Luku 15 Muita projektinhallinnan menetelmiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 15 Muita projektinhallinnan menetelmiä"

Transkriptio

1 Luku 15 Muita projektinhallinnan menetelmiä Johdanto Luvussa 15 tarkastellaan muutamia monista muista projektinhallinnan menetelmistä. Tämä luku on pikainen katsaus käsiteltävien menetelmien tyyliin, lähestymistapaan ja joissakin tapauksissa niissä käytettyihin metodologioihin. Ohjelmiston laadunvarmistus Ohjelmiston laadunvarmistuksen (SQA, software quality assurance) tarkoitus on antaa johdolle tarkka kuva ohjelmistoprojektissa käytetystä prosessista ja rakennettavista tuotteista. Ohjelmiston laadunvarmistukseen kuuluu ohjelmistotuotteiden, prosessien, menettelyjen, tehtävien ja välietappien katselmuksia ja auditointeja sen varmistamiseksi, että ne ovat asiaankuuluvien standardien mukaisia, sekä katselmuksista ja auditoinneista saatujen tietojen jakaminen projektipäälliköille ja muulle johdolle. Ohjelmiston laadunvarmistusryhmä työskentelee yhdessä ohjelmistoprojektin kanssa sen alkuvaiheissa luodakseen suunnitelmia, standardeja ja menettelyjä, jotka tuottavat ohjelmistoprojektille lisäarvoa ja noudattavat projektin rajoituksia ja organisaation käytäntöjä. Osallistumalla näiden suunnitelmien, standardien ja menettelytapojen kehittämiseen laadunvarmistusryhmä omalta osaltaan varmistaa, että ne sopivat projektin

2 Muita projektinhallinnan menetelmiä tarpeisiin, ja todentaa, että niitä voidaan käyttää katselmuksissa ja auditoinneissa koko ohjelmiston elinkaaren ajan. Laadunvarmistusryhmä katselmoi projektin tehtävät ja auditoi ohjelmistotyötuotteet koko ohjelmistonkehityksen elinkaaren ajan sekä pitää johdon ajan tasalla sen suhteen, noudattaako projekti sille asetettuja tavoitteita ja standardeja. Ohjelmiston laadunvarmistusprosessi kattaa laadunvarmistusryhmän toiminnan käytännöt. Käytännöt, joiden mukaan tietyt tehtävät ja työtuotteet valitaan laadunvarmistusryhmän katselmoitaviksi ja/tai auditoitaviksi, sisältyvät yleensä muille avainprosessialueille yhteisesti määritettyyn toteutuksen todentaminen - ominaisuuteen. Ohjelmiston laadunvarmistuksen tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kaikki laadunvarmistustehtävät suunnitellaan. 2. Todennetaan objektiivisesti, että ohjelmistotuotteet ja tehtävät noudattavat asianmukaisia standardeja, menettelyjä ja vaatimuksia. 3. Niitä ryhmiä ja henkilöitä, joihin laadunvarmistus vaikuttaa, informoidaan laadunvarmistustehtävistä ja niiden tuloksista. 4. Standardien, menettelyjen ja vaatimusten noudattamista koskevat ongelmat, joita ei voida ratkaista projektin sisällä, annetaan ylimmän johdon käsiteltäviksi. Ohjelmiston laadunvarmistuksen korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Ohjelmistoprojektille laaditaan laadunvarmistussuunnitelma dokumentoitua menettelyä noudattaen. 2. Laadunvarmistusryhmä noudattaa toiminnassaan laadunvarmistussuunnitelmaa. 3. Laadunvarmistusryhmä osallistuu projektin ohjelmistonkehityssuunnitelman, -standardien ja -menettelyjen valmisteluun ja katselmuksiin. 4. Laadunvarmistusryhmä katselmoi ohjelmistotuotannon toiminnan todentaakseen, että se noudattaa suunnitelmia, standardeja ja menettelyjä. 5. Laadunvarmistusryhmä auditoi nimetyt sovelluskehitysprojektin työtuotteet todentaakseen, että ne noudattavat suunnitelmia, standardeja ja menettelyjä.

3 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä Laadunvarmistusryhmä raportoi määräajoin toimintansa tuloksista ohjelmistotuotantoryhmälle. 7. Ohjelmistotuotannon toiminnassa ja työtuotteissa havaitut poikkeamat dokumentoidaan ja käsitellään dokumentoidun menettelyn mukaisesti. 8. Tarvittaessa laadunvarmistusryhmä katselmoi ajoittain omia toimiaan ja havaintojaan asiakkaan laadunvarmistushenkilöstön kanssa. Kokoonpanonhallinta Kokoonpanonhallinnan (CM, configuration management) tarkoitus on vakiinnuttaa ja ylläpitää ohjelmistoprojektin tuotteiden yhtenäisyys koko ohjelmiston elinkaaren ajan. Kokoonpanonhallintaan kuuluu ohjelmiston kokoonpanon (eli valittujen ohjelmistotyötuotteiden ja niiden kuvausten) tunnistaminen tiettyinä ajankohtina siten, että kokoonpanon muutoksia kontrolloidaan systemaattisesti ja kokoonpanon yhtenäisyyttä ja jäljitettävyyttä ylläpidetään koko ohjelmiston elinkaaren ajan. Jäljitettävyyttä seurataan usein matriisin avulla. Kokoonpanonhallintaan alistettuihin työtuotteisiin sisältyvät asiakkaalle toimitettavat ohjelmistotuotteet (esim. ohjelmiston vaatimusdokumentti ja lähdekoodi) ja sellaiset tuotteet, jotka ovat samankaltaisia näiden ohjelmistotuotteiden kanssa tai joita tarvitaan niiden valmistamisessa (esim. kääntäjä). Ohjelmistotuotteille luodaan pohjamäärittelyt. Pohjamäärittelyjen muutoksia ja ohjelmiston pohjamäärittelykirjaston perusteella rakennettujen ohjelmistotuotteiden julkistamista valvotaan systemaattisesti kokoonpanonhallintaohjelman muutostenhallinta- ja kokoonpanon auditointi -toimintojen kautta. Kokoonpanonhallinnan prosessi kattaa kokoonpanonhallinnassa tarvittavat käytännöt. Määrättyjen kokoonpanon osien/yksiköiden tunnistamisessa sovellettavat käytännöt sisältyvät niihin avainprosessialueisiin, jotka kuvailevat kunkin osan/yksikön kehittämistä ja ylläpitoa. On tärkeää, että kokonaisuus pysyy hallinnassa - siksi prosessia kutsutaan kokoonpanonhallinnaksi. Kokoonpanonhallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Kokoonpanonhallinnan toimet suunnitellaan ja dokumentoidaan. 2. Valitut työtuotteet nimetään, niitä valvotaan ja ne ovat saatavilla.

4 Muita projektinhallinnan menetelmiä 3. Nimettyihin ohjelmistotyötuotteisiin tehtyjä muutoksia valvotaan. 4. Ryhmät ja henkilöt, joiden toimintaan kokoonpanonhallinta vaikuttaa, pidetään ajan tasalla ohjelmiston pohjamäärittelyjen tilan ja sisällön suhteen. Vaatimustenhallinta Vaatimustenhallinta on menetelmä yhteisymmäryksen saavuttamiseksi asiakkaan, loppukäyttäjän tai johdon ja ohjelmistoprojektin kesken niistä vaatimuksista, joihin ohjelmistoprojektin tuotteilla vastataan. Vaatimustenhallinnassa sovitaan ohjelmistoprojektin vaatimuksista asiakkaan kanssa ja ylläpidetään tätä sopimusta. Sopimusta kutsutaan ohjelmistolle asetetuiksi järjestelmävaatimuksiksi. Asiakas voi olla järjestelmätuotantoryhmä, markkinointiryhmä, jokin muu sisäinen organisaatio tai ulkoinen asiakas. Sopimus sisältää sekä tekniset että ei-tekniset asiat (esim. resurssit, välietapit ja vaatimukset). Sopimus luo perustan ohjelmistoprojektin toiminnan kustannusarvioinnille, suunnittelulle, toteuttamiselle ja seuraamiselle koko ohjelmistonkehityksen elinkaaren ajan. Ohjelmiston, laitteiston ja muiden resurssien järjestelmävaatimukset voi asettaa myös jokin projektitiimiin ulkopuolinen ryhmä (esim. järjestelmätuotantoryhmä), eikä projektitiimi välttämättä pysty suoraan vaikuttamaan vaatimuksiin. Projektitiimi ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin projektin rajoitusten sallimissa rajoissa varmistaakseen, että ohjelmistolle asetetut järjestelmävaatimukset, joiden toteuttamisesta tiimi on vastuussa, dokumentoidaan ja niitä valvotaan. Projektitiimi valvoo vaatimuksia tarkastamalla ohjelmiston alkuperäiset ja korjatut järjestelmävaatimukset ja ratkaisee sitten löytämänsä ongelmat, ennen kuin vaatimukset yhdistetään ohjelmistoprojektiin. Aina kun ohjelmistolle asetettuja järjestelmävaatimuksia muutetaan, ohjelmistosuunnitelmia, työtuotteita ja toimenpiteitä muokataan päivitettyjä vaatimuksia vastaaviksi. Vaatimustenhallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Projektikohtaisia ohjelmistolle asetettuja vaatimuksia valvotaan, jotta voidaan luoda pohjamäärittely ohjelmiston tuotantoa ja hallintaa varten.

5 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä Kaikki ohjelmistoon liittyvät suunnitelmat, tuotteet ja toimenpiteet pidetään ohjelmistolle asetettujen järjestelmävaatimusten mukaisina. Vaatimustenhallinnan korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Projektitiimi tarkastaa asetetut vaatimukset, ennen kuin ne yhdistetään ohjelmistoprojektiin. 2. Projektitiimi käyttää asetettuja vaatimuksia ohjelmistosuunnitelmien, työtuotteiden ja tehtävien pohjana. 3. Asetettuihin vaatimuksiin tehdyt muutokset tarkastetaan ja yhdistetään ohjelmistoprojektiin. 4. Hyvin suurissa projekteissa saatetaan tarvita vaatimustenhallintapäällikkö ja -tiimi. SWOT-analyysi SWOT-analyysi on tehokas tapa tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet sekä tarkastella edessä olevia mahdollisuuksia ja uhkia. Usein pelkkä SWOT-analyysi riittää paljastamaan hyödyllisiä muutoksia, joita voidaan tehdä. Jossain mielessä SWOT-analyysia voidaan myös pitää eräänlaisena riskienhallintana. Kaikkien projektitiimin jäsenten pitäisi osallistua analyysin tekemiseen, ja jokaiselle tulisi antaa mahdollisuus ilmaista mielipiteitään. SWOT-analyysissa projektitiimien täytyy vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Vahvuudet Mitkä ovat vahvat puolemme? Missä me olemme hyviä? Näitä kysymyksiä pohditaan omalta kannalta sekä niiden ihmisten kannalta, joiden kanssa ollaan tekemisissä. Ole realisti, mutta älä ole vaatimaton. Jos tehtävä tuntuu vaikealta, kannattaa kokeilla omien ominaisuuksien listaamista paperille.

6 Muita projektinhallinnan menetelmiä Toivottavasti jotkut ominaisuudet ovat myös vahvuuksia! 2. Heikkoudet Missä on parantamisen varaa? Mitä tehdään huonosti? Mitä pitäisi välttää? Näitäkin kysymyksiä mietitään sekä omalta että muiden kannalta. Näkevätkö muut ihmiset heikkouksia, joita en itse huomaa? Pärjäävätkö kilpailijat yhtään paremmin? On parempi olla realisti tässä vaiheessa ja kohdata epämiellyttävät totuudet mahdollisimman pian. Ole heikkouksien suhteen suora ja avoin. 3. Mahdollisuudet Mistä hyvät tehtävät löytyvät? Mitkä ovat mielenkiintoiset trendit? Esimerkiksi seuraavat tapahtumat voivat avata hyödyllisiä mahdollisuuksia: sekä pienet että suuret tekniikan ja markkinoiden muutokset muutokset viranomaisten suhtautumisessa omaan alaan sosiaalisten mallien, väestöprofiilien, elämäntyylien ym. muutokset paikalliset, kansalliset, kansainväliset tapahtumat. 4. Uhat Minkälaisia esteitä meillä on edessämme? Mitä kilpailijamme tekevät? Muuttuvatko työlle, tuotteille tai palveluille asetetut vaatimukset? Uhkaako tekniikan muutos asemaamme? Onko meillä johdon tuki? Onko meillä oikea määrä resursseja? Onko tuotteen laajuus karkaamassa käsistä? Käytämmekö oikeita työkaluja, ohjelmia ja alustoja?

7 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä 193 Projektitiimien ja -päälliköiden on suoritettava SWOT-analyysi määrätyin väliajoin. Tulokset ovat usein valaisevia, koska ne sekä osoittavat, millaisia toimenpiteitä tarvitaan että asettavat ongelmat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Julkistuksenhallinta Julkistuspäällikkö on sovelluksen tai järjestelmän julkistuksen valvoja, joka seuraa kehitys- ja testausprosessia, arvioi jatkuvasti projektin edistymistä ja tiedottaa ylemmälle johdolle riskeistä ja ongelmista. Julkistus voi myös sisältää muutospyyntöjen perusteella tuotantotuen ympäristöön tai arkkitehtuuriin tehtyjä muutoksia. Julkistus voi koostua monista eri kokoisista projekteista, joiden kompleksisuus ja arvot vaihtelevat. Julkistuspäällikkö kokoaa aiempien muutostenhallintaprosessien sekä tuotteen laajuuden määritys-, kustannusarvio- ja hyväksymisprosessien tiedot ja priorisoi niiden perusteella julkistukseen sisällytettävät muutokset. Valitaan projektipäälliköt ja -tiimit, jotka johtavat ja kehittävät yksittäisiä projekteja. Julkistuspäällikkö valvoo kaikkea dokumentaatiota julkistuksen ja projektien asettamiskirjeistä julkistuksen loppuraporttiin. Kun julkistus on asennettu, kehityksen ydintiimin rooli vaihtuu tuotannon tueksi. Julkistuksenhallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Ohjelmiston julkistus hallitaan ja toteutetaan onnistuneesti. 2. Julkistukseen liittyvät riskit hallitaan ja niitä lievennetään. 3. Ohjelmistoprojektit julkistetaan järjestelmällisesti. Julkistuksenhallinnan korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Neuvotellaan ja sovitaan julkistuksen sisällöstä loppukäyttäjien ja johtoportaan kanssa sekä julkaistaan julkistuksen asettamiskirje. 2. Valitaan työntekijät projektitiimeihin julkistuksen toteuttamiseksi. 3. Arvioidaan julkistusten edistyminen, testitulokset ja laatu sekä kootaan mittareiden tulokset. 4. Hallitaan julkistuksen käyttöönotto ja siirtäminen tuotantoon. 5. Arvioidaan julkistus käyttöönoton jälkeen ja dokumentoidaan projektissa opitut asiat.

8 Muita projektinhallinnan menetelmiä Ohjelmistoalihankinnan hallinta Ohjelmistoalihankinnan hallinnan tarkoitus on valita päteviä alihankkijoita ja hallita niitä tehokkaasti. Ohjelmistoalihankinnan hallinta käsittää ohjelmistoalihankkijan valinnan, molemminpuolisista velvoitteista sopimisen sekä alihankkijan toiminnan ja sen tulosten seuraamisen ja tarkastamisen. Nämä käytännöt kattavat pelkän ohjelmistoalihankintasopimuksen hallinnan sekä ohjelmia, laitteita ja mahdollisesti muitakin järjestelmäkomponentteja sisältävän alihankintasopimuksen ohjelmistokomponentin hallinnan. Alihankkija valitaan sen kyvykkyyden perusteella. Päähankkijalla on monia syitä tehdä alihankintasopimus: alihankkija saatetaan valita esimerkiksi strategisten liittoutumien tai teknisten tekijöiden perusteella. Tärkeän alihankintaprosessin käytännöt seuraavat perinteistä hankintaprosessia, johon liittyy työn määrätyn osan antaminen jonkin toisen organisaation tehtäväksi. Kun jokin projektin osa annetaan alihankkijan tehtäväksi, laaditaan tekniset ja muut vaatimukset (esim. toimitusajat) sisältävä kirjallinen alihankintasopimus, joka toimii alihankinnan hallinnan pohjana. Lisäksi dokumentoidaan alihankkijan tehtäväksi annettu työ ja sen suorittamista varten laaditut suunnitelmat. Myös pää- ja alihankkijan standardien täytyy olla yhdenmukaisia. Alihankkija seuraa ja valvoo työn suorittamista. Päähankkija puolestaan varmistaa, että suunnittelu-, seuranta- ja valvontatehtävät hoidetaan kunnolla ja että alihankkijan valmistamat ohjelmistotuotteet täyttävät aiemmin määritellyt ja sovitut hyväksymiskriteerit. Pää- ja alihankkija huolehtivat yhdessä tuote- ja prosessirajapintojen toimivuudesta. Alihankinnan hallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Päähankkija valitsee yhden tai useamman pätevän alihankkijan ja valvoo niiden toimintaa. 2. Pää- ja alihankkija hyväksyvät velvoitteensa tekemällä alihankintasopimuksen. 3. Pää- ja alihankkija viestivät jatkuvasti keskenään ja pitävät säännöllisiä työn edistymisen seurantakokouksia. 4. Päähankkija seuraa alihankkijan työtä vertaamalla todellisia tuloksia ja suorituskykyä sitoumuksiin ja sopimusvelvoitteisiin.

9 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä 195 Alihankinnan hallinnan korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Alihankkija valitaan alihankintatarjouksen tehneen yrityksen kyvykkyydestä tehdyn arvioinnin perusteella. Arviointi suoritetaan dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti sekä suositusten ja muiden ammatillisten tarkistusten perusteella. 2. Alihankkijan tehtäväksi annettava työ määritellään ja suunnitellaan dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn, työkuvauksen ja projektisuunnitelman mukaisesti. 3. Pää- ja alihankkijan välistä sopimusta käytetään alihankinnan hallinnan pohjana. 4. Päähankkija tarkastaa ja hyväksyy säännöllisesti alihankkijan tekemän dokumentoidun projektisuunnitelman. 5. Alihankkijan dokumentoitua ja hyväksyttyä projektisuunnitelmaa käytetään ohjelmistotehtävien seuraamisessa ja projektin edistymisen raportoinnissa. 6. Alihankkijan työkuvaukseen, alihankintasopimuksen ehtoihin ja muihin velvoitteisiin tehtävät muutokset käsitellään ennalta sovitun ja dokumentoidun menettelyn mukaisesti tai tarvittaessa välimiesmenettelyn kautta. 7. Päähankkijan johto suorittaa yhdessä alihankkijan johdon kanssa määräajoin projektin edistymis- ja koordinointikatselmuksia ja auditointeja. 8. Ohjelmistoalihankkijan kanssa pidetään säännöllisiä teknisiä katselmuksia ja palavereja. 9. Alihankkijan aikaansaamia tuotteita ja tuloksia katselmoidaan valituissa välietapeissa dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti. 10. Päähankkijan laadunvarmistusryhmä seuraa alihankkijan laadunvarmistustoimia dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti. 11. Päähankkijan kokoonpanonhallintaryhmä seuraa alihankkijan kokoonpanonhallinnan toimia dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti.

10 Muita projektinhallinnan menetelmiä 12. Päähankkija suorittaa hyväksymistestauksen osana alihankkijan valmistamien ohjelmistotuotteiden toimitusta dokumentoidun ja ennalta sovitun menettelyn mukaisesti. 13. Ohjelmistoalihankkijan suorituksia arvioidaan määräajoin, ja arvioinnin tulokset käydään läpi alihankkijan kanssa. Laatukatselmukset Laatukatselmusten tarkoitus on poistaa virheet ohjelmistotyötuotteista ajoissa ja tehokkaasti. Katselmukset ovat tärkeitä, koska ne auttavat ymmärtämään paremmin työtuotteita ja löytämään niistä virheitä, jotka voitaisiin estää. Näin vältetään ongelmat projektin elinkaaren myöhemmissä vaiheissa. Laatukatselmuksissa työtuotteiden valmistajien kollegat etsivät työtuotteista järjestelmällisesti vikoja ja muutoksia edellyttäviä alueita. Tuotteet, jotka alistetaan laatukatselmukseen, nimetään projektin ohjelmistoprosessissa, ja katselmuksille laaditaan aikataulu osana projektisuunnittelua. Laatukatselmusprosessi käsittää laatukatselmusten suorittamiskäytännöt. Laatukatselmukseen alistettavien työtuotteiden valitsemiskäytännöt sisältyvät niihin avainprosessialueisiin, jotka kuvailevat kunkin ohjelmistotyötuotteen kehittämistä ja ylläpitoa. Kaikissa projekteissa tulisi pitää laatukatselmuksia virheiden vähentämiseksi ja prosessien parantamiseksi. Laatukatselmusten tavoitteet ovat seuraavat: 1. Katselmukset suunnitellaan ja ajoitetaan suoritettaviksi sopivin väliajoin projektin elinkaaren aikana. 2. Virheet tunnistetaan ja poistetaan. 3. Prosessia parannetaan jatkuvasti. Laatukatselmusten korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Katselmukset suunnitellaan ja ajoitetaan, ja suunnitelmat dokumentoidaan. 2. Asiantunteva henkilökunta pitää katselmukset dokumentoidun menettelyn mukaisesti.

11 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä Katselmusten suorittamisesta ja tuloksista kirjoitetaan raportti. 4. Mittaustulokset tallennetaan ja niitä käytetään jatkossa suunnittelun perustana. Kriisinhallinta Kriisinhallintatiimi koostuu pääasiassa ylimmästä johdosta. Tiimi johtaa strategista reaktiota kriisiin, antaa varoja käyttöön lyhyellä varoitusajalla ja varmistaa, että yrityksen arvoja ja etiikkaa sovelletaan. Se kontrolloi viestintää sidosryhmille, tiedotusvälineille, työntekijöille ja muille tahoille, joihin tilanne vaikuttaa. Tiimiä johtaa yrityksen pääjohtaja tai joku muu riittävän vaikutusvaltainen ja arvostettu ylimpään johtoon kuuluva henkilö. Kriisinhallinta on äärimmäinen reaktio projektia tai liiketoimintaa uhkaavaan riskiin, ja kriisinhallinnan käytännöt ja menettelyt pitäisi kehittää ja dokumentoida osana projektin varasuunnitelmaa. Tiimin on toimittava nopeasti, kun olosuhteet sen sallivat, koska se on päävastuussa kriisin selvittämisestä. Tiimin jäsenillä on teknistä ja liikkeenjohdollista kokemusta, jonka turvin he hoitavat kriisin seuraukset. Kriisinhallinnan toinen tärkeä alue on tiedottaminen. Tiedottaminen on elintärkeää kriisitilanteessa. Kriisinhallintatiimi keskittyy viestimään tiedotusvälineiden, poliisin, armeijan, yleisön, työntekijöiden ja osakkaiden kanssa ja välittää uutisia - sekä hyviä että huonoja - ja tietoa siitä, mitä tilanteen korjaamiseksi parhaillaan tehdään. Kriisinhallinnan tavoitteet ovat seuraavat: 1. Vastataan nopeasti organisaatiota uhkaavaan kriisiin. 2. Kootaan tiimi, joka reagoi ja toimii kriisitilanteessa sekä eliminoi kriisin tai rajoittaa sen vaikutuksia. 3. Tiedotetaan kriisistä kaikille osapuolille, joihin kriisi vaikuttaa. Kriisienhallinnan korkean tason tehtävät ovat seuraavat: 1. Laaditaan kriisinhallintasuunnitelma. (Esimerkkisuunnitelma löytyy liitteestä D.) 2. Perehdytään kriisejä laukaiseviin tekijöihin ja reagoidaan niihin kriisitilanteessa.

12 Muita projektinhallinnan menetelmiä 3. Toimitaan suunnitelman mukaan. 4. Tiedotetaan kriisistä tiedotusvälineille, osakkaille, suurelle yleisölle ja muille osapuolille, joihin kriisi vaikuttaa. Projektipäälliköt voivat olla erittäin tehokkaita kriisinhallintatiimin jäseniä, koska heillä on koulutusta ja kokemusta käsitellä monenlaisia haasteita. Hyvät projektipäälliköt pystyvät tekemään päätöksiä ja toimimaan nopeasti kriisin vaikutusten rajoittamiseksi. It-toimintoihin vaikuttavien kriisien, kuten tulipalojen, tulvien, pyörremyrskyjen ja maanjäristysten, varalta on liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmien oltava nopeasti saatavilla toimeenpanoa varten. Muita, yritystoimintaan liittyviä kriisejä kuten väärää tietoa, tuotteen markkinoilta poistamista tai muunlaisia tietokriisejä varten saatetaan tarvita erityissuunnittelua. Kirjallisuutta Seuraavista aihepiireistä on saatavilla lisämateriaalia: Ohjelmiston laadunvarmistus Ginac, Frank P. Customer-Oriented Software Quality Assurance. Prentice Hall, Perry, William E. Quality Assurance for Information Systems: Methods, Tools, and Techniques. John Wiley & Sons, Schulmeyer, G. Gordon. The Handbook of Software Quality Assurance. Prentice Hall, Kokoonpanonhallinta Berlack, H. Ronald. Software Configuration Management. John Wiley & Sons, Leon, Alexis. A Guide to Software Configuration Management. Artech House, Lyons, David Douglas. Practical CM: Best Configuration Management Practices for the 21st Century. Raven Press, 1999.

13 15. Muita projektinhallinnan menetelmiä 199 Vaatimustenhallinta Mumford, Enid. Effective Systems Design and Requirements Analysis: The Ethics Method. MacMillan Publishing USA, Wiley, Bill. Essential System Requirements: A Practical Guide to Event- Driven Methods (Addison-Wesley Information Technology Series). Addison- Wesley Publishing Co., SWOT-analyysi Johnson, Nick and Cooper, Simon. SWOT A Level Law. William Gaunt & Sons, Alihankinnan hallinta Wangemann, Mary Ann P Subcontract Management Manual. Harcourt Brace & Company, Laatukatselmukset Kan, Stephen H. Metrics and Models in Software Quality Engineering. Addison-Wesley Publishing Co., Kriisinhallinta Henry, Rene A. You d Better Have a Hose if You Want to Put Out the Fire: The Complete Guide to Crisis and Risk Communications. MIT Press, Lerbinger, Otto. The Crisis Manager: Facing Risk and Responsibility. Lawrence Erlbaum, Regester, Michael and Larkin, Judy. Risk Issues and Crisis Management: A Casebook of Best Practice. Kogan Page, 1998.

14 Muita projektinhallinnan menetelmiä

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Käyttöönoton Roll-Out Planning suunnittelu- & Preparation ja valmistelu Design Tiedon- Data Conversion muunnos- prosessien Processes suunnittelu Toimipisteiden

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe

Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Luku 6 Projektisuunnitteluvaihe Projektisuunnittelu Project Planning Projektin Project Definition määrittely and ja Planning suunnittelu Projektin Initiate käynnistäminen andja organisointi Project Organize

Lisätiedot

Welding documentation management

Welding documentation management Welding documentation management WELDEYE -HITSAUKSEN HALLINTAOHJELMISTO "Aiemmin meiltä meni ainakin 1 2 tuntia siihen, että keräsimme hitsaajatiedot ERPjärjestelmästä, tulostimme ja skannasimme pätevyydet

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

Standardi IEC Ohjelmisto

Standardi IEC Ohjelmisto Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,

Lisätiedot

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista-

A-moduulissa säädettyjen vaatimusten lisäksi sovelletaan alla olevia säännöksiä. Valmista- Liite 1 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT A-moduuli (valmistuksen sisäinen tarkastus) 1. Tässä moduulissa esitetään menettely, jolla valmistaja tai tämän yhteisöön kuuluvien valtioidenalueelle

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014

ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014 ISO 21500 Päivi Kähönen-Anttila 24.9.2014 SISÄLTÖ Projektinhallinnan standardeja Kypsyysmallien ja projektinhallintastandardien historia ISO 21500 standardi ISO 21500 standardin hyötyjä ISO 21500 prosessi

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille 17.6.2014 Karoliina Vesterbacka Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuuhenkilöiden roolit ja vastuut Organisaation tulee esittää/nimetä

Lisätiedot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Ohjelmistotuotteen hallinnasta Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Pauliina Palttala, Hannu Rantanen ja Marita Vos Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Pelastusopisto Tutkimuksen tavoite Esitellä kriisiviestinnän

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet

Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Prosessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4.

Prosessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Organisaation prosessikuvaus - CMMI Level5 Level4 Organizational Innovation and Deployment Causal Analysis and Resolution

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Varoitukset turvallisuusjohdon työkaluina

Varoitukset turvallisuusjohdon työkaluina Varoitukset johdon työkaluina Juuso Lehtinen jalehtin@cc.hut.fi Kirja - Warnings and Risk Communication Useita kirjoittajia Toimittanut Michael S. Wogalter David M. DeJoy Kenneth R. Laughery Julkaisija:

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS

KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUONNOS KONSULTTIPALVELUIDEN PUITESOPIMUSLUOOS 2017-2018 1. Yleistä Puitesopimus edellyttää yhteistyötä, joka vaatii molemmilta osapuolilta käytännön tasolla ansaittua luottamusta, paneutumista toisen toimintaan,

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus

Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Idman Vilén Grant Thornton Oy, Läpinäkyvyyskertomus Kesäkuu 2015 1 Oikeudellinen muoto ja omistussuhteet Idman Vilén Grant Thornton Oy on vuonna 1927 perustettu osakeyhtiömuotoinen KHT-yhteisö. Yhtiön

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Opettaja voi halutessaan ottaa käyttöön toiminnon, jossa hän määrittelee etenemispolun opintojaksolle. Hän voi jokaisen aktiviteetin kohdalla määritellä

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Kamux Oyj www.kamux.com Y-tunnus 2442327-8 Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Omistaja: Viestintä- ja markkinointijohtaja Hyväksyjä: Hallitus Hyväksytty: 15.4.2016 Versio: 1.0 Sisältö 1. Yleistä 2. Viestinnän

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy

Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Päivi Kähönen-Anttila Vanhempi projektipäällikkö Projektitoiminnan kehittämisen asiantuntija paivi.kahonen@pasaati.com 15,5 v Nokia, 4 v Pasaati Oy Ohjausryhmän

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta? OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen

Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Suoritusten seuranta ja opiskelijan edistyminen Opettaja voi halutessaan ottaa käyttöön toiminnon, jossa hän määrittelee etenemispolun opintojaksolle. Hän voi jokaisen aktiviteetin kohdalla määritellä

Lisätiedot

$$$ Raha ratkaisee. $$$ Raha ratkaisee. Ohjelmistotuote. Ohjelmistotekniikan määritelmä

$$$ Raha ratkaisee. $$$ Raha ratkaisee. Ohjelmistotuote. Ohjelmistotekniikan määritelmä $$$ Raha ratkaisee On vaara rakastua tekniikkaan, myös asiakkailla Kaikki pitää pystyä perustelemaan taloudellisesti Projektin toteutus yleensä -> voidaan jättää toteuttamatta, jos ei maksa itseään takaisin

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA]

SOPIMUS [SOVELLUSHANKINNASTA] Julkisen hallinnon IT- hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) 1 ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- [JHS 166

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan Matti Toivonen Necom Oy WIKIPEDIA: Projekti on tarkkaan suunniteltu hanke tietyn päämäärän saavuttamiseksi Matti Toivonen Necom Oy Online Dynamics Oy Osta

Lisätiedot

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä

Yhteistyösopimus. Uudenkaupungin kaupungin. Finn Sportsman Oy:n. välillä KAU Yhteistyösopimus Uudenkaupungin kaupungin ja Finn Sportsman Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tämän yhteistyösopimuksen osapuolina ovat: (1) Uudenkaupungin kaupunki (Y-tunnus: 0144036-6) Välskärintie 2 23500

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut. If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If

Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut. If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If Vastuuriskien trendit ja riskienhallintaratkaisut If Suuryritysten Riskienhallintapäivä 27.1.2011 Finlandia-talo, Helsinki Matti Sjögren, If HS 19.1.2011 HS 20.1.2011 HS 19.1.2011 HS 19.1.2011 HS 19.1.2011

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN JOHTAMINEN ON YKSINKERTAISTA PUUHAA Projektin suunnittelua Projektin toteutusta Listaa tehtävät Tehkää tehtävät Projektin ohjausta

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot

Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen Waltti- nettilatauspalvelun käyttöehdot 1. Yleistä Näitä verkkopalvelun käyttöehtoja sovelletaan Kajaanin kaupungin joukkoliikenteen (jäljempänä Palveluntarjoaja) tuottamaan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Yritystoiminnan muutokset Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt (32 ) Yt-neuvottelut,

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot