SAARIJÄRVEN KESKUSTAN REUNA- ALUEIDEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN KESKUSTAN REUNA- ALUEIDEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS. 31.5.2009 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen"

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN KESKUSTAN REUNA- ALUEIDEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen

2

3 1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennusperintö ovat osa koko Keski-Suomen kulttuuriperintöä. Kulttuuriympäristö maisemineen on merkittävä taloudellinen voimavara, jota voidaan käyttää hyväksi elinkeinotoiminnassa. Rakennettua kulttuuriympäristöä kehitetään sen omilla ehdoilla, esimerkiksi osana elinvoimaista kulttuurimatkailua sekä erilaisina toimintaympäristöinä. Rakennettu kulttuuriympäristö antaa maiseman, luonnon ja muinaishistorian kanssa paikalle arvon ja luonteen. Maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää kulttuuriympäristön huomioimista maankäytön suunnittelussa sekä muissa ympäristöä muuttavissa suunnitteluprosesseissa. Inventointi luo pohjan paikalliselle maankäytön suunnittelulle sekä rakentamisen ohjaamiselle. Tämä rakennusinventointi on tehty perusselvitykseksi Saarijärven keskustan ja sen reuna-alueiden yleiskaavaa varten. Vastaava selvitys on tehty Pylkönmäen kirkonkylän alueella. Saarijärven ydinkeskustan inventointi tehtiin Keski-Suomen museon toimesta. Keskustan reuna-alueiden inventoinnin suoritti Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen alihankintana A- Insinöörit Oy:lle lokakuun 2008 ja toukokuun 2009 välisenä aikana. Tietoja inventointialueen rakennuskannasta ovat antaneet Saarijärven kaupungilta tekninen johtaja Hannu Seppälä ja kaavavalmistelija Mirja Tarvainen sekä Saarijärven museolta Museonjohtaja Kari Kotilainen. Kiitokset työn opastuksesta Keski-Suomen museon amanuenssi Päivi Anderssonille ja projektitutkija Saija Silénille.

4 2. TYÖN TAUSTAA Saarijärvellä on tehty paikallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi Keski-Suomen museon toimesta vuosina Maakuntakaavassa esitettyjen kulttuuriympäristöjen listaus perustuu vuonna 2003 Keski- Suomen museon toimesta tehtyyn inventointiin. Saarijärven maakunnallisesti arvokkaista kohteita tämän työn tarkastelualueen sisällä on Pajuniemi. Saarijärven keskustan reuna-alueiden inventoinnin tarkastelualueeseen sisältyi sekä taajama-aluetta että agraariympäristöä. Työssä on käyty läpi aikaisemmin inventoidut kohteet tietojen päivittämiseksi sekä otettu joukkoon mukaan joitakin uusia kohteita. Osa aikaisemmin inventoiduista kohteista on poistunut ja osa muuttunut. Tulosten käsittelyssä on painotettu rakennetun ympäristön kokonaisilmettä ja rakennusten muodostamia kokonaisuuksia. 3. INVENTOINTIMENETELMÄT JA TULOSTEN TARKASTELU Inventointityön vaiheet olivat seuraavat: 1. Suunnittelu kartoitettiin aiemmat inventoinnit, paikallishistoriaa koskeva lähdeaineisto ja alustava kohdekartoitus 2. Kenttätyöt kohteiden ja alueiden dokumentointi, mahdolliset haastattelut 3. Raportointi tietojen kirjoittaminen, mahdolliset lisähaastattelut, kuvien järjestäminen, raportti Inventoitavien kohteiden alustava kartoitus perustui lähinnä aikaisemmin inventoituihin kohteisiin sekä Saarijärven kaupungilta, Saarijärven museolta, että Keski-Suomen museolta saatuihin vihjeisiin. Inventointikohteiden valintaan vaikuttivat seuraavat seikat - miten rakennus ilmentää rakennusaikaansa tai arkkitehtonisia pyrkimyksiä - minkälainen on kohteen käyttöhistoria - millainen on kohteen ympäristö

5 Inventointikohde voi olla yksittäinen rakennus/pihapiiri tai alue. Aluekohteita voivat olla esimerkiksi taajaman keskusta-alue tai asuinalue, tietyn aikakauden rakentamista edustava alue tai rakennusten käyttötarkoituksen rajaama alue. Kenttätyön aikana inventoija kirjasi kohteissa niitä koskevat inventointitiedot ja haastatteli asukkaita mahdollisuuksien mukaan sekä valokuvasi kohteen. Jos kohteen omistajaa ei tavoitettu paikan päällä Inventoinnin yhteydessä, jätettiin paikalle inventointityöstä kertova esite, josta ilmenivät inventoijan yhteystiedot ja hankkeen tausta. Valokuvat otettiin digitaalisina värikuvina. Kohteen tietoja täydennettiin kirjoitusvaiheessa kirjallisista lähteistä ja puhelinhaastatteluissa saaduilla tiedoilla. Kenttätyön ajoituttua talviaikaan inventoija ei lumitilanteen vuoksi päässyt kaikkiin Summasjärven ja Pieni-Lumperoisen pohjoisrantojen rantapaikkoihin. Inventointitiedot kirjattiin internet tietokantaan, Kioskiin, jossa ne ovat luettavissa tilattavilla selaajatunnuksilla. Kioski-aineisto on tarkoitettu virkamieskäyttöön maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjaamisessa. Lisätietoja Kioskista saa osoitteesta Inventointiaineisto löytyy Kioskista hankenimellä: Saarijärven keskustan reuna-alueiden ja Pylkönmäen kirkonkylän tarkistusinventointi Inventoinnin lopputuotteena tietokanta-aineiston lisäksi on tämä raportti sekä kuvamateriaali. Raportti ja kuvat luovutetaan digitaalisessa muodossa muistikortilla Saarijärven kaupungille, Keski-Suomen museolle, Saarijärven museolle ja A-insinöörit Oy:lle. 4. SAARIJÄRVEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN SELVITYS Tämän inventoinnin aineisto jakautuu Kioski-tietokannassa alueisiin, kohteisiin ja rakennuksiin. Aineisto painottuu alueisiin ja kohteisiin. Alueet sisältävät usein kohteita. Jotkut kohteet ovat historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita yksinään. Jotkut kohteet ovat esimerkkejä alueen sisältämästä rakennuskannasta ja ne saattavat olla arvokkaita osana kokonaisuutta. Kioskin aineisto sisältää kuvamateriaalia alueesta tai kohteesta. Kohteet on merkitty linkitettyyn karttapohjaan. Alueiden kartat ovat kuvamuodossa.

6 SAARIJÄRVEN HISTORIAN JA ASUTUKSEN KEHITTYMISEN PÄÄPIIRTEITÄ KESKUSTAN REUNA- ALUEILLA Saarijärven alueella on ollut kivikautista asutusta jo 8000 vuotta sitten. Summasjärven rantamilla on viljelty ohraa Voudinlahden eteläpuolelta otettujen siitepölynäytteiden perusteella jo kivikaudella, noin vuonna 2400 ekr. Voudinlahdelta on myös löydetty viljan siitepölyjä, jotka ovat peräisin ajalta ekr. Voudinniemestä on löydetty myös harjumuodostelmaan kaivettuja pyyntikuoppia. Niitä on löydetty myös Summasaaresta, Pienen Lumperoisen länsipuolelta sekä Pyhäjärven kaakkoisosista. Arveluiden mukaan pyyntikuopat olisivat saattaneet sijaita jonomaisissa ryhmissä Voudinniemen ja Pienen Lumperoisen välillä. Suur-Saarijärvi kuului 1560-luvulla perustettuun Rautalammin suureen kirkkopitäjään. Saarijärvi muodostettiin Rautalammin kappeliksi v ja itsenäiseksi seurakunnaksi v Kunnallishallinto perustettiin v Kaupunki Saarijärvestä tuli v Saarijärvestä on muodostettu Karstulan, Uuraisten ja Pylkönmäen kunnat. Siihen kuului myös osia Äänekosken kaupungista. Vuoden 2009 alussa Pylkömäki yhdistettiin takaisin Saarijärveen. Hämäläisten eränautinta-alueena olleelle alueelle muodostui kiinteää asutusta vasta 1500-luvun kuluessa. Uudisasukkaat olivat pääosin savolaisia ja osittain hämäläisiä. Vuoden 1560 maakirjassa Saarijärvelle oli merkitty 13 taloa. Talojen lukumäärä kasvoi sekä uudisasutuksen että halkomisten ja myöhemmin lohkomisten myötä niin, että vuonna 1725 Saarijärven alueella oli 38 taloa ja vuonna 1865 talojen määrä oli jo 279. Torppia perustettiin ensin 1700-luvulla virkatalojen maille, ja myöhemmin talonpoikaistaloihin, eniten 1800-luvun puolivälin jälkeen. Torppien ja mäkitupien itsenäistyminen vuoden 1918 synnytti satoja pientiloja. Saarijärven kirkonkylän kehittymiseen vaikuttivat maakaupan vapauttaminen ja kunnallisen elämän kehittyminen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Ne toivat kirkonkylälle myös käsityöläisiä. Samaan aikaan rakennettiin myös suorat tieyhteydet Jyväskylään ja Viitasaarelle. Toukokuussa 1945 vahvistetun maanhankintalain jälkeen, vuosina , asutustoimiston valvonnassa pystytettiin Saarijärvelle 333 asuinrakennusta. Maanhankintalain nojalla Saarijärvelle asettuneet olivat kotoisin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan viljelysseuduilta. Tarvaalan koulutilan maille, Tarvaalan takamaille ja Kolkanlahden pappilan maille muodostettiin mm. 85 tilaa. Saarijärven itärannalle Hietalahden alueelle muodostettiin tonttialue, samoin Saarijärven keskustan viereen Mansikkaniemeen. Uudet tonttialueet vahvistivat kirkonkylän reuna-alueiden asutusta ja palveluiden kysyntää.

7 Suolahden-Haapajärven rautatien rakentamispäätös tehtiin 1930-luvulla. Tuolloin tehtiin myös ratalinjaukset Saarijärvellä. Sota keskeytti työt kymmenen vuoden ajaksi. Radan rakentaminen alkoi Saarijärvellä vuonna 1949 siirtotyömaana. Radan kiskotus ylsi Saarijärvelle vuonna 1954, jolloin myös ensimmäinen juna saapui paikkakunnalle. Rautatien rakentaminen Saarijärven läpi toi uutta asutusta alueelle. Rautatien ja valtatien rakentaminen edellytti taajama-alueen maankäytön suunnittelemista, kaavoitusta. Kirkonkylän asemakaavan laati Salme Setälä luvun alussa. Kaava-alue käsitti pääpiirteissään tämän inventoinnin tarkastelualueen keskusta poislukien. Kaava-alue ulottui Tarvaalan koulutilan rajasta Hietalahteen ja Pienen Lumperoisen rantaan. Kirkonkylän länsipuolella alue ulottui Lossin seudulle ja rajoittui Pinenen Luomperoisen länsipuolella Heramäen ja pohjoispuolella Hämeenniemen asutusalueeseen. Hietalahden ja Autiolahden alueet kaavoitettiin pien- ja teollisuustonteiksi. Valtatie 13 rakentaminen Saarijärvellä aloitettiin vuonna 1957 ja tie valmistui vuonna Linjaliikenne söi rautatien merkitystä ja henkilöliikenne uudella radalla loppui jo vuonna Rata ja uusi tie muokkasi voimakkaasti Saarijärven maisemaa. Ne erottivat mm. Pieni-Lumperoisen Saarijärven keskustasta ja niiden alle jäi mm. osa ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennetuista vallituksista. Asutusta vanhan valtatien varrella Kukonhiekassa.

8 1960-luvulta lähtien viljelystilat autioituivat ja saarijärveläiset siirtyivät syrjäkylistä kirkonkylän läheisille asuntoalueille, kuten Mannilaan ja läheiseen Pyyhkälään. Myös 1950-luvun rakennuskantaa sisältävät alueet täydentyivät uudemman matalamman arkkitehtuurin rakennuskannalla esimerkiksi Autionlahden rannalla. Työpaikkoja toi palvelusektorin lisäksi mm. kehittyvä teollisuus. Vuonna 1956 Väinö Rautiainen aloitti isänsä pihaan rakennetussa rakennuksessa lämpöpatterituotannon. Jo seuraavana vuonna aloitettiin mittavamman teollisuusrakennuksen rakentaminen Hietalahden alueelle. Saarijärven teollisuuden alkuunpanija laajensi toimintaansa muoviputkiin, lämmityskattiloihin, kirjapainoalalle ja jopa kauppa-alalle. Lämpökattiloita valmistaa nykyään Ariterm Oy, Saarijärvellä ollut muoviputkituotanto siirtyi Uponor Oy:lle, kirjapaino toimii nimellä Saarijärven Offset Oy ja kauppa jatkoi toimintaansa uuden omistajan johdolla toisella nimellä luvuilla rakennettiin Autionlahden rannalle uusi kerrostaloalue, Hietalahden asuinaluetta tiivistettiin ja täydennettiin sen eteläosasta, samoin Pyyhkälän asutusaluetta. Uusina asuinalueina rakennettiin keskustan pohjoispuolelle Husuahon ja Mustikkakorven asuinalueet. Teollisuusrakentaminen laajeni Hietalahdesta Sara-ahon alueelle ja siitä länteen valtatie 13 varrelle. Näkymä Hietalahden alueen eteläpäästä Hovitieltä. TARKASTELUALUE JA SEN YLEISPIIRTEITÄ Saarijärven keskusta sijaitsee vesireittien ja maanteiden risteyskohdassa. Vesireitti muodostuu järvistä ja niitä yhdistävistä joista. Vanha maantie on kulkenut harjumuodostelmaa pitkin Saarijärven keskustan halki. Tarkastelualue rajautuu Saarijärven reitin vesistöistä Saarijärveen, Pieni-Lumperoiseen ja Summasjärveen sekä erilliseen Herajärveen. Alueen asutus sijaitsi perinteisesti harjuilla peltojen ympäröimänä tai järvien rannoilla viljelysten rajoittuessa järviin. Kulttuurivaikutukset alueelle ovat tulleet niin idästä kuin lännestäkin. Nyt Saarijärven harjukannaksella kulkee alueen rakennetta halkovat rautatie ja valtatie 13.

9 Saarijärven keskustan reuna-alueiden inventoinnin tarkastelualue rajautuu pääosin 1950-luvun alussa Salme Setälän laatiman maankäyttösuunnitelman mukaisesti. Kaava-alue ulottui Tarvaalan koulutilan rajasta Hietalahteen ja Pieni- Lumperoisen rantaan. Kirkonkylän länsipuolella alue ulottui Lossin seudulle ja rajoittui Pieni-Luomperoisen länsipuolella Heramäen ja pohjoispuolella Hämeenniemen asutusalueeseen. Idässä tarkastelualue jatkuu Summasjärven länsirannalle, pohjoisessa alue ulottuu Viitasaarentien pohjoispuolelle ja Kannonkoskentien varteen kolmisen kilometriä Viitasaarentieristeyksestä pohjoiseen. Idässä alue rajautuu Heramäen itäpuolelle, valtatie 13:sta ja ulottuu Kolkanniemen suunnassa Majalahteen. Etelässä alueen rajoina ovat Saarijärven ranta, josta alue jatkuu Myllykosken rannasta Kusiaismäen eteläpuolelta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen pohjoispuolelle. Alue on länsiosaltaan pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaista, jossa Tarvaalan suunnalla asutus on pääosin jälleenrakennuskaudella syntyneitä asutustiloja ja Kusiaismäen alarinteen asutustontteja. Summasjärven suuntaan aukeaa Uuraisille johtavan maantien varrelta hienoja näkymiä ja maisemallisesti alueen rannan tuntumassa sijaitsevat pellot ovat arvokkaita. Asutustonttien alueella uudempi rakentaminen on hajottanut alueen jälleenrakennuskauden ilmettä. Tarvaalan jälleenrakennuskauden asutuksen pohjoispuolelle on sijoittunut teollisuutta lähelle rautatietä ja valtatietä. Summasjärven pohjoispuolen ja valtatie 13 rajoittamalla alueella on vanhaa talonpoikaista asutusta ja runsaasti itsenäistyneitä entisiä torppia. Asutus alueella sijaitsee pääosin yksinäistaloina omien viljelysten yhteydessä. Suolahti-Haapajärvi rautatien rakentaminen Saarijärven läpi toi uutta asutusta alueelle. Rautatien rakentajia majoitettiin ja muonitettiin lähiseutujen taloissa. Asema ja ratavartijantupa rakennettiin Linnan kyläkeskuksen kohdille ja rakennusten pihapiirit sijaitsevat erillään muusta asutuksesta keskellä metsää. Pieni-Lumperoisen koillisrannalla Heikkilänmutkan alueella on yhtenäistä, rantaan näkymiä avaavaa viljelymaisemaa. Alue on osa maakunnallisesti arvokasta Rahkolan maisema-aluetta, joka lännessä jatkuu Pyhäjärven rannoille saakka. Pieni-Lumperoisen luoteisosassa on säilynyt yksi maatilan pihapiiri. Muutoin alueella on asutusta 1950-luvulta 1980-luvulle. Poikkeuksena on jokunen vanhempi ja uudempi yksittäinen rakennus. Husu-ahon alue on yhtenäinen luvun rakennustyyliä edustava alue. Mäntylän pihapiirin läheisyyteen on rakentunut 1970-luvulta alkaen maisemassa Pieni-Lumperoisen yli näkyvä kerrostaloalue. Hämeenniemen asutus on pääosin peräsin 1950-luvulta. Tarkastelualueen pohjoisosassa on ilmeisesti luvun kuluessa rakentuneet Mustikkakorven ja Härkälähteen asuinalueet. Pieni-Lumperoisen ja Herajärven välisellä alueella Saarijärven keskustan tuntumassa on säilynyt yhden Saarijärven suuren kantatilan päärakennus. Sen pohjoispuolella Heramäessä on jälleenrakennuskauden asutusta sekä ajan lisääntyneestä julkisesta rakentamisesta kertova terveyskeskus-sairaala. Pieni- Lumperoisen puolella aluetta on asutusta 1950-luvulta, 1960-luvulta ja viime vuosikymmeniltä. Valtatie 13 kulkee keskustasta Herajärven pohjoisrantaa pitkin länteen. Lionsclubi LC Saarijärvi istutti valtatien varrelle Herajärven rannalle hopeapajukujan. Vuosikymmenien jälkeen maamerkiksi muodostunutta kujaa on osittain korvattu tervalepillä niin ikään Lionsien toimesta.

10 Herajärven etelärannalla Saarijärven keskustan tuntumassa on mm. Peltoniemen, eli Saarijärven museon monipuolista rakennuskantaa sisältävä alue sekä Saarijärven funktionalistinen paloasema. Lähellä paloasemaa Herajärven rannassa sijaitsee suuri rapattu jälleenrakennuskauden talo koivujen ympäröimässä pihassa. Sitä ei tietojen puutteen vuoksi ole luetteloitu tietokantaan. Saarijärven pohjoisrannalla on Mannilan luvun asuinalue, jonka juuria edustaa päiväkotina toimiva entisessä kantatilan päärakennus. Saarijärven rannalla tarkastelualueella on Matoniemen ja Honkaharjun huvilat, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta keskustan tarkistusinventoinnissa. Pentinniemessä on ollut huvila, joka on purettu ja alueelle on rakentunut uusi omakotialue. Tarkastelualueen luoteisosassa, lossin alueen länsipuolella on Karhilan kantatilan pihapiiri. Sen pellot ovat ulottuneet Saarijärven rantaan mahdollistaen näkymiä Koiralammentieltä Saarijärvelle, mutta 2000-luvun kuluessa pelloille on rakentunut uusi asuinalue. Saarijärven itärannalla on Hietalahdessa luvuilla rakentunutta teollisuutta ja Kusiaismäen länsirinteessä asutusta joista osa on muodostunut asutustoiminnan tuloksena jälleenrakennuskaudella. Osa on uudempaa asutusta 1980-luvulta. Pieni-Lumperoisen etelärannalla aseman lähellä on historiallisen ajan muinisjäännöksenä Lumperon vallihaudat ja rautatien rakentamiseen liittyvä Lumperon alue. Vanhan maantien varrella Pieni-Lumperoisen etelärannan rakennuskannasta pääosa on peräisin 1950-luvulta. Joukossa on asutusta, kyläkauppa ja toiminnassa oleva tanssilava. Alueella on ainoa tarkastelualueella oleva maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kohde, Pajuniemi. Asuinalueiden kehittämisessä rakennetun kulttuuriympäristön kannalta on tukea olemassa olevaa rakennetta tulevan rakennuskannan sijoittelussa ja noudattaa olemassa olevan rakennuskannan massaa. Kooltaan ja hahmoltaan suuresti poikkeavat rakennukset rikkovat yhtenäisen alueen ilmettä. Maisemallisesti herkkiä kohtia tarkastelualueella ovat jo mainitut näkymiä avaavat viljelymaisemat Tarvaalan maisema-alueen pohjoispäässä ja Rahkolan maisema-alueen luoteispäässä lähellä Heikkilänmutkaa sekä Saarijärven pohjoisrannalla Karhilan alueella. Lisäksi Pieni-Lumperoisen rantarakentamisessa tulisi miettiä rakennusten mittakaavaa. Näkymä Karhilan eteläpuolelta luoteeseen

11 Saarijärven tarkastelualue, ei keskusta ja asema-alue.

12 SAARIJÄRVEN ALUEET JA KOHTEET KOHDELUETTELO: 1. Peltoniemi, alue 1.1. Peltoniemi, Koskelinin talon 1800-luvun pihapiiri 1.2. Peltoniemi, Saarijärven museo 1.3. Peltoniemi, Toivi Järvisen koti 2. Onnela 3. Paloasema 4. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna 5. Mannilan alue 5.1. Mannilan päiväkoti 5.2. Saarijärven Helluntaiseurakunnan rukoushuone 6. Vanha Juhola 7. Juhola 8. Karhila 9. Huipunniemi 10. Herala 11. Heramäen ja Autiolahden alue Ensola Saarijärven Vapaakirkko Sairaala-terveyskeskus 12. Lahdenperä 13. Mäntylän kerrostalot 14. Hämeenniemen asutus Purola 15. Hietalahden teollisuus 16. Kunniavuoren asutus 17. Lumperon vallihaudat 18. Lumperon alue 19. Pajuniemi 20. Kukonhiekan alue Kukonhiekan tanssilava 21. Kusiasmäen hiihtokeskus ja Paavon rinteet, alue 22. Nurmela 23. Tarvaalan jälleenrakennuskauden asutus, alue Einola Koivuranta 24. Kolsa 25. Linnan asema-alue

13 Tarkastelualueen länsiosaa.

14 Tarkastelualueen itäosaa.

15 KOHDEKUVAUKSET 1. Peltoniemi, alue Peltoniemen alue sijaitsee aivan Saarijärven keskustarakenteen länsipuolella Herajärven etelärannalla. Alueen erottaa keskustasta Saarijärven ja Herajärven kapea kannas, jota pitkin kulki alueen eteläpuolelta vanha maantie kohti Kokkolaa. Nimismies Karl Konstantin Koskelin osti Mannilan tilan vuokratontille rakennetun Peltoniemen rovasti David Rosxhierin perillisiltä vuonna 1861 ja rakennutti tontille puisen asuinrakennuksen. Peltoniemen alue siirtyi 1950-luvun lopussa Mannilan tyttären Toivi Järvisen omistukseen. Roschierin rakentaman asuinrakennuksen paikalle hän rakennutti vuonna 1961 uuden tiilisen asuinrakennuksen. Toivi Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 1982, Peltoniemi siirtyi rouva Järvisen testamentin mukaan perustetun Saarijärven Mannilan taidesäätiön omistukseen. Testamentin mukaisesti vuonna 1986 perustettiin Saarijärven museo ja vuonna 1989 Peltoniemeen valmistui uusi kivirakenteinen museorakennus. Parkkipaikan vaiheilla sijainnut Rauhalan rakennusryhmä purettiin rakentamisen tieltä. Peltoniemen alueeseen kuuluvat luvulla rakennettu puinen asuinrakennus, kaksi luvun aittarakennusta, 1960-luvun arkkitehtuuria edustava tiilinen asuinrakennus, vuonna luvun jälkipuoliskon julkista rakentamista edustava museorakennus sekä rannassa sauna ja pieni yksinäisaitta. Rakennustaiteellisten arvojen lisäksi rakennuksilla on museokäytön mukanaan tuomaa kulttuurihistoriallista arvoa sekä maisemallista arvoa Paavontielle näkyvänä kerroksellisena kokonaisuutena.

16 Peltoniemi, Saarijärven museo Peltoniemi, Koskelinin talon 1800-luvun pihapiiri Nimismies Karl Konstantin Koskelin osti Mannilan tilan vuokratontille rakennetun Peltoniemen rovasti David Roschierin perillisiltä vuonna 1861 ja rakennutti tontille puisen asuinrakennuksen. Kulmittaiset aittarivit on rakennettu 1800-luvun kuluessa. Peltoniemen alue siityi 1950-luvun lopussa Mannilan tyttären Toivi Järvisen omistukseen. Toivi Järvinen on korjannut Peltoniemen puista asuinrakennusta luvuilla. Peltoniemen asuinrakennuksissa asui tuolloin vuokralaisia. Toivi Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 1982, Peltoniemi siityi rouva Järvisen testamentin mukaan perustetun Saarijärven Mannilan taidesäätiön omistukseen. Saarijärven museon pihapiiriin kuuluva entinen Koskelinin asuinrakennus muodostaa aittarivien kanssa puolisuljetun neliöpihan lähelle Herajärven etelärantaa. Asuinrakennus sijoittuu pihan etelälaidalle ja aitat rajaavat sitä pohjois- ja länsipuolelta. Hirsipintaisen asuinrakennuksen ikkunoiden vuorilaudoituksessa on uusklassismin tyylipiirteitä ja avokuistin koristeluissa on nähtävissä sveitsiläistyylin vaikutusta. Aittarivit on koottu yhdistämällä hirsikehikoita lautarakenteisilla osilla toisiinsa. Peltoniemen Koskelinin talon rakennukset muodostavat 1800-luvun yhtenäisen pihapiirin. Herajärven rannalla museon pihapiirissä ne muodostavat myös maisemallisen kiintopisteen ja kertovat museoalueen historiasta.

17 1.2. Peltoniemi, Saarijärven museo Toivi Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 1982, Peltoniemi siityi rouva Järvisen testamentin mukaan perustetun Saarijärven Mannilan taidesäätiön omistukseen. Säätiö on merkitty rekisteriin vuonna Säätiön sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Saarijärven ja lähialueiden taiteilijoiden taiteen ja alueen kulttuurin vaaliminen sekä yleisen mielenkiinnon vireillä pitäminen sitä kohtaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö rakennuttaa museorakennuksen testamentatulle tontille, sijoittaa rakennukseen taideteokset ja ylläpitää näitä yleisön nähtävinä. Säätiö myös kerää ja tallettaa Saarijärven kuvataiteilijoiden teoksia. Vuonna 1986 perustettiin Saarijärven museo. Seuraavana vuonna valmistuivat arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo tekemät piirustukset museorakennusta varten. Peltoniemeen valmistui uusi kivirakenteinen museorakennus vuonna Parkkipaikan vaiheilla sijainnut Rauhalan rakennusryhmä purettiin rakentamisen tieltä luvun jälkipuoliskon julkista rakentamista edustavassa rakennuksessa on luvulle ominaisia postmodernismin vaikutteita. Rakennustaiteellisen arvon lisäksi rakennuskella on käyttötarkoituksensa mukanaan tuomaa kulttuurihistoriallista arvoa sekä maisemallista arvoa tärkeänä osana Paavontielle näkyvää Saarijärven museon alueelta Peltoniemi, Toivi Järvisen koti Peltoniemen alue siirtyi 1950-luvun lopussa Mannilan tyttären Toivi Järvisen omistukseen. Hän purki pihasta Roschierin rakentaman asuirakennuksen. So oli jo 1930-luvulla huonokuntoinen ja sen vuoksi käyttämätön. Toivi Järvinen rakennutti samalle paikalle vuonna 1961 uuden tiilisen asuinrakennuksen arkkitehti Laila Niemiojan suunnitelmien mukaan. Valkoinen satulakattoinen rakennus sijaitsee Herajärven etelärannalla Saarijärven museon alueella Rakennuksen pitkät seinäpinnat, joissa on nauhaikkunoiksi ryhmitellyt aukot on vuorattu tumman ruskealla lomalaudoituksella ja katokset on toteutettu varsinaisen katon alle. Asuinrakennus on yhdistetty valkoisella pergolalla autotallirakennukseen, joka noudattelee asuinrakennuksen arkkitehtuuria. Toivi Järvisen kuoleman jälkeen vuonna 1982, Peltoniemi siityi rouva Järvisen testamenti mukaan perustetun Saarijärven Mannilan taidesäätiön omistukseen. Säätiön sääntöjen mukaisesti perustettiin Saarijärven museo vuonna 1986 ja vuonna 1989 Peltoniemeen valmistui uusi kivirakenteinen museorakennus. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi varsinaisen museorakennus 1980-luvun lopusta, 1800-luvun asuinpiha sekä museorakennuksen koillispuolella rannassa vanha sauna ja yksinäisaitta. Peltoniemen Toivi Järvisen koti on edustaa 1960-luvun alun asuinrakentamista. Sillä on rakennustaiteellisen arvon lisäksi arvoa Saarijärven museon historiassa ja se on myös osa Paavontielle näkyvää Saarijärven museon aluetta.

18 2. Onnela Onnelan pihapiiri sijaitsee Saarijärven museon eli Peltoniemen ja paloaseman välissä Herajärventien varrella. Pitkässa keltaiseksi maalatussa päärakennuksessa 1920-luvun klassismin piirteitä. Onnelan paloaseman puoleinen talousrakennus toistaa päärakennuksen muotokieltä Museon puolella pihaa on uusi autokatos. Todennäköisesti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettu rakennus on toiminut mm. metsäliiton toimistona. Paloaseman ja museoalueen välissä se tuo alueen rakennuskantaan kerroksellisuutta. Rakennus on säilyttänyt hyvin aikakautensa tyylipiirteet. 3. Paloasema Saarijärven paloasema sijaitsee Herajärven tien varrella Saarijärven keskustan länsipuolella. Saarijärven Auto rakensi vuosina puisen korjaamorakennuksen. Sen kanssa kulmittain rakennettiin 1950-luvun ensimmäisinä vuosina funktionalismin tyylipiirteitä sisältävä kolmekerroksinen tiilinen korjaamorakennus. Rakennuksen suunnittelussa oli mukana Essohuoltamoketju ja luvulta lähtien rakennuksessa toimi korjaamon lisäksi myös huoltamo ja bensiinin myynti. Saarijärven kunta osti rakennuksen vuonna 1969 ja se remontoitiin paloasemaksi vuonna Puurakenteinen letkutorni rakennettiin vuonna 1972 ja vuonna 1986 rakennettiin autotallisiipi. Paloasemaa on laajennettu jälleen viime vuosina uudella autotallisiivellä. Paloaseman vanha osa edustaa 1950-luvun funktionalistista huoltoasema-arkkitehtuuria. Vastaavan kaltaisia pyöristetyillä kulmilla varustettuja kivirakenteisia huoltoasemia on rakennettu ympäri Suomea. Myöhemmät muutokset ja laajennukset sulautuvat paikallisella tasolla rakennushistoriallisesti arvokkaan rakennuksen alkuperäiseen arkkitehtuuriin.

19 4. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna Vuosina tuli ortodoksista väestöä Saarijärvelle Karjalan pitäjistä siirtoväkenä. Aluksi omaa uskontoa harjoitettiin kodeissa. Vuonna 1950 Sortavalan ortodoksinen seurakunta siirtyi Jyväskylään. Siitä tuli myös Saarijärven ortodoksien keskuspaikka. Aluksi palveluksia pidettiin Saarijärvellä Lanneveden kansakoululla, kodeissa ja vanhalla kansakoululla. Myöhemmin palveluksia pidettiin Evankelisluterilaisen seurakunnan tiloissa. Oman tsasounan suunnittelu aloitettiin 1987 ja se valmistui Tsasounan vaikutuspiiriin kuuluvat myös Pylkönmäen ja Kannonkosken ortodoksit. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna sijaitsee Mannilan männikössä. Paavontien vastakkaisella puolella on Saarijärven museon alue. Pyöröhirsisen tsasounan esikuva on saatu Äänisniemeltä, Lelik-Ozeran kylästä Kizin saarelle siirretystä tsasounasta. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna edustaa perinteistä karjalaisortodoksista tsasouna-arkkitehtuuria. Rakennus on nuoresta iästään huolimatta paikallisella tasolla kulttuurihistoriallisesti arvokas esimerkki Keski-Suomessa harvinaisesta rakennustyypistä. 5. Mannilan alue Mannilan asuinalue sijaitsee Saarijärven keskustan länsipuolella Saarijärven pohjoisrannalla. Mannila on yksi vanhimpia Saarijärvein kantatiloista luvulta 1930-luvulle tilaa omisti kunnalliselämässäkin vaikuttanut August Mannila. August Mannilan pojan poika Matti Mannila myi tilakeskuksen ympäröivine maineen Saarijärven kaupungille ja Mannilan asuntoalue kaavoitettiin 1960-luvulla. Mannilan asuinalueen rakennuskanta koostuu pääosin loivalla satulakatolla katetuista matalista omakoti- ja rivitaloista. Sistuslammen vierellä on Saarijärven ensimmäinen rivitalo, Velkaperän veturi 1960-luvun loppupuolelta. Mannilan aikaisesta pihapiiristä on jäljellä päiväkotikäytössä oleva päärakennus ja pihaa idän puolelta rajaava pitkä aittarakennus. Mannilan alueella on maisemallista arvoa 1960-luvulla kaavoitettuna ja ja 1970-luvulla rakennettuna, ilmeeltään ja rakennuskannaltaan yhtenäisenä asuinalueena. Alueen rakennuskannasta valtaosa on säilyttänyt rakennusaikaiset tyylipiirteensä, mikä tuo alueelle myös rakennushistoriallista arvoa. Alueella on lisäksi paikallishistoriallista arvoa Mannilan tila entisinä maina tilan entisen päärakennuksen palvellessa alueen päiväkotina. Mannilan päärakennuksella on paikallishistoriallisen arvon lisäksi rakennustaiteellista arvoa rakennusaikaiset tyylipiirteensä hyvin säilyttäneenä kertaustyylien aikaan rakennettuna suurena maatilan päärakennuksena. Vanha päärakennus ja aitta antavat Mannilan 1960-luvun asuinalueelle kytköksen alueen historiaan.

20 5.1. Mannilan päiväkoti Mannilan tila on syntynyt kun Kantalan kantatila halottiin kahtia vuonna Tila on siten yksi vanhimpia Saarijärven kantatiloista. Vuodesta 1887 lähtien Mannilan taloa omistivat August ja Selma Mannila. August Mannila toimi lukuisissa kunnallisissa luottamustehtävissä ja Mannilan tila oli maatalouden alalla edelläkävijä Saarijärvellä. Mannilan nykyisen päärakennuksen rakennutti August Mannila 1880-luvulla. Mannilan muissa rakennuksissa on ollut mm vuokrattavia asuntoja ja kestikievari 1930-luvulle saakka. August Mannilan kuoleman jälkeen (1934) tilaa omisti perikunta ja tilan rakennukset rapistuivat ja maa jäi hoitamatta. Matti Mannila myi tilan rakennuksineen Saarijärven kaupungille. Mannilan asuntoalue kaavoitettiin 1960-luvulla alueelle, joka alkoi Lossin seudulta. Saarijärven männikköinen rinne rantaan jäi pääasiassa virkistyskäyttöön. Mannilan päiväkodin pihapiiri sijaitsee Saarijärven keskustan länsipuolella Mannilan asutusalueen kaakkoisosassa. Mannilan aikaisesta pihapiiristä on jäljellä päiväkotikäytössä oleva päärakennus ja pihaa idän puolelta rajaava varastokäytössä oleva pitkä aittarakennus, sekä puutarhassa olevaa vanhaa puustoa. Mannilan pihapiirillä on paikallishistoriallisen arvon lisäksi rakennustaiteellista arvoa. Suuri kertaustyylien aikana rakennettu maatilan päärakennus on säilyttänyt hyvin rakennusaikaiset tyylipiirteensä. Maisemallisesti kauniilla ja herkällä paikalla Saarijärven läheisyydessä sijaitseva Mannilan hyvin säilynyt päärakennus ja antaa Mannilan 1960-luvun asuinalueelle kytköksen alueen historiaan Saarijärven Helluntaiseurakunnan rukoushuone Helluntaiherätys syntyi Los Angelesissa Suomeen liike siirtyi norjalaisen metodistipappi Thomas Ball Barrattin välityksellä. Suomen helluntailiikkeen isähahmoksi nousi Kotimaa-lehden päätoimittajana toiminut Pietari Brofelt (Juhani Ahon veli). Hän alkoi julkaista Toivon tähtilehteä, ja vuosina helluntaiherätys levisi kautta maan. Saarijärvelle liike tuli jo vuonna Mahlun Siion-seurakunta perustettiin vuonna 1936 ja se perusti Pylkönäelle jopa oman hautausmaan. Saarijärven helluntaiseurakunta perustettiin 1972 ja Mahlun seurakunta liittyi siihen vuonna Saarijärven Helluntaiseurakunnan rukoushuone sijaitsee Mannilan omakotialueella. Hahmoltaan vuonna 1980 rakennettu rakennus muistuttaa suurta loivasatulakattoista omakotitaloa. Rakennustaiteellisesti vaatimattomalla rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa paikallisella tasolla.

21 6. Vanha Juhola Vanha Juholan pihapiiri sijaitsee rinteessä lähellä Herajärven länsirantaa. Ympärillä on eriikäisiä omakotitaloja sekä Juholan tilan pihapiiri. Vanha Juhola on Mannilan entinen torppa, joka lienee perustettu 1800-luvulla. Kun Mannilan tytär Suoma Palmqvist tuli takaisin Saarijärvelle, muutti hän Vanha Juholaan, jota alettiin kutsua Suomanrinteeksi. Tuolloin rakennusta myös laajennettiin pihan puolelle. Nykyisin osa rakennuksesta on taidekehystämönä ja osa asuinkäytössä luvun ja myöhemmät remontit lienevät hävittäneet osan päärakennuksen alkuperäisistä tai 1920-luvun klassismia edustaneista tyylipiirteistä. Päärakennuksen lisäksi Vanhan Juholan pihapiirissä on 1920-luvun klassismia edustavat talousrakennukset. Vajarakennuksessa on 4-ruutuiset ikkunat ja kaariaukolla sisäänvedetty sisäänkäynti. Hirsisen pihasaunan ja aittavajan etukatosten kannatinpilarit ovat muotoillut. 7. Juhola Juholan pihapiiri sijaitsee Herajärven länsirannalla lähellä järveä. Sen länsi- ja eteläpuolella on Mannilan asuinalueen omakotitaloja. ja pohjoisessa metsää luvulla peruskorjattu asuinrakennus lienee siirretty muualta nykyiselle paikalleen. Rakennuksessa on asunut kiertokoulun opettaja Ida Järvinen. Asuinrakennusta vastapäätä on sementtitiilinen navettarakennus ja lännestä pihaa rajaa kaksi vajarakennusta. Vanhan nurkkakiville perustetun otsa-aitan hirsien päät on veistetty kuusikulmaisiksi. Rannassa oleva hirsinen saunarakennus on osittain romahtanut.

22 8. Karhila Karhilan tilakeskus sijaitsee Saarijärven keskustasta Mannilan kautta Kolkanlahdelle johtavan Koiralammentien varressa. Karhilan tila on halottu Kantalasta vuonna Tilan aluksi paritupatyyppinen päärakennus siirrettiin vuonna vanhan maantien laidasta vuonna 1912 nykyiselle paikalleen ja rakennuksen pohjamuotoa muutettiin. Päärakennusta on muutettu ja laajennettu ja 1980-luvuilla. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on pitkä luhtiaittarakennus, hirsinen navetta ja peltinen konehalli. Aikaisemmin pihapiiriä ympäröi etelästä pohjoiseen Saarijärven puolelta tilan omat pellot, jolloin pihapiiri puoliavoin, mies- ja karjapihaan jaoteltu pihapiiri on ollut maisemassa erittäin näkyvä luvun jälkipuoliskolla pelloille on rakennettu uusia omakotitaloja. Karhola erottuu kuitenkin edelleen maisemassa rakennuskantansa ja pihapiirin vanhan puuston ansiosta. Pihapiirin rakennukset ovat muutoksissa osittain menettäneet alkuperäisiä tyylipiirteitään, mutta edustavat edelleen talonpoikaista rakentamistapaa. Uuden asutuksen levitessä Karhilan lähialueille, pihapiirin paikallinen merkitys maisemassa ja alueen historiassa korostuu. 9. Huipunniemi Huipunniemi sijaitsee Herajärven pohjoisrannalla lähellä Kokkolaan johtavaa valtatietä. Rannassa kulkevaa tietä reunustaa koivukuja ja rannassa suuret männyt. Pihapiirissä on jugendhenkisen asuinrakennuksen lisäksi perinteisesti rantaviivassa sijaitseva sauna, aitta sekä talousrakennus. Pihapiirin rakennukset muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Huipunniemen rakennuttaja oli kotimaahan palannut amerikansiirtolainen Vihtori Nyfeld. Hän otti vuosina rakennettuun mansardikattoiseen huvilamaiseen omakotitaloon vaikutteita entisestä asuinmaastaan. Huipunniemen asuinrakennus edustaa harvinaista amerikasta vaikutteita saanutta rakennustyyliä. Jugendin vaikutteita sisältävä rakennus on paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokas.

23 10. Herala Heralan entisen maalaistalon pihapiiri sijaitsee lähellä Herajärveä valtatie 13 ja junaradan pohjoispuolella. Heralan tila on halottu Nyystölän kantatilasta vuonna Se on aikanaan ollut Saarijärven suurimpia tiloja. Viimeiseksi Heralaa omistivat aikuisiksi eläneet tyttäret Katri, Aune ja Beda Herala. Viimeinen sisaruksista lahjoitti omaisuutensa sisarusten nimeä kantavalle säätiölle, jonka tehtävänä on huolehtia Heralan tilan rakennusten ja pihapiirin säilymisestä ja siellä olevista taideteoksista (pääasiassa Aune Herala). Säätiön tehtäviin kuuluu myös nuorten saarijärveläistaiteilijoiden tukeminen. Heralan talonpoikaista rakentamistapaa edustava pitkä päärakennus on valmistunut vuonna Kertaustyylien aikana rakennetussa paikallisesti rakennushistoriallisesti arvokkaassa päärakennuksessa on nähtävissä klassistisia piirteitä. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi 1930-luvulla puretun tallin hirsistä tehty aitta, vajarakennus sekä 1950-luvulla rakennettu sauna. Heralan tilalla on pidetty vuosina kestikievaria. Heralalla on lisäksi paikallisesti huomattavaa kulttuurihistoriallista merkitystä taiteilijakotina. 11. Heramäen ja Autiolahden alue Kirkonkylän asemakaavan laati Salme Setälä 1950-luvun alussa. Kaava-alue rajoittui Pieni- Luomperoisen länsipuolella Heramäen asutusalueeseen. Autionlahden alue kaavoitettiin pienja teollisuustonteiksi. Kaavan laatimisen aikoihin Heramäen rinteeseen rakennettiin vuonna 1954 valmistunut sairaala-terveyskeskus ja Autionlahden puolelle Enso-Gutzeitin toimitila ja piirityönjohtajan ja -puutarhurin asunto. Sairaalan lisäksi Heramäen rinteeseen rakentui ilmeeltään yhtenäisesti jälleenrakennuskauden asutusta, jota täydentävät massaltaan poikkeavat uudemmat lukujen talot. Kannonkoskentien itäpuolella jälleenrakennuskauden yhtenäinen asutus painottuu Värjärintien varrelle, jossa on useita hyvin rakennusaikansa tyylipiirteet säilyttäneitä omarantaisille tonteille rakennettuja omakotitaloja. Pajamäentien varren rakennuskanta on pääosin luvulla rakennettua matalampaa omakotiasutusta. Pajamäentien ja Kannonkoskentien risteykseen rakennettiin 1963 Saarijärven Vapaakirkon rakennus, joka korvattiin uudella palon jälkeen Alueen eteläpuolella on uutta omakoti- ja rivitalorakentamista. Heramäen ja Autionlahden alue kuvastaa yhteiskunnan yleistä rakennemuutosta ja paikkakunnan kehitystä. Heramäentien ja Värjärintien asutus sekä Sairaalaterveyskeskusrakennuksen vanha osa edustavat hyvin tyylipiirteensä säilyttänyttä 1950-luvun omakoti- ja julkista rakentamista. Alueella on paikallisen tason historiallisia ja rakennushistoriallisia arvoja.

24 11.1. Ensola Ensola on rakennettu Enso Gutseit Oy:n toimitiloiksi sekä asuinrakennukseksi 1950-luvun vaihteen tienoilla. Rakennus siirtyi yksityiseen asuinkäyttöön 1980-luvun alussa, jolloin se peruskorjattiin. Entinen Enso-Guzeitin toimitila sijaitsee näkyvällä paikalla Kannonkoskelle johtavan tien varrella ja Pieni-Lumperoisen Autionlahden rannalla Terveyskeskuksen läheisyydessä. Ensola pihapiirissä on vuonna 2005 rakennettu rantasauna. Lähellä, Autionlahden rannalla sekä läheisillä asutusalueilla on muutakin jälleenrakennuskauden asutusta. Heramäen ja Autionlahden alue on rakentunut voimakkaasti 1950-luvulla. Enso-Gutzeitin toimitila lienee yhteyttä luvulla laadittuun kaavaan. Maisemallisesti näkyvällä paikalla sijaitseva rakennus edustaa tyylillisesti 1950-luvun romantisoitua jälkifunktonalismia Saarijärven Vapaakirkko Saarijärvellä oli vapaakirkollisuutta jo 1910-luvulla, aluksi Hännilän Pajupurolla. Tuolloin pidettiin yhteisiä kokouksia helluntailaisten kanssa. Herätys levisi ja ensimmäiset uskovat kastettiin 1920-luvulla. Vapaaseurakunta kokoontui kodeissa ja isommat kokoukset pidettiin kouluilla. Saarijärven vapaaseurakunta on perustettu Saarijärven vapaaseurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui syksyllä Vapaakirkkoa laajennettiin ja rakennus peruskorjattiin vuonna Kirkko paloi selvittämättömässä tuhopoltossa heinäkuussa Palaneen kirkon paikalle rakennettu uusi kirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa Kirkon suunnittelussa käytettiin hyödyksi vanhan kirkon peruskorjaussuunnitelmia. Vapaakirkko sijaitsee näkyvällä paikalla Kannonkosken tien varrella lähellä Terveyskeskusta ja Pieni-Lumperoista. Vapaakirkon läheisyydessä on eri ikäistä omakoti- ja rivitaloasutusta 1900-luvun jälkipuoliskolta. Tontilla kirkkorakennuksen pohjoispuolella on laaja parkkialue ja tontin etelälaidalla on pieni talousrakennus. Saarijärven Vapaakirkko edustaa hyvin rakennusaikansa niukkaeleistä ja selkeää arkkitehtuuria. Käyttötarkoituksesna perusteella rakennus on paikallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas.

25 11.3. Sairaala-terveyskeskus Saarijärvellä toimi sairaala vuodesta 1899 Sivulantiellä. Sairaalarakennuksen viereisessä rakennuksessa toimi synnytysosasto vuodesta 1934 alkaen. Jo vuodesta 1939 kunnassa suunniteltiin uuden sairaalan rakentamista. Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1949, että kunta rakentaa sairaalan Heralasta ostetulle tontille. Taloudellisista syistä sairaalarakennuksen rakennustyöt aloitettiin vasta vuonna 1953 ja rakennus vihittiin käyttöön elokuussa Rakennuksen länsipää oli kolmekerroksinen ja muu osa kaksikerroksinen. Vuosina sairaalaa peruskorjattiin ja rakennettiin matala laajennusosa vanhan luoteispuolelle. Vuonna 1986 valmistui Saarijärven kaupungin rakentama kaksikerroksinen laajennussiipi vanhan osan jatkoksi vanhainkodin sairasosaston tiloiksi. Saarijärven sairaala-terveyskeskus sijaitsee keskustan pohjoispuolella Kannonkoskelle johtavan tien länsipuolella Heramäen rinteessä. Sairaalan läheisyydessä on Heralan kulttuurihistoriallisesti arvokas pihapiiri ja ympärillä 1950-luvun alussa kaavoitettua asutusta, jonka rakennuskanta edustaa pääasiassa jälleenrakennuskauden arkkitehtuuria. Terveyskeskuksen vanha osa sijaitsee kompleksin kaakkoisosassa. Kolmekerroksinen satulakattoinen osa on roiskerapattu vaalean kellertäväksi ja matalampi kaksikerroksinen osa okrankeltaiseksi. Vanhan osan sokkelit on pinnoitettu liuskekivillä. Keltatiilipintaisina toteutetut laajennukset erotuvat selkeästi vanhasta rakennuksesta. Saarijärven sairaala-terveyskeskus on julkinen rakennus, joka liittyy paikkakunnan kehitykseen. Historiallisen arvon ohella jälleenrakennuskauden julkisten rakennusten arkkitehtuuria edustava vanha osa on säilyttänyt hyvin rakennusaikansa tyylipiirteet ja on paikallisella tasolla rakennustaiteellisesti arvokas. 12. Lahdenperä Lahdenperän pihapiiri sijaitsee Viitasaaren tien pohjoispuolella lähellä Kannonkoskelle johtavaa tietä. Ilolan tilan omistaja Gabrien Hytönen rakennutti pojilleen 1920-luvulla toisiaan muistuttavat talot Viitasaaren tien molemmin puolin, Akseli Hytöselle Lahdenperän vuonna 1921 ja Eino Hytöselle Mäntylän Lahdenperä on erotettu Ilolasta omaksi tilakseen 1930-luvulla Gabriel Hytösen kuoleman jälkeen. Nyt sisarustalo Mäntylän alueella on Mäntylän luvuilla rakentunut kerrostaloalue ja entisen asuinrakennuksen vaiheilla vuonna 1992 valmistunut päiväkoti. Lahdenperän laajaa puistomaista puutarhapihaa ympäröi Viitasaarentien pohjoispuolella vielä avoimet viljelymaat. Pihapiirissä on juged-ajan tyylipiirteitä sisältävä asuinrakennuksen lisäksi jäljellä maakellarit ja varastoaitta-liiterirakennus ruokakellolla. Lahdenperän pihapiirin rakennuskanta on säilyttänyt hyvin rakennusaikaiset tyylipiirteensä. Asuinrakennuksessa on havaittavissa ikkunoissa ja kattomuodossa jugendajan tyylipiirteitä. Paikallisella tasolla rakennushistoriallisesti arvokas pihapiiri on myös maisemallinen kiintopiste ja kertoo alueen historiasta. Viereisellä sivulla Lahdenperän päärakennus

26 13. Mäntylän kerrostalot Pieni-Lumperoisen Autionlahden koillisrannalla on kolmen lähdes samanlaisen luhtitalon rivi. Näitä täydentää vielä kerrostaloaluetta pohjoisesta rajaava lähes samanlainen, mutta matalampi asuinrakennus. Rakennukset sijaitsevat maisemallisesti arvokkaalla paikalla ja näkyvät niin valtatie 13:sta kuin Kannonkoskentiellekin. Ilolan tilan omistaja Gabrien Hytönen rakennutti pojilleen 1920-luvulla toisiaan muistuttavat talot Viitasaaren tien molemmin puolin, Akseli Hytöselle Lahdenperän vuonna 1921 ja Eino Hytöselle Mäntylän Mäntylä erotettiin Ilolasta omaksi tilakseen 1930-luvulla Gabriel Hytösen kuoleman jälkeen. Mäntylän kerrostalot on rakennettu Mäntylän tilan maille. Mäntylän alue kaavoitettiin ensimmäisen kerran jo 1950-luvun alussa. Luhtitalokokonaisuus on rakennettu vuosina Vanha päärakennus sijaitsi luhtitalojen sisäpihalla. Sen paikalle rakennettiin päiväkoti vuonna Mäntylän luhtitalot muodostavat rakennustaiteellisesti paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kuultovärjätyt parvekekaiteet tukevat rakennuksen aitoihin materiaaleihin, selkeään massaan ja julkisivun rytmitykseen tukeutuvaa arkkitehtuuria. Luhtitalot sijaitsevat maisemallisesti arvokkaalla paikalla Pieni- Lumperoisen rannalla. Ne muodostavat modernin arkkitehtuurin kiintopisteen valtatie 13 varrelle vastapainoksi luonnolle ja vanhemmalle rakennetulle kulttuuriympäristölle.

27 14. Hämeenniemen asutus Hämeenniemen asutusalue sijaitsee Pieni-Lumperoisen pohjoisrannalla. Alueen luoteispuolella ovat Mäntylän luhti- ja kerrostalot sekä rivitaloja. Pohjoispuolella on Husu-ahon matalia, pääasiassa yksikerroksisia omakoti-ja rivitaloja sisältävä asuinalue. Ilolan tilan omistaja Gabrien Hytönen rakennutti pojilleen 1920-luvulla talot Viitasaaren tien molemmin puolin, Akseli Hytöselle Lahdenperän vuonna 1921 ja Eino Hytöselle Mäntylän Mäntylä erotettiin Ilolasta omaksi tilakseen 1930-luvulla Gabriel Hytösen kuoleman jälkeen. Hämeenniemen asutus on rakentunut entisille Mäntylän tilan maille. Hämeenniemen alueelle tehtiin maankäytön suunnitelma luvun alussa. Aikaisempaa asutusta alueella oli ainakin jo raunioitunut maalaistalon pihapiiri, pieni torppa tai mäkitupa, Hämeenniementien varren huvila ja Purola luvulta. Ilmeisesti 1950-luvulla Hämeenniementien varrelle syntyi yhtenäinen jälleenrakennuskauden omakotitalojen rivistö. Alueelle on rakennettu viime vuosikymmeninä joitakin massaltaan poikkeavia omakotitaloja. Maisemallisesti herkälle Hämeenniemeen asutusalueelle on ominaista rantarakentamisen pienimittakaavaisuus, herkkänä vastapainona Mäntylän luhtitaloille. Rannan pihapiireihin kuuluu lähes poikkeuksetta 1 1/2 kerroksinen asuinrakennus, mahdollinen talousrakennus sekä rantasauna. Mittakaava ja alueen rakeisuus ovat tärkeitä alueen kehittämiselle. Alueen historian huomioiminen vanhojen rakennusten tai niiden jäänteiden muodossa asuinalueiden laajentamisen yhteydessä tuo lisäarvoa alueelle Purola Purolan sijaitsee Hämeenniementien loppupäässä Pienen Lumperoisen pohjoisrannalla. Läheisyydessä on jälleenrakennuskauden asutusta sekä uudempia omakotitaloja. Purola on toinen Hämeeniementien vanhoista rakennuspaikoista. Se on lohkottu Mäntylän tilasta luvulla. Purolan rakensi Sulo Puro ja myöhemmin siinä asui Olavi Puro luvulla rakennuksen harjan suuntaa on vaihdettu perinteisestä rakentamisesta poiketen niin, että harja on nyt rannan vastainen. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi rantasauna 1970-luvulta ja autotalli. Autotallin kattovasat ovat entisen yleisen saunan kattovasat. Rakennus on mukana esimerkkinä Hämeenniemen rantarakentamisen kehittymisestä

28 15. Hietalahden teollisuus Hietalahden teollisuusalue sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Saarijärven itärannalla Saarijärven keskustan itäpuolella. Liikenneolojen kehitys edellytti taajama-alueen kaavoitusta. Kirkonkylän asemakaavan laati Salme Setälä 1950-luvun alussa. Hietalahden alue kaavoitettiin pien- ja teollisuustonteiksi. Vuonna 1956 Väinö Rautiainen aloitti isänsä pihaan rakennetussa rakennuksessa lämpöpatterituotannon. Jo seuraavana vuonna aloitettiin teollisuusrakennuksen rakentaminen Hietalahden alueelle. Saarijärven teollisuuden alkuunpanija laajensi toimintaansa muoviputkiin, lämmityskattiloihin, kirjapainoalalle ja jopa kauppa-alalle. Lämpökattiloita valmistaa nykyään Ariterm Oy, Saarijärvellä ollut muoviputkituotanto siirtyi Uponor Oy:lle, kirjapaino toimii Saarijärven Offset Oy ja kauppa jatkoi toimintaansa uuden omistajan johdolla toisella nimellä. Saarijärvellä oli Hirvosen suku, joka valmisti suksia kolmen sukupolven ajan. Suksitehdas rakennutti tehdasrakennuksen Rautiaisen tontin eteläpuolelle todennäköisesti 1960-luvulla. Hietalahden teollisuusalue on ensimmäinen Saarijärvellä teollisuuden käyttöön kaavoitettu alue. Alueen rakennuskanta edustaa Saarijärven vanhinta teollisuusrakentamista ja monialaisen teollisuusryppään alkua paikkakunnalla. Hietalahden teollisuus on paikallisella tasolla historiallisesti arvokas. 16. Kunniavuoren asutus Jatkosodan jälkeen, maanhankintalain nojalla, Saarijärven itärannalle Hietalahden alueelle muodostettiin tonttialue, samoin Saarijärven keskustan viereen Mansikkaniemeen. Uudet tonttialueet vahvistivat kirkonkylän reuna-alueiden asutusta ja palveluiden kysyntää. Liikenneolojen kehitys edellytti taajama-alueen kaavoitusta. Kirkonkylän asemakaavan laati Salme Setälä 1950-luvun alussa. Hietalahden alue kaavoitettiin pien- ja teollisuustonteiksi. Hietalahden ja Kunniavuoren alueella jälleenrakennuskauden asutus keskittyy Myllymäentien itäpuolelle Kunniavuoren rinteeseen sekä Kunniavuorentien ja Pajulammentien läheisyyteen. Jälleenrakennuskauden alueita on myöhemmin tiivistetty uudemmalla rakennuskannalla. Jälleenrakennuskauden asutus on yhtenäisintä Kunniavuorentien ja Pajulammentien alueilla. Alueen eteläosa, Kusiaismäentien ja Hovitien seudut ovat rakentuneet myöhemmin, todennäköisesti lukujen kuluessa. Tämän eteläosan loivilla satulakatoilla varustetut yksikerroksiset asuinrakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

29 Lumperon alueen entisiä asuinparakkeja, teksti seuraavalla sivulla. 17. Lumperon vallihaudat Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeija suoritti Suomessa linnoitustöitä siltä varalta, että Saksa hyökkäisi Pohjanlahden rannikon kautta Pietariin. Vuosina rakennettiin vallihautoja kirkonkylän läheisyyteen Pieni-Lumperoisen ja Pajulammen läheisyyteen, koska arveltiin saksalaisten käyttävän Saarijärven kautta kulkevaa maantietä. Pieni- Lumperoisen ja Peltolammen väliin rakennettiin vuosina vallihautoja, ampumapesäkkeitä ja lintaaseja. Linnoitustöitä johtivat venäläiset upseerit, mutta töihin osallistui lähes 3000 siviilihenkilöä ja 400 hevosta miehineen. Linnoitukset jäivät käyttämättä Suomen itsenäistyttyä vuonna Keski-Suomen Pioneeripataljoona kunnosti osan vallihauta-alueesta vuosina museoviraston hyväksymien suunnitelmien mukaan. Vallihautoja rakennettiin ilmeisesti myös Peltolammelta Pajulammelle ja vielä Kusiaismäen ylärinteeseen. Osa vallihaudoista on tuhoutunut uuden valtatie 13 rakennustöiden sekä tien pohjoispuolisen teollisuusrakentamisen yhteydessä. Lumperon vallihauta-alue on ensimmäisen maailmansodan aikainen historiallisen ajan muinaisjäänne.

30 18. Lumperon alue Suolahden-Haapajärven rautatien rakentaminen alkoi vuonna 1949 siirtotyömaana. Valtion rautatiet rakensi radan rakentajille asuinparakkeja lähelle Saarijärven asemaa ilmeisesti noin vuonna Radan kiskotus ylsi Saarijärvelle vuonna Todennäköisesti asuinparakit jäivät tuolloin tyhjilleen. Seurakunnan nuoriso-ohjaaja Aulis Nurmiston aloitteesta Saarijärven seurakunta hankki Lumperon alueen parakkeineen käyttöönsä. Remontoituna ne vihittiin seurakunnan kesäkodiksi Vuonna 1963 rakennettiin rantaan sauna. Leiritoiminta oli vilkasta koko 1960-luvun. Vuonna 1976 aloitettiin uuden leirikeskuksen rakentaminen Kolkanniemen tilalle Saarijärven rantaan. Leiritoiminta Lumperon leirikeskuksessa jatkui kuitenkin 1970-luvun lopulle saakka. Teatteri Lumpero on vuonna 1981 perustettu kesäteatteri. Teatteria Lumperossa on tehty vuosien varrella harrastaja- sekä ammattilaisvoimin. Kesäksi 2006 valmistui uusi, katettu katsomo 600 hengelle. Lumperon alue liittyy rautatien tuloon Saarijärvelle, Saarijärven seurakunnan leiritoimintaan sekä viimeisimpänä kunnan kulttuuritarjontaan kesäteatterin muodossa. Asuinparakeilla on tärkeä rooli alueen historiassa. Lumperon alueella on paikallista historiallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. 19. Pajuniemi Pajuniemen pihapiiri sijaitsee vanhan valtatie 13 pohjoispuolella Pieni-Lumoeroisen rannalla. Pajunimen rakensi asuinpaikaksi Kymi-yhtiöiden uittopäällikkö Lilius noin luvulla. Sveitsiläistyylisiä koristeita sisältävän aumakattoisen asuinrakennuksen pihaan saavutaan Kukonhiekantieltä koivukujaa pitkin joka johtaa keskeisesti kohti päärakennusta. Asuinrakennuksen pohjoispuolella lähellä rantaa on korkea kaksikerroksista aitaa muistuttava saunarakennus. Maakunnallisella tasolla rakennushistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa on sveitsiläistyylisiä koristeita ikkunoiden vuorilaudoissa ja kuistilla. Maisemallisesti rakennus on näkyvä maamerkki Pieni-Lumperoiselle.

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Luonnos, täydennetty. 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen

KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS. Luonnos, täydennetty. 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen KUORTIN KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Luonnos, täydennetty 15.3.2016 Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen 1. ESIPUHE Arvokkaat maisemat ja rakennusperintö ovat osa koko Etelä-Savon ja Pertunmaan kulttuuriperintöä.

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Rautavaara, kulttuuriympäristöt

Rautavaara, kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Tiina Jäkärä 2008 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 1 Sisällysluettelo Johdanto..2 Tutkimusalue ja aiemmat tutkimukset Inventoinnin

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1

Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 RAAHEN KAUPUNKI akm 219 Pyhtilänkankaan asutus- ja käyttöhistoria 1.6.2012 RAAHEN KAUPUNKI PYHTILÄNKANKAAN ASUTUS- JA KÄYTTÖHISTORIA 2 Pattijoen seudun asutuksen kehitys 1 Pattijoella on pitkä historia

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen

Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu Kulttuuriympäristön kehittäminen Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto, kehittämiskeskustelu 8.11.2016 Kulttuuriympäristön kehittäminen Kulttuuriympäristöt Tervo Vesanto - Tervo, Osuusliike Savo, v. 1923 1 Asukasluku 1603, 30.9.2016 tilastokeskuksen

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Täydennys. Timo Jussila

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Täydennys. Timo Jussila 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi. 2013 Täydennys Timo Jussila 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Täydennys... 4 Perustiedot Alue: Nurmes,Pitkämäen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Liite C MUISTUTUKSET:

Liite C MUISTUTUKSET: Liite C MORSIUSSAAREN OSAYLEISKAAVA 2015 - KAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana 21.9. - 23.10.2015 saadut muistutukset ja lausunnot sekä näiden vastineet MUISTUTUKSET: Muistutus: 1. saapunut

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta, runsaasti vesistöjä ja luontopolkuja vaihtelevassa maastossa.

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta

Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi Jokela, Siljalantien vuonna 2010 purettu kiviholvisilta 1. lähtöaineisto 2. menetelmän kuvaus 3. luokitteluperusteet (I-III, kohde/alue) 4. määrät ja esimerkkikohteet

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 319 Keski-Suomen museo 2006

Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 319 Keski-Suomen museo 2006 LIITE Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 9 Keski-Suomen museo 2006 Kohde: Vanha matkahuolto Kohdekuva: Osoite: Rekisteri nro: Omistaja / osoite / puh: Lyhyt kuvaus: 900-luvun

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 8.12.2014 268 OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo 12.2.-22.2. ja 2.3.-23.3.2015

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä

Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito ( ) Tihilä Kiuruveden kulttuuriympäristö ja sen hoito (8.8.2002) 170 Tihilä Pohjoisin Kiuruveden kylä, Tihilä, sijaitsee Pyhännälle johtavan tien varrella noin 30 km etäisyydellä taajamasta. Asutusmaisema rajautuu

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...3

Lisätiedot

Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä.

Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä. 66 MUONIO 10 KIRKKOPAHTA Rauh.lk: 1 Paikka ei ole tutkimusalueella, mutta aivan sen liepeillä. ajoittamaton palvonta: seita Kartta: 2714 11 x: 7501 22 y: 2493 22 z: 230 p: 7504 64 i: 3365 62 Pakasaivoon

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos

JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos ARTJÄRVI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos 22.10.2010. Vireille tulo: Yleiskaavan muutos sisältyy kunnan kaavoituskatsaukseen 2009. Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot