PUTSARIPUISTO. Alustava liiketoimintasuunnitelma Tuotekehitys Oy Tamlink

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUTSARIPUISTO. Alustava liiketoimintasuunnitelma 10.2.2004. Tuotekehitys Oy Tamlink"

Transkriptio

1 PUTSARIPUISTO Alustava liiketoimintasuunnitelma Tuotekehitys Oy Tamlink

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ PUTSARIPUISTOHANKKEEN TAUSTAA Hankkeen historiaa Puiston perusajatus kesällä Alustavan liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja taustatahot TOIMINTAYMPÄRISTÖ Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueilla Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Kiinteistökohtaisen talousjätevesikäsittelyn nykytila Toimiala Yleispiirteitä Toimijat ja Putsaripuiston sidosryhmät Yleinen toimintaympäristö Poliittinen näkökulma Taloudellinen näkökulma Sosiaalinen näkökulma Teknologinen näkökulma Ekologinen näkökulma PALVELUT Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuustestaus Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehitys Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelu- ja huoltokoulutus Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien informaatiopalvelut Muita mahdollisuuksia ASIAKKAAT JA MARKKINAT Talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat Testauspalvelujen kysyntä Tutkimus- ja tuotekehityspalveluiden kysyntä Koulutuspalveluiden kysyntä Suunnittelutoimistot, maaurakoitsijat ja huoltoyritykset Koulutuspalveluiden kysyntä Kunnat Koulutuspalveluiden kysyntä Haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat Informaatiopalveluiden kysyntä Opiskelijat, koululaiset ja ympäristötietoiset kansalaiset Informaatiopalveluiden kysyntä KILPAILIJAT JA MUUT SIDOSRYHMÄT Talousjätevesien pienpuhdistamojen toimivuustestaus Talousjätevesien pienpuhdistamojen tutkimus ja tuotekehitys Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn koulutuspalvelut Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn informaatiopalvelut LIIKETOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKOTOIMENPITEET TOTEUTUSSUUNNITELMA JA EDELLYTYKSET Palveluiden toteutuksen organisointi Testauspalvelut Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut Koulutuspalvelut Informaatiopalvelut Putsaripuiston toteutusedellytykset

3 7.2.1 Fyysiset puitteet Henkilöstö Alihankinta Lupa-asiat Rahoitussuunnitelma Palvelujen hinnoittelu Pääoman tarve Rahoitus Alustava markkinointisuunnitelma...37 LÄHTEET...39 LIITE A Tiivistelmä Valtioneuvoston asetuksesta koskien talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla...40 LIITE B Markkinakysely...41 LIITE C Putsaripuiston testauspalveluiden laiteinvestointitarve...48 LIITE D Laskelma osaamiskeskuksen perustamisen pääoman tarpeelle Ensisijaisesti Putsaripuisto-osion vaatimukset

4 TIIVISTELMÄ Putsaripuisto on haja-asutusalueen talousjätevesien käsittelyn osaamiskeskusalue. Se tarjoaa yritysasiakkaille niiden kehitystoimintaa tukevia pienpuhdistamojen testaus- tuotekehitys- ja tutkimuspalveluja. Samalla puisto edistää talousjätevesienkäsittelyn kanssa tekemisissä olevien toimijoiden osaamistason kehitystä kurssitoiminnalla sekä kasvattaa kansalaisten tietämystä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä informaatiopalveluiden avulla. Putsaripuiston perustamiselle luo edellytykset tarve parantaa ympäristön tilaa ja edesauttaa suomalaisen ja pirkanmaalaisen ympäristöliiketoiminnan kehitystä. Hanke on ajankohtainen, koska vuoden 2004 alusta voimaan tulee ns. hajajätevesiasetus, joka tiukentaa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä. Asetuksen voimaantulo kasvattaa lähivuosina jätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelun, rakentamisen ja huollon markkinoita sekä vauhdittaa pienpuhdistamojen kehitystä. Pienpuhdistamojen tuotekehitystä tehdään, jotta ne saavuttavat asetuksen vaatiman puhdistustehon ja CEmerkinnän hankkiminen laitteille mahdollistuu. Yritystoiminnan vaikutusten lisäksi kaikkien alan toimijoiden sekä myös kansalaisten ajantasaisen tiedon ja osaamisen tarve kasvaa. Erityisesti hajaasutusalueiden kiinteistöjen omistajat, joilta asetus vaatii toimenpiteitä, tarvitsevat luotettavaa ja puolueetonta tietoa asetuksen vaatimuksista ja ne täyttävistä jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Putsaripuiston talousjätevesien pienpuhdistamojen toimivuustestaus- ja T&K-palveluiden asiakkaita ovat erityisesti ko. laitteiden valmistajat ja myös muut alalla toimivat yritykset. Testauspalvelut tarjoavat laitevalmistajille tuotekehitystä ja CE-merkinnän hankkimista tukevaa toimivuustestausta oikealla jätevedellä vertailukelpoisissa olosuhteissa. Lisäksi Putsaripuisto tarjoaa laitevalmistajille tuotekehityspalveluita sekä valmistelee ja toteuttaa aihepiirin tutkimushankkeita, jotka tukevat suomalaisten pienpuhdistamovalmistajien teknologian kehitystä. Myös viennin edistämishankkeiden toteutus Putsaripuiston alaisuudessa on mahdollista. Putsaripuiston koulutuspalvelut tarjoavat kursseja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä. Koulutus sisältää luento-opetusta sekä tutustumista Putsaripuiston näyttelyalueella toiminnassa oleviin sekä kuiviin pienpuhdistamoihin sekä valmiisiin toimiviin ja rakennusvaiheessa oleviin maapuhdistamoihin. Asiakkaita ovat alalla toimivat yritykset, kuten pienpuhdistamojen valmistajat, suunnittelutoimistot, maaurakoitsijat ja huoltoyhtiöt sekä kuntien viranomaiset. Putsaripuiston informaatiopalveluiden asiakkaita ovat haja-asutusalueiden kiinteistön omistajien lisäksi myös koululaiset, opiskelijat ja ympäristötietoiset kansalaiset. Näyttelyalueella he voivat tutustua oikeisiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin sekä hankkia näyttelyalueen esittelytauluista tai Putsaripuiston www-sivuilta ajantasaista ja puolueetonta tietoa jätevesien käsittelyjärjestelmien toiminnasta, huoltotarpeesta, hankinta- ja käyttökustannuksista jne. Www-sivuilla on lisäksi ns. jätevesijärjestelmälaskuri sekä asiantuntijarekisterit Putsaripuiston koulutuksen suorittaneista pätevistä suunnittelijoista, maaurakoitsijoista ja huoltoyhtiöistä. Putsaripuiston toiminta organisoidaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja Putsaripuisto toimii palveluiden markkinoijana ja toteutuksen koordinoijana asiakkaiden suuntaan. Putsaripuistolla itsellään on maa-alue, johon rakennetaan puhdistamoiden testauspaikkoja sekä näyttelyalue, jonne laitevalmistajat toimittavat puhdistamojaan näytteille. Putsaripuiston toiminnan ylläpito tarvitsee ainakin kahden oman henkilön työpanoksen. Testauspalveluiden jätevesianalyysit hankitaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä. Kurssien luennoijat tulevat pääsääntöisesti TAMK:lta, joka osallistuu aktiivisesti myös kurssien suunnitteluun. Putsaripuiston perustaminen vaatii kahden vuoden ulkopuolisen käynnistysrahoituksen. Toiminnan käynnistyttyä testaus- ja tuotekehitys- ja koulutuspalveluiden on tarkoitus olla kustannukset kattavaa toimintaa, josta asiakkaat maksavat. Tutkimushankkeiden valmistelu ja informaatiopalvelut 4

5 näyttelyalueineen ja www-sivuineen ovat yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa, joka tarvitsee jatkuvan ulkopuolisen perusrahoituksen. Puiston oman toiminnan kustannuksista noin puolet arvioidaan katettavan palvelutoiminnan tulorahoituksella ja puolet ulkopuolisella perusrahoituksella. Koska talousjätevesien käsittely on melko kapea toiminta-alue varsinkin näyttelytoiminnan osalta, suositellaan hankkeen eteenpäin vientiä laajemman loppuasiakaslähtöisen kokonaisuuden kautta. Tämä kokonaisuus olisi työnimeltään haja-asutusalueella asumisen vaihtoehtoisten energiahuollon, vesihuollon ja jätehuollon teknologioiden osaamiskeskus, jonka yksi osa Putsaripuisto olisi. Haja-asutusalueella asumisen vaihtoehtoisten asumisteknologioiden osaamiskeskus kokonaisuutena käynnistettäisiin tavoiteaikataulun mukaisesti kahden vuoden aikana. Ensimmäinen vaihe on laajentaa liiketoimintasuunnitelma kattamaan laajempi osaamiskeskuskokonaisuus, minkä jälkeen tehdään alueen tarkat toteutus- ja rakennussuunnitelmat ennen alueen rakentamista ja toiminnan käynnistämistä. Samanaikaisesti näiden perustamistoimenpiteiden kanssa voidaan käynnistää Putsaripuiston toimintaa siinä määrin kuin se on mahdollista ilman varsinaista puistoaluetta, kuten aloittamalla luentomuotoinen koulutus. Osaamiskeskuksen www-sivujen ja niille tulevien palvelujen perustaminen aloitetaan heti liiketoimintasuunnitelman laajentamisen jälkeen. 5

6 1. PUTSARIPUISTOHANKKEEN TAUSTAA 1.1. Hankkeen historiaa Idea Putsaripuisto työnimellä kutsuttavasta hankkeesta sai alkunsa kesällä 2002 järjestetyssä hajaasutusalueen jätevesiongelmaa käsitelleessä workshopisssa. Hankeidean taustalla on myös Pirkanmaan liiton teettämä selvitys, jossa haettiin maakunnasta osaamisalueita, joiden roolin arvioitiin tulevaisuudessa korostuvan, mutta joita ei vielä oltu riittävästi hyödynnetty. Lisäksi Tampereen Teknologiakeskus Oy on teettänyt Pirkanmaan liiton rahoituksella haja-asutusalueen jätevesihuollosta tarkemman selvityksen. Tämän selvityksen ja Pirkanmaan ympäristöliiketoiminnan asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena on käynnistetty useita myös haja-asutusalueen jätevesiasioihin keskittyviä hankkeita. Haja-asutusalueen jätevesihuollon nousua uudeksi kehitysalueeksi selittää myös vuoden 2004 alusta voimaantuleva valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla eli ns. hajajätevesiasetus. Asetus tiukentaa jätevesien käsittelyn vaatimuksia ja sen sisältö on tiivistetty liitteeseen A Puiston perusajatus kesällä 2003 Putsaripuisto on Tampereelle perustettava alue, jossa testataan puolueettomasti normaaleissa olosuhteissa ja normaaleilla jätevirroilla pienehköjä jäteveden puhdistuslaitteita. Testauksen lisäksi puisto voi palvella laitteiden tuotekehityslaboratoriona, laitesuunnittelijoiden ja huoltohenkilöstön koulutuspaikkana, laitteistoja ostavien asiakkaiden tutustumiskohteena sekä elämyspuistona koululaisille ja opiskelijoille. Myös laitteistojen puolueeton luokitus voisi olla mahdollista toteuttaa alueella. Putsaripuiston alustavana toiminta-ajatuksena on siis palvella haja-ajatusalueille tarkoitettujen pienehköjen jäteveden käsittelylaitosten testaus-, tuotekehitys- ja koulutusalueena Alustavan liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja taustatahot Tämän selvityksen on laatinut Ekokumppanit Oy:n toimeksiannosta Tuotekehitys Oy Tamlink Pirkanmaan liiton rahoituksella syksyn 2003 aikana. Sen tavoitteena on selvittää Putsaripuiston liiketoimintaedellytyksiä sisältäen ehdotuksen seuraavista toimenpiteistä Putsaripuiston perustamiseksi. Liiketoimintasuunnitelman laatimisen aikana järjestettiin kolmen te tapäivää, joiden tarkoituksena oli kerätä Putsaripuiston toimintaan keskeisesti liittyviltä sidosryhmiltä tietämystä, ideoita ja näkemyksiä Putsaripuiston toiminnasta. Teema-iltapäivien ajankohdat ja keskusteluiden aiheet olivat seuraavat: Putsaripuiston palvelut, Putsaripuiston asiakkaat, Putsaripuiston toteutus ja rahoitus. Teema-iltapäiviin osallistui seuraavia henkilöitä ja tahoja: Touko Antila, Onninen Oy; Jukka Bastman, Insinööritoimisto Bastman osk. Pirkanmaan Pesti; Juha Brunnila, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonta; Marjukka Dyer, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK); 6

7 Kalle Hakalehto, Pirkanmaan ympäristöliiketoiminnan asiantuntijatyöryhmä; Vesa-Pekka Heikkilä, Pirkanmaan ympäristökeskus; Mikko Heino, Pirkanmaan liitto; Sirkku Hoikkala, Tuotekehitys Oy Tamlink; Suvi Holm, Ekokumppanit Oy; Jukka Järvinen, Hervanta-projekti; Teemu Jutila, Labko Oy; Raini Kiukas, Käymäläseura Huussi ry; Juhani Kostiainen, Envex Oy; Olai Lagus, KWH Pipe Suomi; Seppo Laukkanen, TTY Teollisuustalous; Juha Leppänen, Tuotekehitys Oy Tamlink; Jukka Meriluoto/Heidi Rauhamäki, Tampereen vesi; Seppo Nikkanen, Omavesi Oy; Jouko Oksjoki, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (Kvvy); Sari Sassi, Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö; Elina Tiira, Pirkanmaan jätehuolto Oy; Tuula Tuhkanen, Tampereen teknillisen yliopisto (TTY), Bio- ja ympäristötekniikka; Keijo Tulokas, Uponor Oy; Hanna Viljakainen, Tuotekehitys Oy Tamlink. Osana liiketoimintasuunnitelman laadintaa, erityisesti puiston toiminnan edellytysten ja mahdollisten yhteistyökumppanien kartoitusta, käytiin keskusteluita seuraavien sidosryhmien kanssa: Jouko Oksjoki, Kvvy, , aiheena Putsaripuiston ja Kvvy:n yhteistyö Putsaripuiston testaustoiminnan toteutuksessa; Erkki Santala, Suomen Ympäristökeskus (SYKE), , aiheena Putsaripuiston ja SYKE:n yhteistyömahdollisuudet Putsaripuiston palveluiden toteutuksessa; Eeva-Liisa Viskari ja Marjukka Dyer, TAMK, , aiheena Putsaripuiston ja TAMK:n yhteistyö Putsaripuiston koulutuspalveluiden toteutuksessa; Raimo Flink, Ahlmanin ympäristötaitopuisto, , aiheena ympäristötaitopuiston toiminta ja yhteistyö Putsaripuiston näyttelyalueen kanssa. Lisäksi liiketoimintaedellytyksiä selvitettiin tekemällä Suomessa toimiville talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajille lokakuussa 2003 markkinakysely, jossa selvitettiin heidän näkemyksiä ja kysyntäarvioita sillä hetkellä Putsaripuistoon kaavailluista palveluista. Yritykset, joille kysely lähetettiin, ovat seuraavat: Atomar Oy, Clewer Oy, Ekofinn Oy, Ekopeto Oy, Envex Oy, Envitop Oy, Fann VA-Teknik Oy, Greenrock Oy, Jita Oy, KWH Pipe Suomi, Labko Oy, Lining Oy, Paltermo Oy, Pomiltek Oy, 7

8 Propipe Oy, Raita Environment Oy, Teoplast Oy, Uponor Oy. Kysely siis lähetettiin 18 yritykselle, vastauksia saatiin 10 kpl ja vastausprosentti on 56 %. Käytetty kyselylomake on liitteessä B. Kyselyn keskeisimmät tulokset esitetään seuraavien lukujen yhteydessä. 8

9 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Putsaripuiston lähtökohdaksi on rajattu haja-asutusalueiden kiinteistökohtainen talousjätevesien käsittely ja toiminnassa keskitytään tämän aihealueen testaus-, T&K-, koulutus- ja tiedotustoimintaan. Putsaripuiston toimintaympäristön selventämiseksi on tässä luvussa kuvattuna hajaasutusalueiden talousjätevesien käsittelyn perusteita, toimintaympäristössä tapahtuvia suuntauksia sekä toimialan ja Putsaripuiston sidosryhmiä Talousjätevesien käsittely haja-asutusalueilla Talousjätevesillä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä ja pesutiloista tulevaa jätevettä. Mukaan luetaan myös muut jätevedet, esim. karjatilojen maitohuoneiden tai muun elinkeinotoiminnan jätevedet, jos ne ovat ominaisuuksiltaan tai koostumuksiltaan vastaavia. Talousjätevesien käsittely on järjestetty pääsääntöisesti kahdella tavalla. Taajamien talousjätevedet menevät vesihuoltolaitoksiin käsiteltäviksi, kun taas haja-asutusalueilla ne käsitellään kiinteistökohtaisesti. Suomessa noin 80 % eli 4 miljoonaa ihmistä asuu taajamissa, jotka kuuluvat vesihuoltolaitosten viemäriverkostoihin ja loput noin 20 % eli miljoona ihmistä asuu haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisen talousjätevesien käsittelyn varassa. Putsaripuiston toiminnassa keskitytään näistä jälkimmäiseen Kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät Jäteveden käsittelyjärjestelmät, joita yleisesti käytetään talousjätevesien kiinteistökohtaisessa käsittelyssä, koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista tai niiden yhdistelmistä: saostussäiliö/saostuskaivo, umpisäiliö/umpikaivo, maahanimeyttämö, maasuodattamo, pienpuhdistamo. Saostuskaivo Saostuskaivolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Umpikaivo Umpikaivolla tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Umpikaivo tulee tyhjentää kuljettamalla jätevesi tai liete jätevedenpuhdistamolle. Sitä käytetään lähinnä erikoistapauksissa, koska tyhjennyskustannukset ovat korkeat. Maahanimeyttämö Jäteveden maahanimeyttämöllä tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. 9

10 Maahan imeytyksessä hyödynnetään luonnollisen maaperän ominaisuuksia jätevesien käsittelyssä. Järjestelmä voidaan rakentaa useammalla eri tavalla, mutta yksinkertaistetusti rakenne ja toiminta on seuraavanlainen: jäteveden esikäsittelyyn käytetään betonista 3-osaista saostuskaivoa tai vastaavaa muovista tehdasvalmisteista, toimivuustestattua sakosäiliötä (ns. harmaille vesille 2-osaista), saostuskaivossa selkeytynyt vesi johdetaan erityisen jakokaivon kautta imeytysputkistoon, imeytysputkien rei'istä vesi pääsee sepelistä tehtyyn ns. jakokerrokseen ja leviää siinä alas ja sivullepäin, tavoittaessaan luonnollisen maanpinnan vesi imeytyy siihen ja kulkeutuu edelleen alaspäin pohjaveteen saakka, imeytyspintaan ja välittömästi sen alapuolelle muodostuu ns. biokerros, jossa tapahtuu jäteveden sisältämän eloperäisen aineksen hajoaminen pieneliötoiminnan vaikutuksesta, fosfori sitoutuu maarakeisiin hyvin ja myös bakteerit tuhoutuvat varsin tehokkaasti, typestä pidättyy tai vapautuu ilmaan vain pieni osa. Maasuodattamo Jäteveden maasuodattamolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Mikäli maaperä- tai pohjavesiolosuhteet eivät mahdollista jäteveden maahan imeytystä, voidaan paikalle ehkä tehdä kokonaan keinotekoinen maasuodatin. Sen rakenne ja toiminta on paljolti maahanimeyttämön kaltainen. Jakokerroksen alapuolella on suodatinhiekkakerros ja sen alapuolella kokoomakerros. Suodatinhiekan yläpintaan muodostuu biokerros. Siinä ja sen alapuolisen suodatinhiekan läpi kulkiessaan jätevesi puhdistuu. Kokoomakerroksessa on putkisto, jolla puhdistunut jätevesi kootaan johdettavaksi edelleen esimerkiksi avo-ojaan. Jäteveden maahanimeyttämöt ja maasuodattamot ovat ns. maapuhdistamoja. Molemmat ratkaisut voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Menetelmän valintaan, sijoitukseen ja mitoitukseen vaikuttavat varsinkin maaperän laatu, irtomaakerrosten paksuus, pohjaveden syvyys sekä tontin koko ja pinnanmuodostus. Pienpuhdistamo Pienpuhdistamolla tarkoitetaan muuta kuin edellä mainittua talousjäteveden käsittelylaitetta ja jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Pienimmät pienpuhdistamot on tarkoitettu yhdelle perheelle, suurimmat usean sadan henkilön jätevesikuormitukselle. Toimintaperiaatteiltaan ja rakenteiltaan pienpuhdistamoja on monen tyyppisiä esimerkiksi: aktiivilietelaitoksia (useita erilaisia), biosuodattimia, bioroottoreita, kivivillapuhdistamoita, kemiallisia suorasaostuslaitoksia ja putkiflokkauslaitoksia. 10

11 Pieniä pienpuhdistamoja käytetään erityisesti silloin, kun maaperän laadun tai tontin pienuuden vuoksi maahanimeyttämöä tai maasuodatinta ei voida rakentaa. Pienpuhdistamot vaativat yleensä käyttäjältä maapuhdistamoita enemmän asiantuntemusta ja huoltoa Kiinteistökohtaisen talousjätevesikäsittelyn nykytila Suomessa haja-asutusalueilla arvioidaan olevan yhteensä pysyvässä käytössä olevaa asuntoa, jotka ovat kiinteistökohtaisen jätevesikäsittelyn varassa. Lisäksi vapaa-ajan käytössä olevia asuntoja on Pysyvässä käytössä olevista kiinteistöistä noin :ssa ja kesämökeistä noin :ssa on vesikäymälä. Uusissa, alle 20 vuotta vanhoissa, asuinkiinteistöissä käytetään lähes poikkeuksetta jätevesien käsittelynä saostuskaivon jälkeen joko maasuodatinta tai maahan imeytystä, koska sitä on edellytetty asuinrakennusten rakennusluvassa 1980-luvulta lähtien. Yli 20 vuotta vanhoissa asuinkiinteistöissä saostuskaivo on yleisesti ainoa jäteveden käsittelylaite. 2.2 Toimiala Yleispiirteitä Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn ympärille rakentuva liiketoiminta/toimiala on kehitysvaiheessa. Tähän asti toimialan kehitystä on hidastanut se, ettei jätevesien käsittelyä ole vaadittu riittävästi, mihin hajajätevesiasetus nyt tuo muutoksen. Tämä on johtanut kysynnän vähyyteen ja laitevalmistajien haluttomuuteen panostaa kunnolla mm. tuotekehitykseen. Puhdistamoiden, muiden tarvittavien rakennustuotteiden, jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen markkinoiden uskotaan kasvavan reilusti hajajätevesiasetuksen siirtymäkauden eli seuraavien vuoden aikana, minkä jälkeen kysyntä laskee ja tasaantuu haja-asutusalueiden uudisrakentamisen ja normaalin korjausrakentamisen luoman kysynnän tasolle. Myös jätevesijärjestelmien huoltopalveluiden kysyntä kasvaa reilusti asetuksen siirtymäkauden eli seuraavien vuoden aikana, minkä jälkeen kysyntä jää saavutetulle tasolle ja saattaa vielä kasvaa jonkin verran hajaasutusalueiden uudisrakentamisen luoman kysynnän myötä. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn ympärille rakentuva liiketoiminta on ympäristöliiketoimintaa. Sille on ominaista yhteisen ympäristön hyväksi tehtävä toiminta, johon velvoitetaan esimerkiksi lainsäädännön kautta tai kuluttajien ympäristömyönteisyyteen vedoten. Erityisesti lainsäädännön vaikutuksesta syntyvälle liiketoiminnalle on ominaista asiakkaiden halu täyttää lain minimivaatimukset pienin kustannuksin. Ympäristöliiketoimintaa harjoittaville yrityksille tämä merkitsee edullisten lain vaatimukset täyttävien laitteiden kysyntää Toimijat ja Putsaripuiston sidosryhmät Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn toimialalla on seuraavia toimijoita, jotka ovat samalla myös Putsaripuiston sidosryhmiä: talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat, talousjätevesien pienpuhdistamojen maahantuojat, talousjätevesien pienpuhdistamojen myyjät, muiden puhdistusjärjestelmien tai niiden osien valmistajat, 11

12 suunnittelutoimistot (LVI-ala) ja muut puhdistusjärjestelmiä suunnittelevat tahot, maa-urakoitsijat ja muut puhdistusjärjestelmiä rakentavat tahot, jätehuoltoyhtiöt, koulutuslaitokset: ammattikoulut, ammattikorkeakoulut, yliopistot, tutkimuslaitokset: mm. yliopistot ja Suomen ympäristökeskus, kuntien viranomaiset, lähinnä ympäristö- ja rakennusvalvonta, valtion viranomaiset: ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, EU, kiinteistöjen omistajat ja rakentajat. Yllä olevan listan seitsemän ensimmäistä toimijaa on alalla liiketoimintaperiaattein toimivia yrityksiä. Talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat ja muut puhdistusjärjestelmien tai osien valmistajat ovat yrityksiä, jotka valmistavat rakennustuotteita. Ne myyvät tuotteensa itse tai maahantuojien ja myyjien välityksellä. Heidän asiakkaitaan ovat rakentajat ja kiinteistöjen omistajat. Suunnittelutoimistot ja maaurakoitsijat ovat palveluyrityksiä, joiden panosta tarvitaan jätevesijärjestelmän rakentamisen mahdollistamiseksi. Heidän asiakkaitaan ovat rakentajat ja kiinteistöjen omistajat. Jätehuoltoyhtiöt huoltavat toiminnassa olevia jätevesijärjestelmiä. Heidän asiakkaitaan ovat kiinteistöjen omistajat. Koulutuslaitokset ja yliopistot kouluttavat alalla toimiville yritykselle ja muille organisaatioille osaavaa työvoimaa. Tutkimuslaitokset tekevät aihealueen tutkimusta, johon myös toimialan yrityksiä osallistuu ja tutkimus tukee yritysten tuotekehitystä. Ympäristöministeriö mm. valmistelee ja toimeenpanee aihealueen lakeja ja asetuksia, joihin vaikuttaa myös EU-tason kehitys. Kuntien viranomaiset valvovat näiden määräysten toimeenpanoa ja ovat suoraan kiinteistöjen omistajiin yhteydessä oleva taho. 2.3 Yleinen toimintaympäristö Putsaripuiston toiminnan sekä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn yleistä ympäristöä tarkastellaan ns. PESTE-kuvauksen avulla, jossa analysoidaan toimintaympäristöä ja sen muutoksia poliittisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta, teknologisesta ja ekologisesta näkökulmasta Poliittinen näkökulma Hajajätevesiasetus Asetus velvoittaa haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat järjestämään jätevesilleen riittävän puhdistuksen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Selvitys nykyisen jätevesijärjestelmän tilasta tulee tehdä jo 2-4 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Hajajätevesiasetuksen voimaantulon myötä perinteinen saostuskaivo yksinomaisena käsittelynä ei ole puhdistusteholtaan enää riittävä. Saostuskaivosta lähtevän jäteveden jatkokäsittelynä yksinkertainen maaperäkäsittely, imeytyskuoppa tai vastaava, on riittävä vain edullisissa olosuhteissa vähäisille jätevesimäärille. Asuinkiinteistöt olisi ensisijaisesti liitettävä yleiseen viemäriverkostoon, jos liittyminen on mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Jos yleiseen viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista, tulee 12

13 rakentaa yhdelle kiinteistölle oma tai useammalle kiinteistölle yhteinen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Normaalivarusteiselle ympärivuotisesti asutulle talolle tarvitaan jäteveden jatkokäsittelyyn saostuskaivon jälkeen kunnollinen maahanimeyttämö tai maasuodattamo. Muita jäteveden käsittelyvaihtoehtoja ovat pienpuhdistamot tai jätevesisäiliö. Myös kompostikäymälä on mahdollinen ratkaisu, mutta sitä käytettäessä pesuvedet tulee käsitellä erikseen riittävällä tavalla. Asetuksen toimeenpano merkitsee seuraavan 14 vuoden kuluessa jätevesijärjestelmien uusimista. Rakennettavat järjestelmät ovat maahanimeyttämöjä, maasuodattimia, pienpuhdistamoja, umpisäiliöitä ja kompostikäymälöitä. Jätevesijärjestelmän parannustoimia vaativia kiinteistöjä arvioidaan Suomessa olevan yhteensä noin On todennäköistä, että rakennettavat järjestelmät ovat pääasiassa maahanimeyttämöjä ja maasuodattamoja, koska ne ovat sekä edullisempia rakentaa että helpompia huoltaa ja käyttää. Niille tonteille, joille ei maaperän rakenteen tai tontin pienuuden vuoksi voida rakentaa maahanimeyttämöä tai maasuodattamoa, valitaan todennäköisesti pienpuhdistamo. Näiden tonttien määristä ei ole tarkkoja arvioita. Asetuksen voimaantulon arvioidaan vaikuttavan yritystoimintaan luoden 14 vuoden ajaksi yhteensä miljoonan euron kokonaismarkkinat eli keskimäärin miljoonaa euroa vuodessa. Tästä suunnittelutyön osuus olisi noin 8 % eli noin 3,5-4,5 miljoonaa euroa vuodessa muun ollessa rakennustyötä. Tämä merkitsisi noin suunnittelijan ja rakentajan työpanosta. Rakentaminen vaikuttaa rakennustuotemarkkinoihin, joiden arvioidaan kasvavan noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä työllistäisi henkilöä jätevesien käsittelyjärjestelmien laitteiden tuotekehitys-, valmistus- ja markkinointitehtävissä. Lisäksi jätevesijärjestelmien huollon tarve luo liete- ja viemärihuollon palveluyrityksille noin euron vuosittaiset lisämarkkinat, mikä merkitsee työpaikkaa. Haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajille puutteellisen jätevesijärjestelmän tehostamisen kustannukset ovat keskimäärin 3000 euroa suunnittelu- ja lupamenettelykustannuksineen. Lisäksi kiinteistökohtaisten hoito- ja huoltokustannusten arvioidaan nousevan keskimäärin noin 60 euroa. Hinnat kuitenkin vaihtelevat kiinteistökohtaisesti. Keskimääräistä edullisemmin selvitään, jos tehostamistoimet on mahdollista toteuttaa maapuhdistamoilla, ja keskimääräistä kalliimpiin investointeihin joudutaan, jos hankitaan pienpuhdistamo. Jos jätevesijärjestelmän tehostamisesta aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia, voidaan valtion rakentamisen ja ympäristönsuojelun avustuksia käyttää myös näihin kiinteistökohtaisiin tarpeisiin Taloudellinen näkökulma Loppukäyttäjien maksuvalmius Haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajien kannalta katsottuna ei ole oleellisia taloussuhdanteisiin ja ostovoimaan vaikuttavia seikkoja. Valta-osa kiinteistöjen omistajista pystyy suoriutumaan jätevesijärjestelmän tehostamistoimista. Ne joille rakennustoimet tuottavat kohtuuttomia kustannuksia voivat todennäköisesti saada valtiolta tukea. Näiden pienpuhdistamojen loppukäyttäjien vapaaehtoinen ostohalukkuus on tuskin kovin suuri, koska jätevesijärjestelmän päivitys on isohko pakollinen ylimääräinen menoerä, jonka valtaosa tekee vain asetuksen vuoksi. Laitehankinnoissa tullaan todennäköisesti päätymään joko hankintahinnaltaan tai sekä hankinta-, käyttö- että huoltokustannuksiltaan edullisimpaan mahdolliseen tontille soveltuvaan ratkaisuun. 13

14 Yritysten kehitysmahdollisuudet Pienpuhdistamojen valmistajien ja muiden toimialan yritysten markkinat kasvavat lähivuosina. Oletetun markkinoiden kasvun vuoksi yritykset tulevat todennäköisesti panostamaan kehitykseen (mm. tuotekehitykseen vaikuttavia seikkoja on kuvattu tarkemmin luvussa 2.2.4). Osa alalla toimivista yrityksistä on isoja, joilla on resursseja panostaa tuotekehitykseen. Monet suomalaisista laitevalmistajista ovat kuitenkin pienyrityksiä, joiden omat mahdollisuudet panostaa tuotekehitykseen ovat rajalliset. Tuotekehityksen rahoituksessa kyseeseen tulevat myös esim. Tekesin tuotekehitysrahoitus, jonka määrä kasvaa vuoden 2004 alusta Sosiaalinen näkökulma Muuttoliike kaupunkeihin Muuttoliike kaupunkeihin on vähentänyt haja-asutusalueella asumista ja kehityksen arvioitu jatkuvan. Muuttoliikkeen sekä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen laajentumisen myötä arvioidaan asukkaan asuvan pysyvästi kiinteistökohtaisen jätevesikäsittelyn varassa vuosina Nyt vastaava luku on noin miljoona asukasta. Tämä seikka pienentää kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelylaitteiden kysyntää. Vapaa-ajan asuminen Vapaa-ajan asuntojen käytön arvioidaan muuttuvan ympärivuotiseksi, jolloin niiden varustetaso yleensä nousee ja käyttö lisääntyy. Samalla mökeiltä aletaan vaatia myös asutuksen mukaista jätevesien käsittelyä, mikä puolestaan lisää jätevesien käsittelylaitteiden kysyntää Teknologinen näkökulma Standardi EN ja CE-merkintä Euroopan standardointijärjestö CEN on laatimassa useita jätevesien pienpuhdistamoihin liittyviä EN standardeja. Tehdasvalmisteisia saostuskaivoja ja pienpuhdistamoja koskevan standardin EN osa 3, joka käsittelee pienpuhdistamoita, on lähes valmis ja se todennäköisesti vahvistetaan vuonna Standardissa on yhteensä kuusi muuta osaa ja ne käsittelevät tehdasvalmisteisia saostussäiliöitä, jäteveden maahanimeyttämöjä, esivalmistettuja saostussäiliöitä, maasuodattamoja ja pienpuhdistamotestausta in situ. Standardi EN sisältää määritelmiä ja yksityiskohtaisia rakenne- ja mitoitusvaatimuksia sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmiä, joita ovat laitteen vesitiiviyden, rakenteellisen lujuuden ja toimivuuden testaus. Näistä toimivuuden testausohjelma kestää vähintään 38 viikkoa, minkä aikana pienpuhdistamoa käytetään vaihtelevalla ajo-ohjelmalla ja samalla käyttöolosuhteita sekä puhdistustehoa seurataan vesinäytteiden analysoinnin kautta. EN on ns. harmonisoitu tuotestandardi, joiden laatimiselle on EU:n rakennustuotedirektiiviin perustuva mandaatti. Rakennustuotedirektiivi sallii, että jäsenmaat päättävät kansallisista lähtökohdistaan, mitä vaatimuksia tuotteen toimivuudelle asetetaan. Osoitettuaan hyväksytyin menetelmin, että laite täyttää standardin vaatimukset, valmistaja voi käyttää tuotteissaan CE-merkintää. Maapuhdistamoita koskevat osiot eivät tule olemaan tuotestandardeja vaan hyvän rakentamisen oppaita, joihin voidaan sisällyttää kansallisia ohjeita. 14

15 Rakennustuotteiden hyväksyntää koskevan lain mukaan on useita hyväksyttäviä menetelmiä CEmerkinnän edellyttämän vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen, mutta lähes kaikissa näissä vaaditaan joko hyväksytyn testauslaboratorion tai valmistajan suorittamaa tuotteen alkutestausta. Useimmat EU-maat tulevat edellyttämään CE-merkittyjen rakennustuotteiden käyttöä. Suomi ei ainakaan ensi vaiheessa ole sitä vaatimassa, mutta suomalaisten tuotteiden markkinointi muualle tulee tulevaisuudessa lähes aina edellyttämään CE-merkintää. Suomen ympäristökeskuksen 19 suomalaiselle jätevesijärjestelmien laitetoimittajalle toukokuussa 2003 teettämän kyselyn perusteella 93 % vastanneista (vastausprosentti 88 %) halusi tuotteilleen CE-merkinnän 5 vuoden kuluessa. Tämän myötä tarvitaan testausolosuhteet, joissa voidaan suorittaa vaatimuksenmukaisuuden osoittavat standardin EN mukaiset testit. Ko. kyselyn mukaan 75 % vastanneista pitää tärkeänä, että CE-merkintään oikeuttavaa testausta voitaisiin tehdä Suomessa ja 25 % vastanneista olisi valmiita testaamaan laitteensa myös ulkomailla. Yritysten kiinnostus CE-merkinnän hankkimiseen merkitsee lähivuosina kysyntää standardin EN mukaisille testaukselle, joka mieluiten teetettäisiin Suomessa ja mm. Suomen ympäristökeskus on nähty sopivaksi toimijaksi aloittamaan ko. testaus. Muualle Eurooppaan ollaan perustamassa kolmea testausta tarjoavaa laitosta ja todennäköisesti nämä kaikki sijaitsevat Pohjoismaiden ulkopuolella. Yrityksille CE-merkinnän hankkiminen vaatii myös taloudellisia resursseja testauksen teettämiseksi, sillä arviot yhden laitteen standarditestauksen hinnasta ovat noin euron tuntumassa. Testauksen läpäiseminen vaati pienpuhdistamoilta riittävän hyvää toimivuutta, jota laitteilla yleisen käsityksen mukaan vielä tällä hetkellä ole. Tämä merkitsee erityisesti lähivuosina tarvetta laitteiden tuotekehitykselle ja tutkimukselle, mikä vaatii yrityksiltä taloudellisia panostuksia Ekologinen näkökulma Kansalaisten kiinnostus ympäristön suojeluun on vähitellen lisääntynyt. Kuluttajat tekevät ostopäätöksiä, joissa valitaan ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Tämä ympäristömyönteinen kehitys ennakoi myös sitä, että sellaisten kiinteistönomistajien määrä kasvaa, jotka haluavat laittaa jätevesien käsittelyjärjestelmät kuntoon vähentääkseen ympäristön kuormitusta, ei pelkästään asetuksen vuoksi. 15

16 3. PALVELUT Putsaripuiston palvelut koostuvat kahdesta kokonaisuudesta. Näistä ensimmäinen on suunnattu toimialan yrityksille ja se sisältää talousjätevesien käsittelyjärjestelmien testauspalveluita sekä niiden tutkimusta ja tuotekehitystä. Jälkimmäisessä kokonaisuudessa eli haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn informaatio- ja koulutuspalveluissa tulee esille myös laitteiden loppukäyttäjien opastaminen sekä alan muiden toimijoiden kouluttaminen. Palvelukokonaisuuksia havainnollistaa kuva 3.1. Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien testauspalvelut: tuotekehitystä tukeva suunnattu testaus asiakaskohtaisesti sovittavien testausohjelmien mukaisesti; varmistustestaus ennen laitteen viemistä SYKE:lle viralliseen testaukseen ko. testauksen tulosten ennakoimiseksi. Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn informaatiopalvelut: näyttelyalue, jossa erilaisia jätevesien käsittelyjärjestelmiä ja pienpuhdistamoita; www-sivut, joilla tietoa jätevesien käsittelyjärjestelmistä, asiantuntijarekisterit jätevesialan asi- antuntijoista ja jätevesijärjestelmä- laskuri. Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehitys: tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden testauksen suorittaminen vertailukelpoisissa olosuhteissa; T&K-hankkeiden valmistelu- ja koordinointi kulloinkin ajankohtaista kehitysaiheista. Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn koulutuspalvelut: valmiita ja räätälöityjä kursseja talousjätevesien käsittelystä; kursseilla mahdollisuus tutustua oikeisiin jätevesijärjestelmiin; kurssien aihepiirit: suunnittelijakou- lutus, urakoitsijakoulutus, käyttökoulutus, huoltokoulutus ja kuntakoulutus. Kuva 3.1. Putsaripuiston palvelukokonaisuudet. 3.1 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuustestaus Putsaripuisto tarjoaa talousjätevesien käsittelyjärjestelmien, ensisijaisesti pienpuhdistamojen, testauspalvelua. Testaus voidaan toteuttaa asiakaskohtaisesti suunnitellun testausohjelman mukaisesti, jolloin testaus sopii tukemaan asiakkaan tuotekehitystyötä. Putsaripuisto tarjoaa myös standardia EN mukailevaa toimivuustestausta, jota laitevalmistajat voivat hyödyntää hankkiessaan laitteilleen CEmerkintää. Hyväksytyn testauslaboratorion suorittaman testauksen läpäisemisen jälkeen laitevalmistajat voivat käyttää tuotteissaan CE-merkintää. Sertifikaattia standardin mukaisen testauksen suorittamiseen Putsaripuisto ei hanki, koska Suomen ympäristökeskus aikaa toimia hyväksyttynä testauslaboratoriona kyseisen testauksen suorittamisessa, eikä Suomen kokoiselle alueelle kannata 16

17 perustaa kahta vastaavaa laitosta. Standarditestaus on kallis ( ) ja pitkäkestoinen (1 vuosi) prosessi ja kesken testausta laitetta ei voida säätää. Puhdistamovalmistajat voivat testauttaa laitteensa ensin Putsaripuistossa lyhyemmän aikaa ja edullisemmin mukaillen standarditestausta ja hankkien täten suuntaa-antavia tuloksia siitä, läpäiseekö laite nykyisellään SYKE:n virallisen testauksen vai kannattaako sitä vielä ensin kehittää. Testaus toteutetaan asentamalla laite testauspaikalle, jossa se toimii vertailukelpoisissa olosuhteissa puhdistaen oikeaa jätevettä. Virtaamaa voidaan säätää muuttamalla jätevettä testattaviin puhdistamoihin pumppaavien pumppujen tehoa. Jätevesinäytteitä voidaan kerätä kokoomanäytteiden kerääjillä sekä puhdistamoon tulevasta että siitä lähtevästä vedestä. Putsaripuistoon testattavaksi tuotuja laitteita voidaan myös huoltaa sovitun huolto-ohjelman mukaisesti. Pienpuhdistamojen toimivuuden muuttujia ja jätevesien pitoisuuksia, joita Putsaripuisto ainakin voi testata ovat seuraavat: - orgaaninen kokonaishiili, - biologinen ja kemiallinen hapenkulutus, - kiintoaine, - ph, - sähkönjohtavuus, - typpiparametrit (ammoniumtyppi, kokonaistyppi), - kokonaisfosfori ja liuennut fosfori, - liukoinen happipitoisuus, - lietteen tuotto, - jäteveden lämpötila, - ilman lämpötila, - pienpuhdistamon energiankulutus ja - virtaama. Testauksen tulokset ja testauksen suorittaminen tarjotaan sovittaessa luottamuksellisesti ja asiakas saa raportin suoritetuista testeistä ja niiden tuloksista. 3.2 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehitys Putsaripuisto toimii talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden valmistelijana ja toteuttajana kulloinkin ajankohtaisista kehitysaiheista. Ainakin kehityshankkeisiin sisältyvä pienpuhdistamojen testaus voidaan toteuttaa Putsaripuistossa. Näiden kehityshankkeiden yhteydessä myös alan opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia lopputöiden tekemiseen. 3.3 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien suunnittelu- ja huoltokoulutus Putsaripuisto tarjoaa valmiita ja räätälöityjä kursseja talousjätevesien käsittelystä. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaisen toiminnan jalkauttamiseen liittyvään koulutukseen. Kurssien aihepiirit rakentuvat pääsääntöisesti kohderyhmäkohtaisesti: - suunnittelukoulutus, - urakoitsijakoulutus, - käyttökoulutus, - huoltokoulutus ja - kuntakoulutus. Kurssit sisältävät sekä luento-opetusta että oikeisiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin tutustumista Putsaripuiston näyttelyalueella. Kurssit ovat pääsääntöisesti lyhyitä 1-2 päivän kursseja. 17

18 3.4 Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien informaatiopalvelut Putsaripuisto tarjoaa tietoa talousjätevesien käsittelystä näyttelyalueen ja www-sivujen avulla. Näyttelyalue Näyttelyalueella on esillä kattava valikoima toiminnassa olevia talousjätevesien pienpuhdistamoja ja kuivia mallikappaleita pienpuhdistamoista. Lisäksi alueella on toiminnassa olevat yleisimmät maapuhdistamot sekä rakennusvaiheessa olevat maapuhdistamot, jotka havainnollistavat koulutuksia varten maapuhdistamojen toimintaa ja rakentamista paremmin kuin toiminnassa olevat laitteet. Alueella on esittelytauluja, jotka sisältävät tarkempaa tietoa jätevesien käsittelyjärjestelmien ja pienpuhdistamoiden toiminnasta sekä vertailutietoa niiden toimivuudesta. Informaatio on tarkoitettu erityisesti laitteiden loppukäyttäjien tarpeisiin. Lisäksi näyttelyalueella on esittelijä ja yleisötietokoneita, joista pääsee tutustumaan www-sivuilla olevaan informaatioon ja palveluihin. Www-sivut Putsaripuiston www-sivuilla tarjotaan vastaavaa informaatiota talousjätevesien käsittelyjärjestelmistä kuin näyttelyalueen esittelytauluissa. Siellä on myös kuluttajien käyttöön tarkoitettu ns. jätevesijärjestelmälaskuri, joka talouden perustietojen syöttämisen jälkeen laskee jäteveden ympäristöön aiheuttaman kuormituksen ja suosittelee muutamia perusvaihtoehtoja jätevesien käsittelyjärjestelmäksi ja arvioi niiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi www-sivulla ylläpidetään asiantuntijarekisteriä: suunnittelutoimistoista, jotka tarjoavat selvityksiä jätevesijärjestelmistä, jätevesijärjestelmäsuunnitelmien laatimista ja jätevesijärjestelmien käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimista urakoitsijoista, jotka rakentavat jätevesijärjestelmiä ja huoltoyrityksistä, jotka huoltavat jätevesijärjestelmiä. Asiantuntijarekisteriin pääsyvaatimuksena on Putsaripuiston koulutuspalveluiden järjestämän rekisterin kynnysehdot täyttävän kurssin suorittaminen. 3.5 Muita mahdollisuuksia Edellä mainittujen palveluiden lisäksi Putsaripuiston alaisuudessa voidaan toteuttaa myös muita kehityshankkeita, kuten vienninedistämisprojekteja. 18

19 4. ASIAKKAAT JA MARKKINAT Putsaripuiston asiakkaina nähdään seuraavat toimijat, jotka on kuvattu tarkemmin seuraavissa alaluvuissa: - pienpuhdistamojen valmistajat, - suunnittelutoimistot, - maaurakoitsijat, - huoltoyritykset, - kunnat, - haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat, - opiskelijat, - koululaiset ja - ympäristötietoiset kansalaiset. Kuvan 4.1 asiakas palvelu -matriisi tiivistää, minkä palveluiden asiakkaita nämä eri toimijat ovat. Tumman harmaalla väritetyt ruudut tarkoittavat asiakasryhmälle ensisijaisesti suunnattuja palveluja ja vaalean harmaat ruudut muita asiakasryhmää mahdollisesti kiinnostavia palveluja. Palvelut Asiakkaat Pienpuhdistamojen valmistajat Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien testauspalvelut Talousjätevesien käsittelyjärjestelmien tutkimus- ja tuotekehitys Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn koulutuspalvelut Haja-asutusalueiden talousjätevesien käsittelyn informaatiopalvelut Suunnittelutoimistot Maaurakoitsijat Huoltoyritykset Kunnat Haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat Opiskelijat ja koululaiset Ympäristötietoiset kansalaiset Kuva 4.1 Putsaripuiston asiakkaat 19

20 4.1 Talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat Suomessa toimivia talousjätevesien pienpuhdistamoja valmistavia yrityksiä on noin 18 kpl eli ne yritykset, joille tämän selvityksen yhteydessä tehty markkinakysely lähetettiin. Nämä yrityksen on lueteltu sivulla 7. Muutamat valmistajista ovat isoja yrityksiä, joilla on hyvät mahdollisuudet ja resurssit tuotekehitystyön ja laitteiden testauksen toteuttamiseen itse. Osa näistä yrityksistä on kuitenkin hyvin pieniä toimijoita, joiden tuotekehitystyöhön käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset. Monissa keskusteluissa on kuitenkin ilmennyt, että kaikille laitevalmistajille yhteinen haaste on laitteiden kehittäminen sellaisiksi, että niiden puhdistusteho saavuttaa hajajätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset. Valtaosa laitevalmistajista aikoo hankkia tuotteillensa CE-merkinnän, minkä edellytyksenä on laitteen toiminta asetuksen vaatimusten mukaisesti, mikä osoitetaan testauttamalla laite. Pienpuhdistamojen käyttö vaatii niiden käyttäjiltä asiantuntemusta, minkä vuoksi valmistajat joutuvat kouluttamaan asiakkaitaan. Pienpuhdistamojen valmistajat ovat ensisijaisesti Putsaripuiston testaus-, tutkimus- ja tuotekehitys- sekä koulutuspalveluiden asiakkaita. Kuva 4.2 havainnollistaa Putsaripuiston roolia pienpuhdistamovalmistajien toiminnan tukemisessa. Pienpuhdistamovalmistajien toimintaa Pienpuhdistamon standardites-taus CEmerkinnän hankkimiseksi. Pienpuhdistamon tuotekehi-tys mm. lain asettamia toimivuusvaatimuksia vastaavaksi.. Pienpuhdistamon markkinointi. Pienpuhdistamon myynti. Pienpuhdistamon käytön tuki ja huollon tuki. Putsaripuiston rooli toiminnan tukemisessa Voi osallistua Putsaripuiston T&K-hankkeisiin oman T&K-työn tukemiseksi ja laajentamiseksi. Voi toteuttaa tuo- tekehitykseen liittyvää testausta Putsaripuistossa. Voi testauttaa pienpuhdistamoa Putsaripuistossa lyhyitä aikajaksoja ennen laitteen testauttamista virallisesti saadakseen suuntaa laitteen toimivuudesta ennen virallista testausta. Voi tuoda pienpuhdistamoja näytteille Putsaripuistoon ja toimittaa tietoja laitteista Putsaripuiston wwwsivuille. Voi kouluttaa suunnittelutoimistoja ja maaurakoitsijoita Putsaripuistosta ostetuilla kursseilla. Voi sisällyttää isommille asiakkaille pienpuhdistamopakettiin käyttökoulutuksen, jonka asiakas voi käydä Putsaripuistossa. Voi toimittaa Putsaripuistoon ja sen wwwsivuille tietoa pienpuhdistamon käytöstä ja huollosta. Voi hankkia huoltoyrityksille koulutusta Putsaripuistosta. Kuva 4.2. Putsaripuiston rooli pienpuhdistamovalmistajien tukemisessa. 20

21 4.1.1 Testauspalvelujen kysyntä Pienpuhdistamovalmistajille tehdyssä markkinakyselyssä (ks. s. 7 ja liite B) kysyttiin, ostaisiko yritys yleisesti hyväksytyn menettelyn (todennäköisesti valmisteilla olevan standardin EN 12566) mukaista talousjätevesien pienpuhdistamojen toimivuuden (puhdistuskyvyn) testausta Putsaripuistolta. Vastanneista 2 kpl eli 20 % vastasi kyllä, 8 kpl eli 80 % ehkä ja 0 kpl eli 0 % ei. Vastanneista 6 kpl eli 60 % arvioi testaustoimeksiantojen vuosittaista määrää ja loput eli 4 kpl ei antanut arvioita vuosittaisten testaustoimeksiantojen määristä. Arviot vaihtelivat 0,5-2 vuosittaisen testaustoimeksinannon välillä ja keskiarvoksi tuli 1,08 vuosittaista testaustoimeksiantoa per yritys. Kerrottaessa tämä luku yritysten määrällä saadaan vuosittaiseksi kysyntäarvioksi 19 virallisen menettelyn mukaista testausta. Kyselyn toteuttamisen aikaan Putsaripuiston kaavailtiin toimivan CE-merkinnän hankkimiseen vaadittavan standarditestauksen suorittajana, mistä myöhemmin luovuttiin, koska Suomen ympäristökeskus aikoo aloittaa ko. toiminnan. Tämän myötä Putsaripuiston standarditestaustoiminta rajattiin standardia mukailevaksi testaukseksi, jossa voidaan lyhyemmällä ja edullisemmalla testillä arvioida, voidaanko puhdistamo jo viedä pidempään ja kalliimpaan standarditestaukseen SYKE:lle vai kannattaisiko sitä ensin kehittää. Standarditestauksen kysynnän pohjalta arvioidaan Putsaripuiston standardia mukailevan testauksen kysynnäksi muutamia vuosittaisia toimeksiantoja. Kyselyssä kysyttiin myös, ostaisiko yritys muita pienpuhdistamojen toimivuustestejä Putsaripuistolta. Vastanneista 1 kpl eli 10 % vastasi kyllä, 6 kpl eli 60 % ehkä ja 3 kpl eli 30 % ei. Kieltävästi vastanneet perustelivat kantaansa siten, että he tekevät tuotekehitysmielessä tapahtuvat kokeet oikeassa ympäristössä, heillä on itsellään valmiudet testaukseen lähistöllä tai he tuntevat jo järjestelmien perusperiaatteet riittävän hyvin mm. maailmalla tehdyn tutkimuksen pohjalta, ettei testausta tarvita. Myöntävästi (kyllä & ehkä) vastanneista 4 kpl arvioi tarkemmin, millaisia muita testauksia he teettäisivät Putsaripuistossa. Vastaukset olivat vaihtelevia ja yhteenvetona voidaan arvioida muutamille vuosittaisille testaustoimeksiannoille olevan kysyntää. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan testaustoimeksiantojen ja niiden määrän kehitystä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastanneista 5 kpl kommentoi asiaa ja arviot olivat vaihtelevia. Testauspalvelujen oletettavaa kysyntää on siis vaikea arvioida tässä vaiheessa ja testaustarve rajautunee ainakin toiminnan alkuvaiheessa muutamiin, arviolta noin kymmenneen vuosittaiseen testaustoimeksiantoon. Tämän perusteella arvioidaan, että testausalueelle kannattaa alkuvaiheessa rakentaa testausmahdollisuudet noin viidelle yhtäaikaiselle testaukselle Tutkimus- ja tuotekehityspalveluiden kysyntä Pienpuhdistamovalmistajille tehdyssä kyselyssä (ks. s. 7 ja liite B) kysyttiin, olisiko Putsaripuiston toiminnalle yhteisten T&K-hankkeiden valmistelijana ja koordinoijana tarvetta. Vastaajista 2 kpl eli 20 % vastasi kyllä, 6 kpl eli 60 % ehkä ja 2 kpl eli 20 % ei. Vastauksia perusteltiin ja tarkennettiin mm. siten, että Putsaripuiston toiminta kehityshankkeiden koordinoijana riippuu henkilöstön tietotaidosta ja aktiivisuudesta, perustutkimusta haja-asutusalueiden jätevesiratkaisujen alueella tarvitaan jatkossa ja joidenkin yritysten omat voimavarat ovat riittämättömiä tehokkaaseen kehitystoimintaan. Lisäksi kehityshankkeiden läpivientiin toivottiin nopeutta ja joustavuutta. Kyselyssä kehityshankkeiden sisältöön ei saatu tarkennuksia. Ensimmäisessä te tapäivässä myös ehdotettiin, että esimerkiksi automatiikan lisääminen jätevesien käsittelyjärjestelmiin niiden huollon parantamiseksi on yksi kehitysalue. Lisäksi on tullut 21

22 esille, että Putsaripuisto voisi osallistua talousjätevesien pienpuhdistamojen testausmenetelmien kehityshankkeisiin. Monissa keskusteluissa on tullut esille, että nykyiset laitteet eivät vielä saavuta hajajätevesiasetuksen vaatimusten mukaista puhdistuskykyä, minkä myötä tutkimus- ja tuotekehitystyölle on tarve. Kuitenkin yritykset ovat haluttomia maksamaan muiden toteuttamiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin osallistumisesta. Myöskin tuotekehitystä pidetään sen verran luottamuksellisena toimintana, että se mieluiten tehdään itse. Tarve ulkopuolisille tuotekehityspalveluille voi kuitenkin tulla silloin, jos puhdistamo ei läpäise CE-merkintään vaadittavaa standarditestausta eikä laitevalmistajan oma asiantuntemus riitä puutteiden korjaamiseen vaadittavan tuotekehitystyön läpiviemiseen yksin. Tutkimus- ja tuotekehityspalveluille on siis nähtävissä jonkin verran kysyntää, varsinkin, jos valtaosa Putsaripuiston tekemän tuotekehitystyön kustannuksista pystytään kattamaan julkisella rahoituksella, esimerkiksi Tekesin tuella Koulutuspalveluiden kysyntä Talousjätevesien pienpuhdistamojen valmistajat todettiin Putsaripuiston koulutuspalveluiden asiakkaiksi toisen te tapäivän keskusteluissa. Heillä on tarvetta koulutukselle, jonka he tarjoavat asiakkaille ja muille sidosryhmille. Tälläkin hetkellä laitevalmistajat järjestävät itse koulutusta ja osa tästä koulutuksesta liittyy kiinteästi heidän markkinointiin ja se halutaan myös jatkossa järjestää itse. Osa koulutuksesta on kuitenkin yleisempää ja sen järjestäminen Putsaripuiston kautta on mahdollista. Pienpuhdistamovalmistajille tehdyssä markkinakyselyssä (ks. s. 7 ja liite B) yrityksiltä kysyttiin, olisiko heillä tarvetta hankkia Putsaripuiston koulutuspalveluita. Vastanneista 0 kpl eli 0 % vastasi kyllä, 8 kpl eli 80 % ehkä ja 2 kpl eli 20 % ei. Kieltävästi vastanneet perustelivat kantaansa mm. sillä, että heillä on jo omaa koulutusta. Myöntävästi (ehkä) vastanneet tarkensivat koulutustarpeiden koskevan suunnittelija-, urakoitsija-, asiakas- ja käyttöopastuskoulutusta. Pienpuhdistamon valmistajien asiakkaille ja sidosryhmille suunnatulle koulutukselle on nähtävissä kysyntää, mutta sen tarkkaa sisältöä ja määrää on tässä vaiheessa vaikea arvioida. 4.2 Suunnittelutoimistot, maaurakoitsijat ja huoltoyritykset Suunnittelutoimistot, maaurakoitsijat ja huoltoyritykset nähdään erityisesti Putsaripuiston koulutuspalveluiden asiakkaina. Suunnittelutoimistot ovat monesti pieniä asiantuntijayrityksiä. Suunnittelutoimistojen asiakkaita ovat mm. haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat, jotka teettävät selvityksiä jätevesijärjestelmistä sekä jätevesijärjestelmäsuunnitelmia. Maa-urakoitsijat ovat myös pieniä yrittäjiä. Heidän asiakkaitaan ovat mm. haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat, jotka rakentavat jäteveden käsittelyjärjestelmiä saadakseen jätevesien puhdistuksen asetuksen vaatimusten mukaiseksi. Maa-urakoitsijat tekevät työn suunnittelijoiden tekemien suunnitelmien mukaisesti. Huoltoyritykset huoltavat jätevesien käsittelyjärjestelmiä, erityisesti tyhjentävät umpisäiliöitä ja huoltavat pienpuhdistamoja. Heidän asiakkaitaan ovat haja-asutusalueiden kiinteistöjen omistajat tai laitevalmistajat, jotka myyvät puhdistamon huollon laitteen myynnin yhteydessä. Huolto suoritetaan 22

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista:

Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 2282 1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Liite I Jäteveden käsittelyjärjestelmät koostuvat seuraavista menetelmistä ja laitteista: 1) saostussäiliö (saostuskaivo), jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2003 Ympäristöministerin esittelyn mukaisesti

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011. 209/2011 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2011 209/2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Annettu Helsingissä 10 päivänä

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2011 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia

Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor panospuhdistamoiden puhdistustuloksia Uponor-panospuhdistamot ovat olleet mukana useissa viranomaisten seurantakohteissa sekä puolueettomissa tutkimushankkeissa, kuten Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

puhdistuskäytäntöjä eri maissa Suomen ympäristökeskus SYKE

puhdistuskäytäntöjä eri maissa Suomen ympäristökeskus SYKE Haja-asutuksen jätevesien puhdistuskäytäntöjä eri maissa Erkki Santala Suomen ympäristökeskus SYKE Esityksen sisältö Eurooppalainen standardisointi ja sen vaikutus kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

1-60. Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP

1-60. Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot. SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP 1-60 Haja-asutusalueiden jätevesiopas omakotitalot vapaa-ajan asunnot SFS-Inspecta Sertifiointi Oy Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut SP Helmikuu 2005 Haja-asutusalueiden jätevesihuolto Jätevesihuolto

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi

OMAKOTITALOILLE. Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut. www.jita.fi Toimintavarmat, helppohoitoiset ja pitkäikäiset jätevesiratkaisut OMAKOTITALOILLE Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella astui voimaan 1.1.2004 ja sitä muokattiin osittain vuonna

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys. DI Erkki Santala Hajaputsari ry.

Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys. DI Erkki Santala Hajaputsari ry. Haja-asutuksen jätevesien käsittely ; RT-kortin päivitys DI Erkki Santala Hajaputsari ry. Miksi päivitys? Ensimmäinen RT-kortti talousjätevesien kiinteistökohtaisesta käsittelystä julkaistiin vuonna 1995.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista:

Ympäristöhallinnon internet-sivuilta löytyy asetus ja sen perustelut sekä tietoa vesihuoltolaitteistoista: HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJEET Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella, eikä liittyminen kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon ole mahdollista, tulee kiinteistöllä syntyvän

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ.

TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. TÄMÄ ON SOPIMUSMALLI YHTEISEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN RAKENTAMISESTA JA KÄYTÖSTÄ. JOHDANTO 1.1.2004 tuli voimaan Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Jätevesisuunnitelma Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Miksi opettaa suunnittelijoita suunnittelemaan? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n suunnitelmaselvitys (Minttu Peuraniemi, 2007) KVVY

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE!

MUISTA MYÖS KOKOOMAPUTKISTON JA KOKOOMAKAIVON KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE! MAASUODATTAMO tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa

Lisätiedot

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6

Ympäristönsuojelumääräykset, LIITTEET. LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 1/6 LIITE 3, Sivu 2/6 LIITE 3, Sivu 3/6 LIITE 3, Sivu 4/6 LIITE 3, Sivu 5/6 LIITE 3, Sivu 6/6 Ohje käymälöistä suurissa yleisötilaisuuksissa LIITE 4 Suuressa yleisötilaisuudessa on oltava

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta lähiympäristön tila ja vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat sekä järvien

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA

VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA VANTAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VANTAAN HAJA-ASUTUSALUEILLA Haja-asutuksen jätevesien käsittelyohje on tarkoitettu kaikille, jotka rakentavat uudisrakennusta tai korjaavat jo

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011

CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 CE-merkityt tuotteet, käyttäjänäkökulma 23.11.2011 Timo Pulkki Rakennustuoteteollisuus RTT EU:n sisämarkkinoiden toimintatapa Kansalliset viranomaiset: Päättävät kansallisesti rakentamiseen käytettäviltä

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohjeet hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta mitä uutta? Erkki Santala Suomen ympäristökeskus

Ympäristöministeriön ohjeet hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta mitä uutta? Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriön ohjeet hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta mitä uutta? Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Hajajätevesiasetuksen tärkeitä Asetus annettiin 11.6.2003 Voimaantulo 1.1.2004 päivämääriä

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Pohjois-Puolan vesihuoltokartoitus 2014

Pohjois-Puolan vesihuoltokartoitus 2014 Pohjois-Puolan vesihuoltokartoitus 2014 Jari Heiskanen, Suomen ympäristöopisto SYKLI Kansainvälinen Vesiosaamiskeskus IAWTC -hanke (projektikoodi A32138) sivu 2/5 Johdanto Pohjois-Puolan vedenhuollon ja

Lisätiedot

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS. Hamina, Virolahti, Miehikkälä. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä JÄTEVESIOPAS Hamina, Virolahti, Miehikkälä Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä Haminan kaupunki Ympäristötoimi 5.2.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Haja-asutuksen jätevesisäädökset.3

Lisätiedot

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä

Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Maveplan Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN FOSFORIN ESISAOSTUKSELLA VARUSTETUN MAASUODATTAMON

Lisätiedot

hyvä jätevesien käsittely

hyvä jätevesien käsittely hyvä jätevesien käsittely Nyt on aika panna jätevesien käsittely kuntoon hajaasutusalueilla. Hyvän puhdistuksen ansiosta vesien virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja järvien rehevöityminen hidastuu.

Lisätiedot

JÄTEVESIOPAS. Iitin kunta. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä

JÄTEVESIOPAS. Iitin kunta. Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä JÄTEVESIOPAS Iitin kunta Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolisissa kiinteistöissä Yleistä Kiinteistön ollessa viemäriverkoston ulkopuolella tai kun sen liittäminen vesihuoltolaitoksen viemäriin

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet

YHTEISET JÄTEVEDET. Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet YHTEISET JÄTEVEDET Häntälän Kyläsuunnittelun kokous 31.8.2011 Anna Tuominen, Yhteiset jätevedet Yhteiset jätevedet -hanke Haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn saattaminen asianmukaiselle tasolle Taustalla

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA

OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Ympäristötoimi 2012 OPAS JÄTEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUUN JA RAKENTAMISEEN HAJA-ASUTUSALUEELLA SISÄLLYSLUETTELO: 1. Miksi kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyä

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos 14.10.2010 Tuire Taina Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA Taustaa Ympäristönsuojelulain (86/2000) 103 :ssä säädetään

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2008 2011 - Itämeren tilan parantamiseksi -

TOIMENPIDEOHJELMA 2008 2011 - Itämeren tilan parantamiseksi - TOIMENPIDEOHJELMA 2008 2011 - Itämeren tilan parantamiseksi - Varsinais-Suomen Kestävän Kehityksen ja Energia-asioiden Palvelukeskus Valonian Jätevesiosasto vastaa Itämeri-haasteeseen tämän toimenpideohjelman

Lisätiedot