VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖMENETELMÄNÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ KEINO MINÄKUVAN TUKEMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖMENETELMÄNÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ KEINO MINÄKUVAN TUKEMISEEN"

Transkriptio

1 VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖMENETELMÄNÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ KEINO MINÄKUVAN TUKEMISEEN Johanna Alijoki Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖMENETELMÄNÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ KEINO MINÄKUVAN TUKEMISEEN

3 TIIVISTELMÄ Alijoki, Johanna. Voimauttava valokuva työmenetelmänä lastensuojelutyössä keino minäkuvan tukemiseen. Helsinki, kevät 2009, 71 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää voimauttavaa valokuvausta yhdeksi työmenetelmäksi Perheryhmäkoti Myötätuuleen, joka on yksityinen lastensuojeluyksikkö. Kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää työväline, joka auttaa Perheryhmäkoti Myötätuulen henkilökuntaa ottamaan voimauttavan valokuvan luonnolliseksi osaksi Perheryhmäkoti Myötätuulen toimintaa. Tästä kehittämishankkeesta syntynyt raportti toimii jatkossa perehdytysoppaana uusille työntekijöille ja muistinvirkistäjänä vanhoille työntekijöille. Kehittämishanke on tehty tilaustyönä Perheryhmäkoti Myötätuuleen. Kehittämishankkeen taustalla on kognitiivinen psykologia ja voimauttava valokuvaus. Kehittämishankkeen voidaan sanoa jakautuvan kolmeen osaan. Ensimmäinen osa koostuu valokuvaustilanteista Perheryhmäkoti Myötätuulen nuorten kanssa. Kuvausretkiä tehtiin kaksi jokaisen nuoren kanssa kesällä Valokuvaustilanteissa oli tavoitteena antaa nuorelle mahdollisuus päättää, millaisena hän haluaisi muiden itsensä näkevän. Valokuvat antavat nuorelle mahdollisuuden itsestään kertomiseen ja omista tärkeistä asioistaan puhumiseen. Toinen kehittämishankkeen osuus koostuu valokuvien tarkastelutilanteista nuorten kanssa. Valokuvia katseltiin nuorten kanssa alkusyksystä Keskeisimpiä asioita oli tarjota nuorelle mahdollisuus tarkastella itseään ikään kuin etäältä. Valokuvan tarkastelutilanteessa muilta ihmisiltä saatu palaute voi auttaa näkemään asioita itsestään uudella tavalla. Valokuvia katselemalla voikin harjoittaa tietoista itsensä tutkimista ja minäkuvan muokkaamista. Kolmas osuus tässä kehittämishankkeessa koostuu Perheryhmäkoti Myötätuulen henkilökunnalle tehdystä kyselystä, joka tehtiin talvella Henkilökunnalle tehdyn kyselyn avulla halusin saada tietoa siitä, miten voimauttava valokuvaus on vaikuttanut Perheryhmäkoti Myötätuulen nuoriin. Kyselyllä selvitettiin myös, miten työntekijät ovat kehittämishankkeen kokeneet ja mitä he haluaisivat vielä kehittää. Kehittämishankkeen keskeisimmiksi kehittämisideoiksi syntyi Perheryhmäkoti Myötätuulessa seuraavia asioita: Tulevaisuudessa henkilökunnalla on tarkoituksena työskennellä systemaattisesti voimauttavan valokuvauksen keinoin hoitoon tulevien nuorten kanssa. Tulevaisuudessa Perheryhmäkoti Myötätuulessa on tarkoituksena toimia niin, että valokuvaukseen liittyvä keskustelu suunnitellaan lapsen tarpeista lähtien, jotta nuorten yksilölliset tarpeet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon. Avainsanat: Voimauttava valokuvaus, kognitiivinen psykologia, minäkuva, lastensuojelu, kehittämishanke

4 ABSTRACT Alijoki, Johanna Empowering photographs supporting self-image: Workmethod in child protection. 71p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. Empowering photography is a social pedagogic method developed in Finland by Miina Savolainen. The focus of this project was to develop empowering photography as a work method for Myötätuuli, a private children s institution offering long term placement for youth taken in to care. The idea for this project came from them and was designed for their needs. This project was based on empowering photography and cognitive psychology. The project was divided into three parts. The first part was photography with three teenagers aged There were two sessions with each teen during the summer of The purpose of the photographing was to improve the self image of the teenagers. The second part of this project consisted of discussions on photos with the teens. The purpose of the discussions with each of the teens was to give them positive feedback on the photos. The third part consisted of an inquiry to one member of staff. The meaning of the inquiry was to gain information from Myötätuuli on experiences and reflections from this project. I also wanted to know how empowering photography affected the teens. The results indicated that empowering photography helped to improve the teens self-image so that they saw more positive aspects about themselves than before. According to Myötätuuli, some development ideas emerged from this project for their needs. In the near future Myötätuuli will use empowering photography as one of their methods of improving teenagers self image. In future, discussions with the teens will be based on their needs. Keywords: empowering photography, cognitive psychology, self image, teenagers

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kehittämishanke opinnäytetyönä Perheryhmäkoti Myötätuulen kuvaus Perheryhmäkoti Myötätuulen nuoret LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTATEORIA Kognitiivisen psykologian määrittelyä Minän rakenteet Minäkäsitys Identiteetti Itsetunto Kognitiivinen näkökulma kehittämishankkeen taustalla VOIMAUTUMISEN TEORIA Voimautumisen määrittely Aikaisempia tutkimuksia voimautumisesta VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttavan valokuvan historia Voimauttavan valokuvan osa-alueet Minäkuvan rakentaminen valokuvan avulla Voimauttavan valokuvan menetelmä lastensuojelun työvälineenä KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN Kehittämishankkeen tavoitteet Kehittämishankkeen suunnittelu ja eteneminen Aineiston kerääminen ja siihen liittyvien tapahtumien kuvaukset Valokuvausretket nuorten kanssa Valokuvien tarkastelu nuorten kanssa...41

6 7.3.3 Kysely Perheryhmäkoti Myötätuulen henkilökunnalle Kehittämishankkeen keskeiset kysymykset KEHITTÄMISHANKKEESTA SAADUT TULOKSET Voimauttavan valokuvan yhteys Myötätuulen nuorten minäkuvaan Nuoren itsensä hahmottaminen valokuvista Nuoren oma näkemys itsestään valokuvissa Ohjaaja auttaa nuorta löytämään positiivisia puolia itsestään Nuoren minäkuvan vahvistuminen Voimauttavan valokuvan menetelmästä osa Myötätuulen toimintaa Tämän kehittämishankkeen tulosten vertailua aikaisempiin tutkimuksiin.51 9 KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI Henkilökunnan arvio kehittämishakkeesta Nuorten ajatuksia voimauttavan valokuvan menetelmästä Oma arvioni kehittämishankeprosessista KEHITTÄMISIDEAT POHDINTAA Oman ammatillisuuden kehittyminen Eettistä pohdintaa Kehittämishankeen luotettavuuden tarkastelua Loppusanat...64 LÄHTEET...65 LIITE 1: Kysely...71

7 1 JOHDANTO Useissa tutkimuksissa on todettu, että lastensuojeluperheiden lapsista huolehtivilla laitoshoitopaikoilla on huomattavia vaikeuksia kyetä vastaamaan lastenhoidon tarpeisiin. Voimakkaasti oireilevien lasten kohdalla tilanne on erityisen haasteellinen. Samaan aikaan lastensuojeluasiakkaiden hoidon tarve on vain kasvanut (Pasanen 2001, 11). Myös Perheryhmäkoti Myötätuuli kamppailee näiden haasteiden kanssa. Perheryhmäkoti Myötätuuli on Pääkaupunkiseudun hoitokodit Oy:n ylläpitämä Perheryhmäkoti, joka on yksityinen lastensuojelun sijaishuollon yksikkö. Tämä opinnäytetyö on kehittämishanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja arvioida voimauttavaa valokuvausta mahdollisena työmenetelmänä Perheryhmäkoti Myötätuulessa. Perheryhmäkodin päämäärä on, että voimauttava valokuvaus olisi tulevaisuudessa työväline, joka auttaisi Perheryhmäkoti Myötätuulen henkilökuntaa hoidollisessa toiminnassa. Hoidon tavoitteena on vahvistaa lasten minäkuvaa. Perheryhmäkoti Myötätuulen toiveena on myös, että työntekijät voisivat hyödyntää opinnäytetyötä perehdytysoppaana uusille työntekijöille ja muistin virkistäjänä nykyiselle henkilökunnalle. Näin opinnäytetyön tuomat hyödyt ulottuvat myös käytännön työhön. Kehittämishankkeen aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kehittämishankkeessa mukana olleet Perheryhmäkoti Myötätuulessa asuvat nuoret valokuvattiin kesällä Toisessa vaiheessa nuorten kanssa katseltiin valokuvat yhdessä ja keskusteltiin niiden herättämistä ajatuksista. Tämä tapahtui alkusyksystä Viimeisessä eli kolmannessa vaiheessa tehtiin kysely Perheryhmäkodin henkilökunnalle talvella Perheryhmäkoti Myötätuulen hoidollisena viitekehyksenä ovat kognitiivisen psykologian periaatteet, joten oli luonnollista, että myös käsillä oleva opinnäytetyö rakentui kognitiiviseen psykologiaan.. Teoriaosassa tarkastellaan myös ihmisen voimautumista.

8 8 Pasanen (2001) on pohtinut väitöskirjassaan lastensuojelun hoidollisen toiminnan kehittämistä ja sen haasteita. Tästä näkökulmasta katsoen hän näkee tärkeäksi kehittää uusia toimivia hoitomuotoja. Lisäksi nykyistä kehittämistoimintaa on kritisoitu myös siitä, että se on siirtynyt liian kauaksi käytännöstä (Pasanen 2001, 11 12). Tältä pohjalta innovatiivisen kehittämisen pitäisi pystyä vastaamaan näihin molempiin haasteisiin. Voimauttavaa valokuvausta käytetään Suomessa muun muassa lastensuojelutyössä, ja Miina Savolainen on ollut tämän menetelmän keskeinen kehittäjä. Voimauttavan valokuvan menetelmä perustuu valokuvien kykyyn tallentaa, tehdä näkyväksi ja jäsentää elämäntarinaa ja identiteetin eri puolia sekä rooleja. Tämä menetelmä painottaa myös perheen ihmissuhteita ja niiden arvoa valokuvassa oleville ihmisille. Voimauttava valokuva auttaa keskittymään omassa arjessa voimavaroja tuoviin asioihin. (Savolainen i.a.) Näitä periaatteita Savolainen on hyödyntänyt työskennellessään helsinkiläisessä lastenkodissa. Hänen innovatiivisen työnsä pohjalta myös Perheryhmäkoti Myötätuuli on halunnut lähteä kehittämään tätä hoidollista menetelmää osaksi hoitoprosessiaan. Saatuani aiheen opinnäytetyölleni Perheryhmäkoti Myötätuulelta keväällä 2008 aloin myös itse tutustua voimauttavan valokuvan menetelmään. Aihe on vienyt minut mukanaan, ja olen löytänyt aivan uuden tavan tutkia ja nähdä maailmaa valokuvien avulla. Valokuvan vaikutus katsojaan on yleensä suora ja välitön. Valokuvat ovat hyvin realistisia ja kuvaavat pientä hetkeä todellisuudesta. Valokuvissa ei ole paljon tulkinnan varaa vaan ne osoittavat melko suoraan asioiden tilan. Gunnel Enbom (2008, 50) kiteyttää valokuvien voiman toteamalla, että: Sanat valehtelevat paremmin kuin kuvat

9 9 2 KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kehittämishanke opinnäytetyönä Vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle on toiminnallinen opinnäytetyö. Monissa oppilaitoksissa jaotellaan tutkimustyöt ja muut työt. Toiminnallinen opinnäytetyö on ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista ja opastamista tai toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. (Vilkka & Airaksinen 2004, 9.) Työelämän soveltavan tutkimuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi kehittää ja tuottaa toimi- ja ammattialan palveluja. Työelämän tutkimuksen käytännön tavoitteita voivat olla esimerkiksi toimivuuden, käytettävyyden, houkuttavuuden, taloudellisuuden, uskottavuuden tai tehokkuuden lisääminen. (Vilkka 2007, 14.) Kehittämishankkeen tavoitteena on työyhteisön käytäntöjen kehittäminen tai uusien käytäntöjen suunnittelu. Hanke toteutetaan yhteistyössä työyhteisön kanssa. Hankkeen suunnittelun, toteuttamisen ja reflektoinnin pohjalla tulee olla hankkeen kohdetta ja ammatillisia käytäntöjä koskeva tutkittu tieto. Kehittämishanke sisältää sekä kehittämistoimintaan osallistumisen että kirjallisen raportin. Kehittämishankkeisiin kuuluu aina myös hankkeen arviointi. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007, 31.) Kehittämishankkeen raportista tulee ilmetä seuraavat asiat: hankkeen tavoitteet, hankkeen suhde ammatillisiin käytäntöihin ja teorioihin sekä näitä koskeviin aikaisempiin tutkimustuloksiin, keskeisten käsitteiden määrittely, toimintaympäristön ja asiakasryhmän kuvaus. Hankkeeseen kuuluvat myös työskentelyprosessin suunnitelma, kuvaus ja arviointi. Lisäksi tulee arvioida tuloksia suhteessa ammattikäytäntöihin ja tutkittuun tietoon sekä niiden sovellettavuutta työelämään. (Kuokkanen ym. 2007, 31.) Kehittämishanketta tehtäessä sitoudutaan pitkäjänteiseen työhön. Vastuun ottaminen hankesuunnitelman laatimisesta, seuraamisesta ja arvioinnista sekä

10 10 aikataulun noudattamisesta on osa kehittämishankkeen eettistä työskentelyotetta. (Kuokkanen ym. 2007, 31.) 2.2 Perheryhmäkoti Myötätuulen kuvaus Pääkaupunkiseudun hoitokodit Oy ylläpitää kahta itsenäisesti toimivaa yksikköä pääkaupunkiseudulla. Toinen on Perheryhmäkoti Myötätuuli ja toinen Perheryhmäkoti Merituuli. Kummassakin yksikössä on yksi osasto, ja osastolla on kuusi hoitopaikkaa. Myötätuulessa on tällä hetkellä kolme paikkaa käytössä. Tiloissa toimii myös oma kotikoulu. Tämä kehittämishanke keskittyy Perheryhmäkoti Myötätuuleen. Myötätuuli kuuluu Pääkaupunkiseudun hoitokodit Oy:hyn, joka toimii yleishyödyllisen periaatteen mukaan ja on samalla perheyritys. Yritys on toiminut vuodesta 1990 lähtien. Yritys toimii Etelä-Suomen lääninhallituksen luvalla ja tarjoaa ympärivuorokautista lastensuojelun sijaishuollon laitoshoitoa hyvin vaikeista oloista kotoisin oleville lapsille ja nuorille. Henkilökunta koostuu yrittäjäperheestä, jonka jäsenet ovat hankkineet monipuolista työkokemusta toimimalla muun muassa koulupsykologina, psykologina nuorisopsykiatrisella poliklinikalla ja psykiatrisella osastolla sekä opettajana peruskoulussa. Myötätuulen henkilökunta koostuu moniammatillisesta asiantuntijatiimistä, jolla on korkea koulutus ja vankka kokemus erilaisten oppimisvaikeuksien ja psykiatristen sairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta. Henkilökunnasta 2/3 on suorittanut vähintään ammattikorkeakoulututkinnon tai muun korkeakoulututkinnon ja lopuilla 1/3 on kouluasteen tutkinto, esimerkiksi lähihoitajan koulutus. Lisäksi henkilöstöllä on psykiatriseen hoitoon ja erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin liittyvää koulutusta, esimerkiksi terapiakoulutusta, purjehdusopettajakoulutusta ja seikkailukasvatuksen sekä urheiluvalmennuksen osaamista. Osalla henkilökunnasta on myös runsaasti työkokemusta esimerkiksi terapiatyöstä. Perheryhmäkoti Myötätuulen työskentelyideologia pohjautuu kognitiiviseen psykologiaan, ja toiminta lähtee lasten ja nuorten tarpeista. Keskeisiä asioita työssä

11 11 voidaan sanoa olevan arjen jaksaminen lasten ja nuorten kanssa sekä toisen kunnioittaminen. Pienen kokonsa vuoksi Myötätuulen vahvuutena on kodinomaisuus. Myötätuuli tarjoaa nuorille sellaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia, joita toteutetaan yleensä perheissä. Nuoret käyvät esimerkiksi harrastuksissaan Myötätuulen ulkopuolella, ja myös vuotuinen matkustaminen kuuluu Perheryhmäkoti Myötätuulen toimintaan. Tekstin sujuvuuden kannalta seuraavissa luvuissa käytetään nimitystä Myötätuuli Perheryhmäkoti Myötätuulen sijasta. Selkeyden vuoksi otsikko tasolla käytetään kuitenkin Myötätuulesta pidempää muotoa. Myötätuulen ja Merituulen nimet ovat kuvitteellisia, jotta kyseisiä paikkoja ei pystytä tunnistamaan. 2.3 Perheryhmäkoti Myötätuulen nuoret Kehittämishankkeeseen osallistui kolme Myötätuulen nuorta, kaksi tyttöä ja yksi poika. Iältään nuoret ovat vuotiaita, ja heillä kaikilla on yksi tai useampi psykiatrinen diagnoosi. Joillakin nuorista on havaittu käytöshäiriöitä, masennusta sekä lapsuusiän psykoosia. Tästä johtuen jokaisella nuorella on psykiatrinen hoitokontakti erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi terapiakäyntejä. Myötätuulen henkilökunnalla on jatkuva konsultaatio- ja koulutussuhde HUS-alueen psykiatrisiin poliklinikoihin ja joihinkin psykiatrisiin osastoihin. Jokaisen Myötätuulen nuoren biologisessa perheessä esiintyy mielenterveysongelmia, ja perheet ovat vaikeasti autettavia. Kaikki Myötätuulen nuoret ovat huostaan otettuja, ja heillä on jo ennestään aikaisempia sijoituksia joihinkin muihin laitoksiin, esimerkiksi psykiatrisiin sairaaloihin ja vastaanottokoteihin. Henkilökunnalle tehdystä kyselystä ilmenee, että hankkeeseen osallistuneilla nuorilla ei ole kotona ollut positiivisia kokemuksia itsestään. Heiltä on aikaisemmin puuttunut heihin itseensä kohdistunut positiivinen palaute. Lisäksi näillä nuorilla on aikaisemmin ollut useita hylkäämisen kokemuksia. Nuoret eivät ole tunteneet itseään hyväksytyiksi eivätkä kuulluiksi kotonaan, koulussa taikka ka-

12 12 veripiirissä. Heidän minäkuvansa on ollut erittäin rikkonainen heidän tullessaan Myötätuuleen. Myötätuulen kaikilla nuorilla on koulunkäyntivaikeuksia johtuen joko sosiaalisista syistä tai lahjakkuuteen liittyvistä tekijöistä. Kaikki Myötätuulen nuoret käyvät kuitenkin säännöllisesti koulua. Käsillä olevassa työssä käytetyt nuorten nimet ovat kuvitteellisia, jotta heitä ei pystytä tunnistamaan. Käytän työssäni nuorista seuraavia nimiä: Nelli, Meeri ja Simo. 3 LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO Lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella kutsutaan sijaishuolloksi (Pösö 2005, 202). Lastensuojelulaki määrittelee yleiset säännökset lasten sijaishuollosta. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen, tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua. (Laki N:o 417/2007, 49.) Olennaisinta sijaishuollolle on lapsen arjen mahdollistaminen (Pösö 2005, 206). Perheryhmäkoti Myötätuulessa pystytään sen pienen koon vuoksi järjestämään lapsen arki kodinomaiseksi, mikä on sijaishuollon yksi keskeisimpiä tavoitteita. Hynynen ja Vastamäki (2008, ) toteavat osuvasti, että rankan lapsuuden eläneille nuorille toivon kokemus on erittäin tärkeä. Hynynen ja Vastamäki jatkavat, että menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta lähes jokaiseen tulevaisuuden hetkeen voi itse jollain tavoin vaikuttaa.

13 13 Lapsen sijaishuollon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista on vastuussa se kunta, jossa lapsen huostaan ottamisen ja sijaishuollon tarve on syntynyt. Jälkihuollon on velvollinen järjestämään kunta, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. (Lastensuojelun käsikirja 2009.) Sijaishuollon tehtävänä on hoitaa, kuntouttaa ja kasvattaa lasta. Monella sijaishuoltoon sijoitetulla lapsella on psykososiaalisia ongelmia. Sijaishuoltoon onkin kasvanut erilaisten yksiköiden verkko, joissa on toiminnallisesti ja asiakasryhmittäin erikoistuneita yksiköitä. Nykyään yksityiset sijaishuoltoyksiköt pyrkivätkin profiloitumaan niiden palveluiden ja toimintojen pohjalta, joita yksikössä on tarjolla arjen mahdollistamisen lisäksi. Sijaishuoltoyksiköiden kirjo onkin kasvanut viime aikoina paljon. Sijaishuollon toteuttamistavat vaihtelevat yksityisestä yrittäjähakuisesta toiminnasta kunnan omaan palveluntuotantoon. (Pösö 2005, ) Myötätuuli haluaa myös pysyä kehityksessä mukana, ja siksi henkilökunta haluaakin uudistaa työmenetelmiään ja ottaa voimauttavan valokuvauksen osaksi toimintaansa. Sijaishuollon päämääränä on taata lapsen ja nuoren tarpeiden tunnistaminen. Lisäksi sen pitäisi kyetä vastaamaan niihin huolellisen tiedonkeruun, suunnitelmallisuuden ja moniammatillisen arvioinnin avulla. Tavoitteena on myös taata hyvä alku suotuisalle kasvatukselle ja hoidolle, jossa lapsi ja hänen läheisensä ovat keskiössä. Näin pystytään mahdollisimman hyvin vähentämään lasten uudelleen sijoituksia. (Laaksonen 2005, 261.) Lapselle kodin ulkopuolelle sijoittaminen aiheuttaa aina suuren kriisin (Kujala 2003, 6; Pasanen 2007a, 97). Sinkkonen (2001, ) tuo kuitenkin esiin sen, että sijoitus ei itsessään ole kaikkein merkityksellisin asia, vaan se, mitä sijoituksen jälkeen tapahtuu. Siksi hänen mukaansa onkin erittäin tärkeää henkilöstön myönteinen ja voimavaralähtöinen asenne yhteistyöhön lapsen ja perheen kanssa. Lisäksi myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen on keskeistä (Haapasalo & Hahl 2009, 21). Mikkolan (2002, 47 48) selvityksen mukaan sijoitettujen lasten kannalta oli merkityksellistä se, että he kokivat olevansa toivottuja lapsia sijaisperheeseensä ja että he saivat osakseen turvaa ja rakkautta. Avoimella keskustelulla ja turvallisella ilmapiirillä saadaankin aikaan ratkaisuja, jotka ovat lapsen edun mukaisia (Haapasalo & Hahl 2009, 23). Perhehoidolla olisi hyvät mahdollisuudet lapsen

14 14 kehityksen tukemiseen. Valitettavasti perhehoidon määrä on vähentynyt jo pitkän aikaa, vaikka sijoitusten määrä on kasvanut kahdesta viiteen prosenttiin vuodessa (Säkkinen 2007, 384). Lapsen elämänpolulla lastensuojelun sijaishuollossa asuttu aika saattaa olla merkittävä käännekohta, ja siitä voi tulla merkityksellinen aika lapsen elämässä. (Tervonen-Arnkil 2007, 95). Tästä johtuen sijaishuoltoon tulee panostaa ja taata mahdollisimman hyvä kasvualusta lapselle. 4 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTATEORIA Kehittämishanke perustuu kognitiiviseen taustateoriaan. Saarelainen, Stengård & Vuori-Kemilä (2003, ) kuvaavat kognitiivista psykologiaa seuraavasti: ihminen on tietoa käsittelevä ja tietoa rakentava, aktiivinen ja tavoitteellinen olento. Heidän mukaansa havaitseminen, tarkkaavaisuus, tietoisuus, muisti, ajattelu, oppiminen, ongelmanratkaisu ja luovuus ovat asioita, joista kognitiivinen psykologia on kiinnostunut. Lisäksi kognitiivinen tieto tarkoittaa kaikkia ihmisen vuorovaikutuksen ja oppimisen kautta syntyviä kokemuksia, käsityksiä, uskomuksia, tulkintoja, mielikuvia ja tunteita. 4.1 Kognitiivisen psykologian määrittelyä Kognitiivisen psykologian mukaan yksilö aktiivisesti tulkitsee ja yrittää ymmärtää ympäröivää maailmaa jo kehityksensä varhaisvaiheista lähtien. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, ) Kognitiivisen psykologian kiinnostuksen aiheita ovat ihmisen tiedolliset toiminnot, joihin kuuluvat havaitseminen, tarkkaavaisuus, tietoisuus, muisti, ajattelu, oppiminen, ongelmanratkaisu ja luovuus. Näiden yhteisvaikutuksesta syntyy kognitio. (Saarelainen ym. 2003, ) Kognitiot tarkoittavat mielen erilaisia tietoprosesseja. Näiden tietoprosessien välityksellä rakentuu tietoisuus itsestämme ja maailmasta, jossa elämme. Nämä

15 15 tietoprosessit alkavat havaitsemisesta, jatkuvat havaintojen ryhmittymisenä ja niiden tulkintana ja päättyvät käsitteellistämiseen. Voimme lähinnä kuvata kaksi pääprosessia, joista toinen perustuu ajatteluun ja analyyttiseen järkeilyyn ja toinen tunteisiin ja analogiseen ajatteluun. Jälkimmäinen näistä on nopeampi tietoprosessi. Olennaista on näiden kahden tietoprosessin suhteet. (Toskala 2003, 672.) Ihmisen minäkuva ja maailmankuva ovat yksilön tärkeimmät tiedolliset rakenteet, jotka syntyvät kokemusten tulkintojen, käsitysten ja oppimisen pohjalta. Nämä suuntaavat ihmisen toimintaa ja vaikuttavat ihmisen elämänhallinnan keinovalikoimaan. Ihmisen tiedollisia toimintoja ohjaavat toisaalta suoraan aistien avulla ympäristöstä saatavat aistimukset, toisaalta käsitteellisesti ohjautuva prosessointi. Ihmisen omaksuessa kulttuuriympäristönsä käsityksiä, odotuksia ja sisäisiä malleja eli skeemoja ihminen alkaa toiminnoissaan ohjautua myös näistä tulkinnoista ja skeemoista käsin. Tarkkaavaisuus suuntaa toimintaamme tietoisesti ja tiedostamattomasti. Ihmisten havaitseminen on valikoivaa, ja lisäksi se on muistin ja aistitiedon pohjalta tapahtuvaa vuorovaikutusta ympäristön kanssa. (Saarelainen ym. 2003, 116.) Kognitiivisten persoonallisuusteorioiden perusajatus on se, että on olemassa kognitiorakenteita eli skeemoja, joiden mukaan ihminen havaitsee, tulkitsee ja organisoi itseensä ja muihin liittyvää informaatiota. Skeemoja voidaan ajatella ihmisen sisäisiksi malleiksi itsestä ja maailman eri puolista. Nämä skeemat ovat kehittyneet varhaisissa elämänvaiheissa henkilökohtaisten kokemusten ja merkittäviin henkilöihin samastumisen perusteella. Kuvan itsestä ja toisista uskotaan vaikuttavan tunteisiin, ihmissuhteisiin ja toimintaan. (Toskala 2008, 361.) 4.2 Minän rakenteet Valokuvien avulla ihminen voi lisätä omaa itsetuntemustaan ja selviytymiskykyään. Valokuvat myös tukevat ihmisen persoonallista kasvua ja psyykkistä minää. (Poijula 2007, 216.) Voimauttavan valokuvan avulla pyritään tässä kehittämishankkeessa muuttamaan nuorten minäkäsitystä positiivisempaan suun-

16 16 taan. Keltikangas-Järvisen (1998, ) mukaan lapsen minäkuvassa tapahtuu merkittäviä muutoksia tasaisesti koko kehityksen ajan. Murrosiässä tapahtuvat muutokset ovat saaneet kuitenkin enemmän huomiota kuin muissa kehitysvaiheissa tapahtuvat muutokset. Murrosiässä tapahtuvat minäkuvan muutokset ovat aikaisempaa selvärajaisempia, ja lapsi itse kokee ne myös voimakkaammin. Murrosiän muutokset voivat kääntää huomattavasti myös kehityksen suuntaa. Onkin sanottu, että nuoruus on psykologisen kehityksen toinen mahdollisuus täynnä lupauksia. Yhtä hyvin kehitys saattaa nuoruudessa lähteä myös väärille raiteille. Minäkuva ei ole murrosiässä vielä pysyvä, vaan siinä saattaa tapahtua suuriakin muutoksia. Murrosikäinen muuttaa minäkuvaansa sen mukaan, mitä toiset ihmiset hänestä ajattelevat. Minä tarkoittaa psykologiassa kaikkea sitä, mitä ihminen kokee minänä. Se on ihmisen kokemus persoonastaan. Minä alkaa kehittyä ihmiselle vasta syntymän jälkeen ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Minän syntyminen voi tapahtua ainoastaan muiden ihmisten avulla. Jos lapsi jää ulkopuolelle vuorovaikutuksesta tai vaille muiden ihmisten hoivaa, hän ei pysty pelkän biologisen perimänsä avulla kehittymään ihmiseksi ja elämään ihmiselämää. Kysymys ei ole siitä, että hänellä olisi myöhemmin mielenterveysongelmia, vaan häneltä puuttuvat kokonaan sellainen tunne-elämä ja sellaiset sosiaaliset ominaisuudet, joiden avulla kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on mahdollista. (Keltikangas-Järvinen 1998, ; Munter 2003, 71.) Minäkäsitys, identiteetti ja itsetunto ovat minän tärkeimmät rakenteet (Ojanen, Anttila, Lähdesmäki, Oksala & Paavilainen 2004, 81). Näitä kolmea käsitettä tarkastellaan tarkemmin seuraavissa luvuissa Minäkäsitys Ihmisen käsitystä itsestään kutsutaan minäkäsitykseksi (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, 28). Minäkäsitys on yksilön laaja, jäsentynyt sisäinen malli siitä, millainen hän on (Ojanen ym. 2004, 81 82).

17 17 Ihmisen minäkäsitys sisältää useita minäkuvia. Lapsen minäkuva muodostuu vanhempien heijastamasta peilistä heidän kertoessaan lapselle, minkälainen hän on. (Keltikangas-Järvinen 2000, 130.) Ihmisen minäkuva on myös hänen oma käsityksensä siitä, minkälainen hän on, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa. Minäkuva ohjaa ihmisen valintoja ja päätöksiä, ja sen pohjalta ihminen tekee elämäänsä koskevat suuret päätökset, kuten ammatin, aviopuolison ja elämäntavan valinnan. Minäkuvaa voidaan luonnehtia kivijalaksi ihmisen tekemille ratkaisuille. (Keltikangas-Järvinen 2006, 17, 155.) Minäkuva sisältää fyysisen minäkuvan, joka kertoo esimerkiksi ihmisen viehättävyydestä ja ulkonäöstä. Suoritusminäkuva kertoo taas siitä, mitä ihminen uskoo osaavansa. Emotionaalinen minäkäsitys heijastaa ihmisen käsitystä tunteista ja muista persoonallisista ominaisuuksista. Sosiaalisessa minäkuvassa taas painottuvat ihmisen vuorovaikutustaidot ja hänen asemansa erilaisissa ryhmissä. Ihmisen ihanneminässä on taas kysymys ihmisen odotuksista ja toiveista. Yleensä ihminen pyrkii muuttumaan ihanneminänsä kaltaiseksi. Sopivan suuri ristiriita ihanneminän ja todellisen minän välillä on tarpeellinen, koska minäkuva vääristyy, jos ihminen ei näe itsessään mitään puutteita tai heikkouksia. Liian suuri ristiriita taas voi aiheuttaa masennusta ja psyykkisiä ongelmia. Kyseenalaista onkin se, voiko ihminen koskaan nähdä itsensä eli todellisen minänsä täysin objektiivisesti. (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, ) Minäkäsitys voi säilyä vuosia samanlaisena. Minän keskeinen ominaisuus on jatkuvuuden ja pysyvyyden tunne. Minäkäsitys sisältää myös tulkintoja muutoksen mahdollisuudesta. Kielteisen minäkäsityksen ongelma on se, että se usein tulkitaan muuttumattomaksi. Tämä tulee esille siinä, että ihminen, joka ei arvosta itseään eikä luota itseensä, on yleensä varma, että muutos on mahdoton. Tästä johtuen hän ei yleensä uskalla kokeilla kykyjään uusissa asioissa, ja näin hän vie itseltään mahdollisuuden muuttaa kielteistä minäkäsitystään onnistumiskokemusten avulla. (Ojanen ym. 2004, 82.)

18 Identiteetti Raja identiteetin ja minäkäsityksen välillä on liukuva, ja joskus identiteetti nähdään osana minäkäsitystä. Identiteetissä korostuvat yksilöllisyys sekä yhteenkuuluvuus ryhmiin tai yhteisöihin. Identiteetti voi pohjautua sosiaaliseen asemaan, ammattiin, arvoihin, yhteisön antamiin leimoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja jäsenyyksiin ryhmissä. (Ojanen ym. 2004, 83.) Identiteetin määrittelyä voidaan selventää kysymyksillä Kuka minä olen? ja Mihin kuulun? (Saastamoinen 2006,170). Identiteetin voidaan sanoa olevan melko pysyvä kokemus ihmisen keskeisimmistä piirteistä. Näiden piirteiden kautta ihminen määrittelee itsensä. Identiteetti koostuu niin persoonallisista ominaisuuksista kuin sosiaalisista sidoksistakin. (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, 30.) Sava ja Katainen (2004, 22) tarkoittavat identiteetillä niitä kokemuksia, joita henkilöllä on itsestään. He liittävät identiteettiin myös ihmisen kuulumisen johonkin tiettyyn yhteisöön. Asiat, joita tiedämme toisen ihmisen identiteetistä, vaikuttavat suuresti siihen ensivaikutelmaan, jonka me muodostamme hänestä. Moniin identiteettiä kuvaaviin asioihin liittyy arvotuseroja. Nämä erot näkyvät esimerkiksi koulutukseen ja ammatteihin pohjautuvissa identiteeteissä. Jotkut ammatit ovat arvostetumpia kuin toiset. Erilaisiin identiteetteihin kuuluu myös stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia niiden edustajat ovat. (Ojanen ym. 2004, 83.) Itsetunto Keltikangas-Järvinen (2000, 127) on tutkinut paljon itsetuntoa. Hänen mukaansa hyvän itsetunnon lähtökohta on itsensä tunteminen ja hyväksyminen. Itsetuntemuksella tarkoitetaan omien persoonallisuuspiirteiden, vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista. Itsetunto on hyvä, jos ihmisen arvio omasta itsestään vastaa kohtuullisen hyvin muiden ihmisten tekemiä arvioita hänestä. Itsetuntemuksen voidaan sanoa olevan muiden ihmisten muodostamien käsitysten tiedostamista ja huomioon ottamista. (Ojanen ym. 2004, ) Ihminen ei pysty ra-

19 19 kentamaan hyvää itsetuntoa, jos hän ei kykene hyväksymään asioita, joiden tuntee olevan osa itseään (Keltikangas-Järvinen 2000, ). Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, arvostaa itseään. Hän kestää myös pettymyksiä, eivätkä epäonnistumiset ole maailmanloppu. (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, 32.) Sitä vastoin nuori saattaa kokea hyvän itsetunnon hetkellä, ettei huonoja aikoja ole edes ollutkaan (Cacciatore, Korteniemi-Poikela & Huovinen 2009, 30). Itsetuntemuksen puuttuminen voi olla monien psyykkisten häiriöiden tunnusmerkki. Esimerkiksi masentunut henkilö voi väheksyä itseään tavalla, joka on muiden mielestä täysin kohtuuton. Itsetuntemuksen lisääminen onkin yksi psykoterapioiden tavoite. Psyykkisille ongelmille voi kuitenkin myös altistaa karun realistinen itsetuntemus. Hyvä itsetuntemus ei ole aina myönteisen minäkäsityksen edellytys. (Ojanen ym. 2004, 85.) Heikon itsearvostuksen ja -luottamuksen on katsottu olevan yhteydessä alkoholin liikakäyttöön, seksuaalisiin ongelmiin, työssä uupumiseen ja sosiaaliseen ahdistukseen. Sellaisissa tilanteissa, joissa ympäristön vaatimustaso ja yksilön suoritustason ristiriita käy kestämättömän suureksi, ulkomaailmasta tulevaa informaatiota on torjuttava tai sitä on vääristeltävä. Tämän seurauksena voi olla ulkomaailmasta eristäytyminen tai oman arvon perusteeton kohottaminen eli suuruusharhat. Omaan maailmaan eristäytyminen suojelee minää, mutta samalla kaikki hyvä, mitä ulkomaailmasta voisi tulla, suljetaan pois. Kun minä on uhattuna, äärimmäisenä keinona silloin on toisen identiteetin omaksuminen. (Ojanen ym. 2004, 85.) Nuoren itsetuntoa heikentäville tunteille onkin aina jokin syy. Niihin saattaa liittyä jokin oma sisäinen solmu. Mikäli tällainen solmu tunnistetaan, siihen pystytään yleensä myös vaikuttamaan. Aikuisen tuleekin auttaa lasta pärjäämään kielteisten tunteiden kanssa ja ohjata lasta itsetuntoa rakentavaan suuntaan. (Cacciatore ym. 2009, 31 32). Nykyään on tutkittu paljon lasten ja nuorten itsearvostusta, joka liittyy läheisesti itsetuntoon. Pienillä lapsilla itsearvostus on yleensä vahva, mutta se saattaa heikentyä koulun alussa. Yksi syy tähän voi olla se, että lapset joutuvat keski-

20 20 näiseen kilpailuun ja vertailuun. Tämän seurauksena minäkäsityksen epärealistiset piirteet karsiutuvat. Seuraava pudotus itsearvostuksessa tapahtuu peruskoulun ja lukion välillä, jolloin nuoren odotukset kasvavat ja samalla pettymykset lisääntyvät. (Ojanen ym. 2004, 86.) Itsetunto on nuoruusiässä yleisesti haavoittuva, ja nuoren tunteet vaihtelevat nopeasti (Keltikangas-Järvinen 1999,33). 4.3 Kognitiivinen näkökulma kehittämishankkeen taustalla Kehittämishanke perustuu kognitiiviseen taustateoriaan, jonka mukaan ihminen on oppinut näkemään maailman omalla tavallaan. Ihmisen toimintaa eivät määrää ainoastaan ulkoinen ympäristö ja siihen liittyvä tieto. Jokaisen ihmisen sisäiset mallit vaikuttavat siihen, mitä hän ympäristössään havaitsee ja mitä sieltä poimii ja minkälaisia tulkintoja hän tekee ja miten hän lopulta toimii. (Saarelainen ym. 2000, ) Valokuvien katselu muistuttaa siitä tosiasiasta, että elämä muodostuu erilaisista vaiheista. Mikään vaihe ei ole pysyvä, vaan elämä kulkee eteenpäin. Valokuva on pysäytetty hetki menneisyydestä. Kognitiivinen psykologia pyrkii kahdenlaiseen muutokseen. Ensinnäkin se yrittää muuttaa ihmisen välitöntä ajattelua itsestä, muista ja tulevaisuudesta. Toiseksi kognitiivinen psykologia pyrkii muuttamaan taustalla olevia ihmisen laajempia perusolettamuksia tai -uskomuksia. (Koffert 2009, ) Valokuvientarkastelutilanteessa nuorille annettu positiivinen palaute auttaa nuoren minäkuvan eheytymistä. Tarkoituksena valokuvien tarkastelutilanteessa on muuttaa nuoren vääristyneitä perusolettamuksia ja - uskomuksia itsestään. Kognitiivinen psykologia auttaa ihmistä löytämään vaihtoehtoisia tulkintoja tapahtumille ja omille tunteilleen (Kalakoski, Laarni, Paavilainen, Kallio, Oksala & Penttilä 2002, 12 13). Kognitiivista prosessointia ohjaavat ydinkokemukset tai skeemat. Ne kehittyvät lapsuuden aikana toistuvien oppimiskokemusten myötä ja ovat suhteellisen stabiileja kognitiivisia rakenteita, jotka vaikuttavat ihmisen informaation havainnointiin ja tulkintaan. Ihmisen tiedonkäsittelyä automaattisesti ohjaavat skeemat ovat syntyneet yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Voidaan siis sa-

21 21 noa, että informaatio jäsennetään ja tulkitaan skeemojen mukaisesti. Skeemat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen ajattelun suuntautumiseen, ennakoimiseen, tiedon luokitteluun ja merkitysten antamiseen. (Koffert 2009, ) Myötätuulen nuorille on lapsuuden kokemuksien kautta rakentunut vääristynyt minäkuva itsestään. Voimauttavan valokuvan avulla pyritään valokuvassa nähdyille asioille antamaan uusia merkityksiä ja näin auttamaan nuorta havaitsemaan itsensä myönteisemmällä tavalla. Valokuvien tarkastelutilanteessa nuorille pyrittiin antamaan mahdollisimman paljon positiivista palautetta heistä itsestään ja auttamaan heitä tulkitsemaan valokuvia uudella tavalla. Koffertin (2009, 101) mukaan muutos yksilössä liittyy yleensä kokemisen ja selittämisen väliseen yhteyteen. Asialle, joka on koettu ongelmallisena, syntyy uusii merkitys, joka poikkeaa alkuperäisestä merkityksestä. Kognitiivisen psykologian mukaan yksilö jäsentää minäkäsitystä hänen saamiensa kokemusten kautta siinä yhteisössä, jossa hän on toiminut. Yksilö poimii ympäristöstään saamasta palautteesta minäkuvaansa sopivat elementit ja torjuu sopimattomat. Minäkäsityksen muodostumisessa on suurena tekijänä se tulkinta, jonka yksilö tekee muiden suhtautumisesta häneen. (Aho 1993, ) Valokuvista saadun palautteen avulla nuori huomaa muiden ihmisten positiivisen suhtautumisen häneen. Lehtinen & Säilä (2002, 56) korostavatkin aikuisten keskeistä roolia lasten kokemuksista käydyissä palautekeskusteluissa. Heidän mukaansa aikuinen voi johdatella keskustelua oikeille urille. Lisäksi heidän mukaansa aikuisen on mahdollista esittää sellaisia kysymyksiä, joiden avulla nuoret voivat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Nuoren identiteetin kehittyminen tarvitsee tukea ja varmuutta muilta elämän merkityksellisiltä henkilöiltä (Scheinin 1990, 80).

22 22 5 VOIMAUTUMISEN TEORIA Ihmisen voimautuminen voi tapahtua hyvin erilaisilla tavoilla. Seuraavassa kahdessa alaluvussa tarkastellaan voimautumisen määrittelyä ja luodaan katsaus aikaisempiin tutkimuksiin, joissa voimautumiseen on pyritty vaikuttamaan erilaisin menetelmin. 5.1 Voimautumisen määrittely Voimautumista (empowerment) on käsitelty sekä kansainvälisessä että kotimaisessa kirjallisuudessa. Empowerment-sanalla ei ole vielä täysin vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Siitosen (1999, 61) mukaan empowerment voidaan suomentaa sanoilla sisäinen voimantunne ja voimaantuminen. Määttä (2001, 101) suomentaa empowerment käsitteen käyttämällä sanaa valtaistuminen. Valtaistuminen voidaan tulkita tarkoittavan myös henkilökohtaisen hallinnan vahvistumista, joka on lähellä suomalaista sisäisen elämänhallinnan käsitettä (Järvikoski 1996, 119; Määttä 2001, 102). Savolainen (2002, 2004, 2008a, 2008b, 2009a, 2009b) on käyttänyt tutkimuksissaan empowerment termin suomennuksessa käsitettä voimautuminen. Hän käyttää myös termiä voimauttava valokuva ja voimauttavan valokuvan mentelmä. Koska Savolainen on keskeinen suomalainen tutkija, minä käytän tässä kehittämishankkeessa samoja käsitteitä kuin hän: Voimautuminen, voimauttava valokuva ja voimauttavan valokuvan menetelmä. Voimautuminen-käsitettä on käytetty monenlaisissa yhteyksissä, kuten sosiaalityössä, terveydenhuollossa ja työssä jaksamisessa. Tutkijat lähestyvät tätä oman tieteellisen kiinnostuksensa perusteella omista lähtökohdistaan (Järvikoski 1996, 118; Siitonen 1999, 84). Siitosen mukaan kirjallisuudessa empowerment-prosessista puhuttaessa painopiste siirtyy nykyään valtakysymyksistä voimaantumisen ongelmaan. Tähän ovat olleet vaikuttamassa työelämän ongelmat, kuten esimerkiksi työssä jaksaminen. (Siitonen 1999, 84.)

23 23 Sisäisellä voimautumisella tarkoitetaan yksilön omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttavaa tunnetta. Yksilön saavuttaessa sisäisen voimantunteen hänestä heijastuu myönteisyys ja positiivisuus. Tämä on yhteydessä hyväksyvään ilmapiiriin ja arvostuksen kokemiseen, ja tällöin kasvaa rohkeus omaan aktiiviseen toimintaan. (Siitonen 1999, ) Perkinsin ja Zimmermanin (1995, ) mukaan empowerement-käsitteeseen liittyy persoonallisen voimantunteen kehittäminen, itsensä voimistaminen, vahvan voiman tunteen omaaminen ja vahvan sisäisen voimantunteen kokeminen. Voimautuminen on aina yksilöstä itsestään lähtevää, ja se on sekä henkilökohtainen että sosiaalinen prosessi, jota ei voi tuottaa mikään ulkopuolinen tekijä (Perkins & Zimmerman 1995, 570). Se on sisäistä voiman tunnetta, joka syntyy ihmisten omien oivallusten ja kokemusten kautta. Voimautumista tapahtuu myös sosiaalisissa prosesseissa, joten vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on merkittävä tekijä. (Vilen, Leppämäki & Ekström 2002, 126.) Ihminen voimautuu omista lähtökohdistaan tietyssä ympäristössä, ja voimaantumista seuraavat todennäköisesti hyvinvoinnin kokemukset. Voimauttamisen käsite korostaakin yksilön valtaa omaan elämäänsä sekä yksilön subjektiutta. (Downey, Anyaegbunam & Scutchfield 2009, 26.) Myös Perkins ja Zimmerman (1995, ) korostavat voimautumisen yhteydessä yksilön hyvinvointia (well-being). Zimmermanin (1990, ) mukaan voimautuminen sisältää yksilötasolla osallistuvan toiminnan, motivaation ja kontrollin. Voimautuminen ei ole pysyvä olotila, koska sen intensiteetti voi vaihdella jatkuvasti. Voimautumisessa on kysymys yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Myös Oranen (2008, 11) näkee lapsen osallistuvan toiminnan lasta voimauttavana tekijänä. Hänen mukaansa lasten ja nuorten tulisi saada osallistua omien asioidensa suunnitteluun ja hoitamiseen. Tätä kautta nuori kokee asiat omikseen ja voimaantuu. Erityisesti lastensuojelun asiakkailla kokemus osallisuudesta on merkittävä, koska heidän kohdallaan muut henkilöt tekevät yleensä päätökset. Voimautumisen kannalta nuorille on tärkeää myös aikuisen antama tuki ja se, että nuoret tulevat kuulluksi omia asioitaan koskevissa hankkeissa (Ervast & Tulensalo, 68).

24 24 Voimautumisen käsitettä on myös viime aikoina kritisoitu. Esimerkiksi Mattila (2008, 27) tuo esiin, että voimautumisen käsite kaipaa selkiyttämistä. Hänen mukaansa voimautumisen käsite tulisi sitoa teoreettiseen näkökulmaan ja näin sen käyttökelpoisuus laajenisi. Mikäli voimautuminen määritellään liian yleisluonteisesti, se heikentää sen arvoa ja käyttökelpoisuutta. 5.2 Aikaisempia tutkimuksia voimautumisesta Siitosen väitöskirjatyö on keskeinen teos, joka on samalla pohja muille voimautumista käsitteleville tutkimuksille Suomessa. Siitonen on tutkinut väitöskirjassaan 1999 voimautumisteorian perusteiden hahmottelua. Siitosen väitöskirjatutkimuksen päätavoitteeksi muodostui yleisen formaalin teorian rakentaminen ihmisen voimautumisesta. Hänen mukaansa voimautumisteorian keskeisenä ajatuksena on voimauntumisen lähteminen ihmisestä itsestään. Hänen mukaansa voimautuminen voi olla jossain tietyssä ympäristössä todennäköisempää kuin toisessa. Siitonen korostaa prosessin henkilökohtaisuutta samoin kuin ympäristön suurta merkitystä. (Siitonen 1999, 61.) Oman tutkimustyöni kannalta keskeisin aikaisempi tutkija on Savolainen. Hän on työskennellyt 1990-luvulla lastenkodissa valmistuttuaan taide- ja sosiaalikasvattajaksi, ja näin hänellä on lastensuojelun piirissä olevista nuorista sekä käytännön kokemusta että tutkimuksellista tietoa (Tikkanen 2009, 26). Savolainen (2005) on tehnyt pro gradu -tutkielmansa Maailman ihanin tyttö voimauttava valokuva Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolle. Tutkimuksessaan hän esittelee kehittämänsä voimauttava valokuva menetelmän. Savolaisen aineisto koostui Hyvösen lastenkodissa kasvaneista kymmenestä tytöstä, joiden kanssa hän toteutti kahdenkeskisiä kuvausretkiä ympäri Suomea. Tutkimuksen päätuloksena on, että lastenkodissa kovia kokeneille tytöille tuli tunne siitä, että he ovat hyviä ja voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Nuoret kykenivät muuttamaan käsitystä itsestään ja näkivät itsensä erityisenä ja kauniina. Tämän lisäksi voimauttavasta valokuvasta tutkimuksen ovat tehneet Rahikainen (2006) ja Koljonen (2008). Rahikaisen työ on tehnyt Laurea-

25 25 ammattikorkeakouluun opinnäytetyönä, jonka nimi on Hyväksyvän katseen kaipuu, voimauttava valokuvausprojekti erityisnuorisotyössä. Hän on työskennellyt projektissaan kuuden erityisnuoren kanssa, ja menetelmänä hän käytti voimauttavaa valokuvaa. Rahikaisen tulosten mukaan nuoret saivat projektista itseluottamusta, joka heijastui heidän olemukseensa ja mielipiteisiinsä. Nuoret saivat myös korjaavia kokemuksia itsestään, ja lisäksi useilla heistä kasvoi itsearvostus, päätöksentekokyky ja rohkeus olla oma itsensä. Koljonen (2008) on tehnyt Lapin yliopistoon pro gradu -tutkielman nimeltään Kuvista voimaa? voimauttavaa valokuvausta peruskoulussa. Hänen tutkimuksensa on laadullinen toimintatutkimus, joka on toteutettu yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen kanssa. Koljosen tutkimus osoitti, että tytöt näkivät omakuviensa kautta itsessään uusia ja erilaisia puolia. Hänen mukaansa nuorten itsetunnon vahvistumisessa oli oleellista valokuvauksen prosessi. Lisäksi hänen tutkimuksensa mukaan nuorten on hyvä tarkastella yhdessä toisista oppilastovereista otettuja omakuvia, koska näin he saavat hyväksyvän tunteen ryhmässä ja näkevät toisista uusia puolia. Lisäksi voimauttavasta valokuvasta on meneillään myös erilaisia pienimuotoisia projekteja. Pohjalainen tekee projektia voimauttavasta valokuvasta Etelä- Sipoon koulussa, ja Helminen toteuttaa voimauttavan valokuvan menetelmää turkulaisessa Haarlan koulussa. Helmisen projektissa lapset saivat kuvata viisi oman maailmansa tärkeintä asiaa. (Tikkanen 2009, ) Seuraavaksi esittelen neljä voimautumista käsittelevää tutkimusta. Pasanen (2001) on omistanut väitöskirjansa lastensuojelulapsille. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa lastenkotiin sijoitettujen lasten kehitykseen vaikuttavia suojaavia tekijöitä. Hänen tutkimustulostensa mukaan lastenkotilapsilla oli voimavaroja, positiivisia mielikuvia itsestään ja selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia, kunhan ne vain osattiin nostaa esiin (Pasanen 2001, 171). Vaikka Pasasen tutkimuksessa ei käytetty voimauttavaa valokuvaa lasten kanssa työskentelyssä, antavat tutkimustulokset viitettä siitä, että juuri lasten itsetuntoa kohentavat menetelmät ovat tärkeitä.

26 26 Hiltunen on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan (2005) lasten huostaan ottoon liittyvää voimautumista äitien näkökulmasta. Vaikka näkökulma Hiltusen tutkimuksessa keskittyy äiteihin, tutkimuksessa tulee selvästi esiin voimauttamisen tärkeys. Hiltusen mukaan keskeisiksi tekijöiksi voimautumisessa nousivat kannustavat ja hyväksyvät ihmissuhteet, minäkäsityksen ja identiteetin eheytyminen sekä omien päämäärien selkeys. Lisäksi voimautumista tukivat hänen mukaansa kokemus tavoitteiden asettamisesta ja niihin pyrkimisestä. Lehtonen (2008) on tehnyt Jyväskylän yliopistossa väitöskirjan, jossa hän tutki voimautumista käyttäen menetelmänä videointia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli auttaa perhetyötä tekeviä ammattilaisia kehittämään ammattiaan ja työkäytänteitään. Tutkimus keskittyi myös perhetyötä tekevien henkilöiden voimautumiseen. Toiviainen (2008) on tutkinut Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa elokuvaa voimautumisen välineenä. Tutkimuksen kohteena oli hänen veljensä, jolla on aspergerin syndrooma. Tutkimuksen tavoitteena oli elokuvanteon kautta auttaa veljeä tuntemaan itsensä oman elämänsä päähenkilöksi. Tätä kautta hänen identiteettinsä selkeytyisi ja elämänmyönteisyys lisääntyisi. 6 VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttavan valokuvan perusajatus on voimautuminen. Voimautuminen tarkoittaa ihmisestä itsestään lähtevää sisäisen voiman tunteen kasvamista, jota ei ulkopuolinen henkilö voi tehdä toiselle (Savolainen i.a.) Tämän takia kyseisen menetelmän ehdoton perusajatus on tasavertaisuus, johon ei kuulu vallankäyttö (Savolainen 2004, 130). Savolaisen (2002, 36) tutkimuksen lähtöoletuksena on ollut kokemus, jonka mukaan valokuvilla on voimauttava vaikutus. Valokuvausprosessi edistää ihmisen sisäisen voiman tunteen kasvua. Savolaisen mukaan projektin aikana on ilmennyt selkeitä viitteitä siitä, että valokuvaan, valokuvaamiseen ja valokuvatuksi tulemiseen liittyy useita teemoja, jotka voivat olla voi-

27 27 mautumisen sisältöjä. Myös Rahikaisen (2006, 81) tutkimuksessa tuli esiin nuorten vahvistuminen ja itseluottamuksen lisääntyminen. Voimauttava valokuva menetelmänä perustuu valokuvien kykyyn tallentaa, tehdä näkyväksi ja jäsentää kuvattavan elämäntarinaa. Valokuvaustilanne irrottaa hetken todellisuuden jatkumosta ja painottaa sen arvoa kuvassa oleville ihmisille. Voimauttavan valokuvan menetelmä auttaa keskittymään voimavaroja tuoviin asioihin omassa arjessa. (Savolainen i.a.) Kameran tallentama tieto voi toimia muistina ja katseena, ja lisäksi valokuvasta voi nähdä sen, mitä ihminen ei välttämättä kuvaustilanteessa huomaa (Pasanen 2007b, 106). Katsellessaan valokuvia nuori näkee itsensä konkreettisesti edessään, ja ajattelee: tältä minä näytän. Lisäksi aikuisen antama palaute valokuvasta on merkittävä. (Rahikainen 2006, 80.) Valokuvassa näkyykin aina suhde toiseen ihmiseen ja kuvat muodostavat sanojen kanssa yhteyden ihmisten välisissä suhteissa (Laakso 2003, 414). Voimauttava valokuva ei ole valokuvaterapiaa, vaan se on terapeuttinen taidekasvatusmenetelmä, jota kuka tahansa voi omakohtaisen tutustumisen jälkeen käyttää työssään tai muilla elämänsä osa-alueilla (Savolainen i.a). Valokuvaterapiaan verrattuna voimauttava valokuva on lähestymistavoiltaan kuvallisempi ja toiminnallisempi (Savolainen 2009b, 227). Voimauttavalla valokuvalla voi kuitenkin olla terapeuttinen vaikutus. Varsinaista valokuvaterapiaa löytyy myös Suomesta, mutta se on vielä melko uutta ja harvinaista. (Savolainen 2004, 131.) Voidaankin sanoa, että valokuvauksen avulla nuoret saavat vahvistumisen tunnetta ja että valokuvaus voi toimia kuntouttavana tekijänä (Rahikainen 2006, 83). Voimauttavan valokuvauksen menetelmää voidaan käyttää yksilöllisen identiteettityön lisäksi perheiden ja työyhteisöjen vuorovaikutussuhteiden vahvistamiseen sekä toimintatapojen reflektointiin ja kehittämiseen (Savolainen 2008, 196).

28 Voimauttavan valokuvan historia Visuaaliset sanomat muokkaavat tiedostamattamme koko ajan meitä ja käsityksiämme. Tällaiset sanomat vaikuttavat alitajuntaamme, muokkaavat unelmiamme ja identiteettiämme. Ihmisen ajattelu perustuu myös kuviin, mutta silti vielä 2000-luvullakin monet meistä ovat kykenemättömiä lukemaan kuvia ja niiden merkityksiä. (Enbom 2008, 16.) Valokuvien tärkeyttä kuvastaa Sarasteen (1996, 169) tulkinta: Yksi valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tästä johtunee, että ihmisellä on läpi historian ollut halu säilyttää muistoja menneisyydestään. Valokuva on valjastettu tähän käyttöön jo hyvin pian sen keksimisen jälkeen. Ensimmäinen valokuva julkistettiin virallisesti vuonna (Mannermaa 2000, 62.) Ensimmäiset kirjoitukset valokuvaterapiasta julkaistiin alle kaksikymmentä vuotta valokuvauksen keksimisen jälkeen, vuonna 1856 (Mannermaa & Ihanus 1994, 36). Kuitenkin valokuvausterapia ja terapeuttinen valokuvaus ovat nykymuodossaan suhteellisen uusia asioita, ja samoin voimauttavan valokuvan menetelmän historia on hyvin lyhyt. Voimauttavan valokuvan menetelmän on tehnyt tunnetuksi helsinkiläinen valokuvaaja sekä taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen. Tämä menetelmä on syntynyt Savolaisen taiteellisen työn ohella, jolloin hän tutki, kehitti ja opetti valokuvien käyttöä terapeuttisena ja pedagogisena menetelmänä. Voimauttava valokuva on sosiaalipedagoginen menetelmä, jota on sovellettu 2000-luvun ajan kasvatus-, hoito- ja terapeuttisen työn aloilla. (Savolainen 2008, ) Savolainen kehitti voimauttavan valokuvan menetelmän projektimuotoisen lopputyönsä aikana taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolle. Tämän lopputyön nimi on Maailman ihanin tyttö valokuva voimauttajana. Työn tekeminen alkoi vuonna 1998, jolloin Savolainen työskenteli helsinkiläisessä lastenkodissa. Projektin aikana hän kehitti voimauttavan valokuvan menetelmää kymmenen lastenkodissa kasvaneen tytön kanssa. (Savolainen 2002, 35.)

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 5.9.2013 Pedagoginen hyvinvointi Oppiminen ja hyvinvointi voidaan hahmottaa yksilön kasvu- ja kehitysprosessin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana

Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot