Luku 15 Muita projektinhallinnan menetelmiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 15 Muita projektinhallinnan menetelmiä"

Transkriptio

1 Luku 15 Muita projektinhallinnan menetelmiä Johdanto Luvussa 15 tarkastellaan muutamia monista muista projektinhallinnan menetelmistä. Tämä luku on pikainen katsaus käsiteltävien menetelmien tyyliin, lähestymistapaan ja joissakin tapauksissa niissä käytettyihin metodologioihin. Ohjelmiston laadunvarmistus Ohjelmiston laadunvarmistuksen (SQA, software quality assurance) tarkoitus on antaa johdolle tarkka kuva ohjelmistoprojektissa käytetystä prosessista ja rakennettavista tuotteista. Ohjelmiston laadunvarmistukseen kuuluu ohjelmistotuotteiden, prosessien, menettelyjen, tehtävien ja välietappien katselmuksia ja auditointeja sen varmistamiseksi, että ne ovat asiaankuuluvien standardien mukaisia, sekä katselmuksista ja auditoinneista saatujen tietojen jakaminen projektipäälliköille ja muulle johdolle. Ohjelmiston laadunvarmistusryhmä työskentelee yhdessä ohjelmistoprojektin kanssa sen alkuvaiheissa luodakseen suunnitelmia, standardeja ja menettelyjä, jotka tuottavat ohjelmistoprojektille lisäarvoa ja noudattavat projektin rajoituksia ja organisaation käytäntöjä. Osallistumalla näiden suunnitelmien, standardien ja menettelytapojen kehittämiseen laadunvarmistusryhmä omalta osaltaan varmistaa, että ne sopivat projektin

2 Muita projektinhallinnan menetelmiä tarpeisiin, ja todentaa, että niitä voidaan käyttää katselmuksissa ja auditoinneissa koko ohjelmiston elinkaaren ajan. Laadunvarmistusryhmä katselmoi projektin tehtävät ja auditoi ohjelmistotyötuotteet koko ohjelmistonkehityksen elinkaaren ajan sekä pitää johdon ajan tasalla sen suhteen, noudattaako projekti sille asetettuja tavoitteita ja standardeja. Ohjelmiston laadunvarmistusprosessi kattaa laadunvarmistusryhmän toiminnan käytännöt. Käytännöt, joiden mukaan tietyt tehtävät ja työtuotteet valitaan laadunvarmistusryhmän katselmoitaviksi ja/tai auditoitaviksi, sisältyvät yleensä muille avainprosessialueille yhteisesti määritettyyn toteutuksen todentaminen - ominaisuuteen. Ohjelmiston laadunvarmistuksen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kaikki laadunvarmistustehtävät suunnitellaan. 2. Todennetaan objektiivisesti, että ohjelmistotuotteet ja tehtävät noudattavat asianmukaisia standardeja, menettelyjä ja vaatimuksia. 3. Niitä ryhmiä ja henkilöitä, joihin laadunvarmistus vaikuttaa, informoidaan laadunvarmistustehtävistä ja niiden tuloksista. 4. Standardien, menettelyjen ja vaatimusten noudattamista koskevat ongelmat, joita ei voida ratkaista projektin sisällä, annetaan ylimmän johdon käsiteltäviksi. Ohjelmiston laadunvarmistuksen korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Ohjelmistoprojektille laaditaan laadunvarmistussuunnitelma dokumentoitua menettelyä noudattaen. 2. Laadunvarmistusryhmä noudattaa toiminnassaan laadunvarmistussuunnitelmaa. 3. Laadunvarmistusryhmä osallistuu projektin ohjelmistonkehityssuunnitelman, -standardien ja -menettelyjen valmisteluun ja katselmuksiin. 4. Laadunvarmistusryhmä katselmoi ohjelmistotuotannon toiminnan todentaakseen, että se noudattaa suunnitelmia, standardeja ja menettelyjä. 5. Laadunvarmistusryhmä auditoi nimetyt sovelluskehitysprojektin työtuotteet todentaakseen, että ne noudattavat suunnitelmia, standardeja ja menettelyjä.

3 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä Laadunvarmistusryhmä raportoi määräajoin toimintansa tuloksista ohjelmistotuotantoryhmälle. 7. Ohjelmistotuotannon toiminnassa ja työtuotteissa havaitut poikkeamat dokumentoidaan ja käsitellään dokumentoidun menettelyn mukaisesti. 8. Tarvittaessa laadunvarmistusryhmä katselmoi ajoittain omia toimiaan ja havaintojaan asiakkaan laadunvarmistushenkilöstön kanssa. Kokoonpanonhallinta Kokoonpanonhallinnan (CM, configuration management) tarkoitus on vakiinnuttaa ja ylläpitää ohjelmistoprojektin tuotteiden yhtenäisyys koko ohjelmiston elinkaaren ajan. Kokoonpanonhallintaan kuuluu ohjelmiston kokoonpanon (eli valittujen ohjelmistotyötuotteiden ja niiden kuvausten) tunnistaminen tiettyinä ajankohtina siten, että kokoonpanon muutoksia kontrolloidaan systemaattisesti ja kokoonpanon yhtenäisyyttä ja jäljitettävyyttä ylläpidetään koko ohjelmiston elinkaaren ajan. Jäljitettävyyttä seurataan usein matriisin avulla. Kokoonpanonhallintaan alistettuihin työtuotteisiin sisältyvät asiakkaalle toimitettavat ohjelmistotuotteet (esim. ohjelmiston vaatimusdokumentti ja lähdekoodi) ja sellaiset tuotteet, jotka ovat samankaltaisia näiden ohjelmistotuotteiden kanssa tai joita tarvitaan niiden valmistamisessa (esim. kääntäjä). Ohjelmistotuotteille luodaan pohjamäärittelyt. Pohjamäärittelyjen muutoksia ja ohjelmiston pohjamäärittelykirjaston perusteella rakennettujen ohjelmistotuotteiden julkistamista valvotaan systemaattisesti kokoonpanonhallintaohjelman muutostenhallinta- ja kokoonpanon auditointi -toimintojen kautta. Kokoonpanonhallinnan prosessi kattaa kokoonpanonhallinnassa tarvittavat käytännöt. Määrättyjen kokoonpanon osien/yksiköiden tunnistamisessa sovellettavat käytännöt sisältyvät niihin avainprosessialueisiin, jotka kuvailevat kunkin osan/yksikön kehittämistä ja ylläpitoa. On tärkeää, että kokonaisuus pysyy hallinnassa - siksi prosessia kutsutaan kokoonpanonhallinnaksi. Kokoonpanonhallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kokoonpanonhallinnan toimet suunnitellaan ja dokumentoidaan. 2. Valitut työtuotteet nimetään, niitä valvotaan ja ne ovat saatavilla.

4 Muita projektinhallinnan menetelmiä 3. Nimettyihin ohjelmistotyötuotteisiin tehtyjä muutoksia valvotaan. 4. Ryhmät ja henkilöt, joiden toimintaan kokoonpanonhallinta vaikuttaa, pidetään ajan tasalla ohjelmiston pohjamäärittelyjen tilan ja sisällön suhteen. Vaatimustenhallinta Vaatimustenhallinta on menetelmä yhteisymmäryksen saavuttamiseksi asiakkaan, loppukäyttäjän tai johdon ja ohjelmistoprojektin kesken niistä vaatimuksista, joihin ohjelmistoprojektin tuotteilla vastataan. Vaatimustenhallinnassa sovitaan ohjelmistoprojektin vaatimuksista asiakkaan kanssa ja ylläpidetään tätä sopimusta. Sopimusta kutsutaan ohjelmistolle asetetuiksi järjestelmävaatimuksiksi. Asiakas voi olla järjestelmätuotantoryhmä, markkinointiryhmä, jokin muu sisäinen organisaatio tai ulkoinen asiakas. Sopimus sisältää sekä tekniset että ei-tekniset asiat (esim. resurssit, välietapit ja vaatimukset). Sopimus luo perustan ohjelmistoprojektin toiminnan kustannusarvioinnille, suunnittelulle, toteuttamiselle ja seuraamiselle koko ohjelmistonkehityksen elinkaaren ajan. Ohjelmiston, laitteiston ja muiden resurssien järjestelmävaatimukset voi asettaa myös jokin projektitiimiin ulkopuolinen ryhmä (esim. järjestelmätuotantoryhmä), eikä projektitiimi välttämättä pysty suoraan vaikuttamaan vaatimuksiin. Projektitiimi ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin projektin rajoitusten sallimissa rajoissa varmistaakseen, että ohjelmistolle asetetut järjestelmävaatimukset, joiden toteuttamisesta tiimi on vastuussa, dokumentoidaan ja niitä valvotaan. Projektitiimi valvoo vaatimuksia tarkastamalla ohjelmiston alkuperäiset ja korjatut järjestelmävaatimukset ja ratkaisee sitten löytämänsä ongelmat, ennen kuin vaatimukset yhdistetään ohjelmistoprojektiin. Aina kun ohjelmistolle asetettuja järjestelmävaatimuksia muutetaan, ohjelmistosuunnitelmia, työtuotteita ja toimenpiteitä muokataan päivitettyjä vaatimuksia vastaaviksi. Vaatimustenhallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Projektikohtaisia ohjelmistolle asetettuja vaatimuksia valvotaan, jotta voidaan luoda pohjamäärittely ohjelmiston tuotantoa ja hallintaa varten.

5 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä Kaikki ohjelmistoon liittyvät suunnitelmat, tuotteet ja toimenpiteet pidetään ohjelmistolle asetettujen järjestelmävaatimusten mukaisina. Vaatimustenhallinnan korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Projektitiimi tarkastaa asetetut vaatimukset, ennen kuin ne yhdistetään ohjelmistoprojektiin. 2. Projektitiimi käyttää asetettuja vaatimuksia ohjelmistosuunnitelmien, työtuotteiden ja tehtävien pohjana. 3. Asetettuihin vaatimuksiin tehdyt muutokset tarkastetaan ja yhdistetään ohjelmistoprojektiin. 4. Hyvin suurissa projekteissa saatetaan tarvita vaatimustenhallintapäällikkö ja -tiimi. SWOT-analyysi SWOT-analyysi on tehokas tapa tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet sekä tarkastella edessä olevia mahdollisuuksia ja uhkia. Usein pelkkä SWOT-analyysi riittää paljastamaan hyödyllisiä muutoksia, joita voidaan tehdä. Jossain mielessä SWOT-analyysia voidaan myös pitää eräänlaisena riskienhallintana. Kaikkien projektitiimin jäsenten pitäisi osallistua analyysin tekemiseen, ja jokaiselle tulisi antaa mahdollisuus ilmaista mielipiteitään. SWOT-analyysissa projektitiimien täytyy vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Vahvuudet Mitkä ovat vahvat puolemme? Missä me olemme hyviä? Näitä kysymyksiä pohditaan omalta kannalta sekä niiden ihmisten kannalta, joiden kanssa ollaan tekemisissä. Ole realisti, mutta älä ole vaatimaton. Jos tehtävä tuntuu vaikealta, kannattaa kokeilla omien ominaisuuksien listaamista paperille.

6 Muita projektinhallinnan menetelmiä Toivottavasti jotkut ominaisuudet ovat myös vahvuuksia! 2. Heikkoudet Missä on parantamisen varaa? Mitä tehdään huonosti? Mitä pitäisi välttää? Näitäkin kysymyksiä mietitään sekä omalta että muiden kannalta. Näkevätkö muut ihmiset heikkouksia, joita en itse huomaa? Pärjäävätkö kilpailijat yhtään paremmin? On parempi olla realisti tässä vaiheessa ja kohdata epämiellyttävät totuudet mahdollisimman pian. Ole heikkouksien suhteen suora ja avoin. 3. Mahdollisuudet Mistä hyvät tehtävät löytyvät? Mitkä ovat mielenkiintoiset trendit? Esimerkiksi seuraavat tapahtumat voivat avata hyödyllisiä mahdollisuuksia: sekä pienet että suuret tekniikan ja markkinoiden muutokset muutokset viranomaisten suhtautumisessa omaan alaan sosiaalisten mallien, väestöprofiilien, elämäntyylien ym. muutokset paikalliset, kansalliset, kansainväliset tapahtumat. 4. Uhat Minkälaisia esteitä meillä on edessämme? Mitä kilpailijamme tekevät? Muuttuvatko työlle, tuotteille tai palveluille asetetut vaatimukset? Uhkaako tekniikan muutos asemaamme? Onko meillä johdon tuki? Onko meillä oikea määrä resursseja? Onko tuotteen laajuus karkaamassa käsistä? Käytämmekö oikeita työkaluja, ohjelmia ja alustoja?

7 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä 193 Projektitiimien ja -päälliköiden on suoritettava SWOT-analyysi määrätyin väliajoin. Tulokset ovat usein valaisevia, koska ne sekä osoittavat, millaisia toimenpiteitä tarvitaan että asettavat ongelmat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Julkistuksenhallinta Julkistuspäällikkö on sovelluksen tai järjestelmän julkistuksen valvoja, joka seuraa kehitys- ja testausprosessia, arvioi jatkuvasti projektin edistymistä ja tiedottaa ylemmälle johdolle riskeistä ja ongelmista. Julkistus voi myös sisältää muutospyyntöjen perusteella tuotantotuen ympäristöön tai arkkitehtuuriin tehtyjä muutoksia. Julkistus voi koostua monista eri kokoisista projekteista, joiden kompleksisuus ja arvot vaihtelevat. Julkistuspäällikkö kokoaa aiempien muutostenhallintaprosessien sekä tuotteen laajuuden määritys-, kustannusarvio- ja hyväksymisprosessien tiedot ja priorisoi niiden perusteella julkistukseen sisällytettävät muutokset. Valitaan projektipäälliköt ja -tiimit, jotka johtavat ja kehittävät yksittäisiä projekteja. Julkistuspäällikkö valvoo kaikkea dokumentaatiota julkistuksen ja projektien asettamiskirjeistä julkistuksen loppuraporttiin. Kun julkistus on asennettu, kehityksen ydintiimin rooli vaihtuu tuotannon tueksi. Julkistuksenhallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Ohjelmiston julkistus hallitaan ja toteutetaan onnistuneesti. 2. Julkistukseen liittyvät riskit hallitaan ja niitä lievennetään. 3. Ohjelmistoprojektit julkistetaan järjestelmällisesti. Julkistuksenhallinnan korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Neuvotellaan ja sovitaan julkistuksen sisällöstä loppukäyttäjien ja johtoportaan kanssa sekä julkaistaan julkistuksen asettamiskirje. 2. Valitaan työntekijät projektitiimeihin julkistuksen toteuttamiseksi. 3. Arvioidaan julkistusten edistyminen, testitulokset ja laatu sekä kootaan mittareiden tulokset. 4. Hallitaan julkistuksen käyttöönotto ja siirtäminen tuotantoon. 5. Arvioidaan julkistus käyttöönoton jälkeen ja dokumentoidaan projektissa opitut asiat.

8 Muita projektinhallinnan menetelmiä Ohjelmistoalihankinnan hallinta Ohjelmistoalihankinnan hallinnan tarkoitus on valita päteviä alihankkijoita ja hallita niitä tehokkaasti. Ohjelmistoalihankinnan hallinta käsittää ohjelmistoalihankkijan valinnan, molemminpuolisista velvoitteista sopimisen sekä alihankkijan toiminnan ja sen tulosten seuraamisen ja tarkastamisen. Nämä käytännöt kattavat pelkän ohjelmistoalihankintasopimuksen hallinnan sekä ohjelmia, laitteita ja mahdollisesti muitakin järjestelmäkomponentteja sisältävän alihankintasopimuksen ohjelmistokomponentin hallinnan. Alihankkija valitaan sen kyvykkyyden perusteella. Päähankkijalla on monia syitä tehdä alihankintasopimus: alihankkija saatetaan valita esimerkiksi strategisten liittoutumien tai teknisten tekijöiden perusteella. Tärkeän alihankintaprosessin käytännöt seuraavat perinteistä hankintaprosessia, johon liittyy työn määrätyn osan antaminen jonkin toisen organisaation tehtäväksi. Kun jokin projektin osa annetaan alihankkijan tehtäväksi, laaditaan tekniset ja muut vaatimukset (esim. toimitusajat) sisältävä kirjallinen alihankintasopimus, joka toimii alihankinnan hallinnan pohjana. Lisäksi dokumentoidaan alihankkijan tehtäväksi annettu työ ja sen suorittamista varten laaditut suunnitelmat. Myös pää- ja alihankkijan standardien täytyy olla yhdenmukaisia. Alihankkija seuraa ja valvoo työn suorittamista. Päähankkija puolestaan varmistaa, että suunnittelu-, seuranta- ja valvontatehtävät hoidetaan kunnolla ja että alihankkijan valmistamat ohjelmistotuotteet täyttävät aiemmin määritellyt ja sovitut hyväksymiskriteerit. Pää- ja alihankkija huolehtivat yhdessä tuote- ja prosessirajapintojen toimivuudesta. Alihankinnan hallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Päähankkija valitsee yhden tai useamman pätevän alihankkijan ja valvoo niiden toimintaa. 2. Pää- ja alihankkija hyväksyvät velvoitteensa tekemällä alihankintasopimuksen. 3. Pää- ja alihankkija viestivät jatkuvasti keskenään ja pitävät säännöllisiä työn edistymisen seurantakokouksia. 4. Päähankkija seuraa alihankkijan työtä vertaamalla todellisia tuloksia ja suorituskykyä sitoumuksiin ja sopimusvelvoitteisiin.

9 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä 195 Alihankinnan hallinnan korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Alihankkija valitaan alihankintatarjouksen tehneen yrityksen kyvykkyydestä tehdyn arvioinnin perusteella. Arviointi suoritetaan dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti sekä suositusten ja muiden ammatillisten tarkistusten perusteella. 2. Alihankkijan tehtäväksi annettava työ määritellään ja suunnitellaan dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn, työkuvauksen ja projektisuunnitelman mukaisesti. 3. Pää- ja alihankkijan välistä sopimusta käytetään alihankinnan hallinnan pohjana. 4. Päähankkija tarkastaa ja hyväksyy säännöllisesti alihankkijan tekemän dokumentoidun projektisuunnitelman. 5. Alihankkijan dokumentoitua ja hyväksyttyä projektisuunnitelmaa käytetään ohjelmistotehtävien seuraamisessa ja projektin edistymisen raportoinnissa. 6. Alihankkijan työkuvaukseen, alihankintasopimuksen ehtoihin ja muihin velvoitteisiin tehtävät muutokset käsitellään ennalta sovitun ja dokumentoidun menettelyn mukaisesti tai tarvittaessa välimiesmenettelyn kautta. 7. Päähankkijan johto suorittaa yhdessä alihankkijan johdon kanssa määräajoin projektin edistymis- ja koordinointikatselmuksia ja auditointeja. 8. Ohjelmistoalihankkijan kanssa pidetään säännöllisiä teknisiä katselmuksia ja palavereja. 9. Alihankkijan aikaansaamia tuotteita ja tuloksia katselmoidaan valituissa välietapeissa dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti. 10. Päähankkijan laadunvarmistusryhmä seuraa alihankkijan laadunvarmistustoimia dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti. 11. Päähankkijan kokoonpanonhallintaryhmä seuraa alihankkijan kokoonpanonhallinnan toimia dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti.

10 Muita projektinhallinnan menetelmiä 12. Päähankkija suorittaa hyväksymistestauksen osana alihankkijan valmistamien ohjelmistotuotteiden toimitusta dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti. 13. Ohjelmistoalihankkijan suorituksia arvioidaan määräajoin, ja arvioinnin tulokset käydään läpi alihankkijan kanssa. Laatukatselmukset Laatukatselmusten tarkoitus on poistaa virheet ohjelmistotyötuotteista ajoissa ja tehokkaasti. Katselmukset ovat tärkeitä, koska ne auttavat ymmärtämään paremmin työtuotteita ja löytämään niistä virheitä, jotka voitaisiin estää. Näin vältetään ongelmat projektin elinkaaren myöhemmissä vaiheissa. Laatukatselmuksissa työtuotteiden valmistajien kollegat etsivät työtuotteista järjestelmällisesti vikoja ja muutoksia edellyttäviä alueita. Tuotteet, jotka alistetaan laatukatselmukseen, nimetään projektin ohjelmistoprosessissa, ja katselmuksille laaditaan aikataulu osana projektisuunnittelua. Laatukatselmusprosessi käsittää laatukatselmusten suorittamiskäytännöt. Laatukatselmukseen alistettavien työtuotteiden valitsemiskäytännöt sisältyvät niihin avainprosessialueisiin, jotka kuvailevat kunkin ohjelmistotyötuotteen kehittämistä ja ylläpitoa. Kaikissa projekteissa tulisi pitää laatukatselmuksia virheiden vähentämiseksi ja prosessien parantamiseksi. Laatukatselmusten tavoitteet ovat seuraavat: 1. Katselmukset suunnitellaan ja ajoitetaan suoritettaviksi sopivin väliajoin projektin elinkaaren aikana. 2. Virheet tunnistetaan ja poistetaan. 3. Prosessia parannetaan jatkuvasti. Laatukatselmusten korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Katselmukset suunnitellaan ja ajoitetaan, ja suunnitelmat dokumentoidaan. 2. Asiantunteva henkilökunta pitää katselmukset dokumentoidun menettelyn mukaisesti.

11 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä Katselmusten suorittamisesta ja tuloksista kirjoitetaan raportti. 4. Mittaustulokset tallennetaan ja niitä käytetään jatkossa suunnittelun perustana. Kriisinhallinta Kriisinhallintatiimi koostuu pääasiassa ylimmästä johdosta. Tiimi johtaa strategista reaktiota kriisiin, antaa varoja käyttöön lyhyellä varoitusajalla ja varmistaa, että yrityksen arvoja ja etiikkaa sovelletaan. Se kontrolloi viestintää sidosryhmille, tiedotusvälineille, työntekijöille ja muille tahoille, joihin tilanne vaikuttaa. Tiimiä johtaa yrityksen pääjohtaja tai joku muu riittävän vaikutusvaltainen ja arvostettu ylimpään johtoon kuuluva henkilö. Kriisinhallinta on äärimmäinen reaktio projektia tai liiketoimintaa uhkaavaan riskiin, ja kriisinhallinnan käytännöt ja menettelyt pitäisi kehittää ja dokumentoida osana projektin varasuunnitelmaa. Tiimin on toimittava nopeasti, kun olosuhteet sen sallivat, koska se on päävastuussa kriisin selvittämisestä. Tiimin jäsenillä on teknistä ja liikkeenjohdollista kokemusta, jonka turvin he hoitavat kriisin seuraukset. Kriisinhallinnan toinen tärkeä alue on tiedottaminen. Tiedottaminen on elintärkeää kriisitilanteessa. Kriisinhallintatiimi keskittyy viestimään tiedotusvälineiden, poliisin, armeijan, yleisön, työntekijöiden ja osakkaiden kanssa ja välittää uutisia - sekä hyviä että huonoja - ja tietoa siitä, mitä tilanteen korjaamiseksi parhaillaan tehdään. Kriisinhallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Vastataan nopeasti organisaatiota uhkaavaan kriisiin. 2. Kootaan tiimi, joka reagoi ja toimii kriisitilanteessa sekä eliminoi kriisin tai rajoittaa sen vaikutuksia. 3. Tiedotetaan kriisistä kaikille osapuolille, joihin kriisi vaikuttaa. Kriisienhallinnan korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Laaditaan kriisinhallintasuunnitelma. (Esimerkkisuunnitelma löytyy liitteestä D.) 2. Perehdytään kriisejä laukaiseviin tekijöihin ja reagoidaan niihin kriisitilanteessa.

12 Muita projektinhallinnan menetelmiä 3. Toimitaan suunnitelman mukaan. 4. Tiedotetaan kriisistä tiedotusvälineille, osakkaille, suurelle yleisölle ja muille osapuolille, joihin kriisi vaikuttaa. Projektipäälliköt voivat olla erittäin tehokkaita kriisinhallintatiimin jäseniä, koska heillä on koulutusta ja kokemusta käsitellä monenlaisia haasteita. Hyvät projektipäälliköt pystyvät tekemään päätöksiä ja toimimaan nopeasti kriisin vaikutusten rajoittamiseksi. It-toimintoihin vaikuttavien kriisien, kuten tulipalojen, tulvien, pyörremyrskyjen ja maanjäristysten, varalta on liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmien oltava nopeasti saatavilla toimeenpanoa varten. Muita, yritystoimintaan liittyviä kriisejä kuten väärää tietoa, tuotteen markkinoilta poistamista tai muunlaisia tietokriisejä varten saatetaan tarvita erityissuunnittelua. Kirjallisuutta Seuraavista aihepiireistä on saatavilla lisämateriaalia: Ohjelmiston laadunvarmistus Ginac, Frank P. Customer-Oriented Software Quality Assurance. Prentice Hall, Perry, William E. Quality Assurance for Information Systems: Methods, Tools, and Techniques. John Wiley & Sons, Schulmeyer, G. Gordon. The Handbook of Software Quality Assurance. Prentice Hall, Kokoonpanonhallinta Berlack, H. Ronald. Software Configuration Management. John Wiley & Sons, Leon, Alexis. A Guide to Software Configuration Management. Artech House, Lyons, David Douglas. Practical CM: Best Configuration Management Practices for the 21st Century. Raven Press, 1999.

13 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä 199 Vaatimustenhallinta Mumford, Enid. Effective Systems Design and Requirements Analysis: The Ethics Method. MacMillan Publishing USA, Wiley, Bill. Essential System Requirements: A Practical Guide to Event- Driven Methods (Addison-Wesley Information Technology Series). Addison- Wesley Publishing Co., SWOT-analyysi Johnson, Nick and Cooper, Simon. SWOT A Level Law. William Gaunt & Sons, Alihankinnan hallinta Wangemann, Mary Ann P Subcontract Management Manual. Harcourt Brace & Company, Laatukatselmukset Kan, Stephen H. Metrics and Models in Software Quality Engineering. Addison-Wesley Publishing Co., Kriisinhallinta Henry, Rene A. You d Better Have a Hose if You Want to Put Out the Fire: The Complete Guide to Crisis and Risk Communications. MIT Press, Lerbinger, Otto. The Crisis Manager: Facing Risk and Responsibility. Lawrence Erlbaum, Regester, Michael and Larkin, Judy. Risk Issues and Crisis Management: A Casebook of Best Practice. Kogan Page, 1998.

14 Muita projektinhallinnan menetelmiä

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

FPC+manuaali" XXXX"Oy" Tämä"FPC+manuaali"sisältää"kuvauksen"yrityksemme"standardin"SFS+EN"1090+ 1"mukaisesta"laadunhallintajärjestelmästä.

FPC+manuaali XXXXOy TämäFPC+manuaalisisältääkuvauksenyrityksemmestandardinSFS+EN1090+ 1mukaisestalaadunhallintajärjestelmästä. ! FPC+manuaali XXXXOy TämäFPC+manuaalisisältääkuvauksenyrityksemmestandardinSFS+EN1090+ 1mukaisestalaadunhallintajärjestelmästä. FPC-Manuaali SFS+EN1090+1+A1 FPCmanuaali! XXXXOy Tuotantolaitoksenosoite

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Käyttöönoton Roll-Out Planning suunnittelu- & Preparation ja valmistelu Design Tiedon- Data Conversion muunnos- prosessien Processes suunnittelu Toimipisteiden

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Projektisuunnittelu Project Planning Projektin Project Definition määrittely and ja Planning suunnittelu Projektin Initiate käynnistäminen andja organisointi Project Organize

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014

ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014 ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014 SISÄLTÖ Projektinhallinnan standardeja Kypsyysmallien ja projektinhallintastandardien historia ISO 21500 standardi ISO 21500 standardin hyötyjä ISO 21500 prosessi

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot

Pilvipalvelut ja henkilötiedot Pilvipalvelut ja henkilötiedot Titta Penttilä Senior information security manager Group Security, TeliaSonera Muuttuva toimintaympäristö Alihankinta, pilvipalvelut Yleisen tietoisuuden ja kiinnostuksen

Lisätiedot

Osa 3 Projektinhallinnan elinkaari

Osa 3 Projektinhallinnan elinkaari Osa 3 Projektinhallinnan elinkaari Luku 5 Projektin elinkaari Johdanto Kaikilla it-organisaatioilla täytyy olla tarkkaan suunniteltu kehys, johon ne voivat sijoittaa prosesseja, toimintaperiaatteita ja

Lisätiedot

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä

EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä EIOPAn ohjeet ja suositukset valitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä Vakuutusalan IV Eurooppapäivä-seminaari Pohjola 8.5.2012 Erja Rautanen 8.5.2012 Erja Rautanen EU:n finanssivalvontajärjestelmä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi

Luku 8 Rakennusvaihe. Detailed Design. Programming. Moduulisuunnittelu. Ohjelmointi Luku 8 Rakennusvaihe Moduulisuunnittelu Detailed Design Programming Ohjelmointi Teknisen Complete suunnittelun Technical viimeistely Design Suunnittelukatselmuksen Design Perform suorittaminen Review Yhteisen

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

Ketterä vaatimustenhallinta

Ketterä vaatimustenhallinta Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA

SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA LIITE 5A SOPIMUS SOPIMUS TAVARAN X HANKINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Jyväskylän yliopisto Pl 35 40014 Jyväskylän yliopisto (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007

ORIVEDEN KAUPUNKI. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö. Hyväksytty 11.6.2007 ORIVEDEN KAUPUNKI Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Hyväksytty 11.6.2007 Voimaantulo 1.7.2007 Sisällysluettelo ORIVEDEN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJESÄÄNTÖ 5 1 Soveltamisala 5 2 Tarkoitus ja periaatteet

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Takki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nyt se sopii, tai sitten ei. Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010. 3.

Takki. Lisää ot sik k o osoit t am alla. Nyt se sopii, tai sitten ei. Jussi Vänskä Espotel Oy. vierailuluentosarja OTM kurssi 2010. 3. Takki Nyt se sopii, tai sitten ei Jussi Vänskä Espotel Oy vierailuluentosarja OTM kurssi 2010 3. luento: tuote Lisää ot sik k o osoit t am alla Jussi Vänskä OTM kevät 2010 Tuote Mitä tuote voi olla? Tuote

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Yhteiskäyttöisten komponenttien kehitys ja hallinta Kurttu 18.4.2013 Ohjelmistokomponenttien uudelleenkäyttö Kustannussäästöjä» Kehityskustannukset» Lisenssikustannukset

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Määrittele laatu Mitä riskien hallintaan kuuluu? Jouni Huotari & Esa Salmikangas 2 LAATU JA LAADUNVARMISTUS

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

Laatu tietojärjestelmähankkeissa. Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia

Laatu tietojärjestelmähankkeissa. Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia Laatu tietojärjestelmähankkeissa Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia 5.10.2010 Pohdintaa tietojärjestelmien laadusta Mitä on laatu Miten laatua tavoitellaan tietojärjestelmäprojekteissa

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

1/6. LIITE 7 Palvelutaso

1/6. LIITE 7 Palvelutaso 1/6 LIITE 7 Palvelutaso 1. MÄÄRITELMÄT... 2 2. NEUVONTA... 2 3. VIRHEIDEN KORJAAMINEN... 3 4. KIIREELLISYYSLUOKAT VASTEAIKA... 3 5. ALUSTAN YLLÄPITO... 4 6. ALUSTAN KEHITTÄMINEN... 4 7. PALVELUVASTEAIKOJEN

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU

Fujitsu SPICE Lite. Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat. Copyright 2010 FUJITSU Fujitsu SPICE Lite Kimmo Vaikkola Fujitsu Finland Oy Laatu ja liiketoimintatavat Copyright 2010 FUJITSU Laatu ja prosessit Fujitsussa Laatujärjestelmän rakentaminen ja systemaattinen prosessijohtaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Näkökulma Esityksen näkökulma lähes puhtaasti viranomaisnäkökulma, viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut. If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If

Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut. If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If HS 19.1.2011 HS 20.1.2011 HS 19.1.2011 HS 19.1.2011 HS 19.1.2011

Lisätiedot

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Kesäkuu 2015 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on vuonna 1927 perustettu osakeyhtiömuotoinen KHT-yhteisö. Yhtiön

Lisätiedot

Projektinhallinta. Richard Murch. Sisällysluettelo

Projektinhallinta. Richard Murch. Sisällysluettelo Sisällysluettelo i IT Projektinhallinta Richard Murch ii Sisällysluettelo IT-projektinhallinta Richard Murch Edita Publishing Oy IT Press PL 760 00043 EDITA palvelu@itpress.fi Lue lisää IT Press -kirjoista

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Versionhallintasuunnitelma

Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä. Versionhallintasuunnitelma Projektiryhmä Tete Työajanseurantajärjestelmä T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö 2(7) Muutoshistoria Version Date Author Description 0.10 14.10.2003 Miikka Lötjönen Dokumenttipohja 0.20 19.10.2003

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta

SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 (5) SOPIMUSLUONNOS Opintojaksopalautejärjestelmän rakentamisesta 1 SOPIJAPUOLET Tilaaja: HAAGA-HELIA Oy Ab konserni Y- tunnus: 2029188-8 Osoite: Ratapihankatu 13, 00520 Helsinki Tilaajan yhteyshenkilö

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä

Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä Projektinhallintapäivä 22.08.2007 Pekka Mäkelä, Proja Oyj 1 Mitä salkunhallinta vaikuttaa ohjaukseen?? Pekka Mäkelä, Proja Oyj 2 Projektisalkku PMI The Standard

Lisätiedot

ESIKATSELUKAPPALE IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERILLÄ MENETELMILLÄ

ESIKATSELUKAPPALE IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERILLÄ MENETELMILLÄ IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERILLÄ MENETELMILLÄ 1 SOVELTAMINEN 1.1 Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien menetelmien projekteilla.

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN JOHTAMINEN ON YKSINKERTAISTA PUUHAA Projektin suunnittelua Projektin toteutusta Listaa tehtävät Tehkää tehtävät Projektin ohjausta

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Tietotekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneet insinöörit sijoittuvat suunnittelu-, ohjelmointi-, esimies-,

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään TOI-hankkeiden aloituskoulutus 2.10.2012 Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne kohderyhmät paikallisesti, alueellisesti,

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot