Kehittyvä. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti. 4/08 Elintarvike. vastuullisuus. kilpailuvaltteina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti. 4/08 Elintarvike. vastuullisuus. kilpailuvaltteina"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 4/08 Elintarvike vastuullisuus kilpailuvaltteina

2 Mehukas marinadi ½ dl rypsiöljyä 1 rkl balsamiviinietikkaa ½ tl rouhittua mustapippuria 1 mursk. valkosipulin kynsi ½ tl suolaa Sekoita marinadin ainekset keskenään. Lisää liha tai kasvikset marinadin joukkoon. Anna maustua jääkaapissa muutaman tunnin ajan, tai jos haluat voimakkaamman maun, seuraavaan päivään. HERKULLINEN RYPSIÖLJY osa terveellistä ruokavaliota. Omega 6 ja 3 sopivassa suhteessa. Pari lusikallista päivässä riittää. Terveys on enemmän kuin trendi. euroopan yhteisön ja suomen valtion tuella rahoitettu kampanja

3 Kehittyvä Elintarvike 19. vuosikerta ISSN Aikakauslehtien liiton jäsenlehti n Julkaisija n Toimitus n Päätoimittaja n Toimituspäällikkö n Avustajat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) toimitus@ke-lehti.ets.fi Raija Ahvenainen-Rantala raija.ahvenainen@kolumbus.fi Puh Pirjo Huhtakangas toimitus@ke-lehti.ets.fi Puh Anne Haikonen Anna Hillgrén Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Mari Sandell Irma Ryynänen Jari Toivo/USA Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Peru n Toimituskunta 4/2008 Seija Ahonen Jarmo Heinonen Juhani Ilmola Seija Kalso Anne Paloranta Elisa Piesala Janne Sivonen Heli Viljanen Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas n Neuvottelukunta n Ilmoitusmyynti n Ulkoasu n Painopaikka Juha Ahvenainen Ari Grönroos Sampsa Haarasilta Jarmo Heinonen Seppo Heiskanen Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) infoteam@infoteam.fi Teemu Pokela Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , teemu.pokela@vkp.fi Eerikinkatu 2 (2. krs) Helsinki Vammalan Kirjapaino Oy n Tilaushinta Kestotilaus määräaikaistilaus 55 ja oppilaitokset 41 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8,50 /kpl + postituskulut n Kansikuva Leipätiedotus ry n Lehden tilaukset ja Elintarviketieteiden Seura osoitteenmuutokset sihteeri Tiina Ritvanen sekä ETS r.y:n PL 115, HELSINKI jäsenasiat Puhelin Faksi (09) sihteeri@ets.fi Laatu on mitattavissa n Katson lasia edessäni. Lasin pinta helmeilee ja hikoaa lämpimässä ilmassa. Auringon kilo leikkii pienissä pisaroissa, joista yksi piirtää vanan alas. Lasin sisältö, valkoinen neste, on tuttu monille suomalaisille ja vaikka ruokailenkin mukavassa seurassa, ulkoilmassa ja upeassa säässä, maidon maun mukana tulvahtaa iloisia muistoja mieleen. Maitoon liittyy myös asioita, joita ei täällä pohjoisessa heti huomaa. Me Suomessa luotamme maidon laatuun. Eräs ulkomaalainen vieraani ihmetteli, miksi Suomessa kaikki haluavat uunituoreen pullan kanssa maitoa. Hän kun oli kotimaassaan tottunut nauttimaan pullansa virvoitusjuoman kera. Tarkemmin keskusteltuamme selvisi, että ystävälläni oli yllättäviäkin kokemuksia maidosta tai lähinnä sen mausta. Siinä missä täällä kotimaassa voimme luottaa maidon tuttuun makuun kerta toisensa jälkeen, oli ystäväni onnistunut saamaan suuhunsa hapanta juomaa. Eikä kyse ollut piimästä. Meillä on totuttu hyvänlaatuiseen ruokaan, ja kuluttajilla on aikaa ottaa kantaa myös ympäristöasioihin elintarvikkeita valitessaan. Kauppaan mennessämme meillä on tiettyjä odotuksia elintarvikkeen hygienian suhteen, emmekä utele tuotteen logistiikasta. Toisaalta vastuullisuus valinnoissa ja reilun kaupan tuotteet ovat nousseet tämän päivän kilpailuvalteiksi. Tuttuni tokaisi kerran, että hän tunnistaa laadun sen nähdessään. Useimmiten näin onkin, sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Laatu on mitattavissa. Mitattavuus merkitsee vertailukohteen olemassaoloa eli suhteessa johonkin toiseen koemme saaneemme hyvää tai huonoa laatua. Myös palvelun laadun eli koetun ja saadun palvelun eron voi mitata. Auditoinnit, hygieniapikatestit ja omavalvonta ovat osaltaan edesauttaneet yrityksiä ylläpitämään vastuullisuutta omasta toiminnastaan. Suomalaisten elintarvikkeiden hyvä laatu ja korkealaatuinen laadunvalvonnan osaamisemme on tunnettua maailmalla. Elintarvikkeiden hyvän laadun osalta vastuullisuus on muutakin kuin vastuullisuutta tuotteiden kemiallisesta ja mikrobiologisesta laadusta. Tämän päivän kuluttajalle tarjotaan myös elintarvikkeita, joissa huomioidaan ilmastovaikutus tai muut kokonaisvastuullisuuden osaalueet. Laatu, hygienia ja vastuullisuus saattavat tulla kalliiksi, mutta aina voi kehua vierailleen suomalaisten hyvää ruokaa. Niin hyvää, että sitä kehtaa kehua ja tarjota muillekin. Jarmo Heinonen puheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry PS Lukijoiden toivomuksesta Kehittyvä Elintarvike -lehdessä on syyskuusta lähtien ravitsemuksen erikoisaukeama, jonka toteuttaa viestintäkonsultti, ETM Kaisu Meronen. Tästä numerosta ravitsemusaukeama löytyy sivuilta PSS Lehdellä on kaksi uutta, vakituista avustajaa: Anna Hillgrén Turusta ja Jari Toivo Washingtonista. Tervetuloa joukkoomme! Pääkirjoitus Kehittyvä Elintarvike

4 . terveysväitteitä? kuva Tiina Tolonen kuva MetropoliLab/Timo Lukkarinen kuva Leipätiedotus ry Kehittyvä 4/08 Elintarvike Hiilijalanjälki Elintarviketutkimuksia vastuullisuus kilpailuvaltteina Metsästä marjapeltoa? Sisältö Mikä olisi metsän tuotto, jos yksipuolisen puupellon sijasta suosittaisiin vaikkapa metsämarjojen kasvua? Satoa saataisiin joka vuosi, eikä kerran sadassa vuodessa, kirjoittaa Heikki Manner pakinassaan. Kuntalaboratorioiden määrä vähenee Kunnalliset laboratoriot ovat verkottuneet, yhdistyneet tai lopetettu. Joensuun ja Kuopion kaupungit siirsivät elintarvikelaboratorionsa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:lle toukokuussa Helsingin ja Vantaan laboratoriot yhdistyivät MetropoliLabiksi viime vuodenvaihteessa. Elintarvikeketjulle vastuullisuuden mittarit Elintarvikeketju viimeistelee vastuullisuuden mittareita kolmelle esimerkkituotteelle ja niiden tuotantoketjulle: ruisleivälle, broilerituotteille ja margariinille. Vastuullisuuden kriteerejä ja mittareita on testattu tutkijatapaamisissa ja kuluttajatyöpajoissa. 38 Pääkirjoitus: Laatu on mitattavissa...3 Kolumni: Helppojen valintojen aika on ohi...5 Puheenvuoro: Kouluateriaan 10 senttiä lisää, jotta nykytaso säilyy...6 Pakina: Moderneja hölmöläistarinoita... 7 Tuulahduksia: Intian ruokaturvallisuutta tarkastelemassa n Ajankohtaista Hygieniapassin voi suorittaa jo peruskoulussa...8 Laitosten uudelleenhyväksymisen siirtymäaika umpeutumassa...8 Pakkausten avattavuus keksintökilpailun aiheena...9 EFSAn suurimmat haasteet ovat edessä Elintarvikeklusteri keskittyy osaamisen vientiin n Teema: Laatu, hygienia ja vastuullisuus kilpailuvaltteina Laboratorioiden hyväksymismenettely on keskitetty Eviraan Kuntien valvontatoimia yhtenäistetään erityisesti kaupoissa Elintarviketutkimuksia tehdään lähes sadassa laboratoriossa Pienten toimijoiden omavalvonnan kynnys matalammaksi?...17 Savisesta Vantaanjoesta juomakelpoista vettä Laatu ja hygienia elintarviketeollisuuden kilpailuvaltit...20 Laboratorioiden määrä vähenee, miten käy palvelujen?...22 Pääkaupunkiseudun kuntalaboratorioiden yhdistäminen sujui kitkatta...24 Puhdastilat kiinnostavat...26 Business to business -auditointien rooli merkittävä pikaruokaketjussa...28 Pienten liha-alan laitosten omavalvonta- ja HACPP-ohje netissä Muotoilu parantaa hygieniaa...32 Kansalaiset vaativat yrityksiltä kunnollisuutta...36 Elintarvikeketju viimeistelee vastuullisuuden mittareita...38 Yhteiseurooppalaiset pelisäännöt ohjaavat vastuullista hankintaa...40 Lisääntyvään vastuullisuuteen uusien innovaatioiden avulla...42 Hiilidioksidimittari elintarvikealan Linux?...44 Hiilijalanjälki ruokakaupan tuotteissa lähivuosina...46 Vastuullisuus on monitahoista mistä apua pohdintoihin?...48 Ympäristömerkeillä tehoa ympäristötyöhön...50 n Ravitsemussivut Hyvät tuotteet laskevat kolesterolia, mutta nyt lihotaan...52 n Tiede & Tutkimus Viljatutkimuksen kunniatohtori ylistää kauralesettä...54 n Tapahtumia Näyttävä 100-vuotisjuhlapromootio...56 Yli 200 pyöräilijää vei Lähiruokaviestiä halki Itä-Suomen Culinar Cup hyvä läpileikkaus tulevaisuuden ateriakonsepteista...58 EU ja USA eri tavoin samoilla jäljillä terveysväitteissä...59 n Ruoka, juoma & kulttuuri Kasvisruokaa ja elävää ravintoa...60 n Palstat Tunnustuksia...49 Haarukassa...62 Hankintaopas...63 Nimityksiä...67 Tapahtumia...68 n ETS-sivut TETSin retki vei Orion Pharman kautta mäkiautorattiin...69 Jäsenesittely: Timo Suomela, Rauman Vesi ETS-palsta...71 Ilmestymispäivät ja teemat 2008 Nro Ilmestyy Teema 1/ Ammattikeittiöt.ja.teollisuus.kumppaneina 2/ Ekotehokas.liiketoiminta..energia.ja.vesi.haasteena 3/ Terveys.ja.ravitsemus.tuotekehityksen.ajureina 4/ Laatu,.hygienia.ja.vastuullisuus.kilpailuvaltteina 5/ Lähiruoka.ja.kansainvälistyminen.erikoistumisen mahdollisuuksina 6/ Koulutus.ja.tutkimus.työhyvinvoinnin..... ja.kaupallistamisen.edistäjänä n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. 4 Kehittyvä Elintarvike 4 08

5 Helppojen valintojen aika on ohi n Parikymmentä vuotta sitten Bruntlandin komitea lanseerasi käsitteen kestävä kehitys. Käsitteestä tuli 1990-luvulla mantra, jota valtiojohtajat ja poliitikot toistivat välttämättä edes ymmärtämättä, mitä suustaan suolsivat. Välillä kestävä kehitys koki inflaation, kunnes yritysmaailma heräsi ja kestävää kehitystä ryhdyttiin kutsumaan yhteiskuntavastuuksi, vastuulliseksi yritystoiminnaksi, yritysvastuuksi tai pelkästään vastuullisuudeksi, sillä rakkaalla lapsella on monta kutsumanimeä. Yritysjohtajat kertoivat osakkeenomistajatapahtumissa, kuinka yrityksen toiminta on vastuullista, sillä kaikessa toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. kuva Sirpa Taivainen Tavallinen kansa on herännyt Vihdoin ja viimein myös tavallinen kansa on herännyt. Kuluttajat tai yritysten näkökulmasta asiakkaat alkoivat perätä, mitä se kestävä kehitys tai vastuullinen yritystoiminta tarkoittaa? Mitä tavallisen ihmisen pitäisi tehdä? Vastauksia on varmasti yhtä monta kuin on vastaajiakin. Mutta yhden parhaimmista kuulin kesällä kummityttäreni rippijuhlissa, kun seurakunnan pappi saarnassaan totesi, että maapallo on muuttumassa ja meillä ihmisillä on siihen osuutemme. Meidän pitäisi pystyä elämään sopusoinnussa luonnon kanssa, mutta onnistummeko siinä? Onnistumisen edellytys piilee valinnoissa, joita joudumme päivittäin tekemään. Toistaiseksi olemme tehneet helppoja valintoja. Pappi puhui viisaasti ja ymmärrettävästi. Siinähän se jutun ydin piilee, helpot valinnat ovat usein kestämättömiä. Elintason noustessa kuluttaminen lisääntyy ja hetken mielijohteeseen perustuvien helppojen ja usein myös halpojen valintojen määrä kasvaa. Mielestäni valinnoissa pitäisi olla vaikeusastetta hieman samalla tavalla kuin Pekingin olympialaisten uimahypyissä. Kolumni Olemme tulossa tien risteykseen Nyt ihmiskunnan helppojen valintojen tie on päättymässä ja olemme tulossa risteykseen, jossa meidän olisi syytä valita oikea suunta. Välillä tuntuu siltä, että risteykseen on jätetty tarkoituksella penkki, johon voimme hetkeksi istua hengähtämään ja miettimään, kumpaan suuntaan olisi viisasta lähteä. Jatkammeko vanhaan malliin vai uskallammeko tehdä kestävämpiä ratkaisuja? Valinta ei ole helppo. Mitä pidemmälle ratkaisujen teko siirtyy, sitä kipeämpiä valintoja joudumme tekemään. Tulevaisuudessa meidän pitäisi pystyä tekemään vastuullisia valintoja. Mutta mistä tiedämme, mikä on vastuullista ja mikä ei? Millä mittareilla vastuullisuutta mitataan? Voiko yksittäinen kuluttaja tehdä vastuullisia valintoja vai onko kuluttajan tekemien valintojen painoarvo niin pieni, ettei sillä ole suurtakaan globaalista merkitystä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä? Mikä on yritysten rooli? Miten hyvin teollisuus ja kauppa kantavat vastuunsa? Onko lähikaupasta ostettu tuote ympäristövaikutuksiltaan parempi kuin hypermarketista hankittu? Pitäisikö lähiruoan osuutta kasvattaa ja siirtomaatavaroiden osuutta pienentää? Tuntuu siltä, että kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia vähän. Yhtä oikeaa vastausta ei löydy, ja joudumme tekemään kompromisseja. Hiilijalanjälkimerkintä valintojen tueksi Mielellään etsitään syyllistä isoista valtioista ja monikansallisista yrityksistä ja todetaan, ettei Suomella ja suomalaisten tekemisillä ole minkäänlaisia vaikutuksia maailmanlaajuisessa tarkastelussa. Hyvin usein sanotaan, että valitsemalla kaupasta ympäristö-, luomu- tai reilunkaupan tuote, olet tehnyt vastuullisen valinnan. Jos tällaisia tuotteita on vain muutama sata usean tuhannen tuotteen joukossa, ovatko loput tuotteet ns. vastuuttomia tuotteita? Kaupan tehtävänä on tarjota asiakkaille erilaisia vaihtoehtoja, joiden joukosta kuluttaja tekee omat valintansa omien arvojensa ja periaatteidensa pohjalta tai lompakon paksuuden tai sirukortin luottorajan puitteissa. Joku pakkaa ostoksensa paperikassiin ja toinen valitsee muovisen. Valintakriteerinä voi olla pelkästään edullinen hinta, mutta yhtä hyvin kotimaisuus, laatu, pakkauskoko tai -materiaali, maku, tuoksu, suolaisuus, rasvan määrä. Kriteereitä kyllä löytyy, mutta valinnat eivät siitä helpotu. Toivottavasti kuluttajan tilannetta helpottavat hiilijalanjälkimerkinnät, joilla pyritään kuvaamaan tuotteen aiheuttamia CO2-päästöjä. Kun mitataan esimerkiksi elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä, niin ruuan valmistus on usein kaikkein eniten ympäristöä kuormittava vaihe tuotteen elinkaaren aikana. Ensimmäiset hiilijalanjäljellä varustetut tuotteet ovat jo tulleet kaupan valikoimiin. Ihmisten tietoisuuden kasvun kautta ehkä voimme kääntää Maaäidin kurssia muutaman piirun verran kestävämpään suuntaan. Helppojen valintojen aika on ohi! Juhani Ilmola ympäristöpäällikkö SOK juhani.ilmola@sok.fi Kehittyvä Elintarvike

6 Kouluateriaan 10 senttiä lisää jotta nykytaso säilyy Puheenvuoro n Jokaisen oppilaan pitäisi syödä kouluruokaa. Koulu panee tarjolle lounaan, ja koti vastaa muusta ruoasta. Koululounas ei saa olla koululaisen päivän ainoa ateria. Monipuolinen kouluruokailu toteutuu, kun aterialla syödään lämpimän ruoan lisäksi salaattia, leipää ja maitoa. Liian moni oppilas jättää kokonaisen aterian syömättä. Moni näykkii vain jotain: vähän pääruokaa tai vain salaatin ja leivän. Miten parantaa syömisen määrää? Tiedetään, että mitä useampi vaihtoehto on tarjolla, sitä paremmin syödään. Mitä myönteisemmin opettajat ja koulun aikuiset suhtautuvat kouluruokailuun, sitä enemmän syödään. Enemmän syötyä ruokaa maksaa enemmän. Se, että mahdollisimman moni syö tarjotun aterian, on tavoite. Parhaassa tapauksessa on päivittäin tarjolla kaksi pääruokaa, pehmeää leipää näkkileivän rinnalla ja kaksi maitolaatua, joista valita. Nyt ruoan hinnan nousu on viemässä vaihtoehdot ja karsimassa muutenkin vähäistä ruokalistaa. Kouluruokaan on saatava ateriaa kohti ainakin 10 senttiä rahaa lisää, jotta nykytaso säilyy. Päivittäisen kouluruoka-annoksen elintarvikkeisiin menee nykyisin noin 70 senttiä ja parhaimmillaan euro. Kouluruokasuositusten ohjeistus päivittäisestä tuoretuotteesta ja pehmeämmästä leipävalikoimasta on tiukalla. Suomalainen ruoka on lähiruokaa Kouluruokailussa on tarjolla paljon tuttuja, hyviä, suomalaisia perusruokia: lihapyörykät, pinaattiletut sekä makaroni- ja maksalaatikko ovat edelleen ruokalistoilla ja suosittuja ruokia. Ruokateollisuus on pelastanut nämä suomalaiset perinneruoat. Päivän ruokarahoilla ei olisi edes mahdollista toteuttaa joka keittiössä alusta saakka valmistaen nykyisiä ruokalistoja: kuuden viikon ruokalista ja joka päivä tarjolla eri pääruokaa. Se on hieno suoritus kouluruokailun tekijöiltä. Ennen tehtiin ruokaa melkein joka koulukeittiössä. Silloin oli lähiruoan toimittajia eri kunnissa. Nyt eri maakunnat ovat jo ilmastonkin vuoksi erikoistuneet. Maitomeijereitä on harvassa, vehnä kasvaa vain eteläisimmässä Suomessa eikä hernettä tai porkkanaakaan löydy joukkoruokailun vuoden sopimuksiin kovin läheltä. Harvaan asutussa maassa ei lähiruoasta kannata intoilla joukkoruokailussa. Lähikylän ruoka on mukava lisä sadonkorjuun teemapäivän koristeeksi. Sillä ei ruokita kaikkia kunnan koululaisia ympäri kouluvuoden nykyrahoilla. Kaikki suomalainen ruoka on joukkoruokailussa lähiruokaa. Ruoan logistiikka ja kylmänä säilyttämisen vaatimukset ovat todella muuttuneet. Elintarviketeollisuuden laadun valvonta takaa ruoan säilymisen, ja kylmäkuljetusten ketjua kuva Nina Dodd valvotaan tarkoin. Ruoan hinnan nousu voi pahimmillaan karsia kouluruoan tarjontaa niin, että se huonontaa aterioiden ravintoarvoa. Mutta silti mikrobiologisen laadun riskit ovat joukkoruokailussa vielä suurempi huoli. Kotikeittiööni ostan toki lähiruokaa lomakaudella lähitorilta. Ulla-Marja Urho MMM, toiminnanjohtaja Maito ja Terveys ry Ruokaohjelma kampanjoi kuntavaaleissa n Hallituksen ruokaohjelma, suomalaisen ruuan edistämisohjelma, tarttuu ensitöikseen joukkoruokailupulmiin. Kuntavaalikampanjalla herätellään kuluttajia ja kunnallisvaaliehdokkaita tekemään töitä etenkin kouluruokailun tason takaamiseksi. Pelkona on, että kohonneet elintarvikehinnat nakertavat kuntien ennestäänkin niukkoja kouluruokarahoja. Jotta nykyinen taso säilyisi ja jopa paranisi, kuntien tulee varata riittävästi rahaa kouluruokailuun. Ruokaohjelman vaalikampanja toteutetaan yhteistyössä Lasten ja nuorten perheiden sekä Terveyden edistämisen politiikka- ohjelman, sosiaali- ja terveysministeriön, opetusministeriön sekä useiden järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Kampanja tulee näkymään suurimmissa sanomalehdissä ja varsinkin sähköisessä mediassa. Kunnallisvaaliehdokkaita lähestytään suoraan sähköisten medioiden kautta ja muistutetaan valintojen ja resursoinnin merkityksestä. Asiaa nostetaan esille muun muassa vaalikoneissa ja -väittelyissä sekä printtimediassa, ruokaohjelman pääsihteeri Marja Innanen kertoo. kuva Sini Garam Vaalien jälkeen valituille valtuutetuille tarjotaan tietoa ja eväitä hyviin päätöksiin, etenkin kouluruokailussa. Myös johtaviin virkamiehiin ja muihin kunnassa päätöksiä tekeviin tahoihin ollaan yhteydessä. 6 Kehittyvä Elintarvike 4 08

7 distumaan, saati kasvamaan, kun niitä nyt pitää myllertää enemmän kuin kynnöspeltoja. Kaupunkien siivottomuudesta ollaan huolissaan, mutta se ei ole mitään verrattuna metsän kasvulle valmistettuun hakkuualueeseen. Kun puunjalostusteollisuus nyt on vaikeuksissa, olisiko tosiaankin aika hyödyntää metsiä monipuolisesti? Mikä olisi metsän tuotto, jos yksipuolisen puupellon sijasta suosittaisiin vaikkapa metsämarjojen kasvua? Satoa saataisiin joka vuosi, eikä kerran sadassa vuodessa. Onko satokorjatut metsät pakko sananmukaisesti kääntää ylösalaisin niin, että elintarviketeollisuuden raakaaineen korjuu vaikeutuu? Marjojen vienti vetää näitä jaloja tikkumassoja paremmin. Verratkaapa tonnihintoja! Soiden käytöstä taitetaan peistä: säilyttääkö sellaisenaan vai valjastaako energian tuotantoon. Kun soiden marjat, lakat ja karpalot nyt näyttävät nousevan arvoon arvaamattomaan, mitä suot mahtaisivatkaan tuottaa ja millä hinnalla, jos niillä luontaisesti esiintyvien hyötymarjojen tuotantoa edistettäisiin. Soita näytetään pidettävän yksisilmäisesti energiavarastoina sen sijaan, että ne saataisiin tuottamaan vuosittain virkistyskäytön kärsimättä. Takavuosina oltiin huolestuneita marjojen mätänemisestä metsiin. Sitten löydettiin itäeurooppalaiset ja aasialaiset poimijat, ja katso: marjojen talteenotto nousi ihan uusiin kilomääriin. Mutta niin nousi näiden modernien siirtotyöläisten vastustuskin. Mutta muistammeko, ketkä alkoivat metsiemme ja maaperämme hyödyntämisen. He, jotka loivat perustan nykyiselle elintasollemme: Finlayson, Polon, Idestam, Fazer Ei kovin montaa supisuomalaista! On maamme köyhä, siksi jää Tatit viemme sellaisenaan Italiaan, mustikat ja matsutaket Japaniin. Pakina Moderneja hölmöläistarinoita n Hölmöläistarinoita luetaan ja kerrotaan kuin ne kuuluisivat jonnekin suomalaisten hämärään menneisyyteen. Mutta ne, jos mitkä ovat uusiutuva luonnonvara; niitä syntyy alati lisää. Ihan tämän päivän maailmassa. Vai mitä tuumaatte seuraavista esimerkeistä: Valitsemamme päättäjät ja heidän valitsemansa päättäjät ovat huolissaan energian riittävyydestä tulevaisuudessa. Millä ylipäätänsä lämmitämme talomme, pyöritämme tehtaitamme ja siirtelemme ihmisiä ja tavaroitamme paikasta toiseen ja takaisin. Suomeen pitäisi tarpeen tyydyttämiseksi rakentaa ainakin puolenkymmentä ydinvoimalaa ja muutama hiilivoimala kaikista biovoimaloista puhumattakaan. Ilmasto kuitenkin lämpenee. Viime talvina lämmitysenergiaa on kulunut entistä vähemmän. Prosessointia vähennetään, erilaisia mi- nimal processing -ohjelmia on menossa tu- kuittain. Liikkuminenkin on jo vähentynyt, kun polttoaineiden hinnat nousivat riittävästi. Samanaikaisesti edistämme energian säästöä ja tuhlaamme energiaa. Suoranaisesti hölmöilemme hautaamalla sitä metsiin. Ämmässuollakin on jo Loviisan ydinvoimalan vuosituotannon verran energiaa varastoituna. Puupelloista marjapeltoja Julkisuudessa puhutaan metsien monipuolisesta hyödyntämisestä. Tämänhetkinen elintasomme on pitkälti metsästä peräisin. Kun liikkuu nykyisissä metsissä, miettii, miten ne ovat koskaan entisaikoina ylipäätään pystyneet uu- kuva Tiina Tolonen Ruokahuollolle hätäohjelma Puunjalostusteollisuus itkee tulevia puutulleja, ja teollisuudenalan pelastamiseksi hallitus tekee hätäohjelman. Takavuosina kapasiteettia rakennettiin halvan tuontipuun tekemiseksi milloin milläkin mömmöllä päällystetyksi paperiksi. Heikoin ja vahvemminkin signaalein varustetut ennustajaeukot ja -ukot povasivat samanaikaisesti paperittomaan yhteiskuntaan siirtymistä tai ainakin paperin käytön vähenemistä. Olisiko elintarviketeollisuus rakentanut neljänneksen ylikapasiteettia tuontimaidon tai -lihan varaan, ja vielä tilanteessa, jossa kasvissyönnistä olisi ennustettu tulevaisuuden suuntausta? Muutama riisimylly toki ehdittiin tehdä ja melkein poistoilla poistaakin. Nyt tämä suomalaisen perinneruuan raakaaine tuodaan valmiiksi putsattuna, puleerattuna ja pakattuna. Muuten, eikö meijeriteollisuuden tai lihateollisuuden raaka-aine ole verrattavissa puunjalostusteollisuuden vastaavaan, eikö niidenkin saannin turvaamiseksi pitäisi julistaa hätätila? Ruokahuoltomme ja elintarviketeollisuutemme raaka-ainevaranto on yksi maailman parhaita petäjäisestä alkaen. Suomalainen gastronomia ei kuitenkaan maailmalla jyllää. Gastronomian perusta luodaan lapsuudessa, kotona, päiväkodeissa ja kouluissa, joiden ruokailun määrärahoja vähennetään koko ajan. Tällä lapsuuden ruohonjuuritasolla ruuan valmistusta ja paikallisten raaka-aineiden käyttöä lopetetaan liki joka kunnassa kustannustehokkuuden nimissä. Onkin suoranainen ihme, jos ruokainnostus ja -tietämys voivat kehittyä tältä pohjalta! Kun tähän on nyt havahduttu, hallitus käynnisti suomalaisen ruuan edistämisohjelman! Mutta perustan nakertaminen vain jatkuu. Verrataanpa tilannetta Italiaan, maahan, joka kitkerän taiston lopuksi sai EU:n elintarvikeviraston: sen pohjoisosan kouluissa tarjotaan kouluruokana kahden ruokalajin ateria ja raaka-aineina kilpailutetaan paikallisia nimisuojattuja tuotteita. Tai tehdään ruoka niin pienissä yksiköissä, ettei kilpailutusta tarvita. Näin voidaan käyttää lähiraaka-aineita eikä maailman, maanosan tai vähintään maakuntamatkalla olleita eväitä. Joskus voisi mennä merta edemmäs tai tässä tapauksessa sen äärelle oppia kalastamaan. Heikki Manner varapuheenjohtaja Elintarviketieteiden Seura ry Kehittyvä Elintarvike

8 Hygieniapassin Aineisto on koottu yhteistyössä Sivuston -aineiston taustalla on monen tavoi suorittaa jo peruskoulussa Elokuussa julkaistu -oppimateriaali on suunniteltu peruskoulun, erityisesti 9-luokkalaisten, sekä lukiolaisten elintarvikehygienian perusopetukseen. Se antaa oppilaille perustiedot elintarvikehygieniasta sekä mahdollisuuden suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran virallinen hygieniaosaamistodistus eli hygieniapassi. n Aineisto on suunniteltu opetussuunnitelman mukaiseksi valinnaisainekokonaisuudeksi, joita kaikilla kouluilla on mahdollisuus järjestää. Erityisen hyvin aihe sopii kotitalouden opetukseen, mutta myös terveystietoon ja biologiaan. Perustietojen lisäksi aineistossa on opettajalle tarkoitettu opas sekä valmiit opetuskalvot. Sähköinen oppimateriaali sisältää perustiedot elintarvikkeiden hygienian merkityksestä eri vaiheissa pellolta pöytään sekä syventää oppilaiden näkemystä koko elintarvikeketjun toiminnasta. Opetus yritysvierailuineen tuo myös elintarviketeollisuuden toiminnan lähemmäksi oppilaan arkea ja mielenkiintoista vaihtelua koulutyöhön. Valinnaisainekokonaisuus sisältää elintarvikealan ammattilaisilta vaadittavat perustiedot elintarvikehygieniasta ja antaa valmiudet myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran virallisen hygieniaosaamistestin suorittamiseen. Testejä voivat kouluissa järjestää ja osaamistodistuksia myöntää Eviran hyväksymät hygieniaosaamistestaajat. Hygieniapassi kiinnostaa nuoria Monille oppilaille hygieniapassi on tärkein peruste valinnaisaineen valintaan, sillä passin avulla helpottuu myös töiden haku. Vaikka lyhytaikaisissa kesätöissä ei välttämättä hygieniapasseja vaadita, yhä useammat sen kuitenkin haluavat. Jos nuorella on passi jo valmiina taskussa, on työnantajankin helpompi valita joukkoonsa riittävät perustiedot jo omaava työntekijä. Evira myöntää noin hygieniaosaamistodistusta vuosittain. Tähän mennessä passeja on myönnetty jo reilusti puoli miljoonaa. Hygieniapassi edellytetään kaikilta niiltä työntekijöiltä, jotka käsittelevät työssään pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita elintarvikehuoneistossa. hon yhteistyö. Sitran koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Elintarviketurvallisuusvirasto, Opetushallitus, Finfood, Elintarviketeollisuusliitto sekä Kotitalousopettajien liitto. Yhteistyötahojen kanssa saamme aiheen mahdollisimman lähelle nuoria. Toivomme, että materiaali innostaa aiheen opetukseen ja tutustuttaa oppilaat elintarviketeollisuuden toimintaan. Myös Finfoodin Ruokaa ja Rakkautta -kampanja vie Lupakokata.fi -aineistoa kouluihin. Näin tavoitteemme terveyttä edistävien konseptien kehittämisestä ja toteutumisesta vahvistuu, kertoo projektipäällikkö Markku Mikola Sitran Elintarvike ja Ravitsemusohjelmasta. Aineiston tieto-osan on kirjoittanut elintarvikehygienian kouluttaja ja oppimateriaalien tuottaja, DI Marja Laukkanen Sefokonsultoinnista. Opettajan oppaan ja aiheen integroinnin käytännön opetukseen on tuonut KtaO Anne Karjalainen Korpitien koulusta Paltamosta. Lisätietoja: Laitosten uudelleenhyväksymisen siirtymäaika umpeutumassa A jankohtaista n Eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevien laitosten on haettava elintarvikelain mukaista uudelleenhyväksyntää mennessä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on päivätyllä tiedotteellaan kehottanut elintarvikealan toimijoita kiirehtimään hakemuksen tekemistä. Hyväksymisvelvoitteen piiriin kuuluvia laitoksia on Suomessa noin kappaletta, joista vain noin kymmenesosa oli jättänyt 8 Kehittyvä Elintarvike 4 08 hakemuksensa toukokuun loppuun mennessä. Hyväksyntää haetaan yrityksen sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaisilta. Poikkeuksena ovat Eviran valvonnassa olevat teurastamot ja lääninhallitusten valvonnassa olevat poroteurastamot. Heidän resurssinsa ovat tunnetusti rajalliset. Olisi varmaankin kaikkien, niin yrittäjien kuin valvontaviranomaisen kannalta hyödyllistä, että vältyttäisiin hakemusruuhkalta keväällä. Hakemuksen jättämistä hyvissä ajoin kannattaa siis todella harkita, ylitarkastaja Eija Läikkö Evirasta tähdentää. Evira järjesti yhdessä lääninhallitusten kanssa kevään ja alkukesän kuluessa useita koulutustilaisuuksia eri puolilla maata sekä elintarvikealan toimijoille että valvojille. Näissä tilaisuuksissa pohdittiin yhdessä uudelleenhyväksymiseen ja elintarvikevalvontaan laajemminkin liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Yleensä näissä tilaisuuksissa voitiin yksimielisesti todeta, että sekä yrittäjien että valvojien tavoitteet elintarvikkeiden hyvän laadun varmistamisessa ovat aivan samat. Elintarvikealan yrittäjillä ja heidän valvojillaan on nyt tilaisuus käytännössä tehdä hyvää yhteistyötä ja hoitaa elintarvikelain edellyttämät uudelleenhyväksymisasiat kuntoon, Eviran koulutuksia toteuttanut Eija Läikkö kehottaa.

9 Pakkausten avattavuus keksintökilpailun aiheena n Suomen Reumaliiton kolmivuotinen Helppo pakkaus on ETU -hanke (Easy to Use) käynnisti syyskuun alussa Helppo avata -keksintökilpailun. Kilpailussa haetaan uusia, helposti avattavia päivittäistavara- ja lääkepakkausratkaisuja. Kilpailulla halutaan nostaa pakkausten avattavuuteen ja käytettävyyteen liittyviä vaikeuksia esille. Pohjoismaisten tutkimusten pohjalta arvioidaan, että noin 1,5 miljoonaa suomalaista kärsii käden huonosta toimintakyvystä. Pakkausten avaamiseen on kehitetty erilaisia apuvälineitä, mutta ETU -hankkeessa lähtökohtana on edistää pakkausten avattavuutta ilman apuvälineitä. Ongelmana ovat pakkaukset, eivät ihmiset. Väestön ikääntyminen lisää helposti avattavien pakkausten tarvetta. Ikääntyminen tuo väistämättä mukanaan voimien ja sorminäppäryyden sekä näkökyvyn heikentymistä. Ongelmat eivät siten kosketa vain reumaa sairastavia, vaan lukuisia ikääntyneitä henkilöitä. Pakkausten erilaiset avausmekanismit voivat yhtälailla tuottaa hankaluuksia myös nuoremmille. Kaikkia kuluttajia auttaa, mikäli pakkauksissa on hyvin näkyvä ja selkeä avausmekanismi sekä hyvät avaamisohjeet. Avausmekanismista tulisi saada pitävä ote, eikä se saisi olla liian tiukka. Avausmekanismi ei saisi mennä kesken kaiken rikki, eikä voimantarve saisi olla liian suuri. Otteen saamisessa pakkauksesta pakkauksen muoto ja materiaali ovat avainasemassa. Tarkoituksenmukaista myös on, että tuote pysyy avaamisen ajan pakkauksessaan, eikä mm. mehu tai säilykkeen liemi loisku pakkauksestaan ennen aikojaan. Hyvä pakkaus on helppo avata, käyttää, sulkea ja avata uudelleen. Se pysyy käytössä siistinä ja on materiaaliltaan ympäristömyötäinen. ETU -hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti kauppaan, pakkausteollisuuteen ja suunnittelijoihin, jotta pakkausten käyttäjänäkökulma huomioitaisiin paremmin. Helppo avata -merkki haettavana Suomen Reumaliitto tarjoaa yrityksille haettavaksi myös uuden Helppo avata -merkin. Merkin saadakseen pakkauksen tulee läpäistä yhteispohjoismainen avattavuustesti, jonka ovat kehittäneet käytettävyyden ja pakkausalan tutkijat ja suunnittelijat. Muissa Pohjoismaissa on käytössä omat merkit. Merkin voivat saada niin päivittäistavara- kuin lääkepakkauksetkin. Ensimmäinen Suomen markkinoilla oleva lääkepakkaus on jo läpäissyt testin: reseptilääkkeenä myytävä nenäsumute Nasonex. Merkin odotetaan aktivoivan myös päivittäistavaroiden valmistajat, pakkaajat ja pakkauttajat mukaan pakkausten avattavuuden kehittämistyöhön. Helppo avata -keksintökilpailuun ovat tervetulleita osallistumaan kaikki yksityishenkilöt, joilla on uusi keksintö helposti avattavasta päivittäistavara- tai lääkepakkauksesta. Kilpailun kunniamainintasarja on avoin yrityksille. Yritykset voivat osallistua kilpailuun olemassa olevalla tai suunnitteilla olevalla pakkauksellaan. Kilpailuaikaa on saakka. Kilpailusarjan voittajille on luvassa rahapalkinnot sekä mahdollisuus keksinnön patentoimiseen Keksintösäätiön tuella. Kilpailulomake ja lisätiedot löytyvät osoitteesta Minna Myllykoski projektikoordinaattori Suomen Reumaliitto ry minna.myllykoski@reumaliitto.fi Kehittyvä Elintarvike

10 kuvat EFSA EFSAn johtokunnan kokouksessa mm. riskinarviointiosaston johtaja Riitta Maijala (vas.), puheenjohtaja Patrick Walls ja johtaja Catherine Geslain- Lanéelle. EFSAn suurimmat haasteet ovat edessä EFSAn aikaansaannokset ovat jo tähän mennessä mittavia. Lainsäädännön uudistamistahti EU:ssa merkitsee kuitenkin työntäyteisiä lähivuosia. A jankohtaista 10 Kehittyvä Elintarvike 4 08 n Onneksi EFSAn henkilökuntaa on voitu lisätä viime vuodet suunnitellusti ja organisaatiota on uudistettu vastaamaan haasteisiin. Henkilökunnan määrä nousee tämän vuoden aikana noin 350:een, ja lopulliseen määräänsä, 450:een, vuoteen 2010 mennessä. Riskinarviointilausuntoja on annettu jo yli 600, mutta lähivuosina määrä moninkertaistuu, jos tavoitteissa pysytään. Viraston organisaatiosta kaksi kolmasosaa painottuukin nyt riskinarviointiin ja tieteelliseen yhteistyöhön. Riskiviestintä ja hallinto vievät vain kolmanneksen lähes 70 miljoonan euron budjetista. Kesällä toimintansa aloitti kaksi uutta tiedepaneelia, lisäaineisiin ja aromeihin keskittyvä ja toisaalta elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuviin tarvikkeisiin ja entsyymeihin keskittyvä paneeli. Oman toimitalon rakentaminen alkanee syksyllä. Henkilökunta asuu Parmassa ja on sinne kotiutumassa. Ongelmana ovat pitkät kokousmatkat, joista kärsivät etenkin tiedekomitean ja -paneelien jäsenet ja työryhmien asiantuntijat, mutta myös oma henkilökunta, jos kokoukset pidetään muualla. Toivottavasti pääministeri Silvio Berlusconi nyt lunastaa lupauksensa kansainvälisestä lentokentästä Parmaan. Sen hän on virastolle velkaa! Ravitsemus- ja terveysväitteet suurin työllistäjä Elintärkeää EFSAlle on, että sen tiedeasiantuntijat jatkavat työtään paneeleissa. Monelle se merkitsee kaksinkertaista työtaakkaa oman ansiotyön ohella, mutta on ilmeisesti palkitsevaa ja varsinaista tutkimustyötä tukevaakin. Tiedekomitean ja -paneelien jäsenten palkatonta, vapaaehtoista työpanosta tulisi silti palkita nykyistä paremmin. Pahin työruuhka on nyt tulossa ravitsemus- ja terveysväitteiden arviointiin, peräti pari tuhatta lausuntopyyntöä. Lainsäädäntö asettaa arvioinneille kovin lyhyen määräajan, vain viisi kuukautta. Jos hakemus ei ole täydellinen, sen käsittely vain vähän pitkittyy. Muita lähiajan pullonkaula-alueita ovat ruoan ja rehujen lisäaineet, ravintolisät, aromit, torjunta-aineet ja mikrobit sekä kasvi- ja eläinsairaudet ja niiden torjuminen. Nyt EFSA ottaa aktiivisesti työn alle myös mahdolliset tulevat elintarvike- ja rehuketjun vaarat. Ilmaston lämpenemisen ja kansainvälisen kaupan kasvun myötä ne lisääntyvät ja raaka-aineiden hintojen nousun kiihdyttämä tarjonta vain kasvattaa terveysriskejä. Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa lisääntyy Miten työtaakasta selviydytään? Strategiana on lisätä yhteistyötä jäsenvaltioiden riskinarviointilaitosten kanssa. Tämä työ alkoi vuonna 2006, kun EFSA solmi ensimmäiset yhteistyösopimuksensa Helsingissä pidetyssä kokouksessa jäsenvaltioiden edustajien kanssa. EFSAn perustamisasetus (EY) Nro 178/2002, art , edellyttää tieteellistä yhteistyötä eli riskinarviointiin liittyviä tutkimuksia myös jäsenvaltioilta. EFSA osarahoittaa niitä ja pitää yllä tutkijaverkostoja asiantuntijatarpeita varten. Ruoan käyttötilastojakin ollaan nyt vihdoin yhdentämässä saanti- ja altistusarviointeja varten. Jäsenmaihin on perustettu ns. keskusyhteyspisteet, Focal Point -pisteet, jotta tietojenvaihto tehostuu. Suomessa pistettä hoitaa luonnollisesti Evira. Video- ja muuta viestintätekniikkaa käytetään neuvotteluissa ja päätöksenteossa, kun se vain on mahdollista. Ostopalveluja ja käsittelymaksujakin harkitaan ruuhkien purkamiseksi. Ehkäpä muitakin konsteja löydetään, mutta periaatteessa EFSAn pitää nyt jo menestyä omilla vahvuuksillaan. Pirkko Raunemaa MMM, EFSAn johtokunnan jäsen Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen pirkko.raunemaa@pp.inet.fi

11 Kommentti EFSA Riskinarvioinnin näköalapaikka n Työn määrä ja aikataulupaineet ovat moninkertaistuneet EU:n elintarvike- ja rehulainsäädännön uudistumistahdin myötä. Myös jäsenmaista ja sidosryhmiltä tuleva kritiikki kasvaa, kun kannanotot eivät aina miellytä. Lohdullista on arvostelun monikärkisyys, kun se osittain vie sivuun itse asiasta, riskinarvioinnin laadusta. Mm. epäillään EF- SAn ja sen tiede-elinten riippumattomuutta, vaikka se on ehdoton edellytys kaikelle toiminnalle. Tähän mennessä yhdessäkään arvioinnissaan EFSAn tiedelautakunnat tai -komitea eivät ole joutuneet peräytymään. Eli työ on vakaalla tieteellisellä pohjalla myös kansainvälisesti. Usein arvostelu tuleekin jäsenmaista, kun riskinhallintapäätöksiä ei voida tai haluta tehdä riskinarvioinnin, vaan myös poliittisten tavoitteiden pohjalta. EFSA on ansainnut paikkansa EFSA on pystynyt lausunnoillaan murentamaan elintarvikeketjun tieteellistä ja teknologista kehitystä estäneitä suojamuureja, mm. geenimuuntelun perusteettoman vastustuksen osalta. Myös kloonaus näyttää muuttuvan enemmän eettiseksi kuin turvallisuusongelmaksi, samoin kuin kasvuhormonien hallittu käyttö eläinten kasvatuksessa. Pitkällä aikavälillä myös päätöksenteko elintarvikeketjun riskinhallinnassa normalisoituu. Maailman kauppajärjestö WTO:n säännöt estävät muiden kuin kansainväliseen standardiin tai tieteelliseen riskinarviointiin perustuvien kaupanesteiden käytön tuontia terveyssyistä estettäessä. EU:n jäsenmaiden omilla riskinarvioinneilla ei ollut aikaisemmin riittävää kansainvälistä uskottavuutta. EFSA on tätä puutetta paikannut myös kehittämällä riskinarvioinnin menetelmiä, ja ansainnut paikkansa sekä Codex Alimentariuksen työssä että sen jäsenvaltioiden riskinarvioinneissa. Tätäkin yhteistyötä toki vielä tehostetaan. Kuluttajien valta näennäistä Esteitä vapaalle ja turvalliselle kauppavaihdolle elintarvikealalla tuleekin jäsenmaiden omasta käyttäytymisestä ja osittain myös komission päätöksistä, joihin neuvoston ja parlamentin asenteet vaikuttavat. Maatalous on kaikkialla aika tuettu talouden ala. Sitä suojellaan myös tunteisiin vetoamalla, koska sen työllisyysvaikutukset ovat huomattavia. Joudutaan myös miettimään tilanteita, joissa kansainvälinen vaihdanta kriisitilanteessa häiriintyy, eli oman maan tuotantoa kannattaa varmistella. Vedotaan myös siihen, etteivät kuluttajat jotain tuotantotekniikkaa hyväksy ja siksi sitä ei haluta käyttää. Olisi hienoa, jos kuluttajilla olisi niin paljon valtaa maailmassa. Voi tosin olla, että kuluttajille syötetään tietoa riskinhallintapäätösten taustaksi juuri siinä muodossa, että valittu tuotantoja kauppapolitiikka hyväksytään. Kuninkuudestaan huolimatta kuluttajat ostavat kiltisti ja kiireissään sitä, mitä tarjotaan. Eivät he ole tähän saakka paljonkaan puuttuneet tarjonnan taustatekijöihin, vaikka kulutusasenteet ovat onneksi muuttuneet luontoa ja lähiruokaa suosivaan suuntaan. Johtokunnan jäsenen valjaat vapaana Olen suuresti nauttinut siitä, että pääsin johtokunnan jäsenenä rakentamaan EFSAa sen ensimmäiset toimintavuodet. Nyt on muiden aika ottaa osavastuunsa eteenpäin menosta ja taatusti vielä monien uusien haasteiden hoitamisesta kuntoon ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön hyvinvoinnin varmistamiseksi ruokaa ja rehuja tuotettaessa, jalostettaessa, myytäessä ja vihdoin syötäessäkin oikein ja nautinnolla. Henkilökunnassa Suomella on avainpaikalla riskinarviointiosaston johtajana ELT Riitta Maijala. Lisää suomalaisia sinne vielä kaivataan. Pirkko Raunemaa EFSAlla huomattava työpanos jo takana Pirkko Raunemaa PS Euroopan unionin neuvosto nimitti seitsemän uutta jäsentä EFSAn johtokuntaan. Yksi heistä on Suomen Kuluttajaliiton pääsihteeri Sinikka Turunen. Uusi johtokunta aloitti työnsä , ja sen uusien jäsenten toimikausi kestää neljä vuotta. Euroopan elintarviketurvallisuus viranomainen, EFSA, juhli komeasti viisivuotista toimintaansa viime syksynä. Brysselin juhlaseminaari keräsi osanottajia myös Suomesta, ja sidosryhmät saivat tilaisuuden julkisesti arvioida tehtyä työtä. Kokemukset olivat myönteisiä. EFSA sai paljon kiitosta saavutuksistaan, olipa puhujana kuluttaja- tai kaupan järjestön edustaja, EU-virkamies tai poliitikko. Myös tiedeyhteisö oli vakuuttunut EFSAn tarpeellisuudesta ja työn merkittävyydestä. EFSA on alkuvaikeuksistaan huolimatta pystynyt houkut telemaan parhainta mahdollista työvoimaa rakentamaan toimintaa. Se on tähän mennessä julkaissut yli 600 tieteellistä riskinarviointia, niistä sata viime vuonna. Virasto on myös käsitellyt satoja hakemusasiakirjoja, luonut hakemusohjeistusta, kehittänyt riskinarviointimenetelmiä, antanut lausuntoja, solminut suhteita kymmeniin sidosryhmiin, luonut suositut ja tarpeelliset kotisivut ja tiedotusjärjestelmät, ja järjestänyt tieteellisiä kollokvioita ja konferensseja. Lisäksi EFSA on pitänyt yhteyksiä komissioon ja parlamenttiin, luonut suhteet kolmansien maiden vastaaviin laitoksiin ja puolustanut uskottavasti lausuntojaan ja kannanottojaan julkisuudessa, joskus hyvin vihamielistäkin uutisointia vastaan. Muissa EU-maissa ja kolmansissa maissa lehdistö on kiinnostunut EFSAn lausunnoista. Riippumattomuus on EFSAn toiminnan kulmakivi. Kehittyvä Elintarvike

12 A jankohtaista Elintarvikeklusteri keskittyy osaamisen vientiin Viime vuonna aloittanut elintarvikeklusteri, elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma, panostaa suomalaisen osaamisen vientiin Itämeren alueelle, Kaukoitään ja vanhoihin EU-maihin. Huomio keskittyy sekä kiinnostaviin raaka-aineisiin että tuotteistus- ja tuoteturvallisuusosaamiseen. n Elintarvikekehityksen vuosien osaamiskeskusohjelman ohjelmajohtaja Jukka Lähteenkorva kertoo, että viimeisin isompi rutistus on klusterin kansainvälistymissuunnitelma, joka määrittelee työn painopistealueet. Itämeren alue on vahva. Pohjoismaiden ohella Baltian maiden ja Puolan kanssa on menossa suunnittelutyö yhteistyön lisäämiseksi ravitsemusviestinnän, kuluttajakäyttäytymisen ja markkinatutkimuksen alueella. Erityinen huomio kohdistetaan Venäjään, varsinkin Pietarin alueeseen, johon Kaakkois-Suomen kanssa tehdään aktiivista työtä Venäjän logistiikkahankkeen suunnittelussa. Siihen pääsevät Elintarvikekehityksen klusterin kautta mukaan koko Suomen yritykset, Lähteenkorva selvittää. Vanhoihin EU-maihin, pääosin Britanniaan ja Ruotsiin, on koottu Sitran ERA-ohjelman kanssa korkeaa osaamista vaativien tuotteiden vientiä, kuten keliakiatuotteiden kauppaa. ERA-yhteistyö on toiminut Lähteenkorvan mukaan todella hyvin, ja mm. marjaklusterin työ jatkuu nyt osaamiskeskusohjelman kautta. Myös Japanin vientimahdollisuuksia punnitaan. Yhteis- 12 Kehittyvä Elintarvike 4 08 kuva Metsäntutkimuslaitos/Minna Terho työtä sinne on rakennettu jo useamman vuoden ajan sekä tutkimuslaitos- että yritystasolla. Klusteriohjelmassa ovat mukana Foodwest Oy Seinäjoelta, Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Turusta, Kuopio Innovation Oy, Viikki Food Centre Helsingistä ja Agropolis Oy Jokioisilta (liitännäisjäsen), Helsingin, Turun, Kuopion ja Vaasan yliopistot sekä VTT ja MTT. Ohjelmaa koordinoi Foodwest Oy. Syksyn aikana käymme läpi, miten osaamiskeskukset profiloituvat. Selkeä profiloituminen on välttämätöntä työn tehokkuuden ja tuloksellisuuden maksimoimiseksi, Jukka Lähteenkorva tähdentää ja vakuuttaa, että klusterin sisällä vallitsee hyvä henki, yhteistyöhalu ja luottamus. Japanilaistutkimuksissa pakurikäävästä on löydetty syöpää ehkäiseviä ja sairaalabakteereita tuhoavia ominaisuuksia. Puolukkaa karpalon sijasta? Klusterin keskeisiä hankkeita ovat painonhallinta ja marjojen hyödyntäminen raaka-aineena. Myös elintarviketurvallisuusosaamisen kansainvälistäminen ja Itämeren alueen yhteistyön kehittäminen ovat keskeisiä tehtäviä. Osaamiskeskus vetää hankesuunnittelua, jolla tarjoamme koko Itämeren verkoston yritysten käyttöön. Verkostoon kuuluvat tässä vaiheessa Suomen ohella Ruotsi, Norja, Islanti ja Puola. Tavoitteena on rakentaa yrityksiä ja tutkijoita palveleva verkosto, joka keskittyy erityisesti ravitsemuskysymyksiin, kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämiseen ja sitä kautta yrityksiä palvelevaan markkinatutkimukseen. Lopputuloksena syntyy yritysten kansainvälistymistä palveleva kokonaisuus, Jukka Lähteenkorva kertoo. Hän patistaa suomalaisia toimimaan itsekkäästi kaikissa vientiponnistuksissaan. Amerikkalaiset ja kanadalaiset ovat luoneet esimerkiksi sikäläisestä karpalosta menestysraaka-aineen. Tölkeissä korostetaan, että kaikki karpalo-hyvä liittyy vain näihin karpaloihin. Miksei suomalainen puolukka voisi olla yhtä hyvä, itse asiassa parempikin, Lähteenkorva pohtii. Matsutakea ja pakurikääpää Japaniin? Suomessa on tosin ollut pulaa sekä marjojen poimijoista että sienten kerääjistä. Esimerkiksi matsutakea (männyntuoksuvalmuska) japanilaiset ostaisivat niin paljon kuin suomalaiset jaksavat poimia. Sen käsittely vaatii osaamista ja ripeyttä. Parhaat sienet pitää poimia puuvillahansikkain ja pakata varovasti kankaantapaisen kelmun sisään pieniin laatikoihin, jotka kiidätetään lentorahdilla vuorokaudessa tai parissa Japaniin. Jukka Lähteenkorva ehdottaa, että luokitukseltaan huonompilaatuisista sienistä kehitettäisiin Suomessa valmiita tuotteita raaka-aineviennin sijasta. Japanilaisia kiinnostaa myös toinen Suomen luonnosta löytyvä raaka-aine: koivun kyljessä kasvava, musta ja rosoinen pakurikääpä. Japanilaistutkimuksissa siitä on löydetty syöpää ehkäiseviä ja sairaalabakteereita tuhoavia ominaisuuksia. Selvitämme Turun yliopiston, Åbo Akademin, Metsäntutkimuslaitoksen ja metsäklusterin kanssa, tulisiko pakurikäävästä seuraava, kiinnostava raaka-aine. Raaka-aineomavaraisuus tärkeää Elintarvikealalla vuodesta 1983 lähtien työskennellyt Jukka Lähteenkorva sanoo, ettei Suomen elintarvikealan tilanne ole helppo. En muista näin isoa raaka-ainehintojen hyppäystä ja varastojen tyhjentymistä koko tänä aikana, hän toteaa ja sanoo, että yksikin huono vuosi voi sekoittaa joidenkin raaka-aineiden markkinoita. Pienillä markkinoilla raakaaineomavaraisuus on tärkeää. Jukka Lähteenkorva pelkää, että etenkin pk-yrityksissä säästötoimet kohdistuvat kehittämistoimintaan, eli jämähdetään paikoilleen, kun pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Tosin pienillä katteilla on haastavaa kehittää bisnestä. Uskon, että markkinatilanne raaka-aineiden osalta neutralisoituu ehkä vuoden päästä. Ja pitää muistaa, että elintarvikeketju tarjoaa työpaikan kymmenille tuhansille suomalaisille. Pirjo Huhtakangas

13 P E R U N O I D E N A A T E L I A Jepuan valmisperuna Studio PAP Jepuan valmisperunat ovat mullistaneet suurkeittiöiden arkipäivää jo parinkymmenen vuoden ajan. Esikypsennetyt ja -käsitellyt perunat ovat tuttua raakaainetta kypsässä, kätevässä muodossa. Tervetuloa alan markkinajohtajan, perunanviljelijöiden itsensä omistaman Jepuan Perunan lisäaineettomien valmisperunoiden aikakauteen siinä on itua. Näiltä messuilta löydät meidät syksyllä 2008 Ympäristöasioiden vastuullinen ja ennakoiva hoitaminen on tärkeä osa liiketoimintaamme. Kehitämme toimintaamme ja tuotteitamme siten, että voimme välttää ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on olla ympäristöasioissa perunanjalostustehtaiden esikuvana. Kun loppukäyttäjät valitsevat tuotteemme, meidän tulee voida vakuuttaa heidät siitä, että kannamme pitkän aikavälin vastuun ympäristöstä jäteasioissa. Ainutlaatuinen omistusrakenteemme vaatii ja tukee paikallista ympäristötietoista toimintaa Minimessut Porvoo Kespro-messut Oulu Kespro-messut Rovaniemi 2.9. Kespro-messut Helsinki 3.9. Metro, Menossa mukaan Seinäjoki 4.9. Kespro-messut Kuopio Sairaalatalouspäivät Jyväskylä Heinon mes sut Helsinki 9.9. Kespro-messut Lahti Kespro-messut Tampere Grönsakshallen, Sorunda Masters Saltsjöbaden, Ruotsi Kespro-messut Turku Viikko 41 Meira Nova joulunäyttely Helsinki Ateria 2008 Helsinki Pensalantie Jepua +358 (0) info@jepo.fi

14 Laboratorioiden hyväksymismenettely on keskitetty Eviraan Laboratorioiden hyväksymisvaatimuksia on yhtenäistetty viime vuosien lainsäädäntöuudistusten myötä ja hyväksyminen on keskitetty Eviraan. Olennaisimmin elintarvikelain nojalla hyväksyttävien laboratorioiden vaatimuksista ovat muuttuneet omavalvontalaboratorioita koskevat hyväksymisvaatimukset. Teema n Eviraan keskitetty laboratorioiden hyväksymismenettely koskee elintarvike-, vesi-, lannoitevalmiste-, rehu-, asumisterveysja valvottavien eläintautien analytiikkaa tekeviä laboratorioita. Eviran hyväksyntää tulee hakea elintarvikelain (23/2006) soveltamisalalla toimivien laboratorioiden, jotka tutkivat viranomaisten ottamia näytteitä, elintarvikealan toimijan välttämättömiä omavalvontanäytteitä, lihantarkastukseen kuuluvia näytteitä tai salmonellavalvontaohjelman näytteitä. Hyväksytyt laboratoriot merkitään laboratoriorekisteriin. Rekisterissä on tällä hetkellä 100 laboratoriota, joista 86 on elintarvikelain nojalla hyväksyttyjä. Kaikilla elintarvikelain nojalla hyväksyttävillä laboratorioilla tulee olla kirjallinen laatujärjestelmä, riittävä tekninen pätevyys, pätevä henkilökunta ja laboratorion tulee tuottaa luotettavia tuloksia. Hyväksymisvaatimuksista on säädetty elintarvikelain lisäksi valtioneuvoston asetuksella (1174/2006) ja viranomaisnäytteitä tutkivien laboratorioiden osalta myös EY:n valvonta-asetuksella (882/2004). 14 Kehittyvä Elintarvike 4 08 Pätevyyden arviointi laboratoriokohtainen Viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyn laboratorion tulee olla akkreditoitu ja omavalvontalaboratorio tulee puolestaan olla arvioitu käyttäen standardia ISO/ IEC Arviointi on akkreditointia hieman kevyempi menettely, ja se tapahtuu kolmen vuoden välein, kun akkreditointiin liittyvä pätevyydenarviointi tehdään noin vuoden välein. Laboratorion on esitettävä akkreditoitaviksi tai arvioitaviksi keskeisimmät ko. tutkimuksiin käyttämänsä menetelmät. Keskeisiä menetelmiä ovat esimerkiksi ne, joilla tutkitaan muuttujia, joille on lainsäädännössä asetettu raja-arvo. Keskeiseksi voidaan katsoa myös laboratoriossa paljon käytössä oleva menetelmä. Akkreditoinnin ja arvioinnin suorittaa FINAS-akkreditointipalvelu (FINAS). Omavalvontalaboratorion arvioinnin voisi periaatteessa suorittaa muukin pätevä taho, mutta tällä hetkellä ainut arviointipalvelun tarjoaja on FINAS. Milloin Eviran hyväksyntä? Elintarvikealan toimijan omavalvontalaboratorion tulee olla Eviran hyväksymä, jos siellä tehdään nk. välttämättömiä omavalvontatutkimuksia. Ne ovat säädösten (esim. EY 2073/2005) tai viranomaisen toimijan tehtäväksi edellyttämiä tutkimuksia tai toimijan HACCP-järjestelmässä vaarojen hallintaa todentavia tutkimuksia. Myös salmonellavalvontaohjelman näytteet tulee tutkia vähintään hyväksytyssä omavalvontalaboratoriossa. Muita kuin edellä mainittuja omavalvontaan kuuluvia näytteitä voidaan tutkia myös laboratoriossa, joka ei ole Eviran hyväksymä. Lihantarkastuslaboratoriot murroksessa Lihantarkastuslaboratoriossa voidaan tehdä vain ph-, keittokoe- ja trikiinitutkimuksia. Ennen hyväksyntää Eviran nimeämän toimielimen tulee todeta laboratorion täyttävän em. laboratorioiden yleiset vaatimukset. Lihantarkastustutkimuksia tehdään hyvin vaihtelevissa olosuhteissa tilateurastamoista paikallislaboratorioihin, ja lihantarkastuslaboratorioille asetetuista vaatimuksista on säädetty vain yleisellä tasolla. Siksi ei ole järkevää, eikä mahdollistakaan käyttää FI- NASia arvioijana. Arviointielimen perustamista on pohdittu Evirassa, mutta prosessi on kesken. Tästä johtuen lihantarkastuslaboratorioita ei ole toistaiseksi voitu virallisesti hyväksyä Evirassa elintarvikelain edellyttämällä tavalla. Trikiinitutkimuspaikkoja koskevat vaatimukset muuttuvat todennäköisesti merkittävästi lähivuosina. Vuoden 2009 loppuun asti trikiinitutkimuksia voivat tehdä viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyt laboratoriot sekä hyväksytyt lihantarkastuslaboratoriot. Vuoden 2010 alusta trikiinitutkimukset on tehtävä valvontaasetuksen (EY 882/2004) mukaisesti viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyssä laboratoriossa. Muutoksen taustalla on valvonta-asetuksen täytäntöönpanolle myönnetyn siirtymäkauden päättyminen (EY 2076/2005). Vaatimusten kiristymisen myötä hyvin pienimuotoinen trikiinitutkimustoiminta tullee päättymään esimerkiksi pienteurastamoiden yhteydessä, ja

15 Kuntien valvontatoimia yhtenäistetään erityisesti kaupoissa Kuva Evira/Jussi Tiainen niiden tulisi jatkossa ostaa trikiinitutkimuspalvelu jostakin viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytystä laboratoriosta. Evira tiedottaa asiasta tämän vuoden aikana. Hyväksynnän hakeminen Laboratorion hyväksymishakemus löytyy yhdessä muun hyväksyntämenettelyä koskevan aineiston kanssa Eviran internetsivuilta ( Hyväksymispäätös annetaan pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevana, mutta esimerkiksi hyväksymisvaatimusten jäädessä täyttymättä, voidaan myöntää määräaikainen hyväksyntä. Hyväksytyn laboratorion on ilmoitettava Eviraan mm. laboratoriossa tapahtuvista muutoksista. Taija Rissanen ylitarkastaja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valvonnan kehittämisyksikkö n Elintarvikevalvontaan liittyvät viranomaistoimet ovat lainsäädännön muutosten myötä lisääntyneet suurempi osa elintarvikehuoneistoja on hyväksynnän piirissä ja esimerkiksi omavalvontasuunnitelmat on hyväksytettävä. Kuntien valvontaviranomaiset tekevät valvontaa koskevat päätökset itsenäisesti. Eri paikkakunnilla toimivat elintarvikeketjut havaitsevat ensimmäisenä, jos eri kuntien välillä toimijoille asetettavissa vaatimuksissa on eroja kuntien välillä. Tasapuolisuuden vuoksi yhtenäiseen elintarvikevalvontaan on pyrittävä. Tämä perustuukin mm. hallintolaissa esitettyyn velvoitteeseen toimijoiden tasavertaisesta kohtelusta. Elintarvikevalvonta- ja hallintosäädökset eivät kuitenkaan anna valvonnan toimintatavoille riittäviä eväitä yhtenäisen valvonnan toteuttamiselle. Suomessa on aloitettu useampi hanke valvonnan yhtenäistämiseksi, erityisesti myymälöissä. Useita hankkeita käynnissä Jäsenmaiden yhteinen elintarvikkeita ja rehua koskeva ns. valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004 velvoittaa käyttämään virallisessa valvonnassa asianmukaisia valvontamenetelmiä ja -tekniikoita. Evira on osaltaan vastannut velvoitteeseen perustamalla Eviran ja lääninhallitusten edustajien kanssa työryhmän, joka pohtii valvonnassa käytettävien asiakirjojen yhteistä linjaa ja vaatimustenmukaisuutta sekä ylipäänsä sitä, että kaikilla kuntien valvontaviranomaisilla olisi mahdollisuus saada tarkoituksenmukaisia työkaluja valvonnan toteutukseen. Erillinen työryhmä miettii vielä valvontatoimenpiteiden yhteismitallisuutta ns. Kuri -hankkeella, joka pohtii kuntien valvontakohteiden riskinarviointia ja -luokitusta. Valvontatoimien yhtenäistämiseen pyrkiviä hankkeita on toki ollut jo aiemmin. Ympäristöterveysvalvonnan laatujärjestelmämalli eli YTERVA luotiin jo luvulla. Hanke keskittyi valvonnan laatujärjestelmään ja se loi asiakirjamalleja valvontaa varten. Tämän hankkeen luomia asiakirjoja ollaan parhaillaan päivittämässä kahden kuusamolaisen terveystarkastajan voimin. Myös kuntaliitto on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on yhtenäistää kuntien viranomaisvalvontaa myymälöissä. Päivittäistavarakaupalle on rakennettu nettipohjainen omavalvonnan tietopankki helpottamaan ja ohjaamaan myymälöiden lakisääteistä omavalvontaa. Tavoitteena on yhtenäistää valvontakäytäntöjä ja saada kaupan omavalvontatietopankki keskustelemaan viranomaisten tietojärjestelmän kanssa. Tällöin kunnan valvontaviranomaiset voivat tehdä myymälöiden omavalvontatietojärjestelmään ns. sähköistä seurantaa internetin kautta. Hanke etenee ripeästi, ja tavoitteena on saada valmista aikaan vuoden loppuun mennessä. Sähköinen asiointi auttaa yhtenäistämistä Sähköinen asiointi on tulossa elintarvikevalvontaan kaikilla tavoin. Se on omiaan parantamaan yhtenäistä valvontaa, kun esimerkiksi kuntien valvontatietojen keruu tulee ns. KUTI -hankkeiden myötä reaaliaikaiseksi. Hankkeet on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Tämä antaa keskusviranomaiselle nykyistä paremmat mahdollisuudet ohjata paikallista valvontaa heti, kun jotain poikkeavaa havaitaan. Valvonta-asetuksen velvoite riskiperusteisesta valvonnasta on nykypäivää. Myös tässä asiassa yhteiset perusteet riskien arvioinnille edistävät valvonnan tasapuolisuutta eri puolilla Suomea. Yhteistä riskiluokitusmallia ollaan laatimassa Evirassa. Eeva Fieandt ylitarkastaja Valvonnan kehittämisyksikkö Evira Kehittyvä Elintarvike

16 Elintarviketutkimuksia tehdään lähes sadassa laboratoriossa n Eviran hyväksyttyjen laboratorioiden rekisterissä oli 86 elintarvikelain (23/2006) nojalla hyväksyttyä laboratoriota tammikuussa Elintarvikelain nojalla voidaan hyväksyä kolmentyyppisiä laboratorioita, joiden lukumäärät on esitetty oheises- sa taulukossa ja sijainnit kartoissa. Viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyistä laboratorioista neljä oli valtion omistamaa, 21 kuntien omistamaa ja 22 yksityistä laboratoriota. Hyväksytyt omavalvontalaboratoriot olivat takeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kanssa1. Kysely suunnattiin sekä viranomaisille että elintarviketeollisuudelle. Viranomaisille tehdyn kyselyn mukaan elintarvikkeisiin liittyvä, valtakunnallinen tarve on noin mikrobiologista ja kemiallista analyysia sekä noin aistinvaraista tutkimusta. Nämä luvut kattavat sekä viranomaisvalvonnan tutkimukset että välttämättömät omavalvontatutkimukset. Elintarviketeollisuuden kyselyn perusteella kemiallisen analytiikan tarve oli huomattavasti suurempi, kuin mitä viranomaiskyselyssä arvioitiin. Tämä näkyy erityisesti huomattavasti suurempina pestisiditutkimusten määrinä. yhtä lukuun ottamatta elintarviketeollisuuden omavalvontalaboratorioita. Useat, elintarvikelain mukaisia viranomaisnäytteitä analysoivat laboratoriot tekevät elintarvikkeisiin liittyvän analytiikan lisäksi terveydensuojelulain mukaisia vesi- ja asumisterveystutkimuksia, kansalliseen salmonellavalvontaohjelmaan kuuluvia tutkimuksia sekä lannoitevalmiste- ja rehulain mukaisia tutkimuksia. Vuositarve satoja tuhansia määrityksiä Evira selvitti ympäristöterveydenhuollon sektorin laboratoriotutkimusten tarvetta ja saatavuutta yhteistyössä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvon- Lihantarkastuslaboratoriot teurastamon yhteydessä toimivat laboratoriot (14) pienteurastamon yhteydessä toimivat laboratoriot (8) Kemi ympäristöterveydenhuollon laboratoriot (10) trikiinitutkimuksia tekevät laboratoriot (23) Oulu Kajaani Himanka Kokkola Pietarsaari Kiuruvesi Iisalmi Isokyrö Nurmo Kuopio Elintarvikelain nojalla Outokumpu Joensuu Kauhajoki viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyt laboratoriot (47) Jyväskylä Kankaanpää Parikkala Lavia Ulvila Rauma Vammala Urjala Forssa Mellilä Rovaniemi hyväksytyt omavalvontalaboratoriot (23) Kuusamo Lappeenranta Elimäki Paimio Turku Oulu Raahe Lähde: Eviran hyväksyttyjen laboratorioiden rekisteri (tammikuu 2008) Haapavesi Toholampi Kokkola Pietarsaari Kaustinen Kajaani Lapinlahti Vaasa Nurmo Seinäjoki Elintarvikelain nojalla hyväksytyt laboratoriot. T eema Hyväksyntä elintarvikelain nojalla Viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksytyt laboratoriot Hyväksytyt omavalvontalaboratoriot* Hyväksytyt lihantarkastuslaboratoriot Laboratorioiden lukumäärä *Välttämättömät omavalvontatutkimukset **Näistä 16 on hyväksytty myös joko viranomaisnäytteitä tutkiviksi laboratorioiksi tai omavalvontalaboratorioiksi 16 Kehittyvä Elintarvike 4 08 Kuopio Suonenjoki Jalasjärvi Kauhajoki Joensuu Jyväskylä 47 Pori Vammala Kitee Mikkeli Tampere Imatra Hämeenlinna Lappeenranta Jokioinen Lahti Säkylä Kuusankoski Forssa Janakkala Karkkila Riihimäki Lapinjärvi Turku Hyvinkää Paimio Rajamäki Vantaa Kaarina Kotka Porvoo Sipoo Lohja Helsinki Espoo Tammisaari Rauma 23 33** Kangasala Huittinen Eura Jomala Lähde: Eviran hyväksyttyjen laboratorioiden rekisteri (tammikuu 2008)

17 Muutoksia laboratoriokentässä Selvityksen perusteella laboratoriotutkimuksia elintarvikkeista ja niiden tuotantoympäristöstä tehdään melko vähän. Laboratorioita on Suomessa kysyntään nähden edelleen paljon, vaikka vähennystä on tapahtunut viime vuosina. Mikrobiologista perusanalytiikkaa tekevän laboratorioverkon säilyminen kohtuullisella etäisyydellä valvontayksiköistä ja toimijoista on kuitenkin toivottavaa. Sen sijaan vaativammat mikrobiologiset ja kemialliset tutkimukset voitaisiin arvion mukaan keskittää 3 5 laboratorioon Suomessa. Lisäksi viranomaislaboratorioilla ja omavalvontalaboratorioilla on paljon päällekkäistä toimintaa. Elintarvikkeisiin liittyvää erityisanalytiikkaa on saatavissa Evirasta, Tullilaboratoriosta, Kansanterveyslaitokselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvike- ja ympäristöhygienian laitokselta sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Maija Hatakka johtaja Elintarviketurvallisuuden toimintakokonaisuus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira maija.hatakka@evira.fi Viittaus 1 Eviran laboratorioselvitys 2008 ( Pienten toimijoiden omavalvonnan kynnys matalammaksi? n Omavalvonta on tuttu asia jo koko elintarvikeketjussa maatilalta kauppaan ja tarjoilupaikoille. Epäselvää kuitenkin on se, miten omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja sen toteuttamisesta selviäisi toimintaan nähden kohtuullisella työmäärällä. Hukkuuko omavalvonnan toteutuksen varsinainen tarkoitus turvalliset ja lainmukaiset elintarvikkeet lainsäädännön ja ohjeiden synkkään viidakkoon? Hyvästä asiasta tulisi saada se hyvä käyttöön tarkoitukseen sopivalla ponnistuksella. Miten pienimuotoisessa toiminnassa kaikki vaatimukset tulee täytettyä uhraamatta määrättömästi aikaa omavalvontaan? Yleiset HACCP -oppaat avuksi Elintarvikehygieniasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY/852/2004) mukaan kaikkien elintarviketoimijoiden omavalvonnan tulee perustua HACCP -periaatteisiin. Näillä periaatteilla pyritään arvioimaan ja tunnistamaan vaarat sekä ehkäisemään ne ennalta. Sama asetus viittaa periaatteiden joustavaan soveltamiseen niin, että niitä voidaan toteuttaa kaikissa tilanteissa myös pienimuotoisessa toiminnassa. Kuitenkaan periaatteista turvalliset ja lainmukaiset elintarvikkeet ei tingitä, mutta menetelmät tämän tavoitteen saavuttamiseksi voivat olla hyvinkin yksinkertaisia. HACCP -periaatteiden mukaisesti toiminnasta etsitään kriittiset pisteet ja kehitetään niille hallintamenettelyt. Kriittiset pisteet voidaan kuitenkin todeta yksinkertaisesti. On esimerkiksi prosesseja, jotka ovat yhteisiä tietylle elintarviketoimialalle. Tällaisia on pakastus, säilöntä, pastörointi jne. Näiden prosessien riskienhallinta on eri yrityksissä hyvin samanlainen, ja siksi yleiset HACCP -oppaat jo kuvaavat riittävästi kriittisten pisteiden hallintaa. Eviran kotisivuilta on luettavissa opas HACCP -järjestelmä, periaatteet ja soveltaminen. Elintarviketeollisuusliiton julkaisema HACCP:n soveltamisen yleisopas on kotisivuilla Hyvän käytännön oppaat lisätukena Omavalvontasuunnitelman laadinnan avuksi ovat myös ns. hyvän käytännön oppaat. Oppaat ovat alakohtaisia ja niissä on jo valmiina pohdittu kyseiseen toimintaan mahdollisesti liittyvät riskit ja niiden hallinta. Omavalvontasuunnitelman teko oppaan avulla on vaatimukset täyttävää tosin vasta sitten, kun opas on arvioitu. Arviointi on Eviran tehtävä, johon Evira pyrkii hankkimaan valmiudet syksyn aikana. Useat yritykset voivat täyttää velvollisuutensa hyvän käytännön oppaiden ja hyvien valmistustapojen avulla. Oppaita on valmistunut jo kuusi kappaletta. Niitä ei ole vielä arvioitu, mutta ne ovat jo käytössä. Suurtalousopasta saa Matkailu- ja ravintolapalveluista ( ja muita oppaita ETL:stä. Liha-alan oppaita valmistuu Lihateollisuuden tutkimuskeskuksesta ( Tukiohjelmakin saattaa riittää Usein pienimuotoisessa toiminnassa ei löydy lainkaan kriittisiä hallintapisteitä. Omavalvontavelvoite täyttyy tukiohjelmien totuttamisella. Tukiohjelmiin kuuluu rakenteiden ja laitteiden kunnosta huolehtiminen, raakaaineiden hankinta luotettavalta taholta, niiden asiallinen käsittely ja säilytys, veden laadun varmistus, puhtaanapito, jätteiden asiallinen käsittely ja tuholaistorjunta, henkilökunnan suojavaatteita ja hygieenistä toimintaa unohtamatta. Omavalvonnan kirjaamisesta ei pienimuotoisessakaan toiminnassa täysin päästä. Tosin silmämääräisesti tehdyissä havainnoissa voitaisiin tyytyä kirjaamaan vain poikkeamat. Omavalvontaan liittyvistä tutkimuksista sovitaan paikallisen elintarvikevalvontaviranomaisen kanssa. Tutkimusten tarkoitus on todentaa muiden riskien hallintakeinojen pätevyys. Tutkimukset eivät ole itse tarkoitus ja siksi tulisi tarkkaan harkita, mitkä tutkimukset tukevat omavalvontaa. Eeva Fieandt ylitarkastaja Valvonnan kehittämisyksikkö Evira eeva.fieandt@evira.fi Kehittyvä Elintarvike

18 Savisesta Vantaanjoesta juomakelpoista vettä Pääkaupunkiseudun juomavesi puhdistetaan tavallisesti Päijänteen Asikkalanselän vedestä. Sieltä vesi soljuu omalla paineellaan 120-kilometristä, peruskallioon louhittua tunnelia pitkin Helsinkiin noin viikossa. Nyt tunnelia peruskorjataan ja raakavesi otetaan Vantaanjoesta. Jokivesi on savisuutensa vuoksi helppo selkeyttää. Teema Savi parantaa veden selkeytystä, koska sakka laskeutuu hyvin selkeytysaltaan pohjalle, mikrobiologi Tuula Laakso Helsingin Vedestä selittää. Hän työskentelee Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa Kuninkaantammentiellä. Vähän pienempi ja vanhempi vedenpuhdistuslaitos on Vanhassakaupungissa. Helsingin Vesi tuottaa talousveden noin miljoonalle ihmiselle, sillä helsinkiläisten lisäksi yli 90 % vantaalaisista ja noin 70 % espoolaisista juo Helsingissä puhdistettua vettä. Helsingin Vesi otti vuosi sitten käyttöön HACCP -pohjaisen Water Safety Planin. Sen mukaan näytteitä otetaan tarvittaessa koko prosessin kriittisistä pisteistä vedenhankinnasta jakeluun saakka, mikrobiologi Tuula Laakso kertoo. 18 Kehittyvä Elintarvike 4 08 Tuula Laakson mukaan pääkaupunkiseudun asukkaat juovat hyvää vettä myös tunneliremontin aikana. Se varmistetaan muun muassa sillä, että Pitkäkosken vedenpuhdistamon laboratoriossa työskennellään seitsemänä päivänä viikossa, Päijänteen vettä käytettäessä vain arkisin. Jokiveden aikana laboratoriossa työskentelee kaksi ylimääräistä laboranttia. Vakituisia ovat laboratoriopäällikkö (kemisti), mikrobiologi ja neljä laboratorioteknikkoa sekä kaksi laboranttia. Vantaanjoen vesi juoksutetaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle Silvolan tekoaltaan kautta, jotta saadaan tasalaatuisempaa raakavettä. Silvolan tekoaltaan vesi riittää yksinkin reilun parin viikon tarpeisiin, Tuula Laakso kertoo. Vantaanjoki on raakavesilähteenä Päijänne-tunnelin peruskorjauksen ajan huhtikuun puolivälistä vuoden 2008 loppuun saakka. Jos jokivesi ehtyy, raakavettä aletaan juoksuttaa Hiidenvedestä sekä Vantaanjoen latvajärvistä. Vuodessa yli veden laatumääritystä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen laboratorio on ainoa akkreditoitu vesilaitoksen laboratorio Suomessa. Sieltä käsin Helsingin Vesi tarkkailee veden laatua verkostosta noin 30 näytepisteestä. Vuosittain laboratoriossa tehdään raakavedestä, puhdistusprosessin eri vaiheista ja vesijohtoverkostosta yli vedenlaatumääritystä reilusta näytteestä. Pitkäkosken laboratoriossa tehdään kemiallisia, fysikaalisia, mikrobiologia ja aistinvaraisia tutkimuksia ja vastataan kuluttajien kyselyihin ja valituksiin. Yhteydenottojen määrä vaihtelee päivittäin, mutta viikossa niitä on Nokian tapaus lisäsi heti yhteydenottoja, samoin raakavesilähteen vaihtuminen Päijänteestä Vantaanjokeen, Tuula Laakso sanoo. Jokivesi on ruskeaa, koska siihen on huuhtoutunut humusta. Se saostetaan syöttämällä veteen ferrisulfaattia. Jokiveden aikana ferriä käytetään noin 2-kertainen määrä, sillä sen kulutus riippuu veden orgaanisen aineen määrästä. Heti alkuun laitetaan happoa tai kalkkia, joilla säädellään veden happamuutta: ph:n pitäisi olla vähän alle 5, jotta ferri toimii hyvin, Tuula Laakso selvittää. Vesinäytteistä tutkitaan muun muassa veden ph, sameus, klooripitoisuus, mikrobit ja rautapitoisuus. Voimme epäillä itse veden laadun vaihteluja tai saamme asiakaspalautetta. Verkoston ongelmat vaikuttavat heti veden laatuun. Tavallisimmin putkistosta veteen irronnut rauta muuttaa veden värin keltaiseksi tai ruskeaksi. Kun rautapitoisuuden raja-arvo (0,2 mg /l) ylittyy, selvitämme ensin, johtuuko se vesijohtoverkostosta vai kiinteistön putkistoista, Laakso kertoo. kuva Helsingin Vesi Helsingin Vesi tuottaa talousveden noin miljoonalle ihmiselle, sillä helsinkiläisten lisäksi yli 90 % vantaalaisista ja noin 70 % espoolaisista juo Helsingissä puhdistettua vettä. Käytössä HACCP-pohjainen omavalvonta Tuula Laakso sanoo, että analyysimenetelmät ovat viime vuosina nopeutuneet. Käytämme luotettavia, nopeita menetelmiä, jotka eivät edellytä isoa sisäänajoa ja paljon erikoisosaamista, jotta saamme oleellisen tiedon suhteellisen nopeasti. Osa tuloksista valmistuu muutamassa minuutissa, kuten puhdistuksen kannalta tärkeät ph, sameus ja klooripitoisuus, osa tuntien kuluessa. Metallianalyysit voivat kestää tunneista päiviin, mikrobiologiset 1 7 vuorokautta. Jos prosessissa on jotakin pielessä, saamme se mittauksella nopeasti kiinni. Vuosi sitten Helsingin Vesi otti käyttöön elintarvikealalta tutun, HACCP-pohjaisen Water Safety Planin, jossa näytteitä otetaan tarvittaessa koko prosessin kriittisistä pisteistä vedenhankinnasta jakeluun saakka. kuva plugi.fi

19 kehittyv elintarvike 1/2 s :54 Page 1 Kriittisten pisteiden määrittelemiseksi on tehty kvalitatiivinen riskinarviointi ja riskimatriisit, arvioitu riskien merkittävyys. Kriittisiä pisteitä on 16. Ne liittyvät raakavedenhankintaan, vedenpuhdistukseen sekä vedenjakeluun. Lisäksi on sovittu, miten reagoidaan ja keihin otetaan yhteyttä, jos jotakin sattuu: toimitaan vedenpuhdistuksen toimintaohjeiden mukaisesti tilanteesta riippuen. Vedenpuhdistus on jatkuvatoiminen prosessi, joten pitää miettiä, miten vedenjakelu hoidetaan keskeytyksettä, jos tulee ongelmia. Ajatuksena on se, että pieniinkin poikkeamiin reagoidaan välittömästi, ettei isompia ehdi syntyä, Tuula Laakso tähdentää. Pirjo Huhtakangas Vedenpuhdistusprosessi Veden happamuutta eli ph:ta säädellään kalkkivedellä. Humus saostetaan syöttämällä veteen ferrisulfaattia. Saostuksen jälkeen sakkahiukkasten kokoa kasvatetaan hiutaloinnissa. Hiutaloinnin jälkeen vesi johdetaan vaakaselkeytykseen, jossa pääosa sakasta laskeutuu selkeytysaltaiden pohjalle. Täältä sakka johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Selkeytetty vesi johdetaan hiekkasuodattimiin, joissa veden mukana tuleva hienojakoinen sakka poistetaan vedestä. Vesi virtaa painovoimaisesti hiekkapatjan läpi. Veden ph nostetaan kalkkivedellä 7,5:een Päijänteen vettä käytettäessä, nyt noin 6,8:een. Otsonilla tuhotaan vedessä vielä mahdollisesti olevat bakteerit, virukset ja pieneliöt. Se parantaa myös veden hajua ja makua. Otsoni valmistetaan hapesta sähköpurkauksen avulla otsonaattoreissa, ja kaasuseos syötetään veteen pieninä kuplina. Vesi johdetaan aktiivihiilisuodatukseen orgaanisen aineen vähentämiseksi, ja aktiivihiilisuodatettu vesi johdetaan UV-desinfiointiin. Heti sen jälkeen veteen syötetään vähän klooria natriumhypokloriittina ja ammoniakkia sitomaan kloorin kloramiiniksi. Tällä miedolla desinfiointiaineella varmistetaan, että veden laatu säilyy hyvänä jakeluverkostossa. Kemikaloinnin viime vaiheessa veteen lisätään hiilidioksidia ja veden ph säädetään 8,5:een korroosion ehkäisemiseksi. Puhdistuksen jälkeen vesi johdetaan puhdasvesialtaisiin, joista se pumpataan jakeluverkkoon. Helsingissä puhdistetaan vuorokaudessa m³ vettä: Pitkäkoskella noin ja Vanhassakaupungissa noin m³. Vesi on jokijakson aikana keskikovaa, mutta Päijänteen vettä puhdistettaessa pehmeää (kovuus 3,5º dh), joten pesukoneissa ei tarvitse käyttää vedenpehmennystä eikä yliannostella pesuaineita. Lähde: Helsingin Vesi Kehittyvä Elintarvike

20 Laatu ja hygienia elintarviketeollisuuden kilpailuvaltit Elintarvikkeiden laatu on nousemassa yhä olennaisemmaksi kilpailutekijäksi. Kuluttajat ovat herkkiä kaikille ruoka-aineisiin liittyville uutisille, joten menetetyn luottamuksen rakentaminen on pitkä ja työläs prosessi. kuva Orion Diagnostica n Kotimaisten elintarvikkeiden paras valtti on kuluttajien luottamus, joka on rakennettu koko tuotantoketjun kattavalla laadunvarmistuksella. Viranomaisvaatimusten ja valvonnan lisäksi kuluttajat ovat tulleet selvästi laatutietoisemmiksi. Tämä ajattelu tulee vain lisääntymään, joten suomalaisella elintarviketeollisuudella on nyt hyvä mahdollisuus ottaa tästä kehityksestä oma osansa. Hyvän tuotantohygienian kulmakivi on hyvin koulutettu ja hygieenisiä vaatimuksia ymmärtävä henkilöstö olipa kyseessä teollisuuslaitos tai ammattikeittiö. Kohti jatkuvaa omavalvontaa Lain mukaan elintarvikealan toimijan on omassa toiminnassaan tunnettava elintarvikkeeseen ja sen käsittelyyn liittyvät terveysvaarat sekä elintarviketurvallisuuden kannalta kriittiset pisteet. Laatuajattelun lisääntymisen myötä vähimmäisvaatimusten täyttämisen lisäksi johtavat yritykset kiinnittävät vapaaehtoisesti yhä suurempaa huomiota puhtauteen ja erilaisiin laatua parantaviin tekijöihin. Uusiin laatuvaatimuksiin vastataan ylläpitämällä hyvää hygieniaa ja seuraamalla omavalvontasuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista. Teema 20 Kehittyvä Elintarvike 4 08 Omavalvonnan pintahygienian seuranta perustuu aina ensisijaisesti aistinvaraiseen arviointiin, mutta työn tulos on myös varmistettava säännöllisillä puhtausnäytteillä. Tuloksen nopea saaminen ei ole aina kriittistä. Laatuvaatimusten kasvaessa tieto kuitenkin halutaan yhä nopeammin, etenkin jos elintarviketurvallisuuden kannalta on tärkeää seurata puhtautta myös kesken prosessien. Perinteiset seurantamenetelmät Perinteisesti elintarvikehygienian ongelmat liittyvät mikrobien olemassaoloon, joten omavalvonnan puhtausnäytteillä selvitetään yleisimmin näytteenottokohteen mikrobimääriä. Mikrobiologista puhtautta voidaan mitata erilaisilla viljelymenetelmillä tai ATP-menetelmällä. Pintahygienian seurantaan soveltuvia mikrobiologisia menetelmiä ovat mm. perinteinen maljaviljely, kontaktimaljat, kaupalliset Petri-maljat ja kastolevyt. Käyttökohteena ovat pintojen, laitteiden ja työvälineiden mikrobiologinen puhtaus. Nämä menetelmät voivat sopia testistä riippuen myös lähtö- ja raaka-aineiden kontrollointiin. Mikrobiologiset menetelmät ovat hitaita. Tuloksen saaminen kestää 1 5 vrk, mutta niiden selkeänä etuna on kohteen todellisen mikrobikontaminaation toteaminen (elävät mikrobit/mittayksikkö). Lisäksi kastolevyistä voidaan tarvittaessa tehdä jatkoviljely kontaminaation aiheuttaneen mikrobin määrittämiseksi. Uusi kotimainen pikatesti markkinoille Laatukriteerien tiukentuessa puhdistustulosten seurantaan kaivataan kuitenkin myös nopeampia menetelmiä. Puhdistustu-

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta

Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta Satu Viljamaa-Dirks Villi- ja vesieläinpatologia Kalaterveyspäivä 23.3.2017 Elintarviketurvallisuusvirasto Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15 Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos

Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos Kantar TNS Oy Tarja Pentilä Merkkitekoja-kampanja 2018 kuluttajan suhde vastuullisuuteen ja valintojen merkityksellisyyteen Päätulokset Vastuullisuusmerkit

Lisätiedot

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa

Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Median mausteet kouluruokailun keitoksissa Analyysi Kouluruoka teemasta mediassa 10/2008 10/2010 Kuule Oy Sisältö Paljonko tarjolla Tavoitteet Kokit Aineksia ja mausteita Makua pilaamassa Yleiskuva Meillä

Lisätiedot

Uusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta

Uusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta Uusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta Vastuullisuus ruokapalveluhankinnoissa, Ateria 2017 7.11.2017 klo 10:10 10:30 Sebastian Hielm, elintarviketurvallisuusjohtaja maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12963/10 DENLEG 79 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12963/10 DENLEG 79 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12963/10 DENLEG 79 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 26. elokuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Asia: Luonnos

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Tutkii ja valvoo elintarvikeketjun turvallisuutta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. heinäkuuta 2013 (OR. en) 12673/13 DENLEG 90 SAN 290 SAATE. Saapunut: 19. heinäkuuta 2013

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 23. heinäkuuta 2013 (OR. en) 12673/13 DENLEG 90 SAN 290 SAATE. Saapunut: 19. heinäkuuta 2013 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. heinäkuuta 2013 (OR. en) 12673/13 DENLEG 90 SAN 290 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 19. heinäkuuta 2013 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D019484/07 Asia:

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista Elintarvikelainsäädännön uudistuksista 27.9.2010 Eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusyksikkö Elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 26. elokuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Asia: Luonnos

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Helppo pakkaus on ETU

Helppo pakkaus on ETU Helppo pakkaus on ETU ETU-hankkeen päämäärä Kuluttajille on tarjolla nykyistä helpommin avattavia päivittäistavara- ja lääkepakkauksia Vaikuttamishanke, jonka kohteena ovat erityisesti suunnittelijat,

Lisätiedot

KATSE TULEVAISUUDESSA

KATSE TULEVAISUUDESSA NUORISOBAROMETRI 2016 KATSE TULEVAISUUDESSA Luottamus tulevaisuuteen on elämän mielekkyyden kannalta ratkaisevan tärkeää. Ilman myönteisiä tulevaisuuden näkymiä nykyisyyskin näyttää synkältä. Nuoret suhtautuvat

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010

Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kampanjan plussat ja miinukset Ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila Pakkausmerkintäkampanjan päätösseminaari 3.6.2010 Kuluttajien riittävän tiedonsaannin varmistaminen fokuksessa Kuluttajapoliittinen

Lisätiedot

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen

Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig. Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen Vastuullisuus ei ole makuasia - Paulig Inspectan asiakastilaisuus 02092014 /Leena Miettinen 2014 PAULIG GROUP 2014 PAULIG GROUP Niin Pauligin perhe kuin yrityskin ovat läpi historiansa olleet maailmalla

Lisätiedot

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut

Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle. Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Lainsäädännön asettamat vaatimukset Luomuketjulle Mikkeli 23.1.2014 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteita sääteleviä lainsäädäntöjä Neuvoston asetus 834 / 2007 Komission asetus 889 / 2008 MMMa 846 / 2008

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2018 1 (5) 706 V 28.11.2018, Valtuutettu Leo Straniuksen aloite terveellisen ruuan ja Sydänmerkki-aterioiden edistämisestä Päätös esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0383(NLE) 9.6.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa Eviran ohje 18402/2 Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vastuuhenkilö Britta Wiander Sivu/sivut 1 / 2 Laatijat Britta Wiander,

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16 L 180/4 FI KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16 reaktiotuotteet kloorietikkahapon kanssa -tehoaineen hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma

Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma ELT, Ryhmäpäällikkö Marjatta Rahkio Lihateollisuuden tutkimuskeskus AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALTA 12-13.10.2010 Teollisuuden näkökulma

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

Lionien palvelut lapsille Symposiumohjelma Hakemus toimintavuodelle 2014-2015

Lionien palvelut lapsille Symposiumohjelma Hakemus toimintavuodelle 2014-2015 Lionien palvelut lapsille Symposiumohjelma Hakemus toimintavuodelle 2014-2015 Yleiskatsaus symposiumohjelmasta Lionien palvelut lapsille symposiumohjelman puitteissa voidaan myöntää: yksi (1) symposiumi

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos

Arla ja Luomu. Nnenna Liljeroos Arla ja Luomu Nnenna Liljeroos 24-11-2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla ravitsevia ja turvallisia

Lisätiedot

Kansallisten hygienia-asetusten uudistaminen

Kansallisten hygienia-asetusten uudistaminen Kansallisten hygienia-asetusten uudistaminen Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu 19.9.2017 Anna-Maija Grönlund, MMM Turku 10.10.2017 Maaria Hackzell, MMM Kansallisten hygienia-asetusten

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (7) 309 Lagerblad Foods Oy, elintarvikelain mukainen hakemus, Lagerblad Foods Oy liha- ja kala-alan laitoksen olennaisesta muutoksesta HEL 2012-013788 T 11 02 00

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2017 C(2017) 8871 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 20.12.2017, kolmansista maista peräisin olevia perinteisiä elintarvikkeita koskevista hallinnollisista

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy

Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

MUUTOKSET JA MAHDOLLISUUDET

MUUTOKSET JA MAHDOLLISUUDET ALKOHOLITTOMAN JUOMA-ALAN MUUTOKSET JA MAHDOLLISUUDET ELINTARVIKEVALMISTAJAN NÄKÖKULMA TIINA HÄMÄLÄINEN, VALIO OY ELINTARVIKEALAN VUOSISEMINAARI 27.11.2018 KUULUMISIA VALIOLTA: V A L I O YLI 100 VUOTTA

Lisätiedot

Ruoka on tulevaisuuden menestysresepti yhdessä tekemällä. Matti Puolimatka

Ruoka on tulevaisuuden menestysresepti yhdessä tekemällä. Matti Puolimatka Ruoka on tulevaisuuden menestysresepti yhdessä tekemällä Matti Puolimatka Vuonna 1988: - Pankit hoitivat maksuasiat, lainat, rahaliikenteen, käteistä rahaa kukkarossa - Kaupat myivät tavaroita kaupoissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Ympäristölautakunta Ytp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 348 Heinon Tukku Oy, elintarvikelain mukainen hakemus liha-alan laitoksen olennaisesta muutoksesta ja kala- ja maitoalan laitoksen hyväksymisestä HEL 2012-010314

Lisätiedot

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa 1 Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin palvelut teollisuudelle

Tekesin palvelut teollisuudelle DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani

Lisätiedot

Ruoka-apuohjeesta. Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira

Ruoka-apuohjeesta. Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira Ruoka-apuohjeesta Parhaat käytännöt ruoka-aputoiminnassa Pirjo Korpela Evira Miksi ohje tehtiin? Hyväntekeväisyysjärjestöt valittivat, että ruokaapuun annetaan vähittäismyynnistä pääasiassa vain leipää

Lisätiedot

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu

Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu Suomen 5. suurin ammattikorkeakoulu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa, Kampukset: Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna Toiminta-alueena Etelä-Savo ja Kymenlaakso

Lisätiedot