MAL. Toimeenpanon 1. väliraportti 2012 Ilmastostrategian koordinaatiokokous Ritva Asula-Myllynen

Transkriptio

1 MAL Toimeenpanon 1. väliraportti 2012 Ilmastostrategian koordinaatiokokous Ritva Asula-Myllynen

2 Ilmastovisiot osa-alueittain Päävisio Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Päästöjen vähennys vuonna 2030 on vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Seudun kuntien toimintatavoissa kehitetään ilmastovaikutusten arviointia ja hallintaa. Ilmastoa säästävää kansalaistoimintaa tuetaan. Liikennevisio Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ainakin 20 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Liikenteen ja maankäytön ratkaisut on sovitettu yhteen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 25 %. Jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus on 25 %. Maankäyttövisio Rakennusvisio Energiatehokkuus- ja sähkönkulutusvisio Hankinta-, kulutus- ja jätevisio Uusi asutus sijoittuu ensisijaisesti kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Ei merkittävää rakentamista autoriippuvaisille alueille. Keskimääräinen matkatuotos laskee. Päivittäiskaupan ja julkiset peruspalvelut sijoitetaan yhdyskuntarakenteen sisälle ja ne ovat saavutettavissa ilman omaa autoa. Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Matalaenergiarakentaminen yleistyy. Seudulla on määritelty yhteinen laatutaso uudis- ja korjausrakentamisessa. Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun. Energiatehokkuus on parantunut nykytilasta 30 % vuoteen 2020 mennessä. Seudun jätehuolto- ja jätevesiratkaisuissa valitaan ilmastollisesti tehokkaat ratkaisut. Energiatehokkuus ja vähäpäästöísyys ovat tärkeitä hankintakriteerejä kaikissa hankinnoissa 2015 mennessä. Energiantuotannon visio*) Seutu on edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Kuntien ostamasta sähköstä on vuonna 2015 vähintään 60 % uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Elinkeino- ja osaamisvisio Seutu on edelläkävijä energiatehokkuuden kehittäjänä, valmistajana ja hyödyntäjänä. Seutu tukee yritysten markkinoille pääsyä demonstraatio- ja pilottihankkeilla. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on tiivistä.

3 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN 1/5 (sisältää kaupunkiseudun rakennesuunnitelman sekä MALaiesopimuksen toimeenpanoa) 1. Hajarakentamisen hallinta MARA: Hajarakentamisen hallintaa pyritään ohjaamaan seutuhallituksessa hyväksyttyyn Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet -raporttiin perustuen. Seutuhallitus päätti esittää kunnille raportin laittamista nähtäville ja mielipiteitten keräämistä. Myös lausuntoja pyydetään. Palautteen jälkeen periaatteita uudistetaan 2. Keskustojen kehittäminen MARA: Kunnat kehittävät keskustojaan ajantasaistamalla suunnittelua yleiskaavoilla ja asemakaavoilla sekä muilla keskustoja koskevilla suunnitelmilla. Keskustojen kehittämiseksi käynnistyi syksyllä 2011 keskustabarometrityö ja se valmistuu vuoden 2012 kesällä.

4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN 2/5 3. Keskitehokkaan asuntotuotannon kehittäminen 4. Kuntien hiilijalanjäljen kehityksen seuranta MARA: Keskitehokkaan asuntotuotannon kehittämiseksi tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston kanssa 2-osainen yhteistyöhanke opiskelijoiden harjoitustöinä. Hankkeen selvitysosa toteutettiin vuoden 2011 aikana. Se sisälsi keskitehokkaan rakentamisen historian ja käsitteiden tarkastelun, kansainvälisten esimerkkien analyysin sekä keskitehokkaan asuinrakentamisen toteutusmahdollisuuksien ja haasteiden tarkastelun suomalaisessa rakentamisessa. Suunnitelmaosuus toteutettiin syyskaudella 2011 järjestettävänä asuntosuunnittelun opintojaksona. Väliraportti saatiin joulukuussa ja työ valmistui alkuvuodesta Tavoitteena on esitellä opiskelijoiden suunnitelmia näyttelyssä. Ekokumppanit: Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää parhaillaan kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskentatyökaluja. Jo noin 70 kunnassa käytetyn KASVENER-mallin perustiedot päivitetään ja käyttöominaisuuksia parannetaan. Lisäksi rinnalle kehitetään hiilijalanjäljen laskuria ns. KUHILASta, joka tarkastelee kunnan kulutusperusteisia päästöjä. Uudet työkalut julkaistaan syksyllä ECO2:Kaupunki on hankkinut oikeudet kaupunkisuunnittelun Ecocity Evaluatortyökaluun, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten kaavoitusratkaisujen ympäristövaikutuksia ja osoittaa aluekohtaisesti rakentamisen hiilidioksidi- ja energiataseen sekä päästöjen vähentämisen kustannusvaikutukset.

5 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN 3/5 5. Joukkoliikenteen kehittäminen LJT: Joukkoliikenteen kehittäminen pohjautuu laadittuun Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelmaan, jonka toteuttaminen on Tampereen kaupunkiseudun toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan vastuulla. Kuntakohtaiset JKL-palvelutasot määriteltiin vuonna Lähijunaliikenteen kehittämisohjelma LJT: Lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma hyväksyttiin seutuhallituksessa Keskeistä suunnitelmassa on nelivaiheinen kehittämispolku. Lyhyellä aikavälillä lähijunaliikenteen kehittymistä pyritään edistämään nopeasti toteutettavissa olevilla toimenpiteillä kuten saattamalla käyttöön junien ja bussien yhteinen seutulippu sekä yksittäisillä lisävuoroilla. Kaupunkiseudun kunnat tukevat lähijunaliikenteen kehittämistä vahvistamalla asemanseutujen ja radanvarsien maankäyttöä. Kehittämispolun 1. vaiheen (lähijunaseutulipun) työohjelma on hyväksytty LJtyöryhmässä

6 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN 4/5 7. Katuraitiotiehanke LJT: Katuraitiotien alustava yleissuunnitelma on Tampereen kaupungin vetämä hanke. Työ on ollut käynnissä syksystä 2010 lähtien ja alustava yleissuunnitelma hyväksyttiin Tampereen valtuustossa Alustavan yleissuunnitelman jatkoksi käynnistetään yleissuunnitelman laatiminen vuonna Katuraitiotiehanketta tuetaan Tampereen kaupungin toimesta mm. EHYT-hankkeella (Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella), jossa tarkoituksena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Käynnissä on raitiotien seudullinen tarkastelu, joka toimii yleissuunnitelman lähtötietona. Työtä vetää Tampereen kaupunki 8. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma LJT: Kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma on käynnistynyt toukokuussa 2011 ja työn on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa 2012 seutuhallituksessa. Hankkeessa luodaan kävelyn ja pyöräilyn seudullinen visio, kehittämisstrategia ja toimenpiteet. Kävelyä ja pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä tullaan käynnistämään kehittämisohjelman pohjalta vuodesta 2012 alkaen.

7 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN 5/5 9. Liikennetutkimuksen 2025 päivitys LJT: Nykyinen liikennetutkimus on vuodelta Tutkimuksen päivityksen valmistelu on käynnistetty esiselvityksellä, jonka päätteeksi käynnistettiin liikennetutkimuksen kilpailuttaminen. Varsinaisesti liikennetutkimus toteutetaan vuonna Liikennetutkimuksella todennetaan tapahtunutta kehitystä mm. kulkumuotojakauman osalta

8 ENERGIATEHOKKUUS 1/3 1. Kuntien palvelurakennusten energiatehokkuuden kehittäminen TEKPA: TAPRE eli Tampereen palvelukiinteistöt energiatehokkaiksi -hanke etenee suunnitelman mukaan ja on nyt puolivälissä. Kaupunkiseudun kuntien lisäksi kiinteistönomistajina mukana ovat mm. PSHP, ev.lut.seurakuntayhtymä, POK, Kesko ja Suomen Yliopistokiinteistöt. Tavoitteena on energiatehokkaan korjaus- ja uudisrakentamisen käytäntöjen kehittäminen sekä koulutus. Hanketta johtaa Tilakeskus konsulttinaan AXSuunnittelu Oy. Pilottikohteet sovittu ja tiedonkeruu käynnistetty. Työryhmissä on valmisteltu teknisiä ohjeita; mittarointiohjeet, lämmitysjärjestelmien ohje ja ilmastointijärjestelmien ohje ovat viimeistelyssä. Eri työryhmät ovat käynnistäneet sopimusmallien valmistelun koskien suunnittelua, urakointia ja kiinteistöpalveluita. Kaikkien yhteistyötahojen koulutustilaisuuksia on pidetty marraskuussa 2011 ja huhtikuussa Hanke oli esillä Kuntien 6. ilmastokonferenssissa Tampere-talossa ja alustavasti on sovittu, että se on esillä myös Vuoreksen asuntomessuilla ) Hankkeen nettisivut löytyvät Tampereen ECO2-sivujen alta osoitteesta

9 ENERGIATEHOKKUUS 2/3 2. Asuinrakennusten energiatehokkuuden kehittäminen ECO2: Tampereen asuntokannan energiansäästöpotentiaalin selvittäminen ns. TATOShankkeella valmistui alkuvuodesta TTY:ltä. Sen tavoitteena oli löytää 20 % säästö v mennessä. Tulosten mukaan 20 % säästö on erittäin vaativa tavoite ja edellyttää sitä, että korjaustoimintaa lisätään ja kaikessa peruskorjauksessa otetaan tavoitteeksi alentaa energiankulutus puoleen nykytasosta. Syksyllä 2011 käynnistettiin TARMO Tampereen seudun asuinrakennukset energiatehokkaiksi kampanjan valmistelu. Kampanjaan on haettu rahoitusta Pirkanmaan Ely-keskuksen kautta EAKR-rahastosta. Päätös rahoituksesta tulee ennen kesää Tampereen kaupunki on mukana kuuden suurimman kaupungin ilmastoverkostossa, jossa tavoitteena on mm. tehdä paikalliset energiaviisaan rakentamisen ERA17-tiekartat. Tähän työhön Tampere on saanut Tekes-rahoitusta osana VTT:n OKRA - Omistaminen kestävässä rakentamisessa hanketta, jossa ovat mukana kaikki kuusi suurinta kaupunkia. Myös uusiutuvan energian RESCAhanke (kts. Dia 16) on kuuden suurimman kaupungin yhteinen. Ilmastoverkosto hyväksyi neljä uutta aloitetta kokouksessaan

10 ENERGIATEHOKKUUS 3/3 3. Seudullinen toimintamalli energiatehokkuussopimusten toteuttamiseksi Ekokumppanit: Jotta kunnat saavuttaisivat niille asetetut energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteet ja kunnat hyötyisivät entistä paremmin omassa toiminnassaan seudullisesta yhteistyöstä, Ekokumppanit tarjoaa seudun kuntien energiatehokkuustyöhön KETS/KEO toiminnan yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi asiantuntija-apua sekä lisäapua kuntien konkreettiseen energiatehokkuustyöhön. Toiminta perustuu kuntien ja Ekokumppaneiden välisiin sopimuksiin ja etenee suunnitellusti. 4. Kuntien korjaus- ja uudisrakentamisen ja energianeuvonnan palvelujen kehittäminen ECO2: Tampereen kaupunki yhdessä Ekokumppaneiden kanssa tarjoaa kuntalaisille monipuolista puolueetonta ja asiantuntevaa ekotehokkaan rakentamisen, remontoinnin ja asumisen neuvontapalvelua (RANE). Palvelua annetaan jatkuvasti verkkopalveluna osoitteessa sekä puhelinpalveluna ja kasvokkain tapahtuvana neuvontana Frenckellin palvelupisteessä. Toimintaa rahoittaa osittain Sitra. Selvitys toiminnan laajentamisesta seudulliseksi tehdään kesän ja syksyn 2012 aikana. Tammelan ja Vuoreksen kaupunginosiin kohdennettu ilmastoneuvontahanke käynnistyy vuoden 2012 aikana.

11 ENERGIATEHOKKUUS 3/3 5. Kuntalaisten ilmastotietoisuuden tukeminen TEKPA: Toiminta tapahtuu osittain RANEn alla. Lisäksi suuri osa kaupunkiseudun kunnista on osallistunut Ekokumppaneiden koordinoimaan Ilmankos-hankkeeseen, ja seudun koululaisia on vieraillut ympäristökeskus Moreenian näyttelyssä. Molemmat ovat tarjonneet neuvontaa ja ohjausta kuntalaisten vastuulliseen arkeen. Ilmankosin kohderyhmänä ovat olleet perheet ja Moreenian ennen kaikkea päiväkotilapset, koululaiset ja opiskelijat. Ekokumppanit tarjoaa seudun kuntien kuntalaisille suunnattua keke-työn neuvontapalvelua, joka täydentää kunnan omaa keke-työtä. Toimintaa kehitetään ja laajennetaan vuoden 2012 aikana kuntien ja Ekokumppaneiden välisin sopimuksin.

12 ENERGIANTUOTANTO 1/5 1. Alueellisen hyötyvoimalan suunnittelu Sähkölaitos + Pirkanmaan Jätehuolto : Tammervoiman hyötyvoimalaitos-hanke etenee suunnitellusti (Sähkölaitos+Pirkanmaan JäHu). Tammervoima Oy on perustettu. Vuoden 2010 aikana on tehty YVA, jonka perusteella valittiin elokuussa 2011 toteuttamiskelpoisimmaksi paikaksi Tarastenjärven hankealue. Tammervoima Oy jätti ympäristölupahakemuksen Tarastenjärven tontin asemakaavoitus on käynnissä. Voimalaitoksen suunnittelukonsultin valta on käynnistetty ja konsultin valinta tehdään viimeistään kesällä Lähialueen asukkaille järjestettiin infotilaisuus Tarastenjärvellä Voimalaitoksen on tarkoitus valmistua aikana.

13 ENERGIANTUOTANTO 2/5 2. Uusiutuvien energianlähteiden kartoittaminen Hermia: Energiaosken puitteissa vuonna 2011 valmisteltu Tekesin rahoittama RESCA-hanke (Suurten kaupunkien uusiutuvan energian ratkaisut ja pilotit) on käynnissä. Hermia koordinoi hanketta. Mukana ovat Tampere/ECO2, Turku, Oulu, Vantaa ja HSY (Hkin seudun ympäristöpalvelut). Kyseessä on 2,5 vuoden hanke, joka edistää UE-pilotointia ja UE:n hyödyntämiseen liittyviä toimintamalleja sekä niihin liittyvien hyvien kokemusten ja ratkaisujen levittämistä kaupunkien välillä. Kokonaisbudjetti 1,3 M. Suurin osa budjetista on selvitysrahaa uusiutuvaa energiaa tukevien pilottien ja toimintamallien synnyttämiseksi sekä hyvien käytäntöjen levittämiseksi. Edistettävät pilotit ja toimintamallit liittyvät seuraaviin teknologioihin ja ratkaisuihin: Uusiutuvan energian hybridiratkaisut sekä hiilineutraalit ratkaisut (Oulu, Tampere, Vantaa) Ilmastovaikutusten tunnistaminen kaavoituksessa ja maankäytössä (Turku) Vesistölämmön hyödyntäminen (HSY) Aurinkoteknologiat (Tampere, HSY, Vantaa) Tuulivoima (HSY), Biokaasun liikennekäyttö (Turku) Bioenergia (Tampere).

14 ENERGIANTUOTANTO 3/5 2. Uusiutuvien energianlähteiden kartoittaminen Verte Oy: Erityisesti uusituvan energian kehitys- tutkimus- innovaatiotoiminta. 1. Hankesuunnitelmat Kolmenkulman sekä Pitkäniemen uusituvan energian lisäkehittämisen osalta saatu valmiiksi toukokuuhun 2012 mennessä. Nokian kaupungin hallitus on hyväksynyt Kolmenkulman energiapuisto-cleantech elinkeinovyöhykehankkeen. Kolmenkulman energiapuisto-cleantech elinkeinovyöhykkeiden hanke laitetaan vireille Pirkanmaan liittoon kesäkuun alkuun mennessä. Hanke on tarkoitus käynnistää Verte Oy on mukana RESCA- hankkeessa. Pirkanmaan liitto: Käynnissä maakuntakaavan taustaselvitykseksi laadittava tuulivoimaselvitys: Voimaa tuulesta Pirkanmaalla. Koko maakuntaa koskevan tuulivoimaselvityksen laadinnasta päätettiin elokuussa Selvityksen tavoitteena on löytää alueita, joissa maakunnallisesti merkittävä tuulivoimatuotanto on mahdollista ilman ristiriitaa muun maankäytön kanssa. Selvitys valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Selvitystä voi seurata tällä viikolla avattavilla uusilla nettisivuillamme (Pirkanmaan maakuntakaava 2040), jonne tulee myös mahdollisuus antaa karttapalautetta tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista. Käytännön selvitystyötä tekee suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen.

15 ENERGIANTUOTANTO 4/5 2. Uusiutuvien energianlähteiden kartoittaminen Pirkanmaan Metsäkeskus: Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 valmistui 12/2011 ja aiheesta järjestettiin seminaari UKK instituutilla. Selvitykseen koottiin mm. kiinteiden polttoaineiden käyttö ja potentiaalit Pirkanmaan alueella kunnittain. Syksyllä 2011 käynnistyi Moteista Megawateiksi Pirkanmaalla projekti, jossa selvitetään kunnittain tarkemmin mm. energian käyttöä ja mahdollisuuksia hyödyntää paikallisia kiinteitä polttoaineita. Hankevetäjänä aloitti elokuussa agrologi (AMK) Perttu Ojakoski. Tämän hankkeen puitteissa Metsäkeskus edistää ensisijaisesti puun, mutta myös muiden biopolttoaineiden käyttöä ja niihin liittyvää yrittäjyyttä Pirkanmaalla. Hankkeen keskeisin tehtävä on kunnissa tehtävä aktivointityö sekä potentiaalisten biolämmityskiinteistöjen kartoitus. Hankkeessa kehitetään kuntakohtainen ns. Moteista Megawateiksi tiedote, jonka avulla on tarkoituksena herättää keskustelua ja aktivoida kuntia siirtyä käyttämään kotimaista puuta energian lähteenä. Puu on päästötön biopolttoaine ja puun energiakäytöllä on merkittävät aluetalousvaikutukset.

16 ENERGIANTUOTANTO 5/5 2. Uusiutuvien energianlähteiden kartoittaminen ECO2: Tresolar-aurinkoenergian tutkimus- ja kehittämishankesuunnitelman pohjalta haettiin keväällä 2011 rahoitusta ja siitä kehittyi laajempi uusiutuvan energian pilottihanke RESCA. Se on Tampereen, Vantaan, Turun, Oulun ja HSY:n kaupunkien uusiutuvan energian kehityshanke, joka käynnistyi Marraskuussa Tampereen osalta mukana on aurinkoenergian pilotointikokonaisuus, Sähkölaitoksen pellettilämpölaitos, Särkänniemen ja Tampere-talon hiilineutraaliuden kehityshanke sekä Kämmenniemen kylän uusiutuvan energian aluelämpöverkkohanke. Hankkeeseen on palkattu aurinkoenergia-asiantuntija. Muuten kaupungin osuutta koordinoi ECO 2 -hankkeen henkilöstö. Hanke jatkuu vuoden 2014 helmikuuhun asti. Tampereella tuulee - selvityksen pohjalta on käynnistetty tarkemmat pientuulivoiman mittaukset Vuoreksessa vuoden 2011 syksyllä. Kuntalaista varten on laadittu kesäkuussa 2012 julkaistava pientuulivoimaopas, joka sisältää konkreettiset ohjeet siitä, kuinka tuulimylly suunnitellaan, sijoitetaan, rakennetaan ja kuinka sitä käytetään. Energiajärjestelmien suunnittelua otetaan huomioon yhä aikaisemmin kaavaprosesseissa. Esimerkiksi erilaisten lämmitysjärjestelmien kannattavuutta on tutkittu Vuoreksen Koukkujärven kaavan yhteydessä. Lisäksi Niemenrannan toisen vaiheen asemakaavassa sekä Isokuusen yleissuunnittelun ja asemakaavoituksen yhteydessä tehdään energiajärjestelmäselvityksiä erityisesti lämmitysjärjestelmistä ja aurinkoenergian hyödyntämisestä. Yhteistyössä Skanska Oy:n, Verte Oy:n ja Tampereen kaukolämpö Oy:n kanssa on keväällä 2012 osallistuttu Tekesin aiehakuun nollaenergia-alueen hybridilämmitysjärjestelmän suunnitteluun

17 SOPEUTUMINEN JA VARAUTUMINEN 1. Merkittävien hulevesitulvien osalta tulvariskien hallintasuunnittelu mennessä (Laki tulvariskien hallinnasta 620/2010 ja asetus 659/2010) TEKPA: Lakisääteinen kuntien merkittävien hulevesitulvien hallintasuunnitelma on laadittava kunkin kunnan itse sen omien olosuhteiden mukaan. Pirkanmaan ELYkeskuksen selvityksen mukaan Pirkanmaalla ei ole varsinaisia tulvariskialueita. Tampereen hulevesien hallintasuunnitelma on vielä työn alla. 2. Muuta TEKPA: Tiedotusohje kuntien häiriötilanteessa laadittu ja kriisiviestinnän yhteystiedot päivitetty Ilmastoseminaari pidetty aiheena Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen riskien hallintaa ja ennakointia. Jatkotoimenpiteinä suunnitellaan sopeutumisen ja varautumisen yhteistä seutuhanketta riskien analysoinnista, yhteistyömalleista, viestinnästä ja koulutuksesta yhteistyössä mahdollisesti Porin ja Kokemäenjoen alueiden kanssa Suunnittelua ei ole vielä aloitettu.

18 MUUT 1/2 1. Kehitetään seudullista hankintapolitiikkaa tukemaan ilmastotavoitteita KUHA: Seitsemän kunnan yhteinen hankintaohje on valmistunut ja se sisältää ympäristö- ja energiatehokkuuskriteerit (jaettu liitteinä). Yhteishankintojen lisäksi ohjataan kuntia niiden erillishankinnoissa. Yhteistyötä Tampereen Logistiikan kanssa kehitettävä. TAMPERE: Sitoutunut kansainvälisiin ja kansallisiin ilmastotavoitteisiin. Kaupungin hankintalinjaukset perustuvat valtioneuvoston periaatepäätökseen kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa sekä julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeisiin. Tehty info hankintojen osalta: Tampereen kaupungin hankintaopas: Kaikissa kilpailutuksissa huomioidaan mahdollisuus käyttää kestävän kehityksen kriteereitä. Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Tampereen Logistiikka liikelaitos ohjaa ja koordinoi kaikki kuljetukset keskitetysti. TAMPEREEN LOGISTIIKKA: Vastaa noin 15 % Tampereen hankinnoista.

19 MUUT 2/2 1. Seudun muut hankkeet MAL-verkosto: MAL-verkosto ( on kansallinen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisverkosto. Verkoston toiminta tukeutuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja sopimusperustaisen kaupunkipolitiikan kehittämiseen. MALverkosto tukee ja välittää hyviä käytäntöjä kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä sekä edistää kokonaisvaltaista, ekotehokasta yhdyskuntasuunnittelua osana ilmastonmuutoksen hallintaa. Lisäksi verkosto etsii eheän yhdyskuntarakenteen lainsäädäntöön liittyviä syötteitä. Verkosto kokoaa seuduille asiantuntijatukea, toteuttaa yhteisiä hankkeita ja järjestää työpajoja ja keskustelutilaisuuksia kuntien, seutuorganisaatioiden, valtionhallinnon ja t&k-toimijoiden kesken. Vuonna 2012 verkostossa on 15 kaupunkiseutua tai kaupunkia. Verkoston toimintaa ohjaa kaupunkipolitiikasta ja MAL:sta vastaavien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton, tutkimuksen sekä kaupunkiseutujen edustajista koottu asiantuntijaryhmä. MALverkoston koordinoinnista vastaa Tampereen kaupunkiseutu.