KOTKAN KAUPUNKI- UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS PROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKAN KAUPUNKI- UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS PROJEKTI"

Transkriptio

1 RAPORTTI 16X Kotkan kaupunki, Lentokuva Vallas Oy, 2013 KOTKAN KAUPUNKI- UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS PROJEKTI Kaukolämmön varastointi Katariinan kallioluolaan (Kotkan Energia Oy) JULKINEN

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Yhteenveto Katariinan kallioluolan hyödyntäminen kaukolämmön varastona tarjoaisi Kotkan Energialle: Runsaan 4 GWh:n kaukolämmön varaston Öljyn ja maakaasun käyttö vesikattiloissa korvautuisivat kotimaisilla polttoaineilla tai lisäisivät lämmön ja sähkön yhteistuotantoa Energian hankintamenot alentuisivat noin euroa vuodessa Katariinan kallioluolan hyödyntäminen kaukolämmön varastona edellyttäisi: - Tarkempia kallioperän ja luolan kunnon tutkimuksia - Mahdollisesti luolan vahvistamista - Kaukolämmön siirtojohdon ja pumppaamon rakentamista luolastolle Luolaston muuttaminen kaukolämpöakuksi vaatisi arviolta runsaan 5 milj. euron investoinnin. Investoinnin takaisinmaksuaika olisi alle 10 vuotta. Akku lisäisi biopolttoaineiden osuutta Kotkan Energian lämmönhankinnassa, vähentäisi kasvihuonepäästöjä sekä lisäisi lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Akku myös helpottaisi kombivoimalaitoksen operointia ja/tai parantaa Kotkan Energian mahdollisuuksia myöhemmin korvata kombivoimalaitoksen tuotanto kokonaisuudessaan uusiutuvalla lämmönhankinnalla.

4 Sisältö 1 Yhteenveto 1 TAUSTAA 2 2 KATARIINAN ÖLJYN VARMUUSVARASTO Toimintaperiaate Nykytilanne Säiliöiden rakenne ja mitat Säiliöiden kallioperä Luolaston mahdollinen tyhjentäminen Luolaston nykykunnon ja korjaustarpeen arviointi Luolaston peruskorjaus 7 3 TEORIAA LUOLAN KÄYTTÄMISESTÄ LÄMPÖVARASTONA Teoriaa luolan lataamisesta ja purkamisesta Luolan muodon ja ominaisuuksien sopivuus lämmön varastointiin Lämpötilalaskelmat 10 4 LASKELMIEN LÄHTÖARVOJA Kotkan Energian kaukolämmön hankinta nykyisin Laskentaperiaate Ei huomioitavia hyötyjä Muita lähtöarvoja Lämmöntarve Hintatiedot Kaukolämpöveden meno- ja paluulämpötila Akun liittäminen kaukolämpöverkkoon 17 5 KAUKOLÄMPÖVARASTON KANNATTAVUUS Katariinan luolaston kapasiteetti lämpövarastona Akun lämpöhäviöt Akun lämpötila Investointiarvio Kaukolämpöakun käyttökustannukset Energiataseet Kustannustaseet ja kalliovaraston kannattavuus 25 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 27 LIITTEET 1 Kalliovaraston rakentamisen työvaiheet 2 Kl-johtoreitti

5 1 TAUSTAA 16X Kotkan kaupungin toimeksiannosta Pöyry Finland Oy on tutkinut Katariinan käytöstä poistetun öljyn kalliovaraston hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa. Työssä tarkastellaan Kotkan kaukolämpöyhtiön, eli Kotkan Energia Oy:n (jatkossa KE) kaukolämmön hankintaa nykytilanteessa ja tilanteessa, jossa lämmön kulutusta on tasattu varastoimalla lämpöä pienen kulutuksen aikana Katariinan kallioluolaan. Selvitys liittyi Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus projektiin, sen Kotkan osioon. Projektissa selvitetään mahdollisuuksia uusiutuvan energian kannattavaan käyttöönottoon. Projektia koordinoi Kotkan kaupunki, joka toimi selvityksen tilaajana. Tilaajan edustajana toimi Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen projektipäällikkö, energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupunkisuunnittelusta. Selvityksen ohjaukseen osallistuivat lisäksi KE:n tuotantojohtaja Sami Markkanen sekä tuotantoinsinööri Janne Saarela. Tästä raportista on kirjoitettu kaksi versiota. Luottamuksellisessa versiossa on esitetty kaikki laskelmissa käytetyt lähtöarvot ja oletukset. Julkisesta versiosta on poistettu luottamukselliset lähtötiedot, esimerkiksi KE:n energianhankinnan hintatietoja. 2 2 KATARIINAN ÖLJYN VARMUUSVARASTO Katariinan kalliovarastot on louhittu 1960-luvun lopussa. Luolat on aikoinaan tehty Shell-yhtiölle, ja ne siirtyivät myöhemmin St1 Energy Oy:n (jatkossa St1) omistukseen. Luolat siirtyvät kaupungille, kun ne on todettu puhtaaksi. Ympäristöluvan mukaan ne ovat St1:n vastuulla siihen asti. Vielä syksyllä 2014 luolat ovat St1:n omistuksessa.

6 3 Kuva 2-1. Katariinan luolat ylhäältä katsottuna. Katkoviivalla merkittyjä luolia III ja IV ei ilmeisesti ole rakennettu Kuva 2-2. Katariinan luolien poikkipinta-ala ja pituusprofiili

7 4 Kuva 2-3. Katariinan luolien likimääräinen sijainti. Siniset suorakaiteet ovat luolat, vaaleamman sininen ajoramppi alas luoliin. Kotkan Energian nykyiset kaukolämpjohdot on merkitty punaisella. 2.1 Toimintaperiaate Suomessa ja muissa pohjoismaissa on rakennettu pääosin -60, -70 ja -80 luvuilla useita vuoraamattomia kalliosäiliöitä raakaöljyn ja muiden öljytuotteiden varastokäyttöön. Säiliön toiminta perustuu veteen liukenemattoman öljyn ja veden ominaispainoeroon. Säiliöt on sijoitettu ympäristön pohjavedenpinnan alapuolelle ja virtaussuunta on aina säiliöön päin, jolloin öljy ei pääse tunkeutumaan ympäröivään kallioon. Säiliöön virtaavan veden määrä riippuu kallion rakoilusta, pohjaveden paineesta ja määrästä sekä kallion tiiveydestä. Kalliosäiliö sijoitetaan kiinteän pohjavesipinnan alapuolelle, siten että pohjaveden hydrostaattinen paine on kaikkialla varastotilan seinissä suurempi kuin sinne varastoidun öljyn paine. Säiliöön virtaava vuotovesi on aina poistettava ja puhdistettava. Vuoraamattomat kalliosäiliöt voidaan jakaa toimintatavan mukaan seuraavasti: kiinteän vesipatjan säiliöt liikkuvan vesipatjan säiliöt kuivapohjaiset säiliöt

8 Katariinan säiliöt ovat tyypiltään kiinteän vesipatjan säiliöitä. Luolissa on varastoitu ainoastaan keskitisleitä (kevyttä polttoöljyä) 0,5-1,5 metrin vesipatjan päällä. Luolien välissä on ns. vesiverholuola, joka on täynnä vettä ja estää tuotteiden mahdollisen sekoittumisen keskenään. Luolissa ei ole lämmitysjärjestelmiä. Luolan ja sinne varastoitujen tuotteiden lämpötila on ollut noin +9 C ympäri vuoden. Molempien luolien eteläpäässä on noin 50 m 3 :n pumppukuopat, joihin vesipatjapinnan noustessa ylimääräinen vesi pääsee valumaan. Pumppukuopasta vesi on pumpattu asetettujen rajojen mukaisesti öljynerottimen kautta mereen. Tuotepumput (2kpl/luola), joilla tuotteet pumpattiin säiliöautoihin, sijaitsevat pumppukuopan kohdalla, vesipumpun yläpuolella Nykytilanne Luolien jatkokäyttömahdollisuuksista on pidetty marraskuussa 2011 palaveri, jossa ovat olleet läsnä edustus Kotkan kaupungilta, St1:ltä sekä ELY-keskukselta. Taustalla palaveriin oli Katariinanniemeen suunniteltu hotellihanke, jonka yhteydessä on ollut kiinnostusta kallioluolien käyttöönottoon. Palaverissa todettiin, että kalliovarastot eivät sovellu ihmisten käyttöön tarkoitetuiksi tiloiksi vaan vaatisivat erityistoimia. Muistion palaverista laati Kotkan kaupungin ympäristökeskus. Seuraava teksti perustuu pitkälti ko. muistioon. Luolissa on varastoitu diesel-öljyä. Varastointi luolissa on päättynyt ja luolat on puhdistettu vuonna Seurantatarkkailu on jatkunut puhdistuksen jälkeen. Viimeisimmät pinnanmittaukset ja öljypitoisuusmittaukset on tehty v. 2009, mistä on laadittu ympäristöviranomaisille raportti. Öljypitoisuudet alittivat lupapäätöksessä asetetun mereen johdettavan veden öljypitoisuusrajan. Tulosten perusteella öljyn mekaanista poistoa ei tarvita. Luolissa esiintyvä luontainen bakteerikanta puhdistaa osaltaan öljyä. Seuraava näytteenotto on suunnitelmien mukaan vuonna 2014 (syksyllä 2014 ei ollut tietoa, onko näin tehty). Luolien annetaan nyt täyttyä vedellä. Vesipinta oli vuonna m. Luolat täyttyvät vedellä arviolta 15 vuodessa. Vesi on pääosin ympäristön pohjavettä, mutta meren läheisyydestä johtuen siihen voi olla sekoittunut merivettä. St1:llä ei ole käyttöä kalliovarastoille. Luolat siirtyvät kaupungille, kun ne on todettu puhtaaksi. Ympäristöluvan mukaan ne ovat St1:n vastuulla siihen asti. Luolaan liittyvä yläpihan porrashuone säilyy St1:n hallussa, vastuulla ja kunnossapidossa niin kauan kuin luolakin. Rakennusvalvonnan näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä kallioluolien käyttötarkoituksen muutoksessa ovat kaavamuutos, tilan terveellisyys sekä riittävät poistumistiet luolista. Kaavassa alue on ollut varastorakennusten korttelia, mutta on hiljattain muutettu puistoksi. Öljyvarastoina toimineet kalliovarastot eivät nykyisellään sovellu ihmisten käyttöön tarkoitetuiksi tiloiksi vaan vaatisivat erityistoimia. 2.3 Säiliöiden rakenne ja mitat Kalliovarastot sijaitsevat merenpinnan alapuolella siten, että luolien katto on tasolla -7 metriä ja pohja -27 metriä.

9 Luolien koot ovat seuraavat: 16X Luola I (KS1): tilavuus noin m3, pituus noin 145 m, korkeus noin 20 m, leveys noin 15 m. Luolan pohjoispäässä lattia taso on -20,7. Luola II (KS2): tilavuus noin m3, pituus noin 120 m, korkeus noin 20 m, leveys noin 15 m. Luolan pohjoispäässä lattia taso on -18,9. Säiliöt on ajan tyyliin lujitettu varsin kevyesti. Varastoluolat ovat kalliopintaisia eikä niitä ole ruiskubetonoitu lainkaan, vaan ne ovat kokonaisuudessaan kallioseinämäisiä ja kalliopohjaisia. Lujituksena on mahdollisesti käytetty joitakin yksittäisiä kalliopultteja. Luolissa ei ole tehty tiivistysinjektointeja. Maanpinta säiliöiden yläpuolella vaihtelee välillä +17,0 +25,0. Maakerrosten arvioitu paksuus säiliöiden päällä vaihtelee välillä 0-3 metriä. Tällöin kalliokaton arvioitu paksuus säiliöiden päällä vaihtelee välillä metriä. Alueella on 1960 luvalla tehty joitakin tutkimuskairauksia. Mikäli kallion korkeusasemasta ei saada varmistettua tietoa peitteisillä alueilla, tarvitaan lisätutkimuksia Säiliöiden kallioperä Ilman rakennusgeologista kartoitusta esim. rakoilusta, sen tiheydestä ja rakoavaumista ei ole tietoa. Kohde sijaitsee Kaakkois-Suomen rapakivialueella ja alueen kivilaji on typiltään karkearakeista viborkiittia (rapakiveä). Kallio on harvarakoista ja pääosin suhteellisen ehjää. Rakoilu on tyypiltään kuutiorakoilua, jossa esiintyy kaksi pystyrakosuuntaa ja astetta sekä loivakaateinen vaakarakoilu (kaade astetta). Raot ovat tiiviitä eikä kalliossa esiinny laaja-alaisia rikkonaisuusvyöhykkeitä. Paljastumien perusteella kallion arvioidaan olevan suhteellisen ehjää (rakotiheys pääosalla aluetta < 1 kpl/m). Pohjavesi/orsivesi Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden muodostuminen alueella on maasto-olosuhteista johtuen erittäin vähäistä. Pohjaveden painetaso sijaitsee likimain merenpinnan tasossa. Pintavettä voi vähäisessä määrin suotautua kallioperän rakoilusysteemiin, pohjavesikerrokseen. Kohteen alueelta tai sen läheisyydestä (Puistolan omakotialue) ei ole tiedossa pohjavesikaivoja (maaperä- tai kallioporakaivoja). Kotkan vesilaitokselta saadun tiedon mukaan Puistolan alueen kiinteistöt on liitetty kaupungin vesijohtoverkkoon. Pintavesi Kohteen alue on pääosin kalliota. Alue on asfaltoimaton eikä siellä ole sadevesien viemäröintiä, joten sadevedet imeytyvät irtomaakerrokseen tai valuvat mereen. 2.5 Luolaston mahdollinen tyhjentäminen Varastoluolat on ollut käytössä vuoteen 2002 asti. Tämän jälkeen luola on ollut tyhjä, mutta viime vuosina veden on annettu täyttää luolaa. Täyttyminen tulee kestämään useita vuosia. Luolassa olevat öljyjäämät ovat pienet, mutta tyhjennyksen yhteydessä on kuitenkin syytä varautua öljyisten vesien käsittelyyn.

10 Veden pumppauksessa on syytä käyttää öljypuomien tapaan kelluvia imusuuttimia, jotta keveät yhdisteet saadaan poistettua ennen niiden imeytymistä varaston alempiin osiin. Varastosta pumpattava vesi tulee johtaa öljynerottimien kautta ja kaasuuntuvia komponentteja varten öljynerottimesta tulee johtaa putki soihtupolttimelle. Vesipinnan saavuttaessa varaston pohjatason / pohjalla mahdollisesti olevan öljyn pinnan, pumppausta jatketaan varaston alimmasta pisteestä (varaston pohjalla on tyhjennystaskut ks. kuva 2.2.) imukuumentimella varustelulla uppopumpulla ja öljy johdetaan lämpöeristettyä putkistoa pitkin veden erottimelle ja vedenerottimella vapautuvat kaasut johdetaan em. soihtupolttimelle. Ennen varastoon sisälle menoa on se tuuletettava räjähdyssuojattuja puhaltimia käyttäen siten, että varastosta poistettavan ilman hiilivetypitoisuus pysyy tuuletusta jatkettaessa selvästi alle LEL-rajan (< 1 % LEL). Tuuletusilma tulee johtaa hajukaasujen käsittelyn kautta (hajukaasujen poltto tai katalyyttinen käsittely huom. liekinestimet!), jotta ilmaan ei pääse haitallisessa määrin VOC-yhdisteitä Luolaston nykykunnon ja korjaustarpeen arviointi Olemassa olevan aineiston perusteella kallion laatu alueella on varsin hyvä eikä merkittäviä heikkousvyöhykkeitä esiinny. Kalliotilojen kunnon arvioimiseksi ja tarvittavien lisälujitusten tarpeen määrittämiseksi on syytä laatia erillinen selvitys. Selvityksen yhteydessä kallion kunto on pyrittävä arvioimaan tunnelitiloissa tehtävien katselmuksien avulla. Tässä yhteydessä on myös analysoitava kaikki käytettävissä oleva tieto kalliotilasta, sen rakentamisesta ja lujituksista sekä alueen kallioperästä ja aiemmin tehdyistä maaperä- ja kalliotutkimuksista. Tarvittavan lisälujituksen arvioimiseksi on tehtävä lämpösimulointi ja kalliomekaanisia laskelmia ja mallinnuksia. Mikäli alustavassa katselmuksessa osoittautuu, että tunneli on hyvässä kunnossa ja turvallinen, voidaan ennen varsinaista peruskorjausta kalliotilassa tehdä kartoitus ja siirrettävän työalustan avulla. Työalustalta tehtävän tarkastuksen tekemiseksi kalliotila on tyhjennettävä vedestä. Työalusta tehtävää tarkastusta varten on ajotunnelista poistettava noin 3 metrin paksuinen teräsbetoninen paineseinä. 2.7 Luolaston peruskorjaus Nykytilanteessa säiliöiden katto- ja seinäpinnat ovat kokonaan ruiskubetonoimattomia. Kalliotilan käyttö lämpöakkuna asettaa kalliotilan lujituksille ja tiiveydelle suuremmat vaatimukset. Varaston korkea lämpötila ja lämpötilan muutokset aiheuttavat kalliossa liikuntoja ja kallion jännitystila kasvaa. Peruskorjauksen yhteydessä on kalliotilan katosta ja seinistä poistettava irtonaiset kappaleet ja lohkareet. Tässä yhteydessä voidaan tarkentaa kallion lopullinen lujitustarve. Kalliotilaa on todennäköisesti tarpeen vahvistaa paremman paineenkeston, pysyvyyden ja tiiveyden saavuttamiseksi pultituksella, ruiskubetonoimalla ja injektoimalla. Tiivistysinjektointien tekeminen on mahdollista myös maan pinnalta. Kalliotiloihin johtavien tunneleiden poikkileikkaus on nykyisen mittapuun mukaan varsin pieni. Tämä asettaa rajoituksia tarkastus- ja korjaustöissä käytettävälle kalustolle.

11 Myös kalliotilan korkeus 20 metriä vaikeuttaa tehtävää korjausta katon osalta. Säiliöiden pohjoispäissä korkeus on vain 11,9 13,7 metriä. Korjaustöitä varten on varauduttava noin 200 metrin pituisen ajotunnelin korottamiseen pohjan tai katon lisälouhinnalla. Tarvittavien lujitus- ja korjaustoimenpiteiden laajuudesta riippuen valitaan korjauksessa käytettävät työmenetelmät ja työvälineet. Hyvin pienimuotoisia ja paikallisia rusnaus- ja lujitustoimenpiteitä voidaan mahdollisesti tehdä siirrettävien työalustojen avulla. Kattavampia korjaustoimenpiteitä varten on käytettävä tehokkaampia laitteita ja menetelmiä. Korkealla olevan katon lujitustöitä voidaan tehdä siirrettävän työalustan tai louhepenkan päältä. Lisäksi työ on pyrittävä tekemään kalustolla millä on suuri ulottuvuus. Tällöin tarvittavien työalustojen tai louhepenkkojen korkeus pienenee. Louhetta voidaan saada esim. tekniikkaa varten varastoluolien yhteyteen louhittavista lisätiloista. Eräänä vaihtoehtona on töiden tekeminen vedellä täytetyssä kalliotilassa työlautan päältä. Tässä kohteessa ajotunnelin koko on varsin pieni, joten lautan saaminen tunnelitiloihin on hyvin hankalaa. Tässä kohteessa kalliotilan korkeus on suhteellisen pieni (max. 20 m) ja lujitustarve todennäköisesti melko vähäinen. Tällöin työlautan käyttöä suurista alkuinvestoinneista johtuen voidaan pitää huonona ratkaisuna. 8 Liitteessä 1 on esitetty, mitä työvaiheita luolaston muuttaminen lämpöakuksi vaatisi. 3 TEORIAA LUOLAN KÄYTTÄMISESTÄ LÄMPÖVARASTONA Teoriaa luolan lataamisesta ja purkamisesta Kalliolämpövarastossa pääasiallisena lämpöä varastoivana aineena toimii varastossa oleva pohjavesi. Kalliolämpövarastossa on pohja/merivettä ympäröivän pohjaveden paineessa ja vesi tulee erottaa kaukolämpöpiiristä lämmönsiirtimillä. Pohjaveden ja kaukolämpöveden erottavien lämmönsiirtimien asteisuus tulee lähtökohtaisesti valita pieneksi, lämmönsiirrininvestointi kasvaa kuitenkin asteisuuden pienentyessä ja priimaus-energian hinta määrittää taloudellisen asteisuuden (käytännössä välillä 2-5 C). Kalliolämpövaraston laajuus ja suuri vesitilavuus mahdollistaa suurten energiamäärien varastoinnin ja varastoveden lataus/purkuvirtausta voidaan hallita hyvinkin suuressa mitassa (tarvittaessa useita satoja MW). Järjestelmän maksimoimiseksi purkutehon suhteen tulisi lämmönsiirrinaseman sijainti olla alhaalla (purkupumppauksen imupaine maksimilämpötiloilla). Käytännössä lataus- ja purkutehon määrittää taloudellinen lämmönsiirrin- ja pumppumitoitus sekä kaukolämpöjärjestelmän asettamat vaatimukset. Lämpövaraston käyttöönotossa lämpötilaa nostetaan vähitellen C. Aluksi varastoa voisi olla taloudellisinta esilämmittää kaukolämmön paluuvedellä (lämmönsiirrinaseman pumpuille johdetaan paluuvettä ja lämmönsiirrinten jälkeen paluuvesi johdetaan tuotantolaitoksille menevään putkihaaraan). Varastoveden ja kallion lämmettyä n. 40 C:een lämmitystä jatketaan normaalisti menoveden lämmöllä (esilämmitystä/latausta silloin kun muu KL-kuorma on pientä). Jatkossa, kun varaston mahdollinen öljypitoisuus ja lämmityksen yhteydessä kaasuuntuvien jakeiden erottuminen on saatu vähemmäksi, voidaan lämpötilaa mahdollisesti edelleen nostaa.

12 KE syöttää mereen kesäisin runsaasti lämpöä apujäähdyttimiltä. Tätä lämpöä on todennäköisesti niin paljon, että luolaston alkulämmitys voidaan toteuttaa tällä menoveden ilmaisella lämmöllä. Ympäröivän kallion ja pohjaveden lämpötilaa tulee seurata lämpövarastokäytön aikana (mittauskaivot ja lämpökamerakuvaus) ja tarkkailla kuinka tiivis varasto on mikäli tiiveys on hyvä, voidaan ylin varastointilämpötila nostaa kaukolämpöverkon tarpeita vastaavaksi esim. 110 C:een. Varastointilämpötila tulee pitää niin alhaisena, että veden höyrynpaine ei ylitä varaston ylimmissä halkeamissa vallitsevaa pohjaveden painetta. 110 C vastaava höyrynpaine on 143,3 kpa, jolloin pohjaveden pinnan tulee olla vähintään 4,33 m varaston ylintä pistettä (ylin halkeama) korkeammalla. Lämmönsiirto ympäröivään kallioon on kallion lämmettyä normaaliin varastointilämpötilaan C hidasta ja ko. lämmönsiirrolla on merkitystä lähinnä kausivarastoinnissa kun lataus ja myös purkusyklit ovat hitaita (viikkoja - kuukausia). Pohjaveden mahdollinen liikkuminen kasvattaa lämpöhäviötä merkittävästi ja etenkin jos yli 100 C vesi pääsee karkaamaan varastosta ja edelleen höyrystymään, kasvaa lämpöhäviö huomattavasti (tällöin yli 100 C käyttö ei ole mahdollista eikä turvallistakaan). Lämpövarastoinnissa hyödynnetään varastoveden lämpötilakerrostumista. Lataussuuttimien tulee olla suunnitellut tasaista ja pyörteilemätöntä virtausta silmällä pitäen ja suuttimen korkeus tulee olla optimoitu veden hyvää lämpötilakerrostumista varten. Suuttimista sekoittumattomana leviävä korkeampilämpötilainen vesi etenee kerroksena luolan katon ja kylmemmän veden välissä aina luolaan päätyihin saakka ja alkaa työntää kylmempää vettä alaosan suutinputkiston kautta pois luolasta. Luolasta poistuva vesi kierrätetään lämmönsiirtimien kautta ja lämmitetään kaukolämmöllä haluttuun latauslämpötilaan (lähelle kaukolämmön menolämpötilaa) ja palautetaan em. yläsuuttimien kautta takaisin luolaan. Veden lämpenemisestä johtuvan paisunnan takia alemmista suutinputkista tulee olla yhteys paisuntatilaan m 3 akkutilavuutta varten tarvitaan runsaan m 3 paisuntatilavuus, kun toimitaan lämpötilavälillä 40 C C. Paisuntatila tulee sijoittaa pohjaveden pinnan yläpuolelle (maanpäällinen varastosäiliö paisuntasäiliöksi) tai tiiviiseen ajotunneliosaan. Paisuntasäiliön olisi hyvä olla akun yläsuuttimien yläpuolella Luolan muodon ja ominaisuuksien sopivuus lämmön varastointiin Varaston muodostuminen kahdesta pääluolasta ja niitä yhdistävistä tunneleista mahdollistaa varaston jakamisen kahteen osastoon. Luolien välinen etäisyys on niin suuri, että lyhytaikaisessa varastoinnissa viereisen luolan lämpötilataso ei juurikaan vaikuta käytössä olevan varaston ominaisuuksiin. Kumpaakin säiliöosaa voidaan periaatteessa käyttää samoilla lämpötiloilla, mutta korkealämpötilainen yli 100 C (110 C) varastointi on rajattava vain tiiveydeltään riittävään luolaosuuteen. Lämpövarastokäyttöä varten varastoa ei tarvitse välttämättä tyhjentää osittainen tyhjentäminen ja vesieristäminen lienee kannattavaa lämmönsiirrinaseman sijoittamiseksi luolastoon. Väliseiniä ei tarvita, paitsi em. lämmönsiirrin- ja pumppaamotilan erottamiseksi luolaston ajotunneliin (pohjaveden pinnan alapuolelle).

13 3.1.3 Lämpötilalaskelmat 16X Katariinan luolaston ympäröivän kallion lämpenemisestä ei tässä selvityksessä tehdä laskelmaa. Vastaavanlaisesta kohteesta on selvitetty kalliomassan lämpeneminen ja sen vaikutus maanpinnan siirtymiin. Kalliomassan lämpötekniset ominaisuudet selvityksessä olivat: ominaislämpökapasiteetti, 762 J/kg C lämmönjohtavuus, 3,4 W/mK lämpölaajenemiskerroin, 4.3e-6 Mallin lämpöreunaehdot olivat yksinkertaistettu todellisuuteen verrattuna, lämmön konvektiota ei mallinnettu vaan lämpöreunaehtona käytettiin vakiolämpötilaa. Kalliotiloissa reunaehdon lämpötila oli +65 C ja mallin muissa reunoissa lämpötila oli +9 C. Kalliotilojen lämpöreunaehto sovittiin kuvaamaan veden lämpötilavaihtelua välillä +30 C 95 C. Mallin muut lämpöreunaehdot vastasivat alueen pitkän aikavälin maksimikeskilämpötilaa 8,6 C Tarkastelujen perusteella merkittävimmät muutokset kalliomassan lämpötilassa tapahtuvat käyttöönoton alkuvuosina. Kymmenen käyttövuoden jälkeen tapahtuvat muutokset ovat melko vähäisiä. Lämpötilan nousun aiheuttamat siirtymät maan pinnalla ovat noin 15 mm 10 vuoden käytön jälkeen. Luolastoja ympäröivän kalliomassan lämmittämisen käytettävän energian määrän arvioimiseksi sekä tilojen kalliomekaanisen käyttäytymisen selvittämiseksi tulee tehdä tarkempia simulointeja. 10 Kuva 3-1.Kalliomassan lämpötila 1 vuoden käytön jälkeen (6.5E+01 = 65 C).

14 11 Kuva 3-2. Kalliomassan lämpötila 10 vuoden käytön jälkeen (6.5E+01 = 65 C) Kalliomassan lämpötilan aiheuttamat siirtymät 10 vuoden käytön jälkeen (1.6E-02 = 16 mm).

15 4 LASKELMIEN LÄHTÖARVOJA Kotkan Energian kaukolämmön hankinta nykyisin Seuraavassa kuvassa on esitetty KE:n lämmönhankinta. KE:lla on myös kaksi isoa höyryasiakasta, mutta höyryntoimituksia ei käsitellä, vaan oletetaan lämmönvarastoinnin vaikuttavan vain kaukolämmön tuotantoon. 200 Kotkan Energia Oy Lämmön hankinta tyyppivuotena MW Apujäähdyttimeen 19 GWh/a HOB, kl, maakaasu 7 GWh/a Kombi; base load 15 GWh/a KARBIO 51 GWh/a Hyöty - kl 66 GWh/a HOB, kl, POK 3 GWh/a Kombi; lisäpoltto 2 GWh/a KM-osto 42 GWh/a Bio - kl 264 GWh/a tunti Kuva 4-1. Kotkan Energia lämmöntuotanto nykykoneistolla Hovinsaaren kombivoimalaitoksen ajo on pääsääntöisesti kannattamatonta nykyisillä sähkön ja kaasun hinnoilla. Laitosta on ajettu talvisin 2-5 viikon ajan, koska KE:n lämmön tuotantokapasiteetti ei muuten riitä huippupakkasilla, ja jolloin sähköntuotanto on paremmin kannattavaa. Tuotantoyksiköiden tekniset arvot on koottu seuraavaan taulukkoon.

16 Taulukko 4-1. Tuotantoyksiköiden kapasiteetit (MW) ajojärjestyksessä 13 Yhteensä Kotkamills minimiteho 3,5 4 Hyötyvoimala 8 12 Hovinsaaren biokattila Karbio Kotkamills perusteho max 2,5 82 Kombikattila Kombi lisäpoltto Apukattila hovinsaari maakaasu Kotkamills höyryteho Pappila lämpökeskus maakaasu Hyötyvoimala maakaasu apukattila Karhuvuori lämpökeskus POK Itäkatu lämpökeskus POK Madesalmi lämpökeskus POK Kotkamills:n oston minimiteho tuottaa kesällä ongelmia, koska KE joutuu kesällä ajamaan huomattavat määrät lämpöä apujäähdyttimellä mereen. Akun avulla osto Kotkamills:lta loppuu. KARBIO:n minimiteho on nolla, koska vuositaseita laskettaessa on oletettu, että muut yksiköt tarvittaessa väistävät, jotta KARBIO:ta ei tarvitse ajaa alas lyhytaikaisten kuormavaihteluiden takia. Ilman akkua KARBIO ajaa marraskuun alusta huhtikuun puoliväliin. Vain Biovoimalaitoksen sähköntuotannolla on merkitystä laskettaessa lämpöakun kannattavuutta. Tämä sen takia, koska Hyötyvoimalaitoksen sähköntuotantoon akulla ei ole vaikutusta, ja kombin+lisäpolton sähkön tuotantokustannusten oletetaan olevan samaa suuruusluokkaa sähkön arvon kanssa. 4.2 Laskentaperiaate Seuraavassa kuvassa on esitetty, milloin kaukolämpöakkua pääsääntöisesti käytetään.

17 14 Kotkan Energia Oy Lämpöakun käyttöna = tasaus kombille = purku = lataus 100 MW tunti Kuva 4-2. Lämpöakun pääasialliset käyttöjaksot Lämpökuorman tasauksella pyritään seuraaviin hyötyihin: Apujäähdyttimellä tuotettava sähkön normaalisti hukkaan menevä lämpö otetaan akkuun talteen Öljy- ja kaasukattiloiden tuotantoa korvataan o talvella kombivoimalaitoksen tuotannolla o keväällä, kesällä ja syksyllä biovoimalaitoksella ja KARBIOlla Kombivoimalaitoksen ei enää tarvitse säätää (tämän hyödyn mahdollista rahallista arvoa ei oteta huomioon) Ei huomioitavia hyötyjä Seuraavassa on lueteltu hyötyjä, joiden arvottaminen rahassa on vaikeaa, ja on siten tässä jätetty huomioimatta. Lisäkapasiteetti Pienten ( m 3 ) kaukolämpöakkujen osalta usein katsotaan, etteivät ne vähennä lämmöntuotannon varakapasiteetin tarvetta. Suuressa lämpöakussa voisi tilanne olla se, että akun kapasiteetista osa varattaisiin häiriötilanteisiin. Tätä ei tässä selvityksessä oteta huomioon. Mikäli kalliovarasto varustetaan priimauskattilalla, sen voidaan katsoa vähentävän varatehon tarvetta, koska nykyisellään KE:n varatehoa ei ole liikaa. Tämän varatehon arvo otetaan siis näissä laskelmissa huomioon.

18 Sähkön hintapiikkien hyödyntäminen 16X Akku mahdollistaa kombivoimalaitoksen ajamisen täydellä teholla tilanteissa, joissa sähkössä on korkeita hintapiikkejä. Näitä satunnaisia hyötyjä ei ole pyritty arvioimaan. 15 Seisokkien ajoittaminen Akulla saattaa olla vaikutusta operatiivisten seisokkien ajoittumiseen. Samoin akku saattaa helpottaa laitosten ylös- ja alasajoa, kun ei olla niin riippuvaisia kaukolämmönkulutuksen käyttäytymisestä. Maakaasutariffi Akulla on myös edullinen vaikutus maakaasun käyttöprofiiliin, millä taas saattaa olla edullinen vaikutus maakaasun ostokustannuksissa. Häiriöreservi Edullisten tuotantoyksiköiden vikautuessa näiden yksiköiden ennen vikaantumista akkuun varastoimaa edullista lämpöä voidaan purkaa verkkoon. Kaukolämmön pumppaus Akku voi vaikuttaa edullisesti kaukolämpöverkon pumppausolosuhteisiin, jos lähellä kulutusta oleva akku tasaa lämmön pumppausta päivältä yölle. Lisäjäähdytysteho Tilanteissa, joissa laitoksen lisäjäähdytysteho on laitoksen käyttöä rajoittava tekijä, voitaisiin lämpöä ajaa akkuun. Kombivoimalaitoksen rakennussuhteen optimointi Teoriassa akku mahdollistaa kombivoimalaitoksen ajon optimoinnin niin, että laitoksen rakennussuhde heikkenee silloin, kun tuotettu lämpö on arvokkaampaa kuin sähkö. 4.3 Muita lähtöarvoja Lämmöntarve Hintatiedot KE:n kaukolämmön tuotanto (brutto, sis. häviöt) on 450 GWh/a. Lämmöntuotannon vaihtelun oletetaan noudattavan vuoden 2012 mitattua tuotannon vaihtelua. Laskelmissa käytettävät hinnat on koottu seuraaviin taulukoihin: Laskelmissa käytetyt hinnat ovat KE:n luottamuksellista tietoa, ja ne on tässä raportin julkisessa versiossa jätetty pois

19 Sähkön markkina-arvona käytetään arvoa 42 EUR/MWh. Tämä arvo sisältää säästön, joka saadaan omalle sähköntuotannolle kantaverkkoyhtiön kuormitusmaksusta (otto: 0,95 EUR/MWh). Tuotettu sähkö menee kokonaisuudessa KE:n omaan kulutukseen. Kesällä tuotetun pakkoapujäähdytyssähkön arvona käytetään noin 10 % alempaa hintaa kuin vuoden keskihinta. Turpeen ja puun suhde KPA-kattiloissa on 30 / Kaukolämpöveden meno- ja paluulämpötila Seuraavassa kuvassa on esitetty kaukolämmön meno- ja paluulämpötilan vaihtelu Hovinsaaressa vuonna Samaan kuvaan on myös merkitty Itäkadulla noudatettavan menolämpötilan arvot. Meno- ja paluulämpötila, C KL-MENOVEDEN LÄMPÖTILA2 KL-VEDEN PALUULÄMPÖTILA1 OHJEKÄYRÄ, Itäkatu Ulkolämpötila, C Kuva 4-3. Kaukolämpöveden menolämpötila Laskelmissa oletetaan, että Katariinan luolaan varastoitavan (ja mahdollisesti myös purettavan) kaukolämpöveden lämpötila noudattaa Itäkadun ohjelämpötilaa.

20 Akun liittäminen kaukolämpöverkkoon Liitteessä 2 on esitetty Kotkansaaren länsiosan nykyinen kaukolämpöverkko. Näissä laskelmissa oletetaan, että akku liitetään kaukolämpöverkkoon Länsisataman teollisuusalueella. Mahdollinen priimauskattila tulisi myös tänne. Kaukolämpöverkon runkoputkelta (DN400) on Länsisatamaan DN200 putki. Länsisatamassa putki jatkuu dimensiolla DN150. DN200 mahdollistaa teoriassa 12 MW siirron ja DN150 6 MW siirron. Käytännössä hetkellisesti tehot voivat olla näitä arvoja suuremmat. Akkua ladataan silloin, kun lämmöntarve muuten on vähäistä. Purettaessa lämpö taas siirtyy vastavirtaan, ja osa lämmöstä kulutetaan lähellä akkua. Nämä seikat pienentävät tarvittavia putkidimensioita. Myöhemmin esitettävien laskelmien perusteella akun maksimaalinen purku- ja latausteho ovat selvästi alle 50 MW. Tehojen rajoittamisella on kuitenkin vain pieni vaikutus akulla saataviin säästöihin. Tässä työssä latausteho rajataan 20 MW:iin ja purkuteho 25 MW:iin. Laskelmissa oletetaan, että akun lataus ja purku edellyttävät, että akku kytketään DN250 johdolla nykyiseen DN400 johtoon. Uutta DN250 johtoa tulee tällöin noin 2 km. Yksikköhinnalla 350 EUR/m investoinniksi tulee EUR. Rakennettava johto on esitetty liitteessä 2. Akun lämmönvaihtimille menevä kl-johto menee alas luolaan nykyistä ajoluiskaa pitkin. Katariinan puisto kierretään vetämällä uusi putkilinja Puistokadun laitaan. Uuden johtoreitillä on jonkin verran rakennuksia, jotka saattaisivat lisätä KE:n kaukolämmön toimitusta. Siltä osin, kuin uusi johto kulkee olemassa olevan johdon rinnalla, voitaisiin uuden johdon dimensiota mahdollisesti pienentää. Mikäli Katariinan alueelle rakennetaan uusia kerrostaloja ja/tai kylpylä, voi tilanne akun kytkemisen kannalta muuttua huomattavasti edullisemmaksi. 5 KAUKOLÄMPÖVARASTON KANNATTAVUUS 5.1 Katariinan luolaston kapasiteetti lämpövarastona Kalliovaraston koko tilavuutta ei käytännössä voi laskea akun kapasiteetiksi. Suurin hukkatilavuus aiheutuu akun kuuman ja kylmän osan välissä olevasta nk. harppauskerroksesta. Akun kapasiteettia kasvattaa vesitilavuuden ympärillä oleva kallio, joka sekin osittain varaa ja luovuttaa lämpöä. VTT:n aikanaan tekemien mittausten perusteella 2-3 metriä kallioseinämästä osallistuu akun purkuun ja lataukseen. Tässä laskelmassa oletetaan, että akun tehollinen tilavuus on m 3. Akun kuuman osan lämpötila oletetaan olevan yli 100 C. Keskimääräisellä paluulämpötilalla 50 C akun varastointikapasiteetiksi saadaan noin MWh.

21 Lämpöakun käyttöä on tässä laskelmassa pyritty optimoimaan vain sen verran, kuin voidaan olettaa operaattoreiden pystyvän akkua ajamaan. Löydettyjen säästöjen määrää voidaan siis pitää miniminä. Todellisessa tilanteessa säästöjen määrä lienee suurempi Akun lämpöhäviöt Sen jälkeen, kun akun kuuma vesi on lämmittänyt kalliovaraston ympärillä olevan kallion, lämpöhäviöt tasaantuvat. Tämä vaihe voi kestää useamman vuoden. Lämpöä kuitenkin johtuu käytön aikana ympäristöön, mutta häviöiden suuruutta on vaikea ennakolta arvioida. Syvällä maan alla häviöt ovat teoriassa olemattomat, mutta lähellä maan pintaa lämpöä johtuu luolan katon kautta ilmaan, pohjavesivirtauksiin ja vieressä olevaan mereen. Häviöiden suuruuteen vaikuttaa suuresti varaston käyttösyklien nopeus. Suurimmillaan häviöt olisivat varastossa, jota käytetään kausisäätöön, eli akku ladataan kesällä täyteen ja puretaan vasta talvella. Katariinan akku ei toimisi kausivarastona. Oulun kalliovaraston häviöiden arvioitiin teoreettisiin laskelmiin perustuen olevan käytöstä riippuen 5-15 % akkuun ladatusta lämmöstä. Käytännössä häviöt ovat olleet lähes 40 %! Suurin syy suuriin häviöihin on ollut akun käytön vähäisyys. Näissä laskelmissa Katariinan kalliovaraston lämpöhäviöiden oletetaan olevan suhteellisen suuret; 50 % akun kapasiteetista. Eli jos akku ladattaisiin vuoden aikana kerran (esim. kesällä) ja purettaisiin kerran (esim. talvella), puolet akkuun ladatusta lämmöstä olisi menetetty häviöinä. Katariinan akkua puretaan ja ladataan usean kerran vuoden aikana, jolloin prosentteina akkuun ladatusta lämmöstä menetetään häviöinä huomattavasti vähemmän kuin 50 %. Lämpöhäviöt oletetaan tuotetuksi priimauskattilalla, jolloin lämpöhäviöiden yksikkökustannus on pellettikattilalla tehdyn lämmön tuotantokustannus. 5.3 Akun lämpötila Laskelmissa oletetaan, että akkuun voidaan tarvittaessa ladata yli 100 C asteista vettä. Akkuun ladattu ja purettu lämpö menee kahteen kertaan lämmönvaihtimien läpi, jolloin akun kuumasta osasta saatava lämpötila on lähtökohtaisesti lämmönsiirtimen kahden asteisuuden (yhteensä noin 5 C) verran kylmempää, kuin kaukolämpöveden menolämpötila. Lisäksi kesällä akkuun ladattu lämpö on kylmempää kuin menovesi purettaessa, jos lämpö puretaan syksyllä ja talvella. Akku varustetaan priimauskattilalla, joka nostaa akkuun ladattavan veden lämpötilaa ja tarvittaessa nostaa myös purettavan veden lämpötilaa. Seuraavissa kuvissa on esitetty akun lämpötilatasot vuoden aikana. Laskelmissa ei ole otettu huomioon, että priimauskattila voisi nostaa akun kuuman osan lämpötilaa myös silloin, akkua ei pureta eikä ladata.

22 19 Kuva 5-1. Akun kuuman osan lämpötila ja priimausteho Kuva 5-2. Kaukolämpöveden ohjelämpötila ja akusta otettavan veden lämpötila Kuvasta 5.2 nähdään, että valituilla lähtöarvoilla akusta otettavan veden lämpötila on lyhyitä hetkiä alle ohjekäyrän. Priimauskattilan tehoksi on oletettu 6 MW.

23 20 Priimauksen oletetaan kompensoivan varaston lämpöhäviöt. Laskelmissa ei oteta huomioon, että priimauskattilaa voitaisiin ajoittain käyttää kaukolämmön tuottamiseen suoraan, vaikka akkua ei oltaisi purkamassa. Todellisuudessa priimauskattilan teho optimoidaan, ja se osallistuu kaukolämmön tuotantoon muiden tuotantoyksiköiden rinnalla. 6 MW on siis laskennallinen arvo, jolla vain korjataan investointia niin, että priimaustarve on otettu huomioon. Priimaus voitaisiin myös ajoittain hoitaa nostamalla kaukolämpöverkon menolämpötilaa. 5.4 Investointiarvio Akun investointiarvio on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko perustuu pitkälti Oulun kalliovaraston rakentamisessa saatuihin kokemuksiin. Akussa oleva vesi tulee ennen akun varsinaista käyttöönottoa lämmittää noin 50 C lämpötilaan. Tähän tarvittava lämpömäärä on luokkaa 4 GWh. Kappaleen kuvista voidaan arvioida, että lämpöakun ympärillä olevaa kalliota tulee lämmittää metrin matkalla. Lämpötilannousu on tällöin keskimäärin vajaa 40 C. Olettaen kallion lämpökapasiteetiksi 0,57 kwh/m 3, C on tarvittava lämmitysenergia luokkaa 7 GWh. Veden ja kallion alkulämmityksestä voitaisiin suuri osa tuottaa kaukolämpöverkon paluuvedellä. KE:n kuitenkin joutuu syöttämään lähes 20 GWh lämpöä apujäähdyttimeen joka kesä. Tämä lämpömäärä riittäisi lämmittämään akun alkulämpötilaansa jo yhden kesän aikana. Akun alkulämmityksen voidaan siis katsoa olevan ilmaista. Oulun kalliovaraston investointikustannus Taulukko 5-1. Kalliovaraston investointiarvio kmk keur Rakennuskustannusindeksi, kokonaisindeksi, 1995 = elokuu ,9 Investointiarvio keur Varaus, 10 % 347 keur 6 MW pellettikattila keur - pellettikattilan tehon arvo -720 keur Kallion lämmityskustannus 0 keur Vesitilavuuden alkulämmitys, 5 -> 50 C 0 keur Kl-siirtojohto 700 keur Kokonaisinvestointi keur 70 EUR/m 3

24 Akun lämpötilan priimauskattilan oletetaan vähentävän KE:n tarvetta varalämpökapasiteettiin, jolloin investoinneista on vähennetty vastaavankokoisen öljykattilan investointi. Priimauskattilaa voidaan ajoittain käyttää myös muuhunkin lämmöntuotantoon kuin akun lämpötilan priimaamiseen. Tästä mahdollisesti saatavia säästöjä ei näissä laskelmissa oteta huomioon. Priimauskattilan on oletettu olevan tyypiltään pellettikattila (pölypoltto), koska alueen sijainti keskeisellä paikalla kaupungissa voi vaatia mahdollisimman huomaamattoman ratkaisun. Mikäli priimauskattilalla tuotetaan lämpöä myös suoraan kaukolämpöverkkoon esimerkiksi vähentämään kombivoimalaitoksen tuotantoa, saattaisi priimauskattila olla myös hakekattilaa tai jopa kuumalla ilmalla toimivaa mikrokaasuturbiini. Mikrokaasuturbiini olisi uusinta tekniikkaa, ja voisi tuoda hankkeelle imagohyötyjä. Edellä esitetty investointiarvio on hyvin karkea. Muutostyössä saattaa tulla vastaan hankalasti toteutettavia ja kalliita työvaiheita, kuten kappaleessa 2 esitettiin Kaukolämpöakun käyttökustannukset Oulun kokemusten perusteella kaukolämpöakun käyttökustannukset ovat hyvin pienet. Tässä selvityksessä kiinteiden käyttökustannusten oletetaan olevan 1 % vuodessa koneiden ja laitteiden investoinnista. Katariinan akku sijaitsee KE:n kaukolämmön kulutuksen kannalta keskeisellä paikalla. Tämä voi jopa pienentää kaukolämmön pumppauskustannuksia, kun lämpö voidaan pumpata pienen kulutuksen aikaan lähemmäksi asiakkaita. Akun purku ja lataus kuitenkin itsessään aiheuttaa lisäpumppausta. Lisäpumppauksen määrään oletetaan kuitenkin olevan pieni; 2 * 0,2 % pumpatusta lämpömäärästä. 5.6 Energiataseet Lämmöntuotanto nykykoneistolla on esitetty kappaleessa 4.1. Lämmön hankinta tilanteessa, jossa lämpökuormaa on tasattu m 3 suuruisen akun avulla on esitetty seuraavassa kuvassa.

25 Kotkan Energia Oy Lämmön hankinta tyyppivuotena; kulutusta tasattu lämpöakulla 16X MW Apujäähdyttimeen 8 GWh/a HOB, kl, POK 0 GWh/a HOB, kl, maakaasu 1 GWh/a Kombi; lisäpoltto 1 GWh/a Kombi; base load 33 GWh/a KM-osto 0 GWh/a KARBIO 54 GWh/a Bio - kl 293 GWh/a Hyöty - kl 66 GWh/a tunti Kuva 5-3. Kaukolämmön tuotanto, kun lämmönkulutusta on tasattu lämpöakun avulla Lämpöakun täyttyessä kesällä, joudutaan osa Bio-voimalaitoksen tuotannosta ajamaan apujäähdyttimeen. Määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin ilman lämpöakkua. Bio-voimalaitoksen pesurista saatavaa lämpömäärä ei aina ole kyetty ennakoimaan. Tämä näkyy kuvassa pieninä määrinä Karbion tai lisäpolton tuotantoa. Laskelmissa on oletettu kombivoimalaitoksen lämmöntuotannon olevan edullisempaa, kuin erillisillä kaasukattiloilla. Maakaasun ja sähkön hintasuhteista riippuen kombivoimalaitoksen tuotantoa saatetaan ajoittain korvata erillisillä kattiloilla. Seuraavassa kuvassa on esitetty, miten lämmöntuotannon pysyvyyskäyrä muuttuu akun avulla.

26 Lämmöntarpeen pysyvyys Ilman akkua Akun kanssa 100 MW tunti Kuva 5-4. Lämmönhankinnan pysyvyyskäyrä ilman akkua ja akun kanssa Suurella lämpöakulla lämmöntarvetta kyetään tehokkaasti ohjaamaan niin, että se sopii tuotantokapasiteetin edullisimmille yksiköille. Seuraavassa kuvassa on esitetty akun tila vuoden mittaisen jakson aikana MW 100 Charge of the storage Discharge of the storage LOAD Production, Reserve Production, base capacity Energy in storage Heat in storage, MWh Kuva 5-5. Lämpöakun tila vuoden mittaisen jakson aikana Seuraavaan taulukkoon on edellisten kuvien arvot koottu numeroina.

27 Taulukko 5-2. Energiataseet 24 Lämmönhankinta, GWh/a Kaukolämpö Kotka Mills -osto Nykyhankinta Akun kanssa - perusteho höyryteho 7 0 Hyöty, kl Bio CHP, kl KARBIO Kombi; baseload Kombi, lisäpoltto 2 1 HOB-maakaasu 7 1,46 HOB-POK 3 0,34 Yhteensä, kaukolämpö 450,0 450,0 Apujäähdytyslämpö 19 8 Lämmöntuotanto yhteensä Lämpöakun häviöt 2,2 Sähkön tuotanto, GWh/a Bio CHP, kl 74,7 83,3 Kombi-voimalaitos 13,8 13,8 Apujäähdytys 5,3 2,2 Yhteensä 93,8 99,3 Polttoainetase, GWh/a Maakaasu, perus 0 0 Maakaasu, lisä POK 3 0 Turve Bio Yhteensä 424,0 456,0 CO 2 -päästötase, t/a per tuotettu energia 112,9 102,3 Kokonaishyötysuhde (vertailukelpoinen) 102,8 % 106,0 % Kotkamills:n oston päästöt on laskettu olettaen lämpö tehdyksi maakaasulla 90 %:n hyötysuhteella. KE:n energian (lämpö+sähkö) tuotanto kasvaa akun avulla. Tästä huolimatta CO 2 - päästöt jopa vähentyvät ja tuotannon kokonaishyötysuhde paranee. Kombivoimalaitoksen sähköntuotanto on pidetty samana ilman akkua ja akun kanssa. Todellisuudessa akku mahdollistaa yhteistuotantosähkön määrän lisääntymisen, mutta kombivoimalaitoksella tehdyn sähkön tuotantokustannukset ovat lähellä sähkön arvoa, joten lisääntyneen sähköntuotannon tuotot ovat todennäköisesti pienet. Akun avulla sähköntuotantoa voidaan myös tarvittaessa välttää. Akun avulla kombivoimalaitoksen sähköntuotannossa lienee saavutettavissa säästöjä, mutta niiden suuruuden ollessa epävarma on ne jätetty näissä laskelmissa huomioimatta.

28 Myöskään apujäähdytyksellä tuotettua sähköä ei oteta huomioon. 16X Akun avulla kombivoimalaitos ei enää osallistuu lämmöntuotannon säätöön, mikä vaikuttanee kombivoimalaitoksen käyttökustannuksiin alentavasti. Tämänkin säästön rahallinen arvo on vaikeasti arvotettavissa, joten se on jätetty huomioimatta Kustannustaseet ja kalliovaraston kannattavuus Edellisen kappaleen energiataseista ja yksikkökustannusten perusteella päädytään seuraavaan kustannustaseeseen. Taulukko 5-3. Lämpöakun vaikutus kustannustaseisiin Laskelmissa käytetyt hinnat ovat KE:n luottamuksellista tietoa, ja ne on tässä raportin julkisessa versiossa jätetty pois Suurella kaukolämpöakulla päästään siis vuositasolla käyttökustannuksissa noin euron säästöihin.

29 26 Akkuinvestoinnin takaisinmaksupiirros on esitetty seuraavassa kuvassa: Takaisinmaksupiirros Kumuloitunut nettonykyarvo, keur Vuosi, 0 = 2015 (investointivuosi) Kuva 5-6. Lämpöakkuinvestoinnin takaisinmaksupiirros 3 %:n reaalikorkokannalla akkuinvestoinnin takaisinmaksuaika runsaat 9 vuotta. 20 vuoden laskenta-ajalla investoinnille saavutetaan 11 %:n sisäinen korko. Kalliovarastoja on Suomessa toteutettu vain yksi, joten Katariinan hankkeelle saattaisi olla mahdollista saada tukea uutena teknologiana.

30 27 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Kotkan Energian lämmönkulutuksen tasaaminen suuren lämpöakun avulla tehostaisi lämmöntuotantoa ja toisi mukanaan huomattavat rahalliset säästöt. Lämpöakku mahdollistaisi käytännössä sen, että kaikki tuotanto perustuisi biopolttoaineisiin ja/tai lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Lämpöakku myös mahdollistaisi pitemmän käyntiajan mahdolliselle uudelle biopolttoaineita polttavalle tuotantoyksikölle. Katariinan käytöstä poistettujen öljyvarastojen muuttaminen kaukolämpöakuiksi vaatisi runsaan 5 milj. euron investoinnin. Energiantuotannon käyttökuluissa saavutettaisiin tällöin noin euron säästöt. 3 % reaalikorkokannalla hankkeelle saataisiin runsaan 9 vuoden takaisinmaksuaika. Kalliovarasto olisi käytännössä ikuinen ja tuottaisi vuosien mittaan miljoonien eurojen kumuloituneen nettonykyarvon. Akku lisäisi biopolttoaineiden osuutta Kotkan Energian lämmönhankinnassa, vähentäisi kasvihuonepäästöjä sekä lisäisi lämmön ja sähkön yhteistuotantoa. Akku myös helpottaisi kombivoimalaitoksen operointia ja/tai parantaa Kotkan Energian mahdollisuuksia myöhemmin korvata kombivoimalaitoksen tuotanto kokonaisuudessaan uusiutuvalla lämmönhankinnalla. Pöyry Finland Oy, Energia Jouni Laukkanen Osastopäällikkö Kaukolämpö ja kaukokylmä Jarkko Lampinen Asiantuntija Kaukolämpö ja kaukokylmä

31 1 Liite 1 Kalliovaraston rakentamisen työvaiheet Työ etenee vaiheittain, eli jos jokin vaihe paljastaa lämpöakun rakentamisen kannalta ylivoimaisia esteitä, hanke voidaan keskeyttää. Kalliolämpövaraston rakentaminen etenee seuraavasti: 1 Luolan alustava kuntoarvio Analyysi kaikesta jo nyt käytettävissä olevasta tiedosta kalliotilasta, sen rakentamisesta ja lujituksista sekä alueen kallioperästä ja aiemmin tehdyistä maaperä- ja kalliotutkimuksista. Analyysista selviää myös mahdollinen tarve lisätutkimuksiin. Tarvittaessa rakennusgeologinen kartoitus, jolloin saadaan käsitys esim. alueen kallioperän rakoilusta, tiheydestä ja rakoavaumista. Tunnelitilojen katselmus, jolloin saadaan alustava arvio lisälujituksen tarpeesta. Lämpösimulointi ja tarvittavia kalliomekaanisia laskelmia ja mallinnuksia. Tästä saadaan myös tarkempaa tietoa varaston kapasiteetista akkusimulointiin. 2 Luolaston tarkempi kartoitus Mikäli alustavassa katselmuksessa osoittautuu, että tunneli on hyvässä kunnossa ja turvallinen, voidaan ennen varsinaista peruskorjausta kalliotilassa tehdä kartoitus ja tarkempi tutkimus siirrettävän työalustan avulla. Työalustalta tehtävän tarkastuksen tekemiseksi kalliotila on tyhjennettävä vedestä. Työalusta tehtävää tarkastusta varten on ajotunnelista poistettava noin 3 metrin paksuinen teräsbetoninen paineseinä. 3 Peruskorjaus Peruskorjauksen yhteydessä on kalliotilan katosta ja seinistä poistettava irtonaiset kappaleet ja lohkareet. Tässä yhteydessä voidaan tarkentaa kallion lopullinen lujitustarve. Kalliotilaa on todennäköisesti tarpeen vahvistaa paremman paineenkeston, pysyvyyden ja tiiveyden saavuttamiseksi pultituksella, ruiskubetonoimalla ja injektoimalla. Ajotunnelin mahdollinen avartaminen. Tarvittavien lujitus- ja korjaustoimenpiteiden laajuudesta riippuen valitaan korjauksessa käytettävät työmenetelmät ja työvälineet. Hyvin pienimuotoisia ja paikallisia rusnaus- ja lujitustoimenpiteitä voidaan mahdollisesti tehdä siirrettävien työalustojen avulla. Kattavampia korjaustoimenpiteitä varten on käytettävä tehokkaampia laitteita ja menetelmiä.

32 2 4 Varsinaisen lämpöakun suunnittelu ja rakentaminen Lämpövaraston rakentaminen voidaan jakaa karkeasti seuraaviin osakokonaisuuksiin: Kl-verkoston malinnus ja simulointi eri ajotilanteissa Kl-siirtojohdon rakentaminen Pumppaamon ja lämmön siirrinaseman tilan louhiminen ja asennus KL-pumppaamon sähköistys Purku- ja lataussuuttimien asennus Lämpövaraston paisuntajärjestelmän asennus Automaatio Luolaston alkulämmitys Lämmityksen yhteydessä erottuvan öljyn ja hiilivetyhöyryjen erottaminen / soihtupoltto

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa

Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön

Lisätiedot

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016

Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Aurinkosähköä Iso-Roballe 15.2.2016 Janne Käpylehto Energia-asiantuntija, tietokirjailija Dodo RY janne.kapylehto@gmail.com Sisältö Yleistä aurinkosähköstä, kytkennät, hintakehitys Taloudelliset mallinnukset

Lisätiedot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Kaukolämpöä kotiisi Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Luotettava, helppo ja huoleton lämmitysmuoto Kaukolämpö on luotettava ja vaivaton tapa huolehtia kotisi lämmöstä ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Timo Määttä 6.10.2010 Kuntakatselmuksen tausta Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä edistetään kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo. Kaikki yhdeltä toimittajalta!! KYSY ILMAINEN MITOITUSSUUNNITELMA JA KUSTANNUSARVIO.

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31.

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31. [1] Erittäin hiljaisia ja huippulaatuisia puhallinpattereita vaativiin kohteisiin. Pemco Oy on ottanut omia tuotteitaan täydentämään saksalaiset Roller puhallinpatterit. Niiden äänenpainetaso on alhaisimmillaan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys

Parikkalan kunta. Varatehoselvitys Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä

Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista. Tatu Pahkala 10.11.2010. Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Kokemuksia kaukolämpökatselmuksista Tatu Pahkala 10.11.2010 Muutoksen mahdollistaja osaamisen yhdistäjä Empower lyhyesti Empower on monikansallinen palveluyritys, joka toimittaa rakentamis-, ylläpito-

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot