Sisällysluettelo. 29 Naantalin varhaiskasvatuksen ja koulujen tila- ja palveluverkkosuunnitelma

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Sisällysluettelo Sivu 29 Naantalin varhaiskasvatuksen ja koulujen tila- ja palveluverkkosuunnitelma Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen alkaen 6 31 Koulukuljetusohjeet Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutus yksityisen hoidon tukeen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisään Päiväkotien välipalat Perusopetuksen tuntiresurssin käyttö lukuvuonna Lukion opiskelijamäärä ja resurssitarve lukuvuonna Irtaimen omaisuuden hankinnat Koulujen pihojen kunnostaminen Mari Lindroosin ja Aino Martinmäen tutkimuslupahakemus Petra Hulsin ja Henna Harjun tutkimuslupahakemus Jenna Stenwallin tutkimuslupahakemus Saatavien poisto Ilmoitusasiat Avustuksen myöntäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rymättylän paikallisyhdistys ry:lle kotihoidossa olevien lasten kerhotoiminnan järjestämiseksi vuonna

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Aika kello 18:00-20:25 Paikka Kaupunginhallituksen huone Osallistujat Vienonen Hannele puheenjohtaja Vuorio Ville varapuheenjohtaja Björkskog Tommy jäsen Kattelus Outi Anu Merisen varajäsen Mäntysalo Kimmo jäsen Rissanen Mari jäsen Sipponen Kaisa jäsen Takanen Juha jäsen Tähti Jussi jäsen Urpolahti Annika jäsen Gustafsson Hanna KH:n edustaja Kössi Minna henkilökunnan ed. Mutanen Jouni kaupunginjohtaja Myllymäki Irmeli sivistystoimenjohtaja Saario Timo pöytäkirjanpitäjä Järvinen Anne varhaiskasvatuksen johtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mari Rissanen ja Annika Urpolahti. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Hannele Vienonen puheenjohtaja Timo Saario pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 15. huhtikuuta 2016 Mari Rissanen Annika Urpolahti

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Naantalin varhaiskasvatuksen ja koulujen tila- ja palveluverkkosuunnitelma / /2013 Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Valtuuston vahvistamaan vuoden 2016 talousarvioon sisältyy velvoite laatia suun ni tel ma varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkon tulevaisuuden pää lin jois ta. Tavoitteeksi on määritelty, että päätös tulevaisuuden koulu- ja päi vä ko ti ver kos tos ta on tehty mennessä. Selvityksen taustalla on las ten ja nuorten määrän väheneminen Naantalissa sekä tarve arvioida ja suun ni tel la koulu- ja päiväkotipalvelujen toimiva ja kustannustehokas järjes tä mi nen pitkälle tulevaisuuteen. Hanke käynnistyi jo viime vuonna, jolloin koulutuslautakunta päätti kaupun gin hal li tuk sen toimeksiannosta keväällä 2015 tilata selvityksen ul kopuo li se na konsulttityönä. Tarjouskilpailussa selvityksen tekijäksi valikoitui Gran lund Oy, joka aloitti työnsä elokuussa Granlund Oy:n laatima selvitystyö ehdotuksineen ulottuu vuoteen Tila- ja palveluverkkosuunnitelmatyössä tarkastellaan kasvatus- ja ope tus toimen toimintayksiköiden ja tilojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia sekä toimenpiteitä ottaen huomioon kaupungin väestö- ja ikäluokkakehitys se kä kaavoitus ja tarpeet ajanmukaisista toimintatiloista ja op pi mis ym pä ristöis tä. Tarkasteltu kokonaisuus koostui varhaiskasvatuksen ja koulujen yksiköstä, jot ka käsittävät noin neliön rakennuskannan. Palveluverkko on nykyi sel lään saavutettavuuden kannalta hyvä, mutta toisaalta pieniä yksikköjä on merkittävän paljon ja vähäisemmälläkin määrällä saavutettavuus säilyisi koh tuul li sel la tasolla. Iso osa rakennuskannasta on peräisin 1950-luvulta ja etenkin koulukantaa on tämän jälkeen laajennettu eri vuosikymmeninä. Rakennuskannasta merkit tä vä osa on peruskorjausiässä seuraavan 10 vuoden sisällä, jonka lisäksi kor jaus vel kaa on kertynyt vuosittain johtuen riittämättömistä in ves toin neista. Kaupungin sisällä myös yksiköiden väliset kustannuserot muodostuvat merkit tä vän suuriksi. Raportti on esityslistan liitteenä.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario LIITE B4, KOULLTK Ohjausryhmänä hankkeessa toimii koulutuslautakunta, joka on nimennyt hank keel le virkamiehistä koostuvan projektiryhmän työn käytännön val miste luun. Projektiryhmään kuuluvat: - sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki - talouspäällikkö Timo Saario - varhaiskasvatuksen johtaja Anne Järvinen - kiinteistöpäällikkö Pekka Alm. Velkuan-Livonsaaren alueen keskeiset yhdistykset ovat laatineet kan nanoton Naantalin kaupungin teettämään palveluverkkoselvitykseen Velkuan kou lun osalta. Kannanotto on liitteenä. LIITE B5, KOULLTK SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta merkitsee selvitystyön nykyvaiheen tiedok si ja pyytää kaupunginhallitukselta lisäohjeita val mis te lutyön jatkamiseen. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteluun. Sivistysvirasto ja ympäristövirasto ovat muodostaneet yhteisen pal ve lu verkko työ ryh män, johon kuuluvat kiinteistöpäällikkö Pekka Alm, tekninen johta ja Kimmo Suonpää, sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki, var hais kasva tuk sen johtaja Anne Järvinen, johtava rehtori Kimmo Kuusimäki ja talous pääl lik kö Timo Saario. Työryhmän tehtävänä on selvitystyön jat ko valmis te lu. Koulutuslautakunnan edustajat, kaupunginhallitus, valtuuston pu heen joh tajat, saaristolautakunnan edustajat ja palveluverkkotyöryhmä pitivät yhteisen il ta se mi naa rin Tilaisuudessa sovittiin jatkovalmistelun ete ne mises tä niin, että palveluverkkotyöryhmä laatii vaihtoehtoisia to teut ta mis malle ja uudeksi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkoksi sekä

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta alus ta vat toteuttamisaikataulut. Vaihtoehtojen tarkasteluun palataan elokuus sa ennen talousarvion käsittelyä. Työryhmän valmistelutilanne vaih toeh toi sis ta toteuttamismalleista esitellään lautakunnan kokouksessa. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää, että palveluverkkotyöryhmä valmis te lee vähintään kaksi vaihtoehtoista palveluverkon jär jestä mis mal lia ja antaa ohjeita valmistelutyölle. Asiaan palataan lau ta kun nan kesäkuun kokouksessa. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen alkaen 359/ /2015 Koulutuslautakunta Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Järvinen Oikeus varhaiskasvatukseen Koulutuslautakunta on päättänyt, että Naantalissa noudatetaan uutta varhais kas va tus la kia, jonka mukaan kullekin lapselle tarjotaan var hais kas vatus ta 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta ei kuitenkaan tarvitse järjestää, kun lapsi osallistuu perusopetuslain mukaiseen esiopetukseen tai pe rus opetuk seen. Varhaiskasvatusta on kuitenkin järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen van hem mat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toi mi vat yrittäjinä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Kokoaikatyöllä tarkoi te taan tässä työtä, jossa työaika on enemmän kuin 80 % alalla so vel let tavas ta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Varhaiskasvatusta on järjestettävä laajempana kuin 20 tuntia viikossa, kun se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väli ai kai sen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu misen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Edellä mainituissa tapauk sis sa varhaiskasvatuksen laajuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Tarve voi olla myös väliaikaista. Laajempi varhaiskasvatus toteutetaan sovitusti to del li sen tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksen järjestäjän on tarjottava vähintään kaksi vaihtoehtoista ta paa järjestää viikoittainen varhaiskasvatus: osapäiväisesti ( 4 h/pv ) tai osa viik koi ses ti. Osaviikkoisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan joko kahte na tai useampana päivänä tapahtuvaa toimintaa. Kunta päättää sään nöl lisen toiminta-ajan viikonpäivän ja kellonajan tarkkuudella. Var hais kas va tusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huol ta jien toivomassa muodossa. Oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen Varhaiskasvatusta on aina järjestettävä laajempana myös, jos se on tarpeen lap sen kehityksen, tuen tarpeen, muun edun tai perheen olosuhteiden takia. Täl lai sia perusteita voivat olla:

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta lapsen tuen tarve fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän, so si aali sen tai muun vastaavan kehityksen tai oppimisen alueella, vanhempien fyysisen tai psyykkisen terveyden ongelmat tai päihteiden käyt tö, jos perheeseen syntyy samalla kertaa useampia lapsia, jos perheeseen syntyy keskonen, vammainen tai sairas lapsi, jos kotona oleva vanhempi tai perheen muu lapsi on pitkäaikaissairas tai vam mai nen. Tavoitteena on, että vanhempia tai muille huoltajia neuvotaan ja ohjataan pää tök sen teos sa ja kartoitetaan vaihtoehtoja. Palvelutarpeen laajuudesta teh dään aina päätös. Varhaiskasvatusoikeuden selvittäminen Lain mukaan vanhempien ja huoltajien on esitettävä selvitys lapsen 20 h/vko laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Varhaiskasvatusta jo käyt tä vil tä perheiltä selvitys toteutetaan vuosittain tehtävän tulotietojen tarkis tuk sen yhteydessä. Vanhempien tulee toimittaa pyydetyt tulotiedot tai todis tus opiskelupaikasta, jotta lapsen oikeus kokopäiväiseen var hais kas vatuk seen tulee todetuksi. Ne perheet, jotka eivät anna tulotietojaan, vaan hyväk sy vät korkeimman päivähoitomaksun, ovat velvollisia toimittamaan työn an ta jan tositteen kokopäivätyöstä. Uusien perheiden kohdalla tarve varhaiskasvatuksen laajuudesta merkitään päi vä hoi to ha ke muk seen ja tarkempi selvitys pyydetään ennen hoidon al kamis ta. Lastensuojelun, terveyskeskuksen lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen hen ki lö kun nal ta on kysytty, mikä olisi menettelytapa, kun lapselle myön netään enemmän kuin 20 tuntia viikossa varhaiskasvatusta. Terveyskeskus ehdot taa, että neuvolatyöryhmä ( neuvolalääkäri, terveydenhoitajat, pu he te rapeu tit, toimintaterapeutti ja psykologi ) toimisi ryhmänä, joka antaa suo situk sen 20- viikkotuntia laajemmasta tarpeesta. Lastensuojelusta ehdotettiin, et tä sosiaalityönjohtaja yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa tekee ehdotuksen kunkin lapsen kohdalla. Varhaiskasvatuksessa ehdotuksen laa jen ne tus ta varhaiskasvatuksesta voi tehdä varhaiskasvatuksen eri tyisopet ta ja yhdessä päiväkodin johtajan tai perhepäivähoidossa päi vä hoi donoh jaa jan kanssa. Muutosten toteuttaminen alkaen: Päiväkoti:

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Osapäiväinen varhaiskasvatus toteutetaan 4 h / pvä, 5 päivänä viikossa. Toi min ta-ai ka on päivittäin klo Lapsen päivään sisältyy aamiai nen ja lounas. Arkipyhiä ei korvata muina päivinä. 2. Osaviikkoinen varhaiskasvatus toteutetaan 3 pv / viikko seuraavasti: toiminta-aika on tiistaina ja keskiviikkona klo ja torstaina klo Lapsen päivään sisältyy lounas ja välipala. Arkipyhiä ei korvata muina päivinä. Perhepäivähoito: Perhepäivähoidossa ei pääsääntöisesti järjestetä osapäiväistä tai osa-aikaista var hais kas va tus ta. Järjestely vaikeuttaa huomattavasti per he päi vä hoi to ryhmien muodostamista ja hoitopaikan hinta nousee kohtuuttoman kalliiksi hoi ta jien kk-palkan takia. Laki ei mahdollista ryhmäkoon ylittämistä. Lain mu kaan oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy päiväkodissa ja mah dol li suuk sien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen var hais kas va tusai ka muuttuu. Laajennettu varhaiskasvatus: Varhaiskasvatuksen johtaja tekee viranhaltijapäätöksen 20 viikkotuntia laajem mas ta varhaiskasvatuksesta vanhemman tai huoltajan esittämän sel vityk sen perusteella silloin, kun kyse ei ole vanhempien tai muiden huoltajien ko ko päi väi ses tä työstä tai opiskelusta. Selvityksen tueksi on liitettävä lausun to neuvolatyöryhmältä, lastensuojelusta tai varhaiskasvatuksesta. Päätös teh dään määräajaksi. Mannerheimin lastensuojeluliiton asiasta tekemä vetoomus ja asiasta laa dittu nettiadressi on tallennettu sähköiseen kokoushallintaan. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta merkitsee tiedoksi asiasta tehdyn ve toomuk sen ja nettiadressin. Koulutuslautakunta hyväksyy edellä esitetyn toimintamallin var hais kas va tuk ses sa. Muutokset toteutetaan päiväkodeissa alkaen seu raavas ti: 1. Osapäiväinen varhaiskasvatus toteutetaan 4 h / pvä, 5 päivä nä viikossa. Toiminta-aika on päivittäin klo Lap sen päivään sisältyy aamiainen ja lounas. Arkipyhiä ei kor va ta muina päivinä.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta KÄSITTELY: 2. Osaviikkoinen varhaiskasvatus toteutetaan 3 pv / viikko seu raa vas ti: toiminta-aika on tiistaina ja keskiviikkona klo ja torstaina klo Lapsen päivään sisältyy lounas ja välipala. Arkipyhiä ei korvata muina päivinä. Perhepäivähoidossa ei pääsääntöisesti järjestetä osapäiväistä tai osa-aikaista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen johtaja tekee viranhaltijapäätöksen 20 viik ko tun tia laajemmasta varhaiskasvatuksesta vanhemman tai huoltajan esittämän selvityksen perusteella silloin, kun kyse ei ole vanhempien tai muiden huoltajien kokopäiväisestä työs tä tai opiskelusta. Selvityksen tueksi on liitettävä lausunto neu vo la työ ryh mäl tä, lastensuojelusta tai varhaiskasvatuksen eri tyis opet ta jal ta/ päiväkodinjohtajalta. Päätös tehdään mää räajak si. Kaisa Sipponen esitti asian palauttamista uudelleen val mis teluu un. Tommy Björkskog kannatti esitystä. Suoritetussa äänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänes ti vät Ville Vuorio, Outi Kattelus, Kimmo Mäntysalo, Mari Ris sa nen, Jussi Tähti ja Annika Urpolahti. Palauttamisen puolesta äänestivät Kaisa Sipponen ja Tommy Björk skog. Tyhjää äänestivät Hannele Vienonen ja Juha Ta kanen. Käsittelyn jatkuessa Tommy Björkskog pyysi asian pöydälle. Jouni Mutanen ja Anne Järvinen poistuivat asian käsittelyn aika na. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Asia päätettiin jättää pöydälle.

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Koulukuljetusohjeet 160/ /2016 Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Perusopetuslaki määrittelee kriteerit, joiden täyttyessä kunta on velvollinen jär jes tä mään perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavalle oppilaalle mak sut to man koulukuljetuksen oppilaan lähikouluun. Oppilas on oikeutettu kun nan järjestämiin maksuttomaan koulukuljetukseen vain asuin kun nassaan ja vain varsinaisesta osoitteestaan. Koulutuslautakunta on viimeksi tarkistanut koulukuljetusperiaatteet kokouk ses saan Ne ovat tulleet voimaan alkaen. Esi opetuk ses sa oleviin oppilaisiin sovelletaan 1. luokan oppilaita koskevia kou lumat ka oh jei ta, silloin kun he käyvät ainoastaan esiopetuksessa eivätkä ole muu toin päivähoidossa. Päätösehdotuksessa ei ole esitetty muutoksia kuljetusperusteisiin, sa na muotoa on tarkistettu siten, ettei tulkintamahdollisuuksia enää synny. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koutuslautakunta päättää järjestää maksuttoman kou lu kul jetuk sen peruskoulun ja esiopetuksen oppilaille, joiden 1. koulumatka lähikouluun on yli viisi kilometriä. Jos oppilas hakeutuu muu hun kuin kunnan hänelle osoittamaan lähikouluun, huoltaja vastaa op pi laan koulumatkoista aiheutuvista kustannuksista, 2. koulumatkalla on vaarallisia kulkuolosuhteita. Tällöin kuljetusoikeuden pii riin kuuluvat seuraavat oppilaat: - ne haja-asutusalueella asuvien 1.-2 luokkien oppilaat, joiden kou lumat kan pituus on yli 3 km ja joiden koulureitillä ei ole kevyen lii kenteen väylää. Kevyen liikenteen väylän tulee puuttua oppilaan kou lumat kal ta yli kolmen kilometrin matkaosuudelta ennen kuin maksuton kou lu kul je tus voidaan oppilaalle järjestää, - ne luokkien oppilaat, jotka joutuvat ylittämään Rymättyläntien alu eel la, jossa ei ole suojatietä tai alikulkua, - ne luokkien oppilaat, jotka joutuvat koulumatkallaan kulkemaan Ry mät ty län tien suuntaisesti alueella, jossa ei ole kevyen liikenteen väy lää,

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta ne perusopetuksen oppilaat, jotka joutuvat koulumatkallaan kul kemaan Velkuantien suuntaisesti, - ne Rööläntien ja Luotojentien alueella asuvat luokkien oppilaat, jot ka joutuvat koulumatkallaan kulkemaan näiden teiden suuntaisesti, - ne Merimaskuntien ja Rauduistentien alueella asuvat luokkien op pi laat, jotka joutuvat koulumatkallaan kulkemaan näiden teiden suun tai ses ti alueella, jossa ei ole kevyen liikenteen väylää, - pimeänä aikana (viikot 44-7) ne haja-asutusalueella asuvat luokkien oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3 km ja joiden kou lumat kal la ei ole valaistusta tai kevyen liikenteen väylää. Valaistuksen tai kevyen liikenteen väylän tulee puuttua oppilaan koulumatkalta yli kol men kilometrin matkaosuudelta ennen kuin maksuton kou lu kul jetus voidaan oppilaalle järjestää. 3. koulumatkan katsotaan muodostuvan liian vaikeaksi tai rasittavaksi oppi laan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen. Oikeus kou lu kul je tukseen perustuu tällöin lääkärin tai koulupsykologin lausuntoon taikka muu hun luotettavaan lausuntoon. Koulumatkoihin sisältyy jalan kuljettava osuus, joka on - enintään 3 km niille luokkien oppilaille, jotka ovat vaarallisiksi mää ri tel ty jen kulkuolosuhteiden johdosta koululukuljetukseen oi keu tettu ja, - enintään 3 km niille luokkien oppilaille, jotka pimeänä aikana (vii kot 44-7) ovat oikeutettuja koulukuljetukseen, - pimeänä aikana (viikot 44-7) enintään 3 km niille luokkien op pilail le, jotka ovat muutoin oikeutettuja koulukuljetukseen, - muulloin enintään 5 km niille oppilaille, jotka ovat koulukuljetukseen oi keu tet tu ja. Vapaaehtoisille painotetun opetuksen luokille meneville op pi lail le kaupunki ei järjestä koulukuljetusta, mikäli oppilas ei asu koulun varsinaisella oppilaaksiottoalueella. Painotetun ope tuk sen luokkien oppilailla on kuitenkin koulumatkaetu, jol loin oppilas voi koulumatkallaan maksutta käyttää julkista jouk ko lii ken net tä silloin, kun se on mahdollista. Oppilaan koulumatkoihin voi kaikissa yllä mainituissa ta pauksis sa sisältyä odotusaikoja. Mikäli oppilaalla ei ole oikeutta koulukuljetukseen, hän voi käyt tää koulumatkoillaan kaupungin avointa jouk ko lii ken nettä. Tällöin oppilaan huoltajat vastaavat kustannuksista.

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Lautakunta merkitsee tiedoksi Anne Rokka-Niemen ja Jan Niemen toimittaman koulukuljetuskannanoton. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Asia päätettiin jättää pöydälle. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koutuslautakunta päättää järjestää maksuttoman kou lu kul jetuk sen peruskoulun ja esiopetuksen oppilaille, joiden 1. koulumatka lähikouluun on yli viisi kilometriä. Jos oppilas hakeutuu muu hun kuin kunnan hänelle osoittamaan lähikouluun, huoltaja vastaa op pi laan koulumatkoista aiheutuvista kustannuksista, 2. koulumatkalla on vaarallisia kulkuolosuhteita. Tällöin kuljetusoikeuden pii riin kuuluvat seuraavat oppilaat: - ne haja-asutusalueella asuvien 1.-2 luokkien oppilaat, joiden kou lumat kan pituus on yli 3 km ja joiden koulureitillä ei ole kevyen lii kenteen väylää. Kevyen liikenteen väylän tulee puuttua oppilaan kou lumat kal ta yli kolmen kilometrin matkaosuudelta ennen kuin maksuton kou lu kul je tus voidaan oppilaalle järjestää, - ne luokkien oppilaat, jotka joutuvat ylittämään Rymättyläntien alu eel la, jossa ei ole suojatietä tai alikulkua, - ne luokkien oppilaat, jotka joutuvat koulumatkallaan kulkemaan Ry mät ty län tien suuntaisesti alueella, jossa ei ole kevyen liikenteen väy lää, - ne perusopetuksen oppilaat, jotka joutuvat koulumatkallaan kul kemaan Velkuantien suuntaisesti, - ne Rööläntien ja Luotojentien alueella asuvat luokkien oppilaat, jot ka joutuvat koulumatkallaan kulkemaan näiden teiden suuntaisesti, - ne Merimaskuntien ja Rauduistentien alueella asuvat luokkien op pi laat, jotka joutuvat koulumatkallaan kulkemaan näiden teiden suun tai ses ti alueella, jossa ei ole kevyen liikenteen väylää, - pimeänä aikana (viikot 44-7) ne haja-asutusalueella asuvat luokkien oppilaat, joiden koulumatkan pituus on yli 3 km ja joiden kou lumat kal la ei ole valaistusta tai kevyen liikenteen väylää. Valaistuksen tai kevyen liikenteen väylän tulee puuttua oppilaan koulumatkalta yli

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta kol men kilometrin matkaosuudelta ennen kuin maksuton kou lu kul jetus voidaan oppilaalle järjestää. 3. koulumatkan katsotaan muodostuvan liian vaikeaksi tai rasittavaksi oppi laan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen. Oikeus kou lu kul je tukseen perustuu tällöin lääkärin tai koulupsykologin lausuntoon taikka muu hun luotettavaan lausuntoon. Koulumatkoihin sisältyy jalan kuljettava osuus, joka on - enintään 3 km niille luokkien oppilaille, jotka ovat vaarallisiksi mää ri tel ty jen kulkuolosuhteiden johdosta koululukuljetukseen oi keu tettu ja, - enintään 3 km niille luokkien oppilaille, jotka pimeänä aikana (vii kot 44-7) ovat oikeutettuja koulukuljetukseen, - pimeänä aikana (viikot 44-7) enintään 3 km niille luokkien op pilail le, jotka ovat muutoin oikeutettuja koulukuljetukseen, - muulloin enintään 5 km niille oppilaille, jotka ovat koulukuljetukseen oi keu tet tu ja. KÄSITTELY: Vapaaehtoisille painotetun opetuksen luokille meneville op pilail le kaupunki ei järjestä koulukuljetusta, mikäli oppilas ei asu koulun varsinaisella oppilaaksiottoalueella. Painotetun ope tuk sen luokkien oppilailla on kuitenkin koulumatkaetu, jol loin oppilas voi koulumatkallaan maksutta käyttää julkista jouk ko lii ken net tä silloin, kun se on mahdollista. Oppilaan koulumatkoihin voi kaikissa yllä mainituissa ta pauksis sa sisältyä odotusaikoja. Mikäli oppilaalla ei ole oikeutta koulukuljetukseen, hän voi käyt tää koulumatkoillaan kaupungin avointa jouk ko lii ken nettä. Tällöin oppilaan huoltajat vastaavat kustannuksista. Lautakunta merkitsee tiedoksi Anne Rokka-Niemen ja Jan Nie men toimittaman koulukuljetuskannanoton. Kimmo Mäntysalo teki Mari Rissasen kannattamana seu raavan esityksen. Koulutuslautakunta päättää pitää voimassa päätetyt koulukuljetusperiaatteet, lisättynä seu raaval la muutoksella:

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta "Vaikeiden ja vaarallisten kulkuolosuhteiden takia kuljetus jär jes te tään seuraaville oppilasryhmille: - pimeänä aikana (viikot 44-7) kuljetetaan aamuisin ha ja-asutus alu eel la asuvien luokkien oppilaat, joiden kou lu matkan pituus on yli 3 km ja joiden koulumatkalla ei ole jatkuvaa yh te näistä katuvalaistusta yli 1 kilometrin matkalla." Käydyssä äänestyksessä Kimmo Mäntysalon esitystä kannattivat Kimmo Mäntysalo, Ville Vuorio, Tommy Björkskog, Outi Kattelus, Mari Rissanen, Jussi Tähti ja Annika Urpolahti. Tyhjää äänestivät Kaisa Sipponen, Juha Takanen ja Hannele Vienonen. Esittelijän ehdotusta ei kannatettu. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Koulutuslautakunta hyväksyi Kimmo Mäntysalon esityksen.

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Varhaiskasvatuslain muutosten vaikutus yksityisen hoidon tukeen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisään 359/ /2015 Koulutuslautakunta Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Järvinen Naantalissa maksetaan yksityisen hoidon tuen lisäksi kuntalisää perheille, joi den lapsi on yksityisessä päivähoidossa. Kuntalisän suuruus on 290 euroa al le 3-vuotiaasta lapsesta ja 260 euroa yli 3-vuotiaasta lapsesta. Nykyisen so pi muk sen mukaan kuntalisän maksamisen ehtona on, että lapsen hoito on yli 25 tuntia viikossa ja kuntalisää ei makseta vanhempainrahakaudelta. Kun ta li sä on saman suuruinen hoitomuodosta riippumatta. Kela on ilmoittanut kunnille yksityisen hoidon tuen muutoksesta. Yk si tyisen hoidon tuen hoitoraha määräytyy jatkossa lapsen var hais kas va tus oi keuden laajuuden mukaisesti. Hoitoraha on joko 63,93 /kk tai 173,74 /kk. Perhe voi saada suurempaa yksityisen hoidon tuen hoitorahaa, jos lapsella on oikeus koko päi väi seen varhaiskasvatukseen, pienempää yksityisen hoidon tuen hoitorahaa, jos lapsen var hais kas vatus oi keus on 20 tuntia viikossa, esiopetuksessa tai perusopetuksessa olevasta lapsesta yksityisen hoidon tu kea vain, jos lapsella on oikeus esiopetuksen tai perusopetuksen li säksi oikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen. Muutoksella ei rajoiteta lapsen hoitopäivän pituutta yksityisessä hoidossa. Per he voi sopia kokopäiväisestä hoidosta yksityisessä päivähoitopaikassa, mut ta Kela maksaa yksityisen hoidon tukea sen mukaan, kuinka laaja varhais kas va tus oi keus perheellä on. Kela selvittää varhaiskasvatusoikeuden laajuuden niiden lasten osalta, joista mak se taan yksityisen hoidon tukea. Kunta tekee päätöksen lapsista, joilla on erityisestä syystä tarve 20 laajempaan varhaiskasvatukseen ja ilmoittaa pää tök ses tä Kelaan. Kaupungin ja Kelan välistä sopimusta muutetaan varhaiskasvatuslain muutos ten mukaisesti alkaen. Yksityisen hoidon tukea ja yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksetaan vain yksityisessä perhepäivähoidossa olevasta lapsesta. Yksityisessä päi vä-

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta ko din hoitopaikan ostamiseen käytetään alkaen palveluseteliä. Kuntalisän suuruus yksityisessä perhepäivähoidossa määräytyy jatkossa lapsen varhaiskasvatuksen laajuuden mukaan seuraavasti: kokopäivähoito (yli 20 h/vko) enintään 20 h/vko alle 3-vuotias 290 / kk 145 / kk yli 3-vuotias 260 / kk 130 / kk SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää, että kuntalisän suuruus yk si tyi sessä perhepäivähoidossa määräytyy jatkossa lapsen var hais kasva tuk sen laajuuden mukaan seuraavasti: kokopäivähoito (yli 20 enintään 20 h/vko h/vko) alle 3-vuotias 290 / kk 145 / kk yli 3-vuotias 260 / kk 130 / kk KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Päiväkotien välipalat 262/ /2016 Koulutuslautakunta Varhaiskasvatuksen johtaja Anne Järvinen Ruokapalvelunjohtaja Irma Taka-Prami Palaute päiväkodeista maaliskuussa 2016: Makeita välipaloja on runsaasti, esim. sokeroitu viili, pannukakku ja hillo, he del mä sa laat ti + kaurakeksi ja marjakiisseli. Omenapiirakkaa, jäätelöä ja suk laa kiis se liä tarjotaan samalla viikolla. Päiväkodin henkilökunnan toiveena on, että ruokalistalta poistetaan makeat me hut, myös ns. täysmehut, koska ne sisältävät sokeria, kaakao, vanukkaat, suk laa kiis se li, makeat jogurtit, keksit, einesletut ja hillot. Puuron kanssa tarjotaan usein keinotekoisesti makeutettuja marjakeittoja. Voi si ko ne korvata pakastemarjoilla? Makeiden välipalojen tilalle toivotaan juurespaloja, kasviksia ja leivän kans sa vihanneksia. Leivän tulisi olla kokojyväviljaa, ei pelkkää ns. val koises ta jauhosta tehtyä. Hyvänä välipalana pidetään mm. karjalanpiirakkaa, jos sa on päällä joku leikkele tai juusto, ruisleipä vihannesten kanssa tai kanan mu na. Pieniä lapsia on turha totuttaa makeisiin mehuihin, niiden määrä on li säänty nyt ja niitä on tarjolla enemmän kuin mitä listaan on merkitty. Kuuden vii kon ruokalistassa 60 tarjottavasta aamiaisesta tai välipalasta on 46 sellais ta, joka sisältää makeita mehuja, mehukeittoja, hilloa, kaakaota, so ke roitu ja jogurtteja tms. Ruokahävikki on aika ajoin suurta, koska lapset eivät mielellään syö esim. vis pi puu roa, vaan haluavat mieluummin näkkileipää. Asiakas on kiinnostunut luonnollisesti ruoasta, sen herkullisuudesta ja virheet tö myy des tä. Erittäin tärkeää on myös avoin tiedonvaihto, toiminnan suju vuus, molemminpuolinen hyöty ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Varhaiskasvatuslaissa säädetään, että päivähoidossa tapahtuvan ruokailun tu lee olla tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja ohjattua. Kodin ja kasvatusja ruokapalvelu henkilöstön kasvatuskumppanuus lasten ruo ka kas va tuk ses-

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta sa ja päivittäisen ruokailun toteuttamisessa on tärkeä. Ateriapalvelu pyrkii tuottamaan arvoa asiakkaalle ja mukautumaan asiakaan tar pei den muuttuessa. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee Yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruo ka valion kokonaisuus ratkaisee. Ruokasuosituksissa on kyse etenkin ruoka-aineryhmistä (esimer kik si, liha, maitovalmisteet, täysjyvävalmisteet) ja niitä kos ke vis ta ohjeista ja kannanotoista. Lisaksi monipuolinen ja tasapainoinen suositusten mukainen ruo ka va lio kattaa pääsääntöisesti ravintoaineiden tarpeen. Ravin to ai ne suo si tuk sil la tarkoitetaan energian, ener gia ra vin to ainei den, vitamiinien ja kivennäisaineiden saantisuosituksia. Ruokalistasuunnittelun perustana käytetään sekä ruokasuosituksia että ravin to ai nei den saantisuosituksia. Ravitsemussuositukset on ensisijaisesti tarkoi tet tu suurten ryhmien ruokavalioiden suunnitteluun. Ruo ka lis ta suun nitte lus sa otetaan huomioon ikäryhmäkohtaisesti lasten makutaso ja syömään op pi mi seen liittyvät tavoitteet. Tuttuus, turvallisuus ja ruoka-aineiden tunnistettavuus ovat leikki-ikäiselle tär keim piä asioita ruokailutilanteissa. Suomalaisille on suositeltu jouk koruo kai luun ruokavaliota joka on vaihteleva, monipuolinen, kohtuullinen ja mau kas. Vaihtelevuus ja monipuolisuus takaavat kaikkien erilaisten ravin to ai nei den tarjonnan, kohtuullisuus tähtää etenkin li ha vuuden torjuntaan, ja nautittavuus muistuttaa siitä, että suo si tusten mukainen ruoka voi olla myös maukasta. Suosituksissa ohjataan ruokien käyttöä esimerkiksi ruo ka py rami din avulla. Ruokapyramidi on tarkoitus rakentaa perustasta al kaen. Tyveen sijoitettuja ruokia nautitaan usein ja päivittäin ku ten kasvikset ja marjat. Huipulla ovat ruoat, joiden käyttöä suo si tel laan harvemmin ja harkiten. Ateriarytmi säännölliseksi Päivähoidossa olevalle lapselle on päivittäin hyvä syödä säännöllisin vä liajoin terveellinen ateria, jotka kuuluvat kyseiseen ajankohtaan. Esimerkiksi

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta aa mu pa la, lounas ja välipala, koska normaalin ajankohdan ateriarytmiin on tär keä totutella jo lapsena. Vuoropäivähoidossa tarjotaan lisäksi päivällinen ja iltapala. Nuorena opitut tavat pohjaa tasapainoiselle ja kohtuulliselle syömi sel le myös aikuisiässä. Säännöllinen ateriarytmi pitää veren glu koo si pitoi suu den tasaisena ja hillitsee nälän tunnetta sekä suojaa hampaita rei kiinty mi sel tä. (Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 VRN) Mitä on tehty tai ollaan tekemässä muutoksia, millaisia ja milloin? Tarjoajien ja tilaajan kesken seurataan valtakunnallisia suosituksia ja paikal lis ta ohjeistusta. Lisäksi käydään vuoropuhelua tarjoajan ja tilaajan kesken. Näiden johtopäätösten perusteella tehdään mahdollisia toi men pi demuu tok sia tuotetarjonnassa. E aromivahvenne glutamaatin käytös tä luovuttiin Naantalin kaupungin ateriapalveluissa Välipala Naantalin kaupungin ateriapalvelu tarjoilee ns. jälkiruoan välipala ate ria koko nai suu te na. Lautasmalli toimii apuna aterioiden koostamisessa. Suositus esit tää, että maitovalmisteen ja jälkiruoan voi jättää syötäväksi myös vä li pala na (VRN). Lapsilähtöinen ruokalista on ruokailun toteuttamisen perusta. Lapset syövät ruo kaa oman tarpeensa mukaisesti, eikä ruokaa tuputeta. Leipä ja maito tai piimä ruokajuomana ovat aterian osia, eikä niitä käytetä palkintona muun ruoan syömisestä. Lokakuussa Naantalin terveyskeskuksen lastenneuvolan terveydenhoitajien kans sa on käyty keskustelua tuorepaloista päiväkodin listalla, neuvolalla oli huo li lisätyn sokerin käytöstä. On sovittu Listalle on lisätty niille päiville joille ei tuorepalaa ole ollut kirjoitettu; I viikko maanantai välipala on melonikuutio, keskiviikkona vä li pa la na on kesäkurpitsa II viikko keskiviikkona välipalana on juurespala ja lisänä raejuus toa leivän kanssa, torstaina aamupalalla on tuorekurkku ja vä li pa lal la juurespala III viikko maanantaina aamupalalla paprikapala, tiistaina juures pa la, perjantaina aamupalalla juurespala IV viikko maanantain aamupalalla tuore kurkku, välipalalla juu res pa la, tiistaina välipalalla omenapala, keskiviikkona pääry nä pa la, perjantaina tuore kurkunpala V viikko maanantain aamupalalla tuorepala, välipalalla juures pa la, tiistaina aamupalalla porkkanapala, keskiviikkona väli pa lal la juurespala, torstain välipalalla meloninpala, per jan tai-

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta na aamupalalla juurespala ja välipalalla päärynän pala VI viikko maanantaina aamupalalla päärynän pala, kes ki viikko na välipalalla lisätään raejuustoa reikäleivän kanssa, tors taina juurespala ja perjantaina kesäkurpitsan pala. Kasvisten käytön lisäämisellä voidaan ruokavalion laatua parantaa. Lisäksi kas vik set, marjat ja hedelmät sisältävät happamia ja karvaita makuja, jotka vaa ti vat useita maistamiskertoja maistuakseen miellyttäviltä. Päiväkoti-ikäisille (alle 3 vuotiaille) ruokalistasuunnittelussa py ri tään mahdollisimman niukkaan suolansaantiin. Käy tännös sä tämä merkitsee sitä, että pienimmille voidaan tarjota leivän tilalla välipalalla puuroa tai muuta rakenteeltaan pehmeää syö tä vää. Lusikalla syötävä vaihtoehto vähentää suolan saantia verrattuna leipään ja leikkeleisiin. Pienelle lapselle puu rovaih to eh to on tarpeen myös riittävän energiansaannin tur vaami sek si. Huomioitava, tarjolla voi olla korkeintaan välipalalla 3 4 leikke le sii vua (yksi siivu painaa noin 10 g) viikossa. Makkaran, nak kien ja leikkeleiden yhteismäärä saa olla enintään 150 g vii kos sa, mikä tarkoittaa esimerkiksi: 1 makkara ateriaa viikos sa ja 1 leikkelesiivua päivässä tai 2 makkara-ateriaa viikos sa, ei leikkeleitä tai 2 leikkelesiivua päivässä. Pieni määrä lisättyä sokeria on joskus paikallaan esimerkiksi puo luk ka- tai herukkamarjapuurossa sekä puurojen ja ha panmai to tuot tei den marjalisäkkeissä. Maustettujen jogurttien ja viilien sokeripitoisuuteen kiin ni tetään huomiota ja valita vähemmän sokeria sisältäviä val mistei ta. Esimerkiksi maustetuissa jogurteissa keinotekoisia makeu tus ai nei ta ei sallita, ellei tuotteen kohdalla erikseen mai nita. Juustoista valitaan vähärasvaiset vaihtoehdot. Suositaan ruo an val mis tuk ses sa vähärasvaisia maitovalmisteita. Käy tetään vain harvoin runsasrasvaisia kermoja, juustoja, jäätelöä se kä kasvirasvajäätelöä ja vanukkaita. Ateriapalvelu tarjoaa kerran 6 viikossa jäätelöä hedelmien (omas sa mehussa) kanssa. Välipalan marjat joita käytetään kiisseleihin ovat pääasiassa ul ko lai sia. Tähän valintaan on vaikuttanut, tuotteen hinta. Ulko lai set marjat on kiehautettava ennen käyttöä mar ja jäl ki ruokiin (Kuumennettava ennen käyttöä 90 asteessa 5 minuutin

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta ajan tai keitettävä 2 minuuttia). Kaikki kiisselit (maito- ja mar ja) sekä maito- ja marjapuurot, rahka ja jogurtti (mar ja-hedel mä) jälkiruoat valmistamme keittiössä ilman lisäaineita. Täysmehu (lasillinen päivässä) kuuluu osalle aterioista ja tuore pa la eri hedelmistä ja kasviksista vaihdellen. Hilloihin li sätään kotimaista pakaste marjaa. Tarjolla on myös hedelmäleivonnaisia kuten kau ra ome na paistos ta ja omenapiirakkaa (hedelmä ja vilja). Vaihtoehtona, jos ha lu taan voidaan valita arkikäyttöön pullia sekä erilaisia hiiva tai ki na poh jai sia piirakoita. Riisipiirakat, porkkana- ja pinaat ti- ja ohukaiset ovat teollisuuden tuotteita, pannukakut val mis te taan keittiössä. Leivät ja patongit, leikkeleet ja juustot tu le vat seutuhankintasopimustoimittajilta. Lisäksi luomujauhot ja suurimot, kotimainen ruo ka-ai ne ryhmät leikkeleet (liha, kana, kala) maito, leipä, juurekset ym. Varhaiskasvatuksessa oleville lapsille ja siellä työskenteleville aikuisille sopii samojen laadullisten periaatteiden mukaisesti kaupungin keittiöissä joka päi vä valmistettu erilainen ateriakokonaisuus. Terveydellisestä syistä erityis ruo ka va lio ta noudattaville lapsille tarjotaan päivähoidossa hänelle so pivaa ja turvallista ruokaa. Erityisruokavaliot edellyttävät lääkärintodistusta. Myös päivähoidossa, voidaan ja on järjestetty ruokaan liittyviä ruo ka kas vatus ta pah tu mia. Esimerkiksi on leivontatapahtumia. Vuodenaikaisjuhlat, juhla päi vät ja erilaiset teemat tutustuttavat lapset suomalaiseen kuin mui den kin mai den ruokakulttuuriin Ruoasta tiedottaminen asiakkaille Säännöllisesti päivähoidossa ja kotona tarjotut ateriat ja välipalat tukevat toi si aan ja muodostavat yhdessä terveellisen ja täysipainoisen ko ko nai suuden. Ruokalista pidetään esillä päiväkodissa ja julkaistaan kaupungin verkko si vuil la. Näin vanhempien on helpompi sovittaa kotona tapahtuva ruo kailu päivähoitoruokailuun ja huomioida raaka-aineiden käyttötiheyteen liit tyvät ohjeistukset (esimerkiksi makkara). Kaupungin verkkosivuilla 2016 näkyy päivän ruokalista tarjonta ja ai nesosa luet te lot päivän aterioista ravintoarvoineen sekä aterian tuottama CO2-pääs tö ar vot kaikille ruoka-aineille. Ohjelma laskee automaattisesti CO2-pääs töt mm. ruokaohjeille ja aterioille Lapsiperheiden uusissa 2016 Syödään yhdessä -ruokasuosituksissa ko ros te-

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta taan ruokakasvatusta, lapsen syömään oppimisen tukemista ja perheen yhteis ten ruokahetkien tärkeyttä. Ateriapalveluilla on kirjalliset linjaukset hyvän ravitsemuksen toteuttamiseen ja ruokalajien riittävän tiheän toistumisen (suo si tus olisi enintään 5 viikon kiertävä ruokalista), lisäksi ateriapalvelu toi voo palautetta jatkuvasti sekä kohdennetusti. Sähköiseen kokoushallintaan on oheisasiakirjoihin tallennettu välipalalista ja vertailu suosituksiin. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: KÄSITTELY: Koulutuslautakunta päättää esittää ruokahuollon vas tuu hen kilöil le, että makeiden välipalojen määrää vähennetään päi vä koti ruo kai lus sa ja että varhaiskasvatuksen henkilökunta osal listuu ruokalistojen laadintaan yhteistyössä ruokahuollon kanssa. Sivistystoimenjohtaja muutti ehdotustaan. SIVISTYSTOIMENJOHTAJAN MUUTETTU EHDOTUS: Koulutuslautakunta edellyttää, että makeiden välipalojen määrää vähennetään päiväkotiruokailussa ja että var hais kas va tuksen henkilökunta osallistuu ruokalistojen laadintaan yh teistyös sä ruokahuollon kanssa. Uusi palaute varhaiskasvatuksen ja aamu- ja il ta päi vä toi minnan välipaloista kerätään syksyllä ja tuodaan kou lu tus lau takun nal le. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin.

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Perusopetuksen tuntiresurssin käyttö lukuvuonna / /2015 Koulutuslautakunta Johtava rehtori Kimmo Kuusimäki Talousarvioon 2016 on lukuvuodelle varattu määrärahaa pe rusope tuk sen järjestämiseen vuosiviikkotuntia vastaava määrä. Tuntien ja ka mi ses ta eri koulujen kesken on neuvoteltu koulunjohtajien ja rehtorien kans sa. Tulevana lukuvuonna ei tapahdu muutoksia perusluokkien ko ko nais mää rässä. Koulujen tarvitsemaan tuntimäärään vaikuttavia tekijöitä ovat mm. seu raavat asiat: - oppilasmäärä - opetusryhmien koko - yhdysluokat - käytössä oleva tuntijako - A1- ja A2-kielten ryhmien muodostuminen - S2-opetus - ET-opetus tai harvinaisten uskontojen opetus - oppimisen tuen tarve - pienryhmäopetus - valinnaisaineet. Laskelma talousarvioon varattujen tuntien jaosta koulujen käyttöön on tallen net tu sähköiseen kokoushallintaan oheisasiakirjoihin. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää jakaa perusopetuksen tuntimäärät eri kouluille lukuvuonna seuraavasti: Karvetin koulu Kultarannan koulu Kuparivuoren koulu Lietsalan koulu Merimaskun koulu Rymättylän koulu Taimon koulu 385,5 vkt 123,0 vkt 460,0 vkt 199,5 vkt 240,5 vkt 264,5,vkt 436,0 vkt

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Maijamäen koulu Suopellon koulu Velkuan koulu johtava rehtori JoPo 861,0 vkt 491,0 vkt 108,0 vkt 12,0 vkt 28,0 vkt. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Lukion opiskelijamäärä ja resurssitarve lukuvuonna / /2015 Koulutuslautakunta Vs. rehtori Eija Mäenpää Esitän, että Naantalin lukioon otetaan 1. vuosikurssille lukuvuonna yhteensä enintään 120 opiskelijaa. Lukuaineiden keskiarvon tulee olla vä hin tään 7,18. Lukion resurssitarve on 432 kurssia, johon sisältyy myös tukiopetus, eri tyisope tus ja oppilaanohjauksen luokkatunnit. Lukioresurssitunnit ja de monstraa tio li sät määräytyvät koko lukion oppilasmäärän pohjalta vir ka eh to so pimuk sen mukaisesti. Vs. rehtori Eija Mäenpää pidettäväksi esittämä kurssimäärä on vuoden 2016 ta lous ar vion mukainen. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää, että lukioon otetaan 1. vuo si kurssil le lukuvuonna enintään 120 opiskelijaa siten, et tä lukuaineiden keskiarvon tulee olla vähintään 7,18 ja että lu kion käytettävissä oleva resurssi lukuvuonna on 432 kurssia. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Irtaimen omaisuuden hankinnat / /2016 Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Koulutuslautakunnalla on vuoden 2016 talousarvionsa investointiosassa käy tet tä vis sä euroa irtaimen omaisuuden hankintoihin. Kes kei simmät puutteet kouluilla ovat kirjattomassa opetusteknologiassa (tab let ti tie toko neet) ja koulujen teknisen työn välineissä. Myös opetuskaluston ikään tymi nen on lisännyt niihin kohdistuvia uusimistarpeita. Sivistysvirasto on yhteistyössä koulujen rehtorien ja johtajien kanssa tehnyt suun ni tel man määrärahan kohdentamisesta eri koulujen tarpeisiin. Suun nitel ma on ohjeellinen. Suunnitelma on tallennettu sähköiseen ko kous hal lintaan oheisasiakirjoihin SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää varata vuoden 2016 talousarvion in ves toin ti osan irtaimen omaisuuden määrärahasta: - esitystekniikkahankintoihin euroa - opetusvälinehankintoihin euroa - koulukalustohankintoihin euroa - ipad-täydennyshankintoihin euroa KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

27 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Koulujen pihojen kunnostaminen / /2016 Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Vapaa-aikatoimen sihteeri Maija Puolakanaho Tilalaitoksen vuoden 2016 talousarvioon on varattu euroa koulujen pi ho jen välitunti- ja muun liikuntamahdollisuuksien parantamiseen. Ti la laitos valitsee kohteet käyttäjän esityksestä. Lähiliikuntapaikkakyselyssa Kultarannan koulun pihan tila arvioitiin erittäin huonoksi ja heikoksi. Piha soveltuu alueelliseksi lähiliikuntapaikaksi, jo ka palvelee koulun lähellä asuvia lapsia. Piha parannetaan yhdessä ym päris tö vi ras ton kanssa paremmin palvelemaan sekä välitunti- että lii kun ta tunti käyt töä: - yleisurheilun suorituspaikat, - tasapainovälineet, - kiipeilytelineiden korjaaminen turvallisiksi tai uusien hankkiminen, - hiekkakentän rajaus, - maastopyöräilyradan suunnittelu ja toteutus. Koulun oppilaat otetaan mukaan pihan suunnitteluun. Yhteistyötä tehdään myös vanhempainyhdistyksen kanssa. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta esittää tilalaitokselle, että vuonna 2016 kou lu jen pihoista kunnostetaan Kultarannan koulun piha. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

28 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Mari Lindroosin ja Aino Martinmäen tutkimuslupahakemus 65/ /2016 Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Mari Lindroos ja Aino Martinmäki pyytävät lupaa pro gradu -tutkimuksen te ke mi seen peruskoulussa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten englan nin kie li nen ruutuaika on yhteydessä englannin kielitaitoon peruskoulun kuu des luok ka lai sil la. Mari Lindroos ja Aino Martinmäki opiskelevat Turun yli opis ton opettajankoulutuslaitoksella. Tutkimus toteutetaan kahdessa osassa, joista kumpikin vaatii osallistuvalta luo kal ta aikaa enintään yhden oppitunnin. Tutkimusaineiston keruu to teu tetaan oppilaiden koulupäivien aikana luokissa. Ensimmäisessä osiossa op pilaat tekevät testin, jonka tarkoituksena on mitata oppilaiden englannin kie litai don tasoa. Toisessa osiossa oppilaat täyttävät kyselylomakkeen, jonka kysy myk set koskevat heidän katsomiaan englanninkielisiä ohjelmia sekä pelaa mi aan englanninkielisiä pelejä. Tutkimuksessa noudatetaan tutkimuseettisiä periaatteita. Tutkittavien it semää rää mis oi keut ta kunnioitetaan ja tutkimukseen osallistuminen on täysin va paa eh tois ta. Oppilaiden huoltajilta pyydetään tutkimuslupa osallistumista var ten. Osallistujien tietosuojasta huolehditaan tarkasti. Tutkimusaineistoa ei luovu te ta luokkien opettajille tai kenellekään tutkimukseen kuulumattomalle hen ki löl le. Tutkimuksen päätyttyä aineisto hävitetään asiaankuuluvalla taval la, jottei lomakkeita enää voida yhdistää yksittäisiin henkilöihin. Tut kimus ra por tis sa ei viitata osallistuneisiin kouluihin tai oppilaisiin heidän omil la nimillään. Yksittäisten oppilaiden tuloksia ei luovuteta opettajille, mut ta oppilaat saavat halutessaan tietää oman pistemääränsä. Lisäksi opetta jat saavat tietää yhteenvedon luokan ruutuajasta ja mitatusta kielitaidosta. Osal lis tu neil le kouluille lähetetään sähköinen versio tutkimustuloksista niiden valmistuttua. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää antaa Mari Lindroosille ja Aino Mar tin mä el le luvan yllä kuvatun tutkimuksen tekemiseen niissä kouluissa, jotka siihen suostumuksensa antavat. Tutkimusraportti tulee toimittaa koulutuslautakunnan käyt-

29 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta töön. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

30 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Petra Hulsin ja Henna Harjun tutkimuslupahakemus 65/ /2016 Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Petra Hulsi ja Henna Harju opiskelevat kasvatustieteitä Lapin yliopistossa. He tekevät pro gradu -tutkimusta, jonka tarkoituksena on kuvailla vä li tun tilii kut ta jien toimintaa Liikkuvassa koulussa ja selvittää, millaisia mer ki tyksiä välituntiliikuttajana toimimisella on ollut välituntiliikuttajiin. Aineisto tutkimusta varten kerätään haastattelemalla Liikkuvassa koulussa toi mi via alakoulun välituntiliikuttajina toimivia oppilaita. Petra Hulsi ja Hen na Harju hakevat lupaa aineistonkeruuta varten Kuparivuoren kouluun. Haas tat te lut on tarkoitus toteuttaa huhtikuun alussa He ovat olleet yhtey des sä Kuparivuoren koulun rehtoriin Vesa Maliniin, joka puoltaa tut kimuk sen tekemistä. Petra Hulsi ja Henna Harju sitoutuvat noudattamaan tutkimusaineiston säilyt tä mi seen ja tietosuojalainsäädäntöön liittyviä ohjeita. Tutkimuksessa ei tuo da julki oppilaiden, opettajien eikä koulun nimeä eikä muitakaan tietoja, joi den perusteella tutkimukseen osallistuneet voitaisiin tunnistaa. Tut kimuk seen osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista. Aineistoa käytetään ainoas taan pro gradu -tutkimuksessa, joka julkaistaan Lapin yliopiston kokoel mis sa. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää antaa Petra Hulsille ja Henna Harjul le luvan yllä mainitun tutkimuksen tekemiseen Ku pa ri vuoren koulussa. Tutkimusraportti tulee toimittaa koulutuslautakunnan käyttöön. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

31 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 4/ Koulutuslautakunta Jenna Stenwallin tutkimuslupahakemus 65/ /2016 Koulutuslautakunta Talouspäällikkö Timo Saario Jenna Senwall on lähettänyt koulutuslautakunnalle seuraavan tut ki mus lu paha ke muk sen: "Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa erityisopettajaksi. Kirjoitan tällä het kellä pro gradu tutkielmaani erityispedagogiikasta. Tutkimuksen on määrä val mis tua elokuun loppuun mennessä. Anon tutkimuslupaa tutkimuksen toteut ta mi sel le Naantalin Maijamäen koulun 9-luokassa. Asian tiimoilta on ol tu yhteydessä kyseisen valvontaryhmän opettajaan sekä koulun rehtoriin, jot ka ovat olleet myöntyväisiä projektille. Tutkimuksessa tutkitaan nuorten käsityksiä kouluväkivallasta, kou lu kiu saami ses ta ja koulukiusaamisesta selviytymisen keinoista. Aineisto kerätään kah del ta tapausluokalta, joista toinen on Naantalissa. Tutkimuksen taustalla toi mii Arto Halosen elokuva Valkoinen raivo ja sen pohjalta suunniteltu kou lu kiu saa mi sen vastainen koulukampanja. Suomen Mielenterveysseura ja Kou lu ki no ovat suunnitelleet koulukampanjan materiaalit. Tutkimuksella ke rät tä vä tutkimustieto lisää tietoa nuorten omista käsityksistä väkivallan uh kas ta, koulukiusaamisesta ja kiusaamisesta selviytymisestä sekä auttaa tu le vien koulukiusaamista ehkäisevien kampanjoiden suunnittelua. Lisäksi tut ki mus kehittää oppilaiden omaa tietoisuutta kiusaamisen vakavuudesta ja seu rauk sis ta sekä auttaa oppilaita jäsentämään toimivia keinoja hankalista elämäntilanteista sel viy ty mi seen. Tutkimuksen avulla nuorten kanssa työskentelevät opettajat ja kas vat ta jat voivat saada hyödyllistä tietoa siitä, kuinka nuoria voitaisiin tukea yhä vahvemmin väkivallattomuuden, kiusaamisen vastaisen ja avun ha ke mi sen kulttuurin omaksumiseen. Elokuva katsotaan koulussa, minkä jälkeen oppilaat toteuttavat teemaan liitty viä tehtäviä. Tehtävät sisältävät kirjallisia tuotoksia, ryhmäkeskusteluja ja toi min nal li sem pia tehtäviä. Tehtävien avulla oppilaat herätellään keskustelemaan monipuolisesti kouluväkivallan uhkasta, koulukiusaamisen tuo mit ta vuu des ta ja omasta vastuustaan koulukiusaamisen ehkäisyssä. Lisäk si nuoret keskustelevat koulukiusaamisesta selviytymisen keinoista. Tilai suu den loppuun oppilaat saavat tietopaketin kunnan saatavilla olevista nuor ten auttavista palveluista. Aineistona käytetään oppilaiden kirjallisia tuo tok sia, ryhmäkeskustelunauhoituksia ja mahdollisia videointeja toi minnal li sis ta tehtävistä.