LÄHTÖKOHDAT JA YLEISTIEDOT. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHTÖKOHDAT JA YLEISTIEDOT. 07/12/2009 RIL 249 2009 sisällön esittely Asko Sarja 2"

Transkriptio

1 MATALAENERGIARAKENNUKSET Asuinrakennukset Asko Sarja 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 1 MATALAENERGIARAKENNUKSET LÄHTÖKOHDAT JA YLEISTIEDOT 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 2

2 Rakennustyypit ja niiden yleiset lasketut energiatehokkuusluokat (ET luokat). 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 3 Matalaenergiarakentamisen lähtökohdat Rakennuksen suunnittelujakso 50 vuotta Elinkaariajattelu Asiakas/omistaja/käyttäjälähtöinen valintaperusteinen elinkaarioptimointi Elinkaarilaatu Käytettävyys Pitkäaikaistoimivuus huollettavuus rakenne ja talotekniikkaosien käyttöikä elinkaaritalous Yhteiskunnan ohjaus kestävään energia ja päästötalouteen normituksella energian tuotantomuotojen päästöpohjaisella verotuksella kiinteistöjen päästöpohjaisella verotuksella kulttuuriarvojen suojelulla erityisesti energiakorjauksissa 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 4

3 Elinkaarilaadun komponentit 1. Käyttövaatimukset toiminnallinen käytettävyys terveellisyys turvallisuus viihtyisyys 2. Rahatalousvaatimukset investointitalous rakentamisen talous elinkaaren ajan käyttötalous: o käyttö o kunnossapito o korjaus o kunnostus o uusiminen o purku o uudelleenkäyttö o materiaalikierrätys o jätehuolto 3. Kulttuurivaatimukset rakennusperinteet elämäntavat työskentelykulttuuri esteettisyys arkkitehtuurityylit ja -trendit imago 4. Ekologiset (luonnon talouden) vaatimukset raaka-ainetalous ainetalous energiatalous ympäristöhaittojen talous jätetalous luonnon monimuotoisuus i 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 5 RIL OHJEEN PÄÄSISÄLTÖ 1. Matalaenergiarakennuskonseptit Määritellään esim. rakentamistavalle (esim. elementti kerrostalo, puupientalo valmistalona, harkkopientalo, tiilipientalo jne) Määrittelyt ominaisuustasolla: elinkaarilaadun komponentit (toiminnallisuus, terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys, elinkaaritalous, luonnontalous,kulttuuriominaisuudet,) RIL ohjeen fokusointi: energiatehokkuus, ithkk päästötehokkuus, sisäilman iäil laatu, tekninen toimivuus) 2. Matalaenergiarakennusten vaatimusmäärittelyt, kriteereinä: Tilojen lämmitysenergian tarve Ostoenergian tarve Primäärienergian kulutus Päästöjen tuotto 3. Matalaenergiarakennusten suunnittelun yleisohjeet Suunnittelutiimi: Omistaja/käyttäjä/rakennuttaja, pääsuunnittelija, arkkitehti, rakennesuunnittelija, talotekniikkasuunnittelija Arkkitehtisuunnittelu Rk Rakenne ja talotekniikkasuunnittelu t itt l Energian hankintasuunnittelu 4. Tekniset suunnitteluohjeet (rakennesuunnittelu ja talotekniikkasuunnittelu) 5. Toteutusohjeet: valmistuksen kriittiset kohdat: Rakennusvaipan tiiviys ja sen mittaus, lämmöneristysten asennus ja lämpökuvaus, talotekniikan säädöt ja mittaukset 6. Matalaenergiarakennusten käyttö, huolto ja kunnossapito 7. Energiakorjaukset: Suunnittelu ja toteutus 8. Toteutettujen matalaenergia ja passiivitalojen konseptikuvauksia ja energiakorjauksen esimerkkejä 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 6

4 RIL käsitteet ja termit Pääsääntöisesti inykyisten ki RakMK:n määräysten ja ohjeiden mukaiset Näiden ulkopuolelta on lisätty muutamia tarpeellisia uusia käsitteitä ja termejästandardista EN Energy Performance of Buildings / Rakennusten energiatehokkuus ja Energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) standardiselvityksestä CEN/TR /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 7 MATALAENERGIARAKENNUKSET TOTEUTUS 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 8

5 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 9 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 10

6 Suunnitteluperiaate Matalaenergiarakennus perustuu kokonaisvaltaiseen rakennuskonseptin k energiatehokkuuteen, t joka saavutetaan rakennuksen arkkitehtuurin, rakenne ja talotekniikkajärjestelmien yhteistoiminnan tuloksena. Suunnittelussa optimoidaan toimivaksi ja energiatehokkaaksi kokonaisuudeksi rakennuksen muoto, julkisivu, tilat, rakennejärjestelmät ja osat, talotekniset järjestelmät, reititykset, ym. moduulit ja rakennusosat 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 11 Rakennuskonsepti Rakennuskonsepti k on monistettavissa i oleva ja dokumentoitu suunnittelu ja rakentamistapa, jonka tuloksena syntyy asetetut vaatimukset täyttäviä yksilöllisiä rakennuksia. Monistettavuus edellyttää, että on olemassa vakiotuotannossa olevat avaintuotteet ja suunnittelu, rakentamis ja käyttöohjeet, joilla yksittäisetrakennukset voidaansuunnitella suunnitella, rakentaa ja käyttää. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 12

7 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 13 Rakennuksen energiatehokkuuden tunnusluvut 1. Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen nettoenergian ominaistarve, kwh/(br m2,a) 2 2. Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen ostoenergian ominaiskulutus, kwh/(br m2,a) 3. Tilojen lämmityksen uusiutumattoman primäärienergian kulutus, kwh/(br m2,a) 4. Rakennuksen ja Kiinteistön ostoenergian tuotannon ja siirron ominaiskasvihuonepäästöt, CO2ekv, kg/(br m2,a) 5. Rakennuksen ja Kiinteistön elinkaaren primäärienergian ominaiskulutus kwh/(br m2,a) 6. Rakennuksen ja Kiinteistön elinkaaren ominaiskasvihuonepäästöt, CO2ekv, kg/(br m2,a) 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 14

8 Pääluokittelu tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen nettoenergian tarpeen mukaan matalaenergiatalo: Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen nettoenergian ominaistarve on välillä kwh/(m 2 a) passiivitalo: Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen nettoenergian ominaistarve on enintään 25 kwh/(m 2 a). 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 15 Matalaenergiarakennusten päävaatimukset ja tavoitteelliset lisävaatimukset (Normitalo 2010 referenssinä) LUOKITUS ENERGIANTARPEEN JA KULUTUKSEN OHJEARVOJA 1. Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen nettoenergian ominaistarve (kohta 1.1.4, käsite A) kwh/(m2a) 2. Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen ostoenergian ominaiskulutus (kohta 1.1.4, käsite G) kwh/(m 2 a) Energia tehokkuusluokka 3. Lämpimän 4. = Rakennuksen käyttöveden lämmitysjärjestelmän Lämmitysenergian ominaistarve ominaiskulutus kwh/(m 2 a) 3) (kohta 1.1.4, käsite B) kwh/(m 2 a) 5. Kiinteistö ja kotitaloussähkön ominais kulutus (kohta 1.1.4, käsite H ja I) kwh/(m 2 a) 6. = 4+5. Kiinteistön kokonaisenergian ominais kulutus (kohta 1.1.4, käsite J) kwh/(m 2 a) Normitalo 2010 kerrostalo 85 (+ 5) 2) 95 (+ 5) pientalo 95 (+ 5) 2) 105 (+ 5) Matalaenergiatalo ) ) M 26 M 50 Passiivitalo P 15 P ) ) /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 16

9 ENERGIATYYPIT Omaenergia on energia, joka tuotetaan kiinteistöön kuuluvan uusiutuvan energian tuotannon ja siirron laitteistolla, kuten tuuli tai aurinkoenergia lämpöpumpulla kallio, maa, vesi tai ilmalämpöä hyödyntävä energia, kun siitä vähennetään laitteen kuluttaman ostoenergian osuus. Uusiutumaton energia (non renewable energy) on energia, joka otetaan ehtyvästä lähteestä (esim. fossiiliset polttoaineet ja uraani) Uusiutuva energia (renewable energy) on energia, joka otetaan ehtymättömästä lähteestä, kuten aurinkoenergia (aurinkolämpö, aurinkosähkö), tuuli, vesivoima, uusiutuva biomassa, maalämpö, ilmalämpö. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 17 Kerrostalouudisrakennusten energiatehokkuusluokkien elinkaaritalousvertailun esimerkki. Asuinkerrostalo; uudiskohde Kustannustaso: 5/2009 Lämmitysmuoto: Laskelmassa kaukolämpö Lämmitysenergian alkuhinta: 0,05 /kwh Sähköenergian alkuhinta: 0,10 /kwh Energianhinnan reaalinousu: 3 %/v Laskentajakso: 40 vuotta Normitalo2008 Lämpö kwh/asm 2 /v 100 Valaistus- ja laitesähkö kwh/asm 2 /v 9 CO 2 tn/asm 2 /40 v 3,2 ELINKAARITALOUS (nykyarvo) Energiatehokkuusluokka ,7 Matalaenergiatalo-50 (M-50) Passiivitalo-25 (P-25) ,2 Kustannusero /m 2 /m Kustannus-ero 2 Passiivitalo-15 (P-15) ,3 Kustannusero /m 2 Rakentamiskustannusero R Vaipan tiiviys ja eristystaso Ikkunat ja parvekeovet Ilmanvaihto-osat Lämmitysosat Huolto- ja kunnossapitokustannusero H Lämpökustannusero L Liittymismaksut Lämpökustannus Sähkökustannusero S ELINKAARIKUSTANNUSEROT ( / m2) NORMIT ALO2008:aan 10 v 20 v 30 v 40 v /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja Passiivi15 Matal aener gi a 18

10 RAKENNNUSKONSEPTIEN IDEA ESIMERKKEJÄ 1. Matalaenergiatalo M40: Lämpöenergian tuotto lämpöpumpulla p p Tilojen lämmityksen ostoenergian tarve 45/3 = 15 kwh/(m2,a)ihreänä tuuli Lämpimän käyttöveden lämmitys samalla lämpöpumpulla 25 kwh/(m2a), ostoenergia 12 kwh/(m2,a) Lämpö ostoenergian ostoenergiantarvetarve yhteensä 27kWh/(m2a) 2. Passiivitalo P20: Ilmanvaihtolämmitys ja lämpimän käyttöveden lämmitys sähköllä Lämpö ostoenergian tarve = 40 kwh/(m2a) 3. Nollapäästötalo: Ostetaan em. Konseptien sähköenergia+kotitaloussähkö tuulisähkönä 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 19 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 20

11 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 21 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 22

12 Eri energiatehokkuusluokkiin suunnitellun kerrostalon laskettu vuotuinen tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen y ominaislämmönkulutus kwh / m 2 Normitalo /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 23 Kerrostalovaihtoehtojen tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen mitoitustehontarve W /m YIT Creative Home, Arabianranta, lamellitalo Vuotoilman lämmityksen mitoitustehontarve W/m² Ilmanvaihdon lämmityksen mitoitustehontarve W/m² Rakenteiden mitoitustehontarve W/m² 50 Tehontarve, W/m² Normitalo 2000 Normitalo 2003 Mtl Matalaenergiatalo itl Minimienergiataloi i i 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 24

13 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 25 Asuinpientalojen energiakorjauskonseptien elinkaaritalouden vertailun esimerkki luvun pientalon peruskorjaus Kustannustaso: 5/2009 Lämmitysmuoto: Laskelmassa sähkölämmitys Lämmitysenergian alkuhinta: 0,05 /kwh Sähköenergian alkuhinta: 0,10 /kwh Energiamaksun reaalinousu: 3%/v Laskentajakso 40 v EKOTEHOKKUUS lähtötilanne Lämpö kwh/m 2 /v 200 Sähkö kwh/m 2 /v 10 Sisäilmaluokka S3 Energialuokka F CO 2 tn/m 2 /40v 2,2 ELINKAARITALOUS (nykyarvo) Korjauskonsepti 1 Korjauskonsepti S1/S2 B 1,2 Korjauskonsepti 3 Kustannusero /m 2 ero /m 2 ero /m S1/S2 A 0,7 Kustannus- / S1/S2 D 1,7 Kustannus- / Rakennuskustannusero R +130 Vaipan eristystason parantaminen Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen Tiiveyden parantaminen Ilmanvaihto-osat Tiiveyden parantaminen Lämmitysosat Huolto- ja kunnossapitokustannusero H Lämmityskustannusero L Sähkökustannusero S Välitön elinkaarikustannusero R+H+L+S Lainakoron nykyarvo Energiatuki Välillinen elinkaarikustannusero Takaisinmaksuaika v ELINKAARIKUSTANNUSEROT ( /m2) 10 v 20 v 30 v 40 v /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja Konsepti1 Konsepti2 Konsepti3 26

14 Asuinkerrostalon energiakorjauskonseptien elinkaaritalousvertailun esimerkkejä luvun lähiökerrostalon peruskorjaus Kustannustaso: 1/2009 Korjaus konsepti Korjaus konsepti Korjaus Lämmitysmuoto: Laskelmassa kaukolämpö 1 2 konsepti 3 Lämmitysenergian alkuhinta: 0,05 /kwh Sähköenergian alkuhinta: 0,10 /kwh Energiamaksun reaalinousu: 3%/v Laskentajakso: 40 vuotta EKOTEHOKKUUS Lähtötilanne Lämpö kwh/asm 2 /v Sähkö kwh/asm 2 /v Sisäilmaluokka S3 S2 S2 S2 Energialuokka F E B A CO 2 tn/asm 2 /40v 2,2 1,7 1,2 0,7 ELINKAARITALOUS (nykyarvo) Kustannus ero Kustannus ero Kustannus ero /asm 2 /asm 2 /asm 2 Rakennuskustannusero R Vaipan eristystason parantaminen Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen Vaipan tiiviyden parantaminen Ilmanvaihto osat Lämmitysosat Huolto ja kunnossapitokustannusero H Lämmityskustannusero L Sähkökustannusero S Välitön elinkaarikustannusero R+H+L+S Lainakoron nykyarvo Korjaustuki Välillinen elinkaarikustannusero Takaisinmaksuaika v Jälleenmyyntiarvoero % /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 27 Primäärienergialähteiden suhteellisia CO 2ekv päästökertoimia Tilastokeskuksen vuoden2007energiatilastoista ja muista tiedoista määritettyinä [6, 10]. Uusiutumattomat energialähteet Uusiutuvat energialähteet Kivihiili Öljy Turve Muut fossiiliset Maakaasu Ydinpolttoaine Puupolttoaineet Muut uusiutuvat (tuuli, vesi, aurinko, maalämpö, ilmalämpö) Energianlähteen primäärienergian päästökerroin 1,20 1,10 1,10 1,20 1,10 0,01 0,10 0,10 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 28

15 MATALAENERGIARAKENNUKSET SUUNNITTELU 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 29 RAKENNUKSEN SUUNNITTELU 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 30

16 Suunnittelutiimin toiminta Pääsuunnittelijan johdolla arkkitehti htija tekniset tsuunnittelijat t kehittävät ratkaisuja siten, että kustannusvertailujen ja laatukriteerien perusteella voidaan tehdä lopulliset lli matalaenergiaratkaisuihin tl tki ihi perustuvat tpäätökset t ja suunnitelmat Suunnittelijat osallistuvat sovitussa laajuudessa rakentamisen laadunvarmistukseen mm. toteutuksen valvontaan. Rakennusvalvonta ym. viranomaisvalvonta toteutetaan lakien ja rakentamismääräysten sekä kunnan omien käytäntöjen mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan voi valvontaviranomainen olla myös aktiivinen energiatehokkuuden edistäjä ja varmistaja (Oulun malli) 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 31 Tila ja julkisivusuunnittelu Rakennejärjestelmän Talotekniikka ja energiajärjestelmien suunnittelu j suunnittelu Talotekniikan reitityssuunnittelu 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 32

17 Energiatehokkuustason valinta Energiatehokkuuden tapauskohtainen perusteellinen valintamenettely on seuraava: 1. Valitaan useita, tavallisesti kolme, vaihtoehtoista energiatehokkuuden tasoa tai energiatehokkuusluokkaa : Tyypilliset vertailtavat tasot ovat: normitaso tai matalaenergiatalo M 50 vertailutapauksena Matalaenergiatalo ja passiivienergiatalo. Energiatehokkuustasojen sijasta voidaan suoraan vertailla tarkemmin määriteltyjä energiatehokkuusluokkia (esim. M 40 ja P 20). 2. Arvioidaan vastaavien matalaenergiarakennusten kokemusperäisten ja yleisten tunnuslukujen ja kustannustietojen perusteella eri vaihtoehtojen h rakennuskustannuserot verrattuna perustasoon (yleensä normitaloon). 3. Arvioidaan eri vaihtoehtojen huolto, korjaus ja uusimiskustannusten erot verrattuna perusvaihtoehtoon. 4. Arvioidaan kunkin laskentajakson lopussa oleva rakennuksen myynti/jäännösarvoero perustapaukseen verrattuna. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 33 Yksinkertaisetjavarmatoimiset ratkaisut Mtl Matalaenergiarakennusten t arkkitehti, talotekniikka t ja rakennesuunnittelun keskeisenä periaatteena on yksinkertaisuus ja varmatoimisuus. Passiivisten energiatehokkuustekijöiden hyödyntäminen painottuu: vaipan lämmöneristävyys ja tiiviys Ilmanvaihdon lämmön talteenotto aurinkolämmön ja rakennuksen sisäisen lämmöntuoton höd hyödyntäminen lämmityskaudella ll ja sisätilojen viilentäminen kesäkaudella aurinkosuojilla ja ilmanvaihdon kautta yöilmalla. Energiatehokkuuteen liittyy myös oleellisesti julkisivu ja tilasuunnitteluun liittyvät ratkaisut. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 34

18 Matalaenergiatalojen arkkitehtisuunnittelun erityistehtäviä Arkkitehdin keskeisiä valintoja ovat: rakennuksen muotojatilankäyttö tilan ikkunoiden koot ja suuntaus lasituksen laatu ja ominaisuudet i tuuletusikkunat aurinkosuojaus: lipat, katokset, ktk tparvekkeet jne. materiaalivalinnat Rk Rakennuksen k muodolla vaikutetaan ulkovaipan pinta alan kokoon ja sitä kautta mm. lämpöhäviön suuruuteen matalaenergia ja passiivitaloissa muodon vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen on varsin pieni 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 35 Passiivinen energiatehokkuus suunnittelussa Passiivisen energiatehokkuuden suunnittelun viisi komponenttia ovat : 1. Aukotukset Ikkunoiden sijoittelu suhteellisen tasaisesti eri ilmansuuntiin, jolloin ne päästävät valon sisään tarpeen mukaisesti rakennuksen eri osiin ja lämmityskautena päästävät aurinkoenergiaa rakennukseen Suomen olosuhteissa matalaenergiarakennusten lyhyenä lämmityskautena on aurinkoenergian saanto varsin pieni 2. Lämmön kerääjät Auringonvalolle suoraan alttiit tummanväriset pinnat (lattia, seinä, jne), joissa pintaan osuva auringonsäteily muuttuu lämmöksi ja siirtyy varaajaan. 3. Lämpömassa Rakenteet ja rakennusosat (lämpömassa, rakennusmassa) tai erilliset varaajat, jotka varastoivat aurinkoenergian ja muun ilmaislämmön, käyttö: lämpötilan tasaisena pitämiseen ja ilmaislämmön vuorokautiseen varastointiin lämmön jakamiseen osittain tai kokonaan yöllä rakennuksen lämmitykseen yöilmalla tapahtuvan jäähdytyksen jäähdytysenergian varastointiin 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 36

19 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 37 Keskeiset teknisen suunnittelun kohteet Matalaenergiatalon tekniset suunnitteluratkaisut kohdistuvat energiatehokkuuden kannalta kolmeen päätekijään: 1. Ilmanvaihdon lämmön talteenotto 2. Rk Rakennusvaipan lämmönläpäisyn äi pienentäminen i seinissä, ikkunoissa, ylä ja alapohjissa U arvot kylmäsiltojen eliminointi 3. Rakennusvaipan tiiviys ja sen avulla ilmavuotojen pienentäminen 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 38

20 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 39 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 40

21 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 41 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 42

22 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 43 Rakenneteknisen suunnittelun perustehtäviä Rk Rakennetekninen tki suunnittelu keskittyy kitt erityisesti i ti vaipparakenteiden lämpö ja kosteustekniseen suunnitteluun. Vaipparakenteiden keskeisiä vaatimuksia ovat lämmöneristävyys, ilma ja höyrytiiviys, tuulensuojaus, kylmäsiltojen välttäminen, ulkopuolisten vesivuotojen ehkäisy ja rakennekosteuden poistumismahdollisuudet Ylä ja alapohjarakenteiden lisävaatimuksena on tehokas tuuletus 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 44

23 Tilojen lämmönjako Tilojen lämmönjaon vaihtoehdot ovat: vesipatterijärjestelmä lattialämmitys joko vesikiertoisena tai sähkölämmityksenä suora sähkölämmitys sähköpattereilla sähkölämmitys vesipattereilla ilmanvaihtolämmitys iht lä it joko vesipatterijärjestelmänä ijä j t ä äti tai sähkövastusjärjestelmänä sähkölämmitys kattosäteilylämmityksenä ja yhdistelmälämmitys: esim. ilmanvaihtolämmitys täydennettynä muutamilla sähköpattereilla tai lattialämmityksellä. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 45 Ilmanvaihdon määrä Ilmanvaihdossa tulisi iaina olla seuraavat 4/5 porrasta: 1. poissaoloasento mitoitetaan ilmanvaihtuvuudelle 0,15 dm3/s,m2 /, (normaalilla huonekorkeudella = 0,2 1/h) 2. kaksi normaalikäytön asentoa ilmanvaihtuvuuksille 0,35 dm3/s,m2 (esim. talvikäyttö, normaalilla huonekorkeudella = 0,5 1/h) ja/tai 0,50dm3/s,m2 m2 (esim. kesäkäyttö tai suuri henkilötiheys, normaalilla huonekorkeudella = 0,7 1/h) 3. tehostusilmanvaihto noin 0,70 dm3/s,m2 (normaalilla huonekorkeudella = 1,0 1/h) ja 4. yötuuletus viilennystä noin 1,0 dm3/s,m2 m2 (normaalilla huonekorkeudella = 1,5 1/h), mikäli se on mahdollista ääniteknisesti. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 46

24 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 47 Asukkaista riippuva energian kulutus Tilojen lämmitys ja jäähdytysenergian ohella merkittävin rakennusten energiankulutuksen pienentämiskohde on käyttöveden lämmitys. Sen energiatehokkuutta parannetaan vettä säästävillä vesikalusteilla ja kerrostaloasuntojen vesimäärän asuntokohtaisella mittauksella ja laskutuksella ja lämminvesijärjestelmän teknisillä ratkaisuilla Kotitalouskoneiden ja kotielektroniikan sähkönkulutusta alennetaan energiatehokkuutta painottavilla laitevalinnoilla ja sähköä säästävillä luonnonvalon, valaistuksen ja laitteiden käyttötavoilla. Valaistussähkön kulutusta voidaan pienentää myös käyttämällä energiaa säästäviä lamppuja (LED ja loistelamppu). 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 48

25 Rakennuksen toteutus Urakoitsijat ij t ja materiaalitoimittajat i itt t toteuttavat t tt tkohteen yhteistyössä rakennuttajan, suunnittelijoiden ja muiden osapuolten kanssa. Toteutusvaiheessa suunnitelmia tarkennetaan tarvittaessa toteuttajien omille menetelmille ja tuotteille sopiviksi energiatehokkuustavoitteista tinkimättä. Työsuoritusten ja järjestelmien tekninen toimivuus varmistetaan tarvittavilla tarkistuksilla ja mittauksilla: rakennusvaipan tiiviysmittaukset standardimenetelmillä lämpökuvaukset, erityisesti kylmäsiltojen ja lämmöneristysvikojen paikallistamiseen 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 49 Tekninen laadunvarmistus rakenne ja talotekniikan suunnitelmissa ja toteutuksessa Skä Sekä rakenne että talotekniikan suunnitelmissa i ja piirustuksissa esitetään selvästi rakenteiden yksityiskohdat ja keskeiset laadunvarmistustoimet rakennusvaipan tiiviysmittaus rakennusvaipan vikojen lämpökuvaus talotekniikan säädöt Rakennuksen toteutusvaiheessa vaaditaan erittäin huolellista työn suoritusta ja suunnitelmien noudattamista erityisesti kriittisten teknisten laatutekijöiden osalta: lämmöneristyksen asennus rakenteiden, erityisesti liitosten tiiviys 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 50

26 Passiivinen energiatehokkuus suunnittelussa, jatkuu 4. Lämmön jako Lämmön jako on aukotuksesta tai varaajista tiloihin eri tavoilla (johtuminen, säteily, konvektio) siirtyvä lämpö. Siirtymistä voidaan myös ohjata lämmityskaudella rakennuksen koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän lämmönvaihtimenkautta erihuonetiloihin ja lämmityskauden ulkopuolella ulospuhallus ilmanvaihtojärjestelmän kautta lämmöntalteenoton ohi 5. Lämmön säätely Aurinkolämpöä säätelevät rakennusosat parvekkeet, ulokkeet, lipat, kaihtimet, verhot) tai Yli /alilämpöä säätelevät automatiikalla varustetut järjestelmät tuuletus, ilmastointi, jne. Lämmityskaudella on tehtävänä thtäääaurinkoenergian i hyödyntäminen, höd Lämmityskauden ulkopuolella on tehtävänä aurinkoenergian sisääntulon vähentäminen. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 51 Rakennuksen käyttö 4. ASUINRAKENNUSTEN YLLÄPITO JA KÄYTTÖ 41Yleistä Kiinteistöstrategia. 4.3Matalaenergiatalon käytön erityispiirteitä 4.4 Tehokkaan käytön ja ylläpidon edellytykset 4.5 Ylläpidon ohjaaminen 4.6 Rakennuksen käyttö Käyttäjien ohjeistaminen Käyttäjien toiminnan seuraaminen Energiankulutusten seuraaminen 4.7 Kiinteistönhoito 4.8 Korjausten ohjaus 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 52

27 Matalaenergia ja passiivitalojen toteutusesimerkkejä 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 53 Suomen ensimmäiset matalaenergiatalot v /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 54

28 BETONIELEMENTTI KERROSTALO 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 55 BETONIELEMENTTI KERROSTALO, Heinola, jatkoa 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 56

29 PASSIIVITALO 2008, Paritalo Vantaan Tikkurilassa, valmistunut toukokuussa /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 57 Mäntyharju/Suutarinen/SPU Systems 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 58

30 Kauppalehti /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 59 Esimerkki Passiivitalon 25 teknisistä arvoista 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 60

31 Oulun kaupungin rakennusvalvonnan aktivoima matalaenergiarakentaminen Oulussa kaupungin rakennusvalvonta on viimeisten viiden vuoden aikana aktiivisesti ohjannut asuntorakentamista energiatehokkuuteen. Tämän ansiosta Oulun koko omakotirakentamisen lämmitysenergian kulutus on v alentunut 36,4 % alle normitason ja noin kolmasosa on matalaenergiataloja Tavoitteet v. 2010: Lämmitysenergian kulutus 40 % alle normitason Vähintään puolet taloista matalaenergiataloja 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 61 ENERGIAKORJAUS 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 62

32 Energiakorjauksen tavoitteet Energiakorjauksen tavoitteita ovat: rakennuksen oleellinen energiansäästö energiatehokkuutta parantamalla rakennuksen elinkaaritalouden parantaminen energiakustannuksia pienentämällä sisäilman laadun parantaminen hallitulla ilmanvaihdolla ja sisäänottoja kierrätysilman suodattamisella sisäolosuhteidenkehittäminen vedottomiksi ja lämpötilaltaan tasaisiksi sisätilojen kosteusongelmien vähentäminen hallitulla ja tasaisella tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla kosteustiivistymisen ja homeenmuodostuksen ehkäiseminen kylmäsiltojen ja paikallisten lämmöneristyksen vikojen aiheuttaman kosteusmuodostuksen ehkäisemisellä rakennuksen elinkaaren ekotehokkuuden parantaminen uusiutumattoman energian kulutusta ja energiantuotannon päästöjä pienentämällä 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 63 Kerrostalojen energiakorjauksen lähtökotia Kerrostalo asuinrakennusten energiakorjaus ik on paitsi teknisesti haasteellinen myös taloushallinnan ja päätöksentekoprosessin kannalta. Vastuu on jaettu isännöitsijän, taloyhtiön hallituksen ja osakkeenomistajien välillä ja Osakkaiden näkemykset, taloudelliset intressit jarahoitusmahdollisuudetvaihtelevat vaihtelevat, mikä vaikeuttaa investointipäätöstä. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 64

33 Energiatehokkuustason valinta Energiatehokkuuden noston tasosta päätetään aina tapauskohtaisesti. Energiakorjaus E i k j on pääsääntöisesti i elinkaarilaskelmin il k l i taloudellisesti perusteltavissa joko pienimuotoisena korjauksena, jokasisältääesimerkiksi ikkunoiden vaihtamisen ja ilmanvaihdon säätämisen tai Laajaan peruskorjaukseen tai perusparannukseen (vaippa, ilmavaihto) ih sekä mahdolliseen lisärakentamiseen i liittyvänä ä tavoitteena. Perusteellisen perusparannuksen yhteydessä voidaan harkita energiatehokkuusluokan nostamista matalaenergiatasolle. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 65 Pientalojen energiakorjauksen lähtökohtia Pientaloissa on usein tarve erityisesti lämmityssähkön vähentämiseen ja öljylämmityksen korvaamiseen uusiutuvilla energiamuodoilla. Nämä voidaan toteuttaa: lämpöenergian kulutusta vähentämällä rakennusvaipan lämmöneristyksen ja tiiviyden i parantamisella siirtymällä vähän sähköä kuluttavaan omaenergian tuotantoon (mm. lämpöpumput, aurinkopaneelit ja keräimet) tai Ottamalla käyttöön kiinteistön i oma sähköntuotanto (pientuulivoimalat) 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 66

34 Energiakorjauksen sisältö Rk Rakennuksen k tehokas thk energiakorjaus ik sisältää iältääaina sekä rakenneteknisen korjauksen että ilmanvaihdon korjauksen. Vanhojen rakennusten energiakorjauksissa käytetäänperiaatteiltaansamaa menettelyä kuin uudisrakennuksissa, mutta korjauksissa vapausasteita on olemassa olevan rakennuksen rajoittamina vähemmän kuin uudisrakennuksissa ja tästä syystä myös energiakorjauksen suunnittelu ja toteutus vaatii huomattavasti yksilöllisempää tarkastelua kuin uudisrakennuksissa. 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 67 Energiakorjauksen päätehtävät Rakennetekniikan energiatehokkuuteen liittyvät päätehtävät ovat lämmönjohtumisen ja ilmavuodoista johtuvien lämpövuotojen rajoittaminen. Talotekniikan laitteistojen energiatehokkuuteen liittyvä päätehtäviä ovat: sisätilojen lämpötilan säätäminen halutulle vaihtelualueelle, riittävän ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton turvaaminen Sisäilman laadun parantaminen hallitulla ilmanvaihdolla ihd ll Energian hankinnan päätehtäviä ovat: Siirtyminen pois fossiilisen primäärienergian käytöstä ja Ostoenergian vähentäminen omaenergian tuotolla 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 68

35 Energiakorjauksen säästöpotentiaalirajoja Avainmoduuli Avainmoduulin suhteellinen osuus Lämpöenergian säästöpotentiaali vuoden 2003 normirakennukseen verrattuna 1) rakennuksen k lämmitys ja jäähdytysenergian Avainmoduulin säästöpotentiaali Rakennuksen energiankulutuksen kulutuksesta k % normitasosta % säästöpotentiaali % Seinä Yläpohja ,5 1 Alapohja 1 Vähäinen 1) Ikkunat Aurinkosuojat Ilmanvaihto ) ) Ilmavuodot Yhteensä /12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 69 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 70

36 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 71 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 72

37 VISIOITA Wärmeleitfähigkeit 0,005 0,008 W/mK Rohdichte Kg/m³ Wasserdampfdiffusionsw 1000 iderstand A1 Brandklasse 80 C (Kernmaterial) kpa Max. max mm Anwendungstemperatur max mm Druckfestigkeit 10% mm Belastung als Verlegeplatte Länge eines Paneels mit 2-K-PUKleber Breite eines Paneels ja Stärke eines Paneels +/- 1mm Verarbeitung Verklebung Recyclingfähig Maßhaltigkeit 07/12/2009 RIL sisällön esittely Asko Sarja 73

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari ENERGIATEHOKKUUS

Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari ENERGIATEHOKKUUS RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS 1 Energian hintakehitys esimerkkinä öljy 2 Kerrostalojen lämmitysenergian kulutuksen kehitys Matalaenergiataso

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena

Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena Matti Kokkala Tutkimusjohtaja ARY:n Asuntomessuseminaari 4.8.2009 Haluaisitko ostaa auton, jonka polttoaineenkulutus on 2 litraa / 100 km? 2 Kyse suurista

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos

RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT 2 MAAN

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitaloratkaisut Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitalon perusmääritelmät Lämmitysenergian tarve 20-30 kwh/m 2 30 kwh/m 2 25 kwh/m 2 20 kwh/m 2

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot