PARAS- OPAS! Ohje luottamusmiehille ja yhdistyksille palvelurakenneuudistuksissa, kunta- ja seurakuntaliitoksissa sekä yhtiöittämisissä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARAS- OPAS! Ohje luottamusmiehille ja yhdistyksille palvelurakenneuudistuksissa, kunta- ja seurakuntaliitoksissa sekä yhtiöittämisissä."

Transkriptio

1 PARAS- OPAS! Ohje luottamusmiehille ja yhdistyksille palvelurakenneuudistuksissa, kunta- ja seurakuntaliitoksissa sekä yhtiöittämisissä. 1 8/ 2008

2 Oppaan tekemiseen osallistuivat: työmarkkina-asiamies Liisa Autio, työmarkkinalakimies Kristian Brotherus, järjestöasiamies Kati Holm, alueasiamies Heikki Kilpamäki, järjestöasiamies Pirve Lapiolahti, edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, järjestöpäällikkö Mika Periaho, alueasiamies Tauno Piiroinen, alueasiamies Ulla Salmenheimo-West ja työmarkkina-asiamies Arto Vallivaara. Toimittanut: Pirve Lapiolahti ja Jonna Borgström Taitto: BBO, Better Business Offi ce Oy Paino: Painopirtti Oy Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry Asemamiehenkatu Helsinki Helsinki

3 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 HENKILÖSTÖN ASEMA... 6 Liikkeenluovutusperiaate... 6 Viiden vuoden palvelussuhdeturva... 7 Tehtävät ja asema pysyvät samoina... 8 Eläke-etuudet... 9 Tarkkana uuden työsopimuksen kanssa Palvelussuhde-etuudet Palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistaminen Mitä henkilöstöä koskevaan asiakirjaan on syytä kirjata? Kuka neuvottelee paikallisen sopimuksen? KIRKON ALAN JÄSENTEN ETUJEN TURVAAMINEN SEURAKUNTALIITOKSISSA Lainsäädäntö Seurakuntaliitosten valmisteluun osallistuminen Siirtosopimus Yksittäisiä työntekijöitä koskevat päätökset Yhteistoimintamenettely Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatioiden toiminnan turvaaminen siirtymävaiheessa Yhdistysrakenteen muutokset PAIKALLISEN TASON EDUNVALVONTA Toimenpiteet Edunvalvontatiimin muodostaminen Luottamusmiesvaalit Yhteistoiminta Tavoitteet Toiminta Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta Paras-lain 13 :n ja kuntajakolain 13 :n yhteistoimintavelvoitteet Yhteistoiminta on osa henkilöstön edunvalvontaa Työnantajan päätäntävalta ja yhteistoimintavelvoite Paikalliset yhteistoimintaa koskevat normit Kuntien väliset yhteistoimintaelimet Yhteistoiminnan ja työsuojelun yhdistäminen Henkilöstön edustukset harkintaan Yhteistoimintamenettelyn täyttymisestä Henkilöstön edustuksista ja vaaleista Luottamusmiesvaaleista ja yhteistoimintaedustuksista Työsuojeluvaaleista Johtoryhmäedustuksesta Toteutusvaiheen välitön yhteistoiminta Tiedotusvelvoitteet Jytyläisten kokemuksia Paras-hankkeesta Yhdistysten toiminta rakennemuutostilanteissa Yhdistysten yhdistyminen Kokonaan uusi yhdistys Yhdistyksen purkaminen ja jäsenten siirtyminen jatkavaan yhdistykseen Miten lähdetään liikkeelle? Viestintä Prosessin eteneminen Yhdistymissopimus Yhdistyksen perustaminen, purkautuminen ja siihen liittyvät yhdistysrekisteriasiat Jäsenten siirtymisprosessi Lähteet ja lisätiedot

4 JOHDANTO Ohje luottamusmiehille ja yhdistyksille palvelurakenneuudistuksissa, kunta- ja seurakuntaliitoksissa sekä yhtiöittämisissä. Mitä luottamusmiesten ja yhdistysten hallitusten tulee tietää ja miten toimia palvelurakenneuudistuksissa, kunta- ja seurakuntaliitoksissa sekä yhtiöittämistilanteissa? Puitelain piiriin kuuluvia palvelurakenneuudistuksia, muun muassa kuntaliitoksia, on vireillä lähes kaikissa Suomen kunnissa, ja ne koskettavat suurta osaa jytyläisiä työntekijöitä ja yhdistyksiä. Käytännössä kukaan ei voi välttyä niiden vaikutuksilta. Hankkeet etenevät kunnissa hyvin eri tavoin ja yhteistoimintalain mukainen henkilöstön huomioiminen vaihtelee paljon jopa niin, että yhteistoimintalain velvoitteita ei noudateta. Tästä syystä on laadittu ohjeistus luottamusmiehille ja yhdistyksille. Ohjeistuksesta selviää, miten parhaiten valvotaan henkilöstön huomioon ottamista muutoshankkeissa. Monet vireillä olevista hankkeista ja kuntaliitoksista ovat edenneet jo pitkälle. Niiden yhteistoimintamenettelyissä on ollut kirjavaa käytäntöä. Kaikki puitelain mukaiset hankkeet kunnissa ja kuntayhtymissä ovat sellaisia henkilöstön asemaan vaikuttavia ja työnantajan määräysvallallaan tekemiä päätöksiä, jotka kuuluu alistaa yhteistoimintalain mukaiseen yhteistoimintamenettelyyn. Paras-hankkeissa on tärkeää, että henkilöstön edustajat ovat mukana niin valmistelevissa kuin toteutusvaiheen työryhmissä. Tärkeää henkilöstön kannalta on yhteistoiminnan toteutuminen kaikilla tasoilla työyhteisöistä aina yksittäisiin kehityskeskusteluihin asti. Yksittäiselle työntekijälle on tärkeä tietää mitä minulle tapahtuu. On tärkeää vahvistaa työyhteisön positiivista henkeä ja rauhoittaa jäsenistöä, jotta he voivat tehdä hyvin omaa työtään. On myös syytä korostaa, että muutoksesta voi löytyä mahdollisuus. 4

5 Kuntaliitostilanteissa on selvitettävä uuden suuren kunnan alueella toimivien Jytyn yhdistysten toiminta jatkossa. On myös selvitettävä, millainen järjestörakenne jäsenen edunvalvonnan kannalta olisi toimivin. On mietittävä sitä, jatkuuko nyt toimivien yhdistysten toiminta vai perustetaanko uusi työnantajakohtainen yhdistys vai kenties puretaan muut yhdistykset ja ohjataan jäsenet yhteen toimintaa jatkavaan yhdistykseen. Nykyisten yhdistysten päättäjien on syytä kokoontua ja selvittää vaihtoehtoja, laatia aikataulut ja tehdä tarvittavat päätökset ja yhdistymissopimukset. Yhdistymisratkaisuun tulee pyrkiä sitovin yhdistymissopimuksin niin, että toimenpiteet voidaan ajoittaa kuntaliitoksen aikatauluun. Jäsenten edunvalvonnasta huolehtivat pääosin valitut luottamusmiehet. Tulevan työnantajan luottamusmiesten määrästä ja ajankäytöstä on päästävä sopimukseen kuntaliitoksen valmisteluvaiheessa, hyvissä ajoin ennen kuntaliitoksen toteutumista. Nykyisten kuntien pääluottamusmiesten on syytä kokoontua riittävän ajoissa valmistelemaan esitystään. Jytyn edunvalvonta tulee kohdistumaan myös puitelain ulkopuolelle jäävien työnantajien palveluksessa olevien tai niiden palvelukseen siirtyvien jäsenten irtisanomissuojan ja muiden etujen turvaamiseen. Tällaisia ovat mm. yhdistyvien seurakuntien palveluksessa olevat. 5

6 HENKILÖSTÖN ASEMA Liikkeenluovutusperiaate Henkilöstö siirtyy automaattisesti puitelain nojalla uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä eli henkilöstön siirrossa noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta. Tämä periaate turvaa sen, että palvelussuhteen ehdot säilyvät entisinä. Epäselvyyttä on aika ajoin tullut siitä, mitä palvelussuhteen ehdoilla tarkoitetaan eli mitkä etuudet pysyvät samoina. Oikeuskäytäntö on kirjavaa, mutta palkkaan, työaikaan, vuosilomaan ja sairaslomaan liittyvät asiat eli virka- ja työehtosopimuksissa määritellyt ehdot ovat niitä etuuksia, jotka säilyvät samoina. Yleensä ne etuudet, jotka eivät automaattisesti siirry uutta työnantajaa velvoittaviksi liittyvät työterveyshuoltoon ja virkistäytymiseen, jos voidaan katsoa, että ne ovat normaaliin toimintaan nähden ylimääräisiä etuja. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että kaikki etuudet siirtyvät uutta työnantajaa velvoittaviksi. Palvelujen ulkoistaminen yksityiselle yritykselle on myös puitelain nojalla liikkeenluovutus, jos työnantajavaihdokseen johtava uudelleenjärjestely perustuu puitelakiin. Koska henkilöstö siirtyy automaattisesti puitelain nojalla uuden työnantajan palvelukseen, ei tarvita erikseen henkilöstön suostumusta eikä erillistä päätöstä henkilöstön siirtämisestä. Jos kuitenkin vain osa toiminnoista siirtyy, siirtyvät henkilöt on todettava. Kirjalliset työsopimukset eivät ole edellytyksiä uuden palvelussuhteen syntymiselle. Ajan tasalla oleva kirjallinen työsopimus selventää kuitenkin palvelussuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Ongelmana on se, että uusi työnantaja saattaa tarjota sellaista kirjallista työsopimusta allekirjoitettavaksi, jossa on muutoksia aikaisempaan työsopimukseen tai jossa työntekijän asema käytännössä huononee aikaisemmasta. Tarkempaa tietoa työsopimuksen sisällöstä löytyy jäljempänä. Siirtyvälle henkilöstölle on syytä korostaa sitä, että kukaan ei allekirjoita uutta työsopimusta ennen kuin luottamusmies on ehtinyt sen tarkistaa! 6

7 Viiden vuoden palvelussuhdeturva Henkilöstöä koskevaan asiakirjaan on syytä kirjata se, että viiden vuoden palvelussuhdeturva koskee koko henkilöstöä palveluiden organisointitavasta riippumatta. Puitelain 13 :ssä todetaan, että puitelain 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Silloin, kun kuntatyönantaja vaihtuu toiseksi kuntatyönantajaksi, henkilöstö voi siis luottaa siihen, että viiden vuoden aikana palvelussuhdetta ei päätetä taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä. Järjestöillä ja Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on jonkin verran poikkeava käsitys siitä, keitä viiden vuoden palvelussuhdeturva koskee. Järjestöt lähtevät siitä, että turva koskee koko henkilöstöä eikä vain sitä henkilöstöä, joihin on kohdistunut puitelaista johtuvia henkilöstöjärjestelyitä. Kielto koskee uudelleenjärjestelyjen kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan. Järjestöillä ja Kunnallisella työmarkkinalaitoksella on eri näkemys siitä, koskeeko em. palvelussuhdeturva osa-aikaistamisia ja lomauttamisia. Järjestöt lähtevät siitä, että viiden vuoden aikana ei saa osaaikaistaa eikä lomauttaa. Henkilöstöä koskevissa asiakirjoissa on syytä mainita, että viiden vuoden palvelussuhdeturva koskee myös osa-aikaistamisia ja lomauttamisia. Vaikka edellä kerrottu palvelussuhdeturva koskee myös määräaikaisia, voi heidän asemansa olla ongelmallinen. Jos määräaika on menossa umpeen työnantajavaihdoksen aikoihin, määräaikaista sopimusta ei välttämättä uusita. Etenkin näissä tilanteissa on syytä lähteä selvittämään, pitäisikö määräaikainen palvelussuhde sopia toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikaisten palvelussuhteiden muuttamisesta vakinaisiksi olisi syytä neuvotella sekä vanhan että uuden työnantajan kanssa. 7

8 Jos määräaikaisen palvelussuhde on kestänyt useita vuosia lyhytaikaisia keskeytyksiä lukuun ottamatta eikä palvelussuhdetta olla jatkamassa, on tärkeätä selvittää, onko perusteita lähteä ajamaan vakinaistamisasiaa. Tehtävät ja asema pysyvät samoina Lähtökohta on se, että työnantajavaihdoksesta riippumatta, henkilöstö siirtyy vastaaviin tehtäviin ja asema pysyy samana. Jos uudella työnantajalla ei ole tarjota vastaavaa tehtävää ja/tai asemaa (esim. esimiesasemaa), työnantaja voi tarjota uutta työ- tai virkatehtävää, joka vastaa ko. henkilön koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta (työsopimuslaki 7. luku 4 ). Henkilöstöä koskevaan asiakirjaan on syytä kirjata, että henkilöstö siirtyy vastaaviin tehtäviin kuin ennen siirtoa eikä asema huonone. Kunnan viranhaltijalain 37 :n mukaan uuden viran on oltava sellainen, että henkilö voidaan sijoittaa siihen kohtuudella ammattitaitonsa ja kykynsä perusteella. Virkasuhde edellyttää sitä, että virassa käytetään julkista valtaa (esim. on esittelyoikeus kunnan toimielimessä, mm. lautakunnassa). Kun viranhaltija siirretään työsuhteeseen (eli työntekijän tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä), tehtävät eivät saa olennaisesti poiketa viranhaltijan tehtävistä. Edellä lausutun lisäksi on selvitettävä, voidaanko henkilöä kouluttaa uusiin tehtäviin. Jos asema huononee (esim. ei ole enää esimies), on syytä kirjata selkeästi asiakirjaan, että henkilön tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä mahdollisten muiden lisien lisäksi ei uudelleenjärjestelyn vuoksi huonone. Jos työnantajalla ei ole tarjota vastaavia tehtäviä, viranhaltijan/työntekijän on otettava vastaan muuta sopivaa työtä, johon hänellä on kelpoisuus. Työnantajalla on kuitenkin koulutusvelvollisuus uusiin/muuttuneisiin tehtäviin. Jos viranhaltija/työntekijä kieltäytyy ottamasta vastaan em. työtä, työnantajalla on 8

9 viiden vuoden palvelussuhdeturvasta huolimatta oikeus irtisanoa palvelussuhde. Silloin, kun henkilöstön asemaa selvitetään ja tehdään asiaa koskevia suunnitelmia/päätöksiä, henkilöstöedustajien on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, ollaanko henkilöstöä siirtämässä vastaaviin tehtäviin ja jos ei, selvitettävä asianomaisten viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa, mitä muuta sopivaa työtä on tarjolla. Eläke-etuudet Työnantajavaihdoksella voi olla suuri merkitys eläke-etuihin. Jos myös uusi työnantaja on kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä, eläke-etuudet eivät muutu. Kuntien lisäksi kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä voivat olla valintansa mukaan myös sellaiset kunnalliset osakeyhtiöt ja säätiöt, joissa kunnalla on määräysvalta. Kunnallinen liikelaitos kuuluu kuntaan eikä aiheuta siis eläkeetuihin muutosta! Jos uusi työnantaja on valtio, kunnallinen eläketurva säilyy, jos valtion palvelus jatkuu yhtäjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Silloin, kun kuntatyönantaja vaihtuu yksityiseksi, henkilöstö siirtyy yksityisen sektorin eläkelakien piiriin. On kuitenkin huomattava, että henkilö säilyttää (kunnallisen) henkilökohtaisen eläkeikänsä ja ennen vuotta 1995 karttuneen lisäeläkeosuuden joko siten, että 1) vanha (kunnallinen) työnantaja myöntää ennen työnantajavaihdosta virkatai työvapaata (eläkkeelle jäämiseen saakka) tai 2) vuotuinen ansiorajavaatimus kuntasektorilta täyttyy; vuonna 2008 ansioraja on euroa ja se lasketaan joka vuosi erikseen tai 3) vanha ja uusi työnantaja sopivat vapaaehtoisen lisäeläkkeen kustantamisesta. Kunnallinen palvelussuhde voi siis säilyä, vaikka henkilö työskentelee yksityisen työnantajan palveluksessa, jos henkilölle on myönnetty joko virkavapaata tai työlomaa kunnallisesta palvelussuhteestaan. Tällöin säilyvät myös kunnalliset eläke-etuudet. Palvelussuhteeseen ei saa kuitenkaan tulla päivänkään katkosta. Tämä tilanne on mahdollinen silloin, kun vanha työnantaja säilyy eli vain osa henkilöstöstä on siirretty uudelle työnantajalle. 9

10 Vaikka virkavapaata tai työlomaa ei olisikaan kunnallisen työnantajan palvelussuhteesta, yksityissektorilla työskentelevä voi säilyttää kunnalliset eläke-etuutensa, jos hän tekee kunnalle keikkatyötä ja tienaa tästä työstä vuodessa vähintään vuotuisen vähimmäismäärän. Henkilökohtainen eläkeikä ja eläkkeen taso (jonka olisi kunnalta saanut eläkeiässään), on mahdollista säilyttää myös siten, että vanha ja uusi työnantaja sopivat vapaaehtoisen lisäeläkkeen kustantamisesta. Lisäeläkkeen kustantamisesta on syytä tehdä kirjallinen sopimus, jossa on ainakin uuden työnantajan allekirjoitus. Luonnollisesti työntekijä voi sopia työnantajan kanssa em. lisäeläke-eduista itsekin (työsopimuksen osa). Tarkkana uuden työsopimuksen kanssa Alla on lueteltu niitä työsopimuksessa mainittuja palvelussuhteen ehtoja, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ennen sopimuksen allekirjoittamista: toimipiste työtehtävät ilta-, lauantai- ja lisätyövelvoite varallaolo mainittu liian laajana (työn tekoalue kohtuuttoman suuri) mainittu liian laajoina (esim. palkanlaskija ja muut työnantajan määräämät tehtävät) työsopimuksessa ei ole syytä antaa määräämättömäksi ajaksi suostumusta ilta- ja/tai lauantai- ja/tai lisätyöhön (ks. työaikalain 18 ). (Yleensä työnantaja haluaa kohdan varmuuden vuoksi.) työsopimuksessa ei ole syytä antaa määräämättömäksi ajaksi suostumusta varallaoloon (työaikalain 5 edellyttää erillistä suostumusta lukuun ottamatta viranhaltijaa, jos kyseessä pakottava syy) 10

11 Palvelussuhde-etuudet Puitelaissa todetaan, että uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaiseksi liikkeenluovutukseksi. Erikseen ei siis enää tutkita täyttyvätkö em. lakien liikkeenluovutuskriteerit. Liikkeenluovutus merkitsee sitä, että henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä eli palvelussuhteen ehdot säilyvät samana. Silloin, kun siirto tapahtuu kuntasektorin sisällä, ongelmat aiheutuvat yleensä eritasoisesta palkkauksesta. Tällöin on sovittava palkan yhdenmukaistamisesta ja sen aikataulusta. Erilaiset työn vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen osaamiseen perustuvat järjestelmät on sovitettava yhteen. Jos henkilöstö siirtyy yksityissektorin palvelukseen, sovellettava työehtosopimus muuttuu. Tällöin vuosiloma- ja sairauslomamääräykset ovat kunnalla olleet yleensä parempia kuin yksityissektorin työehtosopimuksissa. Uusi työnantaja voi väittää, että uuden työehtosopimuksen mukaan määräytyvät palvelussuhteen ehdot ovat kokonaisuutena samantasoiset/paremmat kuin kunnalla maksetut. Vaikka liikkeenluovutusperiaate sisältääkin sen, että palvelussuhde-etuudet säilyvät samoina, ongelmia on syntynyt kunnan paremmista lomaetuuksista. On tärkeää, että uusia työsopimuksia ei allekirjoiteta ennen kuin luottamusmies, tai jos sellaista ei ole, Jytyn asiamies on tarkistanut sopimuksen. Henkilöstöä koskevaan asiakirjaan (esim. siirtosopimus/henkilöstösopimus) on syytä kirjata se, että siirtyvän henkilöstön vuosiloma- ja sairaslomaetuudet (voimassa olevat palvelussuhde-etuudet) säilyvät entisen tasoisina. Uusiin työsopimuksiin on hyvä kirjata ne etuudet, jotka ovat parempia kuin uuden työehtosopimuksen mukaan määräytyvät. On tärkeätä turvata se, että siirtyvä henkilöstö on sellaisen työehtosopimuksen piirissä, jossa Jyty on osapuolena eli allekirjoittajana. Jos henkilöstö siirtyy yksityisen työnantajan palvelukseen, luottamusmiehen tai muun henkilöstön edustajan tulee ilmoittaa asiasta Jytyn alue- tai keskustoimistoon. 11

12 Palvelussuhteen ehtojen yhdenmukaistaminen Viimeistään siinä vaiheessa, kun henkilöstö on siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen, on selvitettävä palvelussuhteen ehtojen eroavaisuudet. Jos työnantajavaihdos tapahtuu kuntasektorin sisällä, palkkaus ja työajat ovat yleensä niitä, jotka edellyttävät yhdenmukaistamista. Työaikojen osalta ongelmaksi on muodostunut erilaisten työaikamuotojen käyttö samoissa tehtävissä. Toisessa kunnassa on esimerkiksi käytetty muodollista jaksotyötä ja toisessa yleistyöaikaa samaa työtä tekevien osalta. Myös liukuvan työajan periaatteet ovat usein eri työnantajilla erilaiset. Ongelmia on ollut myös tilanteissa, joissa toimistotyössä olevan työaikaa on yritetty muuttaa yleistyöajaksi. Työaikamuodon valinta on työnantajalle kuuluva asia, mutta muutoksesta pitää neuvotella asianomaisten henkilöiden kanssa (yt-menettely). Työnantajan on tietenkin noudatettava virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä työaikamuotojen valinnan osalta. Jos pääasialliset tehtävät ovat toimistotyötä, työaikamuodon on oltava toimistotyöaika. On hyvä muistaa, että jaksotyössä ja muodollisessa jaksotyössä ruokailu tapahtuu usein työajalla ja muissa työaikamuodoissa (mm. yleistyöaika ja toimistotyöaika) ruokatauko (30 min) on omaa aikaa. On muistettava, että työaikamuodosta riippumatta silloin, kun työn luonteen vuoksi ruokatauon pitäminen ei ole mahdollista, se luetaan työaikaan. Näitä tilanteita on esimerkiksi päiväkodeissa ja sosiaalihuollon tehtävissä. Kun työnantaja harkitsee sopivan työaikamuodon valintaa, ruokatauon pitäminen työajalla tai omalla ajalla vaikuttaa valintaan. Työnantajan on kuitenkin syytä muistaa, että jaksotyössä ja muodollisessa jaksotyössä ei ole vuorokautista ylityörajaa, toisin kuin yleistyöajassa ja toimistotyöajassa. Jaksotyöstä yleistyöaikaan siirtyminen voikin olla työnantajalle kalliimpi vaihtoehto! Palkkausjärjestelmät ja palkat on myös sovitettava yhteen eli tehtävien vaativuusarviointi ja henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet on yhdenmukaistettava. On muistettava, että samasta työstä on maksettava sama palkka (tehtäväkohtainen palkka). Jos palkoissa on eroavaisuuksia, ne on sovitussa aikataulussa saatettava samansuuruisiksi eli nostettava tehtäväkohtaiset palkat ylempien tasolle. Liikkeenluovutusperiaate merkitsee sitä, että työnantajavaihdoksesta huolimatta palkka pysyy entisen suuruisena. Tehtäväkohtainen palkka ei siis voi pienentyä, elleivät tehtävät muutu olennaisesti vähemmän vaativiksi. Henkilökohtaista lisää ei myöskään voida alentaa kuin poikkeustilanteissa eli silloin, kun tehtävät muuttuvat olennaisesti vähemmän vaativiksi tai kyseessä on lisän saajasta johtuva työtulosten huomattava huonontuminen. Ajanjakso, jolloin palkat on saatettava samalle tasolle, ei voi olla kovinkaan pitkä. Tilanteesta riippuen palkankorotukset on tehtävä heti tai viimeistään 1 2 vuoden aikana. 12

13 Perusteettomat palkkaerot edellyttävät työnantajalta ylimääräistä palkkarahaa eli järjestelyeristä ei tulisi kattaa perusteettomien palkkaerojen poistamista. Palkkaerojen poistamisesta sovitussa aikataulussa on syytä sopia kirjallisesti henkilöstöä koskevassa asiakirjassa. Mitä henkilöstöä koskevaan asiakirjaan on syytä kirjata? Henkilöstöä koskevaan asiakirjaan on syytä kirjata, että - viiden vuoden palvelussuhdeturva koskee koko henkilöstöä palveluiden organisointitavasta riippumatta - viiden vuoden palvelussuhdeturva koskee myös osa-aikaistamisia ja lomauttamisia - henkilöstö siirtyy vastaaviin tehtäviin kuin ennen siirtoa eikä asema huonone. Jos asema huononee (esim. ei ole enää esimies), on syytä kirjata selkeästi asiakirjaan, että henkilön tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä mahdollisten muiden lisien lisäksi ei uudelleenjärjestelyn vuoksi huonone. Henkilöstöä koskevaan asiakirjaan on syytä myös kirjata se, että siirtyvän henkilöstön vuosiloma- ja sairaslomaetuudet (voimassa olevat palvelussuhde-etuudet) säilyvät entisen tasoisina. Uusiin työsopimuksiin on hyvä kirjata ne etuudet, jotka ovat parempia kuin uuden työehtosopimuksen mukaan määräytyvät. Palkkaerojen poistamisesta sovitussa aikataulussa on syytä sopia kirjallisesti henkilöstöä koskevassa asiakirjassa. Kuka neuvottelee paikallisen sopimuksen? Kunta-alan palkansaajia edustavat pääsopijajärjestöt eli Kunta-alan unioni, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestö KTN ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ (SuPer) tekivät Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa väliaikaiseksi tarkoi- 13

14 tetun pääsopimuksen, jossa sovittiin, että syksyllä irtisanottua pääsopimusta jatketaan. Myös KVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa todetaan, että pääsopimuksen irtisanomisesta huolimatta paikallisneuvottelut käydään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kunta-alan unionilla on siis neuvottelijat sekä Jytystä että JHL:stä. TNJ:n osalta neuvotteluja käy SuPerin edustaja. Tehyn edustajalla on oikeus olla mukana neuvotteluissa asiantuntijana. Paikallisia sopimuksia Tehyn neuvottelija ei allekirjoita. Tehy voi jälkeenpäin yhtyä tehtyyn sopimukseen. 14

15 KIRKON ALAN JÄSENTEN ETUJEN TURVAAMINEN SEURAKUNTALIITOKSISSA Lainsäädäntö Vaikka kuntien palvelurakenneuudistukseen liittyvä lainsäädäntö ei koske kirkkoa, on sillä kuitenkin suuri välillinen vaikutus myös kirkon työntekijöiden asemaan. Kirkkolain (KL 3:2) mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa. Sen vuoksi seurakunnallista jaotusta tulee muuttaa kuntajaon muutoksia vastaavasti. Muutosten tulee astua voimaan samanaikaisesti kuntaliitosten kanssa. Seurakuntaliitosten yhteydessä tulee perustaa joko yksi alueeltaan uutta kuntaa vastaava seurakunta tai perustaa sen alueelle seurakuntayhtymä. Yhden seurakunnan muodostaminen voi tapahtua joko niin, että perustetaan kokonaan uusi seurakunta tai seurakunta liitetään toiseen seurakuntaan. Saman kunnan alueella olevia seurakuntia voidaan yhdistää myös muista kuin kuntaliitoksista johtuvista syistä. Kirkkolain (KL 13:2) mukaan seurakuntaliitosten yhteydessä seurakunnan päätoimiset viranhaltijat siirretään heille soveltuviin laajentuvan tai uuden seurakunnan tai seurakuntayhtymän virkoihin. Siirretyllä viranhaltijalla on oikeus saada virkasuhteeseensa kuuluvat edut samantasoisina kuin vanhassa virassa. Sama oikeus on toistaiseksi voimassa olevassa päätoimisessa työsopimussuhteessa olevilla. Käytännössä nämä säännökset tarkoittavat sitä, että siirretyt viranhaltijat ja työntekijät siirtyvät uusiin tehtäviinsä entisin eduin vanhoina työntekijöinä. Siitä, mitä tällä periaatteella lähemmin tarkoitetaan, ks. sivu 6 (liikkeenluovutusperiaate). Edellä mainittu palvelussuhteen ehtoja koskeva turva koskee vain päätoimisia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Määräaikaisilla ja sivutoimisilla ei tällaista turvaa ole. Toisin kuin kuntasektorilla, kirkon palveluksessa olevilla ei ole viiden vuoden tai sitä lyhyempääkään seurakuntaliitoksiin liittyvää irtisanomisturvaa. Päätoimisilla on irtisanomisturva ainoastaan liitoshetkellä. Heti sen jälkeen irtisanominen on mahdollista, jos yleiset irtisanomisen edellytykset täyttyvät. Työsopimussuhteisilla myös määräaikaisilla ja sivutoimisilla on lisäksi työsopimuslaissa (TSL 7:5) säädetty turva sitä vastaan, ettei liikkeenluovutustilanteissa (so. seurakuntaliitoksissa) saa irtisanoa työntekijää pelkästään sillä perusteella, että tapahtuu seurakuntaliitos. Käytännön merkitystä tällä säännöksellä ei juuri ole. 15

16 Kirkon sektorilla toisin kuin kunnissa ei ole käynnissä lakisääteistä palvelurakenteen uudistusta. Kirkossa on kuitenkin käynnissä erilaisia seurakuntien tukipalvelujen keskittämistä koskevia hankkeita, esim. HETA-projekti, jossa on tarkoituksena siirtää seurakuntien palkkahallinto kirkkohallituksen alaiseen palveluyksikköön. Vielä ei ole tietoa siitä, millaisin hallinnollisin toimin tällaisia järjestelyjä tullaan toimeenpanemaan. Seurakuntaliitosten valmisteluun osallistuminen Seurakunnissa edunvalvonta on liitostilanteissa ehkä vieläkin haastavampaa kuin kunnissa. Tämä johtuu mm. seuraavista syistä: Seurakuntaliitoksia koskevaa erityislainsäädäntöä ei ole. Erityistä irtisanomissuojaa ei ole. Liitosten valmisteluaika on lyhyempi kuin kunnissa. Valmistelut voivat käynnistyä vasta, kun kuntaliitosten toteutumisesta ja muodosta on riittävästi tietoa. Suuressa osassa seurakuntia ei ole luottamusmiehiä. Luottamusmiesjärjestelmä on kirkossa muutoinkin kehittymätön. Luottamusmiehet ovat Kirkon alan unionin, eivät Jytyn luottamusmiehiä. Tämä aiheuttaa monenlaisia käytännön järjestelyjä. Merkitystä on silläkin, tuleeko yksi seurakunta vai seurakuntayhtymä. Näistä syistä aloitteellisuuden tarve ja merkitys korostuvat seurakunnissa. Seurakunnissa Jytyn edustajien tulisikin pyrkiä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan liitosten valmisteluun. Erityisen tärkeää olisi henkilöstöhallinnon työryhmän perustaminen seurakuntiin jo valmistelun alkuvaiheessa. Siihen tulisi saada edustus kaikille työntekijäjärjestöille, myös Kirkon alan unionille. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkohallitus asettaa uuden seurakunnan perustamista valmistelevan järjestelytoimikunnan (KJ 13:7). Sen tehtävänä on mm. tehdä sopimukset viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijoittamisesta uusiin tehtäviinsä (KJ 13:8). Sen jäsenet asetetaan alueella asuvista luottamustoimiin vaalikelpoisista jäsenistä. Vaikka toimikunnan jäsenet eivät edustakaan ammattijärjestöjä, olisi erittäin suotavaa, että niihin saataisiin valituksi Jytytaustaisia henkilöitä. 16

17 Siirtosopimus Paikallisesti tulisi pyrkiä siihen, että yhdistettävien seurakuntien kesken tehtäisiin sopimus viran- ja toimenhaltijoiden sijoittelusta (siirtosopimus). Kirkkojärjestyksen mukaan tällainen sopimus voidaan tehdä (KJ 13:2). Kirkkohallitus tekee lopullisen päätöksen seurakuntaliitoksista. Se päättää viime kädessä myös tällaisen siirtosopimuksen hyväksymisestä joko liitospäätöksen yhteydessä tai myöhemmin tehtävällä erillisellä päätöksellä (KJ 13:3). Sopimuksessa tulisi mahdollisuuksien mukaan sopia sijoittelujen lisäksi ainakin seuraavista asioista: - määräaikainen viiden vuoden irtisanomissuoja kuntasektorin tapaan, perusteena yhdenvertaisuusperiaate julkisessa hallinnossa - henkilöstön työsuhde-edut ja työaikajärjestelyt - henkilöstön palkkojen yhdenmukaistaminen ja sen aikataulu - perusteettomien määräaikaisuuksien muuttaminen toistaiseksi voimassa oleviksi palvelussuhteiksi - yhdistymistoimenpiteiden aikana ei lopeteta mitään työmuotoa eikä ketään irtisanota eikä osa-aikaisteta. Näitä asioita tulisi valmistella henkilöstöhallinnon työryhmässä ja käsitellä ytelimissä, vaikka ne eivät olekaan paikallisten työmarkkinaosapuolten keskenään sovittavissa olevia asioita. Yksittäisiä työntekijöitä koskevat päätökset Seurakuntaliitokset merkitsevät sitä, että lähes kaikkien työntekijöiden työnkuviin tulee muutoksia. Monen nimikkeet muuttuvat myös. Tämän vuoksi Jytyn paikallisten edustajien tulee huolehtia siitä, että kaikkien tehtävänkuvauslomakkeet tarkistetaan liitoksen yhteydessä ja että heidän palkkaustaan tarkistetaan tarvittaessa uuden palkkausjärjestelmän edellyttämällä tavalla. Tässä yhteydessä on käytävä palkkausjärjestelmän mukaiset esimies-alaiskeskustelut, vahvistettava uuden tehtävänkuvan mukainen vaativuusryhmä ja virka- ja työehtosopimuksen mukainen euromääräinen palkka. Samoin on valvottava, että mahdollisessa siirtosopimuksessa sovitut asiat toteutetaan jokaisen työntekijän osalta sovitulla tavalla. Viranhaltijoita koskeva siirto uuteen virkaan sekä viran toimenkuvan määrääminen tapahtuu hallinnollisella päätöksellä. Niiden päätoimisten työntekijöiden 17

18 osalta, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, ei ole välttämätöntä tehdä uutta työsopimusta, ellei työn tehtävänkuva muutu. Näin siksi, että heidän siirtymisensä uuden työnantajan palvelukseen entisin eduin on turvattu lailla. Jos toimenkuva kuitenkin muuttuu olennaisesti tai on kysymyksessä muu kuin toistaiseksi voimassa olevassa päätoimisessa palvelussuhteessa oleva työntekijä, tulee aina tehdä uusi työsopimus. Ennen sen allekirjoittamista on kuitenkin varmistuttava siitä, ettei uusi sopimus sisällä heikennyksiä palvelussuhteen ehtoihin. Yhteistoimintamenettely Kirkon sektorilla ei ole omaa yhteistoimintaa koskevaa lakia. Paikallinen yhteistoiminta määräytyy yhteistoimintaa seurakunnassa koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Koska kirkon sektorilla ei ole lakiin perustuvaa määräaikaista irtisanomisturvaa, korostuu yhteistoimintamenettelyn tärkeys liitostilanteissa. Pienissä seurakunnissa, joissa Kirkon alan unionilla ei ole omaa luottamusmiestä, jää jäsenten edunvalvonta pitkälti yhteistoimintamenettelyn varaan. Siksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että seurakunnassa noudatetaan yleissopimuksessa sovittuja menettelytapoja. Olisi pyrittävä siihen, että liitoshanke tuodaan yhteistoimintaelinten käsittelyyn mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin tehtäviin ratkaisuihin voidaan vielä vaikuttaa. Yhteistoiminnan tulee myös olla todellista ja toimivaa. Tiedotus ei yleissopimuksen mukaan korvaa yhteistoimintamenettelyä. Tulee pyrkiä myös siihen, että työnantaja tiedottaa henkilöstölle mahdollisimman hyvin ja usein hankkeen ja sen valmistelun etenemisestä. 18

19 Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatioiden toiminnan turvaaminen siirtymävaiheessa Hyvissä ajoin ennen liitoksen voimaan tuloa tulee työnantajatahon kanssa neuvotella siitä, miten liitoksen osapuolina olevien seurakuntien luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatioiden yhdistyminen ja toiminnan jatkuminen voidaan turvata siirtymävaiheessa. Näistä asioista ei ainakaan toistaiseksi ole odotettavissa yhteistä ohjeistusta kirkon yhteisestä neuvottelupöydästä. Tarvittavista järjestelyistä tulee luonnollisesti myös yhdistettävien seurakuntien Kirkon alan unionin luottamusmiesten neuvotella keskenään. Sama koskee liitosseurakuntien työsuojeluelimissä olevia Jytyn edustajia. Siirtymäkauden järjestelyistä ks. myös s. 20, s. 25. Yhdistysrakenteen muutokset Jytyn kunta-alan jäsenyhdistykset ovat suurelta osin paikallisia. Siksi kuntaliitos merkitsee useissa tapauksissa myös tarvetta yhdistää liitettävien kuntien jäsenyhdistykset. Kirkon alalla Jytyn jäsenyhdistykset ovat laaja-alaisempia, eivätkä seurakuntaliitokset välttämättä edellytä muutoksia kirkon alan yhdistysrakenteeseen. Monien yhdistysten pienuuden vuoksi toiminnan turvaaminen pidemmällä aikavälillä saattaa kyllä aiheuttaa yhdistämispaineita myös kirkon sektorilla. Yhdistysrakenteen muutoksista ks. sivu

20 PAIKALLISEN TASON EDUNVALVONTA Toimenpiteet 2008 Edunvalvontatiimin muodostaminen Liitosalueella toimivien yhdistysten kannattaa harkita luottamusmiehistään muodostuvan edunvalvonnan asiantuntijatiimin perustamista. Tiimin jäsenet informoivat säännöllisesti yhdistyksiään, hallitusten kokouksissa on vakiopykälänä liitosasiat. Perustehtävänä on pitää luottamusmiesten kesken aktiivisesti yhteyttä tapaamisin, puhelimitse ja sähköpostein sekä muodostaa Jytyn yhteinen näkemys edunvalvonta-asioissa. Tiimin pääluottamusmiehistä yksi valitaan ryhmän vetäjäksi. Tiimi nimeää keskuudestaan jäsenet niihin edunvalvonnallisiin työryhmiin, joihin Jyty saa edustuksen. Tiimiä voidaan tarvittaessa laajentaa muillakin ammattiyhdistystoiminnan vastuuhenkilöillämme. Tiimi toimii asiantuntijaelimenä ja taustaryhmänä Jytyä työryhmissä edustaville henkilöstöedustajille. Hyvin tärkeätä on pitää kuntaliitosalueen Jytyn yhdistykset ajan tasalla käytännön toimenpiteiden etenemisestä. Varmasti on tarpeellista perustaa muitakin yhteistyötiimejä esimerkiksi toiminnallista yhdistysrakennetta pohtimaan. Kuntayhtymät huomioidaan mukaan alusta alkaen, jos järjestelyt koskevat myös niitä. Ohje pätee soveltuvin osin myös seurakuntasektorille. Jo alkuvaiheissa on neuvoteltava tiimin jäsenille ja muille henkilöstöedustajille riittävästi lisäaikaa tehtäviensä hoitamiseksi kuntaliitoksen valmistelu- ja toteutusprosessissa. Luottamusmiesvaalit Pyritään neuvottelutulokseen luottamusmiesten ajankäytöstä ja määrästä työnantajan edustajien kanssa niin, että vaalit voidaan toteuttaa normaalissa aikataulussa syksyllä 2008 tai poikkeuksellisesti tammikuussa Minimitavoitteena on nykyisen luottamusmiesmäärän säilyttäminen. Realismia on kuitenkin varautua siihen, että lukumäärä todennäköisemmin putoaa kuin nou- 20

21 see. Luottamusmiesten määrä on Jytyn kiintiönä jaettava kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tarve ajankäytön lisäämiseen kohoaa, kun toimialue laajenee ja edustettavien määrä kasvaa. Toimitilat on myös ratkaistava. Tiimi hoitaa liiton luottamusmiesvaaliohjeiden mukaisesti luottamusmiesvaalien järjestämisen ehdokasasetteluineen. Yhteistoiminta Muiden pääsopijajärjestöjen kanssa sovitaan yhteiset näkemykset mm. yhteistoiminta- ja työsuojelujärjestelmästä, päätöksentekoelinten laajasta henkilöstöedustuksesta ja vuorottelun kierrosta ja kestosta (ensimmäisestä varalle valitusta tulee seuraava varsinainen edustaja). Vielä keskustason neuvottelujen alaisena oleva uusi pääsopimus saattaa syntyessään tuottaa nykyiseen käytäntöön paikallisia tarkistustarpeita ja ne huomioidaan. Tavoitteet Tiimi suorittaa tavoiteasettelut työnantajan kanssa käytäviin neuvotteluihin. Erilaiset työn vaativuuden arviointitavat (TVA) on yhdenmukaistettava. Palkkauksessa pyritään nopeaan harmonisointiin korkeimman tason mukaiseksi, enintään 1 2 vuotta. Merkittävän haasteen muodostaa henkilöstöetujen yhtenäistäminen ja laajennus. Toiminta 2009 Kiireellisempänä tehtävänä on toteuttaa luottamusmiesvaalit, jos niitä ei ole pystytty järjestämään ajallaan. Tiimi pysyy Jytyn taustaryhmänä kuntaliitoksen työryhmätyöskentelyn jatkuessa. Sopimusten mukaisesti valvotaan tehokkaasti saavutettujen neuvottelutulosten toteutumista. Edunvalvonnan aiheuttamien kustannusten jaosta on sovittava, jos Jytyn paikallista ay-organisaatiota ei yhtenäistetä. Alueasiamiehet ja edunvalvonta ovat hankekohtaisesti luottamusmiesten ja yhdistysten apuna. Esimerkillisesti toimittaessa edunvalvonnallisista saavutuksista kerrotaan aluetoimistolle, joka voi hyödyntää näin kertyvää aineistoa niissä kuntaliitosprosesseissa, joissa toteutuma on vasta 2010 tai myöhemmin. 21

22 Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta Paras-lain 13 :n ja kuntajakolain 13 :n yhteistoimintavelvoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain, Paras-lain (169/07) 13 :ssä sekä kuntajakolain (170/07) 13 :ssä annetaan kunnille työnantajataholle yhteistoimintavelvoite henkilöstön edustajien kanssa lain piiriin kuuluvien selvitysten ja suunnitelmien valmistelussa. Paras-lain tarkoituksena on vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. Lainlaatijan mielessä on kuntapalvelujen tuottavuuden parantaminen. Kuntien on tullut tehdä valtioneuvostolle Paras-lain edellyttämät suunnitelmat ja selvitykset kuntaliitoksista ja yhteistyöalueista. Toimeenpanosuunnitelmat sisältävät myös selvitykset henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä. Toimeenpanopäätökset vuoden 2009 alusta voimaan tulevista kuntajaon muutoksista piti tehdä 2007 loppuun mennessä. Vuoden 2008 aikana päätetään toimista, jotka koskevat erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevia kuntia. Vuodet sisältävät Paras-lain täytäntöönpanoa. Laki on määräaikaisena voimassa saakka. Paras-lain (puitelain) piiriin kuuluvia kehittämishankkeita on vireillä lähes kaikissa Suomen kunnissa. Ne koskettavat tavalla tai toisella kaikkia Jytyn jäsenyhdistyksiä ja Jytyn jäseniä. Kehittämishankkeilla on aina myös henkilöstövaikutuksia. Paras-hankkeet ovat hyvin erilaisia ja etenevät eri tavoin. Yhteistoiminta on osa henkilöstön edunvalvontaa Yhteistoimintamenettelyillä henkilöstö pääsee kiinni työnantajan päätäntävaltaan kuuluviin asioihin, joista muuten ei päästä neuvottelemaan eikä sopimaan. Yhteistoiminta laajentaa henkilöstön perinteistä edunvalvontaa merkittävällä tavalla. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/07) määrittelee mm., - mitkä asiat kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin (ks. 4 ) - mitä yhteistoimintamenettelyillä tarkoitetaan (5, 18 ) 22

23 - milloin yhteistoimintavelvoite on täyttynyt (13 ) - menettelyt erityistilanteissa: työvoiman käytön vähentäminen eli lomautus ja osa-aikaistaminen - (7, 8 10, 13 ), liikkeenluovutus (11 ), vuokratyövoiman käyttö (10 ) - riitamenettelyt (21 24 ). Työsuojelun valvontalaki (44/06) täydentää yhteistoimintamenettelyitä velvoittamalla osapuolet työpaikalla työsuojelun yhteistoimintaan, jolloin on huomioitava työn terveellisyys- ja turvallisuusnäkökohdat. Edustuksellinen yhteistoiminta korostuu erityisesti hankkeiden suunnitteluvaiheessa, jolloin avainasemassa olevia toimijoita ovat yhteistoimintaedustajat, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Välittömän yhteistoiminnan muodot työpaikoilla korostuvat lähestyttäessä hankkeiden toimeenpanovaihetta. Kuntien kehittämishankkeiden henkilöstövaikutuksia hoidettaessa tarvitaan sekä edustuksellisen että välittömän yhteistoiminnan muotoja toisiaan täydentäen. Työnantajan päätäntävalta ja yhteistoimintavelvoite Työnantajalla on oikeus ja velvollisuus päättää talouteen ja tuotantoon, henkilöstön asemaan ja työvoiman käyttöön liittyvistä asioista (direktio-oikeus, virkaehtosopimuslaki 669/70, 2 ). Työnantajan on kuitenkin ennen päätöksen tekemistä neuvoteltava yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista niiden viran- ja toimenhaltijoiden tai heidän edustajiensa kanssa, joita asia koskee (yhteistoimintalaki kunnissa 5 ). Työnantajan neuvotteluvelvoite on toteutettava siten, että henkilöstöllä on tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus lain piiriin kuuluvissa asioissa. Paras-hankkeeseen liittyy henkilöstön kannalta paljon merkittäviä yhteistoimintalain mukaisia, yhteistoimintamenettelyitä vaativia asioita (4 ): - organisaatiomuutoksia: kuntaliitokset, ulkoistamiset, isäntäkuntamallit - strategioita ja tavoitteita: suunnitelmat, ohjelmat, mallit, selvitykset - kilpailutusta: tilaaja-tuottaja -malli, isäntäkunta-malli - talousasioita: toimintasuunnitelma ja budjetti - työvoiman käyttöä: siirrot, tehtävämuutokset, henkilöstön määrä - periaatteita ja pelisääntöjä: työn riskien arviointi, yhteistyö työterveyshuollon kanssa, nopean puuttumisen malli, laatustandardit, henkilöstön koulutus, perehdyttäminen ja kehittäminen, palkkojen harmonisointi - työvoiman käytön vähentäminen: erityistilanteiden yhteistoimintamenettelyt kuten irtisanomiset, lomautukset, osa-aikaistamiset, vuokratyövoiman käyttö, liikkeenluovutus. 23

24 Näissä asioissa ei pärjätä pelkin pääsopimuksen mukaisin ves/tes -neuvottelu- ja sopimusoikeuksin ja -menettelyin. Niiden lisäksi tarvitaan yhteistoimintamenettelyitä kaikilla organisaatiotasoilla. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintamenettelyt ovat osa henkilön laajaa edunvalvontaa. Neuvottelujärjestelmää ja yhteistoimintajärjestelmää käytetään rinnakkain toisiaan täydentäen. Tarvitaan myös yhdessä sovittuja työsuojelun toimenpiteitä, joissa asiantuntijatahona toimii työterveyshuolto. Työnantajataho kokee yhteistoimintamenettelyt osaksi johtamista. Oppaassaan (Puitelain toteuttaminen, toimeenpanon tietopaketti kunnille, s. 32) Kuntaliitto toteaa, että kuntien uudistusten toteuttaminen riippuu paljolti henkilöstön motivoitumisesta sekä toiminta- ja uudistuskyvystä. On huolehdittava palkka- ja palvelussuhdeasioiden lisäksi muistakin muutosta tukevista henkilöstötoiminnoista kuten kehittymis- ja oppimismahdollisuuksista, kehityskeskusteluista, työsuorituksen arvioinnista ja palautteesta sekä palkitsemisesta, ja toiminnan ja talouden seurannasta. Paikalliset yhteistoimintaa koskevat normit voimaan tullut kuntasektorin yhteistoimintalaki korvaa yleissopimuksen yhteistoimintamenettelystä henkilöstöasioiden hoitamiseksi (vanhan KVTES:n s. 256), jonka perusteella kunnissa on vuoden 1993 jälkeen tehty paikallisia yhteistoimintasopimuksia. KT on yleiskirjeessään (07/07) ohjeistanut kuntatyönantajia irtisanomaan ne. Vanhojen paikallisten yhteistoimintasopimusten tilalle on syytä tehdä uudet paikalliset, kuntakohtaiset (lue: työnantajakohtaiset) yhteistoimintaa normittavat toimintasäännöt/-ohjeet/-sopimukset. Niiden nimi voi vaihdella eivätkä ne enää ole luonteeltaan ves/tes:jä. Oleellista on sopia työnantajan ja pääsopijajärjestöjen henkilöstön edustajien välillä yhteistoiminnan paikallisesta järjestämisestä ja pelisäännöistä, esim. seuraavista asioista: - yhteistoiminnan organisaatio (tasot): tarve vaihtelee koon mukaan. Pienissä kunnissa riittää yksi yt-elin koko kunnan tasolle ja sekin voi olla yhdistetty työsuojelun kanssa. Suurissa kunnissa voi olla 2- tai 3-portainen yt-järjestelmä - yhteistoimintaelinten kokoonpano: Jyty pitää puolensa eli Kunta-alan unionilla on kaksi paikkaa - muut toimintasäännöt: esim. kokouskutsu liitteineen 5 pv ennen kokousta, kokousten tiheys, eri tasoilla käsiteltävät asiat, asiantuntijoiden kuuleminen jne - toimintakausi: 4 vuotta (19 ). Kuntamuutoksista johtuen väliaikaisjärjestelyt ovat mahdollisia, jos osapuolet niistä sopivat - ylikunnallinen yhteistoimintaelin: tarpeen mukaan siten kuin kunnissa tarvi- 24

25 taan ja sovitaan. Sovittava lisäksi ylikunnallisten yt-edustajien ajankäytöstä ja kustannusten jaosta. Yhteistoimintaelin on kunnissa/kuntayhtymissä pakollinen. Paras-hankemuutosten johdosta edetään siinä järjestyksessä, että ensin on oltava varmuus organisaatiosta, ja sen jälkeen neuvotellaan ja sovitaan organisaation sisään rakennettavasta henkilöstön edustusjärjestelmästä. Pääsopijajärjestöt nimeävät edustajansa kuntatason sekä virasto-laitostason yhteistoimintaelimiin. Sitä ennen on neuvoteltava ja sovittava työnantajan kanssa ko. organisaation yhteistoiminnan toiminta- tai pelisäännöistä. Kuntien väliset yhteistoimintaelimet Kuntien väliset yhteistoimintaelimet ovat mahdollisia, kunhan kunnat ja pääsopijajärjestöt niistä keskenään sopivat (14 ). Tässäkin pätee pääsääntö: henkilöstön edustukset järjestetään työnantajakohtaisesti. Pääsopijajärjestöt niiden paikalliset jäsenyhdistykset nimeävät edustajansa ylikunnallisiin yhteistoimintaelimiin. Siksi on tärkeätä saavuttaa yhteinen näkemys Jytyn paikallisten yhdistysten ja muiden pääsopijajärjestöjen edustajien kesken toimintatavasta ja edustuksista ennen kuin niistä neuvotellaan ja sovitaan työnantajan edustajien kanssa. Olisi tietysti hyvä, että uusien organisaatioiden aloittaessa henkilöstön edustusjärjestelmät olisi neuvoteltu valmiiksi. On mahdollista sopia ylimenokauden poikkeusjärjestelyistä työnantajan kanssa. Yhteistoiminnan ja työsuojelun yhdistäminen Työsuojelun valvontalain (44/06) mukaisesti yhteistoiminnassa on käsiteltävä myös työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä henkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät asiat (26 ). Työsuojelutoimikunta on kunnissa pakollinen. Sen toimikausi on neljä vuotta uuden kuntasektorin työsuojelusopimuksen mukaan (KT yleiskirje 08/08). Kunnissa on mahdollista toimia siten (sopia yhteistoiminnan toimintasäännöllä), että kunnan yhteistoimintaelin hoitaa työsuojelutoimikunnan tehtävät. Tämä laista poikkeaminen, ns. yhteistoiminnan ja työsuojelun yhdistäminen, ei enää ole luvanvaraista, kuten entisen yhteistoimintasopimuksen aikana oli. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat kunnan yhteistyötoimikunnan jäseniä. Pienissä työnantajayksiköissä yhdistäminen on varteenotettava organisointitapa päällekkäisten edustuksellisten järjestelmien välttämiseksi. 25

26 Henkilöstön edustukset harkintaan Useimmissa kunnissa pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet ovat samalla myös yhteistoimintaedustajia. Tämä on perustunut paikallisiin yhteistoimintasopimuksiin. Entinen käytäntö voi jatkua. Kuntaorganisaatioiden muuttuessa Jytyn jäsenyhdistysten on kuitenkin arvioitava edustuksellisen yhteistoiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä ja tehtäväjakoja. Tämä on sekä vastuu- että ajankäyttökysymys, joilla on suuri merkitys myös henkilöstön edustajien jaksamiseen (KVTES 8 s , 5 s. 124). Yhteistoimintaelin on kehittämishankkeiden suunnitteluvaiheessa todellinen tiedonsaanti-, näköala- ja vaikuttamispaikka, jossa yhteistoimintaedustajilla (pääluottamusmies) on mahdollisuus keskustella työnantajan kanssa hankkeiden periaatteista, vaikutuksista, toimintatavoista sekä esittää vaihtoehtoja, ottaa kantaa ja antaa lausuntoja ennen kuin työnantaja tekee niistä tosiasiallisen päätöksen. Tämä tapahtuu usein paljon ennen kuin työpaikkatasolla edes tiedetään koko asiasta. Yhteistoimintaedustajan roolissa toimiessaan pääluottamusmies edustaa koko henkilöstöä. Yhteistoimintaelimessä ei käsitellä yksittäisen henkilön (jäsenen) asioita, vaan laajakantoisia henkilöstövaikutteisia suunnitelmia ja periaatteita. Yhteistoimintaedustajalla ei ole pääsopimuksen mukaista sopimusoikeutta kuten luottamusmiehellä. Siksi on ollut tarpeen kirjoittaa lakiin (18 ), että mikäli yhteistoimintamenettelyä vaativa asia tulisi käsitellä myös sitovan ves/tes -sopimuksen mukaisesti (kuten esim. palkka- tai muu palvelussuhteen ehto), silloin yhteistoimintaneuvotteluja ei aloiteta tai ne on keskeytettävä, jos luottamusmies (tai työnantaja) vaatii sen käsittelyä ves/tes:n mukaisesti. Neuvottelujärjestelmät toimivat rinnakkain toisiaan täydentäen välillä käydään osapuolten neuvottelut ja sovitaan asia, sitten jatketaan yhteistoimintapöydissä. Toimiessaan varsinaisissa luottamusmiestehtävissä (ks. KVTES s ) luottamusmies on järjestönsä ja jäsentensä edustaja, ja edustaa pääsopimuksen mukaista sopijaosapuolta. Luottamusmies käy pääsopimuksen mukaisissa paikallisneuvotteluissa, joissa hänen lisäkseen tai sijalla voi olla valtakirjalla muukin henkilö, joka kuitenkin edustaa jäsenen liittoa (Jytyä). 26

27 Tulee olla tarkkana, minkälaisesta kokouksesta/neuvottelusta on kulloinkin kysymys: osapuolten välisistä, pääsopimuksen mukaisista paikallisneuvotteluista vai paikallisesta yhteistoimintaneuvottelusta tai paikallisesta kuulemistilaisuudesta, jossa aiheena on esim. työsuojelullinen asia. Yhteistoimintamenettelyn täyttymisestä Yhteistoimintamenettely on pakollista lain määrittelemissä asioissa, mutta sisällöstä ei ole yksimielisyys- tai sopimispakkoa. Henkilöstö ja työnantaja voivat olla asian sisällöstä eri mieltä, mutta työnantajan on tehtävä asiasta päätös (ks. direktio). Henkilöstön edustajien on syytä huolehtia asian sisältöön liittyvän oman näkemyksensä kirjaamisesta ja perille menosta siten, että siitä jää dokumentointi kokouspöytäkirjaan. Asian jatkokäsittelyn kannalta tällä voi olla merkitystä myöhemmin. Yhteistoimintamenettelyä vaativan asian käsittely yhteistoimintaelimessä riittää periaatteessa täyttämään työnantajan yhteistoimintavelvoitteen. Siksi yhteistoimintaelinten kokouksiin on syytä valmistautua hyvin. Käytännössä kuntien kehittämishankkeet ovat ajallisesti pitkä prosessi, ja uusien henkilöstölle merkittävien asioiden ilmaantuessa asiaa on käsiteltävä uudestaan yhteistoimintamenettelyssä. Vaikka työnantajan edustajilta voi edellyttää, että henkilöstön edustajat saavat riittävästi ja riittävän ajoissa tietoa suunnitelmista ja hankkeista voidakseen valmistautua yhteistoimintakokouksiin, ei henkilöstön edustajien pidä odotella pelkästään työnantajan aloitteita. Henkilöstön edustajilla on myös aloiteoikeus (12 ). Lisäksi he voivat vaatia työnantajalta yhteistoimintamenettelyssä mahdollisesti olevien puutteiden korjaamista. Yhteistoimintamenettelyn tahalliset tai huolimattomuudesta johtuvat laiminlyönnit voi tarvittaessa riitauttaa. Riitautus tapahtuu käräjäoikeuteen (21 24 ) ja sieltä mahdollisesti hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen (riitatie ei siis enää kulje paikallisneuvottelusta keskusneuvotteluun ja sieltä työtuomioistuimeen, kuten ves/tes -sitovan yt-sopimuksen aikana). Riitautusta miedompia keinoja ovat suullinen huomautus ja vaatimus korjata epäkelpo menettely, ja kirjallinen huomautus sekä keskustelut valtuutettujen (päätöksentekijöiden) kanssa. Olennaista on kuitenkin saada neuvottelemalla työnantajan edustajat ymmärtämään yhteistoiminnan hyvän laadun merkitys palvelutoiminnan tuloksellisuuteen. 27

28 Henkilöstön edustuksista ja vaaleista Luottamusmiesvaaleista ja yhteistoimintaedustuksista Pääsääntö on, että henkilöstön edustusjärjestelmät toimivat työnantajakohtaisesti. Jytyn luottamusmiesvaalit pidetään vaaliaikataulun mukaisesti vuoden 2008 syksyllä toimikautta varten. Paikallisen työnantajan kanssa käydään neuvottelut luottamusmiesten määrästä ja sijoittelusta sekä ajankäytön tarpeesta. Tulevissa luottamusmiesten ajankäyttöneuvotteluissa on organisaatiomuutosten johdosta mietittävä huolella luottamusmiesten sijoittelun tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta muuttuneiden/muuttuvien organisaatioiden johdosta. Jytyn keskustoimisto lähettää yhdistyksille alkusyksystä luottamusmiesten vaaliohjeet. Erityisesti pääluottamusmies-yhteistoimintaedustajan ajankäytöstä neuvoteltaessa ja sovittaessa on syytä käyttää muitakin kriteereitä kuin pelkästään jäsenten määrää. Paikallisesti voidaan sopia (lue: on sovittava) kokonaisajankäytöstä, jos/kun luottamusmies hoitaa yhteistoiminta- tai työsuojeluasioita tai muita tavanomaisiin luottamusmiestehtäviin kuulumattomia asioita (KVTES s ). Yhteistoimintaan tai työsuojelutehtävien hoitoon kuluva aika tulee luottamusmiesajan lisäksi ei vähennä sitä. Yhteistoiminta-ajan laskemisesta ei ole sääntöjä sitä siis saadaan niin paljon kuin tarvitaan. Huomattakoon vielä, että KT (yleiskirje 13/04) ohjeistaessaan kuntia yhteisistä henkilöstöhallinnon viran- ja toimenhaltijoista perustelee asiaa henkilöstöasioiden ja tehtävien muuttumisella entistä vaativammiksi ja aikaa vievemmiksi, ammattimaisemmin hoidettaviksi. Sama koskee henkilöstön edustajia. Muutostilanteiden keskellä tulee neuvoteltavaksi ja sovittavaksi luottamusmiesjärjestelmän lisäksi yhteistoiminnan järjestäminen. Kunta-alan unionilla on kunnissa/ kuntayhtymissä kaksi yhteistoimintaedustajaa, toinen Jytystä ja toinen JHL:stä. Jytyn mielestä on tärkeätä, että henkilöstöllä on edustukset sekä valmisteluvaiheen että toteutusvaiheen yhteistoimintaryhmissä. Kuntien välinen yhteistoimintaelin on mahdollista perustaa (14 ), jos siitä sovitaan asianomaisten kuntien ja henkilöstöjärjestöjen kesken. Työsuojeluvaaleista Nykyisten työsuojeluorganisaatioiden toimikausi päättyy vuoden 2009 lopussa ja uusi toimikausi on (Työsuojelusopimus, KT yleiskirje 08/08). Seuraavaa varsinaista uutta kautta varten vaalit pidetään marras joulukuussa Jos kunta lakkautetaan vuoden 2008 lopussa, päättyy myös valittujen työsuojelutoimijoiden toimikausi. Tällöin voidaan muodostaa kokonaan uusi työsuojeluorganisaatio tai täydentää vastaanottavan kunnan olemassa olevaa organisaatiota 28

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Yhteiset ohjeet henkilöstön asemasta

Yhteiset ohjeet henkilöstön asemasta Kuntaliitoksia ja kuntayhtymiä koskevat järjestelyt Yhteiset ohjeet henkilöstön asemasta Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kuntaalan pääsopijajärjestöt ovat neuvotelleet yhteiset ohjeet henkilöstön asemasta

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96

KITEEN KAUPUNKI 1 (9) YHTEISTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT Yhteistyötoimikunta 25.2.2014 13 Kaupunginhallitus 17.3.2014 96 KITEEN KAUPUNKI 1 (9) TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLISEN 2015 Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa astui voimaan 1.9.2007. näillä yhteistoiminnan pelisäännöillä sovitaan

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVAN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SULKAVA 2009 Sisällysluettelo 2 I LUKU YHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET 1 Yhteistoimintasopimuksen tarkoitus 3 II LUKU YHTEISTYÖTOIMIKUNNAN TOIMINTATAVAT 2 Yhteistyötoimikunnan

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSOPIMUS 1 Henkilöstösopimuksen perusteet Lakkautettavan Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän henkilöstö, Siikaisten kunnan peruspääoman

Lisätiedot

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien.

Päätös: 1. Siikasalon seurakunta lakkautetaan ja liitetään Raahen seurakuntaan 1.1.2013 lukien. Yhdistymismallit 1. Seurakunta lakkautetaan ja liitetään toiseen seurakuntaan 2. Yhdistettävät seurakunnat lakkautetaan ja perustetaan uusi seurakunta 3. Muodostetaan seurakuntayhtymä 4. (Kappeliseurakunnan

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Työvoiman vähentämistilanteet. Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työvoiman vähentämistilanteet Eija Mali Työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Käydään läpi: Yhteistoimintamenettely Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Eija Mali, OAJ 2 Yhteistoimintamenettely

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011 Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/fi/paketti Heta henkilöstötyöryhmä

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa

Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa Henkilöstön asema ja palkkauksen harmonisointi kuntaliitoksissa Kuntajakoselvittäjien työseminaari 11.11.2014 neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas Tarkoituksena on

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ

ORIVEDEN KAUPUNKI YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.1.2001 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASÄÄNTÖ...5 1 Yhteistoimintamenettelyn perusta ja tarkoitus... 5 2 Yhteistoiminnan osapuolet... 5 3 Kaupungin

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS. 1 Sopimuksen soveltamisala

1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS. 1 Sopimuksen soveltamisala 1 (6) KUNNALLISEN ALAN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 Sopimuksen soveltamisala Tämä sopimus on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006), jäljempänä valvontalaki,

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä.

Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. Kirkon palkkausmääräykset eivät tule voimaan vielä 1.5.2007. Voimaantuloajankohdasta tiedotetaan Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeellä. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYKSISTÄ 1.5.2007

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN (OVTES) 2010 2011 ERÄIDEN SOPIMUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA 1 Sopimuksen tarkoitus Tällä virka- ja työehtosopimuksella sovitaan

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA TYÖMINISTERIÖN ALAI- SISSA PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VAS- TAANOTTOKESKUKSISSA Yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/88) 15 :n, työsuojelun

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta

Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Tohmajärven kunta Kiteen kaupunki Siirtosopimus 1 (7) Sopimus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli -liikelaitoksen varhaiskasvatuksen henkilöstön siirtymisestä Tohmajärven kunnan palvelukseen liikkeenluovutuksen yhteydessä

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

INARIN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

INARIN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1(11) INARIN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty kunnanhallituksessa 18.9.2006 351 2(11) INARIN KUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 Soveltamisala ja tarkoitus Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9.

SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9. SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9.2015 ALKAEN OSAPUOLET Avoin yhtiö Pienkoti Kotionni Ikola & Kylkisalo Y-tunnus

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI MAASEUTUHALLINNON HENKILÖSTÖN SIIRTOSOPIMUS 1 (6) KESÄLAHDEN KUNTA RÄÄKKYLÄN KUNTA TOHMAJÄRVEN KUNTA

KITEEN KAUPUNKI MAASEUTUHALLINNON HENKILÖSTÖN SIIRTOSOPIMUS 1 (6) KESÄLAHDEN KUNTA RÄÄKKYLÄN KUNTA TOHMAJÄRVEN KUNTA KITEEN KAUPUNKI MAASEUTUHALLINNON HENKILÖSTÖN SIIRTOSOPIMUS 1 (6) SOPIMUS KESÄLAHDEN, RÄÄKKYLÄN JA TOHMAJÄRVEN KUNTIEN MAASEUTUHALLINNON HENKILÖSTÖN SIIRTYMISESTÄ KITEEN KAUPUNGIN PALVELUKSEEN LIIKKEEN

Lisätiedot

4. Joensuun kaupungille siirtyvän henkilöstön määrän määrittely

4. Joensuun kaupungille siirtyvän henkilöstön määrän määrittely Luonnos 29.10.2013 SOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRROSTA JOENSUUN KAUPUNGILLE OUTOKUMMUN KAUPUNGIN IRTISANOUTUESSA LIPERIN JA OUTOKUMMUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSESTA 1.1.2014 ALKAEN -henkilöstöhallinnolliset

Lisätiedot

1 Sopijaosapuolet. 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus

1 Sopijaosapuolet. 2 Sopimuksen tausta ja tarkoitus SOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRROSTA TOHMAJÄRVEN KUNNAN IRTISANOUTU- ESSA KESÄLAHDEN, KITEEN JA TOHMAJÄRVEN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSESTA 1.1.2013 20.8.2012 1 (8) 1 Sopijaosapuolet 2 Sopimuksen

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMUS LUOTTAMUSMIESTEN LUKUMÄÄRÄSTÄ JA AJANKÄYTÖSTÄ SEKÄ TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA LUOTTAMUSMIESTEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ

PAIKALLINEN SOPIMUS LUOTTAMUSMIESTEN LUKUMÄÄRÄSTÄ JA AJANKÄYTÖSTÄ SEKÄ TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA LUOTTAMUSMIESTEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ PAIKALLINEN SOPIMUS LUOTTAMUSMIESTEN LUKUMÄÄRÄSTÄ JA AJANKÄYTÖSTÄ SEKÄ TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN JA LUOTTAMUSMIESTEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ Soveltamisala Sopimusta sovelletaan Kainuun maakunta -kuntayhtymässä

Lisätiedot

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT

IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT IRTISANOMISET JA LOMAUTTAMISET SEKÄ NIITÄ EDELTÄVÄT YT- NEUVOTTELUT Tampere 10.2.2009 Timo Voutilainen IRTISANOMISSUOJA Yleissäännös: Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

1. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoiminta

1. Yhteistoimintalain mukainen yhteistoiminta SOPIMUS 1 (8) TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISEN YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNAN PERIAATTEET SEKÄ KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMINEN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- SSÄ Tämän yhteisen asiakirjan allekirjoittaneet

Lisätiedot

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana

PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa PTY kuntaomisteisten organisaatioiden edunvalvojana Työmarkkinaseminaari 12.9.2012 Kuntamarkkinat, Helsinki Katri Tonteri Palvelulaitosten työnantajayhdistys

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008

Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus. Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion työsuojelun yhteistoimintasopimus Työsuojelun ajankohtaispäivä Yhteinen koulutuskiertue, kevät 2008 Valtion uusi työsuojelun yhteistoimintasopimus Sovittu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö 1 (6) Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö Voimaantulo 01.01.2015 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 1 Henkilöstösäännön soveltaminen Henkilöstösäännössä määrätään päätöksenteosta

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä

Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä 1 Työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta LAUSUNTO 11.10.2015 Lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

o(z 28.08.2012 SALON KAUPUNKI

o(z 28.08.2012 SALON KAUPUNKI SALON KAUPUNKI SIVISTYSTOIMEN LUOTTAMUSMIESTEN KUULEMINEN = t o i 28.08.2012 o(z Aika: Maanantai 27.8.2012 klo 10.00-11.00 Paikka: Läsnä: Kokoustila Haapa, kaupungintalo Ekman Marjo, JHL 087 pääluottamusmies

Lisätiedot

1 Sopimuksen soveltamisala ja tarkoitus

1 Sopimuksen soveltamisala ja tarkoitus NASTOLAN KUNTA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 17.10.1994 42 Muutos: Kv 10.12.2001 71 Kv 29.9.2003 40 Kv 12.6.2006 23 Kh 20.1.2014 1 Voimaantulo: 1.2.1994 1.11.1994 1.1.2002 6.11.2003

Lisätiedot

3 :n 4 mom. tarkoittama yleissopimus että yhteistoiminta- menettelyä koskeva työehtosopi mus ja 4 :ään liittyvä suositus.

3 :n 4 mom. tarkoittama yleissopimus että yhteistoiminta- menettelyä koskeva työehtosopi mus ja 4 :ään liittyvä suositus. I Yhteistoiminta 1 Soveltamisala ja tarkoitus Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään tämän sopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Lisätiedot

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla

Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla 1 Opas vähentämisneuvotteluihin yksityisellä sektorilla Yhteistoimintalaista Tässä yhteistoimintaneuvotteluita koskevassa oppaassa on tarkoitus antaa ohjeita niin luottamusmiesten kuin jäsentenkin näkökulmasta

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä

Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaali- ja terveysministeriössä Sopimus on tehty sosiaali- ja terveysministeriön sekä Julkisalan koulutettujen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

LAKI TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA KUNNISSA (449/2007)

LAKI TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA KUNNISSA (449/2007) LAKI TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLISESTÄ YHTEISTOIMINNASTA KUNNISSA (449/2007) 1 Lain tarkoitus Edistää yhteistoimintaa kunnissa Mahdollistaa henkilöstön osallistuminen kunnan toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LOMAUTTAMINEN, IRTISANOMINEN JA YT-MENETTELY. Sari Anetjärvi

LOMAUTTAMINEN, IRTISANOMINEN JA YT-MENETTELY. Sari Anetjärvi LOMAUTTAMINEN, IRTISANOMINEN JA YT-MENETTELY Sari Anetjärvi Lomauttaminen Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

Pöytäkirja Henkilöstöjaosto

Pöytäkirja Henkilöstöjaosto Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Pöytäkirja Henkilöstöjaosto N:o 1 / 2010 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen huone Aika 22.02.2009 klo 12.30 13.05 Saapuvilla olleet jäsenet

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 19.01.2015 Sivu 1 / 1 5299/01.02.01/2014 37 Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Harju, puh. 046 877 2591 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

VALTIOSEKTORIN LUOTTAMUSMIESVAALIN VAALIOHJE JUKO

VALTIOSEKTORIN LUOTTAMUSMIESVAALIN VAALIOHJE JUKO VALTIOSEKTORIN LUOTTAMUSMIESVAALIN VAALIOHJE JUKO 20.8.2015 LUOTTAMUSMIESVAALIEN VAALIOHJEET VALTIOSEKTORILLA Johdantoa Valtion virka- ja työehtosopimuksen liite 2 (luottamusmiessopimus) mukaan pääluottamusmiehellä

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014 Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä

Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä Sosiaalialan järjestötyötä koskeva palkkausjärjestelmä 1 Sopimuksen ulottuvuus 1. Tätä sopimusta noudatetaan Sosiaalialan Työnantajat ry:n jäseninä olevissa sosiaalialan järjestöissä työskenteleviin toimihenkilöihin.

Lisätiedot