BEV-uutisia 3/2009,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BEV-uutisia 3/2009, 27.3.2009"

Transkriptio

1 BEV-uutisia 3/2009, Tässä numerossa: Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii pääkirjoituspalstallaan suurkiinteistöjen bioenergiainvestointien mahdollisuuksista taistella taantumaa vastaan. Tässä numerossa maaliskuun bioenergiakasvona on Saarijärven Kaukolämpö Oy:n ja Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Puolamäki. Tässä uutiskirjeessämme kerromme lyhyesti mm. Saarijärven uudesta tulevaisuuden monipolttoainekattilan tutkimus- ja tuotekehitysympäristöstä, ruokohelpialasta ja sen käyttömahdollisuuksista sekä kuulumisia biokaasualasta. Uutiskirjeessämme on myös kerrottu Keski-suomen projektitietoa sekä kuulumisia Energiapuukorjuunäytöspäivästä Saarijärven Lannevedeltä. Uutiskirjeen lopussa on tuttuun tapaan lyhyt kuvaus tulevista tapahtumista. Ja kuten aiemminkin, voit itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: SUURKIINTEISTÖJEN BIOENERGIAINVES- TOINNEILLA TAANTUMAA VASTAAN Tuontipolttoaineiden korvaaminen paikallisilla energialähteillä on keskisuomalaisen energiapolitiikan päätavoitteita. Lämmityssektorilla lähes ainoa käytössä oleva tuontipolttoaine on öljy. Kaukolämpölaitokset ovat kuitenkin vähentäneet öljyn käyttöä dramaattisesti. Lähes kaikki maakunnan kaukolämpölaitokset on jo vaihdettu biopolttoaineita käyttäviksi. Toki muutamassa lämpökeskuksessa sitä vielä käytetään. Kaukolämpölaitosten huippukuorman tuotannossa öljy on edelleen pääenergialähde. Kaukolämmityksen ulkopuolella öljylämmitys on varsin yleistä. Lähes 40 prosenttia lämpöverkkojen ulkopuolisesta kiinteistöalasta on tämän tuontipolttoaineen varassa. Keski-Suomessa on noin 4000 suurkiinteistöä, toisin sanoen julkisen sektorin rakennuksia, liikehuoneistoja, palvelukiinteistöjä, teollisuuskiinteistöjä, asuntoosakeyhtiöitä jne, joissa on öljykeskuslämmitys. Öljyllä lämpiäviä pientaloja on noin Suhteellisen suurina energian kuluttajina suurkiinteistöt kuitenkin vastaavat pääosasta kiinteistökohtaisen lämmityksen öljyn käytöstä. Yhteensä niiden kattilateho on noin 400 MW. Vertailuksi nykyisen Rauhalahden voimalaitoksen kattilateho on noin 300 MW. Öljyn käyttö niissä on noin 1000 gigawattituntia vuodessa. Tämän hetken öljyn hinnalla se merkitsee 55 miljoonan euron vuotuista hankintamenoa kyseisille kiinteistöjen omistajille. Tulevina vuosina hankintameno on varmasti vielä isompi. Kansantaloudellisesti tuontiöljyn ostaminen on melkoinen tappio, sillä tuosta hankintamenosta jää vain noin yksi neljännes veroina ja maksuina ja arviolta 5 prosenttia jakelutoiminnan liikevaihtona kotimaahan. Lähes 40 miljoonaa euroa päätyy kansainvälisten suuryritysten liiketoiminnaksi ja öljyntuottajamaiden tuloksi. Suurkiinteistökokoluokka on varsin mielenkiintoinen kohde bioenergiajärjestelmien kannalta. Lämpötehon tarve on tyypillisesti kilowattia, mutta joukossa on kohteita, joiden tehontarve on jopa useita megawatteja. Bioenergian kilpailukyky on ihan kohtuullinen tässä kokoluokassa ja meillä onkin jo reilu parikymmentä vastaavaa kohdetta Keski-Suomessa, jotka lämpiävät paikallisen lämpöyrittäjän tuottamalla bioenergialla. Koko Suomessa niitä lienee jo noin 500. Kiinteistöjen omistajina on valtion liikelai-

2 toksia, kuntia, yrityksiä, seurakuntia, asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä. Useassa tapauksessa ne ovat valmiita neuvottelemaan lämmöntuotannon ulkoistamisesta, jolloin syntyy kysyntää palveluliiketoiminnalle, mainitulle lämpöyrittäjyydelle. Markkina pysyy kuitenkin edelleen piilossa, sillä investointipäätösten, hyvinkin kannattavien, teko tuntuu olevan passiivista. Ei ole ihan pakko investoida. Keskisuomalainen bioenergialaitteiden valmistus kohdistuu pääasiassa tämän kokoluokan laitteisiin. Lähimarkkina onkin erittäin tärkeä kyseisten yritysten kehitykselle, erityisesti tässä taloustilanteessa. BEV ohjelman puolesta valmistelin yhteistyössä Keski-Suomen energiatoimiston kanssa esityksen maakunnan yhteistyöryhmälle toimenpiteiksi suurkiinteistöjen bioenergiainvestointien vauhdittamiseksi taantuman torjunnan välineenä. Näiden investointien vaikutukset olisivat juuri niitä, joita elvytystoimilta odotetaan; ne synnyttävät nopeasti rakennusainaista työllistävyyttä ja kysyntää paikallisille tuotteille, mutta luovat myös pitkäaikaisia työpaikkoja. Lisäksi ne vahvistavat paikallista laitevalmistusta, rakentamista ja suunnittelua kohtaamaan tulevan noususuhdanteen kasvava kysyntä. Arviomme on, että mikäli yksi neljäsosa kyseisistä kiinteistöistä vaihtaa bioenergiaan lähiaikoina, syntyy jopa kymmenien miljoonien eurojen liiketoiminta ja 500 henkilötyövuoden työllistävyys, josta osa jatkuu vuosia, ehkä yli vuosikymmenen, lämpöyrittäjyytenä ja biopolttoaineiden tuotannossa. Paikallisesta kysynnästä syntyvä liiketoimintasysäys laitevalmistajille saattaa johtaa jopa suurempaan menestykseen. Näin ollen toivomme, että maakunnassa tiedostetaan tämä mahdollisuus ja panostetaan siihen riittävästi, jotta tämä meidän omalla tontillamme oleva liiketoimintamahdollisuus hyödynnetään, eikä jätetä sitä monikansallisten öljy-yhtiöiden haltuun. - Markku Paananen- Maaliskuun Bioenergiakasvot: Saarijärven Kaukolämpö Oy:n ja Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Puolamäki Kimmo Puolamäki on toiminut jo vuodesta 2008 Saarijärven Kaukolämpö Oy:n ja Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo Puolamäki toimii työnantajan edustajana, kahden yhtiön vetäjänä ja toimitusjohtajana sekä työntekijänä molemmissa yhtiöissä osana työntekijöiden joukkoa. Puolamäki kuvailee kolmella sanalla yhtiöiden alaa ja toimintaa: toimintavarmuus, jatkuvuus ja turvallisuus. Puolamäen tämän hetkisessä työssä keskeisintä on paikallisuus eli kehitystyö Saarijärven yhtiöiden toiminta-aloilla ja - alueilla. Vastuullani on huolehtia, että tulosta syntyy annettujen aikataulujen mukaisesti ja työntekijät sekä asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kehitystyötä tehdessä on huomioitava, että kaikki hankkeet ovat merkittäviä niille ihmisille kohteissa joissa hankkeet toteutetaan, Puolamäki kommentoi. Miehelle on vuosien saatossa kertynyt laajasti työkokemusta. Työkokemus on kuitenkin koostunut pääasiassa asioista jotka liittyivät polttoaineisiin, päästöihin, polttoon ja polttotekniikoihin kaikissa kokoluokissa. Opiskeluaikoina mukaan tutkimus- ja kehittämistöihin ja harjoittelun kautta työelämään Kimmo Puolamäki muistelee työuransa alkua sekä opiskelu- ja armeija-aikoja kuvaillen niitä: Lukion päätyttyä kävin armeijan 1988 ilmavoimissa Hallissa, Mikkelissä ja Haminassa. Armeijasta päästyäni aloitin energiatekniikan opiskelun Lappeenrannassa 1989, josta siirryin vuoden jälkeen Turkuun. Opiskelun rahoitin käymällä töissä eri aloilla. Työkokemusta kertyi mm. bingotyöntekijänä, tarjoilijana, portsarina, vanhusten kotihoitajana Tukholmassa ja hotelli- ja baarityöntekijänä Itävallassa. Turun Energialaitoksella olin asennus- ja laitosmiehenä vuosina , jolloin suoritin myös osan opiskeluihin liittyvästä työharjoittelusta.

3 Puolamäki valmistui Turusta vuonna 1994 energiatekniikan insinööriksi. Puolamäki etsi töitä heti valmistumisen jälkeen Lounais-Suomen seudulta ja ulkomailta, mutta päätyikin takaisin Jyväskylään nykyisen vaimonsa perässä. Tähän aikaan Puolamäki suoritti AutoCad-suunnittelijakurssin, johon kuului myös kolmen kuukauden työharjoittelujakso Jyväskylän VTT:llä. Harjoittelujakson aikana hyvin tehty työ palkittiin ja VTT:ltä tarjottiin määräaikaista sopimusta tutkimusinsinöörin vakanssilla. Työt VTT:llä alkoivat kesällä Puolamäki kertoo lyhyesti työstään VTT:llä: Alussa tein VTT:llä pääasiassa laitesuunnittelua. Jo silloin työtä oli paljon ja FBC- ja CFBC-kattiloilla ja tehtävä koetoiminta sekä tutkimus olivat voimakasta. Aihealueen tutkimustyötä riittää paljon myös edelleen. Laitesuunnittelusta siirryin käyttämään samoja laitteita koetoiminnassa. Tällöin tulivat tutuiksi mm. savukaasun analysaattorit ja päästömittauslaitteet ja tämän ansiosta pääsinkin mukaan voimalaitoksilla tehtävään kenttämittausporukkaan. Bioenergia-alan tulevaisuuden näkymät: Tulevaisuudessa nousee vielä uusia innovaatioita ja työtehtäviä Toimitusjohtaja Kimmo Puolamäen mukaan bioenergia-ala on kehittyvä ja monipuolinen ala. Puolamäki uskoo, että bioenergia-alalta nousee tulevaisuudessa vielä uusia innovaatioita ja työtehtäviä. Bioenergiaalan kehitystä ohjataan voimakkaasti Eu:sta. Suomella on hyvä mahdollisuus olla kehityksen suunnannäyttäjänä Suomelle sopivilla sektoreilla. Suomen resursseilla tarvitaan selkeät kohteet, mihin panostetaan, ja yhteistyötä alan toimijoiden ja valtion hallinnon välillä, kommentoi Puolamäki. Puolamäki puhuu biokaasun puolesta: Mielestäni biokaasun mahdollisuuksia ei vielä ole hyödynnetty niin kuin pitäisi hyödyntää. Biojätteistä saatava biokaasu ja kaasun hyödyntämisestä jäljelle jäävän lannoitteen hyödyntäminen antaisi monelle työtä matkalla kohti kestävän kehityksen yhteiskuntaa. Vuosien työ on alkanut konkretisoitua yhteistyön ja hankeohjelmien kautta toiminnaksi kohti bioenergian valmistusta ja tuotteistamista. Eri toimijat tekevät nyt työtä yhteisen tuloksen hyväksi. Kun tulos, eli bioenergian käyttö korvaa fossiilisten polttoaineiden käytön, saa moni toimija tästä työstä ja alasta elantonsa. Lisänä kestävä kehitys etenee. Eli kokonaisuudessaan lyhyesti: Bioenergiasta elinvoimaa!, Puolamäki kommentoi bioenergia-alaa. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Saarijärvelle valmistellaan tulevaisuuden monipolttoainekattilan tutkimus- ja tuotekehitysympäristöä Tulevaisuuden monipolttoainekattilan tutkimus- ja tuotekehitysympäristö valmistuu Saarijärvelle tämän kevään aikana. Valmiudet tulevaisuuden monipolttoainekattilan tutkimus- ja tuotekehitysympäristölle luo VTT yhteistyökumppaneineen. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Saarijärven Kaukolämpö Oy, Putkimaa Oy, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tutkimusympäristö antaa hyvät edellytykset Keski-Suomen alueella olevan osaamisen yhdistämiseen (VTT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Jyväskylän yliopisto, Metsäkeskus) sekä hyödyntämiseen suomalaisten laitetoimittajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. VTT:n johtaman EAKR-tutkimushankkeen tavoite on nostaa Keski- Suomi ykköseksi Euroopan bioenergian saralla.

4 Saarijärven Kaukolämpö Oy:n uusi kpa-kattilalaitos asennettiin Saarijärven Kaukolämpö Oy:n uuden kotimaisia polttoaineita käyttävän kattilalaitoksen päätoimitus oli helmikuuta. Kattilalaitos tuotiin Oulusta Saarijärvelle erikoiskuljetuksina neljänä valmiina, Putkimaa Oy:n konepajalla valmistettuna teräsrakenteisena tilaelementtinä. Kattilalaitoksen toimitti oululainen Putkimaa Oy. Kaukolämmön tuotantoon hankittu kattilalaitos on rakentunut monen laitetoimittajan ja urakoitsijan yhteistyön tuloksena. Laitoksen asennus on vielä menossa ja se on aikataulussaan. Kattilan päätoimitus onnistui hyvin ja toimituksesta ja asennuksesta vastaa Putkimaa Oy. Osan laitteista toimittaa ja asentaa laitetoimittajat, kuten Condens Oy, mutta Putkimaan toimitussisällön alla, Saarijärven Kaukolämpö Oy:n ja Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Puolamäki kertoo laitoksen asennuksesta ja aikatauluista. Laitoksen käyttö tullaan aloittamaan huhtikuun-toukokuun aikana. Uusi kattilalaitos tuottaa lämpöenergiaa Saarijärven taajaman kaukolämpöverkkoon. Pääpolttoaineena käytetään jyrsinturvetta, sahanpurua ja metsätähdehaketta. Tähän asti polttoaineet ovat tulleet yhdeltä toimittajalta tarjouskilpailun perusteella vuoden toimitussopimuksella. Polttoaineista käydään tarjouskierros ja tarjouspyyntö lähetetään kaikille polttoainetoimittajille, jotka pystyvät toimittamaan lämmityskaudella tarvittavan polttoaineen. Pienille erille ja toimittajille pyrimme varaamaan tarvittaessa osan toimituksista, kertoo Puolamäki. Kattilalaitoksen nostotyötä ja laiteasennusta oli seuraamassa etukäteen lähetetyn tiedotteen myötä paikalle saapuneet tahot kuten: Keski-Suomen Uutiset, Keskisuomalainen ja Saarijärven paikallislehti Sampo. Lisäksi nostotyötä oli katsomassa toistakymmentä paikkakuntalaista parin päivän aikana. Rakennustyömaan ulkopuolella näkee edelleenkin joka päivä uteliaita katsomassa lämpölaitoksen rakentamista toteaa Puolamäki. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Biokaasun jakeluun ja liikennekäyttöön keskittyvä selvitys käyntiin Keski-Suomessa Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa käynnistyy selvitys, jossa laaditaan Keski-Suomeen biokaasun jakeluverkoston teknis-taloudellinen ja liiketoiminnallinen suunnitelma nykyisten ja suunnitteilla olevien kaasun tuotantolaitosten ja kaasun käyttäjien lähtökohdista. Selvityksessä linjataan kaasun siirtolinjojen, puhdistuslaitosten ja tankkauspisteiden sijoittamista, kartoitetaan potentiaaliset liikennepolttoainemetaanin suurkäyttäjät sekä arvioidaan biokaasun liikennekäytön ympäristöhyödyt. Biokaasusta puhdistettava metaani on koko polttoaineen elinkaari huomioiden yksi puhtaimmista liikenteen biopolttoaineista, ja sen tuotanto perustuu aina paikallisiin raaka-aineisiin ja työvoimaan. Keski-Suomessa on tavoitteena saavuttaa liikennemetaanin käytössä 25 GWh:n taso vuoteen 2015 mennessä, mikä vastaa yli 1300 henkilöauton vuosittaista polttoainemäärää. Keski-Suomen liitto myönsi lisärahoitusta (EAKR ja valtion vastinraha) viime vuonna käynnistyneelle Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeelle. Hankkeen kokonaisbudjetti nousi lisärahoituksen myötä euroon. Lisärahoitus kohdistuu biokaasun liikennekäytön kehittämiseen ja biokaasulaitosinvestointien kannattavuusselvityksiin. Jyväskylä Innovation Oy:n koordinoimaa hanketta on rahoittamassa ja

5 toteuttamassa biokaasualan asiantuntijoita, yrityksiä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä Keski- Suomen kuntia. Hanke jatkuu vuoden 2009 loppuun. Lisätiedot hankkeesta: Eeli Mykkänen, puh Ruokohelvelle uutta kysyntää - Helpiala voi moninkertaistua Keski- Suomessa! Keski-Suomen maakunnassa on erinomaiset markkinat kasvavan pinta-alan tuotannolle Keski-Suomen maakunnassa on ruokohelvelle soveltuvaa vapaata peltopinta-alaa ja mahdollisuuksia moninkertaistaa ruokohelven viljelypinta-ala nykyisestä 1400 hehtaarista. Viljanviljelystä vapaata peltoalaa ja kesantoa on yhteensä hehtaaria, mikä vastaa noin 700 GWh:n energiamäärää. Mahdolista on, että Keski-Suomesta tulee ensi vuosikymmenellä Suomen suurin ruokohelven tuottaja ja käyttäjä. Tämä edesauttaa Keski-Suomen tavoitetta saavuttaa riippumattomuus tuontienergiasta (öljy ja sähkö) vuoteen 2015 mennessä. Ruokohelpi mahdollisuus työllistymiselle Ruokohelpi tarjoaa viljelijöille harkinnanarvoisen viljelyvaihtoehdon jonka myötä myös maakunnallinen yrittäjyys lisääntyy. Ruokohelven tuotantoketju työllistää viljelijöiden lisäksi kone- ja kuljetusurakoitsijoita. Ympäristöystävällinen polttoaine Ruokohelpi on uusiutuvaa energiaa, jonka käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Ruokohelpeä sanotaankin hiilinieluksi, sillä tutkimusten perusteella kasvi on, jopa lisäännyt maan hiilivaroja. Päästökaupan piirissä oleville laitoksille ruokohelpi on varteenotettava polttoainevaihtoehto. Ruokohelpiä on käytetty seospolttoaineena yhdessä turpeen ja puun kanssa Jyväskylän Energia -yhtiöiden Rauhalahden voimalassa jo kahden vuoden ajan. Ruokohelven on toimittanut Vapo Oy, jolla on omia ja sopimusviljelmiä Keski- Suomen maakunnassa noin 1400 hehtaaria. Koko maassa Vapolla on omia peltoja 3500 hehtaaria ja sopimuksia hehtaaria.

6 Ruokohelven vahvuudet: Kuva: Ruokohelpikasvustoa, kuva: Knuuttila Kirsi, kansallinen tavoite: hehtaaria vuoteen 2015 mennessä (MMM, 2007) vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää uusiutuvan energian määrää vähentää peltojen maaperähuuhtoutumia lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö viljelyssä vähenee maan rakenne paranee - humuspitoisuus lisääntyy ja tiivistyminen vähenee pellot säilyvät reservissä rehun tai ruoan tuotantoa silmälläpitäen helpi tuottaa yhdellä kylvöllä satoa jopa 15 vuotta korjuu keväällä, jolloin ravinteet juuristossa sopimusten teko mennessä uusien alojen kylvö kesäkuun loppuun mennessä yhden hehtaarin sato riittää yhden ok-talon lämmitykseen vuodeksi. Lisätietoja: - Mia Suominen, peltoenergiajohtaja Vapo Oy, puh Panu Volanto, maaseutujohtaja, ruokohelven sopimustuottaja, Joutsa puh Markku Kajalo, tutkija, Oulun yliopisto, sopimustuottaja puh Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Pelloilta Energiaa - opas ruokohelven käyttäjille Pelloilta Energiaa - opas ruokohelven käyttäjille on julkaistu. Opas sisältää käytännönläheistä tietoa ruokohelven käytöstä energiantuotannossa. Siinä paneudutaan tekijöihin, jotka vaikuttavat tuotantoketjun tehokkuuteen ja polttoaineen energiasisällön säilymiseen. Oppaassa esitellään ruokohelven tuotanto, polttoaineen varastointi ja käsittely, polttoainelogistiikka sekä turvallinen ja tehokas energiantuotanto. Lisäksi oppaassa esitellään muutama kohde, joissa ruokohelpeä käytetään energiantuotannossa. Löydät oppaan ENCROP-hankkeen www-sivuilta (www.encrop.net <http://www.encrop.net/>). Etusivulla on linkki pdf-tiedostoon. Lisätietoja: Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy, Energiapuukorjuunäytös Saarijärven Lannevedellä L&T Biowatti Oy ja Keski-Suomen Metsäkeskus järjesti helmikuun lopulla Saarijärven Lannevedellä energiapuukorjuunäytöksen. Sää suosi näytöspäivää ja reipasta ulkoilua. Vaikka kohde sijaitsikin melkoi-

7 sen kävelymatkan päässä parkkipaikoista, keräsi näytöspäivä kävijöitä toimihenkilöiden arvioiden mukaan yli 200. Yhdistetty perhe- ja opintoretki energiapuukorjuunäytökseen Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opiskelija Laura Vertainen tutustui energiapuukorjuunäytökseen yhdistetyn perhe- ja opintoretken merkeissä. Päivän aikana kävijät saivat seurata energiapuun koneellista korjuuta ja työjäljen vertailun vuoksi myös metsurin työskentelyä. Koska runkoja ei karsittu, kaadetut niput olivat hyvin saman oloisia molemmilla käsittelytavoilla. Pisimmät rungot katkaistiin noin 4 metrin kohdalta myös korjuukoneella. Energiapuuniput kuljetettiin metsästä ajokoneella tienvarteen pinoon. Puun mittaus hoidetaan kuormaimessa sijaitsevalla vaa alla. Paino muutetaan kiintomoteiksi käyttäen Metlan noin vuosi sitten laatimaa taulukkoa, jossa on muuntokertoimet eri vuodenaikoina kaadetulle puulle ja eri puulajeille. Tämä mittaustapa on merkittävä parannus aiempiin energiapuun mittauskäytänteisiin verrattuna. Ennen tätä saatettiin myyty puumäärä mitata esimerkiksi saatujen hake-irtokuutioiden mukaan. Sekä ostajat että myyjät ovat olleet tyytyväisiä tähän uuteen mittaamis- ja hinnoittelukäytänteeseen. L&T Biowatti on alkanut ostaa metsänomistajilta sopivia energiapuukohteita. Energiapuusta maksetaan kantohintaa ja metsänomistaja hyötyy myös metsän kasvun ja tuoton paranemisen muodossa. Näin saadaan myös energiapuu liikkeelle metsänomistajalle helpolla tavalla. Biowatti ei omista itse koneitaan, vaan ostaa palvelun koneurakoitsijoilta. Tyypillisin kohde on sellainen, jossa on jo hiukan ainespuun kokoista puuta, mutta jonka käsittely ja myyminen erikseen ei ole kuitenkaan kannattavaa. Paikalla oli myös Metsäkeskuksen ja VTT: edustajia joiden kanssa keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja eri tahojen näkemyksistä liittyen bioenergian käyttöön, tuottamiseen, kuljettamiseen, kannattavuuteen, työllisyyteen ja alan tutkimustoimintaan. Metsäkeskuksilla on maksuton -nettipalvelu, missä energiapuun myyjät ja ostajat voivat kohdata toisensa kauppojen merkeissä. Metsäkeskukset eivät siis varsinaisesti välitä näitä energiapuukohteita, mutta tarjoavat kyseistä palvelua. Kokemusten mukaan metsänomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita ja aktiivisia energiapuun myyjiä lähiaikoina. VTT:llä on meneillään tutkimuksia energiapuun korjuun kannattavuuden parantamisesta. VTT tutkii kokonaisen energiapuun paalauksen ja paalien käsittelyn tekniikkaa ja kannattavuutta. Samoin mäntykantojen noston tekniikkaa ja tehokkuutta tutkitaan yhdessä laitevalmistajien kanssa. Tutkimukset ovat julkisia, joten tutkimusraportit julkaistaan aikanaan kaikkien nähtäviksi. Meneillään olevassa hankkeessa Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen on tehty yhteistyötä mm. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ja kyseiseen hankkeeseen on tehty myös kaksi opinnäytetyötä.

8 Alla kuvia ja tunnelmia Lannevedellä pidetystä energiapuukorjuunäytös -päivästä. Päivän aikana saatiin seurata energiapuun koneellista korjuuta ja metsurin työskentelyä. Vastakaadetun energiapuun päällä oli hyvä istua nauttimassa retkipäivästä nuotiokahvin, makkaran ja pullan kera. Kuvassa kirjoittajan isä Martti Vertainen sekä lapset Johannes Lahtinen 3 vuotta ja Oskari Lahtinen 7. Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen, metsänomistajaksi naamioitunut opiskelija Laura Vertainen ja Metsäkeskuksen sekä VTT:n edustaja Jyrki Raitila keskustelivat päivän mielenkiintoisista ja ajankohtaisista asioista. Teksti ja kuvat Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opiskelija, Bioenergiasta elinvoimaa klusterin projektikutsu Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma tähtää Keski-Suomen energiaomavaraisuuden maksimoimiseen, bioenergiaan liittyvän osaamisen kehittämiseen ja alan laite- ja palveluviennin lisäämiseen. Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskuksen roolina on hyödyntää ja välittää huippuosaamista osaamisklusterissa ja alueella, edistää yritysten, korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä muiden julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä, sekä aktivoida yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen. Ohjelmien toimenpitein kehitetään yhteistyössä keskisuomalaista bioenergiaklusteria menestyväksi alan liiketoimintakeskittymäksi. Bioenergiasta elinvoimaa klusterin yhtenä keskeisenä rahoitusvälineenä on Euroopan

9 aluekehitysrahaston rahoitus. Vuoden 2009 ensimmäinen hankehaku on avoinna saakka. Hankehaussa etusijalla ovat välittömästi uusia työpaikkoja luovat tai uhan alla olevia työpaikkoja säilyttävät hankkeet. Käytännönläheisiä, liiketoimintaa uudistavia ja uusia tuotantokonsepteja kehittäviä hankkeita toivotaan maakunnan tärkeistä klustereista: uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Klustereiden strategiaryhmät arvioivat saapuneet projektihakemukset. Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta voi hakea hankerahoitusta yritystoiminnan edistämiseen innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen osaamisrakenteiden vahvistamiseen hyvinvointipalveluiden innovatiiviseen kehittämiseen. Manner-Suomen ESR-ohjelmasta voi hakea rahoitusta Länsi-Suomen lääninhallitukselta ja Keski- Suomen liitolta yrittäjyyskasvatukseen nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymiseen työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen. Keski-Suomen TE-keskuksen ESR-rahoitus ei ole haettavissa tällä hakukierroksella. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta voi hakea hankerahoitusta maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen maaseutualueiden elämänlaatuun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Hankerahoitusta on jaossa noin 9 miljoonaa euroa. Lisäksi yrityskohtaisille hankkeille rahoitusta on noin 15 miljoonaa euroa. Yrityskohtaisissa hankkeissa on jatkuva haku, hakemukset osoitetaan TE-keskukselle. Aiemmista hakukierroksista poiketen tällä kertaa etsitään projekteja kaikkiin kehittämisteemoihin liittyen samalla kutsulla. Näin ollen alustavien projektiehdotusten kutsua ei toteuteta, vaan hakijat esittävät suoraan projektihakemuksen rahoitusviranomaiselle. Mikäli kuitenkin näette tarvetta keskustella hankkeesta ennen hakemuksen jättämistä, pyydämme olemaan yhteydessä alla mainittuihin yhteyshenkilöihin. Lisätietoja: Tietoa hankehausta osoitteesta: ja henkilöistä Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, , ja Annimari Lehtomäki, JKL Innovation Oy, , Innovaatiopalveluiden rahoitushaku pilottihankkeiden toteutukseen Innovaatiopalveluiden rahoitus uusiutuvan energian yrityksille -hankkeen osana Tekes käynnistää asti jatkuvan innovaatiopalveluiden rahoitushaun pilottihankkeiden toteutukseen. Innovaatiopalveluiden rahoitus on suunnattu pk-yritysten haettavaksi innovatiivisten ja kilpailukykyisten palveluiden kehittämiseksi uusiutuvaan energiaan perustuvassa energiantuotannossa. Innovaatiopalveluiden rahoituksen avulla yritykset saavat käyttöönsä ulkopuolista asiantuntemusta tukemaan palveluidensa kehittämiseen liittyvien hankkeiden eteenpäin viemistä. Haku koskee kaikkia uusituvan energian aloja, joilla on palvelutoimintaa, kuten bioenergiaa, aurinko-, vesi- ja tuulivoimaa. Lisätietoja hausta Motivan www-sivuilta: sekä henkilöiltä: Timo Määttä, puh ja Olli Laitinen, puh

10 Kiinan suurlähettiläs Ma Jyväskylään Cleantech-vierailulle Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen kutsusta Kiinan Suomen suurlähettiläs Ma Keqing seurueineen vierailee maanantaina Jyväskylässä. Vierailun teemana on Cleantech eli puhdas teknologia, jossa Suomi on monella osa-alueella ympäristöteknologisten innovaatioiden kärkimaita maailmassa. Jyväskylän seudulla on monia alan yrityksiä ja yliopisto tarjoaa monipuolista ympäristö- ja energiateknologian koulutusta ja tutkimusta. Ma vierailee ensin Moventas Oy.ssä, joka on maailman johtavia tuuliturbiini- ja teollisuusvaihteiden suunnittelijoita ja valmistajia. Vierailua isännöi toimitusjohtaja Jukka Jäämaa. Ma osallistuu myös Jyväskylän yliopiston järjestämään Cleantech-seminaariin. Sen aiheita ovat paikkatietojärjestelmän ja etäluennan käyttö ympäristön monimuotoisuuden ja bioenergialähteiden paikantamisessa, ympäristö- ja energiateknologinen tutkimus sekä Jyväskylän alueen ja Kiinan ympäristö- ja energia-alan yhteistyö. Seminaariin liittyvissä yritysesittelyissä esillä ovat Metener Oy (biokaasuteknologia), Ecocat Group (katalysaattorit ja ilmanpuhdistus), Aidon Oy (energian mittaus ja etäluenta) ja Kemira. Elinkeinoministeri Pekkarisen ja suurlähettiläs Man yhteinen tiedotustilaisuus järjestetään klo alkaen Jyväskylän yliopistolla, Agora-rakennus, 1. krs, videoneuvotteluhuone D 121.1, Mattilanniemi 2, Jyväkylä. Lisätietoja: elinkeinoministerin eritysavustaja Jyrki Peisa, puh ja erityisasiantuntija Merja Lättilä, TEM, puh Tapahtumakalenteri Biokaasualan kansainvälinen seminaari Jyväskylässä BIOGAS TECHNOLOGY FOR SUSTAINABLE BIOENERGY PRODUCTION Aika: , seminaari klo 9-17, yritystapaaminen klo Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora Auditorio 1 (Mattilanniemi 2, Jyväskylä) Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylä Innovation Oy järjestävät yhteistyössä IEA Bioenergy Task 37 - tutkimusohjelman kanssa biokaasualan kansainvälisen seminaarin. Seminaarissa käsitellään monipuolisesti usean eri maan näkökulmasta biokaasun tuotantoa ja käyttöä, lopputuotteiden jalostusta ja käyttöä lannoitteeksi sekä biokaasualan ohjaavia toimia, potentiaalia ja tulevaisuuden visioita. Seminaari on tarkoitettu uusiutuvan energian kehittäjille, yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuollosta vastaaville sekä biokaasualalla toimivien yritysten henkilöstölle, konsulteille ja suunnittelijoille sekä kaikille alan tuotekehityksen ja tutkimuksen parissa työskenteleville. Seminaari on maksuton ja kokonaisuudessaan englanninkielinen. Seminaarin jälkeen on yritysten edustajille järjestetty yritystapaaminen, jossa on mahdollisuus tavata IEA Bioenergy Task 37 -tutkimusohjelman biokaasualan kansainvälisiä asiantuntijoita ja seminaarin järjestäjiä. Ilmoittautuminen ja seminaariohjelma osoitteessa Ilmoittautumiset viimeistään Tervetuloa! Lisätiedot: Eeli Mykkänen, puh ******************

11 Turveteollisuusliiton Kevätpäivä-seminaari Helsingissä Turveteollisuusliitto ry kutsuu seminaariin turpeen tuottajia ja käyttäjiä, sidosryhmiä, päättäjiä ja hallintoviranomaisia sekä kaikkia muita aiheen parissa toimijoita. Kevätpäivä-seminaariin pidetään 16. huhtikuuta Helsingissä, ravintola Pääpostissa. Seminaarissa käsitellään energiaturpeen saatavuuden varmistamista ja käydään läpi kokemuksia tämän lämmityskauden polttoainehuollosta sekä kootaan eri toimijoiden näkemyksiä siitä, kuinka energia-alan tulee kehittää toimintojaan erityisesti energiaturpeen toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Teemaa tukee seminaarissa myöhemmin iltapäivällä läpikäytävä keskustelu uusien turpeen tuotantoalojen hankkimismahdollisuuksista ja lupajärjestelmän kehittämismahdollisuuksista. Kevätpäivä-seminaaria edeltää Turveteollisuusliiton jäsenistön kevätkokous. Ilmoittautuminen viimeistään Lisätietoja sekä seminaarin ohjelma, osallistumismaksut ja ilmoittautuminen Turveteollisuusliitolta osoitteesta: sähköpostilla: ****************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski- Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEV-uutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh (0) , sähköposti:

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty

Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty Mitä on bioenergia? Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty 21.3.2014 Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Mitä energialähteitä näet kuvassa? Fossiiliset

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot