VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖMENETELMÄNÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ KEINO MINÄKUVAN TUKEMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖMENETELMÄNÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ KEINO MINÄKUVAN TUKEMISEEN"

Transkriptio

1 VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖMENETELMÄNÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ KEINO MINÄKUVAN TUKEMISEEN Johanna Alijoki Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 VOIMAUTTAVA VALOKUVA TYÖMENETELMÄNÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ KEINO MINÄKUVAN TUKEMISEEN

3 TIIVISTELMÄ Alijoki, Johanna. Voimauttava valokuva työmenetelmänä lastensuojelutyössä keino minäkuvan tukemiseen. Helsinki, kevät 2009, 71 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK). Tämän kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää voimauttavaa valokuvausta yhdeksi työmenetelmäksi Perheryhmäkoti Myötätuuleen, joka on yksityinen lastensuojeluyksikkö. Kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää työväline, joka auttaa Perheryhmäkoti Myötätuulen henkilökuntaa ottamaan voimauttavan valokuvan luonnolliseksi osaksi Perheryhmäkoti Myötätuulen toimintaa. Tästä kehittämishankkeesta syntynyt raportti toimii jatkossa perehdytysoppaana uusille työntekijöille ja muistinvirkistäjänä vanhoille työntekijöille. Kehittämishanke on tehty tilaustyönä Perheryhmäkoti Myötätuuleen. Kehittämishankkeen taustalla on kognitiivinen psykologia ja voimauttava valokuvaus. Kehittämishankkeen voidaan sanoa jakautuvan kolmeen osaan. Ensimmäinen osa koostuu valokuvaustilanteista Perheryhmäkoti Myötätuulen nuorten kanssa. Kuvausretkiä tehtiin kaksi jokaisen nuoren kanssa kesällä Valokuvaustilanteissa oli tavoitteena antaa nuorelle mahdollisuus päättää, millaisena hän haluaisi muiden itsensä näkevän. Valokuvat antavat nuorelle mahdollisuuden itsestään kertomiseen ja omista tärkeistä asioistaan puhumiseen. Toinen kehittämishankkeen osuus koostuu valokuvien tarkastelutilanteista nuorten kanssa. Valokuvia katseltiin nuorten kanssa alkusyksystä Keskeisimpiä asioita oli tarjota nuorelle mahdollisuus tarkastella itseään ikään kuin etäältä. Valokuvan tarkastelutilanteessa muilta ihmisiltä saatu palaute voi auttaa näkemään asioita itsestään uudella tavalla. Valokuvia katselemalla voikin harjoittaa tietoista itsensä tutkimista ja minäkuvan muokkaamista. Kolmas osuus tässä kehittämishankkeessa koostuu Perheryhmäkoti Myötätuulen henkilökunnalle tehdystä kyselystä, joka tehtiin talvella Henkilökunnalle tehdyn kyselyn avulla halusin saada tietoa siitä, miten voimauttava valokuvaus on vaikuttanut Perheryhmäkoti Myötätuulen nuoriin. Kyselyllä selvitettiin myös, miten työntekijät ovat kehittämishankkeen kokeneet ja mitä he haluaisivat vielä kehittää. Kehittämishankkeen keskeisimmiksi kehittämisideoiksi syntyi Perheryhmäkoti Myötätuulessa seuraavia asioita: Tulevaisuudessa henkilökunnalla on tarkoituksena työskennellä systemaattisesti voimauttavan valokuvauksen keinoin hoitoon tulevien nuorten kanssa. Tulevaisuudessa Perheryhmäkoti Myötätuulessa on tarkoituksena toimia niin, että valokuvaukseen liittyvä keskustelu suunnitellaan lapsen tarpeista lähtien, jotta nuorten yksilölliset tarpeet voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon. Avainsanat: Voimauttava valokuvaus, kognitiivinen psykologia, minäkuva, lastensuojelu, kehittämishanke

4 ABSTRACT Alijoki, Johanna Empowering photographs supporting self-image: Workmethod in child protection. 71p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. Empowering photography is a social pedagogic method developed in Finland by Miina Savolainen. The focus of this project was to develop empowering photography as a work method for Myötätuuli, a private children s institution offering long term placement for youth taken in to care. The idea for this project came from them and was designed for their needs. This project was based on empowering photography and cognitive psychology. The project was divided into three parts. The first part was photography with three teenagers aged There were two sessions with each teen during the summer of The purpose of the photographing was to improve the self image of the teenagers. The second part of this project consisted of discussions on photos with the teens. The purpose of the discussions with each of the teens was to give them positive feedback on the photos. The third part consisted of an inquiry to one member of staff. The meaning of the inquiry was to gain information from Myötätuuli on experiences and reflections from this project. I also wanted to know how empowering photography affected the teens. The results indicated that empowering photography helped to improve the teens self-image so that they saw more positive aspects about themselves than before. According to Myötätuuli, some development ideas emerged from this project for their needs. In the near future Myötätuuli will use empowering photography as one of their methods of improving teenagers self image. In future, discussions with the teens will be based on their needs. Keywords: empowering photography, cognitive psychology, self image, teenagers

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kehittämishanke opinnäytetyönä Perheryhmäkoti Myötätuulen kuvaus Perheryhmäkoti Myötätuulen nuoret LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTATEORIA Kognitiivisen psykologian määrittelyä Minän rakenteet Minäkäsitys Identiteetti Itsetunto Kognitiivinen näkökulma kehittämishankkeen taustalla VOIMAUTUMISEN TEORIA Voimautumisen määrittely Aikaisempia tutkimuksia voimautumisesta VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttavan valokuvan historia Voimauttavan valokuvan osa-alueet Minäkuvan rakentaminen valokuvan avulla Voimauttavan valokuvan menetelmä lastensuojelun työvälineenä KEHITTÄMISHANKKEEN TOTEUTTAMINEN Kehittämishankkeen tavoitteet Kehittämishankkeen suunnittelu ja eteneminen Aineiston kerääminen ja siihen liittyvien tapahtumien kuvaukset Valokuvausretket nuorten kanssa Valokuvien tarkastelu nuorten kanssa...41

6 7.3.3 Kysely Perheryhmäkoti Myötätuulen henkilökunnalle Kehittämishankkeen keskeiset kysymykset KEHITTÄMISHANKKEESTA SAADUT TULOKSET Voimauttavan valokuvan yhteys Myötätuulen nuorten minäkuvaan Nuoren itsensä hahmottaminen valokuvista Nuoren oma näkemys itsestään valokuvissa Ohjaaja auttaa nuorta löytämään positiivisia puolia itsestään Nuoren minäkuvan vahvistuminen Voimauttavan valokuvan menetelmästä osa Myötätuulen toimintaa Tämän kehittämishankkeen tulosten vertailua aikaisempiin tutkimuksiin.51 9 KEHITTÄMISHANKKEEN ARVIOINTI Henkilökunnan arvio kehittämishakkeesta Nuorten ajatuksia voimauttavan valokuvan menetelmästä Oma arvioni kehittämishankeprosessista KEHITTÄMISIDEAT POHDINTAA Oman ammatillisuuden kehittyminen Eettistä pohdintaa Kehittämishankeen luotettavuuden tarkastelua Loppusanat...64 LÄHTEET...65 LIITE 1: Kysely...71

7 1 JOHDANTO Useissa tutkimuksissa on todettu, että lastensuojeluperheiden lapsista huolehtivilla laitoshoitopaikoilla on huomattavia vaikeuksia kyetä vastaamaan lastenhoidon tarpeisiin. Voimakkaasti oireilevien lasten kohdalla tilanne on erityisen haasteellinen. Samaan aikaan lastensuojeluasiakkaiden hoidon tarve on vain kasvanut (Pasanen 2001, 11). Myös Perheryhmäkoti Myötätuuli kamppailee näiden haasteiden kanssa. Perheryhmäkoti Myötätuuli on Pääkaupunkiseudun hoitokodit Oy:n ylläpitämä Perheryhmäkoti, joka on yksityinen lastensuojelun sijaishuollon yksikkö. Tämä opinnäytetyö on kehittämishanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja arvioida voimauttavaa valokuvausta mahdollisena työmenetelmänä Perheryhmäkoti Myötätuulessa. Perheryhmäkodin päämäärä on, että voimauttava valokuvaus olisi tulevaisuudessa työväline, joka auttaisi Perheryhmäkoti Myötätuulen henkilökuntaa hoidollisessa toiminnassa. Hoidon tavoitteena on vahvistaa lasten minäkuvaa. Perheryhmäkoti Myötätuulen toiveena on myös, että työntekijät voisivat hyödyntää opinnäytetyötä perehdytysoppaana uusille työntekijöille ja muistin virkistäjänä nykyiselle henkilökunnalle. Näin opinnäytetyön tuomat hyödyt ulottuvat myös käytännön työhön. Kehittämishankkeen aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kehittämishankkeessa mukana olleet Perheryhmäkoti Myötätuulessa asuvat nuoret valokuvattiin kesällä Toisessa vaiheessa nuorten kanssa katseltiin valokuvat yhdessä ja keskusteltiin niiden herättämistä ajatuksista. Tämä tapahtui alkusyksystä Viimeisessä eli kolmannessa vaiheessa tehtiin kysely Perheryhmäkodin henkilökunnalle talvella Perheryhmäkoti Myötätuulen hoidollisena viitekehyksenä ovat kognitiivisen psykologian periaatteet, joten oli luonnollista, että myös käsillä oleva opinnäytetyö rakentui kognitiiviseen psykologiaan.. Teoriaosassa tarkastellaan myös ihmisen voimautumista.

8 8 Pasanen (2001) on pohtinut väitöskirjassaan lastensuojelun hoidollisen toiminnan kehittämistä ja sen haasteita. Tästä näkökulmasta katsoen hän näkee tärkeäksi kehittää uusia toimivia hoitomuotoja. Lisäksi nykyistä kehittämistoimintaa on kritisoitu myös siitä, että se on siirtynyt liian kauaksi käytännöstä (Pasanen 2001, 11 12). Tältä pohjalta innovatiivisen kehittämisen pitäisi pystyä vastaamaan näihin molempiin haasteisiin. Voimauttavaa valokuvausta käytetään Suomessa muun muassa lastensuojelutyössä, ja Miina Savolainen on ollut tämän menetelmän keskeinen kehittäjä. Voimauttavan valokuvan menetelmä perustuu valokuvien kykyyn tallentaa, tehdä näkyväksi ja jäsentää elämäntarinaa ja identiteetin eri puolia sekä rooleja. Tämä menetelmä painottaa myös perheen ihmissuhteita ja niiden arvoa valokuvassa oleville ihmisille. Voimauttava valokuva auttaa keskittymään omassa arjessa voimavaroja tuoviin asioihin. (Savolainen i.a.) Näitä periaatteita Savolainen on hyödyntänyt työskennellessään helsinkiläisessä lastenkodissa. Hänen innovatiivisen työnsä pohjalta myös Perheryhmäkoti Myötätuuli on halunnut lähteä kehittämään tätä hoidollista menetelmää osaksi hoitoprosessiaan. Saatuani aiheen opinnäytetyölleni Perheryhmäkoti Myötätuulelta keväällä 2008 aloin myös itse tutustua voimauttavan valokuvan menetelmään. Aihe on vienyt minut mukanaan, ja olen löytänyt aivan uuden tavan tutkia ja nähdä maailmaa valokuvien avulla. Valokuvan vaikutus katsojaan on yleensä suora ja välitön. Valokuvat ovat hyvin realistisia ja kuvaavat pientä hetkeä todellisuudesta. Valokuvissa ei ole paljon tulkinnan varaa vaan ne osoittavat melko suoraan asioiden tilan. Gunnel Enbom (2008, 50) kiteyttää valokuvien voiman toteamalla, että: Sanat valehtelevat paremmin kuin kuvat

9 9 2 KEHITTÄMISHANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kehittämishanke opinnäytetyönä Vaihtoehto ammattikorkeakoulun tutkimukselliselle opinnäytetyölle on toiminnallinen opinnäytetyö. Monissa oppilaitoksissa jaotellaan tutkimustyöt ja muut työt. Toiminnallinen opinnäytetyö on ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista ja opastamista tai toiminnan järjestämistä tai järkeistämistä. (Vilkka & Airaksinen 2004, 9.) Työelämän soveltavan tutkimuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi kehittää ja tuottaa toimi- ja ammattialan palveluja. Työelämän tutkimuksen käytännön tavoitteita voivat olla esimerkiksi toimivuuden, käytettävyyden, houkuttavuuden, taloudellisuuden, uskottavuuden tai tehokkuuden lisääminen. (Vilkka 2007, 14.) Kehittämishankkeen tavoitteena on työyhteisön käytäntöjen kehittäminen tai uusien käytäntöjen suunnittelu. Hanke toteutetaan yhteistyössä työyhteisön kanssa. Hankkeen suunnittelun, toteuttamisen ja reflektoinnin pohjalla tulee olla hankkeen kohdetta ja ammatillisia käytäntöjä koskeva tutkittu tieto. Kehittämishanke sisältää sekä kehittämistoimintaan osallistumisen että kirjallisen raportin. Kehittämishankkeisiin kuuluu aina myös hankkeen arviointi. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007, 31.) Kehittämishankkeen raportista tulee ilmetä seuraavat asiat: hankkeen tavoitteet, hankkeen suhde ammatillisiin käytäntöihin ja teorioihin sekä näitä koskeviin aikaisempiin tutkimustuloksiin, keskeisten käsitteiden määrittely, toimintaympäristön ja asiakasryhmän kuvaus. Hankkeeseen kuuluvat myös työskentelyprosessin suunnitelma, kuvaus ja arviointi. Lisäksi tulee arvioida tuloksia suhteessa ammattikäytäntöihin ja tutkittuun tietoon sekä niiden sovellettavuutta työelämään. (Kuokkanen ym. 2007, 31.) Kehittämishanketta tehtäessä sitoudutaan pitkäjänteiseen työhön. Vastuun ottaminen hankesuunnitelman laatimisesta, seuraamisesta ja arvioinnista sekä

10 10 aikataulun noudattamisesta on osa kehittämishankkeen eettistä työskentelyotetta. (Kuokkanen ym. 2007, 31.) 2.2 Perheryhmäkoti Myötätuulen kuvaus Pääkaupunkiseudun hoitokodit Oy ylläpitää kahta itsenäisesti toimivaa yksikköä pääkaupunkiseudulla. Toinen on Perheryhmäkoti Myötätuuli ja toinen Perheryhmäkoti Merituuli. Kummassakin yksikössä on yksi osasto, ja osastolla on kuusi hoitopaikkaa. Myötätuulessa on tällä hetkellä kolme paikkaa käytössä. Tiloissa toimii myös oma kotikoulu. Tämä kehittämishanke keskittyy Perheryhmäkoti Myötätuuleen. Myötätuuli kuuluu Pääkaupunkiseudun hoitokodit Oy:hyn, joka toimii yleishyödyllisen periaatteen mukaan ja on samalla perheyritys. Yritys on toiminut vuodesta 1990 lähtien. Yritys toimii Etelä-Suomen lääninhallituksen luvalla ja tarjoaa ympärivuorokautista lastensuojelun sijaishuollon laitoshoitoa hyvin vaikeista oloista kotoisin oleville lapsille ja nuorille. Henkilökunta koostuu yrittäjäperheestä, jonka jäsenet ovat hankkineet monipuolista työkokemusta toimimalla muun muassa koulupsykologina, psykologina nuorisopsykiatrisella poliklinikalla ja psykiatrisella osastolla sekä opettajana peruskoulussa. Myötätuulen henkilökunta koostuu moniammatillisesta asiantuntijatiimistä, jolla on korkea koulutus ja vankka kokemus erilaisten oppimisvaikeuksien ja psykiatristen sairauksien hoidosta ja kuntoutuksesta. Henkilökunnasta 2/3 on suorittanut vähintään ammattikorkeakoulututkinnon tai muun korkeakoulututkinnon ja lopuilla 1/3 on kouluasteen tutkinto, esimerkiksi lähihoitajan koulutus. Lisäksi henkilöstöllä on psykiatriseen hoitoon ja erilaisiin toiminnallisiin menetelmiin liittyvää koulutusta, esimerkiksi terapiakoulutusta, purjehdusopettajakoulutusta ja seikkailukasvatuksen sekä urheiluvalmennuksen osaamista. Osalla henkilökunnasta on myös runsaasti työkokemusta esimerkiksi terapiatyöstä. Perheryhmäkoti Myötätuulen työskentelyideologia pohjautuu kognitiiviseen psykologiaan, ja toiminta lähtee lasten ja nuorten tarpeista. Keskeisiä asioita työssä

11 11 voidaan sanoa olevan arjen jaksaminen lasten ja nuorten kanssa sekä toisen kunnioittaminen. Pienen kokonsa vuoksi Myötätuulen vahvuutena on kodinomaisuus. Myötätuuli tarjoaa nuorille sellaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia, joita toteutetaan yleensä perheissä. Nuoret käyvät esimerkiksi harrastuksissaan Myötätuulen ulkopuolella, ja myös vuotuinen matkustaminen kuuluu Perheryhmäkoti Myötätuulen toimintaan. Tekstin sujuvuuden kannalta seuraavissa luvuissa käytetään nimitystä Myötätuuli Perheryhmäkoti Myötätuulen sijasta. Selkeyden vuoksi otsikko tasolla käytetään kuitenkin Myötätuulesta pidempää muotoa. Myötätuulen ja Merituulen nimet ovat kuvitteellisia, jotta kyseisiä paikkoja ei pystytä tunnistamaan. 2.3 Perheryhmäkoti Myötätuulen nuoret Kehittämishankkeeseen osallistui kolme Myötätuulen nuorta, kaksi tyttöä ja yksi poika. Iältään nuoret ovat vuotiaita, ja heillä kaikilla on yksi tai useampi psykiatrinen diagnoosi. Joillakin nuorista on havaittu käytöshäiriöitä, masennusta sekä lapsuusiän psykoosia. Tästä johtuen jokaisella nuorella on psykiatrinen hoitokontakti erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi terapiakäyntejä. Myötätuulen henkilökunnalla on jatkuva konsultaatio- ja koulutussuhde HUS-alueen psykiatrisiin poliklinikoihin ja joihinkin psykiatrisiin osastoihin. Jokaisen Myötätuulen nuoren biologisessa perheessä esiintyy mielenterveysongelmia, ja perheet ovat vaikeasti autettavia. Kaikki Myötätuulen nuoret ovat huostaan otettuja, ja heillä on jo ennestään aikaisempia sijoituksia joihinkin muihin laitoksiin, esimerkiksi psykiatrisiin sairaaloihin ja vastaanottokoteihin. Henkilökunnalle tehdystä kyselystä ilmenee, että hankkeeseen osallistuneilla nuorilla ei ole kotona ollut positiivisia kokemuksia itsestään. Heiltä on aikaisemmin puuttunut heihin itseensä kohdistunut positiivinen palaute. Lisäksi näillä nuorilla on aikaisemmin ollut useita hylkäämisen kokemuksia. Nuoret eivät ole tunteneet itseään hyväksytyiksi eivätkä kuulluiksi kotonaan, koulussa taikka ka-

12 12 veripiirissä. Heidän minäkuvansa on ollut erittäin rikkonainen heidän tullessaan Myötätuuleen. Myötätuulen kaikilla nuorilla on koulunkäyntivaikeuksia johtuen joko sosiaalisista syistä tai lahjakkuuteen liittyvistä tekijöistä. Kaikki Myötätuulen nuoret käyvät kuitenkin säännöllisesti koulua. Käsillä olevassa työssä käytetyt nuorten nimet ovat kuvitteellisia, jotta heitä ei pystytä tunnistamaan. Käytän työssäni nuorista seuraavia nimiä: Nelli, Meeri ja Simo. 3 LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO Lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella kutsutaan sijaishuolloksi (Pösö 2005, 202). Lastensuojelulaki määrittelee yleiset säännökset lasten sijaishuollosta. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Huostaan otettu lapsi voidaan sijoittaa väliaikaisesti enintään kuudeksi kuukaudeksi myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi, kun valmistellaan lapsen kotiin palaamista kodin ulkopuolisen sijoituksen jälkeen, tai kun se on lapsen edun kannalta muusta syystä perusteltua. (Laki N:o 417/2007, 49.) Olennaisinta sijaishuollolle on lapsen arjen mahdollistaminen (Pösö 2005, 206). Perheryhmäkoti Myötätuulessa pystytään sen pienen koon vuoksi järjestämään lapsen arki kodinomaiseksi, mikä on sijaishuollon yksi keskeisimpiä tavoitteita. Hynynen ja Vastamäki (2008, ) toteavat osuvasti, että rankan lapsuuden eläneille nuorille toivon kokemus on erittäin tärkeä. Hynynen ja Vastamäki jatkavat, että menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta lähes jokaiseen tulevaisuuden hetkeen voi itse jollain tavoin vaikuttaa.

13 13 Lapsen sijaishuollon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista on vastuussa se kunta, jossa lapsen huostaan ottamisen ja sijaishuollon tarve on syntynyt. Jälkihuollon on velvollinen järjestämään kunta, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. (Lastensuojelun käsikirja 2009.) Sijaishuollon tehtävänä on hoitaa, kuntouttaa ja kasvattaa lasta. Monella sijaishuoltoon sijoitetulla lapsella on psykososiaalisia ongelmia. Sijaishuoltoon onkin kasvanut erilaisten yksiköiden verkko, joissa on toiminnallisesti ja asiakasryhmittäin erikoistuneita yksiköitä. Nykyään yksityiset sijaishuoltoyksiköt pyrkivätkin profiloitumaan niiden palveluiden ja toimintojen pohjalta, joita yksikössä on tarjolla arjen mahdollistamisen lisäksi. Sijaishuoltoyksiköiden kirjo onkin kasvanut viime aikoina paljon. Sijaishuollon toteuttamistavat vaihtelevat yksityisestä yrittäjähakuisesta toiminnasta kunnan omaan palveluntuotantoon. (Pösö 2005, ) Myötätuuli haluaa myös pysyä kehityksessä mukana, ja siksi henkilökunta haluaakin uudistaa työmenetelmiään ja ottaa voimauttavan valokuvauksen osaksi toimintaansa. Sijaishuollon päämääränä on taata lapsen ja nuoren tarpeiden tunnistaminen. Lisäksi sen pitäisi kyetä vastaamaan niihin huolellisen tiedonkeruun, suunnitelmallisuuden ja moniammatillisen arvioinnin avulla. Tavoitteena on myös taata hyvä alku suotuisalle kasvatukselle ja hoidolle, jossa lapsi ja hänen läheisensä ovat keskiössä. Näin pystytään mahdollisimman hyvin vähentämään lasten uudelleen sijoituksia. (Laaksonen 2005, 261.) Lapselle kodin ulkopuolelle sijoittaminen aiheuttaa aina suuren kriisin (Kujala 2003, 6; Pasanen 2007a, 97). Sinkkonen (2001, ) tuo kuitenkin esiin sen, että sijoitus ei itsessään ole kaikkein merkityksellisin asia, vaan se, mitä sijoituksen jälkeen tapahtuu. Siksi hänen mukaansa onkin erittäin tärkeää henkilöstön myönteinen ja voimavaralähtöinen asenne yhteistyöhön lapsen ja perheen kanssa. Lisäksi myönteisen vuorovaikutuksen edistäminen on keskeistä (Haapasalo & Hahl 2009, 21). Mikkolan (2002, 47 48) selvityksen mukaan sijoitettujen lasten kannalta oli merkityksellistä se, että he kokivat olevansa toivottuja lapsia sijaisperheeseensä ja että he saivat osakseen turvaa ja rakkautta. Avoimella keskustelulla ja turvallisella ilmapiirillä saadaankin aikaan ratkaisuja, jotka ovat lapsen edun mukaisia (Haapasalo & Hahl 2009, 23). Perhehoidolla olisi hyvät mahdollisuudet lapsen

14 14 kehityksen tukemiseen. Valitettavasti perhehoidon määrä on vähentynyt jo pitkän aikaa, vaikka sijoitusten määrä on kasvanut kahdesta viiteen prosenttiin vuodessa (Säkkinen 2007, 384). Lapsen elämänpolulla lastensuojelun sijaishuollossa asuttu aika saattaa olla merkittävä käännekohta, ja siitä voi tulla merkityksellinen aika lapsen elämässä. (Tervonen-Arnkil 2007, 95). Tästä johtuen sijaishuoltoon tulee panostaa ja taata mahdollisimman hyvä kasvualusta lapselle. 4 KEHITTÄMISHANKKEEN TAUSTATEORIA Kehittämishanke perustuu kognitiiviseen taustateoriaan. Saarelainen, Stengård & Vuori-Kemilä (2003, ) kuvaavat kognitiivista psykologiaa seuraavasti: ihminen on tietoa käsittelevä ja tietoa rakentava, aktiivinen ja tavoitteellinen olento. Heidän mukaansa havaitseminen, tarkkaavaisuus, tietoisuus, muisti, ajattelu, oppiminen, ongelmanratkaisu ja luovuus ovat asioita, joista kognitiivinen psykologia on kiinnostunut. Lisäksi kognitiivinen tieto tarkoittaa kaikkia ihmisen vuorovaikutuksen ja oppimisen kautta syntyviä kokemuksia, käsityksiä, uskomuksia, tulkintoja, mielikuvia ja tunteita. 4.1 Kognitiivisen psykologian määrittelyä Kognitiivisen psykologian mukaan yksilö aktiivisesti tulkitsee ja yrittää ymmärtää ympäröivää maailmaa jo kehityksensä varhaisvaiheista lähtien. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, ) Kognitiivisen psykologian kiinnostuksen aiheita ovat ihmisen tiedolliset toiminnot, joihin kuuluvat havaitseminen, tarkkaavaisuus, tietoisuus, muisti, ajattelu, oppiminen, ongelmanratkaisu ja luovuus. Näiden yhteisvaikutuksesta syntyy kognitio. (Saarelainen ym. 2003, ) Kognitiot tarkoittavat mielen erilaisia tietoprosesseja. Näiden tietoprosessien välityksellä rakentuu tietoisuus itsestämme ja maailmasta, jossa elämme. Nämä

15 15 tietoprosessit alkavat havaitsemisesta, jatkuvat havaintojen ryhmittymisenä ja niiden tulkintana ja päättyvät käsitteellistämiseen. Voimme lähinnä kuvata kaksi pääprosessia, joista toinen perustuu ajatteluun ja analyyttiseen järkeilyyn ja toinen tunteisiin ja analogiseen ajatteluun. Jälkimmäinen näistä on nopeampi tietoprosessi. Olennaista on näiden kahden tietoprosessin suhteet. (Toskala 2003, 672.) Ihmisen minäkuva ja maailmankuva ovat yksilön tärkeimmät tiedolliset rakenteet, jotka syntyvät kokemusten tulkintojen, käsitysten ja oppimisen pohjalta. Nämä suuntaavat ihmisen toimintaa ja vaikuttavat ihmisen elämänhallinnan keinovalikoimaan. Ihmisen tiedollisia toimintoja ohjaavat toisaalta suoraan aistien avulla ympäristöstä saatavat aistimukset, toisaalta käsitteellisesti ohjautuva prosessointi. Ihmisen omaksuessa kulttuuriympäristönsä käsityksiä, odotuksia ja sisäisiä malleja eli skeemoja ihminen alkaa toiminnoissaan ohjautua myös näistä tulkinnoista ja skeemoista käsin. Tarkkaavaisuus suuntaa toimintaamme tietoisesti ja tiedostamattomasti. Ihmisten havaitseminen on valikoivaa, ja lisäksi se on muistin ja aistitiedon pohjalta tapahtuvaa vuorovaikutusta ympäristön kanssa. (Saarelainen ym. 2003, 116.) Kognitiivisten persoonallisuusteorioiden perusajatus on se, että on olemassa kognitiorakenteita eli skeemoja, joiden mukaan ihminen havaitsee, tulkitsee ja organisoi itseensä ja muihin liittyvää informaatiota. Skeemoja voidaan ajatella ihmisen sisäisiksi malleiksi itsestä ja maailman eri puolista. Nämä skeemat ovat kehittyneet varhaisissa elämänvaiheissa henkilökohtaisten kokemusten ja merkittäviin henkilöihin samastumisen perusteella. Kuvan itsestä ja toisista uskotaan vaikuttavan tunteisiin, ihmissuhteisiin ja toimintaan. (Toskala 2008, 361.) 4.2 Minän rakenteet Valokuvien avulla ihminen voi lisätä omaa itsetuntemustaan ja selviytymiskykyään. Valokuvat myös tukevat ihmisen persoonallista kasvua ja psyykkistä minää. (Poijula 2007, 216.) Voimauttavan valokuvan avulla pyritään tässä kehittämishankkeessa muuttamaan nuorten minäkäsitystä positiivisempaan suun-

16 16 taan. Keltikangas-Järvisen (1998, ) mukaan lapsen minäkuvassa tapahtuu merkittäviä muutoksia tasaisesti koko kehityksen ajan. Murrosiässä tapahtuvat muutokset ovat saaneet kuitenkin enemmän huomiota kuin muissa kehitysvaiheissa tapahtuvat muutokset. Murrosiässä tapahtuvat minäkuvan muutokset ovat aikaisempaa selvärajaisempia, ja lapsi itse kokee ne myös voimakkaammin. Murrosiän muutokset voivat kääntää huomattavasti myös kehityksen suuntaa. Onkin sanottu, että nuoruus on psykologisen kehityksen toinen mahdollisuus täynnä lupauksia. Yhtä hyvin kehitys saattaa nuoruudessa lähteä myös väärille raiteille. Minäkuva ei ole murrosiässä vielä pysyvä, vaan siinä saattaa tapahtua suuriakin muutoksia. Murrosikäinen muuttaa minäkuvaansa sen mukaan, mitä toiset ihmiset hänestä ajattelevat. Minä tarkoittaa psykologiassa kaikkea sitä, mitä ihminen kokee minänä. Se on ihmisen kokemus persoonastaan. Minä alkaa kehittyä ihmiselle vasta syntymän jälkeen ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Minän syntyminen voi tapahtua ainoastaan muiden ihmisten avulla. Jos lapsi jää ulkopuolelle vuorovaikutuksesta tai vaille muiden ihmisten hoivaa, hän ei pysty pelkän biologisen perimänsä avulla kehittymään ihmiseksi ja elämään ihmiselämää. Kysymys ei ole siitä, että hänellä olisi myöhemmin mielenterveysongelmia, vaan häneltä puuttuvat kokonaan sellainen tunne-elämä ja sellaiset sosiaaliset ominaisuudet, joiden avulla kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on mahdollista. (Keltikangas-Järvinen 1998, ; Munter 2003, 71.) Minäkäsitys, identiteetti ja itsetunto ovat minän tärkeimmät rakenteet (Ojanen, Anttila, Lähdesmäki, Oksala & Paavilainen 2004, 81). Näitä kolmea käsitettä tarkastellaan tarkemmin seuraavissa luvuissa Minäkäsitys Ihmisen käsitystä itsestään kutsutaan minäkäsitykseksi (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, 28). Minäkäsitys on yksilön laaja, jäsentynyt sisäinen malli siitä, millainen hän on (Ojanen ym. 2004, 81 82).

17 17 Ihmisen minäkäsitys sisältää useita minäkuvia. Lapsen minäkuva muodostuu vanhempien heijastamasta peilistä heidän kertoessaan lapselle, minkälainen hän on. (Keltikangas-Järvinen 2000, 130.) Ihmisen minäkuva on myös hänen oma käsityksensä siitä, minkälainen hän on, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja heikkoutensa. Minäkuva ohjaa ihmisen valintoja ja päätöksiä, ja sen pohjalta ihminen tekee elämäänsä koskevat suuret päätökset, kuten ammatin, aviopuolison ja elämäntavan valinnan. Minäkuvaa voidaan luonnehtia kivijalaksi ihmisen tekemille ratkaisuille. (Keltikangas-Järvinen 2006, 17, 155.) Minäkuva sisältää fyysisen minäkuvan, joka kertoo esimerkiksi ihmisen viehättävyydestä ja ulkonäöstä. Suoritusminäkuva kertoo taas siitä, mitä ihminen uskoo osaavansa. Emotionaalinen minäkäsitys heijastaa ihmisen käsitystä tunteista ja muista persoonallisista ominaisuuksista. Sosiaalisessa minäkuvassa taas painottuvat ihmisen vuorovaikutustaidot ja hänen asemansa erilaisissa ryhmissä. Ihmisen ihanneminässä on taas kysymys ihmisen odotuksista ja toiveista. Yleensä ihminen pyrkii muuttumaan ihanneminänsä kaltaiseksi. Sopivan suuri ristiriita ihanneminän ja todellisen minän välillä on tarpeellinen, koska minäkuva vääristyy, jos ihminen ei näe itsessään mitään puutteita tai heikkouksia. Liian suuri ristiriita taas voi aiheuttaa masennusta ja psyykkisiä ongelmia. Kyseenalaista onkin se, voiko ihminen koskaan nähdä itsensä eli todellisen minänsä täysin objektiivisesti. (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, ) Minäkäsitys voi säilyä vuosia samanlaisena. Minän keskeinen ominaisuus on jatkuvuuden ja pysyvyyden tunne. Minäkäsitys sisältää myös tulkintoja muutoksen mahdollisuudesta. Kielteisen minäkäsityksen ongelma on se, että se usein tulkitaan muuttumattomaksi. Tämä tulee esille siinä, että ihminen, joka ei arvosta itseään eikä luota itseensä, on yleensä varma, että muutos on mahdoton. Tästä johtuen hän ei yleensä uskalla kokeilla kykyjään uusissa asioissa, ja näin hän vie itseltään mahdollisuuden muuttaa kielteistä minäkäsitystään onnistumiskokemusten avulla. (Ojanen ym. 2004, 82.)

18 Identiteetti Raja identiteetin ja minäkäsityksen välillä on liukuva, ja joskus identiteetti nähdään osana minäkäsitystä. Identiteetissä korostuvat yksilöllisyys sekä yhteenkuuluvuus ryhmiin tai yhteisöihin. Identiteetti voi pohjautua sosiaaliseen asemaan, ammattiin, arvoihin, yhteisön antamiin leimoihin, sosiaalisiin suhteisiin ja jäsenyyksiin ryhmissä. (Ojanen ym. 2004, 83.) Identiteetin määrittelyä voidaan selventää kysymyksillä Kuka minä olen? ja Mihin kuulun? (Saastamoinen 2006,170). Identiteetin voidaan sanoa olevan melko pysyvä kokemus ihmisen keskeisimmistä piirteistä. Näiden piirteiden kautta ihminen määrittelee itsensä. Identiteetti koostuu niin persoonallisista ominaisuuksista kuin sosiaalisista sidoksistakin. (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, 30.) Sava ja Katainen (2004, 22) tarkoittavat identiteetillä niitä kokemuksia, joita henkilöllä on itsestään. He liittävät identiteettiin myös ihmisen kuulumisen johonkin tiettyyn yhteisöön. Asiat, joita tiedämme toisen ihmisen identiteetistä, vaikuttavat suuresti siihen ensivaikutelmaan, jonka me muodostamme hänestä. Moniin identiteettiä kuvaaviin asioihin liittyy arvotuseroja. Nämä erot näkyvät esimerkiksi koulutukseen ja ammatteihin pohjautuvissa identiteeteissä. Jotkut ammatit ovat arvostetumpia kuin toiset. Erilaisiin identiteetteihin kuuluu myös stereotyyppisiä käsityksiä siitä, millaisia niiden edustajat ovat. (Ojanen ym. 2004, 83.) Itsetunto Keltikangas-Järvinen (2000, 127) on tutkinut paljon itsetuntoa. Hänen mukaansa hyvän itsetunnon lähtökohta on itsensä tunteminen ja hyväksyminen. Itsetuntemuksella tarkoitetaan omien persoonallisuuspiirteiden, vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista. Itsetunto on hyvä, jos ihmisen arvio omasta itsestään vastaa kohtuullisen hyvin muiden ihmisten tekemiä arvioita hänestä. Itsetuntemuksen voidaan sanoa olevan muiden ihmisten muodostamien käsitysten tiedostamista ja huomioon ottamista. (Ojanen ym. 2004, ) Ihminen ei pysty ra-

19 19 kentamaan hyvää itsetuntoa, jos hän ei kykene hyväksymään asioita, joiden tuntee olevan osa itseään (Keltikangas-Järvinen 2000, ). Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, arvostaa itseään. Hän kestää myös pettymyksiä, eivätkä epäonnistumiset ole maailmanloppu. (Vilkko-Riihelä & Laine 2005, 32.) Sitä vastoin nuori saattaa kokea hyvän itsetunnon hetkellä, ettei huonoja aikoja ole edes ollutkaan (Cacciatore, Korteniemi-Poikela & Huovinen 2009, 30). Itsetuntemuksen puuttuminen voi olla monien psyykkisten häiriöiden tunnusmerkki. Esimerkiksi masentunut henkilö voi väheksyä itseään tavalla, joka on muiden mielestä täysin kohtuuton. Itsetuntemuksen lisääminen onkin yksi psykoterapioiden tavoite. Psyykkisille ongelmille voi kuitenkin myös altistaa karun realistinen itsetuntemus. Hyvä itsetuntemus ei ole aina myönteisen minäkäsityksen edellytys. (Ojanen ym. 2004, 85.) Heikon itsearvostuksen ja -luottamuksen on katsottu olevan yhteydessä alkoholin liikakäyttöön, seksuaalisiin ongelmiin, työssä uupumiseen ja sosiaaliseen ahdistukseen. Sellaisissa tilanteissa, joissa ympäristön vaatimustaso ja yksilön suoritustason ristiriita käy kestämättömän suureksi, ulkomaailmasta tulevaa informaatiota on torjuttava tai sitä on vääristeltävä. Tämän seurauksena voi olla ulkomaailmasta eristäytyminen tai oman arvon perusteeton kohottaminen eli suuruusharhat. Omaan maailmaan eristäytyminen suojelee minää, mutta samalla kaikki hyvä, mitä ulkomaailmasta voisi tulla, suljetaan pois. Kun minä on uhattuna, äärimmäisenä keinona silloin on toisen identiteetin omaksuminen. (Ojanen ym. 2004, 85.) Nuoren itsetuntoa heikentäville tunteille onkin aina jokin syy. Niihin saattaa liittyä jokin oma sisäinen solmu. Mikäli tällainen solmu tunnistetaan, siihen pystytään yleensä myös vaikuttamaan. Aikuisen tuleekin auttaa lasta pärjäämään kielteisten tunteiden kanssa ja ohjata lasta itsetuntoa rakentavaan suuntaan. (Cacciatore ym. 2009, 31 32). Nykyään on tutkittu paljon lasten ja nuorten itsearvostusta, joka liittyy läheisesti itsetuntoon. Pienillä lapsilla itsearvostus on yleensä vahva, mutta se saattaa heikentyä koulun alussa. Yksi syy tähän voi olla se, että lapset joutuvat keski-

20 20 näiseen kilpailuun ja vertailuun. Tämän seurauksena minäkäsityksen epärealistiset piirteet karsiutuvat. Seuraava pudotus itsearvostuksessa tapahtuu peruskoulun ja lukion välillä, jolloin nuoren odotukset kasvavat ja samalla pettymykset lisääntyvät. (Ojanen ym. 2004, 86.) Itsetunto on nuoruusiässä yleisesti haavoittuva, ja nuoren tunteet vaihtelevat nopeasti (Keltikangas-Järvinen 1999,33). 4.3 Kognitiivinen näkökulma kehittämishankkeen taustalla Kehittämishanke perustuu kognitiiviseen taustateoriaan, jonka mukaan ihminen on oppinut näkemään maailman omalla tavallaan. Ihmisen toimintaa eivät määrää ainoastaan ulkoinen ympäristö ja siihen liittyvä tieto. Jokaisen ihmisen sisäiset mallit vaikuttavat siihen, mitä hän ympäristössään havaitsee ja mitä sieltä poimii ja minkälaisia tulkintoja hän tekee ja miten hän lopulta toimii. (Saarelainen ym. 2000, ) Valokuvien katselu muistuttaa siitä tosiasiasta, että elämä muodostuu erilaisista vaiheista. Mikään vaihe ei ole pysyvä, vaan elämä kulkee eteenpäin. Valokuva on pysäytetty hetki menneisyydestä. Kognitiivinen psykologia pyrkii kahdenlaiseen muutokseen. Ensinnäkin se yrittää muuttaa ihmisen välitöntä ajattelua itsestä, muista ja tulevaisuudesta. Toiseksi kognitiivinen psykologia pyrkii muuttamaan taustalla olevia ihmisen laajempia perusolettamuksia tai -uskomuksia. (Koffert 2009, ) Valokuvientarkastelutilanteessa nuorille annettu positiivinen palaute auttaa nuoren minäkuvan eheytymistä. Tarkoituksena valokuvien tarkastelutilanteessa on muuttaa nuoren vääristyneitä perusolettamuksia ja - uskomuksia itsestään. Kognitiivinen psykologia auttaa ihmistä löytämään vaihtoehtoisia tulkintoja tapahtumille ja omille tunteilleen (Kalakoski, Laarni, Paavilainen, Kallio, Oksala & Penttilä 2002, 12 13). Kognitiivista prosessointia ohjaavat ydinkokemukset tai skeemat. Ne kehittyvät lapsuuden aikana toistuvien oppimiskokemusten myötä ja ovat suhteellisen stabiileja kognitiivisia rakenteita, jotka vaikuttavat ihmisen informaation havainnointiin ja tulkintaan. Ihmisen tiedonkäsittelyä automaattisesti ohjaavat skeemat ovat syntyneet yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Voidaan siis sa-

21 21 noa, että informaatio jäsennetään ja tulkitaan skeemojen mukaisesti. Skeemat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen ajattelun suuntautumiseen, ennakoimiseen, tiedon luokitteluun ja merkitysten antamiseen. (Koffert 2009, ) Myötätuulen nuorille on lapsuuden kokemuksien kautta rakentunut vääristynyt minäkuva itsestään. Voimauttavan valokuvan avulla pyritään valokuvassa nähdyille asioille antamaan uusia merkityksiä ja näin auttamaan nuorta havaitsemaan itsensä myönteisemmällä tavalla. Valokuvien tarkastelutilanteessa nuorille pyrittiin antamaan mahdollisimman paljon positiivista palautetta heistä itsestään ja auttamaan heitä tulkitsemaan valokuvia uudella tavalla. Koffertin (2009, 101) mukaan muutos yksilössä liittyy yleensä kokemisen ja selittämisen väliseen yhteyteen. Asialle, joka on koettu ongelmallisena, syntyy uusii merkitys, joka poikkeaa alkuperäisestä merkityksestä. Kognitiivisen psykologian mukaan yksilö jäsentää minäkäsitystä hänen saamiensa kokemusten kautta siinä yhteisössä, jossa hän on toiminut. Yksilö poimii ympäristöstään saamasta palautteesta minäkuvaansa sopivat elementit ja torjuu sopimattomat. Minäkäsityksen muodostumisessa on suurena tekijänä se tulkinta, jonka yksilö tekee muiden suhtautumisesta häneen. (Aho 1993, ) Valokuvista saadun palautteen avulla nuori huomaa muiden ihmisten positiivisen suhtautumisen häneen. Lehtinen & Säilä (2002, 56) korostavatkin aikuisten keskeistä roolia lasten kokemuksista käydyissä palautekeskusteluissa. Heidän mukaansa aikuinen voi johdatella keskustelua oikeille urille. Lisäksi heidän mukaansa aikuisen on mahdollista esittää sellaisia kysymyksiä, joiden avulla nuoret voivat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Nuoren identiteetin kehittyminen tarvitsee tukea ja varmuutta muilta elämän merkityksellisiltä henkilöiltä (Scheinin 1990, 80).

22 22 5 VOIMAUTUMISEN TEORIA Ihmisen voimautuminen voi tapahtua hyvin erilaisilla tavoilla. Seuraavassa kahdessa alaluvussa tarkastellaan voimautumisen määrittelyä ja luodaan katsaus aikaisempiin tutkimuksiin, joissa voimautumiseen on pyritty vaikuttamaan erilaisin menetelmin. 5.1 Voimautumisen määrittely Voimautumista (empowerment) on käsitelty sekä kansainvälisessä että kotimaisessa kirjallisuudessa. Empowerment-sanalla ei ole vielä täysin vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Siitosen (1999, 61) mukaan empowerment voidaan suomentaa sanoilla sisäinen voimantunne ja voimaantuminen. Määttä (2001, 101) suomentaa empowerment käsitteen käyttämällä sanaa valtaistuminen. Valtaistuminen voidaan tulkita tarkoittavan myös henkilökohtaisen hallinnan vahvistumista, joka on lähellä suomalaista sisäisen elämänhallinnan käsitettä (Järvikoski 1996, 119; Määttä 2001, 102). Savolainen (2002, 2004, 2008a, 2008b, 2009a, 2009b) on käyttänyt tutkimuksissaan empowerment termin suomennuksessa käsitettä voimautuminen. Hän käyttää myös termiä voimauttava valokuva ja voimauttavan valokuvan mentelmä. Koska Savolainen on keskeinen suomalainen tutkija, minä käytän tässä kehittämishankkeessa samoja käsitteitä kuin hän: Voimautuminen, voimauttava valokuva ja voimauttavan valokuvan menetelmä. Voimautuminen-käsitettä on käytetty monenlaisissa yhteyksissä, kuten sosiaalityössä, terveydenhuollossa ja työssä jaksamisessa. Tutkijat lähestyvät tätä oman tieteellisen kiinnostuksensa perusteella omista lähtökohdistaan (Järvikoski 1996, 118; Siitonen 1999, 84). Siitosen mukaan kirjallisuudessa empowerment-prosessista puhuttaessa painopiste siirtyy nykyään valtakysymyksistä voimaantumisen ongelmaan. Tähän ovat olleet vaikuttamassa työelämän ongelmat, kuten esimerkiksi työssä jaksaminen. (Siitonen 1999, 84.)

23 23 Sisäisellä voimautumisella tarkoitetaan yksilön omia voimavaroja ja vastuullista luovuutta vapauttavaa tunnetta. Yksilön saavuttaessa sisäisen voimantunteen hänestä heijastuu myönteisyys ja positiivisuus. Tämä on yhteydessä hyväksyvään ilmapiiriin ja arvostuksen kokemiseen, ja tällöin kasvaa rohkeus omaan aktiiviseen toimintaan. (Siitonen 1999, ) Perkinsin ja Zimmermanin (1995, ) mukaan empowerement-käsitteeseen liittyy persoonallisen voimantunteen kehittäminen, itsensä voimistaminen, vahvan voiman tunteen omaaminen ja vahvan sisäisen voimantunteen kokeminen. Voimautuminen on aina yksilöstä itsestään lähtevää, ja se on sekä henkilökohtainen että sosiaalinen prosessi, jota ei voi tuottaa mikään ulkopuolinen tekijä (Perkins & Zimmerman 1995, 570). Se on sisäistä voiman tunnetta, joka syntyy ihmisten omien oivallusten ja kokemusten kautta. Voimautumista tapahtuu myös sosiaalisissa prosesseissa, joten vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on merkittävä tekijä. (Vilen, Leppämäki & Ekström 2002, 126.) Ihminen voimautuu omista lähtökohdistaan tietyssä ympäristössä, ja voimaantumista seuraavat todennäköisesti hyvinvoinnin kokemukset. Voimauttamisen käsite korostaakin yksilön valtaa omaan elämäänsä sekä yksilön subjektiutta. (Downey, Anyaegbunam & Scutchfield 2009, 26.) Myös Perkins ja Zimmerman (1995, ) korostavat voimautumisen yhteydessä yksilön hyvinvointia (well-being). Zimmermanin (1990, ) mukaan voimautuminen sisältää yksilötasolla osallistuvan toiminnan, motivaation ja kontrollin. Voimautuminen ei ole pysyvä olotila, koska sen intensiteetti voi vaihdella jatkuvasti. Voimautumisessa on kysymys yksilön ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta. Myös Oranen (2008, 11) näkee lapsen osallistuvan toiminnan lasta voimauttavana tekijänä. Hänen mukaansa lasten ja nuorten tulisi saada osallistua omien asioidensa suunnitteluun ja hoitamiseen. Tätä kautta nuori kokee asiat omikseen ja voimaantuu. Erityisesti lastensuojelun asiakkailla kokemus osallisuudesta on merkittävä, koska heidän kohdallaan muut henkilöt tekevät yleensä päätökset. Voimautumisen kannalta nuorille on tärkeää myös aikuisen antama tuki ja se, että nuoret tulevat kuulluksi omia asioitaan koskevissa hankkeissa (Ervast & Tulensalo, 68).

24 24 Voimautumisen käsitettä on myös viime aikoina kritisoitu. Esimerkiksi Mattila (2008, 27) tuo esiin, että voimautumisen käsite kaipaa selkiyttämistä. Hänen mukaansa voimautumisen käsite tulisi sitoa teoreettiseen näkökulmaan ja näin sen käyttökelpoisuus laajenisi. Mikäli voimautuminen määritellään liian yleisluonteisesti, se heikentää sen arvoa ja käyttökelpoisuutta. 5.2 Aikaisempia tutkimuksia voimautumisesta Siitosen väitöskirjatyö on keskeinen teos, joka on samalla pohja muille voimautumista käsitteleville tutkimuksille Suomessa. Siitonen on tutkinut väitöskirjassaan 1999 voimautumisteorian perusteiden hahmottelua. Siitosen väitöskirjatutkimuksen päätavoitteeksi muodostui yleisen formaalin teorian rakentaminen ihmisen voimautumisesta. Hänen mukaansa voimautumisteorian keskeisenä ajatuksena on voimauntumisen lähteminen ihmisestä itsestään. Hänen mukaansa voimautuminen voi olla jossain tietyssä ympäristössä todennäköisempää kuin toisessa. Siitonen korostaa prosessin henkilökohtaisuutta samoin kuin ympäristön suurta merkitystä. (Siitonen 1999, 61.) Oman tutkimustyöni kannalta keskeisin aikaisempi tutkija on Savolainen. Hän on työskennellyt 1990-luvulla lastenkodissa valmistuttuaan taide- ja sosiaalikasvattajaksi, ja näin hänellä on lastensuojelun piirissä olevista nuorista sekä käytännön kokemusta että tutkimuksellista tietoa (Tikkanen 2009, 26). Savolainen (2005) on tehnyt pro gradu -tutkielmansa Maailman ihanin tyttö voimauttava valokuva Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolle. Tutkimuksessaan hän esittelee kehittämänsä voimauttava valokuva menetelmän. Savolaisen aineisto koostui Hyvösen lastenkodissa kasvaneista kymmenestä tytöstä, joiden kanssa hän toteutti kahdenkeskisiä kuvausretkiä ympäri Suomea. Tutkimuksen päätuloksena on, että lastenkodissa kovia kokeneille tytöille tuli tunne siitä, että he ovat hyviä ja voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Nuoret kykenivät muuttamaan käsitystä itsestään ja näkivät itsensä erityisenä ja kauniina. Tämän lisäksi voimauttavasta valokuvasta tutkimuksen ovat tehneet Rahikainen (2006) ja Koljonen (2008). Rahikaisen työ on tehnyt Laurea-

25 25 ammattikorkeakouluun opinnäytetyönä, jonka nimi on Hyväksyvän katseen kaipuu, voimauttava valokuvausprojekti erityisnuorisotyössä. Hän on työskennellyt projektissaan kuuden erityisnuoren kanssa, ja menetelmänä hän käytti voimauttavaa valokuvaa. Rahikaisen tulosten mukaan nuoret saivat projektista itseluottamusta, joka heijastui heidän olemukseensa ja mielipiteisiinsä. Nuoret saivat myös korjaavia kokemuksia itsestään, ja lisäksi useilla heistä kasvoi itsearvostus, päätöksentekokyky ja rohkeus olla oma itsensä. Koljonen (2008) on tehnyt Lapin yliopistoon pro gradu -tutkielman nimeltään Kuvista voimaa? voimauttavaa valokuvausta peruskoulussa. Hänen tutkimuksensa on laadullinen toimintatutkimus, joka on toteutettu yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen kanssa. Koljosen tutkimus osoitti, että tytöt näkivät omakuviensa kautta itsessään uusia ja erilaisia puolia. Hänen mukaansa nuorten itsetunnon vahvistumisessa oli oleellista valokuvauksen prosessi. Lisäksi hänen tutkimuksensa mukaan nuorten on hyvä tarkastella yhdessä toisista oppilastovereista otettuja omakuvia, koska näin he saavat hyväksyvän tunteen ryhmässä ja näkevät toisista uusia puolia. Lisäksi voimauttavasta valokuvasta on meneillään myös erilaisia pienimuotoisia projekteja. Pohjalainen tekee projektia voimauttavasta valokuvasta Etelä- Sipoon koulussa, ja Helminen toteuttaa voimauttavan valokuvan menetelmää turkulaisessa Haarlan koulussa. Helmisen projektissa lapset saivat kuvata viisi oman maailmansa tärkeintä asiaa. (Tikkanen 2009, ) Seuraavaksi esittelen neljä voimautumista käsittelevää tutkimusta. Pasanen (2001) on omistanut väitöskirjansa lastensuojelulapsille. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa lastenkotiin sijoitettujen lasten kehitykseen vaikuttavia suojaavia tekijöitä. Hänen tutkimustulostensa mukaan lastenkotilapsilla oli voimavaroja, positiivisia mielikuvia itsestään ja selkeitä tulevaisuuden suunnitelmia, kunhan ne vain osattiin nostaa esiin (Pasanen 2001, 171). Vaikka Pasasen tutkimuksessa ei käytetty voimauttavaa valokuvaa lasten kanssa työskentelyssä, antavat tutkimustulokset viitettä siitä, että juuri lasten itsetuntoa kohentavat menetelmät ovat tärkeitä.

26 26 Hiltunen on tutkinut pro gradu -tutkielmassaan (2005) lasten huostaan ottoon liittyvää voimautumista äitien näkökulmasta. Vaikka näkökulma Hiltusen tutkimuksessa keskittyy äiteihin, tutkimuksessa tulee selvästi esiin voimauttamisen tärkeys. Hiltusen mukaan keskeisiksi tekijöiksi voimautumisessa nousivat kannustavat ja hyväksyvät ihmissuhteet, minäkäsityksen ja identiteetin eheytyminen sekä omien päämäärien selkeys. Lisäksi voimautumista tukivat hänen mukaansa kokemus tavoitteiden asettamisesta ja niihin pyrkimisestä. Lehtonen (2008) on tehnyt Jyväskylän yliopistossa väitöskirjan, jossa hän tutki voimautumista käyttäen menetelmänä videointia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli auttaa perhetyötä tekeviä ammattilaisia kehittämään ammattiaan ja työkäytänteitään. Tutkimus keskittyi myös perhetyötä tekevien henkilöiden voimautumiseen. Toiviainen (2008) on tutkinut Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa elokuvaa voimautumisen välineenä. Tutkimuksen kohteena oli hänen veljensä, jolla on aspergerin syndrooma. Tutkimuksen tavoitteena oli elokuvanteon kautta auttaa veljeä tuntemaan itsensä oman elämänsä päähenkilöksi. Tätä kautta hänen identiteettinsä selkeytyisi ja elämänmyönteisyys lisääntyisi. 6 VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttavan valokuvan perusajatus on voimautuminen. Voimautuminen tarkoittaa ihmisestä itsestään lähtevää sisäisen voiman tunteen kasvamista, jota ei ulkopuolinen henkilö voi tehdä toiselle (Savolainen i.a.) Tämän takia kyseisen menetelmän ehdoton perusajatus on tasavertaisuus, johon ei kuulu vallankäyttö (Savolainen 2004, 130). Savolaisen (2002, 36) tutkimuksen lähtöoletuksena on ollut kokemus, jonka mukaan valokuvilla on voimauttava vaikutus. Valokuvausprosessi edistää ihmisen sisäisen voiman tunteen kasvua. Savolaisen mukaan projektin aikana on ilmennyt selkeitä viitteitä siitä, että valokuvaan, valokuvaamiseen ja valokuvatuksi tulemiseen liittyy useita teemoja, jotka voivat olla voi-

27 27 mautumisen sisältöjä. Myös Rahikaisen (2006, 81) tutkimuksessa tuli esiin nuorten vahvistuminen ja itseluottamuksen lisääntyminen. Voimauttava valokuva menetelmänä perustuu valokuvien kykyyn tallentaa, tehdä näkyväksi ja jäsentää kuvattavan elämäntarinaa. Valokuvaustilanne irrottaa hetken todellisuuden jatkumosta ja painottaa sen arvoa kuvassa oleville ihmisille. Voimauttavan valokuvan menetelmä auttaa keskittymään voimavaroja tuoviin asioihin omassa arjessa. (Savolainen i.a.) Kameran tallentama tieto voi toimia muistina ja katseena, ja lisäksi valokuvasta voi nähdä sen, mitä ihminen ei välttämättä kuvaustilanteessa huomaa (Pasanen 2007b, 106). Katsellessaan valokuvia nuori näkee itsensä konkreettisesti edessään, ja ajattelee: tältä minä näytän. Lisäksi aikuisen antama palaute valokuvasta on merkittävä. (Rahikainen 2006, 80.) Valokuvassa näkyykin aina suhde toiseen ihmiseen ja kuvat muodostavat sanojen kanssa yhteyden ihmisten välisissä suhteissa (Laakso 2003, 414). Voimauttava valokuva ei ole valokuvaterapiaa, vaan se on terapeuttinen taidekasvatusmenetelmä, jota kuka tahansa voi omakohtaisen tutustumisen jälkeen käyttää työssään tai muilla elämänsä osa-alueilla (Savolainen i.a). Valokuvaterapiaan verrattuna voimauttava valokuva on lähestymistavoiltaan kuvallisempi ja toiminnallisempi (Savolainen 2009b, 227). Voimauttavalla valokuvalla voi kuitenkin olla terapeuttinen vaikutus. Varsinaista valokuvaterapiaa löytyy myös Suomesta, mutta se on vielä melko uutta ja harvinaista. (Savolainen 2004, 131.) Voidaankin sanoa, että valokuvauksen avulla nuoret saavat vahvistumisen tunnetta ja että valokuvaus voi toimia kuntouttavana tekijänä (Rahikainen 2006, 83). Voimauttavan valokuvauksen menetelmää voidaan käyttää yksilöllisen identiteettityön lisäksi perheiden ja työyhteisöjen vuorovaikutussuhteiden vahvistamiseen sekä toimintatapojen reflektointiin ja kehittämiseen (Savolainen 2008, 196).

28 Voimauttavan valokuvan historia Visuaaliset sanomat muokkaavat tiedostamattamme koko ajan meitä ja käsityksiämme. Tällaiset sanomat vaikuttavat alitajuntaamme, muokkaavat unelmiamme ja identiteettiämme. Ihmisen ajattelu perustuu myös kuviin, mutta silti vielä 2000-luvullakin monet meistä ovat kykenemättömiä lukemaan kuvia ja niiden merkityksiä. (Enbom 2008, 16.) Valokuvien tärkeyttä kuvastaa Sarasteen (1996, 169) tulkinta: Yksi valokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tästä johtunee, että ihmisellä on läpi historian ollut halu säilyttää muistoja menneisyydestään. Valokuva on valjastettu tähän käyttöön jo hyvin pian sen keksimisen jälkeen. Ensimmäinen valokuva julkistettiin virallisesti vuonna (Mannermaa 2000, 62.) Ensimmäiset kirjoitukset valokuvaterapiasta julkaistiin alle kaksikymmentä vuotta valokuvauksen keksimisen jälkeen, vuonna 1856 (Mannermaa & Ihanus 1994, 36). Kuitenkin valokuvausterapia ja terapeuttinen valokuvaus ovat nykymuodossaan suhteellisen uusia asioita, ja samoin voimauttavan valokuvan menetelmän historia on hyvin lyhyt. Voimauttavan valokuvan menetelmän on tehnyt tunnetuksi helsinkiläinen valokuvaaja sekä taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolainen. Tämä menetelmä on syntynyt Savolaisen taiteellisen työn ohella, jolloin hän tutki, kehitti ja opetti valokuvien käyttöä terapeuttisena ja pedagogisena menetelmänä. Voimauttava valokuva on sosiaalipedagoginen menetelmä, jota on sovellettu 2000-luvun ajan kasvatus-, hoito- ja terapeuttisen työn aloilla. (Savolainen 2008, ) Savolainen kehitti voimauttavan valokuvan menetelmän projektimuotoisen lopputyönsä aikana taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolle. Tämän lopputyön nimi on Maailman ihanin tyttö valokuva voimauttajana. Työn tekeminen alkoi vuonna 1998, jolloin Savolainen työskenteli helsinkiläisessä lastenkodissa. Projektin aikana hän kehitti voimauttavan valokuvan menetelmää kymmenen lastenkodissa kasvaneen tytön kanssa. (Savolainen 2002, 35.)

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL

VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIGMLL MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö / Anu Louhelainen 2011 1 VIDEOAVUSTEINEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJAUS VIG VIG:n käyttö maailmalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi

Voimaannuttava hoitoympäristö. Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna Sini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Voimaannuttava hoitoympäristö Vanhustyön hyvinvointipäivät 12.-13.11.2015, Tallinna ini Eloranta, sh, TtT sinelo@utu.fi Esityksessä keskitytään Fyysinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö Koti on paikka,

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.

Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä. Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4. Traumatisoituneen nuoren hoito -tapausesimerkkejä Tuija Turunen, psykologi, psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian päivät, Helsinki 4.4.2014 Traumatisoituneen nuoren kohtaaminen ja hoito on aina ainutlaatuista

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä KT Ohjelmajohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi KTM Kehittämisasiantuntija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopisto, Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11

Sisällys LUKIJALLE... 11 Sisällys LUKIJALLE... 11 TARINANI LASTENSUOJELUN ASIAKKAANA, SOSIAALIALAN AMMATTILAISENA JA ÄITINÄ... 15 Jenni Korhonen Onnistunutta lastensuojelua... 15 Miten minusta tuli minä?... 15 Lapsuuteni... 17

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot