BEV-uutisia 3/2009,

Transkriptio

1 BEV-uutisia 3/2009, Tässä numerossa: Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen pohtii pääkirjoituspalstallaan suurkiinteistöjen bioenergiainvestointien mahdollisuuksista taistella taantumaa vastaan. Tässä numerossa maaliskuun bioenergiakasvona on Saarijärven Kaukolämpö Oy:n ja Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Puolamäki. Tässä uutiskirjeessämme kerromme lyhyesti mm. Saarijärven uudesta tulevaisuuden monipolttoainekattilan tutkimus- ja tuotekehitysympäristöstä, ruokohelpialasta ja sen käyttömahdollisuuksista sekä kuulumisia biokaasualasta. Uutiskirjeessämme on myös kerrottu Keski-suomen projektitietoa sekä kuulumisia Energiapuukorjuunäytöspäivästä Saarijärven Lannevedeltä. Uutiskirjeen lopussa on tuttuun tapaan lyhyt kuvaus tulevista tapahtumista. Ja kuten aiemminkin, voit itse vaikuttaa uutiskirjeemme sisältöön lähettämällä meille tietoa tapahtumista, kuulumisia hankkeista tai muuta ajankohtaista informaatiota maakunnasta ja sen liepeiltä. Paanasen palsta: SUURKIINTEISTÖJEN BIOENERGIAINVES- TOINNEILLA TAANTUMAA VASTAAN Tuontipolttoaineiden korvaaminen paikallisilla energialähteillä on keskisuomalaisen energiapolitiikan päätavoitteita. Lämmityssektorilla lähes ainoa käytössä oleva tuontipolttoaine on öljy. Kaukolämpölaitokset ovat kuitenkin vähentäneet öljyn käyttöä dramaattisesti. Lähes kaikki maakunnan kaukolämpölaitokset on jo vaihdettu biopolttoaineita käyttäviksi. Toki muutamassa lämpökeskuksessa sitä vielä käytetään. Kaukolämpölaitosten huippukuorman tuotannossa öljy on edelleen pääenergialähde. Kaukolämmityksen ulkopuolella öljylämmitys on varsin yleistä. Lähes 40 prosenttia lämpöverkkojen ulkopuolisesta kiinteistöalasta on tämän tuontipolttoaineen varassa. Keski-Suomessa on noin 4000 suurkiinteistöä, toisin sanoen julkisen sektorin rakennuksia, liikehuoneistoja, palvelukiinteistöjä, teollisuuskiinteistöjä, asuntoosakeyhtiöitä jne, joissa on öljykeskuslämmitys. Öljyllä lämpiäviä pientaloja on noin Suhteellisen suurina energian kuluttajina suurkiinteistöt kuitenkin vastaavat pääosasta kiinteistökohtaisen lämmityksen öljyn käytöstä. Yhteensä niiden kattilateho on noin 400 MW. Vertailuksi nykyisen Rauhalahden voimalaitoksen kattilateho on noin 300 MW. Öljyn käyttö niissä on noin 1000 gigawattituntia vuodessa. Tämän hetken öljyn hinnalla se merkitsee 55 miljoonan euron vuotuista hankintamenoa kyseisille kiinteistöjen omistajille. Tulevina vuosina hankintameno on varmasti vielä isompi. Kansantaloudellisesti tuontiöljyn ostaminen on melkoinen tappio, sillä tuosta hankintamenosta jää vain noin yksi neljännes veroina ja maksuina ja arviolta 5 prosenttia jakelutoiminnan liikevaihtona kotimaahan. Lähes 40 miljoonaa euroa päätyy kansainvälisten suuryritysten liiketoiminnaksi ja öljyntuottajamaiden tuloksi. Suurkiinteistökokoluokka on varsin mielenkiintoinen kohde bioenergiajärjestelmien kannalta. Lämpötehon tarve on tyypillisesti kilowattia, mutta joukossa on kohteita, joiden tehontarve on jopa useita megawatteja. Bioenergian kilpailukyky on ihan kohtuullinen tässä kokoluokassa ja meillä onkin jo reilu parikymmentä vastaavaa kohdetta Keski-Suomessa, jotka lämpiävät paikallisen lämpöyrittäjän tuottamalla bioenergialla. Koko Suomessa niitä lienee jo noin 500. Kiinteistöjen omistajina on valtion liikelai-

2 toksia, kuntia, yrityksiä, seurakuntia, asunto-osakeyhtiöitä ja muita yhteisöjä. Useassa tapauksessa ne ovat valmiita neuvottelemaan lämmöntuotannon ulkoistamisesta, jolloin syntyy kysyntää palveluliiketoiminnalle, mainitulle lämpöyrittäjyydelle. Markkina pysyy kuitenkin edelleen piilossa, sillä investointipäätösten, hyvinkin kannattavien, teko tuntuu olevan passiivista. Ei ole ihan pakko investoida. Keskisuomalainen bioenergialaitteiden valmistus kohdistuu pääasiassa tämän kokoluokan laitteisiin. Lähimarkkina onkin erittäin tärkeä kyseisten yritysten kehitykselle, erityisesti tässä taloustilanteessa. BEV ohjelman puolesta valmistelin yhteistyössä Keski-Suomen energiatoimiston kanssa esityksen maakunnan yhteistyöryhmälle toimenpiteiksi suurkiinteistöjen bioenergiainvestointien vauhdittamiseksi taantuman torjunnan välineenä. Näiden investointien vaikutukset olisivat juuri niitä, joita elvytystoimilta odotetaan; ne synnyttävät nopeasti rakennusainaista työllistävyyttä ja kysyntää paikallisille tuotteille, mutta luovat myös pitkäaikaisia työpaikkoja. Lisäksi ne vahvistavat paikallista laitevalmistusta, rakentamista ja suunnittelua kohtaamaan tulevan noususuhdanteen kasvava kysyntä. Arviomme on, että mikäli yksi neljäsosa kyseisistä kiinteistöistä vaihtaa bioenergiaan lähiaikoina, syntyy jopa kymmenien miljoonien eurojen liiketoiminta ja 500 henkilötyövuoden työllistävyys, josta osa jatkuu vuosia, ehkä yli vuosikymmenen, lämpöyrittäjyytenä ja biopolttoaineiden tuotannossa. Paikallisesta kysynnästä syntyvä liiketoimintasysäys laitevalmistajille saattaa johtaa jopa suurempaan menestykseen. Näin ollen toivomme, että maakunnassa tiedostetaan tämä mahdollisuus ja panostetaan siihen riittävästi, jotta tämä meidän omalla tontillamme oleva liiketoimintamahdollisuus hyödynnetään, eikä jätetä sitä monikansallisten öljy-yhtiöiden haltuun. - Markku Paananen- Maaliskuun Bioenergiakasvot: Saarijärven Kaukolämpö Oy:n ja Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Puolamäki Kimmo Puolamäki on toiminut jo vuodesta 2008 Saarijärven Kaukolämpö Oy:n ja Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja. Kimmo Puolamäki toimii työnantajan edustajana, kahden yhtiön vetäjänä ja toimitusjohtajana sekä työntekijänä molemmissa yhtiöissä osana työntekijöiden joukkoa. Puolamäki kuvailee kolmella sanalla yhtiöiden alaa ja toimintaa: toimintavarmuus, jatkuvuus ja turvallisuus. Puolamäen tämän hetkisessä työssä keskeisintä on paikallisuus eli kehitystyö Saarijärven yhtiöiden toiminta-aloilla ja - alueilla. Vastuullani on huolehtia, että tulosta syntyy annettujen aikataulujen mukaisesti ja työntekijät sekä asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kehitystyötä tehdessä on huomioitava, että kaikki hankkeet ovat merkittäviä niille ihmisille kohteissa joissa hankkeet toteutetaan, Puolamäki kommentoi. Miehelle on vuosien saatossa kertynyt laajasti työkokemusta. Työkokemus on kuitenkin koostunut pääasiassa asioista jotka liittyivät polttoaineisiin, päästöihin, polttoon ja polttotekniikoihin kaikissa kokoluokissa. Opiskeluaikoina mukaan tutkimus- ja kehittämistöihin ja harjoittelun kautta työelämään Kimmo Puolamäki muistelee työuransa alkua sekä opiskelu- ja armeija-aikoja kuvaillen niitä: Lukion päätyttyä kävin armeijan 1988 ilmavoimissa Hallissa, Mikkelissä ja Haminassa. Armeijasta päästyäni aloitin energiatekniikan opiskelun Lappeenrannassa 1989, josta siirryin vuoden jälkeen Turkuun. Opiskelun rahoitin käymällä töissä eri aloilla. Työkokemusta kertyi mm. bingotyöntekijänä, tarjoilijana, portsarina, vanhusten kotihoitajana Tukholmassa ja hotelli- ja baarityöntekijänä Itävallassa. Turun Energialaitoksella olin asennus- ja laitosmiehenä vuosina , jolloin suoritin myös osan opiskeluihin liittyvästä työharjoittelusta.

3 Puolamäki valmistui Turusta vuonna 1994 energiatekniikan insinööriksi. Puolamäki etsi töitä heti valmistumisen jälkeen Lounais-Suomen seudulta ja ulkomailta, mutta päätyikin takaisin Jyväskylään nykyisen vaimonsa perässä. Tähän aikaan Puolamäki suoritti AutoCad-suunnittelijakurssin, johon kuului myös kolmen kuukauden työharjoittelujakso Jyväskylän VTT:llä. Harjoittelujakson aikana hyvin tehty työ palkittiin ja VTT:ltä tarjottiin määräaikaista sopimusta tutkimusinsinöörin vakanssilla. Työt VTT:llä alkoivat kesällä Puolamäki kertoo lyhyesti työstään VTT:llä: Alussa tein VTT:llä pääasiassa laitesuunnittelua. Jo silloin työtä oli paljon ja FBC- ja CFBC-kattiloilla ja tehtävä koetoiminta sekä tutkimus olivat voimakasta. Aihealueen tutkimustyötä riittää paljon myös edelleen. Laitesuunnittelusta siirryin käyttämään samoja laitteita koetoiminnassa. Tällöin tulivat tutuiksi mm. savukaasun analysaattorit ja päästömittauslaitteet ja tämän ansiosta pääsinkin mukaan voimalaitoksilla tehtävään kenttämittausporukkaan. Bioenergia-alan tulevaisuuden näkymät: Tulevaisuudessa nousee vielä uusia innovaatioita ja työtehtäviä Toimitusjohtaja Kimmo Puolamäen mukaan bioenergia-ala on kehittyvä ja monipuolinen ala. Puolamäki uskoo, että bioenergia-alalta nousee tulevaisuudessa vielä uusia innovaatioita ja työtehtäviä. Bioenergiaalan kehitystä ohjataan voimakkaasti Eu:sta. Suomella on hyvä mahdollisuus olla kehityksen suunnannäyttäjänä Suomelle sopivilla sektoreilla. Suomen resursseilla tarvitaan selkeät kohteet, mihin panostetaan, ja yhteistyötä alan toimijoiden ja valtion hallinnon välillä, kommentoi Puolamäki. Puolamäki puhuu biokaasun puolesta: Mielestäni biokaasun mahdollisuuksia ei vielä ole hyödynnetty niin kuin pitäisi hyödyntää. Biojätteistä saatava biokaasu ja kaasun hyödyntämisestä jäljelle jäävän lannoitteen hyödyntäminen antaisi monelle työtä matkalla kohti kestävän kehityksen yhteiskuntaa. Vuosien työ on alkanut konkretisoitua yhteistyön ja hankeohjelmien kautta toiminnaksi kohti bioenergian valmistusta ja tuotteistamista. Eri toimijat tekevät nyt työtä yhteisen tuloksen hyväksi. Kun tulos, eli bioenergian käyttö korvaa fossiilisten polttoaineiden käytön, saa moni toimija tästä työstä ja alasta elantonsa. Lisänä kestävä kehitys etenee. Eli kokonaisuudessaan lyhyesti: Bioenergiasta elinvoimaa!, Puolamäki kommentoi bioenergia-alaa. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Saarijärvelle valmistellaan tulevaisuuden monipolttoainekattilan tutkimus- ja tuotekehitysympäristöä Tulevaisuuden monipolttoainekattilan tutkimus- ja tuotekehitysympäristö valmistuu Saarijärvelle tämän kevään aikana. Valmiudet tulevaisuuden monipolttoainekattilan tutkimus- ja tuotekehitysympäristölle luo VTT yhteistyökumppaneineen. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Saarijärven Kaukolämpö Oy, Putkimaa Oy, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Tutkimusympäristö antaa hyvät edellytykset Keski-Suomen alueella olevan osaamisen yhdistämiseen (VTT, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Jyväskylän yliopisto, Metsäkeskus) sekä hyödyntämiseen suomalaisten laitetoimittajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. VTT:n johtaman EAKR-tutkimushankkeen tavoite on nostaa Keski- Suomi ykköseksi Euroopan bioenergian saralla.

4 Saarijärven Kaukolämpö Oy:n uusi kpa-kattilalaitos asennettiin Saarijärven Kaukolämpö Oy:n uuden kotimaisia polttoaineita käyttävän kattilalaitoksen päätoimitus oli helmikuuta. Kattilalaitos tuotiin Oulusta Saarijärvelle erikoiskuljetuksina neljänä valmiina, Putkimaa Oy:n konepajalla valmistettuna teräsrakenteisena tilaelementtinä. Kattilalaitoksen toimitti oululainen Putkimaa Oy. Kaukolämmön tuotantoon hankittu kattilalaitos on rakentunut monen laitetoimittajan ja urakoitsijan yhteistyön tuloksena. Laitoksen asennus on vielä menossa ja se on aikataulussaan. Kattilan päätoimitus onnistui hyvin ja toimituksesta ja asennuksesta vastaa Putkimaa Oy. Osan laitteista toimittaa ja asentaa laitetoimittajat, kuten Condens Oy, mutta Putkimaan toimitussisällön alla, Saarijärven Kaukolämpö Oy:n ja Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Puolamäki kertoo laitoksen asennuksesta ja aikatauluista. Laitoksen käyttö tullaan aloittamaan huhtikuun-toukokuun aikana. Uusi kattilalaitos tuottaa lämpöenergiaa Saarijärven taajaman kaukolämpöverkkoon. Pääpolttoaineena käytetään jyrsinturvetta, sahanpurua ja metsätähdehaketta. Tähän asti polttoaineet ovat tulleet yhdeltä toimittajalta tarjouskilpailun perusteella vuoden toimitussopimuksella. Polttoaineista käydään tarjouskierros ja tarjouspyyntö lähetetään kaikille polttoainetoimittajille, jotka pystyvät toimittamaan lämmityskaudella tarvittavan polttoaineen. Pienille erille ja toimittajille pyrimme varaamaan tarvittaessa osan toimituksista, kertoo Puolamäki. Kattilalaitoksen nostotyötä ja laiteasennusta oli seuraamassa etukäteen lähetetyn tiedotteen myötä paikalle saapuneet tahot kuten: Keski-Suomen Uutiset, Keskisuomalainen ja Saarijärven paikallislehti Sampo. Lisäksi nostotyötä oli katsomassa toistakymmentä paikkakuntalaista parin päivän aikana. Rakennustyömaan ulkopuolella näkee edelleenkin joka päivä uteliaita katsomassa lämpölaitoksen rakentamista toteaa Puolamäki. Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; Biokaasun jakeluun ja liikennekäyttöön keskittyvä selvitys käyntiin Keski-Suomessa Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa käynnistyy selvitys, jossa laaditaan Keski-Suomeen biokaasun jakeluverkoston teknis-taloudellinen ja liiketoiminnallinen suunnitelma nykyisten ja suunnitteilla olevien kaasun tuotantolaitosten ja kaasun käyttäjien lähtökohdista. Selvityksessä linjataan kaasun siirtolinjojen, puhdistuslaitosten ja tankkauspisteiden sijoittamista, kartoitetaan potentiaaliset liikennepolttoainemetaanin suurkäyttäjät sekä arvioidaan biokaasun liikennekäytön ympäristöhyödyt. Biokaasusta puhdistettava metaani on koko polttoaineen elinkaari huomioiden yksi puhtaimmista liikenteen biopolttoaineista, ja sen tuotanto perustuu aina paikallisiin raaka-aineisiin ja työvoimaan. Keski-Suomessa on tavoitteena saavuttaa liikennemetaanin käytössä 25 GWh:n taso vuoteen 2015 mennessä, mikä vastaa yli 1300 henkilöauton vuosittaista polttoainemäärää. Keski-Suomen liitto myönsi lisärahoitusta (EAKR ja valtion vastinraha) viime vuonna käynnistyneelle Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeelle. Hankkeen kokonaisbudjetti nousi lisärahoituksen myötä euroon. Lisärahoitus kohdistuu biokaasun liikennekäytön kehittämiseen ja biokaasulaitosinvestointien kannattavuusselvityksiin. Jyväskylä Innovation Oy:n koordinoimaa hanketta on rahoittamassa ja

5 toteuttamassa biokaasualan asiantuntijoita, yrityksiä, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä Keski- Suomen kuntia. Hanke jatkuu vuoden 2009 loppuun. Lisätiedot hankkeesta: Eeli Mykkänen, puh Ruokohelvelle uutta kysyntää - Helpiala voi moninkertaistua Keski- Suomessa! Keski-Suomen maakunnassa on erinomaiset markkinat kasvavan pinta-alan tuotannolle Keski-Suomen maakunnassa on ruokohelvelle soveltuvaa vapaata peltopinta-alaa ja mahdollisuuksia moninkertaistaa ruokohelven viljelypinta-ala nykyisestä 1400 hehtaarista. Viljanviljelystä vapaata peltoalaa ja kesantoa on yhteensä hehtaaria, mikä vastaa noin 700 GWh:n energiamäärää. Mahdolista on, että Keski-Suomesta tulee ensi vuosikymmenellä Suomen suurin ruokohelven tuottaja ja käyttäjä. Tämä edesauttaa Keski-Suomen tavoitetta saavuttaa riippumattomuus tuontienergiasta (öljy ja sähkö) vuoteen 2015 mennessä. Ruokohelpi mahdollisuus työllistymiselle Ruokohelpi tarjoaa viljelijöille harkinnanarvoisen viljelyvaihtoehdon jonka myötä myös maakunnallinen yrittäjyys lisääntyy. Ruokohelven tuotantoketju työllistää viljelijöiden lisäksi kone- ja kuljetusurakoitsijoita. Ympäristöystävällinen polttoaine Ruokohelpi on uusiutuvaa energiaa, jonka käyttö ei lisää hiilidioksidipäästöjä. Ruokohelpeä sanotaankin hiilinieluksi, sillä tutkimusten perusteella kasvi on, jopa lisäännyt maan hiilivaroja. Päästökaupan piirissä oleville laitoksille ruokohelpi on varteenotettava polttoainevaihtoehto. Ruokohelpiä on käytetty seospolttoaineena yhdessä turpeen ja puun kanssa Jyväskylän Energia -yhtiöiden Rauhalahden voimalassa jo kahden vuoden ajan. Ruokohelven on toimittanut Vapo Oy, jolla on omia ja sopimusviljelmiä Keski- Suomen maakunnassa noin 1400 hehtaaria. Koko maassa Vapolla on omia peltoja 3500 hehtaaria ja sopimuksia hehtaaria.

6 Ruokohelven vahvuudet: Kuva: Ruokohelpikasvustoa, kuva: Knuuttila Kirsi, kansallinen tavoite: hehtaaria vuoteen 2015 mennessä (MMM, 2007) vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää uusiutuvan energian määrää vähentää peltojen maaperähuuhtoutumia lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö viljelyssä vähenee maan rakenne paranee - humuspitoisuus lisääntyy ja tiivistyminen vähenee pellot säilyvät reservissä rehun tai ruoan tuotantoa silmälläpitäen helpi tuottaa yhdellä kylvöllä satoa jopa 15 vuotta korjuu keväällä, jolloin ravinteet juuristossa sopimusten teko mennessä uusien alojen kylvö kesäkuun loppuun mennessä yhden hehtaarin sato riittää yhden ok-talon lämmitykseen vuodeksi. Lisätietoja: - Mia Suominen, peltoenergiajohtaja Vapo Oy, puh Panu Volanto, maaseutujohtaja, ruokohelven sopimustuottaja, Joutsa puh Markku Kajalo, tutkija, Oulun yliopisto, sopimustuottaja puh Teksti: Tiina Vilkkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö; etunimi.sukunimi@jamk.fi Pelloilta Energiaa - opas ruokohelven käyttäjille Pelloilta Energiaa - opas ruokohelven käyttäjille on julkaistu. Opas sisältää käytännönläheistä tietoa ruokohelven käytöstä energiantuotannossa. Siinä paneudutaan tekijöihin, jotka vaikuttavat tuotantoketjun tehokkuuteen ja polttoaineen energiasisällön säilymiseen. Oppaassa esitellään ruokohelven tuotanto, polttoaineen varastointi ja käsittely, polttoainelogistiikka sekä turvallinen ja tehokas energiantuotanto. Lisäksi oppaassa esitellään muutama kohde, joissa ruokohelpeä käytetään energiantuotannossa. Löydät oppaan ENCROP-hankkeen www-sivuilta ( < Etusivulla on linkki pdf-tiedostoon. Lisätietoja: Tytti Laitinen, Jyväskylä Innovation Oy, etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi Energiapuukorjuunäytös Saarijärven Lannevedellä L&T Biowatti Oy ja Keski-Suomen Metsäkeskus järjesti helmikuun lopulla Saarijärven Lannevedellä energiapuukorjuunäytöksen. Sää suosi näytöspäivää ja reipasta ulkoilua. Vaikka kohde sijaitsikin melkoi-

7 sen kävelymatkan päässä parkkipaikoista, keräsi näytöspäivä kävijöitä toimihenkilöiden arvioiden mukaan yli 200. Yhdistetty perhe- ja opintoretki energiapuukorjuunäytökseen Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opiskelija Laura Vertainen tutustui energiapuukorjuunäytökseen yhdistetyn perhe- ja opintoretken merkeissä. Päivän aikana kävijät saivat seurata energiapuun koneellista korjuuta ja työjäljen vertailun vuoksi myös metsurin työskentelyä. Koska runkoja ei karsittu, kaadetut niput olivat hyvin saman oloisia molemmilla käsittelytavoilla. Pisimmät rungot katkaistiin noin 4 metrin kohdalta myös korjuukoneella. Energiapuuniput kuljetettiin metsästä ajokoneella tienvarteen pinoon. Puun mittaus hoidetaan kuormaimessa sijaitsevalla vaa alla. Paino muutetaan kiintomoteiksi käyttäen Metlan noin vuosi sitten laatimaa taulukkoa, jossa on muuntokertoimet eri vuodenaikoina kaadetulle puulle ja eri puulajeille. Tämä mittaustapa on merkittävä parannus aiempiin energiapuun mittauskäytänteisiin verrattuna. Ennen tätä saatettiin myyty puumäärä mitata esimerkiksi saatujen hake-irtokuutioiden mukaan. Sekä ostajat että myyjät ovat olleet tyytyväisiä tähän uuteen mittaamis- ja hinnoittelukäytänteeseen. L&T Biowatti on alkanut ostaa metsänomistajilta sopivia energiapuukohteita. Energiapuusta maksetaan kantohintaa ja metsänomistaja hyötyy myös metsän kasvun ja tuoton paranemisen muodossa. Näin saadaan myös energiapuu liikkeelle metsänomistajalle helpolla tavalla. Biowatti ei omista itse koneitaan, vaan ostaa palvelun koneurakoitsijoilta. Tyypillisin kohde on sellainen, jossa on jo hiukan ainespuun kokoista puuta, mutta jonka käsittely ja myyminen erikseen ei ole kuitenkaan kannattavaa. Paikalla oli myös Metsäkeskuksen ja VTT: edustajia joiden kanssa keskusteltiin ajankohtaisista asioista ja eri tahojen näkemyksistä liittyen bioenergian käyttöön, tuottamiseen, kuljettamiseen, kannattavuuteen, työllisyyteen ja alan tutkimustoimintaan. Metsäkeskuksilla on maksuton -nettipalvelu, missä energiapuun myyjät ja ostajat voivat kohdata toisensa kauppojen merkeissä. Metsäkeskukset eivät siis varsinaisesti välitä näitä energiapuukohteita, mutta tarjoavat kyseistä palvelua. Kokemusten mukaan metsänomistajat ovat olleet hyvin kiinnostuneita ja aktiivisia energiapuun myyjiä lähiaikoina. VTT:llä on meneillään tutkimuksia energiapuun korjuun kannattavuuden parantamisesta. VTT tutkii kokonaisen energiapuun paalauksen ja paalien käsittelyn tekniikkaa ja kannattavuutta. Samoin mäntykantojen noston tekniikkaa ja tehokkuutta tutkitaan yhdessä laitevalmistajien kanssa. Tutkimukset ovat julkisia, joten tutkimusraportit julkaistaan aikanaan kaikkien nähtäviksi. Meneillään olevassa hankkeessa Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen on tehty yhteistyötä mm. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ja kyseiseen hankkeeseen on tehty myös kaksi opinnäytetyötä.

8 Alla kuvia ja tunnelmia Lannevedellä pidetystä energiapuukorjuunäytös -päivästä. Päivän aikana saatiin seurata energiapuun koneellista korjuuta ja metsurin työskentelyä. Vastakaadetun energiapuun päällä oli hyvä istua nauttimassa retkipäivästä nuotiokahvin, makkaran ja pullan kera. Kuvassa kirjoittajan isä Martti Vertainen sekä lapset Johannes Lahtinen 3 vuotta ja Oskari Lahtinen 7. Metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Veli-Pekka Kauppinen, metsänomistajaksi naamioitunut opiskelija Laura Vertainen ja Metsäkeskuksen sekä VTT:n edustaja Jyrki Raitila keskustelivat päivän mielenkiintoisista ja ajankohtaisista asioista. Teksti ja kuvat Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergia-alan opiskelija, etunimi.sukunimi.lma@jamk.fi Bioenergiasta elinvoimaa klusterin projektikutsu Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma tähtää Keski-Suomen energiaomavaraisuuden maksimoimiseen, bioenergiaan liittyvän osaamisen kehittämiseen ja alan laite- ja palveluviennin lisäämiseen. Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskuksen roolina on hyödyntää ja välittää huippuosaamista osaamisklusterissa ja alueella, edistää yritysten, korkeatasoisen tutkimuksen ja koulutuksen sekä muiden julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä, sekä aktivoida yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen. Ohjelmien toimenpitein kehitetään yhteistyössä keskisuomalaista bioenergiaklusteria menestyväksi alan liiketoimintakeskittymäksi. Bioenergiasta elinvoimaa klusterin yhtenä keskeisenä rahoitusvälineenä on Euroopan

9 aluekehitysrahaston rahoitus. Vuoden 2009 ensimmäinen hankehaku on avoinna saakka. Hankehaussa etusijalla ovat välittömästi uusia työpaikkoja luovat tai uhan alla olevia työpaikkoja säilyttävät hankkeet. Käytännönläheisiä, liiketoimintaa uudistavia ja uusia tuotantokonsepteja kehittäviä hankkeita toivotaan maakunnan tärkeistä klustereista: uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen. Klustereiden strategiaryhmät arvioivat saapuneet projektihakemukset. Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta voi hakea hankerahoitusta yritystoiminnan edistämiseen innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen osaamisrakenteiden vahvistamiseen hyvinvointipalveluiden innovatiiviseen kehittämiseen. Manner-Suomen ESR-ohjelmasta voi hakea rahoitusta Länsi-Suomen lääninhallitukselta ja Keski- Suomen liitolta yrittäjyyskasvatukseen nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymiseen työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen. Keski-Suomen TE-keskuksen ESR-rahoitus ei ole haettavissa tällä hakukierroksella. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta voi hakea hankerahoitusta maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen maaseutualueiden elämänlaatuun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Hankerahoitusta on jaossa noin 9 miljoonaa euroa. Lisäksi yrityskohtaisille hankkeille rahoitusta on noin 15 miljoonaa euroa. Yrityskohtaisissa hankkeissa on jatkuva haku, hakemukset osoitetaan TE-keskukselle. Aiemmista hakukierroksista poiketen tällä kertaa etsitään projekteja kaikkiin kehittämisteemoihin liittyen samalla kutsulla. Näin ollen alustavien projektiehdotusten kutsua ei toteuteta, vaan hakijat esittävät suoraan projektihakemuksen rahoitusviranomaiselle. Mikäli kuitenkin näette tarvetta keskustella hankkeesta ennen hakemuksen jättämistä, pyydämme olemaan yhteydessä alla mainittuihin yhteyshenkilöihin. Lisätietoja: Tietoa hankehausta osoitteesta: ja henkilöistä Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, , etunimi.sukunimi@jamk.fi, ja Annimari Lehtomäki, JKL Innovation Oy, , etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi. Innovaatiopalveluiden rahoitushaku pilottihankkeiden toteutukseen Innovaatiopalveluiden rahoitus uusiutuvan energian yrityksille -hankkeen osana Tekes käynnistää asti jatkuvan innovaatiopalveluiden rahoitushaun pilottihankkeiden toteutukseen. Innovaatiopalveluiden rahoitus on suunnattu pk-yritysten haettavaksi innovatiivisten ja kilpailukykyisten palveluiden kehittämiseksi uusiutuvaan energiaan perustuvassa energiantuotannossa. Innovaatiopalveluiden rahoituksen avulla yritykset saavat käyttöönsä ulkopuolista asiantuntemusta tukemaan palveluidensa kehittämiseen liittyvien hankkeiden eteenpäin viemistä. Haku koskee kaikkia uusituvan energian aloja, joilla on palvelutoimintaa, kuten bioenergiaa, aurinko-, vesi- ja tuulivoimaa. Lisätietoja hausta Motivan www-sivuilta: sekä henkilöiltä: Timo Määttä, etunimi.sukunimi@motiva.fi, puh ja Olli Laitinen, etunimi.sukunimi@motiva.fi, puh

10 Kiinan suurlähettiläs Ma Jyväskylään Cleantech-vierailulle Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen kutsusta Kiinan Suomen suurlähettiläs Ma Keqing seurueineen vierailee maanantaina Jyväskylässä. Vierailun teemana on Cleantech eli puhdas teknologia, jossa Suomi on monella osa-alueella ympäristöteknologisten innovaatioiden kärkimaita maailmassa. Jyväskylän seudulla on monia alan yrityksiä ja yliopisto tarjoaa monipuolista ympäristö- ja energiateknologian koulutusta ja tutkimusta. Ma vierailee ensin Moventas Oy.ssä, joka on maailman johtavia tuuliturbiini- ja teollisuusvaihteiden suunnittelijoita ja valmistajia. Vierailua isännöi toimitusjohtaja Jukka Jäämaa. Ma osallistuu myös Jyväskylän yliopiston järjestämään Cleantech-seminaariin. Sen aiheita ovat paikkatietojärjestelmän ja etäluennan käyttö ympäristön monimuotoisuuden ja bioenergialähteiden paikantamisessa, ympäristö- ja energiateknologinen tutkimus sekä Jyväskylän alueen ja Kiinan ympäristö- ja energia-alan yhteistyö. Seminaariin liittyvissä yritysesittelyissä esillä ovat Metener Oy (biokaasuteknologia), Ecocat Group (katalysaattorit ja ilmanpuhdistus), Aidon Oy (energian mittaus ja etäluenta) ja Kemira. Elinkeinoministeri Pekkarisen ja suurlähettiläs Man yhteinen tiedotustilaisuus järjestetään klo alkaen Jyväskylän yliopistolla, Agora-rakennus, 1. krs, videoneuvotteluhuone D 121.1, Mattilanniemi 2, Jyväkylä. Lisätietoja: elinkeinoministerin eritysavustaja Jyrki Peisa, puh ja erityisasiantuntija Merja Lättilä, TEM, puh Tapahtumakalenteri Biokaasualan kansainvälinen seminaari Jyväskylässä BIOGAS TECHNOLOGY FOR SUSTAINABLE BIOENERGY PRODUCTION Aika: , seminaari klo 9-17, yritystapaaminen klo Paikka: Jyväskylän yliopisto, Agora Auditorio 1 (Mattilanniemi 2, Jyväskylä) Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylä Innovation Oy järjestävät yhteistyössä IEA Bioenergy Task 37 - tutkimusohjelman kanssa biokaasualan kansainvälisen seminaarin. Seminaarissa käsitellään monipuolisesti usean eri maan näkökulmasta biokaasun tuotantoa ja käyttöä, lopputuotteiden jalostusta ja käyttöä lannoitteeksi sekä biokaasualan ohjaavia toimia, potentiaalia ja tulevaisuuden visioita. Seminaari on tarkoitettu uusiutuvan energian kehittäjille, yhdyskuntien ja teollisuuden jätehuollosta vastaaville sekä biokaasualalla toimivien yritysten henkilöstölle, konsulteille ja suunnittelijoille sekä kaikille alan tuotekehityksen ja tutkimuksen parissa työskenteleville. Seminaari on maksuton ja kokonaisuudessaan englanninkielinen. Seminaarin jälkeen on yritysten edustajille järjestetty yritystapaaminen, jossa on mahdollisuus tavata IEA Bioenergy Task 37 -tutkimusohjelman biokaasualan kansainvälisiä asiantuntijoita ja seminaarin järjestäjiä. Ilmoittautuminen ja seminaariohjelma osoitteessa Ilmoittautumiset viimeistään Tervetuloa! Lisätiedot: Eeli Mykkänen, etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi, puh ******************

11 Turveteollisuusliiton Kevätpäivä-seminaari Helsingissä Turveteollisuusliitto ry kutsuu seminaariin turpeen tuottajia ja käyttäjiä, sidosryhmiä, päättäjiä ja hallintoviranomaisia sekä kaikkia muita aiheen parissa toimijoita. Kevätpäivä-seminaariin pidetään 16. huhtikuuta Helsingissä, ravintola Pääpostissa. Seminaarissa käsitellään energiaturpeen saatavuuden varmistamista ja käydään läpi kokemuksia tämän lämmityskauden polttoainehuollosta sekä kootaan eri toimijoiden näkemyksiä siitä, kuinka energia-alan tulee kehittää toimintojaan erityisesti energiaturpeen toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Teemaa tukee seminaarissa myöhemmin iltapäivällä läpikäytävä keskustelu uusien turpeen tuotantoalojen hankkimismahdollisuuksista ja lupajärjestelmän kehittämismahdollisuuksista. Kevätpäivä-seminaaria edeltää Turveteollisuusliiton jäsenistön kevätkokous. Ilmoittautuminen viimeistään Lisätietoja sekä seminaarin ohjelma, osallistumismaksut ja ilmoittautuminen Turveteollisuusliitolta osoitteesta: sähköpostilla: ****************** WANTED: juttuvinkkejä, uutisia, tapahtumatietoja jne. Julkaisemme BEV -uutisissa mielellämme erilaisia alan uutisia. Erityisen toivottavia ovat Keski- Suomea ja keskisuomalaisia koskevat jutut ja tapahtumat. Myös valmiit tekstit ovat tervetulleita. Ota yhteyttä BEV-uutisten toimittajaan Tiina Vilkkilään, puh (0) , sähköposti: