MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN SYNNYTTÄJIEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN MONET ULOTTUVUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN SYNNYTTÄJIEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN MONET ULOTTUVUUDET"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN SYNNYTTÄJIEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN MONET ULOTTUVUUDET Satu Jäntti Pro gradu-tutkielma Hoitotiede Preventiivinen hoitotiede Itä Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Toukokuu 2016

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Itsemääräämisoikeus ja sen edellytykset Itsemääräämisoikeuden eri muotoja Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen Osallisuus ja osallistuminen päätöksentekoon Osallistumisen prosessi Osallisuus ja terveydenhuollon asiakkaan velvollisuudet Erilaisia päätöksentekomalleja Yhteisöllinen päätöksenteko Kunnian käsite eri kulttuureissa Itsemääräämisoikeus synnytyksessä Synnytys elämäntapahtumana Päätöksenteko synnytyksen aikana Organisaation vaikutus päätöksentekoprosessiin Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUSMENETELMÄT Integroitu kirjallisuuskatsaus Aineiston hankinta Aineiston analysointi TULOKSET Itsemääräämisoikeus maahanmuuttajien synnytyksessä Päätöksenteko maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoidossa Medikalisaation vaikutus päätöksentekoon Kätilön ja maahanmuuttajataustaisen synnyttäjän välinen vuorovaikutus Maahanmuuttajien synnytyksiin liittyviä erityispiirteitä Kieleen ja kommunikaatioon liittyvät haasteet Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien koulutus ja toimeentulo Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien kokema syrjintä Perheen tuen merkitys maahanmuuttajataustaisille synnyttäjille Kulttuurisesti turvalliset toimintatavat maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoidossa Yhteenveto tuloksista POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus ja siirrettävyys JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeutta kuvaavat tutkimukset Liite 2. Tutkimusten laadun arviointikriteerit

3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Hoitotiede Preventiivinen hoitotiede Jäntti, Satu E. Ohjaajat: Toukokuu 2016 TIIVISTELMÄ Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden monet ulottuvuudet Pro gradu-tutkielma (75 sivua), 2 liitettä (6 sivua) Dosentti Päivi Kankkunen, Professori Anna Maija Pietilä Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden toteutumista synnytyksen aikana, kuvata maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoidossa ilmeneviä epäkohtia ja etsiä aiemmasta tutkimustiedosta hyväksi todettuja menetelmiä. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen haettiin kahdessa vaiheessa PubMed:stä ja CINAHL:sta. Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeutta käsittelevään kirjallisuuskatsaukseen valikoitui lopulta 18 tutkimusta, jotka käsittelivät maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeutta ja synnytykseen liittyvää eettistä päätöksentekoa, maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoidon laatua tai synnyttäjän erilaisen kulttuuritaustan merkitystä kätilötyössä. Valikoiduista tutkimuksista kuusi oli haastattelututkimuksia, neljä kirjallisuuskatsauksia, viisi tapaustutkimuksia ja kaksi määrällisiä tutkimuksia. Aihetta oli käsitelty maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien näkökulmasta 11 tutkimuksessa ja kätilöiden näkökulmasta kolmessa tutkimuksessa. Koska aihetta on tutkittu 1990 luvulta lähtien vielä kohtalaisen vähän, tutkielma toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Katsaukseen valikoidut tutkimukset taulukoitiin ja niiden luotettavuutta arvioitiin Turjamaan, Hartikaisen ja Pietilän (2011) kehittämällä mittarilla. Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien oikeudet toteutuvat kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kantaväestöä heikommin. Maahanmuuttajataustaiset synnyttäjät luovuttavat päätöksenteon kantaväestöä helpommin terveydenhuoltohenkilökunnalle ja heille tarjotaan kantaväestöä vähemmän vaihtoehtoja. Eniten ongelmia syntyy yhteisen kielen puutteen vuoksi, mutta myös maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien heikompi terveydenlukutaito ja syrjinnän kokemukset estävät luottamuksellisen suhteen luomista. Eniten ongelmia kohdattiin yhteisökulttuureista kotoisin olevien synnyttäjien hoitamisessa, jotka myös olivat moninkertaisesti haavoittuvassa asemassa suhteessa kantaväestöön. Tulosten perusteella suhteellisten ja kulttuuristen mallien soveltaminen käytännön työssä edistää maahanmuuttajataustaisen synnyttäjän itsemääräämisoikeuden toteutumista, edesauttaa luottamuksellisen hoitosuhteen luomista ja parantaa potilasturvallisuutta. Suhteelliset päätöksentekomallit eivät ole ristiriidassa länsimaisen etiikan kanssa ja ne ottavat perinteisiä päätöksentekomalleja paremmin huomioon perheen ja muiden päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden välisten valtasuhteiden merkityksen, sikiön aseman ja synnyttäjän kyvyn tehdä päätöksiä. Maahanmuuttajataustaiset synnyttäjät hyötyvät myös tukipalveluiden, kuten tulkkien käytöstä. Katsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden toteutumisen epäkohdista ja heidän hoidossaan hyväksi todetuista menetelmistä. Tiedon avulla on mahdollista kehittää maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoidon laatua ja tietoa voidaan käyttää apuna terveydenhuollon koulutuksessa. Lisää tutkimustietoa kaivataan toisen polven maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ja kätilön ja maahanmuuttajataustaisen synnyttäjän välisestä vuorovaikutuksesta. Asiasanat: itsemääräämisoikeus, maahanmuuttaja, synnyttäjä, vuorovaikutus, jaettu autonomia

4 UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty of Health Sciences Department of Nursing Sciences Nursing Sciences Preventive Nursing Science ABSTRACT Jäntti, Satu E. Supervisers: May 2016 Multiple dimensions of immigrant mothers patient autonomy during deliveries Master's thesis, (75 pages), 2 appendices (6 pages) Docent Päivi Kankkunen, Professor Anna Maija Pietilä The purpose of this literature review was to describe how patient autonomy is realised among immigrant mothers during labour, illustrate possible problems and use previous findings to seek development strategies for improving immigrant mothers' qualified care. Material was sought in two stages from PubMed and CINAHL. The final number of studies filling the inclusion criteria was 18. Included studies dealt with immigrant mothers patient autonomy and ethical decisionmaking during labour, the quality of their care and requirements that different cultural backgrounds set in midwifery. Because the topic has been studied only since the 1990's, this integrative literature review included studies applying different methods. Most of the studies included were qualitative, including six interview studies, five case studies and four literature reviews. Quantitative methods were used in two studies. Eleven of the studies were examined from the immigrant mothers perspective, while midwives were interviewed in three studies. The content of the studies was analysed with inductive content analysis and the quality of the studies was evaluated with the quality measurement indicator developed by Turjamaa, Hartikainen and Pietilä (2011). According to the international studies, immigrant mothers' patient autonomy and rights are more poorly covered than the majority group mothers' rights. Immigrant mothers are also more likely to assign the decision-making to health care professionals and they are offered fewer choices than majority group mothers. Most common reasons for poor communication include language problems; in particular, poorly educated immigrant mothers lack knowledge of the health care system and health literature. Immigrant mothers experiences of discrimination from the midwives also prevent the fulfilment of their patient rights and do not create trust in health care professionals or the system. Mothers born in community cultures, asylum seekers and poorly educated mothers were the most vulnerable groups in terms of experiencing a feeling of autonomy and coherence during labour. These mothers patient autonomy was best ensured by using shared or relational approaches in their care. These approaches take notice of the family, cultural background and resources and create an atmosphere of trust and enhance patient safety, mother's independent decision-making and fulfilment of other rights. Shared and relational approaches also alleviate the stress and burden of health care staff and are in line with Western ethical principles such as patientcentred and family care. The results also point out that immigrant mothers benefit from the use of interpreters and other culturally sensitive health care services. The goal of this study was to produce knowledge about how immigrant mothers' patient autonomy occurs in everyday health care practice. The knowledge obtained in this study can be utilised in health care education and developing the care of immigrant mothers. This study also shows that more knowledge about immigrant mothers' patient autonomy is needed, especially among the second generation of immigrant mothers. Interaction in intercultural care and between the mother with immigrant background and the midwife should also be studied more. Key words: patient autonomy, immigrant, mother in delivery, interaction, shared autonomy

5 2 1 JOHDANTO Raskaus ja synnytys ovat fysiologisella tasolla samankaltaisia henkilökohtaisia ja moniulotteisia naisen elämään vahvasti vaikuttavia kokemuksia (Larkin 2009). Ympäristöllä ja synnytykseen liitettävillä kulttuurisilla normeilla on kuitenkin todettu olevan merkittävä vaikutus synnytyksen kulkuun sekä äidin odotuksiin, kokemuksiin ja synnytyksen aikaisiin valintoihin (Larkin 2009, Meddings 2008, Cheung 2002). Kulttuurista ja perhetaustasta riippumatta raskaus ja synnytys ovat jokaisen naisen elämässä yksilöllisiä ja ainutlaatuisia kokemuksia, ja synnyttäjän odotukset ja kokemukset saattavat vaihdella samankin kulttuurin edustajien välillä (Cross Sudworth 2011, Williamsson 2010, Larkin 2009, Cheung 2007, Cheung 2002). Eri kulttuurit suhtautuvat eri tavalla päätöksentekoon ja esimerkiksi yhteisökulttuureissa perheenjäsenten mielipiteillä on suurempi painoarvo kuin yksilökeskeisyyttä korostavissa Länsimaissa, joissa yksilön oikeus päättää omista asioistaan on keskeisessä asemassa. (Minkoff 2014, Väestöliitto 2013, Narruhn 2012, Guven 2010, Johnstone 2009, Chater 2008.) Suomessa asuu nykyisin yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, minkä vuoksi tarve kulttuuriselle osaamiselle ja eri kulttuuritaustaa edustavien synnyttäjien kohtaamiselle kätilötyössä on tunnistettavissa. Tilastokeskuksen (2013) mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä laskentatavasta riippuen noin neljännesmiljoona maahanmuuttajaa ja määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä puoleen miljoonaan (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012). Eurooppaan saapuvista reilusta neljästä miljoonasta turvapaikanhakijasta noin neljäsosa on naisia ja pakolaisuus asettaa erityisesti naiset ja lapset haavoittuvaan asemaan. Pakolaisuuden seurauksena naiset ovat alttiimpia seksuaaliselle väkivallalle ja pakkoavioliitoille, mistä saattaa seurata ei-toivottuja raskauksia. Pakolaisuus asettaa naiset uudessa kotimaassa myös laillisesti eriarvoiseen asemaan, jolloin heidän on esimerkiksi vaikeampi hankkia toimeentuloa. (Nobel Womans' Initiative 2016, Park 2016, Nikolajski 2015.) Ilman Euroopan unionin myöntämää sairaanhoitokorttia maassa ilman virallista statusta oleskelevilla ulkomaalaisilla ei myöskään ole oikeutta kuin henkeä uhkaavaan hoitoon ja tästä syystä esimerkiksi paperittomien klinikoilla hoidetaan paljon odottavien ulkomaalaistaustaisten äitien seurantaa koko raskauden ajan (Nuoren Lääkärin blogi 2014). Vuonna 2011 Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista naisista 61 % oli hedelmällisessä iässä (15 49 vuotta) ja he synnyttivät 7.1 % vuosien välillä syntyneistä lapsista. Maahanmuuttajataustaiset synnyttäjät ovat hiukan suomalaissyntyisiä äitejä nuorempia ja heidän todettiin vuonna 2013 synnyttävän keskimäärin 2,09 lasta, kun suomalaisäidit synnyttivät keskimäärin 1,84 lasta. Eniten lapsia synnyttivät Tilastokeskuksen mukaan somaliäidit (4,00 lasta).

6 3 Toisen polven maahanmuuttajissa hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä on vielä kohtalaisen pieni (15 %). (Tilastokeskus 2013.) Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien oikeudet toteutuvat kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kantaväestöä heikommin ja heille tarjotaan kantaväestöä vähemmän vaihtoehtoja (Boerleider 2013, Cross Sudworth 2011, Tebid 2011, Raisler 2005, Cioffi 2004, Cheung 2002). Korkealaatuista tutkimusta maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeudesta ja kokemuksista länsimaisen terveydenhuollon asiakkaina on tehty 1990 luvulta alkaen vielä kohtalaisen vähän (Cross Sudworth 2011). Kulttuurin vaikutusta itsemääräämisoikeuteen ja päätöksentekoon on tutkittu eniten maissa, joilla on taustallaan pitkä historia monikulttuurisena yhteiskuntana (Iso-Britannia, Alankomaat, Yhdysvallat, Kanada, Etelä-Afrikka, Australia ja Uusi- Seelanti) (Noseworthy 2013, Cross Sudworth 2011, Leever 2011, Tebid 2011, Williamsson 2010, Guven 2010, Johnstone 2009, Chater 2008). Maahanmuuttajien itsemääräämisoikeuden toteutumiseen keskittynyt tutkimus on painottunut hoidon laadun kehittämiseen vaikeasti sairaiden ja saattohoitopotilaiden kohdalla (end-of-life care) (Guven 2010, Johnstone 2009, Chater 2008) ja esimerkiksi Narriganin (2005) mukaan lisää tutkimusta tarvitaan siitä, kuinka maahanmuuttajien oikeudet toteutuvat arjen hoitotyössä luvulla tutkimuksessa on korostettu kasvavassa määrin kulttuuritaustan merkitystä päätöksenteossa sekä kulttuurisesti turvallisia toimintatapoja (Minkoff 2014, Noseworthy 2013, Narruhn 2012, Leever 2011, Williamsson 2010, Guven 2010, Johnstone 2009, Chater 2008, Meddings 2008). Tällä hetkellä lisää tietoa tarvitaan toisen polven maahanmuuttajien kokemuksista (Noseworthy 2013, Cross Sudworth 2011) sekä kätilön ja maahanmuuttajataustaisen synnyttäjän välisestä vuorovaikutuksesta (Nosewothy 2013, Meddings 2008). Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden toteutumista synnytyksen aikana, kuvata maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoidossa ilmeneviä epäkohtia sekä etsiä maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoitamisessa hyväksi todettuja menetelmiä ja toimintatapoja. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää äitiyshuollossa ja terveydenhuollon henkilökunnan koulutuksessa. Tiedon avulla on mahdollista kehittää maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden toteutumista ja hoidon laatua suomalaisessa terveydenhuollossa.

7 4 Kirjallisuuskatsauksen tavoite on linjassa Sosiaali- ja terveysministeriön asettamien KASTE ohjelman ja Valtion kotouttamisohjelman tavoitteiden kanssa, jotka pyrkivät edistämään riskiryhmien, kuten maahanmuuttajien ja lapsiperheiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa muun muassa helpottamalla hoitoon pääsyä ja parantamalla hoidon laatua (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, Työ- ja elinkeinoministeriö 2012). Tavoite on myös linjassa uuden terveydenhuoltolain ja SOTE uudistuksen tavoitteiden kanssa, joiden pyrkimyksenä on kaventaa terveyseroja, lisätä asiakkaiden valinnan vapautta ja itsemääräämisoikeutta ja vahvistaa asiakaskeskeisyyttä ja terveydenhuoltoyksiköiden välistä yhteistyötä muun muassa tarjoamalla palveluita asiakkaiden omalla äidinkielellä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010).

8 5 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Itsemääräämisoikeus ja sen edellytykset Itsemääräämisoikeuden eri muotoja Itsemääräämisoikeus on länsimaisessa terveydenhuollossa yksi terveydenhuollon asiakkaan perusoikeuksista ja perinteisesti sillä tarkoitetaan oikeutta tehdä omaan terveyteen, sen edistämiseen ja hoitoon liittyviä valintoja ja päätöksiä. Itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluvat oma mielipiteenmuodostus ja tahdonilmaisu, itseä koskevista asioista päättäminen ja omaan terveyteen liittyvien tietojen hallinta. Yleensä itsemääräämisoikeus ymmärretään asiakkaan suostumisena hoitoon tai hoidosta kieltäytymisenä. Laajemmin tarkasteltuna itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta päättää itse hoidostaan ja terveydestään, oikeutta valita eri hoitovaihtoehtojen välillä ja mahdollisuutta osallistua hoidon suunnitteluun osana moniammatillista työryhmää. (Launis 2010, Pietilä 2010, Aaltonen 2004, Pahlman 2003.) Itsemääräämisoikeudesta säädetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992). Itsemääräämisoikeus juridisena periaatteena pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus muun muassa elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen (Ihmisoikeudet.net 2014). Yksilön oikeus päättää omaa elämää koskevista asioista on länsimaisessa kulttuurissa ja Antiikin Kreikasta alkunsa saaneen tieteen filosofiassa keskeisessä asemassa ja siinä korostetaan ihmisen yksilöllisyyden, autonomisen päätöksentekokyvyn ja yksityisyyden merkitystä (Pahlman 2003). Länsimaisen perinteen mukaan yksilöillä on oikeus päättää itsenäisesti omaa hoitoaan koskevista asioista jopa silloin, kun hänen läheisensä eivät ole päätöksistä samaa mieltä (Johnstone 2009). Potilaslain mukaan potilaita on aina hoidettava yhteisymmärryksessä heidän kanssaan. Jos potilas kieltäytyy hoidosta, on häntä silloin mahdollisuuksien mukaan hoidettava jollain muualla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Laissa myös edellytetään, että jokaisella terveydenhuollon asiakkaalla on oikeus asianmukaiseen ja laadukkaaseen hoitoon, hoitoon pääsyyn määrätyssä ajassa sekä riittävään tiedonsaantiin. Terveydenhuollon asiakkailla on myös oikeus valittaa saamastaan hoidosta, jos he eivät ole siihen tyytyväisiä. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.) Uudessa terveydenhuoltolaissa vuodelta 2010 säädetään vielä erikseen mahdollisuudesta valita hoitopaikka ja oikeudesta saada hoitoa omalla äidinkielellä. Lailla pyritään edesauttamaan terveydenhuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista muun muassa edistämällä

9 6 väestön terveyttä kaventamalla terveyseroja, lisäämällä palveluiden yhdenvertaisuutta, vahvistamalla palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä tehdä yhteistyötä. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010.) Itsemääräämisoikeus potilaan ja asiakkaan moraalisena perusoikeutena velvoittaa kansainvälisellä tasolla terveydenhuollon ammattihenkilöitä aina oikeusnormeista riippumatta. Itsemäärääminen eettisenä kysymyksenä vaatii hoitajilta vahvaa ammatillista osaamista sekä oman alansa, kulttuurinsa ja itsensä tuntemista potilaiden itsemääräämisen mahdollisuutta, oikeutta ja toteutumista arvioitaessa. Potilaslain lisäksi hoitotyötä ohjaa monialainen eettisyyteen ja hyvään hoitoon perustuva ohje- ja lainsäädäntöverkosto, jonka pohjalta toimiminen ei välttämättä ole aina helppoa, selkeää tai yksioikoista. Keskenään ristiriidassa voivat olla lain tulkinta, yleiset eettiset ohjeet, ihmisoikeudet tai terveydenhuollon asiakkaan oma subjektiivinen näkemys. Päätöksentekoon vaikuttavat ennen kaikkea asiakkaan terveydentila, käytettävissä olevat tiedot, kokemukset, elämänasenne ja ihmissuhdetaidot, sekä käytettävissä oleva aika ja muut resurssit. (Launis 2010, Aaltonen 2004, Pahlman 2003.) Autonomia Autonomia on alakäsite yksilön vapaudelle tehdä itsenäisiä päätöksiä ja valintoja. Autonomiaa voidaan pitää itsemääräämisen rinnakkaiskäsitteenä ja sillä tarkoitetaan yksilön oikeutta, kykyä ja mahdollisuutta tehdä valintoja ja päätöksiä sekä kykyä toimia niiden mukaisesti. Hoitotyössä autonomialla tarkoitetaan potilaan itsemääräämisen tunnustamista, mikä käytännössä tarkoittaa potilaan omatoimisuuden tukemista ja siihen kannustamista. Hoitajan tehtävänä on lisäksi selkeyttää ja kunnioittaa potilaan toivomuksia. Terveydenhuollon työntekijöiden on tärkeää osata tunnistaa minkälaiset arvot, ihanteet ja periaatteet ohjaavat päätöksentekoa hoitotyössä niin henkilökohtaisella, ammatillisella kuin yhteiskunnallisellakin tasolla päätösten vaikutuksia arvioitaessa. (Launis 2010, Aaltonen 2004, Pahlman 2003.) Autonomian käsite voidaan jakaa kahdeksi alakäsitteeksi: toteuttavaksi autonomiaksi (executional autonomy), kuten päätöksenteosta keskusteluksi, hoitosuunnitelman laatimiseksi tai omatoimisuuden tukemiseksi sekä päätöksien tekemiseen liittyväksi (decisional autonomy), johon vaikuttavat arvot, ihmiskäsitys ja yksilön maailmankuva. Autonomia edellyttää potilaalta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kykyä itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon sekä kykyä reflektoida omia valintoja. Matkiminen ja jäljittelevä toiminta ei ole itsemääräämistä. Itsenäistä

10 7 päätöksentekokykyä ja yhteistyökykyä voidaan pitää terveiltä aikuisilta vaadittavina taitoina. (Launis 2010, Aaltonen 2004, Pahlman 2003.) Tietoon perustuva suostumus Itsemääräämisoikeuden edellytys on riittävä tiedonsaanti omaa terveyttä koskevista asioista. Itsemääräämisoikeuden mahdollistamiseksi terveydenhuollon asiakkailla on oikeus saada riittävästi tietoa päätöksenteon perustaksi, jonka pohjalta heidän on mahdollista tehdä hoitoa koskeva tietoon perustuva suostumus (informed consent). Oikeus tiedonsaantiin velvoittaa terveydenhuollon ammattilaisia antamaan asiakkailleen ja heidän omaisilleen mahdollisimman ristiriidatonta ja kattavaa uusimpaan tutkimustietoon ja näyttöön perustuvaa totuudenmukaista tietoa terveydentilasta ja hoidon mahdollisista vaikutuksista sekä neuvottelemaan heidän kanssaan eri hoitovaihtoehdoista ja niiden sisältämistä riskeistä. Terveydenhuollon asiakkailla on myös oikeus lukea ja tarkistaa heistä kirjoitetut potilasasiakirjat. (Betts 2014, Noseworthy 2013, Jefford 2010, Launis 2010, Johnstone 2009, Aaltonen 2004, Pahlman 2003, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.) Päätöksentekokyky edellyttää, että henkilö on kykenevä arvioimaan omia päätöksiään ja toimimaan niiden mukaisesti. Jos päätökset tehdään ilman päätösten kohteena olevan henkilön lupaa, pitää tähän olla selkeät lailliset perustelut (Betts 2014, ETENE 2004, Kaltiala Heino 1997). Päätöksenteossa pitää aina ottaa huomioon potilaan kyky tehdä päätöksiä. Esimerkiksi lapset ovat lain mukaan erityisessä asemassa ja heitä on lain mukaan kohdeltava heidän kehitystasonsa mukaisesti. Arvion lapsen kehitystasosta tekee yleensä lääkäri tai joku muu arviointiin kykenevä terveydenhuollon ammattihenkilö. Yleensä lapsen vanhemmilta kysytään lupa lapsen hoitoon, mutta vanhemmilla ei ole kuitenkaan oikeutta päättää hoidosta silloin, kun lapsen henki on vaarassa. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992, Mielenterveyslaki 1116/1990, Tartuntatautilaki 583/1986.) Kompetenssin käsite Kompetenssillä tarkoitetaan potilaan yleistä kyvykkyyttä hallita ja suunnitella omaa elämäänsä. Oman elämän hallitseminen on edellytys hoitotyössä tehtävälle päätöksenteolle. Potilaan kykyä tehdä päätöksiä voidaan tarkastella ajattelun, tahdon ja toiminnan kompetenssien määrittelemisen avulla. Ajattelun kompetenssilla tarkoitetaan yksilön realistista käsitystä itsestään sekä ympäristöstään. Ajattelun kompetenssi sisältää myös kyvyn hankkia ja vastaanottaa riittävästi omaan sairauteensa liittyvää tietoa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Ajattelun kompetenssi sisältää

11 8 tämän lisäksi yksilön kyvyn arvioida omia arvoja ja valintoja suhteessa toisiin ihmisiin ja kyvyn asettaa ja priorisoida tavoitteita sekä punnita toiminnan seurauksia. Tahdon kompetenssilla tarkoitetaan yksilön kykyä tehdä perusteltuja päätöksiä ja toimia niiden mukaisesti. Tahdon kompetenssi edellyttää riittävää kykyä ajattelun kompetenssiin. Sekä tahdon että ajattelun kompetenssit edellyttävät joissain tilanteissä myös kykyä toiminnan kompetenssiin. Kompetenssit voidaan tästä syystä määritellä myös joihinkin tilanteisiin ja ympäristöihin liittyviksi. (Launis 2010, Aaltonen 2004, Pahlman 2003.) Synnytyksen aikaisen päätöksenteon kannalta on oleellista, että synnyttäjällä on tarpeeksi totuudenmukaista tietoa synnytykseen ja omaan terveydentilaan liittyvistä asioista. Kulttuuri ja ympäristö vaikuttavat tutkitusti synnyttäjän tekemiin päätöksiin (Larkin 2009, Cheung 2002), ja synnyttäjän oma arvomaailma on muotoutunut siinä sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa, jossa hän on elänyt. Synnytyksen aikaiseen päätöksentekoon vaikuttavat monet erilaiset tekijä, ja synnytykseen osallistuvat henkilöt ovat yleensä osa verkostoa, jossa jokaisella on päätöksenteossa oma roolinsa ja valta-asemansa (Noseworthy 2013) Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen Itsemääräämisoikeuden tarkoitus on suojella yksilönvapautta, mutta autonomia ja tietoon perustuva suostumus edellyttävät kykyä itsenäiseen päätöksentekoon, päätösten vaikutusten arviointiin ja kykyyn ottaa toiset ihmiset huomioon. Sarvimäen ja Stenbock Hultin (2009) mukaan itsemääräämisoikeuden täytyy toteutua terveydenhuollossa siten, ettei se rajoita muiden potilaiden itsemääräämisoikeutta. Sarvimäen ja Stenbock Hultin (2009) mukaan itsemääräämisoikeus toteutuu terveydenhuollossa hyvin samankaltaisin periaattein kuin yhteiskunnan muillakin osa-alueilla, eikä potilailla ole terveydenhuollossa oikeutta määrätä asioista sen enempää kuin muillakaan elämän osa-alueilla, eikä myöskään oikeutta olla huomioimatta toisten itsemääräämisoikeutta. Itsemääräämisoikeutta arvioitaessa on otettava aina huomioon muiden potilaiden turvallisuus. Lainsäädännön mukaan yksilön vapautta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun yksilöä epäillään rikoksesta. Terveydenhuollossa yksilön vapautta voidaan kuitenkin rajoittaa psykiatriassa, kun kyseessä on tahdonvastainen hoito (Mielenterveyslaki 1116/1990) tai tartuntatautilain mukaan tapauksissa, joissa potilaan epäillään levittävän vaarallista infektiosairautta (Tartuntatautilaki 583/1986). Tartuntatautilaissa kuvattu velvollisuus olla levittämättä tarttuvia tauteja ei koske pelkästään tarttuvia tauteja kantavia ihmisiä vaan myös henkilöitä, jotka ovat riskissä sairastua ja henkilöitä, jotka ovat täysin terveitä ja pystyvät huolehtimaan itsestään. Sama velvollisuus punnita

12 9 tekojen seurauksia koskee myös henkilöitä, joilla on geneettinen sairaus, jonka he voivat mahdollisesti siirtää jälkipolvilleen (Kangasniemi 2012). Edellä mainituissa tilanteissa itsemääräämisoikeuden ja hoitotyön eettisten periaatteiden näkemykset joutuvat helposti keskenään ristiriitaan. Tahdonvastaista hoitoa voidaan perustella oletetulla riskillä siitä, että potilas aiheuttaa vaaratilanteen itselle tai muille. Käytännössä turvallisuusriski joudutaan kuitenkin yleensä arvioimaan ennen kuin minkäänlaista vaaratilannetta on todellisuudessa päässyt syntymään. Todellista riskiä aiheuttaa vaaratilanteita itselle tai ympäristölle on kuitenkin käytännössä hyvin vaikea arvioida. Päätökset tehdään yleensä niiden näkemysten mukaan, miten määritellään ja mielletään tila, jolloin henkilö ei ole enää kykenevä päättämään omista asioistaan. Yksilön vapauden rajoittamisesta ilman laillisia perusteita voi joutua lailliseen vastuuseen. (Kaltiala Heino 1997.) Paternalismi ja holhoaminen Paternalismilla tarkoitetaan vastuun ottamista päätöksenteosta toisen puolesta (Noseworthy 2013). Paternalismia voidaan perustella lain mukaan silloin, kun 1) potilaalla ei ole koskaan ollut itsemääräämisoikeutta, 2) itsemääräämisoikeus on häneltä tilapäisesti poissa lääketieteelliseen näyttöön perustuen tai 3) potilas on kadottanut itsemääräämisoikeutensa pysyvästi. Vahvalla paternalismilla tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilön vapautta ja autonomiaa rajoitetaan silloinkin, kun henkilö olisi itse kykenevä tekemään päätöksiä. Paternalistiset väliintulot voidaan luokitella 1) toimenpiteisiin, joita ei voi perustella moraalisesti (vahva) 2) toimenpiteisiin, jotka vaativat moraalisen perustelun (heikko) ja 3) toimenpiteisiin, jotka eivät vaadi moraalisia perusteluja (heikko). Heikkoa paternalismia toteutetaan tilanteissa, joissa hoitohenkilökunta vetoaa potilaan etuihin, potilaan alentuneeseen kykyyn tehdä päätöksiä tai yleiseen etuun. (Launis 2010, Pahlman 2003.) Paternalismia voidaan toteuttaa yhteiskunnan, ammattikunnan, kuten hoitohenkilökunnan tai yksityisen ihmisen, kuten sukulaisen, toimesta. Holhoaminen on paternalismissa keskeisellä sijalla ja holhoamisella pyritään rajoittamaan holhottavan yksilönvapautta ja itsenäistä päätöksentekokykyä. Holhoaminen voi olla tietoista tai miellyttämiseen tai luottamukseen perustuvaa. Holhoamisen suhteen erityisen vaikeassa asemassa ovat aikuiset, jotka eivät ole täysin kykeneväisiä tekemään hoitoaan koskevia päätöksiä tai ymmärtämään niiden seurauksia, kuten alkoholi- ja päihderiippuvaiset potilaat. Holhoamista perustellaan yleensä turvallisuuden, hoidon laadun, potilaan parhaan, voimaantumisen ja terveyden edistämisen nimissä. Yleensä holhoamisella

13 10 puututaan terveydenhuollossa yksilön vapauteen silloin, kun potilasta tai asiakasta yritetään suojella harmilta, jota hän tietoisesti tai tiedostamattaan saattaa aiheuttaa. (Betts 2014, Pahlman 2003.) Hoitohenkilökunnalla on toisaalta velvollisuus kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta, mutta toisaalta myös velvollisuus suojella potilasta hyväksikäytöltä, vahingolta ja syrjinnältä sekä ajaa potilaan etua näiden asioiden suhteen yhteistyössä muun terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa joidenkin potilaan oikeuksien eväämistä. Tämän vuoksi hoitohenkilökunnalla on aina velvollisuus perustella ja selittää, milloin, miten ja millä perusteilla potilasta yritetään suojella. Joissain tapauksissa potilas voi myös antaa hoitohenkilökunnalle luvan tehdä päätöksiä hänen puolestaan. Kun paternalistisia väliintuloja tapahtuu organisaatiossa paljon, saattaa se olla merkki heikosta johtamisesta. (Betts 2014, Launis 2010, Pietilä 2010.) Pakottaminen Pakottamisella tarkoitetaan, että henkilöä uhataan tavalla, joka ei anna hänelle vaihtoehtoa käyttäytyä millään muulla tavalla. Pakottamista käyttävä henkilö käyttää valta-asemaansa hyväksi siten, että hän saa vallassaan olevan ihmisen käyttäytymään tavalla, joka tukee hänen omaa etuaan ja päämääriään. Pakottamista voi tapahtua sekä fyysisellä että psyykkisellä tasolla. Tilanteet, joissa potilasta uhataan pakon käyttämisellä, voidaan myös tulkita pakon käytöksi. Pakottamista tapahtuu huolimatta siitä, suostuuko potilas hoitohenkilökunnan käskyihin ja vaatimuksiin vai ei. (Pahlman 2003.) Manipulointi Manipuloinnilla tarkoitetaan myös henkilökohtaisen vapauden rajoittamista. Manipuloinniksi kutsutaan käyttäytymistä, jonka avulla henkilöä johdatellaan käyttäytymään tavalla, joka saa manipuloitavan henkilön käyttäytymään manipuloivan ihmisen tahdon mukaisesti. Manipulointi on autonomian rajoittamista ja vallan käyttöä. Terveydenhuoltoala tarjoaa lukuisia tilanteita käyttää valta-asemaa manipuloivalla tavalla ja manipulointia tapahtuu terveydenhuollon organisaatioissa hyvin monella eri tasolla. Hoitotyössä manipulointia esiintyy yleisimmin silloin, kun tietoa evätään tai salataan. On myös mahdollista, että hoitotyöntekijä manipuloi ja johdattelee potilaitaan käyttämällä äänenpainoa, eleitä ja ilmeitä. Hoitotyöntekijät voivat myös vedota tunteisiin, muokata potilaan mielipiteitä tai liioitella tai vähätellä joidenkin hoitovaihtoehtojen riskejä. Avoin ilmapiiri tekee mahdolliseksi sen, että potilaiden toiveet tulevat kuulluiksi ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. (Pahlman 2003.)

14 11 Nikolajskin (2015) mukaan maahanmuuttajataustaiset ja aviomiehistään taloudellisesti riippuvaiset naiset ovat alttiimpia kokemaan seksuaalista pakottamista ja heidän kohdallaan on paljon todennäköisempää, että heidän aviomiehensä painostavat heitä lasten tekemiseen. Pakottamisesta voi seurata naisille monia ikäviä seurauksia, kuten ei-toivottuja raskauksia, abortteja, sukupuolitauteja, negatiivisia synnytyskokemuksia ja psyykkisiä traumoja (Park 2016). Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien kohdalla on myös paljon todennäköisempää, että heidän aviomiehensä tai perheenjäsenensä tekevät päätökset heidän puolestaan, jolloin terveydenhuoltohenkilökunnan voi olla vaikea havaita pakottamista tai hyväksikäyttöä (Minkoff 2014, Narruhn 2012, Narrigan 2005.) Maahanmuuttajataustaiset synnyttäjät myös luovuttavat päätöksenteon helpommin hoitohenkilökunnalle (Cheung 2002), jolloin he ovat alttiimpia kokemaan pakottamista ja syrjintää myös kätilöiden taholta tai heiltä voi puuttua kokonaan kyky pitää omia puolia. 2.2 Osallisuus ja osallistuminen päätöksentekoon Terveydenhuollossa itsemääräämisoikeuden tavoitteena on yksilön hyvä (Leever 2011). Yksilöllinen näkökulma itsemääräämisoikeudesta on kuitenkin ristiriitainen, sillä se ei se ota huomioon yksilöiden välistä riippuvuutta toisistaan. Itsemääräämisoikeudessa on aina kyse yksilön tekemistä valinnoista suhteessa häneen itseensä ja ympäröivään maailmaan. Tästä syystä itsemääräämisoikeus ei ole koskaan täysin yksilön omalla vastuulla ja siinä on aina erotettavissa sisäinen ja ulkoinen puoli. (Launis 2010, Aaltonen 2004.) Itsemäärääminen voidaan tulkita yksilön vapauden lisäksi turvaoikeutena myös siten, että se velvoittaa potilaan omaiset ja hoitohenkilökunnan ylläpitämään ja kehittämään terveydenhuollon asiakkaan valmiuksia itsenäiseen ajatteluun, toimintaan ja vuorovaikutukseen. Luottamuksellisen hoitosuhteen luominen asiakkaan, hänen omaistensa ja hoitohenkilökunnan välille on tästä syystä edellytys asiakkaan itsemääräämisen määrittelylle ja mahdollistamiselle sekä muiden oikeuksien toteutumiselle. (Pahlman 2003.) Päätöksenteko hoidosta tapahtuu aina vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan välillä. Esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas on menettänyt kykynsä puhua tai liikkua, tai yhteistä kieltä asiakkaan ja hoitohenkilökunnan välillä ei ole, on tärkeää kehittää menetelmiä, jotka kiinnittävät huomiota vuorovaikutuksen ongelmiin ja jotka tukevat dialogin rakentumista yhteisöllisestä näkökulmasta käsin. Toisaalta yksilöllinen näkökulma voi hoitotyössä tulla esille

15 12 myös tapauksissa, joissa potilaan omaiset ottavat vallan puhua ja tehdä päätöksiä potilaan puolesta, mutta eivät välttämättä kykene arvioimaan omaa suhdettaan potilaaseen tai omaa kykyään huolehtia potilaasta. Tätä ilmiötä kutsutaan vastavoimaantumiseksi. (Aaltonen 2004.) Osallistuminen omaan hoitoprosessiin lain perusteella ei vielä edusta kovin vahvaa osallisuutta. Asiakas tai potilas ei ole halukas osallistumaan omaan hoitoonsa myöskään silloin, kun hän kieltäytyy kuntouttavasta hoidosta. Oikeutta osallisuuteen voidaan kaikesta huolimatta pitää moraalisesti ja inhimillisesti perusteltuna ja toivottuna ratkaisuna. Osallisuus ja osallistuminen ovat vaikeita käsitteitä käytännön tilanteissa siinä missä itsemääräämisoikeus ja autonomiakin. Osallisuuden eri muodot täydentävät toisiaan ja muodostavat yhdessä sosiaalisen tuen verkoston, joka määritellään aina tilanteiden mukaan. (Aaltonen 2004.) Osallistumisen prosessi Mahdollisuus osallistua omaa elämää koskevaan päätöksentekoon on yksi edellytys sosiaaliselle terveydelle (Pietilä 2010) ja sitä kautta kyvylle tehdä omaan elämään vaikuttavia päätöksiä. Osallisuuden kokemuksen kautta terveydenhuollon asiakas voi kokea, että hän tulee kuulluksi päätöksentekoprosessin aikana ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä ja kokea voimaantumisen kokemuksia. Tämän vuoksi kyky itsemääräämiseen edellyttää kykyä osallistua omaan hoitoon ja sen toteuttamiseen. Oikeus osallisuuteen on kirjattu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. (Launis 2010, Aaltonen 2004, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1993.) Sarvimäen ja Stenbock Hultin (2009) mukaan osallisuus sisältää emotionaalisen, älyllisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Nämä ulottuvuudet vaikuttavat terveydenhuollon asiakkaan autonomiaa kunnioittavan luottamuksellisen ja voimaannuttavan potilas hoitaja-suhteen muodostumiseen. Emotionaalisella osallisuudella tarkoitetaan sitä, että asiakas kokee itsensä arvokkaaksi, hänen mielipiteitään kuunnellaan ja ne otetaan huomioon. Älyllinen osallisuus tarkoittaa asiakkaan kokemusta siitä, että hän on kuulemisen lisäksi tullut ymmärretyksi. Älyllinen osallisuus sisältää myös asiakkaan mahdollisuuden saada kattavaa ja monipuolista tietoa omasta sairaudesta ja sen eri hoitovaihtoehdoista sekä mahdollisuuden dialogiseen vuorovaikutukseen hoitohenkilökunnan kanssa. Sosiaalisella osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoprosessiin siten, että terveydenhuollon asiakkaan tarpeet tulevat huomioiduiksi. Sosiaalisella osallisuudella tarkoitetaan myös yhteenkuuluvuuden tunnetta jonkin ihmisryhmän kanssa. Sosiaalista osallisuutta voidaan tarkastella prosessina, joka rakentuu yhdessä toisten ihmisten kanssa. (Aaltonen 2004.)

16 13 Voimaantumisen kokemukset vaihtelevat terveydenhuollossa asiakkaiden elämäntilanteiden mukaan. Osallistumisen taso riippuu paljon terveydenhuollon asiakkaista itsestään, hänen läheisistään ja heidän sairautensa tai asiakkuutensa luonteesta. Halukkuus osallistua omaan hoitoon voi myös vaihdella päätösten, saadun tiedon tai hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaitojen mukaan ja joskus asiakkaat ymmärtävät hoitohenkilökunnan ohjeet tai tarjotut hoitovaihtoehdot väärin. Aina ei ole myöskään itsestään selvää, että terveydenhuollon asiakkaat edes haluavat osallistua omasta hoidostaan tehtävään päätöksentekoon. Osallisuus ja perheenjäsenten roolit nähdään ja ymmärretään eri kulttuureissa eri tavoin. (Minkoff 2014, Narruhn 2012, Guven 2010, Johnstone 2009, Aaltonen 2004.) Osallisuus ja terveydenhuollon asiakkaan velvollisuudet Pyrkimystä hyvään voidaan myös terveydenhuollossa pitää pyrkimyksenä edistää potilaan ja asiakkaan terveyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Terveyden edistämisen keskeisiä käsitteitä ovat voimaantumisen ja koherenssin käsitteet. Itsemääräämisoikeuden perimmäisenä tarkoituksena on voimaannuttaa ja osallistaa asiakkaat ja potilaat pitämään mahdollisimman hyvin itse huolta, että heidän oikeutensa toteutuvat hoitotyössä. (Pietilä 2010.) Paternalismi on ollut yleisesti hyväksytty tapa käyttää valtaa länsimaisessa terveydenhuollossa vielä pitkälle 1900 luvun puoleen väliin asti. Kunnioitus lääkäriä ja hänen ammattitaitoaan kohtaan kyseenalaistettiin ensimmäisiä kertoja vasta kaupallistumisen myötä Yhdysvalloissa lukujen vaihteessa, jolloin luotiin perusta potilaslainsäädännölle ja nykyiselle terveydenhuoltojärjestelmälle. Vielä ennen länsimaisen kulttuurin yksilökeskeistymistä oli tyypillistä, ettei lääkäri välttämättä kertonut potilailleen kaikkia sairauteen tai sen hoitoon liittyviä keskeisiä asioita, ja he saattoivat jopa tahtoessaan salata joitain päätöksentekoon olennaisesti vaikuttavia tietoja. Kuluttajalähtöisessä mallissa yksilöiden nähdään olevan kykeneviä ottamaan täysi vastuu päätöksistä ja heidän oletetaan myös ottavan päätöksistä itselle kaikki niistä saatava hyöty. (Noseworthy 2013, McLaughlin 1998.) Suomi oli Yhdysvaltojen jälkeen ensimmäisiä maita, joissa laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli voimaan keväällä 1993 (Pahlman 2003). Potilaslain voimaan tuleminen vaati terveydenhuollon henkilökunnalta uudenlaista suhtautumista omaa työtä kohtaan ja sen kriittistä tarkastelua ja arviointia. Kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna potilaslain voimaan tuleminen on johtanut tilanteisiin, joissa kansalaiset ovat yhä tietoisempia omista oikeuksistaan potilaina. Tästä huolimatta potilaslaki on edelleen monimutkainen ja monin paikoin epäselvästi ja vaikeasti tulkittava. Potilaslaki on puutteellinen myös sen suhteen, että sitä on epäselvissä tilanteissa mahdollista tulkita

17 14 tavalla, jolla hoitohenkilökunta pääsee ajamaan omaa etuaan. (Guven 2010, ETENE 2004, Pahlman 2003.) Hoitotieteellinen tutkimus keskittyi aluksi pitkään potilaan oikeuksien tutkimiseen potilaiden näkökulmasta ja potilaan oikeuksien turvaamista pidettiin yhtenä hoitotyön tärkeimmistä lähtökohdista ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tärkeimmistä tehtävistä (Kangasniemi 2012). Terveyden edistämisen näkökulmasta on kuitenkin yhtä tärkeää voimaannuttaa sekä yksilöitä että yhteisöjä ylläpitämään terveyttä ja elämänhallinnan tunnetta. Terveyden edistämisen tutkimuksen metodologian kehittymiseen ovat jo pitkään vaikuttaneet erilaiset kognitiiviset ja konstruktivistiset, ihmisten arvoihin, asenteisiin, tapoihin ja tottumuksiin vaikuttavat mallit. Jos haluamme saada aikaan vaikuttavia tuloksia, on terveyden edistämisessä järkevää yhdistää sekä yksilöllisiä, yhteisöllisiä että vuorovaikutuksellisia malleja. (Pietilä 2010.) 2000 luvulla terveystieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitetty kasvavassa määrin huomiota potilaan velvollisuuksiin. Potilaan aseman vahvistaminen ja voimaannuttaminen perustuu hoitotyössä vuosituhannen vaihteessa vahvistuneeseen hoitajakeskeisen näkökulman kehitykseen. Hoitohenkilökunnan lisäksi hoitajakeskeinen näkökulma osallistaa ja sitouttaa potilaat paternalistisia päätöksentekomalleja paremmin osaksi päätöksentekoprosessia ja se kannustaa potilaita ottamaan enemmän vastuuta hoidon tuloksista. Potilaan sitoutuminen hoitoon auttaa heitä parhaimmillaan saamaan enemmän hyötyä hoidosta. Lisäksi potilaiden oikeuksien on mahdollista toteutua sitoutumisen kautta paremmin ja yhteiskunta voi hyötyä paremmasta hoitoon sitoutumisesta kasvavana kansanterveytenä ja sitä kautta vähentyvinä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksina. (Noseworthy 2013, Kangasniemi 2012, Pietilä 2010.) Potilailla voi olla velvollisuuksia monenlaisissa eri rooleissa: heitä itseään, sukulaisiaan, hoitohenkilökuntaa tai yhteiskuntaa kohtaan. Potilaan yleisillä velvollisuuksilla tarkoitetaan, että terveyspalveluiden käyttäjillä on velvollisuus etsiä apua vastuullisesti, mikä tarkoittaa muiden potilaiden ja heidän aikansa kunnioittamista sekä lupauksen pitää kiinni aikatauluista, ohjeista ja omista lupauksista. Potilailla on myös velvollisuus pitää huolta heille lainatuista sairaalan tarvikkeista ja apuvälineistä. Yleiseksi velvollisuudeksi voidaan myös luokitella tiedon hankkiminen terveydenhuollon toiminnasta ja omasta terveydentilasta sillä tasolla, että esimerkiksi ensiapuun ei hakeuduta silloin, kun tilanne ei ole kiireellinen. (Kangasniemi 2012.) Hyvinvointivaltioissa kansalaisilla on kuitenkin velvollisuus pitää huolta omasta terveydestään ja hakeutua terveydenhuollon palveluiden piiriin silloin, kun sille on tarvetta. Kansalaisilla on myös

18 15 velvollisuus pitää yllä sekä omaa että muiden ihmisten terveyttä ottamalla vastuuta omasta käyttäytymisestään. Terveydenhuollon asiakkaina kansalaisilla on velvollisuus antaa ajankohtaista, tarpeeksi kattavaa ja totuudenmukaista tietoa omasta terveydentilastaan, velvollisuus määritellä hoidon tavoitteita subjektiivisesta lähtökohdasta ja velvollisuus kuunnella ja seurata hoito-ohjeita. Terveydenhuollon asiakkailla on lisäksi velvollisuus hoitaa itseään ja seurata heille annettuja toimintaohjeita ja suosituksia. Myös tutkimukseen osallistumista voidaan pitää eräänlaisena velvollisuutena. Edellä mainittuja velvollisuuksia voidaan perustella yhteisellä hyödyllä ja osallistumisella. Julkisten terveydenhuollon palveluiden käyttäminen velvoittaa kansalaiset myös maksamaan veroja ja ottamaan huomioon terveydenhuollon rajalliset resurssit. Yksityisillä terveysasemilla vierailu puolestaan velvoittaa maksamaan hoidosta korkeamman palkkion. (Kangasniemi 2012.) Potilaan asemaa terveydenhuollon asiakkaana voidaan nykyisin verrata kuluttajan rooliin: Velvollisuutta ottaa vastuuta hoidon tuloksista ja onnistumisesta voidaan pitää oikeutta vastaavana periaatteena. Tällä periaatteella hoitohenkilökuntaa koskevien velvoitteiden voidaan olettaa koskevan jollain tasolla myös potilaita: Potilailta voidaan odottaa, että he ymmärtävät hoidon tarkoituksen, mahdolliset haittavaikutukset ja heidän voidaan odottaa täyttävän ne vaatimukset ja odotukset, joihin he ovat kykeneviä. Potilailla on myös oikeus ja samalla velvollisuus raportoida hoitovirheistä. Mahdollisista hoidossa tapahtuneista virheistä tulisi oppia, eikä niitä saa toistaa. (Kangasniemi 2012.) Erilaisia päätöksentekomalleja Potilaslainsäädännön voimaantulemisen myötä on paternalismin tilalle päässyt kehittymään potilaan itsemääräämisoikeutta paremmin kunnioittavia päätöksentekomalleja, joiden tarkoitus on auttaa hoitohenkilökuntaa tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman selkeitä ja monipuolisia vaihtoehtoja ja auttaa luottamuksellisen hoitosuhteen aikaansaamisessa (Noseworthy 2013, Mander 2007). Ammatillinen päätöksenteko perustuu länsimaisessa lääketieteessä hypoteettis-deduktiiviseen päätöksentekomalliin. Tämä tarkoittaa, että terveydenhuollon ammattihenkilöiden on kyettävä perustelemaan tekemänsä päätökset näyttöön perustuvalla tiedolla (clinical reasoning) ja heidän on käytettävä työssään kokemuksen mukanaan tuomaa näyttöön perustuvaa tietoa (evidence-based decision making). (Noseworthy 2013, Jefford 2010.) Hypoteettis-deduktiivista päätöksentekomallia on kuitenkin kritisoitu sen suoraviivaisuuden ja yksiulotteisuuden takia. Kliininen päätöksentekomalli (clinical decision making model) on

19 16 käsitteenä hypoteettis-deduktiivista mallia laajempi ja tuo paremmin esille hoitotyöntekijän arvomaailman ja sen millä perusteilla päätökset tehdään ja miten johtopäätökset vedetään. Kliinisen päätöksentekomallin tulos on tietoon perustuva suostumus, joka on vakiinnuttanut sijansa länsimaisen lääketieteen päätöksentekoprosessissa. Kliinisen päätöksentekomallin mukaan hoitotyöntekijän velvollisuus on esittää potilaalle päätöksenteon tueksi aina uusinta ja mahdollisimman ristiriidatonta uusimpaan tietoon perustuvaa tietoa hoitovaihtoehdoista ja niiden seurauksista. (Noseworthy 2013, Jefford 2010, Mander 2007.) Länsimaisen lääketieteen päätöksentekomalleja on kritisoitu myös siitä, etteivät ne ota tarpeeksi huomioon ympäristön, sosiaalisten suhteiden ja keskinäisen luottamuksen, terveyttä edistävän hoitotyön tai luonnonmukaisten (non-intervention) hoitomenetelmien periaatteita. Länsimaiset päätöksentekomallit nimittäin olettavat, että hoitotyössä päätökset tehdään rationaalisesti ottamatta huomioon esimerkiksi sosiaalisia vaikutuksia, jotka saattavat tehdä päätöksentekijöistä erityisen haavoittuvia tai epävarmoja. Terveydenhuollon asiakkailla voi myös olla riittävästi saatavilla tietoa päätöksenteon tueksi, mutta heitä saattaa epäilyttää, tulevatko he jatkossa olemaan kykeneviä tekemään päätöksiä, voiko saatavilla olevaan tietoon luottaa ja mitkä tekijät päätöksiin vaikuttavat? Länsimaisissa päätöksentekomalleissa myös suositaan tehokkuutta ja kustannusten minimointia. (Noseworthy 2013.) Kliinisessä päätöksenteossa päätös jätetään asiakkaalle, mutta toisaalta hoitotyöntekijöillä on myös mahdollisuus esittää tieto siinä muodossa, että hän kykenee manipuloimaan asiakasta tekemään hoitotyöntekijälle edullisia ratkaisuja. Terveydenhuollon ammattilaiset saattavat myös esittää tarjotut vaihtoehdot epäselvästi tai ristiriitaisesti. Vaikka vaihtoehtoja suositaan länsimaisessa lääketieteessä runsaasti, tästä huolimatta yleensä oletetaan, että valinnat tehdään tarjotuista vaihtoehdoista tutkimukseen perustuvien yleisesti hyväksyttyjen mallien mukaisesti. Tämän seurauksena asiakkaat, jotka valitsevat tarjottujen vaihtoehtojen ulkopuolelta, saattavat joutua syrjityiksi. (Noseworthy 2013.) Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien kohdalla omien velvollisuuksien ymmärtäminen ja niiden omaksuminen voi joskus olla hankalaa riippuen lähtökulttuurista, kieliongelmista ja kotoutumisen asteesta. Korkeammin koulutetut ja samankaltaisesta kulttuurista saapuneet maahanmuuttajataustaiset synnyttäjät sopeutuvat yleensä paremmin uuteen kulttuuriin ja pystyvät omaksumaan uuden roolin omasta hoidosta vastuuta ottavana yksilönä. Korkeammin koulutetut maahanmuuttataustaiset synnyttäjät ja toisen polven maahanmuuttajataustaiset synnyttäjät osaavat myös etsiä paremmin tietoa internetistä päätöksenteon tueksi. Yhteisen kielen puuttuminen on yksi

20 17 merkittävimpiä päätöksentekoa haittaavia ongelmia. (Narruhn 2012, Cross Sudworth 2011, Meddings 2008, Narrigan 2005.) Jaettu autonomia Hoitotyön ammattihenkilöiden arvomaailman ja asiakkaan päätöksentekokyvyn lisäksi päätöksentekoon vaikuttavat lääketieteellisten faktojen lisäksi muutkin tekijät, kuten kysymys siitä, kuinka paljon asiakkaat pystyvät ja haluavat osallistua päätöksentekoon ja mitkä ovat heidän arvonsa, uskontonsa, kulttuuritaustansa ja asenteensa. Sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön lisäksi päätöksentekoon vaikuttavat myös taloudelliset resurssit ja vallitsevat poliittiset linjaukset. Yleensä myös tilanteen kriittisyydellä ja muilla epävarmuutta luovilla tekijöillä on vaikutusta päätöksentekoprosessiin. Tietoon perustuvaa suostumusta ei tästä syystä voida pitää itsestäänselvyytenä, sillä kaikki eivät halua ottaa yhtä paljon vastuuta päätöksenteosta. Jotkut voivat jopa toivoa, että joku muu tekee ainakin osittain päätökset heidän puolestaan. (Minkoff 2014, Noseworthy 2013, Narruhn 2012, Williamsson 2010, Larkin 2009.) Päätösten ja niiden seurausten moniulotteisuus otetaan perinteisiä päätöksentekomalleja paremmin huomioon jaetun tai suhteellisen päätöksenteon mallissa (shared/relational decision making model), joka ottaa asiakkaan lisäksi huomioon perheen, kulttuurin ja siihen liittyvät instituutiot sekä sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset näkökulmat. Näiden lisäksi jaetun päätöksenteon malli huomioi eri osapuolten välisen vuorovaikutuksen, jolloin asiakas on päätöksenteossa osana verkostoa, jossa jokaisella jäsenellä on oma identiteetti ja rooli päätöksenteossa. Asiakkaalla on jaetun päätöksenteon mallissa mahdollisuus valita tekeekö hän päätökset itse vai luovuttaako hän vastuun terveydenhuollon ammattilaisille tai esimerkiksi perheenjäsenelle tai edunvalvojalle. (Noseworthy 2013.) Vaikka jaetun päätöksenteon malli haastaa terveydenhuollon ammattilaisten auktoriteetin ja siirtää vastuuta päätöksenteosta potilaalle ja hänen läheisilleen, on terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastuulla edelleen toimia oman alansa asiantuntijana ja tarjota asiakkaalle hänelle parhaiten soveltuvia vaihtoehtoja. Asiakkaan tehtävänä on toimia itsensä asiantuntijana ja tehdä päätökset käytössä olevan tiedon, omien mieltymysten ja aiempien kokemusten pohjalta. Jaetun päätöksenteon mallissa eri vaihtoehdot selitetään asiakkaalle siinä muodossa, että hänen on helppo toimia päätöstensä mukaisesti. Malli perustuu autonomian kunnioittamisen lisäksi dialogisuuteen. (Noseworthy 2013.)

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Potilaan asema ja oikeudet

Potilaan asema ja oikeudet Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka

Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-

Lisätiedot

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Aspasäätiö sr Lausunto 07.09.2018 Asia: STM074:00/2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi asiakas ja potilaslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan lausunto

Lisätiedot

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus. Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL

Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus. Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL Itsemääräämisoikeuslaki - nykytilanne ja tulevaisuus Oili Sauna-aho Kuntoutus- ja kehittämisjohtaja Psykologian erikoispsykologi, PsL Miksi IMO-laki? Tarkoituksena vähentää itsemääräämisoikeuden rajoittamista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, essee jne.) Päivämäärä Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus Ryhmätunnus Opiskelijan etu- ja sukunimi Opettaja opettajan

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström

ONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Lotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos

Lotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos 25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola

Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea Sanna Ahola 25.4.2017 Sanna Ahola 1 Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Oikeus päättää omista asioistaan kaikkia koskevien reunaehtojen rajoissa Missä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori 26.3.2019 Ajankohtaista lainsäädännöstä Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitto jutta.keski-korhonen@tukiliitto.fi lakineuvonta@tukiliitto.fi

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa LAPE/perhekeskusseminaari 22.2.2018 Kokkola Kati Turtiainen, yliopistonlehtori, YTT Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Perheen taustalla (esim.)

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Asiakkaiden ja potilaiden oikeudet

Asiakkaiden ja potilaiden oikeudet Asiakkaiden ja potilaiden oikeudet Sosiaali- ja terveydenhuollon perusparannus 23.9.2017 Tampere Sinikka Torkkola D. Chodowiecki: Visite in der Charité (1782) 23.9.2017 Sinikka Torkkola 2017 2 seminaari

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa 16.1.2018 Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Päihdepalvelujen oikeudellinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

HOITOKULTTUURI. oh Tero Laiho

HOITOKULTTUURI. oh Tero Laiho HOITOKULTTUURI oh Tero Laiho 11.11.2014 1 ? The concept of nursing culture or ward culture shouldn t be used as it is contentious and not properly defined in literature (tuntematon vertaisarvioija 2011)

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato, Vaikuttamistyö kehitysmaissa Mariko Sato, 17.11.2018 Mitä on vaikuttaminen? Vaikuttamisen prosessi, jossa pyritään saamaan aikaan muutosta. Ihmisten kouluttaminen jostain tarpeesta ja heidän mobilisointi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila

Asiakkaan osallisuus palveluissa. Minna Laitila Asiakkaan osallisuus palveluissa Minna Laitila 25.1.2018 Monimuotoinen osallisuus Inclusion, syrjäytymisen vastapari Tarkoitetaan useimmiten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja yhteisöihin, jäsenyyden kokemista,

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma

Eettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon Kohti lapsiystävällisiä maakuntia, LAPE seminaari 24.1.2018 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista Mitä tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito on? Kun sinua hoidetaan psykiatrisessa sairaalassa, vaikka et itse haluaisi

Lisätiedot

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma

Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Alkoholiriippuvuus ja Antabus (=A), eettinen näkökulma Rauno Mäkelä Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, filosofian opiskelija 1 Lähdeviitteet Lindgrén, Oki (2012),

Lisätiedot

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,

Lisätiedot

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS STANDARDI Asukkailla on oltava todellinen mahdollisuus päättää itseään koskevista asioista ja tehdä omat valintansa. Itsemääräämisoikeus koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu myös jokapäiväisiin

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot