha maantie on kulkenut harjumuodostelmaa pitkin Saarijärven keskustan halki. Tarkastelualue rajautuu Saarijärven reitin vesistöistä Saarijärveen, Pieni-Lumperoiseen ja Summasjärveen sekä erilliseen Herajärveen. Alueen asutus sijaitsi perinteisesti harjuilla peltojen ympäröimänä tai järvien rannoilla viljelysten rajoittuessa järviin. Kulttuurivaikutukset alueelle ovat tulleet niin idästä kuin lännestäkin. Nyt Saarijärven harjukannaksella kulkee alueen rakennetta halkovat rautatie ja valtatie 13.

9 Saarijärven keskustan reuna-alueiden inventoinnin tarkastelualue rajautuu pääosin 1950-luvun alussa Salme Setälän laatiman maankäyttösuunnitelman mukaisesti. Kaava-alue ulottui Tarvaalan koulutilan rajasta Hietalahteen ja Pieni- Lumperoisen rantaan. Kirkonkylän länsipuolella alue ulottui Lossin seudulle ja rajoittui Pieni-Luomperoisen länsipuolella Heramäen ja pohjoispuolella Hämeenniemen asutusalueeseen. Idässä tarkastelualue jatkuu Summasjärven länsirannalle, pohjoisessa alue ulottuu Viitasaarentien pohjoispuolelle ja Kannonkoskentien varteen kolmisen kilometriä Viitasaarentieristeyksestä pohjoiseen. Idässä alue rajautuu Heramäen itäpuolelle, valtatie 13:sta ja ulottuu Kolkanniemen suunnassa Majalahteen. Etelässä alueen rajoina ovat Saarijärven ranta, josta alue jatkuu Myllykosken rannasta Kusiaismäen eteläpuolelta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen pohjoispuolelle. Alue on länsiosaltaan pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista, jossa Tarvaalan suunnalla asutus on pääosin jälleenrakennuskaudella syntyneitä asutustiloja ja Kusiaismäen alarinteen asutustontteja. Summasjärven suuntaan aukeaa Uuraisille johtavan maantien varrelta hienoja näkymiä ja maisemallisesti alueen rannan tuntumassa sijaitsevat pellot ovat arvokkaita. Asutustonttien alueella uudempi rakentaminen on hajottanut alueen jälleenrakennuskauden ilmettä. Tarvaalan jälleenrakennuskauden asutuksen pohjoispuolelle on sijoittunut teollisuutta lähelle rautatietä ja valtatietä. Summasjärven pohjoispuolen ja valtatie 13 rajoittamalla alueella on vanhaa talonpoikaista asutusta ja runsaasti itsenäistyneitä entisiä torppia. Asutus alueella sijaitsee pääosin yksinäistaloina omien viljelysten yhteydessä. Suolahti-Haapajärvi rautatien rakentaminen Saarijärven läpi toi uutta asutusta alueelle. Rautatien rakentajia majoitettiin ja muonitettiin lähiseutujen taloissa. Asema ja ratavartijantupa rakennettiin Linnan kyläkeskuksen kohdille ja rakennusten pihapiirit sijaitsevat erillään muusta asutuksesta keskellä metsää. Pieni-Lumperoisen koillisrannalla Heikkilänmutkan alueella on yhtenäistä, rantaan näkymiä avaavaa viljelymaisemaa. Alue on osa maakunnallisesti arvokasta Rahkolan maisema-aluetta, joka lännessä jatkuu Pyhäjärven rannoille saakka. Pieni-Lumperoisen luoteisosassa on säilynyt yksi maatilan pihapiiri. Muutoin alueella on asutusta 1950-luvulta 1980-luvulle. Poikkeuksena on jokunen vanhempi ja uudempi yksittäinen rakennus. Husu-ahon alue on yhtenäinen luvun rakennustyyliä edustava alue. Mäntylän pihapiirin läheisyyteen on rakentunut 1970-luvulta alkaen maisemassa Pieni-Lumperoisen yli näkyvä kerrostaloalue. Hämeenniemen asutus on pääosin peräsin 1950-luvulta. Tarkastelualueen pohjoisosassa on ilmeisesti luvun kuluessa rakentuneet Mustikkakorven ja Härkälähteen asuinalueet. Pieni-Lumperoisen ja Herajärven välisellä alueella Saarijärven keskustan tuntumassa on säilynyt yhden Saarijärven suuren kantatilan päärakennus. Sen pohjoispuolella Heramäessä on jälleenrakennuskauden asutusta sekä ajan lisääntyneestä julkisesta rakentamisesta kertova terveyskeskus-sairaala. Pieni- Lumperoisen puolella aluetta on asutusta 1950-luvulta, 1960-luvulta ja viime vuosikymmeniltä. Valtatie 13 kulkee keskustasta Herajärven pohjoisrantaa pitkin länteen. Lionsclubi LC Saarijärvi istutti valtatien varrelle Herajärven rannalle hopeapajukujan. Vuosikymmenien jälkeen maamerkiksi muodostunutta kujaa on osittain korvattu tervalepillä niin ikään Lionsien toimesta.

10 Herajärven etelärannalla Saarijärven keskustan tuntumassa on mm. Peltoniemen, eli Saarijärven museon monipuolista rakennuskantaa sisältävä alue sekä Saarijärven funktionalistinen paloasema. Lähellä paloasemaa Herajärven rannassa sijaitsee suuri rapattu jälleenrakennuskauden talo koivujen ympäröimässä pihassa. Sitä ei tietojen puutteen vuoksi ole luetteloitu tietokantaan. Saarijärven pohjoisrannalla on Mannilan luvun asuinalue, jonka juuria edustaa päiväkotina toimiva entisessä kantatilan päärakennus. Saarijärven rannalla tarkastelualueella on Matoniemen ja Honkaharjun huvilat, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta keskustan tarkistusinventoinnissa. Pentinniemessä on ollut huvila, joka on purettu ja alueelle on rakentunut uusi omakotialue. Tarkastelualueen luoteisosassa, lossin alueen länsipuolella on Karhilan kantatilan pihapiiri. Sen pellot ovat ulottuneet Saarijärven rantaan mahdollistaen näkymiä Koiralammentieltä Saarijärvelle, mutta 2000-luvun kuluessa pelloille on rakentunut uusi asuinalue. Saarijärven itärannalla on Hietalahdessa luvuilla rakentunutta teollisuutta ja Kusiaismäen länsirinteessä asutusta joista osa on muodostunut asutustoiminnan tuloksena jälleenrakennuskaudella. Osa on uudempaa asutusta 1980-luvulta. Pieni-Lumperoisen etelärannalla aseman lähellä on historiallisen ajan muinisjäännöksenä Lumperon vallihaudat ja rautatien rakentamiseen liittyvä Lumperon alue. Vanhan maantien varrella Pieni-Lumperoisen etelärannan rakennuskannasta pääosa on peräisin 1950-luvulta. Joukossa on asutusta, kyläkauppa ja toiminnassa oleva tanssilava. Alueella on ainoa tarkastelualueella oleva maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kohde, Pajuniemi. Asuinalueiden kehittämisessä rakennetun kulttuuriympäristön kannalta on tukea olemassa olevaa rakennetta tulevan rakennuskannan sijoittelussa ja noudattaa olemassa olevan rakennuskannan massaa. Kooltaan ja hahmoltaan suuresti poikkeavat rakennukset rikkovat yhtenäisen alueen ilmettä. Maisemallisesti herkkiä kohtia tarkastelualueella ovat jo mainitut näkymiä avaavat viljelymaisemat Tarvaalan maisema-alueen pohjoispäässä ja Rahkolan maisema-alueen luoteispäässä lähellä Heikkilänmutkaa sekä Saarijärven pohjoisrannalla Karhilan alueella. Lisäksi Pieni-Lumperoisen rantarakentamisessa tulisi miettiä rakennusten mittakaavaa. Näkymä Karhilan eteläpuolelta luoteeseen

11 Saarijärven tarkastelualue, ei keskusta ja asema-alue.

12 SAARIJÄRVEN ALUEET JA KOHTEET KOHDELUETTELO: 1. Peltoniemi, alue 1.1. Peltoniemi, Koskelinin talon 1800-luvun pihapiiri 1.2. Peltoniemi, Saarijärven museo 1.3. Peltoniemi, Toivi Järvisen koti 2. Onnela 3. Paloasema 4. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna 5. Mannilan alue 5.1. Mannilan päiväkoti 5.2. Saarijärven Helluntaiseurakunnan rukoushuone 6. Vanha Juhola 7. Juhola 8. Karhila 9. Huipunniemi 10. Herala 11. Heramäen ja Autiolahden alue Ensola Saarijärven Vapaakirkko Sairaala-terveyskeskus 12. Lahdenperä 13. Mäntylän kerrostalot 14. Hämeenniemen asutus Purola 15. Hietalahden teollisuus 16. Kunniavuoren asutus 17. Lumperon vallihaudat 18. Lumperon alue 19. Pajuniemi 20. Kukonhiekan alue Kukonhiekan tanssilava 21. Kusiasmäen hiihtokeskus ja Paavon rinteet, alue 22. Nurmela 23. Tarvaalan jälleenrakennuskauden asutus, alue Einola Koivuranta 24. Kolsa 25. Linnan asema-alue

13 Tarkastelualueen länsiosaa.

14 Tarkastelualueen itäosaa.

15 KOHDEKUVAUKSET 1. Peltoniemi, alue Peltoniemen alue sijaitsee aivan Saarijärven keskustarakenteen länsipuolella Herajärven etelärannalla. Alueen erottaa keskustasta Saarijärven ja Herajärven kapea kannas, jota pitkin kulki alueen eteläpuolelta vanha maantie kohti Kokkolaa. Nimismies Karl Konstantin Koskelin osti Mannilan tilan vuokratontille rakennetun Peltoniemen rovasti David Rosxhierin perillisiltä vuonna 1861 ja rakennutti tontille puisen asuinrakennuksen. Peltoniemen alue siirtyi 1950-luvun lopussa Mannilan tyttären Toivi Järvisen omistukseen. Roschierin rakentaman asuinrakennuksen paikalle hän rakennutti vuonna 1961 uuden tiilisen asuinrakennuksen. Toivi Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 1982, Peltoniemi siirtyi rouva Järvisen testamentin mukaan perustetun Saarijärven Mannilan taidesäätiön omistukseen. Testamentin mukaisesti vuonna 1986 perustettiin Saarijärven museo ja vuonna 1989 Peltoniemeen valmistui uusi kivirakenteinen museorakennus. Parkkipaikan vaiheilla sijainnut Rauhalan rakennusryhmä purettiin rakentamisen tieltä. Peltoniemen alueeseen kuuluvat luvulla rakennettu puinen asuinrakennus, kaksi luvun aittarakennusta, 1960-luvun arkkitehtuuria edustava tiilinen asuinrakennus, vuonna luvun jälkipuoliskon julkista rakentamista edustava museorakennus sekä rannassa sauna ja pieni yksinäisaitta. Rakennustaiteellisten arvojen lisäksi rakennuksilla on museokäytön mukanaan tuomaa kulttuurihistoriallista arvoa sekä maisemallista arvoa Paavontielle näkyvänä kerroksellisena kokonaisuutena.

16 Peltoniemi, Saarijärven museo Peltoniemi, Koskelinin talon 1800-luvun pihapiiri Nimismies Karl Konstantin Koskelin osti Mannilan tilan vuokratontille rakennetun Peltoniemen rovasti David Roschierin perillisiltä vuonna 1861 ja rakennutti tontille puisen asuinrakennuksen. Kulmittaiset aittarivit on rakennettu 1800-luvun kuluessa. Peltoniemen alue siityi 1950-luvun lopussa Mannilan tyttären Toivi Järvisen omistukseen. Toivi Järvinen on korjannut Peltoniemen puista asuinrakennusta luvuilla. Peltoniemen asuinrakennuksissa asui tuolloin vuokralaisia. Toivi Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 1982, Peltoniemi siityi rouva Järvisen testamentin mukaan perustetun Saarijärven Mannilan taidesäätiön omistukseen. Saarijärven museon pihapiiriin kuuluva entinen Koskelinin asuinrakennus muodostaa aittarivien kanssa puolisuljetun neliöpihan lähelle Herajärven etelärantaa. Asuinrakennus sijoittuu pihan etelälaidalle ja aitat rajaavat sitä pohjois- ja länsipuolelta. Hirsipintaisen asuinrakennuksen ikkunoiden vuorilaudoituksessa on uusklassismin tyylipiirteitä ja avokuistin koristeluissa on nähtävissä sveitsiläistyylin vaikutusta. Aittarivit on koottu yhdistämällä hirsikehikoita lautarakenteisilla osilla toisiinsa. Peltoniemen Koskelinin talon rakennukset muodostavat 1800-luvun yhtenäisen pihapiirin. Herajärven rannalla museon pihapiirissä ne muodostavat myös maisemallisen kiintopisteen ja kertovat museoalueen historiasta.

17 1.2. Peltoniemi, Saarijärven museo Toivi Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 1982, Peltoniemi siityi rouva Järvisen testamentin mukaan perustetun Saarijärven Mannilan taidesäätiön omistukseen. Säätiö on merkitty rekisteriin vuonna Säätiön sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Saarijärven ja lähialueiden taiteilijoiden taiteen ja alueen kulttuurin vaaliminen sekä yleisen mielenkiinnon vireillä pitäminen sitä kohtaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö rakennuttaa museorakennuksen testamentatulle tontille, sijoittaa rakennukseen taideteokset ja ylläpitää näitä yleisön nähtävinä. Säätiö myös kerää ja tallettaa Saarijärven kuvataiteilijoiden teoksia. Vuonna 1986 perustettiin Saarijärven museo. Seuraavana vuonna valmistuivat arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo tekemät piirustukset museorakennusta varten. Peltoniemeen valmistui uusi kivirakenteinen museorakennus vuonna Parkkipaikan vaiheilla sijainnut Rauhalan rakennusryhmä purettiin rakentamisen tieltä luvun jälkipuoliskon julkista rakentamista edustavassa rakennuksessa on luvulle ominaisia postmodernismin vaikutteita. Rakennustaiteellisen arvon lisäksi rakennuskella on käyttötarkoituksensa mukanaan tuomaa kulttuurihistoriallista arvoa sekä maisemallista arvoa tärkeänä osana Paavontielle näkyvää Saarijärven museon alueelta Peltoniemi, Toivi Järvisen koti Peltoniemen alue siirtyi 1950-luvun lopussa Mannilan tyttären Toivi Järvisen omistukseen. Hän purki pihasta Roschierin rakentaman asuirakennuksen. So oli jo 1930-luvulla huonokuntoinen ja sen vuoksi käyttämätön. Toivi Järvinen rakennutti samalle paikalle vuonna 1961 uuden tiilisen asuinrakennuksen arkkitehti Laila Niemiojan suunnitelmien mukaan. Valkoinen satulakattoinen rakennus sijaitsee Herajärven etelärannalla Saarijärven museon alueella Rakennuksen pitkät seinäpinnat, joissa on nauhaikkunoiksi ryhmitellyt aukot on vuorattu tumman ruskealla lomalaudoituksella ja katokset on toteutettu varsinaisen katon alle. Asuinrakennus on yhdistetty valkoisella pergolalla autotallirakennukseen, joka noudattelee asuinrakennuksen arkkitehtuuria. Toivi Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 1982, Peltoniemi siityi rouva Järvisen testamenti mukaan perustetun Saarijärven Mannilan taidesäätiön omistukseen. Säätiön sääntöjen mukaisesti perustettiin Saarijärven museo vuonna 1986 ja vuonna 1989 Peltoniemeen valmistui uusi kivirakenteinen museorakennus. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi varsinaisen museorakennus 1980-luvun lopusta, 1800-luvun asuinpiha sekä museorakennuksen koillispuolella rannassa vanha sauna ja yksinäisaitta. Peltoniemen Toivi Järvisen koti on edustaa 1960-luvun alun asuinrakentamista. Sillä on rakennustaiteellisen arvon lisäksi arvoa Saarijärven museon historiassa ja se on myös osa Paavontielle näkyvää Saarijärven museon aluetta.

18 2. Onnela Onnelan pihapiiri sijaitsee Saarijärven museon eli Peltoniemen ja paloaseman välissä Herajärventien varrella. Pitkässa keltaiseksi maalatussa päärakennuksessa 1920-luvun klassismin piirteitä. Onnelan paloaseman puoleinen talousrakennus toistaa päärakennuksen muotokieltä Museon puolella pihaa on uusi autokatos. Todennäköisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettu rakennus on toiminut mm. metsäliiton toimistona. Paloaseman ja museoalueen välissä se tuo alueen rakennuskantaan kerroksellisuutta. Rakennus on säilyttänyt hyvin aikakautensa tyylipiirteet. 3. Paloasema Saarijärven paloasema sijaitsee Herajärven tien varrella Saarijärven keskustan länsipuolella. Saarijärven Auto rakensi vuosina puisen korjaamorakennuksen. Sen kanssa kulmittain rakennettiin 1950-luvun ensimmäisinä vuosina funktionalismin tyylipiirteitä sisältävä kolmekerroksinen tiilinen korjaamorakennus. Rakennuksen suunnittelussa oli mukana Essohuoltamoketju ja luvulta lähtien rakennuksessa toimi korjaamon lisäksi myös huoltamo ja bensiinin myynti. Saarijärven kunta osti rakennuksen vuonna 1969 ja se remontoitiin paloasemaksi vuonna Puurakenteinen letkutorni rakennettiin vuonna 1972 ja vuonna 1986 rakennettiin autotallisiipi. Paloasemaa on laajennettu jälleen viime vuosina uudella autotallisiivellä. Paloaseman vanha osa edustaa 1950-luvun funktionalistista huoltoasema-arkkitehtuuria. Vastaavan kaltaisia pyöristetyillä kulmilla varustettuja kivirakenteisia huoltoasemia on rakennettu ympäri Suomea. Myöhemmät muutokset ja laajennukset sulautuvat paikallisella tasolla rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin.

19 4. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna Vuosina tuli ortodoksista väestöä Saarijärvelle Karjalan pitäjistä siirtoväkenä. Aluksi omaa uskontoa harjoitettiin kodeissa. Vuonna 1950 Sortavalan ortodoksinen seurakunta siirtyi Jyväskylään. Siitä tuli myös Saarijärven ortodoksien keskuspaikka. Aluksi palveluksia pidettiin Saarijärvellä Lanneveden kansakoululla, kodeissa ja vanhalla kansakoululla. Myöhemmin palveluksia pidettiin Evankelisluterilaisen seurakunnan tiloissa. Oman tsasounan suunnittelu aloitettiin 1987 ja se valmistui Tsasounan vaikutuspiiriin kuuluvat myös Pylkönmäen ja Kannonkosken ortodoksit. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna sijaitsee Mannilan männikössä. Paavontien vastakkaisella puolella on Saarijärven museon alue. Pyöröhirsisen tsasounan esikuva on saatu Äänisniemeltä, Lelik-Ozeran kylästä Kizin saarelle siirretystä tsasounasta. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna edustaa perinteistä karjalaisortodoksista tsasouna-arkkitehtuuria. Rakennus on nuoresta iästään huolimatta paikallisella tasolla kulttuurihistoriallisesti arvokas esimerkki Keski-Suomessa harvinaisesta rakennustyypistä. 5. Mannilan alue Mannilan asuinalue sijaitsee Saarijärven keskustan länsipuolella Saarijärven pohjoisrannalla. Mannila on yksi vanhimpia Saarijärvein kantatiloista luvulta 1930-luvulle tilaa omisti kunnalliselämässäkin vaikuttanut August Mannila. August Mannilan pojan poika Matti Mannila myi tilakeskuksen ympäröivine maineen Saarijärven kaupungille ja Mannilan asuntoalue kaavoitettiin 1960-luvulla. Mannilan asuinalueen rakennuskanta koostuu pääosin loivalla satulakatolla katetuista matalista omakoti- ja rivitaloista. Sistuslammen vierellä on Saarijärven ensimmäinen rivitalo, Velkaperän veturi 1960-luvun loppupuolelta. Mannilan aikaisesta pihapiiristä on jäljellä päiväkotikäytössä oleva päärakennus ja pihaa idän puolelta rajaava pitkä aittarakennus. Mannilan alueella on maisemallista arvoa 1960-luvulla kaavoitettuna ja ja 1970-luvulla rakennettuna, ilmeeltään ja rakennuskannaltaan yhtenäisenä asuinalueena. Alueen rakennuskannasta valtaosa on säilyttänyt rakennusaikaiset tyylipiirteensä, mikä tuo alueelle myös rakennushistoriallista arvoa. Alueella on lisäksi paikallishistoriallista arvoa Mannilan tila entisinä maina tilan entisen päärakennuksen palvellessa alueen päiväkotina. Mannilan päärakennuksella on paikallishistoriallisen arvon lisäksi rakennustaiteellista arvoa rakennusaikaiset tyylipiirteensä hyvin säilyttäneenä kertaustyylien aikaan rakennettuna suurena maatilan päärakennuksena. Vanha päärakennus ja aitta antavat Mannilan 1960-luvun asuinalueelle kytköksen alueen historiaan.

20 5.1. Mannilan päiväkoti Mannilan tila on syntynyt kun Kantalan kantatila halottiin kahtia vuonna Tila on siten yksi vanhimpia Saarijärven kantatiloista. Vuodesta 1887 lähtien Mannilan taloa omistivat August ja Selma Mannila. August Mannila toimi lukuisissa kunnallisissa luottamustehtävissä ja Mannilan tila oli maatalouden alalla edelläkävijä Saarijärvellä. Mannilan nykyisen päärakennuksen rakennutti August Mannila 1880-luvulla. Mannilan muissa rakennuksissa on ollut mm vuokrattavia asuntoja ja kestikievari 1930-luvulle saakka. August Mannilan kuoleman jälkeen (1934) tilaa omisti perikunta ja tilan rakennukset rapistuivat ja maa jäi hoitamatta. Matti Mannila myi tilan rakennuksineen Saarijärven kaupungille. Mannilan asuntoalue kaavoitettiin 1960-luvulla alueelle, joka alkoi Lossin seudulta. Saarijärven männikköinen rinne rantaan jäi pääasiassa virkistyskäyttöön. Mannilan päiväkodin pihapiiri sijaitsee Saarijärven keskustan länsipuolella Mannilan asutusalueen kaakkoisosassa. Mannilan aikaisesta pihapiiristä on jäljellä päiväkotikäytössä oleva päärakennus ja pihaa idän puolelta rajaava varastokäytössä oleva pitkä aittarakennus, sekä puutarhassa olevaa vanhaa puustoa. Mannilan pihapiirillä on paikallishistoriallisen arvon lisäksi rakennustaiteellista arvoa. Suuri kertaustyylien aikana rakennettu maatilan päärakennus on säilyttänyt hyvin rakennusaikaiset tyylipiirteensä. Maisemallisesti kauniilla ja herkällä paikalla Saarijärven läheisyydessä sijaitseva Mannilan hyvin säilynyt päärakennus ja antaa Mannilan 1960-luvun asuinalueelle kytköksen alueen historiaan Saarijärven Helluntaiseurakunnan rukoushuone Helluntaiherätys syntyi Los Angelesissa Suomeen liike siirtyi norjalaisen metodistipappi Thomas Ball Barrattin välityksellä. Suomen helluntailiikkeen isähahmoksi nousi Kotimaa-lehden päätoimittajana toiminut Pietari Brofelt (Juhani Ahon veli). Hän alkoi julkaista Toivon tähtilehteä, ja vuosina helluntaiherätys levisi kautta maan. Saarijärvelle liike tuli jo vuonna Mahlun Siion-seurakunta perustettiin vuonna 1936 ja se perusti Pylkönäelle jopa oman hautausmaan. Saarijärven helluntaiseurakunta perustettiin 1972 ja Mahlun seurakunta liittyi siihen vuonna Saarijärven Helluntaiseurakunnan rukoushuone sijaitsee Mannilan omakotialueella. Hahmoltaan vuonna 1980 rakennettu rakennus muistuttaa suurta loivasatulakattoista omakotitaloa. Rakennustaiteellisesti vaatimattomalla rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa paikallisella tasolla.

21 6. Vanha Juhola Vanha Juholan pihapiiri sijaitsee rinteessä lähellä Herajärven länsirantaa. Ympärillä on eriikäisiä omakotitaloja sekä Juholan tilan pihapiiri. Vanha Juhola on Mannilan entinen torppa, joka lienee perustettu 1800-luvulla. Kun Mannilan tytär Suoma Palmqvist tuli takaisin Saarijärvelle, muutti hän Vanha Juholaan, jota alettiin kutsua Suomanrinteeksi. Tuolloin rakennusta myös laajennettiin pihan puolelle. Nykyisin osa rakennuksesta on taidekehystämönä ja osa asuinkäytössä luvun ja myöhemmät remontit lienevät hävittäneet osan päärakennuksen alkuperäisistä tai 1920-luvun klassismia edustaneista tyylipiirteistä. Päärakennuksen lisäksi Vanhan Juholan pihapiirissä on 1920-luvun klassismia edustavat talousrakennukset. Vajarakennuksessa on 4-ruutuiset ikkunat ja kaariaukolla sisäänvedetty sisäänkäynti. Hirsisen pihasaunan ja aittavajan etukatosten kannatinpilarit ovat muotoillut. 7. Juhola Juholan pihapiiri sijaitsee Herajärven länsirannalla lähellä järveä. Sen länsi- ja eteläpuolella on Mannilan asuinalueen omakotitaloja. ja pohjoisessa metsää luvulla peruskorjattu asuinrakennus lienee siirretty muualta nykyiselle paikalleen. Rakennuksessa on asunut kiertokoulun opettaja Ida Järvinen. Asuinrakennusta vastapäätä on sementtitiilinen navettarakennus ja lännestä pihaa rajaa kaksi vajarakennusta. Vanhan nurkkakiville perustetun otsa-aitan hirsien päät on veistetty kuusikulmaisiksi. Rannassa oleva hirsinen saunarakennus on osittain romahtanut.

22 8. Karhila Karhilan tilakeskus sijaitsee Saarijärven keskustasta Mannilan kautta Kolkanlahdelle johtavan Koiralammentien varressa. Karhilan tila on halottu Kantalasta vuonna Tilan aluksi paritupatyyppinen päärakennus siirrettiin vuonna vanhan maantien laidasta vuonna 1912 nykyiselle paikalleen ja rakennuksen pohjamuotoa muutettiin. Päärakennusta on muutettu ja laajennettu ja 1980-luvuilla. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on pitkä luhtiaittarakennus, hirsinen navetta ja peltinen konehalli. Aikaisemmin pihapiiriä ympäröi etelästä pohjoiseen Saarijärven puolelta tilan omat pellot, jolloin pihapiiri puoliavoin, mies- ja karjapihaan jaoteltu pihapiiri on ollut maisemassa erittäin näkyvä luvun jälkipuoliskolla pelloille on rakennettu uusia omakotitaloja. Karhola erottuu kuitenkin edelleen maisemassa rakennuskantansa ja pihapiirin vanhan puuston ansiosta. Pihapiirin rakennukset ovat muutoksissa osittain menettäneet alkuperäisiä tyylipiirteitään, mutta edustavat edelleen talonpoikaista rakentamistapaa. Uuden asutuksen levitessä Karhilan lähialueille, pihapiirin paikallinen merkitys maisemassa ja alueen historiassa korostuu. 9. Huipunniemi Huipunniemi sijaitsee Herajärven pohjoisrannalla lähellä Kokkolaan johtavaa valtatietä. Rannassa kulkevaa tietä reunustaa koivukuja ja rannassa suuret männyt. Pihapiirissä on jugendhenkisen asuinrakennuksen lisäksi perinteisesti rantaviivassa sijaitseva sauna, aitta sekä talousrakennus. Pihapiirin rakennukset muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Huipunniemen rakennuttaja oli kotimaahan palannut amerikansiirtolainen Vihtori Nyfeld. Hän otti vuosina rakennettuun mansardikattoiseen huvilamaiseen omakotitaloon vaikutteita entisestä asuinmaastaan. Huipunniemen asuinrakennus edustaa harvinaista amerikasta vaikutteita saanutta rakennustyyliä. Jugendin vaikutteita sisältävä rakennus on paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokas.

23 10. Herala Heralan entisen maalaistalon pihapiiri sijaitsee lähellä Herajärveä valtatie 13 ja junaradan pohjoispuolella. Heralan tila on halottu Nyystölän kantatilasta vuonna Se on aikanaan ollut Saarijärven suurimpia tiloja. Viimeiseksi Heralaa omistivat aikuisiksi eläneet tyttäret Katri, Aune ja Beda Herala. Viimeinen sisaruksista lahjoitti omaisuutensa sisarusten nimeä kantavalle säätiölle, jonka tehtävänä on huolehtia Heralan tilan rakennusten ja pihapiirin säilymisestä ja siellä olevista taideteoksista (pääasiassa Aune Herala). Säätiön tehtäviin kuuluu myös nuorten saarijärveläistaiteilijoiden tukeminen. Heralan talonpoikaista rakentamistapaa edustava pitkä päärakennus on valmistunut vuonna Kertaustyylien aikana rakennetussa paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokkaassa päärakennuksessa on nähtävissä klassistisia piirteitä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi 1930-luvulla puretun tallin hirsistä tehty aitta, vajarakennus sekä 1950-luvulla rakennettu sauna. Heralan tilalla on pidetty vuosina kestikievaria. Heralalla on lisäksi paikallisesti huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä taiteilijakotina. 11. Heramäen ja Autiolahden alue Kirkonkylän asemakaavan laati Salme Setälä 1950-luvun alussa. Kaava-alue rajoittui Pieni- Luomperoisen länsipuolella Heramäen asutusalueeseen. Autionlahden alue kaavoitettiin pienja teollisuustonteiksi. Kaavan laatimisen aikoihin Heramäen rinteeseen rakennettiin vuonna 1954 valmistunut sairaala-terveyskeskus ja Autionlahden puolelle Enso-Gutzeitin toimitila ja piirityönjohtajan ja -puutarhurin asunto. Sairaalan lisäksi Heramäen rinteeseen rakentui ilmeeltään yhtenäisesti jälleenrakennuskauden asutusta, jota täydentävät massaltaan poikkeavat uudemmat lukujen talot. Kannonkoskentien itäpuolella jälleenrakennuskauden yhtenäinen asutus painottuu Värjärintien varrelle, jossa on useita hyvin rakennusaikansa tyylipiirteet säilyttäneitä omarantaisille tonteille rakennettuja omakotitaloja. Pajamäentien varren rakennuskanta on pääosin luvulla rakennettua matalampaa omakotiasutusta. Pajamäentien ja Kannonkoskentien risteykseen rakennettiin 1963 Saarijärven Vapaakirkon rakennus, joka korvattiin uudella palon jälkeen Alueen eteläpuolella on uutta omakoti- ja rivitalorakentamista. Heramäen ja Autionlahden alue kuvastaa yhteiskunnan yleistä rakennemuutosta ja paikkakunnan kehitystä. Heramäentien ja Värjärintien asutus sekä Sairaalaterveyskeskusrakennuksen vanha osa edustavat hyvin tyylipiirteensä säilyttänyttä 1950-luvun omakoti- ja julkista rakentamista. Alueella on paikallisen tason historiallisia ja rakennushistoriallisia arvoja.

24 11.1. Ensola Ensola on rakennettu Enso Gutseit Oy:n toimitiloiksi sekä asuinrakennukseksi 1950-luvun vaihteen tienoilla. Rakennus siirtyi yksityiseen asuinkäyttöön 1980-luvun alussa, jolloin se peruskorjattiin. Entinen Enso-Guzeitin toimitila sijaitsee näkyvällä paikalla Kannonkoskelle johtavan tien varrella ja Pieni-Lumperoisen Autionlahden rannalla Terveyskeskuksen läheisyydessä. Ensola pihapiirissä on vuonna 2005 rakennettu rantasauna. Lähellä, Autionlahden rannalla sekä läheisillä asutusalueilla on muutakin jälleenrakennuskauden asutusta. Heramäen ja Autionlahden alue on rakentunut voimakkaasti 1950-luvulla. Enso-Gutzeitin toimitila lienee yhteyttä luvulla laadittuun kaavaan. Maisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitseva rakennus edustaa tyylillisesti 1950-luvun romantisoitua jälkifunktonalismia Saarijärven Vapaakirkko Saarijärvellä oli vapaakirkollisuutta jo 1910-luvulla, aluksi Hännilän Pajupurolla. Tuolloin pidettiin yhteisiä kokouksia helluntailaisten kanssa. Herätys levisi ja ensimmäiset uskovat kastettiin 1920-luvulla. Vapaaseurakunta kokoontui kodeissa ja isommat kokoukset pidettiin kouluilla. Saarijärven vapaaseurakunta on perustettu Saarijärven vapaaseurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui syksyllä Vapaakirkkoa laajennettiin ja rakennus peruskorjattiin vuonna Kirkko paloi selvittämättömässä tuhopoltossa heinäkuussa Palaneen kirkon paikalle rakennettu uusi kirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa Kirkon suunnittelussa käytettiin hyödyksi vanhan kirkon peruskorjaussuunnitelmia. Vapaakirkko sijaitsee näkyvällä paikalla Kannonkosken tien varrella lähellä Terveyskeskusta ja Pieni-Lumperoista. Vapaakirkon läheisyydessä on eri ikäistä omakoti- ja rivitaloasutusta 1900-luvun jälkipuoliskolta. Tontilla kirkkorakennuksen pohjoispuolella on laaja parkkialue ja tontin etelälaidalla on pieni talousrakennus. Saarijärven Vapaakirkko edustaa hyvin rakennusaikansa niukkaeleistä ja selkeää arkkitehtuuria. Käyttötarkoituksesna perusteella rakennus on paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas.

25 11.3. Sairaala-terveyskeskus Saarijärvellä toimi sairaala vuodesta 1899 Sivulantiellä. Sairaalarakennuksen viereisessä rakennuksessa toimi synnytysosasto vuodesta 1934 alkaen. Jo vuodesta 1939 kunnassa suunniteltiin uuden sairaalan rakentamista. Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1949, että kunta rakentaa sairaalan Heralasta ostetulle tontille. Taloudellisista syistä sairaalarakennuksen rakennustyöt aloitettiin vasta vuonna 1953 ja rakennus vihittiin käyttöön elokuussa Rakennuksen länsipää oli kolmekerroksinen ja muu osa kaksikerroksinen. Vuosina sairaalaa peruskorjattiin ja rakennettiin matala laajennusosa vanhan luoteispuolelle. Vuonna 1986 valmistui Saarijärven kaupungin rakentama kaksikerroksinen laajennussiipi vanhan osan jatkoksi vanhainkodin sairasosaston tiloiksi. Saarijärven sairaala-terveyskeskus sijaitsee keskustan pohjoispuolella Kannonkoskelle johtavan tien länsipuolella Heramäen rinteessä. Sairaalan läheisyydessä on Heralan kulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri ja ympärillä 1950-luvun alussa kaavoitettua asutusta, jonka rakennuskanta edustaa pääasiassa jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria. Terveyskeskuksen vanha osa sijaitsee kompleksin kaakkoisosassa. Kolmekerroksinen satulakattoinen osa on roiskerapattu vaalean kellertäväksi ja matalampi kaksikerroksinen osa okrankeltaiseksi. Vanhan osan sokkelit on pinnoitettu liuskekivillä. Keltatiilipintaisina toteutetut laajennukset erotuvat selkeästi vanhasta rakennuksesta. Saarijärven sairaala-terveyskeskus on julkinen rakennus, joka liittyy paikkakunnan kehitykseen. Historiallisen arvon ohella jälleenrakennuskauden julkisten rakennusten arkkitehtuuria edustava vanha osa on säilyttänyt hyvin rakennusaikansa tyylipiirteet ja on paikallisella tasolla rakennustaiteellisesti arvokas. 12. Lahdenperä Lahdenperän pihapiiri sijaitsee Viitasaaren tien pohjoispuolella lähellä Kannonkoskelle johtavaa tietä. Ilolan tilan omistaja Gabrien Hytönen rakennutti pojilleen 1920-luvulla toisiaan muistuttavat talot Viitasaaren tien molemmin puolin, Akseli Hytöselle Lahdenperän vuonna 1921 ja Eino Hytöselle Mäntylän Lahdenperä on erotettu Ilolasta omaksi tilakseen 1930-luvulla Gabriel Hytösen kuoleman jälkeen. Nyt sisarustalo Mäntylän alueella on Mäntylän luvuilla rakentunut kerrostaloalue ja entisen asuinrakennuksen vaiheilla vuonna 1992 valmistunut päiväkoti. Lahdenperän laajaa puistomaista puutarhapihaa ympäröi Viitasaarentien pohjoispuolella vielä avoimet viljelymaat. Pihapiirissä on juged-ajan tyylipiirteitä sisältävä asuinrakennuksen lisäksi jäljellä maakellarit ja varastoaitta-liiterirakennus ruokakellolla. Lahdenperän pihapiirin rakennuskanta on säilyttänyt hyvin rakennusaikaiset tyylipiirteensä. Asuinrakennuksessa on havaittavissa ikkunoissa ja kattomuodossa jugendajan tyylipiirteitä. Paikallisella tasolla rakennushistoriallisesti arvokas pihapiiri on myös maisemallinen kiintopiste ja kertoo alueen historiasta. Viereisellä sivulla Lahdenperän päärakennus

26 13. Mäntylän kerrostalot Pieni-Lumperoisen Autionlahden koillisrannalla on kolmen lähdes samanlaisen luhtitalon rivi. Näitä täydentää vielä kerrostaloaluetta pohjoisesta rajaava lähes samanlainen, mutta matalampi asuinrakennus. Rakennukset sijaitsevat maisemallisesti arvokkaalla paikalla ja näkyvät niin valtatie 13:sta kuin Kannonkoskentiellekin. Ilolan tilan omistaja Gabrien Hytönen rakennutti pojilleen 1920-luvulla toisiaan muistuttavat talot Viitasaaren tien molemmin puolin, Akseli Hytöselle Lahdenperän vuonna 1921 ja Eino Hytöselle Mäntylän Mäntylä erotettiin Ilolasta omaksi tilakseen 1930-luvulla Gabriel Hytösen kuoleman jälkeen. Mäntylän kerrostalot on rakennettu Mäntylän tilan maille. Mäntylän alue kaavoitettiin ensimmäisen kerran jo 1950-luvun alussa. Luhtitalokokonaisuus on rakennettu vuosina Vanha päärakennus sijaitsi luhtitalojen sisäpihalla. Sen paikalle rakennettiin päiväkoti vuonna Mäntylän luhtitalot muodostavat rakennustaiteellisesti paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kuultovärjätyt parvekekaiteet tukevat rakennuksen aitoihin materiaaleihin, selkeään massaan ja julkisivun rytmitykseen tukeutuvaa arkkitehtuuria. Luhtitalot sijaitsevat maisemallisesti arvokkaalla paikalla Pieni- Lumperoisen rannalla. Ne muodostavat modernin arkkitehtuurin kiintopisteen valtatie 13 varrelle vastapainoksi luonnolle ja vanhemmalle rakennetulle kulttuuriympäristölle.

27 14. Hämeenniemen asutus Hämeenniemen asutusalue sijaitsee Pieni-Lumperoisen pohjoisrannalla. Alueen luoteispuolella ovat Mäntylän luhti- ja kerrostalot sekä rivitaloja. Pohjoispuolella on Husu-ahon matalia, pääasiassa yksikerroksisia omakoti-ja rivitaloja sisältävä asuinalue. Ilolan tilan omistaja Gabrien Hytönen rakennutti pojilleen 1920-luvulla talot Viitasaaren tien molemmin puolin, Akseli Hytöselle Lahdenperän vuonna 1921 ja Eino Hytöselle Mäntylän Mäntylä erotettiin Ilolasta omaksi tilakseen 1930-luvulla Gabriel Hytösen kuoleman jälkeen. Hämeenniemen asutus on rakentunut entisille Mäntylän tilan maille. Hämeenniemen alueelle tehtiin maankäytön suunnitelma luvun alussa. Aikaisempaa asutusta alueella oli ainakin jo raunioitunut maalaistalon pihapiiri, pieni torppa tai mäkitupa, Hämeenniementien varren huvila ja Purola luvulta. Ilmeisesti 1950-luvulla Hämeenniementien varrelle syntyi yhtenäinen jälleenrakennuskauden omakotitalojen rivistö. Alueelle on rakennettu viime vuosikymmeninä joitakin massaltaan poikkeavia omakotitaloja. Maisemallisesti herkälle Hämeenniemeen asutusalueelle on ominaista rantarakentamisen pienimittakaavaisuus, herkkänä vastapainona Mäntylän luhtitaloille. Rannan pihapiireihin kuuluu lähes poikkeuksetta 1 1/2 kerroksinen asuinrakennus, mahdollinen talousrakennus sekä rantasauna. Mittakaava ja alueen rakeisuus ovat tärkeitä alueen kehittämiselle. Alueen historian huomioiminen vanhojen rakennusten tai niiden jäänteiden muodossa asuinalueiden laajentamisen yhteydessä tuo lisäarvoa alueelle Purola Purolan sijaitsee Hämeenniementien loppupäässä Pienen Lumperoisen pohjoisrannalla. Läheisyydessä on jälleenrakennuskauden asutusta sekä uudempia omakotitaloja. Purola on toinen Hämeeniementien vanhoista rakennuspaikoista. Se on lohkottu Mäntylän tilasta luvulla. Purolan rakensi Sulo Puro ja myöhemmin siinä asui Olavi Puro luvulla rakennuksen harjan suuntaa on vaihdettu perinteisestä rakentamisesta poiketen niin, että harja on nyt rannan vastainen. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi rantasauna 1970-luvulta ja autotalli. Autotallin kattovasat ovat entisen yleisen saunan kattovasat. Rakennus on mukana esimerkkinä Hämeenniemen rantarakentamisen kehittymisestä

28 15. Hietalahden teollisuus Hietalahden teollisuusalue sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Saarijärven itärannalla Saarijärven keskustan itäpuolella. Liikenneolojen kehitys edellytti taajama-alueen kaavoitusta. Kirkonkylän asemakaavan laati Salme Setälä 1950-luvun alussa. Hietalahden alue kaavoitettiin pien- ja teollisuustonteiksi. Vuonna 1956 Väinö Rautiainen aloitti isänsä pihaan rakennetussa rakennuksessa lämpöpatterituotannon. Jo seuraavana vuonna aloitettiin teollisuusrakennuksen rakentaminen Hietalahden alueelle. Saarijärven teollisuuden alkuunpanija laajensi toimintaansa muoviputkiin, lämmityskattiloihin, kirjapainoalalle ja jopa kauppa-alalle. Lämpökattiloita valmistaa nykyään Ariterm Oy, Saarijärvellä ollut muoviputkituotanto siirtyi Uponor Oy:lle, kirjapaino toimii Saarijärven Offset Oy ja kauppa jatkoi toimintaansa uuden omistajan johdolla toisella nimellä. Saarijärvellä oli Hirvosen suku, joka valmisti suksia kolmen sukupolven ajan. Suksitehdas rakennutti tehdasrakennuksen Rautiaisen tontin eteläpuolelle todennäköisesti 1960-luvulla. Hietalahden teollisuusalue on ensimmäinen Saarijärvellä teollisuuden käyttöön kaavoitettu alue. Alueen rakennuskanta edustaa Saarijärven vanhinta teollisuusrakentamista ja monialaisen teollisuusryppään alkua paikkakunnalla. Hietalahden teollisuus on paikallisella tasolla historiallisesti arvokas. 16. Kunniavuoren asutus Jatkosodan jälkeen, maanhankintalain nojalla, Saarijärven itärannalle Hietalahden alueelle muodostettiin tonttialue, samoin Saarijärven keskustan viereen Mansikkaniemeen. Uudet tonttialueet vahvistivat kirkonkylän reuna-alueiden asutusta ja palveluiden kysyntää. Liikenneolojen kehitys edellytti taajama-alueen kaavoitusta. Kirkonkylän asemakaavan laati Salme Setälä 1950-luvun alussa. Hietalahden alue kaavoitettiin pien- ja teollisuustonteiksi. Hietalahden ja Kunniavuoren alueella jälleenrakennuskauden asutus keskittyy Myllymäentien itäpuolelle Kunniavuoren rinteeseen sekä Kunniavuorentien ja Pajulammentien läheisyyteen. Jälleenrakennuskauden alueita on myöhemmin tiivistetty uudemmalla rakennuskannalla. Jälleenrakennuskauden asutus on yhtenäisintä Kunniavuorentien ja Pajulammentien alueilla. Alueen eteläosa, Kusiaismäentien ja Hovitien seudut ovat rakentuneet myöhemmin, todennäköisesti lukujen kuluessa. Tämän eteläosan loivilla satulakatoilla varustetut yksikerroksiset asuinrakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

29 Lumperon alueen entisiä asuinparakkeja, teksti seuraavalla sivulla. 17. Lumperon vallihaudat Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeija suoritti Suomessa linnoitustöitä siltä varalta, että Saksa hyökkäisi Pohjanlahden rannikon kautta Pietariin. Vuosina rakennettiin vallihautoja kirkonkylän läheisyyteen Pieni-Lumperoisen ja Pajulammen läheisyyteen, koska arveltiin saksalaisten käyttävän Saarijärven kautta kulkevaa maantietä. Pieni- Lumperoisen ja Peltolammen väliin rakennettiin vuosina vallihautoja, ampumapesäkkeitä ja lintaaseja. Linnoitustöitä johtivat venäläiset upseerit, mutta töihin osallistui lähes 3000 siviilihenkilöä ja 400 hevosta miehineen. Linnoitukset jäivät käyttämättä Suomen itsenäistyttyä vuonna Keski-Suomen Pioneeripataljoona kunnosti osan vallihauta-alueesta vuosina museoviraston hyväksymien suunnitelmien mukaan. Vallihautoja rakennettiin ilmeisesti myös Peltolammelta Pajulammelle ja vielä Kusiaismäen ylärinteeseen. Osa vallihaudoista on tuhoutunut uuden valtatie 13 rakennustöiden sekä tien pohjoispuolisen teollisuusrakentamisen yhteydessä. Lumperon vallihauta-alue on ensimmäisen maailmansodan aikainen historiallisen ajan muinaisjäänne.

30 18. Lumperon alue Suolahden-Haapajärven rautatien rakentaminen alkoi vuonna 1949 siirtotyömaana. Valtion rautatiet rakensi radan rakentajille asuinparakkeja lähelle Saarijärven asemaa ilmeisesti noin vuonna Radan kiskotus ylsi Saarijärvelle vuonna Todennäköisesti asuinparakit jäivät tuolloin tyhjilleen. Seurakunnan nuoriso-ohjaaja Aulis Nurmiston aloitteesta Saarijärven seurakunta hankki Lumperon alueen parakkeineen käyttöönsä. Remontoituna ne vihittiin seurakunnan kesäkodiksi Vuonna 1963 rakennettiin rantaan sauna. Leiritoiminta oli vilkasta koko 1960-luvun. Vuonna 1976 aloitettiin uuden leirikeskuksen rakentaminen Kolkanniemen tilalle Saarijärven rantaan. Leiritoiminta Lumperon leirikeskuksessa jatkui kuitenkin 1970-luvun lopulle saakka. Teatteri Lumpero on vuonna 1981 perustettu kesäteatteri. Teatteria Lumperossa on tehty vuosien varrella harrastaja- sekä ammattilaisvoimin. Kesäksi 2006 valmistui uusi, katettu katsomo 600 hengelle. Lumperon alue liittyy rautatien tuloon Saarijärvelle, Saarijärven seurakunnan leiritoimintaan sekä viimeisimpänä kunnan kulttuuritarjontaan kesäteatterin muodossa. Asuinparakeilla on tärkeä rooli alueen historiassa. Lumperon alueella on paikallista historiallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. 19. Pajuniemi Pajuniemen pihapiiri sijaitsee vanhan valtatie 13 pohjoispuolella Pieni-Lumoeroisen rannalla. Pajunimen rakensi asuinpaikaksi Kymi-yhtiöiden uittopäällikkö Lilius noin luvulla. Sveitsiläistyylisiä koristeita sisältävän aumakattoisen asuinrakennuksen pihaan saavutaan Kukonhiekantieltä koivukujaa pitkin joka johtaa keskeisesti kohti päärakennusta. Asuinrakennuksen pohjoispuolella lähellä rantaa on korkea kaksikerroksista aitaa muistuttava saunarakennus. Maakunnallisella tasolla rakennushistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa on sveitsiläistyylisiä koristeita ikkunoiden vuorilaudoissa ja kuistilla. Maisemallisesti rakennus on näkyvä maamerkki Pieni-Lumperoiselle.

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Luonnos, täydennetty. 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen

KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Luonnos, täydennetty. 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Luonnos, täydennetty 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen 1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennusperintö ovat osa koko Etelä-Savon ja Pertunmaan kulttuuriperintöä.

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke

Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavahanke Pöyry Environment Oy Anu Taskinen suunnittelija rakennustutkimus ja kulttuuriympäristöt Päiväys 28.11.2008 Sivu 1 (9) Kuva: Linnan kantatilan Kuivikon hoidettua ja perinteikästä pihapiiriä Saarijärven

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki MAISEMASELVITYS. Saarijärven keskustan yleiskaava. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 29.10.2009. Maisema-arkkitehti Tapani Vuorinen

Saarijärven kaupunki MAISEMASELVITYS. Saarijärven keskustan yleiskaava. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 29.10.2009. Maisema-arkkitehti Tapani Vuorinen Saarijärven kaupunki MAISEMASELVITYS Saarijärven keskustan yleiskaava A-Insinöörit Suunnittelu Oy Maisema-arkkitehti Tapani Vuorinen 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 MAISEMAN HISTORIASTA JA MAISEMARAKENTEESTA

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013

Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 1 Janakkalan kunta Harviala 15.10.2013 Harvialan kartanoalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 5 kilometriä Turengin keskustasta pohjoiseen, Harvialantien

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

3 Yleiskaavan lähtötiedot

3 Yleiskaavan lähtötiedot 34 3 Yleiskaavan lähtötiedot Tässä luvussa kuvataan suunnittelualueen nykytilaa ja kaavoituksen käytössä olevia, yleiskaavan sisällön ja vaikutusten kannalta olennaisia lähtötietoja. Kuvat: Ympäristön

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Multian tonttitarjonta 2015

Multian tonttitarjonta 2015 Tarjous koskee kaava-alueen tontteja. Kaipaatko maalle maaseudun rauhaan? Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa.

Suunnittelualue on Sulkavan seurakunnan, Sulkavan kunnan ja Sulkavan vanhustentukiyhdistys ry:n omistuksessa. SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot