Kaija Hartiala ja Aki Lindén yhteishaastattelussa. Ammattina osastonhoitaja. Marsala puhuu kuntapäättäjien kieltä. Palkka-asiat puhuttavat VSSHP:ssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaija Hartiala ja Aki Lindén yhteishaastattelussa. Ammattina osastonhoitaja. Marsala puhuu kuntapäättäjien kieltä. Palkka-asiat puhuttavat VSSHP:ssä"

Transkriptio

1 Kaija Hartiala ja Aki Lindén yhteishaastattelussa Ammattina osastonhoitaja Marsala puhuu kuntapäättäjien kieltä Palkka-asiat puhuttavat VSSHP:ssä Työsuojeluriskien arvioinnit käynnissä Uniapnea on ikuinen kumppani Potilaan ohjaus uusille urille Lucialla pitkät perinteet Turunmaassa Lastenlääkäri kyselee ja kuuntelee

2 Hoitojonot jatkoivat lyhenemistään Näin joulun alla on mukava kertoa hyviä uutisia: hoitojonot Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloihin ovat lyhentyneet. Hoitoon tai toimenpiteeseen pääsyä odotti marraskuun alussa yhteensä 8761 henkilöä, kun heitä syyskuun alussa oli 440 enemmän. Jono oli siis noin viisi prosenttia lyhyempi ja mikä tärkeintä, jo aiemmin alkanut suuntaus on jatkunut. Ilahduttavaa on myös se, että jonot ovat lyhentyneet kaikissa sairaaloissamme. Turunmaan sairaalassa muutos oli suhteellisesti selvin, peräti 36 prosenttia ja Loimaalla pienin, vain pari prosenttia - mutta oikean suuntainen sekin. Toisaalta Loimaan aluesairaala onnistui lyhentämään juuri pisintä eli ortopedian jonoaan, mikä ei kaikille muille onnistunut. Olemme täsmentäneet hoitoonpääsyn seurantaamme siten, että jaamme jonottajat nykyisin kahteen ryhmään: niihin, jotka joutuvat odottamaan sairaalan tuotannosta johtuvista syistä ja niihin, joilla pitkään odottamiseen on jokin omakohtaisempi syy. Sairaalasta johtuvista syistä hoitoon pääsyä odotti marraskuun alussa 7452 henkilöä, eli kaikista jonottajista henkilöllä ei ihan»oikeasti» ole pakottavaa tarvetta päästä hoitoon sairaalan antaman mahdollisuuden puitteissa, vaan heille riittää vähempikin kiire. Erikoisaloittain tarkasteltuna hoitojonot ovat lyhentyneet selvimmin lastenkirurgiassa (-30 %), korva-, nenä ja kurkkutaudeissa (-17 %), silmätaudeissa (-13 %) ja kirurgiassa (-11 %). Myös ortopedian ja traumatologian jonot lyhenivät Salossa ja Loimaalla, mutta TYKSissä ja Turunmaan sairaalassa ne sen sijaan ovat pidentyneet. Jälkimmäiseen on syynä lähinnä henkilökuntapula, mihin ei näytä olevan nopeaa ratkaisua näköpiirissä, sekä kasvanut kysyntä. Valtiovallan lainsäädännölliset toimenpiteet ovat siis vaikuttaneet.»pakon edessä» sairaaloista on löytynyt vielä vähän lisää käyttämättömiä voimavaroja leikkaus- ja muun hoitotoiminnan tehostamiseksi. Toki myönteiseen kehitykseen on muitakin syitä, kuten jonossa olevien henkilöiden elämäntilanteen tehostettu seuranta, minkä ansiosta jonoista on voitu poistaa sinne kuulumattomia. Myös hoitokriteerien yhdenmukaistaminen on osaltaan lyhentänyt jonoja, vaikka on toisaalta joissakin sairausryhmissä voinut tuoda jonoihin sellaisiakin potilastapauksia, joita niihin ei aiemmin olisi otettu. Vielä yksi tärkeä tilastoluku pitää mainita, nimittäin yli kuusi kuukautta hoitoon pääsyä odottaneet. Tämä luku oli TYKSistä marraskuussa 989 potilasta, kun syyskuussa heitä oli Olemme siis onnistuneet pienentämään tätä hoitotakuun rajat ylittävää odottajien joukkoa viidenneksellä. On tietysti valitettavaa, että jotkut potilaat joutuvat odottamaan näinkin pitkään, mutta toisaalta lukua voidaan suhteuttaa siihen, että sairaaloissamme tehdään vuodessa yli leikkausta ja päiväkirurgista toimenpidettä, eli vuoden jokaisena päivänä keskimäärin 115. Jonojen purku on silti vaikeaa edes»kaasua lisäämällä», koska jonot täyttyvät toisesta päästä koko ajan lisääntyvällä tahdilla. Pisimpään odottaneet potilaat ovat lisäksi pääosin sellaisilla erikoisaloilla, joilla ei apua juurikaan ole saatavissa edes ostopalveluista. Vaikka tilanne ei tällä tahdilla ilmeisesti kokonaan korjaannu lain edellyttämälle tasolle vuoden loppuunkaan mennessä, suunta on oikea ja tavoitteeseen pääsy lähitulevaisuudessa näyttää mahdolliselta. Joka tapauksessa sijoitumme valtakunnallisesti hyvin; meillä on lyhimmät jonot yliopistosairaanhoitopiireihin verraten ja neljänneksi lyhimmät kaikkien 20 piirin joukosta. Näissä tunnelmissa ilmaisen kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille lämpimät kiitokseni vuoden mittaan tehdystä hyvästä ja ammattitaitoisesta työstä sekä toivotan hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta niin työntekijöillemme kuin muillekin lehtemme lukijoille. Jonotiedot Internetissä:

3 Vårdköerna blir allt kortare Så här före julen är det trevligt att berätta goda nyheter: vårdköerna i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt har blivit kortare. I början av november väntade sammanlagt personer på vård eller på operation, medan antalet i början av september var 440 flera. Kön är alltså ungefär fem procent kortare och framför allt, den trend som redan tidigare börjat har fortsatt. Glädjande är också det, att köerna blivit kortare på alla våra sjukhus. På Åbolands sjukhus var förändringen proportionellt sett klarast, rentav 36 procent, och i Loimaa minst, bara ett par procent men också där gick det i rätt riktning. Å andra sidan lyckades Loimaa med att korta av just den längsta kön, det vill säga kön inom ortopedi, något som inte alla andra lyckats med. Vi har preciserat uppföljningen av vården så, att vi numera delar in dem som köar i två grupper: de, som måste vänta på grund av orsaker som beror på sjukhusets produktion, och de, som har något personligt skäl för sin långa väntan. Av orsaker som beror på sjukhuset väntar i början av november personer på vård, med andra ord har personer av dem som köar inte»riktigt» något trängande behov av vård inom ramarna för de möjligheter som sjukhuset erbjuder, utan för dem räcker det till med en mindre brådska. Om man studerar vårdköerna till de skilda specialiteterna så har köerna minskat tydligast inom barnkirurgi (-30 %), öron-, näs- och halssjukdomar (-17 %), ögonsjukdomar (-13 %) och kirurtgi (-11 %). I Salo och Loimaa blev också köerna till ortopedi och traumatologi kortare, men på ÅUCS och Åbolands sjukhus har de däremot blivit längre. På det sistnämnda sjukhuset är orsaken närmast brist på personal, på det här problemet förefaller det inte fi nnas någon snabb lösning i sikte, och på den ökade efterfrågan. Statsmaktens legislativa åtgärder har alltså verkat. När man har varit tvungen till det så har man på sjukhusen ännu hittat en aning outnyttjade resurser för att effektivera operations- och annan vårdverksamhet. Givetvis fi nns det också andra orsaker till den positiva utvecklingen, såsom en effektiverad uppföljning av livssituationen hos dem som står i kö, tack vare det har man kunnat avlägsna sådana som inte hör hemma där. Harmoniseringen av vårdkriterierna har för sin del också kortat av köerna, även om det å andra sidan inom vissa sjukdomsgrupper har kunnat tillföra också sådana patientfall till köerna, som man tidigare inte skulle inkluderat i dem. Man bör nämna ytterligare en viktig statistiksiffra, nämligen de som väntat över sex månader på att få vård. På ÅUCS utgjorde den här siffran i november 989 patienter, medan antalet i september var Vi har alltså lyckats korta av den här gruppen som överskrider gränserna för vårdgarantin med en femtedel. Det är naturligtvis beklagligt, att en del patienter måste vänta så här länge, men å andra sidan kan man ställa siffran i proportion till, att det varje år på våra sjukhus utförs över operationer och dagkirurgiska åtgärder, eller i medeltal 115 varje dag under året. Avkortningen av köerna är ändå svår till och med om man»ökar på gasen», eftersom köerna i allt snabbare takt fylls på från andra ändan. De patienter som väntat längst väntar dessutom huvudsakligen till sådana specialiteter där man inte kan få hjälp ens genom köptjänster. Även om situationen med den här takten inte helt justerar sig på den nivå lagen förutsätter ens vid årets slut, så är trenden den rätta och det förefaller möjligt att inom en nära framtid uppnå målet. I varje fall placerar vi oss bra om vi jämför med läget i hela landet; av alla universitetssjukhusdistrikt har vi de kortaste köerna och av alla 20 distrikt har vi de fjärde kortaste köerna. I de här stämningarna framför jag till alla anställda i sjukvårdsdistriktet mitt varma tack för det goda och yrkeskunniga arbete som de utfört under årets lopp och önskar våra anställda och andra som läser den här tidningen en god jul och ett framgångsrikt nytt år. Hoitojonot jatkoivat lyhenemistään... 2 Vårdköerna blir allt kortare Elektroninen potilaskertomus - tuskien taival edessä vai takana Ammattina osastonhoitaja Potilaan ohjaus uusille urille Uniapnea on ikuinen kumppani Paimiossa 20 vuotta parempaa unta.. 10 Kuukausikipuja Yhteyspäällikkö puhuu kuntapäättäjien kieltä Palkkapolitiikka paikallistasolle Lyhyt hetki joka parantaa elämää Bra svar börjar med frågor Pyhäranta - mailmam pualvälis Työsuojeluriskien arviointi toteutetaan kaikissa sairaanhoitopiirin yksiköissä. 20 Potilaalla oikeus oikeaan hoitoon oikeassa paikassa oikeaan aikaan Lucia myös omasta takaa På Åbolands lussas två gånger Johtajia koulutetaan Uudet viran- ja toimenhaltijat C.E. Sonck 100 vuotta Joulutoivotus Nettipalveluita käytetään ahkerasti Kannen iso kuva: Lucia on tuonut valoa Turunmaan sairaalaan alusta asti. Kuva: Sauli Laine. Kannen pieni kuva: Joulukortin piirtäjä Sonia Mattila. Kuva: Sauli Laine. Uppgifter om köläget finns på Internet:

4 Elektroninen potilaskertomus - tuskien taival edessä vai takana? Erään suomalaisen yliopistosairaalan erään klinikan ylilääkäri pääsi (joutui) oman sairautensa vuoksi tutustumaan oman klinikkansa toimintakäytäntöihin potilaan näkökulmasta. Hyvissä ajoin ennen poliklinikkakäyntiä hän sai kotiin postitse kaksisivuisen esitietolomakkeen, johon hän täytti huolellisesti kaikki kysytyt asiat ja ajatteli, että tämä onkin käytännöllistä, kun kaikki tarpeelliset tiedot (1) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. voi laittaa paperille kaikessa rauhassa kotona. Poliklinikalla hän ensi töikseen luovutti lomakkeen toimistohenkilölle. Jostakin kumman syystä tämä alkoi kuitenkin kysellä ja kirjata hänen henkilötietojaan, yhteystietojaan, omaisiaan jne. vaikka kaikki tiedot olivat jo esitietolomakkeella. No, ehkä tämä oli jonkinlainen tietojen tarkistuskysely. Pienen odottelun jälkeen ylilääkärimme pääsi poliklinikan sairaanhoitajan puheille. Työpöydällä näytti olevan tuo kotona täytetty esitietolomake. Sairaanhoitaja siirsi sen syrjään ja alkoi kysellä ja kirjata toiselle lomakkeelle kaikkia tarpeellisia tietoja (2) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja kirjasi nykyisen sairauden oireet, tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Uusi odottelu aulassa johti melko pian lääkärin vastaanottohuoneeseen. Lääkärin työpöydällä ei näkynyt sen enempää kotona täytettyä esitietolomaketta kuin hoitajan täyttämää lomakettakaan ja lääkäri alkoi kysellä ja sanella koneelle kaikkia tarpeellisia tietoja (3) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja saneli nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Huolellisen kliinisen tutkimuksen tulokset lääkäri saneli edelleen koneelle, josta sitten myöhemmin konekirjoittaja kirjoitti kaikki tiedot potilaskertomuslomakkeille Ylilääkärimme pääsi muutaman viikon kuluttua vuodeosastolle jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Tällä kertaa ei tullut etukäteen täytettäväksi esitietolomaketta, mutta osastolle tullessa alkoivat poliklinikalta tutut kuulustelut uudelleen. Ensimmäinen kuulustelija oli osastonsihteeri, joka halusi varmentaa, ettei ylilääkärimme henkilötunnus, osoitetiedot, puhelinnumerot, omaiset jne. olleet vaihtuneet viimeisten kolmen viikon aikana. Seuraavaksi sairaanhoitaja suoritti tulohaastattelun, jonka perusteella hän kirjasi tiedot (4) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja kirjasi nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Sitten tuli lääketieteen kandidaatin vuoro, joka oli kiinnostunut (5) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja kirjasi nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Huolellisen kliinisen tutkimuksen tulokset kandidaatti kirjasi omaan ruutuvihkoonsa. No, kyllähän opetussairaalassa pitää kandidaattien päästä harjoittelemaan näitä asioita. Iltapäivällä erikoistuva lääkäri pyysi potilaamme osaston tutkimushuoneeseen, ja siellä käytiin läpi tarkasti kaikki tiedot (6) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, ruokavaliosta jne. Lisäksi hän kyseli ja saneli nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Huolellisen kliinisen tutkimuksen tulokset erikoistuva lääkäri saneli koneelle, josta sitten myöhemmin konekirjoittaja kirjoitti kaikki tiedot potilaskertomuslomakkeille. Jonkin ajan kuluttua tuli anestesiaan erikoistuva lääkäri, koska potilaallemme tehtäisiin seuraavana päivänä eräs tutkimus nukutuksessa. Hän kyseli ja rastitti omalle lomakkeelleen runsaan määrän tietoja (7) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, nukutuksista, allergioista, lääkityksestä jne. Lopuksi hän teki kliinisen tutkimuksen perusteella muutamia rastituksia lomakkeelle ja suoritti vain lyhyehkön sanelun koneelle toistamatta kaikkia asioita, jotka tähän mennessä oli eri henkilöiden toimesta kirjattu seitsemän kertaa. No, kyllähän opetussairaalassa pitää erikoistuvien lääkäreiden saada kokemusta ja rutiinia näihin asioihin. Seuraavana aamuna potilaamme kolmen hengen huoneeseen ahtautui osastonlääkärin johdolla noin kymmenpäinen joukko ihmisiä erilaisissa sairaalaunivormuissa. Osastonlääkäri selaili kiireisesti potilaskertomukseen kertynyttä kunnioitettavaa paperimäärää, mutta kun ei oikein tuntunut löytävän haluamiansa tietoja, hän alkoi tehdä kysymyksiä (8) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä jne. Lisäksi hän kyseli nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. Pikaisen kliinisen tutkimuksen jälkeen hän sanoi muutaman sanan potilaalle. Ku-

5 kin ympärillä olevista eri ammattiryhmien edustajista mietti hiljaa itsekseen, että miksi osastonlääkäri kyseli potilaalta nuo kaikki asiat, vaikka itse olin ne jo kirjannut huolellisesti potilaskertomukseen. Kun potilaamme pääsi toimenpideosastolle, anestesiahoitaja kyseli pikaisesti tiedot (9) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, nukutuksista, allergioista ja lääkityksestä ja teki niistä lyhyet merkinnät lomakkeelle. Ennen nukutuspiikkiä anestesialääkäri kysäisi vielä esilääkityltä potilaaltamme, että eihän tämä ole allerginen nukutuksessa käytettäville lääkeaineille ja että eihän tämä käytä tiettyjä lääkkeitä. Toimenpiteen jälkeen osastonlääkäri saneli muistinvaraisesti toimenpidekertomuksen alkuun aamun osastokierrolla kyselemänsä tiedot (11) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista ja lääkityksestä sekä nykyisen sairauden oireet, aikaisemmat tutkimukset, hoidot ja hoidon vaikutukset sekä keskeiset kliinisen tutkimuksen löydökset ihan vaan selkeyden vuoksi, kun niitä ei oikein tuntunut löytyvän potilaskertomuksesta. Seuraavana päivänä potilaamme pääsi kotiin ja erikoistuva lääkäri saneli yhteenvedon, johon tuli keskeiset tiedot (12) aikaisemmista sairauksista, leikkauksista, hoidoista, allergioista, lääkityksestä, jne. Lisäksi hän saneli nykyisen sairauden oireet, tutkimukset, löydökset, hoidot, hoidon vaikutukset jne. sekä kliinisen tutkimuksen tulokset ja toimenpiteen tiedot. Myöhemmin konekirjoittaja kirjoitti kaikki tiedot potilaskertomuksen lomakkeelle, josta mahdollisesti lähetettiin aikanaan kopio hoitopalautteena potilaan omaan terveyskeskukseen. Mitä tästä opimme? Onko tuskien taival edessä (= elektronisen potilaskertomuksen käyttöönotto) vai onko se sittenkin takana (= paperimuotoinen potilaskertomus). Eri ammattiryhmien yhteinen elektroninen potilaskertomus voi oikein käytettynä säästää aikaa, rahaa ja potilasta, vaikka se olisi aluksi toiminnaltaan hidas ja kankea käyttää. Potilastietojen kirjaaminen voi yksinkertaistua merkittävästi, kaksitoistakertainen (12) päällekkäiskirjaaminen voidaan välttää, kertomustietojen käytettävyys jälkikäteen voi merkittävästi helpottua ja kirjausten laatu voi parantua lisäten potilasturvallisuutta ja hoidon tuloksellisuutta. Turkka Tunturi, Johtajaylilääkäri

6 Ammattina osastonho Osastonhoitaja on jatkuvasti tekemisissä myös taloudellisten asioiden kanssa. Tehohoidon kustannukset ovat korkeat, ja niitä seurataan jatkuvasti. Pirkko-Liisa Leheste:»Ole rehellinen itsellesi ja muille»»hyvin vaativa, henkisesti raskas, mutta paljon antava.» Näin luonnehtii osastonhoitajan työtä TYKSin aikuisten teho-osaston osastonhoitaja Pirkko-Liisa Leheste, ja hänen jos kenen luulisi tietävän. Lehesteelle on nimittäin kertynyt osastonhoitajakokemusta jo 30 vuotta. Ura alkoi vt. osastonhoitajana vuonna 1975, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin vakinaiseksi silloiselle kirurgian teho-osastolle. Osastonhoitaja on osaston toiminnan johtaja yhdessä lääkärin kanssa. Hän suunnittelee ja organisoi osaston toimintaa sekä johtaa henkilökuntaa, jotta hyvä hoito toteutuisi. Pirkko-Liisa Leheste sanoo osastonhoitajan olevan myös mitä suurimmassa määrin erilaisiin ongelmiin paneutumista. Joskus sitä miettii omaa jaksamistaan, mutta tärkeää on, ettei ota asioita henkilökohtaisesti. Huumori on myös hyvä apu. Osastonhoitajan työ on päivätyötä, joskin päivät tuppaavat venymään. Lehesteelle se on kokonaisvaltaista työtä, joka tulee myös kotiin ja vaikuttaa perhe-elämään: Niinpä tämä onkin taiteilua työn ja muun elämän välillä. Teho-osastollakaan ei aina tarvitse olla vakavana. Osastonhoitaja Pirkko-Liisa Lehesteellä ja taustalla sairaanhoitaja Virpi Terävällä on hauskaa. Vaativaa henkilöstöhallintoa Aikuisten teho-osastolla on kaksi osastonhoitajaa. Pirkko-Liisa Lehesteen ja Tapio Korhosen johdettavana on iso, 150 hengen moniammatillinen työyhteisö. Osastonhoitajien yhteistyö sujuu hyvin. Henkilöstöhallinto muodostaa ison ja vaativan osan osastonhoitajan arkipäivästä. Osa tehtävistä on delegoitu muille, mm. työvuorotaulukoiden laadinta. Osastonhoitajan työtä on henkilöstön hankinta, ja hän hoitaa suuren työntekijäjoukon kehityskeskustelut. Osastonhoitaja vastaa perehdytyksestä ja toimipaikkakoulutuksesta sekä myös osallistuu omalta osaltaan tähän toimintaan. Pirkko-Liisa Leheste korostaa, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus olla mukana osastonsa kehittämisessä. Teho-osastolla henkilökunnalla onkin paljon erilaisia vastuualueita, kehittämisprojekteja ja erityistehtäviä. Osaston ilmapiirin pitäisi olla sellainen, että työntekijät uskaltavat antaa kritiikkiä ja pohtia avoimesti yhteisiä asioita. Osastonhoitajan on myös tärkeää panostaa henkilökunnan jaksamiseen, mikä on potilaan hyvän hoidon edellytys, Leheste summaa. Toiminnassa mukana Teho-osastolla osastonhoitaja ei osallistu hoitotyöhön, mutta eipä hän voi vetäytyä pelkästään kansliaankaan. Pirkko-Liisa Leheste tähdentää, että osastonhoitajan on oltava muiden kanssa toiminnassa mukana, tiedettävä mitä osastolla tapahtuu ja nähtävä kokonaisuus voidakseen parhaiten mahdollistaa potilaan hyvän hoidon. Alati muuttuvassa sairaalamaailmassa osastonhoitajan työ on myös jatkuvaa uuteen perehtymistä, asioiden valmistelua ja eteenpäin vientiä. Osastonhoitaja ei tiedä kaikkea, mutta hän tietää kuka tietää ja kenen puoleen voi kääntyä. Pirkko-Liisa Leheste kertoo käyttävänsäkin kernaasti asiantuntija-apua niin osastollaan kuin koko sairaalassa. Leheste kuvailee osastonhoitajaa»puhetyöläiseksi», jolle neuvottelutaito on todella tärkeä työväline niin osastolla kuin sen ulkopuolellakin. Osastonhoitaja on samanaikaisesti sekä työntekijöidensä että työnantajan edustaja, ja aina hän on oman osastonsa edustaja niin sairaalassa kuin laajemminkin. Teho-osasto on sairaalan keskeisimpiä osastoja, ja mahdolliset ongelmat heijastuvat herkästi muuallekin, joten yhteistyötä tarvitaan. Teho-osaston henkilökunta antaa erilaisia palveluita myös osaston ja sairaalan ulkopuolelle. Osastolla onkin paljon yhteistyökumppaneita. Yhteistyön on sujuttava, ja kaikkien ammattiryhmien työ on tässä merkittävää. Teho-osaston roolina on toimia tiennäyttäjänä ja olla avoin kaikelle kehittämiselle, osastonhoitaja Leheste luonnehtii osastonsa erityispiirteitä. Osastonhoitajan työssä on tärkeää olla rehellinen sekä itselle että muille, nähdä puutteensa ja yrittää parhaansa. Ammattiin ei ole varsinaisesti omaa koulutusta. Nykyisin vaadittava maisterikoulutus tarjoaa hyvän pohjan, mutta hoitotyön kokemusta tarvitaan, samoin johtamiskoulutusta. Ja päämäärän pitää olla selvä: kaikki toiminta lähtee aina potilaasta, Pirkko-Liisa Leheste kiteyttää. Markku Näveri

7 itaja - osastonhoitaja johtaa ja koordinoi osaston moniammatillista työryhmää - tehtävän kelpoisuusehtona alempi tai ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/2004) mukainen laillistus tai sitä vastaava rekisteröinti taikka aikaisempi hyväksytty osastonhoitajan pätevyys - osastonhoitajia VSSHP:ssä 174 (TYKSissä 102) Osastonhoitaja Vuorinen on paljon vartija Sirpa Vuorinen työskentelee Vakka-Suomen sairaalassa akuuttipsykiatrian ja kuntoutuksen suljettujen osastojen osastonhoitajana. Hänen uransa terveydenhuollon parissa on varsin pitkä ja monipuolinen. Alunperin mielisairaanhoitajaksi valmistunut Vuorinen on sittemmin opiskellut sairaanhoitajaksi, erikoistunut psykiatriaan ja valmistunut sekä terveystieteiden maisteriksi että työnohjaajaksi. Vuorinen kertoo olevansa siinä mielessä levoton sielu, että hän kaipaa perustyönsä ohelle uusia haasteita. Olen urani aikana osallistunut mm. ammattiyhdistystoimintaan, olen vielä tämän vuoden loppuun työsuojelupäällikkö ja olen mukana monissa kehittämisprojekteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että en voi sanoa suoranaisesti tekeväni kaikkia osastonhoitajan perustehtäviä. Määrittelisin ehkä oman työnkuvani jonkinlaiseksi apulaisylihoitajan ja osastonhoitajan risteytykseksi. Oma työni painottuu talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviin. Päivittäistä hoitotyötä osastoilla johtavat apulaisosastonhoitajat. Esimerkiksi työvuorolistojen tekoon osallistun ehkä pari kertaa vuodessa. Tasapuolisesti lomalle Vuorinen vastaa kuitenkin työvuorosuunnittelun yhteisistä pelisäännöistä. Kartoitan esimerkiksi, paljonko henkilökuntaa kussakin työvuorossa on oltava, Vuorinen selventää. Lisäksi hän vastaa uuden henkilökunnan rekrytoinnista sekä vuosilomien suunnittelusta. Kesälomat ajoittuvat touko-syyskuulle ja muita lomia pidetään ympäri vuoden, joten lomat on pyrittävä sijoittamaan tasapuolisesti. Taloushallinnollisiin tehtäviin kuuluvat mm. budjettisuunnittelu sekä hankinnat. Kokonaisuudessaan budjetin toteutuminen ei ole omissa käsissä, sillä esimerkiksi potilaiden lääkehoidon kuluja ei voi täysin ennakoida, Vuorinen sanoo. Perillä potilaista Vaikka Vuorinen ei itse enää tee suoraa potilastyötä, on hänen osastonhoitajana oltava selvillä osastojensa potilaista. Se, minkä tyyppisiä potilaita osastolla on, vaikuttaa työvoiman tarpeeseen. Vaikeimmissa tapauksissa yksi potilas saattaa tarvita yhden henkilön koko työpanoksen. Vuorinen myöntää, että potilastyöstä luopuminen on ollut vaikeaa. Osastonhoitajan työnkuva on vuosien saatossa muuttunut paljon. Aiemmin osastonhoitaja oli niin sanottu»ykköshoitaja». Taloushallinto vei vain muutaman prosentin työpanoksesta, henkilöstöhallinto jonkin verran enemmän ja potilastyön osuus oli vähintään puolet. Tekemäni työnohjaukset onneksi korvaavat osittain suoran potilastyön puuttumisen. Sähköinen tulevaisuus Yksi Vakka-Suomen sairaalan tärkeistä ja aikaavievistä projekteista on sähköiseen hoitokertomukseen siirtyminen. Vuorinen on toiminut projektissa sekä osastonhoitajan että promoottorin roolissa. Olemme yhdessä somaattisen puolen kanssa kehittäneet hoitotyön kirjaamista ja näin valmistautuneet sähköisen hoitokertomuksen tulemiseen. Samalla jatkamme psykiatrisen potilaan hoitoisuusluokituksen harjoittelua psykiatrian vuodeosastoilla. Koska edellytän, että osaston työntekijät hallitsevat osastolla tarvittavat atk-ohjelmat, on myös minun oltava ajan tasalla. Pirstaleisuus plussaa ja miinusta Vuorinen pitää työnsä parhaimpana puolena itsenäisyyttä. Hyvin pitkälti olen oman itseni herra ja se sopii luonteelleni. Koen myös, että omalta paikaltani voin vaikuttaa hoitotyön kehittämiseen. Varsinkin Vuorisen tapauksessa osaastonhoitajan tehtävät ovat erittän monipuoliset. Hetkittäin on sellainen olo, että ei ehkä pysty riittävästi keskittymään kaikkiin tehtäviin. Mutta toisaalta pirstaleisuus tuo positiivisena asiana vaihtelua, Vuorinen kiteyttää. Anki Lahtinen

8 Potilaan ohjaus uusille urille ollut innokas tekemään uudistustyötä yhdessä hoitotieteen laitoksen kanssa. T-sairaalan päiväkirurginen osasto 253 on lähtenyt uraauurtavalla tavalla mukaan hoitotieteelliseen tutkimukseen, jonka tavoitteena on kehittää potilaan internet-ohjausta. Vaikka ajatus tuntuu uudelta, on asiassa lukuisia hyviä puolia ja mikä parasta potilaat itse osallistuvat ohjelmiston kehitystyöhön. Päiväkirurginen toiminta on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Tänä päivänä yli kolmannes Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kirurgisista potilaista hoidetaan päiväkirurgisesti. Tämä merkitsee suurempia vaatimuksia potilaan ohjaukselle. Hoitotieteen laitoksen professori Helena Leino-Kilven mukaan päiväkirurgian yleistyminen on muuttanut sekä potilaan että hoitohenkilökunnan roolia ohjausprosessissa. On syntynyt selkeä ohjauksen kehittämisen tarve. T-sairaalan päiväkirurgian leikkausosasto 253:n henkilökunta on Ohjaus on myös henkistä Nykyisin osasto 253:n potilaan hoitoprosessi alkaa henkilökohtaisella ohjauskäynnillä noin kahta viikkoa ennen leikkausta. Potilas saa kirjeitse tiedon leikkausajasta, terveydentilaa kartoittavan lomakkeen ja kutsun hoitajan luo. Potilaan kanssa käydään läpi terveydentila, lääkitys, allergiat, kivunhoito ja anestesiamuoto. Lisäksi potilas saa ohjeet leikkaukseen valmistumiseen ja hänet ohjataan edeltäviin laboratorio ja röntgentutkimuksiin, tarkentaa sairaanhoitaja Taina Nummela. Tapaamisella on myös henkisiä ulottuvuuksia. - Kun potilas näkee hoitajan ja ympäristön, se poistaa jännitystä ja pelkoa, kuvaa Helena Leino-Kilpi. Henkilökohtainen käynti myös sitouttaa leikkaukseen, peruutuksia tulee kohtalaisen vähän, kirurgian poliklinikan osastonhoitaja Annika Linblom kertoo. Ohjausprosessi jatkuu osastolle tultaessa ja sieltä lähdettäessä. Tarvittaessa potilaalle soitetaan kotiin leikkausta seuraavana päivänä. Potilaan toivotaan aina ottavan yhteyttä osastolle, jos tulee kysyttävää. Pohjana huolellinen seurantatutkimus Päiväkirurgisen potilaan ohjauksen kehittäminen alkoi hoitotieteen laitoksen vuonna 2004 toteuttamalla seurantatutkimuksella. Tarkoitus oli arvioida ohjauksen tuloksellisuutta, kehittää ohjausta vastaamaan paremmin potilaan odotuksia sekä kehittää tuloksellisia ohjausmenetelmiä. Tutkimuksen tulokset olivat laajat ja hyödylliset koko päiväkirurgiaa ajatellen.

9 T-sairaalan päiväkirurgian osastolla tehdään arvokasta työtä osallistumalla potilaan ohjauksen kehittämiseen. Kuvassa sairaanhoitaja Helena Louhivaara, kirurgian poliklinikan osastonhoitaja Annika Lindblom, sairaanhoitajat Erika Skön ja Marja Korhonen. Asiakaspalvelutiskin takana osastonsihteeri Anu Jalonen ja oikealla sairaanhoitaja Taina Nummela yhdessä hoitotieteen laitoksen professori Helena Leino- Kilven kanssa. Osasto 253:n osastonhoitajana toimii Tiina Leppänen (ei kuvassa). Summa summarum, ohjaukseen liittyen potilaat kaipasivat enemmän tietoa ja mahdollisuutta omaehtoiseen materiaalin kertaamiseen. Tulos antoi sysäyksen internet-ohjausta kehittävälle tutkimukselle, joka toteutetaan tutkija Katja Heikkisen johdolla. Hän tekee aineistosta väitöskirjaa. Tarkoituksena on kehittää ortopedisen aikuispotilaan ohjausta luomalla internet-pohjainen materiaali ennen leikkausta tapahtuvaan ohjaukseen. Aineisto kerätään yhteistyössä osasto 253:n kanssa. Toteutuessaan merkittävä uudistus Päiväkirurgiaan valikoituu potilasaines, joka on keskimääräistä terveempää ja osin nuorempaakin. Tavoitteenamme on löytää ryhmiä, jotka haluavat käyttää internetiä ohjauskanavana. Tämä säästää potilaan ja hoitajien aikaa sekä kustannuksia. Kokonaan henkilökohtaista ohjausta ei ole tarkoitus lopettaa, aina on sitä tarvitsevia ja haluavia. On myös huomioitu, että suurella osalla vanhemmasta väestöstä ei ole käytettävissään nettiä tai sitä ei ole totuttu käyttämään, selventää Annika Lindblom. Hän toimi aiemmin myös osasto 253:n osastonhoitajana. Tänä vuonna osastolla tehdään lähes 3500 leikkausta ja ohjattavia potilaita käy joka päivä toista kymmentä. Yksi hoitaja on koko ajan kiinni neuvontatyössä. Jos kolmasosakin potilaista siirtyisi nettiin, merkitsisi se vuositasolla pyöreästi arvioituna tuhatta ohjauskertaa vähemmän. Kyse on siis toteutuessaan todella merkittävästä uudistuksesta. Internet-ohjauksen hyötyjä paljon Tutkimus on edennyt vaiheeseen, jossa internet-ohjelma on piirin kotisivuilla salasanan takana tutkimukseen osallistuvien käytössä. 170:lle ortopedian potilaalle on postitettu kirje, jossa kysytään halukkuutta internet-ohjaukseen. Otos on kohdistettu suuriin polvi-, olkapää- ja nivelleikkauksiin. Näin mielipide saadaan potilailta, joilla todella on ohjauksen tarvetta, kertoo osastonsihteeri Anu Jalonen. Hänen mukaansa halukkuutta internetohjaukseen on, useat potilaista ovat tottuneet asioimaan netissä. Kiistattomia etuja internet-ohjauksesta onkin. Tiedot ovat saatavilla aina potilaalle sopivaan aikaan ja aineistoa voi kerrata myös leikkauksen jälkeen. Helena Leino-Kilpi korostaa erityisesti tiedon luotettavuuden merkitystä. Tiedosto on ammattilaisten tekemä ja taatusti luotettava. Tavoitteena on, että ohjaus on kaikkien saatavilla. Nettiä käyttävä etsii tietoa joka tapauksessa, joten parempi on löytää se luotettavasta lähteestä. Kyseenalaisia sivuja riittää. Uranuurtajat yhteistyössä Leino-Kilpi iloitsee yhteistyöstä osasto 253 kanssa. On upeaa, miten henkilökunta on lähtenyt mukaan. EVO-tutkija Katja Heikkisen johdolla on yhdessä muokattu internet-ohjesivut, jotka sisältävät monipuolisen tietoaineiston. Vilkaisu sivuille kertoo lämpimästä ja potilaan tervetulleeksi toivottavasta lähestymistavasta. Leino-Kilven mukaan kyse on uusia uria avaavasta työstä. Potilaan ohjauksen kehittäminen on monessa piirin yksikössä mietinnän alla ja elektronisesti käytössä oleva Tietopankki on jo lisännyt ohjauksen mahdollisuuksia. Työ on pitkäjänteistä. Tutkimusaineisto saataneen kasaan kesään mennessä. Tulokset analysoidaan ja käydään yhdessä läpi. Ehkä vuonna 2007 nettisivut jo avataan kaikille. Siihen saakka ne ovat tutkimuksen käytössä. Teksti:Päivi Marjomaa Kuvat: Sauli Laine Katja Heikkisen yhteistyötiimiin kuuluvat osastonsihteeri Anu Jalonen ja sairaanhoitaja Taina Nummela, osastonhoitajat Tiina Leppänen ja Annika Lindblom, osaston ylilääkärit, ortopedi Ari Hiltunen ja anestesialääkäri Pirkka Rautakorpi. Tieteelliseen ohjaustiimiin kuuluvat Leino-Kilven lisäksi dosentti Sanna Salanterä hoitotieteen laitokselta sekä professori Reima Suomi Turun kauppakorkeakoulusta. Sairaanhoitopiiristä mukana ovat viestintäpäällikkö Esa Halsinaho ja atk-asiantuntija Miikka Jääskeläinen. T-sairaalan päiväkirurgisella osastolla 253 on neljä leikkaussalia ja heräämö. Yksikössä tehdään urologisia, plastiikkakirurgisia, endokrinologisia, ortopedisia, käsikirurgisia, traumatologisia ja yleiskirurgisia leikkauksia sekä anestesiologisia toimenpiteitä.

10 Uniapnea on ikuinen kumppani Turkulainen puuseppä, 53-vuotias Pertti Suuniitty on melko tyypillinen uniapneapotilas. Aikaisemmin aamuvirkku Suuniitty havahtui hankaliin aamuheräämisiin ja vaimo yöllisiin hengityskatkoksiin. Ensimmäinen toimenpide katkonaisen hengityksen ja kuorsauksen hoidossa oli nenäleikkaus. Ongelma ei kuitenkaan täysin ratkennut. Suuniitty kävi operaation jälkeen unirekisteröinnissä TYKSissä. Hän sai lähetteen Paimioon lisätutkimuksiin ja hoidon aloitukseen. Tänään hän on tullut»nukkumaan yöksi sairaalaan» veren happikyllästeisyyden mittaamiseksi konehoidon aikana. Sain tutkimusten perusteella CPAPlaitteen jota olen nyt käyttänyt pari kuukautta. Tällä käynnillä on kontrolli, jossa katsotaan, että paineet ja ilman määrä ovat kohdallaan, Suuniitty selventää. Hän on tyytyväinen sairaalassa saamaansa opastukseen ja ohjaukseen. Kaikkiin kysymyksiini olen saanut vastauksen ja olen myös itse lukenut paljon sairaudesta. Esitteistä ja lehdyköistä saa paljon hyödyllistä tietoa, Suuniitty opastaa. Myös ympäristö on ollut mieluinen. Paimion sairaala on kodikas ja luonnonläheisyys tuo oman lisänsä paikan viehättävyyteen. Tämän kun laittaa kasvoilleen, voi jokainen arvata, että sen kanssa nukkumaan totuttelu vaatii paljon aikaa, hän kertoo esitellessään hengityskoneen happinaamaria muistuttavaa CPAP-laitteen maskia. Itse laite on pienikokoinen ja hiljainen, joten se ei unta häiritse. Koko yötä ei laitetta tule vielä käytetyksi, mutta sen kanssa nukuttu uni on syvää ja virkistävää. Koska tästä selvästi on hyötyä, niin aion tätä oppia käyttämään, Suuniitty sanoo päättäväisenä. Suuniitty myöntää, että ei itsekään ole vielä aivan sinut sairautensa kanssa, mutta hän toivottaa tsemppiä kaikille kohtalotovereilleen. Totutelkaa käyttämään CPAP-laitetta, se on omaksi hyödyksenne. Anki Lahtinen Helppo hengittää vaan ei nukkua Kahden kuukauden käyttökokemuksen perusteella Suuniitty on sitä mieltä, että CPAP-laitteesta on apua, vaikka haittojakin esiintyy. Turkulainen Pertti Suuniitty on päättänyt tulla sinuiksi uniapnean ja siihen liittyvän CPAP-laitteen kanssa.

11 Paimiossa 20 vuotta parempaa unta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella uniapneahoidon aloitus ja CPAP-laitteiden jako on keskitetty TYKSin keuhkoklinikalle Paimion sairaalaan, jossa uniapneapotilaiden hoidosta on jo lähes 20 vuoden kokemus. Paimion sairaalassa on osallistuttu uniapnean hoitojonojen purkuun erillis-vesin ja -määrärahojen turvin. Sairaalassa on osastolla vuosittain uniapneapotilasta. Hoitojaksoja kertyy noin ja poliklinikkakäyntejä noin Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttiä keski-ikäisistä miehistä, naisilla määrä on puolta pienempi. Varsinaista»oikotietä onneen» ei sairastuneilla ole. Ensimmäisinä ohjeina tulevat elämäntapamuutokset, eli laihtuminen ja oikea ruokavalio sekä terveet elämäntavat, ylihoitaja Leena Järvi korostaa. Paimiossa uniapneapotilaille ja heidän puolisoilleen järjestetään päivän kestoisia ns. kertauskursseja, joiden aikana nämä asiat käydään läpi. Hoidon vaikuttavuutta ja edistymistä seurataan poliklinikkakäynneillä. Apua paineilmasta Unaipnean hoidossa käytetään CPAP-laitetta, joka työntää sopivalla paineella ilmaa hengitysteihin ja pitää ne avoinna nukkumisen aikana. Laite ei paranna sairautta, mutta se helpottaa oireita, osastoylilääkäri Eija-Riitta Salomaa selvittää. Uniapneaa ei enää juurikaan hoideta leikkauksilla huonon hoitovasteen vuoksi. Lievissä tapauksissa ja lähinnä häiritsevän kuorsauksen hoidossa saatetaan käyttää leikkaushoitoa, Salomaa kertoo. CPAP-laitteita on käytössä tällä hetkellä noin kappaletta ja niitä on luovutettu vuosittain noin 250, tarve olisi 400. Noin % niistä potilaista, joille hoito aloitetaan, jäävät laitteen pysyviksi käyttäjiksi. Motivaatiota koulutuksesta Paimion panos uniapnean hoidossa on ollut merkittävä, siitä osoituksena on vuonna 2000 saatu laatupalkinto. Aiheen tiimoilta on järjestetty hoitohenkilökunnalle 20 opintoviikkoa kestänyt koulutus yhteistyössä Ammattikorkeakoulun kanssa. Muutama vuosi sitten päättyneen projektin tavoitteena oli luoda kaikille hoitajille yhtenäiset perustiedot. Koulutuksen ansiosta osa hoidon aloituksista tehdäänkin nyt hoitajavetoisina eli ilman lääkärin työpanosta. Koulutus oli hyvä piristysruiske ja antoi henkilökunnalle lisää motivaatiota myös hoitojonojen purkua ajatellen, Järvi kertoo. Anki Lahtinen ORTONin seminaarit Stress Mini-Symposium Niskakipuseminaari Endoproteesihoitajakoulutus III Intoa, kuntoa ja iloa työelämään Kipukuntoutus/ Pain management Magneettikuvausseminaari Apuvälineet kuntoutusketjun osana th Orthopaedic Summer School th Physiatric Summer School Lonkan ortopedia Ortopedinen hoitotyö Kivun psykosomatiikka Endoproteesihoitajakoulutus I Marraskuu Anders Langenskiöld-tutkimusseminari Kasvuiän ortopediset ongelmat Endoproteesihoitajakoulutus II Yläraajan vaikea krooninen kipu Tervetuloa seminaareihimme! Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kerstin Lindström-Salmi, koulutusassistentti, ORTON Invalidisäätiö, Helsinki, puh. (09) , (koulutus, seminaarit)

12 Lahjakkaasti Mirja Hovirinta Joulu on lahjaista aikaa. Korvatunturin kupeesta kotoisin oleva valkoparta täyttää lahjussäkkiään. Kiltti, kiltimpi kiltein ja tuhma, tuhmempi, tuhmin. Eläkeiän ylittänyt punalakki puurtaa ylivoimaisessa urakkatyössään. Lahjatoiveet ovat vuosien saatossa kasvaneet toiseen potenssiin. Menneiden vuosien lahjanjaosta osattomiksi jääneet ovat jo ottaneet oikeuden omiin käsiinsä. Tingelitangeli soi. Hiki virtaa tuskaisten isien ja äitien otsilla ostosparatiisikauppakujien välkkyvässä vilinässä. Lahjatoiveiden toteuttamisessa ei usko Joulupukkiin auta. On löydettävä tämän vuoden hittilelu. On arvioitava kummilapsen musiikkimaku ja anopin yöpaidan koko. Järkevä muistaa myös edellisvuoden ostokset ja pitää tallessa tämänvuotisten kuitit. Väsyneen sairaanhoitajan lahjaostoksia himmentää jouluaatoksi suunniteltu työvuoro. Joulu on lahjoitusten aikaa. Vastineeksi saa hyvää mieltä tai mieletöntä kaapin täytettä. Taidetta-ilmankäsiä kortteja, joulumerkkejä, partiotyttöjen joulukalentereita ja joulumyyjäisten likilaskuisia maustekakkuja ja vinokanttisia patalappuja. Kadunkulmassa kirkaskatseinen pelastusarmeijan sotilas vastaanottaa kansalaisten omantunnon kolkutuksen aikaansaamia lahjuspaketteja. Keräyslippaaseen kilahtaa kolikko. Ja joululaulut raikuvat. Kirkot täyttyvät uskoon tulleista tangolaulajista. Kuorot ja orkesterit avaavat äänensä joululauluun. Lahjakkaat musiikkiluokkalaiset täyttävät riemuiten kokonaisen jäähallin. Hyllymetreittäin perinteisiä joululauluja, hartaita joululauluja, lasten joululauluja ja iloisia joululauluja. Lucia-kulkue pujottelee kuraisin helmoin keskussairaalan ylipaikkaosaston käytävällä. Joulu on lahjomatonta aikaa. Sika näkee tiensä pään. Joulukuusen kiertokulku kohti roskalavaa alkaa. Paperiteollisuus pyörittää kirjavaa lahjapaperijätettä polttolaitoksien nieluihin. Sähkönkulutuksen huippulukemat kirjataan ennen aattoa ja vedenkulutuksen pohjanoteeraus joulupäivänä. Suomalaisten kokonaiskolesteroli nousee punaiselle. Onhan se joulun väri. Sairaalan ensiavussa paikataan aamutunneilla pikkujoululahjaerimielisyyksiä. Kulkuset - ja kassakone kilisevät. Kaupan varastot tyhjenevät. Joulumarkkinoille ilmestyneet kirjat myydään loppuun. Kalkkunamyynti kasvaa lintuinfluenssasta piittaamatta. Ravintoloilla on ensi vuoden pikkujouluvarausten jonotuslistat valmiina. Viimehetken lahjaostokset ylittävät budjetin. Aatonaattona alkaa jouluale. Joulu on lahjusten aikaa. Posti kantaa kiitoskortteja menneeltä vuodelta asiakkaille. Kukkakaupan lähetit kuljettavat satamäärin hyasintteja ja joulutähtiä yhteistyökumppaneille. Alko piilottaa arvokkaimmat lahjuspullot kiiltäviin lahjarasioihin. Työnantaja tarjoaa työntekijöille laihaa mehuglögiä. On aika toivottaa rauhaisaa joulua. Yhteyspä kuntapää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhteyspäällikön Marko Marsalan keskeisin tehtäväkenttä rakentuu yhteydenpidosta kuntayhtymän omistajakuntiin. Sarkaa riittää, sillä kuntia on 56, ja lisänä vielä terveyskeskuskuntayhtymät sekä muut sidosryhmät. Esimerkiksi Turun kaupungin edustajia yhteyspäällikkö tapaa säännöllisesti ja tietoja vaihdetaan molempiin suuntiin. Elokuussa tehtävässään aloittanut Marko Marsala luonnehtii itseään sairaanhoitopiirin johtajan avustajaksi, joka edustaa kiireistä johtajaa tarpeen mukaan erityisesti kuntayhteistyössä, neuvotteluissa mutta myös selvityksiä ja vastaavia laatien. Marsalalla on työhön kelpo pohja, sillä hän siirtyi sh-piirin palvelukseen yhden omistajakunnan eli Merimaskun kunnanjohtajan pallilta. Näin hänellä oli valmiiksi tuntuma yhteistyön kehittämistarpeista. Osuvasti Marsala sanookin puhuvansa kuntapäättäjien kanssa samaa kieltä. Kun tilaisuus siirtyä sairaanhoitopiirin palvelukseen tarjoutui, Marko Marsalan työpaikan vaihtopäätös syntyi seikkaperäisen harkinnan jälkeen. Niin kuin kunnanjohtajan työn, hän näkee myös yhteyspäällikön tehtävän kiinnostavana, haastavana, antoisana ja opettavana. Oma tausta juristina ja kuntaosaajana puhui päätöksen puolesta. Päätöstään Marsala tunnustaa sittemmin miettineensä, mutta ei hetkeäkään katuneensa. Työssään hän kertoo viihtyvänsä mainiosti. Yhteyspäällikön tehtävinä Marko Marsala luettelee mm. tiedon keruun, sen jäsentelyn ja raportoinnin, keskustelut, neuvottelut, esittelyt ja kokoukset. Yhteyspäällikkö toimii mm. sairaanhoitopiirin johtajiston kokouksissa sihteerinä sekä esityslistan

13 llikkö puhuu täjien kieltä laatijana. Vireillä on myös Science Park -yhteistyön kehittäminen, onhan sairaanhoitopiiri yksi Turun alueen merkittävistä bio-osaajista. Erikoissairaanhoito tutuksi päättäjille Jo kunnanjohtajana Marko Marsala kiinnostui sairaanhoidosta ja otti julkisuudessakin vilkkaasti kantaa varsinkin erikoissairaanhoidon kustannuksiin ja laskutuskäytäntöihin. Kunnat kysyvät oikeutetusti laskujen perusteita, ja vaikka tiedetään sairaanhoidon olevan pääpiirteissään kustannustehokasta, tarvitaan ennen kaikkea tyydyttävää seuranta- ja raportointijärjestelmää, jotta kuntapäättäjät ymmärtäisivät, mistä laskut muodostuvat. Toki sairaanhoitopiirissäkin ymmärretään kuntien tuska rahoituksen suhteen. Varsinkin pienissä kunnissa paha autokolari tai yllättävä, vakava sairaus saattaa suistaa kunnan terveysbudjetin nurin. Paraikaa keskusteluissa oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus saattanee mullistaa kuntakenttää rajustikin, mutta miten, on vielä aivan auki. Yhteyspäällikkö Marsala ei lähde ennakoimaan päätöksiä. Koostuminen monesta pienestä kunnasta on kuitenkin ongelma sairaanhoitopiirin kannalta, mutta Marko Marsala ei pikkukuntia tuomitse: hän näkee ne monesti hyvin toimiviksi, tehokkaiksi yksiköiksi, joissa on sitoutuneisuutta ja oikeaa henkeä. Eittämätön pulma sen sijaan on, että erikoissairaanhoitoa ei kunnissa täysin tunneta. Yhteyspäällikkö sanookin omistajaosaamisessa olevan usein toivomisen varaa, ja muistuttaa, että valveutuneen kuntapäättäjän pitää ainakin pääpiirteissään tietää, mitä sairaanhoitopiirissä tapahtuu. Pallo asiassa on kuitenkin sairaanhoitopiirillä. Tiedotus, avoimuus, läpinäkyvyys, kumppanuus, hän heittää sanoja, joiden pitäisi muuttua käytännöksi. Marsala onkin vetämässä kuntaraportointiryhmää, joten ainakin siltä osin ongelmat ovat väistymässä. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon yhteiskunnallisesta merkittävyydestä vallitsee poliittisessa ajattelussa yksimielisyys. Tästä esimerkiksi Marko Marsala nostaa hoitotakuun ja oikeuden kalliiseen hoitoon. Kustannuksista ja rahasta puhutaan paljon, mutta Marsala toivoisi uudenlaista marssijärjestystä: enemmän politiikkaa kuin taloutta. On kyse arvoista ja yhteiskunnallisesta toiminnasta, jolloin tarvitaan visioita ja tavoitteita. Markku Näveri Entisenä kunnanjohtajana yhteyspäällikkö Marko Marsala ymmärtää kuntien odotukset erikoissairaanhoidon suhteen. Marko Marsala Syntynyt 1964 Helsingissä Oikeustieteen maisteri (hallintojuridiikka), hovioikeuden auskultantti Särkisalon ja Merimaskun kunnanjohtaja, oikeustieteen opetustehtäviä Perhe: vaimo Liisa, tytär Muusa Asuu vanhassa maalaistalossa Paimiossa Harrastukset: talon kunnostus, yhteiskunnalliset asiat, maanpuolustustyö, jääkiekko (Paimion Sisu), purjehdus, metsästys, astronominen kirjallisuus

14 VSSHP:ssä oiotaan vinoumia Palkkapolitiikka paikallistasolle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tämän vuoden talousarviossa on palkkoihin varattu pyöreät 200,5 miljoonaa euroa ja ensi vuodeksi runsaat 10 miljoonaa euroa enemmän. Muhkea summa ja kuntayhtymän suurin menoerä. Palkat kuitenkin kiinnostavat ja puhuttavat työntekijöitä myös henkilökohtaisella tasolla. Onhan palkka monille yksi työn arvostuksen mittareista. Henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala- Viitanen muistuttaa, että palkkavertailuissa täytyy huomioida monia seikkoja. Kuntasektorin palkkapolitiikka on viime vuosina siirtynyt enenevästi sekä paikallistasolle että osittain myös yksilöllisempään palkanmäärittelyyn. Näin myös Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä, kertoo sh-piirin henkilöstöpäällikkö Taru Luukkala-Viitanen. Uusien työntekijöiden palkoista päättäminen on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä delegoitu niille, jotka työntekijät nimittävät, kuten johtavassa asemassa oleville, tulosryhmien vastuuhenkilöille sekä hallitukselle. Vuodesta 2002 alkaen on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkka määräytynyt työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Kaikki ammattiryhmät eivät tässä suhteessa ole aivan samalla viivalla, sillä lääkäreillä ja teknisellä henkilöstöllä on omat sopimusjärjestelmänsä, tosin perustaltaan samansuuntaiset kuin muillakin. Yleiset palkankorotuslinjaukset ja painopisteet sovitaan edelleen valtakunnallisesti ja määritellään kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa. Muuten palkkojen yksityiskohdat ja järjestelyjen toteuttamistavat päätetään nykyisin pitkälti työpaikoilla. Valtakunnan tasolla sovitun palkkaohjelman mukaisesti sairaanhoitopiirissämme käytettiin alkaen järjestelyvaraeränä noin euroa kuukaudessa palkkojen tarkistuksiin, minkä lisäksi osa oli sopimuksen mukaan suunnattava henkilökohtaisiin lisiin. Tämän osuus oli noin euroa. Henkilöstöpäällikkö Luukkala-Viitanen pitää paikallistasolle siirtymistä hyvänä, sillä jos kaikki säänneltäisiin tiukasti tulopoliittisin sopimuksin, järjestelmä olisi perin joustamaton eikä ottaisi huomioon paikallisia erityistarpeita. Helpompi toteuttaa tuollainen malli kyllä olisi, hän myöntää. Omat palkka-alarajat Peruspalkkamme pohjautuu työn vaativuuden arviointiin, ja se on tehtäväkohtainen, määriteltyyn työn vaativuustasoon perustuva. Peruspalkan lisäksi tulee henkilökohtainen lisä, joka on tehtäväkohtainen ja vuosisidonnainen ja vastaa entistä kokemuslisää. Toinen osa on hyvään työsuoritukseen perustuva, harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä. Se perustuu kahden esimiesasemassa olevan henkilön arviointiin henkilöstönsä työsuorituksesta, ja sen perusteella työntekijöille saadaan maksaa 3 % peruspalkasta henkilökohtaista lisää. Valtakunnallisessa sopimuksessa on edellytetty, että alkaen henkilökohtaiseen lisään käytetään vähintään 0.6 % peruspalkasta. Kuluneena syksynä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön omat, työn vaativuuden arviointiin perustuvat palkka-alarajat, jotka ylittävät yleisen virkaehtosopimuksen alarajat. Osalla ammattiryhmistä alarajat ovat kolmessa eri»korissa», työn vaativuuden arvioinnista riippuen. Esimerkiksi sairaanhoitajan alarajat ovat 1785/1810/1845 euroa, kun se KVTES:ssä on 1713,64 euroa. Henkilöstöpäällikkö pitää kehitystä hyvänä, mutta muistuttaa, että olipa palkka mikä tahansa, ovat jotkut aina alimmalla palkkatasolla, millä tuntuu usein olevan negatiivista psykologista vaikutusta. Sairaanhoitopiirin palkkatasoa nostetaan asteittain paitsi järjestelyvaraerien turvin myös piirin omin lisäpanostuksin. Näillä pyritään tasaamaan ja suhteuttamaan palkkakehitystä entistä tasapuolisemmaksi. Ensi vuoden talousarviossa tähän on kokonaiskustannuksina varattu vuositasolla euroa. Taru Luukkala-Viitanen ilmaisee tyytyväisyytensä, sillä näin saadaan vähitellen oiottua suurimmat vinoumat. Paikallistason palkkaneuvottelut edellyttävät paljon neuvotteluosapuolilta, samoin esimiehiltä. Sairaanhoitopiirin strategiaankin kirjattu kannustava palkkapolitiikka vaatii toimiakseen, että esimies-

15 ten tulisi seurata huolellisesti alaistensa työntekoa, jotta kannustuselementit olisivat perusteiltaan selkeät ja ymmärrettävät ja perustuisivat todelliseen osaamiseen. Näin eliminoidaan mahdolliset epäkohdat. Henkilöstöpäällikön mukaan huolelliset valmistelut teettävätkin runsaasti työtä. Työn vaativuuden arviointiin sekä uutena elementtinä henkilökohtaiseen osaamiseen ja työn suoritukseen perustuva palkkausjärjestelmä on kuitenkin otettu sh-piirissä ilmeisen myönteisesti vastaan, sillä henkilöstöpäällikölle ei ole kantautunut negatiivisia viestejä. Hän puolestaan kiittää myös ammattijärjestöjä: neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä, ja keskusteluyhteys on kunnossa. Palkkavertailu ei yksiselitteistä Palkat ovat julkisia, ja ihmisillä on taipumus vertailla niitä. Näin myös ammattiryhmien sisällä eri työantajien välillä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin luonnollisina vertailukohteina ovat muut kolme samankokoista yliopistosairaanhoitopiiriä, joiden palkkakehitystä seurataan säännöllisesti. Tavoitteena on vähintään sama palkkataso, joka useissa ammattiryhmissä on saavutettukin: Jos olemmekin takavuosina olleet palkkatasossa joissain suhteissa jäljessä, olemme kuroneet eroa umpeen ja päässeet eräissä nimikkeissä ainakin samaan tasoon, eräiltä osin edellekin. Kannattaa myös muistaa erot sairaanhoitopiirien his- Luottamusmiesnäkökulma Palkan paikka torioissa, taustoissa ja painotuksissa. Muut kuuluvat kuntien ykköskalleusluokkaan, kun Turku ja TYKS ovat kakkosluokassa, joka sekin on tehnyt eroa palkkoihin. Palkkavertailujen tulisi myös olla yhteismitalliset: mm. organisaatiorakenne, kelpoisuus, tehtävät ja vastuut tulisi vertailuissa huomioida, henkilöstöpäällikkö sanoo. Paljon puhuttu kilpailu työvoimasta on nostanut palkat esiin kilpailuvalttina. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ei ole joutunut merkittävästi kilpailemaan työvoimasta muiden piirien kanssa. Sen sijaan piirin sisäisestä palkkakilpailusta on nähtävissä merkkejä, ja tämä huolestuttaa henkilöstöpäällikköä, sillä sitä ei voi pitää järin tarkoituksenmukaisena. Yhtenä syynä tähän hän näkee aluesairaaloiden erilaisen virkarakenteen, esimerkiksi lääkäreiden osalta, joskin menestyksellisen rekrytoinnin tulee tietysti olla niillekin mahdollista, hän sanoo. Pientä palkkakisaa on käyty myös suurimman omistajakuntamme Turun kaupungin terveydenhuollon kanssa, mutta tätä on nyt ryhdytty miettimään ja palkkoja harmonisoimaan, henkilöstöpäällikkö Luukkala-Viitanen valaisee. Tutkitusti monet muutkin seikat kuin palkka vaikuttavat päätöksiin työpaikkaa valittaessa: työn pysyvyys, haasteellisuus, kehittymismahdollisuudet, työolosuhteet, asuinkunta ja sen hintataso. Taru Luukkala-Viitanen luottaa siihen, että kuntapuoli ja julkinen sairaanhoito, erityisesti yliopistosairaalat, säilyttävät kilpailukykynsä tulevaisuudessakin. Markku Näveri Sairaanhoitopiirimme on nauttinut kyseenalaista kunniaa alhaisimpia palkkoja maksavana yliopistosairaanhoitopiirinä. Erityisesti TYKSin rasitteena on se, että kuuluimme aiemmin II-kalleusluokkaan. Eroa muihin sairaaloihin ei ole pystytty kirimään kiinni. TYKS onkin yliopistosairaaloiden tuottavuustilastoissa ykköstilalla nimenomaan alhaisen palkkatasonsa ansiosta. Palkkarakenteen tulevat ja jo tapahtuneet muutokset eivät korjaa palkkatasoa. Työn vaativuuden arvioinnin eli TVA:n perusteella maksetut muutaman kymmenen euron palkkaerot ja joidenkin harvojen saama 3 % harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä eivät ole ratkaisu palkkatason nostamiseen. Niiden merkitys on enemmänkin saada palkkaus perusteet oikeudenmukaisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi. Viime vuosina on järjestelyvaraerien korotusrahat jouduttu liian usein käyttämään vääriin tasoihin rekrytoitujen palkkatason korjaamiseen. Tämän syksyn paikallisneuvotteluissa aikaansaadut sairaanhoitopiirin omat palkka-alarajat nostavat oikeasti piirimme palkkatasoa. Samalla työn vaativuuteen perustuvat palkkakorit hahmottuivat hoitohenkilökunnan osalta konkreettisemmiksi. Läheskään kaikkien tehtäväkohtainen palkka ja TVA eivät ole vielä kohdallaan. Palkkarakennetyö jatkuu vielä pitkälle tulevaisuuteen. Palkkaerojen kaventaminen muiden sairaanhoitopiirien suhteen edellyttää budjettiin jatkossakin reilua lisärahaa. Valtakunnalliset yleiskorotukset ja järjestelyvaraerät eivät kavenna eroja sairaaloitten välillä. Mirja Hovirinta TNJ:n pääluottamusmies Palkkaa ja kenelle? Kovasti olemme käyneet menneinä vuosina keskustelua siitä, miksi VSSHP:n aluesairaaloissa on maksettu parempia palkkoja kuin TYKSissä ja miten se on mahdollista. Miksi TYKS yliopistosairaalana maksaa hinnoitteluryhmien alarajapalkkoja kaikissa ammattiryhmissä? Ehkä lääkäreitten osalta on tehty poikkeuksia. Oikeutetusti on spekuloitu TYKSin huonoa palkkatasoa, verrattu tehtäväkuvia sekä purettu liikoja adrenaliineja ja energiaa myös muiden sh-piirien keskussairaalatason palkkojen ja tehtäväkuvien miettimiseen kuin myös yksityisen terveydenhuollon palkkojen, mutta niissä on ihan omat historiansa ja niistä pitää nyt päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. VSSHP:n sekä TYKSin palkkarakenteet pitää saada kilpailukykyisiksi rekrytoitaessa uusia työntekijöitä. Palkkapolitiikassamme on käännetty uusi lehti, vaikkakin pieni. TVA:n perusteella olemme saaneet kaikille ammattiryhmille alkaen VSSHP:n omat peruspalkkojen alarajat, jotka ovat muutamia kymmeniä euroja KVTES:n alarajoja korkeammat. Onnekkaita korotuksen saajia ei kuitenkaan lottovoitoilla palkittu, sillä järjestelyvaraeräprosentin ja harkinnanvaraisen lisän ratkaisut eivät olleet palkkatason nostamisen ratkaisu, vaan oikeudenmukaisemmat palkkausperusteet. Oikeudenmukaisemman, verrannollisen ja kilpailukykyisen palkkapolitiikan edellytys on, että jatkossakin palkkabudjettiin varattaisiin sitä varten lisämääräraha. Palkkapolitiikan ja palkkoja koskevan sopimisjärjestelmän tulee kuitenkin olla kaikissa olosuhteissa sellainen, että se turvaa jokaisen työntekijän reaalipalkkatason eli että käytännön reaalipalkat säilyvät ja nousevat sopimus- ja taloustilanteen edellyttämällä tavalla myös niillä työntekijöillä, joiden palkka jo on TVA:n ja sopimusten ohje- ja peruspalkkatasoa korkeampi. Milloin sitten palkkausjärjestelmä on hyvä? Hyvä palkkausjärjestelmä tukee myös johtamista. Yksinkertaisemmin toimivaa palkka- ja palkitsemisjärjestelmää voi kuvata siten, että henkilöstö ja esimiehet ovat siihen tyytyväisiä ja järjestelmä vaikuttaa myönteisesti yhteisiin tavoitteisiin. Palkkausjärjestelmällä pystytään palkitsemaan hyvät työsuoritukset kaikissa henkilöstöryhmissä. Sirkka Välimaa pääluottamusmies TYKS/KTV VSSHP:n KTV:n koordinoiva plm

16 Lyhyt hetki joka parantaa elämää Lastenlääkärin täytyy osata kuunnella. Pienestä potilaasta ei useinkaan ole mappikaupalla tutkimustietoja ja sairaskertomuksia. Hän voi olla vastaanotolla ensimmäistä kertaa. Silloin lääkärin tulee korvat höröllä kunnella, mitä äiti kertoo. Mitä tapahtuu, kun syödään jäätelöä? Herääkö lapsi öisin itkemään? Ennen keskiyötä, vai sen jälkeen.? Turunmaan sairaalan uusi lastenpoliklinikan ylilääkäri Marianna Tala-Heikkilä kuuntelee ja kysyy. Pitää myös vähän tentata. Että saadaan tärkeät tiedot esiin. Joskus ne tulevat vasta viime hetkellä. Silloin pitää olla valmis kyseenalaistamaan oma arvionsa ja muuttamaan aiottua toimintalinjaa. Vastaanotto on tällä kertaa jo melkein ohi, kun Marianna päättää sittenkin määrätä toisenlaista lääkitystä kuin aiemmin Roopelle, 2 vuotta. Lyhyt hetki, pitkä ilo. Marianna Tala-Heikkilä tutkii Roopen äidin Heli Lehtosen sylissä. Turunmaan sairaalan lastenpoliklinikalla käy kymmenkunta potilasta päivässä. Sinne tulee kaikenlaisia potilaita ruotsinkielisiltä alueilta sekä allergia- ja astmapotilaita varsinaissuomalaisista kunnista yleensä. Jo edeltäjäni Leif Westerén kehitti erityisesti tätä astmapuolta. Hänet valittiin myös tämän vuoden alussa vuoden astmalääkäriksi. Perheen kanssa Astman hoito on parantunut merkittävästi jo siinä ajassa, mikä on kulunut Marianna Tala-Heikkilän lääketieteen opinnoista Turun yliopistossa. Silloin astmalapsi saattoi melkein joutua hengityskoneeseen teho-osastolle, tai ainakin»astmatippa» oli yleinen hoito astmakohtauksessa. Sellaista ei enää juurikaan näe hoito ja varsinkin lääkkeet ovat kehittyneet. Lääkitys ei kuitenkaan riitä. Pitää kuunnella perhettä, jotta ongelman laatu selviää, pitää tutkia hengitystehoja ja vasta-ainereaktioita. Joskus pitää saada aikaan hallittu muutos ruokavaliossa niin, että voidaan havaita, mitkä ruuat mahdollisesti aiheuttavat ongelmia, mitä taas voi huoletta syödä tai syöttää. Koska lapsi syö mitä annetaan pitää myös saada yhteys siihen vanhempaan, joka ehkä ei ole mukana vastaanotolla. Kotiin lähtee aina myös kirjallinen selvitys siitä, mitä on tutkittu ja päätetty. Noin joka kolmas lapsipotilas tulee vastaanotolle molempien vanhempien seurassa, mutta useimmiten mukana on vain äiti. Isiä väheksymättä Tala-Heikkilä toteaa, että äiti kyllä yleensä on se, joka tietää lapsen elintavoista eniten. Ja koska tämä ei ole vain lasten vaan myös nuorten poliklinikka, jotkut tulevat yksin. Täällä voi käydä ainakin 18-vuotiaaksi asti. Perinne elää Marianna Tala-Heikkilä päätti varhain ryhtyä lääkäriksi. Siihen vaikutti isän perintö: Eero Tala oli Paimion keuhkosairaalan ylilääkäri. Marianna varttui Paimiossa, opiskeli Turussa ja on käynyt Helsingissä osittain erikoistumassa allergologiaan. Olin ajatellut lastenlääkärin työtä jo aiemmin ja pidinkin erityisesti lapsilääketieteen kurssista. Väitöskirjani tein BCGrokotteesta (käytetään tuberkuloosia vastaan). Tuberkuloosi ei ole maailmasta kadonnut ja allergiat ovat viime vuosiin asti vain

17 lisääntyneet. Nyt allergioiden kasvu tuntuu kuitenkin jostakin syystä hidastuneen, sanoo Marianna Tala-Heikkilä. Mistä se johtuu, hän ei osaa sanoa. Ei liioin sitäkään, mistä allergiat alunperin ovat peräisin. Jos sen tietäisin, niin olisin aika tärkeä henkilö, hän sanoo. No, on hän sitä joka tapauksessa. Pieni Roope ei varmaan havaitsekaan kuinka tärkeä. Ja ihan hyvä niin. Roopella vastaanotolla käynti sujui leikiten. Mathias Luther Bra svar börjar med frågor Marianna Tala-Heikkilä, 45, är sedan början av november överläkare för barn- och ungdomspolikliniken vid Åbolands sjukhus. Hon efterträder Leif Westerén och är liksom han speciellt insatt i allergier och astma. Leif utvecklade det här långt och han valdes ju nyligen också till Årets astmaläkare (i Egentliga Finland). Det passade mig mycket bra att komma in här, säger Marianna Tala-Heikkilä. Hon har jobbat deltid i huset redan i fem år. Nu delar hon på veckans dagar vid mottagningen med den andra barnläkaren Jaana Kallio. Marianna Tala-Heikkilä är barnläkare med underspecialiteten astma och allergi. Hon har disputerat på tuberkulosvaccinet BCG (Bacille Calmette-Guérin). Men vi är ju första remisspoliklinik för många och då skall vi kunna ta emot alla slags barnpatienter, påpekar hon. Snabba steg De som inte kan behandlas på Åbolands sjukhus utan kräver någon annan specialitet skickas vidare till ÅUCS. Det kan vara fråga om till exempel kirurgi som man inte kan göra på Åbolands sjukhus eftersom man inte har en bäddavdelning för barn. Den goda sidan av saken är att bäddavdelningen inte heller mera behövs lika mycket som förr. Ännu när jag studerade var det vanligt att det fanns patienter som var på vippen att hamna i respirator. Sådant ser man helt enkelt inte mera, medicinerna har blivit så mycket bättre, säger Marianna Tala- Heikkilä. Den andra goda nyheten är att allergier och astma inte mera tycks öka i samma takt som förr. Vad allergier överhuvudtaget beror på fi nns det fortfarande många teorier om. Men det räcker inte med att medicinfabrikerna gör sitt jobb. Barnläkaren måste göra sitt också. Det är till exempel att lyssna noga och att ställa frågor, tillräckligt många frågor. Speciellt i början gäller det att lyssna på vad föräldrarna säger om situationen. Anamnesen (patienthistorien) kan man då ta mera lätt på. Den kan ju vara väldigt kort då en patient är ett eller två år gammal. Då är det viktigt att man hör mamman i nio fall av tio är det fortfarande mamman berätta hur barnet mår. Andas det tungt? Ligger det på mage eller rygg? Vaknar det på natten? Finns det någon speciell mat som verkar förorsaka diarré? Vad hade föräldrarna själva för sjukdomar som barn? Roope, 2 år, koncentrera sig medan mamma Heli Lehtonen pratar med läkartanten. Team med maskin En del av frågorna ställer sjuksköterskan redan före läkarbesöket. På det sättet blir läkaren, mottagningssköterskan och föräldrarna ett team som jobbar för barnets hälsa. Sköterskan hjälper också till med undersökningar av till exempel lungkapaciteten. Den kan man på Åbolands sjukhus numera göra med en oscillometer. Tack för det, Sundellska stiftelsen, säger Marianna Tala-Heikkilä. Oscillometern är speciellt bra för barn eftersom den inte kräver att patienten medvetet pustar och blåser för mätningen. Det räcker med normal andning. Man kan också låta barnet hoppa trampolin ett tag och se hur belastning inverkar. Som en lek Mottagningen kan i bästa fall göras rätt oproblematisk för barnet. När Roope, 2 år 3 månader, kommer från Reso för att undersökas för sin hosta får han sova i sina varma kläder på britsen medan läkaren frågar ut mamma Heli. Medan sedan läkaren klämmer på magen, tittar i öronen och lägger stetoskopet på bröstet (kallt, hu!) lyssnar Roope på en kameras klickande. Medan de vuxna fortsätter med sina obegripliga diskussioner är han redan igång med att bekanta sig med köksattiraljerna som står där, i skinande röd, vit grön, gul och blå plast. Han har hört nog. Han kan minsann koka ihop något själv också. Mathias Luther

18 Pyhäranta - mailmam pualvälis Pyhäranta on simmottos mailma napa, et see o mere reunal, lähel Rauma, liki Eura ja suaran tiäm pääst Turust. Pyhärantalaise ovakki hyvi monimuatossi ja kansainvälissi, ko joka suuntta o vuassaroi ollu ovi auk. Näin kuvaa naapurikuntaansa laitilalainen runoilija Heli Laaksonen ja totta on, että tämä pinta-alaltaan 147 neliökilometrin ja asukkaan kunta Vakka-Suomen koillisimmassa kolkassa on kolmen kaupungin kainalossa. Etelässä on Uusikaupunki, kaakossa Laitila ja pohjoisessa Rauma. Kunta itsessäänkin on kolmijakoinen. Kirkonkylässä, joka tunnetaan myös Rohdaisten nimellä, löytyvät kunnanvirasto ja meren rantaan sijoittuva kaunis kivikirkko. Kasitien toisella puolella sijaitsee valtakylä, jolla silläkin on omaperäinen nimensä, Ihode. Pohjoiset kylät sijoittuvat kasitien meren puolelle ja suuntautuvat asioinnissaankin vahvasti Rauman suuntaan. Terveydenhuollon menokehitys mietityttää myös Pyhärannan kunnanjohtaja Leena Hoikkalaa. Yhteistyötä Laitilan kanssa Pyhärantaa ei ole kuntana koskaan varsinaisesti perustettu, vaan sitä alettiin hallinnoida itsenäisesti lain kunnallisesta jaotuksesta tullessa voimaan 1800-luvun lopussa. Kunnan itsenäisyyskin on välillä ollut uhattuna, mutta apu on löydetty yhteistyöstä naapureiden kanssa. Kun laki kansanterveystyöstä tuli 70-luvun alussa voimaan, Laitilan kanssa tehtiin yhteistyösopimus, joka käsittää kansanterveystyön ja koulutoimen. Kansanterveystyössä koko perusterveydenhuolto annettiin kuntayhtymälle. Yhteistyö Laitilan kanssa on edelleen voimassa, mutta ajat muuttuvat. Pyhäranta - pinta-ala 147 km asukasta. - sosiaali- terveystoimen menot yhteensä e - erikoissairaanhoito e

19 Meillä on ollut kovasti pyrkimyksiä päästä sopimuksesta eroon. kunnanjohtaja Leena Hoikkala sanoo. Ajatuksena on Pyhärannassa ollut, että Vakka-Suomeen pitäisi saada yksi yhteinen terveyskeskus eli laajentaa yhteistyötä johtuen mm. lääkäripulasta. Pyhärantalaiset on tosin hoitanut»oma lääkäri, Irja», jonka toimipaikkana on Pyhärannan terveysasema, mutta kuntayhtymässä yleensä on ollut ongelmia lääkärien saannissa. Se mikä Pyhärannassa on herättänyt ihmetystä on, että Laitilan kaupunki ei ole ollenkaan vastannut neuvotteluesityksiin. Tästä syystä Pyhäranta on yksin neuvotellut sekä Rauman että Uudenkaupungin kanssa, Hoikkala kertoo. Uudenkaupungin kanssa sopimus on jo neuvoteltu luonnosasteelle ja yhdessä Uudenkaupungin kanssa on esitetty Laitilalle kutsu neuvotteluihin. Laitilan asukasta ja Pyhärannan asukasta eivät nykyisten laskelmien mukaan yksinkertaisesti ole riittävä väestöpohja perusterveydenhuollolle. Sijainnista ja kunnan pienestä koosta johtuen Pyhärannan erikoisuuksiin on aina kuulunut vapaa asiointi joka suuntaan. Pyhärantalaisten suuri etu on ollut, että kunta ei ole asettanut tälle esteitä eli esimerkiksi kouluihin ja terveyspalveluihin on saanut hakeutua vapaasti, Hoikkala muotoilee ja miettii, mahtavatkokuntalaiset osata arvostaa heille tarjottuja valinnanmahdollisuuksia. Vakka-Suomen sairaala vahvistaa asemiaan Pyhärannan terveydenhuollon erikoisuuksiin kuuluu, että kunta on ollut Rauman aluesairaalan kuntayhtymän jäsen. Kun kuntayhtymä purettiin, pyhärantalaisille jäi 10 vuoden oikeus käyttää Rauman palveluja ilman ulkokuntalaislisää, ja palveluja on myös käytetty. Hoikkala ei kuitenkaan näe tilannetta ongelmana. Ihmiset ovat päässeet Raumalle hyvin varsinkin pohjoisista kylistä, hän arvioi. Tilanne on myös muuttumassa nyt, kun Satakunnan sairaanhoitopiirissä on ryhdytty kehittämään vanhoja aluesairaaloita niin, että niissä erikoistutaan määrättyihin hoitoihin eivätkä ne palvele yleissairaaloina. Pyhärantalaisten käynnit suuntautuvatkin nyt entistä enemmän Vakka-Suomen sairaalaan, varsinkin kun siellä on nyt opittu asioimaan myös ilta- ja yöpäivystyksen myötä. Painopisteen siirtyminen Raumalta Uuteenkaupunkiin näkyy myös rahassa. Rauman osuus kustannuksista on enää n euroa ja Vakka-Suomen sairaalan osuus on vastaavasti noussut jo lähelle euroa. Terveydenhuollon menot yli kolmannes kokonaisbudjetista Pyhäranta ei ole poikkeus niiden pienten kuntien joukossa, jotka taistelevat terveydenhuollon ja varsinkin erikoissairaanhoidon menojen kanssa. Hoidonporrastukseen Hoikkala haluaakin kiinnittää huomiota. Tälläkin hetkellä TYKSiin ohjautuvista potilaista yli puolet menee suoraan terveyskeskusten tai yksityisten lääkärien lähetteellä. Joka tapauksessa erikoissairaanhoito on kunnan talouden kannalta suurin kustannuserä. Maksuosuudet ovat viime vuosina olleet 1,7 milj. euron tasoa. Nyt on odotettavissa nousua, niin että kustannukset ensi vuonna ylittävät 2 milj. euroa. Kun mukaan otetaan perusterveydenhuollon vaatima n. yksi miljoona euroa, terveydenhuollon osuus kunnan 8,5 milj. euron kokonaisbujetista on n. 35 prosenttia. Kun sosiaalibudjetti on 2,5 milj. euroa ja koulutoimen noin 1,5 milj. euroa, paljon muuhun ei rahaa jääkään. Presidentinvaalitkin hoidetaan eurolla, jotka nekin saadaan valtiolta, Hoikkala naurahtaa. Tuulikki Noramaa Nummen Apteekki & Pääskyvuoren Sivuapteekki oka ilta ennen kuin lamppu sammuu, saapuu 30% alennus. * Nyt voit puhua Elisan liittymillä entistä edullisemmin. Uuden Elisa Etuilta -sopimuksen ansiosta puhut 30 % edullisemmin joka ikinen ilta klo vuoden jokaisena päivänä. Alennus koskee myös Elisan nykyisiä asiakkaita. Lisätietoja saat osoitteesta tai soittamalla palvelunumeroon , ma pe klo 8 20, la klo S-Etukortilla saat Bonusta kaikista kotimaan matkapuheluista, teksti- ja multimediaviesteistä. Lisätietoa ja rekisteröitymisohjeet löydät osoitteesta *Elisa Etuilta -sopimus on liittymäkohtainen ja sen voi solmia Elisa Etusopimukseen rekisteröitynyt asiakas seuraaviin liittymätyyppeihin: Elisa Reilu, Elisa Aina Plus, Elisa Vapaaaika ja Elisa Oiva. Edun saaminen muihin liittymiin edellyttää liittymätyypin vaihtoa. Etu koskee normaalihintaisia kotimaan matkapuheluita. Elisa Etuilta on 12 kuukauden määräaikainen sopimus. Sopimuskauden aikana liittymäsopimusta ei voi irtisanoa, eikä liittymän numeroa voi siirtää toiselle operaattorille kesken sopimuskauden. Lounet on osa Elisa-konsernia Nummen Apteekki Hämeentie 24 Puh Avoinna: ma-pe 9-18 la 9-14 Pääskyvuoren Sivuapteekki Kotkankatu 1 Puh Avoinna: ma-pe 9-17 la suljettu Kysy kanta-asiakaseduistamme! Runsaasti maksutonta paikoitustilaa Myymälät: TURKU; Yliopistonkatu 27 b, ma pe 10 18, la PAIMIO; Vistantie 19, ma pe KAARINA; Oskarinaukio 3, ma pe LIETO; Hanhenkaari 3, ma pe 9 17.

20 Työsuojeluriskien arv toteutetaan kaikissa sairaanhoitopiirin yks Esimerkkinä tuloksista Halikon sairaalan laitoshuolto Työturvallisuuslaki edellyttää vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia kaikilla työpaikoilla. Tästä on myös sairaanhoitopiiri antanut ohjeet kaikille yksiköilleen. Esimerkkikohteena on Salon seudun sairaalan laitoshuollossa toteutettu riskien arviointi ja sen tulokset. Työsuojelupäällikkö Päivi Koivunen (vas.) ja vastaava laitoshuoltaja Aija Mäki esittelevät uutta likapyykille tarkoitettua säkkivaunua, joka otetaan käyttöön ergonomian parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan käynnistänyt terveydenhuollon työsuojelun valvontahankkeen alan työsuojeluongelmien noustua esiin työsuojeluvalvonnassa. Valvontahanke ajoittuu vuosille Sairaanhoitopiirin alueella sitä toteuttaa Turun ja Porin työsuojelupiiri. Salon seudun sairaalassa vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi aloitettiin vuonna 2003, ja toimintaa on johtanut siivoustyönjohtaja/työsuojelupäällikkö Päivi Koivunen. Työ käynnistettiin työsuojeluvaltuutettujen kouluttautumisella kartoituksiin, jonka jälkeen nämä ovat käyneet osastoilla opastamassa tarkastuslistojen täyttöä. Tässä kerrotut selvityksen tulokset koskevat Halikon sairaalan laitoshuoltoa, jossa työsuojeluriskien arviointi kohdistettiin tässä kohdin yleisten tilojen siivousalueisiin. Sairaalaosastojen laitoshuollon osalta riskien arviointi sisällytettiin osastojen arviointeihin. Kartoituksessa käytettiin apuna sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa Riskien arviointi työpaikalla -työkirjaa sekä sen sähköistä versiota. Laitoshuollon arvioinnin osalta tulokset ovat valmiina, ja tavoite on, että selvitystyö koko Salon seudun sairaalan osalta on valmiina vuoden loppuun mennessä. Laaja tehtäväkenttä Terveys- ja turvallisuusriskien arviointi kohdistettiin viiteen riskilajiin: fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat, ergonomia, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä henkinen kuormittuminen. Selvästi suurin riskilaji laitoshuollossa on tulosten mukaan ergonomia. Koivusen mukaan syynä on työskentelylle tyypillinen kurkottelu, raskaiden esineiden nostelu, hankalien ylä- ja alapintojen puhdistus ja ylipäätään työskentely ahtaissa tiloissa. Ongelmaan ollaan myös hakemassa parannuksia, sillä sairaalan työfysioterapeutin kanssa ollaan toteuttamassa ergonomiakoulutusta. Tapaturman vaaroja siivoustyössä on useita, varsinkin kun joskus otetaan myös tietoinen riski vaikkapa kiireen johdosta. Tapaturmia aiheuttavat mm. esineiden putoaminen ja kaatuminen, liukastumiset ja kompastumiset, viilto- ja pistovaara. Tapaturmia kuitenkin onneksi tapahtuu hyvin harvoin. Fysikaalisia vaaratekijöitä ei siivoustyössä ole merkittävästi. Ongelmia aiheuttavat lähinnä työympäristön lämpötila ja vetoisuus. Samoin kiinnitettiin huomiota mm. ulkovalaistuksen puutteellisuuteen. Samoin pienempiä riskejä ovat tulosten

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 35 09.06.2015 LINJAJOHTAJA MIKA NUUTILAN OIKAISUVAATIMUS HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSJOHTAJAN TEKEMÄSTÄ PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN PALKAN TAKAISINPERINTÄÄ JA HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla 1.5.2009 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 24.11.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö 1.5.2009 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki kuntiin

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT HOITOTYÖN SESSIO 25.5.2010 Ritva Sundström Oh, TtM, TTT-opiskelija Tampereen yliopistollinen sairaala/psykiatrian toimialue Pitkäniemen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 34 09.06.2015 LINJAJOHTAJA VELI-PEKKA HARJOLAN OIKAISUVAATIMUS HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSJOHTAJAN TEKEMÄSTÄ PERUSTEETTOMASTI MAKSETUN PALKAN TAKAISINPERINTÄÄ JA HENKILÖKOHTAISEN

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0)

ZEF Report - generated on Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) ZEF Report - generated on 13.11.2010 Nimi Määrä Vastaamassa (%) Lopettanut (%) Osasto A 6 3 (50.0) 3 (50.0) Osasto B 4 3 (75.0) 2 (50.0) Osasto C 8 6 (75.0) 6 (75.0) Osasto D 5 5 (100.0) 4 (80.0) Osasto

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (80100) 5 op KURSSIPALAUTE

Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (80100) 5 op KURSSIPALAUTE Johdatus monitieteisiin ympäristöopintoihin (8) op 6.9.11-13.12.11 KURSSIPALAUTE JMY-11 kurssilla käytettiin punaisena lankana kahta kaaviokuvaa eri luennoilla, joilla oli tarkoitus kuvata oppiaineiden

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto potilaan jatkohoidon turvaajana. Tiina Hassinen projektisuunnittelija, TtM Vsshp

Hoitotyön yhteenveto potilaan jatkohoidon turvaajana. Tiina Hassinen projektisuunnittelija, TtM Vsshp Hoitotyön yhteenveto potilaan jatkohoidon turvaajana Tiina Hassinen projektisuunnittelija, TtM Vsshp Rakenteisen hoitotyön yhteenvedon testaaminen Lähtökohtana: Laaja kirjallisuuskatsaus, kansalliset määritykset

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville

Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Hoito-ohjeet internetiin potilaiden, ammattilaisten ja kansalaisten saataville Heljä Lundgrén-Laine Kehittämisylihoitaja, VSSHP 17.10.2016 Potilasohjaus-Symposium TAUSTAA UUDISTUKSELLE Ongelmia vanhassa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot