Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2015
|
|
- Katriina Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 1/14 Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. VUODEN 2015 MITTAUSVERKKO JA MITATTAVAT YHDISTEET 2.1 Kiinteät mittausasemat 2.2 Siirrettävät asemat vuonna Uudenmaan alueen mittaukset 3. MITTAUKSIIN KÄYTETTÄVÄT LAITTEET JA MENETELMÄT 3.1 HSY:n laitekanta 4. MITTAUSTULOSTEN LAADUNVARMISTUS JA LAATUTAVOITTEET 4.1 Kalibroinnit ja jäljitettävyys 4.2 Huollot, korjaukset ja laitetestit 4.3 Tulosten käsittely ja raportointi 4.4 Mittausten havaintorajat ja mittausepävarmuudet
2 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 2/14 1. Yleistä Tässä suunnitelmassa on esitetty HSY:n ilmanlaadun mittausten laatutavoitteet sekä keskeiset laadunvarmistus- ja laadunohjausmenettelyt vuodelle Suunnitelma päivitetään vuosittain. 2. Vuoden 2015 mittausverkko ja mitattavat yhdisteet 2.1 Kiinteät mittausasemat Mannerheimintien mittausasemalla (Mannerheimintie 5) mitatut epäpuhtauspitoisuudet kuvaavat Helsingin keskustan ilmanlaatua vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä. Asemalla mitataan seuraavien epäpuhtauksien pitoisuuksia: NO, NO 2, O 3, jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Mustahiilianalysaattori siirretään Lintuvaaraan vuoden aikana. Mäkelänkadun uusi mittausasema (Mäkelänkatu 50) aloitti toimintansa tammikuun 2015 lopussa. Asema sijaitsee pysäköintiruudussa vilkasliikenteisessä katukuilussa. Aikaisempina vuosina tehtyjen suuntaa antavien mittausten perusteella typpidioksidin raja-arvo saattaa ylittyä Mäkelänkadulla. Asemalla mitatut pitoisuudet edustavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Mäkelänkadulla mitattavat komponentit ovat NO, NO 2, O 3, jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Asemalla mitataan tutkimusluonteisesti myös hiukkasten lukumääräpitoisuuksia sekä kokojakaumaa. Lisäksi määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon näytteistä sekä Bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäytteet, näytteenkeruu joka 3. päivä). Asemalla kerätään myös PM 10-näytteitä joka päivä kevään katupölykauden aikana. Lisäksi asemalla mitataan sääparametreja. Kallio (Kallion urheilukenttä) on kaupunkitausta-asema, ja siellä mitatut pitoisuudet kuvaavat Helsingin kantakaupungin yleistä ilmanlaatua. Kallion mittausasemalla mitattavat komponentit ovat NO, NO 2, O 3, SO 2 sekä jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Asemalla mitataan tutkimusluonteisesti myös hiukkasten lukumääräpitoisuutta. Lisäksi määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon näytteistä. Bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia sekä arseenin, nikkelin, kadmiumin ja lyijyn pitoisuuksia määritetään PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäytteet, PAH näytteenkeruu joka 3. päivä ja metallit joka 2. päivä). Vartiokylässä (Huivipolku) mittauksilla selvitetään kaukolämmön ulkopuolelle jäävän asuinalueen ilmanlaatua ja erityisesti pienpolton vaikutusta pitoisuuksiin ja se on luokiteltu esikaupunkitaustaasemaksi. Mittausasema sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella suhteessa pääkaupunkiseudun merkittävimpiin päästölähteisiin, ja asemalla tehtävillä otsonimittauksilla arvioidaan seudun omien päästöjen mahdollista vaikutusta otsonin muodostumiseen. Vartiokylän mittausasemalla mitataan NO-, NO 2-, O 3-, PM 10- ja PM 2,5-pitoisuuksia jatkuvatoimisella menetelmällä. Lisäksi määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon näytteistä sekä bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäyte, näytteenkeruu joka 3. vuorokausi).
3 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 3/14 Leppävaara4 sijaitsee lähellä Turuntietä osoitteessa Läkkisepänkatu 1, ja siellä mitatut pitoisuudet kuvaavat vilkkaasti liikennöidyn aluekeskuksen ilmanlaatua. Leppävaaran mittausasemalla mitattavat komponentit ovat NO, NO 2, jatkuvatoiminen PM 10 ja PM 2,5 sekä mustahiili. Tikkurila3:n (Neilikkatie) asemalla mitatut pitoisuudet kuvaavat vilkasliikenteisen aluekeskuksen ilmanlaatua. Neilikkatien mittausasemalla mitataan NO-, NO 2-, (CO-), sekä PM 10- ja PM 2,5-pitoisuuksia jatkuvatoimisella menetelmällä. Lisäksi asemalla määritetään bentseenin ja muiden hiilivetyjen pitoisuuksia passiivikeräinmenetelmällä kahden viikon kokoomanäytteistä. Asemalla mitataan myös sääparametreja. Luukin mittausasema sijaitsee maaseutumaisessa ympäristössä Luukintien läheisyydessä golfkentän laidalla kaukana päästölähteistä, ja se toimii pääkaupunkiseudun tausta-asemana. Luukissa mitataan SO 2-, NO-, NO 2-, O 3- sekä PM 2,5- pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan sääparametreja. Pasila1 on meteorologinen asema, jonka tulokset kuvaavat säätilaa Helsingin keskustassa avoimella paikalla noin 50 m korkeudella merenpinnasta. Asemalla mitattavat parametrit ovat lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine, sademäärä sekä kokonaissäteily. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitataan vuonna 2015 ilmanlaatua kahdella mittausasemalla. Ämmässuon vanha mittausasema sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen alueella lähellä vuoden 2007 lopussa suljettua kaatopaikkaa. Siellä mitataan TRS -pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan erilaisia sääparametreja: lämpötila, tuulen suunta ja nopeus, sademäärä, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja kokonaissäteily. Uudempi 2011 perustettu mittausasema, Ämmässuo2, sijaitsee uuden jätetäytön läheisyydessä sen itäpuolella, ja siellä mitataan TRS-, PM 10- ja PM 2,5-pitoisuuksia. 2.2 Siirrettävät asemat vuonna 2015 Töölöntullin mittausasemalla sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie Mittauksilla selvitetään ilmanlaatua ja pitoisuustasoja, jolle ihmiset altistuvat liikkuessaan Helsingin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Mittauksilla selvitetään myös ilmanlaadun kehittymistä, sillä Töölöntullin aiemmissa mittauksissa vuosina 2006 ja 2010 todettiin typpidioksidin pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti raja-arvon vuonna Ilmasta mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10), pienhiukkasten (PM 2.5) ja typpidioksidin (NO 2) pitoisuuksia sekä mustahiilipitoisuuksia. Jätevoimalan mittausasema sijaitsee tausta-alueella Sotungissa. Mittauksilla selvitetään jätteenpolton vaikutusta ilmanlaatuun. Aseman etäisyys Vantaan Energian jätevoimalan piippuihin on noin 700 metriä Asemalla mitataan NO-, NO 2-, SO 2- ja PM 2,5-pitoisuuksia. Arseenin, nikkelin, kadmiumin ja lyijyn pitoisuuksia määritetään PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäytteet, näytteenkeruu joka 2. päivä). Hämeenlinnanväylän mittausasema sijaitsee vilkasliikenteisen väylän idänpuoleisella pientareella Silvolassa. Ilmasta mitataan hengitettävien hiukkasten (PM 10), pienhiukkasten (PM 2.5) ja typpidioksidin (NO 2) pitoisuuksia. Mittausaseman tulokset kuvaavat ilmanlaatua pääväylän vaikutusalueella. Mittausten tavoitteena on selvittää, kuinka korkeiksi pitoisuudet nousevat pääväylän välittömässä läheisyydessä. Asukkaat eivät altistu jatkuvasti näin korkeille pitoisuuksille. Tuloksia käytetään kehitettäessä pölyntorjuntaa pääväylillä, pölynsidonnan tarpeellisuuden arvioinnissa sekä taustatietona kaupunkisuunnittelussa. Mittausasema ei ole raja-arvoa valvova asema, koska se on tutkimuskäytössä
4 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 4/14 eikä altistuvia asukkaita ole näin lähellä väylää. Asemalla kerätään myös PM 10-näytteitä joka päivä kevään katupölykauden aikana. Lintuvaaran mittausasema sijaitsee osoitteessa Punarinnantie 13 Mittausaseman tulokset kuvaavat tasoa, jolle ihmiset altistuvat asuessaan Espoon pientaloalueilla. Mittauksilla selvitetään pientaloalueiden ilmanlaatua. Pientaloalueiden ilmanlaatuun vaikuttavat yleensä tulisijojen käyttö ja katujen pölyäminen. Lähiliikenteellä ei ole merkittävää vaikutusta mittausasemalla mitattuihin pitoisuuksiin, koska liikennemäärät alueella ovat vähäisiä. Asemalla mitataan NO-, NO 2- ja PM 2,5-pitoisuuksia. Lisäksi mitataan bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia PM 10-näytteistä (kuukauden kokoomanäyte). Länsisatama2 mittausasema sijaitsee Hernesaaren eteläkärjessä Hernesaarenlaiturilla. Mittauksilla selvitetään energiantuotannon ja satamatoiminnan vaikutusta ilmanlaatuun. Asemalla mitataan SO2- pitoisuuksia. 2.3 Uudenmaan alueen mittaukset Lohjan kiinteä mittausasema sijaitsee Nahkurintorin pysäköintialueella. Asema on kaupunkitaustaasema. Lohjalla mitataan NO-, NO 2-, PM 10- ja PM 2,5- pitoisuuksia. Lisäksi asemalla mitataan sääparametreja. Järvenpään siirrettävä mittausasema sijaitsee Helsingintiellä kaupungin keskustassa. Mitatut pitoisuudet kuvaavat ilmanlaatua vilkasliikenteisessä kaupunkiympäristössä. Samassa paikassa on mitattu ilmanlaatua vuonna Mittausaseman tulokset kuvaavat ilmanlaatua, jolle ihmiset altistuvat liikkuessaan tai asuessaan vilkasliikenteisillä alueilla Uudellamaalla. Asemalla mitataan NO-, NO 2- ja PM 10-pitoisuuksia. Karkkilan pientaloalueella seurataan pienpolton vaikutuksia ilmanlaatuun mittaamalla vuoden 2015 ajan PAH-yhdisteitä. Taulukko1. HSY:n ilmanlaadun mittausasemat ja niillä mitatut yhdisteet vuonna EU:lle raportoitavat raja-, kynnys ja tavoitearvoa valvovat asemat ja komponentit on merkitty sinisellä. (x) = projektimittaus tms. x* = Mannerheimintien BC siirretään Lintuvaaraan Mittausasema PM10 PM2,5 NOx SO2 O3 VOC metallit PAH BC Hiukkasten CO Sää TRS lukumäärä Mannerheimintie x x x x x* Mäkelänkatu x x x x x x x x Kallio x x x x x x x x x x Vartiokylä x x x x Leppävaara 4 x x x x Luukki x x x x x Tikkurila 3 x x x x (x) x Jätevoimala x x x x x Töölöntulli x x x x Hämeenlinnaväylä x x x Lintuvaara x x x x* (x) Lohja x x x x Järvenpää x x Länsisatama2 (x) Pasila x Ämmässuo x x Ämmässuo2 x x x Karkkila x
5 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 5/14 3. Mittauksiin käytettävät laitteet ja menetelmät Mittauksiin käytetään EU:n referenssimenetelmää silloin, kun se on mahdollista. Hiukkasten jatkuvissa mittauksissa käytetään vain sellaisia hiukkasmittausmenetelmiä, joiden on osoitettu antavan ekvivalentteja tuloksia referenssimenetelmän kanssa ja joille on määritetty tarvittaessa korjauskerroin. Typenoksidien jatkuvissa mittauksissa käytetään referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14211:2012 Ambient air quality Standard method for the measurement of the concentration of nitrogen dioxide and nitrogen monoxide by chemiluminescence. Jatkuvien mittausten lisäksi HSY määrittää typpidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvoja suuntaa antavalla passiivikeräinmenetelmällä standardin EN 16339:2013 Ambient air - Method for the determination of the concentration of nitrogen dioxide by diffusive sampling mukaisesti. Keräimenä käytetään IVL tyyppistä keräintä. Rikkidioksidin mittauksissa käytetään EU:n referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14212:2012 Ambient air Standard method for the measurement of the concentration of sulphur dioxide by UV fluorescence. Otsonin mittauksissa käytetään EU:n referenssimenetelmää, joka on kuvattu standardissa EN 14625:2012 Ambient air quality Standard method for the measurement of the concentration of ozone by ultraviolet photometry. HSY käyttää hengitettävien hiukkasten PM 10 ja pienhiukkasten PM 2,5 mittauksissa jatkuvatoimisia analysaattoreita eikä keräinmenetelmää, joka on referenssimenetelmä. Mittauksissa sovelletaan teknistä ohjetta CEN/TS 16450:2013 Ambient air Automated measuring systems for the measurement of the concentration of particulate matter PM 10/PM 2,5). PM 10- PM 2,5-mittausmenetelmät perustuvat värähtelevään mikrovaakaan (TEOM), ß-säteilyn vaimenemiseen (FH62-IR), valon sirontaan (Grimm) tai sekä valon sirontaan että ß-säteilyn vaimenemiseen (SHARP). Raja-arvoa valvovilla mittausasemilla HSY käyttää vain sellaisia hiukkasmittausmenetelmiä, joille on tehty EU:n edellyttämät vertailumittaukset ja määritetty mahdollinen korjauskerroin. Bentseenin ja eräiden muiden hiilivetyjen (tolueeni, etyylibentseeni, ksyleenit, propyylibentseeni, 1,3,5- trimetyylibentseeni, styreeni) pitoisuuksia määritetään passiivikeräinmenetelmällä standardin EN Ambient air quality - Standard method for measurement of benzene concentrations. Part 4: Diffusive sampling followed by thermal desorption and gas chromatography mukaisesti. Näytteet kerätään Perkin- Elmer-teräsputkiin, joissa adsorbenttinä on Carbograph ITD. Akkreditoitu laboratorio Metropolilab analysoi näytteet kaasukromatografisesti ja kokoaa keräimet. PM 10-näytteistä määritetään raskasmetallien (lyijy, arseeni, kadmium, nikkeli sekä niiden lisäksi koboltti, kupari, mangaani ja vanadiini) pitoisuuksia. HSY kerää näytteet standardin EN12341:2014 Ambient air - Standard gravimetric method for the determination of the PM 10 or PM 2.5 mass concentration of suspended particulate matter mukaisella referenssimenetelmällä. Metropolilab määrittää metallien pitoisuudet ICP-MS-menetelmällä standardin EN 14902:2005 Ambient air quality - Standard method for the measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM10 fraction of suspended particulate matter mukaisesti. Bentso(a)pyreenin ja eräiden muiden PAH-yhdisteiden (bentso(a)antraseeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, dibentso(a,h)antraseeni) pitoisuudet määritetään PM 10- näytteistä standardin EN 15549:2008 Air quality. Standard method for the measurement of the concentration of benzo(a)pyrene in ambient air mukaisesti. Metropolilab tekee analyysit kuukauden kokoomanäytteistä. Lisäksi tehdään analyysejä valituista yksittäisistä suodattimista.
6 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 6/ HSY:n laitekanta Mittausten sujuminen varmistetaan varalaitteilla ja riittävällä varaosavarastolla. Mittausasemilla olevien laitteiden lisäksi pidetään laitehuollossa yksi laite kullekin mitattavalle kaasulle kalibrointikaasujen vertailua varten. Yleisperiaate on, että mittauksissa käytetään parhaita käytettävissä olevia laitteita ja pysyvillä mittausasemilla pidetään varmimmat, tarkimmat ja vähiten liukuvat laitteet. Raja-, tavoite- ja kynnysarvoa valvovissa mittauksissa ja mahdollisuuksien mukaan muulloinkin käytetään tyyppihyväksyttyjä laitteita. HSY:n ilmanlaadun mittauksissa käytössä olevat laitteet sekä viitteet tyyppihyväksyntä- tai ekvivalenttisuustesteihin on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. HSY:n ilmanlaadun mittauksissa käyttämä laitekanta NOx laitteet Lukumäärä Tyyppihyväksyntä Lisätietoja Horiba APNA TUV 936/ /C Thermo 42i 3 TUV 936/ /C Horiba APNA ei tyyppitestattu O3 laitteet Thermo 49i 4 TUV 936/ /B Horiba APOA TUV 936/ /A Thermo 49C (1) ei tyyppitestattu SO2 laitteet Thermo 43i 1 TUV Report 936/ /D Horiba APSA TUV Report 936/ /D Environnement AF22M 1 TUV Report 936/ /A Thermo 43C 2 ei tyyppitestattu Käytetään vain TRS mittauksiin PM laitteet Ekvivalenttisuuden osoittaminen Teom 1400 PM10 tai PM2,5 4 + (1) PM2,5 kts. 1) PM10 monitoring and intercomparison with the reference sampler in Helsinki (Sillanpää et. al Report 2002) FH 62 I-R PM10 tai PM2,5 9 PM2,5 kts. 1) PM10 monitoring and intercomparison with the reference sampler in Helsinki (Sillanpää et. al Report 2002) Grimm 180 PM2,5 ja PM10 4 PM2,5 kts. 1) PM10 LUBV nr /2005 SHARP 5030 PM10 tai PM2,5 4 PM2,5 ja PM10 kts. 1) Teom 1405D PM2,5 PMcoarse, PM10 2 käytetään HSY:n määrittämiä korjauskertoimia Teom 1405 PM10 tai PM2,5 1 määritys kesken Osiris PM2,5 ja PM10 6 suuntaa-antavat mittaukset Mustahiilianalysaattorit MAAP PM1-esierotin 5 Lukumäärämittaukset Airmodus A20 + DMA 1 Helsingin yliopiston ohjeiden mukaan rakennettu DMA-laitteisto Grimm PM keräimet MicroPNS LVS1 5 Referenssimenetelmä MicroPNS LVS-S7 2 Referenssimenetelmä MicroPNS LVS16 4 Referenssimenetelmä Säämittalaitteet Vaisala WXT Vaisala MAWS 1 Vaisala AWS ) Demonstration of the equivalence of PM2.5 and PM10 measurement methods in Helsinki
7 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 7/14 Ilmatieteen laitos on verrannut useita erityyppisiä PM 2,5- ja PM 10-laitteita referenssikeräimiin vuoden talvella sekä keväällä ja kesällä Kaikki HSY:llä käytössä olevat PM 2,5- ja PM 10- mittauksiin käytetyt laitetyypit olivat mukana Ilmatieteen laitoksen vertailumittauksissa PM 2,5:n vertailujakso täyttää EU:n ohjeen vaatimukset, ja saatuja funktioita voidaan käyttää tulosten laskennassa. Osiriksella oli pienhiukkasmittauksissa liian suuri mittausepävarmuus ja se soveltuu pienhiukkasille vain suuntaa antaviin mittauksiin. Ilmatieteen laitoksen referenssivertailuissa PM 10-mittauksia tehtiin ainoastaan syksyllä, ja jakso oli liian lyhyt ja pitoisuudet liian alhaisia, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida tulosten ekvivalenttisuutta ja laskea korjausfunktiot. HSY käyttää PM 10-mittausten osalta tuloksia, jotka on saatu YTV:n ja Ilmatieteen laitoksen vertailumittauksissa vuosina Tuolloin FH 62 I-R -laitteilla ja TEOM:lla saadut tulokset todettiin vertailukelpoisiksi referenssikeräimen tulosten kanssa (tehdasasetuksilla). Grimmin PM 10-tuloksille käytetään saksalaisen vertailulaboratorion esittämää kerrointa 0,82, joka vastaa HSY:n omissa vertailumittauksissa saatua tulosta. Eri hiukkaslaitteille käytettyjen korjausfunktioiden kulmakertoimet ja vakiotermit on esitetty taulukossa 3. Korjauskertoimet otetaan huomioon tiedonkeruujärjestelmässä kalibrointisuoran kulmakertoimena ja vakioterminä. Jos samalla mittausasemalla mitataan sekä pienhiukkasten että hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, perusperiaate on, että molemmat mittaukset tehdään samantyyppisillä laitteilla. Taulukko 3 Hiukkasanalysaattoreiden korjausfunktioiden kulmakertoimet ja vakiotermit Analysaattori (A) PM 2,5 PM 10 Teom ,25 x A + 1,56 1,03 x A + 3,0 FH 62 I-R 1,35 x A 0,73 1,15 x A Grimm 180 0,75 x A 0,31 0,82 x A SHARP ,09 x A 1,0 x A Teom 1405D 1,23 x A + 1,76 1,2 x A + 0,12 (PMcoarse-kerroin) Teom 1405 määritys kesken määritys kesken 4. Mittaustulosten laadunvarmistus ja laatutavoitteet Säännöllisillä laadunvarmistustoimenpiteillä, huolehtimalla referenssien jäljitettävyydestä ja stabiileista olosuhteista mittausasemilla varmistetaan mittaustulosten luotettavuus. Taulukossa 5 on esitetty mittausten havaintorajat ja mittaustuloksille sallitut suurimmat epävarmuudet. HSY noudattaa ilmanlaadun mittauksissa EN-standardeja ja mittaukset tehdään ja toimenpiteet dokumentoidaan standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 pohjalta laaditun laatujärjestelmän mukaisesti. EN-standardien edellyttämät ja HSY:n mittauksilleen asettamat laatutavoitteet on esitetty taulukoissa 6-10.
8 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 8/ Kalibroinnit ja jäljitettävyys Mittausten laatutavoitteiden toteutuminen varmistetaan käyttämällä tarkkoja ja jäljitettäviä kalibrointireferenssejä sekä kalibroimalla ja huoltamalla laitteet säännöllisesti ja riittävän usein. Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja otsonilaitteille on määritetty suurimmat sallitut nolla- ja alueliukumat peräkkäisten kalibrointien välillä. HSY:n mittauksissa käytetään lisäksi tiukempia toimenpidekynnyksiä. Jos liukuma ylittää toimenpidekynnyksen, tihennetään kalibrointiväliä tai laite tuodaan huoltoon ja/tai korjaukseen. Jos suurimmat sallitut liukumat ylittyvät, tehdään poikkeamaselvitys. HSY ylläpitää kahta erillistä jäljitettyä kalibrointijärjestelmää NO ja SO2 kaasuille (kaasulaimennin ja kaasupullo). Sekä kenttäkalibraattorin, että laitehuollon kalibraattorin tuottamien kalibrointikaasujen pitoisuudet määritetään Ilmatieteen laitoksen ylläpitämässä kansallisessa ilmanladun vertailulaboratoriossa aina kaasupullon vaihdon yhteydessä. Kentällä typenoksidi- ja rikkidioksidilaitteet kalibroidaan käyttämällä keskiväkevää kaasupulloa (SO 2 noin 2 ppm, tarkkuus ±2 %, NO noin 10 ppm, tarkkuus ±2 %) ja kaasulaimenninta (Horiba APMC-370 tai APMC 360). Tarvittaessa kenttäkalibrointiin voidaan käyttää myös laitehuollon kalibrointilaitteistoa. Kalibrointistandardien pitoisuutta seurataan vertaamalla kentällä käytettäviä kalibrointistandardeja huoltotiloissa säilytettävään standardiin (SO 2 noin 4 ppm, tarkkuus ±5 % ja NO noin 10 ppm, tarkkuus ±2 %, Horiba APMC-370 laimennin). Jos vertailussa saatu tulos poikkeaa Ilmatieteen laitoksella saadusta pitoisuudesta yli 2 %, selvitetään poikkeaman syy ja toteutetaan vaadittavat korjaavat toimenpiteet. Jos kalibrointikaasun pitoisuus muuttuu yli 3 % pullon käyttöaikana, sille haetaan uusi jälki Ilmatieteen laitokselta. Otsonilaitteiden kalibroinneissa käytetään otsonia tuottavaa UV-fotometriä (API 703 E). Otsonikalibraattorille haetaan jälki vertaamalla sitä vuosittain Ilmatieteen laitoksen NIST:n referenssifotometriin. PM 10- ja PM 2,5-monitoreissa kalibroidaan erikseen massan ja virtauksen mittaus. Virtauksen kalibrointiin käytetään Bronchorst-massavirtamittareita (alue 5 l/min, 20 l/min ja 50 l/min), joiden tarkkuus on 0,5 % näytöstä + 0,5 % alueesta. Kalibroitavat virtaukset ovat suuruusluokkaa 3 l/min ja 14 l/min, 17 l/min ja 38,3 l/min. Virheen minimoimiseksi virtauskalibroinnissa käytetään mahdollisimman pientä virtausmittaria. Bronchorst-massavirtareferenssit (alue 5 l/min ja 20 l/min) on kalibroitu Ilmatieteen laitoksella toukokuussa Massavirtareferenssien kalibrointiväli on kaksi vuotta. TEOM:n massan määritys on kalibroitu määrittämällä jousivakion arvo tunnetun painoisella suodattimella. FH 62 I-R - laitteiden kalibrointilevyt on tarkistettu vertaamalla muiden mittaajien (IL, Lappeenranta/Imatra, Turku) vastaaviin levyihin. Levyjen arvot todettiin yhteneviksi. Vertailussa havaittiin kuitenkin, että kalibroinnissa on syytä käyttää saman sarjan nolla- ja aluelevyä. PM 2,5- ja PM 10-keräinten virtaukset kalibroidaan käyttämällä Bronchorst-massavirtamittaria (50 l/min). Kalibroitava virtaus on 38,3 l/min. Bronchorst-massavirtareferenssi on kalibroitu Ilmatieteen laitoksella kesäkuussa Mittausten oikeellisuus varmistetaan osallistumalla vertailumittauksiin, joita kansallinen ilmanlaadun vertailulaboratorio järjestää.
9 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 9/ Huollot, korjaukset ja laitetestit Typenoksidi-, rikkidioksidi-, otsonilaitteet huolletaan vuoden välein huolto-ohjeiden mukaisesti. Huollon yhteydessä määritetään laitteen havaintorajat, toistuvuus nolla- ja aluetasossa sekä monipistekalibroinnin avulla lineaarisuus. Typenoksidilaitteille määritetään lisäksi konvertointiaste, jota käytetään hyväksi tulosten laskennassa. Konvertteri uusitaan viiden vuoden välein tai, jos konvertointiaste on alle 97 %. Hiukkaslaitteet huolletaan kerran vuodessa. FH 62 I-R- laitteiden kammiot puhdistetaan joka kolmas vuosi. Kammion puhdistushuollon aikana huoltotilan säteilytasoa seurataan ß-säteilymittarilla. 4.3 Tulosten käsittely ja raportointi Mittaustiedot kerätään ja editoidaan ENVIDAS-tiedonkeruujärjestelmällä. Editointi tehdään EU:n mittausstandardien mukaisesti. Kalibrointitietojen avulla tuloksille voidaan tehdä editoinnissa nolla- ja/tai aluetason korjauksia tai lineaarinen korjaus tietylle aikavälille. Korjaustarpeen arvioinnissa käytetään hyväksi laitteiden automaattisten nolla- ja aluetarkistusten tuloksia. Taulukossa 4 on esitetty yleisiä korjaus- ja hylkäysrajoja. Korjauksia ei pääsääntöisesti tehdä, jos korjauksen vaikutus mittaustulokseen on vähäinen. Mittaustulokset esitetään reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla ja ilmanlaatuportaalissa. Tulokset raportoidaan neljännesvuosikatsauksissa ja vuosittain laadittavassa yhteenvetoraportissa. Taulukko 4. Mittaustulosten hylkäys- ja korjausrajat Yhdiste Hylkäysraja (tunti) Nollatason korjaus Aluetason korjaus NO - 2 µg/m3 poikkeama > 1,5 µg/m3 poikkeama > 3 % NO2-2 µg/m3 poikkeama > 2 µg/m3 poikkeama > 3 % NOx -2 µg/m3 poikkeama > 2 µg/m3 poikkeama > 3 % O3-2 µg/m3 poikkeama > 2 µg/m3 poikkeama > 3 % SO2-2 µg/m3 poikkeama > 1 µg/m3 poikkeama > 3 % TRS -2 µg/m3 poikkeama > 1 µg/m3 poikkeama > 3 % PM10-5 µg/m3 poikkeama > 3 µg/m 3 virtauksen poikkeama > 3 % (tulosten arviointi) massan mittauksen poikkeama > 3 % PM2.5-5 µg/m3 poikkeama > 3 µg/m 3 virtauksen poikkeama > 3 % (tulosten arviointi) massan mittauksen poikkeama > 3 % 4.4 Mittausten havaintorajat ja mittausepävarmuudet Taulukossa 5.1 on esitetty jatkuvatoimisten mittausten havaintorajat ja suurimmat epävarmuudet. Taulukoissa on esitetty laboratorioanalyyseille ilmoitetut havainto- ja määritysrajat sekä epävarmuudet. Taulukko 5.1. Jatkuvatoimisten NO x, SO 2, O 3 -mittausten havaintorajat ja kokonaisepävarmuus Yhdiste Havaintoraja LTD=3,3 * ZStd /Slope Mittausepävarmuus tuntiraja-arvopitoisuudessa Mittausepävarmuus vuosiraja-arvopitoisuudessa Typenoksidit NO, NO2 NO2 < 3,0 µg/m 3 < 15 % < 15 % NO < 2,5 µg/m 3 Rikkidioksidi SO2 < 2,0 µg/m 3 < 15 % < 15 % Otsoni O3 < 2,0 µg/m 3 < 15 % < 15 %
10 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 10/14 Taulukko 5.2. VOC-keräysten havainto- ja määritysrajat sekä kokonaisepävarmuus Yhdiste Havaintoraja Määritysraja Suhteellinen kokonaisepävarmuus Suurin sallittu epävarmuus pitoisuudessa 5 µg/m3 Bentseeni < 0,20 µg/m3 < 0,30 µg/m3 < 20 % < 30 % Tolueeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Etyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Ksylenit < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Propyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % 1,3,5-Trimetyylibentseeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Styreeni < 0,13 µg/m3 < 0,20 µg/m3 < 20 % Taulukko 5.3. PAH-yhdisteiden havainto- ja määritysrajat sekä suhteellinen kokonaisepävarmuus kuukauden koomanäytteelle. Yhdiste havaintoraja määritysraja suhteellinen kokonais- Suurin sallittu epävarmuus epävarmuus Bentso(a)pyreeni < 0,07 < 0,1 < 25 % < 50 % Bentso(b)fluoranteeni < 0,07 < 0,1 < 25 % < 50 % Bentso(k)fluoranteeni < 0,07 < 0,1 < 25 % < 50 % Ideno(1,2,3-cd)pyreeni < 0,07 < 0,1 < 25 % < 50 % Dibentso(a,h)antraseeni < 0,14 < 0,2 < 25 % < 50 % Taulukko 5.4. Metallianalyysien havainto- ja määritysrajat sekä kokonaisepävarmuus kuukauden koomanäytteelle. Metalli Havaintoraja määritysraja suhteellinen kokonaisepävarmuus Suurin sallittu epävarmuus Lyijy (Pb) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 50 % Arseeni (As) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 40 % Nikkeli (Ni) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 40 % Kadmium (Cd) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 40 % Koboltti (Co) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % < 40 % Kupari (Cu) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Mangaani (Mn) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Vanadiini (V) < 0,007 ng/m3 < 0,001 ng/m3 < 20 % Antimoni (Sb) < 0,087 ng/m3 < 0,130 ng/m3 < 20 % Kromi (Cr) < 1,190 ng/m3 < 1,790 ng/m3 < 20 %
11 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 11/14 Taulukko 6. SO 2-mittausten laatutavoitteet. Sovelletaan myös TRS mittauksiin: Toimenpide Toimenpideväli EN Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteerit EN Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet/toimenpideraja Kalibrointi kerran kuussa Suurin sallittu liukuma (poikkeamaselvitys): - nollaliukuma > 4 µg/m 3 - alueliukuma > 5 % Tihennetty kalibrointiväli ja tulosten korjaus: - nollaliukuma > 2 µg/m 3 - alueliukuma > 3 % Ylimääräinen manuaalinen kalibrointi: - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 - nollatarkistus > 2 µg/m 3 - aluetarkistus > 5 % (kalibrointi tehdään viikon kuluessa) Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Nolla: Std 1,0 nmol/mol (2,66 µg/m 3 ) Nolla: Std 0,6 µg/m 3 Havaintoraja 2,0 µg/m 3 (0,75 ppb) Alue: Std 1,5 % pitoisuudesta (160 ppb) Alue: Std 3,0 µg/m 3 Nolla- ja aluetarkistus kaasujen verifiointi Nolla- ja aluetarkistukset Lineaarisuus Näytesondin testaus painevaikutus a) keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto 6 kk:n välein nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen Vähintään joka 3.vuosi vähintään joka 3. kuukausi nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol a) vaikutus 1,0 % b) vaikutus 2,0 % Suodattimen vaikutus < 3 % Suodattimen vaihto vähintään 3 kk välein Suodinkotelon puhdistus 6 kk välein Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nolla - 2,0 tai 2,0 µg/m 3 alue 5,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 2,0 µg/m 3 Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa
12 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 12/14 Taulukko 7. O 3 mittausten laatutavoitteet: Toimenpide Toimenpideväli EN Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteerit EN Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet/toimenpideraja Automaattiset tarkistukset käytössä: - Vähintään joka 3. kuukausi manuaalinen kalibrointi tai muutoin tarvittaessa - Kerran kuussa etäkalibrointi Automaattiset tarkistukset ei toiminnassa: - Manuaalinen kalibrointi kerran kuussa Suurin sallittu liukuma (poikkeamaselvitys): - nollaliukuma > 4 µg/m 3 - alueliukuma > 5 % Tihennetty kalibrointiväli ja tulosten korjaus: - nollaliukuma > 2 µg/m 3 - alueliukuma > 3 % Ylimääräinen manuaalinen kalibrointi: - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 - nollatarkistus > 2 µg/m 3 - aluetarkistus > 4 % (kalibrointi tehdään viikon kuluessa) Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Nolla: Std 1,5 nmol/mol (3,0 µg/m 3 ) Nolla: Std 0,6 µg/m 3 Havaintoraja 2,0 µg/m 3 (1,0 ppb) Alue: Std 2,0 % pitoisuudesta (160 ppb) Alue: Std 3,0 µg/m 3 Nolla- ja aluetarkistus kaasujen verifiointi Nolla- ja aluetarkistukset Lineaarisuus Näytesondin testaus painevaikutus a) keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto 3 kk:n välein nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen Vähintään joka 3.vuosi vähintään joka 3. kuukausi nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol a) vaikutus 1,0 % b) vaikutus 2,0 % Suodattimen vaikutus < 3 % Suodattimen vaihto vähintään 3 kk välein Suodinkotelon puhdistu 6 kk välein Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nolla - 2,0 tai 2,0 µg/m 3 alue 4,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 2,0 µg/m 3 Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa
13 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 13/14 Taulukko 8. NO x mittausten laatutavoitteet: Toimenpide Toimenpideväli EN Kalibrointi Vähintään joka 3. kuukausi ja huollon jälkeen Kriteeri EN Nolla tai alueliukuma ylittää käyttäjän kriteerit HSY:n laatutavoitteet Automaattiset tarkistukset käytössä: - Vähintään joka 3. kuukausi manuaalinen kalibrointi tai muutoin tarvittaessa - Kerran kuussa etäkalibrointi Automaattiset tarkistukset ei toiminnassa: - Manuaalinen kalibrointi kerran kuussa Suurin sallittu liukuma (poikkeamaselvitys): - nollaliukuma > 3,0/4,0 µg/m 3 - alueliukuma > 5 % Tihennetty kalibrointi ja tulosten korjaus (NO/NOx): - nollaliukuma > 1,5/2,0 µg/m 3 - alueliukuma > 3 % Ylimääräinen manuaalinen kalibrointi (NO/NOx): - tuntikeskiarvo < -1 µg/m 3 (NO, NO2) - nollatarkistus > 2,5/3,0 µg/m 3 - aluetarkistus > 4 % (kalibrointi tehdään viikon kuluessa) Toistettavuus nollaja aluepitoisuudessa Kalibroinnin yhteydessä ja huollon jälkeen Nolla: Std 1,0 nmol/mol Nolla: Std 0,75/0,9 µg/m 3 (NO/NOx) Havaintoraja 2,5/3,0 µg/m 3 (2,0 /1,6 ppb) Alue: Std 0,75 % pitoisuudesta Alue: Std 3,0 µg/m 3 Nolla- ja aluetarkistus kaasujen verifiointi Nolla- ja aluetarkistukset Lineaarisuus Konvertterin hyötysuhteen määritys Näytesondin testaus painevaikutus a) 6 kk:n välein nolla havaintoraja alue 5 % liukuma edellisestä verifioinnista Vähintään joka toinen viikko Vuoden kuluessa mittausten aloittamisesta ja korjauksen jälkeen nolla - 4,0 tai 4,0 ppb alue 5,0 % poikkeama pisteen poikkeama > 4,0 % suoralta nollan poikkeama > 5,0 nmol/mol Joka vuosi < 95 % Tulosten korjaus < 98 % Vähintään joka 3.vuosi a) vaikutus 1,0 % Verifiointi tehdään aina kalibroinnin yhteydessä Kerran viikossa nollapoikkeama 2,5/3,0 µg/m 3 (NO/NOx) alue 4,0 % poikkeama Kerran vuodessa huollon jälkeen pisteen poikkeama < 2,0 % suoralta nollan poikkeama < 2,0 µg/m 3 Määritys vuosittain huollon yhteydessä. Konvertteri vaihdetaan 5 vuoden välein tai konvertointiaste < 97 %. Tulokset korjataan aina. Läpivirtaussondi puhdistetaan 6 kk välein keräystehokkuus b) Etusuodattimen vaihto Näytelinjojen testaus Huolto b) vaikutus 2,0 % vähintään joka 3. Suodattimen vaikutus < 3 % Etusuodin vaihdetaan ja suodinkotelo kuukausi Suodattimen vaihto vähintään 3 kk puhdistetaan kalibroinnin yhteydessä. välein Suodinkotelon puhdistu 6 kk välein Vähintään 6 kk välein 2,0 % näytehäviö Näyteletkut vaihdetaan 6 kk välein Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitevalmistajan vaatimusten mukaisesti Laitteet huolletaan ja testataan 12 kk mittausjakson välein tai muuten tarvittaessa
14 SYT/Ilmansuojeluyksikkö 14/14 Taulukko 9. Jatkuvatoimisten PM 10 ja PM 2.5 -mittausten laatutavoitteet. Laatutavoitteita sovelletaan myös mustahiilimittauksiin. Toimenpide Toimenpideväli Kriteeri HSY:n Laitteen statuksen ja toimintaparametrien tarkistaminen Lämpötila, paine ja kosteusantureiden tarkistus Lämpötila, paine ja kosteusantureiden kalibrointi CEN/TS Päivittäin (työpäivinä) Joka 3. kuukausi tai harvemmin CEN/TS laatutavoitteet - Laitteiden mittaustulokset, statukset ja toimintaparametrit tarkistetaan päivittäin ± 2 C ± 1 kpa (10 hpa) ± 5 % RH Vuoden välein ± 1,5 C ± 0,5 kpa (5 hpa) ± 3 % RH Kalibrointi 6 kk:n välein (kalibrointihistoria osoittaa antureiden liukuman pysyvän sallituissa rajoissa) 6 kk:n välein ± 1,5 C ± 0,5 kpa (5 hpa) ± 3 % RH Virtausten tarkistus Joka 3. kuukausi tai harvemmin ± 5 % Kalibrointi 6 kk välein (kalibrointihistoria osoittaa virtausten pysyvän sallituissa rajoissa) Virtausten kalibrointi Vuoden välein ± 1 % 6 kk:n välein ± 1 % säätöraja huollossa ± 2 % säätöraja kentällä ± 3 % suurin sallittu virhe (poikkeamaselvitys) Vuototesti Vuoden välein 6 kk:n välein kalibroinnin yhteydessä ja aina laitteiston kasauksen jälkeen Nollatason näyttämän tarkistus 6 kk välein ± 3 µg/m 3 Kalibroinnin yhteydessä 6 kk:n välein (± 3 µg/m 3 ) Sharp 5030 optinen nollataso ± 2 µg/m 3 Massan mittauksen tarkistus Säännölliset huoltotoimenpiteet Vähintään vuoden välein, korjauksen jälkeen ja valmistajan suositusten mukaan Valmistajan ohjeiden mukaisesti Valmistajan kriteerien mukaisesti tai ± 3 % Valmistajan kriteerien mukaisesti FH 62 IR ja Sharp kalibrointilevyillä 6 kk välein ( ± 3 %) Teom 1400, 1405, 1045D - k0-arvon tarkistus (1-2 vuoden välein) Grimm 180: - kalibrointi-airosolilla 6 kk välein - tehdaskalibrointi tarvittaessa MAAP 5020 (BC): - vertailumittaus referenssi laitteeseen - tehdaskalibrointi tarvittaessa PM leikkureiden puhdistus olosuhteista riippuen: PM10 (3-6 kk välein) PM2.5 (3-6 kk välein) PM1 (3-5 viikon välein) Näytelinjan pudistus kalibroinnin yhteydessä Taulukko 10. PM 10 ja PM 2.5 -keräinten laatutavoitteet. Toimenpide Säännölliset huoltotoimenpiteet Lämpötila ja paine antureiden tarkistus Lämpötila ja paine antureiden kalibrointi Toimenpideväli EN 1234:2014 Valmistajan ohjeiden mukaisesti Joka 3. kuukausi tai harvemmin Kriteeri HSY:n EN 1234:2014 laatutavoitteet Leikkurin puhdistus 30 keräyksen Leikkurin puhdistus n. 30 keräyksen välein välein olosuhteista riippuen. olosuhteista riippuen. Näytelinjan puhdistus kalibroinnin yhteydessä ± 3 C Kalibrointi 6 kk:n välein (kalibrointihistoria ± 1 kpa (10 hpa) osoittaa antureiden liukuman pysyvän sallituissa rajoissa) 6 kk:n välein ± 1,5 C ± 0,5 kpa (5 hpa) 5 % Kalibrointi 6 kk välein (kalibrointihistoria osoittaa virtausten pysyvän sallituissa rajoissa) Vuoden välein ± 1,5 C ± 0,5 kpa (5 hpa) Virtausten tarkistus Joka 3. kuukausi tai harvemmin Virtausten kalibrointi Vuoden välein 1 % 6 kk:n välein ± 1 % (huollossa) ± 2 % (kentällä) Vuototesti Vuoden välein 1 % näytelinjojen kunnon tarkistus /vuototesti
Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2014
SYT/Ilmansuojeluyksikkö 1/11 Mittaus- ja laatusuunnitelma vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 2. VUODEN 2014 MITTAUSVERKKO JA MITATTAVAT YHDISTEET 3. MITTAUKSIIN KÄYTETYT LAITTEET JA MENETELMÄT
LisätiedotJatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa
Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa 7.-8..19 Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Mittausmenetelmän ja mittalaitteen valintaan vaikuttavia tekijöitä
LisätiedotMittausasemat 2018
13.14.1 Mittausasemat 2018 Mannerheimintie (Man) Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-25GKFIN): 6672969: 25496631 2005 Mittausparametrit v. 2018:
LisätiedotAseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): : Mittausvuodet: Mittauspara
Aseman nimi ja lyhenne: Mannerheimintie, Man Osoite: Mannerheimintie 5, Helsinki Koordinaatit (ETRS-GK25): 6672975:25496628 Mittausparametrit v. 2016: PM10, PM2,5, NO, NO2, BC Näytteenottokorkeus: 4 m
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotSensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla
Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla Ilmansuojeluyhdistyksen syysseminaari 23.11.2017 FT Anu Kousa, ilmansuojeluasiantuntija HSY HSY:n ilmanlaadun mittausverkko
LisätiedotIlmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY
Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTilannekuvaukset
Tilannekuvaukset 1.1. 30.6.2015 30.6.2015 klo 8 Ilmanlaatu on pääasiallisesti hyvä pääkaupunkiseudulla. Vilkasliikenteisissä ympäristöissä kuten katukuiluissa ja pääväylien varsilla, ilmanlaatu on kuitenkin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (6) 239 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yhteistarkkailusuunnitelmasta HEL 2013-009102 T 11 00 02 UUDELY/261/07.00/2013 UUDELY/290/07.00/2013
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotHiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.
Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.2018 Yleistä hiukkasten lukumääräpitoisuudesta ja keuhkodeposoituvasta
LisätiedotUutta ilmanlaadun seurannassa
Uutta ilmanlaadun seurannassa Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 26.-27.2016 27.4.2016 Anssi Julkunen 1 Esityksen sisältö: - Mäkelänkadun supermittausasema - Indikatiiviset menetelmät (passiivikeräimet ja
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotUlkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.
Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.2018 Tampere Ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja mittanormaalilaboratorio
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotVertailulaboratorion kuulumiset
Vertailulaboratorion kuulumiset Kaisa Lusa, Jari Waldén Ilmatieteen laitos Ilmakehän koostumuksen tutkimus/ilmanlaatu kaisa.lusa@fmi.fi 18/04/2015333 AKKREDITOIDUN PÄTEVYYSALUEEN LAAJENNUS Finnish Meteorological
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
LisätiedotEHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 2014 2018 13.5.
EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN PÄÄSTÖJEN ILMANLAA- TUVAIKUTUSTEN YHTEISTARKKAILUSUUNNITELMAKSI VUOSIKSI 214 218 13.5.213 1 SUUNNITELMAN TAUSTA Pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotJari Waldén, Mika Vestenius Ilmatieteen laitos Ilmakehän koostumuksen tutkimus Ilmanlaatu Tornio
Hiukkasmittalaitteiden kalibrointikertoimien verifiointi Jari Waldén, Mika Vestenius Ilmatieteen laitos Ilmakehän koostumuksen tutkimus Ilmanlaatu Jari.walden@fmi.fi Tornio Hiukkasmittalaitteiden kalibrointikertoimien
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotIlmanlaatudata 2014. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 -raportin liitteet www.hsy.fi/ilmanlaatudata2014
Ilmanlaatudata 214 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 214 -raportin liitteet www.hsy.fi/ilmanlaatudata214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 18.08.2016 Sivu 1 / 1 2682/2016 11.01.01 72 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotIPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki 6.5.2014 Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL
IPR:n mukaisia laatuvaatimuksia - mitä mittaajilta odotetaan? Ilmanlaadun mittaajapäivät Helsinki 6.5.2014 Mika Vestenius, Kaisa Korpi IL AQUILA:n käytäntö alle LOD:in datalle Alle LOD-arvojen käsittely
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 84. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 3088/11.01.01/2014 84 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA
Sivu 1/8 PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA 14.11.2017 Kotkassa Raportin laatija tekn. Marko Piispa Raportin tarkastaja Ins. Mikko Nykänen Sivu 2/8 1. MITTAUSKOHTEEN KUVAUS... 3 2. MITTAUSTEN
LisätiedotIlmanlaatu Ämmässuolla 2014
Ilmanlaatu Ämmässuolla 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotIlmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018
Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotIlmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016
Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotIlmanlaatudata 2013. Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2013 -raportin liiteosa
Ilmanlaatudata 213 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 213 -raportin liiteosa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3165/11.01.01/2013 77 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. (09) 816 24849 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotAjankohtaisia uutisia CENstandardisointityöstä
Ajankohtaisia uutisia CENstandardisointityöstä Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 8.5.2019 Turku Karri Saarnio Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun kalibrointilaboratorio Standardisoimistyö: & Standardien laadinta
LisätiedotIlmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017
Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotILMATIETEEN LAITOKSEN ILMANLAATUMITTAUSTEN LAATUJÄRJESTELMIEN KUVAUS
ILMATIETEEN LAITOKSEN ILMANLAATUMITTAUSTEN LAATUJÄRJESTELMIEN KUVAUS Ilmatieteen laitoksella tehdään ilmanlaatumittauksia asiakastoimeksiantoina, osana tutkimustoimintaa sekä pitkäaikaisseurantana laitoksen
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotIlmanlaatumittausten optimointihanke mittausten laatu ja kustannukset. Birgitta Komppula & Katja Lovén
Ilmanlaatumittausten optimointihanke mittausten laatu ja kustannukset Birgitta Komppula & Katja Lovén Tausta Tarkoituksena kartoittaa ilmanlaadun mittausten kustannuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa seurantaa
LisätiedotIlmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija
Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Jyväskylän ilmantarkkailun vuosiraportti 2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 JYVÄSKYLÄN ILMANLAADUN
LisätiedotRakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa Tommi Wallenius
Rakennustyömaiden pölymittaukset Kalasatamassa 7.3.2019 Tommi Wallenius Mittauksen tarkoitus Kalasataman alueella on paljon työmaarakentamista. Tarkoituksena selvittää rakennustyömaissa aiheutuneiden päästöjen
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Lokakuu joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2011
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Lokakuu joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/211 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3
LisätiedotKorkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla
Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla Jarkko Niemi, FT Ilmansuojeluasiantuntija Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa -seminaari 18.1.2018 Typpidioksidin
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka - joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2013
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka - joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/213 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelma vuosille
Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelma vuosille 2019-2023 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
LisätiedotHiukkasvertailut. Mika Vestenius Ilmatieteen laitos Mittaajatapaaminen 2019, Turku
Hiukkasvertailut Mika Vestenius Ilmatieteen laitos 7.5.2019 Mittaajatapaaminen 2019, Turku Sisältö PM ongoing-vertailukampanjan tulokset FIDAS-soveltuvuusvertailu, alustavia tuloksia PM 2.5 mittausten
LisätiedotDIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
L 226/4 29.8.2015 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI (EU) 2015/1480, annettu 28 päivänä elokuuta 2015, ilmanlaadun arvioinnissa käytettäviä vertailumenetelmiä, tietojen validointia ja näytteenottopaikkojen
LisätiedotYhteenveto vuoden 2014 EU raportoinnista ja eväitä vuoden 2015 raportointiin
Yhteenveto vuoden 2014 EU raportoinnista ja eväitä vuoden 2015 raportointiin Mika Vestenius, Ilmatieteen laitos Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Porvoossa 27.4.2016 Sisältö Syksyllä 2015 EU:lle raportoidun
LisätiedotHarjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014
Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin
LisätiedotLiite 1 ILMANLAADUN SEURANTA-ALUEET. I Terveyshaittojen ehkäiseminen
2194 Liite 1 ILMANLAADUN SEURANTAALUEET I Tässä asetuksessa tarkoitetut ilmanlaadun seurantaalueet rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten (PM 10 ja PM 2,5 ) sekä lyijyn
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2012
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/212 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty
LisätiedotNÄKEMYKSIÄ ILMANLAATUMITTAUKSISTA Luonnos 28.6.2007. Koonneet: Tarja Lahtinen, ympäristöministeriö Jari Waldén, Ilmatieteen laitos
NÄKEMYKSIÄ ILMANLAATUMITTAUKSISTA Luonnos 28.6.2007 Koonneet: Tarja Lahtinen, ympäristöministeriö Jari Waldén, Ilmatieteen laitos 2 SISÄLLYS Alkusanat...3 1. Johdanto...4 2. Lainsäädäntö Suomessa...5 3.
LisätiedotPäästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla
Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla Ilmansuojelupäivät 2019 Johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT VTT beyond the obvious Esityksen sisältö Päästömittaukset: - jatkuvatoimiset mittausvaatimukset
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018
LIITE 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 13.5.2013 1 Johdanto Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla melko hyvä, ja Helsinki ympäristökuntineen onkin puhtaimpia metropolialueita
LisätiedotDibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet
151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018
PÄÄKAUPUNKISEUDUN ILMANLAADUN SEURANTASUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2018 HSY:n hallitus 20.12.2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region
LisätiedotTilannekuvaukset
Tilannekuvaukset 15.8.-30.12.2014 30.12.2014 klo 08 Ilma on tänä aamuna melko puhdasta. HSY:n mittausten mukaan ilmanlaatu on suurimmassa osassa pääkaupunkiseutua hyvä ja paikoin liikennealueilla tyydyttävä.
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2014
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 29.08.2013 Sivu 1 / 1 3133/11.01.01/2013 76 Espoon ympäristölautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten päästöjen yhteistarkkailusuunnitelmasta
LisätiedotKemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014
Kemin ilmanlaadun seuranta 2013-2014 Nab Labs Oy Ambiotica Tutkimusraportti 16/2015 Marjo Saarinen Toni Keskitalo 1 / 20 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 TUTKIMUSALUE
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi - maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2014
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi - maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotTÄYDENNYKSEN LIITE 34-2
SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP Permitting engineering services TYÖNUMERO F13551 ILMANLAADUN TARKKAILU Sisältö 1 Ilmanlaadun tarkkailu 2 1.1 Kemin nykyinen ilman laadun tarkkailu 2 1.2 Aiemmissa mittauksissa
LisätiedotKaivokselan ilmanlaatuarvio HSY
Kaivokselan ilmanlaatuarvio HSY 7.11.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Heinä-syyskuu. Neljännesvuosiraportti 3/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Heinä-syyskuu Neljännesvuosiraportti 3/15 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 331 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3 5656
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotVertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius
Vertailulaboratorion kuulumisia Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius 7.5.2019 Mittaajatapaaminen 2019, Turku Muutokset Jari Waldén eläköitynyt 31.12.2018 Uusi standardi
LisätiedotMittausten jäljitettävyysketju
Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut
LisätiedotRAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014
RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 RAAHEN ALUEEN ILMANLAATU 2014 Päivämäärä 7.4.2015 Laatija Kimmo Salokannel, Leena Junnila, Kati Nuutinen Tarkastaja Eerik Järvinen Hyväksyjä Outi Salonen Kuvaus Ilmanlaadun
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Huhti-kesäkuu. Neljännesvuosiraportti 2/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Huhti-kesäkuu Neljännesvuosiraportti 2/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
LisätiedotTutkimustodistus AR-18-RZ Sivu 1/5 Päivämäärä
Murakan vesiosuuskunta Annie Henno Yhdystie 5 19600 HARTOLA s-posti: annie.henno@phnet.fi Tutkimusnro EUAA56-00002831 Asiakasnro 0000852 Näytteenottaja Tomi Kekki Tutkimuksen yhteyshenkilö Jorma Nordlund
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2014
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/214 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Loka-joulukuu. Neljännesvuosiraportti 4/2015
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Loka-joulukuu Neljännesvuosiraportti 4/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3
LisätiedotMittausraportti. Blominmäki
12.4.2017 Mittausraportti Blominmäki 14.10.2016-23.1.2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
LisätiedotYTV:n ja energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailutyöryhmä Ehdotus /korjattu
YTV:n ja energiantuotantolaitosten ilmanlaadun yhteistarkkailutyöryhmä Ehdotus 11.4.2008 /korjattu 28.8.2008 EHDOTUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANTOLAITOSTEN ILMANLAADUN YHTEIS- TARKKAILUSUUNNITELMAKSI
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maaliskuu. Neljännesvuosiraportti 1/2017
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maaliskuu Neljännesvuosiraportti 1/217 TAMPEREEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3 5656 6374 Tammi-maaliskuu
Lisätiedot