ARJEN ENERGIATEHOKKUUSKONSEPTI

Transkriptio

1 ARJEN ENERGIATEHOKKUUSKONSEPTI

2 2 Esipuhe Arjen energiatehokkuuskonsepti on luotu Maunulan energiatalouden parantamisprojektissa (MET). Maunulan energiatalouden parantamisen -projekti on ollut ennen muuta pilottihanke, jossa asuinalueen kotitalouksien, taloyhtiöiden, asuntokiinteistöyhtiöiden, toimitilojen ja yleisten alueiden energiataloutta parannetaan yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa ja tavoitteena on selkiyttää kehitettyjen energiatehokkuuden parantamistoimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja soveltuvuutta. Yrityksille hanke on myös kehitysprojekti, jonka puitteissa ne saavat palautetta loppukäyttäjiltä ja voivat kehittää uusia toimintamalleja muiden toimijoiden kanssa. Tuloksena on kehitetty alueen toimijoiden ja yritysten vuorovaikutuksella alueellinen toimintakonsepti, joka on sovellettavissa muille vastaavantyyppisille asuntoalueille. Arjen energiatehokkuuskonsepti on työkalu/toimintatapa alueen asukkaille ja taloyhtiöille, toimitilojen ja yleisten alueiden haltijoille energiatehokkuuden parantamiseen. Se ohjaa käyttäjien ja toimijoiden käyttäytymistä ja kulutustottumuksia. Alueellinen energiatehokkuuskonsepti on valmisteltu taloyhtiöiden ja yritysten yhteistyönä arjen energiatehokkuusryhmässä. Kiitokset ryhmän jäsenille Leena Saikkonen, As.oy Metsäpurontie 9, Seija Mässeli, As.oy Pakilantie 8, Kirsti Porttinen, As.oy Koivikkotie 14, Sami Garam, Katri Laaksonen, Asukastalo Saunabaari, Eva Spiegel Helsingin Energia, Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Risto Alander, Elisa Oyj, Pasi Ellonen, Ekoveto Palvelut Oy, Paavo Kykkänen, Kotialue Oy.

3 3 SISÄLLYS sivu I ARJEN ENERGIATEHOKKUUS IHMISTEN KÄYTTÄYTYMINEN, TAVAT JA TOTTUMUKSET Ihmisten käyttäytymisellä suuri merkitys energiatehokkuuden parantamisessa 4 II KÄYTTÖTAPA KULUTUSTAPA ELÄMÄNTAPA 6 III ARJEN ENERGIATEHOKKUUS JATKUVAKSI TOIMINNAKSI 7

4 4 I ARJEN ENERGIATEHOKKUUS IHMISTEN KÄYTTÄYTYMINEN, TAVAT JA TOTTUMUKSET 1.1 Ihmisten käyttäytymisellä suuri merkitys energiatehokkuuden parantamisessa Arjen energiatehokkuus korostuu tilanteessa, jossa taloyhtiöllä ja osakkailla ei ole varaa suuriin energiatehokkuutta lisääviin investointeihin. Pienin käyttötapamuutoksin voidaan energiaa säästää koko yhteiskunnassa %. Rakennetun alueen energiatehokkuutta voidaan parantaa: Arjen energiatehokkuutta parantamalla vaikuttamalla ihmisten käyttäytymiseen Tehostamalla kiinteistönhoitoa ja ylläpitoa Ottamalla energiatehokkuus huomioon perus- ja vuosikorjauksissa Energiaa kuluu kotona kuvan 1 mukaisesti. Kuva 1. Kodin energiankulutus Samankokoisten, samanlaisissa asunnoissa asuvien perheiden energiankäytössä on suuria eroja. Käyttötavat, laitteiden valinta, asennus, huolto ja ikä vaikuttavat kulutukseen. Valaistus on suurin yksittäinen kuluttaja kodeissa. 20 % kotitaloussähköstä tulee valaistuksesta. Kodeissa keskimäärin 25,5 valaistuspistettä. Viihdelaitteiden koko on kasvanut ja käyttö ja lukumäärä lisääntynyt. Kotitalouslaitteiden sähkönkulutuksesta 5-10 % kuluu laitteiden valmiustiloihin. Valmiustilojen kulutukset ovat laskeneet. Huoneistokohtainen koneellinen ilmanvaihto ja sähköinen mukavuuslattialämmitys ovat yleistyneet. Automatiikka, säädöt, käyttötottumukset, asukkaiden tiedot vaikuttavat kulutukseen.

5 5 Omat saunat ovat yleistyneet kerrostaloasunnoissa. Kerrostalosaunassa kuluu keskimäärin 6,5 kwh/ kerta. Saunomiskerrat ja -tavat vaikuttavat kulutukseen Vuonna 2007 kotitalouksien sähkönkäyttö ilman sähkölämmitystä oli 11,1 TWh, mikä on noin 12 % koko Suomen sähkönkulutuksesta. Jaksolla on kulutus kasvanut puolitoistakertaiseksi. Kotitaloutta kohden laskettu sähkönkäyttö on kasvanut viimeisten 10 vuoden aikana kolmanneksella. Tärkeimpiä kulutuskohteita ovat kylmäsäilytyslaitteet, valaistus, ruoanvalmistus, viihdeelektroniikka, sähkösauna, pyykinpesukone ja pientalojen LVI-laitteet. Erityisesti valaistus ja viihde-elektroniikka ovat kasvavia kulutuskohteita asuntojen pinta-alan suurentumisen myötä. Vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan kotitaloussähkön kulutus jakaantui laiteryhmittäin kuvan 2 mukaisesti. Kuva 2. Kerrostalon sähkönkulutus laiteryhmittäin Veden kulutus vaihtelee kotitalouksissa litraa vuorokaudessa.

6 6 II KÄYTTÖTAPA KULUTUSTAPA - ELÄMÄNTAPA Energiatehokkuutta parantavat investoinnit ja käyttötavat liittyvät kiinteästi toisiinsa. Osakkaille ja asukkaille on kerrottava energiatehokkuutta parantavien investointien tavoitteet ja miten osakkaiden ja asukkaiden on niitä käytettävä, jotta tavoitteet saavutetaan. Käyttötapoihin vaikuttaminen on haastavaa, koska tavat ovat tiedostamattomia ja usein vaikeasti kontrolloitavia hyvät aikomukset eivät aina toteudu energia on näkymätöntä arkisessa vuorovaikutuksessa arjen osaaminen rakentuu vuorovaikutuksesta toisten odotukset ohjaavat energiakäyttöä on oikeita ja normaaleja tapoja toimia toimintaympäristö ohjaa miten helppoa tai vaikeaa on toimia energiaa säästävästi yksin ponnistelu turhauttaa elleivät muut osallistu Käyttötapoja voidaan muuttaa tekemällä energiansäästö yhteiseksi hankkeeksi: tekemällä energiankulutus näkyväksi arjessa o tarrat ja mittarit o mitä muut tekevät?! o vertaisneuvojat energiaekspertti muuta ympäristöä; energiansäästö helpoksi hyödynnä muutosta; tavoista on helpompi päästä eroon muiden muutosten yhteydessä sitoudu/sitouta tavoitteisiin; henkilökohtaiset, ryhmän ja laajemman joukon tavoitteet ja sitoumukset haasta tavat ja tottumukset o voisiko elämää yksinkertaistaa? o yhdessä helpompaa kuin yksin haasta muut mukaan o edelläkävijät, sanansaattajat ja uuden toimintatavan monistajat o neuvonta, herättely, kilpailut ja ohjelmat o ohjeet, sopimukset, säännöt Kulutustottumuksiin voidaan vaikuttaa: kuluttamisen lähes reaaliaikainen seuranta, vertailut, hälytykset reaaliaikaisen energiatiedon tuottaminen kaikille osapuolille ympäristötiedon helppo saatavuus (talotaulut, katunäytöt) maksat vain siitä mitä kulutat (sähköautojen lataaminen) kehitetään elektronisten laitteiden käyttöä kapasiteettitarpeen mukaiseksi siten, että kuluttavat tehoa vain kun niitä käytetään

7 7 ohjataan ja säädetään laitteita, valaistusta ja ympäristöolosuhteita tarpeen mukaan automaatiolla vähennetään tarpeetonta liikkumista, etäläsnäolo, asiointipalvelut saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta pidetään tekniikka taka-alalla luodaan ympäristö jossa ihmisillä on miellyttävät, terveelliset ja turvalliset olosuhteet III ARJEN ENERGIATEHOKKUUS JATKUVAKSI TOIMINNAKSI Arjen energiatehokkuuden parantamisessa on kyse ennen muuta yhteisöllisyyden lisäämisestä ja vaikuttamisesta alueen ihmisiin jakamalla tietoa hyvistä käytännöistä. Keskeisessä osassa on alueen ET -keskus, joka organisoi alueen jatkuvan energiatehokkuustoiminnan. Arjen energiatehokkuus on tärkeä osa alueen energiatehokkuuskokonaisuutta. ET -keskus kerää Arjen energiatehokkuuteen liittyvää tietoa ja jalostaa sen alueelle käyttökelpoiseksi sekä välittää sen monikanavaisesti osakkaille ja asukkaille. ET -keskus organisoi tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa energiatehokkuustietoa välitetään alueen asukkaille. ET -keskuksen tehtävät ovat: hankkii tiedot taloyhtiöiden energiankulutuksesta ja taloyhtiöiden toimenpiteistä energiatehokkuuden parantamiseksi muuttaa energiatehokkuutta kuvaavat tekniset tiedot ymmärrettäviksi ja huolehtii niiden viestittämisestä organisoi taloyhtiöiden ja asukkaiden ET -yhteishankinnat kehittää alueen ET -toimintaa ET -keskus järjestää alueen asukkaille vähintään yhden (1) energiatehokkuusillan vuodessa. Illassa käsitellään asukkaita eniten kiinnostavia asioita: kotitalouskoneiden ja laitteiden oikeaa hankintaa, sijoittamista, käyttöä ja huoltoa; esimerkiksi virran katkaiseminen laitteista silloin kun niitä ei käytetä oikeaa valaistuksen käyttöä huoneiston oikeaa lämmönsäätöä; esimerkiksi lattialämmityksen oikea säätö oikeaa veden käyttöä huoneiston oikeaa ilmanvaihtoa ja tuuletusta oikeaa ruoanlaittoa