Muuttaako EMU suhdanteiden vahvistumista rahoitusmarkkinoilla?*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttaako EMU suhdanteiden vahvistumista rahoitusmarkkinoilla?*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja vsk. - 3/1997 Muuttaako EMU suhdanteiden vahvistumista rahoitusmarkkinoilla?* ATSO ANDERSEN ekonomisti Suomen Pankki 1 Johdanto Suhdannevaihteluilla on jatkossakin maakohtaisia piirteitä EU:n jäsenmaissa, mikä tulee muodostamaan erityisongelman yhteisen valuutan oloissa. Epäsymmetrisyydet johtuvat maiden erikoistumisista eri teollisuudenaloille sekä taloudellisen käyttäytymisen erityispiirteistä. EU:n piirissä on runsaasti käsitelty epäsymmetristen suhdannevaihtelujen ongelmaa EMU:n III -vaiheessa (mm. Commission of the EC 1990). Talouspolitiikan mahdollisuudet suhdanteiden tasaajana ovat EMU:ssa varsin rajalliset. Nk. vakaussopimus rajoittaa finanssipolitiikan käyttöä ja kansallinen rahapolitiikka sopeutusmekanismina luonnollisesti poistuu. Talouspolitiikan ulkopuoliset päämekanismit suhdanteiden tasaamiseen ovat työvoiman liikkuvuus ja * Kiitän saamastani avusta ja ohjauksesta prof. Pertti Haaparantaa sekä vs. projektiohjaaja Jukka Vesalaa. Kirjoituksessa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä vastaa Suomen Pankin näkemyksiä. palkkajoustot. Nekin ovat kuitenkin varsin rajallisia ainakin näköpiirissä olevana aikana. Työvoiman liikkuvuus voi toteutua väestön pitkälle koulutetussa ja korkeatuloisessa osassa, mutta muuten kulttuurierot ja kielitaidottomuus hidastavat merkittävästi liikkuvuutta. Empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet, että nimelliset- ja reaalipalkat ovat yleisesti jäykkiä, erityisesti alaspäin (esim. Akerlof et al. 1996). Tässä artikkelissa pyritään kirjallisuuskatsauksen pohjalta argumentoimaan, että EMUympäristössä rahoitusmarkkinoiden kehittyminen pienentää suhdannevaihteluita voimistavia tekijöitä rahoitusmarkkinoilla. Ensiksi, rahoitusmarkkinoilla agentuurikustannukset (jotka johtuvat epäsymmetrisestä informaatiosta) vahvistavat makrotaloudellisia suhdanteita (luvut 2 ja 3). Toiseksi, rahoituksenvälityksen ja rahoitusinstrumenttien kehitys edistää ratkaisuja, joilla agentuurikustannuksia voidaan tehokkaimmin vähentää (luku 4). Kolmanneksi, EMU ja pääomamarkkinoiden integraatio yleensä mahdollistavat sellaisten rahoitusmarkkinoiden syntymisen, joilla agentuurikustan- 509

2 Artikkeleita - KAK 3/1997 nusten pienentäminen onnistuu nykyistä tehokkaarnmin (luku 5). Lopuksi esitetään johtopäätöksiä ja ajatuksia julkisen politiikan näkökulmasta (luku 6). Se miten suuri kvantitatiivinen vaikutus rahoitusmarkkinoiden rakenteellisilla tekijöillä on suhdannevaihteluihin, on paljolti vielä tutkimatonta aluetta. 2 Rahoitusmarkkinatekijät ja suhdannevaihtelut Modigliani & Miller tai Arrow-Debreu -maailmassa yritysten rahoituspäätöksillä ei ole vaikutusta reaaliprosessiin. Nykyisin tästä rahoituksen neutraliteetti -ajatuksesta ollaan luopumassa ja rahoitustekijöiden asema suhdanteita vahvistavana voimana ollaan tunnustamassa (mm. Calomiris 1995). Rahoitusmarkkinatekijöitä ei pidetä juuri suhdanteiden aiheuttajina, vaan suhdanteiden välittymismekanismissa suhdanteita vahvistavina tekijöinä. Teorian mukaan suhdanteet voimistuvat rahoitusmarkkinoilla niillä vallitsevien epätäydellisyyksien, etenkin epäsymmetrisen informaation johdosta. Calomiris (1995) jakaa suhdanteita vahvistavat rahoitusmarkkinatekijät neljään ryhmään: (1) kassavirtavaikutukset, (2) taserakenteen vaikutukset, (3) luotonsäännöstely ja (4) rahoitusmarkkinoiden sääntelyn vääristävät vaikutukset. Viimeksimainittua ei käsitellä tässä artikkelissa. Ensimmäiseksi, laskusuhdanne supistaa yritysten kassavirtaa, mikä nostaa ulkoisen rahoituksen tarvetta käyttöpääoman ja investointien rahoituksessa. Agentuurikustannuksista johtuen ulkoisen rahoituksen kustannus on aina tulorahoitusta korkeampi (vrt. Pecking Orderteoria). Ulkoisen rahoituksen osuuden kasvusta aiheutuva rahoituskustannusten nousu vähentää puolestaan investointeja ja suhdanne syvenee entisestään. Lisäksi lamassa yritysten konkurs- sitodennäköisyys kasvaa, mikä myös nostaa rahoituksen hintaa (riskipreemio nousee). Jälkimmäinen konkurssitodennäköisyyteen liittyvä riskipreemio on sinänsä agentuurikustannuksista riippumaton komponentti. Lamassa rahoituskustannukset sii$ nousevat, vaikka agentuurikustannukset eivät muuttuisi. Voidaan kuitenkin olettaa, että agentuuriongelmat pahenevat lamatilanteessa, joten rahoituskustannuksia kasvattavat ja lamaa syventävät vaikutukset voimistuvat (Greenwald et al. 1984). Toiseksi on osoitettu, että lainanottajan nettoarvon ja rahoituksen kustannusta nostavien agentuurikustannusten välillä vallitsee käänteinen riippuvuus suhde. Mitä suurempi ja vakavaraisempi yritys on sitä helpommin ja halvemmalla se voi hankkia itselleen vieraan tai omanpääoman ehtoista rahoitusta. Makrotalouden tasolla tällä mekanismilla on merkittävä vaikutus. Noususuhdanteessa yritysten nettoarvo ja vakavaraisuus kasvavat voittojen ja tasearvojen noustessa, agentuurikustannukset laskevat ja investointien rahoitus halpenee kiihdyttäen suhdannetta edelleen. Laskusuhdanteessa nettoarvon ja vakavaraisuuden heikkenemisen vaikutukset ovat päinvastaiset. (Bemanke & Gertler 1989). Kolmanneksi epäsymmetrisestä informaatiosta johtuva pankkien harjoittama luotonsääntely vahvistuu laskusuhdanteessa ja heikentyy noususuhdanteessa, mikä vahvistaa suhdannetta. Tämä johtuu siitä, että laskusuhdanteessa konkurssien todennäköisyys kasvaa, joten pankkien luottokannan valvontakustannukset kasvavat. Lamassa yritysten itsensä on lisäksi usein leikattava omaa luotonanto aan asiakkailleen. Noususuhdanteessa vaikutukset ovat päinvastaiset. (Williamson 1987). Lamassa myös rahoittajien (pankkien) pääomien mahdollinen heikkeneminen alentaa niiden luototuskapasiteettia. 510

3 Atso Andersen 3 Agentuurikustannukset sekä rahoituksen hinta ja saatavuus Teoriassa agentuurikustannuksia sisältyy kaikkiin sopimuksiin epätäydellisessä maailmassa, siis myös rahoitus sopimuksiin. Pecking Order -teorian mukaan agentuurikustannukset ovat merkittäviä lähinnä ulkoisessa rahoituksessa, joten sisäistä rahoitusta käytetään aina ensin mahdollisimman pitkään ennen velkarahoitukseen ja viimeiseksi osakerahoitukseen turvautumista (Myers 1977). Pecking Order-teoriaa koskevaa evidenssiä l on olemassa, mm. osakerahoituksessa näyttää olevan suuremmat agentuurikustannukset kuin velkarahoituksessa (Myers ja Majluf 1984). Ensimmäinen agentuurikustannuksen lähde on johdon insentiivi käyttää yrityksen resursseja omiin tarkoituksiinsa (vääränlaisen effortin moral hazard). Toinen lähde on velkojan epäily siitä, että osakkeenomistajan liiallinen riskinotto alentaa hänen osuuttaan (liiallisen riskinoton moral hazard)2. Kolmas lähde on yrityksen omistajien mahdollisuus hylätä voitollisia investointeja, koska pääoman nostaminen rahoitusmarkkinoilta johtaisi varojen siirtymiseen vanhoilta omistajilta uusille osakkeenomistajille (Myers & Majluf 1984) (vääränhrisen effortin moral hazard). Edellä mainitut agentuurikustannukset voivat nostaa rahoituksen hintaa ja/tai kiristää ra- 1 On mm. havaittu, että osakeanti-ilmoituksen antaminen laskee yleisesti osakkeen pörssikurssia, joten osakeantirahoituksen todellinen kustannus on emissiokustannusta suurempi. 2 Luotonantaja saa kiinteän tuoton riskin kasvusta huolimatta. Osakkeenomistaja voi nostaa kasvaneet voitot itselleen, jos riskinotto onnistuu. hoituksen saatavuutta. Jos rahoittaja arvelee johdon käyttävän rahoitusta omiin tarkoituksiinsa sovitun toiminnan kustannuksella, on luonnollista nostaa rahoituksen hintaa ja näin pyrkiä rajoittamaan mahdollista väärinkäyttöä. Jos lainanantaja taas arvelee yrityksen osakkeenomistajien pyrkivän suuriin voittoihin käyttämällä luottorahoitusta korkeariskisiin projekteihin, on rationaalista nostaa myös luotolta vaadittua tuottoa. Lopuksi kolmas agentuurikustannus nostaa todellista osake-emissiosta aiheutunutta kustannusta ja kiristää osakerahoituksen saatavuutta kannattaville investoinneille. 4 Rahoitusinstituutiot, -instrumentit ja agentuurikustannukset Sekä rahoituslaitosten välitystoiminta 3 että markkinainstrumentit voivat vähentää agentuurikustannuksia. Rahoituslaitosten rooli korostuu pankkikeskeisessä rahoitusjärjestelmässä, jossa agentuurikustannusten Illimmoinnissa pääpaino on pankkien harjoittamassa luottokohteiden arvioinnissa sijoittajien puolesta (vrt. Delegated Monitoring-teoria 4 ). Pankkikeskeinen järjestelmä vallitsee varsinkin Japanissa ja Saksassa sekä myös Suomessa, Ruotsissa ja 3 Jensen ja Meckling-teorian (1976) mukaan instituutiot muovautuvat rahoitusmarkkinoilla siten, että agentuurikustannukset minimoituvat. 4 Delegated Monitoring-teoriassa rahoituksen tarjoajan kannattaa tallettaa varansa pankkiin, jonka tehtävänä on diversifioida varat mahdollisimman hyvin ja tuottavasti sekä valvoa niiden käyttöä. Pankin kautta varojen riski hajautuu useampaan kohteeseen sekä toisaalta syntyy selkeä kustannushyöty, kun jokaisen tallettajan ei erikseen tarvitse valvoa varojensa käyttöä, vaan sen tekee pankki (Diamond 1984 ja Gale & Hellwig 1985). 511

4 Artikkeleita - KAK 3/1997 muissa EU-maissa (pl. UK). Rahoitusinstrumenttien rooli puolestaan korostuu markkinakeskeisessä rahoitusjärjestelmässä, jossa alkuperäinen rahoittaja ja rahoituksen tarvitsija kohtaavat toisensa suoraan arvopaperimarkkinoilla. Markkinakeskeinen rahoitusjärjestelmä vallitsee etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Erot eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia, sillä mm. pk-sektorin rahoitus nojautuu myös markkinakeskeisessä järjestelmässä pankkirahoitukseen. Kirjallisuudessa on ollut keskeisenä tutkimuskohteena selvittää kumpi näistä institutionaalisista ratkaisuista on tehokkaampi. Vastaus ei ole alkuunkaan selkeä, vaikka Mayer (1988) alkuun argumentoi vahvasti pankkikeskeisyyden puolesta. Viime aikoina kirjallisuus on korostanut markkinakeskeisyyden etuja (Boot & Thakor 1995). 4.1 Pankkikeskeisen järjestelmän edut ja haitat Luotonottajan näkökulmasta pankkikeskeiseen järjestelmään sisältyy kolme keskeistä hyötyä. Ensiksi, kiinteä pankkisuhde sallii yrityksen pidentää päätöshorisonttia, koska yritys voi luottaa rahoituksen jatkuvuuteen läheisessä yhteistyössä olevalta pankiltaan. Tämä on myös kansantalouden etu. Toiseksi, rahoituksen kriisinsietokyky paranee, koska syvässä lamassa tai lähellä konkurssia olevan yrityksen arvopaperimarkkinarahoitus helposti tyrehtyy. Pankki ei välttämättä aja yritystä konkurssiin väliaikaisesta tilanteen huononemisesta johtuen vaan voi tarjoamalla lisärahoitusta auttaa yrityksen taas jaloilleen. Lopuksi kiinteä pankkisuhde edistää informaation välittymistä alentaen siten agentuurikustannuksia, jotka liittyvät omistajien ja lainanantajien väliseen suhteeseen. Kiinteä pankkisuhde tukee erityisesti elinkaarensa alkuvaiheessa olevia pieniä yrityksiä (Petersen ja Rajan 1995). Yritykselle optimaalisten pankkisuhteiden määrä on kuitenkin suurempi kuin yksi, koska "monopolipankilla" olisi liian paljon neuvotteluvoimaa yritystä koskevissa kysymyksissä. Pankkikeskeisen järjestelmän suurimpina haittoina nähdään kaksi seikkaa. Pankkikeskeinen järjestelmä suosii yrityksiä, jotka pysyttelevät turvallisilla, ei-innovatiivisilla aloilla ja pyrkivät tekemään kaikki päätöksensä yhteisymmärryksessä rahoittaja-pankin kanssa. Tämä hidastaa innovaatioita ja kehitystä. Toiseksi, pankkikeskeinen systeemi voi joissakin tilanteissa ylläpitää liian kauan kannattamatonta yritystä ja näin haaskata voimavaroja. 4.2 Markkinakeskeisen järjestelmän edut ja haitat Markkinakeskeinen järjestelmä tukee pankkikeskeistä järjestelmää paremmin rahoitusinnovaatioita, joilla agentuurikustannuksia voidaan laskea. Kehittyneillä arvopaperimarkkinoilla voidaan pienentää osakkeenomistajien ja velanhaltijoiden välistä intressiristiriitaa sekä yritysjohdon ja omistajan välisiin suhteisiin liittyviä agentuurikustannuksia (1) kovenanttien, (2) merkintäoptioiden ja (3) kontingenttien sopimusten avulla. Kovenanteilla tarkoitetaan ehtoja, jotka liitetään velkasopimukseen ja joilla velanantaja voi määrittää yritykselle reunaehtoja esim. sen toiminnan riskillisyydelle, osingonjaolle, voitolle jne. Kovenanteilla voidaan rajoittaa yritysjohdon mahdollisuuksia jainsentiivejä käyttää varoja omiin tarkoituksiinsa. Toisaalta kiinteät kovenantit voivat rajoittaa yrityksen toimintaa toimintaympäristön muuttuessa, joten uudelleenneuvoteltavien kovenanttien olemassaolo on kirjallisuudessa katsottu vielä tehokkaammaksi (Berlin & Mester 1992). Kovenantit ovat 512

5 Atso Andersen olleet yleisesti käytössä jo pidemmän aikaa. Merkintäoptioilla voidaan vähentää velanhaltijan ja osakkeenomistajan intressiristiriitaa, koska siten velanhaltija voi päästä myös osalliseksi yrityksen voitoista. Paras mahdollinen merkintäoptio pitää sisällään mahdollisuuden toteuttaa optio osakkeen tai käteissuorituksen muodossa (Chiesa 1992)1. Merkintäoptioita käytetään erityisesti markkinakeskeisissä maissa (USA, UK), mutta toki myös pankkikeskeisissä maissa (mm. Saksa ja Suomi). Merkintäoptio voidaan liittää suoraan velkakirjaan, jolloin järjestelyä kutsutaan vaihtovelkakirjaksi. Kontingenteilla sopimuksilla tarkoitetaan instrumenttiin liitettävää sopimusta, jolla määritetään instrumentin riippuvuus jostakin riskiin vaikuttavasta tekijästä. Esimerkiksi velkasopimuksen tuotto voidaan sitoa yrityksen voittoihin. Silloin osakkeenomistajan insentiivi tehdä riskisijoituksia laskee, koska mahdolliset tuotot hyödyttävät myös lainanantajaa. Kontingentteihin sopimuksiin liittyy kuitenkin mittaus- ja seurantavaikeuksia, mistä johtuen kontingentit sopimukset ovat harvinaisia. Rahoitusinstrumentteja voidaan myös käyttää pienentämään agentuurikustannusta, joka liittyy lisäpääoman nostamiseen pääomamarkkinoilta. Tällaisia instrumentteja voivat olla mm. kori-arvopaperit (Subramanyam 1991)2. Koriarvopaperit muodostuvat joukosta olemassaoleviaerillisiä arvopapereita (esim. osakkeita), jotka on yhdistetty uudeksi arvopaperiksi. Koriarvopaperit laskevat uuden pääoman 1 Osakkeenomistaja välttää tällöin omistusosuutensa pienenemisen (diluution). 2 Lisäksi kirjallisuudessa on tutkittu teoreettisia arvopapereita, joilla kyseistä agentuurikustannusta voidaan pienentää. Ei -inforrnaatiovaikutteisen arvopaperin (Boot & Thakor 1993) arvoon osakeanti- nostamiseen liittyvää agentuurikustannusta, joka ilmenee negatiivisena hintareaktiona. Koska koriarvopaperin omistaja omistaa vain pienen osuuden yhden erillisen yrityksen osakkeista, on tappio osakeanti-ilmoituksen aiheuttamasta kurssilaskusta vanhoille osakkeenomistajille pienempi, joten agentuurikustannuskomponentti rahoituskustannuksessa alenee. Indeksioptioiden ja sijoitusrahasto-osuuksien olemassaolo on jo yleistä. Myös listattujen sijoitusyhtiöiden osakkeiden omistamisen voidaan katsoa edustavan koriarvopaperin ideaa. Markkinakeskeisessä järjestelmässä aktiivisemmat osakemarkkinat mahdollistavat lisäksi johdon optiosopimusten laajemman käytön. Johdon optiosopimus on instrumentti, jolla johdon insentiiviä lisätä omaa hyvinvointiaan liiallisesti yrityksen kustannuksella voidaan vähentää. Käytettäessä johdon optiojärjestelyjä, joka sitoo johdon hyvinvoinnin esimerkiksi yrityksen osakkeen arvoon, lisätään johdon kiinnostusta maksimoida oman etunsa ohella yrityksen etua. Johdon optiosopimukset ovat jo yleisesti käytössä ainakin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa ja ne ovat yleistyneet Suomessakin viime vuosina. Markkinakeskeisen järjestelmän suurimpana etuna on rahoituksen ohjautuminen nopeasti korkeimman tuoton perässä. Markkinakeskeisen järjestelmän haittana on se, että se ei ole yhtä tehokas yli ajan suuntautuvassa rahoituksessa kuin pankkikeskeinen järjestelmä. Markkinakeskeinen järjestelmä voi sulkea rahoitukilmoituksella ei ole vaikutusta. Toinen teoreettinen kehitelmä ovat pooling-arvopaperit (Nachman & Noe 1994), jotka perustuvat yritysten jakamiseen erilaisiin ryhmiin niiden arvioitujen tuottavuustyyppien mukaan. Kun investointiprojektien laatu voidaan paremmin ennakoida, pienenee ulkoisen pääoman nostamiseen liittyvä agentuurikustannus. 513

6 Artikkeleita - KAK 3/1997 sen liian aikaisin myös elinkelpoisilta yrityksiltä, jotka ovat ajautuneet väliaikaisiin ongelmiin. 4.3 Eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän markkinaehtoistuminen Yritysten rahoitus on siirtynyt Euroopassakin markkinaperusteisempaan suuntaan (disintermediaatio). Disintermediaatiota edistävinä tekijöinä ovat olleet rahoitusmarkkinoiden nopea kansainvälistyminen ja informaatioteknologian kehittyminen. Disintermediaatio koskee kuitenkin edelleen lähinnä vain suuria yrityksiä pksektorin yritysten pitäytyessä edullisemmassa pankkirahoituksessa arvopaperimarkkinarahoituksen suurten informaation tuottamiskustannusten vuoksi. Suurten yritysten pankki suhteiden lukumäärä on ollut kasvussa, mikä vähentää pankkien neuvotteluvoimaa ja muuttaa pankkikeskeisen järjestelmän ominaisuuksia muistuttamaan enemmän markkinakeskeistä järjestelmää. Myös suuret yritykset pyrkivät kuitenkin ylläpitämään edelleen kiinteää pankkisuhdetta johonkin läheiseen pankkiin, koska kriisiaikana rahoitus osake- tai jvk-emissioiden kautta ei välttämättä onnistu. Suurille yrityksille läheisten pankkisuhteiden merkityksen vähenemisellä on rahoituksen mahdollisen jatkuvuutta koskevan riskin lisäksi monenlaisia muita vaikutuksia. Kiinteässä pankkisuhteessa pankki toimii läheisessä yhteistyössä yrityksen kanssa, joten yrityksen rahoitusosaamisen ja informaationtuottokyvyn tasolle ei välttämättä aseteta kovia kriteerejä eikä siitä aiheudu kustannuksia. Arvopaperimarkkinarahoituksessa yrityksen tuottamalle informaatiolie asetetaan korkeammat laatu- ja luotettavuusvaatimukset. Väärällä viestinnällä voi olla tuhoisia vaikutuksia rahoi- tuskanaviin. Yritys on siis pankkikeskeistä järjestelmää suoremmin vastuussa omasta rahoitusosaamisestaan ja virheistään rahoituksensa toteuttamisessa markkinakeskeisessä järjestelmässä. Jo tähän menessä eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän kehitys on lisännyt rahoituksenvälityksen tehokkuutta, mikä on laskenut rahoituksen kustannuksia. 5 Rahoitusmarkkinoiden kehittyminen EMU: ssa ja suhdanteiden välittyminen Voidaan väittää, että EMU:n III -vaihe tukee kehitystä, jossa siirrytään enemmän markkinakeskeiseen järjestelmään, jossa rahoituksen transaktiokustannus- 1 ja agentuurikustannuskomponentit pienentyvät. Lopputuloksena voi olla parempi makrotaloudellinen vakaus. Seuraavaksi analysoidaan, millaisia ovat EMU:n vaikutukset pankkisektorilla ja arvopaperimarkkinoilla transaktio- ja agentuurikustannusten minimoimisen näkökulmasta. EMU:lla on varmasti myös muita rahoitusmarkkinoihin liittyviä vaikutuksia. Kuten on jo näkyvissä, monetäärinen vakaus kasvaa, kun rahapolitiikkaa toteutetaan yhteisesti EMU:n jäsenmaissa. Lisäksi korkotaso voi laskea inflaatio/devalvaatioriskipreemion alenemisen kautta. Alentuneilla transaktiokustannuksilla on suhdannetilanteesta riippumatta myönteinen vaikutus investointien toteuttamiseen. Kun rahoituksen transaktiokustannukset laskevat, laskee investointien toteuttamiskynnys. Myös rahoituksen agentuurikustannuskomponentti pienenee, kun EMU lisää rahoitusmarkkinoiden 1 Tämä koskee mm. valuutanvaihto- ja suojautumiskustannuksia sekä epäsuorasti marginaalien alentumista kiristyvän kilpailun kautta. 514

7 Atso Andersen syvyyttä ja likviditeettiä sekä rahoitusinstrumenttivalikoimaa. Tämä laskee osaltaan edelleen investointien toteuttamiskynnystä. EMU:lla on huomattavia vaikutuksia pankkisektorin institutionaaliseen kehitykseen. Disintermediaation ja markkinakeskeisyyden vahvistuminen vie jalansijaa perinteiseltä antolainaukselta. Lisäksi kiinteistä pankkisuhteista siirrytään yhä enemmän useampiin pankkisuhteisiin perustuvaan rahoitukseen. EMU:n III -vaiheen toteutuminen voi nopeuttaa pankki sektorin rakenteen muuttumista kerrostuneeksi. Kehityksen lopputuloksena olisi kolmen eri kerroksen pankki toimintaa. Ensimmäisen kerroksen muodostaisivat paikallispankit, toisen kerroksen alueelliset pankit ja kolmannen kerroksen globaalin tason (tukku)pankit. Itse asiassa pankkitoimialan kerrostumisen voidaan nähdä jo olevan käynnissä. Kerrostuminen perustuu lähinnä tukku pankki - toiminnan kasvaviin mittakaava- ja keskittymisetuihin (Vesala 1997). Pitkällä tähtäimellä kerrostuminen parantaa alan tehokkuutta. Tehokkuus kasvaa, jos aidot skaalaedut johtavat kustannussäästöihin. Kiristyvä pankkikilpailu purkaa aikaa myöten alan ylikapasiteettia ja poistaa oligopolistisilla markkinoilla mahdollisesti vielä vallinneita ylisuuria voittoja. Pankkien erikoistuminen omalle sektorilleen voi parantaa niiden erikoisosaamista ja myös informaation välittymistä, joten pankki sektorin kehityksessä ja tehostumisessa voi olla agentuurikustannuksia alentavia piirteitä. EMU:n III -vaihe syventää ja yhdentää arvopaperimarkkinoita edelleen. Euroopan integraatiosta riippumatta arvopaperimarkkinoiden kehitys viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut nopeaa. Keskeiset trendit ovat olleet arvopaperistaminen, jonka avulla pyritään luomaan epälikvideistä velkasopimuksista jälkimarkki- nakelpoisia instrumentteja sekä institutionaalinen sijoittaminen, joka on kasvanut nopeasti muutamassa vuodessa. Myös kaupankäyntivolyymit niin kansainvälisillä kuin kansallisillakin kauppapaikoilla ovat kasvaneet. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana finanssiinnovaatioiden määrä on monikertaistunut siirtäen rahoitusta käteiskaupasta yhä enemmän johdannaispohjaiseksi. EMU:n III -vaihe ei lähtökohtaisesti vaikuta trendien olemassaoloon, mutta voi hyvinkin vaikuttaa niitä kiihdyttävästi (Dermine 1996). Yhdentyneiden arvopaperimarkkinoiden kehittyminen Eurooppaan on todennäköistä. Arvopaperimarkkinoiden likviditeetti myös kasvaa, koska euron myötä Euroopan houkuttelevuus sijoituskohteena kasvaa. Lisäksi euro poistaa joitain institutionaalisen sijoittamisen rajoitteita (Vesala 1997). Rahoitusvaateiden määrällä mitattuna yhdessä valuutassa noteerattavien rahoitusmarkkinoiden koon voidaan arvioida jäävän hiukan Yhdysvaltojen markkinoita pienemmäksi, mutta kasvaen Japanin markkinoita suuremmaksi. EMU:n III -vaiheessa olosuhteet markkinarahoitukselle parantuvat, joten disintermediaatio kiihtynee. Lisäksi yritysten pääsy käyttämään jo olemassaolevia rahoitusjärjestelyjä kehittyneemmille markkinapaikoille Euroopassa helpottuu, kun valuuttakurssiriski poistuu ja informaation läpinäkyvyys parantuu. Markkinapaikkojen likviditeetin kasvu puolestaan lisää innovaatioita (vrt. 4.2) ja tarjoaa mahdollisuuden tehokkaiden rahoitusratkaisujen tekemiseen. Siten agenttiongelniista aiheutuvat kus-, tannukset laskisivat ja mahdollisuudet makrotaloudellisen vakauden parantamiseen rahoitusmarkkinoiden selkeästi parantuisivat. Kehityksen vaikutuksen suuruudesta makrotaloudelliselle vakaudelle on vaikea esittää kvantitatiivista arviota. On lisäksi korostettava, 515

8 Artikkeleita - KAK 3/1997 että nämä kaikki talouspolitiikan ulkopuoliset tekijät (kuten myös palkkajoustot ja työvoiman liikkuvuuskin) voivat vain vaimentaa eksogeenisten shokkien välittymistä, eivät estää niiden syntyä. 6 Johtopäätöksiä ja julkisen politiikan rooli Kirjallisuuskatsauksen pohjalta voidaan perustellusti väittää, että rahoitusmarkkinoiden kehittyminen ja markkinaehtoistuminen tasoittaa makrotaloudellisten suhdanteiden välittymistä, koska epäsymmetriseen informaatioon liittyvät agenttiongelmat heikkenevät ja niiden aiheuttamat agentuurikustannukset pienenevät. Rahoitussektorin agentuurikustannukset vähenevät, kun rahoitusinstituutiot ja -instrumentit saavat tehokkaampia muotoja ja kun uusia instituutioita ja instrumentteja kehitetään. Rahoitusmarkkinat markkinaehtoistuvat jo nykyisinkin nopeasti teknologian ja kansainvälisyyden lisääntyessä. EMU:n III -vaihe tarjoaa mahdollisuuden kehityksen jatkumiselle ja syvenemiselle entisestään. Tuloksena olisivat yhdentyneet rahoitusmarkkinat, joilla arvopaperimarkkinoiden rooli olisi kasvanut pankkikeskeisyyden kustannuksella. Seurauksena tällaisesta kehityksestä olisi transaktiokustannuksien ja epäsymmetrisestä informaatiosta johtuvien agentuurikustannusten pieneneminen. Epätäydellisyyksien alenemisesta seuraisi tehokkuuden ja makrotaloudellisen vakauden lisääntyminen. Toisaalta kiinteiden pankki suhteiden väheneminen laskee yritysrahoituksen kriisinsietokykyä, koska markkinaehtoistuminen lisää rahoituksen jatkuvuutta koskevaa riskiä. Lisäksi lyhyen tähtäimen tuottojen vaatiminen voi pitkällä tähtäimellä johtaa myös elinkelpoisien yrityksien kaatumiseen. Onko rahoitusmarkki- noiden nopea kehittyminen siis ainoastaan positiivinen kehityskulku? Sisältyykö tähän kehitykseen ja sen seurauksiin myös uhkia ja onko julkisella politiikalla tulevaisuudessa jokin rooli niiden ratkaisemisessa? Ensimmäiseksi, julkisella politiikalla pitäisi pyrkiä turvaamaan yrityksen rahoituksen jatkuvuus kriisiolosuhteissa. Toiseksi, olisi pohdittava kilpailun lisääntymisen vaikutuksia pankkitoimialan systeemiriskiin ja vakauteen. Kolmanneksi, tulisi analysoida onko rahoitustoiminnan keskittyminen kaikilta osin myönteistä ja voitaisiinko mahdollisia vaikutuksia lieventää. Disintermediaation jatkuessa ja kiinteiden pankki suhteiden vähetessä yritysten rahoituksen turvaaminen kriisitilanteissa (esim. voimakas taantuma, kysyntäshokki tms.) voi vaikeutua. Yksi mahdollinen keino kompensoida kasvanutta rahoituksen jatkuvuutta koskevaa riskiä on yrityksien omavaraisuuden lujittaminen. Tärkeimässä asemassa on verotus, jonka avulla voidaan aikaansaada insentiivejä yritysten riittävän omavaraisuuden ylläpidolle. Suomen verotuslainsäädännössä asiaa edistäviä merkittäviä muutoksia on jo tehty, kun eri rahoitusmuotojen veroneutraalisuuteen on pyritty. Toisin sanoen verotustekijät eivät saisi suosia velkarahoitusta tai yleensä määrätä rahoituslähteen valintaa. Myös kaikessa muussa julkisessa toiminnassa tulisi pyrkiä siihen, että yrityksillä on insentiivejä ylläpitää riittävää omavaraisuutta. Pankkitoimialalla kilpailu ja tuottojen alentuminen voivat toimia insentiiveinä ottaa suurempia riskej ä esim. luotonannossa (Vesala 1997). Kiristyneessä kilpailutilanteessa pankkien valvonnan kehittämiseen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Tämä ei tarkoita vain viranomaisten toimintaa, vaan markkinoiden ja omistajien roolia olisi korostettava valvonnan 516

9 Atso Andersen toteuttamisessa. Esimerkiksi Uudessa Seelannissa on luotu valvontajärjestelmä, joka vie markkinoiden osallistumisen valvontaan varsin pitkälle. Markkinavalvonta edellyttää pankkitoiminnan vastuusuhteiden selkeyttämistä, turvaverkkojen (talletussuoja) rajoittamista sekä informaation julkisen saatavuuden parantamista. Tämä on tärkeää myös siitä syystä, että viranomaisten valvonnan tehokkuus voi heiketä rahoitusmarkkinoiden kehittyessä voimakkaasti. Lisäksi valtioiden rajat ylittävässä pankkitoiminnassa valvonta kohtaa yhä suurempia haasteita. EMU :ssakin valvonnasta vastaavat yksin pankin kotimaan valvontaviranomaiset. EMU:n III -vaiheen toteutuessa myös rahoitusmarkkinoiden keskittyminen (tukkupankit, pörssi- ja selvitystoiminta) suurille alueellisille kauppapaikoille saattaa kasvaa (Malkamäki ja Saukkonen 1997). Kansallisesta näkökulmasta keskittymisellä voi olla myös haitallisia vaikutuksia. Jos keskittyminen toteutuu, suuret kansainväliset yritykset voivat keskittää rahoitustarpeensa hoitamisen globaaleihin pörsseihin, alueelliset yritykset alueellisiin pörsseihin ja paikalliset paikallisiin pörsseihin. Uhkana tällaisessa järjestelyssä on likviditeetin puute paikallisissa pörsseissä, joka johtaisi arvopaperihintojenhintojen epävakauteen, vähälikvidisyyteen ja rahoituskustannusten kasvuun. Julkisen politiikan rooli on pyrkiä osaltaan siihen, että kotimaisten pörssien ja selvityskeskusten toiminnan kilpailukykyisyys säilyy mahdollisimman hyvin. Kirjallisuus Akerlof, G. ja Dickens, W. and Perry, G. (1996). The macroeconomics of low inflation. Brookings Papers on Economic Activity. Iss. 1, pp Berlin, M. ja Mester, L. (1992). Debt Cove- nants and Renegotiation. Journal of Financial Intermediation. VoI. 2, pp Bemanke, B. ja Gertler, M. (1989). Agency Costs, Net Worth, and Business Fluctuations. American Economic Review. VoI. 79, No. 1, pp. 14-3l. Boot, A. ja Thakor, A. (1995). Banking scope, financial innovation, and the evolution of the financial system. CEPR Discussion Papers. No Boot, A. ja Thakor, A. (1993). Security Design. The Journal of Finance. VoI. 48, pp Calomiris, C. (1995). Financial Fragility: Issues and Policy Implications. Journal of Financial Services Research. VoI 9, pp Chiesa, G. (1992). Debt and Warrants: Agency Problems and Mechanism Design. Journal of Financial Intermediation. VoI 2, pp Comission of the European Communities (1990). One market, one money. European Economy Number 44 October Dermine, J. (1996). European Banking With a Single Currency. INSEAD Working Papers. Number 96 / 03. Diamond, D. (1984). Financial Intermediation and Delegated Monitoring. Review of Economic Studies. VoI. 51, pp Gale, D. ja Hellwig, M. (1985). Incentive Compatible Debt Contracts: The One-Period Problem. Review of Economic Studies. voi. 52, pp Greenwald, B. Ja Stiglitz, J. ja Weiss, A. (1984). Informational Imperfections in the Capital Market and Macroeconomic Fluctuations. American Economic Review. VoI. 74, No. 2., pp Jensen, M. ja Meckling, W. (1976). Theory of the Firm: Managerial Behaviour, Agency Costs and Ownership Structure. Journal of 517

10 Artikkeleita - KAK 3/1997 Financial Economics. VoI. 3, pp Malkamäki M. ja Saukkonen E. (1997). EMU and the Finnish securities markets. Bank of Finland Bulletin. Mayer, C. (1988). New Issues in Corporate Finance. European Economic Review.VoI. 32, No.2, pp Myers, S. (1977). Determinants of corporate borrowing. loumal of Financial Economics. VoI. 5, pp Myers, S. ja Majluf, N. (1984). Corporate Financing and Investment Decisions when Firms Have Information That Investors Do Not Have. lournal of Financial Economics. VoI. 13, pp Nachman, D. ja Noe, T. (1994). Optimal Design of Securities under Asymmetric Infor- mation. The Review of Financial Studies. VoI. 7, No. 1, pp Petersen, M. ja Rajan, R. (1995). The effect of credit market competition on lending relationships. Quarterly loumal of Economics. CX, no.2, May, pp Subrahmanyam, A. (1991). A Theory of Trading in Stock Index Futures. The Review of Financial Studies. VoI. 4, No. 1, pp. 17-5l. Vesala, J. (1997). Euro pankkitoimialan muutosvoimana. Kansantaloudellinen aikakauskirja. 93. Vsk., No. 2, 1997, pp Williamson, S. (1987). Financial Intermediation, Business Failures, and Real Business Cycles. lournal of Political Economy. VoI. 95, pp

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Väitöskirja rahoitussopimusten

Väitöskirja rahoitussopimusten Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 2/2005 VÄITÖKSIÄ Väitöskirja rahoitussopimusten teoriasta 1 Jukka Vauhkonen VTL (väit.), ekonomisti Suomen Pankki 1. Johdanto V äitöskirjani suomenkielinen nimi

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa. Liisa Halme Rahoitustarkastus

Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa. Liisa Halme Rahoitustarkastus Studia monetaria 17.5.2005: Pankkikriisi 1990-luvun Suomessa Liisa Halme Rahoitustarkastus Esityksen kulku Kriisin syvyys Kriisin syitä Kriisin hoito Kriisin opetukset Tilanne tänään 1 Pankkikriisit kansainvälisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen:

Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Laumat Rahoitusmarkkinoilla Hannu Salonen Turun yliopisto 2007 Esimerkkejä tapaus Treacy - Wiersema markkinoiden romahdukset osto- tai myyntiryntäykset ovatko

Lisätiedot

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014.

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014. Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014 Julkinen 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa,

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006

Rahoituksen uudet mahdollisuudet. Vesa Rasinaho Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Rahoituksen uudet mahdollisuudet Specialist Counsel Finlandia-talo 1.9.2006 Oman pääoman ehtoinen rahoitus 2 Uusi pääomajärjestelmä Osakepääomaa voidaan korottaa antamatta osakkeita ja osakkeita voidaan

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö?

Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Pääomamarkkinaunioni: Miten näkyy sijoittajalle vai näkyykö? Studia Monetaria 6.10.2015 Pääomamarkkinaunionin taustatekijöitä Pääomamarkkinaunioni mitä se on ja mitä se ei ole Pääomamarkkinaunionin keskeinen

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II

Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II Helinä Laakkonen, KTT Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 23.11.2010 Sisältö Johdanto Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki Rahoitusmarkkinat ja pankit Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki Sisältö Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät Rahoituksen muodot Säästäminen ja sijoittaminen Pankit ja niiden valvonta 9.11.2004

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet

Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Rahoitusmarkkinat yhdentyvät kansalaisen uudet mahdollisuudet Studia monetaria Suomen Pankin rahamuseossa 15.3.2005 Heikki Koskenkylä Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto 15.3.2005 RAHOITUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007!

Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007! Tervetuloa! Aktia Rahastoyhtiö - Suomen menestynein rahastoyhtiö 2007! UUTTA! Markkinakatsaus Aamuseminaari 12.3.2008 Ongelma: USA:n asuntomarkkinat -18% Ongelma: USA:n asuntomarkkinat Rahoituslaitoksilla

Lisätiedot

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla

Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Lisätuottoa Bull- ja Bear-sertifikaateilla Sisältö Commerzbank AG Bull & Bear perusteet Sertikaatin komponentit Esimerkkejä Vertailua muihin tuotteisiin Suojamekanismi Mahdollisuudet ja riskit 1 Commerzbank

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Tutkimuksia työmarkkinakitkoista, teknisestä kehityksestä ja makrotaloudellisista vaihteluista*

Tutkimuksia työmarkkinakitkoista, teknisestä kehityksestä ja makrotaloudellisista vaihteluista* Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 1/2008 Tutkimuksia työmarkkinakitkoista, teknisestä kehityksestä ja makrotaloudellisista vaihteluista* Juuso Vanhala VTT, ekonomisti suomen Pankki * Tämä kirjoitus

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki

Rahoitusmarkkinat ja pankit. Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki Rahoitusmarkkinat ja pankit Esa Jokivuolle Rahoitusmarkkinaosasto Suomen Pankki Sisältö Rahoitusjärjestelmä ja sen tehtävät Eri rahoitusvaihtoehdot Säästäminen ja sijoittaminen Pankit ja niiden valvonta

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Kommentti: Onko Japanin kriisi erilainen?*

Kommentti: Onko Japanin kriisi erilainen?* Kansantaloudellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 4/1998 Kommentti: Onko Japanin kriisi erilainen?* VESA VIHRIÄLÄ VTT, toimitusjohtaja PTT Japanin pankkikriisi tulee monesta näkökulmasta kiinnostavalla tavalla

Lisätiedot

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä):

Onko edessä pitkä hitaan kasvun jakso? Globaali toimintaympäristö (5 D:tä): Talouden näkymät? Jari Järvinen Toukokuu 215 Twitter: @jarvinen_jari YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja Keskeiset kysymykset: Globaali toimintaympäristö? Kansainvälisen

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa

Lisätiedot

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa

Rahoituksen hallinta haastavassa taloustilanteessa haastavassa taloustilanteessa Jari Karppinen Johdanto Sivu 2 PK-yritysten rahoituksen turvaaminen on taloudellisen kehityksen kannalta keskeistä PK-yritykset ovat taloudellisen kehityksen keskeisiä ajureita,

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus

Lisätiedot

Analyysiraportti. OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin 23.7.2010

Analyysiraportti. OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin 23.7.2010 23.7.2010 OP-Pohjola-ryhmän vakavaraisuus kestää eurooppalaisen stressitestin Euroopan pankkivalvojien komitea (CEBS) koordinoi kesä heinäkuussa yhteistyössä Euroopan keskuspankin, Euroopan komission ja

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen 1 Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014 Kuntarahoitus, Jukka Leppänen Investoinnin toteus ja rahoittaminen Investoinnin toteutukseen ja sen elinkaaren hallintaan liittyvät päätökset tulee tehdä kohteen

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin.

Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOS OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.12.2015 klo 12:45 Ei julkistettavaksi tai levitettäväksi Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan, Hongkongiin, Etelä- Afrikkaan tai Japaniin. IXONOSIN RAHOITUKSEN JA TASERAKENTEEN

Lisätiedot

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen

Tähtiluokka 2009. Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Tähtiluokka 2009 Strukturoidut Tuotteet Antti Parviainen Indeksilaina sijoituskohteena Nimellispääoma suojattu Liikkeeseenlaskijan vakavaraisuus merkittävä tekijä Tuottona tietty prosenttiosuus viiteindeksin

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Taustaksi - Investors House Oyj sijoituskohteena Pörssin päälistalla noteerattu asuntosijoitusyhtiö,

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset KTT Antti Pellinen Veristi Oy Kulutustutkimuksen Seura 27.11.2009 Taloudellinen kyvykkyys Objektiivinen mittaus Uskottava

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMIEN VALINTAKOKEET

LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMIEN VALINTAKOKEET KEVÄT 2004 LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMIEN VALINTAKOKEET Valintakoe koostuu kolmesta osasta. Valintakokeeseen opiskelija voi käyttää aikaa kaksi tuntia. Opiskelija voi päättää, miten kauan aikaa hän käyttää

Lisätiedot

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa Pia Kemppainen-Kajola 02.04.2003 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Johdanto Yrityskaupat ilmoitetaan kaupparekisteriin. Kauppa kiinnostaa kilpailuviranomaisia,

Lisätiedot

Eurooppalaisten eläkesijoittajien vastuulliseen sijoittamiseen vaikuttavat tekijät

Eurooppalaisten eläkesijoittajien vastuulliseen sijoittamiseen vaikuttavat tekijät Eurooppalaisten eläkesijoittajien vastuulliseen sijoittamiseen vaikuttavat tekijät 14.05.2013 Riikka Sievänen jatko-opiskelija / post-doc tutkija Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS

YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS YHTEISKUNNAN PALVELULUPAUS & YRITYSTEN LUOTOTUS Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta Piia-Noora Kauppi SuomiAreena 15.7.2015 1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot