Viljelijämatka Itä-Götanmaalle, Ruotsiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viljelijämatka Itä-Götanmaalle, Ruotsiin 7. 9.7.2013"

Transkriptio

1 Viljelijämatka Itä-Götanmaalle, Ruotsiin Kukkiva puna-apilakasvusto Matkaraportti xx.2013 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jukka Saarinen Jaana Laurila Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 1

2 Nurmisiemenmatkalle osallistui 21 viljelijää tai muuta siementuotannon asiantuntijaa sekä kaksi edustajaa Satafoodista. Lisäksi vierailukohteissa oli mukana osa- tai kokoaikaisesti kolme matkajärjestelynsä itse hoitanutta viljelijää. Matka toteutui täydellisesti tämän raportin lopussa olevan matkaohjelman mukaisesti. Koko matkan ajan viimeistä kohdetta lukuun ottamatta vierailukohteissa oli mukana myös järjestäjien puolesta Magnus Karlsson Lantmänneniltä. Matkakohde oli Vätternjärven itäpuolella oleva Itä-Götanmaan maakunta. Alueella on hyvin intensiivistä maataloutta, erityisesti kasvintuotantoa. Aluetta kutsutaankin kultaiseksi kolmioksi. Alue on lievästi kumpuilevaa ja peltoalueet kymmenien hehtaarien suuruisia. Liki kaikki pellot olivat viljelyssä. Maat ovat hyviä savimaita. Alueen pääkasvi on syysvehnä, jonka sato menee suurimmaksi osaksi alueella Norrköpingissä sijaitsevaan etanolitehtaaseen ( t/v). Muita viljelykasveja ovat ohra, syysrapsi, öljypellava, peruna ja ruisvehnä. Alueella on runsaasti myös tuulimyllyjä. Ne esiintyivät 3-6 myllyn ryppäissä peltojen keskellä. Tuulimyllyistä on tullut tiloille yksi tulonlähde. Alueella on myös teollista tuotantoa. Koko Ruotsin nurmisiemenala on ha. Suurimmat lajit pinta-alaltaan ovat timotei (4 000 ha), nadat (3 500 ha) ja puna-apila (3 000 ha). Maanantai Ensimmäinen vierailukohde oli Vikbolandetissa Ystad Gård. Tilakokonaisuus on kolmen veljeksen hoitama. Sitä olivat esittelemässä Thomas Fahlgren veljensä kanssa. Thomas Fahlgren on Itä- Götanmaan kylvösiemen ja öljykasvituottajien puheenjohtaja. Tilakokonaisuus käsittää 375 ha. Puolet peltopinta-alasta on syysvehnällä. Reilu 10 % alasta on nurmisiementuotannossa, pääasialla timoteillä. Yksi lohko oli myös ruokanadan luomusiementuotannossa. Tilan pellot ovat pääasiassa jäykkiä savimaita, jotka on helppo tiivistää väärillä työtavoilla. Veljesten mukaan viljelyssä onnistutaan, mutta sadon markkinointiin ei olla tyytyväisiä, koska hintavaihteluita ei hallita. Nurmisiemenkasvit sekä pellava ja öljykasvit ovat olleet kannattavia lajeja viljellä Syysvehnäsadot vaihtelevat 6-8 t/ha ja syysöljykasveilla vaihtelua on 2,5-4 t/ha. Tällä hetkellä viljelyssä olivat timoteilajikkeista Switch ja Ragnar. Kylvömäärät ovat 7-8 kg/ha. Syysvehnää pidettiin timotein parhaana suojakasvina. Timotei kylvetään tavallisella kylvökoneella (Rapid) vasta seuraavana keväänä pellon pintaan. Jollakin lohkolla suojakasvina oli kevätrapsi. Typpilannoitusta timoteille annetaan 110 kg/ha ja fosforia 20 kg/ha. Timoteille annetaan osa ravinteista sianlietteen muodossa. Tärkeänä pidettiin typpilannoituksen jakamista syksyn ja kevään kesken. Timoteille annetaan satovuosina myös kasvunsäädekäsittely. Se on joko Moddusta (esim. 2 l/ha) tai CCC:tä. Lehtilaikkutauteja torjutaan tarpeen mukaan Amistar-valmisteella. Sadonkorjuussa tilalla käytetään luo olle niittoa ja siitä puintia. Timotein satotasot vaihtelevat yleensä kg/ha, viime vuonna sato oli ollut 820 kg/ha. Kunnostetun timotein hintataso on tällä hetkellä kr/kg. Päälle tulevat mahdolliset laatulisät. Ruokanatalajike oli Swaj. Peltolohko oli vasta siirtynyt luomuun. Kasvusto oli perustettu ohran kanssa, joka oli vielä tavanomaisessa tuotannossa. Kasvusto oli rikkaruohoton, mikä selitettiin suojakasvi ohran voimakkaalla rikkakasvitorjunnalla. Luomukasvustoa oli lannoitettu sianlietteellä sekä syksyllä että keväällä (N kg/ha ja N 70 kg/ha). Ensimmäisen vuoden ruokonatasato on yleensä heikko. Ruokonadan keskimääräinen satotaso on noin 800 kg/ha. Nähdyn luomulohkon sato-odotus oli kg/ha. Ruokonatakasvuston puinti oli tulossa heinäkuun lopulla. Kun kas- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2

3 vusto lopetetaan, sen jälkeen siihen kylvetään syysrapsi. Isännät uskoivat, että tällä keinolla syysrapsista saadaan hyvä sato. He uskoivat myös, että luomuöljykasville on kysyntää. Luomuruokonatakasvusto. Ruotsissa on yleistä, että siemenviljelysten ympärykset niitetään rikkakasvien leviämisen estämiseksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 3

4 Timotein kuivaamisesta tavallisessa viljankuivurissa on tilalta vaihtelevia kokemuksia. Siksi nurmisiemenet kuivataan halliin rakennetussa piensiemenkuivurissa, joka oli kuulemma itägötanmaalainen versio. Noin 50 m 2 tilan lattia on tehty pienireikäisestä ritilästä, jonka kautta puhalletaan kuivausilmaa siemenmassan läpi. Lattian alla ovat ilmakanavat. Siemenet kipataan peräkärrystä kuivurin lattialle. Nadan siemenet pysyvät ritilän päällä, mutta timoteille on laitettava ritilän päälle kangas. Kuivauksen aikana siemenmassaa sekoitetaan pariin kertaan traktorin etukuormaimella, paitsi timotei käsin lapiolla. Ilmanpainemittarilla (luftmätare, Berggren Maskiner Ab) tarkistetaan, että ilmaa menee riittävästi ja tasaisesti siemenmassan läpi. Tällä tilalla lisälämmön käytöstä loppukuivauksen aikana ei ole koettu saatavan hyötyä. Loppusyksystä kuivuria käytetään herneen ja härkäpavun kuivaukseen. Kuivurin hinta ( kr) herätti epäuskoisen keskustelun. Piensiemenkuivurissa timotei laitetaan maksimissaan punaisen katkoviivan korkeudelle ja ruokonata harmaan seinän yläreunaan asti. Toinen vierailukohde oli Fornåsassa, Boberg Västergårdin tila. Se on 230 ha osakeyhtiöitetty tila, jota Albin Gunnarson pitää isänsä kanssa. Nurmikasvien siementuotannon lisäksi tilalla on öljykasvien siementuotantoa. Syysvehnää (tärkkelyslajike Nimbus) (7 200 kg/ha), ohraa (5 600 kg/ha), Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 4

5 pellavaa (1 500 kg/ha) ja hernettä (4 000 kg/ha) on myös viljelyssä. Suluissa ovat tilan viimeisen vuoden keskisadot. Tilan pellot ovat suurimmaksi osaksi kevyitä maita. Osa maista on vuokrattuja. Pellon omistamista tärkeämpänä Albin Gunnarson piti peltojen toimivaa peruskunnostusta sekä kasvukuntoa. Piensiemenlajien kylvöä tilalla on pohdittu paljon. Norjalaisten tutkimusten mukaan piensiemenet pitää saada vantaiden kautta maahan. Tilalla onkin rakennettu Biodrilliin omat vannasversiot. Biodrill oli yhdistetty peltojyrään, minkä eteen oli tehty siemenvantaat Väderstadin varaosista. Tilalla ei ole käytössä kylvölannoitinta. Biodrilliin on rakennettu vantaat, joiden kautta siemenet menevät maahan. Nähty nurminatapelto (lajike SW Revansch) oli kylvetty Aikainen ja pienellä siemenmäärällä kylvetty 2-tahoinen ohra oli suojaviljana. Vuosi 2012 oli suosiollinen kaikille kasveille, paitsi puna-apilalle. Huolimatta pienestä siemenmäärästä ohran olkea korjattiin ennätysmäärä syyskuun lopulla. Silloin nadalle annettiin myös typpeä 50 kg/ha. Pellolla oli ollut aiemmin ongelmia ohdakkeen kanssa, siksi Ariane S oli käytetty sekä ohralla että nurminadalla. Pienannosaineiden (sulfonyyliureat) kanssa ollaan varovaisia rikkakasvien resistenssiriskin takia. Huhtikuun alussa natakasvusto lannoitettiin 40 kg/ha typpeä. Lisäksi myöhemmin keväällä kasvusto sai lisätypen, joka levitettiin Yaran N-Sensorin avulla. Silloin keskimääräinen levitysmäärä oli N 19 kg/ha. Kasvunsäädettä (Moddus) annettiin Tilalla oli kokemus, että sateisina vuosina kasvunsääde pitää kasvuston noin viikkoa kauemmin pystyssä. Tavoitteena kasvunsääteen käytössä on myös se, että jos kasvusto lakoutuu, että se tapahtuu koko kasvustossa samaan aikaan. Jos kasvustossa näkyy lehtilaikkuja, ne torjutaan Amistarilla. Yleensä kasvusto on valmis puitavaksi 28 vuorokauden kuluttua Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5

6 kukkimisesta. Nurminata puidaan tilalla leikkuupuimurilla suoraan. Nadan puinti on yleensä helppo. Aikaa 15 ha lohkon puimiseen menee 1½ päivää. Aikaisemmin puintijäte syötettiin lihakarjalla, mutta sitä ei ole enää tilalla. Nytkään olkea ei silputa, vaan paalataan pois. Tavoitteena on myydä olkipaalit, joskin niistä saatva hinta on vaatimaton. Tärkeintä on, että olki lähtee pellolta pois. Lokakuussa naapurin karjatila korjaa vielä odelman pois. Kasvusto lisälannoitetaan yleensä vasta syyskuussa, jotta kasvusto ehtii toipua korjuusta ennen sitä, jos kasvusto näyttää kuitenkin huonolta, lannoitusta aikaistetaan. Tilalla on myös käytettävissä kananlantaa naapurista lannoitukseksi. Albin Gunnarson arveli, että nähty kasvusto puidaan kahden viikon kuluttua ja satoarvio oli vähintään kg/ha. Yleensä nadan jälkeen lohkolle kylvetään syysrapsi. Albin Gunnarson (vas.) esitteli nurminatakasvustoaan. Puna-apilakasvusto (lajike Yngve) oli kylvetty , ohra suojakasvina. Puna-apilan kylvömäärä oli 4 kg/ha. Rikkakasvien torjuntaan ohralla oli käytetty seosta Gratil ja MCPA (15 g/ha + 0,75 l/ha). Ennen on käytetty Expressiä ja MCPA:ta, mutta Albinilla on käsitys, että Express saattaa vaurioittaa puna-apilaa. Basagrania voidaan käyttää apilalla rikkakasvien torjuntaan, mutta Albinin mielestä se on tehoton ja kallis aine. Ohran korjuun jälkeen, lokakuun lopussa, kun kasvukausi on päättynyt, apilakasvusto ruiskutetaan Reglonella (3-3,5 l/ha). Reglone-käsittely kannattaa tehdä mahdollisimman myöhään, jotta rikkakasvit ehtivät kasvaa mahdollisimman pitkälle. Rikkakasvit kuolevat ja apilakasvustokin ruskettuu, muttei kuole. Apilakasvusto oli saanut tuholaistorjunnan kärsäkästä vastaan (Mavrik). Samalla annettiin myös booria. Amistaria käytetään tarpeen vaatiessa lehtilaikkutauteja vastaan. Tämä viivästyttää hiukan tuleentumista. Kasvunsääteiden käyttö apilalla ei ole sallittua. Norjassa se on kuulemma mahdollista. Albinilla oli harkinnassa hakea ensi kesäksi koelupa kasvunsääteiden kokeilemiseksi. Tavoitteena on ennen kaikkea helpottaa puintia. Lähimaatilalla on mehiläisiä, joiden toivotaan auttavan apilan pölytyksessä. Meille esitettiin nyrkkisääntö, kuinka arvioida sadonkorjuun aikaa. Viiden viikon kuluttua puna-apilan täyskukinnasta ja täyspölytyksestä (kun surina suurimmillaan) aletaan tarkkailla säätä. Jos sää on hyvä, kasvusto voidaan puida noin viikon kuluttua. Jos on luvassa vain huonoja kelejä, kasvusto päätetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 6

7 Reglonella. Kasvusto puidaan suoraan leikkuupuimurilla. Luomuviljelijät saattavat puida apilan luo olta. Puna-apilasta otetaan vain yksi sato. Albinilla oli kokemusta puna-apilan tuotannon oikullisuudesta. Hyvännäköisestä kasvustosta ei tule siementä, mutta vastaavasti huononnäköisestä kasvustosta on saattanut tulla kohtuullinenkin sato. Sadonkorjuun jälkeen kasvinjätteet murskataan, mahdollisesti jopa paalataan pois. Maa kynnetään ja tarvittaessa myös kultivoidaan ennen kyntöä. Syysapilan jälkeen lohkolle kylvetään yleensä syysvehnä. Viime vuonna syysvehnän kylvöt tapahtuivat lokakuun puolessa välissä. Puna-apilakasvusto oli täyskukinnassa lohkon kuivassa yläosassa. Loput saunakukat kitketään siemensaannon maksimoimiseksi käsin pois. Tilan vanhaan navettaan oli rakennettu piensiemenkuivuri. Lattiaosassa vuorottelevat betoni- ja ilmakanavaosuudet. Ilmakanavien syvyys on 40 cm. Kuivuriin voidaan laittaa metrin paksuinen natakerros kuivumaan. Ilmakanavista avataan vain ne, joiden päällä on siementä. Kuivuriin mahtuu kerralla 25 t nurminadan siementä kuivumaan. Lämpömittarilla tarkistetaan, etteivät siemenet lämpene liikaa. Kuivurin puhallin on automatisoitu. Automatisoinnista on hyötyä varsinkin loppukuivauksessa. Automatiikka käynnistää puhaltimen vain silloin, kun ilman suhteellinen kosteus on riittävän alhainen siementen kosteuteen nähden. Automatisointi maksoi Kosteiden syksyjen varalta järjestelmässä on myös lisälämmön käyttömahdollisuus. Lisälämmön avulla siemenet saadaan kuivattua loppukosteuteen hankalissakin kuivausolosuhteissa. Piensiementen kuivauksen ja siirron jälkeen kuivuria käytetään talven ajan viljavarastona. Etuseinään laitetaan pystyyn metallipalkit, joiden väliin ladotaan hirsiä seinäksi. Kuivurit täytetään viljalla katosta tulevan putken avulla. Järjestelmään mahtuu 600 t viljaa. Vilja peitetään, vaikka se ei ole siemenviljalle pakollista. Puna-apilan siemenet kuivataan vaunuissa, joiden välipohjissa ovat ilmakanavat. Puhallin on vaunun takaosassa. Vaunut ajetaan sisälle lämmitettyihin halleihin, jolloin kuivausilma on lämpimämpää kuin ulkoilma. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 7

8 Tila oli lähes omavarainen lämmitysenergian suhteen. Tilalla oli toteutettu investointi olkilämmitysjärjestelmään, joka oli pienentänyt kiinteistöjen lämmityksen ja sadon kuivauksen öljynkulutuksen aivan olemattomaksi aiempaan verrattuna, vaikka samaan samaan aikaan lämmitettävien neliöiden ja viljelypinta-alan koko oli kasvanut. Kuvassa (vas.) on nähtävissä piensiemenkuivurin lattia ja seinämateriaalia. Kevyellä, siirrettävällä ilmanpainemittarilla (oik.) mitataan siemenmassan päältä, että piensiemenkuivurissa on joka paikassa riittävä ilmanvirtaus. Päivän viimeinen opinto-osuus oli Gunilla Larssonin, Ruotsin kylvösiemen ja öljykasvituottajista (SFO) pitämä esitelmä projektista Vallfrö Projekti oli käynnissä vuosina Tavoitteena oli tuplata vuoden 2007 nurmisiemenala ( ha), nostaa vuosittainen nurmisiementen tuotantomäärä tonniin ja Ruotsin tulla johtavaksi luomunurmisiementuottajaksi maailmalla. Projektin aikana järjestettiin kymmeniä maatilakokeita ja pidettiin paljon peltopäiviä, joissa paneuduttiin erityisesti sadonkorjuuseen. Erityisesti keskityttiin rainataan ja ruokonataan, koska ne olivat viljelijöille uudempia ja vieraampia kasveja. Projektin seurauksena mm kasvunsääteiden käyttö yleistyi. Gunilla arvion mukaan % viljelijöistä käyttää niitä tällä hetkellä. Moddus-käsittelyt nostivat rai- ja ruokanadan satoja. Kasvunsääteitä ei kannata käyttää, jos kasvit eivät ole hyvässä kasvussa. Se on tärkeäpää kuin ruiskutus oikealla kehitysasteella. Myös puna-apilalla aiotaan kokeilla kasvunsääteiden käyttöä. Tämän ensisijainen tarkoitus on varmistaa sadonkorjuuta hankalissa olosuhteissa, ei niinkään sadonlisän tavoittelu. Jotkut viljelijät käyttävät hunajakukkaa pölyttäjien houkuttelemiseksi puna-apilalla. Hunajakukkaa ei niitetä puna-apilan alkaessa kukkia, toisin kuin aiemmin oli käytäntö. Ajatus on, että mehiläiset saavat meden hunajakukasta ja siitepölyn puna-apilasta. Kaksivaiheista sadonkorjuuta tutkittiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 8

9 myös. Rainadalle 2-vaiheinen korjuu todettiin parhaimmaksi. Ylipäätään luo olle niiton pitää tapahtua 2 päivää liian aikaisin kuin 2 päivää liian myöhään. Puintia karholta käytetään, mutta harvalla viljelijällä on noukinpöytä leikkuupuimurissa. Eli käytössä on normaali leikkuupöytä. Projektin aikana ei saavutettu t tavoitetta, mutta kasvua oli. Pinta-alat eivät juurikaan kasvaneet, joten kasvu saavutettiin satotasojen nousulla. Nurminadalla saavutettiin 13 % sadonlisä ja puna-apilalla 38 %. Luomunurmisiemenala kasvoi. Ruotsi on aika lailla tasoissa Tanskan kanssa luomusiemenen tuotossa. Gunilla ohjeet hyvälle timoteisadolle olivat: syksyllä typpeä kg/ha ja keväisin 110 kg/ha. Lisäksi Moddus-kasvunsäädekäsittely on tarpeen. Vaikka projekti on päättynyt, pienryhmätoiminnat ja tapaamiset jatkuvat. Sivustolta löytyvät lajikohtaiset ohjeet ja koetulokset. Projektin raportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa 15.pdf. Tiistai Eje ja Gunilla Sten esittelivät 13,5 ha ruokonataviljelyksensä. Heidän 220 ha tilansa sijaitsee Vädestadin Åsbyn kylässä. Puna-apilasta tilalla on 30 vuoden ja heinänsiemenistä 15 vuoden kokemus. Puna-apilasta saatiin hyviä satoja 20 ensimmäistä vuotta. Viime vuosina satotasot ovat laskeneet. Puna-apilan satovaihtelu on ollut hyvin suurta ( kg/ha). Nähdyn ruokanatakasvuston suojakasvina oli ollut ohra, joka oli kylvetty joka toisella vantaalla. Ruokonadan kylvömäärä oli 7-8 kg/ha. Ohra kylvetään Rapid-kylvökoneella ja nurmisiemenet erikseen laahavannastyyppisellä koneella. Toinen vaihtoehto on kylvää molemmat samalla koneella, jolloin ohra menisi lannoitevantaiden kautta ja nurmisiemen siemenvantaiden kautta. Ohran puinnin ja olkien korjuun jälkeen ruokonatakasvusto ajettiin vaakatasomurskaimella kaksi kertaa. Kasvustolle annetaan syksyllä typpeä 60 kg/ha ja keväällä 120 kg/ha. Ruokonadan satovuosina säilörehuun ajetaan sekä ruokanadan olki että jo ennen puintia alle kehittynyt kasvusto. Näin parannetaan säilörehun rehuarvoa. Jos odelmalle on kysyntää säilörehuna, silloin syyslannoitus annetaan heti sadonkorjuun jälkeen. Jos kysyntää ei ole, lannoitus annetaan myöhemmin. Säilörehun korjuun jälkeen odelma murskataan vielä kerran myöhään syksyllä. Ruokonata saa keväisin Modduskasvunsäädekäsittelyn. Isäntä piti näillä toimenpiteillä ruokonadan viljelyä helppona. Sadonkorjuu tapahtuu joko suorapuintina tai 2-vaiheisena. Kaksivaiheinen korjuu on oljen polttoa ajatellen parempi vaihtoehto, koska silloin kasvinjäte kuivuu paremmin, jos ilmat ovat suotuisat. Viime vuoden sateisena syksynä kasvustot piti korjata kaksivaiheisesti. Luo on annettiin kuivua 3-4 päivää ennen puintia. Nähdyn kasvuston ensimmäisen vuoden sato oli kg/ha. Satoa kommentoitiin, että ensimmäisen vuoden sadoksi se ei voisi olla enää suurempi. Sato kuivataan aluksi kylmäilmakuivurilla ja loppukosteus otetaan pois lämminilmakuivurilla. Ruokonataa ei kuulemma pysty siirtämään elevaattorilla ennen kuin siemenen kosteus on alle 18 %. Nurminadalla ei ole samaa ongelmaa. Kun ruokonatakasvusto lopetetaan glyfosaatilla, maa kynnetään ja kylvetään syysrapsille. Seuraava kasvi on syysrapsin jälkeen on syysvehnä. Isäntä odotti pääsevänsä puimaan nähdyn kasvuston heinäkuun viimeisenä päivänä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 9

10 Eje ja Gunilla Sten (vas.) esittelivät ruokonataviljelystään. Sjökumlassa, Motalassa monialayrittäjä Jacob Andersson esitteli koiranheinäviljelyksensä. Hän pitää tilaa veljensä kanssa. Tilalla on 320 peltohehtaaria. Lisäksi tilalla on satapäinen lihakarja, jonka lihaa he myyvät maatilamyymälästään. Lisäksi he tekevät kaivinkoneurakointia, pystyttävät Tornumin kuivureita ja rakentavat paalivaunuja. Lisäksi heillä on LVI-alan yritys. Muiden tilojen tapaan syysvehnä on tilan pääkasvi. Koiranheinän siemenviljely ei ole Ruotsissakaan yleistä. Lantmännenillä on vain viisi sopimusviljelijää, joista yksi tuottaa luomusiementä. Nähdyn kasvuston suojakasvina on ollut ohra. Koiranheinän kylvömäärä oli 6 kg/ha. Se oli kylvetty hiukan vinoon ohraan nähden. Koiranheinäkasvustoon oli jätetty ajourat lannoitteiden levitystä varten. Myös koiranheinälle käytetään Modduskasvunsäädekäsittelyä. Odotuksissa oli, että kasvusto ajetaan viikon kuluttua luo olle ja siitä viiden päivän päästä olisi puinti. Tilalla on naapurin kanssa yhteysomistuksessa leveä, tela-alustainen puimuri (11,5 m). Koiranheinä puidaan luo olta, kolme luokoa kerralla, jolloin työleveydeksi tulee kunnioitettava 42 jalkaa l. 12,6 m. Urakoitsija tekee karhotuksen. Aikaisemmin puintiin käytettiin vuokrattua noukinpöytää, mutta siitä on luovuttu. Nykyisin käytetään puimurin omaa leikkuupöytää, jonka terä on peitetty suojaputkella. Lakopiikkejä käyttäen puimurin pöytä pysyy oikealla korkeudella, jolloin kaatokela nostaa luo on helposti suojaputken yli. Koiranheinän satotasot ovat yleensä 800 kg/ha. Syksyn odelma korjataan lihakarjalle. Kasvusto lopetetaan glyfosaattiruiskutuksella. Olkia ei korjata. Peltoon ajetaan karjanlantaa ja se kynnetään. Nurmisiemenviljelyksen jälkeen tulee aina syysrapsi, sen jälkeen kaksi kertaa syysvehnä. Pellolla keskusteltiin myös hukkakauran esiintymisestä. Se ei ole ongelma, koska sitä on torjuttu pitkään ja sen esiintymistä pidettiin häpeällisenä. Myös kuningas on määrännyt, että hukkakauraa ei saa olla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 10

11 Isäntä esitteli myös viljankuivurinsa ja olkikattilansa. Kuivuri (2 x 230 hl), kuivaus ja viljansiirto oli uusittu ja tietokoneohjattu v Järjestelmä maksoi 3,5 milj. kr ilman oman työn osuutta. Järjestelmä todettiin toimivaksi. Viljan alkukosteus määritetään käsimittarilla. Mittaus on tärkeä osa kuivausta ja on tehtävä tarkasti. Kuivauksen kesto määräytyy alku- ja loppupainojen mukaan. Kuivaus päättyy, kun laskennallinen viljan paino kuivana on saavutettu. Kuivurin kapasiteetti oli rajallinen ja rajoitti kuitenkin kostean viljan vastaanottoa. Kuivuria käytettiin läpi talven tilan ulkopuolisten kylmäilmakuivattujen viljaerien loppukuivaukseen. Kuivurin lämpö tuotettiin olkikattilalla. Kuivauksen aikana kattilaan pitää lisätä olkipaali joka 6. tunti. Pellava todettiin parhaimmaksi polttoarvoltaan. Olkikattila oli ostettu käytettynä ja se maksoi perustuksineen kr. Koiranheinäviljelys oli hiukan harva johtuen siitä, että edellisen syksyn typpilannoitus oli jäänyt tekemättä ja kyseessä oli jo kolmas satokesä normaalin kahden sijaan. Magnus Karlsson korosti syyslannoituksen tärkeyttä. Syyslannoitus on hänen mukaansa jopa merkityksellisempi kuin kevätlannoitus. Jacob Andersson on kuvassa keskellä ja Magnus Karlsson oikealla. Matkan viimeinen kohde oli Skännigessä Forsbecksin siementen kunnostus- ja pakkauslaitos. Sen toimintaa esitteli toimitusjohtaja Per-Magnus Johansson. Forsbecks on perheyritys, joka on ostettu sukuun Yhtiö myy lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja siemeniä. Se myös kunnostaa ja pakkaa siemeniä. Yrityksellä on kaksi toimipistettä, joista toinen on Norrköpingissä. Työntekijöitä on 35. Yritys omistaa myös 50 % umeålaisesta rehutehtaasta, johon tulee myös suomalaista kauraa. Yrityksellä on 15 % osuus Ruotsin siemenmarkkinoista. Muut siemenmarkkinoita hallitsevat yritykset ovat Lantmännen, Svenska Foder ja Skåne Frö. Laitos käsittelee vuosittain viljaa t (2/3 kevätlajikkeita). Liki kaikki siemenet (90 %) pakataan suursäkkeihin ( kg). Tekstivärit säkkien kyljessä kertovat siementen laatuluokan (pu- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 11

12 nainen korkein luokka, musta normaali käyttösiemen, vihreä luomusiemen). Yhtiöllä on viljoilla noin ha sopimusala. Nurmisiemenillä sopimusalaa on ha. Timotei (600 ha), puna-apila (300 ha) ja nurminata (300 ha) ovat merkittävimmät lajit. Nurmisiemenistä luomun osuus on noin 50 %, viljoilla 20 %. Toimitusjohtajan mukaan pohjoisessa käytettävät nurmikasvien siemenet tuotetaan jatkossakin pohjoismaissa, mutta eteläisemmät lajit, kuten rainheinät, rainata tuotetaan Keski-Euroopassa. Tuottajilla on etu toimia sopimusviljelijöinä, koska heille maksetaan 20 kr/100 kg sopimuslisää. Nurmisiementen tuotantomäärät ovat laskussa, koska viljelijät ovat tyytymättömiä saamaansa hintaan. Timotein siemenestä viljelijät saavat kr/kg, luomulisä on noin 3 kr. Puna-apilasta maksetaan kr/kg ja luomupuna-apilasta kr/kg. Perushintojen päälle liikkeet maksavat laatulisää. Yritysesittelyn aikana keskusteltiin myös öljypellavan tuotannosta. Ruotsin pellava-ala on ha. Forsbecks käsittelee pellavaa t vuosittain. Osa pellavasta menee elintarvikekäyttöön, mm. Fazer on sen asiakas. Toimitusjohtaja Per-Magnus Johansson esitteli Forsbecksin toimintaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 12

13 Forsbecksin piensiementen kunnostusyksikkö (vas.) ja varastokontit (oik.). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 13

14 Loppuyhteenveto Matka onnistui erinomaisesti. Sää oli suotuisa. Ruotsalaiset esittelijät kertoivat auliisti tuotannostaan ja olivat hyvin vieraanvaraisia. Kumpuileva maaseutu, siistit tilakeskukset ja isot peltolohkot olivat ilo silmälle. Matkalla tuli esille useita käytäntöjä, jotka eivät ole Suomessa yleisiä. Jos niitä haluaa kokeilla Suomessa, pitää ne suhteuttaa Suomen kasvukauteen. Vierailulla alueella kasvukausi on molemmista päistään noin kuukauden Länsi-Suomen kasvukautta pidempi. Nähdyt tilat olivat myös isoja Suomen mittakaavan mukaan. Ruotsissa käytetään rutiininomaisesti heinämäisten nurmikasvien syyslannoitusta, ml. timotei Nurmikasvustojen syyshoidon tärkeyttä korostettiin: lannoituksen lisäksi sängen niitto ja sen korjuu. Hyvän nurmisiemensadon pohja luodaan syksyllä Kasvunsääteiden käyttö nurmisiementen tuotannossa on hyvin yleistä Viljelykierrot ovat tiloilla hyvässä mallissa nurmisiemen- ja öljykasvituotannon takia Pellonympärykset niitetään rikkakasvien leviämisen estämiseksi Piensiemenkuivureihin on satsattu Kylvö- ja sadonkorjuukalusto on monipuolista. Lisäksi niihin oli tehty tarpeen mukaan omia sovelluksia Huomioitavaa on myös, että liki kaikissa tilavierailukohteissa oli käytössä olkilämmitys. Albin Gunnarson käyttää 75 t olkea vuosittain. Sillä määrällä hän lämmittää useamman rakennuksen ja kuivattaa 230 ha sadon. Öljyä tilalla menee vain l vuodessa. Pellava ja vehnä koettiin parhaimmiksi lämmönlähteiksi. Myös öljykasvien varret olisivat hyviä, mutta niiden ravinne- ja esikasviarvo koettiin niin hyväksi, että ne on parempi muokata maahan. Pellavaa kasvoi alueella melko paljon. Viljelijät luovuttavat kuulemma mielellään pellavanvarret polttoon, koska ne vaikeuttavat liikaa suorakylvöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 14

15 LIITE Opintomatkan aikataulu (paikallista aikaa) Sunnuntai klo 20:55 Laiva lähtee Turun satamasta Maanantai klo 05:30 klo 06:30 klo 09:30 klo 12:30 klo 13:30 klo 17:00 Buffetaamiainen alkaa, yhteinen kokoontuminen ravintolassa Laiva saapuu Tukholmaan, josta nousemme linja-auton kyytiin Tilavierailu Ystad gård, Vikbolandet Thomas Fahlgren, Itä-Götanmaan kylvösiemen- ja öljykasvituottajien puheenjohtaja sekä Stefan Bjärstad ja Per Nilsson esittelevät timotei- ja luomuruokonata-viljelyksiä sekä piensiemenkuivurin Lounas, Bergs slussar, Vreta Kloster Lounaalla tapaamme agronomi Albin Gunnarsonin, Ruotsin kylvösiemen- ja öljykasvituottajista, joka kertoo Itä-Götanmaasta ja sen maataloudesta. Tilavierailu Boberg Västergård, Fornåsa Albin Gunnarson esittelee tilan puna-apila- ja nurminatakasvustoja sekä tilan kuivurin Saapuminen Hotelli Klostersiin Vadstenaan Gunilla Larsson Ruotsin kylvösiemen- ja öljykasvituottajista esittelee Ruotsissa toteutetun Vallfrö nurmisiemenhankkeen ja sen tuloksia Tiistai klo 08:00 klo 08:30 klo 10:30 klo 12:30 klo 13:30 klo 15:30 klo 20:45 Linja-autokuljetus lähtee hotellilta Tilavierailu Åsby, Väderstad Eje Sten esittelee ruokonataviljelyksen Tilavierailu Sjökumkla, Motala Jacob Anderson esittelee koiranheinäviljelyksen Lounas, Skänninge Yritysesittely Forsbecks Skänninge, Per-Magnus Johansson esittelee siementen kunnostus- ja pakkaamolaitoksen sekä nurmisiementuotannon markkinatilannekatsauksen Linja-autokuljetus lähtee lentokentälle Arlandaan Lento Tukholma Helsinki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 15

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä 25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS

ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS MMM Ari Klemola 31.01.2010 SISÄLLYS SIVU JOHDANTO 3 1. KYSYMYKSET JA VASTAUSTEN TIIVISTELMÄT 4 2. TULOSTEN TARKASTELU 8 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 9 2 JOHDANTO

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2

Nurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2 25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013 Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus

Lisätiedot

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen 22.2.2013 Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa

Lisätiedot

Muistiinpanot ovat valmiina

Muistiinpanot ovat valmiina Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj

Lisätiedot

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna 2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2. Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen

Lisätiedot

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen

Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ. NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen TIETOA YRITYKSESTÄ. Janne Käkönen NURMISIEMENSEMINAARI 27.02.2014 / Huittinen Janne Käkönen TIETOA YRITYKSESTÄ Arskametalli Oy ARSKA AINA ASKELEEN EDELLÄ Somero, Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi) Viljankuivausta ja varastointia Arvo Käkönen

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Pellon muokkaus ja viljan kylväminen Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke Viljanviljelyn vaiheet 1. Perusmuokkaus 2. Kylvömuokkaus 3. Lannanlevitys 4. Kylväminen 5.

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli 23.03.2010, Savonlinna 24.03.2010 Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.yli-kleemola@agrimarket.fi puh. 010 76 83453 Kasvuohjelma - avain kannattavaan

Lisätiedot

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010 Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto 09082010 Yleistietoja oppilaitoksesta Juankoskella sijaitseva Savon ammatti- ja aikuisopiston

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta 25.11.2013 Huittinen Hannu Känkänen Yksipuolisuuden haitat näkyvät Meillä ja maailmalla viime

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 9

LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 9 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 9 Jaakko Köylijärvi: Tuloksia nurmi- ja nurmikkoheinien siemenviljelystä MIETOINEN 1983 ISSN 0356-7613 TULOKSIA NURMI- JA NURMIKKOHEINIEN

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelu

Kuminan kasvinsuojelu Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma

Lisätiedot

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet

Lisätiedot

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät 27.11.2012 Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Lähtökohdat Nurmen kasvinsuojelu viljelykiertojen suunnittelu (kaikenikäistä nurmea ja perustamisvaiheen

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä

Lisätiedot

NURMINADAN SIEMENVILJELY

NURMINADAN SIEMENVILJELY NURMINADAN SIEMENVILJELY Alaotsikko Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, työn hyväksymispäivä Juha Tuuppa TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Nurmisiementuotanto-matka Viroon 6.-8.7.2014

Nurmisiementuotanto-matka Viroon 6.-8.7.2014 Nurmisiementuotanto-matka Viroon 6.-8.7.2014 Matkalaiset Jögevan nurmikkokoetta tarkastelemassa Matkaraportti 22.7.2014 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jukka Saarinen Merja Mäkinen Matkalle osallistui 13

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kasvinsuojelu luomutuotannossa Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot