KONE 2015 VISIOT JA SKENAARIOT TEKNOLOGIAOHJELMAN VALMISTELUN TUEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONE 2015 VISIOT JA SKENAARIOT TEKNOLOGIAOHJELMAN VALMISTELUN TUEKSI"

Transkriptio

1 KONE 2015 VISIOT JA SKENAARIOT TEKNOLOGIAOHJELMAN VALMISTELUN TUEKSI Granite City Mechanician, Aberdeen LOPPURAPORTTI Tarja Meristö & Juha Karjalainen Åbo Akademi University Institute for Advanced Management Systems Research Corporate Foresight Group, CoFi Report No 3/2001 October 2001

2 2 Tarja Meristö & Juha Karjalainen Corporate Foresight Group CoFi / IAMSR / Åbo Akademi KONE 2015 Visiot ja skenaariot teknologiaohjelman valmistelun tueksi Loppuraportti visioprosessista Sisällysluettelo 1. Johdanto: tausta, tavoitteet ja toteutus 4 2. Visiot, skenaariot ja strategiat Visionäärinen johtaminen Käytäntö: toimintaskenaariotyöskentelyn prosessi 6 3. Visioprosessin tulokset: yhteenveto Kuka ja missä me olemme? Mitkä ovat mahdolliset maailmat? Minne voimme mennä ja kuinka? Minne päätämme mennä? Raamit teknologiaohjelmaluonnokselle 19 4.Lopuksi 20 Lähteet Liitteet Esipuhe Maailman muutokset vaikuttavat eri toimialojen kehitykseen eri tahdissa. Olennaista on tarkastella oman alan kehitystä ulkoa sisälle, jolloin mukaan tulevat myös alaan perinteisesti kuulumattomien asioiden puntarointi ja mahdollisesti myös alan rakennemuutosten tarve. Menestyvä yritys ei rukkaa vain omaa organisaatiotaan, vaan tarvittaessa toimialansa rakenteita. Näkökulmina muutokseen toimialan ulkopuolelta tuovat toisaalta uudet ratkaisut samaan funktioon, toisaalta kokonaan uudet funktiot, mutta skenaarionäyttämön lisäksi kulisseista voivat nousta esille kokonaan uudet arvot. Kone 2015-visioprosessi on toteutettu yritysten ja asiantuntijoiden yhteistyöprosessina, jossa neljässä istunnossa on työstetty sekä koneklusterin että sen toimintaympäristön jäs ennystä eri perspektiiveistä. Lopputuloksena esitetään neljä skenaariota, vaihtoehtoista tulevaisuuden käsikirjoitusta, joissa teknologisen muutoksen suunta ja kehitys lähtee liikkeelle eri tekijöistä: teknologian (yli)arvostus johtaa SuperTech-maailmaan, kun taas teknologian taloudelliset vaikutukset MoneyTech-maailmaan. Yksilön arvoista

3 3 liikkeelle lähtevä kehitystyö korostaa ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta HumanTech-maailmassa, kun taas kansallisen intressin korostaminen yrittää pitää alan yritykset ja niissä tehtävän kehitystyön kotimaassa, ja teknologian kehittämisen tärkein elementti lienee tässä FinTech-skenaariossa suotuisan innovaatioympäristön luominen. Tämä raportti on yhteisen prosessin tulos. Haluan kiittää erityisesti TEKES:sta ja MET:a siitä, että ne ovat antaneet mahdollisuuden testata ja kehittää toimintaskenaariotyöskentelyä uudenlaisessa sovelluskohteessa valmisteltaessa teknologiaohjelmaa. Kiitos erityisesti projektipäällikkö Matti Leivolle rakentavasta yhteistyöstä prosessin aikana. Kiitokset myös kaikille prosessiin osallistuneille yritysihmisille ja muille asiantuntijoille, jotka antoivat aikaansa ja ajatuksiaan työn eteenpäin viemiseksi. Ilman heidän ajatuksiaan tämä olisi vain menetelmäkuvaus ilman todellista sisältöä. Lopuksi, kiitos IAMSR / ÅA CoFi:n tutkijoille Juha Karjalainen ja Niko Herlin, jotka ovat osallistuneet myös prosessi-istuntojen raportointiin sekä loppuraportin viimeistelyyn. Turussa 22. lokakuuta 2001 Tarja Meristö Tutkimusjohtaja IAMSR / ÅA Corporate Foresight Group CoFi

4 4 1. Johdanto: tausta, tavoitteet ja toteutus Tämän prosessin tarkoituksena on ollut selvittää koneklusterin ja erityisesti siihen kuuluvien yritysten näkemyksiä tulevaisuudesta. Näkemyksiä on tarkoitus käyttää hyväksi laadittaessa ehdotusta Tekesin teknologiaohjelmaksi Kone Teknologiaohjelman valmistelutyön päävastuullinen taho on Metalliteollisuuden keskusliitto (MET) ja siellä projektipäällikkö Matti Leivo. Visioprosessi on toteutettu alihankintana, vastuullisena tahona Institute for Advanced Management Systems Research (IAMSR) Åbo Akademista, vetäjänä yritysfuturologi Tarja Meristö. IAMSR:n taholta työhön ovat osallistuneet myös tutkijat Juha Karjalainen ja Niko Herlin vastaten lähinnä workshop-istuntojen raportoinnista sekä loppuraportin viimeistelystä. Prosessi on toteutettu toimintaskenaariotyöskentelyn periaatteilla ja vaihejaolla, jota havainnollistaa kuva 1. AIHESKENAARIOT Mitkä ovat mahdolliset maailmat? Kuka ja missä me olemme? MISSIONSKENAARIOT TOIMINTASKENAARIOT Minne me voimme mennä ja kuinka? Päämäärät ja vaihtoehtoiset strategiat Minne päätämme mennä? Strategian valinta Toimenpideohjelma Kuva 1. Toimintaskenaariotyöskentelyn viitekehys (Meristö 1991). Neljän istunnon kokonaisuus on toteutettu seuraavan aikataulun mukaisesti: 1.istunto: Kuka ja missä me olemme? istunto: Mitkä ovat mahdolliset maailmat? istunto: Minne voimme mennä ja kuinka? istunto: Minne päätämme mennä? Lisäksi koko projektin vastuullinen projektipäällikkö Matti Leivo ja visioprosessin vastuullinen vetäjä Tarja Meristö ovat pitäneet yhteenvetokokouksia istuntojen välillä.

5 5 Visioprosessiin ovat työryhmän jäseninä osallistuneet seuraavat henkilöt (liite 1.): Ala-Opas Lauri, TEKES; Fontell Erkko, Wärtsilä; Hakala Matti K., VTT; Kare Erkki, Plustech; Karvinen Mikko, Metso Paper; Kerttula Reima, Metso Paper; Kleimola Matti, Wärtsilä; Kähönen Hannu, CreaDesign; Laiterä Jukka, Deltamarin; Lundsten Mikael, Deltamarin; Mäkimattila Simo, Kone; Penttinen Kari, TEKES; Salminen Vesa, MET; Salonen Ari, CreaDesign; Tikkanen Henrikki, Oulun yliopisto/tkk Lisäksi istunnoissa on kuultu seuraavia asiantuntijoita: Halme Aarne, TKK Automaatiotekniikka: Koneiden ominaisuuksien kehitykseen vaikuttavat tekijät Karjalainen Juha, IAMSR: Kiinan tulevaisuudesta Kemppinen Jukka, TKK Tietotekniikka: Arvot ja koneet Leinonen Tatu, Oulun yliopisto: Lääketieteeseen liittyvä konetekniikka Palokangas Jukka, MET: Koneteollisuuden näkymät Säynätjoki Matti, TEKES: Kansainvälinen tilanneselvitys Tarja Meristö esittelee loppuraportin julkisesti seminaarissa, jossa myös Matti Leivo esittelee ehdotuksen koko teknologiaohjelmaluonnokseksi Kone Visiot, skenaariot ja strategiat 2.1. Visionäärinen johtaminen Visionäärinen johtaminen merkitsee tietoista tulevaisuuden vaihtoehtojen huomioon ottamista tämän päivän toiminnassa, päätöksenteossa ja strategiassa. Kyse on systemaattisesta tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamisesta, erilaisten skenaarioiden rakentamisesta, mutta myös sen määrittämisestä, kuka ja missä me voimme erilaisissa skenaarioissa olla. Sillä perusteella kyse on arvosidonnaisen tahtotilan määrittämisestä, kuka ja missä me haluamme olla tulevaisuudessa. Jotta tämä voi todella toteutua, tarvitaan vision viestimistä koko toimialalle tai olennaisille sidosryhmille. Vasta silloin voidaan puhua visiosta tulevaisuuden arvoankkuroituneena tahtotilana, johon on sitouduttu ja jonka saavuttamiseksi tehdään aidosti yhteistyötä. Huomionarvoista on, että visionäärinen johtaminen sisältää myös resursoinnin, jotta päästään visioista tekoihin. Viitekehys visionääriselle johtamiselle pohjautuu tulevaisuuden tutkimukseen. On toteutettava tulevaisuuden tutkimuksen kolmea tehtäväaluetta: (Roy Amara 1981) Kuvittelu: mikä on mahdollista? Analyysi: mikä on todennäköistä? Osallistuminen: mikä on haluttavaa ja toteutettavaa?

6 6 Yhdistettynä johtamiseen tämä merkitsee lähestymistapaa, joka aidosti katsoo yritystä tai toimialaa - tässä tapauksessa koneklusteria - ulkoa sisälle eli pyrkii proaktiivisesti arvioimaan erilaisia mahdollisia muutoksia ja niiden vaikutuksia omaan toimintaan ja menestymiseen. Se merkitsee myös sitä, että tulevaisuus ei ole jotain sellaista, joka voidaan nähdä, vaan tulevaisuus syntyy valintojen ja tekojen kautta; tämän vuoksi on myös tunnistettava ne aktorit, jotka kulloinkin ovat kiinnostuneita tarkasteltavan asian tai asiakokonaisuuden tulevaisuudesta sekä arvioitava, kenellä todennäköisesti on valta toteuttaa omaa intressiään. Visionäärinen johtaminen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että otetaan kantaa, mikä on haluttavaa ja toteutettavaa, ja että muotoillaan strategia, jolla päästään kohti sitä haluttua tulevaisuutta lisäämällä omia resursseja esimerkiksi yhteistoimintastrategioiden ja erilaisten allianssien muodossa puhtaiden kilpailustrategioiden asemesta. Teknologiaohjelman valmistelussa erityishuomion kohteena ovat yhteiset panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan, jolla voidaan kehittää uusia kompetensseja tulevaisuuden haasteita varten Käytäntö: toimintaskenaariotyöskentelyn prosessi Tulevaisuuden tutkimusta ja visiotyöskentelyä on usein kritisoitu siitä, että ne käsittelevät liian kaukaista tulevaisuutta irrallaan nykypäivästä tai että ne liikkuvat liian yleisellä tasolla. Tämän välttämiseksi Tarja Meristö on kehittänyt käytännön prosessia strategiatyöskentelyn tueksi, jolla päästään visioista tekoihin eli kyse on toimintaskenaariotyöskentelystä. (vrt. Kuva 1. johdannossa) Prosessin vahvuutena on, että jo lähtökohdassa määritellään, kenen skenaarioita ollaan tekemässä, jolloin ei synny liian yleisiä tulevaisuudenkuvia. Lisäksi skenaariot sidotaan aika-akseliin, ei vain lineaarisen aikakäsityksen mukaan esimerkiksi 20 vuoden päähän, vaan myös ns. tapahtuma-aikakäsitteen mukaan liittämällä kuhunkin skenaarioon ulkoiset reimarit, joiden perusteella säilytetään tuntuma myös niihin skenaarioihin, joita ei valita strategiatyöskentelyn pohjaksi. Huomionarvoista on se, että vaikka me teemme valinnan jonkun vaihtoehdon puolesta, siitä ei seuraa, että muut vaihtoehdot lakkaavat olemasta olemassa, vaan meidän on kehitettävä reimarien seurannan lisäksi joustovaraa, jos joku muu kuin valittu vaihtoehto alkaakin toteutua. Kuva 2. (sivulla 5) havainnollistaa skenaarioiden, vision ja strategian välisiä suhteita tässä työskentelytavassa. Erottavana tekijänä vision ja skenaarioiden välillä on, että skenaariot edustavat vapaita vaihtoehtoja, kun taas visio on jo valittu vaihtoehto. Molemmissa on pitkä aikajänne, mielellään yli 10 vuotta. Tällöin päästään toisaalta irti tämän päivän ajatuskuluista, toisaalta tehdyt päätökset ja toimenpiteet myös ehtivät vaikuttaa todella toteutuvaan tulevaisuuteen. Kummallakin on siten oma tehtävänsä pitkän aikavälin tarkastelussa: visio määrittää suunnan ja toimii motivoinnin perustana, kun taas skenaariot toimivat joustavuuden tarpeen määrittelemisen perustana; reimarit liitettynä skenaarioihin kertovat, milloin joustovarat on syytä ottaa käyttöön. Strategia puolestaan on lyhyemmän aikavälin konstruktio, joka

7 7 määrittelee, mihin resurssit sidotaan, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, mutta skenaarioiden esiintuoma joustavuuden tarpeen määrittely asettaa jokaisen investointipäätöksen kohdalla kysymyksen, miten paljon resursseja pitää jättää sitomatta tai on voitava ainakin nopeasti irrottaa, jotta tavoitteista luopumatta voidaan vastata toimintaympäristön haasteisiin. SKENAARIOT= joustavuuden perusta V I S I O = motivoinnin perusta STRATEGIAT= investointien perusta REIMARIT= uudelleenarvioinnin perusta Kuva 2. Skenaariot, strategiat ja visio (Meristö 1988). Jotta visionäärinen johtaminen todella johtaisi parempiin päätöksiin ja sitä kautta parempaan toimintaan ja toimintaympäristöön, on katsottava kokonaisuutta, joka käsittää ainakin ns. PESTE-tekijät eli poliittisen, ekonomisen, sosiaalisen, teknologisen ja ekologisen toimintaympäristön toimijoineen. Menestyvä yritys ei tyydy rukkaamaan omaa organisaatiotaan, vaan myös toimialansa rakenteita. Tähän tarvitaan näkemystä markkinoiden, yhteiskunnan ja tutkimuksen ja teknologian kehityksestä sekä sen seikan huomioonottamista, että näillä alueilla toimivat aktorit usein ajattelevat kokonaan erilaisilla aikajänteillä; visionäärinen johtaminen parhaimmillaan johtaa innovaatioihin, joissa eri osapuolet näkevät yhteisen vision kaukana tulevaisuudessa, vaikka toimintaperspektiivit tänään ovat erilaisia. Kuva 3 havainnollistaa tätä ajattelutapaa.

8 v. pitkä aikajänne =maratonjuoksu TEKNOLOGIA I MARKKINAT alle 3 v. lyhyt aikajänne =100 m:n juoksu YHTEISKUNTA Kuva 3. Visionäärisen johtamisen tasot ja perspektiivit. I=innovaatio. (Meristö et al. 2000) 3. Visioprosessin tulokset: yhteenveto 3.1. Kuka ja missä me olemme? 4-6 v. keskipitkä aikajänne =5000 m:n juoksu Lähtötilanne koneklusterin osalta määriteltiin toisaalta niiden perususkomusten avulla, joihin alalla toimivat ilman epäilyä uskovat ja jotka perususkomukset samalla ohjaavat omia valintoja koskien tulevaisuutta, joko tietoisesti tai tiedostamatta. Lisäksi tunnistettiin ns. tabuja, tekijöitä, jotka voivat rajoittaa alalla toimivien kykyä nähdä tulevaisuuteen ja siten kaventaa liiketoimintamahdollisuuksia. Tarkoituksena on lukea myös rivien välit ja nostaa tarvittaessa kissa pöydälle. Näkökulmina tunnistamisessa olivat PESTE-tekijät eli tunnistettiin perususkomuksia ja tabuja poliittisesta, ekonomisesta, sosiaalisesta, teknologisesta ja ekologisesta perspektiivistä sekä yleisellä tasolla että kilpailuympäristöstä. Perususkomukset ovat varmoja asioita, joihin ilman epäilyjä voidaan luottaa ja jotka ohjaavat alan päätöksentekoa (muokkaavat asenteita). Visioryhmän mielestä koneklus terista ajatellaan näin (vaikkei se olisi tottakaan): PESTE (political, economical, social, technological, ecological) - kansallinen intressi ohjaa päätöksentekoa - niukat pääomat rajoittavat mahdollisuuksia - koneklusteri on Suomen suurin teollinen työllistäjä - kansallinen tai kansainvälinen ympäristölainsäädäntö ohjaa alan kehitystä - iso ekologinen jalanjälki eli kuluttaa paljon luonnonresursseja - koneklusterilla on huono kansallinen teknologiaimago varsinkin nuorten ja etelä-suomalaisten keskuudessa

9 9 - toimialan tulevaisuuteen ei uskota riittävästi - ICT-alan menestys voi tuoda alalle uusia osaajia, jos osataan integroitua - automaatiopanostus on suurempi kuin konepanostus - insinöörivetoinen ala, jossa markkinat tulevat vasta tuotannon jälkeen - koneklusteri on tasapainottava voima Suomen taloudessa KILPAILUYMPÄRISTÖ (asiakkaat, toimittajat, kilpailu / kilpailijat, korvaavat tuotteet, alan rakennemuutokset / uudet tulokkaat) - globaali toimintaympäristö - business to business-asiakkaille - insinööriajattelu esteenä tuotekonseptin laajentamiseksi (tarvitaan poikkitieteellistä ajattelua) - sama se miltä laitteet näyttävät - Nokia-rima imagomielessä liian korkea, ei mielletä high tech alaksi - pystymme kilpailemaan pienillä erikoissarjatuotteilla (ei massatuotteilla) - Suomen logistinen sijainti ei ole paras mahdollinen Tabut ovat asioita, joista vaietaan tai joista on vaikea puhua. Koneklusterin tabut, jotka vaikuttavat taustalla, jos niihin ei aktiivisesti oteta kantaa, ovat visioryhmän yhteisen tunnistamisen jälkeen seuraavat: - hyvä suomalainen laatu on kyseenalaistettava - Suomi, korkean koulutustason maa on myytti, joka on kyseenalaistettava - vaihtoehtoiset teknologiat ja niiden vaikutukset ja uhat eivät usein keskustelun kohteena - t&k-infrastruktuuri ei välttämättä kunnossa - pidemmän aikavälin innovatiivinen toiminta vähäistä etenkin pk-yrityksissä - tehdään kaikki itse eli yhteistoimintaa, verkottumista ja delegointia vierastetaan - kilpailija=yhteistyökumppani: aitoa verkottumista ei ole, vaikka siitä puhutaan paljon - henkilöstön ja organisaatiorakenteen joustovara ja epävarmuuden sietokyky heikkoa - miten teknologia voidaan muuttaa liiketoiminnaksi, kun t&k-ihmiset eivät verkotu - markkinointi / tuotanto / t&k: Reviirit ovat olemassa, vaikka puhutaan arvoketjusta - inhimillinen tekijä: ihmistieteet-insinööritieteet Koneklusteria yritettiin määritellä myös liiketoiminta-areenan avulla, jossa akseleina olivat toisaalta tuotteen jalostusaste (vaaka-akseli), toisaalta sen palveluaste (pystyakseli), niin että liiketoiminta-areenan yläkulmassa olisi koneklusterin avaimet käteen -tuotekokonaisuudet. Osallistuvat yritysedustajat totesivat alansa kuitenkin niin monimutkaiseksi, että eivät halunneet edes esimerkkien avulla ko. areenaa hahmotella. Kuvassa 4. on kuitenkin liiketoimintaareenan konsepti ajatuksia herättämään lukijassa.

10 10 Tuotteen palveluaste Paikalleen asennettuna Avaimet käteen Elementti / moduuli Yksittäinen osa Kokonaispaketti Tuotteen jalostusaste Kuva 4. Tuotteen liiketoiminta-areena. Strateginen tehtävä Lähtökohtaa, kuka ja missä me olemme eli kenen visiota ja skenaarioita on tarkoitus tehdä, hahmoteltiin myös strategisen tehtävän määrittelyllä. Strateginen tehtävä vastaa kysymyksiin mitä? kenelle? millä ylivoimatekijällä? Ryhmä määritteli koneklusterin tuotteet (=mitä?) liittämällä siihen mukaan myös palvelun, eli kyse ei ole vain fyysisestä tuotteesta tai tuotekokonaisuuksista, joiden tulevaisuutta tarkastellaan. Asiakkaina (=kenelle?) ovat eri klusterit, joita Suomessa ovat ETLA:n luokituksen mukaan 1)metsä, 2)energia, 3)kuljetus, 4)metallitekninen, 5)rakennus, 6)tele, 7)hyvinvointi, 8)ympäristö, 9)elintarvike ja 10)kemia. Asiakkaita ovat myös yksittäiset kuluttajat, joihin on usein suuri etäisyys koneenrakentajan näkökulmasta. Menestyksellisen liiketoiminnan harjoittamiseen tarvitaan vielä tekijät, miksi asiakas valitsee juuri meidät, mitä hän arvostaa ja mihin vertaa (=millä ylivoimatekijällä?). Koneklusterin osalta todettiin, että asiakasta ei tunneta riittävän hyvin, jotta pystyttäisiin vastaamaan konkreettisesti. Tekijät liittyvät kuitenkin sellaisiin asioihin, kuten kuka hallitsee rahoituksen, kuka tuntee asiakkaan palvelutarpeet varsinaisen koneen ohella tai kuinka etäällä loppuasiakas on. Paremmin osattiin jo vastata kysymyksiin, millaista osaamista tarvitaan jatkossa ylivoimatekijöiden aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi.

11 11 Seuraavat aihealueet korostuivat jaottelulla tiedot, taidot; arvot, asenteet; kontaktit, kokemukset : - ympäristöasiat / vaatimukset (vesi ja energia) - väestönkasvu - ikääntyminen - älykkäät järjestelmät / mittaukset - jatkuvan kasvun loppuminen? - ihmisen arvomaailman kehitys - vapaa-ajan lisääntyminen - Kiinan kehitys agraarivaltiosta automaatiovaltioksi - globaalitalouden suurvallat - IT-gurut globaali yhteisöllisyys avoimuus Lopuksi todettiin, että määriteltiinpä toimiala vaikka vähän eri näkökulmistakin, on koneklusterilla suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Se edustaa lähes viidennestä Suomen tavaraviennistä (v. 2000) ja työntekijöitä on TUOTANTO bruttoarvo, mrd. mk jalostusarvo, mrd. mk investoinnit, mrd. mk Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metalliteollisuus Metallien jalostus t&k mrd. mk ,3 12 TYÖVOIMA työvoiman määrä (1000) -toimihenkilöiden osuus, % kokonaistyövoima kustannukset, mrd. mk VIENTI vienti, mrd. mk osuus Suomen tavaraviennistä, % YRITYKSIÄ (VÄH. 5 TYÖNTEKIJÄÄ) Metalli- ja elektroniikkateollisuus yhteensä Taulukko 1. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden päätoimialat pähkinänkuoressa vuonna Lähde: MET (alkup. Tilastokeskus, Tullihallitus) Mitkä ovat mahdolliset maailmat?

12 12 Selvityksen tarkoituksena on valmistella teknologiaohjelmaa. Silti näkökulmiksi on valittu teknologian ohella myös yhteiskunnallinen perspektiivi ja markkinat. Kuten luvun 2. kuvassa 3. on esitetty, olennaista on varmistaa teknologioiden läpimeno markkinoilla ja laajamittaisen käytön aikaansaamiseksi myös yhteiskunnallinen hyväksyntä. Lähtökohtia vaihtoehtoisille tulevaisuuden kehityskuluille eli skenaarioille etsittiin siten kaikista PESTE-dimensioista so. poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset ja ekologiset muutostekijät. Tarkoituksena ei ole etsiä vain sitä, mikä on todennäköistä, vaan myös antaa tilaa niillekin muutoksen merkeille, heikoille signaaleille ja yllätyksille, jotka ovat vasta kuviteltavissa. Aikaperspektiivinä tarkastelulle oli ohjeellisesti 15 vuotta. Luku ei kuitenkaan tarkoita tarkkaa vuosilukua, vaan tavoitteena on katsoa riittävän kauas, jotta toisaalta saadaan ajatukset irti nykypäivästä ja pystytään kuvittelemaan myös kokonaan uusia asioita; toisaalta tavoitteena on saada aikaa myös viedä läpi ne käytännön hankkeet, joilla joko muutetaan kehityksen suuntaa tai omaa itseä valmiimmaksi kohtaamaan muuttuva maailma. Juuri tähän omaan muuttumiseen ja joustavuuden kehittämiseen tähtää mahdollinen teknologiaohjelma Kone PESTE-analyysin tuloksena saatiin seuraava lista muutostekijöistä, joilla saattaa olla vaikutusta alan tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksiin: A.Kansallinen intressi (julkinen rahoitus): Ulkoinen viitekehys - työllistäminen, maantiede - koulutustarve / imago - EU-rakennerahastot / aluepolitiikka - samaa kaikille vs. priorisointi Sisäinen viitekehys - pk-sektori + veturiyritykset - vaara: rahat menevät jälkiä jättämättä - koneenrakennuksen vuosisata B.Markkinalähtöisyys (nopeus+heikot signaalit): Ulkoinen viitekehys - asiakas / sijoittaja Sisäinen viitekehys - toimiala- ja asiakaslogiikat - avainyhteistyösuhteet - kustannustehokkuus ja hintakilpailu - automatisointi / nopeus tuotekehitysprosessissa C.Arvolähtöisyys: Ulkoinen viitekehys - kestävä teknologia

13 13 - yksilö, kuluttaja Sisäinen viitekehys - pitkä käyttöikä - klassikko vs. nostalgia - konehuoneesta nähtävyys, koneromantiikan kausi D.Teknologialähtöisyys: Ulkoinen viitekehys - edelläkävijäyritykset Sisäinen viitekehys - puhdas imago, EHS (Environment, Health, Safety) - kustannustehokkuus, tuoteparannukset, imago - niche-alue Näistä analysoimalla ja prosessoimalla saatiin lähtökohdat 4 erilaiselle skenaarioputkelle, jotka kaikki sisältävät lukemattoman määrän vaihtoehtoisia skenaarioita. Ajatuksena taustalla on, että kustakin putkesta analysoidaan 1-2 skenaariota lajinsa edustajana, jolloin pystytään vastaamaan kysymykseen niistä haasteista, joita vaihtoehtoiset kehityskulut tuovat koneklusterille pidemmällä tähtäimellä, yli perinteisten suhdannejaksojen. Vaihtoehtoiset skenaariot ovat seuraavat (Kuva 5.): 1. SuperTech 2. MoneyTech 3. HumanTech 4. FinTech Skenaario 1: SuperTech SuperTech on maailma, jossa uskotaan kaikkien ongelmien ratkaisun löytyvän teknologiasta. Siinä uskotaan myös, että teknologian hyväksyttävyys ei ole ongelma eli ihmisten arvot ovat teknologiamyönteiset. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan huomattavasti, ja maailmaa voidaan pitää insinöörivetoisena. Koulutuksessa painotetaan luonnontieteitä ja matematiikkaa, mahdollisesti yleissivistävien aineiden kustannuksella. Liiketoimintaa hallitsevat moguliyritykset ja toimintaympäristönä on koko allianssien sävyttämä maailma. On tärkeää olla nopea ja proaktiivinen sekä ottaa riskejä. Myös kustannustehokkuudesta tulee huolehtia. Yritysten pitää kuitenkin hakea oman suorituskykynsä rajat ottamalla koneista ja laitteista kaiken irti. Uusia keksintöjä tehdään varsinkin biotieteissä ja eri tieteiden välisissä rajapinnoissa. Esimerkkeinä mainittakoon meluavaimentavat teräkset, multifunktionaaliset materiaalit ja älykkäät koneet. Kestävän kehityksen teknolo-

14 14 menestyspotentiaali 1.TEKNOLOGIALÄHTÖISYYS 2.MARKKINALÄHTÖISYYS 3.ARVOLÄHTÖISYYS SuperTech MoneyTech HumanTech 4.KANSALLINEN INTRESSI FinTech Kuva 5. Kone 2015-skenaariot. t giat, mm. niukkaresurssiset valmistusprosessit, ovat myös tärkeitä. SuperTechskenaariossa maailman pelastamisesta voidaankin tehdä kannattava bisnes. Skenaario 2: MoneyTech Maailma on avoin ja markkinavetoinen eeconomy. Uudet markkina-alueet, kuten esimerkiksi Kiina, tuottavat rahaa globaalien verkostojen yrityksille. Kansainvälisillä sijoittajilla on suuri merkitys yritysten menestymisessä. Kaikessa vaikuttaa internet-pohjainen kilpailuttaminen. Yritykset haluavat löytää tuotannolleen kannattavimman sijainnin pelkkä kannattava ei siis riitä. MoneyTech:ssä käytäntö on tärkeämpää kuin mikään lainsäädäntö. Yhteiskunnallisesti keskeistä on, että työttömyys ei ohjaakaan kaikkea päätöksentekoa, vaan toteutuu jobless growth. Lisäksi yhteiskunta panostaa huomattavasti ICT-osaamisen kehittämiseen. Teknologia kehittyy evolutionäärisesti. Uusina tuotteina mainittakoon turvateknologiat (sekä fyysiset että tietoverkkojen teknologiat, jopa infoluotiliivit ). Tavoitteena on tarjota kuluttajille huolettomia, hyvin muotoiltuja tuotteita. Esimerkiksi ICT-teknologioista tulee aidosti kestokulutushyödykkeitä, jotka perustuvat reaaliaikaisuuteen ja virtuaalisuuteen. Suunnittelua kehitetään sekä ICT:n että psykologian osalta.

15 15 Skenaario 3: HumanTech Kysymyksessä on kestävän kehityksen arvolähtöinen skenaario. Sitä voidaan pitää myös markkinalähtöisenä, mutta direktiivit asettavat toiminnalle rajoja. Tämän skenaarion toteutumiseksi kuluttajissa täytyy tapahtua jokin muutos kertakäyttökulttuurista kestokulutukseen. Muutos lähtee yksilöstä, joka tunnistaa oman maailmankansalaisuutensa. Brandinomaisilla tuotteilla ja yrityksillä on tämän skenaarion toteutuessa todennäköisesti merkittävämpi asema kuin bulkkituotteilla. Yhteiskunnalliset normit asetetaan ennemmin kestävän kehityksen kuin kansallisten lähtökohtien perusteella. Myös kansallinen innovaatiojärjestelmä lähtee liikkeelle kestävästä kehityksestä. Skenaarion toteutuminen on vähemmän todennäköistä, mikäli painotetaan jo valmiiksi edistyksellistä tietoyhteiskuntalähtöistä kansallista strategiaa. Teknologian painopiste on ekologisesti, eettisesti ja psykologisesti kestävässä materiaaliteknologiassa. Skenaario saattaa toteutua tietyissä olosuhteissa myös neitseellisten materiaalien teknologiaa painotettaessa. Uudet teknologiat ja perustutkimus ovat tärkeämpiä kuin perinteiset teknologiat, sekä valmistuksessa että itse lopputuotteen ominaisuuksissa. Myös logistiikka sekä funktionaalinen ja visuaalinen yhteensopivuus otetaan huomioon. Skenaario 4: FinTech Globalisoituminen ei vastaa odotuksia, ja barrikadeja kohoaa eri puolilla. EU ei laajene, vaan esimerkiksi Puola putoaa kelkasta. Yritykset pysyvät mieluummin Suomessa kuin lähtevät maailmalle seikkailemaan. Suomalaisten yritysten markkinat sijaitsevat lähialueilla, esimerkiksi Venäjällä ja toinen syy Suomessa pysymiseen on aito mahdollisuus mitätöidä välimatka. Markkinat voivat olla edelleen globaalit, mikäli yritys kykenee nopeaan verkostopelaamiseen. Verkostopelaamiseen osallistuvat keskeisesti myös kriittisen massan teknologiakeskukset, joita Suomessa suositaan. FinTech-skenaariossa teknologia on ennemmin tehokasta, massaräätälöityä prosessiteknologiaa kuin perinteistä prosessiteknologiaa. Tuotekehitysprosessi ei muistuta perinteistä R&D:a, vaan on nopean innovatiivista. Reimarit ja suodattimet eri skenaarioille Liitteessä 2. esitetään esimerkinomaisesti reimareita, eli skenaarion toteutumiseen viittaavia tapahtumia aika-akselilla sekä toisaalta teknologiamarkkinat-yhteiskuntasuodattimia, joiden läpi täytyy luovia, jotta kyseinen skenaario olisi mahdollinen. Suodattimen aukon koko kuvaa läpimenon

16 16 helppoutta, ja jotkut aukot saattavat olla täysin tukossa. Nämä esimerkit ovat kirjoittajien kehittämiä eikä niitä ole käsitelty visiotyöryhmässä Minne voimme mennä ja kuinka? Vaihtoehtoisten skenaarioiden kanssa työskenneltäessä olennaista on analysoida ensin, mitä on tehtävä joka tapauksessa. Tämä vapauttaa toimintaan ilman, että tarvitsee heti ottaa kantaa, minkä vaihtoehdon mukaan alkaa toimia. Tässä tapauksessa asiaa analysoitiin tarkastelemalla niitä haasteita ja vaatimuksia, joita kukin skenaario asettaa koneklusterille sekä teknologiaan pohjautuvia keinoja, joilla haasteisiin voidaan vastata. Konkretiaa tarkasteluun tuotiin esittämällä myös uusia tuoteinnovaatioita ja liiketoimintamalleja esimerkinomaisesti kussakin skenaarioputkessa. Kuva 6. havainnollistaa tätä ajattelutapaa. + Aiheskenaariot SuperTech MoneyTech Toimintavaihtoehdot HumanTech FinTech 1.Mitä on tehtävä joka tapauksessa? 2.Minkä suhteen kehitetään joustovaraa? 3.Minkä suhteen ei tehdä mitään eli otetaan riski? t Kuva 6. Skenaariot ja toimintavaihtoehdot. (Meristö)

17 17 Minne voimme mennä ja kuinka? -kysymystä hahmoteltiin ensin Meristön ja Leivon palaverissa, minkä jälkeen visioryhmä toi seuraavassa kokouksessa mukaan omat näkemyksensä. Ohessa on esimerkki skenaariosta SuperTech. Kaikki täytetyt skenaariotaulukot löytyvät liitteestä 3. Skenaario / driverit Winner takes all -standardit -insinöörivaltainen maailma -SuperTech -globaali Prosessivaiheet t&k myynti-markkinointi tilaustoimitus asiakaspalvelu -service provider tukiprosessit Yleiset vaatimukset - beyond aikaperspektiivi -kaikki irti koneista ja teknologiasta -nopeus+ proaktiivinen liikkeellelähtö (riskinotto) -kustannus - tehokkuus -teknologian hallinta globaalisti ja oma täysin ylivoimainen osaaminen KEINOT Millä teknologioilla ja miten voidaan teknologisesti vastata haasteisiin? -perustutkimus voisi luoda win-win-tilanteita -luonnonmukaiset koneet (älykäs) -kestävän kehityksen teknologiat *materiaaliteknologia *niukkaresurssiset valmistusprosessit *energiateknologia: radikaali hyppy =poikkitieteellinen bio/geeniteknologian saavutukset - kerralla valmis -allianssi-osaaminen -suorituskyvyn rajat pitää hakea *Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit -meluavaimentavat teräkset / multifunktionaaliset materiaalit - maailman pelastamisesta kannattava bisnes -suorasukainen lähestymistapa Taulukko 2. SuperTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset Minne päätämme mennä? Yhteenvetona visioprosessista esitetään toisaalta tärkeimpien teemojen kokonaisuus, jota voidaan luonnehtia sanoilla Konejärjestelmä lisäarvoa asiakasprosesseihin (Kuva 7.), jota kansanomaisesti kutsuttiin myös nimellä Huoleton kone. Menossa olevat tai hiljattain päättyneet teknologiaohjelmat ovat liittyneet tai sivunneet myös huoletonta konetta, kuten Matti Leivo prosessin aikana osoitti. Tätä tukevat myös maailmalla tehdyt technology foresight ja assessment tutkimukset (Liite 4.).

18 18 Koneiden tiedonsiirto Kevytrakenteiset ja kompaktit koneet Konejärjestelmä lisäarvoa asiakasprosesseihin Elinkaaripalvelut ja järjestelmät Luonnon tavoin toimivat koneet Älykkäät koneet ja järjestelmät Käyttäjäkeskeiset käyttöliittymät Käyttöenergia ja kestävä kehitys Turvalliset ja käyttövarmat koneet Kuva 7. Konejärjestelmä lisäarvoa asiakasprosesseihin. Lähde: Matti Leivo. Tämä tarkastelu muodostaa perustan teknologiaohjelmaluonnokselle, jonka pitäisi toisaalta olla riittävän väljä ja avarakatseinen, toisaalta kiinnittää huomiota myös niihin asioihin, joita ei perinteisesti ole alalla tarkasteltu. Esimerkiksi jo päättyneessä SMART 2010 ohjelmassa sivuttiin sosioekonomisia kysymyksiä yhdessä osaprojektissa (ArvoTek / Meristö et al. 2000) pääpainon ollessa teknologisen tutkimuksen puitteissa. Nyt on tarkoituksena selkeämmin saada toisaalta yrityksiä nopeammin hyödyttävää tutkimustyötä, jota voidaan soveltaa ja kehittää myös pk-sektorille, toisaalta myös tutkia niitä toimintaympäristön puitteita, joilla ei heti ole välitöntä vaikutusta yritysten toimenpidesuunnitelmiin. Kuva 8. havainnollistaa tätä tarkastelutapaa.

19 19 LIIKETOIMINTASTRATEGIA (liikeidea, visio, arvot) LIIKETOIMINTAPROSESSIT (aika, laatu, kustannukset) TUOTE (tuotehallinta) YHTEISKUNTA - globaali kehitys - kulttuuri - kansat ja ihmiset - ympäristö MARKKINAT - asiakkaat - toimiala INNO- VAATIO Yritys, yritysverkosto, virtuaaliyritys TEKNOLOGIA - geneerinen tietämys - perusosaaminen - soveltava osaaminen Markkinointi- ja tuotestrategia, teknologiastrategia, tuotantoja logistiikkastrategia, henkilöstöstrategia, talousstrategia Tuotekehitysprosessi Tuotekehitysprosessi Markkinointi - ja myyntiprosessi Markkinointi- ja myyntiprosessi Tilauksesta toimitukseen prosessi Tilauksesta toimitukseen prosessi Asiakaspalveluprosessi Asiakaspalveluprosessi Tukiprosessit Tukiprosessit Koneen elinkaari Alustavat ideat, asiakastarpeiden määrittely, tuotekonseptin suunnittelu, tuotteen suunnittelu, valmistusjärjestelmän ja -prosessien suunnittelu, prototyypin testaus ja säätö, markkinointi ja myynti, valmistus, kokoonpano, logistiikka, asennus, käyttöönotto, koulutus, käyttö, huolto, korjaus, asiakastuki, eliniän lisäys, uudet tuoteideat, käytöstä poisto, kierrätys T. Meristö & M.Leivo Kuva 8. Koneen elinkaari liiketoimintaympäristössä Raamit teknologiaohjelmaluonnokselle Visio on yhteinen, arvoankkuroitunut tulevaisuuden tahtotila. Tässä tapauksessa sen raamittavat koneklusterin yritysten tulevaisuuden liiketoiminta- ja menestymispotentiaali eli ne kehittämishankkeet, jotka varmistavat alan yritysten kannattavan kasvun. Teknologiaohjelman tulee siten omata uutuusarvoa ja innovatiivisuutta, jolla suomalaiset yritykset pystyvät kehittämään paitsi kilpailukykyä myös kilpailuetuja, joilla on myös mahdollista voittaa kilpailu, ei vain päästä osallistumaan siihen. Vaikka perspektiiveinä ovat sekä teknologia, markkinat ja yhteiskunta, on pääpaino markkinanäkökulmalla, jolloin voidaan asettaa tavoitteeksi maailman paras osaaminen. Tavoitteena on väljästi ajateltuna suomalaiset erikoisosaamiskeskittymät, joista täytyy vielä osata viestiä oikeanlaisten mielikuvien synnyttämiseksi ja kansainvälisten win-win yhteistyöhankkeiden ja verkostojen kehittämiseksi ja aikaansaamiseksi. Tällä tavalla ajatellen saadaan erikokoisia - myös pienempiä - yrityksiä mukaan yhteistyöhön niin että koko potentiaali tulee hyödynnetyksi. Näin myös kriittinen osaajamassa kasvaa, ja pystytään paremmin tuottamaan sitä lisäarvoa, mitä konejärjestelmät parhaimmillaan voivat tuoda asiakasprosesseihin.

20 20 4. Lopuksi Tulevaisuudentutkimuksen lähestymistavat, erityisesti skenaariotyöskentely teknologiaohjelman valmisteluprosessissa ovat uutta kokeilua, josta muutama kommentti tähän loppuun: 4.1. Valittu lähestymistapa, toimintaskenaariotyöskentelyn prosessi, kuuluu kommunikaatioprosesseihin, joissa olennaista on aktorinäkökulma. Tarkasteltavalle aiheelle täytyy löytää asianomistaja, joka sitoutuu prosessiin ja osallistuu siihen joka kerta, jolloin myös syntynyt tulos kumuloituu prosessin kuluessa. *Tässä prosessissa osallistujat vaihtuivat istunnosta toiseen, jolloin perusedellytys kumulatiivisesta prosessista jäi toteutumatta. *Lisäksi koneklusterin käsite on tarkemmin määrittelemätön toiminnallisesti, jolloin aktorin hahmottuminen jäi toteutumatta, ja osallistujat edustivat kukin lähinnä omaa yritystään. Klusteri mielletään enemmän kansantalouden kuin yritystalouden käsitteenä. *Ajankäytöllisesti kesän kahta puolta ulottuva prosessi katkesi lomien ajaksi yli kahdeksi kuukaudeksi, mikä saattoi olla liian pitkä aika Valittu lähestymistapa edellyttää yhteyttä todelliseen päätöksentekoon, jolloin parhaimmillaan mukana ovat ne asianosaiset, jotka myös tekevät lopulliset päätökset valinnoista ja kehityssuunnista. *Tämä visioprosessi oli täydentävä osa koko teknologiaohjelman valmisteluprosessia, johon kuului mm. kansainvälisiä tietopohjaselvityksiä. Osa näistä selvityksistä tehtiin kolmansien osapuolien toimesta, jolloin suorat yhteydet päätöksentekoon jäivät vähäisiksi, vaikka itse tietoa sinällään tuli prosessiin sitä mukaa kuin sitä valmistui. Osa tiedoista, jotka voisivat olla hyödyksi visiotyössä, ovat vasta tulossa käyttöön Skenaariotyöskentely tarkastelee niitäkin muutoksen merkkejä ja heikkoja signaaleja, joilla ei vielä näytä olevan merkitystä toimijan kannalta sekä korostaa vaihtoehtojen huomioonottamista. *Teknologiaohjelman valmistelussa tämänkaltainen lähestymistapa tekee mahdolliseksi pidemmän aikaperspektiivin ja myös riskipitoisten hankkeiden mukaan ottamisen ohjelmaan. Näin tutkimus voi aidosti olla proaktiivista ja tarkastella sellaisiakin aihealueita, joihin ei varsinkaan pienillä yrityksillä olisi mahdollisuuksia resurssiensa puolesta muuten lainkaan.

21 Skenaariotyöskentelyssä tarkastellaan kokonaisuutta, jossa yhteiskunta ja markkinat ovat teknologian ohella tulevaisuutta muokkaamassa ja näkökulmina ovat PESTE perspektiivit ja myös ulkoa sisälle globaalista paikalliseen. *Teknologiaohjelmanäkökulmasta tarkasteltuna tämä asettaa kansallisen perspektiivin ja intressin osaksi laajempaa kokonaisuutta ja voidaan jopa todeta, että kansallinen itsekkyys on se porkkana, jolla yksilöt ja yritykset saadaan tekemään työtä myös maailman hyväksi. Motto maailman pelastamisesta kannattava bisnes toteutuu pelkän maailman pelastamisen sijasta. Lähteet 1.Kone 2015-ohjelman esittely netissä 2.Meristö, Tarja (1991). Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa. Acta Futura Fennica. 3.Amara, Roy (1981). The Futures Field. Artikkelisarja Futurist-lehden 3 numerossa. 4.Meristö, Tarja (1988). Skenaariot, strategiat ja visio. Työpaperi. 5.Meristö, Tarja et al. (2001). Values and Technology Scenarios in the Context of Strategic Planning teoksessa Airila et al. (2001): Smart Machines and Systems Recent Advances in Mechatronics in Finland. Teknillisen korkeakoulun Koneensuunnittelun julkaisuja 1/ Ahvenainen, Marko & Tarja Meristö (2001). ArvoTek-loppuraportti. 7.Meristö, T., Kettunen J. & C. Hagström (2000). Metsäklusteriskenaariot. Loppuraportti. TEKES. 8.Porter, Michael (1985). Competitive Advantage. Free Press. Kannen kuva: Miniatyyriaikakoneen prototyyppi. Valmistaja: Granite City Mechanician, Aberdeen. Perustuu H.G.Wells n kirjaan The Time Machine vuodelta 1895.

22 22 Liitteet 1.Osallistujat Ala-Opas Lauri, TEKES 1.istunto Fontell Erkko, Wärtsilä 1.istunto Hakala Matti K., VTT 1.,2.,3.istunto Kare Erkki, Plustech 1.,4.istunto Karvinen Mikko, Metso Paper 1.,3.,4.istunto Kerttula Reima, Metso Paper 1.,2.istunto Kleimola Matti, Wärtsilä 2.istunto Kähönen Hannu, CreaDesign 2.istunto Laiterä Jukka, Deltamarin 1.,3.istunto Lundsten Mikael, Deltamarin 4.istunto Mäkimattila Simo, Kone 1.,3.,4.istunto Penttinen Kari, TEKES 4.istunto Salminen Vesa, MET 4.istunto Salonen Ari, CreaDesign 1.,3.istunto Tikkanen Henrikki, Oulun yliopisto/tkk 2.istunto

23 23 2.Reimarit ja suodattimet Skenaario 1: SuperTech Tarja Meristö & Juha Karjalainen/IAMSR/ÅA EU:n tutkimusrahoitus kaksinkertaiseksi 2005? Uusien alojen pörssikurssit nousuun 2003? Uudet teknologiat / perustutkimus Teknologiamyönteiset arvot Markkinalähtöinen lainsäädäntö + / - tutkimuspanokset +++ tutkimuspanokset Hajallaan olevat yritysverkot Keskittynyt Koulutus moguliyritysten painottaa yleissivistystä verkosto + masscustomisation Koulutus painottaa luonnont. / matematiikkaa Perinteiset teknologiat 1.Teknologia Muut arvot 2.Markkinat Direktiivivetoinen lainsäädöntö 3.Yhteiskunta Skenaario 2: MoneyTech Tarja Meristö & Juha Karjalainen/IAMSR/ÅA ICT-tuotteiden hinnat alas 2003? Verkon turvallisuus taattu ? Avoin, globaali talous toimii Turvateknologiat= verkostoturvallisuus ++ Jobless growth ++ ICTtuotteet kestokulutushyödyke ICTtuotteet investointihyödyke Kuluttajanäkökulma Nykyiset, perinteiset Yhteiskunta panostaa ICTosaamiseen Kommunikaatioteknologiat Reaaliaik. / virtuaaliperusteiset +++ ICT yksi muiden joukossa ( vain markkinalähtöiset panostukset) Barrikaadit Turvallisuus - - Työttömyys ohjaa 1.Markkinat 2.Teknologia 3.Yhteiskunta

24 24 Skenaario 3: HumanTech (EHS) Tarja Meristö & Juha Karjalainen/IAMSR/ÅA Ympäristöministeriö tärkeämpi kuin liikenneministeriö 2005? Risk Monitor: kestävyys > muoti 2003? Brandinomaiset tuotteet / yritykset (imagolla on myös hinta) Uudet teknologiat, perustutkimus (valmistus+ lopputuote) Normit, kestävä kehitys ++ Kertakäyttö $ Arvot Kestokulutus EHS Neitseellisten materiaalien teknologia Tieto- Ekologisesti, yhteiskunta- lähtöinen eettisesti ja psykologisesti kansallinen kestävä strategia (jo materiaaliteknologia edistykselli- valmiiksi nen) Kestävä kehitys lähtöinen kansallinen innovaatiojärjestelmä ++ Bulkkituotteet? Perinteiset teknologiat Normit kansallisista lähtökohdista 1.Markkinat 2.Teknologia 3.Yhteiskunta Skenaario 4: FinTech Tarja Meristö & Juha Karjalainen/IAMSR/ÅA EU-laajeneminen ei etene, esim. Puola putoaa 2005? TE-keskuksista tulee aitoja R&D-keskuksia 2003? Avoimuus, avoimet rajat Globaalit markkinat Tehokas, massaräätälöity prosessiteknologia Rapistuva innovaatioympäristö R&D kriittinen massa verkostot, technology centerit Paikallinen toimija Nopea verkosto -pelaaja Perinteinen R&D Nopea innovatiivinen tuotekehitysprosessi Reviirin varjelu: asetetaan kaupan ja poliittisia esteitä 1.Yhteiskunta Lähimarkkinat 2.Markkinat Perinteinen prosessiteknologia 3.Teknologia

25 25 3.Skenaariotaulukot 1.SuperTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset Skenaario / driverit Prosessivaiheet Yleiset vaatimukset Winner takes all -standardit Insinöörivaltainen maailma -globaali t&k myynti-markkinointi tilaustoimitus asiakaspalvelu -service provider tukiprosessit - beyond aikaperspektiivi -kaikki irti koneista ja teknologiasta -nopeus+ proaktiivinen liikkeellelähtö (riskinotto) -kustannus - tehokkuus -teknologian hallinta globaalisti ja oma täysin ylivoimainen osaaminen -allianssi-osaaminen *Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit -meluavaimentavat teräkset / multifunktionaaliset materiaalit - maailman pelastamisesta kannattava bisnes -suorasukainen lähestymistapa KEINOT Millä teknologioilla ja miten voidaan teknologisesti vastata haasteisiin? -perustutkimus voisi luoda win-win-tilanteita -luonnonmukaiset koneet (älykäs) -kestävän kehityksen teknologiat *materiaaliteknologia *niukkaresurssiset valmistusprosessit *energiateknologia: radikaali hyppy =poikkitieteellinen bio/geeniteknologian saavutukset - kerralla valmis -suorituskyvyn rajat pitää hakea 2.MoneyTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset Skenaario / driverit Prosessivaiheet Yleiset vaatimukset Avoin, globaali maailma ( uusi talous ) -uudet markkinaalueet kuten Kiina Internet-teknologian läpäisy -brändi-lähtöisyys -opportunismi MoneyTech -rahan liikkeet / pörssi (sijoittaja!) t&k myynti-markkinointi tilaustoimitus asiakaspalvelu tukiprosessit -nopeus -verkostomainen toimintatapa (poikkitieteellisesti) -markkina-tuntemus: kuka tekee päätöksen? -ebusiness = must -vapaa-ajan massatuotteet, viihde, elämykset -verkoston taloudelliset / muut väärinkäytösriskit eliminoitava (security/safety) - huoleton tuote : vaivattomuus KEINOT Millä teknologioilla ja miten voidaan teknologisesti vastata haasteisiin? -virtuaalisuunnitteluympäristö (ICT) -suunnittelun kehittäminen (ICT/ psykologia) -kestokulutus-tuotteet > investointi-hyödykkeet -muoti, nopeat tuotesyklit, muotoilu -turvateknologiat - kaikki aistit mukaan kehitystyöhön *Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit: kassakaappi kaikille, info-luotiliivit

26 26 3.HumanTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset Skenaario / driverit Prosessivaiheet Yleiset vaatimukset Kestävä kehitys -globaali vastuu -sekä-että Yksilölähtöisyys kansalaisyhteiskunta -maailman kansalainen -kallis energia - Koneromantiikan kausi -omistus-mekanismien muutokset -työaika, vapaa-aika + t&k myynti-markkinointi tilaustoimitus asiakaspalvelu tukiprosessit -pitkä käyttöikä (kestävyys, ajattomuus) -100 % kierrätettävyys -energiankulutus radikaalisti alas -eettisyys, läpinäkyvyys -vähempi liikkuvuus -turvallisuus, nollatoleranssi -terveellisyys -saasteettomuus -GDS *Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit -paperikone makuuhuoneeseen, kertakäyttölakanoista printtipaperia KEINOT Millä teknologioilla ja miten voidaan teknologisesti vastata haasteisiin? -muotoilu / funktionaalinen ja visuaalinen yhteensopivuus -materiaaliteknologia -urban mills / mini mills > sightseeing tours -logistiikka 4.FinTech. Esimerkkidriverit ja johtopäätökset Skenaario / Prosessidriverit vaiheet Globalistuminen takkuaa -regionaali Paikallinen / globaali -lähiyhteisö -kulttuuri -sääntely (inst. aktori) -rahoitus-mekanismit t&k myynti-markkinointi tilaustoimitus asiakaspalvelu -markkinoiden / kuluttajien tuntemus tukiprosessit Yleiset vaatimukset -tukilähtöisyys -bisnes-lähtöisyys välttämätön, nopeus -mass-customization -sääntely / normit, std -osaamisen tuotteistaminen, technology centerit -tuotanto hajautettu, osattava kaikkea itse -osaava, innovoiva henkilöstö -konedirektiivit *Uudet tuoteinnovaatiot / -innoidut / uudet liiketoimintamallit - Metallin Pöyry - välimatka voidaan mitätöidä KEINOT Millä teknologioilla ja miten voidaan teknologisesti vastata haasteisiin? -tuotekehitys-verkostot, innovatiiviset prosessit > nopeampi kehittäminen, simulointi -parempaa laatua -huoltotoiminta / etädiagnostiikka yms. -differoituminen yli minimivaatimusten

27 27 4.Kooste eri foresight-tutkimusten tuloksista. (Koonnut Juha Karjalainen, 9/2001) -TECS Futures Programme / The Futures Project / Technology Map. European Commission / Institute for Prospective Technological Studies, Seville Tutkimuksen painopiste vuosissa Vuoteen 2010 mennessä muodostuu kuusi avainteknologian aluetta: 1.ICT kaikkialla läsnä oleva tietokone (tässä yhdistyvät saumaton ristiinoperointi ja sovellusten määrän kasvu) tiedonhallinta (knowledge mgmt) 2.LIFE SCIENCES -tärkeimmät sovellusalueet: sydän- ja verisuonisairaudet syöpä hermoperäiset sairaudet (esim. Alzheimer v. 2016) bioteknologia ravintoketjussa (esim. GM-karja v. 2009) viljojen korkean lisäarvon tuotteet, uudet materiaalit ja biopolymeerit (esim. biomuovi 10 % v. 2013) 3.ENERGIA ydinenergia (fission kehittäminen + fuusio) fossiilisten polttoaineiden puhtaat teknologiat uusiutuvien polttoaineiden teknologiat polttoaineiden etsintä, kuljetus, jakelu ja varastointi rationaalinen käyttö 4.YMPÄRISTÖ JA PUHDAS TUOTANTO -eri foresight -tutkimusten kärjessä: puhtaat teknologiat uuden tuotannon teknologiat dematerialisaatio ja tehokkuus uusiutuvat raaka-aineet ja luonnonmateriaalit vihreämmät prosessit verkottuminen kierrätys ympäristön globaali hallinta (management) 5.MATERIAALI - JA MATERIAALIENVALMISTUSTEKNOLOGIA -kehittyneiden (advanced) materiaalien relevanssi (suuruusjärjestyksessä) sektoreittain: kuljetus sähkö ja elektroniikka mekaaninen rakentaminen pakkaus biolääke muut kuten esim. vapaa-aika 6.KULJETUS propulsiojärjestelmät ICT-sovellukset kehittyneet materiaalit valmistus

28 28 TEKNOLOGINEN TIE EDESSÄMME ( ) -George Washington University Forecast (1990, 1992, 1994, 1996) of Emerging Technologies, Futurist Nov/Dec/97 1.ENERGIA TN 2010 Vaihtoehtoiset energialähteet 10% osuuteen 77 % 2011 Orgaaniset energialähteet 10% osuuteen 60 % 2.YMPÄRISTÖ 2006 CFC korvataan muilla materiaaleilla 77 % 2008 Puolet kaikista teoll.m. kotitalouksista kierrättää 74 % 2010 Vihreät tuotantomallit yleisiä 73 % 2015 Teollisuusekologia (suljetut systeemit, väh. jätettä) 55 % 3.MAANVILJELY JA RUOKA 2008 Geneettisesti tuotettu ruoka yleistä 75 % 2012 Maanviljelyksen kemikaalit puoleen nykyisestä 60 % 2014 Aquaculture merestä saatavassa ravinnossa 56 % 2015 Tarkkuusmaanviljely tietokonekontrollissa 69 % 2015 Vaihtoehtoinen / orgaaninen maanviljely teoll.maissa 57 % 2015 Hydrofoniset menetelmät yleisiä 53 % 4.INFOTECH: TIETOKONEEN HARDWARE 2005 PC jossa interaktiivinen tv 84 % 2006 Kotiviihdekeskus: tv, puh., tietokone 83 % 2006 Edistynyt tiedontallennus standardina 75 % 2008 Supertietokoneet, jotka prosessoivat paralleelisti (rut.) 80 % 2008 Henkilökohtaiset digitaaliapurit=käsitietokoneet (rut.) 75 % 2014 Optiset tietokoneet (fotonit > elektronit) 64 % 5.INFOTECH: TIETOKONEEN SOFTWARE 2007 Tietokone aistii puhetta, käsialaa ja liikkeitä (rutiini) 73 % 2007 Modulaarinen, automaattinen software 72 % 2009 Älykkäät agentit rutiinikäytössä 79 % 2009 Kaikkialle tunkeutuva tietokoneympäristö 75 % 2010 Software-asiantuntijajärjestelmät rutiinikäytössä 72 % 2012 (Virheistään) oppiva kone 67 % 2012 Koneellinen tulkkaus riittävällä nopeudella 65 % 2015 Neuraaliset verkostot yleisiä computing:ssa 61 % 6.INFOTECH: TIETOLIIKENNE 2006 Sta. digitaaliprotokolla useimm. teoll.maissa 70 % 2006 Personal communication systems yli 10% m-o 56 % 2007 Groupware järjestelmät 75 % 2008 Tiedon supervaltatiellä 80% teoll.maiden väestöstä 78 % 2009 Laajakaistaverkot yleisiä 70 % 7.INFOTECH: INFORMAATIOPALVELUT 2003 On-demand kotiviihde 84 % 2004 Videokonferenssit (rutiini) 83 % 2006 Etäopiskelu (rutiini) 78 % 2009 Sähköinen pankkitoiminta ml. sähköinen käteinen 70 % 2013 Online-julkaiseminen hallitsee 60 %

29 29 8.VALMISTUS (MANUFACTURING) JA ROBOTIT 2011 Massatuotteistaminen yleistä 73 % 2012 Tietokoneistettu valmistus (80 % tehtaista) 73 % 2015 Tehdastyöläisten määrä putoaa 1/10-osaan 67 % 9.MATERIAALIT 2011 Buckyballs -hiili materiaalien tuotannossa 59 % 2013 Puolet autoista kierrätettäviä (komposiitit) 58 % 2014 Keraamiset moottorit massatuotannossa 58 % 2015 Superjohtavat materiaalit yleisesti käytössä 56 % 10.LÄÄKE 2007 Tietokoneistettu itsehoito 82 % 2009 Kokonaisvaltainen (f+p) terveydenhoito yleistä 61 % 2013 Geeniterapia rutiinikäytössä 63 % 2013 Tärkeimmät sairaudet parannettu 58 % 2014 Tietokoneistetut implantit näön korjaamiseen 56 % 11.AVARUUS 12.KULJETUS 2006 Hybridiajoneuvot (sähkö+polttom. yleisiä) 69 % 2011 Sähköautot yleisiä 70 %

TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET

TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINNAN HAASTEET Skenaarioprosessi strategian rakentamisen ja innovaatioprosessin tukena Tutkijan työkalut haasteisiin vastaamiseksi alustus 28.11.2006 Yritysfuturologi, KTT Tarja

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Luonnonvarat ja kestävä talous

Luonnonvarat ja kestävä talous Luonnonvarat ja kestävä talous - Tekesin toimet jatkossa BioRefine ja Vesi loppuseminaari 26.11.2012 Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Tekesin sisällölliset painopisteet Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista

Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003. DELFOI I Tuloksia. Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Projektin käynnistämisseminaari POHTO, 23-24.10.2003 DELFOI I Tuloksia Toimintaympäristön kartoittaminen ja signaalit suunnan muutoksista Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita

Refecor Oy. Jyrki Portin. Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Refecor Oy Jyrki Portin Sensoriverkot Massamarkkinoille Suunnittelun ja valmistuksen haasteita Esittelyni 11 vuotta suunnittelukokemusta RF, antennit ja radioteknologiat Systeemisuunnittelu Elektroniikka,

Lisätiedot

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ TO 17.11.2009 ENNAKOINTIKAMARI LVIS Johanna Aholainen HELEN KONSERNI esittely Helen konserni on energia-alan osaaja, joka

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen ulottuvuudet dppi03. Konseptointikirja sisältö pääpiirteittäin. Luotain/Mode seminaari 13.3.2003 Vesa Jääskö

Käyttäjäkokemuksen ulottuvuudet dppi03. Konseptointikirja sisältö pääpiirteittäin. Luotain/Mode seminaari 13.3.2003 Vesa Jääskö Käyttäjäkokemuksen ulottuvuudet dppi03 Konseptointikirja sisältö pääpiirteittäin Luotain/Mode seminaari 13.3.2003 Vesa Jääskö Käyttäjäkokemuksen malli? Käyttäjäkokemus konseptisuunnittelun näkökulmasta

Lisätiedot

Menestyskulttuurin luominen

Menestyskulttuurin luominen Menestyskulttuurin luominen Juha Laakkonen Toimitusjohtaja Lappset Group Oy Luento Karelia-ammattikorkeakoulussa 31.10.2013 Työelämä muutoksessa 2020 -luentosarja We invite mankind outdoors! Lappset luo

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori ForeC Advisors Sinisellä merellä Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori 1. Mikä Business Intelligence ja ennakointi 2. Ennakoi ja integroi 3. Luo kilpailusta profiili

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

CoFi News 2/2002. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Kiitos koko CoFi-tiimille tuloksellisesta työstä vuoden 2002 aikana.

CoFi News 2/2002. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille kuluneesta vuodesta. Kiitos koko CoFi-tiimille tuloksellisesta työstä vuoden 2002 aikana. Vuosi 2002 on ollut juhlavuosi. Åbo Akademissa toimiva professori Christer Carlssonin johtama IAMSR-instituutti täytti syyskuussa 10 vuotta. Juhlaseminaari pidettiin Turussa 24.9.2002. Seminaarin pääpuhujana

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke Tekesin Tie kestävään talouteen ohjelma Tiina Koljonen VTT Technical Research Centre of Finland 2 Low Carbon Finland 2050 platform

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK

Biotalous ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK ja hajautettu uusiutuva energia, HAMK Kestävästä suunnittelusta kestävään toteutukseen - vihreän talouden osaamisketjut työpaja 2/2 6.5.2015 Tapani Pöykkö Tiekartta HAMKin biotalouteen Strateginen pa osaajat,

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot