Tampereen vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa"

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kunta- ja aluejohtaminen Tutkimuspraktikum, syksy 2013 Tampereen vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa Opiskelijat: Erno Heikkinen, Elisa Pakkanen, Saara Rahkonen ja Ville Rajahalme Opponoijat: Turo Lähteelä, Jaakko Tuominen ja Lassi Lemponen

2 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Aika: , kello 13:00 HEIKKINEN ERNO, PAKKANEN ELISA, RAHKONEN SAARA, RAJAHALME VILLE: TAMPEREEN VANHUSNEUVOSTO OSANA KUNNALLISTA PÄÄTÖKSENTEKO Tutkimusraportti, 21 s. + 2 liitettä Kunta- ja aluejohtaminen Joulukuu 2013 Tiivistelmä Tutkimusaiheeksi on valittu Tampereen kaupungin vanhusneuvoston osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon. Tarkoitus on tutkia vanhusneuvoston jäsenten kokemuksia osallisuudesta sekä sitä, miten vanhusneuvosto on otettu vastaan vanhusasioita käsittelevässä työskentelyssä. Toisena tutkimuskysymyksenä tarkasteltiin vanhusneuvoston toimintaa sen jäsenten näkökulmasta. Aiheen kiinnostavuus kumpuaa sen ajankohtaisuudesta. Ikäihmisten väestönosuuden kasvaessa vahvasti tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana on erittäin tärkeää kuulla myös päätöksenteon kohteena olevia ihmisiä. Kuten vuodenvaihteessa voimaan astuvassa vanhuspalvelulaissa velvoitetaan, ympäri Suomen täytyy asettaa vanhusneuvostoja auttamaan kunnallista päätöksentekoprosessia ja pitämään huolta ikääntyvistä ihmisistä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla neljää Tampereen vanhusneuvoston jäsentä. Kaikki haastateltavat ovat aktiivisia ja pitkäaikaisia vanhusneuvoston jäseniä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jotta haastateltavat saivat kertoa heidän omasta näkökulmastaan vanhusneuvoston toiminnasta ja sen tärkeimmistä tehtävistä. Aineistoa käsitellään sisällönanalyysin avulla. Aineistosta nousee näin ollen esiin niitä merkityksiä, joita vanhusneuvoston jäsenet itse antavat kunnalliselle päätöksenteolle erityisesti vanhusasioita koskevissa yhteyksissä. Toiminnan tavoitteena analyysin perusteella vanhusneuvostolla on vakiinnuttaa asemansa kunnan hallinnon neuvonantajana ja saavuttaa asema, jossa neuvosto pystyisi olemaan kiinteästi osana kunnallista päätöksentekoa jo sen valmisteluvaiheessa. Vanhusneuvoston merkitys muodostuu haastateltaville ennen kaikkea neuvoston roolista ikäihmisten asioiden yhteisenä edunvalvojana, samalla on myös poliittinen toimija ja vaikuttaja. Vanhusneuvoston merkityksen koetaan muodostuvan nimenomaan asiantuntemuksen ja ikäihmisiltä kerätyn tiedon välittämisen kautta keskeiseksi osaksi kaupungin virkamieskoneiston toimintaa. Vanhusneuvosto kokee toimivansa kaupungin ammatillisen ja poliittisen organisaation yhteistyökumppanina. Kuitenkin vanhusneuvosto on vielä suhteellisen tuntematon yhteistyöelin itse

3 ikäihmisten kuin myös viranhaltijoiden keskuudessa. Viranhaltijoiden tietoisuuden vanhusneuvostosta ja yhteistyön sen kanssa uskotaan lisääntyvän lakimuutoksen myötä. Avainsanat: Vanhusneuvosto, kunnallinen päätöksenteko, osallisuus, hallinta

4 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Näkökulmia kirjallisuudesta ja aiempia tutkimustuloksia Governance hallinta Osallistuminen osana paikallista hallintaa Vanhusneuvoston tarkastelu laadullisen tutkimuksen avulla Aineiston kuvailu Teemahaastattelu ja sisällönanalyysi metodologisina valintoina Vanhusneuvoston merkitys ja toiminta Vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa Tulkintoja vanhusneuvostosta ja paikallishallinnosta Vanhusneuvosto ja kunnallinen päätöksenteko jäsennettynä kokonaisuutena Mahdollisia esteitä ja edistäjiä vanhusneuvoston roolin parantamisessa Johtopäätökset / Jatkokysymykset / Lopuksi Lähteet Liitteet

5 1 Johdanto Yli 65-vuotiaita ihmisiä on Suomen väkiluvusta noin 18 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä heitä arvellaan olevan 26 prosenttia koko väestöstä ja vuonna 2060 jopa 28 prosenttia (Suomen virallinen tilasto: Väestöennuste 2012.) Ihmiset ovat eläkkeelle jäädessään yhä paremmassa kunnossa ja elinvuosia on vielä jäljellä. Ikäihmisten osuuden kasvaessa väestön kokonaismäärästä, on yhä tärkeämpää, että yhden merkittävimmän väestönosan ääni kuullaan kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntalain pykälässä 27 lähdetään siitä, että valtuuston on pidettävä huolta kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien edellytyksistä osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tietyn väestönosan kasvaessa näin vahvasti tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana on erittäin tärkeää kuulla myös päätöksenteon kohteena olevia ihmisiä. Ikäihmisten edunvalvojiksi on ympäri Suomen asetettu vanhusneuvostoja auttamaan kunnallista päätöksentekoprosessia ja pitämään huolta ikääntyvistä ihmisistä vapaaehtoisesti, mutta vuoden 2014 alusta kuntien on otettava vanhusneuvostot mukaan päätöksentekoon jo asian käsittelyn alkuvaiheessa. Intressinämme on ollut selvittää vanhusneuvostojen roolia kunnallisen päätöksenteon osana ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa ja myös sitä, että millaisena kunnallinen päätöksenteko vanhusneuvoston silmin näyttäytyy. Halusimme antaa haastateltaville mahdollisimman paljon tilaa kertoa heidän omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan vanhusneuvoston toiminnasta ja kunnallisesta päätöksentekoprosessista. Esioletuksena ajattelimme vanhusneuvostojen roolin olevan kunnallisessa päätöksentekoprosessissa lähinnä muodollinen ja vasta tulevan vanhuspalvelulain jälkeen sen rooli ymmärrettäisiin paremmin, myös kunnissa. Aiheen valintaan vaikutti se, että olemme hyvin kiinnostuneita ikäihmisten vaikuttamismahdollisuuksista ja koimme myös tutkimuksemme ajankohdan olevan erittäin otollinen, kun uusi vanhuspalvelulaki astuu voimaan velvoittaen asettamaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvoston ja huolehtimaan sen toimintaedellytyksistä. Valitsimme tutkittavaksemme Tampereen vanhusneuvoston, joka on yksi Suomen pisimpään toimineista vanhusneuvostoista. Tampereen vanhusneuvostoa pidetään Suomessa eräänlaisena pilottimallina pitkän toimintaikänsä ja hieman poikkeuksellisen kokoonpanonsa vuoksi. Keräsimme haastatteluaineiston haastatellen neljää vanhusneuvoston jäsentä. 5

6 Tutkimusraporttimme jatkuu toisessa luvussa käsittelemällä teoreettista viitekehystä ja kolmannessa luvussa käsittelemme tutkimuksemme menetelmävalintoja ja esittelemme keräämäämme aineistoa. Neljännessä luvussa esittelemme aineistosta esiin nousseita aihepiirejä kuvaamalla aineistosta tekemiämme jäsennyksiä ja käymme samalla läpi aineiston analyyttistä käsittelyä. Luvussa viisi analysoimme aineistoamme lähemmin tulkintojen avulla ja viimeisessä luvussa kuusi käymme läpi tulokset, johtopäätökset sekä jatkokysymykset. 2 Näkökulmia kirjallisuudesta ja aiempia tutkimustuloksia Tässä luvussa käydään läpi vanhusneuvoston osaa governance (hallinta) tyyppisesti organisoituneessa kunnallisessa päätöksenteon kontekstissa. Jotta vanhusneuvoston kokonaisvaltainen hahmottaminen helpottuisi, käsittelemme ilmiöinä sekä governancea, että kunnallista päätöksentekoa, jotka määrittelevät vahvasti vanhusneuvoston institutionaalista asemaa julkisissa paikallisyhteisöissä. Vanhusneuvosto näyttäytyy kunnallisessa päätöksenteossa yhteistyöelimenä, joka toimii niin ikäihmisten ja ammatillisen organisaation kuin myös ikäihmisten ja poliittisen organisaation välissä. Yhteistyöelimen asettaa kunnanhallitus ja sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, mutta sen rooli on hyvin tärkeä kunnallisessa päätöksenteossa asiantuntijaelimenä. Yhteistyöelimet tekevät aloitteita ja esityksiä ryhmänsä aseman parantamiseksi. (Suomen Kuntaliitto, 2013.) Vaikuttamisen alue ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaan neuvosto toimii myös limittäin sekä monisuuntaisesti kaikkien näiden edellä mainittujen toimijoiden välillä. Mitä tällä governancella eli hallinnalla käytännössä tarkoitetaan? 2.1 Governance hallinta Kuntien toiminta ja sen ohjaaminen ovat kehittyneet kohti uutta hallinta-ajattelua, joka perustuu toimintaan yhteistyönä, kumppanuus- tai verkostosuhteiden muodossa hierarkkisen julkishallinnon ja ylhäältä tulevan suoran normi- ja resurssiohjauksen hieman vähentyessä (Anttiroiko et al. 2005, 137.) Kunnat alueyhteisöinä joutuvat toimimaan monien alueellaan toimivien yritysten, järjestöjen, kansalaisryhmien, yhteisöjen ja muiden julkisyhteisöjen kanssa erilaisissa vuorovaikutusprosesseissa, jolloin on mahdollista hyötyä molempien osapuolien erityisosaamisesta 6

7 ja muista resursseista sekä saavuttaa toiminnallaan parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaan, esimerkiksi kuntalaisen kannalta. Tällainen horisontaalisen hallinnan ulottuvuuden toiminta on hyvin haastavaa kunnalle ajatellen kuntien toiminnan organisointia sekä hallintasuhteita. Yhteisten intressien edistäminen tapahtuu toimintakentällä, joka muodostuu eriasteisista tasoista, jotka toimivat limittäin keskenään globaalilta paikalliselle tasolle. Erilaisten sidosryhmäsuhteiden toiminnan ylläpitäminen vaatii kunnalta erityisiä valmiuksia kehittää hallintokoneiston toimintaa. Hallinnan vertikaalinen ulottuvuus toimii näiden eri institutionaalisten tasojen välillä, kun esimerkiksi paikallistason toimijat toimivat yhdessä valtiovallan tai Euroopan unionin edustajien kanssa. Toiminnan kentät limittyvät hyvin voimakkaasti toisiinsa eri tasojen ja toimijoiden välillä tällaisessa monitasohallinnassa. (mt ) Kunnan ja sen asukkaiden välinen suhde kytkeytyy erityisesti osallisuuden teemaan. Kunnat toimivat laajalla toimijakentällä, sillä julkisyhteisöt toimivat tiiviisti sidoksissa koko muuhun yhteiskuntaan, eivätkä erillään siitä. Kunnat joutuvat siis suhteuttamaan toimintansa koko muuhun vallitsevaan ympäristöön, jossa tapahtuu yhteistyötä ja ilmenee kumppanuutta eri institutionaalisilla tasoilla. (mt ) 2.2 Osallistuminen osana paikallista hallintaa Kansalaisvaikuttaminen on kehittynyt huimasti viime vuosikymmenien kuluessa. Kansalaisella on perustuslain mukainen perusoikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jolloin julkisen vallan tehtävänä on toiminnallaan edistää yksilön mahdollisuuksia tähän. Osallisuuden esiintuonnilla pyritään myös muuttamaan kunnallishallintoa avoimemmaksi sekä hajautetummaksi. Edustuksellisen demokratian rinnalle on alettu nostaa kansalaisten suoraa ja osallistuvaa demokratiaa. Kuntiin on perustettu erilaisia kuntalaisryhmistä muodostuneita yhteistyöelimiä, jotka osaltaan korvaavat lautakuntien vähentynyttä määrää. Näillä yhteistyöelimillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa vaan ne ovat asiantuntijaelimiä, jotka pyrkivät saamaan edustamansa ryhmän äänen kuuluviin päätöksentekoprosessissa. Yhteistyöelinten toiminta nivoutuu kunnan muuhun toimintaan. (Suomen Kuntaliitto 2013) Osallistuva demokratia korostaa kuntalaisen suoraa mukana oloa heitä lähellä olevien asioiden päättämisessä, kuten heidän elinympäristöön tai yhteisöön liittyvissä asioissa. Osallistuvan demokratian muotoja voivat olla esimerkiksi käyttäjädemokratia, lähidemokratia, teledemokratia, 7

8 henkilöstödemokratia tai asiantuntijademokratia. (Anttiroiko et al. 2005, 200) Lainsäädännöllisestä näkökulmasta osallistuminen voidaan ryhmitellä institutionaaliseen, puoliinstitutionaaliseen ja ei-institutionaaliseen osallistumiseen. Institutionaalinen osallistuminen tarkoittaa laissa säädeltyä osallistumista, siinä missä puoli-institutionaalinen osallistuminen tarkoittaa erilaisia osallistumistapoja, jotka ovat laissa säädeltyjä, mutta siten, että osallistumisesta päätetään viime kädessä kunnan hallinnossa. Muu kansalaistoiminta sekä kansalaisvaikuttaminen kuuluvat ei-institutionaaliseen osallistumiseen. (Anttiroiko et al. 2005, 201) Osallistumista parannetaan kehittämällä lainsäädäntöä, jota esimerkiksi vanhuspalvelulain laki vanhusneuvoston lainsäädännöllisesti varmistetusta asemasta ilmentää sekä toisaalta kunnallishallinnossa toteutettujen osallistumisen parantamiseen tähtäävien hankkeiden ja kokeilujen muodossa. Kuntalaisten osallistuminen on kiinteästi osana tämän päivän verkostoympäristössä tapahtuvaa toiminnan hallintaa ja kestävää kehitystä. 3 Vanhusneuvoston tarkastelu laadullisen tutkimuksen avulla Koska tutkimusintressimme on selvittää, millainen vanhusneuvoston asema kunnallisessa päätöksenteossa neuvoston jäsenten oman kokemuksen mukaan on, aineiston keruutavaksi valikoitui näiden henkilöiden haastattelu. Tutkimusongelmamme kysymyksiä voidaan lähestyä siis parhaiten laadullisen tutkimuksen keinoin. Laadulliseksi aineistoksihan ymmärretään pelkistetyimmillään kaikki sellainen aineisto, joka ilmaisultaan on tekstiä, toisin sanoen niin omaelämänkerrat, kirjeet kuin erimuotoiset haastattelutkin (Eskola & Suoranta 2008, 15). Laadulliselle tutkimukselle luonteenomaisesti tutkimuksemme pyrkimyksenä on ymmärtää tutkittua ilmiötä eli Tampereen vanhusneuvostoa sen omassa yhteiskunnallisessa kontekstissaan, ja pystyä haastateltavien merkityksenannon kautta luomaan tarkempaa kuvaa siitä, millainen asema vanhusneuvostolla kunnallisessa päätöksenteossa on. Laadullinen tutkimus onkin kiinnostunut juuri tästä merkitystenannosta, sillä ihmiset antavat eri kulttuureissa, mutta myös saman kulttuurin sisällä ilmiöille erilaisia merkityksiä. Merkitysten tutkimisen ja ymmärtämisen voidaan nähdä olevan yksi laadullisen tutkimuksen perustava ominaisuus, sillä juuri merkitysten kautta rakentuu se sosiaalinen todellisuus, jonka yhdessä jaamme ja jossa pyrimme eri keinoin toimimaan. Merkitykset rakentuvat myös tässä aineistossa tutkittavien puheen ja kielen kautta. Kvalitatiivisen tutkimuksen keskeinen tutkimuskohde on siis 8

9 ihmisten merkityksenannoilla tuottama sosiaalinen todellisuus, joka näyttäytyy tutkijalle juuri inhimillisessä kielessä. Näin ollen voidaan katsoa perustelluksi myös tutkia aineistoamme juuri tätä merkityksiä tuottavaa kieltä tarkastelevin metodein. (Mt ; 142.) Sisällönanalyysin avulla voidaan analysoida kirjoitettua ja kuultua aineistoa, kuten haastatteluja systemaattisesti ja myös objektiivisesti. Lisäksi sisällönanalyysilla saadaan järjestettyä aineistoa siten, että siitä on mahdollista tehdä jäsenneltyjä johtopäätöksiä ja tulkintoja. Litteroitujen haastattelujen analysoimisessa sisällönanalyysi on sopiva analyysimenetelmä, koska se on tekstianalyysia, jossa nimenomaisesti etsitään tekstin merkityksiä, toisin kuin esimerkiksi diskurssianalyysissä, jossa analysoidaan sitä, miten näitä merkityksiä puheessa tuotetaan. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) Aineiston merkityksiä tutkittaessa on kuitenkin myös muistettava, että nämä merkitykset eivät ole aina pysyviä, vaan ihmiset muokkaavat sosiaalista todellisuutta, eikä laadullisen tutkimuksen tutkimustuloksiakaan voida sosiaalisia ilmiöitä tutkittaessa pitää ajattomina, vaan enemminkin kuvauksina sen hetkisestä tilanteesta. (Eskola & Suoranta 2008, ) 3.1 Aineiston kuvailu Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla neljää Tampereen vanhusneuvoston jäsentä. Heistä kaikki olivat toimineet vanhusneuvostossa pitempään kuin yhden kauden ja jokainen heistä oli jo eläkkeellä. Kaikki haastateltavat olivat aktiivisia ja pitkäaikaisia vanhusneuvoston jäseniä. Haastateltavista kaksi oli miehiä ja kaksi naisia, ja haastateltavien valintaan ei vaikutettu, vaan vanhusneuvoston puheenjohtaja välitti tiedon haastatteluista. Haastateltavien pitkän kokemuksen myötä haastatteluissa ilmeni laajoja teemoja, joita ei osattu eikä olisi kenties ollut mahdollisuuttakaan saada selville ennen haastatteluita. Tähän liittyen voikin todeta, että teemahaastattelun valinta aineistonkeruutavaksi osui nappiin. Haastattelut ovat olleet yksittäisiä henkilöhaastatteluita, joiden pituus on ollut 35 minuutista yhteen tuntiin. Tutkimuksessa ei käsitellä haastateltavia yksilöinä, vaan tarkoituksena on saada laaja kokonaiskuva vanhusneuvoston roolista kunnallisessa päätöksenteossa ja myös siitä, että millaisena kunnallinen päätöksenteko vanhusneuvoston silmin näyttäytyy. Tämän vuoksi haastateltavien henkilöllisyydellä ei ole merkitystä tutkimuksen kannalta, joten tunnistaminen on tehty mahdottomaksi ja tutkimuksesta on poistettu henkilöiden tunnistamiseen vaikuttavat tekijät. Haastattelujen numerointi on tehty sattumanvaraisesti. 9

10 Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jotta haastateltavat saivat kertoa heidän omasta näkökulmastaan vanhusneuvoston toiminnasta ja sen tärkeimmistä tehtävistä. Teemahaastattelulla haluttiin saada selville myös haastateltavien tapa puhua vanhusneuvostosta ja siitä, että miten he näkevät kunnallisen päätöksentekoprosessin ja vanhusneuvoston merkityksen osana sitä. Haastattelurunko on liitetty liitteisiin. 3.2 Teemahaastattelu ja sisällönanalyysi metodologisina valintoina Laadullinen tutkimus on kokonaisuus, jossa aineiston keräämistä ja analyysiä ei voida erottaa toisistaan (Tuomi & Sarajärvi 2004, 70). Tutkimuksen ollessa laadullista on olennaista pohtia tutkimustamme ja sen tavoitteita sekä aineiston keruutavan että aineiston analyysin avulla. Vaikka laadullisen tutkimuksen voidaan ajatella hahmottuvan prosessinomaisena kokonaisuutena, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa sekä muokkaantuvat tutkimuksen edetessä ja tutkijoiden ymmärryksen tutkimuskohteesta kasvaessa, voidaan huomion myös laadullisessa tutkimuksessa nykyisin kuitenkin nähdä painottuvan aiempaa enemmän aineiston analyysiin (Tuomi & Sarajärvi 2004, 70). Tutkimuksessamme aineiston keruutavaksi on valittu haastattelu, sillä tutkittaessa yksilöiden orientoivaa käyttäytymistä eli aikomuksia käyttäytyä jollakin tavalla tai sitä, mitä ihminen ajattelee ja miksi hän toimii tietyllä tavalla, on kysymiseen perustuva haastattelutapa luontevin vaihtoehto kerätä tietoa. Haastattelun suurena etuna vuorovaikutustilanteissa katsotaan olevan juuri sen joustavuus, sillä haastattelijalla on mahdollisuus oikaista väärinkäsityksiä, käydä keskustelua tiedonantajan kanssa sekä erityisesti havainnoida tilannetta ja kirjoittaa muistiin mitä ja miten asioita sanotaan. Kyselyyn verrattaessa haastattelulla siis yleensä viitataan henkilökohtaiseen haastatteluun, jossa kysymykset ja vastaukset esitetään suullisesti, kuten myös aineistomme kohdalla on toimittu. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) Haastattelutavaksi aineistomme keruussa valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, sillä metodologisesti koimme sen antavan haastateltaville mahdollisuuden vastata kokemuksensa tuomalla tietotaidolla vapaammin ja avoimesti kysymyksiin, jolloin heidän oma tapansa jäsentää aihealuetta nousi aineistosta vahvemmin myös esiin. Teemahaastattelussa olimme jäsentäneet haastattelulomakkeemme kolmeen eri aihealueeseen, joista keskeisimmät olivat vanhusneuvostotoiminta sekä kunnallinen päätöksenteko. Haastatteluissa edettiin näiden edellä valittujen teemojen varassa, mutta siten että ne antoivat vastaajille myös liikkumavaraa. Monesti haastateltaville ei esitetty kaikkia ennakoituja 10

11 kysymyksiä, sillä he saattoivat käsitellä näitä jo omatoimisesti aiemmissa vastauksissaan. Näin ollen koimme, että teemahaastattelurungon jäsentelymme oli tutkimusongelman asettelun kannalta toimiva ja nosti esiin juuri teemahaastattelulla tavoiteltuja yksilöiden tulkintoja sekä vanhusneuvostosta ja kunnallisesta päätöksenteosta esiin nousevia merkityksiä. Teemahaastattelun kritiikkinä voidaan tietenkin todeta olevan sen, että ennalta asetetut teemat ohjaavat haastattelua sen sijaan, jos olisimme asettaneet täysin avoimia kysymyksiä haastateltaville. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) Koimme kuitenkin, että asettamamme kysymykset olivat toimivia ja tarpeeksi avoimia, sillä saimme haastateltavilta useita näkökulmia ja eri tavoin jäsenneltyjä vastauksia, jotka mielestämme kuvastavat juuri heidän ajatuksiaan tutkittavasta ilmiöstä. Lisäksi kuten edellisessä luvussa todettiin, haastateltavamme olivat kokeneita vanhusneuvoston toimijoita, joten heidän vastauksissaan ilmenee omia teemojamme laajentaviakin aiheita, mikä kuvastaa haastattelurungon toimivuutta toivotulla tavalla. Aineiston varsinaista analyysiä lähestyimme sisällönanalyysin avulla, sillä sisällönanalyysin avulla on mahdollista vastata juuri tutkimuskysymyksemme kannalta keskeisiin asioihin, kuten haastateltavien merkityksenantoihin, joita tekstianalyysin avulla tarkastelimme. Sisällönanalyysillä tarkoitetaan niin kirjoitettujen kuin kuultujenkin aineistojen analyysiä tekstianalyysin keinoin. Sisällönanalyysin tarkoituksena on hyödyntää aineiston järjestelyä luokittelun, teemoittelun ja tyypittelyn avulla, joiden kautta pyritään vastaamaan asetettuun tutkimusongelmaan, eli tapauksessamme siihen, millaisena haastateltavat näkevät vanhusneuvoston sekä kunnallisen päätöksenteon merkityksen sekä keskinäisen suhteen. Tarkoituksena sisällönanalyysissa on sen periaatteiden avulla saavuttaa kuvaus tästä suhteesta tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Toisin sanottuna tarkoitus on jäsentää vanhusneuvoston todellisuutta inhimillisenä ajattelutapana. Aineistolähtöinen sisällönanalyysimme vastaa käsitteiden ja teorian yhdistelyn kautta tutkimuskysymykseemme ja mahdollistaa siten jäsenneltyjen johtopäätösten tekemisen vanhusneuvoston sekä kunnallisen päätöksenteon suhteesta governance- ajattelun viitekehyksessä. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) 4 Vanhusneuvoston merkitys ja neuvoston tulkinta kunnallisesta päätöksenteosta Tässä luvussa käsitellään aineistoa sisällönanalyysin avulla. Aineistosta nousee näin ollen esiin niitä merkityksiä, joita vanhusneuvoston jäsenet itse antavat kunnalliselle päätöksenteolle erityisesti vanhusasioita koskevissa yhteyksissä. 11

12 Sisällönanalyysin avulla voidaan aineistosta havaita nousevan esiin kaksi puhetapaa, joilla vanhusneuvoston jäsenet ilmentävät ikäihmisten merkitystä päätöksenteossa. Yhtäältä vanhusneuvoston jäsenet puhuvat omasta toiminnastaan ja työtavoistaan eli siitä, millainen vanhusneuvoston rooli heidän oman kokemuksensa mukaan on. Toisaalta he myös puhuessaan samalla jäsentävät vanhusneuvoston asemaa suhteessa kunnalliseen päätöksentekoon. Tarkoituksena tässä luvussa on nostaa esiin niitä keskeisiä merkityksiä, joita vanhusneuvoston jäsenet omalle toiminnalleen haastatteluissa antavat ja samalla tarkastella vanhusneuvostoa osana kunnallista päätöksentekoa niistä lähtökohdista, joita haastateltavat itse puheessaan tuovat esiin. Tarkoituksena on löytää vastauksia tutkimuskysymykseemme siitä, millainen rooli vanhusneuvostolla on ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa ja millaisena kunnallinen päätöksenteko vanhusneuvoston silmin näyttäytyy. 4.1 Vanhusneuvoston merkitys ja toiminta Ryhmittelyn ja abstrahoinnin avulla aineistosta nousi esiin monia eri ilmauksia siitä, millaisia merkityksiä haastateltavat antavat vanhusneuvostolle ja sen toiminnalle osana Tampereen kaupungin vanhusasioita koskevaa päätöksentekoa. Keskeisimmäksi vanhusneuvoston roolin jäsentäjäksi nousivat aineistosta kolme pääluokkaa: vanhusneuvoston toimintatavat, poliittisuus ja toiminnan tavoitteet. Esiin nousi vahvasti haastateltavien henkilökohtainen näkemys siitä, millainen vanhusneuvoston tehtävä on. Vaikka jokainen haastateltava jäsensikin vanhusneuvoston roolia poliittisen edustuston käsitteen kautta, mikä nojaa sille toiminta-ajatukselle, että vanhusneuvoston jäsenistö valitaan poliittisten eläkeläisjärjestöjen edustajista sekä kaupungin poliittisten voimasuhteiden mukaisesti edustuksellisesti jokaiselle toimikaudelle, haastatteluista nousi kuitenkin yhtä lailla vahvasti esiin se, että poliittinen edustuksellisuus on tärkeää, mutta ei kuitenkaan keskiössä itse vanhusneuvostotoiminnassa. Politiikka ei näin ollen ole se asia, jota vanhusneuvostossa ajetaan, vaan haastateltavien mukaan vanhusneuvosto keskittyy edistämään kokonaisvaltaisesti ikäihmisten edunvalvontaa. Politiikka ei meidän eläkeläisten keskuudessa oo tuottanu mitään ongelmaa. Kaikki ollaan tosiaan niinku samalla linjalla ja halutaan aina kaikki samoja asioita, että siinä mielessä ( ) kun se politiikka ei oo siinä päällimmäisenä, vaan siinä on ikäihmisten asiat kysymyksessä. 1 12

13 Kuten aineistosta ilmenee, vanhusneuvoston merkitys muodostuu haastateltaville ennen kaikkea neuvoston roolista ikäihmisten asioiden yhteisenä edunvalvojana, vaikka neuvosto kuitenkin samalla on myös poliittinen toimija ja vaikuttaja. Poliittisen toimijuuden merkitys kuitenkin näyttäytyisi aineiston valossa korostuvan vanhusneuvoston toiminnassa enemmän sen tuoman vakuuttavuuden kautta, sillä vanhusneuvoston poliittisen edustuksellisuuden nähdään tuovan toiminnalle paitsi pitkäjänteisyyttä myös vakuuttavuutta. [Jos] puheenjohtajuus kiertäis tai tämmöstä, silloin vanhusneuvoston toiminnan pitkäjänteisyys, joka pitää olla täällä kunnallisessa päätöksenteossa, se katkee. Taas täytyy uudet suhteet luoda ja niin edelleen. 4 Toiminnan pitkäjänteisyyden kuitenkin koetaan myös itsessään olevan tärkeää, sillä se ilmentää neuvoston toiminnan sujuvuutta ja kunnallisen toimintamallin sisäistämistä myös virkamieshallintoon päin. Toiminnan pitkäjänteisyyden merkityksellisyyden lisäksi haastateltavat nostivat esiin myös vanhusneuvoston erityisen luonteen verrattuna sitä esimerkiksi muihin senioriyhdistyksiin. Haastateltavien puheessa myös arvostettiin vanhusneuvoston poliittista edustuksellisuutta. Se, että vanhusneuvoston jäsenet on valittu neuvostoon poliittisten mandaattien perusteella, antaa vanhusneuvostolle myös todellista merkityksellisyyttä ja paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin esimerkiksi muille ikäihmisiä edustaville tahoille. Näin ollen jäsenyys vanhusneuvostossa myös koetaan merkitykselliseksi, ja todelliseksi mahdollisuudeksi antaa lausuntoja ja jakaa tietoa sekä näkemyksiä ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa. Minulle se [vanhusneuvosto] on merkinny nimenomaan vaikuttamisen kanavaa. ( ) Mä huomasin siinä, että tämmönen senioriyhdistys, se voi kyllä pitää meteliä, mutta ei sillä todellista vaikutusmahdollisuutta ole. Ja niin mun oli sitten pakko hakeutua puolueen jäseneksi. ( ) Eli tää on nimenomaan se vaikuttamisen kanava. 3 Vaikutusmahdollisuuksiensa lisäksi vanhusneuvoston merkitystä käsiteltiin aineistossa myös neuvoston työtapojen kautta. Pohtiessaan vanhusneuvoston työskentelyä haastateltavat näkivät vanhusneuvoston ennen kaikkea itsenäisenä asiantuntijaelimenä, jolla on todellista tietämystä ja asiantuntemusta juuri vanhuksia koskevista asioista, mistä johtuen neuvoston merkityksen koettiin rakentuvan pitkälti yhteistyössä kunnan virkamieskoneiston kanssa. Vanhusneuvoston rinnalle toimijaksi on noussut, vanhusneuvoston vaikutuksen ansioista vanhusasiamiehet. Vanhusasiamiesten vaikutuksen on nähty olevan merkittävä, mitä tulee ikäihmisten asioiden hoitamiseen. 13

14 Joo no mun mielestäni, kun on niin paljon kuntia joissa ei oo edes vanhusneuvostoa ni pitäis saada jokaiseen kuntaan nyt kun tulee tää lainsäädäntö joka velvoittaa, mutta se jäi siitä pois että pitäis olla nää vanhusasiamiehet ( ) Että heille tulee näitä yhteydenottoja paljon. Tää on iso asia tämä. 4 Vanhusneuvoston aseman sitä vastoin koettiin muodostuvan sen vanhusasioiden asiantuntemuksen kautta, ja siksi vanhusneuvoston myös nähtiin olevan paras neuvonantaja kunnan päätöksentekijöille vanhusasioita koskevassa päätöksenteossa. Vaikka tässä yhteistyösuhteessa koettiin haastattelujen valossa olevan monia haasteita, vanhusneuvosto kokee itsensä kuitenkin tärkeänä osana päätöksenteon valmisteluvaihetta, juuri kommentoijan ja neuvonantajan asemassa. Jotta vanhusneuvoston rooli ei jäisi haastateltavien mukaan vain mielipiteenlausujaksi ja vanhusten asioiden valvojaksi, olisi vanhusneuvoston mukaan heitä kuunneltava ja pyydettävä heiltä kantaa vanhusasioiden valmisteluvaiheessa. Vanhusneuvoston rooli sellaisena vanhusasioiden asiantuntijana, jollaiseksi he itsensä kunnallisessa päätöksenteossa kokevat, on kuitenkin toistaiseksi jäänyt vaillinaiseksi. Senhän pitäis olla ja olisi pitänyt olla tämmönen asiantuntijaelin että kun lautakunnalle valmistellaan asioita niin kysytään vanhusneuvoston kantaa siihen ja otetaan se niinku lisäinformaationa asiasta 3 Toiminnan tavoitteena vanhusneuvostolla onkin vakiinnuttaa asemansa kunnan hallinnon neuvonantajana ja saavuttaa asema, jossa neuvosto pystyisi olemaan kiinteästi osana kunnallista päätöksentekoa jo sen valmisteluvaiheessa. Lisäksi vanhusneuvosto kokee voivansa olla kunnallisen päätöksenteon rakentavana tukena, mikäli heidät vain otettaisiin avoimesti vastaan. Me ollaan nimenomaan se kritiikki, joka pitäis olla apuna virkamiehille, et ne virkamiehet vihdoinkin tajuais, et me voitais olla avuksi heille. 4 Vanhusneuvostossa koetaan, että heillä olisi paljonkin annettavaa kunnalliselle päätöksenteolle vanhuksia koskevissa asioissa, mutta heitä ei vain ole vielä kuultu tarpeeksi laajasti, jolloin he ovat kokeneet roolinsa jääneen liiaksi tarkkailun ja kritiikin antamisen puolelle, vaikka he itse kokevat voivansa nimenomaan muuttaa ja antaa uutta näkemystä tällaiseen kunnalliseen päätöksentekoon. He kokevat vanhusneuvoston merkityksen nimenomaan asiantuntemuksensa ja ikäihmisiltä kerätyn tietonsa välittämisen kautta keskeiseksi osaksi kaupungin virkamieskoneiston toimintaa; he kokevat voivansa antaa uutta näkökulmaa nykyiseen päätöksentekoon ja olevan samalla virkamiesten apu kyseisellä asiantuntijakentällä. Näin jäsennettynä vanhusneuvosto kokee toimivansa kaupungin ammatillisen ja poliittisen organisaation yhteistyökumppanina. 14

15 Vanhusneuvoston merkitystä tarkasteltaessa aineistosta nousee myös esiin haastateltavien näkemykset vanhusneuvoston tulevaisuudesta ja siitä, miten vanhusneuvoston rooli tulevaisuuden kautta rakentuu. Haastateltavien kokemuksen mukaan Tampereen vanhusneuvoston rooli ei ole tärkeä vain ikäihmisten kannalta, vaan koko kaupungin ja myös valtakunnallisella tasolla merkittävä, sillä he kokevat olevansa koko maan pilotti vanhusneuvostotyöskentelyssä ja antavansa sitä kautta mallia myös Suomen muille kunnille, jotka vanhuspalvelulain muutoksen myötä ovat viimeistään vanhusneuvoston perustamisen edessä. Näin ollen vanhusneuvoston merkitys rakentuu haastateltaville myös esimerkillisyyden ja edelläkävijyyden kautta. He kokevat yhtä lailla olevansa paitsi erityisesti ikäihmisten asioiden edunvalvojia ja edustajia, kaupungin organisaation yhteistyötaho, mutta myös osa kaupungin imagoa ja siten myös Tampere-kuvan edistäjiä. Tätä kautta he myös kokevat voivansa vakiinnuttaa vanhusneuvoston asemaa tulevaisuudessa vahvemmin, sillä perustukset vanhusneuvoston arvostuksen kasvulle on vanhusneuvoston asiantuntemuksen ohella myös vanhuspalvelulain ja pilottimaisen toimintamallin myötä luotu. 4.2 Vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa Toinen keskeinen puhetapa, joka haastatteluissa nousee neuvoston oman roolin jäsennyksen lisäksi esiin, on vanhusneuvoston jäsenten näkemykset kunnallisesta päätöksenteosta Tampereella. Sisällönanalyysin avulla keskeisimmiksi kunnallisen päätöksenteon jäsentäjiksi aineistosta nousee niin ikään kolme pääluokkaa, joiden kautta haastateltavat peilasivat suhdettaan päätöksentekoon ja myös ilmaisivat kokemuksiaan kunnallisesta päätöksenteosta. Yhtäältä vanhusneuvoston jäsenet puhuivat siitä, millaista kunnallinen päätöksenteko on toiminnan luonteeltaan ja työtavoiltaan, mutta toisaalta vanhusneuvoston jäsenet pohtivat kunnallista päätöksentekoa paljon myös tulevaisuuden jäsentämisen kautta. Toisin sanoen he paitsi pohtivat haastatteluissa tähänastisia kokemuksiaan kunnallisesta päätöksenteosta myös visioivat tulevaa yhteistyötä kunnan viranomaisten kanssa, mihin todennäköisesti vahvasti vaikuttavat myös vanhuspalvelulainmuutokset vuoden 2013 ja 2014 välisenä aikana. Keskeinen huomio, joka aineistosta nousee esiin, on se, että puhuessaan kunnallisen päätöksenteon luonteesta, vanhusneuvosto kokee kunnallisen päätöksenteon toimivan, kuten demokratian kuuluukin toimia, edustuksellisesti. Haastateltavien ilmaisuissa myös korostuu se, että he näkevät itsensä ja erityisesti vanhusneuvoston vahvana osana kunnallisen demokratian toteuttamista. Puhuessaan kunnallisen päätöksenteon ja vanhusneuvoston suhteesta haastateltavat korostavat myös 15

16 aiemmin analyysissä kuvatulla tavalla sitä, että vanhusneuvosto on haastateltavien oman tulkinnan mukaan asetettu ikäihmisten, luottamushenkilöiden sekä kunnan virkamiesjohdon väliin toteuttamaan nimenomaisesti ikäihmisten tahtoa. Vaikka neuvosto kokeekin toimintansa vaikuttamiskanavana, samaan aikaan päätöksenteon konteksti on vanhusneuvoston kokemuksen mukaan äärimmäisen monimutkainen, sillä päätöksentekoon koetaan asioiden lisäksi vaikuttavan vahvasti myös henkilökemioiden sekä valtasuhteiden. Ainahan kysymys silloin [yhteistyössä on] henkilökohtaisesta kemiasta; jos henkilökohtainen kemia toimii, niin kaikki onnistuu, jos se ei toimi, niin mikään ei tahdo onnistua. Erään virkamiehen kanssa mulla on nyt nokkapokka menossa. 4 Kunnallinen päätöksenteko näyttäytyy aineiston perusteella vanhusneuvoston silmin kompleksisena demokraattisena toimintana, mutta myös henkilökemioihin ja valtapeliin vahvasti kiinnittyvänä kokonaisuutena. Monimutkaisuutta päätöksenteossa aiheuttaa haastateltavien mukaan myös kunnallisen päätöksenteon työtavat; hallinnollisen toiminnan byrokraattiset piirteet ja valtaasetelmasta muodostuva yhteistoiminnan haasteellisuus. Kun aineistoa käsitellään poliittisuuden ja toimintatapojen valossa, voidaan havaita, että haastateltavien mukaan hallinto toimii jäykästi, kasvottomasti ja niin sanotut muotoseikat, kuten lait, nousevat toiminnassa asiasisällön edelle. Kyllä se [kunnallinen päätöksenteko] tavattoman byrokraattista ja jäykkää on. Muodot on tärkeämpiä kuin asiasisältö, eli kyl mulla on sellanen yleiskuva siittä, että paljon olis parantamisen varaa siinä työskentelyn ilmapiirissä ja hengessä. 3 Se [aloite] aina vaan tyrmättiin tai sitten jollakin muodollisella seikalla, että joo omaishoitajilla on jo kolme päivää lakisääteistä lomaa ja näin tietysti. 3 Sitaateissa kiteytyvät haastatteluissa esiin nousseen vanhusneuvoston jäsenistön ajatukset kunnallisen päätöksenteon työtavoista, toisin sanoen päätöksenteon byrokraattisuudesta ja asioiden hoitamisen hitaudesta sekä tahdottomuudesta yhteistyöhön vanhusneuvoston kanssa. Haastateltavat näkevät kunnan virkamiesjohdon asettautuvan usein liian helposti muotoseikkojen taakse. Toinen asia, joka aineistosta nousi esiin, oli resurssipulaan viittaaminen. Neuvostossa nähdään, että se on tekosyy, jonka taakse on helppo piiloutua, kun todellista tahtoa vanhusneuvoston kuuntelemiselle ei ole. Suomessa on tullut tämä pelkkä säästäminen nyt voimaan, se on vaan sitä. Mitään muuta ei kuvitella, että voitais tehdä, paljon olis kuitenkin tehtävää. 3 16

17 Kunnan virkamiesten ollessa kiinnostumattomia pitämään vanhusneuvostoa yhtenä kunnallisen päätöksenteon osana vaikuttaa tämä myös vanhusneuvoston jäsenten tulkintoihin siitä, millaiseksi yhteistyö ja ylipäätään kunnallisen päätöksenteon työskentely ilmapiiri koetaan. Työskentelyn ilmapiiri ja henki koetaan haastateltavien mukaan heikoksi, vaikkakin samalla myös todetaan, että vanhusneuvoston ja muiden päätöksentekoon osallistuvien toimijoiden välinen yhteistoiminta toimii kuitenkin keskimääräistä paremmin, mutta kehittämisen varaa löytyy myös Tampereen mallista. Kuitenkin aineiston valossa on selvää, että virkamiesten ja vanhusneuvoston yhteistoiminnan toivottaisiin paranevan. Jos on virkamiehen tieto ja vanhusneuvoston tieto, niin siitä vois saada hiukan enempi, mut sitä ei oo haluttu käyttää, ja mä en tiedä mistä se johtuu. Mä oon sitä pohdiskellu, ja kun tieto on valtaa, niin ku yritysjohto, kunnallinen johto, ylemmät virkamiehet, kun ne panttaa sitä tietoo, ni niil on se valta. Et onko tää valtapeliä? 3 Tällä hetkellä kunnallisen päätöksenteon toiminnan byrokraattisuuden, hitauden ja yhteistyöhaluttomuuden koettiin voivan kumuloitua jopa valtataistelun omaiseen tilaan, joka konkretisoituu tiedon panttaamisella sekä asioiden ja niihin liittyvien ehdotusten tyrmäämisillä. Kunnallisen päätöksenteon toiminnan luonnetta ja työtapoja jäsentäessään haastateltavat myös pohtivat kunnallisen päätöksenteon tulevaisuutta ja sen suhdetta vanhusneuvostoon. Vanhusneuvoston toiminta päätöksenteossa on velvoittava ja tammikuun 2014 jälkeen oikeudellisesti sitova, mutta käytännössä sen jalkauttaminen järkevästi kunnan viranhaltija- ja luottamusorganisaation toimintaan mukaan on äärimmäisen haastavaa. Vaikka virkamiesten halussa perehtyä uuteen tilanteeseen on osittain noussut jäsenten mukaan puutteita esiin, he kuitenkin kokevat Tampereen vanhusneuvoston roolin ikäihmisten edunvalvontaelimenä omaleimaisena ja tärkeänä osana paikallishallinnollista päätöksentekoa. Vanhusneuvoston jäsenet kokevatkin voivansa vaikuttaa paikallishallinnon sekä neuvoston tulevaisuuteen selvästi, etenkin nykyisen vanhuspalvelulain puitteissa. Vanhusneuvosto kokee tehtäväkseen tulevaisuudessa vaikuttaa konsultoivana instanssina ikäihmisiä koskevassa paikallisessa päätöksenteossa, vaikka tähän asti neuvoston osa päätöksenteonvalmistelussa on vielä ollutkin haastateltavien ja aiempien viittausten valossa vaatimaton. Neuvosto siis kokee, että heidät otetaan kunnallisessa päätöksenteossa huomioon liian myöhään, vasta silloin kun päätös asiasta on tehty ja ensimmäiset ongelmat ovat jo syntyneet. Vanhusneuvosto toimii mielestään kuitenkin asiantuntijanaelimenä, jolloin vaikuttaminen jo päätöksenteon alkuvaiheessa on menestyksellisen 17

18 yhteistoiminnan perusedellytys. Koska he kokevat olevansa ikäihmisten asioiden parhaita asiantuntijoita, he myös kokevat uuden lain voimalla pystyvänsä muuttamaan tätä päätöksentekotapaa Tampereella haluamaansa suuntaan ja siten saavuttaa vahvempaa asemaa asiantuntijaelimenä sekä ikäihmisten edunvalvojana paikallishallinnossa. Tarkasteltaessa aineistoa kunnallisen päätöksenteon tulevaisuuden kannalta, voidaan todeta neuvoston tavoitteena olevan muuttaa päätöksentekokulttuuria siten, että neuvoston konsultoiva vaikutus tehostuisi päätöksenteossa. Vanhuspalvelulain uudet vaatimukset vanhusneuvoston mukaan ottamisesta vanhuksia koskevaan päätöksentekoon, tarjoaa kaikkien haastateltavien mukaan hyvän ja tehokkaan pohjan neuvoston vaikuttavuuden tehostamistavoitteille. Vanhusneuvosto kokee haastattelujen perusteella lainsäädännössä varmistetun osallisuuden päätöksentekoon erittäin tervetulleena ja usko uuden toimintatavan syntymiseen on nykyisistä haasteista huolimatta korkealla. Vaikka tällä hetkellä kunnallinen päätöksenteko näyttäytyykin vanhusneuvostolle jäykkänä ja vanhusneuvoston apua välttelevänä, usko siihen, että virkamiehet ymmärtävät vanhusneuvoston roolin niin juridisessa kuin käytännön toiminnankin merkityksellisyyden mielessä on olemassa. 5 Tulkintoja vanhusneuvostosta ja paikallishallinnosta Tässä luvussa tarkoituksena on osoittaa, miten analyysin avulla tutkimuskysymyksiimme löytyi vastauksia, ja lisäksi pohtia sitä, millaisia tulkintoja aineiston pohjalta on muodostettavissa niin Tampereen vanhusneuvostosta kuin myös sen roolista kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi luvussa tarkastellaan vanhusneuvoston ja julkisen paikallishallinnon tulevaisuutta ja avataan muutamia tulkintoja siitä, mihin suuntaan yhteistyön vanhusneuvoston sekä kunnallisten toimijoiden välillä voidaan nähdä kehittyvän. 5.1 Vanhusneuvosto ja kunnallinen päätöksenteko jäsennettynä kokonaisuutena Millainen asema vanhusneuvostolla on tällä hetkellä kunnallisessa päätöksenteossa? Kun tarkastelemme sisällönanalyysillä tutkimuskysymystämme siitä, millainen asema vanhusneuvostolla on, tulkinnat Tampereen vanhusneuvoston roolista on mahdollista jakaa kolmeen taulukon (sivu 18) mukaiseen pääluokkaan. Haastateltavat puhuvat vanhusneuvoston toimintatavoista, kuin myös toiminnan poliittisesta luonteesta, mikä määrittelee vahvasti tätä vanhusneuvoston toiminnallista kokonaisuutta kunnissa. He myös laajentavat näkökulmaa vanhusneuvoston asemasta ja 18

19 toimintaympäristöstä tarkastelemalla neuvoston tulevaisuutta omaleimaisen pilottimaisen toimintamallinsa kautta. Näin ollen tarkasteltuna voimme todeta, että vanhusneuvoston asema ja sen toiminnan merkitys kunnallisessa päätöksenteossa rakentuu monesta eri tekijästä ja näiden yhteensovittamisesta. Koska vanhusneuvoston keskeisin ja merkittävin rooli, heidän tulkintansa mukaan, on toiminta ikäihmisten edunvalvojana, voidaan todeta, että ikäihmisten osa päätöksenteossa määrittyy pitkälti sitä kautta, millainen asema vanhusneuvostolla on ja tulee olemaan kunnan toiminnassa ja erityisesti fokusoiden sen päätöksenteossa. Vanhusneuvosto toimii siis vahvana osana kunnallisessa päätöksenteossa. Vanhusneuvostoa ei tule mieltää erillisenä toimijan päätöksenteossa, vaan osana tätä päätöksenteon moniulotteista kokonaisuutta. Pohtiessamme sitä tutkimuskysymystämme, millaisena vanhusneuvosto kokee kunnallisen päätöksenteon ja roolinsa siinä, voimme todeta, että jäsentäessä tätä kysymystä samaisten pääluokkien avulla, kunnallisesta päätöksenteosta avautuu melko usein esiin nouseva näkemys toiminnan byrokraattisuudesta. Kunnallinen päätöksenteko käyttäytyy kankeasti, jolloin toiminnan hitaus ja jäykkyys raskauttavat päätöksentekoprosesseja. Päätöksenteossa käsiteltävät asiat ovat alttiita jäämään muotoseikkojen jalkoihin ja reagointi muissa toimijoissa asioiden käsittelyssä on auttamattoman hidasta. On muistettava, että tämä kunnallinen päätöksenteon jäsennys rakentuu haastateltavien omakohtaiseen kokemukseen, vaikka se sivuaakin usein myös arkipuheessa esiin tuotuja kokemuksia julkishallinnosta. Tiivistetysti voidaan kuitenkin taulukon avulla todeta, että vanhusneuvoston jäsenet kokevat vanhusneuvoston merkityksen nimenomaan asiantuntemuksensa ja ikäihmisiltä kerätyn tietonsa välittämisen kautta keskeiseksi osaksi kaupungin virkamieskoneiston toimintaa; he kokevat voivansa antaa uutta näkökulmaa nykyiseen hitaaseen ja hieman sisäänpäin kääntyneeseen päätöksentekoon ja olevan näin ollen samalla virkamiesten toimintaa tukeva toimija kyseisellä asiantuntijakentällä. Näin jäsennettynä voidaan sanoa, että vanhusneuvosto kokee toimivansa kaupungin ammatillisen ja poliittisen organisaation yhtenä keskeisenä yhteistyökumppanina, jota olisi myös kuunneltava. 19

20 Pääluokat: Alaluokat: Neuvoston toiminta Alaluokat: Kunnallinen päätöksenteko toimintakontekstina Toimintatavat - itsenäinen asiantuntijaelin - poliittinen toimija, vaikuttaja - osallistuu asioiden valmisteluun - demokratian toteuttaja - yhteistoiminnallisuus ja sen haasteellisuus - toiminnan hallintaa Poliittisuus - poliittisesti järjestäytynyt neuvonantaja ja toiminnan kommentoija - hallinnon jäykkyys - muotoseikat; resurssit vs. tarve - eri toimijoiden valtapeli - henkilökemioiden merkitys Tavoitteet - pilottimainen toimintamalli - kaupungin imagon edistäjä - aseman vakiinnuttaminen - ikäihmisten asioiden tehokas edunvalvonta - neuvosto päätöksenteon kehittäjänä - päätöksenteon (myös viranhaltijoiden) toiminnan tukija - suoraviivaisemmat päätöksentekoprosessit Taulukko 1. Sisällönanalyysin tulkintoja vanhusneuvostosta ja kunnallisesta päätöksenteosta. Analyysin perusteella voidaan todeta, että vanhusneuvostolla on Tampereella keskeinen rooli ikäihmisten edunvalvontaelimenä ja asiantuntijana ikäihmisiä koskevissa asioissa. Lisäksi Tampereen vanhusneuvoston toimintaa voidaan pitää sen pitkien perinteiden ja aktiivisen toiminnan valossa omaleimaisena sekä vaikutuspyrkimyksiltään hyvin tärkeänä osana paikallishallinnollista päätöksentekoa. 5.2 Mahdollisia esteitä ja edistäjiä vanhusneuvoston roolin parantamisessa Analyysin pohjalta voidaan todeta, että Tampereen vanhusneuvoston aseman vahvistamiseen vaikuttavat selvästi kaksi selkeää tekijää. Ensimmäinen vanhusneuvoston asemaa edistävä tekijä on 20

21 niin sanotusti juridinen, eli uusi vanhuspalvelulaki, joka velvoittaa kaupungin ottamaan vanhusneuvoston aiempaan vahvemmin mukaan toimintaan, etenkin päätösten valmisteluvaiheessa. Laki siis vääjäämättä parantaa neuvoston asemaa sekä edunvalvonnan että asiantuntijaelimenä toimimisen näkökulmasta. Lisäksi aineiston pohjalta toisena keskeisenä vahvuutena neuvoston toiminnan edistämisessä voidaan nähdä olevan neuvoston hyvän yhteishengen sekä vakaan yhteisymmärryksen asioiden ajamisessa. Vaikka yhteistyössä henkilökemiat ovat osa toiminnan onnistumista, keskeinen vahvuus neuvoston toiminnalle kuitenkin on se, että Tampereen vanhusneuvostossa jäseninä ovat vain poliittisten eläkeläisjärjestöjen edustajat, eivätkä esimerkiksi kaupunginvaltuutetut, joille pesti saattaisi aiheuttaa kahden pallin päätöksentekotilanteita. Tämä puhdas edustuksellisuus ja kyky pitää poliittiset näkemyserot todellisten edunvalvontatehtävien ulkopuolella on Tampereen mallin vahvuus. Selväksi haasteeksi voidaan kuitenkin nähdä vanhusneuvoston tuntemattomuus niin itse ikäihmisten kuin vielä myös viranhaltijoiden keskuudessa. Vaikka viranhaltijoiden tietoisuus vanhusneuvostosta ja yhteistyö näiden välillä lakimuutoksen myötä lisääntyykin tai ainakin turvaantuu, ongelmana on yhä se kuinka tavoittaa tavalliset seniorit ja lisätä heidän tietoisuuttaan siitä, mitä vanhusneuvosto tekee, ja että se ylipäätään on olemassa. Kuitenkin ikäihmiset ovat keskeinen syy ja jopa omalla tavallaan toiminnan legitimiteetti neuvoston olemassaololle, joten kentän tietoisuus edustajastaan olisi saavutettava nykyistä paremmin. Lisäksi haasteellista toiminnalle on eläkeläisjärjestöjen passiivisuus yhteisissä asioissa, mikä osittain liittyy myös aiemmin mainittuun tuntemattomuuden ja legitimiteetin haasteeseen. Eläkeläisjärjestöjen tehtäväksi nähdään juuri yleisten ikäihmisten elämää koskettavien asioiden esiin nostaminen, eikä niinkään yksittäisten ihmisten ongelmien käsittely, joita Tampereella hoitavat vanhusasiamiehet. Eläkeläisjärjestöjen ja ikäihmisten aktivointi yhteisten asioiden muuttamiseksi on siis keskeisimpiä haasteita vanhusneuvoston aseman vakiinnuttamisen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisen ohella. 6 Johtopäätökset / Jatkokysymykset / Lopuksi Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää vanhusneuvostojen roolia kunnallisen päätöksenteon osana ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa ja myös sitä, että millaisena kunnallinen päätöksenteko vanhusneuvoston silmin näyttäytyy. Tätä varten esiteltiin luvussa kaksi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä luvuissa neljä ja viisi käsiteltiin tutkimusaineistoa sisällönanalyysin avulla ja tulkintoja vanhusneuvostosta ja paikallishallinnosta. 21

22 Vanhusneuvosto näyttäytyy julkisessa paikallishallinnossa omaleimaisena toimijana. Se ei esiinny varsinaisena toimielimenä, vaan vanhuspalvelulain lakimuutoksen jälkeen juridisesti varmistettuna yhteistyöelimenä. Vanhusneuvosto on siis uudenlainen toimija julkisessa paikallishallinnossa niin toiminnaltaan, kuin myös juridiselta olemukseltaan. Kansallisella tasolla vanhusneuvojen toiminnassa esiintyy kuitenkin vaihtelua, mutta niin sanottu Tampereen vanhusneuvostomalli toimii pilottimaisesti tässä kirjavassa vanhusneuvostokentässä. Tampereella vanhusneuvostolla on suhteellisen vahva asema kunnallisessa toiminnassa. Ikäihmisten edunvalvonnasta on muodostettu toiminnallisesti laadukas kokonaisuus, joka rakentuu kunnolliselle budjetille, asiantunteville vanhusneuvostoaktiiveille, riippumattomille neuvoston jäsenille sekä ikäihmisten henkilökohtaiselle edunvalvonta työlle, joista vastaavat kaupungin vanhusasiamiehet. Vanhusneuvoston toimintaan vaikuttavat monet seikat ja onkin huomioitavaa, että Tampereen mallissakin, jossa perusasiat ovat erinomaisesti hoidettu, kehittämisen varaa löytyy monelta osaalueelta kuten esimerkiksi yhteistyörakenteiden kehittämisessä. Vanhusneuvostojen perustehtävänä voidaan pitää ikäihmisten edunvalvontaa. Tehokas edunvalvonta edellyttää ikäihmisten tietoisuuden kasvattamista heitä koskevasta edunvalvonnasta ja erityisesti kunnallisesta päätöksenteosta. Vanhusneuvostojen tärkeänä tehtävänä tulevaisuudessa onkin vakiinnuttaa juridisesti varmistettu asemansa kasvattamalla tietoisuutta neuvostosta niin ikäihmisten, kuin myös kunnan poliittisten ja ammatillisten organisaatioiden edustajissa. Vanhusneuvostojen asema tulee vahvistumaan tulevaisuudessa, kun edunvalvottavien eli tässä tapauksessa ikäihmisten määrä tulee kasvamaan radikaalisti jopa suhteellisen lyhyellä aikajänteellä. Ikäihmisten hyvinvointi nousee keskiöön, kun puhutaan ikäihmisiä koskevan palvelurakenteen rasitusten hillitsemisestä. Tavat palveluiden järjestämisestä ovat monipuolistuneet, jolloin valinnan varan syntyessä ikäihmisten tahdonilmaisu vanhusneuvoston sekä muiden toimijoiden kautta muodostuu erittäin tärkeäksi. Vanhusneuvostot toimivat erittäin moniulotteisella kentällä, johon yhteiskunnan huomio tulee vahvasti kohdistumaan ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta, kuin myös kunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Aihetta olisi mahdollista ja hyvinkin mielenkiintoista tutkia vielä eteenpäin, kun vanhuspalvelulaki astuu voimaan ja vanhusneuvostot aloittavat toimintansa kutakuinkin samassa kontekstissa erilaisin edellytyksin. On mielenkiintoista seurata toimivatko vanhusneuvostot odotetulla tavalla ikäihmisten edunvalvojina kunnallisen päätöksenteon kontekstissa. 22

23 Lähteet Anttiroiko, A., Haveri, A., Karhu, V., Ryynänen, A. & Siitonen, P. toim.(2005) Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Kunnallistutkimuksia, Tampere university press Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Suomen kuntaliitto, [Viitattu ] Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapiano Oy. 23

24 Liitteet Liite 1. Haastattelurunko Tiedoksi ennen haastattelua Haastateltavien tietoja käsitellään täysin anonyymisti, eikä henkilöitä ja heidän vastauksiaan pysty yhdistämään toisiinsa. Kyseessä on tutkimusharjoitus, jonka tuloksia ei tulla julkaisemaan kurssin ulkopuolella ilman tutkittavien erillistä suostumusta. Lisäksi kaikki haastatteluaineistot tuhotaan asianmukaisesti kurssin jälkeen joulukuussa. Mikäli haluatte tutkimusraportin ja sen tulokset itsellenne, voimme mielellämme toimittaa ne teille pyynnöstänne. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää haastattelun halutessanne milloin vain. Haastattelu nauhoitetaan aineiston jälkikäsittelyä helpottaaksemme, mutta voitte kieltäytyä nauhoituksesta niin halutessanne. Mikäli teistä tuntuu haastattelun jälkeen, että ette halua luovuttaa haastattelua tutkimuskäyttöömme, voitte viikon kuluessa haastattelusta ottaa meihin yhteyttä, jolloin emme käytä haastatteluanne tutkimusmateriaalinamme. Tutkimusryhmä ja tutkimuksen aihe: Vanhusneuvoston toiminta ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa Yhteystiedot: Heikkinen, Erno Pakkanen, Elisa Rahkonen, Saara Rajahalme, Ville 24

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Vanhusneuvosto Turussa

Vanhusneuvosto Turussa Vanhusneuvosto Turussa Eija Salmiosalo 16.1.2014 1.7.2013 voimaan tulleessa vanhuslaissa vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi. Vanhusneuvosto on asetettava viimeistään 1.1.2014. Laki ei sinällään vaikuta

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN DEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Keskittymisen problematiikka: päätösvallan keskittyminen valtakunnan tasolle ja pois kunnilta,

Lisätiedot

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Kuntayhteisön johtajuus ja poliittiset prosessit osaaikaisen varapuheenjohtajan silmin Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Tiina Elo kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Espoo Luottamushenkilöjohtamisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS PIPSA SALKOSALO 20.8.2015 HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi Kunnat uudessa tilanteessa: Miten

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa

Luottamushenkilön asema. Reino Hintsa Luottamushenkilön asema kunnallis- ja hallinto-oikeuden oikeuden näkökulmasta Kunnan jäsenyys kunnan asukas yhteisö, laitos, säätiö, jolla on kotipaikka kunnassa se, joka omistaa kiinteistön kunnassa 2

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot