Kaija Hartiala ja Aki Lindén yhteishaastattelussa. Ammattina osastonhoitaja. Marsala puhuu kuntapäättäjien kieltä. Palkka-asiat puhuttavat VSSHP:ssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaija Hartiala ja Aki Lindén yhteishaastattelussa. Ammattina osastonhoitaja. Marsala puhuu kuntapäättäjien kieltä. Palkka-asiat puhuttavat VSSHP:ssä"

Transkriptio

1 Kaija Hartiala ja Aki Lindén yhteishaastattelussa Ammattina osastonhoitaja Marsala puhuu kuntapäättäjien kieltä Palkka-asiat puhuttavat VSSHP:ssä Työsuojeluriskien arvioinnit käynnissä Uniapnea on ikuinen kumppani Potilaan ohjaus uusille urille Lucialla pitkät perinteet Turunmaassa Lastenlääkäri kyselee ja kuuntelee

2 Hoitojonot jatkoivat lyhenemistään Näin joulun alla on mukava kertoa hyviä uutisia: hoitojonot Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloihin ovat lyhentyneet. Hoitoon tai toimenpiteeseen pääsyä odotti marraskuun alussa yhteensä 8761 henkilöä, kun heitä syyskuun alussa oli 440 enemmän. Jono oli siis noin viisi prosenttia lyhyempi ja mikä tärkeintä, jo aiemmin alkanut suuntaus on jatkunut. Ilahduttavaa on myös se, että jonot ovat lyhentyneet kaikissa sairaaloissamme. Turunmaan sairaalassa muutos oli suhteellisesti selvin, peräti 36 prosenttia ja Loimaalla pienin, vain pari prosenttia - mutta oikean suuntainen sekin. Toisaalta Loimaan aluesairaala onnistui lyhentämään juuri pisintä eli ortopedian jonoaan, mikä ei kaikille muille onnistunut. Olemme täsmentäneet hoitoonpääsyn seurantaamme siten, että jaamme jonottajat nykyisin kahteen ryhmään: niihin, jotka joutuvat odottamaan sairaalan tuotannosta johtuvista syistä ja niihin, joilla pitkään odottamiseen on jokin omakohtaisempi syy. Sairaalasta johtuvista syistä hoitoon pääsyä odotti marraskuun alussa 7452 henkilöä, eli kaikista jonottajista henkilöllä ei ihan»oikeasti» ole pakottavaa tarvetta päästä hoitoon sairaalan antaman mahdollisuuden puitteissa, vaan heille riittää vähempikin kiire. Erikoisaloittain tarkasteltuna hoitojonot ovat lyhentyneet selvimmin lastenkirurgiassa (-30 %), korva-, nenä ja kurkkutaudeissa (-17 %), silmätaudeissa (-13 %) ja kirurgiassa (-11 %). Myös ortopedian ja traumatologian jonot lyhenivät Salossa ja Loimaalla, mutta TYKSissä ja Turunmaan sairaalassa ne sen sijaan ovat pidentyneet. Jälkimmäiseen on syynä lähinnä henkilökuntapula, mihin ei näytä olevan nopeaa ratkaisua näköpiirissä, sekä kasvanut kysyntä. Valtiovallan lainsäädännölliset toimenpiteet ovat siis vaikuttaneet.»pakon edessä» sairaaloista on löytynyt vielä vähän lisää käyttämättömiä voimavaroja leikkaus- ja muun hoitotoiminnan tehostamiseksi. Toki myönteiseen kehitykseen on muitakin syitä, kuten jonossa olevien henkilöiden elämäntilanteen tehostettu seuranta, minkä ansiosta jonoista on voitu poistaa sinne kuulumattomia. Myös hoitokriteerien yhdenmukaistaminen on osaltaan lyhentänyt jonoja, vaikka on toisaalta joissakin sairausryhmissä voinut tuoda jonoihin sellaisiakin potilastapauksia, joita niihin ei aiemmin olisi otettu. Vielä yksi tärkeä tilastoluku pitää mainita, nimittäin yli kuusi kuukautta hoitoon pääsyä odottaneet. Tämä luku oli TYKSistä marraskuussa 989 potilasta, kun syyskuussa heitä oli Olemme siis onnistuneet pienentämään tätä hoitotakuun rajat ylittävää odottajien joukkoa viidenneksellä. On tietysti valitettavaa, että jotkut potilaat joutuvat odottamaan näinkin pitkään, mutta toisaalta lukua voidaan suhteuttaa siihen, että sairaaloissamme tehdään vuodessa yli leikkausta ja päiväkirurgista toimenpidettä, eli vuoden jokaisena päivänä keskimäärin 115. Jonojen purku on silti vaikeaa edes»kaasua lisäämällä», koska jonot täyttyvät toisesta päästä koko ajan lisääntyvällä tahdilla. Pisimpään odottaneet potilaat ovat lisäksi pääosin sellaisilla erikoisaloilla, joilla ei apua juurikaan ole saatavissa edes ostopalveluista. Vaikka tilanne ei tällä tahdilla ilmeisesti kokonaan korjaannu lain edellyttämälle tasolle vuoden loppuunkaan mennessä, suunta on oikea ja tavoitteeseen pääsy lähitulevaisuudessa näyttää mahdolliselta. Joka tapauksessa sijoitumme valtakunnallisesti hyvin; meillä on lyhimmät jonot yliopistosairaanhoitopiireihin verraten ja neljänneksi lyhimmät kaikkien 20 piirin joukosta. Näissä tunnelmissa ilmaisen kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille lämpimät kiitokseni vuoden mittaan tehdystä hyvästä ja ammattitaitoisesta työstä sekä toivotan hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta niin työntekijöillemme kuin muillekin lehtemme lukijoille. Jonotiedot Internetissä:

3 Vårdköerna blir allt kortare Så här före julen är det trevligt att berätta goda nyheter: vårdköerna i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt har blivit kortare. I början av november väntade sammanlagt personer på vård eller på operation, medan antalet i början av september var 440 flera. Kön är alltså ungefär fem procent kortare och framför allt, den trend som redan tidigare börjat har fortsatt. Glädjande är också det, att köerna blivit kortare på alla våra sjukhus. På Åbolands sjukhus var förändringen proportionellt sett klarast, rentav 36 procent, och i Loimaa minst, bara ett par procent men också där gick det i rätt riktning. Å andra sidan lyckades Loimaa med att korta av just den längsta kön, det vill säga kön inom ortopedi, något som inte alla andra lyckats med. Vi har preciserat uppföljningen av vården så, att vi numera delar in dem som köar i två grupper: de, som måste vänta på grund av orsaker som beror på sjukhusets produktion, och de, som har något personligt skäl för sin långa väntan. Av orsaker som beror på sjukhuset väntar i början av november personer på vård, med andra ord har personer av dem som köar inte»riktigt» något trängande behov av vård inom ramarna för de möjligheter som sjukhuset erbjuder, utan för dem räcker det till med en mindre brådska. Om man studerar vårdköerna till de skilda specialiteterna så har köerna minskat tydligast inom barnkirurgi (-30 %), öron-, näs- och halssjukdomar (-17 %), ögonsjukdomar (-13 %) och kirurtgi (-11 %). I Salo och Loimaa blev också köerna till ortopedi och traumatologi kortare, men på ÅUCS och Åbolands sjukhus har de däremot blivit längre. På det sistnämnda sjukhuset är orsaken närmast brist på personal, på det här problemet förefaller det inte fi nnas någon snabb lösning i sikte, och på den ökade efterfrågan. Statsmaktens legislativa åtgärder har alltså verkat. När man har varit tvungen till det så har man på sjukhusen ännu hittat en aning outnyttjade resurser för att effektivera operations- och annan vårdverksamhet. Givetvis fi nns det också andra orsaker till den positiva utvecklingen, såsom en effektiverad uppföljning av livssituationen hos dem som står i kö, tack vare det har man kunnat avlägsna sådana som inte hör hemma där. Harmoniseringen av vårdkriterierna har för sin del också kortat av köerna, även om det å andra sidan inom vissa sjukdomsgrupper har kunnat tillföra också sådana patientfall till köerna, som man tidigare inte skulle inkluderat i dem. Man bör nämna ytterligare en viktig statistiksiffra, nämligen de som väntat över sex månader på att få vård. På ÅUCS utgjorde den här siffran i november 989 patienter, medan antalet i september var Vi har alltså lyckats korta av den här gruppen som överskrider gränserna för vårdgarantin med en femtedel. Det är naturligtvis beklagligt, att en del patienter måste vänta så här länge, men å andra sidan kan man ställa siffran i proportion till, att det varje år på våra sjukhus utförs över operationer och dagkirurgiska åtgärder, eller i medeltal 115 varje dag under året. Avkortningen av köerna är ändå svår till och med om man»ökar på gasen», eftersom köerna i allt snabbare takt fylls på från andra ändan. De patienter som väntat längst väntar dessutom huvudsakligen till sådana specialiteter där man inte kan få hjälp ens genom köptjänster. Även om situationen med den här takten inte helt justerar sig på den nivå lagen förutsätter ens vid årets slut, så är trenden den rätta och det förefaller möjligt att inom en nära framtid uppnå målet. I varje fall placerar vi oss bra om vi jämför med läget i hela landet; av alla universitetssjukhusdistrikt har vi de kortaste köerna och av alla 20 distrikt har vi de fjärde kortaste köerna. I de här stämningarna framför jag till alla anställda i sjukvårdsdistriktet mitt varma tack för det goda och yrkeskunniga arbete som de utfört under årets lopp och önskar våra anställda och andra som läser den här tidningen en god jul och ett framgångsrikt nytt år. Hoitojonot jatkoivat lyhenemistään... 2 Vårdköerna blir allt kortare Elektroninen potilaskertomus - tuskien taival edessä vai takana Ammattina osastonhoitaja Potilaan ohjaus uusille urille Uniapnea on ikuinen kumppani Paimiossa 20 vuotta parempaa unta.. 10 Kuukausikipuja Yhteyspäällikkö puhuu kuntapäättäjien kieltä Palkkapolitiikka paikallistasolle Lyhyt hetki joka parantaa elämää Bra svar börjar med frågor Pyhäranta - mailmam pualvälis Työsuojeluriskien arviointi toteutetaan kaikissa sairaanhoitopiirin yksiköissä. 20 Potilaalla oikeus oikeaan hoitoon oikeassa paikassa oikeaan aikaan Lucia myös omasta takaa På Åbolands lussas två gånger Johtajia koulutetaan Uudet viran- ja toimenhaltijat C.E. Sonck 100 vuotta Joulutoivotus Nettipalveluita käytetään ahkerasti Kannen iso kuva: Lucia on tuonut valoa Turunmaan sairaalaan alusta asti. Kuva: Sauli Laine. Kannen pieni kuva: Joulukortin piirtäjä Sonia Mattila. Kuva: Sauli Laine. Uppgifter om köläget finns på Internet:

4 Elektroninen potilaskertomus - tuskien taival edessä vai takana? Erään suomalaisen yliopistosairaalan erään klinikan ylilääkäri pääsi (joutui) oman sairautensa vuoksi tutustumaan oman klinikkansa toimintakäytäntöihin potilaan näkökulmasta. Hyvissä ajoin ennen poliklinikkakäyntiä hän sai kotiin postitse kaksisivuisen esitietolomakkeen, johon hän täytti huolellisesti kaikki kysytyt asiat ja ajatteli, että tämä onkin käytännöllistä, kun kaikki tarpeelliset tiedot (1) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. voi laittaa paperille kaikessa rauhassa kotona. Poliklinikalla hän ensi töikseen luovutti lomakkeen toimistohenkilölle. Jostakin kumman syystä tämä alkoi kuitenkin kysellä ja kirjata hänen henkilötietojaan, yhteystietojaan, omaisiaan jne. vaikka kaikki tiedot olivat jo esitietolomakkeella. No, ehkä tämä oli jonkinlainen tietojen tarkistuskysely. Pienen odottelun jälkeen ylilääkärimme pääsi poliklinikan sairaanhoitajan puheille. Työpöydällä näytti olevan tuo kotona täytetty esitietolomake. Sairaanhoitaja siirsi sen syrjään ja alkoi kysellä ja kirjata toiselle lomakkeelle kaikkia tarpeellisia tietoja (2) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja kirjasi nykyisen sairauden oireet, tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Uusi odottelu aulassa johti melko pian lääkärin vastaanottohuoneeseen. Lääkärin työpöydällä ei näkynyt sen enempää kotona täytettyä esitietolomaketta kuin hoitajan täyttämää lomakettakaan ja lääkäri alkoi kysellä ja sanella koneelle kaikkia tarpeellisia tietoja (3) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja saneli nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Huolellisen kliinisen tutkimuksen tulokset lääkäri saneli edelleen koneelle, josta sitten myöhemmin konekirjoittaja kirjoitti kaikki tiedot potilaskertomuslomakkeille Ylilääkärimme pääsi muutaman viikon kuluttua vuodeosastolle jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Tällä kertaa ei tullut etukäteen täytettäväksi esitietolomaketta, mutta osastolle tullessa alkoivat poliklinikalta tutut kuulustelut uudelleen. Ensimmäinen kuulustelija oli osastonsihteeri, joka halusi varmentaa, ettei ylilääkärimme henkilötunnus, osoitetiedot, puhelinnumerot, omaiset jne. olleet vaihtuneet viimeisten kolmen viikon aikana. Seuraavaksi sairaanhoitaja suoritti tulohaastattelun, jonka perusteella hän kirjasi tiedot (4) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja kirjasi nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Sitten tuli lääketieteen kandidaatin vuoro, joka oli kiinnostunut (5) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja kirjasi nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Huolellisen kliinisen tutkimuksen tulokset kandidaatti kirjasi omaan ruutuvihkoonsa. No, kyllähän opetussairaalassa pitää kandidaattien päästä harjoittelemaan näitä asioita. Iltapäivällä erikoistuva lääkäri pyysi potilaamme osaston tutkimushuoneeseen, ja siellä käytiin läpi tarkasti kaikki tiedot (6) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja saneli nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Huolellisen kliinisen tutkimuksen tulokset erikoistuva lääkäri saneli koneelle, josta sitten myöhemmin konekirjoittaja kirjoitti kaikki tiedot potilaskertomuslomakkeille. Jonkin ajan kuluttua tuli anestesiaan erikoistuva lääkäri, koska potilaallemme tehtäisiin seuraavana päivänä eräs tutkimus nukutuksessa. Hän kyseli ja rastitti omalle lomakkeelleen runsaan määrän tietoja (7) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, nukutuksista, allergioista, lääkityksestä jne. Lopuksi hän teki kliinisen tutkimuksen perusteella muutamia rastituksia lomakkeelle ja suoritti vain lyhyehkön sanelun koneelle toistamatta kaikkia asioita, jotka tähän mennessä oli eri henkilöiden toimesta kirjattu seitsemän kertaa. No, kyllähän opetussairaalassa pitää erikoistuvien lääkäreiden saada kokemusta ja rutiinia näihin asioihin. Seuraavana aamuna potilaamme kolmen hengen huoneeseen ahtautui osastonlääkärin johdolla noin kymmenpäinen joukko ihmisiä erilaisissa sairaalaunivormuissa. Osastonlääkäri selaili kiireisesti potilaskertomukseen kertynyttä kunnioitettavaa paperimäärää, mutta kun ei oikein tuntunut löytävän haluamiansa tietoja, hän alkoi tehdä kysymyksiä (8) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä jne. Lisäksi hän kyseli nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Pikaisen kliinisen tutkimuksen jälkeen hän sanoi muutaman sanan potilaalle. Ku-

5 kin ympärillä olevista eri ammattiryhmien edustajista mietti hiljaa itsekseen, että miksi osastonlääkäri kyseli potilaalta nuo kaikki asiat, vaikka itse olin ne jo kirjannut huolellisesti potilaskertomukseen. Kun potilaamme pääsi toimenpideosastolle, anestesiahoitaja kyseli pikaisesti tiedot (9) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, nukutuksista, allergioista ja lääkityksestä ja teki niistä lyhyet merkinnät lomakkeelle. Ennen nukutuspiikkiä anestesialääkäri kysäisi vielä esilääkityltä potilaaltamme, että eihän tämä ole allerginen nukutuksessa käytettäville lääkeaineille ja että eihän tämä käytä tiettyjä lääkkeitä. Toimenpiteen jälkeen osastonlääkäri saneli muistinvaraisesti toimenpidekertomuksen alkuun aamun osastokierrolla kyselemänsä tiedot (11) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista ja lääkityksestä sekä nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot ja hoidon vaikutukset sekä keskeiset kliinisen tutkimuksen löydökset ihan vaan selkeyden vuoksi, kun niitä ei oikein tuntunut löytyvän potilaskertomuksesta. Seuraavana päivänä potilaamme pääsi kotiin ja erikoistuva lääkäri saneli yhteenvedon, johon tuli keskeiset tiedot (12) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, jne. Lisäksi hän saneli nykyisen sairauden oireet, tutkimukset, löydökset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. sekä kliinisen tutkimuksen tulokset ja toimenpiteen tiedot. Myöhemmin konekirjoittaja kirjoitti kaikki tiedot potilaskertomuksen lomakkeelle, josta mahdollisesti lähetettiin aikanaan kopio hoitopalautteena potilaan omaan terveyskeskukseen. Mitä tästä opimme? Onko tuskien taival edessä (= elektronisen potilaskertomuksen käyttöönotto) vai onko se sittenkin takana (= paperimuotoinen potilaskertomus). Eri ammattiryhmien yhteinen elektroninen potilaskertomus voi oikein käytettynä säästää aikaa, rahaa ja potilasta, vaikka se olisi aluksi toiminnaltaan hidas ja kankea käyttää. Potilastietojen kirjaaminen voi yksinkertaistua merkittävästi, kaksitoistakertainen (12) päällekkäiskirjaaminen voidaan välttää, kertomustietojen käytettävyys jälkikäteen voi merkittävästi helpottua ja kirjausten laatu voi parantua lisäten potilasturvallisuutta ja hoidon tuloksellisuutta. Turkka Tunturi, Johtajaylilääkäri

6 Ammattina osastonho Osastonhoitaja on jatkuvasti tekemisissä myös taloudellisten asioiden kanssa. Tehohoidon kustannukset ovat korkeat, ja niitä seurataan jatkuvasti. Pirkko-Liisa Leheste:»Ole rehellinen itsellesi ja muille»»hyvin vaativa, henkisesti raskas, mutta paljon antava.» Näin luonnehtii osastonhoitajan työtä TYKSin aikuisten teho-osaston osastonhoitaja Pirkko-Liisa Leheste, ja hänen jos kenen luulisi tietävän. Lehesteelle on nimittäin kertynyt osastonhoitajakokemusta jo 30 vuotta. Ura alkoi vt. osastonhoitajana vuonna 1975, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin vakinaiseksi silloiselle kirurgian teho-osastolle. Osastonhoitaja on osaston toiminnan johtaja yhdessä lääkärin kanssa. Hän suunnittelee ja organisoi osaston toimintaa sekä johtaa henkilökuntaa, jotta hyvä hoito toteutuisi. Pirkko-Liisa Leheste sanoo osastonhoitajan olevan myös mitä suurimmassa määrin erilaisiin ongelmiin paneutumista. Joskus sitä miettii omaa jaksamistaan, mutta tärkeää on, ettei ota asioita henkilökohtaisesti. Huumori on myös hyvä apu. Osastonhoitajan työ on päivätyötä, joskin päivät tuppaavat venymään. Lehesteelle se on kokonaisvaltaista työtä, joka tulee myös kotiin ja vaikuttaa perhe-elämään: Niinpä tämä onkin taiteilua työn ja muun elämän välillä. Teho-osastollakaan ei aina tarvitse olla vakavana. Osastonhoitaja Pirkko-Liisa Lehesteellä ja taustalla sairaanhoitaja Virpi Terävällä on hauskaa. Vaativaa henkilöstöhallintoa Aikuisten teho-osastolla on kaksi osastonhoitajaa. Pirkko-Liisa Lehesteen ja Tapio Korhosen johdettavana on iso, 150 hengen moniammatillinen työyhteisö. Osastonhoitajien yhteistyö sujuu hyvin. Henkilöstöhallinto muodostaa ison ja vaativan osan osastonhoitajan arkipäivästä. Osa tehtävistä on delegoitu muille, mm. työvuorotaulukoiden laadinta. Osastonhoitajan työtä on henkilöstön hankinta, ja hän hoitaa suuren työntekijäjoukon kehityskeskustelut. Osastonhoitaja vastaa perehdytyksestä ja toimipaikkakoulutuksesta sekä myös osallistuu omalta osaltaan tähän toimintaan. Pirkko-Liisa Leheste korostaa, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus olla mukana osastonsa kehittämisessä. Teho-osastolla henkilökunnalla onkin paljon erilaisia vastuualueita, kehittämisprojekteja ja erityistehtäviä. Osaston ilmapiirin pitäisi olla sellainen, että työntekijät uskaltavat antaa kritiikkiä ja pohtia avoimesti yhteisiä asioita. Osastonhoitajan on myös tärkeää panostaa henkilökunnan jaksamiseen, mikä on potilaan hyvän hoidon edellytys, Leheste summaa. Toiminnassa mukana Teho-osastolla osastonhoitaja ei osallistu hoitotyöhön, mutta eipä hän voi vetäytyä pelkästään kansliaankaan. Pirkko-Liisa Leheste tähdentää, että osastonhoitajan on oltava muiden kanssa toiminnassa mukana, tiedettävä mitä osastolla tapahtuu ja nähtävä kokonaisuus voidakseen parhaiten mahdollistaa potilaan hyvän hoidon. Alati muuttuvassa sairaalamaailmassa osastonhoitajan työ on myös jatkuvaa uuteen perehtymistä, asioiden valmistelua ja eteenpäin vientiä. Osastonhoitaja ei tiedä kaikkea, mutta hän tietää kuka tietää ja kenen puoleen voi kääntyä. Pirkko-Liisa Leheste kertoo käyttävänsäkin kernaasti asiantuntija-apua niin osastollaan kuin koko sairaalassa. Leheste kuvailee osastonhoitajaa»puhetyöläiseksi», jolle neuvottelutaito on todella tärkeä työväline niin osastolla kuin sen ulkopuolellakin. Osastonhoitaja on samanaikaisesti sekä työntekijöidensä että työnantajan edustaja, ja aina hän on oman osastonsa edustaja niin sairaalassa kuin laajemminkin. Teho-osasto on sairaalan keskeisimpiä osastoja, ja mahdolliset ongelmat heijastuvat herkästi muuallekin, joten yhteistyötä tarvitaan. Teho-osaston henkilökunta antaa erilaisia palveluita myös osaston ja sairaalan ulkopuolelle. Osastolla onkin paljon yhteistyökumppaneita. Yhteistyön on sujuttava, ja kaikkien ammattiryhmien työ on tässä merkittävää. Teho-osaston roolina on toimia tiennäyttäjänä ja olla avoin kaikelle kehittämiselle, osastonhoitaja Leheste luonnehtii osastonsa erityispiirteitä. Osastonhoitajan työssä on tärkeää olla rehellinen sekä itselle että muille, nähdä puutteensa ja yrittää parhaansa. Ammattiin ei ole varsinaisesti omaa koulutusta. Nykyisin vaadittava maisterikoulutus tarjoaa hyvän pohjan, mutta hoitotyön kokemusta tarvitaan, samoin johtamiskoulutusta. Ja päämäärän pitää olla selvä: kaikki toiminta lähtee aina potilaasta, Pirkko-Liisa Leheste kiteyttää. Markku Näveri

7 itaja - osastonhoitaja johtaa ja koordinoi osaston moniammatillista työryhmää - tehtävän kelpoisuusehtona alempi tai ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/2004) mukainen laillistus tai sitä vastaava rekisteröinti taikka aikaisempi hyväksytty osastonhoitajan pätevyys - osastonhoitajia VSSHP:ssä 174 (TYKSissä 102) Osastonhoitaja Vuorinen on paljon vartija Sirpa Vuorinen työskentelee Vakka-Suomen sairaalassa akuuttipsykiatrian ja kuntoutuksen suljettujen osastojen osastonhoitajana. Hänen uransa terveydenhuollon parissa on varsin pitkä ja monipuolinen. Alunperin mielisairaanhoitajaksi valmistunut Vuorinen on sittemmin opiskellut sairaanhoitajaksi, erikoistunut psykiatriaan ja valmistunut sekä terveystieteiden maisteriksi että työnohjaajaksi. Vuorinen kertoo olevansa siinä mielessä levoton sielu, että hän kaipaa perustyönsä ohelle uusia haasteita. Olen urani aikana osallistunut mm. ammattiyhdistystoimintaan, olen vielä tämän vuoden loppuun työsuojelupäällikkö ja olen mukana monissa kehittämisprojekteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että en voi sanoa suoranaisesti tekeväni kaikkia osastonhoitajan perustehtäviä. Määrittelisin ehkä oman työnkuvani jonkinlaiseksi apulaisylihoitajan ja osastonhoitajan risteytykseksi. Oma työni painottuu talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin. Päivittäistä hoitotyötä osastoilla johtavat apulaisosastonhoitajat. Esimerkiksi työvuorolistojen tekoon osallistun ehkä pari kertaa vuodessa. Tasapuolisesti lomalle Vuorinen vastaa kuitenkin työvuorosuunnittelun yhteisistä pelisäännöistä. Kartoitan esimerkiksi, paljonko henkilökuntaa kussakin työvuorossa on oltava, Vuorinen selventää. Lisäksi hän vastaa uuden henkilökunnan rekrytoinnista sekä vuosilomien suunnittelusta. Kesälomat ajoittuvat touko-syyskuulle ja muita lomia pidetään ympäri vuoden, joten lomat on pyrittävä sijoittamaan tasapuolisesti. Taloushallinnollisiin tehtäviin kuuluvat mm. budjettisuunnittelu sekä hankinnat. Kokonaisuudessaan budjetin toteutuminen ei ole omissa käsissä, sillä esimerkiksi potilaiden lääkehoidon kuluja ei voi täysin ennakoida, Vuorinen sanoo. Perillä potilaista Vaikka Vuorinen ei itse enää tee suoraa potilastyötä, on hänen osastonhoitajana oltava selvillä osastojensa potilaista. Se, minkä tyyppisiä potilaita osastolla on, vaikuttaa työvoiman tarpeeseen. Vaikeimmissa tapauksissa yksi potilas saattaa tarvita yhden henkilön koko työpanoksen. Vuorinen myöntää, että potilastyöstä luopuminen on ollut vaikeaa. Osastonhoitajan työnkuva on vuosien saatossa muuttunut paljon. Aiemmin osastonhoitaja oli niin sanottu»ykköshoitaja». Taloushallinto vei vain muutaman prosentin työpanoksesta, henkilöstöhallinto jonkin verran enemmän ja potilastyön osuus oli vähintään puolet. Tekemäni työnohjaukset onneksi korvaavat osittain suoran potilastyön puuttumisen. Sähköinen tulevaisuus Yksi Vakka-Suomen sairaalan tärkeistä ja aikaavievistä projekteista on sähköiseen hoitokertomukseen siirtyminen. Vuorinen on toiminut projektissa sekä osastonhoitajan että promoottorin roolissa. Olemme yhdessä somaattisen puolen kanssa kehittäneet hoitotyön kirjaamista ja näin valmistautuneet sähköisen hoitokertomuksen tulemiseen. Samalla jatkamme psykiatrisen potilaan hoitoisuusluokituksen harjoittelua psykiatrian vuodeosastoilla. Koska edellytän, että osaston työntekijät hallitsevat osastolla tarvittavat atk-ohjelmat, on myös minun oltava ajan tasalla. Pirstaleisuus plussaa ja miinusta Vuorinen pitää työnsä parhaimpana puolena itsenäisyyttä. Hyvin pitkälti olen oman itseni herra ja se sopii luonteelleni. Koen myös, että omalta paikaltani voin vaikuttaa hoitotyön kehittämiseen. Varsinkin Vuorisen tapauksessa osaastonhoitajan tehtävät ovat erittän monipuoliset. Hetkittäin on sellainen olo, että ei ehkä pysty riittävästi keskittymään kaikkiin tehtäviin. Mutta toisaalta pirstaleisuus tuo positiivisena asiana vaihtelua, Vuorinen kiteyttää. Anki Lahtinen

8 Potilaan ohjaus uusille urille ollut innokas tekemään uudistustyötä yhdessä hoitotieteen laitoksen kanssa. T-sairaalan päiväkirurginen osasto 253 on lähtenyt uraauurtavalla tavalla mukaan hoitotieteelliseen tutkimukseen, jonka tavoitteena on kehittää potilaan internet-ohjausta. Vaikka ajatus tuntuu uudelta, on asiassa lukuisia hyviä puolia ja mikä parasta potilaat itse osallistuvat ohjelmiston kehitystyöhön. Päiväkirurginen toiminta on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Tänä päivänä yli kolmannes Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kirurgisista potilaista hoidetaan päiväkirurgisesti. Tämä merkitsee suurempia vaatimuksia potilaan ohjaukselle. Hoitotieteen laitoksen professori Helena Leino-Kilven mukaan päiväkirurgian yleistyminen on muuttanut sekä potilaan että hoitohenkilökunnan roolia ohjausprosessissa. On syntynyt selkeä ohjauksen kehittämisen tarve. T-sairaalan päiväkirurgian leikkausosasto 253:n henkilökunta on Ohjaus on myös henkistä Nykyisin osasto 253:n potilaan hoitoprosessi alkaa henkilökohtaisella ohjauskäynnillä noin kahta viikkoa ennen leikkausta. Potilas saa kirjeitse tiedon leikkausajasta, terveydentilaa kartoittavan lomakkeen ja kutsun hoitajan luo. Potilaan kanssa käydään läpi terveydentila, lääkitys, allergiat, kivunhoito ja anestesiamuoto. Lisäksi potilas saa ohjeet leikkaukseen valmistumiseen ja hänet ohjataan edeltäviin laboratorio ja röntgentutkimuksiin, tarkentaa sairaanhoitaja Taina Nummela. Tapaamisella on myös henkisiä ulottuvuuksia. - Kun potilas näkee hoitajan ja ympäristön, se poistaa jännitystä ja pelkoa, kuvaa Helena Leino-Kilpi. Henkilökohtainen käynti myös sitouttaa leikkaukseen, peruutuksia tulee kohtalaisen vähän, kirurgian poliklinikan osastonhoitaja Annika Linblom kertoo. Ohjausprosessi jatkuu osastolle tultaessa ja sieltä lähdettäessä. Tarvittaessa potilaalle soitetaan kotiin leikkausta seuraavana päivänä. Potilaan toivotaan aina ottavan yhteyttä osastolle, jos tulee kysyttävää. Pohjana huolellinen seurantatutkimus Päiväkirurgisen potilaan ohjauksen kehittäminen alkoi hoitotieteen laitoksen vuonna 2004 toteuttamalla seurantatutkimuksella. Tarkoitus oli arvioida ohjauksen tuloksellisuutta, kehittää ohjausta vastaamaan paremmin potilaan odotuksia sekä kehittää tuloksellisia ohjausmenetelmiä. Tutkimuksen tulokset olivat laajat ja hyödylliset koko päiväkirurgiaa ajatellen.

9 T-sairaalan päiväkirurgian osastolla tehdään arvokasta työtä osallistumalla potilaan ohjauksen kehittämiseen. Kuvassa sairaanhoitaja Helena Louhivaara, kirurgian poliklinikan osastonhoitaja Annika Lindblom, sairaanhoitajat Erika Skön ja Marja Korhonen. Asiakaspalvelutiskin takana osastonsihteeri Anu Jalonen ja oikealla sairaanhoitaja Taina Nummela yhdessä hoitotieteen laitoksen professori Helena Leino- Kilven kanssa. Osasto 253:n osastonhoitajana toimii Tiina Leppänen (ei kuvassa). Summa summarum, ohjaukseen liittyen potilaat kaipasivat enemmän tietoa ja mahdollisuutta omaehtoiseen materiaalin kertaamiseen. Tulos antoi sysäyksen internet-ohjausta kehittävälle tutkimukselle, joka toteutetaan tutkija Katja Heikkisen johdolla. Hän tekee aineistosta väitöskirjaa. Tarkoituksena on kehittää ortopedisen aikuispotilaan ohjausta luomalla internet-pohjainen materiaali ennen leikkausta tapahtuvaan ohjaukseen. Aineisto kerätään yhteistyössä osasto 253:n kanssa. Toteutuessaan merkittävä uudistus Päiväkirurgiaan valikoituu potilasaines, joka on keskimääräistä terveempää ja osin nuorempaakin. Tavoitteenamme on löytää ryhmiä, jotka haluavat käyttää internetiä ohjauskanavana. Tämä säästää potilaan ja hoitajien aikaa sekä kustannuksia. Kokonaan henkilökohtaista ohjausta ei ole tarkoitus lopettaa, aina on sitä tarvitsevia ja haluavia. On myös huomioitu, että suurella osalla vanhemmasta väestöstä ei ole käytettävissään nettiä tai sitä ei ole totuttu käyttämään, selventää Annika Lindblom. Hän toimi aiemmin myös osasto 253:n osastonhoitajana. Tänä vuonna osastolla tehdään lähes 3500 leikkausta ja ohjattavia potilaita käy joka päivä toista kymmentä. Yksi hoitaja on koko ajan kiinni neuvontatyössä. Jos kolmasosakin potilaista siirtyisi nettiin, merkitsisi se vuositasolla pyöreästi arvioituna tuhatta ohjauskertaa vähemmän. Kyse on siis toteutuessaan todella merkittävästä uudistuksesta. Internet-ohjauksen hyötyjä paljon Tutkimus on edennyt vaiheeseen, jossa internet-ohjelma on piirin kotisivuilla salasanan takana tutkimukseen osallistuvien käytössä. 170:lle ortopedian potilaalle on postitettu kirje, jossa kysytään halukkuutta internet-ohjaukseen. Otos on kohdistettu suuriin polvi-, olkapää- ja nivelleikkauksiin. Näin mielipide saadaan potilailta, joilla todella on ohjauksen tarvetta, kertoo osastonsihteeri Anu Jalonen. Hänen mukaansa halukkuutta internetohjaukseen on, useat potilaista ovat tottuneet asioimaan netissä. Kiistattomia etuja internet-ohjauksesta onkin. Tiedot ovat saatavilla aina potilaalle sopivaan aikaan ja aineistoa voi kerrata myös leikkauksen jälkeen. Helena Leino-Kilpi korostaa erityisesti tiedon luotettavuuden merkitystä. Tiedosto on ammattilaisten tekemä ja taatusti luotettava. Tavoitteena on, että ohjaus on kaikkien saatavilla. Nettiä käyttävä etsii tietoa joka tapauksessa, joten parempi on löytää se luotettavasta lähteestä. Kyseenalaisia sivuja riittää. Uranuurtajat yhteistyössä Leino-Kilpi iloitsee yhteistyöstä osasto 253 kanssa. On upeaa, miten henkilökunta on lähtenyt mukaan. EVO-tutkija Katja Heikkisen johdolla on yhdessä muokattu internet-ohjesivut, jotka sisältävät monipuolisen tietoaineiston. Vilkaisu sivuille kertoo lämpimästä ja potilaan tervetulleeksi toivottavasta lähestymistavasta. Leino-Kilven mukaan kyse on uusia uria avaavasta työstä. Potilaan ohjauksen kehittäminen on monessa piirin yksikössä mietinnän alla ja elektronisesti käytössä oleva Tietopankki on jo lisännyt ohjauksen mahdollisuuksia. Työ on pitkäjänteistä. Tutkimusaineisto saataneen kasaan kesään mennessä. Tulokset analysoidaan ja käydään yhdessä läpi. Ehkä vuonna 2007 nettisivut jo avataan kaikille. Siihen saakka ne ovat tutkimuksen käytössä. Teksti:Päivi Marjomaa Kuvat: Sauli Laine Katja Heikkisen yhteistyötiimiin kuuluvat osastonsihteeri Anu Jalonen ja sairaanhoitaja Taina Nummela, osastonhoitajat Tiina Leppänen ja Annika Lindblom, osaston ylilääkärit, ortopedi Ari Hiltunen ja anestesialääkäri Pirkka Rautakorpi. Tieteelliseen ohjaustiimiin kuuluvat Leino-Kilven lisäksi dosentti Sanna Salanterä hoitotieteen laitokselta sekä professori Reima Suomi Turun kauppakorkeakoulusta. Sairaanhoitopiiristä mukana ovat viestintäpäällikkö Esa Halsinaho ja atk-asiantuntija Miikka Jääskeläinen. T-sairaalan päiväkirurgisella osastolla 253 on neljä leikkaussalia ja heräämö. Yksikössä tehdään urologisia, plastiikkakirurgisia, endokrinologisia, ortopedisia, käsikirurgisia, traumatologisia ja yleiskirurgisia leikkauksia sekä anestesiologisia toimenpiteitä.

10 Uniapnea on ikuinen kumppani Turkulainen puuseppä, 53-vuotias Pertti Suuniitty on melko tyypillinen uniapneapotilas. Aikaisemmin aamuvirkku Suuniitty havahtui hankaliin aamuheräämisiin ja vaimo yöllisiin hengityskatkoksiin. Ensimmäinen toimenpide katkonaisen hengityksen ja kuorsauksen hoidossa oli nenäleikkaus. Ongelma ei kuitenkaan täysin ratkennut. Suuniitty kävi operaation jälkeen unirekisteröinnissä TYKSissä. Hän sai lähetteen Paimioon lisätutkimuksiin ja hoidon aloitukseen. Tänään hän on tullut»nukkumaan yöksi sairaalaan» veren happikyllästeisyyden mittaamiseksi konehoidon aikana. Sain tutkimusten perusteella CPAPlaitteen jota olen nyt käyttänyt pari kuukautta. Tällä käynnillä on kontrolli, jossa katsotaan, että paineet ja ilman määrä ovat kohdallaan, Suuniitty selventää. Hän on tyytyväinen sairaalassa saamaansa opastukseen ja ohjaukseen. Kaikkiin kysymyksiini olen saanut vastauksen ja olen myös itse lukenut paljon sairaudesta. Esitteistä ja lehdyköistä saa paljon hyödyllistä tietoa, Suuniitty opastaa. Myös ympäristö on ollut mieluinen. Paimion sairaala on kodikas ja luonnonläheisyys tuo oman lisänsä paikan viehättävyyteen. Tämän kun laittaa kasvoilleen, voi jokainen arvata, että sen kanssa nukkumaan totuttelu vaatii paljon aikaa, hän kertoo esitellessään hengityskoneen happinaamaria muistuttavaa CPAP-laitteen maskia. Itse laite on pienikokoinen ja hiljainen, joten se ei unta häiritse. Koko yötä ei laitetta tule vielä käytetyksi, mutta sen kanssa nukuttu uni on syvää ja virkistävää. Koska tästä selvästi on hyötyä, niin aion tätä oppia käyttämään, Suuniitty sanoo päättäväisenä. Suuniitty myöntää, että ei itsekään ole vielä aivan sinut sairautensa kanssa, mutta hän toivottaa tsemppiä kaikille kohtalotovereilleen. Totutelkaa käyttämään CPAP-laitetta, se on omaksi hyödyksenne. Anki Lahtinen Helppo hengittää vaan ei nukkua Kahden kuukauden käyttökokemuksen perusteella Suuniitty on sitä mieltä, että CPAP-laitteesta on apua, vaikka haittojakin esiintyy. Turkulainen Pertti Suuniitty on päättänyt tulla sinuiksi uniapnean ja siihen liittyvän CPAP-laitteen kanssa.

11 Paimiossa 20 vuotta parempaa unta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella uniapneahoidon aloitus ja CPAP-laitteiden jako on keskitetty TYKSin keuhkoklinikalle Paimion sairaalaan, jossa uniapneapotilaiden hoidosta on jo lähes 20 vuoden kokemus. Paimion sairaalassa on osallistuttu uniapnean hoitojonojen purkuun erillis-vesin ja -määrärahojen turvin. Sairaalassa on osastolla vuosittain uniapneapotilasta. Hoitojaksoja kertyy noin ja poliklinikkakäyntejä noin Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttiä keski-ikäisistä miehistä, naisilla määrä on puolta pienempi. Varsinaista»oikotietä onneen» ei sairastuneilla ole. Ensimmäisinä ohjeina tulevat elämäntapamuutokset, eli laihtuminen ja oikea ruokavalio sekä terveet elämäntavat, ylihoitaja Leena Järvi korostaa. Paimiossa uniapneapotilaille ja heidän puolisoilleen järjestetään päivän kestoisia ns. kertauskursseja, joiden aikana nämä asiat käydään läpi. Hoidon vaikuttavuutta ja edistymistä seurataan poliklinikkakäynneillä. Apua paineilmasta Unaipnean hoidossa käytetään CPAP-laitetta, joka työntää sopivalla paineella ilmaa hengitysteihin ja pitää ne avoinna nukkumisen aikana. Laite ei paranna sairautta, mutta se helpottaa oireita, osastoylilääkäri Eija-Riitta Salomaa selvittää. Uniapneaa ei enää juurikaan hoideta leikkauksilla huonon hoitovasteen vuoksi. Lievissä tapauksissa ja lähinnä häiritsevän kuorsauksen hoidossa saatetaan käyttää leikkaushoitoa, Salomaa kertoo. CPAP-laitteita on käytössä tällä hetkellä noin kappaletta ja niitä on luovutettu vuosittain noin 250, tarve olisi 400. Noin % niistä potilaista, joille hoito aloitetaan, jäävät laitteen pysyviksi käyttäjiksi. Motivaatiota koulutuksesta Paimion panos uniapnean hoidossa on ollut merkittävä, siitä osoituksena on vuonna 2000 saatu laatupalkinto. Aiheen tiimoilta on järjestetty hoitohenkilökunnalle 20 opintoviikkoa kestänyt koulutus yhteistyössä Ammattikorkeakoulun kanssa. Muutama vuosi sitten päättyneen projektin tavoitteena oli luoda kaikille hoitajille yhtenäiset perustiedot. Koulutuksen ansiosta osa hoidon aloituksista tehdäänkin nyt hoitajavetoisina eli ilman lääkärin työpanosta. Koulutus oli hyvä piristysruiske ja antoi henkilökunnalle lisää motivaatiota myös hoitojonojen purkua ajatellen, Järvi kertoo. Anki Lahtinen ORTONin seminaarit Stress Mini-Symposium Niskakipuseminaari Endoproteesihoitajakoulutus III Intoa, kuntoa ja iloa työelämään Kipukuntoutus/ Pain management Magneettikuvausseminaari Apuvälineet kuntoutusketjun osana th Orthopaedic Summer School th Physiatric Summer School Lonkan ortopedia Ortopedinen hoitotyö Kivun psykosomatiikka Endoproteesihoitajakoulutus I Marraskuu Anders Langenskiöld-tutkimusseminari Kasvuiän ortopediset ongelmat Endoproteesihoitajakoulutus II Yläraajan vaikea krooninen kipu Tervetuloa seminaareihimme! Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kerstin Lindström-Salmi, koulutusassistentti, ORTON Invalidisäätiö, Helsinki, puh. (09) , kerstin.lindstrom-salmi@invalidisaatio.fi (koulutus, seminaarit)

12 Lahjakkaasti Mirja Hovirinta Joulu on lahjaista aikaa. Korvatunturin kupeesta kotoisin oleva valkoparta täyttää lahjussäkkiään. Kiltti, kiltimpi kiltein ja tuhma, tuhmempi, tuhmin. Eläkeiän ylittänyt punalakki puurtaa ylivoimaisessa urakkatyössään. Lahjatoiveet ovat vuosien saatossa kasvaneet toiseen potenssiin. Menneiden vuosien lahjanjaosta osattomiksi jääneet ovat jo ottaneet oikeuden omiin käsiinsä. Tingelitangeli soi. Hiki virtaa tuskaisten isien ja äitien otsilla ostosparatiisikauppakujien välkkyvässä vilinässä. Lahjatoiveiden toteuttamisessa ei usko Joulupukkiin auta. On löydettävä tämän vuoden hittilelu. On arvioitava kummilapsen musiikkimaku ja anopin yöpaidan koko. Järkevä muistaa myös edellisvuoden ostokset ja pitää tallessa tämänvuotisten kuitit. Väsyneen sairaanhoitajan lahjaostoksia himmentää jouluaatoksi suunniteltu työvuoro. Joulu on lahjoitusten aikaa. Vastineeksi saa hyvää mieltä tai mieletöntä kaapin täytettä. Taidetta-ilmankäsiä kortteja, joulumerkkejä, partiotyttöjen joulukalentereita ja joulumyyjäisten likilaskuisia maustekakkuja ja vinokanttisia patalappuja. Kadunkulmassa kirkaskatseinen pelastusarmeijan sotilas vastaanottaa kansalaisten omantunnon kolkutuksen aikaansaamia lahjuspaketteja. Keräyslippaaseen kilahtaa kolikko. Ja joululaulut raikuvat. Kirkot täyttyvät uskoon tulleista tangolaulajista. Kuorot ja orkesterit avaavat äänensä joululauluun. Lahjakkaat musiikkiluokkalaiset täyttävät riemuiten kokonaisen jäähallin. Hyllymetreittäin perinteisiä joululauluja, hartaita joululauluja, lasten joululauluja ja iloisia joululauluja. Lucia-kulkue pujottelee kuraisin helmoin keskussairaalan ylipaikkaosaston käytävällä. Joulu on lahjomatonta aikaa. Sika näkee tiensä pään. Joulukuusen kiertokulku kohti roskalavaa alkaa. Paperiteollisuus pyörittää kirjavaa lahjapaperijätettä polttolaitoksien nieluihin. Sähkönkulutuksen huippulukemat kirjataan ennen aattoa ja vedenkulutuksen pohjanoteeraus joulupäivänä. Suomalaisten kokonaiskolesteroli nousee punaiselle. Onhan se joulun väri. Sairaalan ensiavussa paikataan aamutunneilla pikkujoululahjaerimielisyyksiä. Kulkuset - ja kassakone kilisevät. Kaupan varastot tyhjenevät. Joulumarkkinoille ilmestyneet kirjat myydään loppuun. Kalkkunamyynti kasvaa lintuinfluenssasta piittaamatta. Ravintoloilla on ensi vuoden pikkujouluvarausten jonotuslistat valmiina. Viimehetken lahjaostokset ylittävät budjetin. Aatonaattona alkaa jouluale. Joulu on lahjusten aikaa. Posti kantaa kiitoskortteja menneeltä vuodelta asiakkaille. Kukkakaupan lähetit kuljettavat satamäärin hyasintteja ja joulutähtiä yhteistyökumppaneille. Alko piilottaa arvokkaimmat lahjuspullot kiiltäviin lahjarasioihin. Työnantaja tarjoaa työntekijöille laihaa mehuglögiä. On aika toivottaa rauhaisaa joulua. Yhteyspä kuntapää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteyspäällikön Marko Marsalan keskeisin tehtäväkenttä rakentuu yhteydenpidosta kuntayhtymän omistajakuntiin. Sarkaa riittää, sillä kuntia on 56, ja lisänä vielä terveyskeskuskuntayhtymät sekä muut sidosryhmät. Esimerkiksi Turun kaupungin edustajia yhteyspäällikkö tapaa säännöllisesti ja tietoja vaihdetaan molempiin suuntiin. Elokuussa tehtävässään aloittanut Marko Marsala luonnehtii itseään sairaanhoitopiirin johtajan avustajaksi, joka edustaa kiireistä johtajaa tarpeen mukaan erityisesti kuntayhteistyössä, neuvotteluissa mutta myös selvityksiä ja vastaavia laatien. Marsalalla on työhön kelpo pohja, sillä hän siirtyi sh-piirin palvelukseen yhden omistajakunnan eli Merimaskun kunnanjohtajan pallilta. Näin hänellä oli valmiiksi tuntuma yhteistyön kehittämistarpeista. Osuvasti Marsala sanookin puhuvansa kuntapäättäjien kanssa samaa kieltä. Kun tilaisuus siirtyä sairaanhoitopiirin palvelukseen tarjoutui, Marko Marsalan työpaikan vaihtopäätös syntyi seikkaperäisen harkinnan jälkeen. Niin kuin kunnanjohtajan työn, hän näkee myös yhteyspäällikön tehtävän kiinnostavana, haastavana, antoisana ja opettavana. Oma tausta juristina ja kuntaosaajana puhui päätöksen puolesta. Päätöstään Marsala tunnustaa sittemmin miettineensä, mutta ei hetkeäkään katuneensa. Työssään hän kertoo viihtyvänsä mainiosti. Yhteyspäällikön tehtävinä Marko Marsala luettelee mm. tiedon keruun, sen jäsentelyn ja raportoinnin, keskustelut, neuvottelut, esittelyt ja kokoukset. Yhteyspäällikkö toimii mm. sairaanhoitopiirin johtajiston kokouksissa sihteerinä sekä esityslistan

13 llikkö puhuu täjien kieltä laatijana. Vireillä on myös Science Park -yhteistyön kehittäminen, onhan sairaanhoitopiiri yksi Turun alueen merkittävistä bio-osaajista. Erikoissairaanhoito tutuksi päättäjille Jo kunnanjohtajana Marko Marsala kiinnostui sairaanhoidosta ja otti julkisuudessakin vilkkaasti kantaa varsinkin erikoissairaanhoidon kustannuksiin ja laskutuskäytäntöihin. Kunnat kysyvät oikeutetusti laskujen perusteita, ja vaikka tiedetään sairaanhoidon olevan pääpiirteissään kustannustehokasta, tarvitaan ennen kaikkea tyydyttävää seuranta- ja raportointijärjestelmää, jotta kuntapäättäjät ymmärtäisivät, mistä laskut muodostuvat. Toki sairaanhoitopiirissäkin ymmärretään kuntien tuska rahoituksen suhteen. Varsinkin pienissä kunnissa paha autokolari tai yllättävä, vakava sairaus saattaa suistaa kunnan terveysbudjetin nurin. Paraikaa keskusteluissa oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus saattanee mullistaa kuntakenttää rajustikin, mutta miten, on vielä aivan auki. Yhteyspäällikkö Marsala ei lähde ennakoimaan päätöksiä. Koostuminen monesta pienestä kunnasta on kuitenkin ongelma sairaanhoitopiirin kannalta, mutta Marko Marsala ei pikkukuntia tuomitse: hän näkee ne monesti hyvin toimiviksi, tehokkaiksi yksiköiksi, joissa on sitoutuneisuutta ja oikeaa henkeä. Eittämätön pulma sen sijaan on, että erikoissairaanhoitoa ei kunnissa täysin tunneta. Yhteyspäällikkö sanookin omistajaosaamisessa olevan usein toivomisen varaa, ja muistuttaa, että valveutuneen kuntapäättäjän pitää ainakin pääpiirteissään tietää, mitä sairaanhoitopiirissä tapahtuu. Pallo asiassa on kuitenkin sairaanhoitopiirillä. Tiedotus, avoimuus, läpinäkyvyys, kumppanuus, hän heittää sanoja, joiden pitäisi muuttua käytännöksi. Marsala onkin vetämässä kuntaraportointiryhmää, joten ainakin siltä osin ongelmat ovat väistymässä. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon yhteiskunnallisesta merkittävyydestä vallitsee poliittisessa ajattelussa yksimielisyys. Tästä esimerkiksi Marko Marsala nostaa hoitotakuun ja oikeuden kalliiseen hoitoon. Kustannuksista ja rahasta puhutaan paljon, mutta Marsala toivoisi uudenlaista marssijärjestystä: enemmän politiikkaa kuin taloutta. On kyse arvoista ja yhteiskunnallisesta toiminnasta, jolloin tarvitaan visioita ja tavoitteita. Markku Näveri Entisenä kunnanjohtajana yhteyspäällikkö Marko Marsala ymmärtää kuntien odotukset erikoissairaanhoidon suhteen. Marko Marsala Syntynyt 1964 Helsingissä Oikeustieteen maisteri (hallintojuridiikka), hovioikeuden auskultantti Särkisalon ja Merimaskun kunnanjohtaja, oikeustieteen opetustehtäviä Perhe: vaimo Liisa, tytär Muusa Asuu vanhassa maalaistalossa Paimiossa Harrastukset: talon kunnostus, yhteiskunnalliset asiat, maanpuolustustyö, jääkiekko (Paimion Sisu), purjehdus, metsästys, astronominen kirjallisuus

14 VSSHP:ssä oiotaan vinoumia Palkkapolitiikka paikallistasolle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tämän vuoden talousarviossa on palkkoihin varattu pyöreät 200,5 miljoonaa euroa ja ensi vuodeksi runsaat 10 miljoonaa euroa enemmän. Muhkea summa ja kuntayhtymän suurin menoerä. Palkat kuitenkin kiinnostavat ja puhuttavat työntekijöitä myös henkilökohtaisella tasolla. Onhan palkka monille yksi työn arvostuksen mittareista. Henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala- Viitanen muistuttaa, että palkkavertailuissa täytyy huomioida monia seikkoja. Kuntasektorin palkkapolitiikka on viime vuosina siirtynyt enenevästi sekä paikallistasolle että osittain myös yksilöllisempään palkanmäärittelyyn. Näin myös Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, kertoo sh-piirin henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitanen. Uusien työntekijöiden palkoista päättäminen on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä delegoitu niille, jotka työntekijät nimittävät, kuten johtavassa asemassa oleville, tulosryhmien vastuuhenkilöille sekä hallitukselle. Vuodesta 2002 alkaen on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkka määräytynyt työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Kaikki ammattiryhmät eivät tässä suhteessa ole aivan samalla viivalla, sillä lääkäreillä ja teknisellä henkilöstöllä on omat sopimusjärjestelmänsä, tosin perustaltaan samansuuntaiset kuin muillakin. Yleiset palkankorotuslinjaukset ja painopisteet sovitaan edelleen valtakunnallisesti ja määritellään kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa. Muuten palkkojen yksityiskohdat ja järjestelyjen toteuttamistavat päätetään nykyisin pitkälti työpaikoilla. Valtakunnan tasolla sovitun palkkaohjelman mukaisesti sairaanhoitopiirissämme käytettiin alkaen järjestelyvaraeränä noin euroa kuukaudessa palkkojen tarkistuksiin, minkä lisäksi osa oli sopimuksen mukaan suunnattava henkilökohtaisiin lisiin. Tämän osuus oli noin euroa. Henkilöstöpäällikkö Luukkala-Viitanen pitää paikallistasolle siirtymistä hyvänä, sillä jos kaikki säänneltäisiin tiukasti tulopoliittisin sopimuksin, järjestelmä olisi perin joustamaton eikä ottaisi huomioon paikallisia erityistarpeita. Helpompi toteuttaa tuollainen malli kyllä olisi, hän myöntää. Omat palkka-alarajat Peruspalkkamme pohjautuu työn vaativuuden arviointiin, ja se on tehtäväkohtainen, määriteltyyn työn vaativuustasoon perustuva. Peruspalkan lisäksi tulee henkilökohtainen lisä, joka on tehtäväkohtainen ja vuosisidonnainen ja vastaa entistä kokemuslisää. Toinen osa on hyvään työsuoritukseen perustuva, harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä. Se perustuu kahden esimiesasemassa olevan henkilön arviointiin henkilöstönsä työsuorituksesta, ja sen perusteella työntekijöille saadaan maksaa 3 % peruspalkasta henkilökohtaista lisää. Valtakunnallisessa sopimuksessa on edellytetty, että alkaen henkilökohtaiseen lisään käytetään vähintään 0.6 % peruspalkasta. Kuluneena syksynä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön omat, työn vaativuuden arviointiin perustuvat palkka-alarajat, jotka ylittävät yleisen virkaehtosopimuksen alarajat. Osalla ammattiryhmistä alarajat ovat kolmessa eri»korissa», työn vaativuuden arvioinnista riippuen. Esimerkiksi sairaanhoitajan alarajat ovat 1785/1810/1845 euroa, kun se KVTES:ssä on 1713,64 euroa. Henkilöstöpäällikkö pitää kehitystä hyvänä, mutta muistuttaa, että olipa palkka mikä tahansa, ovat jotkut aina alimmalla palkkatasolla, millä tuntuu usein olevan negatiivista psykologista vaikutusta. Sairaanhoitopiirin palkkatasoa nostetaan asteittain paitsi järjestelyvaraerien turvin myös piirin omin lisäpanostuksin. Näillä pyritään tasaamaan ja suhteuttamaan palkkakehitystä entistä tasapuolisemmaksi. Ensi vuoden talousarviossa tähän on kokonaiskustannuksina varattu vuositasolla euroa. Taru Luukkala-Viitanen ilmaisee tyytyväisyytensä, sillä näin saadaan vähitellen oiottua suurimmat vinoumat. Paikallistason palkkaneuvottelut edellyttävät paljon neuvotteluosapuolilta, samoin esimiehiltä. Sairaanhoitopiirin strategiaankin kirjattu kannustava palkkapolitiikka vaatii toimiakseen, että esimies-

15 ten tulisi seurata huolellisesti alaistensa työntekoa, jotta kannustuselementit olisivat perusteiltaan selkeät ja ymmärrettävät ja perustuisivat todelliseen osaamiseen. Näin eliminoidaan mahdolliset epäkohdat. Henkilöstöpäällikön mukaan huolelliset valmistelut teettävätkin runsaasti työtä. Työn vaativuuden arviointiin sekä uutena elementtinä henkilökohtaiseen osaamiseen ja työn suoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä on kuitenkin otettu sh-piirissä ilmeisen myönteisesti vastaan, sillä henkilöstöpäällikölle ei ole kantautunut negatiivisia viestejä. Hän puolestaan kiittää myös ammattijärjestöjä: neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä, ja keskusteluyhteys on kunnossa. Palkkavertailu ei yksiselitteistä Palkat ovat julkisia, ja ihmisillä on taipumus vertailla niitä. Näin myös ammattiryhmien sisällä eri työantajien välillä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luonnollisina vertailukohteina ovat muut kolme samankokoista yliopistosairaanhoitopiiriä, joiden palkkakehitystä seurataan säännöllisesti. Tavoitteena on vähintään sama palkkataso, joka useissa ammattiryhmissä on saavutettukin: Jos olemmekin takavuosina olleet palkkatasossa joissain suhteissa jäljessä, olemme kuroneet eroa umpeen ja päässeet eräissä nimikkeissä ainakin samaan tasoon, eräiltä osin edellekin. Kannattaa myös muistaa erot sairaanhoitopiirien his- Luottamusmiesnäkökulma Palkan paikka torioissa, taustoissa ja painotuksissa. Muut kuuluvat kuntien ykköskalleusluokkaan, kun Turku ja TYKS ovat kakkosluokassa, joka sekin on tehnyt eroa palkkoihin. Palkkavertailujen tulisi myös olla yhteismitalliset: mm. organisaatiorakenne, kelpoisuus, tehtävät ja vastuut tulisi vertailuissa huomioida, henkilöstöpäällikkö sanoo. Paljon puhuttu kilpailu työvoimasta on nostanut palkat esiin kilpailuvalttina. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ei ole joutunut merkittävästi kilpailemaan työvoimasta muiden piirien kanssa. Sen sijaan piirin sisäisestä palkkakilpailusta on nähtävissä merkkejä, ja tämä huolestuttaa henkilöstöpäällikköä, sillä sitä ei voi pitää järin tarkoituksenmukaisena. Yhtenä syynä tähän hän näkee aluesairaaloiden erilaisen virkarakenteen, esimerkiksi lääkäreiden osalta, joskin menestyksellisen rekrytoinnin tulee tietysti olla niillekin mahdollista, hän sanoo. Pientä palkkakisaa on käyty myös suurimman omistajakuntamme Turun kaupungin terveydenhuollon kanssa, mutta tätä on nyt ryhdytty miettimään ja palkkoja harmonisoimaan, henkilöstöpäällikkö Luukkala-Viitanen valaisee. Tutkitusti monet muutkin seikat kuin palkka vaikuttavat päätöksiin työpaikkaa valittaessa: työn pysyvyys, haasteellisuus, kehittymismahdollisuudet, työolosuhteet, asuinkunta ja sen hintataso. Taru Luukkala-Viitanen luottaa siihen, että kuntapuoli ja julkinen sairaanhoito, erityisesti yliopistosairaalat, säilyttävät kilpailukykynsä tulevaisuudessakin. Markku Näveri Sairaanhoitopiirimme on nauttinut kyseenalaista kunniaa alhaisimpia palkkoja maksavana yliopistosairaanhoitopiirinä. Erityisesti TYKSin rasitteena on se, että kuuluimme aiemmin II-kalleusluokkaan. Eroa muihin sairaaloihin ei ole pystytty kirimään kiinni. TYKS onkin yliopistosairaaloiden tuottavuustilastoissa ykköstilalla nimenomaan alhaisen palkkatasonsa ansiosta. Palkkarakenteen tulevat ja jo tapahtuneet muutokset eivät korjaa palkkatasoa. Työn vaativuuden arvioinnin eli TVA:n perusteella maksetut muutaman kymmenen euron palkkaerot ja joidenkin harvojen saama 3 % harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä eivät ole ratkaisu palkkatason nostamiseen. Niiden merkitys on enemmänkin saada palkkaus perusteet oikeudenmukaisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Viime vuosina on järjestelyvaraerien korotusrahat jouduttu liian usein käyttämään vääriin tasoihin rekrytoitujen palkkatason korjaamiseen. Tämän syksyn paikallisneuvotteluissa aikaansaadut sairaanhoitopiirin omat palkka-alarajat nostavat oikeasti piirimme palkkatasoa. Samalla työn vaativuuteen perustuvat palkkakorit hahmottuivat hoitohenkilökunnan osalta konkreettisemmiksi. Läheskään kaikkien tehtäväkohtainen palkka ja TVA eivät ole vielä kohdallaan. Palkkarakennetyö jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen. Palkkaerojen kaventaminen muiden sairaanhoitopiirien suhteen edellyttää budjettiin jatkossakin reilua lisärahaa. Valtakunnalliset yleiskorotukset ja järjestelyvaraerät eivät kavenna eroja sairaaloitten välillä. Mirja Hovirinta TNJ:n pääluottamusmies Palkkaa ja kenelle? Kovasti olemme käyneet menneinä vuosina keskustelua siitä, miksi VSSHP:n aluesairaaloissa on maksettu parempia palkkoja kuin TYKSissä ja miten se on mahdollista. Miksi TYKS yliopistosairaalana maksaa hinnoitteluryhmien alarajapalkkoja kaikissa ammattiryhmissä? Ehkä lääkäreitten osalta on tehty poikkeuksia. Oikeutetusti on spekuloitu TYKSin huonoa palkkatasoa, verrattu tehtäväkuvia sekä purettu liikoja adrenaliineja ja energiaa myös muiden sh-piirien keskussairaalatason palkkojen ja tehtäväkuvien miettimiseen kuin myös yksityisen terveydenhuollon palkkojen, mutta niissä on ihan omat historiansa ja niistä pitää nyt päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. VSSHP:n sekä TYKSin palkkarakenteet pitää saada kilpailukykyisiksi rekrytoitaessa uusia työntekijöitä. Palkkapolitiikassamme on käännetty uusi lehti, vaikkakin pieni. TVA:n perusteella olemme saaneet kaikille ammattiryhmille alkaen VSSHP:n omat peruspalkkojen alarajat, jotka ovat muutamia kymmeniä euroja KVTES:n alarajoja korkeammat. Onnekkaita korotuksen saajia ei kuitenkaan lottovoitoilla palkittu, sillä järjestelyvaraeräprosentin ja harkinnanvaraisen lisän ratkaisut eivät olleet palkkatason nostamisen ratkaisu, vaan oikeudenmukaisemmat palkkausperusteet. Oikeudenmukaisemman, verrannollisen ja kilpailukykyisen palkkapolitiikan edellytys on, että jatkossakin palkkabudjettiin varattaisiin sitä varten lisämääräraha. Palkkapolitiikan ja palkkoja koskevan sopimisjärjestelmän tulee kuitenkin olla kaikissa olosuhteissa sellainen, että se turvaa jokaisen työntekijän reaalipalkkatason eli että käytännön reaalipalkat säilyvät ja nousevat sopimus- ja taloustilanteen edellyttämällä tavalla myös niillä työntekijöillä, joiden palkka jo on TVA:n ja sopimusten ohje- ja peruspalkkatasoa korkeampi. Milloin sitten palkkausjärjestelmä on hyvä? Hyvä palkkausjärjestelmä tukee myös johtamista. Yksinkertaisemmin toimivaa palkka- ja palkitsemisjärjestelmää voi kuvata siten, että henkilöstö ja esimiehet ovat siihen tyytyväisiä ja järjestelmä vaikuttaa myönteisesti yhteisiin tavoitteisiin. Palkkausjärjestelmällä pystytään palkitsemaan hyvät työsuoritukset kaikissa henkilöstöryhmissä. Sirkka Välimaa pääluottamusmies TYKS/KTV VSSHP:n KTV:n koordinoiva plm

16 Lyhyt hetki joka parantaa elämää Lastenlääkärin täytyy osata kuunnella. Pienestä potilaasta ei useinkaan ole mappikaupalla tutkimustietoja ja sairaskertomuksia. Hän voi olla vastaanotolla ensimmäistä kertaa. Silloin lääkärin tulee korvat höröllä kunnella, mitä äiti kertoo. Mitä tapahtuu, kun syödään jäätelöä? Herääkö lapsi öisin itkemään? Ennen keskiyötä, vai sen jälkeen.? Turunmaan sairaalan uusi lastenpoliklinikan ylilääkäri Marianna Tala-Heikkilä kuuntelee ja kysyy. Pitää myös vähän tentata. Että saadaan tärkeät tiedot esiin. Joskus ne tulevat vasta viime hetkellä. Silloin pitää olla valmis kyseenalaistamaan oma arvionsa ja muuttamaan aiottua toimintalinjaa. Vastaanotto on tällä kertaa jo melkein ohi, kun Marianna päättää sittenkin määrätä toisenlaista lääkitystä kuin aiemmin Roopelle, 2 vuotta. Lyhyt hetki, pitkä ilo. Marianna Tala-Heikkilä tutkii Roopen äidin Heli Lehtosen sylissä. Turunmaan sairaalan lastenpoliklinikalla käy kymmenkunta potilasta päivässä. Sinne tulee kaikenlaisia potilaita ruotsinkielisiltä alueilta sekä allergia- ja astmapotilaita varsinaissuomalaisista kunnista yleensä. Jo edeltäjäni Leif Westerén kehitti erityisesti tätä astmapuolta. Hänet valittiin myös tämän vuoden alussa vuoden astmalääkäriksi. Perheen kanssa Astman hoito on parantunut merkittävästi jo siinä ajassa, mikä on kulunut Marianna Tala-Heikkilän lääketieteen opinnoista Turun yliopistossa. Silloin astmalapsi saattoi melkein joutua hengityskoneeseen teho-osastolle, tai ainakin»astmatippa» oli yleinen hoito astmakohtauksessa. Sellaista ei enää juurikaan näe hoito ja varsinkin lääkkeet ovat kehittyneet. Lääkitys ei kuitenkaan riitä. Pitää kuunnella perhettä, jotta ongelman laatu selviää, pitää tutkia hengitystehoja ja vasta-ainereaktioita. Joskus pitää saada aikaan hallittu muutos ruokavaliossa niin, että voidaan havaita, mitkä ruuat mahdollisesti aiheuttavat ongelmia, mitä taas voi huoletta syödä tai syöttää. Koska lapsi syö mitä annetaan pitää myös saada yhteys siihen vanhempaan, joka ehkä ei ole mukana vastaanotolla. Kotiin lähtee aina myös kirjallinen selvitys siitä, mitä on tutkittu ja päätetty. Noin joka kolmas lapsipotilas tulee vastaanotolle molempien vanhempien seurassa, mutta useimmiten mukana on vain äiti. Isiä väheksymättä Tala-Heikkilä toteaa, että äiti kyllä yleensä on se, joka tietää lapsen elintavoista eniten. Ja koska tämä ei ole vain lasten vaan myös nuorten poliklinikka, jotkut tulevat yksin. Täällä voi käydä ainakin 18-vuotiaaksi asti. Perinne elää Marianna Tala-Heikkilä päätti varhain ryhtyä lääkäriksi. Siihen vaikutti isän perintö: Eero Tala oli Paimion keuhkosairaalan ylilääkäri. Marianna varttui Paimiossa, opiskeli Turussa ja on käynyt Helsingissä osittain erikoistumassa allergologiaan. Olin ajatellut lastenlääkärin työtä jo aiemmin ja pidinkin erityisesti lapsilääketieteen kurssista. Väitöskirjani tein BCGrokotteesta (käytetään tuberkuloosia vastaan). Tuberkuloosi ei ole maailmasta kadonnut ja allergiat ovat viime vuosiin asti vain

17 lisääntyneet. Nyt allergioiden kasvu tuntuu kuitenkin jostakin syystä hidastuneen, sanoo Marianna Tala-Heikkilä. Mistä se johtuu, hän ei osaa sanoa. Ei liioin sitäkään, mistä allergiat alunperin ovat peräisin. Jos sen tietäisin, niin olisin aika tärkeä henkilö, hän sanoo. No, on hän sitä joka tapauksessa. Pieni Roope ei varmaan havaitsekaan kuinka tärkeä. Ja ihan hyvä niin. Roopella vastaanotolla käynti sujui leikiten. Mathias Luther Bra svar börjar med frågor Marianna Tala-Heikkilä, 45, är sedan början av november överläkare för barn- och ungdomspolikliniken vid Åbolands sjukhus. Hon efterträder Leif Westerén och är liksom han speciellt insatt i allergier och astma. Leif utvecklade det här långt och han valdes ju nyligen också till Årets astmaläkare (i Egentliga Finland). Det passade mig mycket bra att komma in här, säger Marianna Tala-Heikkilä. Hon har jobbat deltid i huset redan i fem år. Nu delar hon på veckans dagar vid mottagningen med den andra barnläkaren Jaana Kallio. Marianna Tala-Heikkilä är barnläkare med underspecialiteten astma och allergi. Hon har disputerat på tuberkulosvaccinet BCG (Bacille Calmette-Guérin). Men vi är ju första remisspoliklinik för många och då skall vi kunna ta emot alla slags barnpatienter, påpekar hon. Snabba steg De som inte kan behandlas på Åbolands sjukhus utan kräver någon annan specialitet skickas vidare till ÅUCS. Det kan vara fråga om till exempel kirurgi som man inte kan göra på Åbolands sjukhus eftersom man inte har en bäddavdelning för barn. Den goda sidan av saken är att bäddavdelningen inte heller mera behövs lika mycket som förr. Ännu när jag studerade var det vanligt att det fanns patienter som var på vippen att hamna i respirator. Sådant ser man helt enkelt inte mera, medicinerna har blivit så mycket bättre, säger Marianna Tala- Heikkilä. Den andra goda nyheten är att allergier och astma inte mera tycks öka i samma takt som förr. Vad allergier överhuvudtaget beror på fi nns det fortfarande många teorier om. Men det räcker inte med att medicinfabrikerna gör sitt jobb. Barnläkaren måste göra sitt också. Det är till exempel att lyssna noga och att ställa frågor, tillräckligt många frågor. Speciellt i början gäller det att lyssna på vad föräldrarna säger om situationen. Anamnesen (patienthistorien) kan man då ta mera lätt på. Den kan ju vara väldigt kort då en patient är ett eller två år gammal. Då är det viktigt att man hör mamman i nio fall av tio är det fortfarande mamman berätta hur barnet mår. Andas det tungt? Ligger det på mage eller rygg? Vaknar det på natten? Finns det någon speciell mat som verkar förorsaka diarré? Vad hade föräldrarna själva för sjukdomar som barn? Roope, 2 år, koncentrera sig medan mamma Heli Lehtonen pratar med läkartanten. Team med maskin En del av frågorna ställer sjuksköterskan redan före läkarbesöket. På det sättet blir läkaren, mottagningssköterskan och föräldrarna ett team som jobbar för barnets hälsa. Sköterskan hjälper också till med undersökningar av till exempel lungkapaciteten. Den kan man på Åbolands sjukhus numera göra med en oscillometer. Tack för det, Sundellska stiftelsen, säger Marianna Tala-Heikkilä. Oscillometern är speciellt bra för barn eftersom den inte kräver att patienten medvetet pustar och blåser för mätningen. Det räcker med normal andning. Man kan också låta barnet hoppa trampolin ett tag och se hur belastning inverkar. Som en lek Mottagningen kan i bästa fall göras rätt oproblematisk för barnet. När Roope, 2 år 3 månader, kommer från Reso för att undersökas för sin hosta får han sova i sina varma kläder på britsen medan läkaren frågar ut mamma Heli. Medan sedan läkaren klämmer på magen, tittar i öronen och lägger stetoskopet på bröstet (kallt, hu!) lyssnar Roope på en kameras klickande. Medan de vuxna fortsätter med sina obegripliga diskussioner är han redan igång med att bekanta sig med köksattiraljerna som står där, i skinande röd, vit grön, gul och blå plast. Han har hört nog. Han kan minsann koka ihop något själv också. Mathias Luther

18 Pyhäranta - mailmam pualvälis Pyhäranta on simmottos mailma napa, et see o mere reunal, lähel Rauma, liki Eura ja suaran tiäm pääst Turust. Pyhärantalaise ovakki hyvi monimuatossi ja kansainvälissi, ko joka suuntta o vuassaroi ollu ovi auk. Näin kuvaa naapurikuntaansa laitilalainen runoilija Heli Laaksonen ja totta on, että tämä pinta-alaltaan 147 neliökilometrin ja asukkaan kunta Vakka-Suomen koillisimmassa kolkassa on kolmen kaupungin kainalossa. Etelässä on Uusikaupunki, kaakossa Laitila ja pohjoisessa Rauma. Kunta itsessäänkin on kolmijakoinen. Kirkonkylässä, joka tunnetaan myös Rohdaisten nimellä, löytyvät kunnanvirasto ja meren rantaan sijoittuva kaunis kivikirkko. Kasitien toisella puolella sijaitsee valtakylä, jolla silläkin on omaperäinen nimensä, Ihode. Pohjoiset kylät sijoittuvat kasitien meren puolelle ja suuntautuvat asioinnissaankin vahvasti Rauman suuntaan. Terveydenhuollon menokehitys mietityttää myös Pyhärannan kunnanjohtaja Leena Hoikkalaa. Yhteistyötä Laitilan kanssa Pyhärantaa ei ole kuntana koskaan varsinaisesti perustettu, vaan sitä alettiin hallinnoida itsenäisesti lain kunnallisesta jaotuksesta tullessa voimaan 1800-luvun lopussa. Kunnan itsenäisyyskin on välillä ollut uhattuna, mutta apu on löydetty yhteistyöstä naapureiden kanssa. Kun laki kansanterveystyöstä tuli 70-luvun alussa voimaan, Laitilan kanssa tehtiin yhteistyösopimus, joka käsittää kansanterveystyön ja koulutoimen. Kansanterveystyössä koko perusterveydenhuolto annettiin kuntayhtymälle. Yhteistyö Laitilan kanssa on edelleen voimassa, mutta ajat muuttuvat. Pyhäranta - pinta-ala 147 km asukasta. - sosiaali- terveystoimen menot yhteensä e - erikoissairaanhoito e

19 Meillä on ollut kovasti pyrkimyksiä päästä sopimuksesta eroon. kunnanjohtaja Leena Hoikkala sanoo. Ajatuksena on Pyhärannassa ollut, että Vakka-Suomeen pitäisi saada yksi yhteinen terveyskeskus eli laajentaa yhteistyötä johtuen mm. lääkäripulasta. Pyhärantalaiset on tosin hoitanut»oma lääkäri, Irja», jonka toimipaikkana on Pyhärannan terveysasema, mutta kuntayhtymässä yleensä on ollut ongelmia lääkärien saannissa. Se mikä Pyhärannassa on herättänyt ihmetystä on, että Laitilan kaupunki ei ole ollenkaan vastannut neuvotteluesityksiin. Tästä syystä Pyhäranta on yksin neuvotellut sekä Rauman että Uudenkaupungin kanssa, Hoikkala kertoo. Uudenkaupungin kanssa sopimus on jo neuvoteltu luonnosasteelle ja yhdessä Uudenkaupungin kanssa on esitetty Laitilalle kutsu neuvotteluihin. Laitilan asukasta ja Pyhärannan asukasta eivät nykyisten laskelmien mukaan yksinkertaisesti ole riittävä väestöpohja perusterveydenhuollolle. Sijainnista ja kunnan pienestä koosta johtuen Pyhärannan erikoisuuksiin on aina kuulunut vapaa asiointi joka suuntaan. Pyhärantalaisten suuri etu on ollut, että kunta ei ole asettanut tälle esteitä eli esimerkiksi kouluihin ja terveyspalveluihin on saanut hakeutua vapaasti, Hoikkala muotoilee ja miettii, mahtavatkokuntalaiset osata arvostaa heille tarjottuja valinnanmahdollisuuksia. Vakka-Suomen sairaala vahvistaa asemiaan Pyhärannan terveydenhuollon erikoisuuksiin kuuluu, että kunta on ollut Rauman aluesairaalan kuntayhtymän jäsen. Kun kuntayhtymä purettiin, pyhärantalaisille jäi 10 vuoden oikeus käyttää Rauman palveluja ilman ulkokuntalaislisää, ja palveluja on myös käytetty. Hoikkala ei kuitenkaan näe tilannetta ongelmana. Ihmiset ovat päässeet Raumalle hyvin varsinkin pohjoisista kylistä, hän arvioi. Tilanne on myös muuttumassa nyt, kun Satakunnan sairaanhoitopiirissä on ryhdytty kehittämään vanhoja aluesairaaloita niin, että niissä erikoistutaan määrättyihin hoitoihin eivätkä ne palvele yleissairaaloina. Pyhärantalaisten käynnit suuntautuvatkin nyt entistä enemmän Vakka-Suomen sairaalaan, varsinkin kun siellä on nyt opittu asioimaan myös ilta- ja yöpäivystyksen myötä. Painopisteen siirtyminen Raumalta Uuteenkaupunkiin näkyy myös rahassa. Rauman osuus kustannuksista on enää n euroa ja Vakka-Suomen sairaalan osuus on vastaavasti noussut jo lähelle euroa. Terveydenhuollon menot yli kolmannes kokonaisbudjetista Pyhäranta ei ole poikkeus niiden pienten kuntien joukossa, jotka taistelevat terveydenhuollon ja varsinkin erikoissairaanhoidon menojen kanssa. Hoidonporrastukseen Hoikkala haluaakin kiinnittää huomiota. Tälläkin hetkellä TYKSiin ohjautuvista potilaista yli puolet menee suoraan terveyskeskusten tai yksityisten lääkärien lähetteellä. Joka tapauksessa erikoissairaanhoito on kunnan talouden kannalta suurin kustannuserä. Maksuosuudet ovat viime vuosina olleet 1,7 milj. euron tasoa. Nyt on odotettavissa nousua, niin että kustannukset ensi vuonna ylittävät 2 milj. euroa. Kun mukaan otetaan perusterveydenhuollon vaatima n. yksi miljoona euroa, terveydenhuollon osuus kunnan 8,5 milj. euron kokonaisbujetista on n. 35 prosenttia. Kun sosiaalibudjetti on 2,5 milj. euroa ja koulutoimen noin 1,5 milj. euroa, paljon muuhun ei rahaa jääkään. Presidentinvaalitkin hoidetaan eurolla, jotka nekin saadaan valtiolta, Hoikkala naurahtaa. Tuulikki Noramaa Nummen Apteekki & Pääskyvuoren Sivuapteekki oka ilta ennen kuin lamppu sammuu, saapuu 30% alennus. * Nyt voit puhua Elisan liittymillä entistä edullisemmin. Uuden Elisa Etuilta -sopimuksen ansiosta puhut 30 % edullisemmin joka ikinen ilta klo vuoden jokaisena päivänä. Alennus koskee myös Elisan nykyisiä asiakkaita. Lisätietoja saat osoitteesta tai soittamalla palvelunumeroon , ma pe klo 8 20, la klo S-Etukortilla saat Bonusta kaikista kotimaan matkapuheluista, teksti- ja multimediaviesteistä. Lisätietoa ja rekisteröitymisohjeet löydät osoitteesta *Elisa Etuilta -sopimus on liittymäkohtainen ja sen voi solmia Elisa Etusopimukseen rekisteröitynyt asiakas seuraaviin liittymätyyppeihin: Elisa Reilu, Elisa Aina Plus, Elisa Vapaaaika ja Elisa Oiva. Edun saaminen muihin liittymiin edellyttää liittymätyypin vaihtoa. Etu koskee normaalihintaisia kotimaan matkapuheluita. Elisa Etuilta on 12 kuukauden määräaikainen sopimus. Sopimuskauden aikana liittymäsopimusta ei voi irtisanoa, eikä liittymän numeroa voi siirtää toiselle operaattorille kesken sopimuskauden. Lounet on osa Elisa-konsernia Nummen Apteekki Hämeentie 24 Puh Avoinna: ma-pe 9-18 la 9-14 apteekki@nummenapteekki.com Pääskyvuoren Sivuapteekki Kotkankatu 1 Puh Avoinna: ma-pe 9-17 la suljettu Kysy kanta-asiakaseduistamme! Runsaasti maksutonta paikoitustilaa Myymälät: TURKU; Yliopistonkatu 27 b, ma pe 10 18, la PAIMIO; Vistantie 19, ma pe KAARINA; Oskarinaukio 3, ma pe LIETO; Hanhenkaari 3, ma pe 9 17.

20 Työsuojeluriskien arv toteutetaan kaikissa sairaanhoitopiirin yks Esimerkkinä tuloksista Halikon sairaalan laitoshuolto Työturvallisuuslaki edellyttää vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia kaikilla työpaikoilla. Tästä on myös sairaanhoitopiiri antanut ohjeet kaikille yksiköilleen. Esimerkkikohteena on Salon seudun sairaalan laitoshuollossa toteutettu riskien arviointi ja sen tulokset. Työsuojelupäällikkö Päivi Koivunen (vas.) ja vastaava laitoshuoltaja Aija Mäki esittelevät uutta likapyykille tarkoitettua säkkivaunua, joka otetaan käyttöön ergonomian parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan käynnistänyt terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeen alan työsuojeluongelmien noustua esiin työsuojeluvalvonnassa. Valvontahanke ajoittuu vuosille Sairaanhoitopiirin alueella sitä toteuttaa Turun ja Porin työsuojelupiiri. Salon seudun sairaalassa vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi aloitettiin vuonna 2003, ja toimintaa on johtanut siivoustyönjohtaja/työsuojelupäällikkö Päivi Koivunen. Työ käynnistettiin työsuojeluvaltuutettujen kouluttautumisella kartoituksiin, jonka jälkeen nämä ovat käyneet osastoilla opastamassa tarkastuslistojen täyttöä. Tässä kerrotut selvityksen tulokset koskevat Halikon sairaalan laitoshuoltoa, jossa työsuojeluriskien arviointi kohdistettiin tässä kohdin yleisten tilojen siivousalueisiin. Sairaalaosastojen laitoshuollon osalta riskien arviointi sisällytettiin osastojen arviointeihin. Kartoituksessa käytettiin apuna sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa Riskien arviointi työpaikalla -työkirjaa sekä sen sähköistä versiota. Laitoshuollon arvioinnin osalta tulokset ovat valmiina, ja tavoite on, että selvitystyö koko Salon seudun sairaalan osalta on valmiina vuoden loppuun mennessä. Laaja tehtäväkenttä Terveys- ja turvallisuusriskien arviointi kohdistettiin viiteen riskilajiin: fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä henkinen kuormittuminen. Selvästi suurin riskilaji laitoshuollossa on tulosten mukaan ergonomia. Koivusen mukaan syynä on työskentelylle tyypillinen kurkottelu, raskaiden esineiden nostelu, hankalien ylä- ja alapintojen puhdistus ja ylipäätään työskentely ahtaissa tiloissa. Ongelmaan ollaan myös hakemassa parannuksia, sillä sairaalan työfysioterapeutin kanssa ollaan toteuttamassa ergonomiakoulutusta. Tapaturman vaaroja siivoustyössä on useita, varsinkin kun joskus otetaan myös tietoinen riski vaikkapa kiireen johdosta. Tapaturmia aiheuttavat mm. esineiden putoaminen ja kaatuminen, liukastumiset ja kompastumiset, viilto- ja pistovaara. Tapaturmia kuitenkin onneksi tapahtuu hyvin harvoin. Fysikaalisia vaaratekijöitä ei siivoustyössä ole merkittävästi. Ongelmia aiheuttavat lähinnä työympäristön lämpötila ja vetoisuus. Samoin kiinnitettiin huomiota mm. ulkovalaistuksen puutteellisuuteen. Samoin pienempiä riskejä ovat tulosten

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho

HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa

Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Internetin avulla tuloksiin päiväkirurgisen potilaan ohjauksessa Katja, Heikkinen *TtM, sh, TtT-opiskelija, pt.tuntiopettaja, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Turun AMK, terveysala; katheik@utu.fi

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteet

Henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteet Yhteistyöryhmä 24 17.09.2018 Henkilökohtaisen lisän myöntämisen perusteiden tarkastaminen YTRYHMA 24 Esittely Palkkausjärjestelmä koostuu työn vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaista palkkauksesta

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?

Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y)

Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) Uuden toimenpideluokituksen A-Q ja Y-alkuiset päätoimenpiteenä kirjatut leikkaustoimenpiteet. Leikkaustoimenpiteiden ulkopuolelle jäävät toimenpideluokituksen T-, U- ja

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä. Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä

Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä. Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä Vuoroin vieraissa, lainahoitaja auttaa kiireessä Lainahoitajamallin eteneminen Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä hoitohenkilöstössä Esityksen sisältö Lainahoitajamallin käyttöönoton taustaa Lainahoitajamallin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kliininen urakehitys ja palkka

Kliininen urakehitys ja palkka Kliininen urakehitys ja palkka Kunta-alan palkkausjärjestelmä Tehtäväkohtainen palkka Henkilökohtainen lisä (harkinnanvarainen) Työkokemuslisä (5 vuotta 3 % / 10 vuotta 8 %) Tulospalkkio (ei pakollinen)

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ

HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOIMINEN OSANA OPETUSALAN PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ 28.3.2019 Työsuorituksen arviointi 1 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävän vaativuuden arviointi ja henkilökohtaisen työsuorituksen

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp

Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp Psykiatrisessa hoidossa - 80 ja 90-luvulla perhe- ja verkostotyön kouluttautumisia Sairaalaan ohjautui toisen polven potilaita

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 35 09.06.2015 LINJAJOHTAJA MIKA NUUTILAN OIKAISUVAATIMUS HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSJOHTAJAN TEKEMÄSTÄ PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN PALKAN TAKAISINPERINTÄÄ JA HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

FONIATRIAN EVOLUUTIO

FONIATRIAN EVOLUUTIO FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uusi maakunta on meidän työpaikkamme Maakuntauudistuksen kautta noin 9000 pohjalaisen uusi työpaikka on Pohjanmaan maakunta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Potilaskohtainen kirjallinen raportointi - hiljainen raportointi. Ensihoitopäällikkö, ylihoitaja Juha Tiainen

Potilaskohtainen kirjallinen raportointi - hiljainen raportointi. Ensihoitopäällikkö, ylihoitaja Juha Tiainen Potilaskohtainen kirjallinen raportointi - hiljainen raportointi Ensihoitopäällikkö, ylihoitaja Juha Tiainen Kirjallinen potilaskohtainen vuoronvaihoraportointi / Hiljainen raportointi Tarkoitetaan potilastietojen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot