suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti tavoitteille. sivut Yritykset pyrkivät huolehtimaan

Transkriptio

1 Tilaa n:ro 8 LOKAkuu 2011 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti ANTTI EKOLA i t h e l - Menestystä hyvinvoinnista Yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara, ja yrittäjän omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on menestyvän yritystoiminnan perusta. VarsinaisSuomessa yrittäjän hyvinvointia ja työoloja on kohennettu erilaisin hankkein. sivu 16 ANTTI EKOLA Kuka heistä? Raamitupo ei rohkaise työllistämiseen Mikko Simolinna suhtautui Seinäjoen yrittäjäpäivillä Suomen Yrittäjien kriittisesti raamitupoon. Palkkatarjous on vallit- Yritykset pyrkivät huolehtimaan työntekijöistä. Muista asioista säästetään, mutta ei työntekijöiden hyvinvoinnista. Maarit Hannula sivut Kieli keskellä suuta tilaajavastuulain uudistuksessa tarkoitus on ehkäistä harmaan Tilaajavastuulain talouden syvenemistä. Laki on kuitenkin uudistuksen tarpeessa. Tässä puuhassa on syytä olla varovainen, sillä rehellisesti toimivia yrittäjiä ei saa muutoksilla liiaksi kuormittaa. sivu 8 FUT UR sevassa taloustilanteessa liikaa. Simolinna korosti myös, ettei ratkaisu rajoittunut pelkästään korotuksiin vaan perinteisten tupojen tapaan siihen sisältyy mittava työelämän laatupaketti. Laatupaketit ovat olleet omiaan kasvattamaan työn teettämisen kustannuksia ja nostamaan palkkaamispäätöksen kynnystä. Se on pelkona nytkin, Simolinna sanoo. juuri näin ensimmäistä kertaa koolla Presidenttiehdokkaat yrittäjien vaaalitentissä. tavoitteille. Ehdokkailta tuki yrittäjien työmarkkina- EIM AG sivu 5 vuoden aikana yritystä on liittynyt Suomen Yrittäjien Viimeisen jäseneksi. Tähän joukkoon on hyvä kuulua. sivu 3 E Yrittäjäjärjestössä on vetovoimaa BA Energiaa Pyhäjoelle NK uusin ydinvoimala rakennetaan Pyhäjoelle. SuomenSijoituspaikkapäätös oli energiapaukku myös alueen elinkeinoelämälle. sivu 11 Säpinää Seinäjoella Komiasti tansittihin! Valtakunnalliset yrittäjäpäivät juhlittiin tänä vuonna Seinäjoella. Ohjelmassa oli mm. presidenttiehdokkaiden vaalitentti, hurjat Ameriikan bileet, Duudsonien pelleilyä ja tietenkin SY:n vuotuinen liittokokous. Olithan säki mukana? sivut Kot, kot, kot! Parisentuhatta pikkutipua vilistää tällä hetkellä Pirkanmaalla Ojalan yrittäjäperheen laitumella mutustellen luomuviljaa. Jyrki ja Helena Ojala ovat Suomen ensimmäisiä pienviljelijöitä, jotka ovat uskaltautuneet luomubroileribisnekseen. sivu 12

2 02 N:o 8 Lokakuu 2011 Yrittäjä, tässä tulevat titaanit. HTC:n uudet Windows Phone -puhelimet ovat täällä. Tehosta työtäsi Windows-puhelimien älykkäillä sovelluksilla ja ennen näkemättömällä käytettävyydellä. Soneran luotettavassa verkossa hoidat työasiat kätevästi tutun Microsoft Office Mobilen avulla myös liikkeellä ollessasi. Suomen Yrittäjien jäsenille 150 tekstiviestiä/kk kaupan päälle, kun ostat HTC TITAN -paketin! Alumiinikuorinen HTC TITAN Suuri 4,7 tuuman kosketusnäyttö 8 Mpix kamera ja 16 Gt muistia Moniajon ansiosta käytät useita sovelluksia yhtä aikaa Suomenkielinen Windows Phone 7.5 -käyttöjärjestelmä HTC TITAN -paketti /kk (24 kk sopimus, alv 0 %) Tyylikäs HTC Radar Tarkka 3,8 tuuman kosketusnäyttö 5 Mpix kamera ja 8 Gt muistia Moniajo Suomenkielinen Windows Phone 7.5 -käyttöjärjestelmä HTC Radar -paketti /kk (24 kk sopimus, alv 0 %) Näihin yrittäjäpaketteihin on kääräisty: Huikea älypuhelin, jossa on kaikki nykyaikaiset viestintätekniikat sisäänrakennettuina. Puhelimessa Microsoft Outlook ja Office Mobile sekä huippunopea Internet Explorer 9 -selain. Puheaikaa yli 40 tuntia/kk ja 25 Gt SkyDrive-tallennustilaa verkossa. Lähes rajattomasti netin käyttöä verkon maksiminopeudella. Työntekijöiden väliset matkapuhelut veloituksetta määräaikaisella yrittäjäsopimuksella. Kipaise kaupoille: Soita Yritysmyyntipalveluumme Käy lähimmässä Sonera Kaupassa tai jälleenmyyjällämme TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi. Tarjous voimassa asti, vain yritysasiakkaille. Tarkemmat tarjousehdot osoitteessa

3 N:o 8 Lokakuu 2011 Avaus: Tänä vuonna järjestöön on liittynyt uutta jäsentä. Kaikkiaan meitä on jo K-MARKET SAARIAITTA 03 Mitä nyt: MaRa: Koulutuspaikkojen leikkaukset uhkaavat toimialan kasvua Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa tyrmää esitetyt aloituspaikan leikkaukset kasvavalle matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. MaRan mukaan ala kärsii jo nyt vaikeasta työvoimapulasta etenkin pääkaupunkiseudulla. Matkailualat työllistävät henkilöä ja määrän odotetaan kasvavan selvästi vuoteen 2020 mennessä. Ravitsemispalveluiden käyttö lisääntyy jatkuvasti, ja etenkin venäläisturistien määrä on vahvassa kasvussa. Mikäli viisumivapaus toteutuu, venäläismatkailijoiden osuus vähintään kaksinkertaistuu suomalaisyritystä on konkurssissa, selvitystilassa tai saneerausmenettelyssä kaupparekisterin tietojen mukaan. Konkurssissa oli yritystä, selvitystilassa yritystä ja saneerausmenettelyssä 457 yritystä. Viime vuodesta konkurssissa olevien yritysten määrä on aavistuksen lisääntynyt, selvitystilassa olevien vähentynyt ja saneerausmenettelyssä olevien pysynyt kutakuinkin samana. KAUPPIASYRITTÄJÄ Sami Salminen liittyi Suomen Yrittäjien jäseneksi heti yrityksensä alkumetreillä. Salmiselle järjestöä suosittelivat yrittäjäkollegat. Minusta on tärkeää kuulua yrittäjäjärjestöön, hän toteaa. Vaarallisten aineiden kuljetuksien onnettomuuksiin varauduttava huolella Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuuksien varalle tulisi luoda valtakunnallinen rekisteri. Sen tulisi sisältää mm. riittävät tiedot asiantuntijoista ja pelastussuunnitelmista. Näin todetaan sisäasiainministeriön pelastusosastolle toimitetussa esityksessä. Ehdotuksessa pidetään tärkeänä, että pelastusviranomaiset järjestäisivät valtakunnallisesti käytännön harjoituksia kuljettajille sekä kuljetusyrityksille. Yrittäjäjärjestössä on vetovoimaa Suomen Yrittäjien jäsenkehitys on jatkunut myönteisenä jo vuosia. Viimeisen vuoden aikana yritystä on tehnyt ostopäätöksen eli liittynyt Suomen kattavimman elinkeinoelämän järjestön jäseneksi. Lotta Tammelin, teksti Vuoden jokaisena päivänä arkena ja pyhänä 50 yrittäjää päättää lähteä mukaan yrittäjien omaan järjestöön. Lukemaa voi jo pitää ainutlaatuisena tuloksena. En usko minkään muun järjestön pääsevän samoihin lukuihin, järjestöpäällikkö Hanna Tapala toteaa. Kaiken kaikkiaan Suomen Yrittäjien jäseniä on nyt noin Jäsenmäärän on siivittänyt kasvuun paitsi uusien jäsenten liittyminen myös aiempaa parempi jäsenpysyvyys. Järjestöstä toki erotaankin, mutta harvoin tyytymättömyyden vuoksi. Useimmat yrittäjät arvostavat tekemäämme edunvalvontatyötä. Aktiivisten jäsenyrittäjien kautta nousevat esille niin lainsäädännön muutostarpeet kuin jäsenistön koulutus-, tiedotus- ja palvelutoiveetkin. Edunvalvontatyön lisäksi oleellisen tärkeitä ovat Tapalan mukaan oikeanlaiset jäsenedut ja palvelut, jotta jäsenet kokevat saavansa täyden vastineen jäsenmaksulleen. Suomen Yrittäjien valtakunnalliset jäsenedut uudistetaankin vuoden 2012 alusta. Tavoitteena on jäsenetujen selkeyttäminen. Yhteistyökumppaneita tulee olemaan vähemmän, mutta jäsenen saamat edut paranevat, Tapala lupaa. Joku, jolta kysyä neuvoa. Kuhmosta kotoisin oleva maalari- ja sisustussuunnittelijayrittäjä Minna Porkola, 26, liittyi yrittäjäjärjestöön heti yrityksensä alkumetreillä. Luonteva sisustuspalvelu -yritykseni virallinen aloituspäivämäärä on Koin, että tarvitsen eniten apua ja tukea juuri tässä alkuvaiheessa. Yrittäjäjärjestön tärkein anti minulle tällä hetkellä onkin se, että on joku, jolta kysyä neuvoja. Porkola tutustui yrittäjäjärjestöön Uusyrityskeskuksen avustuksella. Sieltä suosittelivat järjestöä ja laittoivat itse asiassa suoraan pyynnön Kuopion Yrittäjien Neuvontapalvelu on tärkein jäsenetu, jota itse olen tarvinnut. Sain sieltä nopeasti apua puhelimitse. Monet yrittäjät käyttävät myös paljon Yrittäjien jäsenetukorttia. Sami Salminen Liittyminen on nyt entistä helpompaa Järjestöön voi liittyä joulukuun alusta lähtien yhä useamman kanavan kautta. Suomen Yrittäjät on käynnistänyt yhteistyön perustayritys.fi-palvelun kanssa. Jatkossa perustayritys.fi:n kautta perustettava yritys voi samalla liittyä Suomen Yrittäjien jäseneksi. Kanavan kautta on vuonna 2011 perustettu yli tuhat yritystä, Suomen yrittäjien järjestöpäällikkö Hanna Tapala kertoo. JANNE PORKOLA Sisustussuunnittelija ja maalari Minna Porkola toivoo yrittäjäjärjestön tuovan jatkossa kontakteja. Yrittäjäpäivillä lanseerattiin myös sähköinen jäsenpalvelukone. Jäsenpalvelukone toimii ensivaiheessa jäsenpysyvyyttä vahvistavana, mutta siitä kehitetään vielä vuoden 2011 aikana jäsenhankintaa palveleva versio, Tapala kuvailee. Jäsenpalvelukoneen helppokäyttöisen testin avulla yrittäjä saa hänelle sopivia esimerkkejä Suomen Yrittäjien jäsenilleen tarjoamista palveluista. LEA HULT SY:n järjestöpäällikkö Hanna Tapala iloitsee, että järjestön jäsenpysyvyys on vahvistunut viime vuosina. toimistoon, että joku olisi minuun yhteydessä. Pian sieltä sitten soitettiinkin. Juttelimme varmaan tunnin puhelimessa yrittäjäjärjestön ihmisen kanssa, kun minulla oli niin paljon kyseltävää. Kuopion Yrittäjien toimistossa osattiin selittää asiat niin, että ymmärsin ne. Monissa virastoissa puhutaan yleensä pelkkää kapulakieltä, ja sisältö saattaa mennä ihan ohi korvien. Jatkossa Minna Porkola toivoo yrittäjäjärjestöltä verkostoitumismahdollisuuksia ja uusia kontakteja. Kuopion Yrittäjät järjestää kuulemma paljon tapahtumia. Olisi kiva tutustua muihin yrittäjiin, saada vertaistukea ja ehkäpä jopa yhteistyökumppaneitakin, Porkola toivoo. Jäseneltä jäsenelle. 31-vuotias K-kauppias Sami Salminen on Minna Porkolaan verrattuna jo vanha tekijä yrittäjäjärjestössä. Salminen on kuulunut Kuopion Yrittäjiin neljä vuotta, ja järjestö on käynyt vuosi vuodelta tutummaksi. Tällä hetkellä yritän käydä mahdollisimman paljon järjestetyissä tapahtumissa. Lisäksi Kuopion Yrittäjien puheenjohtaja Mika Kolehmainen on ehdottanut minua muutamaan ohjausryhmään, joissa toimitaan kaupungin kanssa yhdessä. Olen myös ehdolla Kuopion Yrittäjien hallitukseen. Salminenkin liittyi Porkolan tapaan järjestöön heti yrityksen käynnistämisvaiheessa. Järjestöön liittyminen kävi luontevasti yrittäjäkollegoiden suosituksesta. Viimeisen vuoden aikana yritystä on liittynyt Suomen Yrittäjien jäseneksi. Kaiken kaikkiaan Suomen Yrittäjien jäseniä on nyt noin Vuoden jokaisena päivänä 50 yrittäjää tulee mukaan järjestöön. Yli 90 prosenttia SY:n jäsenistä on valmiita suosittelemaan yrittäjäjärjestön jäsenyyttä yrittäjätuttavilleen. Suomen Yrittäjien valtakunnalliset jäsenedut uudistetaan vuoden 2012 alusta. Tämä on kuitenkin erittäin hyvä tukiverkosto, Salminen summaa. Suomen Yrittäjien järjestöpäällikkö Hanna Tapalan mukaan järjestön paras jäsenhankkija onkin juuri toinen yrittäjä. Viime jäsentutkimuksemme mukaan yli 90 prosenttia jäsenistämme on valmiita suosittelemaan yrittäjäjärjestön jäsenyyttä yrittäjätuttavilleen, Tapala kertoo. Sami Salminenkin on kannustaa muita yrittäjiä jäseniksi. Olen huomannut, että yrittäjät tukevat yrittäjiä. Jäsenyys näkyy kaupallani jäsentarroina, ja alueen muut yrittäjät ovat huomanneet sen ja käyttävät mielellään palveluitani. Muut yrittäjät tulevat myös helpommin juttelemaan, kun huomaavat minunkin olevan jäsen. Minusta on tärkeää kuulua yrittäjäjärjestöön, Salminen painottaa. Kiinteistö- ja turvallisuusalat kiinnostivat Lokakuun puolessa välissä pidetty kiinteistö- ja turvallisuusalojen tapahtumakokonaisuus keräsi kolmen päivän aikana runsaasti alan ammattilaisia ja opiskelijoita Helsingin Messukeskukseen. Kolmen päivän aikana tapahtumissa vieraili kävijää. Tapahtumakokonaisuudessa puhuttiin muun muassa energiatehokkaasta korjausrakentamisesta ja isännöintipalveluista. Vuorottelukorvauksen leikkauksen peruminen vahvistetaan marraskuussa Hallitus on lupautunut peruuttamaan vuorottelukorvauksen alentamista koskevan lakiesityksen, jos työmarkkinakeskusjärjestöjen tekemä raamisopimus toteutuu sovitussa muodossa ja on riittävän kattava. Sopimuksen kattavuus arvioidaan Mahdollinen lakiehdotus sisältää siirtymäsäännön, joka koskee työntekijöitä, jotka ovat aloittaneet vuorotteluvapaan ennen vuotta 2012 tai sopineet sen alkavaksi vasta vuoden 2012 puolella. Säännön mukaan vuorottelukorvauksen alentaminen ei vaikuta vuorottelukorvauksen määrään, jos vuorotteluvapaa on alkanut ennen vuotta Kysymys&Vastaus: Tiina Moberg, toimitusjohtaja, Kymen Yrittäjät ry Kysymys: Kuinka suuri Venäjänkaupan merkitys on kymenlaaksolaisille yrittäjille? Vastaus: Venäjä on ja on ollut monille kymenlaaksolaisille yrittäjille tärkein kansainvälinen markkina-alue. Jo maantieteellinen sijainti on tehnyt Venäjästä luontevan kauppakumppanin, rajan molemmin puolin. Tavara-, palvelu- ja projektivienti Kymenlaaksosta Venäjälle on merkittävää monella alalla, ja kuljetusliikenne palveluineen on hyvin vilkasta. Yrittäjissä on useita Venäjän-kaupan konkareita, ja maakunnan elinkeinoelämän ja teollisuuden rakennemuutos on nostanut esiin uusia toimijoita ja toimialoja. Markkina-alue on erittäin tärkeä ja haasteellinen. Yhteyksien luomiseen, toimintamalleihin ja viennin eri vaiheiden rahoittamiseen tarvitaan kannusteita ja työvälineitä niin kehittäjäorganisaatioiden, rajoittajien kuin päättäjien taholta. Rajan tällä puolen kaupankäynti on vilkastunut voimakkaasti, kun venäläiset tekevät alueella ostos- ja vapaa-ajanmatkoja. Venäläiset matkailijat tuovat alueelle miljoonia euroja vuosittain ja ovat suurin alueelle tuleva ulkomaalainen matkailijaryhmä.

4 04 N:o 8 Lokakuu 2011 Keskustelu pääkirjoitus Anssi Kujala, päätoimittaja 27. lokakuuta 2011 kirje Jan Vapaavuori, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Yrittäjät kantavat yhteiskuntavastuuta Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toissa viikolla ns. raamisopimuksesta eli käytännössä vanhan tupon mukaisesti lähinnä työehtojen parantamisesta. Koko pyörityksestä jäi vaikutelma, että kyseessä oli ennen kaikkea vanhojen korporaatioiden aseman vahvistaminen. Kysymys ei ollut ainakaan suomalaisten yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta tai kannusteista työllistämiseen. Vielä on epäselvää miten keskitetyn sopimuksen lopulta käy. Ehkä paluuta vanhaan ei olekaan. Suomen Yrittäjät on korostanut mm. paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Yritykset odottavat joustavuutta, joka ottaa huomioon kunkin toimialan kehityksen ja yritysten maksukyvyn. Yli työllistävää jäsenyritystämme kantoivat vastuuta viime taantuman aikana, eikä irtisanomisiin lähdetty laajamittaisesti. Miten käy nyt, jos talouden pahimmat pelot toteutuvat? On koko yhteiskunnan kannalta huono asia, jos joukkomme työnantajien enemmistö on sivussa tärkeästä vuoropuhelusta. Jos siis jatketaan perinteistä vuoropuhelua hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken, kasvu ja hyvinvointi edellyttävät Suomen Yrittäjien olevan vahvemmin mukana mikäli halutaan säilyttää työpaikat Suomessa. Paradoksaalisesti maamme ongelma on työpaikkojen ulkomaille siirtymisen lisäksi työvoiman väheneminen. Tämä vähentää työpanoksen määrää taloudessa, ja hyvinvoinnin rahoituksen kannalta välttämätön talouskasvu vaarantuu. Yrittäjienkin menestymisen vuoksi on nyt tehtävä kaikki mahdollinen, jotta entistä useampi työikäinen olisi töissä. Vähän huonomminkin palkattu työ on parempi kuin ei työtä laisinkaan. Suomessa on noin alle 30-vuotiasta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Osa heistä ei myöskään aktiivisesti hae työtä. Näiden nuorten saaminen mukaan työmarkkinoille on yrittäjienkin tärkeä tavoite. Hieman poikkeuksellakin tavalla järjestömme otti asiaan kantaa Seinäjoen yrittäjäpäivillä. Ensisijaisena tavoitteena on löytää keinoja, joilla saadaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret hankitun koulutuksen avulla ammattiin. Kaikilla opiskelu ei eri syistä kuitenkaan onnistu. Siksi on haettava keinoja, joilla nämä nuoret voisivat työllistyä mihin tahansa työhön nykyistä helpommin. Nyt tarvitaan rohkeita toimenpiteitä. Koulutusta vailla ja mahdollisesti syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palkkaaminen on nimittäin nykysäännöksillä yritykselle niin iso riski, että palkkaamispäätös jää tekemättä. Seinäjoen viesti oli selvä: kouluttautumattomien nuorten palkkaus on saatava vapaammin sovittavaksi, ja myös työsuhdeturvaan on tehtävä kevennyksiä. Vähän huonomminkin palkattu työ on parempi kuin ei työtä laisinkaan. Yrittäjyyttä keksitään uudelleen TEM alkoi viime vaalikaudella valmistella ns. yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamallia. Sen keskeisimmät piirteet ovat rajattu voitonjako sekä yhteiskunnallisesti arvopohjaiset ja sosiaalisesti vaikuttavat lähtökohdat. Kuulostaa kivalta, mutta ei ole. Jos nyt avataan tämä tie, meille on lopulta vaarassa muodostua verosubventoitu, julkisin tuin pyörivä tai muuten kilpailuneutraliteetin kannalta ongelmallinen palveluntuotannon muoto. Nykymuodossaan jo yritykset ovat yhteiskunnallisia: ne maksavat veronsa, työllistävät ja kantavat vastuuta suomalaisesta yhteiskunnasta myös nuorten työllistämisestä. Olisi kummallista, jos joillekin yrityksille annettaisiin erilaiset toimintamahdollisuudet. Siksi yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallin valmistelu on lopetettava välittömästi. Vaikeiden aikojen voittajat Viimeisessä YrittäjäSanomissa oli artikkeli polttoaineveron vaikutuksista kuljetusyrityksiin ja minun on pakko kommentoida asiaa. Polttoaineiden hinnan nousu vaikuttaa varmasti jokaiseen kuljetusyrittäjään, mutta he voivat myös tehdä asian eteen jotakin, eivätkä vain valittaa asiasta. Suunnittelen ajoneuvoihin ilmanohjaimia ja järjestelmiä, joilla on mahdollista alentaa polttoaineen kulutusta. Ensimmäinen sarjatuotteemme on kuorma-autoihin suunniteltu Luotan suomalaiseen yrittäjään ja tahtoon menestyä vaikeinakin aikoina. Jan Vapaavuori Joidenkin eurooppalaisten maiden ylivelkaantumisen käynnistämä talouskriisi murentaa kasvun edellytyksiä Euroopassa. Nopeaa tai helppoa ratkaisua kriisiin ei ole näköpiirissä. Tilanteella ei tarvitse synkistellä tai pelotella, mutta realiteetteja emme voi sivuttaa. Realistista on todeta, että vientivetoisena taloutena Suomi ei voi välttyä talouskriisin vaikutuksilta. Edessämme on parhaimmassa tapauksessa pidempi hitaan kasvun aika. Vastuullinen johtopäätös on, että tämä edellyttää valtiovallalta monia vaikeita päätöksiä menot ja tulot on saatava tasapainoon ja valtion velkaantumiskierre on katkaistava. Tämän lisäksi on luotava kasvun edellytyksiä. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kasvattamiseen tarvitaan yrityksiä ja niissä tapahtuvaa arvonlisäystä. Muuta keinoa ei ole. Jos kriisistä jotakin opimme niin sen, ettei hyvinvointia voi rakentaa velkarahalla. Vaikeina aikoina kasvun kannustinpöytää ei voi kattaa kukkuroilleen. Kysymys on pikemminkin siitä, miten saamme vähemmällä aikaan enemmän. Kansainvälisen kaupan hidastuessa selviydymme parhaiten, kun ylläpidämme kotimaista kysyntää ja hoidamme talouttamme vastuullisesti. Toimintaympäristön vakaus ja vahva julkinen talous ovat myös suomalaisten yritysten menestymisen edellytyksiä. Tähän tähtää myös hallituksen ja työmarkkinaosapuolten työllisyyssopimus, joka tuo talouteen ennustettavuutta. Aivan olennaisia ovat sopimuksen kilpailukykyä edistävät elementit. Yhteisöveroa kevennetään laajamittaisen sovun syntyessä edelleen, yhteensä 1,5 prosenttiyksiköllä sekä otetaan vuoden 2013 alusta käyttöön t&k -verokannustin aerodynaaminen FleXcap-pölykapseli. Sen avulla 16-akselisissa kuorma-autoissa on päästy prosentin polttoainesäästöihin matka-ajossa, mutta kapselista on paljon muitakin hyötyjä. Kuitenkin kun esittelen tuotettani kuljetusyrityksissä, siellä ei osoiteta minkäänlaista mielenkiintoa kapseleihin tai muihin ilmanohjaimiin, vaikka pelkästään aerodynamiikan avulla pystytään laskemaan polttoaineen kulutusta jopa 15 prosenttia. Tuohon jos sitten vielä lisätään taloudellinen ajotapa, niin ruvetaan olemaan jo tai muu yritysten kasvua vahvistava verokannustin. Itse luotan kuitenkin suomalaiseen yrittäjään ja tahtoon menestyä vaikeinakin aikoina. Suomalaiset yritykset ovat aina pärjänneet tiukoissa paikoissa luvun laman jäljiltä kasvoi ja syntyi monta menestystarinaa. Se pystymmekö uudistumaan, ratkaisee menestyksemme myös tulevaisuudessa. Toivo on asetettava pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, sieltä jos jostakin kumpuavat uudet suomalaiset menestystarinat. yhteensä 30 prosentin polttoainesäästöissä. Kuljetusyrityksissä tuntuu olevan mielessä vain kilowatit ja kuutiot, kun he miettivät, miten saisivat kustannuksia alaspäin. Isoilla yrityksillä asia ei voi olla rahastakaan kiinni, koska heillä sitä riittää moneen muuhunkin turhaan asiaan. Itse rakennan tällä hetkellä omaa esittelyautoani, jolla pääsen alle 2.4 litraan 85 km/h vauhdissa. Tavoite autolle on asetettu kahteen litraan satasen vauhdissa. Auto on taloudellisin sarjatuotantoauto, jota on tä- Jan Vapaavuori kirje Vesa Tiainen, toimitusjohtaja, Tuneko Oy, Polttoaineen kulutukseen voi vaikuttaa PENTTI HOKKANEN Aina voimme katsoa taaksepäin ja käyttää energiamme harmitteluun. Tai sitten voimme ottaa uuden suunnan, luottaa osaamiseemme ja lähteä rohkeasti eteenpäin. Olemme pieni kansa, sijaitsemme syrjässä maailmankaupan keskuksista, sääolosuhteemme ovat vähintäänkin haastavat eikä kieltämme ymmärrä kukaan. Tästä huolimatta olemme onnistuneet rakentamaan Suomesta menestystarinan. Menestyksemme salaisuus onkin suomalainen yritteliäisyys ja tekemisen henki. hän päivään mennessä valmistettu eli Volkswagen Lupo 3L. Tavoite on siis päästä 33.3 prosenttia pienempään polttoaineen kulutukseen kuin, mitä tehdas on sen aikoinaan suunnitellut. Haluankin tällä korostaa sitä, että kaikkea on mahdollista parantaa, kun vain tietää mitä asian eteen voi tehdä. Keskivertoauton polttoaineen kulutuksen voi helposti puolittaa aerodynamiikalla, mekaanisilla muutoksilla ja taloudellisella ajotavalla. YLÖSOTETTUJA Sopimuksissa pitäisi mennä entistä enemmän hajautettuun suuntaan. Keskitetyssä sopimuksessa on vanhan virityksen makua. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Aamulehdessä Julkisten palvelujen tuloksellisuutta on edistettävä vahvasti ja kehitettävä yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa. Palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen eivät ratkaise kestävyysvajeongelmia. Ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen Kansan Uutisissa Hallituksella on velvollisuus huolehtia yhteiskuntarauhasta. Sen vuoksi hallitus tukee neuvotteluja, mutta ei ole neuvotteluosapuoli. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Karjalaisessa Euromaiden turbulenssi ole vielä näkynyt suomalaisyritysten rahansaannissa. Tyel-lainojen kysyntä ei ole oleellisesti kasvanut, mutta yritykset ovat peruneet niiden ennenaikaisia takaisinmaksuja. Vakuutusyhtiö Garantian toimitusjohtaja Mikael Englund Talouselämässä Pidän yritysverokannan keventämistä myönteisenä, mutta puolen prosenttiyksikön keventäminen on vasta pieni askel. Veroa olisi pitänyt alentaa vähintään 22 %:iin. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila Kauppalehdessä EU on terävöitynyt yrittäjyyspolitiikassaan huomattavasti viimeisten vuosien aikana. On tajuttu, että pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen voi pelastaa meidät talouskriisistä. Suomen Yrittäjien Brysselin edustaja Antti Neimala Kalevassa Nykymenolla erot kunnallisveroissa saattavat olla jopa 10 prosenttiyksikköä kuntien välillä. Jos näin jatketaan, vuosikymmenen lopulla kunnallisveroprosentti voi olla jopa 30 %. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen yle.fi:ssä Miksi linja-autoliikenteen täytyy maksaa myös ylimääräisiä ilmastoveroja. Myös linjaautoliikenteelle tulisi kompensoida korotuksia, koska lentoyhtiöt ja VR saavat palautuksia. Ventoniemen toimitusjohtaja Juhani Puro Kauppalehdessä SUOMEN YRITTÄJÄSANOMAT JÄSENLEHTI Toimituksellinen aineisto Lehden kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ja kannanotot eivät välttämättä edusta Suomen Yrittäjien kantaa. Mikäli kysymyksessä on Suomen Yrittäjien kanta, on se ilmaistu kirjoituksessa. Muista mielipiteistä vastuu on niiden esittäjällä, tiedottajalla tai lehden toimituksella. Lehti ottaa julkaistavaksi lähetettyjä kirjoituksia ja kuvia sitoumuksetta. Toimituksella on oikeus kirjoitusten hylkäämiseen ja muokkaamiseen. Lehdessä julkaistavissa kirjoituksissa on juridista ja muuta käyttötietoa. Lehti ei vastaa tietojen käyttämisestä. Ilmoitusaineistot Pdf-tiedostoina osoitteeseen aineisto@yrittajat.fi. Katso mediakortti osoitteessa kohdassa YrittäjäSanomat. Ilmoitukset voidaan peruuttaa viimeistään 2 päivää ennen aineistopäivää. Sen jälkeen tapahtuvista peruutuksista voidaan veloittaa 50 % ilmoitushinnasta. Reklamaatiot on esitettävä kirjallisesti 14 vuorokauden kuluessa numeron ilmestymisestä. Lehden vastuu virheistä tai ilmoituksen poisjäämisestä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai jos hän ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Mirka Moilanen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiyslomalla) Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p , f ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, Helsinki p myynti@alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p toimisto@yrittajat.fi Paino Suomen Lehtiyhtymä Oy Tuusula Ilmestymisaikataulu 2011 Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot 01/ / / / / / / / / /

5 N:o 8 Lokakuu 2011 Edunvalvonta 05 Raamitupo ei rohkaise työllistämiseen Vaikka ns. raamitupon mukaisten työehtosopimusten syntymisestä ei nyt olekaan mitään varmuutta, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna kritisoi sen sisältöä. Lotta Tammelin, teksti Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna oli Seinäjoella järjestetyillä Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä kriittinen raamitupon tuloksiin. Tulolinjauksessa palkankorotuksille asetettiin 4,3 prosentin raami ja lisäksi 150 euron kertamaksu. Se on Simolinnan mielestä vallitsevassa taloustilanteessa liikaa. Kerroimme ennen raamitupon syntymistä, että tässä tilanteessa tulisi pidättäytyä kokonaan palkkojen yleisestä korottamisesta ja jättää asia työpaikoilla yrityskohtaisesti arvioitavaksi, SY:n puheenjohtaja kertoo. Tällaista ratkaisua ei keskusjärjestöjen kesken syntynyt, vaan sen sijaan tuli meidän mielestämme aivan liian myönteisiin talousodotuksiin ripustettu suositus, joka ei palvele nykyisten työpaikkojen säilyttämistä eikä uusien syntymistä, Simolinna jatkaa. Kustannuksia laatupaketista? Puheenjohtaja Simolinna korostaa, ettei ratkaisu rajoittunut pelkästään korotuksiin vaan perinteisten tupojen tapaan siihen sisältyy mittava työelämän ns. laatupaketti. Joka kerta nämä laatupaketit ovat olleet omiaan kasvattamaan työn teettämisen kustannuksia ja nostamaan palkkaamispäätöksen kynnystä. Se on pelkona nytkin. Sopimuksesta on vaikea löytää edes yhtä ainutta kohtaa, joka voisi rohkaista työnantajia työllistämiseen. Tällaisilla sopimuksilla me suomalaiset sahaamme omaa oksaamme, Simolinna painotti. Rohkeutta alakohtaisiin neuvotteluihin. Simolinnan mielestä nyt olisi tärkeää kyetä alakohtaisissa neuvotteluissa varmistamaan, että palkantarkistuksissa voidaan ottaa huomioon yritysten huomattavasti toisistaan poikkeavat tilanteet. On syytä toivoa, että liittotasolta löytyy rohkeutta tehdä avauksia, joilla työpaikkoja voidaan säilyttää ja lisätä, hän pohtii. Simolinna kuitenkin uskoo, että myös palkansaajaliike kantaa huolta ei vain työssä olevan, vaan koko työikäisen väestön ostovoiman suotuisasta kehityksestä. ANTTI EKOLA Mikko Simolinna on tyytymätön raamitupoon. Se on mahdollista vain matalan työttömyyden ja korkean työllisyysasteen oloissa. Yrittäjiä on syytä kuunnella. Simolinnan mukaan hyvinvointia ja työllisyyttä merkittäviltä osin turvanneita yrittäjiä on nyt tarvetta kuunnella, kun yhteiskunnassa tehdään työllistämi- Yrittäjänaiset paheksuvat raamineuvotteluja Yrittäjänaisten Keskusliittoa kismittää, ettei työmarkkinaneuvotteluissa otettu esiin vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakoa, kismittää yrittäjänaisia. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin vauvaa ja yksi vauva maksaa Yrittäjänaisten selvityksen mukaan äidin työnantajalle Kela-korvausten jälkeen keskimäärin euroa. On täysin käsittämätöntä, että kaikkien tiedostamassa ongelmassa ei saada aikaan edistysaskelia siitäkään huolimatta, että nykyisten vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jako ei lisäisi rahanmenoa, Yrittäjänaisten Keskusliiton toimitusjohtaja Heli Järvinen hämmästelee. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöytään on pakko saada yrittäjänaisia, jos tässä asiassa koskaan halutaan edetä. Kyseessä on yksi suurimmista naisten työllistymisen ja naisia työllistävien yritysten laajenemisesteistä, Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokinen muistuttaa. sen mahdollisuuksiin vaikuttavia ratkaisuja. Jos nyt raamitupon myötä ollaan palaamassa keskusjärjestövetoiseen sopimiseen, on välttämätöntä, että yritykset ovat järjestöjensä kautta mahdollisimman laajasti mukana näissä hallituksen ja järjestöjen välisissä keskusteluissa. Suomessa on kaiken kaikkiaan työnantajayritystä, joista Suomen Yrittäjien piirissä on Järjestöön kuuluvat yritystä työllistävät kaikkiaan henkilöä. Edustamme jo nyt yli puolta kaikista Suomen työnantajana toimivista yrityksistä. Niissä työskentelee satoja tuhansia suomalaisia, Simolinna sanoo. Yrityksen, jolla ei ole liikaa resursseja, pitää jakaa niitä. HUS perustaa yksityissairaalansa yrittäjät huolissaan markkinoiden toimivuudesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n hallitus päätti lokakuun 19. päivä perustaa kaavailemansa yksityissairaala HYKSin Oy:n. Päätöksellä voi olla vaikutuksia koko maahan. Lotta Tammelin, teksti HUS:n valtuusto hyväksyi yksityissairaalansa perustamissuunnitelman äänin ,5. Yhtiön asiakaskunta muodostuisi vakuutusyhtiö- ja palveluseteliasiakkaista, ulkomaisista potilaista ja itse maksavista asiakkaista. Yhtiö siis ryhtyy harjoittamaan kunnallista elinkeinotoimintaa alan palvelumarkkinoilla ja sitä pyöritetään sairaanhoitopiirin tiloissa ja sen henkilökunnalla. Liiketoimintasuunnitelman mukaan HYKSin Oy saa hyödyntää yksinoikeudella verorahoituksella hankittuja sairaanhoitopiirin resursseja, Lääkäripalveluyritykset (LPY) ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen kertoo. Tätä ei voi missään tapauksessa hyväksyä. Julkinen omistaja voi toki omistaa mitä tahansa tuotantoa, mutta jos se tulee avoimille markkinoille, niin sen täytyy pelata samoilla pelisäännöillä kuin muidenkin toimijoiden, hän jatkaa. Partasen mukaan epäterve kilpailutilanne syntyy, jos ja kun HYKSin Oy saa erityisetuja tuottaessaan palveluja avoimille markkinoille. Tällainen yhtiö aiheuttaa markkinahäiriöitä ja vääristää toimialan kilpailua. HYKSin Oy:n yritystoiminnan riskeistä vastaavat viime kädessä täysimääräisesti kaikki uusmaalaiset veronmaksajat. Suomen Yrittäjät lähetti HUSomistajakuntien kunnan- ja kaupunginhallituksille helmikuussa kirjeen, jossa järjestö pyysi arvioimaan ennen kaikkea hankkeen markkinoiden toimivuuteen liittyviä vaikutuksia. Edunvalvontatyötä on jatkettu hankkeen koko valmistelun ajan. Yrittäjäjärjestöt esittivät lopulta omistajakunnille, että HUS:n valtuusto jättäisi yksityissairaala HYKSin Oy:n perustamisen pöydälle kokouksessaan Yhtymävaltuuston olisi tullut velvoittaa HUS:n hallitusta pyytämään näin merkittävässä asiasta lausunnot sairaanhoitopiirin omistajakunnilta, Kujala sanoo. Kujala muistuttaa myös, ettei kyseessä suinkaan ole vain paikallinen asia, sillä HYKSin Oy:n perustaminen aiheuttanee vastaavanlaisia pyrkimyksiä myös muualle Suomeen. Tuleeko toimimaan näin? Yrittäjäjärjestö ei kuitenkaan ole vielä valmis uskomaan, että HYKSin JARMO NUMMENPÄÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS päätti perustaa yksityissairaala HYKSin Oy:n. Asialla on mittavia vaikutuksia terveydenhuoltoalan markkinoihin. Oy tulee toimimaan suunnitellun kaltaisesti. Päätös on valitettava, mutta en vielä usko toiminnan käynnistymiseen esitetyllä tavalla. Ennen yhtiön perustamista joudutaan vielä pohtimaan kuntasektorin roolia tämäntyyppisen elinkeinotoiminnan harjoittajana ja selvittämään myös lainsäädännön vaatimukset, Kujala sanoo. Saimme aikaan hyvän keskustelun julkisen ja yksityisen sektorin vastuunjaosta, jonka myötä toivon kuntien pohtivan Ei ilman reunaehtoja HYKSin Oy:n perustamisesta esityksen tehneen HUS:n hallituksen kokouksen jälkeen pääkaupunkiseudun kunnat vaativat mm. seuraavat ehdot: Kustannusten laskennan ja määrittelyn tulee olla tasapuolista ja läpinäkyvää. HYKSin Oy:n liiketoiminnan tulee alentaa HUSin kustannustasoa. HUS- kuntayhtymällä tulee olla vähintään 50 % osuus yhtiöstä. Henkilöstö ei voi omistaa yhtiön osakkeita. tarkemmin palvelustrategisia linjavalintojaan. Kuntien pitääkin nyt luoda selkeä suunnitelma siitä, miten ne aikovat jatkossa selviytyä palvelujen järjestämisvastuuseen liittyvistä velvoitteistaan. Siihen liittyy väistämättä yksityisen sektorin tuotanto ja sen hyödyntäminen. Mielestäni kuntien ratkaisu ei voi olla oman reviirin laajentaminen sellaiseen toimintaan, jossa on jo yksityistä tarjontaa. Kuntien pitäisikin oppia hyödyntämään markkinoita tehokkaammin, Kujala jatkaa. Fujitsu PRIMERGY TX140 on uusi, edullinen tornipalvelin yrityksille, jotka ovat vasta nyt huomanneet tarvitsevansa sellaisen. Fujitsu PRIMERGY TX140 S1 Toisen sukupolven Intel Core i suoritin 4 x Hot Plug 3,5 SATA -levypaikkaa SATA RAID -ohjain (RAID-tasot 0, 1 ja 10) 5 vuoden onsite-takuu, vasteaika 4 tuntia arkisin, maksuton puhelintuki VFY:T1401SF010NC + FSP:GA5S60Z00FIPY1 SVH: alv 0 % Yrittäjiltä täystyrmäys. Myös Suomen, Uudenmaan, Helsingin, Espoon ja Vantaan Yrittäjien edustajat tyrmäävät HUS:n suunnitelman. Kuntien elinkeinopolitiikan päämääränä tulee olla yritysten toimintaedellytysten turvaaminen sekä monipuolisen elinkeinorakenteen ja toimivien markkinoiden kehittäminen ei yritysten kanssa kilpaileminen, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala painottaa. Lisää liksaa pienelle osalle lääkäreistä Sairaanhoitopiiri on perustellut yksityissairaalan perustamista tilojen ja konekannan käytön tehostamistarpeella, henkilöstön sitouttamisella sekä viime aikoina erityisesti mahdollisuudella myydä erityisvaativia hoitoja ulkomaisille asiakkaille. Lääkäripalveluyritysten toiminnanjohtaja Ismo Partanen ei niele annettuja perusteita. Hänen mielestään samat tavoitteet ovat saavutettavissa ilman yhtiön perustamistakin Tämä on aivan absurdia, sillä minne julkisen puolen huippuosaajat kuten vaikka aivokirurgit lähtisivät, kun yksityisellä puolella ei ole vastaavia töitä tarjoilla. Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe vahvistaa saman, kyse on palkkapolitiikasta. Hänen mukaansa perimmäinen syy koko operaatiossa näyttää olevan se, että pienelle erityisryhmälle voitaisiin maksaa lisää liksaa. Näin luodaan etuoikeutettu luokka sairaanhoitopiirin sisälle. Erikoista henkilöstöpolitiikkaa, toteaa, Graeffe. Nämä asiat pitäisi pystyä hoitamaan normaaleilla työjärjestelyillä. Ei sen takia tarvitse yrityksiä perustaa. HUS voi itsekin hoitaa, että työntekijät viihtyvät työssään. Graeffen näkemyksen mukaan nyt ollaan perustamassa tavallista lääkärikeskusta julkisilla varoilla, sitä ei vain uskalleta sanoa ääneen. Yksikään kunta ei tätä itse tekisi, toteaa Graeffe. 2011, Intel Corporation. All rights reserved. Intel, the Intel logo, Intel Core, Intel vpro, Core Inside and vpro Inside are trademarks of Intel Corporation in the U.S. and/or other countries.

6 06 N:o 8 Lokakuu 2011 PÄÄTTÄJÄ PUNTARISSA Sarjassa haastatellaan politiikan ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Vyöt kireälle ja säästöt sukanvarteen Eero Lehti varoittaa nopeasti synkkenevistä suhdanteista. Timo Sormunen, teksti Mari-Elina Lemmetty, kuva Suomalainen suhdannesyksy on ollut Kreikan velkakriisin ja kivuliaan työmarkkinatilanteen ansiosta harvinaisen sumppuinen. Vaikka isompaa notkahdusta ei meillä koti-suomessa ole vielä koettu, varoittaa kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja ja yrittäjien ex-puheenjohtaja Eero Lehti käsillä olevasta käänteestä. Siitä on saatu pörssiyhtiöiden tulosvaroitusten myötä esimakua, mutta huomattavasti pahempaa on vielä tulossa. Itse asiassa Taloustutkimuksen ja Suomen Lehtiyhtymän pääomistaja ei lupaile valoisampia aikoja koko ensi vuodelle. Yrittäjien ei kannata tosiaankaan enää odotella, vaan varautua pahimman varalle, kerätä kassaan rahaa ja sopeuttaa toimintoja. Ihan toinen juttu tietysti on, kuinka moni siihen käytännössä pystyy. Aika moni ajoi itsensä ja yrityksensä kuiville jo edellisen suhdannekuopan aikana, Lehti toteaa. Kompromissit käyvät kalliiksi. Hänen mielestään selvät vaaran merkit olivat ilmassa jo keväällä, kun Kreikan tilanne alkoi mutkistua ja hallitusneuvottelut venyivät viikosta toiseen. Viimeinen niitti oli sixpackin maailmoja syleilevä hallitusohjelma ja sen jatkeeksi hiljattain esitelty valtion talousarvio, jotka molemmat kertovat Lehden mielestä omaa kieltään nykyisen hallituspohjan päätöksentekokyvyistä. Selkeiden linjausten sijasta tehdään liikaa kompromisseja. Lähtökohtana olisi pitänyt olla nollataso. Muuhun meillä ei tässä tilanteessa ole varaa. Eero Lehti Kummatkin ovat yrittäjän kannalta selkeitä pettymyksiä. Veronkiristykset eivät taatusti kannusta kasvamaan ja työllistämään, päinvastoin. Tulemme aika pian näkemään, että entistä useampi pk-yritys siirtää toimintojaan Viroon ja muihin kevyemmän verotuksen maihin. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, Lehti niittaa. Työmarkkinanäytelmä tietää sopeutuksia. Jos on puuttunut realismia hallitukselta, on se Eero Lehden mielestä ollut pahasti kateissa myös työmarkkinaosapuolilta. Ensimmäinen yllätys oli molempien hinku keskitetyn tulosopimuksen perään. Toinen puolestaan pöytään lyötyjen palkkatarjousten ja -vaatimusten taso, jotka olivat molemmat aivan liian korkeita suhdannenäkymiin nähden. Minun mielestäni lähtökohtana olisi pitänyt olla nollataso. Muuhun meillä ei tässä tilanteessa ole varaa, hän huokaisee. Useamman laman läpikäyneenä Lehti ennustaa, että lysti tulevista palkankorotuksista tulee jäämään palkansaajapuolella lyhytaikaiseksi. Ensi vuoden sopeutussaldo tulee aikanaan olemaan synkkää luettavaa. On ihan selvää, että jollain konstilla yritykset tähän tilanteeseen ja kustannusten nousuun sopeutuvat. Käytännössä se tarkoittaa toiminnan tehostamista, uudelleenjärjestelyjä, saneerauksia ja väen vähennyksiä. Kotitalousvähennys kummastuttaa. Kun puhe kääntyy takaisin tavallisen suomalaisen pien- ja pk-yrittäjän arkeen, jaksaa Lehti edelleen ihmetellä hallituksen poukkoilevaa veropolitiikkaa. Jo aiemmin mainitun progressiivisen pääomaverotuksen lisäksi hän kummastelee hyvin toimineen, hyvin työllistäneen ja kaikkien kehuman kotitalousvähennyksen leikkaamista. Se torppasi tehokkaasti myös harmaata taloutta. Nyt otetaan sitten askel ihan toiseen suuntaan, Lehti huokaa. Eniten häntä kuitenkin harmittaa se, että moni hyvälle kasvu-uralle päässyt remonttifirma ja palveluyritys joutuu miettimään tulevaisuuttaan ihan uudelta kantilta. On ihan selvää, että työllistämis- ja kasvusuunnitelmat menevät kysynnän vähentyessä ihan uusiksi. Lisäväen palkkaamisen sijaan yrittäjä joustaa ja alkaa venyttää uudelleen omaa työpäiväänsä, Lehti toteaa. Tässä on itse asiassa koko suomalaisen pk-kentän suurin pulma. Yksinyrittäjistä meillä ei tosiaankaan ole pulaa, mutta heidät olisi saatava työllistämään itsensä sijaan muitakin. Tähän ongelmaan ei hallituksella kuitenkaan ole tarjota mitään lää- Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti kummastelee hinkua keskitettyyn tulosopimukseen. Myös palkkatarjoukset ja -vaatimukset olivat aivan liian korkeita, Lehti ärähtää. kettä. Päinvastoin, työllistäminen ja työn vastaanottaminen on entistä vaikeampaa. Jos saa elinkeino- ja veropolitiikka Lehdeltä pyyhkeitä, ei pisteitä heru myöskään Kreikkakriisin hoidosta. Siinä on kuulemma menty metsään alusta lähtien. Jokainen voi miettiä, mitä järkeä meidän suomalaisten on tukea muutenkin arvokkailla veroeuroillamme Kreikan harmaata taloutta ja panssarivaunuhankintoja. Eero Lehti Ikä: 67 v. Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Työura: Kokoomuksen kansanedustaja vuodesta 2007, kauppaneuvos ja kauppatieteiden kunniatohtori, Taloustutkimuksen ja Suomen Lehtiyhtymän hallitusten puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien puheenjohtajana , kansainvälisiä luottamustehtäviä muun muassa EU:n talous- ja sosiaalikomitea Perhe: Vaimo ja aikuinen tytär Harrastukset: Autoklassikot, golf, kielet Hallitus turvaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia Suomalaisten vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta uusi luottomuotoinen vienninrahoitusmalli. Siinä Suomen Vientiluotto Oy hoitaa luotonannon ja luottoihin liittyvän korontasauksen ja Finnvera Oyj varainhankinnan ja likviditeetin hallinnan. Rahoitus olisi OECD-ehtoista, ja siihen liittyvät luottoriskit katettaisiin Finnveran vientitakuilla. Luottomuotoisen vienninrahoituksen yhteenlaskettu luottokanta voisi olla enintään kolme miljardia euroa. Suomen nykyinen vienninrahoitusmalli ei ole kilpailukykyinen keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna. Suomen vientitakuisiin ja korontasaukseen perustuvan mallin ongelmana on liikepankkien vaikeutunut tilanne muun muassa lähivuosina voimaan tulevan Basel -3- sääntelyn takia, joka vaikuttaa jo nyt pankkien kykyyn myöntää pääomatavaroiden viennin edellyttämää pitkäaikaista vienninrahoitusta. Uuden mallin jatkovalmistelussa on tärkeä varmistaa, että Finnveran valtion takauksiin perustuva varainhankinta mahdollistaa riittävän edullisen rahoituksen saamisen pääomamarkkinoilta. Suhdannerahoitusjärjestelmä jatkuu. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti myös jatkaa kotimaisen pk-rahoituksen turvaamiseksi vuosina käytössä olevan Finnvera Oyj:n suhdannerahoitusjärjestelmän voimassaoloa vuoden 2012 loppuun saakka. Työ- ja elinkeinoministeriössä katsotaan, että suhdannerahoitus on vaikeutuneessa taloustilanteessa edelleen tarpeellinen pk-yritysten käyttörahoituksen ja investointien mahdollistamiseksi. Sitä on myönnetty tähän mennessä yhteensä yritykselle noin 460 miljoonaa euroa. Suhdannerahoituksiin varattiin kolmeksi vuodeksi 900 miljoonaa euroa. Suomessa pärjää yhdellä markkinointikumppanilla. Mediapalvelut Asiakkuusmarkkinointi Sähköiset mediat: Yhteystietopalvelut: Suoramediat: Datapalvelut: Markkinoinnin automatisointi: Sähköiset hakemistot Sähköinen mainonta Sosiaalinen media Kotisivupalvelut Hakukonemarkkinointi Painetut luettelot Sähköiset hakemistot Numeropalvelut Alanumeroratkaisut Keltaiset Sivut Keltaiset Sivut 365 (PK-sektorin suoraratkaisut) Liidimarkkinointipalvelut Kohderyhmät Asiakas- ja kampanja-analyysipalvelut Asiakasyhteystietojen päivityspalvelu Tekstiviestien hallintapalvelut Ostokäyttäytymisluokitus Työkalut sähköiseen markkinointiin Työkalut kohderyhmien hallintaan Jatkuvat asiakasyhteystietojen päivityspalvelut CRM-integraatiopalvelut Untitled

7 N:o 8 Lokakuu 2011 päättäjät yrittävät Näennäistä ja todellista vaikuttamista Pankkikriisiksi äityvän Euroopan velkariisin varjossa eduskunta lähetti hallituksen vuoden 2012 budjettiesityksen valiokuntia kiertävälle radalle. Sieltä se palaa joulun alla suuren salin puhe- ja äänestysrulettiin. Hallituksen budjettiesitykseen jätettiin määräaikaan mennessä kaikkiaan 554 aloitetta. Lienevätkö taloudellisesti epävarmat ajat ja valtiontalouden tasapainovaatimukset hillinneet hurjapäisimpiä aloitetehtailijoita, sillä budjettialoitteiden määrä hupeni noin puoleen viimevuotisesta. Vuosi sitten budjettiin tehtiin aloitetta, mikä oli varsin tavanomainen määrä tällä vuosituhannella. Eniten budjettialoitteita, 196 kappaletta, tehtailivat perussuomalaisten kansanedustajat. Keskustasta aloitteita tuli 177 ja vasemmistoliitosta erotetusta kaksihenkisestä vasenryhmästä 22. Keskustan aluepoliitikot ovat olleet ahkeria budjettialoitteiden tekijöitä myös puolueen ollessa hallitusvastuussa. Viime vuonna keskustalaiset sorvasivat peräti 94 Mari Kiviniemen hallituksen budjettilinjasta poikkeavaa määrärahaesitystä. Ne päätyivät hyvien toiveiden hautausmaalle, samaan läjään opposition esitysten kanssa. Lukuisten budjettialoitteiden pääasiallisena tarkoituksena ei voikaan pitää jonkin asian hoitamista kuntoon. Ne kertovat vaalipiirin äänestäjille Arkadianmäelle valitun edustajan hyvistä tarkoitusperistä ja ahkeruudesta. Aloitteella on enemmän käyttöä kansanedustajan kotikonnuilla, kuin Arkadianmäellä. Oppositiopuolueiden tehtävä on luonnollisesti osoittaa, että niiltä löytyy hallituksen budjettilinjasta poikkeava linja. Sen sijaan hallituspuolueiden kansanedustajien motiivi on henkilökohtaisempi, kun he tekevät omilla esityksillään pesäeroa hallituksen budjettikirjaan. Sosialidemokraattien edustajat jättivät tällä kertaa 68 budjettialoitetta, ruotsalaisten 46 ja kokoomuksen parlamentaarikot 29. Menestystä niille ei voi tälläkään kerralla veikata. Hallituksen ministerit eivät sentään tohtineet omia budjettialoitteitaan jättää, mikä olisikin perin outoa. Hieman kummallista on sekin, että ruotsalaisen eduskuntaryhmän johto osallistui riemurinnoin aloitetehtailuun. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien johtajien vastuullinen tehtävänä on huolehtia, että eduskuntaryhmä pysyy hallituspolitiikan ruodussa. Ei suinkaan villitä johtamaansa eduskuntaryhmää tekemään hallituksesta poikkeavaa politiikkaa. Nyt ruotsalaisten ryhmäpiiskuri Mikaela Nylander muisti hallitusta kahdeksalla omalla esityksellään. Lisäksi ryhmän varapuheenjohtajat Ulla-Maj Wideroos ja Thomas Blomqvist osallistuvat eduskunnan budjettiprosessiin yhteensä yhdeksällä omalla aloitteellaan. Tulemme vielä joulun alla näkemään, että ruotsalaisten eduskuntaryhmän johtajat äänestävät itse omia esityksiään vastaan. Elleivät sitten keksi hyvää syytä pysytellä poissa niistä äänestyksistä, joissa heidän omat aloitteensa menevät ryskyen nurin. Saman kohtalon kokee myös vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Karimäki, joka lähtee budjettitaisteluun kahdella omalla aloitteellaan. Ehkä hieman yllättäen kaikkein tyytyväisimmät hallituksen budjettikirjaan näyttävät löytyvän vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä. Budjettiin tehtiin ainoastaan kaksi määräraha-aloitetta. Isompaa nokan koputtamista ei näytä olevan myöskään vihreillä, jotka tekivät vain viisi aloitetta. Ehkä puolueissa tunnustetaan pelin henki ja aloitetehtailun todellinen luonne. Kun hallituksessa kerran istutaan, on turha potkia aisan yli. Todellinen vääntö käydään budjettineuvotteluissa. Siellä asiat on läpi vietävä, sillä iltalypsy ei tuota tulosta. Valtaa ministerit käyttävät hallituksessa ja vastuuministereinä omissa ministeriöissään. Siellä sijaitsevat ministereiden ja heidän evästämiensä puolueiden todelliset vaikuttamisen paikat. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii vuositasolla ainakin 150 miljoonan lisämäärärahoja tienpitoon. Suomen perustienpidon rahoituksesta on leikattu neljäsosa viidentoista vuoden aikana. Samassa ajassa tieliikenteen volyymit ovat lisääntyneet viidenneksen. Alamäki näyttää jatkuvan, sillä vuoden 2012 valtion budjetissa tienpitoon esitetään yli 10 miljoonan vähennystä, toteaa SKAL:n puheenjohtaja Ahti Myllys. Ilman tiemäärärahojen tuntuvaa korottamista tieverkkomme rapautuu vähitellen, mikä on kohtalokasta maassa, jonka tiestöt kantavat noin 90 prosenttia sekä henkilöliikenteestä että tavaratonneista. Edunvalvonta Perustienpidon alamäki on katkaistava Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry vaatii vuositasolla ainakin 150 miljoonan lisämäärärahoja tienpitoon. Summa tulisi ohjata myös reuna-alueiden vähemmän liikennöityjen teiden hoitoon. Säästöt tienpidossa näkyvät mm. siltojen huonona kuntona, päällystevaurioina ja kelirikkoteinä. Raju kilpailutus vauhdittaa. SKAL uskoo, että perustienpidon alamäkeä on osaltaan vauhdittanut tienhoitourakoiden raju kilpailutus. ELY-keskukset kilpailuttavat alueurakat ja valitsevat poikkeuksetta halvimman tarjouksen. Kun alueurakat kilpailutetaan laajoina, 500 tiekilometriä käsittävinä urakoina, kilpailussa pärjää muutama iso urakoitsija. Siten Suomen tiestöstä on vastuussa kourallinen yrityksiä, joiden aliurakoitsijaverkko hoitaa tienpidon omalla auraus- ja tienhoitokalustollaan, järjestö painottaa. SKAL:n mukaan malli tuottaa tienpitoon ongelmia, sillä aliurakoitsijat odottavat lupaa pääurakoitsijalta, ennen kuin saavat lähteä tielle esimerkiksi lumisateen jälkeen. Pääurakoitsijalle saattaa urakkaehtojen kannalta olla edullisempaa viivyttää lähtöä, jolloin tiet ovat lopulta hankalia aurata ja tienkäyttäjät tyytymättömiä. Tämä selittää hidastelua, joka haittaa tieliikennettä. Aliurakoitsijan kannalta tähän tarvitaan muutosta, toteaa Ahti Myllys. Kilpailutukset tehtävä kestävämmin. Myllyksen mukaan aliurakoitsijat saattavat jäädä jopa ilman saataviaan, mikäli pääurakoitsija ei kykene vastaamaan tienhoitositoumuksistaan ja pahimmillaan käy niin, että urakoitsija häipyy ennen urakan valmistumista. SKAL esittää, että kilpailutuksia tehtäisiin kestävällä pohjalla ja otettaisiin huomioon työn jälki. Hyvin velvoitteensa hoitanut yrittäjä voitaisiin palkita suuremmilla laatupisteillä seuraavassa kilpailutuksessa, jolloin halvin hinta ei olisi ainoa valintakriteeri. SKAL tekee parhaillaan selvitystä siitä, onko kilpailutus heikentänyt teiden laatua. Tuloksia saadaan ennen vuoden loppua. Mitä työkaveri merkitsee sinulle? Asiaa työkaveruudesta, tosielämäntarinoita ja oikeasti hyviä neuvoja työyhteisön hyvinvoinnin haasteisiin osoitteesta: etera. /tyokaveri Eläkevakuutusyhtiö Etera tukee suomalaista työelämää ja työkaveruutta. Asiakasyrityksillemme tarjoamme palveluja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Eteran sivustolla etera. /tyokaveri voit jakaa ja poimia vinkkejä entistä parempaan työkaveruuteen. 07 Voimakkaan kasvun odotetaan jatkuvan franchisingsektorilla Suomen Franchising-Yhdistys (SFY) teettämän selvityksen mukaan franchisingsektori tulee kasvamaan lähivuosina voimakkaasti ja nopeammin kuin markkinat yleisesti. Selvitykseen haastateltujen ketjujohtajien tavoitteiden mukaan koko sektorilla haetaan yhteensä 16 prosentin kasvua toimipaikkojen lukumäärässä ensi vuoden loppuun mennessä. Ketjujen lähitulevaisuuden kasvuhaluista kertoo se, että 78 prosenttia haastatelluista ketjujohtajista ilmoitti kasvattavansa ketjunsa yksiköiden lukumäärää nykyisestä tämän ja ensi vuoden aikana uutta työpaikkaa. Ketjujohdon mukaan erityisesti yrittäjävetoisia yksiköitä (joita sektorilla kaikista noin 2/3) aiotaan lisätä tuntuvasti. Tämä tarkoittaa uusien yrittäjien voimakasta rekrytointia. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia ilmoitti tavoitteekseen kasvattaa ketjunsa yrittäjien lukumäärää vuoden 2012 loppuun mennessä. Yhteenlaskettuna yrittäjien määrän haluttaisiin kasvavan noin 23 prosenttia tänä aikana. Tämä tarkoittaa noin 850 uuden yrittäjän rekrytointitarvetta seuraavan puolentoista vuoden aikana. Selvityksessä haastatellut ketjujohtajat arvioivat myös, että heidän ketjunsa tulee tarvitsemaan noin uutta työntekijää vuoden 2012 loppuun mennessä. facebook.com/tyokaveri