KOULUN. pieni KULTTUURIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUN. pieni KULTTUURIKIRJA"

Transkriptio

1 KOULUN pieni KULTTUURIKIRJA KOULUN JA KULTTUURIN YHTEISTYÖOHJELMA

2 Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan osallistuneet 17 kuntaa: Hanko Iisalmi Imatra Juuka Jyväskylä Karjaa Karkkila Kittilä Lapinlahti Nakkila Oulu Pohja Pori Sievi Tammisaari Tuusula Vehmaa Muita kuntia: Espoo Helsinki Kuopio Porvoo Rovaniemi Savonlinna

3

4 KOULUN pieni KULTTUURIKIRJA Koulun pienen kulttuurikirjan tavoitteena on innostaa kehittämään kouluista kulttuurikeskuksia, joissa taidekasvatuksella on vankka sija ja joissa taideaineet, muut oppiaineet ja kulttuurielämä kohtaavat koulun arkipäivässä. Kirjaan on kerätty joitakin Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman kunnissa hyväksi havaittuja malleja muidenkin käytettäväksi. Opetushallitus/kirjasto (Hakaniemenkatu 2) PL Helsinki Puhelin (09) Faksi (09)

5 Koulun pieni kulttuurikirja Toimittanut Inari Grönholm Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma

6 Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto ja tekijät Graafinen suunnittelu: GRIDSYSTEMS ISBN Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2002 Kirja on luettavissa Opetushallituksen Internet-sivuilla osoitteessa: julkaisut 2

7 Sisällys Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmaan osallistuneet kunnat Muita taide- ja kulttuurikasvatusta kehittäneitä kuntia Koulu taiteen ja kulttuurin kohtauspaikkana Aslak Lindström...5 Koulu evästää elämää varten Anneli Kangasvieri... 9 Koulun pienen kulttuurikirjan lukuopas Inari Grönholm...14 LASTEN JA NUORTEN TAIDE- JA KULTTUURIKASVATUS KUNNASSA 16 ALUKSI Johdanto Osa 1 Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita...17 Kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen vahvistaminen...17 Taide- ja kulttuurityön järjestäminen kunnan koululaitoksessa...18 Kunnan kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä Koulun kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä Rahoitus...19 Seutukunta voimavarana...20 Vanhemmat, huoltajat ja paikallisyhdistykset voimavarana...20 Paikallisuus voimavarana...21 Ison kaupungin malli Pienen kunnan malli Yliopistokaupungin malli Kuntaverkosto mallina Pohjoiskarjalainen kunta Eteläkarjalainen kaupunki Porvoon malli Koulun taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen...28 KOULUN, KULTTUURILAITOSTEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ 29 Osa 2 Hyviä malleja...29 Kulttuurikortti Helsingin kaupungissa Kulttuurikurssi kulttuurikortin käytön tukena K9-kortti Kuopion kaupungissa Kirjasto ja koulu yhteistyössä sekä kirjallisuusdiplomi Kirjasto ja sanataide taiteen perusopetus Museo, perinneopetus ja koulu Orkesteri, musiikkioppilaitos ja koulu yhteistyössä Teatteri ja koulu yhteistyössä Elokuva ja koulu Taiteen perusopetus ja koulu Taiteilija koulussa - Langan tie Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö 3

8 Elinkeinoelämän ja koulun yhteistyö Paikallislehdet, radio ja televisio koulun tukena Kummitoiminta koulun tukena Osa 3 OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN 51 Lapinlahden lukion malli Kittilän kunnan malli Lukiodiplomit Taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö Platonin Akatemia Kaunista matematiikkaa oppiaineiden integrointia Etsi, näe ja löydä kadonnut kaupunki, kaupunkihistorian oppikurssi kouluille Taiteen parantava voima Porin kaupungin Talli-projekti Porin kaupungin Romani-projekti Kulttuurien välisyys koulussa Taikomo monikulttuurinen projekti Helsingissä Comenius Euroopan Unionin ohjelma kouluille Opiskelijat toteuttavat kansainvälistä yhteistyötä Kerho- ja leiritoiminta kunnassa ja koulussa Hangon malli Porin malli Nakkilan malli Koulun kerhokeskus koulutyön tuki ry. Tutkiva oppiminen Osa 4 OPETTAJIEN KOULUTTAMINEN 66 Esimerkkejä Imatralta ja Jyväskylästä Opetushallituksen järjestämä koulutus Osa 5 Osa 6 SAMMANDRAG PÅ SVENSKA 67 Inari Grönholm och Mikael von Nandelstadh Tips för kultur i skolan Karis 1918 Konstnärer på Espis HYVÄ TIETÄÄ BRA ATT VETA 70 Sanastoa Yhteystietoja Rahoituslähteitä Kirjallisuutta

9 Koulu taiteen- ja kulttuurin kohtauspaikkana ALUKSI Aslak Lindström Tunnettu suomalainen kuvataiteilija Outi Heiskanen vieraili Vehmaalla Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. Kunnan loppuraportissa siteerataan Outi Heiskasen sanoja Taiteeni on lähtöisin sydämen lastenkamarista. Kuvataiteilija osui oikeaan. Ei vain taide vaan myös kulttuuri on kotoisin sydämen lastenkamarista, paikasta, missä on tilaa kasvulle, oman minuuden etsimiselle ja haparoiville kysymyksille ihmisenä olemisesta. Tietoinen mielikuvituksen kehittäminen auttaa lasta ja nuorta kasvamaan empaattiseksi ja yhteistyökykyiseksi aikuiseksi. Taide ja oma taiteellinen toiminta lisäävät iloa, mielihyvää ja virkistystä elämässä sekä tuovat lohtua. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehtävänä on antaa jokaiselle kansalaiselle perussivistys ja kulttuurinen identiteetti. Tässä taideaineilla on tärkeä tehtävä. On kuitenkin muistettava, että taidekasvatuksen vaikutukset eivät ole heti nähtävissä vaan vasta ajan mittaan. Nykyisen tietämyksen mukaan jo luolissa eläneet esi-isämme ovat pyrkineet esteettisiin tekoihin. Taide on siis ollut osa jokapäiväistä elämää. Filosofi Esa Saarinen puhuu arjen koreudesta. Nykytaide on vuoropuhelua johon me kaikki voimme osallistua. Valistuksen ajasta lähtien tiede ja taide on erotettu toisistaan. Nyt uudella vuosituhannella on kuitenkin nähtävissä pyrkimystä tieteen ja taiteen vuoropuheluun. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli taideaineiden ja muiden oppiaineiden yhteistyö. Tämä on mahdollista silloin, kun oppilaat saavat hyvää opetusta sekä taiteessa että tieteessä ja heille kasvaa ymmärrys taiteen ja tieteen sisäisistä rakenteista. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman osana oli kulttuuriperinnön opetusta sekä museoiden ja koulujen yhteistyötä tukeva Suomen Tammi -projekti, joka jatkuu vielä vuoteen 2004 Suomen Tammi+ -hankkeena. Siinä yhteistyökumppaneina ovat Opetushallitus, Museovirasto ja uutena osapuolena ympäristöministeriö. Projektin tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden kulttuuriidentiteettiä, tuntemusta omasta ja vieraista kulttuureista. 5

10 Jo käynnissä olevan Suomen Tammi+ -hankkeen lisäksi on suunnitteilla uusi kärkihanke Kulttuurin ja luovuuden kehittämisohjelma. Se on jatkoa Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmalle ja jatkuu vuoteen Yleissivistävän koulun opetussuunnitelmien uudistamistyö on käynnissä. Opetussuunnitelmatyössä on otettava huomioon valtioneuvoston kulttuuripoliittiset kannanotot. Näitä ovat Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Muotoilupoliittinen ohjelma, Rakennusperintöstrategia sekä Lastenelokuvan kehittämisohjelma. Lisäksi ovat valmistuneet Ehdotus valtioneuvostolle taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi ja Taiteen keskustoimikunnan ehdotus opetusministeriölle lasten kulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi sekä muistio valtioneuvostolle lasten kulttuurikeskusten verkosta Taikalyhty. Näissä kaikissa asiakirjoissa velvoitetaan koulu vahvistamaan ja monipuolistamaan taide- ja kulttuurikasvatustaan. Kirjoittaja on Opetushallituksen yleissivistävän linjan ylijohtaja. Koulun pienen kulttuurikirjan tavoitteena on antaa välineitä ja innostaa kehittämään kouluista kulttuurikeskuksia, joissa taidekasvatuksella on vankka sija ja joissa taideaineet, muut oppiaineet ja kulttuurielämä kohtaavat koulun arkipäivässä. Kirjaan on kerätty joitakin kunnissa hyväksi havaittuja malleja muidenkin käytettäväksi. Skolan som träffpunkt för konst och kultur Aslak Lindström Den kända finländska konstnären Outi Heiskanen besökte Vehmaa i samband med samarbetsprogrammet Skola och kultur. I kommunens slutrapport citeras Outi Heiskanen som sade, att konsten uppstår i hjärtats barnkammare. Bildkonstnären hade helt rätt. Inte bara konsten, också kulturen har sitt ursprung i hjärtats barnkammare, ett ställe där det finns rum att utvecklas, söka sitt jag, möjligheter att ställa trevande frågor om människans varande. Att medvetet utveckla sin fantasi hjälper barn och unga att utvecklas till 6

11 empatiska och samarbetskunniga vuxna. Konst och konstnärlig verksamhet ger glädje, välbehag och förströelse men också tröst i livet. Till den allmänbildande utbildningen och yrkesutbildningen hör att ge varje människa en grundbildning och en kulturell identitet. Här har samtliga konstämnen en viktig uppgift. Det bör emellertid hållas i minnet att konstfostrans effekter inte genast syns utan att det kräver en längre tid. Allt sedan upplysningstiden har vetenskap och konst skiljts åt. I dag, i det nya årtusendet, märks dock en strävan till dialog mellan de två. Ett centralt mål i samarbetsprogrammet Skola och kultur var en dialog mellan konstämnena och övriga läroämnen. Detta är möjligt när eleverna får bra undervisning i både konst och vetenskap och de börjar inse konstens och vetenskapens inre egenskaper. Enligt vad vi vet i dag strävade emellertid redan grottmänniskan efter estetisk verksamhet. Konsten har med andra ord varit en del av det dagliga livet. Filosofen Esa Saarinen talar i dag om vardagens skönhet. Vår tids konst är en dialog som vi alla kan delta i. Undervisningen i kulturarvet samt Den finska eken -projektet, som stöder samarbetet mellan skolor och museer, ingick i projektet Skola och kultur. Den finska eken fortsätter ännu till år 2004 som Den finska eken+. Samarbetsparter är här Utbildningsstyrelsen, Museiverket och miljöministeriet som ny medverkande. Projektets viktigaste syfte är att stärka elevernas kulturidentitet, deras kännedom om den egna kulturen och om främmande kulturer. Utöver Den finska eken+, som pågår, planeras ett nytt spetsprojekt Kultur och kreativitet. Det är en fortsättning på samarbetsprojektet Skola och kultur och pågår till år Förnyandet av den allmänbildande skolans läroplaner pågår. I arbetet måste statsrådets kulturpolitiska ställningstaganden beaktas: Statsrådets arkitekturpolitiska program, Statsrådets beslut om Finlands designpolitik, en strategi för byggnadsarvet och ett program för utveckling av barnfilm. Vidare finns ett förslag till statsrådet gällanden ett konst- och konstnärspolitiskt program och Centralkommissionens för konst förslag till kulturpolitiskt program för barn till undervisningsministeriet. I dessa dokument åläggs skolan att stärka sin konst- och kulturfostran och göra den mångsidigare. 7

12 Aslak Lindström är överdirektör i linjen för allmänbildande utbildning vid Undervisningsstyrelsen. Syftet med denna skrift är att ge tips och entusiasmera till utvecklande av skolorna så att de blir kulturcentra där kulturfostran har sin givna plats och där konstämnen, andra läroämnen och kulturlivet möts i vardagen. I boken har samlats modeller som befunnits goda och kan utnyttjas av andra. I slutet av boken finns ett sammandrag på svenska. 8

13 Koulu evästää elämää varten Anneli Kangasvieri Suomalaisen koulutusjärjestelmän kansallinen sivistystehtävä jatkuu 2000-luvulla uusien haasteiden keskellä. Elämässä tarpeellisten tietojen ja taitojen lisäksi koulun tehtävänä on kasvattaa oppilaita ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulun tehtävät ja merkitys eivät jää pelkästään koulualueen sisälle. Lukuisat käytännön esimerkit Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman pilottikunnissa vuosina ilmentävät oivalla tavalla koulun ja sen ympäristön välitöntä merkitystä toisilleen. Tieto ja osaaminen antavat yksilölle mahdollisuuden hyvään, henkisesti rikkaaseen elämään. Tekninen tietotaito ei yksin riitä, vaan jokainen yksilö tarvitsee luovuutta, vahvan eettisen selkänojan, sosiaalisia taitoja ja esteettistä tajua nähdä, kokea ja tuntea. Oman aikamme mielikuva- ja suoritusyhteiskunnassa on aikaisempaa tärkeämpää tarjota jokaiselle ihmiselle pysyvät sivistykselliset valmiudet osallistua inhimilliseen toimintaan, arvioida tietoa ja vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Koulun kulttuurikasvatus on avainasemassa. Vahva kansallinen identiteetti avaa väylän kansainvälisyyteen. Koululaitos on siirtänyt kansallisen kulttuurimme perintöä aina seuraaville sukupolville. Oman kansallisen kulttuurin, kielen ja historian tuntemus antaa valmiuksia elää monikulttuurisessa maailmassa. Yksi suurimpia haasteita niin nyt kuin tulevaisuudessakin on se, miten yhteiskunnallinen eheys ja etninen ja kulttuurinen moninaisuus pystytään yhdistämään siten, että molemmat pääsevät kukoistamaan, ja miten kulttuurinen moninaisuus voidaan omaksua niin, ettei synny kulttuurien välistä yhteentörmäystä, vaan pikemminkin harmoniaa, yhteiseloa ja innovaatioita. Sivistynyt ihminen pystyy kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtämään muita kulttuureja. Kulttuuriseen moninaisuuteen kasvattamisessa koululla on siten merkittävä tehtävä. Erilaiset kulttuuri- ja taidelaitokset muodostavat omilla aloillaan Suomessa ainutlaatuisen valtakunnallisen verkoston. Teattereiden, orkestereiden, kirjastojen ja museoiden verkot kattavat varsin hyvin 9

14 koko Suomen. Kansalaisjärjestöjen, eri yhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten oma kulttuuritoiminta ja aktiivisuus kulttuurin tekijöinä, tuottajina ja harrastajina ovat kunnan kulttuuri-ilmapiirin perusta. Koulu ja opettajat ovat osaamisensa vuoksi usein avainasemassa. On tärkeää, että kukin lapsi löytää kiinnostuksen kulttuurin harrastamiseen ja tekemiseen. Koulu on yhä yhteisön keskus, niin kaupungeissa kuin maaseutukunnissakin. Koulun tehtävä on kasvanut yhteistyössä muiden koulutuskeskusten ja kulttuurilaitosten sekä elinkeinoelämän kanssa perinteistä tietotaidon jakajaa laajemmaksi. Koulujen toimitiloissa lasten ja aikuisten luovuus tulee esille erilaisissa taide- ja vapaaajan kerhoissa, ja koulut osallistuvat lähiympäristönsä kulttuurin yhteistyöprojekteihin. Kulttuurimme kehittyy muutosten ja kohtaamisten kautta niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin vuorovaikutuksessa. Koulussa uusi ja vanha, historia ja nykyhetki seurustelevat keskenään jokaisena koulupäivänä. Koulutus- ja kulttuuripalvelujen tarjoaminen on vastaisuudessakin yksi kuntien keskeisimmistä hyvinvointitehtävistä. Paikallistasolla tarvitaan tavoitteita, uskallusta etsiä uusia tapoja palvelujen tuottamiseksi ja tahtoa ylittää toimintaa mahdollisesti rajoittavat hallintorajat. Vapaus suunnitella koulutyötä paikallisesti antaa mahdollisuuksia yhteistyöprojekteihin oman alueen kulttuurilaitosten ja taiteilijoiden kanssa. Omaa toimintaa tulee arvioida kaikessa rauhassa, ja hyvät käytänteet ja yhteistyöverkostot pitää säilyttää. Ne toimivat erinomaisina malleina muille kouluille ja yhteisöille. Kaupunkikulttuurin tunnusmerkkinä pidetään kulttuuripalveluiden monipuolisuutta. Tärkeää on löytää keinoja kulttuuripalveluiden saatavuuteen myös haja-asutusalueilla. Tiivis yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken on paikallisessa kulttuuritoiminnassa erittäin keskeistä. Koulun ja kulttuuritoimen yhteishankkeet ovat tärkeitä. Erilaisilla huomionosoituksilla, palkinnoilla, kilpailuilla ja hankemäärärahoilla voidaan kiinnittää huomiota kulttuuritoimintaan ja virittää siihen kohdistuvia odotuksia. Kirjoittaja on opetusja kulttuuriyksikön päällikkö Suomen kuntaliitossa. Non scolae sed vitae discimus on vanha, mutta aina ajankohtainen koulutuksen ohjenuora. Elämänkoulu jatkuu tutkintojenkin jälkeen, mutta matkaa on helpompi tehdä, kun evästyksenä on ravinteikas annos sivistystä. Kulttuuristamme voi jokainen löytää omalle identi- 10

15 teetilleen tärkeitä sisältöjä sekä ajattomia ja monipuolisia virikkeitä. Koulun ja sen kulttuuritoiminnan evästyksillä rakennetaan tulevaisuutta. Skolan ger vägkost för livet Anneli Kangasvieri Det finländska skolsystemet står mitt uppe i nya utmaningar på 2000-talet. Skolans uppgift är inte bara att ge kunskaper och färdigheter som är nödvändiga i livet utan att också fostra eleverna till humana och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar. Skolans uppgifter och betydelse når också utanför skolområdet. Många praktiska exempel i pilotkommunerna i Skola och Kultur-projektet under åren visar på ett utomordentligt sätt på skolans och miljöns ömsesidiga direkta betydelse. Kunskaper och kunnande bäddar för ett gott och rikt liv för individen. Tekniskt kunnande är inte nog, varje individ behöver kreativitet, ett starkt etiskt fundament, sociala färdigheter och en estetisk medvetenhet som hjälper honom eller henne att se, erfara och känna. I vår tids trend- och prestationssamhälle är det viktigare än tidigare att erbjuda varje människa tillfälle att uppnå bestående bildningskompetens och att ge henne beredskap att delta i mänsklig verksamhet, kritiskt bedöma information och påverka sitt eget liv. Skolans kulturfostran är här i nyckelställning. En stark nationell identitet öppnar vägen till internationalism. Av tradition är det alltid skolinstitutionen som gett vårt nationella kulturarv vidare till följande generation. Kännedom om landets nationella kultur, språk och historia ger beredskap för ett liv i en mångkulturell värld. En av våra största utmaningar såväl nu som i framtiden är hur vi ska kunna motverka splittring av samhället och samtidigt respektera den kulturella mångfalden så att både det gamla och det nya kan blomstra. Med andra ord gäller det att omfatta den kulturella mångfalden så att kulturkrockar undviks och harmoni, samlevnad och innovationer uppstår mellan kulturerna. En bildad 11

16 människa kan kommunicera med olika människor och förstå andra kulturer. Fostran till kulturell mångfald är därmed en väsentlig uppgift för skolan. Olika kultur- och konstinstitutioner bildar ett unikt, riksomfattande nätverk inom sina egna områden i Finland. Det finns vältäckande teater-, orkester-, biblioteks- och museinät i landet. Basen för den enskilda kommunens kulturella klimat utgörs av den kulturverksamhet och aktivitet som kulturaktörer, kulturproducenter och kulturutövare står för dels inom ramen för medborgarorganisationer, sammanslutningar och grupper, dels som enskilda kommuninvånare. Skolan och lärarna spelar ofta en nyckelroll genom sitt kunnande. Det är viktigt att varje barn har kulturella intressen. Skolan är alltjämt byns hjärta både i städerna och på landet. Skolans roll har vidgats i samarbetet med andra utbildningscentrer, kulturinstitutioner och näringslivet till att bli något mer än den traditionella rollen som kunskapsspridare. Inom skolornas väggar kommer barnens och de vuxnas kreativitet fram i olika konst- och fritidsklubbar, och skolorna är med i kulturella samarbetsprojekt i närmiljön. Vår kultur utvecklas via förändringar och möten i såväl nationell som internationell växelverkan. I skolan lever nytt och gammalt, historia och nutid sida vid sida varje skoldag. Att erbjuda utbildnings- och kulturtjänster är också fragment en av de viktigaste välfärdsuppgifterna för alla kommuner. På det lokala planet behövs mål och djärvhet att ta fram nya produktionssätt för denna service och omdöme att vid behov överskrida begränsande sektorgränser. Friheten att planera skolarbetet på lokal nivå möjliggör samarbetsprojekt med kulturinstitutioner och konstnärer inom det egna området. Den egna verksamheten bör utvärderas i lugn och ro och god praxis och värdefulla samarbetsnätverk bör få kvarstå. De kan tjäna som utomordentliga modeller för andra skolor och sammanslutningar. Att kulturtjänsterna är mångsidiga anses känneteckna stadskulturen. Men man måste hitta utvägar för att kulturtjänsterna ska bli mer tillgängliga också i glesbygden. Inom den lokala kulturverksamheten är det mycket viktigt med ett intimt samarbete mellan aktörerna i kommunen och tredje sektorn. Projekt som är gemensamma för skolan och kulturväsendet är av största vikt. Genom olika bevis på 12

17 uppskattning, pris, tävlingar och projektanslag kan man fästa uppmärksamhet vid kulturverksamheten och framkalla förväntningar på den. Non scolae sed vitae discimus är ett gammalt, men alltid lika aktuellt rättesnöre i utbildningen. Livets skola fortsätter också efter examina, men det är lättare att färdas om man försetts med en näringsrik portion bildning. Var och en kan finna innehåll och tidlösa och mångsidiga impulser som är viktiga för den egna identiteten i vår kultur. Med den vägkost som skolan och dess kulturverksamhet ger bygger vi framtiden. Anneli Kangasvieri är chef för bildningsväsendet vid Finlands Kommunförbund. 13

18 Johdanto Koulun pienen kulttuurikirjan lukuopas Inari Grönholm Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma (KOKU) käynnistyi osana valtioneuvoston vuosien kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelmassa ilmaistiin poliittinen tahto edistää taide- ja kulttuurikasvatusta koulussa. Ohjelman toteuttamiseen valittiin 17 kuntaa eri puolilta Suomea. Yhteistyö kuntien ja Opetushallituksen välillä käynnistyi aloitusseminaarissa keväällä Kummeina toimivat Opetushallituksen virkamiehet. Yhteistyöohjelma on nyt päättynyt. Raportti Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma Raportti 2001 valmistui loppusyksystä Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen. Koulun pieni kulttuurikirja käsittelee KOKU-hankkeen kokemuksia ja ohjelman aikana kehitettyjä hyviä käytänteitä. Ne on kerätty kuntien raporteista. Lisäksi kirjaan on valittu myös Espoossa, Helsingissä, Kuopiossa, Porvoossa ja Rovaniemellä kehitettyjä innostavia toimintamalleja. Kirja jakautuu kuuteen osioon. Ensimmäisessä osiossa esitellään erilaisten kuntien ratkaisuja taide- ja kulttuurikasvatuksen organisoimisesta. Asukasluvultaan kunnat ovat varsin erikokoisia, suurimmassa on noin ja pienimmässä noin asukasta. Myös kuntien pinta-aloissa on eroja. Monet kulttuurikirjassa esitellyt toimintamallit osoittavat, että kunnat ovat löytäneet paikallisuutensa ja omaleimaisuutensa voimavarat. Toisessa osiossa esitellään koulun ja kulttuurilaitosten yhteistyömalleja. Esimerkkeinä ovat museoyhteistyö sekä yhteistyö kirjastojen, orkestereiden ja teattereiden kanssa. Lisäksi osiossa kerrotaan yhteistyöstä taiteilijoiden ja taiteen perusopetusta antavien tahojen kanssa. Esimerkkinä elinkeinoelämän ja koulun yhteistyöstä on Designmuseon, Fiskars Consumer-yhtiön ja koulujen yhteinen monivuotinen hanke. Paikallislehdet ja radio ovat kertoneet kun- 14

19 tien hankkeista ja antaneet tilaa oppilaiden omille kirjoituksille ja radio-ohjelmille. Koulujen ja median yhteistyömalli on kuitenkin monissa kunnissa vasta alullaan. Kolmannessa osiossa paneudutaan opetussuunnitelmien kehittämiseen. Opetussuunnitelmat ovat tärkein kunnan ja koulun taideja kulttuurikasvatuksen työväline. Niissä rakennetaan asteittain etenevä kokonaisuus päiväkodista lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Kokonaisnäkemyksen syntymiseksi kuntien tulisi erityisesti tukea eri kouluasteilla työskentelevien opettajien yhteistyötä opetussuunnitelmien laadinnassa. Koulun kasvatustyötä tukevat taideja kulttuurikerhot, leirit ja yhteistyö huoltajien kanssa. Opetussuunnitelmatyöstä on kolme esimerkkiä, Keski-Uudellamaalla vuosittain toteutuva Platonin Akatemia ja Espoon kaupungin taidegallerian Otson yhteistyö koulujen kanssa ovat esimerkkejä oppiaineiden integroinnista. Kolmannessa esimerkissä esitellään Kittilän kunnan kyläkoulujen opetussuunnitelmatyön tukemiseen kehitettyä mallia. Tässä osiossa selvitetään myös lukiodiplomien kehittämistä osana KOKU-hanketta. Kirja on rakennettu niin, että lukemalla reunimmaiset palstat lukija saa kuvan sisällöstä. Kuvat ja kaaviot antavat lisätietoa, jota varsinainen teksti syventää. Neljännessä osiossa pureudutaan opettajien taide- ja kulttuurikasvatusta tukevaan koulutukseen. Kunnissa järjestettiin kulttuurivesopäiviä. Opettajat osallistuivat Opetushallituksen järjestämään maksuttomaan opintoviikkokoulutukseen. Läänintaiteilija koulutti Imatralla opettajia ja vieraili kouluissa. Opettajien täydennyskoulutuksessa on suotavaa tehostaa läänin taidetoimikuntien ja lääninhallitusten yhteistyötä kuntien kanssa. Koulun pienessä kulttuurikirjassa on myös ruotsinkielinen yhteenveto ja kertomus Karis 1918 kirjan synnystä opiskelijatyönä. Lopuksi kirjaan on lisätty muutamia taide- ja kulttuurikasvatuksen kannalta hyödyllisiä yhteystietoja ja lyhyt sanasto. Uutena haasteena on vakiinnuttaa mukana olleissa 17 kunnassa hyviksi koetut toimintamallit koulujen arkipäivään. Koulun pienen kulttuurikirjan ensisijainen tehtävä on tukea myös muiden kuin KOKU-kuntien taide- ja kulttuurikasvatusta. Koulu on paikka, jossa kaikilla lapsilla ja nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet päästä taiteen ja kulttuurin piiriin. Kirjoittaja on ylitarkastaja Opetushallituksen yleissivistävällä linjalla. 15

20 Osa 1 LASTEN JA NUORTEN TAIDE- JA KULTTUURIKASVATUS KUNNASSA Koulun taidekasvatus tavoittaa kaikki lapset ja nuoret. Koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret, siksi se on keskeisellä sijalla taide- ja kulttuurikasvatuksessa. Koulu ei voi kuitenkaan toimia yksin. Koulu tarvitsee yhteistyökumppaneita taidemaailmasta; taiteilijoita ja kulttuurilaitoksia. Myös kunnan tuki taide- ja kulttuurikasvatuksen järjestämisessä monipuoliseksi, koulun arkipäivässä läsnä olevaksi ja oppilaita kiinnostavaksi on keskeistä. Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteita Tavoitteena on antaa eväät hyvään elämään. Se on väline lapsen ja nuoren itsetuntemuksen kasvuun, oman ainutlaatuisuuden kokemiseen ja kykyyn kohdata muita. kehittää eettis-esteettistä lukutaitoa. vahvistaa oman kulttuurin tuntemusta ja auttaa ymmärtämään kulttuurien moninaisuutta. kehittää kykyä käyttää kulttuuripalveluja sekä iloita ja nauttia taiteesta. Taide- ja kulttuurikasvatuksen tavoitteena on antaa eväät hyvään elämään. Se on väline lapsen ja nuoren itsetuntemuksen kasvuun, oman ainutlaatuisuuden kokemiseen ja kykyyn kohdata muita. Lapsi ja nuori etsii vastauksia kysymyksiin minkälainen minä olen? minkälainen ympärilläni oleva maailma on? mikä on elämäni tarkoitus? kelpaanko minä? Ihmiskunta on kautta aikojen etsinyt vastauksia elämän suuriin kysymyksiin taiteesta ja taiteellisesta toiminnasta. Kunnan taide- ja kulttuurikasvatuksen vahvistaminen Kunnan eri hallintokuntien yhteistyötä koulun taidekasvatuksen vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä voimavarana Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. 16

21 Jyväskylän Käsitykoulun oppilaat huovuttavat villaa. Kulttuurikasvatuksen jatkuvuuden takaamiseksi on suositeltavaa laatia lapsia ja nuoria varten taide- ja kulttuurikasvatuksen ohjelma osaksi kunnan lapsipoliittista ohjelmaa. Henkilöstön vaihtuminen ja asiantuntijoiden muuttaminen pois paikkakunnalta saattaa tyrehdyttää hyviäkin toimintoja, ellei kunnassa ole määritelty yhteistä näkemystä kehityksen suunnasta. Seuraavan mallin kaltainen toiminta on osoittautunut hyväksi. Siinä kunta määrittelee tavoitteet ja laatii ohjelman ja taide- ja kulttuurikasvatuksen työryhmä laatii vuosiohjelman. Lisäksi työtä on organisoimassa yksi henkilö kunnassa, ja jokaisessa koulussa on vielä koulun kulttuurivastaava. Kunta laatii taide- ja kulttuurikasvatuksen ohjelman päättää tavoitteista ja sisällöistä määrittelee toimijat määrittelee kuntakohtaiset painoalueet valitsee kohderyhmät 17

22 Eri koulumuodon yhteisiä toimia. suunnittelee rahoitusmallit ja arvioi tulevat rahoitustarpeet tukee taideaineiden opettajien kelpoisuuskoulutusta, mikäli opettajat eivät täytä kelpoisuusehtoja perustaa taideaineisiin koulumuotojen yhteisiä toimia, joissa opetusvelvollisuuteen kuuluvat oppitunnit kootaan kunnan eri tahoilta kuten eri oppilaitoksista, taiteen perusopetuksesta, vapaasta sivistystyöstä tai kulttuurihallinnosta. Kunta asettaa työryhmän, jossa on taideaineiden opettajia, taiteen tekijöitä sekä kunnan eri hallintokuntien ja huoltajien edustajia. Työryhmä laatii vuotuisen taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintasuunnitelman päättää vuositeemasta / teemoista valitsee kohderyhmät valitsee toimintatavat laatii vuosibudjetin. Taide- ja kulttuurityön järjestäminen kunnan koululaitoksessa Useissa kunnissa Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman ongelmana oli koordinaation puute ja liian vähäiset henkilöresurssit. Onkin tarpeellista pohtia, voitaisiinko kuntaan tai seutukuntaan saada yksi kulttuurikasvatuksesta vastaava henkilö. Seuraavassa esitellään yhtä ohjelman aikana kehitettyä mallia, jolla kunnan kulttuuritoimen sekä taide- ja kulttuurilaitosten yhteydenpito kouluihin organisoitiin: Kunnan kulttuurikasvatuksesta vastaavan henkilön työtehtäviä. Työtehtäviä ovat esimerkiksi seuraavat: yhteydenpito koulujen taide- ja kulttuurikasvatuksesta vastaaviin taide- ja kulttuuritapahtumista tiedottaminen taide- ja kulttuuritilaisuuksien järjestäminen yhteydenpito eri taide- ja kulttuurikasvatusta antaviin tahoihin opettajien koulutuksen järjestäminen, koulutusmahdollisuuksien selvittäminen, koulutustilaisuuksien järjestäminen eri tahojen kanssa budjettiehdotuksen tekeminen. 18

23 Työtehtäviä ovat esimerkiksi seuraavat: taide- ja kulttuuritilaisuuksista tiedottaminen taide- ja kulttuuritilaisuuksien valmistelusta vastaaminen omassa koulutuksessa saatujen taitojen ja tietojen levittäminen kunnan kulttuurikortin käytön organisoiminen koulussa. Koulun kulttuurikasvatuksesta vastaavan opettajan työtehtäviä Rahoitus Kunnilla on monia malleja taide- ja kulttuurikasvatuksen rahoituksen järjestämiseksi: Rahoitus kerätään useimmiten monista lähteistä, kuten eri hallintokunnista. Kunnan sisällä tulisi koordinoida toimintaa, niin että vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja toiminta tavoittaisi mahdollisimman laajasti lapset ja nuoret. Tulosvastuu tulee nähdä ennemminkin oppilaiden elämän laadun parantumisena kuten kouluviihtyvyytenä ja lasten ja nuorten hyvinvointina kuin rahassa mitattavina tuloksina. Kunnan eri hallintokunnat voivat keskinäisillä sopimuksillaan antaa korvauksetta tilojaan taide- ja kulttuurikasvatuksen käyttöön. Taide- ja kulttuurilaitosten kunnallinen rahoitus sidotaan vastavuoroisuuden periaatteeseen: koulut saavat taidelaitoksilta asiantuntijuutta ja tiloja käyttöönsä korvauksetta, laitokset taas rahoitusta toimintaansa sekä mahdollisuuden kasvattaa taideyleisöä. Kehittämistyöhön haetaan rahoitusta paikallisista, valtakunnallisista ja eurooppalaisista rahoituslähteistä. Paikallisten yritysten kanssa pyritään solmimaan monivuotisia yhteistyösopimuksia ja kummitoimintasopimuksia. Taide- ja kulttuuritoiminnan rahoitus kootaan monista lähteistä. Tulosvastuu oppilaiden elämänlaadun parantumisesta. 19

24 Seutukunta voimavarana Seutukunnan yhteinen kulttuurikoordinaattori. KOKU-hankkeen aikana lähikuntien kanssa tehtävä yhteistyö ei vielä käynnistynyt, vaikka sitä pidettiinkin tärkeänä. Yhteistyön tavoitteena nähtiin asiantuntijoiden houkutteleminen seudulle sekä tehokkaiden rahoitusmallien kehittäminen. Sievissä noin asukkaan kunnassa koettiin tarpeelliseksi saada yhteinen seutukunnan kulttuurikoordinaattori. Useamman kuin yhden kunnan voimavarojen yhdistämisen uskottiin mahdollistavan monipuolisen taide- ja kulttuurikasvatuksen. Kulttuurikoordinaattorin tehtävänä olisi yhdessä museoiden kanssa ideoida esimerkiksi kiertonäyttelyitä alueen kouluja varten. Tehtäviin kuuluisi myös laatia taiteilijoista ja käsityöläisistä tietopankki koulujen käyttöön ja tehostaa yhteistyötä paikallisten käsi- ja taideteollisten oppilaitosten tai taiteen- ja viestinnän alan oppilaitosten kanssa. Keskeinen tehtävä olisi myös kartoittaa saatavilla olevat rahoituslähteet ja auttaa hakemusten laadinnassa sekä hankkia mahdollisia sponsorisopimuksia. Vanhemmat, huoltajat ja paikallisyhdistykset voimavarana Oppilaiden vanhemmilla ja huoltajilla on monenlaista osaamista, jota voidaan hyödyntää kouluissa. Taiteilijajärjestöt ja -seurat, paikallisyhdistykset kuten kotiseutu- ja kaupunginosayhdistykset, 4-Hyhdistys, Martta-järjestö, Lions-klubit ja kansainväliset naisjärjestöt ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Esimerkki oululaisen koulun ja lukion yhteistyöstä vanhempien, opettajien ja taidelaitosten kesken: Toppilan koulu ja lukio ovat kuvataidepainotteisia. Tavoitteena on tukea taidekasvatusta kokonaisvaltaisesti, ja siinä muiden oppiaineiden opettajat ja vanhemmat ovat keskeisessä asemassa. Opettajat kokoontuvat taide-iltoihin, jolloin vieraillaan taidemuseossa, jossain galleriassa, kaupunginteatterissa tai jonkun taiteilijan ateljeessa. Vierailujen päätteeksi pidetään nyyttikestit ja jaetaan ajatuksia nähdystä ja kuullusta. Vanhempainiltojen osallistujamäärä on pitkälti toistasataa, kun ne järjestetään taidemuseossa tai kaupunginteatterissa. Koulua ja lukiota koskevien asioiden jälkeen kuvataideopettaja kertoo kulloisestakin näyttelystä, ja lopuksi vanhem- 20

25 mille on varattu mahdollisuus keskustella opettajien kanssa tai keskenään. Tapaamiset ovat kahden, kahden ja puolen tunnin mittaisia, eikä niihin tarvita erillistä rahoitusta. Paikallisuus voimavarana Taide- ja kulttuurikasvatuksen suunnittelussa kunnan omat vahvuudet ovat olennaisia. Kulttuuri- ja elinkeinoelämän sitoutuminen koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen rikastuttaa yhteisön elämää. Pienen ja ison kunnan, maaseutukunnan ja kaupunkikunnan, omaleimaisuuden hyödyntäminen elävöittää opetusta ja vahvistaa kotiseututunnetta. Kulttuuri- ja elinkeinoelämän sitoutuminen koulujen taide- ja kulttuurikasvatukseen rikastuttaa yhteisön elämää. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman aikana kehitettyjä toimintamalleja. Koulun ja kulttuurin yhteistyöhankkeessa mukana olleet kunnat poikkesivat toisistaan huomattavasti. Osa oli isoja kaupunkikuntia, osa pieniä maaseutukuntia, ja neljä kuntaa oli kaksikielisiä. Koulun kulttuurikasvatusta kehitettäessä on paikallisten voimavarojen kartoittaminen keskeistä. Seuraavaksi esitellään kuuden kunnan ohjelman toteuttamista ja lisäksi Porvoon kulttuurikouluhanketta. Niissä kaikissa paikallisuus on vaikuttanut toimintaan. Oulun kaupungin kulttuuristrategiassa on painopistealue nimetty seuraavasti: Tehdään Oulusta lasten ja nuorten kulttuurin keskus. Myös Oulun läänin alueellinen sivistysstrategia 2010 määrittelee kulttuurikasvatuksen tavoitteet. Ison kaupungin malli Kaupungissa perustettiin Koulun ja kulttuurin yhteistyöryhmä, joka koordinoi, ideoi, seurasi, informoi, järjesti koulutus- ja neuvontatilaisuuksia ja teki hankkeeseen liittyviä päätöksiä. Työryhmän ytimen muodosti kulttuurilaitosten kouluyhteistyöhenkilöiden jo aiemmin toiminut verkosto, kulttuuriyhdysopettaja, museolehtori, taidekasvatuksen amanuenssi, teatterisihteeri, johtava kulttuurisihteeri sekä Oulun kaupungin orkesterin pedagoginen yhdyshenkilö. 21

26 Työryhmät olivat Musiikkityöryhmä Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen työryhmä Nuku Kirjallisuustyöryhmä Teatteri- ja ilmaisutaidon työryhmä ja Museotyöryhmä. Kouluihin luotiin kulttuuriyhdysopettajista muodostuva verkosto. Kulttuuriyhdysopettajien tehtäviin kuului osallistua koulutuksiin, levittää hankkimiaan taitoja ja tietoja koulussaan, tiedottaa kulttuuritapahtumista ja järjestää kulttuurista toimintaa, esimerkiksi museovierailuja ja orkesteritapaamisia. Osahankkeet suunniteltiin ja toteutettiin työryhmissä, jotka organisoituivat kulttuurilaitosten pohjalta. Näissä ryhmissä oli toimijoita sekä kulttuurilaitoksista että yleissivistävistä kouluista ja ammatillisista kouluista. Oulun yliopiston taiteiden ja musiikkikasvatuksen laitokset osallistuivat myös toimintaan. Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita Koulun ja kulttuurin yhteistyö vakiinnutetaan jokapäiväiseksi toiminnaksi kehittämällä ensisijaisesti koulujen opetussuunnitelmia. Jatkossa työryhmät rakennetaan taideaineiden ympärille, jotka ovat yhteydessä kulttuurilaitoksiin. Eri kulttuuritahojen myötävaikutuksella laaditaan toimenpideehdotus, jossa taiteen perusopetusta antavat yksiköt tukevat koulujen taidekasvatusta järjestämällä kaikkille oppilaille tarkoitettuja työpajoja. Koulut laativat vuosittain kulttuuriohjelman, joka liitetään työsuunnitelmiin. Koulun ja kulttuurin yhteistyö on kiinteä osa Oulun kaupungin opetus- ja kulttuuritoimen vuosittaista talous- ja toimintasuunnittelua, talousarviota ja käyttösuunnitelmaa. Lisäksi pidetään tärkeänä tukea uuden teknologian hyväksikäyttöä opetuksessa, tallentamisessa, tiedottamisessa ja esittämisessä. Pienen kunnan malli Vehmaalla asukkaita on noin 2 500, joista 5 19 vuotiaita on noin 460. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelma rakennettiin kirjaston ympärille. Työryhmä muodostui kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä taiteilijoiden edustajista. Kirjastossa järjestettiin kunnan yläasteen ja neljän ala-asteen oppilaille taiteilijatapaamisia ja työskentelytuokioita. Eri taidealoja edustavilla viidellä taiteilijalla, kahdella kirjailijalla ja kolmella kuvataiteilijalla, oli juuret Vehmaalla, ja he sitoutuivat alusta lähtien yhteistyöohjelman toteuttamiseen. Lisäksi käytettiin naapurikuntien kulttuuripalveluita hyväksi. Oppilaat tekivät Turkuun ja Uuteenkaupunkiin konsertti- ja teatterivierailuja. 22

27 Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita Ohjausryhmä jatkaa toimintaansa ja järjestää tiedotustilaisuuksia kouluille ja paikalliselle medialle. Kirjastoa kehitetään kunnan kulttuurikeskuksena. Päättäjille suunnattua tiedotusta lisätään oman kunnan kulttuuriidentiteetin merkityksen ymmärtämiseksi. Kouluille ja kirjastolle luodaan yhteinen tietostrategia, ja opettajille tiedotetaan kulttuuriasioista entistä paremmin. Koulujen välistä yhteistyötä tiivistetään ja taide- ja viestintäkasvatusta tehostetaan. Juhlista rakennetaan perinne, jossa oppilaat ja vanhemmat ovat yhdessä mukana. Jyväskylän kaupungissa on runsaasti kulttuuritarjontaa ja kulttuurin ammattilaisia. Taiteen perusopetusta tarjotaan laajasti seitsemällä eri taiteen alalla. Jyväskylän yliopistossa valmistuu musiikinopettajia sekä taiteen tutkimukseen ja taidekasvatukseen erikoistuneita ammattilaisia. Paikkakunnalla on myös paljon käsityöläisiä. Tiukka taloustilanne 1990-luvun aikana on heikentänyt kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä ja erityisesti kouluyhteistyötä. Koulun ja kulttuurin yhteistyöprojektissa keskityttiin luokanopettajien täydennyskoulutukseen (veso-koulutus, seminaareja, opintoviikkokoulutusta) uusien toimintamuotojen ja -väylien löytämiseen taide- ja kulttuurikasvatuksessa, erityisesti paikkakunnan laajan museoverkoston hyödyntämiseen ja yliopistoyhteistyön kehittämiseen jokaisen koulun omien vahvuuksien kartoittamiseen. Yliopistokaupungin malli Tulevaisuuden suunnitelmia ja haasteita Luokanopettajien täydennyskoulutusta jatketaan, ja taitoja ja tietoja jaetaan iltapäiväkursseilla. Kaupunkiin palkataan kulttuuriyhdyshenkilö, ja kouluihin luodaan kulttuuriyhdyshenkilöverkosto. Perusopetuksen ja taiteen perusopetusta antavien koulujen yhteistyötä tiivistetään. Lasten taidekeskuksen Kulttuuriaitan toimintaa kehitetään koululuokkia palvelevaksi: sinne tehdään työpajat sekä taiteilijoiden ja käsityöläisten tietopankki. Kouluissa herätellään jälleen kerhotoimintaa. 23

28 Kunnan taidelaitoksille antamat avustukset sidotaan koululaisille edullisiin konsertti- ja teatterilippuihin. Oppilaille kehitetään edullinen yhteiskuljetusjärjestelmä kulttuuritapahtumiin. Jyväskylän luokanopettajat tutustuivat eri taiteen perusopetuksen alueisiin. Kuvassa opetellaan käsityökoulussa paperin tekoa. Kuntaverkosto mallina Kaksikieliset kunnat Hanko, Karjaa, Pohja ja Tammisaari verkostoituivat Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa. Hanketta veti ohjausryhmä, jossa oli kaikista neljästä kunnasta kouluväkeä ja kulttuurialueen virkamiehiä. Tavoitteena oli saada kouluväki, kulttuurintekijät ja muut kulttuuritoimijat tietoisiksi toisistaan ja luoda heidän välilleen toimiva verkosto. Tässä onnistuttiinkin, vaikka kunnat sijaitsivat laajalla alueella. 24

29 Hankkeen päätyttyä seuraavana tavoitteena on luoda järjestelmä, joka takaa toiminnan jatkumisen. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty kaikkien neljän kunnan yhteistä yhdistystä, joka tukisi koulujen kulttuurikasvatusta. Merkittävän lisäarvon hankkeille antoi alueen kaksikielisyys ja verkostoituminen yli kielirajojen. Jatkossa tulee erityisesti tukea kielirajat ylittävää yhteistyötä. Kaavio neljän kunnan yhteistyöstä, jossa kuntien yhteinen yhdistys kehittää erilaisia taide- ja kulttuurikasvatuksen toimintamuotoja. Juuassa aloitettiin paikallisten voimavarojen kartoittaminen ongelmanratkaisuanalyysilla. Juuan lukio oli valinnut ympäristökurssiensa tutkimuskohteeksi ainutlaatuisen Puu-Juuan. Tavoitteena oli löytää toimivia ehdotuksia alueen käyttöön. Pohjoiskarjalainen kunta Kunnan valtuustosaliin kerättiin runsas joukko kuntalaisia. Mukana olivat valtuuston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, opiskelijoita ja opettajia sekä vanhempia. Ensin kartoitettiin kunnan nykyiset heikkoudet ja tulevat uhat, ja ne kirjoitettiin suurille, seiniin kiinnitetyille papereille. Seuraavaksi valittiin seitsemän äänestyksessä eniten saanutta lauseketta jatkotyöskentelyn pohjaksi. Jokainen lauseke käännettiin kunnan vahvuudeksi vapaan ideoinnin avulla pienryhmissä. Kolmannessa vaiheessa vahvuudet muokattiin toteuttamiskelpoisiksi ehdotuksiksi. Lopuksi ehdotuksia pohdittiin yhdessä valtuutettujen ja kunnan virkamiesten sekä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. 25

30 Näin käynnistyivät opiskelijoiden suunnitteluprojektit, ja opiskelijat saivat kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan ja parhaassa tapauksessa tulevat näkemään aloittamiensa hankkeiden tuloksia. Vuotta myöhemmin toteutettiin vastaava analyysi, kun etsittiin lukion painoaluetta. Analyysin tuloksena päätettiin, että lukiossa painotetaan muotoilua ja käsityötä. Käsityöpainotteisuutta on myös perusopetuksen puolella. Kunnan keskeisiä vahvuuksia on kiviteollisuus, ja muita ovat käsityöperinne, vuolukivi materiaalina, luonnonmateriaalien saatavuus ja kansalaisopiston kivi-, posliini- ja käsityöpajat sekä pohjoiskarjalainen kulttuuriperintö. SWOT kaavio Juuan tulevaisuusverstaassa etsittiin kunnan vahvuudet, heikkoudet, tulevaisuudet ja uhkakuvat. Eteläkarjalainen kaupunki Imatran kaupungin koulutoimi kutsui kokoon aktiivisia koulutoimen ja kulttuuritoimen henkilöitä. Projektiryhmän työskentelytapana käytettiin ideapalavereja. Yhteisen tahdon ja innostuksen ilmapiiri sai aikaan resurssien käyttämisen tuloksellisesti, mikä vaikutti ratkaisevasti kulttuurikasvatuksen monipuolistumiseen ja vankistumiseen Imatralla. Ohjelman aikana eri hallintokuntien yhteistyö tuotti useita musiikkitapahtumia, näyttelyitä ja esimerkiksi kansan- 26

31 opistossa kesäisin järjestettävän taideleirin. Projektiryhmä on päättänyt jatkaa työtään Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelman päättyttyäkin. Kulttuurikasvatuksen painoalueita Imatralla: Tehostetaan yhteistyötä läänintaiteilijoiden kanssa. Luodaan yhteistyömuotoja ja rahoitus, joiden puitteissa päiväkodit ja koulut voivat saada opastusta taidepedagogeilta ja ammattitaiteilijoilta. Syksyisin järjestetään kulttuurijuhla, ja siihen osallistuvat 1. ja 7. luokan oppilaat sekä lukion 1. vuoden opiskelijat. Tiivistetään yhteistyötä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataiteen yksikön sekä Imatran musiikki-instituutin kanssa. Elvytetään karjalaista kanteleen soittoa. Taidetyöpajatyöskentely otetaan työmuodoksi opettajien täydennyskoulutukseen. Kehitetään edelleen eri hallintokuntien välistä tiedottamista. Imatran kaupungin vahvuudet kulttuurikasvatuksessa ovat karjalaisuus ja yhteydet rajantakaisiin kaupunkeihin. Imatralaisten ja pietarilaisten lasten kulttuurisiltaan osallistuivat KOKU-hankkeessa Työväenopisto ja lasten ja nuorten taiteen perusopetusryhmät. Viikoittainen opettajien vaihto Svetogorskin koulujen kanssa on toiminut jo vuosia. Myös taidetapahtumia on pidetty vieraillen puolin ja toisin. Porvoon kaupunki kehittää kulttuurikoulua, joka on jokaisen lapsen ja nuoren saavutettavissa. Tavoitteena on, että koulu on osa kaupungin perusopetusta, lukion opetusta sekä päivähoitotoimintaa ja muuta varhaiskasvatusta. Porvoon kaupunki on järjestänyt seminaareja, joissa kulttuurikoululle on etsitty visiota ja toimivia työmuotoja yhteistyössä opettajien, paikallisten taiteilijoiden ja kaupungin virkailijoiden kanssa. Porvoon malli Porvoon kunnan kulttuurikoulua kehitetään jokaisen lapsen ja nuoren kouluksi. 27

32 Koulun taide- ja kulttuuritoiminnan rahoittaminen Useissa hankekunnissa eri hallintokuntien välisissä neuvotteluissa saatiin sovittua tilojen ilmaiskäytöstä, vaikka kuntien eri yksiköillä onkin tulosvastuu. Tulosvastuuajattelua tuleekin kehittää koulutuksessa laadullisen tuloksen arviointiin, ei niinkään markkamääräiseen arviointiin. Se kuuluuko monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus lapsen ja nuoren arkielämään on keskeinen laadun mittari. Koulun ja kulttuurin yhteistyöohjelmassa mukana olleet kulttuurilaitokset antoivat tilojaan ja asiantuntijuuttaan korvauksetta koulujen käyttöön. Suomen Kansallisoopperan ja lähikuntien koulujen yhteistyö on rakennettu vastavuoroisuuden periaatteelle eli kunnat maksavat vuosittain avustuksia oopperalle ja koulut saavat korvauksetta hankkeisiinsa mukaan asiantuntijoita ja voivat myös käyttää Oopperan tiloja. Tämä vastavuoroinen rahoitusmalli on toiminut hyvin. Työpajoja ja kerhoja järjestettiin usean hallintokunnan rahoittamina, samoin myös koululaiskuljetuksia kulttuuritilaisuuksiin. Toisinaan osa rahoituksesta tuli myös vanhempien yhdistyksiltä ja seurakunnalta sekä paikallisilta muilta järjestöiltä kuten Lions-klubilta. Tällä rahoitusmallilla saatiin tavoitteellisuutta ja jatkuvuutta toimintaan. Kaupunginosayhdistyksen ja vanhempien vapaaehtoistyö tukee koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Lauttasaaripäivä syksyllä 2002 Helsingissä. 28

33 KOULUN, KULTTUURILAITOSTEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ HYVIÄ MALLEJA Osa 2 Monet kulttuurilaitokset ovat tehneet pitkään yhteistyötä koulujen kanssa. Kuitenkin yhteistyö on ollut usein sattumanvaraista eivätkä läheskään kaikki lapset ja nuoret ole kouluaikanaan päässeet mukaan taide- tai kulttuuritoimintaan. Esimerkiksi yhteistyösopimusten ja koulujen oman opetussuunnitelmatyön avulla voidaan luoda malleja, jotka takaavat jokaiselle koululaiselle mahdollisuuden tutustua taide- ja kulttuurielämään. Seuraavaksi esitellään kaksi mallia, joissa oppilaat voivat kulttuurikortin avulla vierailla teattereissa, konserteissa sekä museoissa ja gallerioissa. Toinen malli on Helsingistä ja toinen Kuopiosta. Lisäksi osiossa on useita esimerkkejä koulun ja kulttuurin kohtaamisesta. Kulttuurikortin tavoitteena on ollut innostaa oppilaita omaehtoiseen kulttuuritarjonnan käyttöön. Siitä on kehitetty erilaisia muotoja niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Alankomaissa järjestelmä on valtakunnallinen ja sen rahoittaa kulttuuriministeriö. Kulttuurikortti Siellä oppilaat saavat tietyn määrän kuponkeja korttiinsa. Oppilaat ovat voineet itse omien mieltymystensä mukaisesti valita käyntikohteensa. Kouluissa on opettaja, joka vastaa kulttuurikasvatuksesta. Jokainen opiskelija laatii arvostelun käyntikohteistaan, ja kokemuksista myös keskustellaan. Kulttuurikorttia ollaan paraikaa kehittämässä, koska on havaittu, että oppilaiden valinnat kohdistuvat yksipuolisesti nuorisokulttuuriin kuten popkonsertteihin ja toimintaelokuviin. Tavoitteena on esimerkiksi yhdessä oppilaiden kanssa laatia monipuolinen, eri kulttuurin aloja ja muotoja edustava ohjelma, jonka mukaan kohteet valitaan joko yhdelle luokalle tai koko koululle. Helsingin kaupungin Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti yhdeksäsluokkalaisille, joka oikeuttaa nuoren saamaan vuodeksi joko ilmaisen tai erittäin edullisen sisäänpääsyn seudun 22 kulttuurilaitokseen. Kulttikortin käyttäjien määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2001 korttia käytti jo lähes 2000 oppilasta kaikista noin yhdeksäsluokkalaisesta, ja siitä saatu palaute on ollut myönteistä. Koulut ovat oppineet käyttämään omassa opetuksessaan Kult- 29

34 tikortin suomia mahdollisuuksia. Konsertti-, teatteri-, elokuva- ja näyttelykäyntien jälkeen oppilaat ovat esimerkiksi laatineet kirjoitelmia taidekokemuksistaan tai keskustelleet niistä oppitunneilla. Kulttuurikurssi kulttikortin käytön tukena. Pienillä paikkakunnilla kulttuurikurssia rakennettaessa voidaan hyödyntää myös Internetissä olevaa monipuolista aineistoa. Kortin käyttöä tukemaan on Helsingin kaupungin Kulttuuriasiainkeskus kehittänyt kulttuurikurssin. Se toteutetaan joko valinnaisena kurssina tai kaikille yhteisenä eri oppiaineiden sisälle integroituna oppiaineksena kahdeksannella luokalla. Kurssin tavoitteena on ollut tutustuttaa oppilaat paikalliseen kulttuuritarjontaan, taidemuseoihin, gallerioihin, orkestereiden, teatterien ja Oopperan toimintaan, elokuviin, tanssiesityksiin, kaupungin arkkitehtuuriin sekä historiallisiin kohteisiin. Syksyllä 2002 kurssi toteutetaan noin 20 peruskoulussa ja 5 lukiossa. Kulttuuriasiainkeskus on järjestänyt peruskoulujen ja lukioiden eri oppiaineiden opettajille ja opinto-ohjaajille koulutusta sekä kortin käyttöönotossa että kulttuurikurssien toteuttamisessa. Alakouluissa toimii kulttuuriyhdysopettajia ja tavoitteena on saada järjestelmä myös luokille 7 9 sekä lukioihin. Toisena tavoitteena on saada kulttuuriyhdysopettajille 1-2 viikkotunnin huojennus opetusvelvollisuudesta. Muita koulun kulttuurikasvatusta vahvistavia toteutusmalleja ovat: teemapäivät kulttuuriviikko kulttuuriset leirikoulut verkkoyhteistyö neljä kertaa vuodessa opettajille jaettava kulttuurikalenteri. K9-kortti Kuopion kaupungissa Kuopiossa oppilaat voivat kulttuurikortin avulla lunastaa ilmaiseksi lipun myymättä jääneille paikoille kaikissa kaupungin taidelaitoksissa. Elokuvateatteri Kuvakukon näytökset on suunnattu nimenomaan K9-asiakkaille. Kortti laajeni vuonna 2001 lähikuntiin. Kuopio toivotti tervetulleeksi Siilinjärven, Vehmersalmen, Karstulan ja Maaningan yhdeksäsluokkalaiset kulttuuririentoihin. Kortti on henkilökohtainen, ja sitä käytti vuonna 2001 jo oppilasta. Jokaisesta koulusta valitaan pari yhdeksäsluokkalaista niin kutsutuiksi Tulenkantajiksi, jotka toimivat tiedonvälittäjinä. Tulenkantajien tehtävänä on aktivoida oman koulun oppilaita kulttuurikortin käyttämiseen. He hoitavat koulun K9-ilmoitustaulua, järjestävät aamun- 30

35 avauksia ja antavat uusia ideoita projektin kehittämiseen. Kulttuurikorttiin on liitetty arvonta käytön houkuttimeksi. Kymmenennen kerran jälkeen käyttäjän nimi ilmoitetaan arvontaan. Kaupunki päätti jakaa jatkossa kortteja myös entisille yhdeksäsluokkalaisille, jotta alkanut kiinnostus kulttuuritapahtumiin ei katkeaisi. Tällä kortilla nuori saa neljä opiskelijahintaista teatterikäyntiä ja yhden ilmaisen näytöksen neljännen käyttökerran jälkeen. Kortin tavoitteena on nuorten aktiivisuuden lisääminen mielikuvituksen rikastuttaminen näivettymisen tukahduttaminen syrjäytymisen ehkäisy kulttuuristen juurien löytäminen sivistystehtävän täyttäminen välittämisen osoittaminen. Kuopion kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa tavoitekohtaan neljä on kirjattu seuraavaa: Lapsilla ja nuorilla on riittävästi mahdollisuuksia erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin, jotka edistävät fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ja vähentävät päihteiden käyttöä sekä lisäävät elämäniloa ja omien vahvuuksien tuntemista ja arvostamista. Rahoitus: Kulttuuritoimi rahoittaa K9-kortin menot. Oppilaat maksavat itse matkakustannuksensa. Sanataiteen, lukemisen ja kirjoittamisen edistämisessä koulukirjastojen kehittäminen sekä koulujen ja kirjastojen yhteistyö on keskeistä. Kirjasto ja koulu yhteistyössä sekä kirjallisuusdiplomi Iisalmessa perustettiin yhteistyöryhmä, jonka loppuraportissa esitettiin toimenpiteet, miten sanataidetta, koulukirjastoja sekä koulujen ja kirjaston yhteistyötä voidaan edistää: Koulujen tietopalveluja tuotetaan opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on koulukirjastonhoitajan saaminen. Kirjaston käytön opetussuunnitelma laaditaan 1. ja 7. luokalle. 31

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa

Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa Kulttuuriketju Keski-Savon kuntien kulttuurikasvatussuunnitelma osana seudullista opetussuunnitelmaa Mikä Kulttuuriketju? Lastenkulttuurikeskus Verson koordinoima Keski-Savon seudullinen kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille

Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa. Oppilaiden huoltajille Työyksikkö 7 9 tervehtii ja tiedottaa Oppilaiden huoltajille Lukuvuosi 2014 15 on pyörähtänyt käyntiin ja luokilla 7 9 on täysi työn touhu käynnissä. Olemme iloisia viime vuoden yhdeksäsluokkalaisten hyvästä

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014:

Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: Pieksämäki VERSO ja MATKALAUKUT 4.4. 2014: EHDOTUS LASTENKULTTUURIPOLIITTISEKSI OHJELMAKSI luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle Helsingissä 14.2.2014,

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/

Oulun kaupungin päivähoidon. http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ Oulun kaupungin päivähoidon ALAKÖÖKI 2004- http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/kotisivut/alakooki/ H.Makkonen Alaköökin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa elämyksellistä toimintaa päivähoitoyksiköille

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen ki Oma Ympäristö äi Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Ammatillisen koulutuksen koulutushanke 2008 2010 Helsingissä KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää ammatillisille oppilaitoksille ja koulutuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot

Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot Kymenlaakson 30. museopäivä 7.10.2015 susanna.koponen@lahti.fi, p. 050 398 5775 Kulttuuriohjelman koordinaattori Lahden kaupungin perusopetus Joka kuntaan oma kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran tarkoituksena on tukea ja kehittää kulttuuriperinnön opettamista ja vaalimista. Tarkoitusta edistetään kokoamalla ja välittämällä aineellista

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 126/2013 vp Suomi tieteen kielenä Eduskunnan puhemiehelle Suomen kieli sai virallisen aseman 150 vuotta sitten. Samoihin aikoihin, 1800-luvun puolivälin jälkeen, suomi alkoi vähitellen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot