Perheterapeutti. Pohjois-Suomen teemanumero. Perheterapia osaksi ammattitaitoa ja palvelujärjestelmiä s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perheterapeutti. Pohjois-Suomen teemanumero. Perheterapia osaksi ammattitaitoa ja palvelujärjestelmiä s. 20-23"

Transkriptio

1 Perheterapeutti Pohjois-Suomen teemanumero Perheterapia osaksi ammattitaitoa ja palvelujärjestelmiä s Salaisuudella on tehtävä s Kumppanuutta perhehoitoon s. 31

2 Kuva stock.xchng KEVÄTPÄIVÄT Erilainen Samanlainen Kulttuurinen perspektiivi perheiden kohtaamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa Suomen perheterapiayhdistys ry järjestää yhdessä Kaakkois-Suomen perheterapiayhdistyksen kanssa kevätpäivät Kouvola-talolla, Varuskuntakatu 11, Kouvola Katso ohjelma sivuilta: ARTIKKELIT Salaisuudella on tehtävä Salaisuuden pitäjä kertoo kyllä totuuden joskus silloin, kun vaarallisen tiedon osittain tai kokonaan paljastaminen on turvallista. Tärkeintä on antaa tilaa salaisuudelle ja kunnioittaa salaisuuden haltijan epäröintiä. Pohjois-Suomen teemasivut Perheterapian matka osaksi ammattitaitoa ja palvelujärjestelmiä Pohjois-Suomen monia julkisen sektorin psykiatrian ja mielenterveystyön yksiköitä johtavat ammattilaiset, jotka ovat koulutukseltaan myös perheterapeutteja. Perheterapiakoulutusta Pohjoisessa jo yli 40 vuotta Pohjoisen perheterapiatyön edellytyksenä on ollut pitkäjänteinen koulutus. Vuodesta 1981 lähtien Oulussa ja Keroputaalla on koulutettu yli 500 perheterapeuttia ja lähes 150 on saanut lyhyemmän perhe- ja verkostoterapeuttisen koulutuksen. Perusterveydenhuollon perheterapeutit Oulussa ennaltaehkäisy ykkösasiaksi Noin 98 prosenttia pikkulapsiperheistä käyttää neuvolan palveluita. Oulussa varhaisen tuen saamista ja hankalien asioiden puheeksi ottamista neuvoloissa on kehitetty voimavarakartoituksen avulla. Periferian perheterapiaa Inarissa psykologin työtä tekevä Kimmo Kovanen kertoo, miten kaamoksen, pakkasen ja kesän sääskien keskellä on selvitty. Keroputaan päivystyksessä Kurkistamme Keroputaan sairaalan psykiatrian poliklinikan päivystäjän päivään ja voimme samalla tutustua Länsi-Pohjan psykiatrian keskeisiin toimintaperiaatteisiin. Työni Oulun kaupungin lasten- ja nuorisopsykiatrisessa työryhmässä Sairaanhoitaja Tuomo Tikkaselle on kertynyt yli 10 vuoden ajan työkokemusta erilaisista hoitoalan töistä. Nyt hän työskentelee lasten- ja nuorisopsykiatrisessa työryhmässä, Lanussa, ja on hurahtanut narratiivisuuteen. Tässä numerossa Kuva Kari Valtanen Kumppanuutta perhehoitoon Oulussa päätettiin parantaa yhteistyötä perhehoidossa työskentelevien, sosiaalityöntekijöiden, ohjaajien ja perhehoitajien välillä. Hanke poiki paljon hyvää: keskustelu, avoimuus ja yhteistyö lisääntyivät toimijoiden välillä. Sanoista teoiksi Mika Niemelä on käynyt pitkän tien sairaanhoitajasta vaativan erityistason perheterapeutiksi ja filosofian tohtoriksi. Olennaista on, ettei työ jää vain puheeksi. VAKIOPALSTAT Päätoimittajalta Perheterapeutti-lehti nostaa esille Pohjois-Suomessa tehtävän perheterapeuttisen ja perhekeskeisen työn. Esimerkiksi Keroputaalla ja sen ympäristössä kehitettyyn avoimen dialogon hoitomalliin tullaan tutustumaan ympäri maailman. Hoitomalli haastaa perinteisen psykiatrian ja myös Käypä Hoito suositukset. Toiminnanjohtajalta Pari viikkoa sitten ystäväni kysyi, voisimmeko mennä ensi viikolla joku ilta kävelemään? Katselin allakkaani ja totesin, että näyttää tosi pahalta, yritän selvitä hengissä seuraavasta viikosta, kävelemiseen ei ollut aikaa. Mihin se aika oikein kuluu? Opiskelu Tutkimus Perheterapeutin uudella palstalla esitellään perheterapeuttien eri tapoja kehittää työkäytäntöjä ja ammattitaitoaan. Lähetä omasi! Ääniä päästä Olenko varma, että asiakaskohtaamisissa dialogiseen suhteeseen tarvittavat valmiudet ovat itselläni edelleen olemassa? Vai ovatko sanat lakanneet hapuilemasta ja kuuntelen ilman avointa kiinnostuneisuutta? Kirja-arvio Richard Sennett kirjoittaa erilaisuuden sietämistä ja yhteistyön rakentamista ja kysyy, miten voin olla varma siitä, mitä toisten päässä liikkuu? Pakina Big Mamálle oli aina jollakin ihmeen ilveellä kertynyt paljon tekemistä ja vastuita. Hänestä kehittyi ajan myötä yhä pahempi joka paikan höylä. Koulutuksen hinta on Suomen perheterapiayhdistyksen jäseniltä 180 euroa ja muilta 200 euroa. Yhden päivän hinta on 100 euroa. Koulutusmaksu sisältää ohjelmassa mainitut kahvit. Koulutus maksetaan ennen sen alkua yhdistyksen tilille FI Perheterapiayhdistyksen jäsenlehti 1/2013 Ilmoittautumiset: Tiedustelut: Hotelliyöpymisistä saat tarjouksen sopimushotelleistamme ilmoittamalla osallistuvasi Suomen perheterapiayhdistyksen koulutukseen. Cumulus, Kouvolankatu 11, hinnat 93 /1hh, 103 /2hh. Varaukset tai Sokos Hotel Vaakuna, Hovioikeudenkatu 2, hinnat 110 /1hh, 128 /2hh. Varaukset tai Päätoimittaja: Ritva Karila-Hietala Toiminnanjohtaja: Anita Birstolin Teemanumeron kokoajat: Tiina Tuominen, Riitta Liinamaa, Elina Löhönen Toimitussihteeri: Teija Riikola Yhteystiedot: Anita Birstolin Suomen perheterapiayhdistys ry Linnankatu 59 C6, Turku puh Taitto ja graafinen suunnittelu: Heikki Kännö - Oy Kansanmainos Folkreklam Ab Mediatiedot: Perheterapeuttilehti on Suomen perheterapiayhdistyksen jäsenlehti. Lehden tavoitteena on yhdistää jäseniä, tuoda esiin erilaisia perheterapian käytäntöjä ja sovelluksia sekä toimia jäsenten tiedotuskanavana. Perheterapeutti-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Irtonumeron hinta 7 euroa. Kirjoittajat: Anita Birstolin, Ritva Karila-Hietala, Tiina Tuominen Kristiina Muhonen, Kauko Haarakangas, Riitta Elomaa, Ritva Huusko, Alla Seppänen, Kimmo Kovanen, Päivi Vahtola, Seppo Airaksinen, Helena Niskanen, Pirjo Keskitalo, Juha Alakulppi, Katarina Fagerström ja Sinikka Viitanen Kannen kuva: Kari Valtanen Julkaisija: 3 Meidän lehtemme meille.

3 Päätoimittajalta Päätoimittaja Ritva Karila-Hietala Tunnekeskeisen pariterapian peruskurssi Ilmoitustaulu Ensimmäinen teemanumeromme on Pohjois-Suomesta T erveisiä Helsingistä. Olen muuttanut Seinäjoelta Helsinkiin ja työskentelen nykyisin projektipäällikkönä Suomen Mielenterveysseurassa Mielenterveyden ensiapu -oppimateriaalin ja koulutusten kehittämisen parissa. Omakotitalo on vaihtunut kerrostaloasuntoon. Pääkaupunkiseutu on jo näiden kolmen kuukauden aikana näyttänyt hyvät ja huonot puolensa: hiihtolatu alkaa talon nurkalta ja 9 kilometrin työmatka saattaa kestää 90 minuuttia. Suomen perheterapiayhdistyksen vuosikokouksessa Tampereella valittiin johtokunnan uudeksi jäseneksi YTM, erityistason perheterapeutti Tiina Elorinne Kouvolasta. Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa tammikuussa yhdistyksen varapuheenjohtajaksi valittiin edelleen Sauli Airikka Merimaskusta ja tiedottajaksi Juha Metelinen Kuopiosta. Minna Leivo Helsingistä aloittaa perheterapiayrittäjien yhdyshenkilönä ja Riitta Teittinen Laukaasta alueyhdyshenkilönä. Perheterapeutti-lehden tämänkertainen numero nostaa esille Pohjois-Suomessa tehtävän perheterapeuttisen ja perhekeskeisen työn. Kiitokset lehden syntymisestä menevät ennen kaikkea Ouluun Tiina Tuomiselle. Hänen kanssaan lehteä ovat tehneet Elina Löhönen Torniosta ja Riitta Liinamaa Rovaniemeltä. Lämmin kiitos myös heille. Lisäksi haluan kiittää kaikkia muita lehden tekoon osallistuneita; kirjoittajia ja valokuvaajia. numerossa se on toteutunut. Jäsenlehden kiinnostavuus on erityisesti siinä, että jäsenet kirjoittavat jäsenille. Kuva Heikki Helinko Keroputaan mallia lukuun ottamatta, Suomessa tehtävä psykiatria ei ole maailmalla kovin tunnettua. Täältä Helsingistä kaukana sijaitsevassa pienessä kaupungissa ja sen ympäristössä tehdään työtä, johon tullaan tutustumaan ympäri maailman. Avoimen dialogin hoitomalli haastaa perinteisen psykiatrian ja myös Käypä Hoito suositukset. Tärkeintä on lähetteettömyys, nopea hoidon aloitus, perhe- ja verkostokeskeisyys ja puhuminen. Lähes kaikki työntekijät ovat perheterapeutteja. Olin syksyllä Mielenterveysmessuilla yhdistyksen esittelijänä ja kohtasin siellä meidän ammattilaisten lisäksi myös ihmisiä, jotka olivat olleet perheterapiassa joko perheenjäsenen tai oman sairautensa vuoksi. Keskusteluissa selvisi myös, ettei perheen tai verkoston tapaaminen psykiatrisen hoidon yhteydessä ole edelleenkään vakituinen tapa julkisen sektorin palveluissa. Pohjoismaisen kongressin ohjelmaan tullaan sisällyttämään perheterapiapalvelujen käyttäjien puheenvuoroja. Kevät on tuomassa minulle uuden roolin, minusta tulee mummi. Kaksi vauvaa on syntymässä helmi-maaliskuun vaihteessa, toinen Helsinkiin ja toinen Seinäjoelle. Muutokset vievät elämää eteenpäin. Kanadalainen Susan M. Johnson on kehittänyt tunnekeskeisen pariterapian (Emotionally Focused Therapy for Couples), joka on tällä hetkellä yksi tutkituimmista ja tuloksellisimmista pariterapiamuodoista. Terapian teoreettisena pohjana toimii kiintymyssuhdeteoria. Parisuhteen kriisit ymmärretään turvattomien kiintymyssuhteiden näkökulmasta, ja muina teoreettisina viitekehyksinä ovat systeeminen ajattelu sekä kokemuksellinen terapia, joka keskittyy nykyhetkeen ja tunnekokemuksiin. Koulutus on tarkoitettu työntekijöille, jotka kohtaavat työssään pareja. Kouluttaja: Hanna Pinomaa, psykologi, erityistason paripsykoterapeutti ja tunnekeskeisen pariterapian virallinen työnohjaaja ja kouluttaja. Järjestäjä: Pohjois-Suomen perhe- ja verkostotyö ry. Koulutuspaikka: Heinäsalmikoti, Mustasaarentie 7, Oulu, (08) , Osallistumismaksu: 480 euroa/hlö, sisältäen materiaalin ja kahvit. Ruokailun hinta on 6,90 euroa kerta (sis. alv). Suomen perheterapiayhdistyksen syyspäivät Tampereella, hotelli Scandic Rosendahlissa Tunnekeskeinen perheterapia Kouluttajana Gail Palmer Koulutuksen hinta on Suomen perheterapiayhdistyksen jäseniltä 220 euroa, muilta 250 euroa, yhden päivän hinta 120 euroa. Koulutusmaksu sisältää ohjelmassa mainitut lounaat ja kahvit. Koulutus maksetaan ennen sen alkua yhdistyksen tilille: FI Ilmoittautuminen: koulutukseen otetaan 35 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitova ilmoittautuminen mennessä: Mainitse ilmoittautuessasi, ruokailetko Heinäsalmikodissa sekä ruoka-aineallergiasi. Peruutusehdot: mikäli osallistuminen perutaan kaksi viikkoa ennen koulutusta, veloitamme 50 % osallistumismaksusta. Perimme koko osallistumismaksun, jos peruutus tapahtuu koulutuspäivänä tai ilmoittautunut ei saavu koulutukseen. Tiedustelut: Tuula Multasuo, Kati Finne-Tuulasaho, Tunnekeskeisen pariterapian perusteos, Tunnekeskeisen pariterapian käsikirja, on käännetty suomeksi ja samoin pareille suunnattu Kunpa sinut tuntisin paremmin. Kirjoja voi tilata Internetosoitteesta Koulutus tulkataan suomeksi. Ilmoittautumiset ja tarkempi ohjelma: Tiedustelut: Hotelli Rosendahl antaa alennusta hotelliyöpymisestä, kun ilmoitat osallistuvasi Suomen perheterapiayhdistyksen koulutukseen. Perheterapeutti-lehteä suunniteltaessa tavoitteena oli saada jäsenet kirjoittamaan lehteen omasta työstään. Ainakin tässä Ritva Karila-Hietala Suomen perheterapiayhdistyksen puheenjohtaja 4 5

4 Toiminnanjohtajalta Mihin se aika oikein menee? A lkuvuosi on toiminnanjohtajan työssä vuoden kiireisintä aikaa. Uusi johtokunta järjestäytyy, suunnitellaan vuoden toiminta ja järjestetään koulutukset. Alkuvuoden suurin ja aikaa vievä tehtävä on jäsenmaksujen laskutus. Jäsenmaksukirjeiden lähettäminen onkin jo hyvässä vauhdissa, erona edellisiin vuosiin on se, ettei Perheterapialehteä voi enää tilata, vaan nyt maksetaan vain jäsenmaksu, joka on 38 euroa tai eläkeläisen jäsenmaksu 28 euroa. Jäsenmaksusta on mahdollista hakea määräaikaista vapautusta huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. Jäsenmaksukirjeiden lähettäminen hoidetaan yksilöllisesti käsityönä, perinteisen työläällä ja aikaa vievällä tavalla. Joskus kauan sitten minulla oli aikaa kirjoitella tutuille jäsenille pieniä tervehdyksiä jäsenmaksukirjeisiin, enää vuosiin siihen ei ole ollut aikaa. Olen saanut paljon hyviä neuvoja siitä, miten laskutuksen voisi hoitaa helpommin, mutta en vain ole saanut aikaiseksi muuttaa käytäntöjä. Lapsenlapseni auttavat minua kirjeiden lähettämisessä, olen maksanut omasta pussistani heille pientä palkkaa ja he alkavatkin heti vuoden alusta kyselemään milloin sinulla mummu on niitä töitä meille. Todennäköistä on, että kun he tuosta vielä vanhenevat, niin eivät nämä mummun pienipalkkaiset hommat kiinnosta, ehkä viimeistään siinä vaiheessa muutan käytäntöjä automaattisemmiksi. Teksti Anita Birstolin Kuva Lilli Haapala Havahduin myöhemmin ajattelemaan sanomaani, tuntui pahalta, että olen saattanut itseni tilanteeseen, jossa arki on kaikenlaisista rutiinihommista selviämistä. Työpäivät venyvät tunnin mittaisiksi, eikä ole aikaa ystäville, itselle ja omille ajatuksille. Olen mielessäni laatinut monenlaisia suunnitelmia töiden vähentämiseksi, haaveillut uusien harrastusten aloittamisesta, ystävien tapaamisista useammin ja siitä, että olisi enemmän aikaa ajatella. Tulos on ollut laihanlainen, ja muutos näyttää vaativan enemmän aikaa ja tahtoa. Äiti on tulossa kylään, aikoo viipyä vain muutaman päivän, on kiire takaisin kotiin. Toivon, että hän jäisi viikoksi, olen tyhjentänyt kalenterini siltä viikolta, ajatuksissani olen keskittynyt hänen kanssaan olemiseen, olen jo etukäteen iloinnut tästä tulevasta yhteisestä ajastamme. Aika kuluu ja jonnekin se vain menee, kävin ostamassa uuden kellon. Anita Birstolin Suomen perheterapiayhdistyksen toiminnanjohtaja Sinun savo-karjalainen kotitalosi oli samanlainen kuin muutkin kylän tilat, joten teillä päin tuskin ainakaan niitä verisimpiä luokkataistoja käytiin. Teksti Kristiina Muhonen Salaisuudella on tehtävä Kirje Hilma-Mummille Belgialaisen tutkijan ja perheterapian professorin Peter Roberin assa. Ihmisillä on hyvä syy suojella läheisiään liian hankalilta asioilta. Salaisuuden varjeleminen on myös huolehtimista itsestään. lokakuussa 2012 Oulussa ohjaama upea seminaari antoi kirjoitukselleni siivet. Peter Rober oli ihan kuin ilmielävä salapoliisi Hercule Peter varoittikin meitä terapeutteja pakottamasta asiakkaitamme tai läheisiämme salaisuuksien liian kovakouraiseen paljasta- Poirot kaksikymmentä kiloa kevyempänä ja saman verran nuorempana versiona vain. Työtään tuo perheterapian tutkija, kouluttaja ja terapeutti tuntui tekevän samanlaisella intohimolla kuin kun vaarallisen tiedon osittain tai kokonaan paljastaminen on miseen. Salaisuuden pitäjä kertoo kyllä totuuden joskus silloin, oikeakin Poirot. turvallista. Tärkeintä on antaa tilaa salaisuudelle ja kunnioittaa salaisuuden haltijan epäröintiä. Peter kannustaa terapeuttia auttamaan asiakkaitaan pitämään rajansa salaisuuksiensa suhteen. Peter puhui paljon perhesalaisuuksista, ja seminaarin nimi olikin Sanomattakin selvää - puhuminen ja vaikeneminen perheterapi- Kulutan suurimman osan ajastani erilaisia töitä tehden. Pari viikkoa sitten ystäväni kysyi, voisimmeko mennä ensi viikolla joku ilta kävelemään? Katselin allakkaani ja totesin, että näyttää tosi pahalta, yritän selvitä hengissä seuraavasta viikosta, kävelemiseen ei ollut aikaa. Suvussamme sodat eivät olleet sovelias puheenaihe Rakas Mummi. Kirjoitan tämän kirjeen ja samalla sinun tarinasi nyt tähän perheammattilaisten lehteen. Tekemättömistä töistä nähdyistä unistani päättelen, että olen saanut sinulta tämän tarinan julkaisuluvan. Hyväksyt varmaan myös sen, että olen täyttänyt tarinan puhumattomat, puutuvat aukot omalla mielikuvituksellani. Ihan niin kuin ihmislasten on aina ollut tapana tehdä. Mummi, sinä siirryit sinne toiselle tähdelle 22 vuotta sitten heinäkuun ensimmäisenä päivänä, mikä sattui myös olemaan yksivuotishääpäiväni. Tasan vuosi sitten olit kahdeksan 6 7

5 kympin rajapyykin ylittäneen naisen arvokkuudella tanssinut hääjuhlassamme Uralin pihlaja-valssin nuoren tytön katse silmissäsi. Olit aina ylpeä kepeästä tanssijalastasi. Olit salaisuuksien ja puhumatta jätettävien asioiden mestari. Luulen sinun olleen ylpeä siitä, miten osasit suojella lapsiasi ja lapsenlapsiasi ikäviltä asioilta. Suvun aikuisten huolilta ja murheilta haiskahtaville keskustelun aloituksille tuhahdit ja virkoit: Mie olen elläissäin suanu tuota lajia tarpeeksein. Aika moni sukupolvesi miehistä ja naisista taisi jakaa tuon ajatuksen. Teillä vuosisadan alussa syntyneillä olivat ristinänne sodat ja pula-ajat. Meidän suvussammekaan sodat eivät olleet sovelias puheenaihe. Suomen sisällissodan aikana sinä olit vielä lapsi. Sukulaisten kesken ei ole ollut tapana mainita oltiinko tuohon aikaan porvareiden vai työläisten puolella. Sinun savo-karjalainen kotitalosi oli samanlainen kuin muutkin kylän tilat, joten teillä päin tuskin ainakaan niitä verisimpiä luokkataistoja käytiin. Kansalaissodasta olen kuullut vain koulun historian tunneilla, Väinö Linnan romaaneista ja niistä tehdyistä elokuvista. Joskus olen yrittänyt kuvitella sinua, ukkia, toisia isovanhempiani ja teidän sisaruksianne romaanihenkilöiden paikalle. Hartaimmin varjeltu salaisuutesi roikkui peräkammarin seinällä mustissa kehyksissä Toisen maailmansodan loppumisesta oli 70-luvun alussa kulunut vajaa 30 vuotta. Muistan isoja syntymäpäiväjuhlia varten koristellun kotipirttisi ja harmista kiristyneet leukaperäsi, kun ukki ja kylän miehet tarjosivat peräkammarissa sinisen tupakansavun keskellä toisilleen hiljaisella äänellä traumaterapiaa. Siellä käytiin läpi Kannaksen taisteluita yhä uudelleen. Ukkojen sotajutuista sinulta oli yhtä turha kysellä kuin itse ukoiltakaan. Ne kun vaan eivät lapsille kuuluneet. Sotasuojelun piiriin kuuluivat omat lapsenne yhtä lailla kuin me lapsenlapsetkin. Sinun hartaimmin varjeltu salaisuutesi roikkui peräkammarin seinällä mustissa kehyksissä. Lukemaan opittuani hermostutin sinua kyselemällä, mitä mahtoi tarkoittaa taulun teksti, jossa puhuttiin surullisesta velvollisuudesta ja isänmaan puolesta kaatumisesta. Taulun yläkulmaan pujotetussa valokuvassa katsoi isäni ja ukkini näköinen, mutta eriniminen mies, sotilasasussa. Se on miun ensimmäinen miehein, joka kaatu sovassa, oli ainoa sinulta saamani vastaus. Tuosta vieraasta miehestä ei koskaan puhuttu enempää. Taulusta tavasin nimeä, jonka minun isäni antoi myöhemmin kauan odottamalleen ensimmäiselle pojalleen. Minulle ei koskaan tullut mieleenikään kysyä sinulta sen enempää kuin isältä, miksi pikkuveli nimettiin juuri tuon sotamiehen mukaan, eikö ukin nimi olisi ollut sopivampi. Isä sisaruksineen puhui ensimmäisestä miehestäsi vasta kuolemasi jälkeen. Hän oli ukin nuorempi veli. Ripustaessaan hääkuvasi muiden sukulaisten kuvien seuraan, vanhempani huomasivat yllätyksekseen, ettei sinun vierelläsi ollutkaan ukki, vaan ensimmäinen aviomiehesi. Tuo hääkuva oli roikkunut sinun ja ukin kodin seinällä kaikki nämä vuodet. Mitä ukki mahtoi ajatella nähdessään joka ikinen päivä vaimonsa hääkuvassa veljensä? Joulusurun olen saanut perinnöksi isän välityksellä sinulta Vasta vuosien kuluttua sisaresi viimein kertoi, mitä tiesi sinun ja noiden kahden veljeksen tarinasta. Ensimmäinen miehesi oli sinun nuoruudenrakastettusi. Te ehditte olla naimisissa jo vuosia ennen sodan alkamista, mutta lapsia ei vain kuulunut. Albumistasi löytyy valokuva, jonka alle kirjoitin kerran sanelusi mukaan nuorisoseuran retkellä. Siinä se sisaresi innokkaaksi seuramieheksi kuvailema siippasi istuu puku päällä naisjoukon keskellä ja katsoo nauraen kameraan. Tänäkin jouluaattona minuun iski selittämätön, haikea kaipaus. Siihen ikävään sopivat vain ne kaikkein itkuisimmat joululaulut. Kaipaukseen ei liity ainoastaan isäni kuolema kuusi vuotta sitten, vain muutama päivä ennen joulua. Joulusurun olen saanut perinnöksi isän välityksellä sinulta. Lapsuuden jouluista muistan, miten sinä kesken jouluilonpidon pyyhit salaa silmiäsi ja olit ajatuksinesi jossain poissa. Jo pelkät jouluvalmistelut saivat joka vuosi myös isän mielen synkeäksi. 8 9

6 Puolustusvoimien arkistoista ja entisen kotikyläsi sankarihautojen hautakivestä selvisi, että miehesi kuoli tuon ajan pahamaineisimmalla sotatantereella Laatokanjärven lahdella. Se tapahtui ensimmäisenä sotatalvena viisi päivää ennen joulua. Muistan, kun kerran ohimennen kerroit, miten olit laihtunut miehesi kuoleman jälkeen kesään mennessä niin, että vihkisormukset tippuivat kaventuneista sormistasi mattopyykillä järveen. Sinä olit selviytyjä, ihan niin kuin se Peterkin sanoi salaisuuksia varjelevien olevan. Tasan kolme vuotta tuon surullisen joulun jälkeen muutuit lapsettomasta naisesta äidiksi, kun pidit sylissäsi esikoispoikaasi, minun isääni. Poikasi sai paljon piirteitä ulkonäköönsä ja luonteeseensa sekä toisen nimensä kuolleelta sedältään, sinun kaatuneelta mieheltäsi. Välirauhan kesänä miehesi vanhin veli palasi sodasta. Hän omisti yhdessä sinun ja miehesi kanssa kotitilan velkoineen ja metsineen. Elämän ja talonpidon piti jatkua. Sisaresi kertoi ensimmäisen raskautesi tulleen sinulle yllätyksenä, sillä olithan elänyt jo pitkään lapsettomassa avioliitossa. Ukin kuoleman jälkeisistä papereista selvisi, että olitte myyneet tilan metsää maksaaksenne kerralla elatusmaksun ukin avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle, josta vain harva tiesi, eikä kukaan sukulaisista ollut koskaan tavannut. Avioliittosi ukin kanssa kesti 34 vuotta. Nykykriteerein mitattuna se tuskin oli rakkausavioliitto. Ukki oli lähes puhumaton, kumarassa kulkeva, sodassa väsynyt mies. Sinä hoidit puhumisen ja komennonpidon tuvassa ja tantereella sanoit, että siihen te sota-ajan naiset olitte kotirintamalla tottuneet. Pohjanperille siirtyneessä tuvassanne vilistivät kolme omaa ja kaksi kasvatettavaksi otettua jälkeläistä sekä myöhemmin minä ja muut lapsenlapset. Meille lapsenlapsille sinä olit karjalaisella sävelellä tuutulauluja hyräilevä mummi, jonka pyhätakin taskusta löytyi aina uskovaisten pastilleja pahan mielen varalle. Et ehtinyt näkemään jouluna syntynyttä esikoistani, etkä sinun mukaasi nimettyä pesueen nuorimmaistakaan. Työkseni kuuntelen nykyisin hyvin varovaisella korvalla ihmisten minun kanssani jakamia salaisuuksia. Sinä ja Peter olette opettaneet minulle, miten tärkeää on antaa vaiettujen asioiden levätä rauhassa siihen saakka kunnes niiden on aika paljastua. Peter muuten mainitsi, että suurin osaa salaisuuksista sisältyy näihin kolmeen: sex and drugs and rock n roll. Taidamme, mummi, molemmat olla samaa mieltä. Kristiina Muhonen Oulun seudulla työskentelevä psykologi, perheterapeutti, äiti, tytär ja rakkaan mummin lapsenlapsi Peter Roberin kuva Petteri Korkala Hilma-Mummin kuva Kristiina Muhosen arkisto Kirjearkit ja kuori stock.xchng Tällä palstalla esitellään perheterapeuttien eri tapoja kehittää työkäytäntöjä ja ammattitaitoaan. Lähetä omasi! Opiskelu Tutkimus Kurssit Seminaarit Konferenssit Kehittäminen Timo Haaraniemi ja Mia Kurtti Arvot ja johtajuus: Hoitotyön esimiesten johtajuutta ohjaavat arvot ja arvojen perusta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyö Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Mitä tutkittiin? Psykiatrisen hoitotyön esimiesten johtajuuden arvoja ja arvoperustaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueella. Tavoite? Saattaa näkyväksi ne arvot ja se arvoperusta, joiden mukaan hoitotyötä johdetaan tällä alueella. Hoitotyön arvojen nimeäminen aloitettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 2000-luvun alkupuolella tavoitteena avata hoitotyön toimintaa ohjaavaa arvokeskustelua. Arvopainotteinen keskustelu kuitenkin loppui vuosikymmenen puolivälissä. Miten? Aineistona oli seitsemän hoitotyön esimiehen kirjoittama essee. Aineiston analyysimenetelmäksi valittiin induktiivinen sisällönanalyysi. Mitä saatiin selville? Tutkimustuloksissa tulosalueen psykiatrisen hoitotyön johtajuuden arvoiksi muodostuivat kunnioitus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, itseohjautuvuus, avoimuus, luottamus sekä organisaation arvot. Nämä arvot puolestaan perustuivat elämänkokemukseen, ammatilliseen koulutukseen ja työkokemukseen, organisaation arvoihin sekä hyväntahtoisuuteen. Opiskelu Tutkimus Marianne Karttunen Nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijöiden ja terveydenhoitajien välinen yhteistoiminta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyö Terveyden edistämisen koulutusohjelma, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Mitä tutkittiin? Millainen on vuotiaan nuoren hoitoprosessi Länsi-Pohjan nuorisopsykiatrian poliklinikalla, jonne hän tulee terveydenhoitajan lähettämänä? Tavoite? Tavoitteena on tehdä näkyväksi nuorisopsykiatrian työntekijöiden ja terveydenhoitajien välinen yhteistoiminta sekä yhtenäistää toimintatapoja ja vähentää kuntien välisiä toimintaeroja. Miten? Aineisto kerättiin kirjallisesti strukturoidulla avoimella haastattelulla, minkä jälkeen järjestettiin yhteistoimintapäivän. Sen jälkeen alueen jokaisesta kunnasta haastateltiin yhteensä 12 terveydenhoitajaa, mitä seurasi toinen yhteistoimintapäivä. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Mitä saatiin selville? Terveydenhoitajien ja nuorisopsykiatrian työntekijöiden välinen yhteistoiminta koetaan helppona ja joustavana, erityisesti hoidon alussa. Terveydenhoitajien mukana olo hoitoprosessissa koetaan tärkeänä. Kehitettävää on osaamisessa, toiminnassa ja tiedonkulkuun liittyvissä asioissa. Yhteistoiminnan yhdessä kehittäminen nähdään tärkeänä ja sitä halutaan jatkaa. Kohdatessasi jonkun, jolla on vahva kilpi, älä ota sitä pois, vaan yritä ymmärtää miksi tuo kilpi on välttämätön, belgialainen tutkija ja perheterapian professori Peter Rober opasti lokakuussa Oulussa ohjaamassaan seminaarissa. Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: https://publications.theseus.fi/handle/10024/27838 Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/ 10024/46834/karttunen_marianne.pdf?sequence=

7 Pohjois-Suomen teema Teksti Tiina Tuominen Kuva s Kari Valtanen Birgitan kuva Markku Sutela Kuva s. 14 Tiina Tuominen Pohjois-Suomen teema Perheterapian matka osaksi ammattitaitoa ja palvelujärjestelmiä Birgitta Alakare Arja Heikkinen Perheterapeuttinen työote elää Pohjois-Suomessa kohtuullisen hyvin ja se on sosiaali- ja terveyspalveluissa elintärkeää. Alan koulutusta on järjestetty jo 1970-luvulta lähtien, mutta miten perheterapeuttinen näkökulma on mukana pohjoisen työssä? Pohjois-Suomen monia julkisen sektorin psykiatrian ja mielenterveystyön yksiköitä johtavat ammattilaiset, jotka ovat koulutukseltaan myös perheterapeutteja. Perheterapeuttisen työn kehittämisen ja elinvoimaisuuden kannalta tämä ei liene yhdentekevä asia. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikköjohtaja Birgitta Alakare ja Oulun kaupungin mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Arja Heikkinen kertovat ajatuksiaan perheterapiasta sekä mahdollisuuksistaan edistää perheterapeuttisen työn tekemistä. Mikä merkitys perheterapeuttisella työotteella on? Miten se näkyy omassa työssäsi? Birgitta Alakare: Julkisen puolen mielenterveystyössä perheterapeuttinen työote on välttämätön. Meillä kutsutaan aina perhe tai läheiset mukaan hoitoon. Varsinaista perheterapiaa tehdään melko harvoin, mutta perheterapeuttinen työote on olemassa kaikissa tapaamisissa. Itse tapaan potilaita yksin erittäin harvoin, tavallisesti mukana on perheenjäseniä ja muita työntekijöitä. Mielestäni perheterapeuttikoulutus edesauttaa myös työryhmän keskinäistä dialogia. Arja Heikkinen: Perheterapeuttinen työote on tärkeä, koska siinä tavoitellaan perheen tai yksilön läheisverkoston vuorovaikutuksessa olevia myönteisiä voimavaroja ja mahdollisuuksia. Läheisten tuki haastavissa elämäntilanteissa on olennaisen tärkeä asia, ja perheterapeuttinen työote pitäisi olla mukana aina, kun julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdataan elämänvaikeuksissa oleva ihminen. Omassa työssäni perhelähtöinen ajattelu on koko ajan mukana. Se on etu, kun kehitämme julkisen sektorin palveluita yhdessä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Olemme kartoittaneet potilaiden mielipiteitä ja toiveita saamastaan hoidosta mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Esille on noussut, että potilaat toivovat läheisten olevan tiiviimmin hoidossa mukana

8 Pohjois-Suomen teema Miten olet työssäsi päällikkönä halunnut ja voinut luoda edellytyksiä perheterapeuttiselle työlle? Ovatko jotkut asiat estäneet mahdollisuuksiasi? Birgitta Alakare: Olen halunnut järjestää meille omaa perheterapiakoulutusta työpaikkakoulutuksena ja olen itse mukana kouluttajana. Koulutuksen järjestäminen ei ole aina sairaanhoitopiirin johdon hyväksymää. Päivätyössäni yritän aina kannustaa kotikäynteihin ja kutsumaan perheet mukaan. Arja Heikkinen: Oulun väestö on Suomen nuorinta ja lapsiperheitä on paljon. Siksi tarvitaan monen tasoista perhetyötä. Osaltani vastaan hyvinvoinnin alueella lasten, nuorten ja perheiden palveluprosessista yli sektorirajojen. Lähtökohtana palveluiden kehittämisessä minulla on aina se, että ensin katsotaan perheen kokonaistilanne ja tehdään laaja-alainen perhe- ja verkostokeskeinen alkuselvittely. Tämän jälkeen määritellään hoidon tavoitteet ja määräaikaisuus. Joskus jo alkuselvittely toimii niin, että hoidon tarve häviää. Perheterapeuttisen työn tekemiselle olen luonut edellytyksiä muun muassa siten, että koulutukseen on osallistunut kymmeniä työntekijöitä mielenterveys-, päihde- ja lastensuojelupalveluista. Työntekijöillä tulee olla myös erityistason ja vaativan erityistason perheterapiakoulutusta. Yhdeksi esteeksi nousee usein raha. Itse näen, että perheterapeuttisen työotteen omaksuminen ei ole kokonaisuudessaan rahakysymys. Kuullaanko, kuunnellaanko, otetaanko vastaan työyhteisöissä perheterapeuttien ääntä? Tukevatko kaikki työnohjaukset sitä, että perheterapeuttinen lähestymistapa on keskusteluissa mukana? Miten perheterapeuttinen työ voi ja näkyy tällä hetkellä omalla vastuualueellasi? Miltä sen tulevaisuus näyttää? Birgitta Alakare: Meillä perheterapeuttinen työ näkyy kaikissa hoidoissa. Koulutettuja perheterapeutteja on paljon ja tällä hetkellä 28 työntekijää koulutuksessa. Perheterapeuttisen työn tulevaisuus näyttää hyvältä ja tulee jatkumaan alueellamme. Myös muissa yhteistyökumppaneissa on koulutettuja terapeutteja paljon. Jatkossa on tarkoitus järjestää edelleen perheterapiakoulutusta. Nyt on uusi tilanne, kun yliopistot ovat koulutuksen järjestäjiä. Tämä voi vaikeuttaa koulutuksen järjestämistä omana työnä. Asia huolestuttaa jo nyt ja sitä joudutaan selvittämään. Jatkossakin on tärkeää pystyä järjestämään koulutusta työpaikkakoulutuksena, jotta kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua. Arja Heikkinen: Seuraan alueeni perhetyön, perheterapian ja kotikäyntien määrää säännöllisesti. Käymme näitä läpi johtoryhmissä ja kehittämispäivillä. Jostakin syystä lähdetään työskentelemään yksilönäkökulmasta, eikä perheterapeuttista työtä tehdä siinä määrin kuin olisi mahdollisuus. Olisinko esteenä jokin työntekijöiden peruskoulutukseen liittyvä asia? Perheterapeuttisen työn tärkeys ja merkitys tulee olla esillä jatkuvasti, sillä sitähän voidaan toteuttaa myös yksilötyössä. Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa on vahvasti esillä ja siihen on kohdennettu voimavaroja. Perheiden ympärillä voi olla useita toimijoita, joten selkeytämme parhaillaan perhetyötä. Tavoitteenamme on lisätä perheterapeuttista työotetta mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tutkimus tukee perheterapeuttista näkökulmaa Professori Helena Pihko kertoi Lääkäripäivillä 2013 lastenneurologisista tutkimustuloksista, joiden mukaan lasten varhainen karkea kaltoin kohtelu voi muuttaa lapsen aivojen toimintaa. Pahimmillaan niin paljon, että terveestä lapsesta tulee kehitysvammaisen tasoisesti toimiva ihminen. Kaltoin kohtelu muuttaa Pihkon mukaan erityisen voimakkaasti niitä aivojen rakenteita, jotka ovat keskeisiä muistin toiminnassa sekä tunnetilojen ja stressivasteen voimakkuuden säätelyssä. Kaltoin kohtelu on siis merkittävä mielenterveyshäiriöiden, päihdeongelmien ja monien elimellisten sairauksien riskitekijä. Positiivisten ja kannustavien kokemusten merkitystä lasten ja nuorten aivojen suotuisalle kehitykselle ei voida Pihkon mukaan liiaksi korostaa. Eri alojen tutkimustulosten mukaan mielenterveys- ja päihdehankaluuksia voidaan ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti tukemalla lasten ja heille tärkeiden aikuisten elämää. On vaikea kuvitella, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset omalta osaltaan voisivat olla tukemassa muuten kuin ajattelemalla, tekemällä ja räätälöimällä tukea yhdessä lasten, perheiden ja muun verkoston kanssa. Tästä syystä perheterapeuttinen näkökulma on elintärkeä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tiina Tuominen Psykiatrian erikoislääkäri, YTM, ET perheterapeutti Oulun kaupunki Pohjoisen perheterapiakoulutuksen historiaa Perheterapiakoulutusta Pohjoisessa jo yli 40 vuotta Pohjoisen perheterapiatyön edellytyksenä on ollut pitkäjänteinen koulutus, jonka Erkki Väisänen ja Karl-Erik Wahlberg aloittivat jo 1970-luvulla. Keroputaan alueella henkilöstön perheterapiakoulutuksella on ollut iso merkitys koko psykiatrisen palvelujärjestelmän kehittämisessä. Oulussa ja koko Pohjois-Suomessa perheterapeuttisen työtavan ja kouluttautumisen ensiaskeleet otettiin 1970-luvulla. Erkki Väisäsen ja Karl-Erik Wahlbergin yhteydet Yrjö Alaseen ja Jukka Aaltoseen muodostivat tuolloin linkin Suomen Mielenterveysseuran kouluttajakoulutuksen. Vuonna 1981 alkoi Erkki Väisäsen, Karl-Erik Wahlbergin, Leena Väisäsen, Mikko Naaralan, Paula Juolasmaan ja Pirkko Pehusen kouluttajakoulutus. Tästä juuresta ovat versoneet myöhemmät Oulun ja Keroputaan perheterapiakoulutukset. Oulun yliopisto mukaan Ensimmäinen pohjoisen kouluttajien organisoima perheterapiakoulutus alkoi Erkki Väisäsen johdolla. Koulutuksia järjestettiin tämän jälkeen yhdessä Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Väisäsen ja Karl-Erik Wahlbergin johtamista kuudesta perheterapiakoulutuksesta on tähän mennessä Oulussa valmistunut yhteensä 135 perheterapeuttia. Psykiatriaan erikoistuvien lääkärien perheterapiakoulutuksista on valmistunut yhteensä 66 perheterapeuttia Karl-Erik Wahlberg on lisäksi vastannut koulutuksista, joista on valmistunut Kajaanissa 38 perheterapeuttia ja Rovaniemellä ja Iisalmessa 57 perheterapeuttia. Kouluttajina ovat olleet edellisten vastuukouluttajien ja pioneerikouluttajien lisäksi vaihdellen eri aikoina Pirjo Keskitalo, Taneli Tarvainen, Hanna Ebeling, Päivi Lindholm, Tuula de Bruijn, Aila Seppänen, Kaisa Riala ja Mika Niemelä. Lisäksi Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa on järjestetty Erkki Väisäsen ja Pirjo Keskitalon johtamana kolme perheterapiakoulutusta, joista on valmistunut 72 perheterapeuttia. Niissä kouluttajina olivat edellisten lisäksi Anita Birstolin, Leena Väisänen ja Helena Niskanen. Erkki Väisäsen ja Karl-Erik Wahlbergin johdolla on Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä järjestetty myös neljä vaativan erityistason -perheterapiakoulutusta vuosina , joista on valmistunut yhteensä 49 VE-perheterapeuttia. Koulutus laajenee monialaiseksi Pekka Larivaaran johdolla käynnistyi Oulussa, Kajaanissa ja Raahessa 2000-luvun alussa liki 90 kouluttautujan moniammatillisen perhetyön koulutus. Se ei ollut psykoterapeutin pätevyyteen johtavaa koulutusta, vaan samalla maantieteellisellä alueella toimivien eri ammattilaisten kouluttautumista yhdessä perheterapeuttisiin näkökulmiin ja toimintatapoihin. Tästä koulutuksesta 16 jatkoi varsinaiseen psykoterapeutin pätevyyteen johtaneeseen perheterapiakoulutukseen. Et-perheterapiakouluttajina olivat Pekka Larivaaran lisäksi Pirjo Keskitalo, Helena Niskanen ja Riitta-Liisa Pisilä. Pirjo Keskitalon kouluttajayhteisön toimesta käynnistyi 2001 yhdessä Heinäsalmikodin kanssa erityisesti Oulun seudun lastensuojelutyöntekijöille ja yhteistyökumppaneille suunnitellut perheterapiakoulutukset. Neljästä koulutuksesta valmistui yhteensä 67 perheterapeuttia. Kouluttajina toimivat Pirjo Keskitalon lisäksi Pekka Larivaara, Helena Niskanen, Riitta- Liisa Pisilä ja Mika Niemelä

9 Pohjois-Suomen teema Oulun kaupungin työntekijöiden aloitteesta Oulun seudulla kouluttauduttiin ja ryhdyttiin kehittämään tälle seudulle verkostokonsulttitoimintaa 2004 lähtien. Silloisen Stakesin kanssa yhteistyössä mm. Oulun ja Rovaniemen seudun ihmiset käynnistivät verkostokonsulttien kouluttajakoulutuksen ja sen jälkeen konsulttikoulutuksia on ollut 2000-luvun lopulla useampia. Kouluttajakoulutuksen sai 12 Oulun seudun ammattilaista ja asiakasverkostojen vetämiseen koulutettuja konsultteja on valmistunut noin 35. Varhaisen avoimen ja dialogisen yhteistoiminnan edistämiseen pyrkivä konsulttitoiminta on osaltaan vahvistanut Oulun seudun ammattilaisten perhe- ja verkostotyön osaamista. Oulun kaupungin verkostokoordinaattorina toimii Helena Niskanen. Keroputaan alueen perheterapiakoulutus Henkilökunnan järjestelmällinen koulutus toimivan palvelujärjestelmän taustalla Yli 300 perheterapeuttia Oulun kaupungissa on 2010 lähtien järjestetty mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen henkilökunnalle perheterapiakoulutusta nk. julkisen sektorin kaksivuotisena perheterapiakoulutuksena. Tällaisen perhe- ja verkostoterapeuttisen koulutuksen tarjoaminen on nähty ensiarvoisen tärkeänä julkisen palvelujärjestelmän kehittämisen kannalta, vaikka koulutuksen avulla työntekijät eivät voikaan pätevöityä psykoterapeuteiksi. Koulutuksen on tähän mennessä saanut 15 kaupungin työntekijää ja tällä hetkellä kouluttautumassa on 23 työntekijää. Vastuukouluttajana on ollut Helena Niskanen ja muina kouluttajina ovat olleet Hanna Granlund, Siskomaija Pirilä ja Pirjo Keskitalo. Yhteen laskien Oulussa on vuosina valmistunut 362 ET-perheterapeuttia ja 55 VE-perheterapeuttia. Lisäksi lähes 150 ammattilaista on saanut lyhyemmän perhe- ja verkostoterapeuttisen koulutuksen. Tiina Tuominen Kiitokset Karl-Erik Wahlbergille, Pirjo Keskitalolle ja Helena Niskaselle Oulun eri perheterapiakoulutuksia koskevista tiedoista. Suomen Mielenterveysseuran järjestämänä aloitetun suomalaisen perheterapiakoulutuksen periaatteena on ollut alusta lähtien alueellinen ja ammatillinen tasa-arvoisuus. Ensimmäiset kolme lappalaista Keroputaan alueen perheterapeuttia valmistui SMS:n koulutuksesta Oulussa keväällä Saman vuoden syksyllä aloitettiin Keroputaan sairaalassa, Torniossa, Lapin korkeakoulun järjestämänä erityistason perheterapiakoulutus, josta 1989 valmistui 14 hengen moniammatillinen ryhmä perheterapeutteja Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Pääkouluttajina olivat Erkki Väisänen ja Karl-Erik Wahlberg Oulun yliopistosta. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen sekä Keroputaan sairaalan ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhteistyönä on vuosina on toteutettu kolme erityistason perheterapiakoulutusta. Koulutusten tieteellisinä asiantuntijoina ovat olleet perheterapian professori Jukka Aaltonen ja koulutusten johtajana Jaakko Seikkula sekä kouluttajina myös Birgitta Alakare, Kauko Haarakangas, Telma Hihnala, Heikki Karjalainen, Pirjo Saastamoinen, Markku Sutela ja Terttu Wallenius. Koulutuksesta 1990-luvulla valmistuneet 70 perheterapeuttia ovat olleet keskeinen voimavara Länsi-Pohjan alueen mielenterveystyössä ja perhe- ja verkostokeskeisen toimintamallin toteutuksessa ja kehittämisessä. Parin vuoden tauon jälkeen saatiin perheterapiakoulutus jälleen käyntiin - tällä kertaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Vuonna 2003 valmistui 24 ja vuonna perheterapeuttia, joista 11 Lapin sairaanhoitopiirin alueelle. Lisäksi toteutettiin vaativan erityistason perheterapiakoulutus, josta valmistui 15 vetperheterapeuttia. Koulutusten johtaja oli Kauko Haarakangas ja uusina kouluttajina Riitta-Liisa Heikkinen, Sirkku Maikkula, Jouni Petäjäniemi, Matti Puumala ja Riitta Södervall. Keroputaan sairaalassa on parhaillaan menossa seitsemäs erityistason perheterapiakoulutus. Eläkkeelle siirtyneiden kouluttajien tilalle ovat tulleet Päivi Köngäs-Saviaro ja Elina Löhönen. Markku Sutela on astunut koulutuksen johtajaksi ja 25 perheterapeuttia valmistuvat toukokuussa Keroputaan sairaalan puitteissa järjestetyissä koulutuksista on valmistunut 162 perheterapeuttia pohjoiseen Suomeen, erityisesti kuitenkin Länsi-Pohjan psykiatriaan ja mielenterveystyöhön. Koulutusyhteistyö on tiivistynyt Lapin sairaanhoitopiirin kanssa, josta on osoituksena ensimmäinen Lapin sairaanhoitopiirin järjestämä erityistason perheterapiakoulutus Rovaniemellä Psykoterapiakoulutusten siirtyminen yliopistojen järjestettäviksi merkitsee uusia haasteita. Tärkeää tulee olemaan psykoterapian elitistymisen ehkäiseminen. Länsi-Pohjan ja Keroputaan sairaalan kokemukset osoittavat, että julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa mielenterveysalan työntekijöiden laajamittainen ja systemaattinen perheterapeuttinen koulutus kannattaa. Kauko Haarakangas Psykologian tohtori, VE -perheterapeutti 16 17

10 Kuvat Ritva Huusko Perusterveydenhuollon perheterapeuttina Oulussa Ennaltaehkäisevä työ ykkösasiaksi Pahaa ei voi vähentää vain pahaa vastustamalla, parempiin tuloksiin päästään kun keskitytään hyvän vahvistamiseen (Prof. Matti Rimpelä) puheeksi ottamista neuvoloissa on kehitetty kaikille lasta odottaville perheille tehtävän voimavarakartoituksen avulla. Oulun perusterveydenhuollossa on 2005 lähtien työskennellyt muun terveydenhuollon väen lisäksi perheterapeutteja ja perhetyöntekijöitä. Tällä hetkellä avoterveydenhuollon perhepalvelussa työskentelee 14 perhetyöntekijää, 3 perheterapeuttia ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Oululaisten pikkulasten perheiden on mahdollista saada apua ja tukea avoterveydenhuollon perhepalveluista matalan kynnyksen periaatteella eli ilman lähetettä tai hakeutumista sosiaalipalveluiden asiakkaaksi. Yhteistyöhön lähdetään asiakkaiden kanssa joustavasti, heidän tarpeita kuunnellen ja usein neuvolan yhteydenoton perusteella. Asiakaskäynnit tehdään pääsääntöisesti kotikäynteinä perhetyöntekijän, terveydenhoitajan tai muun perheen kanssa työskentelevän työntekijän kanssa yhdessä. Perheet saavat tukea ja konkreettista apua arjen asioihin ja lastenhoitoon sekä vanhemmuuden, parisuhteen ja lastenkasvatuksen kysymyksiin. Perheterapeuttien ja perhepalvelun muiden työntekijöiden työhön kuuluu myös arviointia, konsultointia ja tarvittaessa eteenpäin ohjaamista. Perhepalvelut ovat myös mukana ohjaamassa ja kehittämässä monenlaisia lapsiperheiden ryhmiä, kuten lasta odottavia, isiä, ensimmäisen lapsen saaneita ja enemmän tukea tarvitsevia. Tätä työtä on tehty myös yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa. Avoterveydenhuollon perhepalvelu on suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä. Perhepalvelun työntekijän tehtävänä on yhdessä perheen kanssa löytää ne perheen voimavarat ja tukea toimintatapoja, jotka edesauttavat perheen hyvää arkea ja selviytymistä. Työskentelyn tavoitteena on myös ehkäistä varhaisen tuen avulla sellaisten pulmien syntymistä, joiden vuoksi perheet voisivat muutoin tarvita lastensuojelun palveluita. Perheterapeuttien ja psykiatrisen sairaanhoitajan työ perhepalvelussa painottuu ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön ja työtapa on voimavarakeskeinen. Lapset ovat perhepalvelun perheterapeuttien työn keskiössä ja työtä tehdään yli sektorirajojen. Kirjoittajat työskentelevät Oulun kaupungin avoterveydenhuollon perhepalveluissa perheterapeutteina. Riitta Elomaa Terveydenhoitaja, ET- perheterapeutti, Ritva Huusko Psykiatrinen sairaanhoitaja, ET perheterapeutti, Aila Seppänen Psykiatrinen sairaanhoitaja, VE-perheterapeutti, Ennaltaehkäisevän työn merkityksellisyydestä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä puhutaan paljon. Lapsiperheiden köyhyys, syrjäytyminen, nuorisotyöttömyys, kokonaisten perheiden jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle huolestuttaa. Suomessa on paljon hyvinvoivia perheitä, mutta on myös perheitä, jotka jäävät yksin hyvinkin vaikeiden asioiden kanssa. On esimerkiksi yksinäisyyttä, ihmissuhdeongelmia, lähisuhdeväkivaltaa, mielenterveysongelmia, päihteitä. Mitä on ennaltaehkäisevä työ? Millainen ennaltaehkäisevä työ on varhaista, vaikuttavaa ja tuloksellista? Miten voitaisiin madaltaa kynnystä avun ja tuen saamiseen? Noin 98 prosenttia pikkulapsiperheistä käyttää neuvolan palveluita. Oulussa varhaisen tuen saamista ja hankalien asioiden 18 19

11 Lappikuvat Kari Valtanen Sivun 22 kuvat Kimmo Kovanen Teksti Kimmo Kovanen Periferian perheterapiaa T ulin Lappiin nuorena innokkaana itseoppineena perheterapeuttina kolmekymmentä vuotta sitten. Työpaikkani oli kasvatusneuvola, sittemmin perheneuvola. Elettiin 80-luvun toivorikasta kehittämisen aikaa. En ollut uranuurtaja alallani mutta en siitä kovin kaukanakaan. Omat psykologiset juureni kasvoivat osin 60- ja 70-lukujen radikaalista yhteiskunnallisuudesta. Siihen maaperään juurtui hyvin Suomeenkin rantautunut lyhytterapia, johon tutustuin lukujen taitteessa. Imin vaikutteita kursseilta ja kirjallisuudesta ja vein niitä käytäntöön yrittäessäni parhaani mukaan tehdä strategista, perheterapeuttisesti suuntautunutta ongelmanratkaisutyötä. Eihän kaikki sujunut niin kuin Strömsössä. Monesti sai huomata että ihmiset äänestivät jaloillaan. Toista tapaamista ei tullut. Toisaalta tuossa työorientaatiossa vahvuus: se oli myös konkreettista, käytännön läheistä ja arkijärjellä ymmärrettävää. Uskon sen olleen avuksi siinä että minut junan tuomana hyväksyttiin varteenotettavaksi työntekijäksi tunturin takana, jossa ei oltu opittu kuvia kumartelemaan. Työnkuva muuttuu 30 vuoden aikana Työssä oltiin 80-luvulla ahkerasti tien päällä. Kouluja oli joka kylässä, eivätkä kotikäynnit olleet harvinaisia. Opettajien kanssa tehtävä yhteistyö muotoutui yhdeksi työn kivijalaksi. Toinen keskeinen yhteistyökumppani oli sosiaalitoimen lastensuojelu. Perinteisestihän terapeuttisesti orientoituneet työntekijät eivät halunneet sotkea käsiään yhteiskunnan harjoittamaan kontrolliin. Sellainen ei vain tuntunut luontevalta täällä missä työntekijöitä oli vähän ja kutakuinkin kaikki tunsivat toisensa. Rehellisempää oli olla mukana yhteistyökuvioissa, jotka kuitenkin olivat esillä ja käsillä työn piirissä, osallistua vaikka sosiaalityöntekijän työparina huostaanoton valmisteluun. 90-luvun alun lama yllätti hyvinvointivaltion ja lannisti yksioikoisen kehitysuskon. Kunnassamme yhdistettiin perheneuvola, terveyskeskuspsykologi ja sairaanhoitopiiriltä kunnallistettu eli Taka-Lapin työntekijän mietteitä vuosien varrelta mielenterveystoimisto yhdeksi yksiköksi, mielenterveys- ja perheneuvolaksi terveyskeskuksen organisaatioon. Oma toimiala laajeni terveydenhuollon puolelle, mutta samalla haasteiden lisääntyessä paine tehokkuuteen kasvoi. En osaa arvioida, kasvoiko todellinen tuottavuus, mutta ainakin ajallinen jousto- ja liikkumavara väheni. Työ rajautui enenevässä määrin terveydenhuollolle tyypillisen yksilövastaanoton suuntaan. Viimeksi kuluneet kaksi vuosikymmentä ovat jääneet mieleen jatkuvan niukkuuden kanssa pinnistelyn aikana. Valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuolto on laajentunut, ja sisällöllisestikin kehittynyt mittavasti. Uusien koulutuslinjojen myötä ammatillinen eriytyminen on lisääntynyt. Toiminnallisia ja ammatillisia raja-aitoja on syntynyt sinne, missä ennen piti pärjätä laaja-alaisella käsityöläisen taidolla. Kaikki uusi hyvä maksaa enemmän kuin olisi varaa, mutta toisaalta se myös synnyttää paineita työtekijöille. Pitäisi pystyä vastaamaan jatkuvasti lisääntyvään erityisosaamisen kysyntään. Kaukana valtavirroista ja koulutusmahdollisuuksista puristavan tiukat budjettiraamit kaulassa periferian työntekijäriepu tahtoo auttamatta jäädä tässä kilpajuoksussa jälkeen. Etelän ja pohjoisen eroja onko niitä? Miten täällä kaamoksen, pakkasen ja kesän sääskien keskellä on sitten selvitty? Ei elämä täällä itse asiassa sen kummempaa ole kuin muualla. Itse olen usein mielessäni verrannut näiden seutujen suhdetta urbaaniin Suomeen samantapaiseksi kuin maaseudun suhde kaupunkiin on Etelä-Suomessa. Samassa maailmassa ollaan, ja vaikka elämänpiirit ovat erilaiset, ne kietoutuvat saumattomasti toisiinsa. Ihmisethän eivät sinällään ole erilaisia eri puolilla. Autot, iphonet ja tietokoneet ovat täällä yhtä yleisiä kuin muuallakin. Toki yhteiskunnan eriytyneisyys ja kerrostuneisuus on täällä paljon vähäisempää kuin etelän taajama-alueilla. Kun väkeä on vähän, ympärillä ei ole vain samassa sosiaalisessa asemassa olevia tai samoin ajattelevia ihmisiä. Elämän kirjo on näkyvissä kosketusetäisyydellä

12 Kansallisuusvälisyyttä tuo se että elämme täällä saamelaisalu- ihmissuhteiden avaamiseksi tai vaikkapa yleisen, laman henki- Jokainen haluaa auttaa parhaansa mukaan, ja usein yhteistyö- ti kriisitilanteessa. Osin yhteiskunnan palvelujärjestelmän tehtä- eella. Tosin saamelaiset eivät erotu katukuvassa muuta kuin juh- siä vaikutuksia purkavan keskustelutilaisuuden järjestämiseksi. täkin tehtäessä yritetään valjastaa kaikki käytettävissä olevat vänä varmasti onkin tarjota turvaa heikoimmille, mutta kuinka latilaisuuksissa kansallisasusteista. Oma kieli luo kuitenkin omaa Olen oppinut arvostamaan toisten työtä ja sovittamaan omaa resurssit kunkin tapauksen tukemiseen. Välistä tulee mielikuva paljon tulemme myös, tahtomattamme, tuottaneeksi turhaa identiteettiä ja enemmän tai vähemmän mukana kulkee myös panostani yhteisen auttamistoiminnan kokonaisuuteen. Olen että asiakas tai asiakasperhe on kuin joulukuusi johon ripuste- kuuliaisuutta joka vie ihmisiltä kykyä itse ratkoa elämänsä haas- omia kulttuuripiirteitä. Näitä saamenkieliähän meillä on kolme usein miettinyt, kuinka pitkälle työmaa on yhteistä ja kuinka taan kynttilöiden ja latvatähden lisäksi hopeapallot, omenat, kä- teita? Tulemmeko ammattiauttajan uskossamme päästäneeksi kappaletta. Kansallisen alkuperän arvostus on kuitenkin nyky- paljon sitä pitää eriyttää erinimisiin tehtäviin ja erilaisen koulu- vyt, lippusiimat ja vielä pussitolkulla kimaltelevaa että varmasti pahasta heidätkin, jotka haasteistaan selviäisivät omatoimisesti ään korkealla myös sen paikallisen väestönosan parissa joka su- tuksen omaaville ihmisille. on kaikki käytössä. Tavallisen ihmisen on vaikea sanoa: riittää jo! tai ainakin vähemmällä? kupolvien saatossa on kieleltään suomalaistunut. Jos minulla olisi diktaattorin valtuudet, mielisin yksinkertaistaa Itse en ole opetellut saamenkieltä, vaikka aikanaan siitä haaveilinkin. Tällä lienee vaikutuksensa siihen miten kohtaan saamelaisuuden työssäni. Kielellisesti en tavoita sitä merkitys- ja tunneyhteyksien tasoa joka toisinaan olisi varmasti tarpeen. Nykyajan saamelaiset ovat kuitenkin kaksikielisiä ja osaavat hakea psyykkistä apua suomenkielellä. Avun tarpeet ovat sinänsä samat kielestä ja kulttuuripiiristä riippumatta. Sensitiivisyys ihmisten, niin yksilöiden kuin perheidenkin arvostuksille ja sosiokulttuurisille erityispiirteille, on luonnollisesti työn perustaitoja niin saamelaisten kuin muidenkin kohdalla. Auttaako erikoistuminen potilasta? Terapia-alalla on yksilöterapeutteja, pariterapeutteja, perheterapeutteja, ryhmäterapeutteja ja ties minkälainen kirjo erilaisia menetelmiä käyttäviä terapeutteja erilaisine koulutuksineen. On lukuisia menetelmiä jotka on patentoitu niin, että niitä ei ole asiaan vihkimättömän lupa käyttää. Eriytynyt professionaa- Yksinkertainen on kaunista Olemmeko osin unohtaneet yksinkertaisuuden hyveen? Ihmisen ollessa vaikeuksissa psyykkisine ongelmineen, muutos lähtee jostain kohdasta liikkeelle. Hänen ajatuskulkunsa muuttuu, hän tekee jotain toisin, vie muutosta eteenpäin elämässään ja toiminnassaan sillä uralla, joka lähti juonnattamaan eteenpäin. Ei hän yritä seitsemää - kahdeksaa asiaa kerrallaan. Joskus muutos ei lähde liikkeelle, vaikka puhuisi enkelien kielellä tai vaikka hiertäisi samoja asioita vuositolkulla. Vanha perheterapian oppi muutos tapahtuu heti tai ei ollenkaan on paljolti oikeassa. Kuinka paljon me oikeastaan käytämme turhaa aikaa ja energiaa vain sen takia että meidän täytyy yrittää tehdä hyvää väen- yhteiskunnan psykososiaalisen avun järjestelmää ja ehkä sosiaali- ja terveydenhuoltoa kokonaisuudessaankin. Jarruttaisin eriytymiskehitystä ja suosisin käytännönläheistä moniosaamista, silläkin uhalla, että hienoudessa hävittäisiin. Veronmaksajakin voisi tästä yksinkertaistuksesta ilahtua. Se ei ehkä kuitenkaan ole mahdollista. Hoitojärjestelmän kulttuuriset meemit pitävät evolutiivisella varmuudella huolen oman elämänsä jatkuvuudesta lisääntymällä ja eriytymällä yhä uusiksi, kilpailuetua tavoitteleviksi meemeiksi. Olisiko tämä kehitys jossain vaiheessa mahdollista hallita ja säädellä ihmisten yhteisellä tietoisella tahdolla? Vai onko koko ajatus vain kehityksestä sivuun joutuneen mielensä pahoittajan voimatonta nurinaa? vängällä? Aikaansaamatonkin hyvän tekeminen voi toki tuottaa tulokseksi turvallisuudentunteen. Kriittisissä tilanteissa ihmisten on helpompi toimia toisen ohjaamana kuin itse askeleensa määräten. Kimmo Kovanen Psykologi Inarin perhe-ja mielenterveysneuvola Näin voi myös olla, kun kokee olevansa henkisesti tai sosiaalises- linen ammattikaarti kasvaa, mutta hyötyykö tästä vastaavasti Ongelmia ratkotaan yhteistyöllä palvelujen käyttäjä vai luodaanko tässä lähinnä kulutuskysyntää? Talouden kiertokulkuahan sekin tosin edistää. Entä jos professionaalisia raja-aitoja purettaisiin ja pantaisiin tietotaitoa enemmän yhteiseen jakoon? Kun olen näillä korkeuksilla joutunut toiminnan ammattikunnassani pitkälti yksinäisenä sutena, olen hakenut työkumppanuuteni lähikollegoiden ja joskus vähän kauempienkin kollegoiden parista; sairaanhoitajista, sosiaalityöntekijöistä, opettajista, päivähoidon työntekijäistä, diakoneista jne. Olemme toimineet yhdessä monenlaisten työhaasteen parissa, kuten lapsen koulukäyttäytymisen, nuoren uhkaavan syrjäytymiskierteen katkaise- Olen usein miettinyt, kuinka paljon on todella tarpeen tehdä ja kuinka paljon ei. Toisin päin ilmaisten, kuinka paljon me toiminnallamme saamme todella aikaan ja kuinka paljon me vain uskomme saavamme aikaan. Tämä voi olla laiskan ihmisen nihilismiä. Minusta siinä on kuitenkin toinenkin puoli, ja se on ihmisten oman kyvykkyyden kunnioittaminen. misen, parisuhdekriisiin tai työpaikan umpikujaan ajautuneiden 22 23

13 Luontokuvat Kari Valtanen Kuvat Keroputaalta Markku Sutela Teksti Päivi Vahtola Keroputaan päivystyksessä Kurkistamme Keroputaan sairaalan psykiatrian poliklinikan päivystäjän päivään ja voimme samalla tutustua Länsi- Pohjan psykiatrian keskeisiin toimintaperiaatteisiin. MMaanantaiaamu klo Yövuoron tehnyt päivystävä sairaanhoitaja Mari raportoi. Viikonloppu on ollut tavanomainen, sairaalaan on tullut kaksi potilasta ja useita puheluita sekä potilailta itseltään että heidän omaisiltaan. Pääyhteistyökumppani viikonloppuisin on naapurikunnassa Kemissä toimiva kuntien terveyskeskusten yhteispäivystys, josta nytkin on päivystävä lääkäri ollut meihin yhteydessä. Keroputaan poliklinikalla puhelimitse tulevat yhteydenotot hoitaa virka-aikana keskitetysti esimies, osastonhoitaja Matti. Tämän viikon hän on Rokualla vetämässä mielenterveyskuntoutujien kurssia, joten puikkoihin tartun minä - poliklinikan apulaisosastonhoitaja Päivi. A Aamukahvin ääressä vaihdetaan viikonlopun kuulumiset ja paneudutaan alkavan viikon tehtäviin. Käyn läpi viikonlopun toimenpiteitä vaativat puhelut. Sunnuntaina aamupäivällä keskussairaalasta on siirretty Keroputaalle intoksikaatiopotilas, joka on ensi kertaa psykiatrisessa hoidossa. Naispotilaan hoitoa aletaan yhdessä järjestellä. Poliklinikan Sinikka järjestää yhdessä osaston omahoitajan kanssa hoitokokouksen ja kutsuu mukaan potilaan läheisverkostoa. Potilas on Kemistä, joten olemme pikimmiten yhteydessä myös Kemin mielenterveysasemalle. Edellisiltana päivystäjään on ollut yhteydessä perheenäiti, joka on itkuisesti kertonut perheessään meneillään olevasta kriisistä. Taloudellinen ahdinko on ajanut vanhempien parisuhteen karille ja saanut aviomiehen oireilemaan itsetuhoisesti. Vaimo ja yläkouluikäinen poika ovat huolissaan perheenisän hengestä. Päivystäjä on arvioinut tilanteen akuutiksi ja perhetapaaminen Keroputaan sairaala ja sen psykiatrian poliklinikka sijaitsee Torniossa ja kuuluu Kemin, Tornion, Ylitornion, Keminmaan, Tervolan ja Simon muodostamaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin. Keroputaan poliklinikalla työskentelee 13 sairaanhoitajaa, psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkäri, osastosihteeri sekä osa-aikaisesti kaksi toimintaterapeuttia ja neljä kuntoutusohjaajaa. Poliklinikka toimii kaikkina päivinä kellon ympäri. Virka-ajan ulkopuolella päivystyksellisistä tehtävistä huolehtii vuorossa oleva sairaanhoitaja. Erityistyöntekijät ovat käytettävissä vain virka-aikaan, lukuun ottamatta päivystävää lääkäriä. Kuntayhtymän alueella välimatkat ovat kohtuullisia ja Keroputaan sairaalalla ja poliklinikalla on käytössään kolme leasing-henkilöautoa, joilla arkipäivisin päiväaikaan liikutaan. Kotikäynnit on käytännössä mahdollisia toteuttaa, asuipa asiakas missä päin tahansa. 24

14 järjestetään hetimiten. Sinne kutsutaan kaikki perheenjäsenet, Birgitin työpariksi lääkäri Pirkko sekä sairaanhoitaja Mikko. PPoliklinikan työtiimistä peräti 8 sairaanhoitajaa on parhaillaan perheterapiakoulutuksessa. Valmiita perheterapeutteja on talossa paljon. Uusiin perhehoitoihin valikoituukin työpariksi perheterapeuttiopintonsa suorittanut työntekijä ja hänen parikseen koulutuksessa oleva. Kaikille uusille asiakkaille ehdotetaan jo ensitapaamisen yhteydessä läheisen mukaan ottamista käynnille, mutta myös kotikäyntejä tehdään mielellään. KKlo saan puhelun Päihde Hjelpistä paikallisesta päihdekuntoutusyksiköstä jossa huumevieroituksessa oleva asiakas on mennyt unettomaksi ja harhaiseksi. Päihdeyksikkö toivoo psykiatrian arviota siitä, onko asiakas psykiatrisen sairaalahoidon tarpeessa. Vaikeahoitoisten päihdeasiakkaiden hoito on yhteistyötä, jossa akuuteimmassa vaiheessa joudutaan joskus turvautumaan muutaman vuorokauden psykiatriseen osastohoitoon, jotta päihdekuntoutus voisi turvallisesti edetä. Tällaisia tilanteita ovat erityisesti deliriumit sekä itsetuhoisuus, joita päihteiden vieroitusoireina joskus esiintyy. Puhelimessa sovitaan iltapäivälle klo vastaanottokokous, johon mukaan on tulossa asiakkaan lisäksi Päihde Hjelpin omahoitaja, A-klinikan työntekijä, osastolta sairaanhoitaja sekä poliklinikalta lääkäri ja hoitaja Timo. Kymmenen jälkeen soittaa myös paikallisen ammattiopiston terveydenhoitaja, joka on huolissaan opiskelijan jaksamisesta. 18-vuotias opiskelija ja terveydenhoitaja ovat tavanneet tiiviisti pitkin syksyä, mutta toivovat nyt psykiatrian mukaantuloa tilannearvioon. Nuori nainen kertoo puhelimessa itse syömishäiriöstään. Voimat alkavat loppua ja syömisen ajattelu vie kaiken energian. Palaveriin sovitaan mukaan aikuispuolen työntekijä Sinikka ja nuorisopuolen psykologi Elina. Työntekijät ja isosisko tapaavat tytön ja terveydenhoitajan koulun tiloissa seuraavan viikon maanantaina. LLounasaikaan työporukka kokoontuu ruokailemaan yhteisen pöydän ääreen. On mahdollisuus hengähtää hetki; sopia yhteisiä aikoja, hioa aikatauluja ja muuten vain istahtaa hyvässä seurassa. Tänään lounaan jälkeiselle kahvihetkelle tulevat ylilääkäri Birgitta ja lastenpsykiatrian sairaanhoitaja Piia Kemistä. Kuulumisia vaihdetaan ja tuoreet kanelipullat tekevät kauppansa. TTyöpäivä kääntyy iltapäivään ja kotipalvelun työntekijä soittaa 78-vuotiaasta yksinelävänsä vanhuksesta, jonka puoliso on menehtynyt 3 vuotta aiemmin. Sopeutuminen elämänmuutokseen on ollut vaikeaa. Leskirouva on oireillut somaattisesti ja toimintakyky huomattavasti alentunut aiemmasta. Lupaan vanhuspsykiatrisen tiimin ottavan yhteyttä lähipäivinä. Vapsyn tiimissä on Keroputaan sairaalasta osastonhoitaja Marika sekä 3 sairaanhoitajaa. Seuraava puhelu koskee 15-vuotiasta nuorta, jonka äiti on huolissaan nuoren koulupoissaoloista ja jumittautumisesta omaan huoneeseensa. Yöt menevät paljolti tietokoneen äärellä pelaillen, päivät poika nukkuu. Käy ilmi, että koulukuraattorin ja luokanvalvojan puuttumisesta huolimatta tilanne ei ole muuttunut ja äiti pelkää pojan erakoituvan täysin. Kerron mahdollisuudesta arvioida tilannetta yhdessä nuorisopsykiatrian työntekijöiden kanssa, mihin äiti onkin halukas toivoen heidän tulevan ensimmäisellä kerralla perheen kotiin. Nuorisopoliklinikan Marianne lupaakin ottaa jatkon järjestämisen vastuulleen. VVastaanottokokous alkaa klo 14.00, ja siihen osallistuu poliklinikan tiimistä lääkäri ja hoitaja Timo, joka kertoo päihdeasiakkaan jääneen sairaalahoitoon. Päivystysaika on alkamassa. Koska itselläni on vielä sovittuna verkostokokous työvoimalasäätiöllä, ottaa Timo nyt päivystyspuhelimen vastuulleen ja saa minulta lyhyen yhteenvedon päivän tapahtumista. Terveyskeskuslääkäri ilmoittaa puhelimitse, että lähettää sairaalahoidonarvioon mielenterveyskuntoutujien tukiasunnossa asuvan psykoottisen mieshenkilön. Lääkäri on laatinut potilaalle M1- lähetteen, sillä potilas on lääkärin mukaan varsin ambivalentti hoitoon tulon suhteen ja kriteerit tarkkailulähetteelle täyttyvät. Timo jää odottelemaan tulijaa ja järjestelemään vastaanottokokousta. Tiedossa myös on, että vuodeosaston iltavahvuudesta on kaksi hoitajaa sairaana, joten Timoa kaivataan myös vahvistamaan osaston työryhmää iltavuoron tehtävien osalta. Päivystäjän työ on vaihtelevaa ja työntäyteistä. Iltavuoro on onneksi ollut rauhallinen, ainoastaan tiedossa ollut sairaalaan tulija on otettu vastaan ja arvioitu vastaanottokokouksessa. Potilasta arvioimaan tullut päivystävä lääkäri Jyri on tuonut tullessaan hoitajille juuri savustamaansa siikaa, jota on säästynyt vähän yököille asti. Tyytyväistä hyrinää kuuluu hoitajien keskuudesta. Tiistaiaamuna klo 8.00 vuorokausi Keroputaan päivystyksessä on pyörähtänyt ja minun vuoroni kuulla Marin raportti illan ja yön päivystysasioista. Näin sitä mennään, päivästä toiseen ja viikosta seuraavaan ja kuitenkin jokainen päivä on erilainen kuin edellinen tai seuraava. Päivi Vahtola Apulaisosastonhoitaja, perheterapeutti Keroputaan poliklinikka, Tornio 26 27

15 Työni Oulun kaupungin lasten- ja nuorisopsykiatrisessa työryhmässä Olet tullut työryhmään viime vuoden aikana. Kertoisitko itsestäsi? Aloitin työt lasten- ja nuorisopsykiatrisessa työryhmässä, Lanussa, sairaanhoitajana huhtikuussa Aikaisemmin työskentelin Oulun kaupungilla nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutuksen parissa. Olen suorittanut myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kuntoutuksen koulutusohjelmassa sekä aloittanut vasta opinnot julkisen sektorin perheterapiakoulutuksessa. Miten mainitsemiasi periaatteita käytännössä toteutetaan? Mitä teette? Perhe- ja verkostokeskeisen työskentelyn periaatteet lähtevät mielestäni tavallisista ja hyvistä käytöstavoista sekä ihmisten aidosta kunnioittamisesta. Tasa-arvoinen ihmisten kohtaaminen, yksilöiden ja perheiden arvojen tunnistaminen sekä niiden arvostaminen on työssämme ensisijaisen tärkeää. Olemme aidosti kiinnostuneita perheiden elämästä, heidän kulttuureistaan ja toimintatavoistaan. Kuva Sanna Valkonen Millainen työryhmä on Lanu? Hoitosuhteen luominen perhekeskeisessä mielenterveystyössä vaatii luottamuksen ja kunnioittamisen lisäksi rohkeutta Lasten- ja nuorisopsykiatrisen työryhmän eli Lanun vastuulla luottaa myös perheiden omiin ratkaisukykyihin. Työntekijän on alle 23-vuotiaiden lasten- ja nuorisopsykiatrinen hoito Oulussa. rooli onkin rohkaista perheitä oivaltamaan omat vahvuutensa Perheneuvola vastaa ensisijaisesti alle kouluikäisten las- ja korostaa perheessä olevia voimavaroja. Näitä vahvistamalla ten asioista, Lanu puolestaan keskittyy yli 7-vuotiaisiin. Lanussa hankaliinkin haasteisiin voidaan yhdessä löytää ratkaisuja. työskentelee tällä hetkellä 27 työntekijää: 13 hoitajaa, 6 lääkäriä (osa-aikaisesti), kaksi psykologia, kaksi toimintaterapeuttia, Yksi Lanu-työryhmän vahvuuksista on puhelinpäivystys, jossa musiikkiterapeutti sekä palveluesimies ja toimistosihteeri. otetaan puheluita vastaan 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä sekä päivystysvalmius, jolloin vastataan lasten Työryhmä tekee tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten perheiden ja nuorten akuutteihin mielenterveyden kriiseihin nopeasti. sekä erilaisten viranomaistahojen kanssa. Työryhmän tehtäviin Yhteydenoton jälkeen hommiin lähdetään yleensä hoito- tai kuuluu myös konsultaatioavun antaminen muille lasten ja verkostoneuvottelun kautta, jossa arvioidaan lasten ja nuorten nuorten kanssa työskenteleville. hoidon tarve. Tämän jälkeen sovitaan yhteisesti lasten, nuorten, heidän perheidensä sekä verkoston kanssa työskentelytavat, Millaiset työskentelyperiaatteet Lanussa on? Mikä on jotta asiat menisivät suotuisampaan suuntaan. tärkeää? Olet parhaillaan kaupungin julkisen sektorin kaksivuotisessa Työskentelymme periaatteitamme ovat perhe- ja verkostokeskeisyys perheterapiakoulutuksessa. Miten se on auttanut sekä liikkuva avohoitotyö. Työskentelemme usein työssä? Lanun toimitilojen ulkopuolella lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöissä sekä perheiden luona. Tavoitteenamme Tällä hetkellä olen hurahtanut narratiivisuuteen, jota olemme on lisätä varsinaista kotona tapahtuvaa työtä. käsitelleet koulutuksessa. Siinä on paljon itselleni jo tuttuja ajatuksia siitä, että ihminen itse on oman elämänsä paras asiantuntija. Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely Lanussa perustuu Mielestäni työntekijänä onkin tärkeää edistää ihmisten dialogiseen työtapaan, joka ohjaa työn tekemistä ja toimii voimaantumista siten, että uudenlaiseksi muotoutunut tarina Sairaanhoitaja Tuomo Tikkanen, 35, on onnellisesti avoliitossa elävä oululainen sairaanhoitaja. Hänelle on kertynyt yli 10 yhtenä mielenterveystyön viitekehyksenä. Otamme työskentelyssä huomioon aina yksittäisen asiakkaan lisäksi perheen ja ratiivisuuteen liittyviä asioita: se on tuonut aiemmin opittuun voisi alkaa elää ihmisten arjessa. Ymmärrän yhä laajemmin nar- vuoden ajan työkokemusta erilaisista hoitoalan töistä, kuten pari verkoston. asiaan myös terapeuttisen kielen. vuotta Englannissa, psykiatrisessa sairaalassa päätyen lasten- ja nuorisopsykiatriseen työryhmään, Lanuun. Työntekijät eivät tuo valmiita ratkaisuja ongelmiin, eivätkä myy yhtä oikeaa totuutta perheen hyväksyttäväksi. Työlle asetetaan Tuomo Tikkasta haastatteli Tiina Tuominen Työasiat pysyvät loitolla Tuomo Tikkasen mielestä esimerkiksi aina yhdessä tavoitteita ja koetetaan yhdessä löytää ratkaisuja, bassoa soittamalla, hän soittaa bassoa muutamassa eri bändissä. Tällä hetkellä arjesta irtoava aika kuluukin uuden levyn nau- jotka helpottaisivat perheiden pärjäämistä. hoituksissa. Hän myös kuntoilee lenkkipolulla sekä kuntosalilla, viime keväänä taittui jo ensimmäinen puolimaratoni

16 Ääniä päästä Kuva Aino-Maria Airaksinen Kumppanuutta perhehoitoon P erheeseemme syntyi viides lapsi. Isyysvapaa teki mahdolliseksi kolmen viikon intensiivijakson kotona, jossa opettelin toisen ihmisen kohtaamista ja läsnäoloa. Jo muutaman päivän ikäisen vauvan pyrkimys vastavuoroiseen suhteeseen ympäristönsä kanssa tapahtui hyvin määrätietoisesti. Liikkeet hapuilivat - asenne ei. Olemisessa ei ole mitään huolimatonta tai puolittaista, se on avointa ja intensiivistä. Kaikki dialogiseen suhteeseen tarvittavat valmiudet näyttävät olevan jo olemassa. Kohtaamista haittaavat enemmänkin omassa mielessäni pyörivät ajatukset, huolet ja suunnitelmat. Joudun väistämättä katsomaan peiliin: mikä on oma asennoitumiseni työelämässä? Olenko varma, että asiakaskohtaamisissa dialogiseen suhteeseen tarvittavat valmiudet ovat itselläni edelleen olemassa? Vai ovatko sanat lakanneet hapuilemasta ja kuuntelen ilman avointa kiinnostuneisuutta? Yhteisen ymmärryksen tavoittelu ei olekaan enää kovin kokeilevaa ja ehkä vain luulen ymmärtäväni. Sairaalasta ei saa manuaaleja mukaan, joten pieneen vauvaan tutustutaan kohtaamalla hänet. Tutustuminen ei ole tarkkailua, seuraamista tai yleisen tiedon keräämistä vauvasta, vaan tilanteisiin on mentävä sellaisenaan. John Shotteria mukaillen elämisen virtaan on mentävä omana itsenään ja kuljettava sen mukana. Kohtaamisissa muodostuu todellisuutta. Kokemus elämisestä. Mitä elämä on ja miltä se tuntuu. Hetkittäin havahdun, että elämä onkin muistojen, unelmien ja haaveiden sijaan tässä ihan lähellä, kahden ihmisen välisessä spontaanissa vastavuoroisuudessa. Perheterapeutin työssä on paljon kohtaamisia perheiden kanssa. Kohtaamisiin liittyy monenlaisen informaation keräämistä perheenjäseniin ja heidän välisiin suhteisiin liittyvistä asioista. Kohtaamista ja läsnäoloa opettelemassa Kysymykset ovat tärkeitä, ja kysynkin itseltäni, korostuuko tapaamisissa, joissa olen läsnä, erilaisten informatiivisten asioiden tiedustelu vai aito kuunteleminen? Työssäni käsitellään erilaisia käsitteitä ja teorioita. Vaarana saattaa olla, että huomio kiinnittyy asioihin, jotka sopivat teorioihin. Silloin sokeutuu näkemästä avoimesti asiakasperheen elämän kaikkia puolia. Kolmen viikon isyysvapaan jälkeen minulla on monenlaisia käsityksiä siitä, millainen vauvamme on. Minulle on myös muodostunut uudenlaisia ajatuksia siitä, minkälainen itse olen. Ne ovat syntyneet yhteisten kohtaamisten kautta, ilman tarvetta avata yhtään teoriakirjaa tai monitoroida tilanteita. Systemaattisella tutkimisella olisin ehkä saanut joltakin osin tarkempaa tietoa, mutta olisikohan se ollut tarpeellista? Olisikohan syntynyt tällainen määrä kiintymystä ja rakkautta? Seppo Airaksinen Lähihoitaja, ET perheterapeutti Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä, Lanu, Oulun kaupunki dialoginen yhteistoiminnallinen kehittämishanke Oulun perhehoidossa Oulussa päätettiin parantaa yhteistyötä perhehoidossa työskentelevien, sosiaalityöntekijöiden, ohjaajien ja perhehoitajien välillä. Hanke poiki paljon hyvää: keskustelu, tys perheen arjelle. Pienryhmätyöskentelyn keskusteluteemoja ja sisältöjä käytetään jatkossa perhehoito-oppaan päivittämiseen. avoimuus ja yhteistyö lisääntyivät eri toimijoiden välillä. Verkostopäiviä oli kaiken kaikkiaan viisi, ja niihin osallistui henkilöä. Verkostopäivien teemoiksi nousivat hyvät verkostotyön Oulussa on jo vuosien ajan ollut tavoitteena sijoittaa mahdollisimman moni sijoitettu lapsi tai nuori perhehoitoon. Tällä hetkellä tämä toteutuu noin 80 prosentissa sijoituksista. Oulussa perhehoidon yksikkö kantaa vastuun huostaan otetun lapsen tai nuoren asioista, perheiden rekrytoinnista, koulutuksesta, tuesta käytännöt, joissa lapsi tai nuori on keskiössä sekä tunne- myrskyt ja asiantuntijoiden yhteistyön solmut. Kaikki hankkeen teemat nousivat yhteisistä keskusteluista ja päivien rakenne suunniteltiin sellaiseksi, että kaikkien oli mahdollista puhua ja tulla kuulluksi. ja myös syntymävanhempien tuesta. Perhehoidon yksikösmyrskyt tä toivottiin yhteistyön kehittämistä perhehoidossa työskentelevien, sosiaalityöntekijöiden, ohjaajien ja perhehoitajien välillä. Koska perhehoitajien ei ollut mahdollista osallistua hankkeeseen, kokemuksia on pyritty jakamaan yhteisillä koulutuspäivillä. Hankkeeseen pyydettiin mukaan ulkopuolisiksi vetäjiksi psykologi ja perheterapeutti Pirjo Keskitalo Ihme ja Kumma Oy:sta, työnohjaaja, perheterapeutti Sirpa Kontulainen ja Oulun kaupungin Palautteen perusteella hankkeeseen oltiin tyytyväisiä. Dialogisen keskustelukulttuurin ja avoimuuden eri toimijoiden välillä verkostokoordinaattori Helena Niskanen. Syksyllä todettiin lisääntyneen. Osa vastaajista toi esille, että yhteistyö 2011 alkaneen hankkeen tavoitteiksi määriteltiin yhteistyön kehittämisen lisäksi sellaisten verkostotyön toimintatapojen kehittämistä, joissa sijoitettu lapsi tai nuori ja sijaisperhe ovat toiminnan keskiössä. Haluttiin myös löytää tapoja jatkaa kriisitilanteissa lapsen sijoittamista samaan perheeseen. sosiaalityöntekijän kanssa oli muuttunut paremmaksi ja sosiaalityöntekijään oli saanut helpommin yhteyden. Palautevastauksissa kerrottiin myös, miten kriisiytynyt tilanne oli pystytty yhdessä hoitamaan hankkeen aikana eri tavalla kuin aiemmin. Verkostopäivien keskeistä antia oli syntymä-äitien ja sijoitettujen nuorten mukana olo ja heidän kokemustensa kuuleminen. Muodostettiin kaksi pienryhmää: pienten lasten sijaisperheet Verkostopäivien toivottiin jatkuvan. ja perhehoidon työntekijät sekä nuoruusikäisten lasten perheet ja perhehoidon työntekijät. Näiden lisäksi hankkeessa oli verkostopäiviä. Verkostopäiviin osallistui sijoitettuja nuoria, syntymävanhempia, työntekijöitä koulutoimen erityisen tuen Kokemus poiki tänä vuonna käynnistyvän jatkohankkeen, jossa keskiössä on sukulaissijaisvanhemmuus ja siihen liittyen myös syntymävanhempien tukeminen. keskuksesta, perheneuvolasta, lasten- ja nuorisopsykiatrisesta työryhmästä, lastenkodista, yksityisiä palveluiden tuottajia ja terapeutteja. Helena Niskanen Oulun kaupunki Verkostokoordinaattori Pienryhmien työskentely oli prosessiluonteista. Ryhmissä käytiin läpi erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla perhehoidon arkeen ja yhteistyöhön liittyviä teemoja, joita olivat mm. kriisiytyneet tilanteet, omat asenteet, vuorovaikutusvaikeudet, Pirjo Keskitalo kouluttaja, työnohjaaja, VE-perheterapeutti Ihme ja Kumma Oy biologisten lasten tilanne, kun perheessä on sijoitettuja lapsia, yhteistyö syntymävanhempien kanssa ja tukiverkoston merki

17 Teksti ja kuvat Juha Alakulppi Sanoista tekoihin M Mika Niemelä on käynyt pitkän tien sairaanhoitajasta vaativan erityistason perheterapeutiksi ja filosofian tohtoriksi. Olennaista on, ettei työ jää vain puheeksi, ja siksi myös omia työtapoja tulee tutkia ja kyseenalaistaa. Väitöskirjaa en olisi koskaan uskonut tekeväni, hymähtää perheterapeutti Mika Niemelä. Hän työskentelee tällä hetkellä Lasten mielenterveysyksikössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Mika Niemelä istuu Pohjois-Suomen perhe- ja verkostotyön pikkujoulun ohjelmanumerona. Seuraava hymähdys kuuluukin, kun hänet esitellään perheterapian konkarina. Hymähdys menee vaatimattomuuden piikkiin, sillä hän on tehnyt aktiivisesti perhekeskeistä työtä jo 1990-luvun alkupuolelta. Pikkujoulujen Systeemisessä kahvilassa häntä haastattelee yhdistyksen tuore puheenjohtaja ja Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunnan jäsen Tiina Tuominen. Sattuma tuntuu vieneen miestä. Himankalaisesta maatalonpojasta tuli sairaanhoitaja sen vuoksi, että koulu Oulaisissa sattui alkamaan sopivaan aikaan. Psykiatriaan suuntautuminen oli samaista sattumaa, juuri mitään kokemusta ei alasta ollut luvun alkupuolen lama vei nuoren perheenisän ja vasta valmistuneen psykiatrisen sairaanhoitajan töihin Raahen mielenterveyskeskuksen vasta avatulle osastolle. Raahessa kiinni olennaiseen Perheterapeutti Mika Niemelä keskustelee Tiina Tuomisen kanssa Systeemisessä kahvilassa. Niemelä väitteli Oulun yliopistossa syyskuussa psykiatriasta aiheenaan Strukturoidut lapsikeskeiset interventiot syöpäpotilaiden perheiden tukemisessa. Kohti näyttöön perustuvaa käytäntöä. Osastoa eivät perinteet painaneet, joten hoitoa oli helppo kehittää. Ensimmäiset opit perheterapiasta haettiin Oulusta Tanelin Tarvaisen ja Markku Seitamaan vuoden kestäneeltä perheterapian perusteet kurssilta. Erityistason perheterapiakoulutuksen aikana saatiin vaikutteita puolestaan Florence Schmidtiltä ja Tom Andersenilta, myös Raahen työkavereiden innostus perhekeskeiseen työhön innostivat. Osastolla ei ollut mitään turhia höpötyksiä, ja omahoitaja teki perheterapiaa perheen kanssa. Näin kaikkea oppia pystyi heti soveltamaan esimerkiksi sosiaalityöntekijä Hanna Granlundin kanssa. Olen ollut aina suoraviivainen ja pannut saamani 33

18 opit käytännön työhön. Paljon on tehty eikä virheiltäkään ole mien ylisukupolvisuutta ehkäisevän tutkimuksen joukkoon. Oman työn tutkiminen on vaikuttanut syvästi Mika Niemelän Tapaamisten väliin sijoittuvissa toiminnallisissa jaksoissa sano- vältytty, Mika Niemelä kertoo. Tutkimus herätti myös Niemelän kiinnostuksen ja johdatti hä- ajatteluun eli sen kyseenalaistaminen, mille sydän palaa, ettei jen sisältämät lupaukset lunastetaan. Tämä on yhtä tärkeää kuin net Oulun yliopiston hoitotieteelliseen tiedekuntaan. jää löytämänsä asian vangiksi. tapaamisten säkenöivä vuoropuhelu, Mika Niemelä kuvaa työ- Lasten mukaan ottaminen on ollut aina tärkeätä hänelle. tapaansa. Syöpätutkimukseni tarkoitus oli selvittää ovatko perhekes- Pitää olla valmis hylkäämään oma paradigmansa, jos aika tai Voimavara-, lapsi- ja perhekeskeinen työ ovat olleet minulle keiset työmenetelmät turvallisia, soveltuvia ja vaikuttavia. Tut- olosuhteet ajavat sen ohi. Bakhtin on kirjoittanut, että kun sanat Toinen Mikan mielenkiinnon kohde on ymmärtää, miten per- itsestäänselvyyksiä. Perheterapiassa ei pitäisi vain ottaa lapsia kimukseen oli vaikea saada rahoitusta. Saimme kuitenkin eri menettävät dialogisen joustavuuden, ne on hyväksyttävä tai hy- hettä kohdannut elämäntilanteen muutos vaikuttaa lapsen mukaan, vaan lasten pitäisi saada mahdollisuus osallistua ikäta- yhdistysten kautta sen verran, että tutkimusta voitiin jatkaa. lättävä sellaisenaan. Niitä ei voi haastaa. Kaikelle on mahdollista selviytymiseen. Tähän vaikuttavat ymmärrettävästi myös muu- soisesti ja täysivaltaisesti. Lapsikeskeinen työtapa ei näyttänyt kiinnostavan, mutta väi- käydä niin. Syntyy koulukuntia ja joustamattomia periaatteita, toksen luonne, lapsen ikä, sukupuoli, ympäristö jne. Vaikutusta tökseni jälkeen asiat näyttävät muuttuneen. Tutkimuksen al- joita ei voi haastaa tai laittaa alttiiksi arvioinnille. välittävien ja suuntaavien tekijöiden ymmärtäminen olisi kes- kuvaiheessa kaikki piti tehdä itse, kuten esimerkiksi perheiden keistä lasten hyvinvoinnin tukemisessa. rekrytointi, lomakkeiden postittaminen. Kehittämistyö ja tutkimus ovat vielä liikaa erillään toisistaan: Oulussa lapsi pääosaan Pitäisi olla koko ajan oman työn tutkimusta, joka vahvistaa tai kyseenalaistaa oman toiminnan mielekkyyden. Pärjäämistä välittävät tekijät ovat kiinnostavia. Pitäisi tutkia, mitkä tekijät saavat syöpää sairastavan vanhemman lapsen pär- Oulun psykiatrian poliklinikka kutsui Mika Niemelän töihin vuonna Saman vuoden syksyllä hän valmistui perheterapeutiksi ja ryhtyi tyylinsä mukaisesti saman tien kouluttamaan perhekeskeistä työtä Pirjo Keskitalon työparina Pekka Larivaaran johtamassa Moniammatillisen perhetyön koulutuksessa. Pian Ouluun muuton jälkeen alkoi yhteistyö Tytti Solantauksen kanssa. Sami Räsänen oli lääkäripäivillä kuunnellut silloista Stakesin tutkimusprofessori Tytti Solantausta ja hänen Lapset puheeksi - työtavastaan. Sami ehdotti minulle kouluttajaksi ryhtymistä. Ja minähän aloitin. Lapsikeskeisissä menetelmissä oppi nopeasti sen, että vanhempien kohtaamat vaikeudet on hyvä nähdä vuorovaikutuksellisena ilmiönä, jossa vanhemmalta kysytään, mitä teet kun olet masentunut ja miten se näkyy lapselle? Näin voidaan auttaa vanhempaa selittämään lapselle aika vaikeasti hahmotettavaa asiaa. Esimerkiksi vanhempi tekee ymmärrettäväksi lapselle, mistä johtuu vanhemman jatkuva alakulo, jonka lapsi on huomannut. Tämän työskentelytavan oppiminen yhdessä psykiatri Pitäisi olla koko ajan oman työn tutkimusta, joka vahvistaa tai kyseenalaistaa oman toiminnan mielekkyyden. Tutkimuksessa selvisi, että perheiden kanssa käytettyjen työtapojen pitää soveltua asiakkaan ja työntekijän arkeen, työtapojen pitää olla vaikuttavia. Esimerkiksi terapia ei sovi parhaiten ennaltaehkäisevään työhön, psykoterapiassa yritetään aina korjata jotain. Liian hahmottomat terapiatkaan eivät sovellu ehkäisevään työhön. Työtapojen pitää Niemelän mielestä olla strukturoituja, turvallisia ja soveltuvia arkeen. Perheterapia ja verkostoterapia ovat usein liian raskaita välineitä, toki parempi käyttää niitä kuin lähettää lasta johonkin eteenpäin. Työtapojen tulisi olla niin kevyitä, että ne soveltuvat laajalle työntekijäjoukolle. Verkostotyötä ja välittäjämekanismeja Mikan ajattelu on kulkenut kohti toiminnallista verkostotyötä. Puhumisen rinnalle rakennetaan myös tapa, jolla sanoista voidaan tehdä tekoja. Tämä on keskeistä Toimiva lapsi ja perhe -työssä. Aluksi vuoropuhelu on tärkeää, jotta tiedetään, miksi olemme paikalla. Seuraavaksi siirrytään vaiheeseen, jossa sanoista tehdään tekoja, esimerkiksi mitä kukin tekee seuraavan kuukauden aikana. Kuulluksi tulemisessa keskeistä on kokea sanat tekoina. Jäsenillan tarkkaavaisia osallistujia Oulussa jäämään, mitkä seikat vaikuttavat lapsen selviytymiseen. Mitä, Mika, teet juuri nyt työksesi? Sovellan väitöskirjassani käsittelemiäni aiheita käytäntöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lasten mielenterveys yksikössä Toimiva lapsi ja perhe-ohjelman projektipäällikkönä. Työryhmääni kuuluvat tutkimusprofessori Tytti Solantaus ja suunnittelija Maija Hiltula. Suunnittelemme kuntien ja sosiaalija terveysalan erityispalveluihin lapsikeskeisiä palvelurakenteita. Mitä lukemista suosittelet? Suosittelen Haruki Murakamin teosta Kafka rannalla. Se on loistava kirja, vaikka ei aiheeseen liitykään. Teksti ja kuvat Juha Alakulppi Leena Väisäsen kanssa oli antoisaa, Niemelä muistelee. Verkostotyön tulisi sopia kontekstiin, eikä se saa olla liian aikaa vievää. Myös ongelmiin ja huoliin keskittyminen on hankalaa esimerkiksi syöpää sairastavan vanhemman kanssa, kun van- Tutkimusta hoidon hyödyistä hemmalla on vain muutama kuukausi elinaikaa. Silloin pitää keskustella ja tehdä asioita, jotka kantavat lasta. Meidän täytyy ymmärtää tarkasti mitä olemme tekemässä, Niemelä sanoo. Tutkimus rupesi kiinnostamaan, kun ymmärsin, että on oikeasti mahdollista tutkia onko hoito hyödyksi vai haitaksi. Ei pidä keskittyä ensisijaisesti huoliin, vaan lapsen kehityksen mahdollisuuksiin eli mitä suojaavia tekijöitä lapsen elämässä Tytti Solantauksen johtama tutkimus todettiin myöhemmin tunnistetaan asioita, jotka kantavat vaikean ajan yli. maailman kolmentoista laadukkaimman mielenterveysongel- 34

19 Kirja-arvio Together - The rituals, pleasures and politics of cooperation Richard Sennett Penguin Books (2012). Leikkiikö kissa kanssani? V uodenvaihteessa Umayya Abu-Hanna herätti Helsingin Sanomissa keskustelun rasismista Suomessa. Samaan aikaan tartuin Richard Sennettin kirjaan Together. Kirja antaa monta näkökulmaa tähän keskusteluun. Sennett käsittelee kirjassa erilaisuuden sietämistä ja yhteistyön rakentamista. Miten tehdään yhteistyötä rodusta huolimatta; etnisesti, uskonnollisti ja taloudellisesti erilaisten ihmisten kanssa? Vaikka yhteiskunta on aineellisesti monimutkaistunut, ihmisillä on taipumus välttää sosiaalista kanssakäymistä niiden ihmisten kanssa, jotka poikkeavat omasta ryhmästä. Moderni politiikka painottaa yhteyttä ja samankaltaisuutta, rohkaisee heimoajatteluun monimuotoisuuden sijaan. Vaikkakin meillä on kehittyneet tekniset kommunikaatiovälineet, emme ole erityisen taitavia kommunikoimaan laadukkaasti. Sosiologi/ filosofi Sennett tarkastelee yhteistyön olemusta. Miten se on heikenytynyt yhteiskunnassa ja miten sitä voisi vahvistaa. Sennettin tutkimuksen kohteena on ollut arki. Aikaisemmin Sennett on tutkinut ihmisten suhdetta työhön. Hän korostaa kädentaitojen tärkeyttä ja miten taito parhaiten yhdistyy ajatteluun. Toinen aihe ihmisten kanssakäymisen tutkimuksessa on kunnioitus. Olemme pitkään olleet liian itsekeskeisiä ja olemme yrittäneet ymmärtää toisia ihmisiä heijastuksena itsestämme. On mahdotonta eläytyä täysin erilaisista oloista tulevan ihmisen kokemuksiin, mutta voi oppia kunnioittaa erilaisuutta. Yhteistyö muodostuu erilaisista rituaaleista. Ne voivat olla uskonnollisia, mutta myös hyvin arkisia rituaaleja. Kirjansa lopussa Sennett kirjoitta filosofi Montaignen kissasta. Jos minä leikin kissani kanssa, miten voin olla varma siitä, että kissa leikkii minun kanssani? Mistä voimme varmuudella tietää mitä toisten päässä liikkuu? Sennett peräänkuuluttaa uteliaisuutta erilaisuutta kohtaan sekä taitavia, epämuodollisia ja empaattisia dialogisia käytäntöjä yhteistyön maaperäksi. Kirja on erinomaista luettavaa perheterapeutille, joka työssään kehittää dialogisia vuorovaikutustaitoja. Sitä voi lämpimästi suositella ajatuksia herättävänä ja näkökulmia laajentavana. Teksti Katarina Fagerström, VTM, perheterapeutti Kuva Teija Riikola M Pakina amálle oli aina jollakin ihmeen ilveellä kertynyt paljon tekemistä ja vastuita. Hänestä kehittyi ajan myötä yhä pahempi joka paikan höylä. Jokohan se elämä helpottaa, arveli Mamá kun vanhustenhoito jäi pois äidin kuoltua ja poikakin oli kasvanut. Enää ei tarvittu töiden jälkeen lähteä joka päivä autolla suhaamaan erinäisille pallokentille joukko äänekkäitä ihania mutaisia pikkupoikia kyydissä. Mamá oli vuosia kuvitellut mielessään, miten töistä lähtiessään veti ajurinlakin päähänsä ja nosti kyltin ikkunaan: Big Mamá s taxi. Kohtalo oli häntä oikaissut urheiluinhosta antamalla hänelle pojan, joka rakasti urheilua. Mietin noita nykynaisen rooleja. Mamá hoitaa työssään ihmisten asioita. Kotona hän on äidin virassa ja isänkin; neuvonantaja, tukipilari, terapeutti, vauhtiin potkija, rajanasettaja, jne. Kokkaa, siivoaa, poraa taulut seinään, vaihtaa proput, kasaa huonekalut, huoltaa autoa. Ihan kaikkea paitsi yhtä asiaa Mamá ei ole tehnyt koskaan. Hän ei vielä eläessään ole vaihtanut auton renkaita. Se on kunnia-asia. Pitää olla jotain mitä ei koskaan tee! Mamá on jopa rempannut vanhaa puutaloa, vaikka tuskin tiesi miltä maalisuti näytti. Valitettavasti kirvesmiehen taidot eivät periydy geeneissä. Apulaisiakin Mamá sai joskus, paras oli toinen yh-äiti, se pani mutisematta tuulemaan. Muut apulaiset ovat lähinnä pyöritelleet peukaloitaan tai kiroilleet Mitä näin vanhaa taloa korjaa, tuikkaa tuli alle, p-le. Taloyhtiön puheenjohtajuudesta Mamá yritti livistää, mutta ei se kauan kestänyt. Kaikki asiat olivat retuperällä ja taloyhtiö kaipasi vastuunkantajaa. Heppakimppaankin tarvittiin yllättäen uusi rahastonhoitaja. Mamá oli kyllä vannonut, että Ei Enää Koskaan Rahastonhoitajaksi. Minkäs teet, näin pula-aikana. Yhdessä yhdistyksessä Mamá johtaa puhetta siltä varalta, ettei puheenjohtaja ehdi. Ja toisessa Mamá taas rellestää toistaiseksi vain rivijäsenenä, sinne tarvittiin täältä Länsi-Suomesta Joku. Jonoa ei ollut, joten se Joku oli Mamá. The Big Mamá vastuun pula-aikana Mamá oli kivenkovaan päättänyt, että pojan isä saa hoitaa ajoopetuksen kun poika täyttää 18, edes jotakin vastuuta. Mamá oli ajatellut sillä aikaa syödä praliineja ja laiskotella. Mamá on ihan oikeasti perusluonteeltaan laiska nautiskelija. Isälle lainattiin kirjastosta ajo-opetuskirja. Ajokoe ei mennyt läpi, eikä toinenkaan. No, kolmas kerta toden sanoo: ei sittenkään läpi. Isä kiroili, tuhisi ja mutisi ja löi hanskat tiskiin; pane poika autokouluun. Joo, teepä se yh-budjetilla. Ei muuta kuin Mamá yrittämään. Nyt Mamá on sitten autokouluopettajakin. Istuu iltaisin pelkääjän paikalla, syö praliineja ja painaa jarrua. Mamá luki kirjaa ja teki testejä tietokoneella. Ajo-opetuskokeessa oli 50 vilisevää liikennekuvaa tunnistettavana ja 20 teoriakysymystä ajo-opetuksesta. Ei mennyt läpi! Mietti, että taitaakin olla sellaiset testit, että niillä vain tienataan rahaa kompakysymyksillä. Lisää harjoittelua joululomalla johan toinen kerta armahti. Mamá oli tuona päivänä kyllä vähän ylpeä. Isä ihmetteli, että mistä sinä niitä asioita luit, en minä mitään lukenut. No siitä kirjasta mikä sinulle lainattiin kirjastosta, ihan samasta kirjasta! Isä ilmeisesti luuli, että keski-ikäiset miehet osaavat synnyinlahjanaan ajo-opetuksen ulkoa. Teksti Sinikka Viitanen, sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti. Pohjanmaan perheterapeutit ry:n varapuheenjohtaja

20 Ilmoitukset Kokouskutsu Suomen perheterapiayhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous klo 16 Tulevia tapahtumia Teatteri-ilta alk. klo jonka jälkeen on yhdistyksemme kevätkokous (noin klo 21.30) ravintolalaiva Cindyllä. Yrittäjäilta keväällä! Millaisia kysymyksiä haluaisit esittää tai pohtia yrittäjyydestä, kuntoutuspsykoterapiasta ym. KELAN ja/tai AVIN edustajalle? Kysymyksiä voit lähettää ennakkoon: Ajankohta tarkentuu kevään aikana. Pekka Larivaaralle tunnustus perustason perheterapeuttisen työn kehittämisestä Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunta on päättänyt pal- Kouvola talo, Varuskuntakatu Kouvola Kokouksessa käsitellään Suomen perheterapiayhdistyksen säännöissä kevätkokoukselle määräämät asiat. Yhdistyksen jäsenet tervetuloa! Suomen perheterapiayhdistyksen johtokunta Kaupunginteatterissa katsomme musikaalin Jekyll & Hyde. Iltaa jatketaan Cindyllä, jossa pidämme kevätkokouksen ruokailun yhteydessä. Sitovat ilmoittautumiset: huvitusvastaava mennessä! Jäsenmaksu vuonna 2013 on edelleen 10 euroa, joka tulee maksaa yhdistyksen tilille: Nordea FI viite: (+viestiosaan oma nimesi) kita oululaisen professori, LT, perheterapeutti Pekka Larivaaran hänen pitkäaikaisesta työstään perheterapian ja perhelääketieteen hyväksi. Hän on edelläkävijä perhekeskeisen työn ja perheterapeuttisen osaamisen viemisessä perustason pelveluihin, erityisesti Pohjois-Suomessa. Pekka Larivaara on vaikuttanut Suomen perheterapiayhdistyksen jotokunnassa usean vuoden ajan. Palkintona hänelle lahjoitetaan graafikko Tuula Lehtisen Suomen perheterpiayhdistykselle tekemä grafiikkatyö. Mukaan mahtuu 30 henkilöä! Ilmoita myös ruokavaihtoehto (vuohenjuustosalaatti tai toast skagen) ja mahdollinen erikoisruokavalio! Illan ohjelman omavastuu 15 euroa maksetaan yhdistyksen tilille: Tapahtumista ja yhdistyksen toiminnasta tiedotetaan myös nettisivuillamme: Etelä-Suomen perheterapiayhdistys tiedottaa Nordea FI viite: (+ viestiosaa oma nimesi) Vuoden 2013 perheterapeuttia etsitään Sääntömääräinen kevätkokous pidetään klo Osuuskunta Toivon tiloissa os. Eerikinkatu 28 (8 krs.), Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen Tarja Koffert pitää alustuksen valokuvatera- Haemme henkilöä, joka ei välttämättä ole saanut riittävästi julki- piasta. suutta, mutta ansaitsisi sen. Hän saattaa olla vasta elämäntyönsä alussa, mutta hänen panostuksensa perheterapian kentässä Ilmoittautumiset mennessä: näyttää erityisen lupaavalta. Hänen kauttaan on mahdollisuus nostaa esille jokin perheterapian alue, joka on jäänyt vähälle Lämpimästi tervetuloa! huomiolle. Ehdotukset perusteluineen osoitetaan johtokunnalle ja lähetetään yhdistyksen toiminnanjohtajalle: Anita Birstolin, Linnankatu 59 C 6, Turku tai sähköpostitse: Ehdotusten tulee olla perillä mennessä. Vuoden perheterapeutin valinta julkistetaan yhdistyksen kevätpäivien yhteydessä Kouvolassa Kuva stock.xchng 39

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa

Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Kirsti Karila Tay Päivi Kupila Tay 15.11.2010 Työsuojelurahaston rahoittama hanke Tutkimuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle

Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Reflektiivinen työryhmä ja kirje asiakkalle Moniammatillisen ryhmän jäsenenä Perhepsykologia ja perheterapia toi perhekeskeisen hoitomallin mielenterveystyöhän 70-80 luvulla Psykoosien hoidossa ns. tarpeenmukaisen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot