Kehittämisohjelman asiantuntijaryhmät:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittämisohjelman asiantuntijaryhmät:"

Transkriptio

1

2 Kehittämisohjelman asiantuntijaryhmät: Markkinointi/Myynti Riitta Suonpää Päivi Ohvo Leena Liedenpohja Tuula Hocksell Virpi Illman Toimintaympäristöt Markku Torikka Hannu Tuovinen Jouko Varis Esa Lintula Kari Noronen Taina Rantala Risto Lahti Eero Ahola Ritva Viiri Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry. Ateljee Päivi Ohvo Showroom Finland Oy Showroom Finland Oy Sisustus Violet Oy Jyväskylän seudun kehitysyhtiö Jykes Oy Kehitysyhtiö Karstulan seutu Oy Ääneseudun Yrityspalvelut Keulink Oy Pihtiputaan Kehitys Oy Jämsän Seutukunnan Kehitys Oy Saarijärven Seudun Yrityspalvelut Oy Joutsan kunta Hankasalmen kunta Käsi/pienteollisuuden yritysvalmennuskeskus Teppo Sirniö Petäjäveden kunta Antero Simsiö Petäjäveden kunta Sakari Isosomppi Petäjäveden kunta Minna Taipale Petäjäveden kunta Seppo Honkavaara Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Piia Kolho Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, yrityspalvelut Koulutus Juha Knuutinen Pirjo Korkiakangas Matti Koiranen Anna-Liisa Rassi Hannu Ikonen Timo Partanen Marko Saaranen Leena Sipilä Imagon rakentaminen Tiina Nurminen Simo Heikkilä Seija Heinänen Eeva Talka Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän aikuiskoulutus Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Keski-Suomen taidetoimikunta Keski-Suomen taidetoimikunta Suomen käsityön museo Keski-Suomen TE-keskus, kansainvälistymisyksikkö Käsi/pienteollisuuden johtoryhmä Paavo Koukkumäki Keski-Suomen TE-keskus, yritysosasto Jukka T. Raivio Länsi-Suomen lääninhallitus Veli Koski Keski-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Marja Pudas Keski-Suomen TE-keskus, työvoimaosasto Risto Kiljala Keski-Suomen TE-keskus, teknologiayksikkö Sakari Salo Finnvera Oyj, Jyväskylä Pentti Rissanen Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Jari Mikkonen Keski-Suomen liitto Kehittämisohjelman laatija Taina Arjanne Keski-Suomen käsi/pienteollisuuden toimialapäällikkö Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu Jyväskylä taina.arjanne@petajavesi.fi Julkaisu B 115 Toukokuu 2002 ISBN ISSN

3 1 Esipuhe s.4 2 Keski-Suomen käsi/pienteollisen toimialan tilanne ja keskeiset tavoitteet s Yritysten tilanne 2.2 Jakelukanavat Lahjat Sisustustuotteet Vaatteet 2.3 Tuotteet ja tuotanto 2.4 Käsi/pienteollisen yritystoiminnan SWOT Keski-Suomessa 2.5 Yritysten kehittämispanostukset 3 Käsi/pienteollisuuden kehittämistoiminnan strategia s Liiketoimintaosaaminen 3.2 Käyttöpääoman lisääminen 3.3 Ostaja/jakelukanavakontaktit 3.4 Tuotekehitys 3.5 Tuotantoedellytysten parantaminen 4 Käsi/pienteollisen kehittämistoiminnan voimavarat s Kehittämistyön organisointi 5 Kehittämistoiminnan yksilöidyt tavoitteet s Markkinointi/myynti 5.2 Toimintaympäristöt 5.3 Käsi/pienteollisuuden yritysvalmennus 5.4 Koulutus ja tutkimus 5.5 Imagon rakentaminen 6 Rahoitettavan kehittämistoiminnan tunnuspiirteet s Kehittämishankkeiden hallinto 6.2 Asiantuntijat 6.3 Painopistealueet 6.4 Yritysten panostus ja sitoutuminen 7 Käsi/pienteollisen toimialan kehittämistoiminnan rahoitustarve/vuosi s Yhteenveto s. 14 3

4 4

5 2 Keski-Suomen käsi/pienteollisen toimialan tilanne Käsi/pienteollisen toimialan yritykset valmistavat tuotteita lahjatavara-, sisustustuote- ja vaatetusalan jakelukanaviin. Palvelutuotteita toimialalla ovat ainoastaan käsityömatkailuun liittyvät ohjelma- ja koulutuspalvelut. Yli 90% käsi/pienteollisen toimialan yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä. Tämä kehittämisohjelma on jatkoa Keski-Suomen Liiton aiemmille julkaisuille; B 60, joulukuu 1995, Keski-Suomen käsiteollisuuden kehittämisohjelma ja B 86, toukokuu 1999, Keski- Suomen käsiteollisuuden kehittämisohjelma Jyväskylän Seudun Kehitysyhtiö (JYKES), Keski-Suomen Kauppakamari ja Keski-Suomen Liitto julkaisivat marraskuussa 2001 ensimmäisen Keski-Suomen toimialojen kehitystä seuraavan Aikajanajulkaisun. Julkaisun tiedot perustuvat tilastokeskuksen ja verohallinnon tietoihin. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Keski-Suomen alueella toimii keskimärin 400 käsi/pienteollisen toimialan yritystä. Noin 200 yritystä harjoittaa yritystoimintaa päätoimisesti. Päätoimisten yritysten liikevaihto on noin 35 miljoonaa euroa/vuosi. tuotteilla. Suhdanteiden ollessa korkealla asiakkaat panostavat enemmän matkoihin, vapaa-ajan tuotteisiin ja investointihyödykkeisiin kuten autoihin ja asuntoihin. Käsi/pienteollisen toimialan tuotteissa merkitsee käyttötarkoituksen lisäksi myös design. 2.1 Yritysten tilanne Toimialan tilannetta seurataan myös Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Yrityspalveluiden toimesta. Seurantaa tehdään erikseen toimialalle suunnitellulla seurantakaavakkeella. Ensimmäiseen seurantakyselyyn vastasi syksyn 2001 aikana 220 yritystä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 71% toimii päätoimisesti yrittäjinä (11%) Liikevaihtojakuma tilannekartoituksen mukaan: (2%) Yli (3%) (2%) (6%) Alle (43%) Seuraavassa graafissa on esitelty käsityöteollisuuden yritysryhmän vuodelle 2006 tavoitteena olevan liikevaihdon markkaa toteutumisen edellytykset ilmaistuna liikevaihtoindeksin muutoksena. Jotta tavoite saavutettaisiin, tulisi liikevaihdon kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana 18,4 %, eli keskimäärin 3,4 % vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2006 liikevaihtoindeksin tulisi olla keskimäärin 146,27. Koska indeksien muutokset lasketaan vuosimuutoksena verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen, riippuu kuukausikohtaisen indeksin kehittymistavoite siitä, miten liikevaihto jakautuu kuukausittain. Yksittäisten kuukausien kehitys ei tässä kuitenkaan ole tärkeintä vaan se, että saavutetaan tuo indeksin keskiarvo 146,37 indeksipistettä. Vuoden 2006 liikevaihtotavoitteen toteutuminen indeksipistelukuina Liikevaihtotavoite Keski-Suomi Yritysten liikevaihto- ja palkkakehitys on ollut loivassa laskussa. Tämä johtuu suoramyyntiin keskittyvästä tulonmuodostuksesta. Suoramyyntitapahtumia on viime vuosina laajennettu, jolloin tapahtumaan osallistuvia tuotteiden valmistajia/myyjiä on ollut entisellään pysyneiden asiakasmäärien suhteessa enemmän. Suoramyyntitapahtumissa saatava tulo on siis jakautunut yhä useamman valmistajan kesken. Myös palkkoja on maksettu runsaasti liikevaihtoon nähden ja se on vaikuttanut näkyvästi yritysten likviditasoon. Käyttöpääomatilanteen heikentyessä myös mahdollisuudet yritystoiminnan kehittämiseen pienenevät. Toimiala on polarisoitumassa; vahvat yritykset kestävät globaalin markkinatilanteen paineessa ja harrastajat/sivutoimiset luovuttavat. Vahvat kärkiyritykset tulevat panostamaan kehittämisensä tulevaisuudessa yhä enemmän. Vuonna 2001 Keski-Suomen käsi/pienteollisen toimialan hankkeiden kautta yritystensä kehittämiseen panostaneet yritykset kasvattivat liikevaihtoaan 2,5 miljoonaa FIM. Saman aikaisesti toimialan kokonaisliikevaihto laski 7,5 miljoonaa FIM. Käsi/pienteollinen toimiala ei ole kovin suhdanneherkkä. Tuotteiden ostopäätökseen vaikuttaa eniten mielihyvä. Kauppaa tehdään yleensä parhaiten taloussuhdanteiden ollessa alhaalla, koska silloin loppuasiakkaat satsaavat elämänlaadun parantamiseen juuri tämän toimialan (11%) (22%) Kyselyyn vastanneista päätoimisista yrityksistä 53%:lla liikevaihto oli alle /vuosi. 8%:lla päätoimisista yrityksistä liikevaihto ylitti vuodessa. Suurin osa yrityksille syntyvästä liikevaihdosta tulee edelleen suoramyynnin kautta. Yritykset myyvät tuotteitaan suoramyyntimessuilla, joista tärkeimpiä tapahtumia ovat Käsi- ja taideteollisuusliiton järjestämät KÄTEVÄ -messutapahtumat Lahdessa ja Hämeenlinnassa, Turun messukeskuksessa järjestettävä Osaava Nainen -messutapahtuma, Tampereen messujen järjestämä Käden Taidot - messut sekä Naisten joulumessut Wanhassa Satamassa. Kaikki nämä myyntitapahtumat ajoittuvat syksyyn. Parhaimmillaan messujen aikana syntyvä liikevaihto on noin 6000 /tapahtuma. Lisäksi tuotteita myydään omissa verstasmyymälöissä ja pienemmissä paikallisissa kylätai markkinatapahtumissa. Kehittämishankkeiden kautta pyritään luomaan yrityksille sisäänostajakontakteja, joiden kautta liiketoiminnan kehitystä ja liikevaihdon muodostumista vuositasolla voidaan helpommin hallita. Toimialan yritykset osallistuvat edelleen nihkeästi alan sisäänostajamessuille. Merkittävimmät tapahtumat kotimaassa ovat kaksi kertaa vuodessa järjestettävät sisustus- ja lahjatavaramessut Forma ja vaatetusalalla Suomen Muotimessut sekä kahden vuoden välein järjestettävä sisustus- ja huonekalualan messut Habitare. Yrittäjien nihkeä suhtautuminen sisäänostajamessuihin johtuu korkeista osallistumiskustannuksista suhteessa messutapahtumassa tehtäviin kauppoihin. Koska yritysten käyttöpääoman osuus on pieni, kauppojen tulisi syntyä nopeasti. Pienille yrityksille varteenotettavampi tapa toimia on "täsmä"-markkinointi, jossa pyritään suoriin sisäänostajakontakteihin ilman messuosallistumisia esimerkiksi agenttien ja tukkuportaan kautta. Yritysten vahvuutena on tuotekehitysosaaminen. Se ei ole yllätys, koska alan oppilaitoksissa painotetaan juuri tätä osaamisaluetta tuotantotekniikoiden lisäksi. Käsi/pienteollisuudesta voidaankin hyvin puhua design-teollisena toimialana. Tuotekehitysosaaminen on myös paras yritykselle kilpailuetua tuova ominaisuus. Tuotekehitys-osaamisen kautta pystytään reagoimaan nopeasti asiakkaan tarpeisiin ja valmistamaan ostajaa miellyttävä tuote nopeasti markkinoille. Tavoitteena yli euron liikevaihto, jotta yritystoiminta olisi kannattavaa.

6 2.2 Jakelukanavat KÄSI/PIENTEOLLISTEN YRITYSTEN JAKELUKANAVAT LIIKELAHJAT SISUSTUS MATKAILU LAHJATAVARAT VAATTEET YRITYSMYYNTI AGENTIT PROJEKTIMYYNTI KOTIMAISET JÄLLEENMYYJÄT ULKOMAISET JÄLLEENMYYJÄT KÄSITYÖMATKAILU OHJELMAPALVELUT MATKANJÄRJESTÄJÄT MAJOITUSLIIKKEET LAHJATAVARALIIKKEIDEN JA VERSTASMYYMÄLÖIDEN MARKKINOINTI PROJEKTIMYYNTI KOTIMAISET JÄLLEENMYYJÄT ULKOMAISET JÄLLEENMYYJÄT LAHJAT Suurin osa käsi/pienteollisen toimialan yrityksistä toimii ainakin yritystoiminnan alkuvaiheessa lahjatavaroiden valmistajina. Lahjatavaroiden jakelukanavia ovat pääasiassa yksityiset lahjatavaramyymälät sekä alueellisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten myymälät. Keski-Suomen maakunnassa Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n käsityökeskukset Joutsassa, Keuruulla, Viitasaarella ja Saarijärvellä sekä Taito-Aivia Jyväskylässä. Lisäksi tavarataloilla on omat lahjatavaraosastot. Lahjatavaramyymälöiden kokonaisliikevaihto Suomessa on noin 55 miljoonaa /vuosi. 43% Keski-Suomen käsi/pienteollisen toimialan yrityksistä on lahjatavaroiden valmistajia. Lahjatavaroita tuottavat yritykset toimivat pääsääntöisesti kotimaan markkinoilla. Lisäksi lahjatavaroita voidaan myydä liikelahjoina niille tarkoitettujen jakelukanavien kautta (liikelahjojen välityksessä kotimaassa toimii noin 400 agenttiyritystä) ja matkamuistoina, liitettyinä matkanjärjestäjien ja ohjelmapalveluyritysten palveluihin. Lahjatavaroiden jakelukanavaa palvelevat yritykset voivat kotimaan markkinoilla saavuttaa enimmillään noin liikevaihdon. Tämän liikevaihdon toteutuminen pätee design-teollisilla yrityksillä myös muissa jakelukanavissa kotimaan markkinoilla. Lahjatavaroiden jakelukanavissa liikevaihdon toteutuminen edellyttää yrityksiltä käytännössä omien myymälöiden tai francising-myymäläketjun perustamista. Hyvinä esimerkkeinä tämän tyyppisistä toimintamalleista ovat valtakunnallisesti toimiva Pentik Oy ja keskisuomalainen Puttipaja Oy. Huomattavaa on, että vaikka molemmissa esimerkkitapauksissa yrityksen oma tuotanto on hyvin keskittynyttä (Pentik- käyttökeramiikka ja Puttipaja- kynttilöiden valmistus), myymälöiden tuotevalikoima koostuu useiden yritysten yhteensopivista tuotteista SISUSTUSTUOTTEET Toiseksi käytetyimpiä ovat sisustustuotteiden jakelukanavat. Näitä jakelukanavia ovat yksityiset huonekalu- ja sisustusliikkeet sekä ketjumyymälät kotimaassa ja ulkomailla. Tämän jakelukanavan ostovoima on huomattavasti suurempi kuin lahjatavaroiden jakelukanavan. Sisustustuotteiden jakelukanavassa määritellään yhden tavarantoimittajan minimivuosiostoiksi yleensä vähintään Parhaimmillaan ostoista tehdään vuosisopimuksia jopa / tuotekonsepti saakka. Yksityisten ketjuuntumattomien myymälöiden ostot ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä. Sisustustuotteita myydään myös projektien kautta. Projekteja toteuttavat arkkitehdit, sisustusarkkitehdit ja sisustussuunnittelijat yleensä yhdessä rakennuttajien kanssa (esimerkiksi myymäläkalusteet, julkisten kohteiden kiintokalusteet ja laivojen sisustus). Puutuoteteollisuuden yrityksistä valtaosa toimii sopimusvalmistuksen lisäksi projektien toteuttajana. Projektimyynti tapahtuu kotimaan markkinoilla. Keski-Suomen käsi/pienteollisen toimialan yrityksistä 35% valmistaa tuotteita näihin jakelukanaviin VAATTEET 22% toimialan yrityksistä valmistaa vaatteita. Vaatetusalan markkina on käsi/pienteollisille valmistajille ehdottomasti käsi/pienteollisen toimialan jakelukanavista vaikein massiivisen ketjuuntumisen ja 6 tuontitavaran määrän vuoksi. Pienet kotimaiset valmistajat eivät tuotantokapasiteettinsakaan vuoksi pääse helposti näihin jakelukanaviin, jotka suuressa määrin ovat nykyisin ulkomaisessa omistuksessa. Osa vaatteiden valmistajista myykin tuotteitaan lahjatavaroiden jakelukanavissa. Käsi/pienteollisia valmistajia palvelee parhaiten vaatetusalan projektimyynti. Projektimyynnissä suunnitellaan ja valmistetaan vaatteita yritysten ja yhteisöjen lähinnä työvaatetarpeeseen (esimerkiksi kampaajat, eri yritysten messuvaatetus tai päiväkodit). Lisäksi ulkomaiset 5-15 myymälän boutique-tyyppiset yksityiset ketjumyymälät voivat kiinnostua toimialan yritysten tuotteista. Ulkomaisten kontaktien löytämisessä ongelmana on asiantuntevan myynnin väliportaan puuttuminen. Ostajakontakteja on lisättävä huomattavasti. Toimialalle tarvitaan välittäjäporras; tukkuliike ja agenttiyhteyksiä 2.3 Tuotteet ja tuotanto Yritysten tuotteet vaihtelevat jakelukanavittain. Yleisimmät tuotteet lahjatavaroiden jakelukanavassa ovat koriste-esineet, rasiat, säilyttimet ja kulhot. Sisustustuotteista eniten valmistetaan huonekaluja puusta sekä kodintekstiilejä ja vaatteista yleisimmin mittatilausvaatteita ja asusteita. hatut, käsineet, huivit 15 % Lahjat 41,5 % jalkineet, laukut 8,6 % Myy eniten (= suurin osa tuloista tulee) muut 11,8 % Vaatetus (= suurin osa tuloista tulee) T-paidat, paidat 18,3 % Vaatteet 24,5 % Sisustustuotteet 34 % jakut, takit 23,7 % housut, hameet 22,6 %

7 Matkamuistot, lahjat, liikelahjat (= suurin osa tuloista tulee) Valmistusmateriaalit lelut, pelit 6 % taulut 6,7 % kirjat, kortit 2,2 % puukot 2,2 % muut 12,8 % korut, kellot 12,7 % koristeesineet 31,3 % puuvilla, pellava 20,2 % nahka, turkis 6,6 % silkki 4,6 % muut 7,1 % metalli, jalometalli 9 % puu 18 % kivi, lasi, luu 6,1 % säilytttimet, rasiat, kulhot 14,9 % koristetekstiilit 11,2 % villa 14,6 % paperi 5,4 % keramiikka 8,4 % astiat, keittiötuotteet 15 % kynttilät, kynttilänjalat, koristeet 15 % valaisimet 6,5 Sisustustuotteet (= suurin osa tuloista tulee) muut 4,7 % matot 9,3 % huonekalut 18,7 % naulakot ja eteiskalusteet 6,5% kodintekstiilit 29,3 % Tuotannossa yrittäjällä itsellään on usein tuotannonalaan liittyvä peruskonekanta, joka on arvoltaan Kalleimmat investoinnit joudutaan tekemään puutuoteteollisuuden ja keramiikan tuotannossa. Useimmiten investoinnit rahoitetaan joko Finnvera Oyj:n tai pankkien lainarahoituksella. Vain harvoissa tapauksissa käytetään vuokrausta tai leasing-sopimuksia kaikilla tuotannon aloilla se ei ole mahdollistakaan. Erikoislaitteita vaativat työvaiheet teetetään yleensä alihankkijoilla. Toimialan yritykset ovat tuotannossaan keskittyneet valtaosaltaan yhden materiaalin tuotantotekniikoiden osaamiseen. Se on yritysten kokoa ajatellen hyvä asia, koska resurssit eivät riittäisi osaamisen eikä rahoituksen suhteen laajemman kokonaisuuden hankintaan. Tarvittavat muita materiaaleja sisältävät osat voidaan hankkia osavalmistajilta. Yhden materiaalin osaaminen näkyy kuitenkin yritysten tuotteissa. Yrityksillä olisi mahdollisuus saada kilpailuetua kehittelemällä tuotekokonaisuuksia useampia materiaaleja hyödyntäen. Tuotekokonaisuuksissa olisi usein myös eduksi yhdistää useamman valmistajan tuotteita samaan tuoteperheeseen. Esimerkiksi verhoiltuja kalusteita puukalusteiden kanssa; kattauksia, astioita ja tekstiilejä yhdistämällä tai vaatetuksessa luomalla asukokonaisuuksia asusteiden ja kenkien kanssa. Valmiiksi yhdistetyillä tuotteilla helpotetaan usein ostajan työtä, koska myymälöissä tuotteet esitellään kokonaisuuksina eri osastoilla. Tuotekokonaisuuksia kehitetään ostajien tarpeiden mukaan. Tuotantoverkostoja luodaan ja niiden toimivuus turvataan. 2.4 Käsi/pienteollisen yritystoiminnan SWOT Keski-Suomessa VAHVUUDET vahva perusammattitaito käynnistynyt tuotannon verkostoiminen lisääntyvä jälleenmyynti MAHDOLLISUUDET tuotekonseptit käyttöpääoman hankintarenkaat lisärahoitus ostosopimukset tukkuliike raaka-aineiden markkinointiin hankinnassa uudet agenttiyritykset maakunnan kehittämishankkeet HEIKKOUDET riskinottokyvyn puute liiketoimintaosaaminen ostajakontaktien puute tuotekehityksen asiakaslähtöisyys kokonaisvaltainen asiakaspalvelu käyttöpääoman puute UHAT asiakkuuksien tunnistamisen puute, heikko erottuvuus tuontituotteista 2.5 Yritysten kehittämispanostukset PK-yritysten kehittämispanostuksia ovat yleensä uudet investoinnit, uusien työntekijöiden palkkaaminen, tuotekehitys ja alihankintaverkostojen luominen. Käsi/pienteollisella toimialalla merkittävimmät panostukset ovat kapasiteetin kasvattamisessa. Tuotannon ja toimitusvarmuuden täytyy olla kunnossa, kun markkinaa laajennetaan. Uusia työntekijöitä ei nykyisin palkata, mutta uusia alihankkijoita tarvitaan jatkuvasti. Suurena kehittymisen esteenä onkin pula osaavista 7 TUOTANTO Yhteistyöverkosto Ydinosaaminen DESIGN MARKKINOINTI Yhden henkilön yrityksen on valittava keskeinen liiketoiminnan osa-alue hoidettavakseen ja etsittävä muihin toimenpiteisiin tarvittavat yhteistyökumppanit. Menestyvän käsi/pienteollisen yrityksen vahvuus on tuotekehitysosaaminen ja tuotannon organisointi. alihankintayrityksistä. Tästä johtuen uusien investointien osuus kehittämisessä on toimialalla pieni. Investointien tarve kohdistuu enemmän alihankkijayrityksiin. Tuotekehityspanostusten osuus on suuri. Suhteessa EU:n, valtion ja kuntien osaksi rahoittamien hankkeiden panostuksiin, yritykset panostavat yrityskohtaisen hankemaksun lisäksi vähintään kaksinkertaisen määrän yrityksen käyttöpääomaa tuotekehitykseen saadakseen tulosta aikaiseksi. Liiketoiminnan kehittymisen edellyttämiä palveluja yrityksille on edelleen kehitettävä. Yritysten käyttöpääomaasteen kohottamiseksi on löydettävä mahdollisuuksia.

8 3 Käsi/pienteollisen kehittämistoiminnan strategia Käsi/pienteollisen toimialan keskeinen ajatus on auttaa toimialan yrityksiä niin, että kehittämishankkeiden tulokset näkyvät hankkeissa mukana olevien yritysten liikevaihdon kasvussa mahdollisimman nopeasti. Lisäksi pyritään vaikuttamaan mahdollisuuksien mukaan yrityksen tulokseen. Kasvu ja tuloksen kehittyminen pyritään turvaamaan kehittämishankkeiden jälkeen kannattavalla kaupallisella toiminnalla. Kehittämisohjelman strategiset päämäärät ovat: liiketoimintaosaamisen, käyttöpääoman ja ostajakontaktien lisääminen sekä tuotekehitykseen panostaminen ja tuotantoedellytysten parantaminen. 3.1 Liiketoimintaosaaminen Kehittämistoiminnan keskeinen hanke on Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Yrityspalvelut. Yrityspalvelut on luonut selkeitä työvälineitä yritysten käyttöön liiketoiminnan kokonaisuuden hallinnassa. Yrityspalvelut konsultoi yrityksiä liiketoiminnan vuosittaisen toimenpide- ja kehittämissuunnitelman laatimisessa sekä osallistuu suunnitelman toteutuksen seurantaan sekä päivitykseen. Toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa yrityksille hahmottuu käytännön työvälineet toivotun liikevaihdon/tuloksen saavuttamisessa. Toimenpidesuunnitelmien toteutuminen on onnistunut suunnitelmien mukaan. Hankkeen vaikuttavuus on erinomainen ja toiminnan jatkuvuus on taattava hankerahoituksen jälkeenkin. Yrityskohtaisten toimenpiteiden lisäksi Yrityspalvelut julkaisee YP-aviisi nimistä tiedotuslehteä, joka ilmestyy 3-4 kertaa vuodessa. YP-aviisissa kerrotaan toimialan ajankohtaisista asioista ja välitetään yrityksille merkittävää tietoa ja ohjeistusta asiantuntijakolumnein. Yrityspalvelut järjestää lyhytkestoisia koulutus- ja tietoiskupäiviä maakunnan yrityksille ajankohtaisten tarpeiden mukaan sekä laatukoulutusta. Laatukoulutuksessa tarkastellaan ja kehitetään yritystoiminnan kokonaislaatua. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Yrityspalvelut pitää yllä myös Keski-Suomen käsi/pienteollisuuden yritysrekisteriä. Yritysrekisteriä päivitetään jatkuvasti. Rekisterissä on tiedot yrityksen koosta, liikevaihdosta ja jakelukanavasta sekä tuotteista ja tuotantotekniikoista. Rekisteri toimii apuvälineenä kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa yhdessä Kaupunkitutkimus TA Oy:n Keski-Suomen Aikajana- julkaisun kanssa. 3.2 Käyttöpääoman lisääminen Käsi/pienteollisella toimialalla on suurimpana kehittymisen esteenä alhainen omavaraisuus/käyttöpääoma-aste. Tämä johtaa yrityksen tilanteeseen, jossa suurempien tilausmäärien toimittaminen ja merkittävimpien asiakkaiden palveleminen ei ole aina mahdollista. Raaka-aineostoja ei voida tehdä suurempina kertaostoina, jolloin vaikutukset näkyvät myös yritystoiminnan kannattavuudessa. Käyttöpääoman lisäämiseen tarvitaan selkeä yritystoiminnan suunnitelma, jossa käyttöpääoman kierto, tuotteiden markkinointisuunnitelma ja raaka-aineiden sekä sopimusvalmistuksen hankintasopimukset on laadittu. Näiden suunnitelmien laatimisessa yrityksiä auttaa Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Yrityspalvelut, Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry, TE-keskuksen yrityspalvelupiste ja Finnvera Oyj (kustantaa julkaisuja yritysten käyttöön). Lisää käyttöpääomaa voidaan saada lainarahoituksena pankeilta tai Finnvera Oyj:ltä. Varteenotettavia vaihtoehtoja ovat myös pääomasijoittajat/pääomasijoitusyhtiöt. Keski-Suomessa toimiva pääomasijoitusyhtiö on Midinvest Oy. Huomioitavaa on, että pääomasijoitus vaatii aina yhtiömuodoksi osakeyhtiön. Toimialatyön kautta yritetään jatkuvasti saada uusia pääomasijoittajia kiinnostumaan design-teollisten yritysten mahdollisuuksista kasvaa ja kansainvälistyä sekä tuotteistaa 8 ja kaupallistaa keksintöjään. 3.3 Ostaja/jakelukanavakontaktit Markkinalähtöistä ajattelua on edelleen voimistettava, jotta tuotekehitys ja tuotanto vastaavat yhä enemmän markkinoiden vaatimuksia. Ostaja ja jakelukanavakontaktien luomiseen tarvitaan edelleen asiantuntijavetoisia myynnin ja markkinoinnin kehittämishankkeita. Koska yritykset toimivat pienin henkilöresurssein tuotantolähtöisesti, ei voida edellyttää, että yrityksillä olisi riittävästi tietoa oman alansa markkinan toiminnasta tai ostajien mieltymyksistä. Tämä tieto on kuitenkin edellytyksenä markkinoille pääsemisessä. Suomessa, käsi/pienteollisella toimialalla on vielä vähän agentteja tai tukkuja, jotka tuntevat ostajat sekä kotimaassa että ulkomailla. Agenttiyritysten ja tukkureiden tulisi myös tuntea toimialan tuotannollinen ja tuotekehitysosaaminen, jotta he voisivat toimia riittävän tehokkaasti. Tämä johtuu siitä, että Käsi/pienteollisen toimialan yritysten kilpailuetu tuotteissa on tuotekehitysosaaminen ja tuotteiden erilaistaminen asiakastarpeen mukaan. Tuotteita ei yleensä myydä perinteisenä hyllytavaramyyntinä tukkuportaassa. Kehittämispanostuksia tulisi siis myös satsata agentti/tukkuliikkeiden yhteistyöhön käsi/pienteollisen toimialan yritysten kanssa. Maahantuoja tuntee markkinat ja paikallisen kultttuuurin. Myyjän tulee tuntea tuotteet, osaaminen ja tuotantokapasitetti = TEHOKASTA KAUPPAA TUKKUKAUPPA Myymälöitä tai kontakteja väh. 100 kpl M T M T M OSTAJA/ AGENTTI (maahantuoja) MYYJÄ/ AGENTTI (viejä) T Tuotteita tai tekijöitä vähintään 30 kpl Toimialalle synnytettävä välittäjäporras mahdollistaisi yrityksen keskittymisen omaan ydinosaamiseensa ja säästäisi markkinointiin käytettäviä voimavaroja ja rahaa. Hyvä välittäjäporras toimittaa tuotteita agenttiyhteyksien kautta jopa satoihin myymälöihin kotimaassa ja ulkomailla. Sellaisen asiakasmäärän hallinta on yhden henkilön yritykselle mahdoton ja kallis tehtävä. Vaikeutena on myös käsi/pienteollisen toimialan jakelukanavien runsaus ja pienet kotimaan markkinat. Yritysten tulisikin selkeästi panostaa tietyssä jakelukanavassa toimimiseen ja etsiä yhteistyöverkostoa markkinointiin ja tuoteperheiden rakentamiseen samassa jakelukanavassa toimivien tuotannollisten yhteistyöyritysten kanssa. Silloin kansainvälisille markkinoille pääsyn mahdollisuudet kasvavat. Yritysten yhteisten markkinointi- ja tuotekehitysrinkien muodostumista tulisikin tukea tämän ohjelman toteutuksen aikana voimakkaasti. M T M T M T 1 yksittäinen kauppa

9 3.4 Tuotekehitys Yritysten vahva osaaminen toimialalla on tuotekehityksessä. Suunnitteluosaamista löytyy, mutta useimmiten suunnittelun lähtökohtana ovat enemmän omat henkilökohtaiset tai lähipiirin mieltymykset kuin ostajan ja sitä kautta laajemman asiakaskunnan mieltymykset tuotteesta. Tämä ei kuitenkaan johdu yritysten osaamattomuudesta vaan ostajakontaktien puuttumisesta. Yritysten tulisi tulevaisuuden tuotekehitystoimenpiteissään panostaa tuote- ja myymäläkonseptiajatteluun sekä lifestyle (elämäntapa) -ajatteluun. Useimmilla jakelukanavilla tai myymälöillä on myymäläkonsepti, jota ne noudattavat. Myymäläkonsepti tarkoittaa tuotteiden asettelua, kokonaisuutta ja soveltuvuutta tietylle asiakasryhmälle. Usein myymäläkonsepti tarkoittaa myös myytävien tuotteiden hintarakennetta. Myymäläkonseptit ovat erityisen yksityiskohtaisesti mietitty etenkin vientimarkkinoilla. Jos ei tunne myymälän konseptia on miltei mahdotonta osata tarjota oikeaa tuotetta oikealle ostajalle. Myymäläkonsepteihin voidaan tutustua, joko agentin välityksellä tai vierailemalla itse myymälöissä. Tuotekonsepti tarkoittaa joko myymälän tai yrittäjän itsensä luomaa tuotekonseptia. Tuotekonsepti on yksilöidympi kuin myymäläkonsepti. Tuotekonsepti halutaan rakentaa sisällöllisesti vielä enemmän palvelemaan juuri oikeaa myymälän asiakaskuntaa kuin myymäläkonsepti. Tuotekonseptissa tärkeitä asioita ovat tuotekokonaisuuden teemat (esimerkiksi: keittiötuotteet, vapaa-ajan tuotteet, vuodenaika, eettiset teemat "no brand", lahja itselle/kumppanille ), käyttötarkoitus, värit ja hinnat. Tuotekonsepteista voidaan rakentaa myös "Shop in shop"- ratkaisuja. "Shop in shop"-ratkaisussa tuotekonsepti esiintyy myymälänä myymälän sisällä oman kokonaisuutenaan, sille erikseen varatussa tilassa. "Shop in shop"-ratkaisuissa tuotekonseptin tulee olla riittävän laaja, myös hinnoiltaan, palvellakseen asiakasta esimerkiksi sisustamisen ratkaisuissa. Mikäli yrittäjällä ei ole itsellään tuotekonseptia, riittävän suurta valikoimaa tuotteita, yrityksen pääsy jakelukanaviin riippuu yhä enemmän tuotteiden soveltuvuudesta muiden valmistajien tuotekonsepteihin. Tuotekonseptiin sisältyy olennaisena osana myös asianmukaiset kuljetusja säilytyspakkaukset (myös esillepanoa ajatellen), tuoteselosteet, tuotelaput ja ostajia palvelevat hinnastot. Lifestyle- ajattelu ottaa tuotekehityksessä huomioon tuotteelle arvioidun asiakasryhmän elämäntyylin. Tällaisia tuotekokonaisuuksia ovat esimerkiksi tietyille harrastajaryhmille (golf, metsästys, veneily, ) suunnatut tuotekokonaisuudet. Yrityskohtaisia tuotekehityshankkeita tukee hankkeen suuruudesta riippuen TE-keskuksen yritys- ja maaseutuosasto sekä TE- keskuksen teknologiayksikkö. Tuotekehityshankkeiden rahoituksen piiriin eivät yleensä sisälly yrittäjän omat palkkakustannukset hankkeessa. Pääsääntöisesti käsi/pienteollisten yritysten yksittäisten tuotteiden tuotekehityskustannukset ovat alhaisia ja prosessit nopeita. Tuotekehityksen rahoitusta kannattaa hakea silloin, kun kysymyksessä on suuremman tuotekokonaisuuden suunnittelu tai tuotekehitykseen liittyvä jokin uusi tuotantotapa tai uusi testattava innovaatio. 3.5 Tuotantoedellytysten parantaminen Tuotannollisessa toiminnassa käytetään peruslaitekantaa. Toimialan yrityksillä ei ole alhaisesta käyttöpääoma-asteesta johtuen varaa panostaa erikoislaitteiden investointeihin. Käyttöpääoma-asteesta johtuen uusien investointien määrä jää yleisesti alhaiseksi. Välttämättä yrityksen hankkima peruslaitteisto ei kuitenkaan ole kokoaikaisessa käytössä. Laitekannan käyttöaste jää vajaaksi tai jopa puoleen mahdollisesta. Yritysten yhteisillä investoinneilla saataisiin saman tuotantotekniikan valinneille yrityksille monipuolisempi laitekanta. Monipuolisemman valmistustekniikan omaavat yritykset saavat markkinoilla myös yhteisinvestointien voimin monipuolistuvien tuotekehitysmahdollisuuksien 9 kautta lisää kilpailuetua. Yritysten investointien yhdistämistä voitaisiin vauhdittaa heille tarjottavilla yhteisillä toimitiloilla tai toimintaympäristöjen rakentamisella. Tuotantoedellytyksiä parantaa myös uusien sopimusvalmistusyhteistyökumppanien löytäminen. Keski-Suomen alueella ainoastaan metallialan tuotannolliset yritykset tarjoavat käsi/pienteollisen alan yrityksille riittävät sopimusvalmistuksen mahdollisuudet. Muissa materiaaleissa: (tekstiili, vaatetus, puu ja keramiikka) yhteistyökumppanit etsitään maakunnan rajojen ulkopuolelta. Menestyvät huonekalualan ja vaatetuksen yritykset ovat aloittaneet tuotannon siirtämisen alihankinnan kautta jo edellisen laman aikana edullisempien valmistuskustannusten maihin. Suurin ero Suomessa tuotettuun alihankintaan näissä maissa on kustannusten alhaisuuden lisäksi hyvä toimitusvarmuus, hyvä työn laatu, asiakaspalvelu ja suuremmat tuotantoyksiköt. Yritysten toiminta Suomessa keskittyy tuotekehitykseen ja markkinointiin ja joissain tapauksissa tuotekonseptin yhden materiaalin valmistukseen. Yrityksiä ovat esimerkiksi Marimekko, Finlayson, Lindström, L-Trading (Luhta), Asko ja Pentik. Näiden yritysten kokemusten perusteella helpoimmin hallittavat alihankintayhteistyömahdollisuudet löytyvät tällä hetkellä Baltiasta. Alueen läheisyyden vuoksi tilauskantaa ei tarvitse ennakoida niin aikaisin kuin kauempana sijaitseviin alihankinnan yhteistyömaihin ja kuljetukset voidaan hoitaa pienemmissä tuontierissä, jolloin yrityksen likvidi ei rasitu varastointikustannuksista. Baltian alihankinnan helpottamiseksi on myös syntynyt yrityksiä, jotka koordinoivat tuotantoa ja logistiikkapalveluja; toimivat agentteina valmistuksessa. Tulevaisuudessa on syytä kartoittaa myös muita alihankinnan yhteistyömaita esimerkiksi laajemmalta Itä-Euroopasta. Toivottavaa kuitenkin olisi, että alihankintapalvelut kehittyisivät Suomessa ja erityisesti Keski-Suomen maakunnassa. Ulkomaisten alihankkijoiden kanssa toimimista pelätään usein mahdollisten kieli- ja kulttuuriongelmien tai mahdollisen plagioinnin vuoksi. Kieli- ja kulttuuriongelmat eivät ole esteenä, mikäli toimitaan suomalaisten valmistusagenttien kanssa. Plagiointi on aina mahdollista Suomessakin, mutta yrityksen ostajakontaktit, tuotekehitysosaaminen, liiketoimintaosaaminen ja asiakaspalvelu estävät parhaiten kopiotuotteiden pääsyn markkinoille. yhteistyöverkostot sopimusvalmistus markkinointi A S I A K K A A AT liiketoimintaosaaminen = kokonaisuuden hallinta ja johtaminen yrityksen päämäärä ja tavoitteet oma valmistus oma osaaminen =yrityksen ydintoiminta toiminnan aktivointi ja kehittäminen asiakkaan tarpeet asiakkuuksien tunnistaminen asiakastyytyväisyys tuote ja palvelut Pienen yrityksen tulee hallita liiketoiminnan kokonaisuutta samoin kuin suurenkin yrityksen. Kokonaisuuden joustavan toiminnan kannalta on tärkeää, että yhteistyöverkostot etenkin tuotannossa toimivat moitteettomasti. Tuotantoedellytysten parantamiseksi ja alihankintapalveluiden turvaamiseksi tuli panostaa uusien toimintaympäristöjen tukemiseen ja rakentamiseen. Toimintaympäristöissä tulisi ottaa huomioon yritysten toisiaan tukeva osaamispanostus sekä riittävä kilpailuetua ja tuotantokapasiteettia lisäävä laitekanta. Lisäksi toimintaympäristöjen olisi mahdollistettava yrityskohtainen toimiminen ja taattava yrityksen kasvumahdollisuudet. Tekstiilin ja erityisesti huovan osalta Keski- Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen on syntymässä merkittävä toimintaympäristö, joka tarjoaa toimitilojen ja laitekannan vuokrausmahdollisuuden. Toimintamalli edesauttaa merkittävästi alihankintapalveluiden saamista.

10 4 Käsi/pienteollisuuden kehittämistoiminnan voimavarat Keski-Suomen liitto on asettanut lokakuussa 1996 toimialapäällikön suunnittelemaan ja organisoimaan käsi/pienteollisuuden kehittämistyötä. Toimialapäällikön tehtävänä on tunnistaa yrityskentän kehittämistarpeet, avustaa yrityskentän tarpeisiin suunnattujen hankkeiden käynnistämisessä sekä hankkeiden toteutus- ja rahoitussuunnitelmien laatimisessa. Toimialapäällikkö osallistuu kehittämishankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn ja avustaa hankkeiden sisällön toteuttamisessa. Toimialapäällikkö toimii tiiviissä yhteistyössä käsi/pienteollisuuden koulutuspäällikön kanssa. Toimialan koulutuspäällikkö kehittää käsi/pienteollisen toimialan koulutusta ja edistää alan oppilaitosten välistä yhteistyötä Keski-Suomen maakunnassa. Lisäksi toimialapäällikkö avustaa hankkeiden ulkopuolisten asiantuntijoiden työtä. Kehittämistyön strategiaa ja toimintaa linjaa toimialatiimin (kuusi toimialaa) ohjausryhmä ja käsi/pienteollisuuden johtoryhmä. Toimialapäällikön työllä varmistetaan kehittämistyön tehokkuutta ja laatua sekä hankkeiden vaikutusten kohdistumista yritysten ajankohtaisiin kehittymismahdollisuuksiin. Keski-Suomen liitto on sitoutunut rahoittamaan toimialatyötä vuoden 2004 loppuun. 4.1 Kehittämistyön organisointi Keskeisenä kehittämishankkeiden toteuttajatahona toimii Petäjäveden kunta, jonka maakunnallinen kilpailuetu- ja erikoistumisvalinta on käsi- ja taideteollisuus ja taitoteknologia. Petäjäveden kunta hallinnoi pääsääntöisesti maakunnallisia kehittämishankkeita, joiden rahoituksesta vastaa Petäjäveden kunnan lisäksi myös muut Keski-Suomen kunnat hankkeissa mukana olevien yritysten sijainnista riippuen. Kehittämisyhtiöt, kunnat, oppilaitokset tai muut organisaatiot voivat myös itse hakea käsi/pienteollisuuden kehittämiseen rahoitusta sekä maakunnallisiin että seutukunnallisiin kehittämistarpeisiin. Käsi/pienteollisuuden kehittämistyössä panostetaan kehittämishaluisiin ja menestyksen mahdollisuudet omaaviin kärkiyrityksiin sekä yritystoimintaa aloittaviin osaajiin. Keski-Suomen käsi/pienteollisen toimialan kehittämisstrategia muodostuu kohdassa 5. esitellyistä painopistealueista. Petäjäveden Yritysvalmennus *) Toimialapäällikön toimintakenttä: Toimialatiimi Toimialatiimin ohjausryhmä Toimialapäällikkö *) Yritykset Johtoryhmä *) Toimialan koulutuspäällikkö *) *) Kehittämishankkeet 5 Kehittämistoiminnan yksilöidyt tavoitteet Kehittämistoiminnan keskeisenä tavoitteena on tarjota käsi/pienteollisille yrityksille mahdollisuuksia kasvuun sekä merkittävää ja monipuolista tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Tavoitteen toteutumista mitataan vuosittain laadullisilla ja numeerisilla mittareilla. Tärkeimpänä kasvun mittarina pidetään Kaupunkitutkimus TA Oy:n tuottamaa tietoa Keski-Suomen Aikajana- julkaisuun. Julkaisun tiedot löytyvät myös verkkojulkaisuna: Seuraavassa esitetään laadullisia, sisällöllisiä ja numeerisia tavoitteita käsi/pienteollisen yritystoiminnan kehittämiseksi yritystoiminnan kehittämiskentällä. 5.1 Markkinointi/myynti Toimialan yritysten haastatteluissa keskeisimmäksi kehittämistoimenpiteeksi nimetään markkinoinnin tuki ja myynnin kasvattaminen. Pienillä yrityksillä tähän onkin selkeästi tartuttava, koska yrityskoosta johtuen kehittämistoimenpiteiden tulokset on nähtävä mahdollisimman nopeasti. Nopeimmin tulokset syntyvät uusien ostajakontaktien kautta kasvaneena liikevaihtona. Laadulliset ja sisällölliset tavoitteet ostajakontaktien merkittävä lisääminen myymälä- ja tuotekonseptien kehittäminen lahjatavaratukkuportaan perustaminen Numeeriset tavoitteet/ toimintavuosi min. 15 kpl min. 20 tuotekonseptia 25 toimialan yritystä mukana lv KÄSI/PIENTEOLLISTEN YRITYSTEN KEHITTÄMISKENTTÄ TUOTANTO TUOTTEISTAMINEN YRITYSOSAAMINEN SUOMEN KÄSITYÖN MUSEO, TAIDETOIMIKUNTA, KANSAINVÄLISTYMISYKSIKKÖ IMAGON RAKENTAMINEN, TUNNETTUUS Näyttelyt PETÄJÄVEDEN KUNTA, K-S KTOL Tekstiili SISUSTUS VIOLET OY, K-S KTY, SHOWROOM FINLAND OY Petäjäveden Yritysvalmennus Toimialatyö Yritysluokka Galleriatoiminta Sisustustuotteet Keramiikka Tutkimus KEHITTÄMISYHTIÖT, KUNNAT TOIMINTAYMPÄRISTÖT MARKKINOINTI/ MYYNTI Lahjat, matkamuistot Liikelahjat Puuosaamiskeskus Näyttötutkinnot Tuotekehitys K-S KTOL, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, JYVÄSKYLÄN AIKUISKOULUTUS, KOULUTUS JYVÄSKYLÄNAMMATTIKORKEAKOULU K-S KTY, KÄSITYÖKOULU

11 5.2 Toimintaympäristöt Laajentuvat markkinat tuovat mukanaan myös tuotannon kehittämisen tarpeen. Pienille yrityksille on löydettävä sellaisia keinoja tuotannon kasvattamiseen, jotka eivät heti ensi vaiheessa vaadi liian suurta pääomaa. Markkinan laajetessa ja myynnin lisääntyessä käyttöpääomaa täytyy sijoittaa myös tuotekonseptien kehittämiseen ja riittävän suuren raaka-ainevaraston ylläpitämiseen. Yritysten voimavarojen yhdistäminen tuotannossa ja sopivien sopimusvalmistuksen yhteistyökumppanien löytyminen tuotantoon, eivät aiheuta liian suuren riskinoton kynnystä Laadulliset ja sisällölliset tavoitteet keramiikka-alan yritysten yhteistyömahdollisuuksien parantaminen tekstiilialan yritysten tuotannollisten toimintojen keskittäminen huopa-alan yritysten yhteistyön jatkuvuuden turvaaminen sisustustekstiiliyritysten yhteistyön käynnistäminen puualan yritysten sopimusvalmistusmahdollisuuksien lisääminen Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Puuosaamiskeskuksen palvelutarjonnan turvaaminen uusien sopimusvalmistajien etsiminen Suomesta ja Baltiasta yritystoimintaan, mutta antavat mahdollisuuden kasvaa askeleen eteenpäin tai tarjoavat puitteet yritystoiminnan käynnistämiselle. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan siis yritysten käyttöön yhteisesti hankittavia koneita ja laitteita, jotka turvaavat osaamisen kehittymisen ja riittävän tuotantokapasiteetin sekä yritysten yhteisiä toimitiloja ja toimitilojen yhteydessä tarjottavia palveluja. Lisäksi toimintaedellytysten parantamiseen kuuluu myös tarvittavien alihankinta- ja osavalmistusmahdollisuuksien varmistaminen. Numeeriset tavoitteet 20 alan yritystä mukana, Keski-Suomen keramiikkakeskuksen perustaminen lisätuotantokapasiteetin tarjoaminen 15:lle huopaalan yritykselle yhteisen tuotannollisen toimintaympäristön tarjoaminen 10:lle sisustustekstiilialan yritykselle vähintään 3 päämiestä (=alihankintatöiden tarjoajaa) /toimintavuosi Puuosaamiskeskukselle vähintään 5 potentiaalista sopimusvalmistajaa/ toimintavuosi maakunnan ulkopuolelta; materiaalintoimittajia, erikoismateriaalien ja komponenttien valmistajia toimialalle välittäjäporras sopimusvalmistuksen laadun varmistamiseen, logistiikan järjestämiseen ja tullaukseen Baltiasta vaatetusalan sopimusvalmistusmahdollisuuksien lisääminen maakunnan alihankkijayritysten osaamisen lisääminen uusien sopimusvalmistajien etsiminen Suomesta ja Baltiasta päämiesten sopimusvalmistustarpeen kartoitus päämiesten ja sopimusvalmistajien yhteistyökoulutus hankintarenkaiden käynnistäminen raaka-aineiden tuonnin mahdollistaminen yrityskummitoiminnan vahvistaminen vähintään 5 potentiaalista sopimusvalmistajaa/ toimintavuosi maakunnan ulkopuolelta materiaalin toimittajia, kankaanpainantaa, leikkuupalveluita ja ompelua toimialalle välittäjäporras sopimusvalmistuksen laadun varmistamiseen, logistiikan järjestämiseen ja tullaukseen Baltiasta min. 3 hankintarengasta/toimintavuosi toimialalle uusi välittäjäporras raaka-aineiden tuontiin väh. 2 yrityskummia/perustettava toimintaympäristö 5.3 Käsi/pienteollisuuden yritysvalmennus Käsi/pienteollisuuden Yritysvalmennuksen tulisi yhdessä Keski- Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Yrityspalveluiden kanssa turvata toimialan riittävä yrittäjäosaaminen ja yritystoimintaan liittyvät peruspalvelut yrityksille. Yritysvalmennus koostuu oppilaitosten kanssa tehtävästä koulutusyhteistyöstä, käytännön yritystoimintaan liittyvistä palveluista ja toimitilavuokrauksen tai osaomistuksen mahdollistamisesta. Lisäksi Yritysvalmennus tarjoaa muille toimialalla toimiville julkisille organisaatioille ja toimijoille asiantuntija-apua näiden peruspalveluiden kehittämiseksi. Laadulliset ja sisällölliset tavoitteet yrittäjäosaamisen varmistaminen liiketoimintasuunnitelmien ja vuosittaisten kehittämissuunnitelmien laatiminen käytännön apu edellä mainittujen suunnitelmien toteuttamisessa yrityksiä palvelevan yhteisen kirjanpitokäytännön toteuttaminen kontaktipalvelujen käynnistäminen vientitoiminnoissa asiantuntija- ja koulutuspalvelut toimialan yrityksille ja organisaatioille sähköisten ja mobiilien Yrityspalveluiden kehittäminen yritysten tarpeisiin tiedotus Numeeriset tavoitteet asiantuntija-apua keskimäärin 30:lle toimialan yritykselle/toimintavuosi min. 6 liiketoimintasuunnitelmaa ja 30 kehittämissuunnitelmaa/toimintavuosi kehittämissuunnitelmien seuranta vähintään 2 kertaa vuodessa/laadittu suunnitelma toimialan tunnuslukuja seuraavan kirjanpitokäytännön ylösajo. Yrityksiä mukana vähintään 30 kpl. toimialan vientipalvelu vastaa noin 10:n yrityksen viennin toteutuksesta ja yhteydenpidosta. yritysten tarpeiden mukaan yksilöityjä palveluja noin 30:lle yritykselle/vuosi. Toimintamallin konsultointi 3:lle organisaatiolle/vuosi palveluiden kehittäminen ja ylösajo. Yrityksiä mukana vähintään 30 kpl. YP-aviisin julkaisu 3-4 kertaa vuodessa 11

12 5.4 Koulutus ja tutkimus Koulutuksen ja tutkimuksen avulla halutaan luoda lisää osaamista ja kilpailuetua maakunnallisesti käsi/pienteolliseen yritystoimintaan. Oppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyötä tulee lisätä kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Koulutusalojen ja oppilaitosten osaamisen ja vahvuuksien tulee integroitua monialaiseksi yritystoimintaa tukevaksi kokonaisuudeksi. Toimialalle on tarkoitus palkata vuoden 2002 aikana Petäjäveden kunnan ja Keski-Suomen liiton yhteisellä rahoituksella Keski-Suomen Käsi/pienteollisuuden koulutuspäällikkö, jonka tehtävänä on koulutuksen sisällön kehittämisen lisäksi oppilaitosten välisen konkreettisen yhteistyön aikaan saaminen ja käsi/pienteollisille yrityksille suunnatun PD (Professional Development) "nonstop" -koulutusohjelman laatiminen ja käynnistäminen. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa tehdään voimakasta, valtakunnallista koulutusten sisällön kehittämistyötä. Opetushallituksella ja oppilaitoksella on sopimus käsi- ja taideteollisuuden tekstiilin työelämätutkintojen uudistamiseksi. Oppilaitos on mukana aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamisen AIHE-projektissa. Lisäksi oppilaitoksella on kaksi näyttötutkintomestarikouluttajaa ja 8 näyttötutkintomestaria, jotka toimivat valtakunnallisesti. Taulukko: opinnäytetöiden, näyttötutkintojen ja työssä oppimisen vaikuttavuuden parantaminen osana yritysten toiminnan kehittämistä. Opettajien työelämäjaksot yrityksissä ja työpaikkaohjaajakoulutukset yrityksille. Laadulliset ja sisällölliset tavoitteet perinnetietoon ja materiaalien ominaisuuksiin liittyvä tutkimus koulutukset tutkimustoiminnan tulosten tuotteistamiseksi, käsityömatkailu uudet tuotantomahdollisuudet oppilaitosten yhteiset koulutusohjelmat yrittäjäosaamisen vahvistamiseksi tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ammattilaisille opinnäytetöiden, näyttötutkintojen ja työssä oppimisen vaikuttavuuden parantaminen osana yritysten toiminnan kehittämistä, opettajien työelämäjaksot yrityksissä ja työpaikkaohjaajakoulutukset yrityksille Numeeriset tavoitteet keskimäärin 1 tutkimus/toimintavuosi keskimäärin 1 koulutus/ tutkimus " Nonstop"-koulutusohjelman laatiminen ja toteutus. Vähintään 10 koulutettavaa/vuosi näyttötutkinnon suorittaneita yrityksiä keskimäärin 4 kpl/ vuosi työssäoppijoita toimialan yrityksiin keskimäärin 10/vuosi. yritysten kehittämiseen suunnattuja opinnäytetöitä ja näyttötutkintoja keskimäärin 10/vuosi. 5.5 Imagon rakentaminen Pieni osa käsi/pienteollisen toimialan yrityksistä on uniikkituotteiden tai hyvin pienissä sarjoissa valmistettavien taideteollisuustuotteiden valmistajia. Näiden yritysten tuotteet eroavat kuvataiteilijoiden ja kuvanveistäjien teoksista taideteollisuustuotteille ominaisen käytötarkoituksen vuoksi. Silti näitä tuotteita ei myydä aikaisemmin lueteltujen, toimialalle tunnusomaisten jakelukanavien kautta. Tuotteiden jakelu on hidasta ja vaikeaa. Jakelukanavia täytyy etsiä galleriayhteistyön avulla ja yritysten tunnettuutta pitää vahvistaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Laadulliset ja sisällölliset tavoitteet käsi/pienteollisuuden yrittäjyyden näkyvyyden parantaminen maakunnassa näyttelyiden vientitoiminnan käynnistäminen galleriakontaktien kartoittaminen ja uniikkitöiden myynnin edistäminen uniikkien taideteollisuustuotteiden tuotteistaminen Numeeriset tavoitteet Suomen käsityön museon galleriassa keskisuomalaisia käsi- ja taideteollisuusosaajia vähintään 2 kertaa vuodessa gallerianäyttelyiden valokuvauttaminen ja dokumentointi. gallerianäyttelyiden markkinointi ulkomaisiin näyttelykohteisiin vähintään 5 kontaktia/vuosi dokumentointien avulla. galleriakontaktien etsiminen kotimaassa ja ulkomailla ja näyttelyiden vienti Galleriakohteisiin vähintään 2 kertaa vuodessa. sarjavalmistuskontaktien etsiminen uniikkitöiden teolliseen valmistukseen gallerianäyttelyiden yhteydessä. oheistuotekonseptien kehittäminen (vähintään 2 tuotekonseptia/vuosi) 12

13 6 Rahoitettavan kehittämistoiminnan tunnuspiirteet Rahoitettavan kehittämistoiminnan tunnuspiirteet määritellään pääsääntöisesti maakunnan yhteistyöasiakirjassa ja ministeriöiden laatimien EU-ohjelmakokonaisuuksien säädöksissä. Näitä julkaisuja on saatavana sähköisessä muodossa ministeriöiden www- sivuilla ja maakunnan yhteistyöasiakirja Keski- Suomen liiton verkkojulkaisuna. Pääsääntöisenä tavoitteena voidaan pitää, että käsi/pienteollisen toimialan hankkeiden toteutuksen aikana hankkeessa mukana olevien yritysten yhteenlasketun liikevaihdon tulisi kasvaa minimissään hankkeelle myönnetyn bruttoarvoisen rahoituksen verran. Hankkeen bruttoarvolla tarkoitetaan kokonaisrahoitusta, jossa on mukana EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoitus. Tulosten todentamiseksi hankkeissa mukana olevat yritykset raportoivat toteutuneen liikevaihdon kasvun hankkeen hallinnoijalle viimeistään hankeaikaa seuraavan tilikauden loppuun mennessä. 6.1 Kehittämishankkeiden hallinto Toimialan yritykset ovat vielä yrityskooltaan ja henkilöresursseiltaan pieniä hallinnoimaan yrityskohtaisia rahoituksia. Hankerahoituksen mukanaan tuoma hallinnollinen vastuu ja tehtävät vievät liikaa aikaa ja käyttöpääoman alhaisuudesta johtuen välirahoittajan rooli ei sovellu toimialan yrityksille. Tulevaisuudessakin toivotaan julkisista organisaatiosta löytyvän halua toimia yritysten yhteisten kehittämistoimenpiteiden välirahoittajana. Hankealoitteet voivat tulla mm. yrityksiltä, yhdistyksiltä, julkisilta organisaatioilta, seutuvastaavilta, rahoittajilta tai toimialapäälliköltä. Toimialapäällikkö auttaa ja opastaa tarvittaessa aloitteen tekijää toiminnallisen sisällön jalostamisessa. Toimialapäällikkö neuvottelee hankesuunnittelun edetessä johtoryhmän tai johtoryhmää edustavan rahoittajan kanssa rahoitusmenettelystä. Hankesuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat asiat: analyysi (tarve/kysyntäselvitys), kehittymistavoitteet, toiminnallisen sisällön, mitattavat tulokset seuranta- ja rapotointisuunnitelmineen, kustannuslaskelman toimenpiteittäin ja rahoitussuunnitelman. Hankesuunnitelma esitellään valmiina johtoryhmässä, josta se viedään päätöksentekoprosessiin. Hankkeen toteutumista valvoo Petäjäveden kunnan hallinnoimien hankkeiden osalta Petäjäveden käsiteollisuuden ohjausryhmä, jonka nimeää Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen johtokunta. Muissa hankkeissa ohjausryhmä nimetään erikseen. Ohjausryhmiin nimetään rahoittajan edustaja/edustajat. Kehittämishankkeeseen palkattavan projektipäällikön osaaminen on varmistettava hankkeeseen suunnitellun sisällön mukaisesti. Projektipäällikkö voi toimia myös useamman kehittämishankkeen koordinaattorina, jolloin hän vastaa sisällön toteutumisesta hankesuunnitelmien mukaan, valvoo hankkeen budjetin toteutumista, hoitaa hankkeen toteutuksesta vastaavien asiantuntijoiden sopimukset ja asiaankuuluvan raportoinnin sekä toimii hankkeen kirjanpitoon liittyvien käytäntöjen sisällön asiantuntijana yhdessä hallinnoivan organisaation kirjanpitäjän kanssa. Tämän kaltainen toimintamalli on käytössä useissa kehittämisyhtiöissä sekä Petäjäveden kunnan hallinnoimissa käsi/pienteollisen toimialan hankkeissa. Kehittämishankkeita hallinoivan organisaation on varmistettava organisaationsa likviditilanne hankkeen hallinnointiin on varauduttava miltei saman suuruisella käyttövarallisuudella kuin hankkeen budjetti välirahoituksen varmistamiseksi. Kehittämishankkeessa toimivan henkilöstön on omattava hankkeen sisällön toteuttamisen lisäksi myös talousasiantuntemusta, jotta hanke ei aiheuta hallinnoivalle organisaatiolle tappiota väärien investointien tai budjettiseurannan puutteen vuoksi. 6.2 Asiantuntijat Kehittämishankkeisiin palkattavat ulkopuoliset asiantuntijat on yleensä kilpailutettava. Käsi/pienteollisella toimialalla se on usein vaikeaa, koska toimialan tuntevia asiantuntijoita on markkinoilla vähän. Yleensä asiantuntijat on kuitenkin palkattava osaamisen ja referenssien perusteella. Asiantuntijoiksi kannattaa palkata mahdollisuuksien mukaan toimialan, jakelukanavan ja kehittämistoimenpiteiden sisällön mukaan alan todellisia osaajia, koska silloin yritysten hankkeesta saama hyöty moninkertaistuu. Esimerkiksi ostajakontaktien lisäämiseen etsitään ulkopuolisina asiantuntijoina ammattilaisia, joilla on jo valmiita ostajakontakteja olemassa. Tai tuotekonseptien kehittämiseen ammattilaisia, jotka tuntevat ennestään tarvittavia myymäläkonsepteja. 6.3 Painopistealueet Kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa on syytä ottaa huomioon tässä kehittämisohjelmassa esitetyt sisällölliset tavoitteet. Yksityiskohtaisemmat sisällöt painopistealueille on määritelty kehittämisohjelman kohdissa Painopistealueiden toteuttaminen sisällössä varmistaa todellisten määrällisten, yritysten toimintaa keskeisesti kehittävien tulosten syntymisen kehittämishankkeissa. Lisäksi huomioitavaa on kohdissa kuvatut laadulliset, sisällölliset ja määrälliset tavoitteet. Yritysten aktivointi kehittämistoimintaan on aiemmin toteutettu niinkutsuttujen toimialan perusprojektien toimesta. Perusprojekteja on nyt toteutettu kaikkialla maakunnassa. Viimeisimpänä on käynnistynyt Ääneseudun käsi/pienteollisuuden perusprojekti Oma Paikka. Empivien, harrastajapohjaisten ja sivutoimisten yritysten aktivointitoimenpiteet voidaan toteuttaa tämän kehittämisohjelman toteutuksen aikana toimintaryhmien rahoituksen kautta lyhytkestoisempina kokonaisuuksina. Myös lyhytkestoisten käsi/pienteollisuuden yritysten aktivointihankkeiden sisältöjä suunniteltaessa voidaan hyödyntää tämän ohjelman tavoitteita. Alueellisesti toimivien toimintaryhmien kokoonpanoista ja rahoitusmahdollisuuksista saa tietoa TE-keskuksen maaseutuosastolta. 6.4 Yritysten panostus ja sitoutuminen Yritysten rahalliset panostukset kehittämishankkeisiin, yrityskohtaisia hankkeita lukuun ottamatta ovat olleet vuosina keskimäärin 10% hankkeiden bruttoarvosta. Yritysten rahoitusosuus on käsi/pienteollisella toimialalla pieni ja sitä tulisi nostaa 25 50%:iin hankekohtaisesti bruttoarvosta laskettuna. Rahallinen panostus kehittämistoimintaan innostaa ja sitouttaa yrityksiä vahvemmin kehittämään toimintaansa. Lisäksi yritykset ovat aktiivisemmin arvioimassa ja kehittämässä hankkeiden sisältöä rahallisten yrityskohtaisten panostusten ollessa suurempia. Huomattavaa on, että yritykset jotka panostavat kehittämishankkeiden rahoitukseen enemmän käyttävät myös suuremman määrän omaa käyttöpääomaansa tuotekehitykseen. 13

14 7 Käsi/pienteollisen toimialan kehittämistoiminnan vuosittainen rahoitustarve Käsi/pienteollisen toimialan hankekannan bruttoarvo on vaihdellut vuosien aikana 0,5 1,2 miljoonan euron välillä/vuosi. Rahoitustarve/vuosi on arvioitu keskimääräisen rahoitustarpeen ja yritysten panostusmahdollisuuksien mukaan. Arvion mukaan yritykset panostavat toimintansa kehittämiseen kehittämishankkeiden rahoituksena keskimäärin 3,5% liikevaihdostaan. Rahoituksen jakautuminen kehittämiskokonaisuuksittain on arvioitu yritysten kehittämistarpeen mukaan. Lisäksi yritysrekisterin perusteella on arvioitu kehittämiskokonaisuuksia rahoittavien yritysten määrää ja sisällöllisiä tarpeita. Rahoitustarpeen määrittelyssä ei ole otettu erikseen huomioon yrityskohtaisten käyttöpääomarahoitusten lisärahoituksen arvioitua osuutta eikä yrityskohtaisia investointi- ja tuotekehitystukia. Käyttöpääomarahoituksen tarpeen arvioidaan kasvavan edellisiin vuosiin verrattuna toimialalla, mutta yrityskohtaisten investointi- ja tuotekehitystukien osuus pysynee aikaisempien vuosien tasolla. Kehittämiskokonaisuus 1.Markkinointi/myynti ostajakontaktit tukkuliikkeen perustaminen tuotekonseptien kehittäminen Kokonaisrahoitustarve Yritysten rahoitus Kuntien rahoitus Toimintaympäristöt toimintaympäristöjen käynnistäminen toiminnan turvaaminen Keski-Suomen Yritysvalmennuskeskus palvelujen kehittäminen palvelujen tuotteistaminen Koulutus ja tutkimus koulutusyhteistyön kehittäminen yrityskoulutukset tutkimustoiminta Imagon rakentaminen vienti-, tuotteistamis- ja galleriatoiminta YHTEENSÄ/vuosi Eu+valtio % % % % 8. Yhteenveto Toimialan yritysten liiketoiminta on kaksijakoista: taidekäsityömäistä yksittäiskappaletuotantoa suoramyyntikanaviin ja vahvasti bisnesmäistä kehittyvää designteollisuutta yhä suurempiin jakelukanaviin. Molempia liiketoimia yhdistää vankka tuotekehitysosaaminen. Mikäli jakelukanavat/myyntiverkosto on kunnossa, molemmilla tavoilla voidaan menestyä. Voidaan valita pieni tuotantomäärä, jolloin täytyy saada suurempi kate/tuote tai suuri tuotantomäärä, jolloin kate/tuote voi olla pienempikin. Toimialalle syntyy keskimäärin 25 uutta yritystä vuodessa. Toimialan päätoimisten yritysten määrä säilyy keskimäärin samana, koska yritysten poistuma (esimerkiksi eläköitymisen myötä) on keskimäärin sama kuin uusien määrä. Kolmen vuoden toiminnan jälkeen yrityksen liikevaihto on yleensä vain Silloin yritys tekee viimeistään päätöksen, joko kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä tai yritystoiminnan lopettamisesta. Tämä kehittämisohjelma tukee kehittämishalukkaiden käsi/pienteollisen toimialan yritysten kasvua. Käsi/pienteolliset 14 yritykset eivät kasva työntekijämäärää lisäämällä vaan yhteistyökumppaneiden kautta. Yhteistyökumppaneita tarvitaan markkinoinnissa, tuotteiden valmistuksessa, raaka-aineiden hankinnassa ja liiketoimintaosaamista tukevissa palveluissa. Kehittämisohjelma sisältää tavoitteet ja toimenpiteet näiden verkostojen rakentamiseksi. Lisäksi pyritään vaikuttamaan voimakkaasti käyttöpääoma-asteen kohottamiseksi. Kehittämishankkeiden sisältö ja yrityksille tarjottavat palvelut kehittyvät yritysten kehittymisen myötä. Hankkeita hallinnoivien organisaatioiden on tiedettävä yritysten tilanne ja kyettävä mahdollisimman hyvin ennakoimaan yritysten kehittämistarpeet. Toimialan kärkiyritykset, jotka vahvasti tiedostavat yrityksensä kehittämissuunnan ja kehittämistarpeet ovat mainioita yhteistyökumppaneita hankkeita käynnistettäessä. Vuosittain järjestettävät toimialapäivät (Keski- Suomen käsi/pienteollisuusyritysten kesä- ja pikkujoulutapaamiset) ovat hyvä foorumi avoimeen kehittämiskeskusteluun.

15 Lisätietoja: Hankesuunnittelija Jari Mikkonen, Keski-Suomen liitto, puh sekä toimialapäällikkö Taina Arjanne, puh Julkaisutilaukset: Keski-Suomen liitto, Liisa Suonpää, Sepänkatu 4, Jyväskylä puh Verkkojulkaisu: Huomioitavaa: Tähän kehittämissuunnitelmaan tehdään tarkennuksia ja tarvittaessa lisäyksiä vuosittain toimialaraportoinnin yhteydessä laadittavassa Keski-Suomen käsi/pienteollisuuden toimintasuunnitelmassa.

16 s ddfaf dsfgdsgvsa cvsavdfgfghfhad nvšsakdvšlskvnšaiueu scnmaššoeifšaopeivmšepoacv avcmaldkjscjšadkjavšiaeuœoiajcvœeio scmšdiœpoirœepomvšmajhepiuhwqwcpiudps vsmašoieuœiopmavœeopijgœeopivm ŒpoeavŒm

MATKAILUN HANKETOIMINTA

MATKAILUN HANKETOIMINTA MATKAILUN HANKETOIMINTA OHJELMAKAUSI 2000 2006 MATKATOIMIALA Matkailun edellinen ohjelmakausi käytettiin eripuolilla maakuntaa erilaisten perusmatkailupalvelujen kehittämiseen. Kehittämistoiminnan tuloksena

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta? Maakunnan yhteistyöryhmä 15.12.217 Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Esityksen sisältöä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit

ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit ELY-keskuksen rahoitusinstrumentit Mikseri 30.10.2018 Kristiina Laatikainen Tavoitteet Kannustaa yrityksiä Kehittämään toimintaansa Hakemaan kasvua liikevaihdon ja työpaikkojen myötä Uudistamaan toimintaansa

Lisätiedot

Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme

Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme Team Finland pähkinänkuoressa Team Finland verkosto kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut Tarjolla on palveluita

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa

Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Yritysten osaamisen kehittämisen verkostot ja vaikuttavuus Keski-Suomessa Kari Itkonen Marja-Leena Stenström Pentti Nikkanen Työpapereita 27 2 Projektin toteutus ja tehtävät Toteutus: 01.06.2009 31.12.2010,

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 17 KOKO MAA 19 Häme Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) Muut 1

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 17 KOKO MAA 19 Häme Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) Muut 1 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 11 Rakentaminen (F) 17 KOKO MAA 19 Häme Kauppa (G) 19 3 Palvelut (H, I, K, O) Muut 1 3 5 7 9 % 1.. 1 35 1 3 5 5 Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 1

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) 7 14 Rakentaminen (F) 13 KOKO MAA 19 Pääkaupunkiseutu Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 4

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) 7 14 Rakentaminen (F) 13 KOKO MAA 19 Pääkaupunkiseutu Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 4 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 7 Rakentaminen (F) 1 KOKO MAA 19 Pääkaupunkiseutu Kauppa (G) 19 Palvelut (H, I, K, O) 9 Muut 1 7 8 9 %.8.8 1 1 8 Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 1

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 17 KOKO MAA 19 Päijät-Häme Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 42 14

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 17 KOKO MAA 19 Päijät-Häme Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 42 14 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 17 KOKO MAA 19 Päijät-Häme Kauppa (G) 18 Palvelut (H, I, K, O) Muut 7 8 9 %.8.8 1 8 Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 1 1 97 98 98

Lisätiedot

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 17 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 1 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 17 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 KOKO MAA Keski-Suomi 19 Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 42 14

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 KOKO MAA Keski-Suomi 19 Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 42 14 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 11 Rakentaminen (F) KOKO MAA Keski-Suomi 19 Kauppa (G) 17 Palvelut (H, I, K, O) Muut 5 7 9 % 1.. 1 5 1 5 5 Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 1 97 9

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti, Keski-Pohjanmaan.9. : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) KOKO MAA 13 Pohjois-Karjala 19 Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 4

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) KOKO MAA 13 Pohjois-Karjala 19 Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 4 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 11 Rakentaminen (F) KOKO MAA Pohjois-Karjala 19 Kauppa (G) 18 Palvelut (H, I, K, O) 1 Muut 1 5 8 9 %.8.8 1 5 1 5 8 5 Henkilökunnan määrä saldoluku (%)

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) KOKO MAA 15 Etelä-Pohjanmaa 19 Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 3

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) KOKO MAA 15 Etelä-Pohjanmaa 19 Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 3 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 Rakentaminen (F) KOKO MAA Etelä-Pohjanmaa Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) Muut 1 7 8 9 % 1.8.8 1 1 8 Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 1 97 98 =

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 KOKO MAA 19 Etelä-Savo Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O)

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 KOKO MAA 19 Etelä-Savo Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 11 Rakentaminen (F) KOKO MAA 1 Etelä-Savo Kauppa (G) 17 3 Palvelut (H, I, K, O) 1 Muut 1 3 7 8 %.8.8 1 3 1 3 8 Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 1 7

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 12 KOKO MAA 19 Pohjanmaa Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) M

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 12 KOKO MAA 19 Pohjanmaa Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) M 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 11 Rakentaminen (F) 1 KOKO MAA 19 Pohjanmaa Kauppa (G) 19 3 Palvelut (H, I, K, O) 3 Muut 3 5 7 8 9 %.8.8 1 35 1 3 5 8 5 Henkilökunnan määrä saldoluku

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) % %12 %1 %1 %1 %1 Palvelut (H, I, K, O) %3 %3 Muut %1 %12 0 % % % % 0 % 50 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2.2.0 1 2. HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA %19 %18 %43 %41

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA %19 %18 %43 %41 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) %1 %11 %1 %13 %19 %18 Palvelut (H, I, K, O) %3 %1 Muut %1 % % 1 % % % % 5 % % 7 % 8 % 9 % 1 % 28.2.8 1 2. HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

%14 %15 %19 %17 %43 %41 %14 %16

%14 %15 %19 %17 %43 %41 %14 %16 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) %1 %11 %1 %1 %1 %1 Palvelut (H, I, K, O) % %1 Muut %1 %1 % 1 % % % % % % % 8 % % 1 % 28.2.8 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA . YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) % % Rakentaminen (F) % % Kauppa (G) 9 % 9 % Palvelut (H, I, K, O) 3 % 2 % Muut % 2 % % % % 3 % % % % 7 % 8 % 9 % % 28.2.8 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA 19 Kymenlaakso Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 42 14

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 10 Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA 19 Kymenlaakso Kauppa (G) Palvelut (H, I, K, O) 42 14 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) KOKO MAA 19 Kymenlaakso Kauppa (G) 19 Palvelut (H, I, K, O) Muut 1 5 7 8 9 % 1.8.8 1 5 1 5 8 5 Henkilökunnan määrä saldoluku (%) 97

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN

YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Pekka Pelkonen 8.11.2018 YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT Yli 300 asiantuntijaa käytettävissä Kevyt prosessi Yritysten tarpeen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 12 Rakentaminen (F) 1 1 Kauppa (G) 22 2 Palvelut (H, I, K, O) 9 2 Muut 11 1 1 2 5 7 8 9 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Kanta-Häme Kevät 27 29.11.217 1 2.

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 Rakentaminen (F) 13 13 Kauppa (G) 1 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 13 13 1 2 3 5 7 8 1 Helmikuu 27 KOKO MAA Lappi 2.11.217 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN

Lisätiedot

Kehittämisen ja kasvun rahoitus

Kehittämisen ja kasvun rahoitus Kehittämisen ja kasvun rahoitus ELY- keskuksen rahoituspalvelut pk- yrityksille Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin 16.5.2017 Mistä suuntaa kasvulle? Kehittämiskartoitus Analyysi Yrityksen omatoimiseen kehittämistarpeiden

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) Kauppa (G) % % 1 % 13 % 19 % 19 % Palvelut (H, I, K, O) 3 % 9 % Muut 1 % 12 % 0 % % % % 0 % 50 % 0 % 0 % 0 % 90 % 0 % 2.2.0 1 2. HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 8 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 2 Muut 5 13 2 3 5 8 9 Helmikuu 2 KOKO MAA Helsinki 29.11.21 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa!

Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Työelämäyhteydet koulutuksen järjestämisen arjessa. Esimerkki Keski-Suomesta Oppiminen osaksi yritysten liiketoimintaa! Nina Rautiainen, osaamispäällikkö Satu Väisänen, projektipäällikkö Esityksen rakenne:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 1 Rakentaminen (F) 11 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 42 Muut 13 17 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Lokakuu 26 Syksy 26 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN

Lisätiedot