KANKARISVEDEN KOULUN OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 KANKARISVEDEN KOULUN OPINTO-OPAS SISÄLLYSLUETTELO

2 OPETUSJOHTAJAN TERVEHDYS... 3 HENKILÖKUNTA , YHTEYSTIEDOT... 4 OPETTAJAT... 4 SOSIAALIOHJAAJA... 4 KOULUPSYKOLOGI... 5 KOULUTERVEYDENHUOLTO... 5 Terveydenhoitajan vastaanotto... 5 Yhteystiedot:... 6 YLEISTÄ KOULUNKÄYNNISTÄ... 6 OPPILASHUOLTO, OPPILASHUOLLON PALVELUVALIKKO... 6 LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT... 6 KOULUPÄIVÄN TYÖAJAT... 7 ERITYISOPETUS... 7 Tukiopetus... 7 Osa-aikainen erityisopetus... 7 Luokkamuotoinen erityisopetus... 7 OPPILAANOHJAUS... 8 OPPILASKUNTA JA TUKIOPPILASTOIMINTA... 8 VERSO, VERTAISSOVITTELU... 8 VAROJEN KERÄÄMINEN JA RETKIEN JÄRJESTÄMINEN... 9 OPPILAIDEN POISSAOLOT JA MYÖHÄSTYMISET... 9 WILMA ( 10 VAARALLISEN TYÖN TEKEMINEN LUOKILLA KOULUTAPATURMAT Tapaturman sattuessa Huoltajalle aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Lisätietoja koulutapaturma-asioista NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKKA KOULULAISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS KOULUKULJETUS...12 LINJA-AUTOKORTIN KATOAMINEN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...13 Tupakointi Koulukiusaaminen Läksyparkki Jälki-istunto, kasvatuskeskustelu OPETUSSUUNNITELMA JA TUNTIJAKO Perusopetuksen tuntijako ja oppiaineiden lyhenteet Jaksotus JAKSOT

3 Opetusjohtajan tervehdys Hyvää kouluvuoden alkua! Kesä jatkuu vielä helteineen, mutta koulut avaavat jo ovensa Jämsässäkin uutta lukuvuotta varten. Nyt alkava kouluvuosi tuo mukanaan paitsi uusia tietoja, taitoja ja kokemuksia oppilaille, myös uudistuksia koulujen käytänteisiin ja jokapäiväiseen arkeen kahden voimaan astuvan lakimuutoksen myötä. Julkisuudessakin paljon esillä ollut ns. koulurauhapaketti muuttaa ja monipuolistaa koulujen keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Tavoitteena on selkeyttää oppilaille entistä paremmin syiden ja seurausten suhde ja tehdä rangaistuskäytänteistä aiempaa kasvatuksellisempia. Kasvatuskeskustelusta tulee uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käyttäytymiseen. Jälki-istunnoissa kasvatuksellisia tavoitteita tukevien esim. yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien teettäminen tulee mahdolliseksi. Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki mm. turvaa entistä paremmin oppilaan saamia psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä vahvistaa aiempaa tehokkaammin yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää oppilaan ongelmiin puuttumista. Kouluissa oppilaiden asioita tulevat käsittelemään ja tukitoimiin ohjaamaan monialaiset asiantuntijaryhmät, jotka keskittyvät entistä yksilökohtaisemmin oppilaan tuen tarpeisiin. Tulevan syksyn aikana koulut tulevat tiedottamaan uudistuksista tarkemmin mm. vanhempainilloissa ja Wilman välityksellä. Asiasta saa lisätietoa halutessaan myös suoraan kouluilta ja sivistystoimen hallintopalveluista. Tässä vaiheessa toivotan kaikille oikein hyvää syksyä ja iloista kouluvuoden alkua. Sami Lahti opetusjohtaja

4 Henkilökunta , yhteystiedot Kankarisveden koulu Opinpussi Jämsänkoski Rehtori Markku Juhola Apulaisrehtori Ulla Kokkonen Opinto-ohjaaja Signe Köntti Koulusihteeri Heli Suokas Terveydenhoitaja, Petra Koljonen Jakelukeittiö Huoltomies, Voitto Lampio Opettajainhuone Siivous / iltavahtimestari koulu.kankarisvesi@jamsa.fi WWW Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@jamsa.fi. Opettajat Lyhenne Aineet Työpuhelin Europaeus, Olli OEU BI, GE, 9B Grönvall-Jokela, Marjo MAG BI, GE, 9D Holm, Jukka JUH KU Hakkarainen, Minna MHA RU, SA Hyötynen, Jenni JHY AI, 8C Juhola, Markku MJU ATK Kilpinen, Janne JKI LI, TE Kokkonen, Ulla UKO FY, KE, ATK Marjamaa, Jouni JMA TN Matveinen, Christa CHM KO Mustajärvi, Marika MAM H- luokka Nieminen, Salla SNI LI, TT, 9A Nyyssönen, Leena LNY EN Palonen, Mikko MPA HI, YH Peltonen, Mariia MPE G- luokka Peutere, Jaana JPE KO, 8A Rinne, Päivikki PRI RU, RA Ronkainen, Terhi TRO MA, 7A Räsänen, Päivi PRÄ TS, KU, 7C Salonen, Sini SIS MU, UE, 8B Selenius, Pirjo PSE EN, 8D Tiirola, Auli ATI AI, 7B Valkonen, Sari SVA ERO Väärämäki, Jukka JVÄ MA, FY, KE, 9C Koulunkäyntiavustajat: Suvi Miettinen, Marjut Heinänen, Päivi Mäkinen ja Ari-Pekke Haikala. Sosiaaliohjaaja Koulun sosiaaliohjaajan/koulukuraattorin Sanna Kytöojan tavoittaa puhelimella numerosta , sähköpostilla sanna.kytooja@jamsa.fi tai Wilmalla. 4

5 Toimenkuva Jämsän kaupungin palveluvalikosta: Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Toiminnan tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen, sosiaalisten näkökohtien huomioon ottaminen kouluyhteisössä ja sosiaalisten ongelmien vähentäminen. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, vanhemmat tai opettaja. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella kuraattorin kanssa esimerkiksi kotitilanteesta tai kasvatusasioista. Kuraattori tekee työtään yhdessä oppilaiden, vanhempien, opettajien sekä muiden lapsen tai nuoren sosiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa. Koulukuraattori osallistuu oppilashuoltoryhmien toimintaan sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Koulukuraattorilla on vaitiolovelvollisuus. Asioista, jotka ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa, annetaan tietoa muille vain, mikäli se on välttämätöntä tai siitä on erikseen sovittu. Koulukuraattori ylläpitää asiakkaistaan erillistä asiakasrekisteriä, johon tallennetaan asiakassuhteen hoidon kannalta välttämättömät tiedot. Tiedot ovat salassa pidettäviä ja ne säilytetään lukitussa tilassa. Niitä voidaan luovuttaa ainoastaan asiakkaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella tai poikkeuksellisesti jonkin erityislain perusteella (salassapito). Koulupsykologi Koulupsykologi selvittää yhdessä oppilaan, perheen ja opettajien kanssa oppilaan oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen tarvittavaa tukea. Koulupsykologi osallistuu koulun oppilashuoltoryhmään. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltajat tai koulun työntekijät. Tarvittaessa koulupsykologi tekee yhteistyötä myös muiden viranomaisten kanssa. Koulupsykologin työhuone on Mäntykallion koululla, tapaamisia voidaan sopia tarvittaessa myös omalle koululle. Yhteystiedot: Virva Jukarainen, / jätäthän yhteystietosi vastaajaan. Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitajan vastaanotto Terveydenhoitaja on tavattavissa Kankarisveden koululla pääsääntöisesti maanantaista torstaihin. Kouluterveydenhoitajana toimii Petra Koljonen. Vastaanottoajat: MA KE kello 8-15 TO kello 8-13 Tavoitteena on tavata kaikki koulun oppilaat terveystarkastuksen merkeissä lukuvuoden aikana, joten suuri osa työajasta kuluu terveystarkastuksiin. Lääkärintarkastus on yläkoulussa 8. luokalla sekä lukiossa 1. tai viim. 2. luokalla. Akuutit sairaustapaukset ja tapaturmat hoidetaan luonnollisesti ilman ajanvarausta. Kiireettömissä asioissa vastaanotto ajanvarauksella. Koululääkärinä toimii tänä lukuvuotena Sirpa Kuusniemi. Lääkärin vastaanotto on keskiviikkoisin n. 3 x kk:ssa klo Vastaanotto Mäntykallion kouluterveydenhuollon tiloissa. 5

6 Koululääkärin vastaanottoajat ovat tarkoitettu pääsääntöisesti terveystarkastuksille. Koululääkäri osallistuu myös oppilashuoltoryhmän tapaamisiin. Lääkärinhoitoa vaativat sairaustapaukset, allergia ym. sairaanhoidolliset asiat hoidetaan Jokilaakson terveyden kautta, p Yhteystiedot: terveydenhoitaja Petra Koljonen perta.koljonen@jamsa.fi p Yleistä koulunkäynnistä Oppilashuolto, oppilashuollon palveluvalikko Koulussamme toimii säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Ryhmään kuuluu vakituisesti rehtori, oppilaanohjaaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmä käsittelee yleisiä koulun käyntiä koskevia asioita ja myös yksittäisten oppilaiden ongelmia. Ennen yksittäisen oppilaan asian käsittelyä oppilashuoltoryhmässä ilmoitetaan asiasta huoltajalle. Mikäli huoltaja haluaa lapsensa asioiden käsittelyä oppilashuoltoryhmässä, niin siitä voi ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmän johonkin jäseneen. Oppilashuoltoryhmän kokouksissa käydään läpi yleisellä tasolla läpi jokainen luokka luokanvalvojan ollessa mukana. Oppilashuollon palveluvalikosta ( löytyy ohjeita niin huoltajien kuin koulun henkilökunnan käyttöön. Siellä kannattaa käväistä tutustumassa. Lukuvuoden työpäivät Syyslukukausi to la syysloma (viikko 42) Kevätlukukausi ke la talviloma (viikko 9) pääsiäisloma pe 1.5. vappu 15.5.helatorstai 6

7 Koulupäivän työajat tunti 7. luokka 8.luokka 9.luokka päivänavaus luokassa Ruokailu > Ruokailu > Ruokailu > Erityisopetus Koulussamme työskentelee yksi laaja-alainen erityisopettaja sekä kaksi erityisluokanopettajaa pienluokilla. Lisäksi koulussamme työskentelee kolme koulunkäyntiavustajaa. Tukiopetus Koulussa annetaan oppilaalle tukiopetusta oppilaan/huoltajan niin pyytäessä. Osa-aikainen erityisopetus Opetus tapahtuu pääsääntöisesti oppilaan koulupäivän aikana, pienryhmä-, yksilö- tai samanaikaisopetuksena. Opetusta voidaan antaa myös jaksoittain tarkoituksenmukaisella tavalla tai se voidaan järjestään myös erilaisin pienluokkamuodoin. Opetusjärjestelyissä on huomioitava myös lahjakkaiden oppilaiden tarpeita. Oppilailla on koulussa mahdollisuus päästä osa-aikaiseen erityisopetukseen silloin, kun apua tarvitaan seuraavissa asioissa: - lukemisessa ja kirjoittamisessa - vieraan kielen opiskelussa - matematiikan oppimissa - tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä - motoriikassa - hahmottamisessa ja aistitoiminnoissa - sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeeseen herätään useimmiten - oppilaan turhautuessa koulutyön määrään tai vaativuuteen - vanhempien ja opettajien havaintojen perusteella - testien ja koetulosten perusteella Osa-aikaisesta erityisopetuksesta tiedotetaan lapsen / nuoren huoltajia. Luokkamuotoinen erityisopetus Koulunkäyntitaitoja tukeva ja kuntouttava pienluokka 7-9 G on tarkoitettu nuorille, jotka tarvitsevat tarkkaavuuteen ja sosiaalisiin tilanteisiin tukea. Tavoitteena on tukea nuoren itsetunnon, käyttäytymisen, vastuuntunnon, koulumotivaation ja elämänhallintataitojen kehitystä. 7

8 Laaja-alaisia ja/tai kehityksen viivästymisestä johtuvia oppimisvaikeuksia kuntouttava opetus pienluokalla 7-9 H on tarkoitettu oppilaille, joilla on laaja-alaisia ja /tai kehityksen viivästymisestä johtuvia oppimisvaikeuksia. Tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus omien oppimisedellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Oppilaanohjaus Perusopetuksen yläluokilla oppilaiden ohjauksessa ja opetuksessa korostuvat tulevaisuuden jatkoopintomahdollisuudet ja urasuunnittelu. Oppilaanohjauksesta vastaa Kankarisveden koulun ja Jämsänkosken lukion yhteinen opinto-ohjaaja Signe Köntti. Opintojen ohjausta antavat tarvittaessa myös aineenopettajat. Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta Koulussa toimii oppilaskunta, jonka toimintaa ohjaa lukuvuonna koulun opettaja Terhi Ronkainen. Oppilaskunta järjestää koulussa erilaisia tilaisuuksia ja huolehtii mm. koulukuvauksen järjestämisestä. Tukioppilaat järjestävät koululla erilaisia tapahtumia ja osallistuvat mm. MLL:n organisoimiin kampanjoihin sekä toimivat tulevien 7.- luokkalaisten ohjaajina. Tukioppilaat osallistuvat myös 7- luokkalaisille järjestettävälle tutustumisleirille, joka järjestetään vuosittain koulujen alettua elokuussa Luomen koululla. Tukioppilastoimintaan voi perehtyä tarkemmin valitsemalla sen valinnaisaineeksi 8. ja 9. luokalla. Tukioppilastoiminnasta vastaavana opettajana toimii Sini Salonen ja Päivi Räsänen. Verso, vertaissovittelu VERSO eli vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Sinunkin lapsestasi voi tulla vertaissovittelija. Kun vertaissovittelutoiminta käynnistetään koululla, koulutukseen osallistuvat niin koulun henkilökunta kuin koulutukseen valitut oppilaat. Vertaissovittelijaoppilaat auttavat ristiriitojen osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun. Oppilaat saavat kertoa oman näkemyksensä, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Sovittelun lopuksi tehdään osapuolia koskeva sopimus, jota seurataan. Opettajille vertaissovittelu on oiva keino helpottaa ristiriitojen ja kiusaamistilanteiden selvittämistä koulun arjessa. Sovittelu myös tukee koulun muita yhteisöllisiä toimintatapoja lisäten oppilaiden osallisuutta. Sovittelun avulla oppilaat oppivat ongelmanratkaisutaitoja, ihmissuhdetaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä, kulttuurien kohtaamista ja rauhanrakennusta. Tutkittua tietoa: Jopa 90 prosenttia vertaissovittelijoina toimivista oppilaista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä. Sovittelun periaatteet - vaitiolovelvollisuus, puolueettomuus, vapaaehtoisuus ja ratkaisujen etsiminen - ovat osapuolten kokemusten mukaan toteutuneet erittäin hyvin! Oppilaiden kyvykkyyden oivaltaminen on saanut aikuiset luottamaan siihen, että tuettuina, vaikkakin kasvussaan keskeneräisinä, oppilaat voivat olla merkittäviä toimijoita, kun koulun työrauhaa turvataan. 87 prosenttia osapuolina olleista oppilaista pitää hyvänä sitä, että koulussa voidaan sopia riitoja vertaisten kesken. (lähde: 8

9 Varojen kerääminen ja retkien järjestäminen Opetushallitus antoi päivätyssä tiedotteessaan koulutuksen järjestäjille ohjeita retkien ja muun koulun ulkopuolisen toiminnan järjestämiseksi perusopetuksessa. Ohjeet perustuvat Suomen lainsäädännön määrittelemään perusopetuksen maksuttomuus-periaatteeseen. Ohjeiden mukaan koulun opintokäyntejä ja retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Lisäksi jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen. Opetushallituksen antamissa ohjeissa kuitenkin painotetaan sitä, että retkien ja vierailujen avulla voidaan monipuolistaa oppimisympäristöä ja edistää oppiaineelle ominaisten menetelmien ja työtapojen käyttöä. Jämsänkosken kaupungin sivistyslautakunta otti asiaan kantaa kokouksessaan Sen mukaan asiaa koskevia ohjeita valmistellaan yhdessä Jämsän koulutoimen kanssa. Peruslähtökohta on, että rahojen keruusta ja sen toteuttamistavasta sovitaan hyvissä ajoin yhteisesti koulun ja huoltajien kesken. Varojen keruu on kuitenkin vapaaehtoista, eikä siihen osallistumattomuus voi sulkea ketään pois opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaisesta opetuksesta. Opintoretken sisältö tukee työsuunnitelmassa olevien opetus- ja kasvatustavoitteiden toteutumista. Retket merkitään työsuunnitelmaan ja retkistä laaditaan erillinen suunnitelma. Retken tavoitteet, sisältö ja rahoitus suunnitellaan ja hyväksytään yhteisesti huoltajien kanssa. Talousarvio laaditaan alustavasti siinä vaiheessa, kun retkestä päätetään ja sitä korjataan varainkeräyksen edetessä ja kustannusten varmistuessa. Koulu ja huoltajat päättävät yhteisesti varojen keräämisen ja käytön periaatteet sekä kirjanpidon hoidon. Sovitaan myös, miten toimitaan, mikäli rahaa jää jäljelle tai retkeä ei toteuteta lainkaan (vaihtoehtoinen toiminta, rahojen palautus). Pääperiaate on, että kaikille oppilaille taataan tasavertainen mahdollisuus osallistua retkelle riippumatta siitä, pystyvätkö oppilas tai huoltaja osallistumaan varainkeräykseen tasapuolisesti muiden kanssa. Varojen keräämisen tulee olla kaikille vapaaehtoista. Retken rahoitussuunnitelman yhteydessä päätetään myös siitä, moniko koulun ulkopuolinen henkilö osallistuu retkeen yhteisillä varoilla sekä siitä, mikä heidän tehtävänsä retkellä on. Opettajien vastuu oppilaista ja opetuksen toteuttamisesta on kuitenkin jakamaton. Mikäli oppilaalla on retken aikana lääkitys, varmistaa opettaja huoltajan kanssa, kenen hallussa lääkitys retkellä on sekä lääkitysohjeet, tarvittaessa kirjallisesti. Jokaiselta huoltajalta on saatava retken ajaksi yhteystieto, josta huoltaja tarvittaessa tavoitetaan retken aikana. Mikäli oppilas ei voi osallistua retkelle, on hänelle järjestettävä opetussuunnitelman mukainen opetus koulun toimesta. Oppilaiden poissaolot ja myöhästymiset Säännöllinen koulunkäynti on edellytys hyville oppimistuloksille. Laki velvoittaa kouluja kirjaamaan kaikki poissaolot sekä selvittämään niiden syyt. Vanhempien toivotaan ilmoittavan luokanvalvojalle sairauden tai muun syyn vuoksi koulusta poissa olevan nuoren poissaolon syy heti, kun se on mahdollista. Luokanvalvojan velvollisuus on selvittää poissa olleen oppilaan poissaolon syy. 9

10 Opettajat ja luokanvalvoja merkitsevät poissaolot wilmaan. Luokanvalvojalle ilmoitetut poissaolot merkitään selvitetty tai sairaana merkinnällä. Mikäli opettajan ja luokanvalvojan tiedossa ei ole poissaolon syytä, niin merkinnäksi tulee poissa. Myös myöhästymiset kirjataan ylös. Jos oppilas myöhästyy tunnilta 3 kertaa jakson aikana, seurauksena on 1 tunti jälki-istuntoa. Aiheettomat poissaolot tunneilta vaikuttavat oppiaineen arviointiin. Lomamatkaa tai muuta syytä varten poissaololuvan antaa luokanvalvoja 1-7 vrk varten, rehtori 1 viikko - 1 lukuvuotta varten ja pidempiä lomia varten luvan myöntää opetustoimenjohtaja. Lupaa anotaan kirjallisesti. Lomakkeita löytyy kanslian lomakehyllyköstä tai koulun nettisivuilta. Lomalle lähtiessä kannattaa käydä wilmassa katsomassa mitä kokeita on tulossa. Oppilaan tehtävä on itse käydä sopimassa opettajan kanssa miten loman takia siirrettävät kokeet suoritetaan. Wilma ( Kankarisveden koulussa on käytössä Wilma- sivusto, joka toimii yhtenä yhteydenpitovälineenä koulun ja kodin välillä. Jokainen huoltaja saa halutessaan henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja salasanat ohjelmaan. Wilmalla merkitään poissaolot, tulevat kokeet, kokeiden arvosanat, mahdolliset muut kommentit. Suurin osa opettajien merkinnöistä on sellaisia, jotka huoltajan on kuitattava, esimerkiksi koearvosanat. Mikäli tarvitset tunnukset, niin pyydä tunnusta sähköpostilla rehtorilta (Markku Juhola , markku.juhola@jamsa.fi). Wilman aloitussivun alalaidasta voi tilata sähköpostiin unohtuneen salasanan. Vaarallisen työn tekeminen luokilla Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä valtioneuvosto on antanut asetuksen (475/2006) nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Asetus tuli voimaan Asetuksessa säädetään muun muassa perusopetukseen liittyvästä työstä. Asetuksen mukaan peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien oppilaat voivat iästään riippumatta opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä asetuksessa tarkoitettua vaarallista työtä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Erityistä huomiota on lisäksi kiinnitettävä siihen, että työvälineet ja suojaimet ovat oppilaille sopivat ja turvalliset käyttää. Asetus edellyttää, että perusopetuksen 7 9 vuosiluokan oppilaan huoltajalle ilmoitetaan etukäteen vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista. Vaarallinen työ on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (128/2002) esimerkkiluettelossa. Esimerkkiluettelossa vaarallinen työ on luokiteltu mekaanisiin, kemiallisiin, fysikaalisiin, sähköisiin ja biologisiin vaaratekijöihin sekä ruumiilliseen liikarasitukseen. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokilla Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa teknisen työn opetuksessa sekä fysiikan ja kemian (ja mahdollisesti myös biologian ja kuvaamataidon) käytännön harjoitustöissä käytetään vaarallista työtä koskevan asetuksen esimerkkiluettelossa mainittuja mekaanisia koneita, laitteita ja työvälineitä kuten esimerkiksi vannesahaa, höyläkonetta ja pyörösahaa sekä kemiallisia aineita ja valmisteita kuten esimerkiksi laimeita happoja sekä sähköisiä laitteita. Lisätietoja asiasta antavat koulun rehtori ja asianomaisten aineiden opettajat. 10

11 Koulutapaturmat Koulussa ja koulumatkalla oppilaalle sattuneen koulutapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Koulumatkalla tarkoitetaan koulun ja kodin välistä, lyhintä jalankulkukelpoista reittiä. Jämsän kaupunki on vakuuttanut perusopetuksen oppilaat ja lukion opiskelijat vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Vakuutus on voimassa koulussa, koulumatkoilla sekä otettaessa osaa koulun työsuunnitelman mukaiseen toimintaan esim. leirikoulu ja retket. Jämsän kaupungin vakuutusyhtiönä toimii Pohjola. Tapaturman sattuessa Tapaturmasta on heti ilmoitettava luokanopettajalle/ luokanvalvojalle sekä koulun kansliaan. Oppilas on ohjattava julkisen terveydenhoidon palvelujen piiriin (kouluterveydenhoitajan, terveyskeskuksen, keskussairaalan tai hammashoitolaan puoleen tapaturman laadusta ja vakavuudesta riippuen). Myös silloin, jos vanhemmat vievät oppilaan lääkäriin, tulee ensisijaisesti käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita. Koulut huolehtivat tapaturmailmoituksen täyttämisestä ja toimittavat sen viivyttelemättä sivistystoimialan hallintopalveluihin. Tapaturmailmoitus täytetään aina tapaturmatilanteissa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan. Koulussa sattuneena pidetään tapaturmaa, joka tapahtuu opetustyön aikana tai muussa koulun järjestämässä tilaisuudessa ja on äkillinen, odottamaton tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta. Jos oppilaan/opiskelijan koulutapaturma on sattunut koulumatkalla tai vaatii hoitoa vasta koulupäivän jälkeen, niin tällaisissa tapauksissa on asiasta ilmoitettava mahdollisimman pian koululle ja noudatettava yllä olevia ohjeita. Koulutapaturman ollessa kyseessä on terveysviranomaiselle mainittava, että kyseessä on koulutapaturma, jolloin lasku tullaan osoittamaan huoltajalle. Huoltajalle aiheutuneiden kustannusten korvaaminen Koulutapaturman aiheuttamat välittömät kuljetuskustannukset (kuljetus taksilla ensiapuun) ja myöhemmin tarvittaessa järjestettävät koulukuljetukset kaupunki maksaa suoraan kuljetuspalvelun tuottajalle. Muut koulutapaturman aiheuttamat kustannukset (mahdollinen ambulanssikuljetus, lääkärissäkäynnit matkakuluineen jne.) tulevat huoltajan ensin maksettavaksi. Tositteet näistä kustannuksista ja mahdolliset matkakorvauslaskut toimitetaan koululle tai sivistystoimialan hallintopalveluihin (Kenraalintie 12, Jämsänkoski). Vakuutusyhtiö korvaa kustannukset suoraan huoltajalle. Lisätietoja koulutapaturma-asioista Hallintosihteeri Riitta Uosukainen, , Kenraalintie 12, Jämsänkoski. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee vuotiaita ja heidän perheitään kriisitilanteissa sekä erilaisissa psyykkisissä vaikeuksissa, jotka ilmenevät esimerkiksi: koti-, koulu- ja ihmissuhdevaikeuksina keskittymisvaikeuksina masentuneisuutena ahdistuneisuutena jännittyneisyytenä pelkoina syömishäiriöinä unettomuutena 11

12 Nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminta sisältää yksilö- ja perhetutkimuksia, joiden perusteella valitaan sopiva hoitomuoto. Lisäksi annetaan neuvontaa, koulutusta ja konsultaatiota. Lähetteen poliklinikalle kirjoittaa koulun terveydenhoitaja, sosiaaliohjaaja tai lääkäri. Palvelut ovat maksuttomia. Koululaisten fyysinen aktiivisuus Maailma on muuttunut yhä istuvammaksi ja arjen liikunta on vähentynyt. Liikunta ei enää välttämättä sisälly luonnostaan koululaisen päivään. Lapset ja nuoret ovat lihoneet ja heidän fyysinen kuntonsa on heikentynyt. Yhä harvempi lapsi ja nuori yltää viikon kokonaisliikunta- annoksellaan edes terveysliikuntasuositusten lähituntumaan. Lapset ja nuoret istuvat varsin paljon television ja tietokoneruutujen ääressä. Koulumatkojen kulkeminen ja asioiminen kävellen tai pyörällä on vähentynyt. Lyhyitäkin matkoja liikutaan yhä useammin autolla. Sosiaalisia suhteita hoidetaan kännyköillä ja netissä sen sijaan, että kavereita mentäisiin tapaamaan omin jaloin. Lapsi liikkuu luontevasti ja mielellään, kun siihen annetaan mahdollisuus. Lapsella liikunnan kokonaismäärä kertyy koko valveillaolon aikana tehdyistä suhteellisen lyhyistä suorituksista, välitunnit ovat tästä hyvä esimerkki. Vapaa-ajan liikunnassa avainasemassa ovat vanhemmat. Heidän tarjoamansa esimerkki on jälkikasvulle paras suunnannäyttäjä, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhempien täytyisi itse olla himourheilijoita. Liikuntaan kannustaminen ei tarkoita, että lasta pitäisi kuljettaa joka ilta ohjattuihin harjoituksiin. Lajin löytäminen ei ole tärkeää, vaan se, että lapsi liikkuu monipuolisesti ja erilaisissa ympäristöissä. Tärkeintä on omaehtoisuus, eli liikkuminen omasta halusta itselle luontevilla tavoilla. Kaverien kanssa pelailu, pihaleikit ja koko perheen yhteiset liikunnalliset hetket antavat lapselle mukavia elämyksiä ja kehittävät liikunnallisia taitoja. FYYSISEN AKTIIVISUUDEN PERUSSUOSITUS KOULUIKÄISILLE: Kaikkien 7-12-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1,5-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli 2 tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan 2 tuntia päivässä. Koulukuljetus Sivistyslautakunta hyväksyi kokouksessaan perusopetuksen kuljetusperiaatteet, otettavaksi käyttöön alkaen. Kuljetusperusteista on luotu Jämsän kaupungin kuljetusopas, johon voi tutustua osoitteessa : Tilapäiseen koulukuljetukseen terveydellisistä syistä tarvitaan lääkärintodistus. Koulukuljetusasioissa yhteyshenkilöinä kaupungilta ovat: - päätöksenteko: opetusjohtaja Sami Lahti, puh kuljetusasioiden valmistelu: toimistosihteeri Riitta Järvinen, puh reittisuunnittelu ja kilpailutus: kuljetussuunnittelija Seppo Koivisto, puh

13 Linja-autokortin katoaminen Koulun kuljetusoppilaat saavat linja-autokortit ensimmäisenä koulupäivänä koulun toimistosta. Mikäli linjaautokortti häviää tai vahingoittuu perii koulu kortista 3,5 euron maksun. Kortin katoamisesta tulee ilmoittaa välittömästi koulun toimistoon. Kortti on henkilökohtainen ja sen luovuttaminen toiselle oppilaalle on kiellettyä. Koulun järjestyssäännöt Kouluyhteisömme työn tarkoitus on oppia ja edistää henkistä kasvua. Näiden järjestyssääntöjen tehtävänä on tukea tätä tavoitetta. Kouluyhteisömme jäsenet käyttäytyvät asiallisesti ja noudattavat hyviä tapoja ja siisteyttä. Oppilaat noudattavat opettajien ja henkilökunnan antamia ohjeita. Koulussa päähineet ja ulkovaatteet jätetään naulakoihin. Oppilas vastaa omalta osaltaan työrauhasta. Kouluun ja oppitunneille on saavuttava täsmällisesti lukujärjestyksen mukaisesti. Oppitunneilla on oltava mukana tarvittavat välineet. Oppitunneilla syöminen ja juominen ei ole sallittu ilman erityistä lupaa. Kännyköitä, soittimia yms. ei käytetä luvatta oppitunneilla. Koulurakennusta ja kalustoa on käsiteltävä asianmukaisesti. Tahallinen tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutunut vahinko on korvattava. Huoltaja on velvollinen ilmoittamaan koululle, jos oppilas on poissa koulusta. Koulupäivän aikana oppilas ei saa poistua koulualueelta ilman lupaa. Kouluun tuodusta omaisuudesta vastaa kukin itse. Polkupyörät, mopot, moottoripyörät ja autot on säilytettävä niille osoitetuilla paikoilla. Kouluyhteisössämme ja koulun tiloissa ovat seuraavat asiat ehdottomasti kielletty: vahingonteko ja ilkivalta kiusaaminen tupakointi ja tupakointivälineiden hallussapito alkoholi ja huumeet räjähteet, ilotulitteet ja aseet lumipallojen heitto Koulualueeseen kuuluu koulun tontti rakennuksineen. Koulualueeksi katsotaan myös tilapäisesti muualla annettavan opetuksen toimipiste ja sen välitön läheisyys. Välitunneilla oleskellaan erikseen määrätyllä pihaalueella, ellei toisin sovita. Kouluyhteisön jäsentä, joka rikkoo järjestyssääntöjä, voidaan rangaista peruskoululain ja peruskouluasetuksen mukaisesti. 13

14 Tupakointi Koska yhteiskunta tiukentaa jatkuvasti tupakointiin suhtautumistaan, tulee myös koulun olla terveydelle myönteisen kehityksen mukana. Koulun järjestyssääntö ja Suomen laki kieltävät tupakoinnin koulualueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Koulun tehtävä on kasvattaa lasta / nuorta sekä oltava esimerkkinä hyvistä ja terveellisistä elämäntavoista. Sekä Kankarisveden koulussa että Jämsänkosken lukiossa olemme tiukkoja tupakoinnin ja päihteiden käytön suhteen. Tupakoinnista kiinnijäävä oppilas saa automaattisesti kaksi tuntia jälki-istuntoa. Kankarisveden koulussa toimitaan oppilashuoltovalikon ohjeiden mukaisesti jokaisessa tapauksessa missä epäillään päihteiden käyttöä (yhteydenotto kotiin, yhteydenotto poliisiin, lastensuojeluilmoitus ja asia viedään oppilashuoltoryhmään). Koulukiusaaminen Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu jatkuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaamiselle ominaista on siis systemaattisuus, toistuvuus sekä osapuolten epätasaväkisyys. Koulukiusaamisen erottaa muusta aggressiivisesta käyttäytymisestä se, että toinen on alistettu ja nöyryytetty, toinen alistaja ja nöyryyttäjä. Alistajana ja nöyryyttäjänä voi olla yksi oppilas, muutaman hengen ryhmä tai kokonainen koululuokka. Kiusaamisen hiljainen hyväksyntä mahdollistaa kiusaamisen jatkumisen. Koulun lisäksi kiusaamista voi tapahtua myös netissä tai kännykän kautta. Kiusaamisen muodot: - sanallinen mm. pilkkaaminen, nimittely - sosiaalinen mm. eristäminen, syrjiminen - fyysinen mm. töniminen, lyöminen Koulukiusaamista ei tule missään muodossa hyväksyä. Keskeistä on, että asiaan puututaan nopeasti ja kiusaamistilanteet selvitetään. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen ympäristöön, jossa ei esiinny kiusaamista. Koulukiusaamiseen puututaan Kankarisveden koululla ankaralla kädellä, saman henkilön ollessa kiusaajana on rangaistuskäytäntö seuraava: 1. kerralla 2 tuntia jälki-istuntoa, 2. kerralla kirjallinen varoitus ja 3. kerralla määräaikainen erottaminen koulusta. Kiusaamisen uhriksi joutuneen / kiusaamisen havainnutta oppilasta pyydetään ilmoittamaan asiasta välittömästi jollekin kiinteistössä työskentelevälle henkilölle. Läksyparkki Koulussa toimii koulun jälkeen läksyparkki. Oppilas, joka ei ole tehnyt tunnille määrättyjä tehtäviä määrätään heti samana päivänä läksyparkkiin tekemään tekemättä jääneet tehtävät (perusopetuslaki 36). Mikäli oppilas ilman pätevää syytä (esitettävä rehtorille) ei saavu läksyparkkiin saa oppilas 0,5 tuntia jälkiistuntoa ja joutuu seuraavana päivänä läksyparkkiin. Jälki-istunto, kasvatuskeskustelu Oppilaan rikkoessa koulun järjestyssääntöjä ensimmäisen kerran pidetään kasvatuskeskustelu oppilaan ja opettajan välillä. Tästä keskustelusta tiedotetaan huoltajaa ja huoltajalla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Keskustelun pituus on maksimissaan kaksi tuntia, se voidaan jakaa ja suorittaa osissa. 14

15 Opettajan antaessa jälki-istuntoa soitetaan heti huoltajalle asiasta ja oppilas saa kertoa, miksi jälki-istunnon saa. Mikäli emme tavoita huoltajaa / huoltajia, niin ilmoitamme jälki-istunnosta tekstiviestillä / Wilmaviestillä. Jälki-istunnat suoritetaan pääsääntöisesti keskiviikkoisin. Rangaistus alkaa oppilaan koulupäivän jälkeen (kello 13.00, kello tai kello ) ja päättyy viimeistään kello Mikäli oppilaalla on tärkeä meno (esimerkiksi lääkäri), niin silloin jälki-istunto voidaan siirtää seuraavaan kertaan, mutta esimerkiksi harrastukset eivät ole syy jälki-istunnon siirtämiseen. Mikäli oppilas ei suorita jälki-istuntoa määrättynä päivänä, niin luokanvalvoja kutsuu huoltajat koululle palaveriin, jossa keskustellaan koulunkäynnistä. Mikäli sama oppilas toistuvasti jättää rangaistuksen suorittamatta tai jatkuvasti rikkoo koulun sääntöjä, otetaan seuraava koulun rangaistus käytäntöön, eli kirjallinen varoitus. Kirjallisesta varoituksesta ja määräaikaisesta erottamisesta koulusta tehdään samalla myös lastensuojeluilmoitus. Opetussuunnitelma ja tuntijako Koko perusopetus noudattaa alkaen uusia opetussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden pohjalle rakennettuja opseja, joiden tarkoituksena on toteuttaa yhtenäisen perusopetuksen ajatusta käytännössä. Kaupungin opetussuunnitelma löytyy netistä osoitteesta opspro.peda.net/jamsa. Valinnaisaineiden osalta oppilaat valitsevat kolme valinnaisainetta, joita opiskellaan kaksi tuntia viikossa. Valinnaisaineet valitaan erikseen 8. ja 9.luokalle ja ne arvioidaan numeroin. Lisäksi oppilaat valitsevat 8. luokalle yhden viikkotunnin valinnaiskurssin joko musiikkia tai kuvataidetta, joka arvioidaan hyväksytty/hylätty. 15

16 Perusopetuksen tuntijako ja oppiaineiden lyhenteet Aine Yht. AI, äidinkieli A1-kieli, englanti B1-kieli, ruotsi MA, matematiikka BG, biologia, maantiede FK, fysiikka, kemia TT, terveystieto ,6 1, UE/UO/ET, uskonto HI, historia MU, musiikki HY, yhteiskuntaoppi KU, kuvataide KÄ, käsityö LI, liikunta MU+KU+KA+LI koulukoht. KO, kotitalous sij. 1 tunti OP, oppilaanohjaus 0,4 0, VALINNAISET YHTEENSÄ Minimi tuntimäärä Valinn. A2-kieli (saksa, ranska) YHTEENSÄ Jaksotus luokka tunteja viikossa 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso Oppilaanohjaus 1 1 Terveystieto luokka 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso Oppilaanohjaus A, D 1 2 Terveystieto A, D Oppilaanohjaus B, C 2 1 Terveystieto B, C Kuvaamataito Musiikki luokka 1. jakso 2. jakso 3. jakso 4. jakso 5. jakso Oppilaanohjaus Terveystieto

17 Fysiikka /kemia syksy kevät 7. luokka kemia fysiikka 8. luokka fysiikka kemia 9. luokka kemia fysiikka 17

18 Jaksot jakso pv vk vk vk vk vk vk vk Elokuu Syyskuu Ma Ti Ke To Pe jakso pv vk vk vk vk vk vk vk vk Lokakuu Marraskuu Ma Ti Ke To Pe La Syysloma 3. jakso pv vk vk vk vk vk vk vk vk vk vk Marrask Joulukuu Tammikuu Ma Ti Ke To Pe La 20 Joululoma (3. vsl koulutyö päättyy 12.2.) vk vk vk vk vk vk vk vk vk jakso pv Helmikuu Maaliskuu Ma Ti Ke To Pe Talviloma Pääsiäinen 5. jakso pv vk vk vk vk vk vk vk vk Huhtikuu Toukokuu Ma Ti Ke To Pe La 30 18