Tampereen vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa"

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kunta- ja aluejohtaminen Tutkimuspraktikum, syksy 2013 Tampereen vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa Opiskelijat: Erno Heikkinen, Elisa Pakkanen, Saara Rahkonen ja Ville Rajahalme Opponoijat: Turo Lähteelä, Jaakko Tuominen ja Lassi Lemponen

2 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu Aika: , kello 13:00 HEIKKINEN ERNO, PAKKANEN ELISA, RAHKONEN SAARA, RAJAHALME VILLE: TAMPEREEN VANHUSNEUVOSTO OSANA KUNNALLISTA PÄÄTÖKSENTEKO Tutkimusraportti, 21 s. + 2 liitettä Kunta- ja aluejohtaminen Joulukuu 2013 Tiivistelmä Tutkimusaiheeksi on valittu Tampereen kaupungin vanhusneuvoston osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon. Tarkoitus on tutkia vanhusneuvoston jäsenten kokemuksia osallisuudesta sekä sitä, miten vanhusneuvosto on otettu vastaan vanhusasioita käsittelevässä työskentelyssä. Toisena tutkimuskysymyksenä tarkasteltiin vanhusneuvoston toimintaa sen jäsenten näkökulmasta. Aiheen kiinnostavuus kumpuaa sen ajankohtaisuudesta. Ikäihmisten väestönosuuden kasvaessa vahvasti tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana on erittäin tärkeää kuulla myös päätöksenteon kohteena olevia ihmisiä. Kuten vuodenvaihteessa voimaan astuvassa vanhuspalvelulaissa velvoitetaan, ympäri Suomen täytyy asettaa vanhusneuvostoja auttamaan kunnallista päätöksentekoprosessia ja pitämään huolta ikääntyvistä ihmisistä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla neljää Tampereen vanhusneuvoston jäsentä. Kaikki haastateltavat ovat aktiivisia ja pitkäaikaisia vanhusneuvoston jäseniä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jotta haastateltavat saivat kertoa heidän omasta näkökulmastaan vanhusneuvoston toiminnasta ja sen tärkeimmistä tehtävistä. Aineistoa käsitellään sisällönanalyysin avulla. Aineistosta nousee näin ollen esiin niitä merkityksiä, joita vanhusneuvoston jäsenet itse antavat kunnalliselle päätöksenteolle erityisesti vanhusasioita koskevissa yhteyksissä. Toiminnan tavoitteena analyysin perusteella vanhusneuvostolla on vakiinnuttaa asemansa kunnan hallinnon neuvonantajana ja saavuttaa asema, jossa neuvosto pystyisi olemaan kiinteästi osana kunnallista päätöksentekoa jo sen valmisteluvaiheessa. Vanhusneuvoston merkitys muodostuu haastateltaville ennen kaikkea neuvoston roolista ikäihmisten asioiden yhteisenä edunvalvojana, samalla on myös poliittinen toimija ja vaikuttaja. Vanhusneuvoston merkityksen koetaan muodostuvan nimenomaan asiantuntemuksen ja ikäihmisiltä kerätyn tiedon välittämisen kautta keskeiseksi osaksi kaupungin virkamieskoneiston toimintaa. Vanhusneuvosto kokee toimivansa kaupungin ammatillisen ja poliittisen organisaation yhteistyökumppanina. Kuitenkin vanhusneuvosto on vielä suhteellisen tuntematon yhteistyöelin itse

3 ikäihmisten kuin myös viranhaltijoiden keskuudessa. Viranhaltijoiden tietoisuuden vanhusneuvostosta ja yhteistyön sen kanssa uskotaan lisääntyvän lakimuutoksen myötä. Avainsanat: Vanhusneuvosto, kunnallinen päätöksenteko, osallisuus, hallinta

4 Sisältö Tiivistelmä Johdanto Näkökulmia kirjallisuudesta ja aiempia tutkimustuloksia Governance hallinta Osallistuminen osana paikallista hallintaa Vanhusneuvoston tarkastelu laadullisen tutkimuksen avulla Aineiston kuvailu Teemahaastattelu ja sisällönanalyysi metodologisina valintoina Vanhusneuvoston merkitys ja toiminta Vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa Tulkintoja vanhusneuvostosta ja paikallishallinnosta Vanhusneuvosto ja kunnallinen päätöksenteko jäsennettynä kokonaisuutena Mahdollisia esteitä ja edistäjiä vanhusneuvoston roolin parantamisessa Johtopäätökset / Jatkokysymykset / Lopuksi Lähteet Liitteet

5 1 Johdanto Yli 65-vuotiaita ihmisiä on Suomen väkiluvusta noin 18 prosenttia ja vuoteen 2030 mennessä heitä arvellaan olevan 26 prosenttia koko väestöstä ja vuonna 2060 jopa 28 prosenttia (Suomen virallinen tilasto: Väestöennuste 2012.) Ihmiset ovat eläkkeelle jäädessään yhä paremmassa kunnossa ja elinvuosia on vielä jäljellä. Ikäihmisten osuuden kasvaessa väestön kokonaismäärästä, on yhä tärkeämpää, että yhden merkittävimmän väestönosan ääni kuullaan kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntalain pykälässä 27 lähdetään siitä, että valtuuston on pidettävä huolta kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien edellytyksistä osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tietyn väestönosan kasvaessa näin vahvasti tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana on erittäin tärkeää kuulla myös päätöksenteon kohteena olevia ihmisiä. Ikäihmisten edunvalvojiksi on ympäri Suomen asetettu vanhusneuvostoja auttamaan kunnallista päätöksentekoprosessia ja pitämään huolta ikääntyvistä ihmisistä vapaaehtoisesti, mutta vuoden 2014 alusta kuntien on otettava vanhusneuvostot mukaan päätöksentekoon jo asian käsittelyn alkuvaiheessa. Intressinämme on ollut selvittää vanhusneuvostojen roolia kunnallisen päätöksenteon osana ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa ja myös sitä, että millaisena kunnallinen päätöksenteko vanhusneuvoston silmin näyttäytyy. Halusimme antaa haastateltaville mahdollisimman paljon tilaa kertoa heidän omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan vanhusneuvoston toiminnasta ja kunnallisesta päätöksentekoprosessista. Esioletuksena ajattelimme vanhusneuvostojen roolin olevan kunnallisessa päätöksentekoprosessissa lähinnä muodollinen ja vasta tulevan vanhuspalvelulain jälkeen sen rooli ymmärrettäisiin paremmin, myös kunnissa. Aiheen valintaan vaikutti se, että olemme hyvin kiinnostuneita ikäihmisten vaikuttamismahdollisuuksista ja koimme myös tutkimuksemme ajankohdan olevan erittäin otollinen, kun uusi vanhuspalvelulaki astuu voimaan velvoittaen asettamaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvoston ja huolehtimaan sen toimintaedellytyksistä. Valitsimme tutkittavaksemme Tampereen vanhusneuvoston, joka on yksi Suomen pisimpään toimineista vanhusneuvostoista. Tampereen vanhusneuvostoa pidetään Suomessa eräänlaisena pilottimallina pitkän toimintaikänsä ja hieman poikkeuksellisen kokoonpanonsa vuoksi. Keräsimme haastatteluaineiston haastatellen neljää vanhusneuvoston jäsentä. 5

6 Tutkimusraporttimme jatkuu toisessa luvussa käsittelemällä teoreettista viitekehystä ja kolmannessa luvussa käsittelemme tutkimuksemme menetelmävalintoja ja esittelemme keräämäämme aineistoa. Neljännessä luvussa esittelemme aineistosta esiin nousseita aihepiirejä kuvaamalla aineistosta tekemiämme jäsennyksiä ja käymme samalla läpi aineiston analyyttistä käsittelyä. Luvussa viisi analysoimme aineistoamme lähemmin tulkintojen avulla ja viimeisessä luvussa kuusi käymme läpi tulokset, johtopäätökset sekä jatkokysymykset. 2 Näkökulmia kirjallisuudesta ja aiempia tutkimustuloksia Tässä luvussa käydään läpi vanhusneuvoston osaa governance (hallinta) tyyppisesti organisoituneessa kunnallisessa päätöksenteon kontekstissa. Jotta vanhusneuvoston kokonaisvaltainen hahmottaminen helpottuisi, käsittelemme ilmiöinä sekä governancea, että kunnallista päätöksentekoa, jotka määrittelevät vahvasti vanhusneuvoston institutionaalista asemaa julkisissa paikallisyhteisöissä. Vanhusneuvosto näyttäytyy kunnallisessa päätöksenteossa yhteistyöelimenä, joka toimii niin ikäihmisten ja ammatillisen organisaation kuin myös ikäihmisten ja poliittisen organisaation välissä. Yhteistyöelimen asettaa kunnanhallitus ja sillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa, mutta sen rooli on hyvin tärkeä kunnallisessa päätöksenteossa asiantuntijaelimenä. Yhteistyöelimet tekevät aloitteita ja esityksiä ryhmänsä aseman parantamiseksi. (Suomen Kuntaliitto, 2013.) Vaikuttamisen alue ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, vaan neuvosto toimii myös limittäin sekä monisuuntaisesti kaikkien näiden edellä mainittujen toimijoiden välillä. Mitä tällä governancella eli hallinnalla käytännössä tarkoitetaan? 2.1 Governance hallinta Kuntien toiminta ja sen ohjaaminen ovat kehittyneet kohti uutta hallinta-ajattelua, joka perustuu toimintaan yhteistyönä, kumppanuus- tai verkostosuhteiden muodossa hierarkkisen julkishallinnon ja ylhäältä tulevan suoran normi- ja resurssiohjauksen hieman vähentyessä (Anttiroiko et al. 2005, 137.) Kunnat alueyhteisöinä joutuvat toimimaan monien alueellaan toimivien yritysten, järjestöjen, kansalaisryhmien, yhteisöjen ja muiden julkisyhteisöjen kanssa erilaisissa vuorovaikutusprosesseissa, jolloin on mahdollista hyötyä molempien osapuolien erityisosaamisesta 6

7 ja muista resursseista sekä saavuttaa toiminnallaan parhaan mahdollisen lopputuloksen asiakkaan, esimerkiksi kuntalaisen kannalta. Tällainen horisontaalisen hallinnan ulottuvuuden toiminta on hyvin haastavaa kunnalle ajatellen kuntien toiminnan organisointia sekä hallintasuhteita. Yhteisten intressien edistäminen tapahtuu toimintakentällä, joka muodostuu eriasteisista tasoista, jotka toimivat limittäin keskenään globaalilta paikalliselle tasolle. Erilaisten sidosryhmäsuhteiden toiminnan ylläpitäminen vaatii kunnalta erityisiä valmiuksia kehittää hallintokoneiston toimintaa. Hallinnan vertikaalinen ulottuvuus toimii näiden eri institutionaalisten tasojen välillä, kun esimerkiksi paikallistason toimijat toimivat yhdessä valtiovallan tai Euroopan unionin edustajien kanssa. Toiminnan kentät limittyvät hyvin voimakkaasti toisiinsa eri tasojen ja toimijoiden välillä tällaisessa monitasohallinnassa. (mt ) Kunnan ja sen asukkaiden välinen suhde kytkeytyy erityisesti osallisuuden teemaan. Kunnat toimivat laajalla toimijakentällä, sillä julkisyhteisöt toimivat tiiviisti sidoksissa koko muuhun yhteiskuntaan, eivätkä erillään siitä. Kunnat joutuvat siis suhteuttamaan toimintansa koko muuhun vallitsevaan ympäristöön, jossa tapahtuu yhteistyötä ja ilmenee kumppanuutta eri institutionaalisilla tasoilla. (mt ) 2.2 Osallistuminen osana paikallista hallintaa Kansalaisvaikuttaminen on kehittynyt huimasti viime vuosikymmenien kuluessa. Kansalaisella on perustuslain mukainen perusoikeus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jolloin julkisen vallan tehtävänä on toiminnallaan edistää yksilön mahdollisuuksia tähän. Osallisuuden esiintuonnilla pyritään myös muuttamaan kunnallishallintoa avoimemmaksi sekä hajautetummaksi. Edustuksellisen demokratian rinnalle on alettu nostaa kansalaisten suoraa ja osallistuvaa demokratiaa. Kuntiin on perustettu erilaisia kuntalaisryhmistä muodostuneita yhteistyöelimiä, jotka osaltaan korvaavat lautakuntien vähentynyttä määrää. Näillä yhteistyöelimillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa vaan ne ovat asiantuntijaelimiä, jotka pyrkivät saamaan edustamansa ryhmän äänen kuuluviin päätöksentekoprosessissa. Yhteistyöelinten toiminta nivoutuu kunnan muuhun toimintaan. (Suomen Kuntaliitto 2013) Osallistuva demokratia korostaa kuntalaisen suoraa mukana oloa heitä lähellä olevien asioiden päättämisessä, kuten heidän elinympäristöön tai yhteisöön liittyvissä asioissa. Osallistuvan demokratian muotoja voivat olla esimerkiksi käyttäjädemokratia, lähidemokratia, teledemokratia, 7

8 henkilöstödemokratia tai asiantuntijademokratia. (Anttiroiko et al. 2005, 200) Lainsäädännöllisestä näkökulmasta osallistuminen voidaan ryhmitellä institutionaaliseen, puoliinstitutionaaliseen ja ei-institutionaaliseen osallistumiseen. Institutionaalinen osallistuminen tarkoittaa laissa säädeltyä osallistumista, siinä missä puoli-institutionaalinen osallistuminen tarkoittaa erilaisia osallistumistapoja, jotka ovat laissa säädeltyjä, mutta siten, että osallistumisesta päätetään viime kädessä kunnan hallinnossa. Muu kansalaistoiminta sekä kansalaisvaikuttaminen kuuluvat ei-institutionaaliseen osallistumiseen. (Anttiroiko et al. 2005, 201) Osallistumista parannetaan kehittämällä lainsäädäntöä, jota esimerkiksi vanhuspalvelulain laki vanhusneuvoston lainsäädännöllisesti varmistetusta asemasta ilmentää sekä toisaalta kunnallishallinnossa toteutettujen osallistumisen parantamiseen tähtäävien hankkeiden ja kokeilujen muodossa. Kuntalaisten osallistuminen on kiinteästi osana tämän päivän verkostoympäristössä tapahtuvaa toiminnan hallintaa ja kestävää kehitystä. 3 Vanhusneuvoston tarkastelu laadullisen tutkimuksen avulla Koska tutkimusintressimme on selvittää, millainen vanhusneuvoston asema kunnallisessa päätöksenteossa neuvoston jäsenten oman kokemuksen mukaan on, aineiston keruutavaksi valikoitui näiden henkilöiden haastattelu. Tutkimusongelmamme kysymyksiä voidaan lähestyä siis parhaiten laadullisen tutkimuksen keinoin. Laadulliseksi aineistoksihan ymmärretään pelkistetyimmillään kaikki sellainen aineisto, joka ilmaisultaan on tekstiä, toisin sanoen niin omaelämänkerrat, kirjeet kuin erimuotoiset haastattelutkin (Eskola & Suoranta 2008, 15). Laadulliselle tutkimukselle luonteenomaisesti tutkimuksemme pyrkimyksenä on ymmärtää tutkittua ilmiötä eli Tampereen vanhusneuvostoa sen omassa yhteiskunnallisessa kontekstissaan, ja pystyä haastateltavien merkityksenannon kautta luomaan tarkempaa kuvaa siitä, millainen asema vanhusneuvostolla kunnallisessa päätöksenteossa on. Laadullinen tutkimus onkin kiinnostunut juuri tästä merkitystenannosta, sillä ihmiset antavat eri kulttuureissa, mutta myös saman kulttuurin sisällä ilmiöille erilaisia merkityksiä. Merkitysten tutkimisen ja ymmärtämisen voidaan nähdä olevan yksi laadullisen tutkimuksen perustava ominaisuus, sillä juuri merkitysten kautta rakentuu se sosiaalinen todellisuus, jonka yhdessä jaamme ja jossa pyrimme eri keinoin toimimaan. Merkitykset rakentuvat myös tässä aineistossa tutkittavien puheen ja kielen kautta. Kvalitatiivisen tutkimuksen keskeinen tutkimuskohde on siis 8

9 ihmisten merkityksenannoilla tuottama sosiaalinen todellisuus, joka näyttäytyy tutkijalle juuri inhimillisessä kielessä. Näin ollen voidaan katsoa perustelluksi myös tutkia aineistoamme juuri tätä merkityksiä tuottavaa kieltä tarkastelevin metodein. (Mt ; 142.) Sisällönanalyysin avulla voidaan analysoida kirjoitettua ja kuultua aineistoa, kuten haastatteluja systemaattisesti ja myös objektiivisesti. Lisäksi sisällönanalyysilla saadaan järjestettyä aineistoa siten, että siitä on mahdollista tehdä jäsenneltyjä johtopäätöksiä ja tulkintoja. Litteroitujen haastattelujen analysoimisessa sisällönanalyysi on sopiva analyysimenetelmä, koska se on tekstianalyysia, jossa nimenomaisesti etsitään tekstin merkityksiä, toisin kuin esimerkiksi diskurssianalyysissä, jossa analysoidaan sitä, miten näitä merkityksiä puheessa tuotetaan. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) Aineiston merkityksiä tutkittaessa on kuitenkin myös muistettava, että nämä merkitykset eivät ole aina pysyviä, vaan ihmiset muokkaavat sosiaalista todellisuutta, eikä laadullisen tutkimuksen tutkimustuloksiakaan voida sosiaalisia ilmiöitä tutkittaessa pitää ajattomina, vaan enemminkin kuvauksina sen hetkisestä tilanteesta. (Eskola & Suoranta 2008, ) 3.1 Aineiston kuvailu Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla neljää Tampereen vanhusneuvoston jäsentä. Heistä kaikki olivat toimineet vanhusneuvostossa pitempään kuin yhden kauden ja jokainen heistä oli jo eläkkeellä. Kaikki haastateltavat olivat aktiivisia ja pitkäaikaisia vanhusneuvoston jäseniä. Haastateltavista kaksi oli miehiä ja kaksi naisia, ja haastateltavien valintaan ei vaikutettu, vaan vanhusneuvoston puheenjohtaja välitti tiedon haastatteluista. Haastateltavien pitkän kokemuksen myötä haastatteluissa ilmeni laajoja teemoja, joita ei osattu eikä olisi kenties ollut mahdollisuuttakaan saada selville ennen haastatteluita. Tähän liittyen voikin todeta, että teemahaastattelun valinta aineistonkeruutavaksi osui nappiin. Haastattelut ovat olleet yksittäisiä henkilöhaastatteluita, joiden pituus on ollut 35 minuutista yhteen tuntiin. Tutkimuksessa ei käsitellä haastateltavia yksilöinä, vaan tarkoituksena on saada laaja kokonaiskuva vanhusneuvoston roolista kunnallisessa päätöksenteossa ja myös siitä, että millaisena kunnallinen päätöksenteko vanhusneuvoston silmin näyttäytyy. Tämän vuoksi haastateltavien henkilöllisyydellä ei ole merkitystä tutkimuksen kannalta, joten tunnistaminen on tehty mahdottomaksi ja tutkimuksesta on poistettu henkilöiden tunnistamiseen vaikuttavat tekijät. Haastattelujen numerointi on tehty sattumanvaraisesti. 9

10 Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jotta haastateltavat saivat kertoa heidän omasta näkökulmastaan vanhusneuvoston toiminnasta ja sen tärkeimmistä tehtävistä. Teemahaastattelulla haluttiin saada selville myös haastateltavien tapa puhua vanhusneuvostosta ja siitä, että miten he näkevät kunnallisen päätöksentekoprosessin ja vanhusneuvoston merkityksen osana sitä. Haastattelurunko on liitetty liitteisiin. 3.2 Teemahaastattelu ja sisällönanalyysi metodologisina valintoina Laadullinen tutkimus on kokonaisuus, jossa aineiston keräämistä ja analyysiä ei voida erottaa toisistaan (Tuomi & Sarajärvi 2004, 70). Tutkimuksen ollessa laadullista on olennaista pohtia tutkimustamme ja sen tavoitteita sekä aineiston keruutavan että aineiston analyysin avulla. Vaikka laadullisen tutkimuksen voidaan ajatella hahmottuvan prosessinomaisena kokonaisuutena, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa sekä muokkaantuvat tutkimuksen edetessä ja tutkijoiden ymmärryksen tutkimuskohteesta kasvaessa, voidaan huomion myös laadullisessa tutkimuksessa nykyisin kuitenkin nähdä painottuvan aiempaa enemmän aineiston analyysiin (Tuomi & Sarajärvi 2004, 70). Tutkimuksessamme aineiston keruutavaksi on valittu haastattelu, sillä tutkittaessa yksilöiden orientoivaa käyttäytymistä eli aikomuksia käyttäytyä jollakin tavalla tai sitä, mitä ihminen ajattelee ja miksi hän toimii tietyllä tavalla, on kysymiseen perustuva haastattelutapa luontevin vaihtoehto kerätä tietoa. Haastattelun suurena etuna vuorovaikutustilanteissa katsotaan olevan juuri sen joustavuus, sillä haastattelijalla on mahdollisuus oikaista väärinkäsityksiä, käydä keskustelua tiedonantajan kanssa sekä erityisesti havainnoida tilannetta ja kirjoittaa muistiin mitä ja miten asioita sanotaan. Kyselyyn verrattaessa haastattelulla siis yleensä viitataan henkilökohtaiseen haastatteluun, jossa kysymykset ja vastaukset esitetään suullisesti, kuten myös aineistomme kohdalla on toimittu. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) Haastattelutavaksi aineistomme keruussa valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, sillä metodologisesti koimme sen antavan haastateltaville mahdollisuuden vastata kokemuksensa tuomalla tietotaidolla vapaammin ja avoimesti kysymyksiin, jolloin heidän oma tapansa jäsentää aihealuetta nousi aineistosta vahvemmin myös esiin. Teemahaastattelussa olimme jäsentäneet haastattelulomakkeemme kolmeen eri aihealueeseen, joista keskeisimmät olivat vanhusneuvostotoiminta sekä kunnallinen päätöksenteko. Haastatteluissa edettiin näiden edellä valittujen teemojen varassa, mutta siten että ne antoivat vastaajille myös liikkumavaraa. Monesti haastateltaville ei esitetty kaikkia ennakoituja 10

11 kysymyksiä, sillä he saattoivat käsitellä näitä jo omatoimisesti aiemmissa vastauksissaan. Näin ollen koimme, että teemahaastattelurungon jäsentelymme oli tutkimusongelman asettelun kannalta toimiva ja nosti esiin juuri teemahaastattelulla tavoiteltuja yksilöiden tulkintoja sekä vanhusneuvostosta ja kunnallisesta päätöksenteosta esiin nousevia merkityksiä. Teemahaastattelun kritiikkinä voidaan tietenkin todeta olevan sen, että ennalta asetetut teemat ohjaavat haastattelua sen sijaan, jos olisimme asettaneet täysin avoimia kysymyksiä haastateltaville. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) Koimme kuitenkin, että asettamamme kysymykset olivat toimivia ja tarpeeksi avoimia, sillä saimme haastateltavilta useita näkökulmia ja eri tavoin jäsenneltyjä vastauksia, jotka mielestämme kuvastavat juuri heidän ajatuksiaan tutkittavasta ilmiöstä. Lisäksi kuten edellisessä luvussa todettiin, haastateltavamme olivat kokeneita vanhusneuvoston toimijoita, joten heidän vastauksissaan ilmenee omia teemojamme laajentaviakin aiheita, mikä kuvastaa haastattelurungon toimivuutta toivotulla tavalla. Aineiston varsinaista analyysiä lähestyimme sisällönanalyysin avulla, sillä sisällönanalyysin avulla on mahdollista vastata juuri tutkimuskysymyksemme kannalta keskeisiin asioihin, kuten haastateltavien merkityksenantoihin, joita tekstianalyysin avulla tarkastelimme. Sisällönanalyysillä tarkoitetaan niin kirjoitettujen kuin kuultujenkin aineistojen analyysiä tekstianalyysin keinoin. Sisällönanalyysin tarkoituksena on hyödyntää aineiston järjestelyä luokittelun, teemoittelun ja tyypittelyn avulla, joiden kautta pyritään vastaamaan asetettuun tutkimusongelmaan, eli tapauksessamme siihen, millaisena haastateltavat näkevät vanhusneuvoston sekä kunnallisen päätöksenteon merkityksen sekä keskinäisen suhteen. Tarkoituksena sisällönanalyysissa on sen periaatteiden avulla saavuttaa kuvaus tästä suhteesta tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Toisin sanottuna tarkoitus on jäsentää vanhusneuvoston todellisuutta inhimillisenä ajattelutapana. Aineistolähtöinen sisällönanalyysimme vastaa käsitteiden ja teorian yhdistelyn kautta tutkimuskysymykseemme ja mahdollistaa siten jäsenneltyjen johtopäätösten tekemisen vanhusneuvoston sekä kunnallisen päätöksenteon suhteesta governance- ajattelun viitekehyksessä. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) 4 Vanhusneuvoston merkitys ja neuvoston tulkinta kunnallisesta päätöksenteosta Tässä luvussa käsitellään aineistoa sisällönanalyysin avulla. Aineistosta nousee näin ollen esiin niitä merkityksiä, joita vanhusneuvoston jäsenet itse antavat kunnalliselle päätöksenteolle erityisesti vanhusasioita koskevissa yhteyksissä. 11

12 Sisällönanalyysin avulla voidaan aineistosta havaita nousevan esiin kaksi puhetapaa, joilla vanhusneuvoston jäsenet ilmentävät ikäihmisten merkitystä päätöksenteossa. Yhtäältä vanhusneuvoston jäsenet puhuvat omasta toiminnastaan ja työtavoistaan eli siitä, millainen vanhusneuvoston rooli heidän oman kokemuksensa mukaan on. Toisaalta he myös puhuessaan samalla jäsentävät vanhusneuvoston asemaa suhteessa kunnalliseen päätöksentekoon. Tarkoituksena tässä luvussa on nostaa esiin niitä keskeisiä merkityksiä, joita vanhusneuvoston jäsenet omalle toiminnalleen haastatteluissa antavat ja samalla tarkastella vanhusneuvostoa osana kunnallista päätöksentekoa niistä lähtökohdista, joita haastateltavat itse puheessaan tuovat esiin. Tarkoituksena on löytää vastauksia tutkimuskysymykseemme siitä, millainen rooli vanhusneuvostolla on ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa ja millaisena kunnallinen päätöksenteko vanhusneuvoston silmin näyttäytyy. 4.1 Vanhusneuvoston merkitys ja toiminta Ryhmittelyn ja abstrahoinnin avulla aineistosta nousi esiin monia eri ilmauksia siitä, millaisia merkityksiä haastateltavat antavat vanhusneuvostolle ja sen toiminnalle osana Tampereen kaupungin vanhusasioita koskevaa päätöksentekoa. Keskeisimmäksi vanhusneuvoston roolin jäsentäjäksi nousivat aineistosta kolme pääluokkaa: vanhusneuvoston toimintatavat, poliittisuus ja toiminnan tavoitteet. Esiin nousi vahvasti haastateltavien henkilökohtainen näkemys siitä, millainen vanhusneuvoston tehtävä on. Vaikka jokainen haastateltava jäsensikin vanhusneuvoston roolia poliittisen edustuston käsitteen kautta, mikä nojaa sille toiminta-ajatukselle, että vanhusneuvoston jäsenistö valitaan poliittisten eläkeläisjärjestöjen edustajista sekä kaupungin poliittisten voimasuhteiden mukaisesti edustuksellisesti jokaiselle toimikaudelle, haastatteluista nousi kuitenkin yhtä lailla vahvasti esiin se, että poliittinen edustuksellisuus on tärkeää, mutta ei kuitenkaan keskiössä itse vanhusneuvostotoiminnassa. Politiikka ei näin ollen ole se asia, jota vanhusneuvostossa ajetaan, vaan haastateltavien mukaan vanhusneuvosto keskittyy edistämään kokonaisvaltaisesti ikäihmisten edunvalvontaa. Politiikka ei meidän eläkeläisten keskuudessa oo tuottanu mitään ongelmaa. Kaikki ollaan tosiaan niinku samalla linjalla ja halutaan aina kaikki samoja asioita, että siinä mielessä ( ) kun se politiikka ei oo siinä päällimmäisenä, vaan siinä on ikäihmisten asiat kysymyksessä. 1 12

13 Kuten aineistosta ilmenee, vanhusneuvoston merkitys muodostuu haastateltaville ennen kaikkea neuvoston roolista ikäihmisten asioiden yhteisenä edunvalvojana, vaikka neuvosto kuitenkin samalla on myös poliittinen toimija ja vaikuttaja. Poliittisen toimijuuden merkitys kuitenkin näyttäytyisi aineiston valossa korostuvan vanhusneuvoston toiminnassa enemmän sen tuoman vakuuttavuuden kautta, sillä vanhusneuvoston poliittisen edustuksellisuuden nähdään tuovan toiminnalle paitsi pitkäjänteisyyttä myös vakuuttavuutta. [Jos] puheenjohtajuus kiertäis tai tämmöstä, silloin vanhusneuvoston toiminnan pitkäjänteisyys, joka pitää olla täällä kunnallisessa päätöksenteossa, se katkee. Taas täytyy uudet suhteet luoda ja niin edelleen. 4 Toiminnan pitkäjänteisyyden kuitenkin koetaan myös itsessään olevan tärkeää, sillä se ilmentää neuvoston toiminnan sujuvuutta ja kunnallisen toimintamallin sisäistämistä myös virkamieshallintoon päin. Toiminnan pitkäjänteisyyden merkityksellisyyden lisäksi haastateltavat nostivat esiin myös vanhusneuvoston erityisen luonteen verrattuna sitä esimerkiksi muihin senioriyhdistyksiin. Haastateltavien puheessa myös arvostettiin vanhusneuvoston poliittista edustuksellisuutta. Se, että vanhusneuvoston jäsenet on valittu neuvostoon poliittisten mandaattien perusteella, antaa vanhusneuvostolle myös todellista merkityksellisyyttä ja paremmat vaikutusmahdollisuudet kuin esimerkiksi muille ikäihmisiä edustaville tahoille. Näin ollen jäsenyys vanhusneuvostossa myös koetaan merkitykselliseksi, ja todelliseksi mahdollisuudeksi antaa lausuntoja ja jakaa tietoa sekä näkemyksiä ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa. Minulle se [vanhusneuvosto] on merkinny nimenomaan vaikuttamisen kanavaa. ( ) Mä huomasin siinä, että tämmönen senioriyhdistys, se voi kyllä pitää meteliä, mutta ei sillä todellista vaikutusmahdollisuutta ole. Ja niin mun oli sitten pakko hakeutua puolueen jäseneksi. ( ) Eli tää on nimenomaan se vaikuttamisen kanava. 3 Vaikutusmahdollisuuksiensa lisäksi vanhusneuvoston merkitystä käsiteltiin aineistossa myös neuvoston työtapojen kautta. Pohtiessaan vanhusneuvoston työskentelyä haastateltavat näkivät vanhusneuvoston ennen kaikkea itsenäisenä asiantuntijaelimenä, jolla on todellista tietämystä ja asiantuntemusta juuri vanhuksia koskevista asioista, mistä johtuen neuvoston merkityksen koettiin rakentuvan pitkälti yhteistyössä kunnan virkamieskoneiston kanssa. Vanhusneuvoston rinnalle toimijaksi on noussut, vanhusneuvoston vaikutuksen ansioista vanhusasiamiehet. Vanhusasiamiesten vaikutuksen on nähty olevan merkittävä, mitä tulee ikäihmisten asioiden hoitamiseen. 13

14 Joo no mun mielestäni, kun on niin paljon kuntia joissa ei oo edes vanhusneuvostoa ni pitäis saada jokaiseen kuntaan nyt kun tulee tää lainsäädäntö joka velvoittaa, mutta se jäi siitä pois että pitäis olla nää vanhusasiamiehet ( ) Että heille tulee näitä yhteydenottoja paljon. Tää on iso asia tämä. 4 Vanhusneuvoston aseman sitä vastoin koettiin muodostuvan sen vanhusasioiden asiantuntemuksen kautta, ja siksi vanhusneuvoston myös nähtiin olevan paras neuvonantaja kunnan päätöksentekijöille vanhusasioita koskevassa päätöksenteossa. Vaikka tässä yhteistyösuhteessa koettiin haastattelujen valossa olevan monia haasteita, vanhusneuvosto kokee itsensä kuitenkin tärkeänä osana päätöksenteon valmisteluvaihetta, juuri kommentoijan ja neuvonantajan asemassa. Jotta vanhusneuvoston rooli ei jäisi haastateltavien mukaan vain mielipiteenlausujaksi ja vanhusten asioiden valvojaksi, olisi vanhusneuvoston mukaan heitä kuunneltava ja pyydettävä heiltä kantaa vanhusasioiden valmisteluvaiheessa. Vanhusneuvoston rooli sellaisena vanhusasioiden asiantuntijana, jollaiseksi he itsensä kunnallisessa päätöksenteossa kokevat, on kuitenkin toistaiseksi jäänyt vaillinaiseksi. Senhän pitäis olla ja olisi pitänyt olla tämmönen asiantuntijaelin että kun lautakunnalle valmistellaan asioita niin kysytään vanhusneuvoston kantaa siihen ja otetaan se niinku lisäinformaationa asiasta 3 Toiminnan tavoitteena vanhusneuvostolla onkin vakiinnuttaa asemansa kunnan hallinnon neuvonantajana ja saavuttaa asema, jossa neuvosto pystyisi olemaan kiinteästi osana kunnallista päätöksentekoa jo sen valmisteluvaiheessa. Lisäksi vanhusneuvosto kokee voivansa olla kunnallisen päätöksenteon rakentavana tukena, mikäli heidät vain otettaisiin avoimesti vastaan. Me ollaan nimenomaan se kritiikki, joka pitäis olla apuna virkamiehille, et ne virkamiehet vihdoinkin tajuais, et me voitais olla avuksi heille. 4 Vanhusneuvostossa koetaan, että heillä olisi paljonkin annettavaa kunnalliselle päätöksenteolle vanhuksia koskevissa asioissa, mutta heitä ei vain ole vielä kuultu tarpeeksi laajasti, jolloin he ovat kokeneet roolinsa jääneen liiaksi tarkkailun ja kritiikin antamisen puolelle, vaikka he itse kokevat voivansa nimenomaan muuttaa ja antaa uutta näkemystä tällaiseen kunnalliseen päätöksentekoon. He kokevat vanhusneuvoston merkityksen nimenomaan asiantuntemuksensa ja ikäihmisiltä kerätyn tietonsa välittämisen kautta keskeiseksi osaksi kaupungin virkamieskoneiston toimintaa; he kokevat voivansa antaa uutta näkökulmaa nykyiseen päätöksentekoon ja olevan samalla virkamiesten apu kyseisellä asiantuntijakentällä. Näin jäsennettynä vanhusneuvosto kokee toimivansa kaupungin ammatillisen ja poliittisen organisaation yhteistyökumppanina. 14

15 Vanhusneuvoston merkitystä tarkasteltaessa aineistosta nousee myös esiin haastateltavien näkemykset vanhusneuvoston tulevaisuudesta ja siitä, miten vanhusneuvoston rooli tulevaisuuden kautta rakentuu. Haastateltavien kokemuksen mukaan Tampereen vanhusneuvoston rooli ei ole tärkeä vain ikäihmisten kannalta, vaan koko kaupungin ja myös valtakunnallisella tasolla merkittävä, sillä he kokevat olevansa koko maan pilotti vanhusneuvostotyöskentelyssä ja antavansa sitä kautta mallia myös Suomen muille kunnille, jotka vanhuspalvelulain muutoksen myötä ovat viimeistään vanhusneuvoston perustamisen edessä. Näin ollen vanhusneuvoston merkitys rakentuu haastateltaville myös esimerkillisyyden ja edelläkävijyyden kautta. He kokevat yhtä lailla olevansa paitsi erityisesti ikäihmisten asioiden edunvalvojia ja edustajia, kaupungin organisaation yhteistyötaho, mutta myös osa kaupungin imagoa ja siten myös Tampere-kuvan edistäjiä. Tätä kautta he myös kokevat voivansa vakiinnuttaa vanhusneuvoston asemaa tulevaisuudessa vahvemmin, sillä perustukset vanhusneuvoston arvostuksen kasvulle on vanhusneuvoston asiantuntemuksen ohella myös vanhuspalvelulain ja pilottimaisen toimintamallin myötä luotu. 4.2 Vanhusneuvosto osana kunnallista päätöksentekoa Toinen keskeinen puhetapa, joka haastatteluissa nousee neuvoston oman roolin jäsennyksen lisäksi esiin, on vanhusneuvoston jäsenten näkemykset kunnallisesta päätöksenteosta Tampereella. Sisällönanalyysin avulla keskeisimmiksi kunnallisen päätöksenteon jäsentäjiksi aineistosta nousee niin ikään kolme pääluokkaa, joiden kautta haastateltavat peilasivat suhdettaan päätöksentekoon ja myös ilmaisivat kokemuksiaan kunnallisesta päätöksenteosta. Yhtäältä vanhusneuvoston jäsenet puhuivat siitä, millaista kunnallinen päätöksenteko on toiminnan luonteeltaan ja työtavoiltaan, mutta toisaalta vanhusneuvoston jäsenet pohtivat kunnallista päätöksentekoa paljon myös tulevaisuuden jäsentämisen kautta. Toisin sanoen he paitsi pohtivat haastatteluissa tähänastisia kokemuksiaan kunnallisesta päätöksenteosta myös visioivat tulevaa yhteistyötä kunnan viranomaisten kanssa, mihin todennäköisesti vahvasti vaikuttavat myös vanhuspalvelulainmuutokset vuoden 2013 ja 2014 välisenä aikana. Keskeinen huomio, joka aineistosta nousee esiin, on se, että puhuessaan kunnallisen päätöksenteon luonteesta, vanhusneuvosto kokee kunnallisen päätöksenteon toimivan, kuten demokratian kuuluukin toimia, edustuksellisesti. Haastateltavien ilmaisuissa myös korostuu se, että he näkevät itsensä ja erityisesti vanhusneuvoston vahvana osana kunnallisen demokratian toteuttamista. Puhuessaan kunnallisen päätöksenteon ja vanhusneuvoston suhteesta haastateltavat korostavat myös 15

16 aiemmin analyysissä kuvatulla tavalla sitä, että vanhusneuvosto on haastateltavien oman tulkinnan mukaan asetettu ikäihmisten, luottamushenkilöiden sekä kunnan virkamiesjohdon väliin toteuttamaan nimenomaisesti ikäihmisten tahtoa. Vaikka neuvosto kokeekin toimintansa vaikuttamiskanavana, samaan aikaan päätöksenteon konteksti on vanhusneuvoston kokemuksen mukaan äärimmäisen monimutkainen, sillä päätöksentekoon koetaan asioiden lisäksi vaikuttavan vahvasti myös henkilökemioiden sekä valtasuhteiden. Ainahan kysymys silloin [yhteistyössä on] henkilökohtaisesta kemiasta; jos henkilökohtainen kemia toimii, niin kaikki onnistuu, jos se ei toimi, niin mikään ei tahdo onnistua. Erään virkamiehen kanssa mulla on nyt nokkapokka menossa. 4 Kunnallinen päätöksenteko näyttäytyy aineiston perusteella vanhusneuvoston silmin kompleksisena demokraattisena toimintana, mutta myös henkilökemioihin ja valtapeliin vahvasti kiinnittyvänä kokonaisuutena. Monimutkaisuutta päätöksenteossa aiheuttaa haastateltavien mukaan myös kunnallisen päätöksenteon työtavat; hallinnollisen toiminnan byrokraattiset piirteet ja valtaasetelmasta muodostuva yhteistoiminnan haasteellisuus. Kun aineistoa käsitellään poliittisuuden ja toimintatapojen valossa, voidaan havaita, että haastateltavien mukaan hallinto toimii jäykästi, kasvottomasti ja niin sanotut muotoseikat, kuten lait, nousevat toiminnassa asiasisällön edelle. Kyllä se [kunnallinen päätöksenteko] tavattoman byrokraattista ja jäykkää on. Muodot on tärkeämpiä kuin asiasisältö, eli kyl mulla on sellanen yleiskuva siittä, että paljon olis parantamisen varaa siinä työskentelyn ilmapiirissä ja hengessä. 3 Se [aloite] aina vaan tyrmättiin tai sitten jollakin muodollisella seikalla, että joo omaishoitajilla on jo kolme päivää lakisääteistä lomaa ja näin tietysti. 3 Sitaateissa kiteytyvät haastatteluissa esiin nousseen vanhusneuvoston jäsenistön ajatukset kunnallisen päätöksenteon työtavoista, toisin sanoen päätöksenteon byrokraattisuudesta ja asioiden hoitamisen hitaudesta sekä tahdottomuudesta yhteistyöhön vanhusneuvoston kanssa. Haastateltavat näkevät kunnan virkamiesjohdon asettautuvan usein liian helposti muotoseikkojen taakse. Toinen asia, joka aineistosta nousi esiin, oli resurssipulaan viittaaminen. Neuvostossa nähdään, että se on tekosyy, jonka taakse on helppo piiloutua, kun todellista tahtoa vanhusneuvoston kuuntelemiselle ei ole. Suomessa on tullut tämä pelkkä säästäminen nyt voimaan, se on vaan sitä. Mitään muuta ei kuvitella, että voitais tehdä, paljon olis kuitenkin tehtävää. 3 16

17 Kunnan virkamiesten ollessa kiinnostumattomia pitämään vanhusneuvostoa yhtenä kunnallisen päätöksenteon osana vaikuttaa tämä myös vanhusneuvoston jäsenten tulkintoihin siitä, millaiseksi yhteistyö ja ylipäätään kunnallisen päätöksenteon työskentely ilmapiiri koetaan. Työskentelyn ilmapiiri ja henki koetaan haastateltavien mukaan heikoksi, vaikkakin samalla myös todetaan, että vanhusneuvoston ja muiden päätöksentekoon osallistuvien toimijoiden välinen yhteistoiminta toimii kuitenkin keskimääräistä paremmin, mutta kehittämisen varaa löytyy myös Tampereen mallista. Kuitenkin aineiston valossa on selvää, että virkamiesten ja vanhusneuvoston yhteistoiminnan toivottaisiin paranevan. Jos on virkamiehen tieto ja vanhusneuvoston tieto, niin siitä vois saada hiukan enempi, mut sitä ei oo haluttu käyttää, ja mä en tiedä mistä se johtuu. Mä oon sitä pohdiskellu, ja kun tieto on valtaa, niin ku yritysjohto, kunnallinen johto, ylemmät virkamiehet, kun ne panttaa sitä tietoo, ni niil on se valta. Et onko tää valtapeliä? 3 Tällä hetkellä kunnallisen päätöksenteon toiminnan byrokraattisuuden, hitauden ja yhteistyöhaluttomuuden koettiin voivan kumuloitua jopa valtataistelun omaiseen tilaan, joka konkretisoituu tiedon panttaamisella sekä asioiden ja niihin liittyvien ehdotusten tyrmäämisillä. Kunnallisen päätöksenteon toiminnan luonnetta ja työtapoja jäsentäessään haastateltavat myös pohtivat kunnallisen päätöksenteon tulevaisuutta ja sen suhdetta vanhusneuvostoon. Vanhusneuvoston toiminta päätöksenteossa on velvoittava ja tammikuun 2014 jälkeen oikeudellisesti sitova, mutta käytännössä sen jalkauttaminen järkevästi kunnan viranhaltija- ja luottamusorganisaation toimintaan mukaan on äärimmäisen haastavaa. Vaikka virkamiesten halussa perehtyä uuteen tilanteeseen on osittain noussut jäsenten mukaan puutteita esiin, he kuitenkin kokevat Tampereen vanhusneuvoston roolin ikäihmisten edunvalvontaelimenä omaleimaisena ja tärkeänä osana paikallishallinnollista päätöksentekoa. Vanhusneuvoston jäsenet kokevatkin voivansa vaikuttaa paikallishallinnon sekä neuvoston tulevaisuuteen selvästi, etenkin nykyisen vanhuspalvelulain puitteissa. Vanhusneuvosto kokee tehtäväkseen tulevaisuudessa vaikuttaa konsultoivana instanssina ikäihmisiä koskevassa paikallisessa päätöksenteossa, vaikka tähän asti neuvoston osa päätöksenteonvalmistelussa on vielä ollutkin haastateltavien ja aiempien viittausten valossa vaatimaton. Neuvosto siis kokee, että heidät otetaan kunnallisessa päätöksenteossa huomioon liian myöhään, vasta silloin kun päätös asiasta on tehty ja ensimmäiset ongelmat ovat jo syntyneet. Vanhusneuvosto toimii mielestään kuitenkin asiantuntijanaelimenä, jolloin vaikuttaminen jo päätöksenteon alkuvaiheessa on menestyksellisen 17

18 yhteistoiminnan perusedellytys. Koska he kokevat olevansa ikäihmisten asioiden parhaita asiantuntijoita, he myös kokevat uuden lain voimalla pystyvänsä muuttamaan tätä päätöksentekotapaa Tampereella haluamaansa suuntaan ja siten saavuttaa vahvempaa asemaa asiantuntijaelimenä sekä ikäihmisten edunvalvojana paikallishallinnossa. Tarkasteltaessa aineistoa kunnallisen päätöksenteon tulevaisuuden kannalta, voidaan todeta neuvoston tavoitteena olevan muuttaa päätöksentekokulttuuria siten, että neuvoston konsultoiva vaikutus tehostuisi päätöksenteossa. Vanhuspalvelulain uudet vaatimukset vanhusneuvoston mukaan ottamisesta vanhuksia koskevaan päätöksentekoon, tarjoaa kaikkien haastateltavien mukaan hyvän ja tehokkaan pohjan neuvoston vaikuttavuuden tehostamistavoitteille. Vanhusneuvosto kokee haastattelujen perusteella lainsäädännössä varmistetun osallisuuden päätöksentekoon erittäin tervetulleena ja usko uuden toimintatavan syntymiseen on nykyisistä haasteista huolimatta korkealla. Vaikka tällä hetkellä kunnallinen päätöksenteko näyttäytyykin vanhusneuvostolle jäykkänä ja vanhusneuvoston apua välttelevänä, usko siihen, että virkamiehet ymmärtävät vanhusneuvoston roolin niin juridisessa kuin käytännön toiminnankin merkityksellisyyden mielessä on olemassa. 5 Tulkintoja vanhusneuvostosta ja paikallishallinnosta Tässä luvussa tarkoituksena on osoittaa, miten analyysin avulla tutkimuskysymyksiimme löytyi vastauksia, ja lisäksi pohtia sitä, millaisia tulkintoja aineiston pohjalta on muodostettavissa niin Tampereen vanhusneuvostosta kuin myös sen roolista kunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi luvussa tarkastellaan vanhusneuvoston ja julkisen paikallishallinnon tulevaisuutta ja avataan muutamia tulkintoja siitä, mihin suuntaan yhteistyön vanhusneuvoston sekä kunnallisten toimijoiden välillä voidaan nähdä kehittyvän. 5.1 Vanhusneuvosto ja kunnallinen päätöksenteko jäsennettynä kokonaisuutena Millainen asema vanhusneuvostolla on tällä hetkellä kunnallisessa päätöksenteossa? Kun tarkastelemme sisällönanalyysillä tutkimuskysymystämme siitä, millainen asema vanhusneuvostolla on, tulkinnat Tampereen vanhusneuvoston roolista on mahdollista jakaa kolmeen taulukon (sivu 18) mukaiseen pääluokkaan. Haastateltavat puhuvat vanhusneuvoston toimintatavoista, kuin myös toiminnan poliittisesta luonteesta, mikä määrittelee vahvasti tätä vanhusneuvoston toiminnallista kokonaisuutta kunnissa. He myös laajentavat näkökulmaa vanhusneuvoston asemasta ja 18

19 toimintaympäristöstä tarkastelemalla neuvoston tulevaisuutta omaleimaisen pilottimaisen toimintamallinsa kautta. Näin ollen tarkasteltuna voimme todeta, että vanhusneuvoston asema ja sen toiminnan merkitys kunnallisessa päätöksenteossa rakentuu monesta eri tekijästä ja näiden yhteensovittamisesta. Koska vanhusneuvoston keskeisin ja merkittävin rooli, heidän tulkintansa mukaan, on toiminta ikäihmisten edunvalvojana, voidaan todeta, että ikäihmisten osa päätöksenteossa määrittyy pitkälti sitä kautta, millainen asema vanhusneuvostolla on ja tulee olemaan kunnan toiminnassa ja erityisesti fokusoiden sen päätöksenteossa. Vanhusneuvosto toimii siis vahvana osana kunnallisessa päätöksenteossa. Vanhusneuvostoa ei tule mieltää erillisenä toimijan päätöksenteossa, vaan osana tätä päätöksenteon moniulotteista kokonaisuutta. Pohtiessamme sitä tutkimuskysymystämme, millaisena vanhusneuvosto kokee kunnallisen päätöksenteon ja roolinsa siinä, voimme todeta, että jäsentäessä tätä kysymystä samaisten pääluokkien avulla, kunnallisesta päätöksenteosta avautuu melko usein esiin nouseva näkemys toiminnan byrokraattisuudesta. Kunnallinen päätöksenteko käyttäytyy kankeasti, jolloin toiminnan hitaus ja jäykkyys raskauttavat päätöksentekoprosesseja. Päätöksenteossa käsiteltävät asiat ovat alttiita jäämään muotoseikkojen jalkoihin ja reagointi muissa toimijoissa asioiden käsittelyssä on auttamattoman hidasta. On muistettava, että tämä kunnallinen päätöksenteon jäsennys rakentuu haastateltavien omakohtaiseen kokemukseen, vaikka se sivuaakin usein myös arkipuheessa esiin tuotuja kokemuksia julkishallinnosta. Tiivistetysti voidaan kuitenkin taulukon avulla todeta, että vanhusneuvoston jäsenet kokevat vanhusneuvoston merkityksen nimenomaan asiantuntemuksensa ja ikäihmisiltä kerätyn tietonsa välittämisen kautta keskeiseksi osaksi kaupungin virkamieskoneiston toimintaa; he kokevat voivansa antaa uutta näkökulmaa nykyiseen hitaaseen ja hieman sisäänpäin kääntyneeseen päätöksentekoon ja olevan näin ollen samalla virkamiesten toimintaa tukeva toimija kyseisellä asiantuntijakentällä. Näin jäsennettynä voidaan sanoa, että vanhusneuvosto kokee toimivansa kaupungin ammatillisen ja poliittisen organisaation yhtenä keskeisenä yhteistyökumppanina, jota olisi myös kuunneltava. 19

20 Pääluokat: Alaluokat: Neuvoston toiminta Alaluokat: Kunnallinen päätöksenteko toimintakontekstina Toimintatavat - itsenäinen asiantuntijaelin - poliittinen toimija, vaikuttaja - osallistuu asioiden valmisteluun - demokratian toteuttaja - yhteistoiminnallisuus ja sen haasteellisuus - toiminnan hallintaa Poliittisuus - poliittisesti järjestäytynyt neuvonantaja ja toiminnan kommentoija - hallinnon jäykkyys - muotoseikat; resurssit vs. tarve - eri toimijoiden valtapeli - henkilökemioiden merkitys Tavoitteet - pilottimainen toimintamalli - kaupungin imagon edistäjä - aseman vakiinnuttaminen - ikäihmisten asioiden tehokas edunvalvonta - neuvosto päätöksenteon kehittäjänä - päätöksenteon (myös viranhaltijoiden) toiminnan tukija - suoraviivaisemmat päätöksentekoprosessit Taulukko 1. Sisällönanalyysin tulkintoja vanhusneuvostosta ja kunnallisesta päätöksenteosta. Analyysin perusteella voidaan todeta, että vanhusneuvostolla on Tampereella keskeinen rooli ikäihmisten edunvalvontaelimenä ja asiantuntijana ikäihmisiä koskevissa asioissa. Lisäksi Tampereen vanhusneuvoston toimintaa voidaan pitää sen pitkien perinteiden ja aktiivisen toiminnan valossa omaleimaisena sekä vaikutuspyrkimyksiltään hyvin tärkeänä osana paikallishallinnollista päätöksentekoa. 5.2 Mahdollisia esteitä ja edistäjiä vanhusneuvoston roolin parantamisessa Analyysin pohjalta voidaan todeta, että Tampereen vanhusneuvoston aseman vahvistamiseen vaikuttavat selvästi kaksi selkeää tekijää. Ensimmäinen vanhusneuvoston asemaa edistävä tekijä on 20

21 niin sanotusti juridinen, eli uusi vanhuspalvelulaki, joka velvoittaa kaupungin ottamaan vanhusneuvoston aiempaan vahvemmin mukaan toimintaan, etenkin päätösten valmisteluvaiheessa. Laki siis vääjäämättä parantaa neuvoston asemaa sekä edunvalvonnan että asiantuntijaelimenä toimimisen näkökulmasta. Lisäksi aineiston pohjalta toisena keskeisenä vahvuutena neuvoston toiminnan edistämisessä voidaan nähdä olevan neuvoston hyvän yhteishengen sekä vakaan yhteisymmärryksen asioiden ajamisessa. Vaikka yhteistyössä henkilökemiat ovat osa toiminnan onnistumista, keskeinen vahvuus neuvoston toiminnalle kuitenkin on se, että Tampereen vanhusneuvostossa jäseninä ovat vain poliittisten eläkeläisjärjestöjen edustajat, eivätkä esimerkiksi kaupunginvaltuutetut, joille pesti saattaisi aiheuttaa kahden pallin päätöksentekotilanteita. Tämä puhdas edustuksellisuus ja kyky pitää poliittiset näkemyserot todellisten edunvalvontatehtävien ulkopuolella on Tampereen mallin vahvuus. Selväksi haasteeksi voidaan kuitenkin nähdä vanhusneuvoston tuntemattomuus niin itse ikäihmisten kuin vielä myös viranhaltijoiden keskuudessa. Vaikka viranhaltijoiden tietoisuus vanhusneuvostosta ja yhteistyö näiden välillä lakimuutoksen myötä lisääntyykin tai ainakin turvaantuu, ongelmana on yhä se kuinka tavoittaa tavalliset seniorit ja lisätä heidän tietoisuuttaan siitä, mitä vanhusneuvosto tekee, ja että se ylipäätään on olemassa. Kuitenkin ikäihmiset ovat keskeinen syy ja jopa omalla tavallaan toiminnan legitimiteetti neuvoston olemassaololle, joten kentän tietoisuus edustajastaan olisi saavutettava nykyistä paremmin. Lisäksi haasteellista toiminnalle on eläkeläisjärjestöjen passiivisuus yhteisissä asioissa, mikä osittain liittyy myös aiemmin mainittuun tuntemattomuuden ja legitimiteetin haasteeseen. Eläkeläisjärjestöjen tehtäväksi nähdään juuri yleisten ikäihmisten elämää koskettavien asioiden esiin nostaminen, eikä niinkään yksittäisten ihmisten ongelmien käsittely, joita Tampereella hoitavat vanhusasiamiehet. Eläkeläisjärjestöjen ja ikäihmisten aktivointi yhteisten asioiden muuttamiseksi on siis keskeisimpiä haasteita vanhusneuvoston aseman vakiinnuttamisen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämisen ohella. 6 Johtopäätökset / Jatkokysymykset / Lopuksi Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää vanhusneuvostojen roolia kunnallisen päätöksenteon osana ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa ja myös sitä, että millaisena kunnallinen päätöksenteko vanhusneuvoston silmin näyttäytyy. Tätä varten esiteltiin luvussa kaksi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä luvuissa neljä ja viisi käsiteltiin tutkimusaineistoa sisällönanalyysin avulla ja tulkintoja vanhusneuvostosta ja paikallishallinnosta. 21

22 Vanhusneuvosto näyttäytyy julkisessa paikallishallinnossa omaleimaisena toimijana. Se ei esiinny varsinaisena toimielimenä, vaan vanhuspalvelulain lakimuutoksen jälkeen juridisesti varmistettuna yhteistyöelimenä. Vanhusneuvosto on siis uudenlainen toimija julkisessa paikallishallinnossa niin toiminnaltaan, kuin myös juridiselta olemukseltaan. Kansallisella tasolla vanhusneuvojen toiminnassa esiintyy kuitenkin vaihtelua, mutta niin sanottu Tampereen vanhusneuvostomalli toimii pilottimaisesti tässä kirjavassa vanhusneuvostokentässä. Tampereella vanhusneuvostolla on suhteellisen vahva asema kunnallisessa toiminnassa. Ikäihmisten edunvalvonnasta on muodostettu toiminnallisesti laadukas kokonaisuus, joka rakentuu kunnolliselle budjetille, asiantunteville vanhusneuvostoaktiiveille, riippumattomille neuvoston jäsenille sekä ikäihmisten henkilökohtaiselle edunvalvonta työlle, joista vastaavat kaupungin vanhusasiamiehet. Vanhusneuvoston toimintaan vaikuttavat monet seikat ja onkin huomioitavaa, että Tampereen mallissakin, jossa perusasiat ovat erinomaisesti hoidettu, kehittämisen varaa löytyy monelta osaalueelta kuten esimerkiksi yhteistyörakenteiden kehittämisessä. Vanhusneuvostojen perustehtävänä voidaan pitää ikäihmisten edunvalvontaa. Tehokas edunvalvonta edellyttää ikäihmisten tietoisuuden kasvattamista heitä koskevasta edunvalvonnasta ja erityisesti kunnallisesta päätöksenteosta. Vanhusneuvostojen tärkeänä tehtävänä tulevaisuudessa onkin vakiinnuttaa juridisesti varmistettu asemansa kasvattamalla tietoisuutta neuvostosta niin ikäihmisten, kuin myös kunnan poliittisten ja ammatillisten organisaatioiden edustajissa. Vanhusneuvostojen asema tulee vahvistumaan tulevaisuudessa, kun edunvalvottavien eli tässä tapauksessa ikäihmisten määrä tulee kasvamaan radikaalisti jopa suhteellisen lyhyellä aikajänteellä. Ikäihmisten hyvinvointi nousee keskiöön, kun puhutaan ikäihmisiä koskevan palvelurakenteen rasitusten hillitsemisestä. Tavat palveluiden järjestämisestä ovat monipuolistuneet, jolloin valinnan varan syntyessä ikäihmisten tahdonilmaisu vanhusneuvoston sekä muiden toimijoiden kautta muodostuu erittäin tärkeäksi. Vanhusneuvostot toimivat erittäin moniulotteisella kentällä, johon yhteiskunnan huomio tulee vahvasti kohdistumaan ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta, kuin myös kunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Aihetta olisi mahdollista ja hyvinkin mielenkiintoista tutkia vielä eteenpäin, kun vanhuspalvelulaki astuu voimaan ja vanhusneuvostot aloittavat toimintansa kutakuinkin samassa kontekstissa erilaisin edellytyksin. On mielenkiintoista seurata toimivatko vanhusneuvostot odotetulla tavalla ikäihmisten edunvalvojina kunnallisen päätöksenteon kontekstissa. 22

23 Lähteet Anttiroiko, A., Haveri, A., Karhu, V., Ryynänen, A. & Siitonen, P. toim.(2005) Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Kunnallistutkimuksia, Tampere university press Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Suomen kuntaliitto, [Viitattu ] Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapiano Oy. 23

24 Liitteet Liite 1. Haastattelurunko Tiedoksi ennen haastattelua Haastateltavien tietoja käsitellään täysin anonyymisti, eikä henkilöitä ja heidän vastauksiaan pysty yhdistämään toisiinsa. Kyseessä on tutkimusharjoitus, jonka tuloksia ei tulla julkaisemaan kurssin ulkopuolella ilman tutkittavien erillistä suostumusta. Lisäksi kaikki haastatteluaineistot tuhotaan asianmukaisesti kurssin jälkeen joulukuussa. Mikäli haluatte tutkimusraportin ja sen tulokset itsellenne, voimme mielellämme toimittaa ne teille pyynnöstänne. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää haastattelun halutessanne milloin vain. Haastattelu nauhoitetaan aineiston jälkikäsittelyä helpottaaksemme, mutta voitte kieltäytyä nauhoituksesta niin halutessanne. Mikäli teistä tuntuu haastattelun jälkeen, että ette halua luovuttaa haastattelua tutkimuskäyttöömme, voitte viikon kuluessa haastattelusta ottaa meihin yhteyttä, jolloin emme käytä haastatteluanne tutkimusmateriaalinamme. Tutkimusryhmä ja tutkimuksen aihe: Vanhusneuvoston toiminta ikäihmisiä koskevassa päätöksenteossa Yhteystiedot: Heikkinen, Erno Pakkanen, Elisa Rahkonen, Saara Rajahalme, Ville 24

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI

Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi. Maarit Alikoski ROVANIEMEN KAUPUNKI Kohti uutta kuntaa Rovaniemen Demokratiapäivän 2015 avoin keskustelufoorumi Maarit Alikoski 21.10.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Kunnan rooli ja tehtävät uudistuvat Yksi keskeinen vaikuttava tekijä: sosiaali-

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa

Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa 45. Kunnallistieteen päivät 13.-14.10.2016 Tieteiden talo, Helsinki UUDISTUVA KUNTA: KUNTALAISET JA OSALLISUUS Yhteisöllisyys pienten kuntien johtamisessa Ulriika Leponiemi Yliopisto-opettaja Tampereen

Lisätiedot

Maakunnallinen vanhusneuvosto

Maakunnallinen vanhusneuvosto Maakunnallinen vanhusneuvosto Pirkanmaan vanhusneuvostojen tapaaminen 13.10.2016 Lempäälä Raija Moilanen Tampereen vanhusneuvosto Maakunnan vaikuttamistoimielimet ( lausunnolla oleva Maakuntalaki 26 )

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus

Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalain uudistus Demokratiajaoston katsaus Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Kuntatalo 26.11.2013 Riitta Myllymäki Johtava lakimies, demokratiajaoston sihteeri 1 Demokratiajaoston asiakokonaisuudet

Lisätiedot

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto

Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Kuntayhteisön johtajuus ja poliittiset prosessit osaaikaisen varapuheenjohtajan silmin Demokratiapäivä 17.10.2013 Kuntaliitto Tiina Elo kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Espoo Luottamushenkilöjohtamisen

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi

Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Johanna Heikka Tampereen yliopisto ja Macquarie University Käsitteen täsmentäminen Varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen.

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen. 1 (5) Imatran kaupungin vanhusneuvosto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen alainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS PIPSA SALKOSALO 20.8.2015 HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi Kunnat uudessa tilanteessa: Miten

Lisätiedot

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 22.6.11 Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Osallistu. vaikuta! Nettiaivoriihi ikääntyville Teemana Digitaaliset palvelut. vaikuttamis- mahdollisuudet

Osallistu. vaikuta! Nettiaivoriihi ikääntyville Teemana Digitaaliset palvelut. vaikuttamis- mahdollisuudet Nettiaivoriihi ikääntyville 4.4. 8.5.2016 Teemana Digitaaliset palvelut ja vaikuttamis- mahdollisuudet Osallistu ja vaikuta! Lisätietoa tuloksista www.avoinhallinto.fi Monessa mukana kaiken ikäisenä Verkossa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa Mediatutkimuksen päivät, Turku 4.2.2011 Esa Reunanen Perustiedot Käynnistyi syksyllä 2010 Valmistuu vuodenvaihteessa 2011 / 2012 Tutkijat: Esa Reunanen, Auli Harju,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot