HAKE VAIHTOEHTOISENA LÄMMITYSMUOTONA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAKE VAIHTOEHTOISENA LÄMMITYSMUOTONA"

Transkriptio

1 Anja Aaltonen HAKE VAIHTOEHTOISENA LÄMMITYSMUOTONA Opinnäytetyö Metsä- ja puutalouden markkinointi Toukokuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Anja Aaltonen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsä- ja puutalouden markkinointi Hake vaihtoehtoisena lämmitysmuotona Tarkasteltavana Satakunnan vankila, Köyliön osasto Tiivistelmä Opinnäytetyössä tutkittiin hakelämmityksen merkitystä tänä päivänä sekä hakkeen kilpailukykyä öljyyn verrattuna. Tarkastelun kohteena oli Satakunnan vankilan Köyliön osaston pienlämpölaitos, jonka toimintaan perehdyttiin pienlämpölaitoksen konemestari Erkki Suonperän johdolla. Polttoprosessin, kunnossapidon ja kannattavuuden lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin hakkeen laadun merkitystä. Yrittäjän näkökulmaa työhön toi paikallisen hakeyrittäjän, Veijo Ojalan, haastattelu. Opinnäytetyön tiedonhankinta tapahtui vuosien 2003 ja 2007 välillä. Tiedonlähteinä olivat vankilan konemestarin ja hakeyrittäjän lisäksi yksityiset maataloudet. Opinnäytteen tutkimusosassa selvitettiin kyselytutkimuksella muutamilta yksityisiltä talouksilta, Lounais-Suomen alueelta, tyytyväisyyttä ja mielipiteitä hakelämmityksestä sekä sen toimivuudesta, käytöstä ja ominaisuuksista. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella hakkeen, kotimaisen energian, käyttöä ja perehtyä hakelämmityksen merkitykseen ja kilpailukykyyn tänä päivänä. Samalla saatiin selville yleisimpien ongelmien aiheuttajat hakelämmityksessä ja tulevaisuuden näkymiä. Viitekehys työhön saatiin hakelämpöä koskevista kirjallisuuslähteistä, lehtileikkeistä sekä internetin kautta ja erilaisista tiedotteista. Tilastojen valossa puuenergian käyttöä olisi mahdollista lisätä. Mitä todennäköisimmin puun energiakäyttö tulee lisääntymään erityisesti maatiloilla ja yksityisillä kiinteistöillä. Käytön lisääntymistä edesauttavat ympäristövaikutusten merkitys ja hakkeelle myönteiset hintavaihtelut. Monista eduistaan huolimatta lisätietoja hakelämmityksestä, sen kannattavuudesta ja muista ominaisuuksista tarvitaan tulevaisuuden lämmitysmuotona. Asiasanat (avainsanat) Hake, lämmitys, haketus, puuenergia, lämpö, biopolttoaineet, metsänhoito Sivumäärä Kieli URN 30 s. + liitt. 8 s. Suomi URN:NBN:FI:MAMK-OPINN Huomautus (huomautukset liitteistä) - Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja -

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis May 9, 2007 Author Anja Aaltonen Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forest Product Marketing Name of the bachelor's thesis Chips as alternative heating form Case study: Satakunta prison, Köyliö ward Abstract In this thesis chip heating was studied, looking into its competition ability against oil and its importance nowadays. The subject under study was Satakunta prison, Köyliö ward. The small heating plant was investigated with machine master Erkki Suonperä. Besides the burning process, the maintenance, profitability and quality of the shavings were clarified. Interview with the local chip entrepreneur, Veijo Ojala, brought an entrepreneur s viewpoint to the subject. Collecting information for this thesis happened between the years 2003 and Sources of information were the machine master and chip entrepreneur in addition to private farmhouses. Satisfaction and opinions about chip heating as well as its functionality and features were clarified with a questionnaire in the research part with a few farmhouses. Furthermore, the target of this thesis was to examine the use of shavings and look into the competition ability and importance of chip heating these days. At the same time the most common causes of problems and future prospects were found out. General information about chip heating was gathered from different sources such as literature, internet and newspapers. Statistics show that it s possible to increase the use of wood energy. Most likely the use of wood as an energy source will increase especially on farms and private real estates. In spite of all good qualities more information about chip heating and its profitability and other features as a future s heating form is needed. Subject headings, (keywords) chip, shavings, chipping, wood energy, heating, bio fuel, forestry Pages Language URN 30 p. + app. 8 p. Finnish URN:NBN:FI:MAMK-OPINN Remarks, notes on appendices - Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by -

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO YLEISTÄ HAKELÄMMITYKSESTÄ Hakkeen koostumus, käyttö ja laatuominaisuudet Hakelämmityksen heikkoudet ja vahvuudet Lämpölaitoksen rakentaminen ja kustannustekijät SATAKUNNAN VANKILA Satakunnan vankila, Köyliön osasto Vankilan historiaa Köyliön osaston pienlämpölaitoksen vaiheet Polttoprosessi Kunnossapito ja vuosihuolto Pienlämpölaitoksen kannattavuus HAKKEEN HANKINTA LÄMPÖLAITOKSEEN Hakeurakoitsija Veijo Ojala Haketus Käyttöpaikkahaketus Terminaalihaketus Välivarastohaketus Palstahaketus Hakkurityypit Laikkahakkuri Rumpuhakkuri Ruuvihakkuri Hakkeen hinnan määrittely YKSITYISET TALOUDET Tutkimuksen lähtökohta ja aineisto Tulokset Tulosten tarkastelua... 25

5 6 POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Huittisten kaukolämpölaitoksen koekäyttövaihe Vihreän sähkön voimala koekäytössä Kokemäellä Biovoimalat ovat tulossa Hyvä porukka hoitaa homman Lämpökeskusten investointituet jatkuvat Panelian koululle lämpöä naapurin hakelaitoksesta... 38

6 1 JOHDANTO 1 Suomi on bioenergian hyödyntämisessä Euroopan kärkimaita, kun mittarina käytetään puun ja muiden biopolttoaineiden osuutta energian kokonaiskulutuksessa. (Holopainen 2006, 14.) Merkittävimpiä energialähteitä Suomessa on puu eri muodoissaan. Puuta on käytetty hyväksi jo tuhansia vuosia eikä energian tarve ole missään vaiheessa vähentynyt, vaan päinvastoin. Puu on ympäristöystävällistä ja lähes rikitöntä kotimaista polttoainetta. Öljyn ja sähkön suuret hintavaihtelut ovat korostaneet puuenergian merkitystä ja sen kasvavaa suosiota Suomessa. Pekka-Juhani Kuiton mukaan suomalainen puuenergian tuotanto- ja käyttöteknologia ovat maailman huipputasoa (Knuuttila 2003, 18). Suomessa käytetään puupolttoaineita pienkohteissa yhteensä kuusi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Puupolttoaineista suuri osa käytetään perinteisinä pilkkeinä ja klapeina, mutta sekä hakkeen että pellettien käyttö on hyvässä kasvussa. (Alakangas 2005.) Hakelämmitys on yhä enemmän käytetty lämmitysmuoto, jota tähän asti on totuttu näkemään lähinnä suurien laitosten lämmitysjärjestelmänä. Tähän lämmitysmuotoon siirtyminen aiheuttaa isot alkukustannukset, mikä on omalta osaltaan monelle kynnyskysymys lämmitysjärjestelmää valittaessa. Vaivaton ja luonnonmukainen hakelämmitys on kuitenkin löytänyt tiensä suomalaisten talouskeskuksiin. Bioenergian kuluja verrataan usein öljyyn, joka hetkellisesti näyttää edullisemmalta vaihtoehdolta, mutta pidemmällä aikavälillä paljastuukin toisenlainen totuus. Myös työllisyys lisääntyy ja saasteita ei juuri tule hiilidioksidin lisäksi. Nykyajan tehokkailla savukaasupuhdistimilla ei pääse häkää tai irtotuhkaa ilmakehään. Opinnäytetyön tutkimusosassa selvitettiin Lounais-Suomen alueella muutamilta yksityisiltä talouksilta mielipiteitä hakelämmityksestä, sen käytöstä, eduista ja ongelmakohdista. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella hakkeen, kotimaisen energian, käyttöä ja perehtyä hakelämmityksen merkitykseen ja kilpailukykyyn tänä päivänä.

7 2 Satakunnan vankilan, Köyliön osaston, pienlämpölaitos toimi opinnäytetyön esimerkkitapauksena. Perehtymällä pienlämpölaitoksen toimintaan konemestari Erkki Suonperän johdolla, selvitettiin polttoprosessin, kunnossapidon ja kannattavuuden lisäksi hakkeen laadun merkitystä lämmityksessä. Hakkeen tuotantoa ja itse haketusta tarkasteltiin lähinnä paikallisen pientoimittajan näkökulmasta. Yleisempää ajatusmaailmaa hakelämmityksestä toi yksityisten maatalouksien mielipiteet omien hakelämpölaitoksien toiminnasta ja niiden tulevaisuudennäkymistä. 2 YLEISTÄ HAKELÄMMITYKSESTÄ 2.1 Hakkeen koostumus, käyttö ja laatuominaisuudet Metsähake on yleisnimitys suoraan metsästä energiakäyttöön tuleville hakkeille, haketuspaikasta riippumatta (Motiva Oy Hake 2004). Hienontaminen tehdään joko terillä hakettamalla tai tylpillä, iskevillä terillä murskaamalla (Vesisenaho 2003, 37). Hake valmistetaan hakkuutähteistä, rangoista, hakkuutähdepaaleista sekä puujalostusteollisuuden puutähteistä. Joukossa olevat hienoaines ja tikut vaikeuttavat polttoaineen syöttöä kattilaan. Haketta käytetään lämmityskattiloissa, lämpölaitoksilla ja teollisuuden lämpö- ja voimalaitoksilla (Alakangas 2000, 48). Pienillä laitoksilla hakekauppa käydään irtokuutiometreinä. Kostean kokopuu- ja rankahakkeen irtotiheys on kg/i-m 3. Hakkuutähdehakkeen taas kg/i-m 3. (Knuuttila 2003, 31.) Haihtuvien aineiden vuoksi puu on pitkäliekkinen polttoaine ja vaatii ison palotilan. Alkuainekoostumus koostuu hiilestä, vedystä ja hapesta. Tärkeimmät rakenneaineet ovat selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini. Uuteaineet ja ligniini sisältävät paljon lämpöä tuottavia aineita, minkä vuoksi puun lämpöarvo on korkea. Puusta tehty hake on polttoaineena lähes rikitön, eikä typpipäästöjäkään juuri synny. Puun tuhkapitoisuus on yleensä pienempi kuin muiden kiinteiden polttoaineiden. Tämä edesauttaa tuhkan käsittelyä ja samalla pienentää käsittelyn kustannuksia. (Alakangas 2001, 5 6.) Hakkeen poltossa käytetään yleisesti stokerikattiloita ja -laitteita, joilla on mahdollista polttaa myös turvetta, viljaa, pellettiä ja purua. Polttotapoja ovat arinapoltto, kaasutuspoltto ja leijupoltto. Yleensä alle 5MW:n lämpölaitoksissa käytetään arinapolttoa ja suuremmissa leijupolttoa. Hakkeen poltto voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen. Nämä

8 3 vaiheet ovat: puun kuivuminen, jossa vesihöyryä vapautuu, puun kaasuuntuminen ja palavien kaasumaisten yhdisteiden vapautuminen, kaasujen syttyminen ja palaminen niin, että jäljelle jää kiinteä hiili ja lopuksi kiinteän hiilen palaminen, minkä jälkeen jäljelle jää tuhkaa. (Alanen 2001, 39.) Hakkeen tärkeimpiin laatuominaisuuksiin kuuluvat kosteus (%), tehollinen lämpöarvo (MWh/i-m 3 ), palakoko (mm) ja tiheys (kg/i-m 3 ). Eritoten pienissä lämpölaitoksissa palakoolla ja tasaisuudella on suuri merkitys. Hienoaines ja tikut vaikeuttavat polttoaineen syöttöä kattilaan. Tavoitepituus hakepalalle on noin mm. (Alakangas 2001, 5.) Polttolaitoksen tyyppi ja koko vaikuttavat siihen, kuinka kosteaa poltettava hake saa olla ja millaista haketta voidaan käyttää. Pelletteihin ja briketteihin verrattuna hake poltetaan yleensä selvästi kosteampana. Kosteuden merkitys on suurin, sillä se vaikuttaa sekä hakkeen lämpöarvoon että polttoaineesta saatavaan energiahyötyyn. Kosteuden määrä on siis suoraan verrannollinen hakkeen lämpöarvoon. Mitä kosteampaa hake on, sitä enemmän kuiva-aineen sisältämästä energiasta kuluu hakkeessa olevan veden höyrystämiseen ja sitä vähemmän siitä saadaan energiaa. (Motiva Oy Hake 2004.) Alakankaan (2003) mukaan suuri kosteus saattaa aiheuttaa hakkeen homehtumisen ja talvella jäätymisen. Juuri homehtumisvaaran vuoksi varastointikosteus ei saa ylittää 25 prosenttia. Liian kostea hake myös palaa tehottomasti ja aiheuttaa enemmän päästöjä. Kosteus ei saisi ylittää 40 prosenttia alle yhden megawatin laitoksessa. Tuoreen puun kosteus vaihtelee prosentin välillä kokonaismassasta. Tämän vuoksi rankoja ja hakkuutähteitä kuivatetaan varastokasoissa tai palstoilla. (Knuuttila 2003, 31.) Lämpöarvo on täydellisessä palamisessa kehittyvän lämmön määrä polttoaineen massaa kohti. Arvo määritetään painoa kohti hakkeen kuiva-aineesta. Tunnettaessa hakkeen kosteus voidaan lämpöarvo määrittää tietyn kaavan avulla (taulukko 1).

9 TAULUKKO 1. Tehollisen lämpöarvon laskentakaava (Alakangas 2001). 4 Kostean polttoaineen tehollisen lämpöarvon laskentakaava Q net,ar = Q net,d * M ar -0,02441 * M ar 100 Q net,ar Q net,d kostean polttoaineen tehollinen lämpöarvo (MJ/kg) kuiva-aineen tehollinen eli alempi lämpöarvo (MJ/kg) M ar vastaavan polttoaine-erän kokonaiskosteus saapumistilassa (%) painotettuna kostean polttoaineen massalla 0,02441 MJ/kg veden höyrystymiseen kuluva lämpömäärä (+25'C) 2.2 Hakelämmityksen heikkoudet ja vahvuudet Hakelämmityksen etuina Erkki Suonperä ( ) näkee jätepuun hyväksikäytön ja sen, ettei hakelämmitys tuota muuta jätettä kuin hiilidioksidia ja vesihöyryä. Etuna on myös se, että kyseessä on kotimainen polttoaine eli rahat jäävät omien rajojen sisälle. Kun öljy ja sähkö korvataan hakkeella, syntyy positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Näitä alueellisia hyötyjä ovat muun muassa työpaikkojen lisääntyminen, metsätalouden tuottavuuden kasvu ja ympäristön paraneminen. Lämpöyrittäjätoiminta, jossa paikallisin voimin tuotettuna myydään asiakkaalle lämpöä, lisää sekä työllisyyttä että luo taloudellisesti tuottavia työpaikkoja. Myös energiaratkaisujen päätösvalta ja rahavirtojen kulku säilyvät paikallistasolla. Ympäristövaikutukset ovat laaja-alaisia. Vaikka toisin luullaan, puun polttaminen ei lisää nettohiilidioksidipäästöjä, koska hiilidioksidin vapautumismäärä on sama kuin puun lahotessa. Rikki- ja typpipäästöt ovat vähäisiä samoin hiukkaspäästöt. (Siponen 2001, 8 9.) Hakkeen etuja verrattaessa toiseen puupolttoaineeseen, pellettiin, ovat paikallisen saatavuuden lisäksi tuotannon suotuisa vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin ja edullisempi hinta. Huonoja puolia ovat muun muassa varastotilan suuri tarve ja järjestelmän käytön ja kunnossapidon vaatima työntarve. (Puulämmitys suurkiinteistöissä 2004.) Heikkouksina Suonperä ( ) näkee työvoiman tarpeen, suuret alkukustannukset ja päivystämisen. Talviaikaan lämmittäjä on kiinni vuorokauden ympäri. Päivystäminen on lähes välttämätöntä, sillä hakelämmittimillä häiriöalttius on paljon suurempi kuin verrattuna esimerkiksi öljylämmitykseen. Tätä nykyä hakkeen hinta on noussut, kun lämpölaitokset ovat lisääntyneet. Hakkeella lämmitettäessä hukkalämpöä

10 tulee enemmän eli öljyllä hyötysuhde on parempi. Silti hakelämmitys on huomattavasti halvempi kuin ennen käytössä ollut öljylämmitys. 5 Työvoiman tarpeen voi nähdä myös etuna. Yksi ihminen kyllä pärjää hakelämmityksen puikoissa, mutta ympärivuorokautinen päivystys on raskasta pidemmällä aikavälillä, joten varamies on lähes välttämätön. Työvoimaa on tarvittu myös puiden hakemiseen. Tämä on hoidettu esimerkkikohteessa, Satakunnan vankilassa, vankityövoimaa hyödyntäen mm. hoitoharvennuksilla. Samalla myös metsät on tullut hoidettua. Hakelämmitys työllistää myös hakkeen toimittajan, metsureita ja lämpölaitokseen tarvittavien varaosien rakentajia. (Suonperä ) Tuomo Siposenkin (2001, 8) mukaan hakkeen käyttö tuo työllisyyttä metsäpalveluyrittäjille, urakoitsijoille, metsänomistajille ja lämmöntuotantoon. Myös koneiden valmistus ja laitosten rakentaminen ovat vielä pääasiassa kotimaista työtä. 2.3 Lämpölaitoksen rakentaminen ja kustannustekijät Puulämmitysjärjestelmän kattila ja polttoainevarasto vaativat enemmän tilaa, kuin öljy- ja kaasujärjestelmät. On otettava huomioon myös haketta toimittavien ajoneuvojen vaatima tilantarve. Helpoin ratkaisu on rakentaa kokonaan uusi lämpökeskusrakennus, jossa kaikki voidaan ottaa huomioida etukäteen. Taloudellisen ja toimivan järjestelmän aikaansaamiseksi on tärkeää valita oikeatehoinen kattila. Lämmitysjärjestelmät ovat monesti nykyaikaisissa talouksissa ylimitoitettuja. Oikea lämmityskuorma voidaan laskea nettoenergiantarpeesta (polttoaineen kulutus kertaa arvioitu kattilan hyötysuhde) ja jakamalla se huipun käyttöajalla, joka riippuu rakennuksen käytöstä ja ilmastosta. Vanhassa rakennuksessa aikaisempi polttoaineenkulutus on paras perusta laskettaessa tulevia puulämmityksen vaatimuksia. (Oravainen 2004.) Vuosienergian ja lämmitystehon tarpeeseen vaikuttavat rakennusosien pinta-alat, sisäja ulkolämpötilan ero mitoitustilanteessa sekä lämmönläpäisykerroin. Rakennuksen lämmitystehon- ja energiantarpeeseen taas vaikuttavat muun muassa ilmanvaihtoilman ja vuotoilman lämmitys, lämpimän käyttöveden valmistus, lämmöntuoton suhde ja lämmön johtuminen rakenteiden läpi ilmaan ja maahan. (Alanen & Soini 2001, 24.) Lämpölaitoksen kannattavuuteen vaikuttavat erilaiset kustannustekijät. Tekijät koostuvat pääoma-, käyttö-, polttoaine- ja kunnossapitokustannuksista. Pääoma- eli inves-

11 6 tointikustannuksiin vaikuttavat suuresti kattilaratkaisu, rakennustapa ja varustelutaso. Kun taas polttoainekustannukset ovat paljolti riippuvaisia hinnoista ja öljyn osuuksista. Käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin kuuluvat erilaiset huollot, korjaukset, vakuutukset, palkat, omakäyttösähkö, polttoainevarastojen korko ja käyttöaineet sekä tuhkan poiskuljetus. Palkkakustannukset muodostavat yleensä suurimman osan näistä kuluista. Pienissä laitoksissa käydään pari kolme kertaa päivässä ja muuten käytössä on kaukovalvonta, kun suurissa laitoksissa on usein käytössä kaksi- tai jopa kolmivuoropäivystys. (Kukkonen 1993, ) 3 SATAKUNNAN VANKILA 3.1 Satakunnan vankila, Köyliön osasto Satakunnan vankila toimii läntisen Suomen ja osittain myös Pohjois-Suomesta kotoisin olevien miesvankien avolaitoksena. Satakunnan vankila kuuluu Länsi-Suomen aluevankilaan. Se toimii kahdessa yksikössä: Huittisten ja Köyliön yksiköissä. Köyliön osaston vankila-alue on suuruudeltaan noin 350 hehtaaria. Alueella olevien rakennusten (kuva 1) tilavuus on yhteensä m 3. Tästä työ- ja varastotilojen osuus on 55 % ja asuintilojen osuus 22 %. (Satakunnan vankila 2007.) Vankilan historiaa Asutustoiminnan edistämiseksi vankityövoimalla ja vankiluvun jatkuvan kasvun vuoksi perustettiin toukokuun 3. päivänä 1935 Köyliön ja Karvian varavankilat. Lisäksi perustettiin heinäkuun 16. päivänä Huittisten varavankila sekä syyskuun 13. päivänä Pelson varavankila. Vankeinhoitolaitoksen tarkoituksena oli raivata pellot ja viljellä niitä, kunnes ne annetaan asutuskäyttöön. (Junkkari & Kujansuu 1997, 13.) Köyliön varavankilan paikaksi valittiin Köyliössä sijaitseva Kakkurinsuon Kalliosaari, agronomi A. Kallion tutkimusryhmän esityksestä. Alue oli asumatonta korpea, jota alettiin pikkuhiljaa raivata ja vankityövoimalla rakentaa suovankilaa. 24 selliä sisältävä sellirakennus valmistui Laitoksessa säilytettiin pääasiassa sekä kuritushuoneeseen että pakkotyöhön ja vankeuteen tuomittuja miesvankeja. (Junkkari & Kujansuu 1997, 13, 16, 24.) Köyliön varavankila muuttui avovankilaksi

12 7 (mts.126). Satakunnan vankila muodostettiin yhdistämällä Köyliön ja Huittisten varavankilat yhdeksi hallintoyksiköksi. Nykyisessä Satakunnan vankilassa on 147 vankipaikkaa, joista 66 on Köyliössä. (Köyliö-opas 2003, 25.) Köyliön osasto on ensisijaisesti työvankila, jossa valmistetaan tilaelementtejä, liikennemerkkejä ja pientaloja. Tarkoitus on totuttaa vangit työntekoon ja auttaa ylläpitämään ammattitaitoa. Työnteko on edullinen ja tehokas vankeinhoitomenetelmä. Vankila kattaa näillä tuloilla suuren osan menoistaan. (Junkkari & Kujansuu 1997, ) KUVA 1. Ilmakuva, Satakunnan vankilan, Köyliön osaston rakennuksista vuodelta 1994 (Junkkari & Kujansuu 1997) Köyliön osaston pienlämpölaitoksen vaiheet Suomeen rakennettiin ensimmäiset hakelämpölaitokset 1950-luvun loppupuolella. Köyliön pienlämpölaitos (kuva 2a) rakennettiin sekä ulkopuolisten avulla että vankien omalla työpanoksella. Rakennuskustannukset olivat ,76 ( mk). Hakelämpöön päädyttiin vankilassa, koska lähistöllä sijaitsevassa Porin prikaatissa oli käytössä hakelämmitys ja hakkeen toimitus Vapolta oli näin ollen vaivatonta. Valintaan vaikutti myös valtion halu jättää markat valtakunnan omien rajojen sisälle. (Suonperä 2003.)

13 8 Kattilan rakensi PPL-yhtiö ky Konepaja Pieksämäki ja putki- ja sähkötyöt suorittivat paikalliset ammattimiehet. Lämmitin otettiin varsinaisesti ensimmäisen kerran käyttöön 1990 talvella. Nykyinen konemestari, Erkki Suonperä, tuli töihin Satakunnan vankilaan Köyliön osastolle (Suonperä 2003.) Lämmitettävää vankilan rakennuksissa on noin m 3. Hakelämmitys on käytössä talvella, mutta kesäisin (kuva 2b) on öljylämmitys, koska yli +10 asteen lämpötilassa hakelämmitys on pois päältä vähän väliä. Öljy on myös varajärjestelmä, jos hakelämmitys pettää. Hakelämmitin on 0,7 megawatin suuruinen, mutta oikeasti siinä on yhden megawatin tehot. (Suonperä 2003.) Myös Hakkilan mukaan (2003, 60) hakkeen tarve on suurimmillaan keskitalvella ja lähes olematon keskikesällä. Näin on erityisesti pienissä laitoksissa, kun taas suuremmissa laitoksissa hakkeen tarve jakaantuu tasaisemmin (Hakkila 2003, 60). Köyliön osastolla tarvittavan hakkeen määrä on noin m 3 lämmityskaudessa. Sen tulee olla tasalaatuista kuitupuuhaketta, jonka kosteus on % välillä. Osa hakkeesta (noin 15 %) tehdään omista puista. Hakkeentoimittajien kilpailuttaminen on välttämätöntä, koska kyseessä on valtion laitos. Kilpailuttaminen tapahtuu noin kolmen vuoden välein lähettämällä vähintään kolmelle hakkeentarjoajalle tarjouspyyntö. (Suonperä 2006.) KUVA 2a. Köyliön osaston pienlämpölaitos. Piiput ovat 18 metrin pituisia. Oikeassa reunassa näkyy ulkosiilo.

14 9 KUVA 2b. Pienlämpölaitos huoltoseisokin aikaan. 3.2 Polttoprosessi Konemestari Erkki Suonperä kertoi hakkeen palamisprosessin alusta loppuun. Ulkosiiloon kipattu hake kulkeutuu kiekko- ja ketjukuljettimien (kuva3) kautta välisiiloon. Hakkeen kuljetuksen välisiiloon käynnistävät sähkösilmät (valokenno), jotka säätelevät hakkeen määrää välisiilossa. Välisiilosta kuljetuksen pesään hoitaa stokeri (kuva 4) ja vastakkaispaine työntää hakkeen ylös kekoarinan päälle. Stokerin kierrosnopeuden säätö eli hakkeen syöttömäärän säätö tapahtuu variaattorisäätönä. Manuaalisesti tapahtuvat myös ilman säädöt. (Suonperä 2003.) Airaksisen ja Puhakan mukaan sekä polttoaineen syöttö että ensiö- ja toisioilma säädetään kattilalle polttoaineesta riippuen. Säädöt tehdään savukaasulämpötilan, -värin, tuhkan laadun, liekin värin ja saadun tehon mukaan. Säätöjä joudutaan tarkastamaan pari kertaa vuodessa. (Airaksinen & Puhakka 2001, 36.)

15 10 KUVA 3. Kiekkokuljettimet tuovat hakkeen ketjukuljettimille. KUVA 4. Kuvassa tasaaja eli välisiilo ja alla stokeri. Kun hake on pesässä, alta puhallettava ensiöilma polttaa sen ja palamisesta muodostuvan hään polttaa keskiosaan puhallettava toisioilma (kuva 5). Tulipesässä on oltava 50 Pa:n alipaine. Keon päällä olevat liekit (kuva 6) ovat pieniä noin cm korkeita. Savukaasupuhallin vetää kaasut pois pesästä ja kerää irtotuhkan (kuva 7). Jäännöshappipitoisuus pyritään pitämään savukaasuissa 3,5 7 % välissä. Tämän jälkeen lämpö siirtyy kattilan konvektio-osan kautta aluelämpöverkostoon. (Suonperä 2003.)

16 11 Hakkeen poltosta syntyvä tuhka poistetaan kerran päivässä. Ensin poistetaan tuhkat ja sitten tehdään pesän kohennus, jossa palamisesta aiheutunut kivettymä eli paakkuuntuma selvitetään. Vuorokaudessa poltetaan noin i-m 3 haketta ja siitä syntyy vain litraa tuhkaa. Näin ollen voi sanoa, että palamisprosessi on tehokas. Tuhkat vietiin aiemmin luomuviljelytiloille kalkiksi, mutta tänä päivänä ne menevät ravinteeksi vankilan omiin metsiin. Tämä johtuu siitä, että vankilalla on oma pieni hakemurskain, jolla pahvit, paperit ym. palava murskataan ja poltetaan hakkeen seassa. Kuitenkin ennen metsiin levittämistä tuhkat säilötään palamattomiin peltitynnyreihin puoleksi vuodeksi ja näin vältetään metsäpaloriskit. (Suonperä 2003.) Tuomo Siposen (2001, 10) mukaan tuhka sisältää kaikki puun ravintoaineet, lukuun ottamatta typpeä, ja sopii hyvin metsän lannoitteeksi. KUVA 5. Piirros kekoarinan läpileikkauksesta (Suonperä 2003). KUVA 6. Kurkistusluukusta näkee kuinka hake palaa pesässä kauniilla liekillä.

17 12 KUVA 7. Konemestari Erkki Suonperä tuhkanerotuslaitteen vieressä. 3.3 Kunnossapito ja vuosihuolto Lämpölaitoksessa kattilanuohous tapahtuu kerran viikossa. Tuhkanpoisto tehdään tarpeen mukaan. Puhtaus kattilahuoneessa edistää paloturvallisuutta. Huoltotöihin kuuluvat muun muassa kiertoveden ja hapenpoistoaineiden lisäykset, laitteiden voitelujärjestelmien öljymäärien tarkastukset sekä lamppujen vaihdot, mittareiden lukemiset ja kaikkien laitteiden kuntoseuranta. (Airaksinen & Puhakka 2001, 37.) Vankilan hakekattilan vuosihuollon hoitavat kesäisin omat miehet. Huoltohommiin päästään vasta, kun kattila on jäähtynyt. Jäähtyminen kestää noin kaksi viikkoa siitä kun veden kierto on katkaistu. Vuosittaiseen huoltoon kuuluvat muun muassa ilmakanavien nuohous pesästä käsin, tiilimuurin kunnon tarkastus, tuhkien harjaus ja holvin imurointi. Huollon ajaksi arinat poistetaan kattilasta ja niiden kunto tarkastetaan. Normaalisti vuosihuolto kestää noin kaksi viikkoa. Lämpölaitoksen piiput nuohotaan 2 3 vuoden välein. Muuta rakenteellista huoltoa tehdään tarpeen mukaan eli mitä huomataan vuoden mittaan. (Suonperä 2006.) Itse lämmityskattilassa ei ole ollut huomattavia vaurioita, lukuun ottamatta lämpölaajenemisesta johtunutta levykattilan vuotamista, joka tapahtui noin viisi vuotta sitten.

18 13 Silloin viikoittaisen nuohouksen yhteydessä havaittiin konvektio-osan seinämässä repeämä, joka hitsattiin umpeen. Hitsausta jouduttiin myöhemmin vielä jatkamaan, koska repeämä oli jatkunut laajemmalle alueelle. (Suonperä 2006.) Vaihdemoottorien huolto tapahtuu 3 5 vuoden välein lähettämällä moottorit Poriin huollettaviksi Mekeltek Oy:lle. Vaihdemoottoreita on lämpölaitoksessa yhteensä viisi. Esimerkiksi stokeriruuvin variaattorisäätöisen vaihdemoottorin huollon verollinen kustannus on noin 500. Ketjuvaihteisen kierukan vaihdemoottorin huoltokustannus on puolet vähemmän, noin 250. (Suonperä 2006.) Häiriöherkin alue hakelämmityksessä ovat kuljettimet. Suurimmat ongelmat tälle alueelle aiheuttaa hakkeen laatu, toisin sanoen kosteusprosentti ja seassa olevien tikkujen määrä. Tikut jumiutuvat putken ja kairan väliin, minkä vuoksi hakkeen syöttö pysähtyy ja syntyy takapaloja. Kuten Erkki Suonperä sanoi: Siilosta kattilaan on varsinainen ongelmaväli, itse hakkeen polttaminen ei ole mikään ongelma. (Suonperä 2006.) 3.4 Pienlämpölaitoksen kannattavuus Lämmitysjärjestelmää valittaessa verrataan usein öljy- ja hakelämmitystä keskenään. Kun katsotaan vain välittömiä kuluja, saattaa öljy näyttää monelta taholta kannattavammalta vaihtoehdolta. On kuitenkin osattava ottaa huomioon myös hakelämmityksen tuomat positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja paikallistalouteen. Usein nämä tekijät kääntävät vertailun hakkeelle edulliseksi. (Metsäkeskus 2003.) Talvi oli Suonperän mukaan vaikea (taulukko 2.). Vankilaan toimitettu hake oli kuivaa, mikä aiheutti stokeriongelmia. Kuiva hake ei liiku kuljettimilla kunnolla ja kosteusprosentin tulee olla % välillä. Normaalisti vuoden 2003 öljy- ja hakemäärästä olisi tullut yhteensä 422 MWh, mutta hakkeen huonon kosteuden vuoksi tuotto jäi alle odotusten. (Suonperä 2003.) Eron huomaa verrattaessa tammikuun vuoden 2003 kulutusta ja tuottoa vuoden 2005 tammikuuhun (taulukko 3.).

19 TAULUKKO 2. Pienlämpölaitoksen kulutus ja tuotto tammikuussa Tammikuun 2003 Kulutus: Tuotto: Öljyä l 22 MWh Haketta 525 i-m MWh Yhteensä 377 MWh TAULUKKO 3. Pienlämpölaitoksen kulutus ja tuotto tammikuussa Tammikuun 2005 Kulutus: Tuotto: Öljyä 210 l 2,1 MWh Haketta 375 i-m MWh Yhteensä 302,1 MWh Hakkeen keskiarvo tuotosta on 0,7 megawattia / i-m 3 ja öljyn samasta määrästä 10,0 megawattia. Lämmitysöljyn hinta vuonna 2003 oli 0,32 / litra ja veroton hinta 321 / m 3. (Suonperä 2003.) Tulevaisuudessa Köyliön osastolla pysytään hakelämmityksessä (taulukko 4 ja taulukko 5), eikä tiedossa ole kustannuksiltaan suuria muutoksia. Normaalia kunnossapitoa ja lämpölaitoksen ehostusta on jatkossakin, mutta ei olennaisia muutoksia. Erkki Suonperä kertoo hakelämmityksen olevan hyvä lämmitysjärjestelmä, joka kyllä maksaa itsensä takaisin pitemmän ajan kuluessa. (Suonperä 2006.) TAULUKKO 4. Köyliön osaston lämmityskulutus ja -menot vuonna Kulutus yhteensä vuonna 2005 Kulutettu määrä: Hinta: Öljyä l ,54 Haketta i-m ,50 Menot yhteensä ,04

20 TAULUKKO 5. Köyliön osaston lämmityskulutus ja -menot vuonna Kulutus yhteensä vuonna 2006 Kulutettu määrä: Hinta: Öljyä l ,84 Haketta i-m ,00 Menot yhteensä ,84 4 HAKKEEN HANKINTA LÄMPÖLAITOKSEEN 4.1 Hakeurakoitsija Veijo Ojala Haketuksen ja hakkeen kuljetuksen lämpölaitokselle hoitaa yksityinen urakoitsija. Toimitus kilpailutettiin ja hakeurakoitsijaksi valittiin paikallistuntemuksen ja ammattitaidon ansiosta Veijo Ojala. Hänellä on pitkän ajan kokemus haketuksesta, ennen omaa yritystään hän työskenteli VAPO:lla. Valtaosan puusta Ojala hankkii Metsänhoitoyhdistyksiltä ja osan yksityisiltä metsänomistajilta. Lähinnä hän käyttää haketukseen lahokuitua ja pystykuivaa puuta, mutta myös harvennuspuuta sekä latvoja käytetään jonkin verran (kuva 8). (Ojala 2003.) KUVA 8. Ojalan hakkurissa puhallustorvi on suunnattu enemmän ylöspäin ja putken päässä on sykloni, jolloin autokuorman täyttö onnistuu hyvin.

21 16 Ojala kuljettaa hakkeen vankilan ulkosiiloon kuorma-autollaan, jonka täysi kuorma on 102 i-m 3 (auton kyytiin mahtuu 36 i-m 3 ja perävaunuun 66 i-m 3 ). Vankilan siiloon (kuva 9) mahtuu noin 100 i-m 3, kun se on täysin tyhjä. Yleensä kaksi kuormaa riittää, jolloin siilo tulee täyteen (2*36 i-m 3 ). Hakeurakoitsija täyttää siilon kaksi kertaa viikossa. (Ojala 2003.) KUVA 9. Vankilan ulkosiilo, kiekkokuljettimet ja aivan takareunassa ketjukuljetin joka vie haketta välisiiloon. 4.2 Haketus Käytössä olevia haketusmenetelmiä ovat muun muassa palstahaketus, välivarastohaketus, käyttöpaikkahaketus ja terminaalihaketus (Kainulainen 2007). Mitä tekniikkaa käytetään milloinkin, riippuu tuotantomäärästä, haketuspaikasta ja haketettavasta materiaalista. (Kainulainen 2001, 18.) Hakkilan (2000) mukaan hakkurin torven läpi puhallettu hake tuottaa tiiviimmän kuorman kuin kuljettimelta, etukuormaajan kauhasta, siilosta tai kippilavalta putoava hake. Lisäksi tulos riippuu hakkeen lentokaaresta ja etäisyydestä sekä hakkurin puhallusvoimasta. Kuorman päältä puhaltava torvi saa aikaan tiiviimmän kuorman kuin perästä puhaltava. (Alakangas 2000, 48.) Lisäksi hakekuorman tiiviyteen vaikuttavat palakokojakauman tasaisuus, hakkurin puhallusvoima, kuormaustapa ja kuljetuksen aikana tapahtunut painuminen (Kiema ym. 2005).

22 4.2.1 Käyttöpaikkahaketus 17 Käyttöpaikkahaketuksen etuna on kustannustehokkuus käsiteltäessä suuria määriä ja se soveltuu erityisesti suuriin energiantuotantoyksiköihin. Kyseisessä tavassa haketus tai murskaus tapahtuu käyttöpaikalla ja yleensä käytetään murskainta tai kiinteää ja järeää hakkuria. Käyttöpaikalla tapahtuva haketus on menetelmänä uusi ja nopeasti kehittyvä. Kaikista kannattavinta käyttöpaikkahaketus/murskaus on alle 55 kilometrin kuljetusmatkoilla. (Kainulainen 2007.) Terminaalihaketus Terminaalihaketuksessa raaka-aine kuljetetaan kaukokuljetuksena tien varresta haketuspaikalle kokopuuna kuivumaan, minkä jälkeen haketetaan. Valmis hake kuljetetaan lämpölaitokselle. Tämä haketusmuoto vaatii suuret välivarastotilat ja muun muassa Vapo Oy käyttää sitä. (Kainulainen 2007.) Veijo Ojala käyttää vankilaan toimittaessaan terminaalihaketusta. Haketuksessa puut nostetaan nosturilla ketjukuljettimelle (kuva 10), josta ne ajetaan vinosti teräpyörän sivupintaa kohden. Hake lentää putken päästä syklonin avulla suoraan alla olevan auton kyytiin. Hakekoneen nopeus on noin 1 i-m 3 / min. (Ojala 2003.) KUVA 10. Veijo Ojalalla on amerikkalaista alkuperää oleva laikkahakkuri Trelan.

23 4.2.3 Välivarastohaketus 18 Välivarastomenetelmässä haketus vaatii huolellisen organisoinnin ja tulee sitä edullisemmaksi mitä suurempi välivarasto on. Menetelmää käytetään yleisesti sekä pieniläpimittaisen puun että hakkuutähteen hakettamisessa. Välivarastohaketuksen etuna on, että se soveltuu monen kokoluokan haketoimituksiin aina maatilahaketuksesta suurimittaiseen, voimalaitoksen raaka-aineen toimitukseen. Suomessa yleisimmin käytetty välivarastohaketus vaatii kantavan ja ison varastotilan. Ennen hakettamista puutavaraa kannattaa varastoida tien varressa kuivumisen takia vähintään vuosi. (Kainulainen 2007.) Palstahaketus Palstahaketuksessa yhdellä koneella tehdään useita eri työvaiheita ja se on parhaimmillaan suurilla leimikoilla, joissa pienet siirtokustannukset. Haketettava puu tehdään hakkuiden yhteydessä suoraan palstalle kasoihin ja haketetaan konttiin (Kainulainen 2001, 18). Palstahaketuksessa ei siis tarvita erillistä metsäkuljetusta, vaan se suoritetaan samalla koneella kuin haketuskin. Menetelmää käytetään pääasiassa hakkuutähteiden haketuksessa. (Kainulainen 2007.) 4.3 Hakkurityypit Laikkahakkuri Laikkahakkuri on yleisin pienhakkurityyppi ja hinnaltaan suhteellisen edullinen. Siihen on kiinnitetty 2 4 terää säteen suuntaisesti teräpyörän sivupinnalle (kuva 11). Puut syötetään teräpyörän sivupintaa kohden vinosti. Etuna hakkurissa on hyvä puhallusteho. Terärakenne on melko arka kiville ja maa-ainekselle. Tämä hakkurityyppi soveltuu parhaiten koko- ja rankapuulle. (Kainulainen 2001, 19.)

24 19 KUVA 11. Laikkahakkurissa on kiinnitettynä 2 4 terää säteen suuntaisesti teräpyörän sivupinnalle (Sallinen 2007) Rumpuhakkuri Rumpuhakkuri on rakenteeltaan laikkahakkuria kalliimpi, siinä on 2 6 terää lieriömäisen terärummun ulkokehällä. Terätyynyn lähellä olevat syöttörullat helpottavat syöttöä. Hakkuri ei ole kovin herkkä epäpuhtauksille, ja soveltuu siksi paremmin hakkuutähteiden haketukseen. Palakoko rumpuhakkurilla on tasaisempi kuin laikkahakkurilla. (Kainulainen 2001, 19.) Ruuvihakkuri Ruuvihakkuri on pienikokoinen ja rumpuhakkuria edullisempi vaihtoehto. Se vaatii paljon vääntömomenttia, mutta hakettaa hyvin oksatonta rankaa ja pintalautaa. Terä on kiinnitetty pyörivään akseliin, vaaka-asentoon (Kainulainen 2007; Kainulainen 2001, 20.) 4.4 Hakkeen hinnan määrittely Hakkeen hinta määräytyy tapauskohtaisesti eri alueilla ja laitoksilla. Hakeurakoitsijan etu on toimittaa mahdollisimman kuivaa haketta, sillä hake hinnoitellaan vähentämällä kuiva-aineen energiasisällöstä veden höyrystämiseen kuluva energia (Alanen 2001, 40). Vaihtelua hintaan aiheuttavat muun muassa erot energiapuun hankintalähteissä ja hankinnan organisoinnissa. (Kukkonen 1993, 17.) Haketuksen veroton hinta vankilaan vuonna 2003 oli omista puista 3 / i-m 3, sisältäen haketuksen ja siiloon ajon. Puutavaran, haketuksen ja siiloon ajon sisältävän haketuksen hinta, samana vuonna, oli 11 / i-m 3. Vuonna 2006 haketuksen veroton hinta vankilaan oli 14 / i-m 3, joka sisälsi puutavaran, haketuksen ja siiloon ajon. (Suonperä 2006.)

25 5 YKSITYISET TALOUDET Tutkimuksen lähtökohta ja aineisto Lounais-Suomen Metsäkeskuksen energianeuvoja Jussi Somerpalon mukaan yli kolmannes isoista tiloista käyttää hakelämmitystä. Etenkin Varsinais-Suomen maatiloilla hakelämmitys yleistyy, sillä öljylämmitykseen verrattuna ovat polttoainekulut yli puolta pienemmät. Juuri polttoainesäästöjen ansiosta lämpökeskuksen investointien kuolettamiseen menee vain 5 10 vuotta. (Hakelämmitys yleistyy maatiloilla 2007.) Arvioiden mukaan Suomessa on tulisijoja noin 2,2 miljoonaa. Näistä 1,2 miljoonaa on omakotitaloissa, 0,8 miljoonaa vapaa-ajan asunnoissa ja 0,2 miljoonaa rivitaloissa. (Alakangas 2005.) Maaseudun kannalta kotimaisen puun energiakäytöllä on merkitystä tilojen polttoaineena sekä energiapuun ja hakkeen myynnistä syntyvien ansioiden ja työn tarjoajana (Kukkonen 1993, 49). Öljyn nopeasti kohonneen hinnan myötä hakkeen käyttö on yleistynyt maatiloilla paljon. Arviolta hakkeella lämmitetään jo tilaa (Solmio 2005). Pienissä lämpökeskuksissa käytetään metsähaketta lähes miljoona kuutiometriä, mikä vastaa megawattituntia (Alakangas 2005). Hakelämmitykseen on päätynyt useita kuntia ja kaupunkeja erityisesti Lounais- Suomen alueella (liitteet 1 6). Eniten hakelämmitystä käytetään maatiloilla. Kyselytutkimus suunnattiin Lounais-Suomen alueelle, kuudelle yksityiselle taloudelle, joilla on käytössä hakelämmitys. Kyselytutkimus tapahtui puhelimitse tammikuussa Kotitaloudet valittiin satunnaisesti, tämä tapahtui ketjureaktio-tyyppisesti. Jokaiselta hakelämpötaloudelta tiedusteltiin, onko tiedossa joku muu, jolla on käytössä hakelämmitys. Näin kyselyyn tuli sekä hakeyrittäjänä toimiva että tavallisia hakelämmön käyttäjiä.

26 21 KYSYMYKSET 1. Lämmitettävän pinta-alan koko ja polttimen teho. 2. Mikä lämmitysmuoto oli ennen hakelämmitystä? Miksi? 3. Miksi siirryttiin hakelämmitykseen? 4. Onko ollut ongelmia hakelämmityksen kanssa? Jos on, minkälaisia? 5. Onko ollut tyytyväinen hakelämmitykseen? Mitä etuja/hyötyjä on havainnut? 6. Mistä poltettava hake hankitaan? 7. Onko tulevaisuudessa tiedossa muutoksia? Jos on, niin mitä? Maatilojen hakejärjestelmien hyvä toimivuus edellyttää rangoista tehtyä kuivahkoa haketta. Rankahakkeessa ei ole oksia, neulasia tai lehtiä. Gumsen mukaan tällaista tasalaatuista haketta vaativat erityisesti pienitehoiset hakepolttimet. Uusiin yli 100 kw:n lämpölaitoksiin käy kokopuuhake. (Knuuttila 2003, 57.) 5.2 Tulokset Yksityistalouksille esittämiin kysymyksiin tuli melko samankaltaisia vastauksia. Lämmitettävän pinta-alan koko vaihteli m 2. Lämmitettävään alueeseen kuului asuinrakennuksen lisäksi muun muassa konehalleja ja karjarakennuksia. Kaikki haastattelemani tilat olivat maatiloja. Luokittelussa pieniksi kohteiksi luetaan, alle 300 kw ja suuriksi kohteiksi kw (Alanen & Soini 2001, 24 25). Hakelämmittimen tehot olivat 30 kw:sta aina 800 kw:n. Tämä oli tietysti suoraan verrannollinen lämmitettävään pinta-alaan (kuvio 1).

27 22 m 2 /kwh vastaajat ala (m²) kwh KUVIO 1. Lämmitettävä ala ja hakelämmittimen teho. Vastanneista neljällä kuudesta oli ollut lämmitysmuotona puu ennen hakelämmitystä. Klapien pilkkominen ja niillä lämmitys oli erityisen tuttua vastanneille. Kahdella kuudesta oli ollut käytössä öljylämmitys (kuvio 2) ennen hakelämpöön siirtymistä. KUVIO 2. Ennen hakelämpöä käytössä ollut lämmitysmuoto. Syyksi hakelämmitykseen siirtymiseen lähes kaikki sanoivat hinnan, lisäksi neljä vastanneista painotti lämmityksen vaivattomuutta. Metsien kunnossa pysymistä arvostet-

28 tiin myös yhtenä syynä, lisäksi oli muita henkilökohtaisia syitä, kuten perinteet, ja niin sanottuja pakottavia tarpeita (kuvio 3). 23 KUVIO 3. Miksi päädyttiin hakelämmitykseen. Ongelmien osalta vastanneet sanoivat alun olevan säätöjen hakemista, mutta kaiken kaikkiaan suurempia ongelmia ei ole esiintynyt (kuvio 4). Hakkeen laadusta aiheutuvat takapalot mainittiin. Puhtaan hakkeen polttamisessa ei ole ongelmia, ainoastaan rakennusjätteen poltto tuottaa suuremman palakokonsa vuoksi jonkin verran ongelmia. Kuusi vuotta sitten, yhdellä vastanneista, oli talvella esiintynyt hälytyksiä toistuvasti. Nämä olivat aiheutuneet hakkeen jäätymisestä ja sähkökatkoksista. KUVIO 4. Ongelmat joita on ollut hakkeella lämmitettäessä.

29 24 Vastanneista kaikki olivat tyytyväisiä hakelämmitykseen (kuvio 5). Hakelämmityksen eduiksi mainittiin muun muassa taloudellisuus ja hinta, metsänhoitotöiden ajallaan teko, pitkälle automatisoitu lämmitin, vaivattomuus ja lämmitysmuodon siisteys. Haastatellut olivat myös tyytyväisiä hakelämmittimen tehoon. tyytyväisyys 100 % vaivattomuus 40,20 % taloudellisuus, hinta metsän hoitotöiden teko hyvätehoinen pitkälle automatisoitu 20,10 % 13,40 % 13,40 % 13,40 % KUVIO 5. Hakelämmityksellä saadut edut. Haastatelluista viidellä kuudesta puut tulevat omasta metsästä ja haketuksen hoitaa ulkopuolinen hakeyrittäjä (kuvio 6). Yksi vastanneista ostaa puut eräältä firmalta ja hakettaa ne itse, samalla hän toimii myös hakeyrittäjänä. Yksi haastatelluista kertoi käyttävänsä hakkeen lisäksi palaturvetta ja viljaa. KUVIO 6. Mistä puut ja hake saadaan lämpölaitokseen.

30 25 Hakelämmityksen tulevaisuudesta kysyttäessä, muutoksia ei ollut tiedossa yhdelläkään vastanneista, lukuun ottamatta mahdollisia rikkoutumisia ja niistä aiheutuvia korjauksia. Kaksi vastanneista kertoi hakelämmittimen tehon olevan tarpeeksi suuri mahdollisiin rakennusten laajennuksiin. 5.3 Tulosten tarkastelua Lämmitysmuodon valinta on aina tilakohtainen ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Maatilakokoluokassa hakelämmitys on hyvin varteenotettava vaihtoehto, eritoten jos haketettava puu saadaan omista metsistä. Yksikään haastatelluista ei haikaillut työläämmän klapihomman perään. Vastauksista voidaan päätellä, että hakelämpöön siirtyneet taloudet ovat olleet tyytyväisiä valintaansa pienistä alkuvaikeuksista huolimatta. Muutama haastatelluista oli jo ennakoinut lämpölaitoksen koolla mahdollisia tulevia laajennuksia. Vaikka alkukustannuksiltaan hakelämpö on öljyä puolet kalliimpi, tulee hake silti edullisemmaksi. Omasta metsästä hankittu hakelämpö lisää tilan kannattavuutta ja hakelämmitys maksaa itsensä takaisin jo 5 10 vuoden kuluessa. Pitkälle automatisoituna lämmitysmuotona hake tarjoaa melko vaivattoman ja helpon tavan huolehtia kiinteistöjen, konehallien ja karjarakennusten lämmityksestä. Hakelämmittimen huoltotarve on vähäinen ja tämän päivän polttotekniikka on pitkälle kehittynyttä ja ympäristölle ystävällistä. Täysin vaivaton ei ole hakelämmityskään, kuluvia osia on vaihdettava ja jonkun on tuotava hake siiloon. Haastatteluissa ilmeni useita hyviä puolia hakkeella lämmitettäessä. Suurin hakelämmityksestä saatava hyöty on sekä metsänhoidollinen että taloudellinen. Rahat jäävät oman valtakunnan rajojen sisälle ja metsät tulee hoidettua, kun pystykuivat ja latvat ym. käytetään hyödyksi. Energiapuun hankinta on metsänhoidollisesti tärkeää ja kustannukset vähenevät kotimaista polttoainetta käytettäessä. Harvennetut metsät kasvavat paremmin. Mahdolliset myyntitulot hakeyrittäjille ja energianhuollon varmuus ovat vahvoja valtteja hakelämmössä.

31 6 POHDINTA 26 Kuiton (2003,13) mukaan Euroopan unioni on päättänyt kaksinkertaistaa uusiutuvien energianlähteiden käytön, kolminkertaistaa bioenergian käytön ja kymmenkertaistaa bioenergian käytön vuodesta 1995 vuoteen 2010 mennessä. Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian määrä vähintään 50 %:lla. (Knuuttila 2003, 13.) Tänä päivänä lämmitysjärjestelmältä halutaan helppokäyttöisyyttä ja toimintavarmuutta. Hakelämmitysjärjestelmät ovatkin kehittyneet pitkälle automatisoiduiksi ja hyvin toimiviksi. Laadukas lämmitystyö ja hallittu polttoaineenhankinta hoituu lämpöyrittäjien työnä. (Suonperä 2006.) Tietokoneiden avulla lämmitys on pitkälle automatisoitua, mikä lisää hakkeen käyttömahdollisuuksia. Kaukovalvonta ja -säätö ovat mahdollisia, hälytykset saadaan ohjattua mihin vaan ja näin ollen lämmityksestä on tullut entistä vaivattomampaa. Hälytyksiä voi tulla savukaasun lämpötilasta ja menovedestä sekä polttoaineen syötöstä. Lisäksi tulipalo-, vesivuoto-, polttoainemäärä- tai kiertovesipumppu voi aiheuttaa hälytyksen. (Airaksinen & Puhakka 2001, 37.) Lämpöyrittäjät käyttivät 2002 lämmöntuotannossaan i-m 3 kiinteitä puupolttoaineita. Tästä määrästä oli metsähaketta i-m 3. Lisäksi polttoaineena käytettiin pala- ja jyrsinturvetta, sekä viljaa. (Solmio 2003, 21.) Hakelämpö on kilpailukykyinen lämmitysmuoto verrattaessa öljyyn tai sähköön. Öljyn hinnan jatkuva nousu on herättänyt maataloudet ja uudisrakentajat etsimään eri lämmitysmuotoja ja vertailemaan hakkeen hintaa muihin lämmitysmuotoihin nähden. Kiinnostus hakelämmitykseen on kasvanut entistä enemmän paikkakunnille valmistuneiden lämpölaitosten myötä. Ihmiset haluavat yhä enemmän lämmitysjärjestelmältään mukavuutta, vaivattomuutta ja energiaystävällisyyttä. Siksi ollaan myös valmiita panostamaan hakelämmitysmuotoon. Puu sopii polttoaineeksi niin kerrostaloihin, maatalouksiin, yksityiskoteihin kuin teollisuudenkin energiantarpeisiin ja kaukolämmöksi.

32 27 Puuenergiaa arvostetaan ja sen lisäämisen mahdollisuudet ovat hyvät. Suomessa käyttö on jo melko laajaa ja tehokasta, silti käytämme hyväksi vain murto-osan metsästä saatavasta raaka-aineesta, joka ei kelpaa teollisuuteen. Hakkeen energiakäytöllä on erityisen suuri merkitys paikallisella tasolla, kuten kuntien aluelämpölaitoksissa, kiinteistöissä ja maatiloilla. Hakkeen ja muun puuenergian käytön edistämiseen auttavat hakkeen kilpailukyvyn paraneminen sekä taloudellinen tuki ja neuvonta puun polttamisen eduista ja hyödyistä. Hakkeen käyttöä edesauttavia tukia ovat muun muassa korjuu-, haketus- ja investointituet. Puuenergian käyttö lisää alue- ja yritystaloutta, laitevalmistusta ym. Samalla helpottuu nuorten metsien hoito, ympäristönsuojelu ja maaseudulle saadaan lisää työpaikkoja lämpöyrittäjyyden myötä. Puun hankintaketjut ovat tänä päivänä entistä tehokkaammat ja metsänomistajilla on mielenkiintoa tarjota energiapuuta markkinoille. Puun käyttö korvaavana polttoaineena pienentää fossiilisten polttoaineiden rikkidioksidi, typpioksidi ja erikokoisten hiukkasten päästöjä. Puupolttoaineilla pystytään korvaamaan sellainen energiantuotanto, jossa käytetään ympäristölle selvästi vahingollisempia fossiilisia polttoaineita. Puu on ennen kaikkea merkittävä energianlähde, jota voidaan hyödyntää lämmön lisäksi sähköntuotannossa. Puuenergian käyttö on yksi merkittävimmistä keinoista vähentää hiilidioksidipäästöjä. Haketus edistää puhtaan kotimaisen energian käyttöä. Huolimatta metsähakkeen rajallisesta saatavuudesta, mikä johtuu korjuun heikosta kannattavuudesta ja metsäkoneyrittäjä-pulasta, mitä todennäköisimmin puun energiakäyttö tulee lisääntymään erityisesti maatiloilla ja yksityisillä kiinteistöillä. Käytön lisääntymistä edesauttavat ympäristövaikutusten merkitys ja hakkeelle myönteiset hintavaihtelut. Monista eduistaan huolimatta lisätietoja hakelämmityksestä, kannattavuudesta ja muista ominaisuuksista tarvitaan tulevaisuuden lämmitysmuotona. Tänä päivänä on entistä enemmän kysyntää puuenergianeuvojan palveluille. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja kytkeytyy suuresti työelämään ja erityisesti paikallistalouteen. Oman oppimisen kannalta tärkeitä olivat uudet näkökulmat hakelämmitykseen. Hakelämmityksellä ei ole yhtä hyviä menestymismahdollisuuksia, kuin esimerkkitapauksessa, jos hakeyrittäjätoimintaa ei löydy tarpeeksi läheltä lämpölaitosta. Vain murto-osa hakettaa itse vaikka puut tulisivatkin omista metsistä. Lämpöyrittä-

33 28 jätoimintaan tulisi metsäalan organisaatioiden panostaa entistä enemmän kouluttamalla, kampanjoimalla ja tukemalla. Tulevaisuudessa hakelämpöä koskevia lisäselvityksiä ja laskelmia olisi hyvä tehdä. Kuitenkin jo nyt on hakelämmitys osoittanut kannattavuutensa ja kestävyytensä verrattaessa fossiilisiin polttoaineisiin. Kokeilujen ja erehdysten kautta opitaan ja niistä se käytännön tieto taito hakelämmön käyttöön saadaan.

34 LÄHTEET 29 Airaksinen, Leevi & Puhakka, Asko Laitoksen käyttö ja huolto. Teoksessa Puhakka, Asko, Alakangas, Eija, Alanen, Veli-Matti, Airaksinen, Leevi, Soini, Risto, Siponen, Tuomo & Kainulainen, Seppo Hakelämmitysopas. Helsinki, Joensuu. Alakangas, Eija (toim.) Puupolttoaineiden pientuotanto ja käyttö panostusalue. Vuosikatsaus PDF-dokumentti. VTT Prosessit. Teknologiakatsaus 185/ nttiarkisto/. Päivitetty Luettu Alakangas, Eija Puu polttoaineena. Teoksessa Puhakka, Asko, Alakangas, Eija, Alanen, Veli-Matti, Airaksinen, Leevi, Soini, Risto, Siponen, Tuomo & Kainulainen, Seppo Hakelämmitysopas. Helsinki, Joensuu. Alakangas, Eija Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. VTT tiedotteita Espoo: Otamedia. Alanen, Veli-Matti Hakkeen poltto. Teoksessa Puhakka, Asko, Alakangas, Eija, Alanen, Veli-Matti, Airaksinen, Leevi, Soini, Risto, Siponen, Tuomo & Kainulainen, Seppo Hakelämmitysopas. Helsinki, Joensuu. Alanen, Veli-Matti & Soini, Risto Laitoksen suunnittelu. Teoksessa Puhakka, Asko, Alakangas, Eija, Alanen, Veli-Matti, Airaksinen, Leevi, Soini, Risto, Siponen, Tuomo & Kainulainen, Seppo Hakelämmitysopas. Helsinki, Joensuu. Gumse, Seppo-Ilmari Teoksessa Knuuttila, Kirsi (toim.) Puuenergia. Jyväskylä: Gummerus. Hakelämmitys yleistyy maatiloilla WWW-dokumentti. YLE, Turun Radio.http://lotta.yle.fi/rswebtku.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content633 7C. Päivitetty Luettu Holopainen, Reijo Biokuume nousee Suomessa. MetsäTalous Forestry 7, 14. Junkkari, Tuomo & Kujansuu, Juha Köyliön varavankila suovankilasta ja sotaleiristä teollistuneeksi avovankilaksi. Vammala: Kirjapaino Oy. Kainulainen, Seppo Energiapuun korjuu, Haketus. WWW-dokumentti. aikka.htm. Ei päivitystietoa. Luettu Kainulainen, Seppo 2001.Haketus. Teoksessa Puhakka, Asko, Alakangas, Eija, Alanen, Veli-Matti, Airaksinen, Leevi, Soini, Risto, Siponen, Tuomo & Kainulainen, Seppo Hakelämmitysopas. Helsinki, Joensuu. Kiema, Marko, Pasanen, Kari & Parviainen, Juha. Bioenergian logistiikka WWW-dokumentti. wj:envi.uku.fi/ienvi2/files/ienvi2_biolog_loppuraportti.pdf+hakkeen+laatuominais uudet&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi. Ei päivitystietoa. Luettu Knuuttila, Kirsi (toim.) Puuenergia. Jyväskylä: Gummerus.

35 30 Kuitto, Pekka-Juhani Teoksessa Knuuttila, Kirsi (toim.) Puuenergia. Jyväskylä: Gummerus. Kukkonen, Timo Metsästä energiaa tutkimus puun energiakäytöstä. Helsingin Yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta. Köyliö-opas Viides uusittu painos. Lions Club Köyliö ry. Metsäkeskus WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Motiva Oy - Hake WWW-dokumentti. annossa/hake.html. Päivitetty Luettu Ojala, Veijo Haastattelut Yksityinen hakeyrittäjä. Köyliö. Oravainen, Heikki Puulämmitys suurkiinteistöissä. PDF-dokumentti. AL- TENER projekti BIOHEAT II VTT prosessit. Ei päivitystietoa. Luettu Sallinen, Tiina Energiapuun korjuu, laikkahakkuri. GIF-kuva. hakkuri_piirros.gif. Ei päivitystietoa. Luettu Satakunnan vankila WWW-dokumentti. Ei päivitystietoa. Luettu Siponen, Tuomo Metsähakkeen käytön aluetaloudelliset vaikutukset. Teoksessa Puhakka, Asko, Alakangas, Eija, Alanen, Veli-Matti, Airaksinen, Leevi, Soini, Risto, Siponen, Tuomo & Kainulainen, Seppo Hakelämmitysopas. Helsinki, Joensuu. Solmio, Harri TTS: työtehoseuralta opas hakelämmityksen paloturvallisuudesta Maatilojen hakelämmityksen paloturvallisuusopas. Työtehoseuran raportteja ja oppaita s. Päivitetty Luettu Solmio, Harri Lämpöyrittäjät metsähakkeen käyttäjinä. Teho 4, 21. Suonperä, Erkki Haastattelut Konemestari. Satakunnan Vankila, Köyliön osasto. Vesisenaho, Tero Teoksessa Knuuttila, Kirsi (toim.) Puuenergia. Jyväskylä: Gummerus.

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Lähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011

Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Laatuhakkeen polttokokeilu Kuivaniemellä 3.5. - 5.5.2011 Raportin laatija: Tero Paananen, Projektipäällikkö Uusiutuvan energian yrityskeskus hanke 1 JOHDANTO JA TYÖN TAUSTAT Polttokokeen suunnittelu aloitettiin

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia.

Energiapuun korjuu. Altener tiedote 2. 1998. Energiapuun korjuumenetelmät. Jyväskylä. VTT Energia. MetsäVerkko - materiaalissa kuvataan energiapuun korjuuta Suomessa. Materiaalissa tutustutaan energiapuun korjuuseen nuoren metsänkunnostuskohteilla sekä hakkuutähteiden korjuuseen uudistushakkuualoilla.

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

1. Palamisen perusteet

1. Palamisen perusteet 1. Palamisen perusteet Palamisen tarkkailu on tärkeä tehtävä, joka ei tapahdu itsestään Pol6oaineen kosteus palamislämpö8la Pol6oaineen palakoko hienoaineen osuus Pol6oaineen kaasuuntuminen / siirtohäiriöt

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien lämpölaitoskartoitus t (mukana myös kaksi osakeyhtiöperustaista lämpölaitosta) Alaprojekti 9. Energiaosuuskuntien lämpölaitosten nykytila ja päästöt (Centria, UmU ETPC,

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella

Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Hyötysuhde- ja päästömittauksia Kälviän 2,0 MW lämpölaitoksella Yliopettaja, TkT Martti Härkönen, CENTRIA Kokkola 3.11.2011 Halsua 700 kw 1000 kw Kälviä 2 x 2000 kw Perho 1400 kw 2000 kw Taustalla EU-Botnia-Atlantica

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet

Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke

Lämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa

Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Puupohjaiset lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Anna Virolainen Silja Pitkänen 28.2.2006 Kirjallinen osuus Petek 41 TEHTÄVÄNANTO: Olet suunnittelemassa omakotitalon lämmitysjärjestelmää perustuen puupohjaiseen

Lisätiedot

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ORGANISAATIO OSUUSKUNTAKOKOUS HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvonen RAAKA-AINEHANKINTA Metsäpäällikkö Tuomo Turunen HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Hallintopäällikkö

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila

MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila MMM:n hallinnonalan energiapäivä 5.6.2009 Pasila Metsäkeskus Pohjois-Karjala PUUENERGIANEUVONTA metsäkeskuksissa käytännön esimerkkejä Lämpöyrittäjyyden kehittyminen Lähde: TTS 2008 Pilkeyrittäminen verkossa

Lisätiedot