Yleisperustelut. Eduskunta lausui vuonna 1964 vastauksessaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleisperustelut. Eduskunta lausui vuonna 1964 vastauksessaan"

Transkriptio

1 Hallituksen esitys Eduskunnalle lainsäädännöksi kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevasta neuvottelu-, sopimus- ja sovittelujärjestelmästä. Yleisperustelut Eduskunta lausui vuonna 1964 vastauksessaan hallituksen esitykseen laeiksi valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta annetun lain voimaansaattamisesta (n:o vp.) muun muassa seuraavaa: Eduskunta on edelleen kiinnittänyt huomiota siihen, että valtion virkamiespalkkausten tarkistamista koskevan lain ulkopuolelle jää virkamiespalkkausten seurausvaikutusten piiriin kuuluvien viranhaltijoiden, kuten kansakoulu- ja sairaalalaitoksen henkilökunnan sekä terveydenhoitohenkilökunnan palkkausten järjestely. Kun Eduskunnan mielestä on asianmukaista, että myös näiden palkkausten osalta luodaan tarkistusmenettely, joka soveltuvin osin noudattaa nyt säädettävän menettelytapakin periaatteita, Eduskunta lausuu edellyttävänsä, että Hallitus kiireellisesti valmistuttaa ja antaa Eduskunnalle esityksen tätä tarkoittavaksi lainsäädännöksi. Edellä olevan johdosta aloitettiin valtiovarainministeriön toimesta kunnallisen työnantaja- ja työntekijätahon edustajien kanssa neuvottelut, mutta lähtökohdaksi otettiin valtion virkamiespalkkausten seurausvaikutusten piiriin kuuluvan kunnallisen viranhaltijakunnan asemasta kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa oleva koko viranhaltijakunta. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen. Tämän jälkeen sisäasiainministeriön syksyllä 1967 kokoonkutsumassa neuvottelukokouks i a, johon osallistuivat valtiovarainministenön, kuntien keskusjärjestöjen, eräiden kuntainliittojen keskusjärjestöjen sekä eräiden viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen edustajat, sovittiin työryhmän asettamisesta valmistelekaan kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkausta ynnä muuta koskevien asioiden keskitetyn käsittelyn järjestämistä siltä pohjalta, että kunnat ja kuntainliitot voisivat valtuuttaa asianomaiset keskusjärjestöt niitä sitovaksi sopimaan näistä asioista. Tästä, joskin vain kuntien osalta, oli Suomen Kaupunkiliitto tehnyt sisäasiainministeriölle aloitteen. Talvella 1968 puhjenneen terveydenhuoltoalan työnselkkauksen lopettamissopimukseen sisällytettiin kohta, missä edellytettiin asetettavaksi komitea laatimaan vuoden 1968 loppuun mennessä ehdotus lainsäädännöksi, jolla terveydenhuoltoalan palkkaukset säädetään määräajoin tarkistettaviksi niin, että palkkauksia ja niihin liittyviä etuja koskevat kysymykset ratkaistaan yhtäaikaisesti ja yhtenäisten perusteiden mukaisesti valtion, kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevan terveydenhuoltohenkilöstön osalta. Tämän johdosta asetettiin terveydenhuoltoalan menettelytapatoimikunta, joka sai työnsä valmiiksi keväällä Mietinnössä toimikunta asettui kielteiselle kannalle pelkästään terveydenhuoltoalaa koskevan menettelytapalainsäädännön säätämisen suhteen ja viittasi edellä mainitun työryhmän sekä työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän etujärjestöjen välillä maaliskuussa 1968 allekirjoitetun vakauttamissopimuksen perusteella asetetun vuoden 1968 menettelytapakomitean työhön. Viimeksi mainittu komitea, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus sopimusvapauteen perustuvaksi valtion ja valtionapupalkkaisten virkamiesten palkkausta ja työehtoja koskevaksi neuvottelu-, sopimus- ja sovittelujärjestelmäksi, antoi mietintönsä 31 päivänä heinäkuuta Työntekijäin, toimihenkilöiden ja virkamiesten edustavimpien ammatillisten keskusjärjestöjen sekä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen 11 päivänä syyskuuta 1969 allekirjoitetussa sopimuksessa on edellytetty, että hallitus antaa vuoden 1968 menettelytapakomitean mietinnön pohjalta eduskunnalle

2 t esityksen valtion virkamiesten ja valtionapupalkkaisten kunnallisten viranhaltijain virkaehtosopimuslainsäädännöksi niin ajoissa, että sanottua lainsäädäntöä voidaan soveltaa vuodeksi 1971 tehtävistä virkaehtosopimuksista neuvoteltaessa ja sovittaessa. Samalla edellytettiin neuvottelu-, sopimus- ja sovittelumenettelyn valmistelua muiden kunnallisten viranhaltijain osalta kiirehdittäväksi niin, että näitä koskevat uudet menettelytapasäännökset voidaan ottaa käyttöön samanaikaisesti mainittujen virkaehtosopimuslakien kanssa. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet järjestöt ja valtiovarainministeriö ovat sittemmin 27 päivänä tammikuuta 1970 sopineet, että hallituksen esitys sekä valtion virkamiehiä että kunnallisia viranhaltijoita koskevaksi neuvottelu-, sopimus- ja sovittelulainsäädännöksi annetaan eduskunnalle vuoden 1970 valtiopäivien alkaessa. Kun vuoden 1968 menettely tapakomitean mietinnön antamisen ja syyskuun 1969 sopimuksen johdosta syntyneessä uudessa tilanteessa edellä mainitun työryhmän toimintaa ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi enää jatkaa, valtioneuvosto asetti syyskuussa 1969 komitean, jonka tehtävänä oli kiireellisesti toimittaa selvitys ja tehdä tarpeelliset ehdotukset kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkausta sekä virka- ja työehtoja koskevien asioiden keskitetyn käsittelyn järjestämisestä siten, että otetaan huomioon sanotun työryhmän toimesta suoritettu selvitys sekä terveydenhuoltoalan menettelytapatoimikunnan ja vuoden 1968 menettely tapakomitean mietinnöt. Tämä kunnallishallinnon virka- ja työehtokomitea on antanut 31 päivänä joulukuuta 1969 mietinnön, johon sisältyvät ehdotukset noudattavat läheisesti vuoden 1968 menettelytapakomitean mietinnössä omaksuttuja peri aatteita. Kuntien ja kuntainliittojen päätösvallan käytön nykyinen järjestely ei sen paremmin viranhaltijoiden kuin työntekijöidenkään osalta sisällä mahdollisuutta palkkausta tai muita palvelussuhteen ehtoja koskevien asioiden käsittelyn keskittämiseen. Kunnallislain 7, 11 ja 57 :n säännösten mukaan päätösvallan siirtäminen kunnan ulkopuoliselle toimielimelle ei ole mahdollista, minkä ohella mainitut lainkohdat asettavat rajoituksia myös päätösvallan siirtämiselle kunnan sisäisesti. Poikkeuksina ovat kunnallislain 7 luvun säännökset kuntien yhteistoiminnasta, kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki sekä työaikalain 19 a :n ja työntekijäin vuosilomasta annetun lain 17 a :n säännökset. Kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijoiden palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät siltä osin, kuin niistä ei ole erikseen joidenkin viranhaltijaryhmien osalta säädetty, kunnan tai kuntainliiton virkasäännön ja kunnallis* tai liittovaltuuston päätösten mukaan. Sopimusvapautta ei tässä kohden ole. Kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain ja sanotun lain soveltamisesta annetun asetuksen mukaan ehdotuksista, jotka tehdään päättävälle kunnalliselle viranomaiselle yleisluonteisista virkaan ottamista, virkasuhdetta ja paikkausta koskevista asioista, on neuvoteltava, mutta tämä ei rajoita viranomaisen valtaa päättää asiasta. Kuntien ja kuntainliittojen työntekijöiden kollektiivisten palkkaus- ja työehtojen kohdalla on voimassa jo nyt sopimusvapaus. Menettelytavat perustuvat tältä osin kuten yleisilläkin työmarkkinoilla työehtosopimuslakiin sekä työriitojen sovittelusta ja työtuomioistuimesta annettuihin lakeihin. Samalla tavoin kollektiivinen kuin yleisillä työmarkkinoilla ei järjestelmä kuitenkaan ole, koska päätösvallan käyttäminen kuuluu kunnallis- tai liittovaltuustolle, eikä sitä voida siirtää kunnan tai kuntainliiton ulkopuoliselle toimielimelle. Edellä mainitussa työryhmässä oli alustavasti katsottu, että kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkausta sekä muita palvelus suhteen ehtoja koskevien asioiden käsittelyä varten olisi luotava kuntien ja kuntainliittojen valtuutuksiin perustuen keskitetty neuvottelusopimus- ja sovittelujärjestelmä. Valtuutuksen antajina tulisi tällöin, sopimusten mahdollisimman suuren kattavuuden saavuttamiseksi, voida esiintyä kaikkien kunnallisten työnantajien Sopimuksenvaraisten asioiden piirin tulisi virkasuhteen luonteesta välttämättä johtuvin poikkeuksin olla mahdollisimman laaja. Työrauha velvoitteen ulottuvuus tulisi määritellä sopimuksenvaraisten asioiden piiriä vastaavaksi Työriitojen sovittelumenettely olisi ulotettava koskemaan myös kuntien ja kuntainliittojen viranhaltijoiden palkkausta ja muita sopimuksenvaraisia palvelusehtoja koskevia työriitoja Neuvottelu- ja sopimusosapuolina tulisi olla edustavimpien kunnallisten viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen. Työryhmässä esitettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja kysymyksessä, miten valtuutusten käyttäminen olisi järjestettävä ja mitec

3 valtion asianomaisten viranomaisten olisi oltava mukana valtionapupalkkaisten kunnallisten viranhaltijain palkkauksesta ja muista palvelusehdoista sovittaessa. Tällöin esitettiin lähinnä, että valtuutukset olisi annettava perustettavalle kunnalliselle palkkaneuvostolle taikka kuntien keskusjärjestöille tai kuntainliittojen osalta ehkä niiden keskusjärjestöille. Valtiolle katsottiin ehkä voitavan antaa neuvottelu- ja sopimusosapuolen asema valtionapupalkkaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevalta osalta. Kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkausta sekä muita virka- ja työehtoja koskevalta keskitetyltä käsittelyltä voidaan kuitenkin sekä työnantaja- että viranhaltija- ja työntekijäpuolella edellyttää sopimusten niin suurta kattavuutta, että työrauha tulee tehtävillä sopimuksilla tehokkaasti turvatuksi. Valtuutuksiin perustuva järjestelmä olisi tässä kohden puutteellinen, koska sopimusten kattavuus jäisi riippumaan annetuista valtuutuksista. Tällöin saattaisivat niiden kuntien ja kuntainliittojen palkkausten sekä virka- ja työehtojen tarkistukset, jotka eivät olisi antaneet valtuutusta, mitätöidä valtuutus järjestelmän puitteissa tehdyt sopimukset ja käytännössä koko järjestelmänkin. Kun sitä paitsi valtion etuja ei sanotuista syistä pystyttäisi riittävän tehokkaasti valvomaan, järjestelmä ei olisi tyydyttävä tältäkään kannalta. Sopimusvapauden periaatteelle rakentuva neuvottelu-, sopimus- ja sovittelujärjestelmä, jossa päästään tarpeelliseen keskitykseen ja kattavuuteen, on ilmeisesti saavutettavissa vain lakisääteisen, lähinnä vuoden 1968 menettelytapakomitean mietinnössä omaksuttuja periaatteita noudattavan ratkaisun avulla. Kunnallisten viranhaltijoiden palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevien asioiden käsittelyn kehittämiseksi edellä tarkoitetulla tavalla olisi siis luotava pysyvä neuvottelu-, sopimus- ja sovittelujärjestelmä, joka pesopimusvapauteen. Kunnallisten työntekijöiden osalta sitä vastoin on jo olemassa tiainen järjestelmä tvöehtosopimuslainsäädänfjpn nojalla, joten tältä osin-on tarpeen vain järjestää tvönantajatahon edustus yhdenmukaisesti viranhalt joiden neuvottelu-, sopimus- ja sovittelujäriestelmän työnantajatahon edustuksen kanssa. Ehdotusta järjestelmästä laadittaessa on tavoitteena pidetty sellaisten säännösten aikaan saamista, joissa on selvästi määritelty neuvottelujen kohde, neuvottelu- ja sopimuspuolet, sopimuksen muoto ja oikeusvaikutukset sekä järjestelyt työrauhan turvaamiseksi ja työriitojen ratkaisemiseksi. Tämä edellyttää kaikkia kunnallisia viranhaltijoita koskevan, työehtosopimuslainsäädäntöön rinnastettavan lainsäädännön luomista, joka liittyy valtion virkamiehiä koskevaan, eduskunnalle samanaikaisesti annettavassa hallituksen esityksessä edellytettyyn lainsäädäntöön perustuvaan järjestelmään. Sen rungon muodostaisi kunnallinen virkaehtosopimuslaki. Osaa työehtosopimuslainsäädäntöön kuuluvista laeista, kuten 7 päivänä kesäkuuta 1946 annettua lakia työtuomioistuimesta (4 3 7 /4 6 ) ja 27 päivänä heinäkuuta 1962 annettua lakia työriitojen sovittelusta (4 2 0 /6 2 ), tultaisiin eräin muutoksin ja täydennyksin soveltamaan myös kunnallisiin viranhaltijoihin. Kun kunnallisia työnantajia, kuntia ja kuntainliittoja, on yhteensä yli 800, on välttämätöntä, että työnantajien puolella neuvottelu- ja sopimisoikeus annetaan tarkoitusta varten perustettavalle kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle, josta säädettäisiin erillisellä lailla. Tälle valtuuskunnalle olisi annettava oikeus solmia myös kunnalliset työehtosopimukset. 1. Kunnallinen virkaehtosopimuslaki Ehdotetun lain piiriin tulisivat kuulumaan kaikki kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat viranhaltijat ja kunnallislain 98 :ssä tarkoitetussa tilapäisessä julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt. Hallituksen esityksen lähtökohtana on edellä sanotun mukaisesti sopimusvapauden periaate. Eräät viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdot ovat kuitenkin sen laatuisia, ettei niistä voida kuntien ja kuntainliittojen asema ja tehtävät huomioon ottaen sopia. Palkkauksen ohella tulisivat sopimuksenvaraisiksi muun muassa vuosilomaa ja työaikaa koskevat kysymykset. Sopia ei sitävastoin saisi virkakoneiston järjestysmuotoon liittyvistä eikä muista kuntien ja kuntainliittojen työnantaja-asemansa nojalla ratkaistavista asioista. Neuvottelu- ja sopimusosapuolina olisivat toisaalta perustettava kunnallinen sopimusvaltuuskunta taikka sen antaman valtuutuksen nojalla kunta tai kuntainliitto sekä toisaalta viranhaltijayhdistykset, joiden varsinaisiin tar

4 koituksiin kuuluu viranhaltijoiden etujen valvominen kunnallisissa palvelussuhteissa ja joiden kanssa sopimusvaltuuskunta katsoo virkaehtosopimuksen tekemisen tarkoituksenmukaiseksi. Tämä vastaa yleisillä työmarkkinoilla omaksuttua kantaa. Työntekijöiden oikeuksiin kuuluu perustaa tai valita ammattijärjestö, jolle he antavat luottamuksensa hoitaessaan suhteita työnantajaan. Työnantaja puolestaan pyrkii neuvottelemaan ja sopimaan keskitetysti sellaisten viranhaltijayhdistysten kanssa, joilla on parhaat edellytykset turvata työrauha. Menettelystä virkaehtosopimusneuvotteluissa ja selviteltäessä virkaehtosopimuksista mahdollisesti aiheutuvia riitaisuuksia voitaisiin tehdä erillinen pääsopimus tai -sopimuksia. Pakkosovittelun puuttuessa pääsopimusjärjestelmä korostaisi osapuolten vastuuta asioiden hoitamisesta oikealla tavalla. Viranhaltijayhdistykset ovat tähän mennessä käyttäneet työriidan sattuessa painostuskeinona, paitsi joukkoirtisanoutumista, hakukieltoa ja saartoa, myös lakkoa, vaikka tämä voimassa olevan oikeuden mukaan on virkavelvollisuuksien vastainen. Sopimusvapauteen perustuvaan järjestelmään kuuluu mahdollisuus käyttää työtaistelukeinoja, mutta on välttämätöntä rajata työtaisteluoikeus selvästi, täsmentää työrauhavelvoitteen sisältöä ja määrätä laissa seuraamukset näitä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta. Viranhaltijoille sallittuja työtaistelukeinoja olisivat lakko, hakukielto ja saarto. Työtaistelutoimilla ei pyritä palvelussuhteen lakkaamiseen, vaan vaikuttamaan sen ehtojen muuttamiseen. Tämän vuoksi ei myöskään joukkoirtisanoutuminen ole sopiva eikä tarpeellinen työtaistelumuoto, kun lakon käyttömahdollisuus tunnustetaan. Hakukiellolla ja saarrolla, joista usein käytetään hakusaarron nimitystä, tarkoitetaan viranhaltijayhdistyksen julistamaa kieltoa hakea avoinna olevaa virkaa (hakukielto) ja samanlaista kehoitusta olla suorittamatta avoimena olevaan virkaan kuuluvia tehtäviä ( saarto). Työtaistelumahdollisuuden tunnustaminen viranhaltijoille merkitsee, että kuntia ja kuntainliittoja edustavalla kunnallisella sopimusvaltuuskunnalla tulee työnantajien puolesta olla mahdollisuus turvautua työnsulkuun eli kieltää sulun piiriin kuuluvia viranhaltijoita suorittamasta tehtäviään, mistä on seurauksena, että heiltä sulun ajaksi pidätetään palkkaus ja muut taloudelliset edut. Tämä ei kuitenkaan vaikuttaisi viranhaltijan oikeuteen asua virkasuhdeasunnossa. Vaikka työnsulku voisi kohdistua järjestäytymättömäänkin viranhaltijaan, ei tämä muodostaisi estettä sulun käyttämiselle, koska lakiehdotuksen mukaan myös tällaisilla viranhaltijoilla olisi mahdollisuus osallistua lakkoon ja koska kuntien ja kuntainliittojen olisi työnantajina noudatettava tehtyjä sopimuksia myös heihin nähden. Koska lakiehdotuksessa tarkoitetussa palvelussuhteessa kuntaan tai kuntainliittoon olevien viranhaltijoiden virkaehdot ja työsuhteessa olevien työntekijöiden työehdot määräytyisivät erillisten ja erilaisten järjestelmien mukaan, ei olisi sallittava viranhaltijoiden toimeenpanemaa myötätuntolakkoa, joka kohdistuu oman sopimuskentän ulkopuolelle. Liioin ei olisi hyväksyttävä työtaistelukeinoksi työn hidastamista tai kieltäytymistä joidenkin virkatehtävien suorittamisesta, vaan lakon, ollakseen sallittu, tulisi tarkoittaa siihen osallistuvien täydellistä työstä kieltäytymistä. Tämä merkitsisi silloin myös palkkauksen ja muiden taloudellisten etujen menettämistä lakkoajalta. Työn sulun ja lakon käyttäminen olisi sallittava vain sopimuksenvaraisten palvelussuhteen ehtojen osalta ja vain silloin, kun virkaehtosopimus ja siihen liittyvä työrauhavelvoite eivät ole voimassa. Näin ollen virkaehtosopimuksesta johtuvan työrauhavelvoitteen lisäksi kunnilta ja kuntainliitoilta sekä viranhaltijayhdistyksiltä ja viranhaltijoilta olisi kiellettyä ryhtyä työnsulkuun tai lakkoon sopimusvapauden piirin ulkopuolella olevissa asioissa. Viranhaltijalakon voidaan ajatella joissakin tapauksissa muodostuvan sellaiseksi, että se saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan. Työtaistelumahdollisuuden tällainen käyttäminen ei ole hyväksyttävää. Sen vuoksi olisi luotava järjestelmä, joka loukkaamatta osapuolten työmarkkina-asioissa tunnustettua yhdenvertaisuutta tehokkaasti estäisi yhteiskunnalle vaarallisten työtaistelujen syntymisen. Kun etukäteen ei voida lain säännöksin täsmällisesti määritellä niitä kunnallishallinnon aloja ja tehtäviä, joita koskevaa työnseisausta olisi pidettävä yhteiskunnalle vaarallisena, ja kun työnseisauksen vaarallisuus saattaa riippua myös sen laajuudesta ja kestoajasta, päästäisiin parhaaseen tiilokseen siten, että kysymys vt teiskuntavaarallisuudesta voitaisiin saattaa tutkittavaksi osapuolten yhteisesti asettamassa lautakunnassa. Vaikka lautakunnan päätös ei oli» oikeudellisesti sitova, on syytä uskoa sen tosi

5 asiallisen merkityksen olevan niin painavan, että yhteiskunnalle vaarallisilta työnseisauksilta vältyttäisiin. Olisi tosin mahdollista muodostaa osapuolista riippumaton puolueeton toimielin ratkaisemaan kysymys aiotun työtaistelun yhteiskuntavaarallisuudesta, mutta siltä saattaisi puuttua sopimuspuolilla oleva työmarkkina-asioiden ja kulloinkin kysymyksessä olevan työriidan ja sen vaikutusten tuntemus. E i liioin voida pitää hyvänä sellaista järjestelmää, jossa hallituksesta ja eduskunnasta riippumaton lautakunta lopullisesti ja sitovasti ratkaisisi kysymyksen siitä, onko jotakin toimintaa pidettävä yhteiskunnan kannalta sen tärkeitä toimia vakavasti vaarantavana vai ei. Jotta yhteiskunnalle vaarallisten työnseisausten ehkäisemistä tarkoittava järjestelmä kattaisi koko viranhaltijakunnan, olisi siitä säädettävä lailla. Säännösten tulisi kuitenkin olla toissijaisia niin, että edellä mainitussa pääsopimuksessa voitaisiin sopia muunkinlaisesta menettelystä. Yhteiskunnalle vaarallisten lakkojen torjuminen ei kuitenkaan voisi jäädä riippuvaksi yksinomaan osapuolten muodostaman lautakunnan päätöksestä ja sen vaikutuksesta iakolla uhanneeseen osapuoleen, vaan ratkaisuvallan täytyisi olla viime kädessä hallituksella ja eduskunnalla. Pakottavassa tilanteessa voidaan säätää erityislaki, jolla kielletään yhteiskunnalle vaaralliseksi katsotun työnseisauksen aloittaminen, tai määrätään sellaiseksi muodostuneen työtaistelun lopettamisesta. Koska tällaista erityistapausta varten säädettävä laki olisi tarvittaessa saatava nopeasti aikaan, ei asiaa koskevaa lakiehdotusta olisi voitava jättää lepäämään yli vaalien. Tässä kohden viitataan eduskunnalle annettuun lakiehdotukseen, joka koskee valtiopäiväjärjestyksen muuttamista. Seuraamuksena virkaehtosopimuksen tai kunnallisen virkaehtosopimuslain säännösten rikkomisesta olisi loukatun osapuolen vaatimuksesta tuomittava hyvityssakko. Tämä seuraamus kohtaisi myös yksityistä viranhaltijaa se hänen rikkoessaan virkaehtosopimuksen määräyksiä että hänen osallistuessaan kokonaan Kiellettyihin työtaistelutoimiin. Sitä vastoin viranhaltijan osallistumista viranhaltijayhdistyksen päättämään työtaistelutoimenpiteeseen ei olisi pidettävä virkarikoksena eikä kurinpidolsesti rangaistavana tekona silloinkaan, kun san ttu toimenpide on lainvastainen. Yksityisen viranhaltijan voi olla vaikeata tai jopa mahdotonta ratkaista yksittäistapauksissa työtaistelutoimenpiteen sallittavuutta. 2. Laki kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta Ehdotus kunnalliseksi virkaehtosopimuslaiksi edellyttää, niin kuin edellä jo on todettu, kuntia ja kuntainliittoja edustavan kunnallisen sopimusvaltuuskunnan perustamista. Tämän sopimusvaltuuskunnan asiana olisi myös tehdä kunnalliset työehtosopimukset. Valtuudet tähän tulisi antaa kuntien ja kuntainliittojen työehtosopimuksista säädettävällä lailla. Sopimusvaltuuskunnan järjestysmuodosta ja toiminnasta olisi säädettävä erityisellä lailla. Sopimusvaltuuskunnassa olisi 21 jäsentä ja varajäsentä, jotka sisäasiainministeriö määräisi kuntien keskusjärjestöjen ehdotuksesta neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Ennen ehdotuksen tekemistä kuntien keskusjärjestöjen olisi varattava merkittävimmille kuntainliittojen keskusjärjestöille tilaisuus antaa lausuntonsa kuntainliittoja edustavista ehdokkaista. Sopimusvaltuuskunnassa olisi myös kolme valtion edustajaa, jotka ottaisivat osaa valtionapupalkkaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevien asioiden käsittelyyn. Valtion edustajilla olisi puhevalta mutta ei äänivaltaa. Sopimusvaltuuskunnan tulisi voida jakaantua jaostoihin, joilla olisi oikeus valtuuskunnalle kuuluvin valtuuksin käydä neuvotteluja ja tehdä virka- ja työehtosopimuksia. 3. Muu lainsäädäntö Kunnallisten virka- ja työehtosopimuksien vaikutuksesta valtionavustukseen ehdotetaan säädettäväksi erillisellä lailla. Tämä on välttämätöntä, koska kunnallinen virkaehtosopimuslaki koskisi myös niitä kunnallisia viranhaltijoita, joiden palkkauksesta ja muista eduista aiheutuviin menoihin kunnalla ja kuntainliitolla on oikeus saada valtionavustusta erikseen säädettyjen perusteiden mukaisesti. Kunnallinen virkaehtosopimus on näissä tapauksissa valtion puolesta hyväksyttävä, jotta siitä aiheutuvat sanottujen menojen lisäykset tulisivat valtionavustukseen oikeuttaviksi. Milloin hyväksyminen säännösten mukaan edellyttäisi eduskunnan myötävaikutusta, hyväksyminen annettaisiin erityisen muun muassa tätä tarkoitusta varten perustettavan eduskunnan palkka-

6 valtuuskunnan päätöksellä, niin kuin eduskunnalle annetusta lakiehdotuksesta, joka koskee hallitusmuodon muuttamista, käy selville. E n hallinnon aloilla voimassa olevat säännökset valtionavustuksista kunnille ja kuntainliitoille palkkaus- yms. kustannuksiin kaipaavat ilmeisesti tarkistamista nyt kysymyksessä olevan uuden järjestelmän voimaan saattamisen johdosta. Nämä tarkistukset on jätettävä erikseen valmisteltaviksi. Virkaehtosopimusten alasta ja sisällöstä, pätevyydestä, tulkinnasta ja voimassaolosta sekä siitä, onko jokin menettely virkaehtosopimuksen tai kunnallisen virkaehtosopimuslain säännösten mukainen, saattaa aiheutua riitoja. Kun nämä riitaisuudet tulisivat olemaan laadultaan samanlaisia kuin työehtosopimuksista johtuvat työtuomioistuimen käsiteltävät riita-asiat, on tarkoituksenmukaista, että myös niiden ratkaiseminen uskotaan työtuomioistuimen tehtäväksi. Työtuomioistuimesta 7 päivänä kesäkuuta 1946 annettuun lakiin (437/46) on sen muuttamista koskevassa eduskunnalle annetussa lakiehdotuksessa esitetty tehtäväksi tästä aiheutuvat muutokset. Kunnallisten viranhaltijoiden virkaehtoja koskevien riitojen sovittelussa ja työnseisauksen toimeenpanemisessa olisi noudatettava työriitojen sovittelusta 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetun lain (4 2 0/6 2) säännöksiä sellaisina, miksi ne on muun muassa tätä silmällä pitäen ehdotettu muutettaviksi eduskunnalle annetussa lakiehdotuksessa. Kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta 26 päivänä toukokuuta 1944 annettu laki (389/44) olisi, kun otetaan huomioon nyt säädettävä uusi järjestelmä ja neuvotteluoikeuden saaneiden järjestöjen perusteettoman suuri lukumäärä, kokonaisuudistuksen tarpeessa. Kun tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole voitu valmistella tällaista uudistusta, ehdotetaan lakia nyt muutettavaksi vain siten, ettei se ole ristiriidassa ehdotetun kunnallisen virkaehtosopimuslain kanssa. Lain kumoaminen ei voine tulla kysymykseen ottaen muun muassa huomioon, että kunnallishallinnossa työnantajia on varsin suuri määrä ja että monet asiat joudutaan selvittämään paikallisesti. Sen johdosta, että kunnallinen eläkelaitos on tähän saakka jäänyt kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain soveltamispiirin ulkopuolelle ja että ehdotetun kunnallisen virkaehtosopimuslain mukaan eläketurvaa koskevista asioista ei voitaisi tehdä virkaehtosopimuksia, on tarpeen lisätä 30 päivänä huhtikuuta 1964 annettuun kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin (202/64) säännös, jolla eläkelaitos saatetaan sanotun neuvotteluoikeuslain piiriin. Myös 27 päivänä elokuuta 1948 annettuun kunnallislakiin (6 4 2/4 8) on tehtävä ehdotetusta palvelussuhteiden ehtoja koskevasta neuvottelu-, sopimus- ja sovittelujärjestelmästä aiheutuvat muutokset. 4. Lainsäädännön saattaminen voimaan Kunnallisen virkaehtosopimuslain säätäminen ei sellaisenaan edellytä nykyisin voimassa olevien palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevien säännösten ja määräysten kumoamista, vaan ne voivat jäädä voimaan toissijaisena oikeutena. Kaikkien kysymykseen tulevien säännösten ja määräysten korvaaminen virkaehtosopimuksin ei tässä vaiheessa nähtävästi olisi teknisesti mahdollistakaan. Toisaalta on todettava, että sopimusvapaudesta huolimatta työsuhteessa olevien työntekijöiden oikeudet on varsin laajalti turvattu lainsäännöksin, joista ei työehtosopimuksinkaan saada poiketa. Tällaisten säännösten tarpeellisuus johtuu osaltaan kansainvälisistä sopimuksista, joissa Suomi on sitoutunut pitämään voimassa tietyt vaatimukset täyttävän työlainsäädännön. Nykyinen työlainsäädäntö on jo osittain laadittu koskemaan myös virkasuhteessa olevia, mutta osittain he jäävät sen soveltamispiirin ulkopuolelle. On asianmukaista, että virkasuhteessa olevillekin lailla turvataan tietyt vähimmäisedut siltä osin kuin mainitut kansainväliset sopimukset koskevat virkasuhteessa olevia. Erityisperustelut 1. Kunnallinen virkaehtosopimuslaki Johtolause. Lakiehdotus ehdotetaan käsiteltäväksi valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla. Pelkästään se seikka, että kunnallinen sopimusvaltuuskunta päättäisi kuntia ja kuntainliittoja sitovasti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista, ei vaatine sanottua käsittelyjärjestystä, mutta koska ehdotus sisältää myös vallan päättää kuntia ja kuntainliittoja sitovasti työnsulusta, mikä voi merkitä näille lakien mukaan kuuluvien tehtävien jäämistä hoitamatta, tätä lakia ei ole

7 katsottu asianmukaiseksi ehdottaa säädettäväksi tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä. 1. Lakiehdotuksen päätarkoitusta, kunnallisten viranhaltijain palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan pysyvän neuvottelu-, sopimus- ja sovittelujärjestelmän luomista ja työrauhan turvaamista koskeva yleissäännös on otettu pykälän 1 momentiksi. Lakiehdotuksen mukainen viranhaltijan käsite peittää kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat henkilöt, jotka eivät ole yksityisoikeudellisessa palvelussuhteessa tai itsenäisiä yrittäjiä taikka luottamusmiehiä, ja siis myös sivuvirkaiset ja valtionapupalkkaiset kunnalliset viranhaltijat. 2 S. Pykälän 1 momentissa on lausuttu julki sopimusvapauden periaate. Virkaehtosopimuksella voitaisiin syrjäyttää erityislaeissa olevat sellaiset säännökset, jotka koskevat säädettävän lain mukaan sopimuksenvaraisia asioita. Viranhaltijalla olisi kuitenkin vähintään ne edut, joita huonommista ehdoista ei muun lain mukaan hänen osaltaan saa sopia. Tällaisia vähimmäisturvan sisältäviä säännöksiä on muun muassa 2 päivänä elokuuta 1946 annetussa työaikalaissa (6 0 4/4 6) sekä kunnan ja muun julkisen yhdyskunnan viran- ja toimenhaltijain vuosilomasta eräissä tapauksissa 21 päivänä huhtikuuta 1939 annetussa laissa (1 1 1 /3 9 ). Pykälän 2 momentissa on selvyyden vuoksi todettu, että hallinnon järjestäminen ei kuulu palvelussuhteen ehtoihin, ja lueteltu asiat, jotka tämän johdosta jäävät neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän ulkopuolelle, vaikka niillä voikin olla välillistä vaikutusta myös palvelussuhteisiin. Nämä kysymykset voivat, mikäli ovat sen luonteisia, tulla esille asianomaisten viranomaisten ja viranhaltijayhdistysten välisissä neuvonpidoissa samalla tavalla kuin nykyisten neuvotteluoikeutta koskevien säännösten mukaan u tapahtunut. Sopimusmenettelyn ulkopuo-.e jäisivät siten muun muassa kuntien ja kuntainliittojen virastojen ja laitosten järjestysmuotoa, viranomaisten tehtäviä ja työn johtamista koskevat kysymykset, koska kuntien ja kuntainliittojen on itse vastattava niille kuuluvien tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta. Virkasuhteen syntyminen ja lakkaam isen perusteet sisältävät myös virkaan nimittämisen. Sen si- Jttn on tarkoitus, että irtisanomisajasta voitaisiin sopia. Viran perustamisen yhteydessä pääetään myös sen palkkauksesta, joten perustettavan viran palkkausta ei voida sisällyttää sopimuksenvaraisiin asioihin. Organisaation muuttamisen yhteydessä tapahtuvasta virkojen lakkauttamisesta ja uusien perustamisesta näiden tilalle tulisi kuitenkin käytännössä tarpeen mukaan varata asianomaisille viranhaltijayhdistyksille tilaisuus esittää näkökantansa uusien virkojen palkkaluokkiin sijoittamisesta tai muusta palkkaluokittelusta sekä neuvonpitoon tästä. Sopimuksenvaraisten asioiden piiriä on 3 momentissa rajoitettu siten, että tietyt palvelussuhteen ehdot jäävät edelleen julkisoikeudellisin säädöksin järjestettäviksi. Sopimusvapauden ulkopuolelle jäävät asiat ovat sen laatuisia, että ne yleensä ovat kuuluneet työnantajan yksinomaiseen määräämisvaltaan. Vaikka työehtosopimuslaissa ei ole asiapiirin osalta rajoituksia, on julkisen hallinnon tehtävien luonteen vuoksi ja sen henkilökuntapolitiikan tarkoituksenmukaisen hoitamisen edellytyksiä silmällä pitäen nimenomaisin säännöksin rajoitettava sopimusvapauden alaa. Sovittavien asioiden piiri muodostuisi kuitenkin sellaiseksi, että se vastaa työehtosopimusten perinteellistä sisältöä. Sopimuksenvaraisia olisivat nimittäin pää- ja sivuvirkaisten viranhaltijoiden palkkaus palkanlisineen ja lisäpalkkioineen, luontoisetujen korvaus, vuosiloman pituus ja vuosilomakorvaus sekä työaika. Lisäksi kuuluisivat sovittaviin asioihin oikeus vapaisiin matkoihin, muuttokustannusten korvaus, virkatoimen kustannuksista aiheutuneet korvaukset, lukumääräsiirrot ( tiettyyn ryhmään kuuluvista viranhaltijoista osan siirtäminen toiseen palkkaluokkaan), maksuttoman sairaanhoidon ja tapaturmakorvauksen saamisen edellytykset sekä muut näihin verrattavat edut. Virkatoimista ja toimituskirjoista yleisöltä perittävistä maksuista ei sen sijaan saisi sopia. Myöskään ei saisi sopia muun kuin sairauden tai raskauden ja synnytyksen perusteella myönnettävästä virkavapaudesta eikä kunnalle tai kuntainliitolle kuuluvasta omaisuudesta kuten virkapuhelimesta tai virka-autosta eikä sen käyttämisestä. Erikseen on säädetty siitä sopimusjärjestelmästä, joka koskee kunnallislääkäritaksaa ja kunnaneläinlääkärintaksaa. Koska eläketurva ei voi perustua määräaikaisiin sopimuksiin, vaan se on järjestettävä koskemattomuusperiaatteen pohjalta, eläkeoikeus on turvattava lailla. Eläkejärjestelmien toisiinsa niveltämistä voisi myös vaikeuttaa, jos eläketurvaa koskevista kysymyksistä voitaisiin sopia. Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki jäisi siis voimaan vain vähäisin muutoksin.

8 Yksittäistapauksessa tehtävä sopimus koskisi sopimuspalkkaisen viranhaltijan kanssa tehtävää sopimusta, ei siis kuntakohtaisia kollektiivisia sopimuksia. Se, ettei asiasta voida sopia virkaehtosopimuksin, ei sisällä, etteikö siitä saata olla neuvoteltava kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain mukaan. 3. Palvelusehtoja koskevien asioiden hoidon keskittäminen kunnallisella työnantajapuolella toteutettaisiin lakisääteisesti siten, että neuvottelut kävisi ja sopimukset tekisi kunnallinen sopimusvaltuuskunta, josta säädettäisiin erikseen. Toisena sopimuspuolena olisivat viranhaltij ayhdistykset. Viranhaltij ayhdistyksen määrittely vastaa työehtosopimuslaissa olevaa työntekijäyhdistyksen määritelmää. Ehdotus ei sisällä auktorisointia eli vain nimettyjen järjestöjen oikeuttamista sopimuksen tekemiseen, vaikka nykyisin neuvotteluoikeuden omaavia yhdistyksiä onkin keskitettyä järjestelmää ajatellen liian monta. Auktorisoimisen puuttumisesta huolimatta järjestelmä johtanee työntekijäpuolella yhdentymiseen varsinkin, jos edellä mainitun erillisen neuvottelumenettelyä koskevan sopimuksen eli pääsopimuksen tekevät vain kunnallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavat keskusjärjestöt. Ehdotuksen mukaan sopimusvaltuuskunta voisi valtuuttaa kunnan tai kuntainliiton tekemään omasta puolestaan virkaehtosopimuksen valtuuskunnan määräämissä rajoissa. Aloite voisi lähteä kunnasta tai kuntainliitosta. Kun tällainen delegoiminen jäisi valtuuskunnan harkinnasta riippuvaksi ja rajoittuisi käytännössä nähtävästi lähinnä vain joihinkin suppea-alaisiin määräaikaisiin järjestelyihin, sillä ei vaarannettane keskitystä. Paikalliset neuvottelut kävisi ja virkaehtosopimukset tekisi toimivaltansa rajoissa kunnallishallitus tai liittohallitus taikka palkkalautakunta tai vastaava toimielin. Sopimusvaltuuskunta voisi rajoittua myös antamaan valtuutuksen neuvottelujen käymiseen paikallisesti, mutta pidättää itselleen vallan päättää sopimuksen hyväksymisestä. 4 S. Virkaehtosopimuksen muotoa koskeva 1 momentin säännös vastaa työehtosopimuslain 2 J:n 1 momentin säännöstä. 5 $. Säännökset virkaehtosopimukseen sidotuista vastaavat työehtosopimuslain 4 :n säännöksiä. Kuitenkin on 1 momentin 5 kohtaan lisätty, jottei työehtosopimuslakia tulkittaessa ilmennyt epäselvyys toistuisi tässä, lausuma siitä, että virkaehtosopimuksen voimassa ollessa viranhaltijayhdistyksen alayhdistyksinä olleet, mutta sittemmin eronneet yhdistykset jäävät eroamisesta huolimatta virkaehtosopimukseen sidotuiksi. Lisäksi on katsottu asianmukaiseksi todeta, että myös kunnalliset keskusjärjestöt ovat siihen sidotut. 6. Virkaehtosopimuksen irtisanomista koskeva säännös vastaa työehtosopimuslain 3 :ää. Edellä mainitun 5 :ään tehdyn lisäyksen johdosta on tähän pykälään otettu säännös, jonka mukaan virkaehtosopimukseen sidotuksi jääneellä alayhdistyksellä, joka on eronnut sopimukseen osallisesta virkamiesyhdistyksestä, olisi itsenäinen oikeus irtisanoa virkaehtosopimus. Pääsopimuksen merkityksen vuoksi sillä olisi pitennetty irtisanomisaika. 7. Säännöksen mukaan virkaehtosopimusta noudatettaisiin siihen saakka, kunnes uusi sopimus olisi tehty ja tullut voimaan, jollei toisin ole sovittu tai jollei muista säännöksistä muuta johdu. 8 S. Sellaisilla työtaistelutoimenpiteillä, jotka eivät koske voimassa olevaa palvelussuhdetta, tarkoitetaan esim. hakukieltoa ja saartoa. Lakiehdotuksen mukaan työtaistelu olisi kielletty, paitsi 9 :n mukaan sopimuksen voimassa ollessa, myös milloin laissa on erikseen niin säädetty, kuten sotatilasta 26 päivänä syyskuuta 1930 annetun lain (3 0 3/3 0) mukaan sotatilan aikana. Viranhaltijayhdistyksen päättämään lakkoon voisi osallistua järjestöön kuulumatonkin viranhaltija. Lakkopäätös sisältää myös määräyksen lakkorajoista, joten viranhaltija ei voisi laillisesti yhtyä lakkoon, jos hän olisi sen ilmoitetun henkilöpiirin ulkopuolella. Työn sulun ja lakon määritelmien mukaan olisivat kiellettyjä sellaiset työtaistelukeinot kuin työn hidastaminen tai vain virkatehtävien osittain tekemättä jättäminen. Määritelmä ei sitä vastoin tekisi esimerkiksi pistelakkoja eli lähinnä yksittäisiä työpaikka- tai viranhaltijakohtaisia lakkoja kielletyiksi. Kunnan tai kuntainliiton ryhtymisestä työnsulkuun päättäisi sopimusvaltuuskunta. Näin voidaan työnsulun käyttö saada tehokkaaksi. 9. Työrauhavelvoite määräytyisi voimassa olevan työehtosopimusjärjestelmän mukaisesti ja ottaen huomioon vakiintunut käytäntö. Erityiskysymyksiä koskevalla sopimuksella tarkoitetaan esimerkiksi yksinomaan vuosilomaa koskevaa sopimusta. 10 S. Pykälän 2 momentin säännös virkaehtosopimukseen sidotun yhdistyksen valvonta

9 velvollisuudesta noudattaa työehtosopimuslaissa omaksuttuja periaatteita. Koska vain tietyt työtaistelutoimenpiteet olisivat sallittuja, on 1 momenttiin otettu kaikkia viranhaltijayhdistyksiä koskeva säännös valvontavelvollisuuden ulottumisesta koskemaan myös muuten kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä silloinkin kun virkaehtosopimus ei ole voimassa. Valvontavelvollisuus ei päättyisi, vaikka kielletty työtaistelu kaikesta huolimatta olisi päässyt alkamaan. Valvontavelvollinen yhdistys ei saisi suhtautua työtaisteluun myönteisesti, ja sen olisi pyrittävä tällaisen toimenpiteen lopettamiseen. 11. Työehtosopimusjärjestelmässä omaksutuista periaatteista johtuu, että kunnallisella sopimusvaltuuskunnalla tulee olla valvontavelvollisuus kuntiin ja kuntainliittoihin nähden. Valvontavelvollisuudesta olisi vastaavasti voimassa, mitä 10 :ssä olisi säädetty viranhaltijayhdistyksen velvollisuudesta valvoa alaisiaan yhdistyksiä. 12. Sallitun työtaistelun aikana olisi sen ulkopuolella olevalla viranhaltijalla oikeus pysyä puolueettomana. Tällaista oikeutta ei kuitenkaan olisi silloin, kun saarrolla pyritään vaikuttamaan sopimusvapauden ulkopuolelle jääviin asioihin. Niinpä viran ollessa avoinna organisaatiomuutosten vuoksi saarto ei olisi luvallinen, koska sillä yritettäisiin vaikuttaa asiaan, josta ei saa sopia. Tavanomaiseen virkavelvollisuuteen kuuluu myös velvollisuus tarvittaessa tehdä ylityötä, mikäli tämä ei johdu työtaistelusta. Selvyyden vuoksi on mainittu, että työtaistelun piiriin kuuluvan virkamiehen tekemä suojelutyö ei tekisi työnseisausta epätäydelliseksi, vaan se siitä huolimatta voisi täyttää 8 :n 2 momentissa määrätyn ehdon. Suojelutyön täsmällinen määrittely ei ole mahdollista, joten ratkaisun olisi kussakin tapauksissa jäätävä riippumaan harkinnasta. Suojelutyöksi ei tulisi voida lukea muuta kuin työ, joka on välttämätöntä hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikaa sisältää asianmukaisten varotoimenpiteiden noudattamisen keskeytettäessä toiminta, jotta se voitaisiin käynnistää normaalisti työnseisauksen päätyttyä. Suojelutyövelvollisuuden piiriin kuuluisi myös tällaisen työn suorittamista varmistava varallaolo. Suojelutyö voisi alkaa jo ennen varsinaista työnseisausta ja päättyä sen Jälkeen Näihin pykäliin on otettu säännökset menettelystä yhteiskunnalle vaarallisten vötaistelujen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi ja tätä varten asetettavasta kunnallisesta virkariitalautakunnasta. Neuvotteluosapuolilla olisi yhtäläinen oikeus saattaa lautakunnan käsiteltäväksi kysymys siitä, onko aiottu tai jo aloitettu työtaistelutoimenpide yhteiskunnalle vaarallinen. Asian käsiteltäväksi saattaminen ja sen käsittely olisivat sidotut määräaikoihin, joiden avulla pyrittäisiin ratkaisuun mahdollisimman pian. Samassa tarkoituksessa ehdotetaan lautakunnan jäsenten luku verraten pieneksi. Lautakunnan jäsenet nimeäisi valtakunnansovittelija neuvotteluosapuolten ehdottamista henkilöistä. Työtaistelun toteaminen yhteiskunnalle vaaralliseksi voisi tapahtua vain päätöksellä, jota enemmistö virkariitalautakunnan jäsenistä kannattaa. Jollei tätä saada aikaan, päätöksen antaminen asiasta raukeaisi. Lautakunnan päätös ei olisi sitova, niin kuin edellä on todettu, mutta joka tapauksessa asian saattaminen lautakunnan käsiteltäväksi siirtäisi työtaistelun alkamista tai laajentamista kahdella viikolla alunperin ilmoitetusta ajankohdasta ja siinä tapauksessa, että sosiaali- ja terveysministeriö lisäksi siirtää työriitojen sovittelusta annetun lain nojalla työtaistelun aloittamista tai laajentamista yhteensä kolmella viikolla, kaikkiaan viidellä viikolla. Sitovuutta ei lautakunnan päätöksellä voida antaa, koska sen ratkaisemisen, onko työtaistelu vaarallinen yhteiskunnalle, ja tällaisen työtaistelun kieltämisen on jäätävä hallitukselle ja eduskunnalle. Niin kuin edellä yleisperusteluissa on todettu, nämä säännökset olisivat toissijaisia. Pääsopimuksessa voitaisiin sopia niistä poikkeavasti. Eduskunnalle jäisi valta säätää tarvittaessa erityislaki yhteiskunnalle vaarallisen työtaistelun kieltämiseksi. 20. Virkaehtosopimuslain ja virkaehtosopimuksen noudattamatta jättämisen sanktiona olisi hyvityssakko, jonka työtuomioistuin vastapuolen vaatimuksesta määräisi. Neuvotteluosapuolten periaatteellista yhdenvertaisuutta on korostettu sillä, että myös kunnallinen sopimusvaltuuskunta, kunta ja kuntainliitto voisi joutua maksamaan hyvityssakkoa. Työehtosopimuslain periaatteiden mukaisesti ei hyvityssakkovelvollisuutta olisi kuitenkaan 9 $:ssä tarkoitetun suostumuksen antaneella yhdistyksellä. Viranhaltija voisi joutua hyvityssakkoseuraamuksen alaiseksi paitsi rikottuaan virkaehtosopimuksen määräyksiä, kuten vastaavasti työntekijä työehtosopimuslain mukaan, myös rikottuaan laissa olevia työtaisteluoikeutta rajoittavia säännöksiä. Mikäli työtaistelulla ri

10 kottaisiin ainoastaan sopimuksen voimassaoloon perustuvaa työrauhavelvoitetta, ei viranhaltijayhdistyksen päätöksen nojalla työtaisteluun osallistuva viranhaltija joutuisi hyvityssakkovastuuseen. 21. Hyvityssakkoon tuomittaessa huomioon otettavia seikkoja koskevat säännökset vastaavat työehtosopimuslain 10 :n säännöksiä. Kun lakiehdotuksen mukaan myös viranhaltija olisi hyvityssakkoseuraamuksen alainen, on tähän otettu säännös mahdollisuudesta jättää tuomitsematta hyvityssakkoon, jos 20 :ssä tarkoitettu menettely on ollut vähäistä tai se on tapahtunut lieventävien asianhaarojen vallitessa. 22. Virkaehtosopimuksen julistamista purkautuneeksi ja siitä aiheutuvaa irtisanomista koskeva säännös vastaa työehtosopimuslain 11 :ää. Samoin kuin 6 :ssä annettaisiin tässäkin sopimuksen irtisanomisoikeus virkaehtosopimukseen sidotuksi jääneelle alayhdistykselle, joka on eronnut sopimukseen osallisesta viranhaltijayhdistyksestä. 23. Koska viranhaltijalle on lakiehdotuksessa myönnetty rajoitettu työtaisteluoikeus, on tarpeen säännös myös siitä, ettei sallittuun työtaistelutoimeen ryhtymistä pidetä rikosoikeudellisesti tai kurinpidollisesti rangaistavana tekona. Kun viranhaltijan voisi käytännössä olla vaikea ratkaista, onko viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella toimeenpantu työtaistelu laillinen vai laiton, on kohtuullista, että häntä ei uhkaa rikosoikeudellinen tai kurinpidollinen rangaistus niissäkään tapauksissa, joissa yhdistyksen päättämä työtaistelu osoittautuu laittomaksi. 24. Viranhaltijayhdistyksen hallintoelimissä olevien tai yhdistyksen asioita muutoin hoitavien viranhaltijoiden tulee voida osallistua yhdistyksen edustajina lakiehdotuksessa tarkoitettuihin neuvotteluihin. Tätä silmällä pitäen lakiin on syytä ottaa säännös siitä, että viranhaltija vain erittäin pakottavista syistä voidaan estää osallistumasta neuvotteluihin. 25. Säännöksessä on lähdetty siitä, että palkka tulee vain tehdystä työstä ja että milloin työtä ei ole tehty, palkkaakaan ei makseta. Tämä periaate vastaa sopimusvapauden periaatetta ja asettaa neuvotteluosapuolet tässäkin kohden samanlaiseen asemaan. Olisi kohtuutonta, jos työtaisteluun osallistuva tai työnsulun piiriin kuuluva viranhaltija joutuisi työtaistelun ajaksi luopumaan viranhaltija-asunnostaan. Tämän vuoksi olisi säädettävä, että hän säilyttää oikeutensa asunnon käyttämiseen sanottuna aikana. 26. Jos viranhaltija katsoo, että häneltä on kielletty virkasuhteeseen perustuva etu, hänellä on mahdollisuus joko hakea kunnallisen viranomaisen asiaa koskevaan päätökseen muutosta valittamalla taikka saattaa asiansa oikaisuvaatimuksen nojalla tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi. Lakiehdotuksen mukaan palvelussuhteen ehdoista tulisi useissa tapauksissa määrättäväksi virkaehtosopimuksella. Virkaehtosopimuksen pätevyyttä ja sisällystä koskeva riitaasia olisi työtuomioistuimesta annetun lain muuttamista koskevan lakiehdotuksen mukaan pantava vireille kanteella ja ratkaistava työtuomioistuimessa. Kun ei ole paikallaan, että samassa asiassa olisi käytettävissä kaksi eri oikaisukeinoa, on evättävä mahdollisuus valittaa 2 :n mukaan sopimuksenvaraisessa asiassa annetusta päätöksestä taikka hakea siihen oikaisua tai saattaa se hallintoriita-asiana ratkaistavaksi, milloin viranhaltijayhdistyksellä tai viranhaltijalla on oikeus nanna asiaa koskeva kanne vireille työtuomioistuimessa. 29. Vaikka yleisen kunnallisoikeuden alalla on mahdollisuuksien mukaan pidättäydyttävä asetussäännöksistä, on tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta voitava sellaisia antaa, kun niitä kerran voitaisiin antaa rinnakkaislainkin, valtion virkaehtosopimuslain, nojalla. 2. Laki kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta Kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa tarkoitetut neuvottelut kävisi kuntien ja kuntainliittojen puolesta kunnallinen sopimusvaltuuskunta, jonka tekemä virkaehtosopimus sitoisi kuntia ja kuntainliittoja. Sopimusvaltuuskunta tekisi myös kuntia ja kuntainliittoja koskevat työehtosopimukset. Tässä laissa on säädettävä sopimusvaltuuskunnan kokoonpanosta ja asettamisesta. Kuntien keskusjärjestöjen johtajille tai heidän edustajilleen ehdotetaan annettavaksi oikeus olla saapuvilla sopimusvaltuuskunnan ja sen jaoston kokouksessa ja ottaa osaa keskusteluun. Sama oikeus olisi valtion edustajilla käsiteltäessä niitä viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevia virka- ja työehtosopimusasioita, joiden palkkauskustannuksiin kunnalla tai kuntainliitolla on oikeus saada valtionavustusta. Sopimusvaltuuskunnan menoista vastaisivat kunnat. Maksuosuuksia ei siis mää-

11 rättiisi kuntainliitoille. Sopimusvaltuuskunnan ja sen jaoston järjestysmuodosta ja toiminnasta ja valtuuskunnan jäsenten asemasta sekä kuntien maksuosuuksien perusteista annettaisiin tarpeelliset määräykset sisäasiainministeriön vahvistettavassa ohjesäännössä. Ohjesäännöllä olisi myös mahdollista määrätä asetettavaksi esimerkiksi lääneittäin alueyhdysmiehiä, joiden tehtäväksi voitaisiin antaa tarvittava tiedotustoiminta kuntiin ja kuntainliittoihin nähden ja vastaavasti näiden mielipiteiden saattaminen valtuuskunnan tietoon. Voitaisiin myös ajatella, että yhdysmiehistä otettaisiin säännös lakiin. Tähän ei kuitenkaan näytä olevan syytä muun muassa sen johdosta, ettei mahdollisten yhdysmiesten välttämättä tarvitse olla luottamusmiehen asemassa. Yhdysmies voinee saada tarvittavat tiedot käyttöönsä ilman, että tästä on säännös laissa. Ohjesäännöllä voitaisiin määrätä, missä rajoissa valtuuskunnan jaosto voi antaa kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun valtuutuksen. Lakiehdotukseen ei ole otettu säännöksiä, joilla valtuuskunnan jäsenen asema olisi järjestetty vastaavasti kuin kunnallislaissa on järjestetty kunnallisen luottamusmiehen asema. Tarvittavat määräykset voitaisiin ottaa ohjesääntöön, jolloin olisi mahdollista poiketakin kunnallislain järjestelmästä. Valtuuskunnan toimistotehtävien hoito ehdotetaan uskottavaksi kuntien keskusjärjestöjen yhteisesti asetettavalle toimistolle. Toimihenkilöiden, jotka huolehtisivat valtuuskunnan käsiteltävien asioiden valmistelusta, sen päätösten täytäntöönpanosta ja valtuuskunnan muista hallintotehtävistä, tulisi toimia virkamies vastuun alaisina. Valtuuskunnan tai sen jaoston päätökseen, joka koskee virka- tai työehtosopimuksen tekemistä tai soveltamista, ei saisi hakea muutosta. Sama koskisi päätöstä, jonka kunnan tai kuntainliiton viranomainen on tehnyt kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun valtuutuksen nojalla. Muusta valtuuskunnan päätöksestä tehtävästä valituksesta olisi voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (1 5 4/5 0) on säädetty. 3. Kunnallislaki Kunnallislain 97, jossa nykyisin on säädetty kunnan viranhaltijoiden aseman järjestämisestä, ehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä todettaisiin voimaan saatettava virkaehtosopimusjärjestelmä. Tässä yhteydessä ehdotetaan säännös kurinpitotoimenpiteistä yhdenmukaistettavaksi sen kanssa, mitä valtion virkamiesten osalta on voimassa. Tilapäisessä palvelussuhteessa olevaa henkilökuntaa koskevasta 98 :stä ehdotetaan poistettavaksi säännös palkkauksen vahvistamisesta, koska myös tämä henkilökunta sisällytettäisiin kunnallisen virkaehtosopimuslain piiriin. Uudessa 102 a :ssä ehdotetaan todettavaksi, että viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta virka- ja työehtosopimuksin on säädetty erikseen. Tällöin on paikallaan samalla todeta, että eläketurvasta on säädetty erikseen, mistä kunnallislakiin ei otettu mainintaa silloin, kun säädettiin kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki. _ Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu, Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan seuraavat lakiehdotukset: Kunnallinen virkaehtosopimuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tyllä tavalla, säädetään: tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrä- 1 luku. Lain soveltamisala. 1 s. Kunnallisten viranhaltijain palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen vahvistamiseksi virkaehtosopimuksin ja työrauhan turvaamiseksi neuvotellaan sen mukaan, kuin tässä aissa säädetään. Viranhaltijoiksi luetaan kunnallisessa virassa tai kunnallislain 98 :ssä tarkoitetussa tilapäisessä julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa kuntaan tai kuntainliittoon olevat henkilöt. 2 S- Viranhaltijain palvelussuhteen ehdoista on sen estämättä, mitä laissa on säädetty, voimassa mitä niistä virkaehtosopimuksilla mää

12 rätään. Viranhaltijalla on kuitenkin vähintään ne edut, joita huonommista ehdoista ei muun lain mukaan hänen osaltaan saa sopia. Palvelussuhteen ehtoja eivät ole virastojen ja laitosten järjestysmuodon perusteet tai muu virkakoneiston järjestely, viran perustaminen tai lakkauttaminen, viranomaisen tehtävät tai sisäinen työnjako, työn johtaminen eikä virkasuhteen tai siihen verrattavan palvelussuhteen syntyminen taikka niiden lakkaamisen perusteet. Sopia ei saa: 1) virkaan vaadittavista kelpoisuusehdoista, viranhaltijan velvollisuuksista, kurinpidosta eikä muun kuin sairauden tai raskauden ja synnytyksen perusteella myönnettävästä virkavapaudesta; 2) viranomaisen virkatoimista ja toimituskirjoista yleisöltä perittävistä maksuista; eikä 3) eläkkeestä, perhe-eläkkeestä tai niihin verrattavasta muusta edusta taikka virkasuhdeasuntojen vuokrista tai muun kunnalle tai kuntainliitolle kuuluvan omaisuuden käyttämisestä. Asiasta, josta ei ole virkaehtosopimusta, ja 3 momentissa tarkoitetuista asioista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty taikka virkaehtosopimuksen lisäksi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan suostumuksella sopimuspalkkaisen viranhaltijan kanssa yksittäistapauksessa sovittu. Virkaehtosopimus, joka on -tehty 2 tai 3 momentin vastaisesti, on siltä osalta mitätön. 2 luku. Virkaehtoso pimus. 3 S. Neuvottelu- ja sopimusosapuolina ovat kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja yksi tai useampi rekisteröity yhdistys, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu viranhaltijain etujen valvominen kunnallisissa palvelussuhteissa ( viranhaltijayhdistys) ja jonka kanssa sopimusvaltuuskunta katsoo virkaehtosopimuksen tekemisen tarkoituksenmukaiseksi. Asiasta, josta saadaan sopia virkaehtosopimuksin, kunnallinen sopimusvaltuuskunta voi valtuuttaa kunnan tai kuntainliiton omasta puolestaan tekemään virkaehtosopimuksen sopimusvaltuuskunnan määräämissä rajoissa. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan järjestysmuodosta ja toiminnasta säädetään erikseen lailla. Neuvottelumenettelystä sekä työrauhan turvaamista tarkoittavasta tai muusta sellaisesta menettelystä voidaan tehdä erillinen sopimus ( pääsopimus). Tästä sopimuksesta on 6 :n 1 momentissa mainituin poikkeuksin voimassa, mitä virkaehtosopimuksesta on säädetty. 4 S. Virkaehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan tehdä myös siten, että sopimuksen sisältö merkitään osapuolten pitämässä neuvottelussa laadittuun pöytäkirjaan, joka yhteisesti sovitulla tavalla todetaan oikeaksi. 5 S. Virkaehtosopimukseen ovat sidotut: 1) kunnallinen sopimusvaltuuskunta; 2) kunnat ja kuntainliitot; 3) kunnalliset keskusjärjestöt; 4) viranhaltijayhdistykset, jotka ovat tehneet virkaehtosopimuksen tai jälkeenpäin aikaisempien sopimukseen osallisten suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet; 5) rekisteröidyt yhdistykset, jotka yhdessä tai useammassa asteessa ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet 3 kohdassa mainittujen viranhaltijayhdistysten alayhdistyksiä; ja 6) viranhaltijat, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä. Kunta tai kuntainliitto ei saa muutoin kuin 2 :n 4 momentissa tarkoitetussa yksittäistapauksessa määrätä tai sopia eikä kunnallinen keskusjärjestö suositella virkaehtosopimuksen soveltamisalalla sopimuksen ulkopuolella olevan, virkaehtosopimuksessa tarkoitettua työtä suorittavan viranhaltijan palvelussuhteen ehtoja sellaisiksi, että ne ovat ristiriidassa virkaehtosopimuksen kanssa. Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, on noudatettava ainoastaan sikäli kuin kunnallinen sopimusvaltuuskunta, kunta, kuntainliitto, viranhaltijayhdistys tai viranhaltija ei ole sidottu aikaisempaan toisin ehdoin tehtyyn virkaehtosopimukseen taikka mikäli virkaehtosopimuksessa itsessään ei ole sen sitovuuspiiriä rajoitettu. 6 S. Virkaehtosopimuksen, jota ei ole tehty määräajaksi, voi sopimukseen osallinen, mikäli irtisanomisajasta ei ole toisin sovittu, irtisanoa päättymään kolmen kuukauden kuluttua. Pi* temmäksi ajaksi kuin neljäksi vuodeksi tehty virkaehtosopimus on neljän vuoden kuluttua voimassa niin kuin virkaehtosopimus, jonka

13 voimassaoloaikaa ei ole määrätty, kuitenkin niin, että pääsopimuksen osalta irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Sama irtisanomisoikeus kuin sopimukseen osallisella on 5 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla yhdistyksellä, jos se on lakannut olemasta sopimukseen osallisen yhdistyksen alayhdistys. Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti. 7 S. Vaikka virkaehtosopimus on lakannut olemasta voimassa, on siinä määrättyjä palvelussuhteen ehtoja edelleen noudatettava, kunnes uusi sopimus on tehty ja tullut voimaan, jollei ole toisin sovittu tai 2 :n 4 momentista muuta johdu. 3 luku. Työrauha ja työriidat. 8 S. Muuhun voimassa olevaa palvelussuhdetta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen kuin työnsulkuun tai lakkoon ei saa ryhtyä. Nämäkin ovat kiellettyjä, jos niillä pyritään vaikuttamaan muihin kuin 2 :n mukaan sopimuksenvaraisiin asioihin tai jos laissa on erikseen niin säädetty. Työnsululla tarkoitetaan kunnan tai kuntainliiton toimeenpanemaa ja lakolla viranhaltijayhdistyksen kuntaan tai kuntainliittoon kohdistamaa työnseisausta, jonka tarkoituksena on vastapuolen painostaminen työriidassa keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien viranhaltijoiden kaikkien virkatehtävien suorittaminen. Kunnan ja kuntainliiton ryhtymisestä työnsulkuun päättää kunnallinen sopimusvaltuuskunta. Viranhaltija ei saa osallistua lakkoon muutoin kuin siihen ryhtyneen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella. 9 S. Virkaehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimuksen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimukmuuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Tätä työrauhavelvoitetta voidaan virkaehtosopimuksessa laajentaa. Velvoite koskee myös yhdistystä, jonka 5 :n 1 momentin 5 kohdassa mainittu alayhdistys on yhdistyksen suostumuksella tehnyt virkaehtosopimuksen. Edellä 3 :n 3 momentissa tarkoitetun tai muun ainoastaan erityiskysymyksiä koskevan sopimuksen voimassaolo ei estä ryhtymästä työtaistelutoimenpiteisiin uuden, muita kysymyksiä koskevan sopimuksen aikaansaamiseksi, ellei toisin ole sovittu. 10. Viranhaltijayhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat pidättäytyvät 8 :ssä kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä. Virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko 9 :n mukaista työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Yhdistykselle 1 tai 2 momentin mukaan kuuluva velvollisuus sisältää myös, ettei se saa tukea tai avustaa kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 11. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan asiana on valvoa, että kunnat ja kuntainliitot noudattavat tämän lain säännöksiä ja virkaehtosopimuksen määräyksiä. Valvontavelvollisuudesta on vastaavasti voimassa, mitä 10 :ssä on säädetty viranhaltijayhdistyksen velvollisuudesta valvoa alaisiaan yhdistyksiä. 12 S. Viranhaltija ei ole velvollinen suorittamaan sallitun työnsulun, lakon tai 2 :n mukaan sopimuksenvaraisia asioita koskevan saarron alaisia tehtäviä. Työtaistelun piiriin kuulumattoman viranhaltijan on täytettävä tavanomaiset virkavelvollisuutensa, minkä lisäksi hän on velvollinen tekemään suojelutyötä. Mitä 8 :n 2 momentissa on säädetty, ei estä työtaistelun piiriin kuuluvaa viranhaltijaa tekemästä suojelutyötä. Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jonka suorittaminen työnseisausta toimeenpantaessa on välttämätöntä hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikka toiminnan keskeyttämiseksi asianmukaisella tavalla.

14 13 S. Jos kunnallinen sopimusvaltuuskunta tai viranhaltijayhdistys katsoo, että työtaistelutoimenpide voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan, eikä neuvotteluissa ole päästy yksimielisyyteen työtaistelutoimenpiteestä luopumisesta tai sen tarpeellisesta rajoittamisesta, on sopimusvaltuuskunnalla tai viranhaltijayhdistyksellä oikeus saattaa asia kunnallisen virkariitalautakunnan käsiteltäväksi ilmoittamalla tästä kolmen vuorokauden kuluessa työriitojen sovittelusta annetun lain 7 :ssä mainitun ilmoituksen saatuaan kirjallisesti valtakunnansovittelijain toimistoon. Milloin sopimusvaltuuskunta tai viranhaltijayhdistys katsoo työtaistelutoimenpiteen muodostuvan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnalle vaaralliseksi työtaistelun aikana, se voi välittömästi saattaa asian virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. 14. Kunnallisessa virkariitalautakunnassa on kuusi jäsentä. Jäsenet, joiden tulee olla kunnallisten viranhaltijoiden työoloihin perehtyneitä, nimeää valtakunnansovittelija kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, kolme kunnallisen sopimusvaltuuskunnan ja kolme viranhaltijayhdistysten ehdottamista henkilöistä. Kullekin jäsenelle nimetään samojen perusteiden mukaisesti kaksi henkilökohtaista varajäsentä. Siinäkin tapauksessa, että sopimusvaltuuskunta tai viranhaltijayhdistykset eivät valtakunnansovittelijan määräämän ajan kuluessa ole tehneet ehdotusta virkariitalautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä, nimeää valtakunnansovittelija nämä. Milloin jäsen tai varajäsen kesken toimikautensa eroaa tai kuolee, nimetään hänen tilalleen uusi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 15 S- Virkariitalautakunta kokoontuu nimeämisensä jälkeen valtakunnansovittelijan kutsusta ja puheenjohdolla valitsemaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan menot suoritetaan valtion varoista. 16 S. Virkariitalautakunnan päätökseksi asiassa, joka koskee työtaistelutoimenpiteen vaarallisuutta yhteiskunnalle, tulee enemmistön mielipide. Muissa asioissa ratkaisee äänten mennessä tasan puheenjohtajan mielipide paitsi vaaleissa arpa. Lautakunta on päätösvaltainen vain täysilukuisena. 17 S. Virkariitalautakunnan on ratkaistava asia. joka koskee työtaistelun vaarallisuutta yhteiskunnalle, 10 vuorokaudessa laskettuna työtaistelun aloittamista tai laajentamista koskevan, työriitojen sovittelusta annetun lain 7 :ssä mainitun ilmoituksen antamisesta valtakunnansovittelijain toimistoon sekä ilmoitettava päätöksensä riidan osapuolille ja sanottuun toimistoon. 18. Jos virkariitalautakunta on todennut aiotun työtaistelutoimenpiteen tai sen laajentamisen sellaiseksi kuin 13 :n 1 momentissa on sanottu, lautakunnan on päätöksessään kehotettava asianosaisia luopumaan työtaistelutoimenpiteestä osaksi tai kokonaan. Missään tapauksessa ei lautakunnan tutkittavaksi saatettuun työtaistelutoimenpiteeseen saa ryhtyä aikaisemmin kuin kahden viikon kuluttua työtaistelutoimenpiteen alunperin ilmoitetusta aika mis- tai laajentamisajankohdasta tai, milloin sosiaali- ja terveysministeriö on kieltänyt työtaistelun toimeenpanemisen tai sen laajentamisen määräajaksi, tämän määräajan päättymisestä lukien. 19. Mitä :ssä on säädetty, sovelletaar ainoastaan sikäli kuin kunnallinen sopimusvaltuuskunta ja asianomainen viranhaltijayhdistvs eivät ole toisin sopineet. 4 luku. Seuraamukset virkaehtosopimuksen ja tämän lain säännösten rikkomisesta. 20 S. Virkaehtosopimukseen sidotun, joka tietensä rikkoo virkaehtosopimuksen määräyksiä, työtuomioistuin voi tuomita maksamaan hyvityssakon. Jos kunnallinen sopimusvaltuuskunta, kunta tai kuntainliitto menettelee 8 tai 9 S:n vastaisesti taikka jättää noudattamatta, mitä 11 :ssä on säädetty, on sen, jollei virkaehtosopimuksessa ole toisin määrätty, maksettava vahingonkorvauksen sijasta hyvityssakko. Sama on laki, jos viranhaltijayhdistys menettelee 8 tai 9 S:n vastaisesti taikka jättää nou

15 dattamatta, mitä 10 :ssä on säädetty, taikka jos viranhaltija menettelee 8 :n 4 momentin vastaisesti tai osallistuu työtaistelutoimenpiteeseen, joka 8 :n mukaan on kielletty. Tämän momentin säännöksiä ei ole kuitenkaan sovellettava 9 :ssä tarkoitettuun suostumuksen antaneeseen yhdistykseen. Hyvityssakon määrä saa olla kunnallisen sopimusvaltuuskunnan, kunnan, kuntainliiton tai yhdistyksen osalta enintään markkaa ja viranhaltijan osalta enintään 500 markkaa. 21 S. Hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esille tulleet asianhaarat, etenkin vahingon suuruus ja syyllisyyden määrä. Jos 20 :ssä tarkoitettu menettely on ollut vähäistä tai se on tapahtunut lieventävien asianhaarojen vallitessa, voidaan hyvityssakko jättää tuomitsematta. Hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi, jollei virkaehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahinkoa kärsineelle tai, mikäli vahinkoa ei ole syntynyt, sille asianosaiselle, jonka vaatimuksesta tuomio on annettu. Milloin hyvitykseen oikeutettuja asianosaisia on useita, on tuomiossa määrättävä, ottaen huomioon kunkin asianosaisen ja niiden jäsenten ja edustettavien kärsimän vahingon suuruus, miten tuomittu määrä on asianosaisten kesken jaettava. 22 S. Milloin virkaehtosopimuksen määräyksiä on niin olennaisesti rikottu, ettei toisilta sopimukseen sidotuilta kohtuudella voida vaatia sopimussuhteen jatkamista, työtuomioistuin voi julistaa sopimuksen heti purkautuneeksi. Kun sopimus on jotakin viranhaltijayhdistystä vastaan ajetun kanteen johdosta julistettu purkautuneeksi, voidaan sopimus kahden viikon kuluessa irtisanoa muihinkin yhdistyksiin nähden. Jos sopimus on yhdistyksen kanteesta julistettu purkautuneeksi, on toisellakin yhdistyksellä, joka on sopimukseen osallinen tai jolla n 6 S:n 2 momentin mukaan irtisanomisoikeus, oikeus kahden viikon kuluessa irtisanoa sopimus. * Näin irtisanottu sopimus lakkaa heti olemasta voimassa. v L, > iranhaltijan osallistumista viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen ei ole pidettävä virkarikoksena eikä kurinpidollisesti rangaistavana tekona. 5 luku. Erinäisiä säännöksiä. 24. Viranhaltijaa ei saa ilman erittäin pakottavaa syytä estää osallistumasta viranhaltijayhdistyksen edustajana tässä laissa tarkoitettuihin neuvotteluihin. 25 S. Viranhaltijalle ei tule palkkausta eikä muita taloudellisia etuja siltä ajalta, minkä työnteko on estynyt kuntaan tai kuntainliittoon kohdistetun työtaistelutoimenpiteen vuoksi. Niitä ei tule myöskään kunnan tai kuntainliiton toimeenpaneman työnsulun piiriin kuuluvalle viranhaltijalle. Viranhaltijalla on kuitenkin oikeus virka-asunnon käyttämiseen työtaistelun aikana. 26 S. Viranhaltija ei saa valittamana hakea muutosta viranomaisen päätökseen 2 :ssä tarkoitetussa asiassa taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. 21 S. Tämän lain määräajoista on voimassa, mitä säädettyjen määräaikain Inskemisesta 25 päivänä huhtikuuta 1930 annetussa laissa (150/ 30) on säädetty. 28. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan on kuukauden kuluessa virkaehtosopimuksen allekirjoittamisesta toimitettava jäljennös sopimuksesta valtakunnansovittelijain toimistoon. 29 S. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella. 30 S. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 197. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellvttämiin toimenpiteisiin.

16 Laki kunnallisista työehtosopimuksista. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:! S. Työehtosopimuksen kunnan ja kuntainliiton puolesta tekee kunnallinen sopimusvaltuuskunta, johon sovelletaan, mitä työehtosopimuslaissa on säädetty työnantajasta tai rekisteröidystä työnantajain yhdistyksestä. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan järjestysmuodosta ja toiminnasta säädetään erikseen lailla. 2 S. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta voi valtuuttaa kunnan tai kuntainliiton omasta puolestaan tekemään työehtosopimuksen valtuuskunnan määräämissä rajoissa. 3. Tämä laki tulee voimaan kuuta 197. päivänä Laki kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 S- Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan tehtävänä on kuntien ja kuntainliittojen puolesta neuvotella ja sopia kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa ja laissa kunnallisista työehtosopimuksista säädetyssä järjestyksessä sekä suorittaa muut lain mukaan sopimusvaltuuskunnalle kuuluvat tehtävät. 2 S. Sopimusvaltuuskunnassa on 21 jäsentä ja jokaisella heistä kaksi henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki sisäasiainministeriö määrää neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jäsenen ja varajäsenen toimikausi jatkuu sanotun määräajan jälkeenkin, kunnes toinen on määrätty hänen sijaansa. Jäsenet ja varajäsenet määrätään kuntien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä siten, että kunnat ja kuntainliitot sekä eri kuntamuodot ja maan eri osat tulevat sopimusvaltuuskunnassa tasapuolisesti edustetuiksi sekä muutoinkin suhteellisuusperiaatteen vaatimuksia noudattaen. Kuntien keskusjärjestöjen on ennen ehdotuksen tekemistä varattava merkittävimmille kuntainliittojen keskusjärjestöille tilaisuus antaa lausuntonsa kuntainliittoja edustavista ehdokkaista. Sisäasiainministeriö määrää valtiovarainministeriön esityksestä sopimusvaltuuskuntaan myös kolme valtion edustajaa ja näille yhteensä kolme varamiestä. Heille annettu määräys on voimassa, kunnes se peruutetaan. 3. Sopimusvaltuuskunnassa voi olla yksi tai useampia jaostoja, joilla on valtuuskunnan ohjesäännössä ehkä määrätyin rajoituksin oikeus valtuuskunnalle kuuluvalla vallalla tehdä virkaja työehtosopimuksia. Jos sopimusvaltuuskunta on jaettu jaostoihin, voidaan siihen määrätä useampia valtion edustajia ja näiden varamiehiä kuin 2 :n 4 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan kumpiakaan enempää kuin kolme jaostoa kohti. 4 Kuntien keskusjärjestön johtajalla tai hänen määräämällään henkilöllä on oikeus olla saapuvilla sopimusvaltuuskunnan ja sen jaoston kokouksessa sekä siellä ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen. S a m a oikeus on valtion edustajilla käsiteltäessä niitä viranhaltijoita ja työntekijöitä koskevia virkaehto- ja työehtosopimusasioita, joiden palkkauskustannuksiin kunnilla tai kuntainliitoilla on oikeus saada valtion av u stu sta. Valtion edustajien tulee esittää valtionhallinnon näkökannat neuvottelujen kohteena ole-

17 vista kysymyksistä ja pitää yhteyttä asianomaisten valtion viranomaisten ja sopimusvaltuuskunnan välillä. 5 S. Sopimusvaltuuskunnan avuksi kuntien keskusjärjestöt asettavat toimiston, jossa on tarpeellinen henkilökunta valtuuskunnalle kuuluvien asioiden valmistelua ja sen päätösten toimeenpanoa varten. Toimiston toimihenkilö on 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan virkamiesvastuun alainen. 6 S. Sopimusvaltuuskunnan ja sen toimiston menot peritään kunnilta, joilta myös voidaan petiä ennakkoja niiden maksuosuuksista. 7 S. Sopimusvaltuuskunta hyväksyy ohjesäännön, jossa annetaan tarkemmat määräykset valtuuskunnan ja sen jaostojen järjestysmuodosta ja toiminnasta sekä määrätään valtuuskunnan jäsenen asemasta ja niistä perusteista, joiden mukaan kunnat ovat velvollisia osallistumaan valtuuskunnan ja sen toimiston kustannuksiin. Ohjesääntö on alistettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi. Kuntien keskusjärjestöjen asiana on hyväksyä sopimusvaltuuskunnan toimiston johtosääntö ja muut tarvittavat säännöt. Sopimusvaltuuskunnan tai sen jaoston päätökseen, joka koskee virka- tai työehtosopimuksen tekemistä tai soveltamista, ei saa hakea muutosta. Sama koskee kunnan tai kuntainliiton viranomaisen päätöstä, joka on tehty kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 :n 2 momentin nojalla. Muuhun sopimusvaltuuskunnan tai sen jaoston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Uudenmaan lääninhallitukselta. Edellä 7 :n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa valitus tehdään kuitenkin sisäasiainministeriölle. 9 S. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 197. Ennen lain voimaantuloa on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi. Kuntien keskusjärjestöjen on viimeistään kuun 197 kuluessa tehtävä ehdotuksensa sopimusvaltuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi, jotka on määrättävä ennen lain voimaantuloa. Näiden jäsenten ja varajäsenten toimikausi alkaa lain tullessa voimaan ja kestää vuoden 1972 loppuun. Valtuuskunnan kutsuu ensimmäiseen kokoukseen sisäasiainministeriön määräämä jäsen, joka johtaa kokouksessa puhetta, kunnes valtuuskunnan puheenjohtaja on valittu. Laki kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vaikutuksesta valtionavustukseen. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 S. Edellytyksenä valtionavustuksen suorittamiselle erikseen säädettyjen perusteiden nojalla kunnalle ja kuntainliitolle kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin virka- ja työehtosopimuksen mukaan suoritettavista palkkauksista ja annettavista muista eduista aiheutuviin menojen lisäyksiin on, että eduskunnan palkkavaltuuskunta on valtion puolesta hyväksynyt sopimuksen valtionavustuksen suorittamista koskevalta osalta tai, mikäli sopimus ei edellytä eduskunnan hyväksymistä, että asianomainen valtion viranomainen on sen sanotulta osalta hyväksynyt. 2 S. Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan on toimitettava tehdyt virka- ja työehtosopimukset 1 S:ssä tarkoitettua hyväksymistä varten viipymättä asianomaiselle ministeriölle. 3 S. Tämä laki tulee voimaan kuuta 197. päivänä

18 Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lain (642/48) 97 S:n 2 momentti ja 98 :n seuraavasti: kunnallislain muuttamisesta. 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnallis- 1 momentti sekä lisätään lakiin uusi 102 a S 97. Viranhaltijain palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista annetaan sen lisäksi, mitä niistä virkaehtosopimuksin on määrätty tai erikseen säädetty, tarvittavat määräykset kunnan virkasäännöllä. Virkasäännössä annetaan myös yleiset määräykset virkojen täyttämisjärjestyksestä ja viranhaltijain kurinpidollisesta rankaisemisesta, sikäli kuin niistä ei ole erikseen säädetty. Kurinpitotoimenpiteinä ovat varoitus, virantoimituksesta erottaminen ja viraltapano. 98 S. Satunnaisiin tarpeisiin ja kiireellisissä tapauksissa saa kunnallishallitus, ilman valtuus- ton päätöstä, ottaa tarvittavia apulaisia, mutta on velvollinen ilmoittamaan toimenpiteensä valtuuston hyväksyttäväksi seuraavassa kokouksessa. 102 a S. Viranhaltijain ja työntekijäin palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta virka- ja työehtosopimuksin sekä heidän eläketurvastaan on säädetty erikseen. Tämä laki tulee voimaan kuuta 197. päivänä Laki kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain 1 :n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta 26 päivänä toukokuuta 1944 annetun lain 1, sellaisena kuin se on 26 päivänä syyskuuta 1945 annetussa laissa (9 1 2 /4 5 ), näin kuuluvaksi: 1 S. Kunnan viranhaltijoilla on oikeus neuvotella asianomaisen kunnan viranomaisen kanssa, sillä tavalla kuin tässä laissa ja sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään, niistä periaatteellisista tai muutoin yleisluontoisista virkaan ottamista sekä virkasuhteeseen kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevista asioista, joista ei voida neuvotella ja sopia päivänä kuuta 197 annetun kunnallisen virkaehtosopimuslain ( /7 0 ) nojalla sellaisen rekisteröidyn ja neuvottelukelpoiseksi hyväksytyn yhdistyksen välityksellä, jonka varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu viranhaltijain etujen valvominen kunnallisissa virkasuhteissa. Sama oikeus on kuntainliiton viranhaltijoilla neuvotella kuntainliiton viranomaisen kanssa. Jos valtion viranomainen käsittelee tässä momentissa tarkoitettuja asioita, on asianomaisilla viranhaltijoilla tämän lain mukainen oikeus neuvotella myös sanotun viranomaisen kanssa, josta silloin on voimassa, mitä kunnan tai kuntainliiton viranomaisesta on säädetty. Edellä 1 momentissa mainitut neuvottelut eivät rajoita viranomaisen valtaa laillisessa järjestyksessä päättää asiasta eikä viran h altijain oikeutta tehdä esityksiä viranomaiselle ta i muutoin valvoa etujaan. Viranhaltijoiksi, joita 1 momentissa tarkoitetaan, luetaan virkasuhteessa tai kun n allislain 98 Stssä tarkoitetussa tilapäisessä julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa kuntaan tai kuntainliittoon olevat henkilöt. Tämä laki tulee voimaan kuuta 197. päivänä

19 Laki kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1964 annettuiin kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin (2 0 2 /6 4 ) uusi 19 b seuraavasti: i9b. Kunnallisilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä on oikeus 4 :n 3 momentissa tarkoitettujen keskusjärjestöjen välityksellä neuvotella eläketurvaa koskevista asioista kunnallisen eläkelaitoksen kanssa. Neuvottelumenettelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä siitä on säädetty kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta 26 päivänä toukokuuta 1944 annetussa laissa (3 8 9 /4 4 ). Tämä laki tulee voimaan kuuta 197. päivänä Laki työntekijäin vuosilomasta annetun lain 17 a :n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työntekijäin vuosilomasta 30 päivänä huhtikuuta 1960 annetun lain 17 a, sellaisena kuin se on 27 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (7 2 4 /6 8 ), näin kuuluvaksi: 17 a. taan vastaavasti valtion viranomaisen ja kun- Mitä 17 :n 2 momentissa on säädetty työn- nallisen sopimusvaltuuskunnan tekemään sekä antajain ja työntekijäin yhdistysten, joiden toi- viimeksi mainitun antaman valtuutuksen nomintapiiri käsittää koko maan, oikeudesta työ- jalla tehtyyn työehtosopimukseen. ehtosopimuksella sopia vuosilomapalkan ja lo man korvauksen' laskemisesta ja maksamisesta Tämä laki tulee voimaan päivänä toisinkin kuin tässä laissa on säädetty, sovelle- kuuta 197. Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta Tasavallan Presidentti URHO KEKKONEN. Sisäasiainmisteri Antero Väyrynen.

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. No 187. Kiertokirje valtion virkaehtosopim uslaista. V altion virkaehtosopim uslaki

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. No 187. Kiertokirje valtion virkaehtosopim uslaista. V altion virkaehtosopim uslaki POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1970 No 187 No 187 Kiertokirje valtion virkaehtosopim uslaista Asetuskokoelmassa on julkaistu seuraava laki: ( 6 6 4 /7 0 ) V altion virkaehtosopim uslaki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia

HE 23/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan autoverolakia, ajoneuvoverolakia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain, ajoneuvoverolain 50 ja 53 :n ja polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan autoverolakia,

Lisätiedot

, VES , TES SMDno/2011/102 1

, VES , TES SMDno/2011/102 1 Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 16 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry :n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry :n välillä virastoerän

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 197/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi henkilökunnan aseman järjestämisestä kunnallisen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitoksen taikka tehtävän siirtyessä toisen kunnan tai kuntainliiton

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS YLEISKIRJEEN 20/2003 LIITE 3 1 (5) HALLINTOSÄÄNTÖÖN SISÄLLYTETTÄVÄT HENKILÖSTÖASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kuntalain muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

HE 256/2004 vp. tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti, saataisiin ottaa mainitun sopimuksen mukainen indeksiehto. Muutoin indeksiehdon ottaminen

HE 256/2004 vp. tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti, saataisiin ottaa mainitun sopimuksen mukainen indeksiehto. Muutoin indeksiehdon ottaminen HE 256/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi indeksiehdon käytöstä vuosia 2005 2007 koskevissa työ- ja virkaehtosopimuksissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi määräaikainen laki indeksiehdon

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö

Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö 1 (5) Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö Yhteisvaltuuston hyväksymä 29.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 Tämä sääntö korvaa nyt voimassa olevan säännön. 1 Toimiala Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö , VM057:00/2016 1 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta, lausuntopyyntö 8.6.2016, VM057:00/2016 LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion eläkelakia muutettavaksi siten, että eläkeasioissa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) PORIN KAUPUNGIN H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö (KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1 1993 vp- HE 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti kirkkolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös evankelis-luterilaisen

Lisätiedot

HE 36/1998 vp PERUSTELUT

HE 36/1998 vp PERUSTELUT HE 36/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdot~taan merimiesten vuosilomalakia muutettavaksi vuosilomalain

Lisätiedot

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä

1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Valtuuston hyväksymä 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston 14.9.1990 hyväksymä 1 Palkkiot

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tarmo Miettinen kl Virkamiesoikeuden opintojakson kuvioita

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tarmo Miettinen kl Virkamiesoikeuden opintojakson kuvioita ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tarmo Miettinen kl-2015 Virkamiesoikeuden opintojakson kuvioita VIRKASUHDE PALVELUSSUHTEENA JA OIKEUSSUHTEENA Virkasuhde julkisoikeudellisena suhteena Virkasuhde palvelussuhteena KUNTA

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 122/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1987 Nro 52 Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista Säädöskokoelmassa on julkaistu seuraava laki (627/87): A Laki valtion liikelaitoksista Annettu Naantalissa

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ

Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Rautavaaran kunta LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALK- KIOSÄÄNTÖ Kunnanhallitus 20.10.2014 250 Kunnanvaltuusto 17.11.2014 44 Kunnanhallitus 9.12.2014 307 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 60 Voimaantulo 1.1.2015 2 PALKKIOSÄÄNTÖ

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

Työ- ja virkaehtosopimusoikeus. Jorma Saloheimo

Työ- ja virkaehtosopimusoikeus. Jorma Saloheimo Työ- ja virkaehtosopimusoikeus Jorma Saloheimo TALENTUM Helsinki 2012 2., uudistettu painos Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1821-1 BALTOprint

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös 23.8.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän päätös 23.8.2016 Säädetään erikseen siitä,

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ KTM 11/110/2002 VES: 321051 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN VIRKAMIESTEN UUDESTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Akava-JS ry, Palkansaajajärjestö

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS

REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO REKISTERINPITÄJÄN YLEINEN INFORMOINTIVELVOLLISUUS Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Sisällysluettelo 1. Mistä informointivelvoitteessa on kysymys 3 2. Ketä informointivelvoite

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo

MÄNTYHARJUN KUNTA Kh Kv liite 3. Palkkiosääntö. Kvalt hyväksynyt Voimaantulo MÄNTYHARJUN KUNTA Kh 10.12.2012 Kv 30.1.2013 liite 3 Palkkiosääntö Kvalt hyväksynyt 30.1.2013 25 Voimaantulo 1.2.2013 1 Soveltamisala Kunnan luottamushenkilöille, viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

1991 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 187 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisestä yksiköstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 35/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 35/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 35/2004 vp Hallituksen esitys laiksi työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut vuoden 2003 valtiopäivillä eduskunnalle

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ

Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ SUOMUSSALMEN KUNTA Luottamushenkilöiden PALKKIOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto 9.12.2014 62 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 2 3 Yli kolme tuntia kestävät ja samana päivänä pidettävät kokoukset

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot