Viljelijämatka Itä-Götanmaalle, Ruotsiin
|
|
- Amanda Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viljelijämatka Itä-Götanmaalle, Ruotsiin Kukkiva puna-apilakasvusto Matkaraportti xx.2013 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jukka Saarinen Jaana Laurila Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 1
2 Nurmisiemenmatkalle osallistui 21 viljelijää tai muuta siementuotannon asiantuntijaa sekä kaksi edustajaa Satafoodista. Lisäksi vierailukohteissa oli mukana osa- tai kokoaikaisesti kolme matkajärjestelynsä itse hoitanutta viljelijää. Matka toteutui täydellisesti tämän raportin lopussa olevan matkaohjelman mukaisesti. Koko matkan ajan viimeistä kohdetta lukuun ottamatta vierailukohteissa oli mukana myös järjestäjien puolesta Magnus Karlsson Lantmänneniltä. Matkakohde oli Vätternjärven itäpuolella oleva Itä-Götanmaan maakunta. Alueella on hyvin intensiivistä maataloutta, erityisesti kasvintuotantoa. Aluetta kutsutaankin kultaiseksi kolmioksi. Alue on lievästi kumpuilevaa ja peltoalueet kymmenien hehtaarien suuruisia. Liki kaikki pellot olivat viljelyssä. Maat ovat hyviä savimaita. Alueen pääkasvi on syysvehnä, jonka sato menee suurimmaksi osaksi alueella Norrköpingissä sijaitsevaan etanolitehtaaseen ( t/v). Muita viljelykasveja ovat ohra, syysrapsi, öljypellava, peruna ja ruisvehnä. Alueella on runsaasti myös tuulimyllyjä. Ne esiintyivät 3-6 myllyn ryppäissä peltojen keskellä. Tuulimyllyistä on tullut tiloille yksi tulonlähde. Alueella on myös teollista tuotantoa. Koko Ruotsin nurmisiemenala on ha. Suurimmat lajit pinta-alaltaan ovat timotei (4 000 ha), nadat (3 500 ha) ja puna-apila (3 000 ha). Maanantai Ensimmäinen vierailukohde oli Vikbolandetissa Ystad Gård. Tilakokonaisuus on kolmen veljeksen hoitama. Sitä olivat esittelemässä Thomas Fahlgren veljensä kanssa. Thomas Fahlgren on Itä- Götanmaan kylvösiemen ja öljykasvituottajien puheenjohtaja. Tilakokonaisuus käsittää 375 ha. Puolet peltopinta-alasta on syysvehnällä. Reilu 10 % alasta on nurmisiementuotannossa, pääasialla timoteillä. Yksi lohko oli myös ruokanadan luomusiementuotannossa. Tilan pellot ovat pääasiassa jäykkiä savimaita, jotka on helppo tiivistää väärillä työtavoilla. Veljesten mukaan viljelyssä onnistutaan, mutta sadon markkinointiin ei olla tyytyväisiä, koska hintavaihteluita ei hallita. Nurmisiemenkasvit sekä pellava ja öljykasvit ovat olleet kannattavia lajeja viljellä Syysvehnäsadot vaihtelevat 6-8 t/ha ja syysöljykasveilla vaihtelua on 2,5-4 t/ha. Tällä hetkellä viljelyssä olivat timoteilajikkeista Switch ja Ragnar. Kylvömäärät ovat 7-8 kg/ha. Syysvehnää pidettiin timotein parhaana suojakasvina. Timotei kylvetään tavallisella kylvökoneella (Rapid) vasta seuraavana keväänä pellon pintaan. Jollakin lohkolla suojakasvina oli kevätrapsi. Typpilannoitusta timoteille annetaan 110 kg/ha ja fosforia 20 kg/ha. Timoteille annetaan osa ravinteista sianlietteen muodossa. Tärkeänä pidettiin typpilannoituksen jakamista syksyn ja kevään kesken. Timoteille annetaan satovuosina myös kasvunsäädekäsittely. Se on joko Moddusta (esim. 2 l/ha) tai CCC:tä. Lehtilaikkutauteja torjutaan tarpeen mukaan Amistar-valmisteella. Sadonkorjuussa tilalla käytetään luo olle niittoa ja siitä puintia. Timotein satotasot vaihtelevat yleensä kg/ha, viime vuonna sato oli ollut 820 kg/ha. Kunnostetun timotein hintataso on tällä hetkellä kr/kg. Päälle tulevat mahdolliset laatulisät. Ruokanatalajike oli Swaj. Peltolohko oli vasta siirtynyt luomuun. Kasvusto oli perustettu ohran kanssa, joka oli vielä tavanomaisessa tuotannossa. Kasvusto oli rikkaruohoton, mikä selitettiin suojakasvi ohran voimakkaalla rikkakasvitorjunnalla. Luomukasvustoa oli lannoitettu sianlietteellä sekä syksyllä että keväällä (N kg/ha ja N 70 kg/ha). Ensimmäisen vuoden ruokonatasato on yleensä heikko. Ruokonadan keskimääräinen satotaso on noin 800 kg/ha. Nähdyn luomulohkon sato-odotus oli kg/ha. Ruokonatakasvuston puinti oli tulossa heinäkuun lopulla. Kun kas- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2
3 vusto lopetetaan, sen jälkeen siihen kylvetään syysrapsi. Isännät uskoivat, että tällä keinolla syysrapsista saadaan hyvä sato. He uskoivat myös, että luomuöljykasville on kysyntää. Luomuruokonatakasvusto. Ruotsissa on yleistä, että siemenviljelysten ympärykset niitetään rikkakasvien leviämisen estämiseksi. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 3
4 Timotein kuivaamisesta tavallisessa viljankuivurissa on tilalta vaihtelevia kokemuksia. Siksi nurmisiemenet kuivataan halliin rakennetussa piensiemenkuivurissa, joka oli kuulemma itägötanmaalainen versio. Noin 50 m 2 tilan lattia on tehty pienireikäisestä ritilästä, jonka kautta puhalletaan kuivausilmaa siemenmassan läpi. Lattian alla ovat ilmakanavat. Siemenet kipataan peräkärrystä kuivurin lattialle. Nadan siemenet pysyvät ritilän päällä, mutta timoteille on laitettava ritilän päälle kangas. Kuivauksen aikana siemenmassaa sekoitetaan pariin kertaan traktorin etukuormaimella, paitsi timotei käsin lapiolla. Ilmanpainemittarilla (luftmätare, Berggren Maskiner Ab) tarkistetaan, että ilmaa menee riittävästi ja tasaisesti siemenmassan läpi. Tällä tilalla lisälämmön käytöstä loppukuivauksen aikana ei ole koettu saatavan hyötyä. Loppusyksystä kuivuria käytetään herneen ja härkäpavun kuivaukseen. Kuivurin hinta ( kr) herätti epäuskoisen keskustelun. Piensiemenkuivurissa timotei laitetaan maksimissaan punaisen katkoviivan korkeudelle ja ruokonata harmaan seinän yläreunaan asti. Toinen vierailukohde oli Fornåsassa, Boberg Västergårdin tila. Se on 230 ha osakeyhtiöitetty tila, jota Albin Gunnarson pitää isänsä kanssa. Nurmikasvien siementuotannon lisäksi tilalla on öljykasvien siementuotantoa. Syysvehnää (tärkkelyslajike Nimbus) (7 200 kg/ha), ohraa (5 600 kg/ha), Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 4
5 pellavaa (1 500 kg/ha) ja hernettä (4 000 kg/ha) on myös viljelyssä. Suluissa ovat tilan viimeisen vuoden keskisadot. Tilan pellot ovat suurimmaksi osaksi kevyitä maita. Osa maista on vuokrattuja. Pellon omistamista tärkeämpänä Albin Gunnarson piti peltojen toimivaa peruskunnostusta sekä kasvukuntoa. Piensiemenlajien kylvöä tilalla on pohdittu paljon. Norjalaisten tutkimusten mukaan piensiemenet pitää saada vantaiden kautta maahan. Tilalla onkin rakennettu Biodrilliin omat vannasversiot. Biodrill oli yhdistetty peltojyrään, minkä eteen oli tehty siemenvantaat Väderstadin varaosista. Tilalla ei ole käytössä kylvölannoitinta. Biodrilliin on rakennettu vantaat, joiden kautta siemenet menevät maahan. Nähty nurminatapelto (lajike SW Revansch) oli kylvetty Aikainen ja pienellä siemenmäärällä kylvetty 2-tahoinen ohra oli suojaviljana. Vuosi 2012 oli suosiollinen kaikille kasveille, paitsi puna-apilalle. Huolimatta pienestä siemenmäärästä ohran olkea korjattiin ennätysmäärä syyskuun lopulla. Silloin nadalle annettiin myös typpeä 50 kg/ha. Pellolla oli ollut aiemmin ongelmia ohdakkeen kanssa, siksi Ariane S oli käytetty sekä ohralla että nurminadalla. Pienannosaineiden (sulfonyyliureat) kanssa ollaan varovaisia rikkakasvien resistenssiriskin takia. Huhtikuun alussa natakasvusto lannoitettiin 40 kg/ha typpeä. Lisäksi myöhemmin keväällä kasvusto sai lisätypen, joka levitettiin Yaran N-Sensorin avulla. Silloin keskimääräinen levitysmäärä oli N 19 kg/ha. Kasvunsäädettä (Moddus) annettiin Tilalla oli kokemus, että sateisina vuosina kasvunsääde pitää kasvuston noin viikkoa kauemmin pystyssä. Tavoitteena kasvunsääteen käytössä on myös se, että jos kasvusto lakoutuu, että se tapahtuu koko kasvustossa samaan aikaan. Jos kasvustossa näkyy lehtilaikkuja, ne torjutaan Amistarilla. Yleensä kasvusto on valmis puitavaksi 28 vuorokauden kuluttua Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5
6 kukkimisesta. Nurminata puidaan tilalla leikkuupuimurilla suoraan. Nadan puinti on yleensä helppo. Aikaa 15 ha lohkon puimiseen menee 1½ päivää. Aikaisemmin puintijäte syötettiin lihakarjalla, mutta sitä ei ole enää tilalla. Nytkään olkea ei silputa, vaan paalataan pois. Tavoitteena on myydä olkipaalit, joskin niistä saatva hinta on vaatimaton. Tärkeintä on, että olki lähtee pellolta pois. Lokakuussa naapurin karjatila korjaa vielä odelman pois. Kasvusto lisälannoitetaan yleensä vasta syyskuussa, jotta kasvusto ehtii toipua korjuusta ennen sitä, jos kasvusto näyttää kuitenkin huonolta, lannoitusta aikaistetaan. Tilalla on myös käytettävissä kananlantaa naapurista lannoitukseksi. Albin Gunnarson arveli, että nähty kasvusto puidaan kahden viikon kuluttua ja satoarvio oli vähintään kg/ha. Yleensä nadan jälkeen lohkolle kylvetään syysrapsi. Albin Gunnarson (vas.) esitteli nurminatakasvustoaan. Puna-apilakasvusto (lajike Yngve) oli kylvetty , ohra suojakasvina. Puna-apilan kylvömäärä oli 4 kg/ha. Rikkakasvien torjuntaan ohralla oli käytetty seosta Gratil ja MCPA (15 g/ha + 0,75 l/ha). Ennen on käytetty Expressiä ja MCPA:ta, mutta Albinilla on käsitys, että Express saattaa vaurioittaa puna-apilaa. Basagrania voidaan käyttää apilalla rikkakasvien torjuntaan, mutta Albinin mielestä se on tehoton ja kallis aine. Ohran korjuun jälkeen, lokakuun lopussa, kun kasvukausi on päättynyt, apilakasvusto ruiskutetaan Reglonella (3-3,5 l/ha). Reglone-käsittely kannattaa tehdä mahdollisimman myöhään, jotta rikkakasvit ehtivät kasvaa mahdollisimman pitkälle. Rikkakasvit kuolevat ja apilakasvustokin ruskettuu, muttei kuole. Apilakasvusto oli saanut tuholaistorjunnan kärsäkästä vastaan (Mavrik). Samalla annettiin myös booria. Amistaria käytetään tarpeen vaatiessa lehtilaikkutauteja vastaan. Tämä viivästyttää hiukan tuleentumista. Kasvunsääteiden käyttö apilalla ei ole sallittua. Norjassa se on kuulemma mahdollista. Albinilla oli harkinnassa hakea ensi kesäksi koelupa kasvunsääteiden kokeilemiseksi. Tavoitteena on ennen kaikkea helpottaa puintia. Lähimaatilalla on mehiläisiä, joiden toivotaan auttavan apilan pölytyksessä. Meille esitettiin nyrkkisääntö, kuinka arvioida sadonkorjuun aikaa. Viiden viikon kuluttua puna-apilan täyskukinnasta ja täyspölytyksestä (kun surina suurimmillaan) aletaan tarkkailla säätä. Jos sää on hyvä, kasvusto voidaan puida noin viikon kuluttua. Jos on luvassa vain huonoja kelejä, kasvusto päätetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 6
7 Reglonella. Kasvusto puidaan suoraan leikkuupuimurilla. Luomuviljelijät saattavat puida apilan luo olta. Puna-apilasta otetaan vain yksi sato. Albinilla oli kokemusta puna-apilan tuotannon oikullisuudesta. Hyvännäköisestä kasvustosta ei tule siementä, mutta vastaavasti huononnäköisestä kasvustosta on saattanut tulla kohtuullinenkin sato. Sadonkorjuun jälkeen kasvinjätteet murskataan, mahdollisesti jopa paalataan pois. Maa kynnetään ja tarvittaessa myös kultivoidaan ennen kyntöä. Syysapilan jälkeen lohkolle kylvetään yleensä syysvehnä. Viime vuonna syysvehnän kylvöt tapahtuivat lokakuun puolessa välissä. Puna-apilakasvusto oli täyskukinnassa lohkon kuivassa yläosassa. Loput saunakukat kitketään siemensaannon maksimoimiseksi käsin pois. Tilan vanhaan navettaan oli rakennettu piensiemenkuivuri. Lattiaosassa vuorottelevat betoni- ja ilmakanavaosuudet. Ilmakanavien syvyys on 40 cm. Kuivuriin voidaan laittaa metrin paksuinen natakerros kuivumaan. Ilmakanavista avataan vain ne, joiden päällä on siementä. Kuivuriin mahtuu kerralla 25 t nurminadan siementä kuivumaan. Lämpömittarilla tarkistetaan, etteivät siemenet lämpene liikaa. Kuivurin puhallin on automatisoitu. Automatisoinnista on hyötyä varsinkin loppukuivauksessa. Automatiikka käynnistää puhaltimen vain silloin, kun ilman suhteellinen kosteus on riittävän alhainen siementen kosteuteen nähden. Automatisointi maksoi Kosteiden syksyjen varalta järjestelmässä on myös lisälämmön käyttömahdollisuus. Lisälämmön avulla siemenet saadaan kuivattua loppukosteuteen hankalissakin kuivausolosuhteissa. Piensiementen kuivauksen ja siirron jälkeen kuivuria käytetään talven ajan viljavarastona. Etuseinään laitetaan pystyyn metallipalkit, joiden väliin ladotaan hirsiä seinäksi. Kuivurit täytetään viljalla katosta tulevan putken avulla. Järjestelmään mahtuu 600 t viljaa. Vilja peitetään, vaikka se ei ole siemenviljalle pakollista. Puna-apilan siemenet kuivataan vaunuissa, joiden välipohjissa ovat ilmakanavat. Puhallin on vaunun takaosassa. Vaunut ajetaan sisälle lämmitettyihin halleihin, jolloin kuivausilma on lämpimämpää kuin ulkoilma. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 7
8 Tila oli lähes omavarainen lämmitysenergian suhteen. Tilalla oli toteutettu investointi olkilämmitysjärjestelmään, joka oli pienentänyt kiinteistöjen lämmityksen ja sadon kuivauksen öljynkulutuksen aivan olemattomaksi aiempaan verrattuna, vaikka samaan samaan aikaan lämmitettävien neliöiden ja viljelypinta-alan koko oli kasvanut. Kuvassa (vas.) on nähtävissä piensiemenkuivurin lattia ja seinämateriaalia. Kevyellä, siirrettävällä ilmanpainemittarilla (oik.) mitataan siemenmassan päältä, että piensiemenkuivurissa on joka paikassa riittävä ilmanvirtaus. Päivän viimeinen opinto-osuus oli Gunilla Larssonin, Ruotsin kylvösiemen ja öljykasvituottajista (SFO) pitämä esitelmä projektista Vallfrö Projekti oli käynnissä vuosina Tavoitteena oli tuplata vuoden 2007 nurmisiemenala ( ha), nostaa vuosittainen nurmisiementen tuotantomäärä tonniin ja Ruotsin tulla johtavaksi luomunurmisiementuottajaksi maailmalla. Projektin aikana järjestettiin kymmeniä maatilakokeita ja pidettiin paljon peltopäiviä, joissa paneuduttiin erityisesti sadonkorjuuseen. Erityisesti keskityttiin rainataan ja ruokonataan, koska ne olivat viljelijöille uudempia ja vieraampia kasveja. Projektin seurauksena mm kasvunsääteiden käyttö yleistyi. Gunilla arvion mukaan % viljelijöistä käyttää niitä tällä hetkellä. Moddus-käsittelyt nostivat rai- ja ruokanadan satoja. Kasvunsääteitä ei kannata käyttää, jos kasvit eivät ole hyvässä kasvussa. Se on tärkeäpää kuin ruiskutus oikealla kehitysasteella. Myös puna-apilalla aiotaan kokeilla kasvunsääteiden käyttöä. Tämän ensisijainen tarkoitus on varmistaa sadonkorjuuta hankalissa olosuhteissa, ei niinkään sadonlisän tavoittelu. Jotkut viljelijät käyttävät hunajakukkaa pölyttäjien houkuttelemiseksi puna-apilalla. Hunajakukkaa ei niitetä puna-apilan alkaessa kukkia, toisin kuin aiemmin oli käytäntö. Ajatus on, että mehiläiset saavat meden hunajakukasta ja siitepölyn puna-apilasta. Kaksivaiheista sadonkorjuuta tutkittiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 8
9 myös. Rainadalle 2-vaiheinen korjuu todettiin parhaimmaksi. Ylipäätään luo olle niiton pitää tapahtua 2 päivää liian aikaisin kuin 2 päivää liian myöhään. Puintia karholta käytetään, mutta harvalla viljelijällä on noukinpöytä leikkuupuimurissa. Eli käytössä on normaali leikkuupöytä. Projektin aikana ei saavutettu t tavoitetta, mutta kasvua oli. Pinta-alat eivät juurikaan kasvaneet, joten kasvu saavutettiin satotasojen nousulla. Nurminadalla saavutettiin 13 % sadonlisä ja puna-apilalla 38 %. Luomunurmisiemenala kasvoi. Ruotsi on aika lailla tasoissa Tanskan kanssa luomusiemenen tuotossa. Gunilla ohjeet hyvälle timoteisadolle olivat: syksyllä typpeä kg/ha ja keväisin 110 kg/ha. Lisäksi Moddus-kasvunsäädekäsittely on tarpeen. Vaikka projekti on päättynyt, pienryhmätoiminnat ja tapaamiset jatkuvat. Sivustolta löytyvät lajikohtaiset ohjeet ja koetulokset. Projektin raportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa 15.pdf. Tiistai Eje ja Gunilla Sten esittelivät 13,5 ha ruokonataviljelyksensä. Heidän 220 ha tilansa sijaitsee Vädestadin Åsbyn kylässä. Puna-apilasta tilalla on 30 vuoden ja heinänsiemenistä 15 vuoden kokemus. Puna-apilasta saatiin hyviä satoja 20 ensimmäistä vuotta. Viime vuosina satotasot ovat laskeneet. Puna-apilan satovaihtelu on ollut hyvin suurta ( kg/ha). Nähdyn ruokanatakasvuston suojakasvina oli ollut ohra, joka oli kylvetty joka toisella vantaalla. Ruokonadan kylvömäärä oli 7-8 kg/ha. Ohra kylvetään Rapid-kylvökoneella ja nurmisiemenet erikseen laahavannastyyppisellä koneella. Toinen vaihtoehto on kylvää molemmat samalla koneella, jolloin ohra menisi lannoitevantaiden kautta ja nurmisiemen siemenvantaiden kautta. Ohran puinnin ja olkien korjuun jälkeen ruokonatakasvusto ajettiin vaakatasomurskaimella kaksi kertaa. Kasvustolle annetaan syksyllä typpeä 60 kg/ha ja keväällä 120 kg/ha. Ruokonadan satovuosina säilörehuun ajetaan sekä ruokanadan olki että jo ennen puintia alle kehittynyt kasvusto. Näin parannetaan säilörehun rehuarvoa. Jos odelmalle on kysyntää säilörehuna, silloin syyslannoitus annetaan heti sadonkorjuun jälkeen. Jos kysyntää ei ole, lannoitus annetaan myöhemmin. Säilörehun korjuun jälkeen odelma murskataan vielä kerran myöhään syksyllä. Ruokonata saa keväisin Modduskasvunsäädekäsittelyn. Isäntä piti näillä toimenpiteillä ruokonadan viljelyä helppona. Sadonkorjuu tapahtuu joko suorapuintina tai 2-vaiheisena. Kaksivaiheinen korjuu on oljen polttoa ajatellen parempi vaihtoehto, koska silloin kasvinjäte kuivuu paremmin, jos ilmat ovat suotuisat. Viime vuoden sateisena syksynä kasvustot piti korjata kaksivaiheisesti. Luo on annettiin kuivua 3-4 päivää ennen puintia. Nähdyn kasvuston ensimmäisen vuoden sato oli kg/ha. Satoa kommentoitiin, että ensimmäisen vuoden sadoksi se ei voisi olla enää suurempi. Sato kuivataan aluksi kylmäilmakuivurilla ja loppukosteus otetaan pois lämminilmakuivurilla. Ruokonataa ei kuulemma pysty siirtämään elevaattorilla ennen kuin siemenen kosteus on alle 18 %. Nurminadalla ei ole samaa ongelmaa. Kun ruokonatakasvusto lopetetaan glyfosaatilla, maa kynnetään ja kylvetään syysrapsille. Seuraava kasvi on syysrapsin jälkeen on syysvehnä. Isäntä odotti pääsevänsä puimaan nähdyn kasvuston heinäkuun viimeisenä päivänä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 9
10 Eje ja Gunilla Sten (vas.) esittelivät ruokonataviljelystään. Sjökumlassa, Motalassa monialayrittäjä Jacob Andersson esitteli koiranheinäviljelyksensä. Hän pitää tilaa veljensä kanssa. Tilalla on 320 peltohehtaaria. Lisäksi tilalla on satapäinen lihakarja, jonka lihaa he myyvät maatilamyymälästään. Lisäksi he tekevät kaivinkoneurakointia, pystyttävät Tornumin kuivureita ja rakentavat paalivaunuja. Lisäksi heillä on LVI-alan yritys. Muiden tilojen tapaan syysvehnä on tilan pääkasvi. Koiranheinän siemenviljely ei ole Ruotsissakaan yleistä. Lantmännenillä on vain viisi sopimusviljelijää, joista yksi tuottaa luomusiementä. Nähdyn kasvuston suojakasvina on ollut ohra. Koiranheinän kylvömäärä oli 6 kg/ha. Se oli kylvetty hiukan vinoon ohraan nähden. Koiranheinäkasvustoon oli jätetty ajourat lannoitteiden levitystä varten. Myös koiranheinälle käytetään Modduskasvunsäädekäsittelyä. Odotuksissa oli, että kasvusto ajetaan viikon kuluttua luo olle ja siitä viiden päivän päästä olisi puinti. Tilalla on naapurin kanssa yhteysomistuksessa leveä, tela-alustainen puimuri (11,5 m). Koiranheinä puidaan luo olta, kolme luokoa kerralla, jolloin työleveydeksi tulee kunnioitettava 42 jalkaa l. 12,6 m. Urakoitsija tekee karhotuksen. Aikaisemmin puintiin käytettiin vuokrattua noukinpöytää, mutta siitä on luovuttu. Nykyisin käytetään puimurin omaa leikkuupöytää, jonka terä on peitetty suojaputkella. Lakopiikkejä käyttäen puimurin pöytä pysyy oikealla korkeudella, jolloin kaatokela nostaa luo on helposti suojaputken yli. Koiranheinän satotasot ovat yleensä 800 kg/ha. Syksyn odelma korjataan lihakarjalle. Kasvusto lopetetaan glyfosaattiruiskutuksella. Olkia ei korjata. Peltoon ajetaan karjanlantaa ja se kynnetään. Nurmisiemenviljelyksen jälkeen tulee aina syysrapsi, sen jälkeen kaksi kertaa syysvehnä. Pellolla keskusteltiin myös hukkakauran esiintymisestä. Se ei ole ongelma, koska sitä on torjuttu pitkään ja sen esiintymistä pidettiin häpeällisenä. Myös kuningas on määrännyt, että hukkakauraa ei saa olla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 10
11 Isäntä esitteli myös viljankuivurinsa ja olkikattilansa. Kuivuri (2 x 230 hl), kuivaus ja viljansiirto oli uusittu ja tietokoneohjattu v Järjestelmä maksoi 3,5 milj. kr ilman oman työn osuutta. Järjestelmä todettiin toimivaksi. Viljan alkukosteus määritetään käsimittarilla. Mittaus on tärkeä osa kuivausta ja on tehtävä tarkasti. Kuivauksen kesto määräytyy alku- ja loppupainojen mukaan. Kuivaus päättyy, kun laskennallinen viljan paino kuivana on saavutettu. Kuivurin kapasiteetti oli rajallinen ja rajoitti kuitenkin kostean viljan vastaanottoa. Kuivuria käytettiin läpi talven tilan ulkopuolisten kylmäilmakuivattujen viljaerien loppukuivaukseen. Kuivurin lämpö tuotettiin olkikattilalla. Kuivauksen aikana kattilaan pitää lisätä olkipaali joka 6. tunti. Pellava todettiin parhaimmaksi polttoarvoltaan. Olkikattila oli ostettu käytettynä ja se maksoi perustuksineen kr. Koiranheinäviljelys oli hiukan harva johtuen siitä, että edellisen syksyn typpilannoitus oli jäänyt tekemättä ja kyseessä oli jo kolmas satokesä normaalin kahden sijaan. Magnus Karlsson korosti syyslannoituksen tärkeyttä. Syyslannoitus on hänen mukaansa jopa merkityksellisempi kuin kevätlannoitus. Jacob Andersson on kuvassa keskellä ja Magnus Karlsson oikealla. Matkan viimeinen kohde oli Skännigessä Forsbecksin siementen kunnostus- ja pakkauslaitos. Sen toimintaa esitteli toimitusjohtaja Per-Magnus Johansson. Forsbecks on perheyritys, joka on ostettu sukuun Yhtiö myy lannoitteita, kasvinsuojeluaineita ja siemeniä. Se myös kunnostaa ja pakkaa siemeniä. Yrityksellä on kaksi toimipistettä, joista toinen on Norrköpingissä. Työntekijöitä on 35. Yritys omistaa myös 50 % umeålaisesta rehutehtaasta, johon tulee myös suomalaista kauraa. Yrityksellä on 15 % osuus Ruotsin siemenmarkkinoista. Muut siemenmarkkinoita hallitsevat yritykset ovat Lantmännen, Svenska Foder ja Skåne Frö. Laitos käsittelee vuosittain viljaa t (2/3 kevätlajikkeita). Liki kaikki siemenet (90 %) pakataan suursäkkeihin ( kg). Tekstivärit säkkien kyljessä kertovat siementen laatuluokan (pu- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 11
12 nainen korkein luokka, musta normaali käyttösiemen, vihreä luomusiemen). Yhtiöllä on viljoilla noin ha sopimusala. Nurmisiemenillä sopimusalaa on ha. Timotei (600 ha), puna-apila (300 ha) ja nurminata (300 ha) ovat merkittävimmät lajit. Nurmisiemenistä luomun osuus on noin 50 %, viljoilla 20 %. Toimitusjohtajan mukaan pohjoisessa käytettävät nurmikasvien siemenet tuotetaan jatkossakin pohjoismaissa, mutta eteläisemmät lajit, kuten rainheinät, rainata tuotetaan Keski-Euroopassa. Tuottajilla on etu toimia sopimusviljelijöinä, koska heille maksetaan 20 kr/100 kg sopimuslisää. Nurmisiementen tuotantomäärät ovat laskussa, koska viljelijät ovat tyytymättömiä saamaansa hintaan. Timotein siemenestä viljelijät saavat kr/kg, luomulisä on noin 3 kr. Puna-apilasta maksetaan kr/kg ja luomupuna-apilasta kr/kg. Perushintojen päälle liikkeet maksavat laatulisää. Yritysesittelyn aikana keskusteltiin myös öljypellavan tuotannosta. Ruotsin pellava-ala on ha. Forsbecks käsittelee pellavaa t vuosittain. Osa pellavasta menee elintarvikekäyttöön, mm. Fazer on sen asiakas. Toimitusjohtaja Per-Magnus Johansson esitteli Forsbecksin toimintaa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 12
13 Forsbecksin piensiementen kunnostusyksikkö (vas.) ja varastokontit (oik.). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 13
14 Loppuyhteenveto Matka onnistui erinomaisesti. Sää oli suotuisa. Ruotsalaiset esittelijät kertoivat auliisti tuotannostaan ja olivat hyvin vieraanvaraisia. Kumpuileva maaseutu, siistit tilakeskukset ja isot peltolohkot olivat ilo silmälle. Matkalla tuli esille useita käytäntöjä, jotka eivät ole Suomessa yleisiä. Jos niitä haluaa kokeilla Suomessa, pitää ne suhteuttaa Suomen kasvukauteen. Vierailulla alueella kasvukausi on molemmista päistään noin kuukauden Länsi-Suomen kasvukautta pidempi. Nähdyt tilat olivat myös isoja Suomen mittakaavan mukaan. Ruotsissa käytetään rutiininomaisesti heinämäisten nurmikasvien syyslannoitusta, ml. timotei Nurmikasvustojen syyshoidon tärkeyttä korostettiin: lannoituksen lisäksi sängen niitto ja sen korjuu. Hyvän nurmisiemensadon pohja luodaan syksyllä Kasvunsääteiden käyttö nurmisiementen tuotannossa on hyvin yleistä Viljelykierrot ovat tiloilla hyvässä mallissa nurmisiemen- ja öljykasvituotannon takia Pellonympärykset niitetään rikkakasvien leviämisen estämiseksi Piensiemenkuivureihin on satsattu Kylvö- ja sadonkorjuukalusto on monipuolista. Lisäksi niihin oli tehty tarpeen mukaan omia sovelluksia Huomioitavaa on myös, että liki kaikissa tilavierailukohteissa oli käytössä olkilämmitys. Albin Gunnarson käyttää 75 t olkea vuosittain. Sillä määrällä hän lämmittää useamman rakennuksen ja kuivattaa 230 ha sadon. Öljyä tilalla menee vain l vuodessa. Pellava ja vehnä koettiin parhaimmiksi lämmönlähteiksi. Myös öljykasvien varret olisivat hyviä, mutta niiden ravinne- ja esikasviarvo koettiin niin hyväksi, että ne on parempi muokata maahan. Pellavaa kasvoi alueella melko paljon. Viljelijät luovuttavat kuulemma mielellään pellavanvarret polttoon, koska ne vaikeuttavat liikaa suorakylvöä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 14
15 LIITE Opintomatkan aikataulu (paikallista aikaa) Sunnuntai klo 20:55 Laiva lähtee Turun satamasta Maanantai klo 05:30 klo 06:30 klo 09:30 klo 12:30 klo 13:30 klo 17:00 Buffetaamiainen alkaa, yhteinen kokoontuminen ravintolassa Laiva saapuu Tukholmaan, josta nousemme linja-auton kyytiin Tilavierailu Ystad gård, Vikbolandet Thomas Fahlgren, Itä-Götanmaan kylvösiemen- ja öljykasvituottajien puheenjohtaja sekä Stefan Bjärstad ja Per Nilsson esittelevät timotei- ja luomuruokonata-viljelyksiä sekä piensiemenkuivurin Lounas, Bergs slussar, Vreta Kloster Lounaalla tapaamme agronomi Albin Gunnarsonin, Ruotsin kylvösiemen- ja öljykasvituottajista, joka kertoo Itä-Götanmaasta ja sen maataloudesta. Tilavierailu Boberg Västergård, Fornåsa Albin Gunnarson esittelee tilan puna-apila- ja nurminatakasvustoja sekä tilan kuivurin Saapuminen Hotelli Klostersiin Vadstenaan Gunilla Larsson Ruotsin kylvösiemen- ja öljykasvituottajista esittelee Ruotsissa toteutetun Vallfrö nurmisiemenhankkeen ja sen tuloksia Tiistai klo 08:00 klo 08:30 klo 10:30 klo 12:30 klo 13:30 klo 15:30 klo 20:45 Linja-autokuljetus lähtee hotellilta Tilavierailu Åsby, Väderstad Eje Sten esittelee ruokonataviljelyksen Tilavierailu Sjökumkla, Motala Jacob Anderson esittelee koiranheinäviljelyksen Lounas, Skänninge Yritysesittely Forsbecks Skänninge, Per-Magnus Johansson esittelee siementen kunnostus- ja pakkaamolaitoksen sekä nurmisiementuotannon markkinatilannekatsauksen Linja-autokuljetus lähtee lentokentälle Arlandaan Lento Tukholma Helsinki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 15
Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho
Siemenviljelijän puheenvuoro Siementuottajapäivä 10.2.2017 Heikki Perho Myllykylän tila Ypäjällä, Ypäjänkylässä Historia ulottuu 1540 luvulle saakka, tilan 17. jatkaja Kasvinviljelytila, pinta-ala vuokramaineen
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotTimotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä
25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotNurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula
Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja 23.1.2019 Keskisen Mylly Oy Vilppula Yleistä siementuotannosta Sopimustuotantoa Peltojen hukkakaurattomuus Viljelmä käsite ja omat koneet
LisätiedotKuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotÖljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy
Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotAgrimarket- Viljelijäristeily
Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012
LisätiedotPELLAVA PELTOJEMME KAUNISTUS
ERIKOISKASVIT VAIHTOEHTONA: PELLAVA PELTOJEMME KAUNISTUS Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 16.10.2018 Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 ELIXIN
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotNurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka
Nurmikasvituottajapäivä 12.3.215 Nurmikasvien viljelytekniikka Tutkija Markku Niskanen, Seinäjoki Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja Biotalous/Tuotantojärjestelmät Nurmikasvien siementuotantokokeet Erikoiskasvihanke
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS
ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS MMM Ari Klemola 31.01.2010 SISÄLLYS SIVU JOHDANTO 3 1. KYSYMYKSET JA VASTAUSTEN TIIVISTELMÄT 4 2. TULOSTEN TARKASTELU 8 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 9 2 JOHDANTO
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
LisätiedotMIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen
MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA Hämeenkyrö 13.3.2017 Jukka Saarinen LIINAHARJAN TILA - KOKEMÄEN YLISTARON KYLÄSSÄ - VILJELYKSESSÄ 45 HA PELTOA, METSÄÄ - TILALLA AINOASTAAN LÄMMINILMAKUIVURI EI KYLMÄ- ILMAKUIVAUS
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotLuomusiementuotannon kannattavuudesta
Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomupäivät 5.4.2018, Tampere juha-antti.kotimaki@proagria.fi 0503011752 Miksi luomusiementuotantoon Jatkuvasti kasvava kysyntä, luomualan kasvu jatkuu Nurmisiemen,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON
ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON Huittinen 6.3.2018 Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset- ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 ELIXI OIL OY SOMEROLLA SUOMALAISTA
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotPUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?
PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Huittinen 22.2.2013 Puna-apila tärkein nurmipalkokasvi Suomessa rehuarvo on korkea mahdollisuus korkeisiin satotasoihin säilörehuntuotannossa
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotHärkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR
Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan
LisätiedotViherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1
Viherryttämisen ekologinen ala 2018 1 Ekologinen ala Ekologisen alan vaatimus Uudenmaan ja Varsinaissuomen maakunnissa Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, ekologista alaa on ilmoitettava vähintään 5 %
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotTEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotNURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti
NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN Hämeenlinna 13.3.2015 Mika Isolahti Nurmikasvien jalostuskaava vuosia 1-3 YKSILÖHAVAINTOAINEISTO TESTIRISTEYTYS 4-9 JÄLKELÄISTESTI 10 SYNTEETTISEN LINJAN
LisätiedotTuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi
Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous Siitä
LisätiedotNurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto
Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto Siemenestä satoon siementuotannon mahdollisuudet. Kasvua pellosta hanke. 13.2.2018. Joensuu Oiva Niemeläinen, Luke 1 Teppo Tutkija Biomassa-atlas palvelu avattiin
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä
Kokemuksia ja tuloksia kesältä 2015 - katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua
LisätiedotSjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn
SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotÖljypellavan viljely
Öljypellavan viljely - Gluteeniton viljelykierto tunnetuksi Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset- ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Elixi Oil Oy suomalaista öljypellavaa jo vuodesta
LisätiedotTautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
LisätiedotLuomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki
Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon
LisätiedotViljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto
Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotElixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta
Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Somerolainen yritys, perustettu v. 1993 Erikoistunut öljypellavan (tavanomainen & luomu) viljelyttämiseen
LisätiedotViljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit
Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotLannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus
Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa Joensuu 8.12.2011 Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 9.12.2011 Rehunurmien viljelyn kokonaisala on pysynyt
LisätiedotViherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.
Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotEerolan tila, Palopuro SYKSY
1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotMuistiinpanot ovat valmiina
Nurmen perustaminen Muistiinpanot ovat valmiina Viljelyopas Nurmenviljelyohjelma s. 50-51 Lannoitus ja kalkitus s. 24-33 Nurmisiemenet ja säilöntäaineet s. 171-177 http://www.kmaatalous.fi/tuotteet/kasvinviljely/vilj
LisätiedotNurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi
Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia
Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotKokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala
Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotSiemenpakkaajan puheenvuoro
Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,
LisätiedotViljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotRuisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA
UUDET VILJELYKASVIT NURMENVILJELYN TUKENA MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? Jussi Peltonen Tuoteryhmäpäällikkö Viljelijän Avena Berner Karjatilojen karkearehun tuotanto perustuu
LisätiedotOikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
Lisätiedot