Timo Väisänen, Janne Jokinen, Jussi Horelli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Väisänen, Janne Jokinen, Jussi Horelli"

Transkriptio

1 INNOYMPÄRISTÖ SÄHKÖ- JA AUTOMAATIO- OSAAMISELLE (INN-SHUT) - AJATUKSIA TULEVAISUUDEN OPPIMI- SYMPÄRISTÖSTÄ Timo Väisänen, Janne Jokinen, Jussi Horelli

2 Sisällys 1 Johdanto Työelämän tarpeet... 2 Sähkö- ja automaatioalan opiskelijalta tällä hetkellä vaadittavia perustaitoja... 3 Sähkö- ja automaatioalan opiskelijalta tulevaisuudessa vaadittavia perustaitoja... 4 Sähkö- ja automaatioalan opiskelijalta tällä hetkellä vaadittavia erityistaitoja... 5 Sähkö- ja automaatioalan opiskelijalta tulevaisuudessa vaadittavia erityistaitoja... 5 Mihin sähköalan opetusta tulisi jatkossa painottaa?... 6 Mitä muuta tulisi huomioida opetuksessa yritysten mielestä... 7 Julkisuuden vaikuttajien näkemys tulevaisuudesta... 8 Oppilaitosrajat ylittävä yhteistyö Oppimisympäristö CDIO Yhteiseurooppalainen koulutusjärjestelmä Case: Campus Robola Case: Valkeakoski Campus Center Yritysyhteistyö Toimintaympäristö Projektioppiminen Projektioppimisen käsitteistöä Projektioppiminen Työelämälähtöisyys Projektioppimisen toteutustapoja Yritysyhteistyö Yrittäjyys TKI-näkökulma Projektien aikatauluhaasteet Osaamisen arviointi Ennakointi oppilaitoksissa Johtopäätöksiä Liite 1: AMK-opetushenkilöstön tulevaisuustyöpajan näkemyksiä

3 1 Johdanto Tekniikan kehitys, erityisesti digitalisaation mukanaan tuoma murros, antaa mahdollisuuden - ja itse asiassa suorastaan velvollisuuden - laajentaa sähkötekniikankin osalta oppimisympäristön ajatusmallia täysin uudentyyppiseen monialaiseen suuntaan laajentaen yhteistyötä esim. konetekniikan ja ICT-tekniikan suuntiin sekä liiketalouden ja kestävän kehityksen huomioimiseen. Nopea tekniikan kehitys ja sen mukanaan tuoma yhteiskunnallinen muutos aiheuttavat oppilaitoksille suuren paineen aikaisempaa nopeampaan reagointiin, aktiivisempaan kehitysotteeseen ja opetustarjonnan joustavuuteen. Nämä nostavat keskiöön myös aikaisempaa läheisemmän yhteistyön elinkeinoelämän kanssa. Inn-Shut -hankkeessa toteutettiin haastatteluihin, työpajoihin ja yleisiin tutkimustuloksiin ja ennakointimateriaaleihin perustuva visio sähköalan osaamistarpeista nyt ja tulevaisuudessa. 1

4 2 Työelämän tarpeet Mikä on sähkö-automaatioalalla tulevaisuutta, mikä historiaa, mikä pysyvää? Historian osalta tähän voisi karrikoidusti vastata; kaikki ammattiaineet, mitä opiskelijoille opetetaan hänen opintopolkunsa eri vaiheissa. Tähän ei ole suinkaan syypää koululaitos saati niissä työskentelevä henkilöstö, vaan kyseisen alan huima teknologinen kehitys. Hiukan asiaa tosin voisi lieventää siten, että neljännen vuosikurssin opiskelija, esimerkiksi ammattikorkeakoulussa, opiskelee ehkä vain muutaman kuukauden vanhaa tietoa. Suurin syy tähän kehitykseen varmastikin on ollut ja tulee olemaan internet ja tieto-sekä mobiilitekniikan voimakas lisääntyminen ja integroituminen entistä vahvemmin myös sähkö- ja automaatioalan sovelluksiin. Tämä sähkö-automaatiotekniikan historian opetus visualisoituu hyvin usein vanhan tekniikan opetuslaitteiden oppimisessa, koska on täysin mahdotonta taloudellisten ja työajallisten resurssien puitteissa päivittää opetusympäristöä vastaamaan ajan haasteisiin. Voisiko tähän olla ratkaisu yritysyhteistyössä, joka konkreettisesti tarkoittaisi sitä, että yhteistyöyritykset tarjoaisivat veloituksetta uuden tekniikan oppimislaitteistoja oppilaitoksille. Tällä tavoin tosin voi käydä toteen sellainen uhkakuva, että julkinen laitos kouluttaa osaajia vain muutaman yrityksen tarpeisiin. Mikä voisi olla opetuksen ja oppimisen tulevaisuutta tällä alalla? Tähän kysymykseen voi löytää hyvin helposti vastauksen seuraamalla tämän päivän tekniikan julkaisuja ja uutisointia innovaatioista. Näitä tietolähteitä selaillessa tulee opetuksen näkökulmasta hyvin ahdistunut olo. Kuinka tekniikan alan opetuksessa voidaan vastata näihin tulevaisuuden haasteisiin. Myös perinteikäs kiinteistöjen sähköistys on kokemassa vahvaa mullistusta langattomuuden ja uusien ohjaustapojen lisääntyessä ja automaation integroitumisessa erilaisiin sähkölaitteisiin. Mitä tapahtuu kyseisellä alalla, mikäli Japanilaiset tiedemiehet onnistuvat suurien sähkötehojen siirrossa langattomasti? Tulevaisuutta on myös ennustettu hyvin monien tahojen toimesta. Suomessa yksi hyvin mielenkiintoinen julkaisu on Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut. Tätä ja monia muita julkaisuja olisi hyvä seurata tulevaisuuden opetussuunnitelmaa ja oppimisympäristöä rakennettaessa. Mikä on opetuksessa ja oppimisympäristössä pysyvää? Pysyvintä tässä järjestelmässä on ihminen itse. Meidän pitää edelleen pystyä kommunikoimaan keskenämme ja hyvin monesti nykypäivän globaalissa maailmassa myös eri kielillä. Joten kaikki tähän liittyvä opetus on edelleenkin jollakin tavalla järjestettävä. Pysyvää on myös tarve ratkaista arjen ongelmia tekniikan keinoin. Tämän pysyvän tarpeen on ehkä juuri se, mikä pysyvyydessään vaatii eniten muutosta ja muuntautumiskykyä opetuksen näkökulmasta. 2

5 Yritysyhteistyö on erittäin tärkeä oppilaitoksille. Tämän yritysten kanssa verkostoitumisen ja kommunikoinnin pitäisi olla lähes päivittäistä toimintaa ja se tulisi yhdistää voimakkaasti yhdeksi osaksi oppimista ja opetusta. Yritysyhteistyö sekä kontaktointi on kuitenkin tämän päivän toiminnassa monissa oppilaitoksissa jäänyt liiaksi toteutumatta suurelta osin henkilöstöresurssien puuttuessa. Yritysyhteistyön tärkeyden vuoksi on varmastikin löydettävä keinoja, joilla mahdollistetaan tämän toiminnan vahvistaminen. Tämän julkaisun osalta yritysyhteistyötä harjoitettiin haastattelemalla eri sähkö-automaatioalalla toimivien yritysten edustajia. Halusimme kuulla heidän näkökantansa siitä, mitä perusominaisuuksia he arvostavat valmistuvalta opiskelijalta ja mitä erityistaitoja heidän näkemyksensä mukaan opiskelijoilla pitäisi olla nyt ja sekä tulevaisuudessa. Halusimme kuulla yrityksien edustajien visioita myös siitä, mihin eri teknologioihin heidän näkemyksensä mukaan opetusta tuli painottaa. Nämä haastatellut yritykset toimivat hyvin monilla eri sähkö-automaatioalan toimintasektoreilla. Tällä alalla karkea jako voidaan tehdä teollisuuden ja kiinteistöalan välillä. Molemmat alat tarvitsevat sähkö ja automaatiota, mutta käyttötarve on erilainen. Nykytilannetta arvioitaessa varsinkin automaation ohjausjärjestelmien osalta, saattaa rajanveto alojen välillä olla hyvinkin vaikeaa. Sähkö-automaatioalalla vaaditaan nykypäivänä töiden turvallisen tekemisen ja onnistuneen projektin läpiviemiseksi oikein kohdentuneita perustaitoja ja -ominaisuuksia. Näitä asioita lähdimme ensimmäisellä kysymyksellä selvittämään yrityksiltä. Halusimme kuulla myös heidän näkemyksensä myös siitä, millaisia perustaitoja ja ominaisuuksia opiskelijalta vaaditaan tulevaisuudessa. 2.1 Sähkö- ja automaatioalan opiskelijalta tällä hetkellä vaadittavia perustaitoja Yritysten vastauksia analysoitaessa selkeästi nousee esiin nykypäivän perusosaamisen vaatimuksissa kielitaito ja erityisesti englanninkieli, joka on muotoutunut kansainvälisen kommunikoinnin valtakieleksi. Toinen tärkeä asia on opiskelijan persoona. Alalla työskenteleminen on pääsääntöisesti ihmisten kanssa toimimista eri sidosryhmissä. Hyvin usein ollaan suoraan kiinni asiakasrajapinnassa, mutta myös läheisessä kontaktissa ulkomaisiin tavarantoimittajiin sekä muihin yrityksiin. Tästä johtuen painotettiin luonteenpiirteinä mm. avoimuutta, oma-aloitteisuutta sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Kolmas keskeinen asia, mikä nousi esille, oli riittävän hyvät tietotekniset perustaidot. Esimerkkinä mainittiin mm. Office-ohjelmien sujuva hallinta. 3

6 Henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä kommunikointitaitojen lisäksi otettiin hyvin paljon ja hyvin erilaisin näkemyksin kantaa ammatillisiin perusosaamisalueisiin. Monessa vastauksessa nousi esiin prosessien ja koneiden toiminnan ja ohjaamisen ymmärtäminen. Näihin liittyen edellytetään alan erilaisten komponenttien tietämystä. Näistä voisi esimerkkinä mainita ohjelmoitavat logiikat, anturit sekä toimilaitteet. Se mikä vastauksissa tämän hetkisten perustaitovaatimusten osalta hämmensi eniten, oli että vain yksi vastaaja näki matemaattisluonnontieteelliset taidot tärkeäksi. Näillä tarkoitetaan tässä yhteydessä matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Erikoisuus on siinä, että nämä oppiaineet koetaan kuitenkin opetushenkilökunnan näkemyksissä hyvinkin keskeisessä ja tärkeässä roolissa. Onko kysymys siitä, että yrityksissä tarvitaan näitä taitoja, mutta näiden aihealueiden ongelmanratkaisuun käytetään pääosin tietotekniikan eri sovellusohjelmia. 2.2 Sähkö- ja automaatioalan opiskelijalta tulevaisuudessa vaadittavia perustaitoja Kuten aiemmin mainittiin, pysyvää opetuksessa on itse ihminen ja ihmisten välinen kommunikointitaito ja yritysten mukaan näitä ominaisuuksia tarvitsemme myös tulevaisuudessa. Se miten kommunikointi tulevaisuudessa tapahtuu, on tietysti toinen asia. Globalisaatio jatkaa yhä kasvuaan ja se juuri tarkoittaa eri kielien osaamista myös tulevaisuudessa. Vai tarvitaanko kielten osaamista? Nimittäin yksi radikaali tulevaisuuden teknologia, joka saattaa hyvinkin pian olla yleisessä käytössä on simultaanitulkkaus. Tällä teknologialla voimme keskustella vaikka Kiinaksi puhuen Suomea. Opetuksen ja oppimisympäristön kannalta tämän tyyppinen apuväline mahdollistaa yksikertaisesti monikielisen opetuksen ja parantaa omalta osaltaan ulkomaalaisten opiskelijoiden oppimistuloksia kielimuurin poistuessa. Myös muilta osin tulevaisuudessa vaadittavat perustaidot olivat hyvin pitkälti samanlaisia kuin nykyhetkessä. Yritysten näkemyksissä ehkä ammatilliseen perusosaamiseen tulee tulevaisuuden tekniikoiden myötä jonkinlaisia muutoksia. Selkeä johtopäätös, minkä vastauksista voi tulkita, on se, että tämän päivän erikoisosaaminen näyttäisi olevan tulevaisuuden perusosaamista. Nykypäivän tietotekniikka mahdollistaa nopean tiedonhaun. Käytännössä lähes kaikki tieto on saatavilla erittäin monesta eri tietolähteestä. Mobiililaitteiden internetyhteydet ja näihin laitteisiin asennettavat erilaiset sovellusohjelmat tukevat hyvin työelämän erikoistarpeita. Opiskelijoita tulisi entistä voimakkaammin ohjata oikeantyyppiseen tiedonhakuun ja suhtautumaan ennen kaikkea kriittisesti hakemaansa tietoon. Ulkoa opettelu on 4

7 kenties hyvin usein vanhanaikainen tapa tiedon hallintaan. Tämän kaltainen tietovälineiden hyödyntäminen nähdään yrityksissä nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa vahvana perusosaamisalueena. Tähän tiedonhakuprosessiin liittyy olennaisena osana oppimaan oppiminen, koska hyvin usein erikoistuminen ja oman työkentän taidot konkreettisesti opiskellaan vasta valmistumisen jälkeen, kun on siirrytty työelämän palvelukseen. 2.3 Sähkö- ja automaatioalan opiskelijalta tällä hetkellä vaadittavia erityistaitoja Tämän kysymyksen pohjalta saatiin varsin laaja otanta tarvittavista erityistaidoista. Vastaukset peilasivat hyvin selkeästi yrityksen toimialan mukaisesti. Itsestään selvää on esimerkiksi, että suunnittelutoimistossa tarvitaan suunnittelutaitoja. ja logiikkasuunnitelua tarjoava yritys tarvitsee logiikkaohjelmoitsijoita. Erikoisosaamiseen liittyvät vastaukset seurailivat hyvin tarkasti myös tämän hetken trendejä sekä vallalla olevia tekniikoita. Vastauksista moni painottui liikkeenohjaukseen, konenäköön, kiinteistöjen ja prosessien etähallintaan. Yksi erityistaito, mikä tekniikan alalla tänä päivänä vaaditaan hyvin usein, on erityyppiset tuotannonohjausjärjestelmät. Vastauksista pystyy hyvin tulkitsemaan myös sen, että nykypäivän opetus kuitenkin melko hyvin vastaa moneltakin osin työelämän erikoisosaamistarpeisiin. Jos erikoisosaamistarpeita lähdetään laajemmin analysoimaan ja jokaisen yksittäisen yrityksen erikoisosaamistarpeen opetusta järjestämään oppilaitoksissa, ollaan tilanteessa, missä oppilaitoksesta valmistuu insinöörejä, jotka ovat kuulleet asiasta, mutta eivät tiedä siitä. Tässä yhteydessä voisi tietysti pohtia, pitääkö kaikkien opiskelijoiden osata kaikkea, kuten tämän päivän opetussuunnitelma sähkö-automaatioalalla pyrkii tekemään. Pitäisikö opiskelijan ja yritysten toiveet kuitenkin ottaa paremmin huomioon opetusta suunniteltaessa, tehdä asiat räätälöidymmin. Voisiko tämän toteuttaa siten, että kahden ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen opiskelija voisi alkaa erikoistumaan haluamaansa osa-alueeseen. Tämän tyyppisellä erikoisosaamisella voitaisiin vastata paremmin työmarkkinoilla olevaan työpaikkatarjontaan. 2.4 Sähkö- ja automaatioalan opiskelijalta tulevaisuudessa vaadittavia erityistaitoja Tämä kysymys osoittautui hyvin haasteelliseksi vastaajien kannalta. Käytännössä oikean vastauksen antaminen vaatii hyvin vahvaa tietoisuutta tulevaisuuden teknologioista. Jotta selkeä kuva muodostuisi, tulee seurata hyvin paljon innovaatioihin liittyvää viestintää ja lukea ennen kaikkea alan julkaisuja sekä tutkia erilaisia yhteisöjen tuottamia skenaarioita. Mikä myös Suomen tulevaisuus on ja mihin teknologiseen suuntaan 5

8 opetusta olisi vietävä, vaatii hyvin syväluotaavaa asiaan perehtymistä. Linturin, Kuusen ja Ahlqvistin tekemä julkaisu Suomen tulevista avainteknologioista on mielestämme erinomainen tietolähde tulevaisuuden opetusta suunniteltaessa. Vaikka tässä yhteydessä mietitään opiskelijoilta vaadittavia taitoja, pitää nostaa esiin kysymys myös siitä, kuinka opetushenkilöstön tieto- ja taitotaso saadaan vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Paradoksi tässä on se, että ammattiaineita opettaville opettajille ei pystytä varaamaan resursseja omaan kouluttautumiseen ja kurssittautumiseen, vaikka heillä on kuitenkin viimekädessä vastuu opetettavan tiedon oikeellisuudesta. Koska suuri osa tekniikan kommunikoinnista ja ohjauksista on lähitulevaisuudessa tiedonsiirtoon perustuvaa, oli sitten kysymys kodinkoneista tai vaikkapa kiinteistön valaisimista, voisi hyvin todennäköisesti olettaa, että tietoliikennetekniikka tulee olla hyvin vahvassa roolissa tulevaisuuden opetussuunnitelmissa. 2.5 Mihin sähköalan opetusta tulisi jatkossa painottaa? Tällä kysymyksellä pyrittiin saamaan yrityksiltä näkemystä oman alansa tulevaisuudesta, mutta myös vahvaa näkemystä maailmanlaajuisella tasolla globaalisti tulevaisuudestamme. Tämä on kuitenkin avainkysymyksiä tuottaessamme uutta ja mahdollisimman korkeatasoista ammattiosaamista suomalaisten ja miksei myös kansainvälisten yritysten tarpeisiin. Yritysten vastauksista selkeäksi ykköseksi nousi uusiutuvien energian tuotanto. Energian osalta vastauksissa painotettiin myös energian säästön ja hallinnan ratkaisuja esimerkiksi automaation avulla. Suomessa käydään hyvin vahvaa poliittista keskustelua sähkön lisääntyvästä tarpeesta lähitulevaisuudessa. Hallitus ja eduskunta ovatkin tämän pohjalta tehneet omat toimenpiteensä. Käytännössä toimenpide on ydinvoiman lisääminen. Tässä ongelman muodostaa se, että oppilaitosten on haasteellista vastata tämän tyyppisen energiantuotantomuodon erikoisosaajien kouluttamiseen. Ydinvoimaratkaisussa ei tietystikään puhuta uusiutuvan energian käytöstä, joka oli yritysten näkemys tulevaisuudesta. Mielenkiintoista on, että ennusteissa sähkön kulutus olisi nousussa, vaikka raskas teollisuus on vähentämässä vuosittain suuren määrän kulutuskapasiteettiaan. Lisäksi energian säästöratkaisut ovat yleistyneet voimakkaasti uudisrakentamisessa sekä korjausrakentamisessa. Olisiko sähköenergian pientuotannossa tarvetta ammattiosaamiselle? Kiinteistöjen automaatio- ja ohjausjärjestelmät kehittyvät kiihtyvällä syklillä. Langattomuus on ehkä olennaisin tulevaisuuden tapa ohjata erilaisia kulutuskojeita. Näiden rat- 6

9 kaisujen myötä myös energiatehokkuus paranee huomattavasti. Tämän päivän tekniikalla pystytään hyvinkin pienillä toimenpiteillä ja automatisoinnilla saavuttamaan 20-30% säästöjä energiankulutuksessa. Tämä on pohjana sille, että yritykset näkevät kasvavan koulutustarpeen juuri tällä sektorilla. Selkeästi on nähtävissä langattoman ja langallisen tiedonsiirtotekniikan lisääntyminen myös teollisuusautomaatioalalla. Perinteinen ohjaustekniikka on perustunut siihen, että prosessien ja koneenohjauksessa on kiinteä valvomo, josta operaattori ohjaa toimintoja. Nykyinen ja tulevaisuuden tekniikat kuitenkin mahdollistavat operaattorille liikkuvuuden tuotantolinjojen hallinnassa. Tällainen etäohjaus ja etähallinta nousi yritysten vastauksissa myös voimakkaasti esiin. Monet yritykset kokivat myös robotiikan vahvana tulevaisuuden tekniikkana. Aiemmin robotit olivat lähinnä teollisuuden käyttöön suunniteltuja yhden käsivarsitoiminnon sovelluksia. Nyt kuitenkin Japani kehityksen etunenässä on lähellä toteuttaa onnistuneesti hyvinkin monipuolisia ja ihmismäisiä toimintoja toteuttavia robottisovelluksia. Robotiikasta, kuten myös automaatiosta, tulee hyvin monelle ihmiselle kuva työpaikkoja vähentävästä toiminnasta. Erään suomalaisen robotiikan asiantuntijan mukaan kuitenkin robotiikka lisää työntekijätarvetta. Työn luonne vain muuttuu enemmän asiantuntijamuotoiseksi. Tähän muutokseen oppilaitoksilla on erinomainen mahdollisuus olla tarjoamassa koulutuspalveluita. 2.6 Mitä muuta tulisi huomioida opetuksessa yritysten mielestä Yrityksiltä haluttiin kyselyssä näkemyksiä ja toiveita myös muista opetuksessa huomioonotettavista asioista. Tässä yhteydessä yritysten kommentit ja toiveet pitkälti koskevat ammattikorkeakouluopetusta. Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että aika monet haastatelluista myös omaavat ammattikorkeakoulutaustan, joten heillä on konkreettinen kokemus kyseisestä koulutuksesta. Selkeästi olennaisin toive oli käytännön tekemisen lisääminen opetukseen. Suurin osa ammattikorkeakouluinsinööreistä sähkö-automaatioalalla kuitenkin osallistuu jossakin vaiheessa työuraa myös käytännön asennuksiin tai käytännön tietoa vaativiin käyttöönotto- ja suunnittelutehtäviin. Esimiestaidot nähtiin myös tärkeänä perustaitona ja tähän liittyen myös erilaisten persoonien ymmärtäminen ja hyväksyminen työyhteisössä monikulttuurisuutta ja niiden erilaisuutta unohtamatta. 7

10 Suunnittelutoimistot painottivat hyvin vahvasti erilaisten suunnitteluohjelmien osaamisen, myös muiden tietoteknisten ohjelmien osaaminen katsottiin monessa haastattelussa olennaiseksi taidoksi. 2.7 Julkisuuden vaikuttajien näkemys tulevaisuudesta Suomi on tätä julkaisua laadittaessa erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Valtion velka on rajussa kasvussa, eikä päättäjiltä tahdo löytyä keinoja muuttaa maamme taloudellista suuntaa. Erikoinen piirre politiikassa on tällä hetkellä voimakas koulutukseen liittyvä säästökuuri. Taloudellista panostusta opetukseen ja opiskeluun pienennetään vuosittain. Nykyisillä resursseilla tulisi tällaisessa tilanteessa kyetä luomaan sellainen oppimisympäristö, joka kuitenkin tuottaa entistä vahvempaa osaamista työmarkkinoille. Päättäjillä sekä politiikassa, että yritysjohtajatasolla on selkeästi muodostunut mantraksi yrittäjyys ja innovaatiot. Käytännössä nämä ovat juuri oikeita asioita, joiden kautta maamme voisi lähteä nousuun. Ongelman muodostaa se, ettei yrittäjyyskoulutusta ole tarjolla riittävän laaja-alaisesti tekniikan koulutusohjelmissa. Yrittäjyydelle tulee tietysti luoda myös sellaiset toimintaedellytykset, että yrittäjä voi toiminnastaan saada elannon. Yrittäjäkoulutus pitäisi perustua todellisuuteen, siihen mitä riskejä ja minkälaisia henkisiä ja taloudellisia vahvuuksia toimintaan vaaditaan. Innovaatio on olennainen osa teknisiä toteutuksia. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakouluissa ei ole välttämätöntä lähteä kilpailemaan tiedeyliopistojen kanssa uuden kehittämisestä. Innovointi voi olla hyvinkin monessa tapauksessa olemassa olevan soveltamista uudella tavalla. Tällä hetkellä iso ongelma on innovaatio-oppituntien puuttuminen opetustarjonnasta. toinen ongelma on yksilöiden ominaisuuksien huomioonottamatta jättäminen. Moni innovatiivinen opiskelija saattaa opintojen alkuvaiheen teoriapainotteisuuden johdosta keskeyttää opintonsa. Tällaiset opiskelijat tulisi tunnistaa mahdollisimman pian prosessissa ja löytää heille omat opintopolut. 2.8 Oppilaitosrajat ylittävä yhteistyö Ammattikorkeakoulujen perustamisesta lähtien on jatkuvasti keskusteltu korkeakoulusektoreiden tehtävistä ja työnjaosta. Suomalaisen koulutuksellisen duaalimallin perusteita on haettu yhtäältä ammatillisuuden, koulutuksen työelämäyhteyksien ja vahvan aluekehitysroolin kautta sekä toisaalta siitä ajatuksesta, että ammattikorkeakoulut ovat yliopistoihin nähden erilaisia mutta luonteeltaan ja tasoltaan korkeakoulutusta. 8

11 Ammattikorkeakoulujen toimintaa on kehitetty pitkälti juuri duaalimallin pohjalta. Alun alkaen tässä keskeisenä ajatuksena on ollut se, että ammattikorkeakoulusta valmistutaan pääasiassa työmarkkinoille. Pääasialliset jatkoväylät lisäkouluttautumiseen ovat olleet erikoistumisopinnot, täydennyskoulutus sekä akateemisista opinnoista kiinnostuneille yliopisto. Sittemmin myös ammattikorkeakoulut ovat ruvenneet tarjoamaan ylemmän asteen jatkotutkintoja ja myös mahdollisuutta tohtorikoulutukseen on toistuvasti väläytelty. Valmistuminen suoraan työmarkkinoille ja sitä kautta tuottavaan työhön vahvistaa erityisesti tarvetta ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyön ja jatkumon opiskelijoille tarjoamasta vahvasta ammatillisen identiteetin kasvusta. Ammatillisen putken läpikäyneillä opiskelijoilla odotetaan olevan yliopistosta valmistuneita paremmat käytännön taidot sekä käytänteet systemaattiseen ongelmanratkaisuun. InnShut hankkeessa on kartoitettu mahdollisuuksia ja hyviä käytänteitä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen erilaisille yhteistyömalleille juuri edellä kuvattua taustaa vasten. Kahdenvälisiä keskusteluja on käyty erityisesti Hyrian, KK-Tavastian ja VAAO:n kanssa. Esimerkkejä esille nousseista yhteistyömalleista ovat: 1) Yhteiset fyysiset oppimisympäristöt Hankkeen aikana Hyrian ja HAMKin välillä on toteutettu yhteistyötä hankkeen tiimoilta esim. robotiikan osalta. Toisen asteen koulutukseen kuuluu robotiikan hyödyntämisen perustaidot (operaattorin rooli), mutta robottien ohjelmointi on puolestaan perinteistä insinöörityötä. Tämän kaltaisella työnjaolla on toteutettu ja ollaan edelleen kehittämässä Hyrian robotisoituja tuotantosoluja. Yleisemmin ottaen kyseessä on toimintamalli, jossa oppilaitosten opiskelijoiden ammatilliset profiilit täydentävät toisiaan ja luovat kokonaisvaltaisen toimintaympäristön. VAAO:n ja HAMKin välillä Valkeakoskella on toteutettu Trimola- ja Robola-hankkeissa edistyksellinen fyysinen ja virtuaalinen Robola-oppimisympäristö ja toimintamalli, joissa moderneja fasiliteetteja käytetään yhteisesti eri koulutustasoilla. Toimintamalli sisältää fyysisen ympäristön lisäksi myös henkilöstön ja osaamisen yhteistä hyödyntämistä. 2) Arvopajamalli(t) Arvopajat ovat kokeilevia toimintaympäristöjä, joissa eri alojen asiantuntijoiden avustuksella kehitetään yhteiskehittelyllä ja käyttäjälähtöisesti uusia ratkaisuja yritysten tai 9

12 yhteiskunnan tarpeisiin. Tavoitteena on myös edistää älykkään erikoistumisen konseptia niin, että kukin seutu voi erikoistua oman vahvuusalueensa edelleen kehittämiseen ja yhteistyöverkoston avulla hyödynnetään muiden seutujen tai muiden kumppaneiden erikoisosaamista. Oppilaitosten tehtävänä on myös seurata tiiviisti maailman muutosta ja tulkita sitä alueen opetuksen tarpeisiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tehdään omaaloitteista tutkimusta ja pyritään tätä kautta tarjoamaan entistä ajankohtaisempia opetussisältöjä opiskelijoille sekä modernimpia tekniikoita yritysten ja yhteiskunnan käyttöön. Tämän kaltaisia toteutuksia on käynnistetty erityisesti Hyrian ja VAAOn kanssa. Ideana näissä toteutuksissa on se, että eri oppilaitosten opiskelijat pääsevät yhdessä ideoimaan yrityslähtöisiä toteutustarpeita omista lähtökohdistaan. Käytännössä toimeksiannot sisältävät ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemää suunnittelua sekä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden toteuttamaa valmistusta. Tämän kaltainen toimintatapa sisältää usein myös monialaisia elementtejä, mikä entisestään korottaa sen vaikuttavuutta yritysten suuntaan sekä opiskelijoiden ammatillisen identiteetin kasvua. 3) Joustavat opinpolut Ammatillisen väylän tukeminen edellyttää myös sitä, että siirtyminen ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta ammattikorkeakouluun tehdään mahdollisimman joustavaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden ammatillisessa koulutuksessa saamaa ammatillista osaamista osataan hyödyntää ammattikorkeakoulututkinnossa. Hankkeen aikana käynnistettiin työ, jolla tähdätään siihen, että opiskelija voi halutessaan täydentää jo toisen asteen opintojensa aikana osaamistaan siten, että hänelle syntyy ammattikorkeakoulussa hyväksiluettavia opintosuorituksia. Tavoitteena on se, että opintoja tällä tavoin tiivistämällä voidaan yhteistä opiskeluaikaa (ammatillinen oppilaitos + ammattikorkeakoulu) lyhentää noin puolelle vuodella. Suunnittelua aiheen tiimoilla tehtiin pääasiassa Hyria-HAMK ja VAAO-HAMK akseleilla. Suunnitelmat ovat varsin pitkällä, osin jo käytännön pilotoinnin tasolla. Käytännössä hyväksiluvut tapahtuvat siten, että toisen asteen kursseja täydennetään avoimen ammattikorkeakoulun opinnoiksi. Nämä ovat hyväksiluettavissa periaatteessa missä tahansa ammattikorkeakoulussa, mutta usein aikataulullisesti optimoitu omien lähikampusten tarjontaan. 10

13 3 Oppimisympäristö Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppiminen voi olla joko virallisen ja epävirallisen opetuksen seurausta tai niin sanottua arkioppimista. Oppimisympäristö-sanaa käytetään usein myös tarkoittamaan yksittäistä oppimisalustaa, vaikka oppimisalusta tulisikin nähdä vain oppimisympäristön teknisenä osana. Hyvin usein oppijan oppimisympäristöä ajatellaan kapeasti, ottamatta huomioon kaikkia sen ulottuvuuksia. Tässä raportissa oppimisympäristö halutaan nähdä kokonaisvaltaisena tapana tuottaa opiskelijoille osaamista. Fyysiset fasiliteetit, kuten tilat ja oppimisalustat ovat vain osa tätä laajempaa kokonaisuutta. Näitä keskeisempää oppimisympäristössä on se, miten opiskelijaa voidaan tukea saavuttamaan hänen ammatillista kasvuaan edistävää osaamista, kykyä oppia lisää ja ammatillinen identiteetti. 3.1 CDIO CDIO on 1990-luvulla Massachusettsin teknisessä instituutissa käynnistetty etenkin insinöörikoulutuksen kehittämiseen liittyvä kehittäjäverkosto, jossa on mukana yli 30 korkeakoulua eri maista. CDIO:n perusta on vahvasti projektimuotoisessa ja käytännönläheisessä toiminnassa, jonka tavoitteena on kehittää insinöörikoulutusta siten, että opiskelijoiden tiedot, taidot ja asenteet opiskelun yhteydessä tukevat hänen työelämävalmiuksiensa kehittymistä. Opetus pyrkii käytännönläheisten pedagogisten ratkaisujen kautta antamaan opiskelijoille valmiuksia ratkaisukeskeiseen ajatteluun käyttämällä alusta lähtien aktivoivia opetusmenetelmiä. CDIO rakentuu 12 periaatteen ympärille, joissa määritellään insinöörikoulutuksen konteksti, opetussuunnitelman tarpeet, tavoitteet ja rakenne. Yhtenä periaatteena se, että opintojen alkuvaiheessa opiskelijat johdatellaan insinööriopintoihin ja he pääsevät käytännönläheisen projektin tai ongelman kautta tutustumaan opiskeltavaan alaan. Myöhempinä vuosina opetusohjelmaan sisältyy myös suunnittelusta toteutusvaiheeseen eteneviä projekteja. Tavoitteena on kehittää oppimista sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta tukemalla tiedon hankintaa, ihmissuhdetaitojen kehittymistä sekä systeemien rakentamiseen liittyvää osaamista. Oppimista ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan eri näkökulmista ja tuotetaan myös palautetta eri osapuolille jatkuvan kehittymisen turvaamiseksi. 11

14 CDIO:n avulla on mahdollista kehittää insinöörikoulutusta vastaamaan paremmin tekniikan alan muutostarpeista nouseviin haasteisiin, kehittää opetusmenetelmiä ja arviointikäytänteitä, parantaa käytettävissä olevien resurssien hyödynnettävyyttä sekä motivoida henkilöstä vastaamaan koulutuksen haasteisiin. Lisäksi kehittäjäverkostossa mukana olo tuo yhteyksiä kansainvälisiin korkeakouluihin ja sitä kautta myös uusia kehittämisideoita. Kuva 1 CDIO:n keskeiset periaatteet: hahmota suunnittele toteuta hyödynnä FUASin toiminnassa CDIO-ajattelun on pedagogiseksi rungokseen nostanut Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan koulutus. Erityisesti mekatroniikan koulutuksella on jo pitkät perinteet CDIO-ajattelun yhdistämisestä projektioppimiseen. CDIO:n kaltaista ajattelumallia on alettu soveltaa enenevässä määrin insinöörikoulutuksessa jokseenkin kaikissa ammattikorkeakuluissa. 3.2 Yhteiseurooppalainen koulutusjärjestelmä Yhteiseurooppalaisessa koulutusjärjestelmässä opintojen arviointi perustuu yhteisesti määriteltyihin opintopisteisiin tietyn työmäärän vaativille opintosuorituksille (ECTS: European Credit Transfer System) sekä eurooppalainen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF: European Qualifications Framework). ECTS-järjestelmä on osaksi Euroopan unionin ERASMUS-koulutusohjelmaa perustettu opintosuoritusten siirtojärjestelmä. ECTS:n tarkoituksena on hyödyttää opiskelijoita helpottaen eri maissa suoritettujen opintojen vertailemista. ECTS-opintopisteet ovat opintojaksoille määriteltyjä, opiskelijan työpanosta kuvaavia arvoja. Ne ilmaisevat kunkin opintojakson edellyttämää työmäärää suhteessa korkeakoulun koko lukuvuoden työmäärään. ECTS-järjestelmässä 60 ECTSpistettä vastaa yhden lukuvuoden työmäärää. EQF muodostuu kahdeksasta tasosta, 12

15 jotka kattavat tutkinnot oppivelvollisuuskoulutuksesta korkeimpaan ammatilliseen ja akateemiseen koulutukseen saakka. EQF perustuu oppimistulosten määrittelyyn kuvaten oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen. Ammattikorkeakoulu- tutkinnot kuuluvat EQF-määrittelyn tasoon 6, jonka koulutuksella saavutettava oppijan osaamistaso määritellään seuraavasti: "Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä." Määritelmä painottaa asioiden syvän ymmärtämisen merkitystä ja kykyä soveltaa opittua teoriaa monimutkaisissa, uusissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. Tämän painotuksen tulee siis näkyä myös käytettävissä opetusmenetelmissä. Tärkeää on, että oppimistavoitteet vastaavat elinkeinoelämän tarpeita ajatellen tätä päivää ja lähitulevaisuutta. Tämä luo pohjaa motivoituneelle opiskelija-ainekselle, joka työllistyy hyvin opintojensa jälkeen. 3.3 Case: Campus Robola Campus Robolan tavoitteena oli rakentaa automaatiotekniikan oppimisympäristö, joka valmistuttuaan tarjoaa modernit opetustilat Campus alueen oppilaitoksille (HAMK, Tietotien lukio ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto). Oppimisympäristö tarjoaa oppilaitosten opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ja opiskella uutta keskeisesti teollisuudessa käytettyä automaatiotekniikkaa. Tämä mahdollistaa paremman ammattitaidon ja ymmärryksen laitteista ja järjestelmistä jo ammattiin valmistuessa. Laitekannan hankinnassa kiinnitettiin paljon huomiota siihen, että kyseiset laitteet ovat laajasti teollisuudessa käytettyjä. Hankintoja edelsikin lähialueen teollisuuden tarpeiden kartoitus haastatteluin. 13

16 Robola-hankkeen aikana valmistettiin laboratorion laitteistoista myös selainpohjaisia virtuaalimalleja. Tämä mahdollistaa opiskelijalle harjoitusten tekemisen esimerkiksi kotona, omalla tietokoneella. Pääpaino Virtuaalimalleissa on logiikkaohjelmoinnissa, mutta lisäksi malleja on rakennettu käsittelemään lämpötilalähettimen kalibrointia, instrumentointia ja sisäjohtoasennuksia. Kuva 2 Robolan fyysisiä ja virtuaalisia osia Robolan virtuaalinen oppimisympäristö yhdessä fyysisen oppimisympäristön kanssa luo mahdollisesti Suomen mittakaavassa merkittävän ellei jopa ainutlaatuisen automaatiotekniikan oppimisympäristön. Opetusympäristön laitteiden ja järjestelmien suuri määrä ja monimuotoisuus mahdollistavat äärimmäisen laajan opetuspohjan oppilaitoksille, niin käytännössä kuin teoriassakin, vielä vuosiksi eteenpäin. 3.4 Case: Valkeakoski Campus Center Vuosina toteutetun EAKR-rahoitteisen Campus Trimola koordinointihankkeen tavoitteena oli rakentaa kolmen oppilaitoksen aito oppilaitosyhteistyömalli (Hamk, Tietotien lukio ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto). Hankkeessa suunnattiin oppilaitosten toimintaa tavalla, jossa yhä tiiviimmin toimitaan yhden koulun periaatteella halliten ja hyödyntäen koko Campuksen käytettävissä olevia resursseja ja fasiliteetteja. Toteutettu toimintaympäristö on uniikki eri opiskeluasteiden välittömän läheisyytensä vuoksi ja siksi mahdollistaa monitasoisen ja monipuolisen opiskelun. 14

17 Hankkeen aikana toteutettiin mm. Campus Center -tilan rakentaminen fasiliteetteineen. Kyseinen tila on yhteisöllinen työtila, jossa opiskelijaryhmät, yrittäjät ja muut toimijat voivat työskennellä ja verkottua yhdessä. Campus Center sisältää virtuaalisen ulottuvuuden, joka mahdollistaa ryhmien osittaisen työskentelyn paikasta riippumatta ja Campustoimijoiden verkostojen osallistumisen työskentelyyn. Lisäksi hankkeessa luotiin toimintakonseptia työpaja-toiminnalle. Työpaja on toimintatapa, jossa opiskelijaryhmät toteuttavat (monialaisia) työelämälähtöisiä projekteja. Ne voivat liittyä esim. kehittämistyöhön, ongelmanratkaisuun ja tuotekehitykseen. Työpajan kautta opiskelijat suorittavat opintopisteitä. Usean oppilaitoksen mukana olo mahdollistaa laaja-alaiset, poikkitieteelliset projektit, joissa opiskelijat pääsevät vahvistamaan ammatillista identiteettiään osana monialaista työryhmää. 3.5 Yritysyhteistyö Opetuksessa olisi entistä enemmän otettava huomioon alan muuttuvat trendit ja suoranaisesti se, mitä osaamista alalla nykyään tarvitaan. Ammattikorkeakoulun tehtävä on kouluttaa osaajia ja ennen kaikkea painottaa käytännön osaamista. Monesti opiskelijoiden mielenkiinnon latistaa se, ettei teoriassa opittuja asioita pääse kokeilemaan käytännössä. Vaikka automaation opetuksessa käytännön harjoitukset ovat nykyään helposti järjestettävissä, ei sekään välttämättä tarkoita sitä, että kaikki tällainen tekeminen olisi tehokasta. Harjoituksia mietittäessä olisi otettava huomioon se, että aina mahdollisuuksien rajoissa harjoitteet olisi kiinnitettävä todelliseen ympäristöön. Pelkkien keksittyjen kokonaisuuksien tai satunnaismuuttujien avulla rakennetut mallit eivät välttämättä herätä opiskelijoissa intohimoa. Esimerkiksi todellisen tuotannosta kerätyn datan analysointi on huomattavasti kiinnostavampaa kuin vastaavan keksityn. Modernit oppimisympäristöt mahdollistavat sen, että tekeminen voidaan suorittaa virtuaalisesti koululla, tai vaikka kotona todellisen kohteen sijainnista välittämättä Todelliseen tekemiseen kiinni pääsemiseksi mahdollisuutena on esimerkiksi solmia yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyökuvioita, joissa vuosittain toistuvat harjoitteet kohdennetaan oikeaan ympäristöön. Optimaalisinta olisi se, että sekä yritys että opiskelija saisit molemmat hyödyn tehdystä harjoituksesta. Yritys saisi todellisen hyödynnettävän tuloksen ja opiskelijan tietotaito oikeasta tekemisestä karttuu. Lisäksi on huomioitava yrityksen ja opiskelijan törmäyttämisen mahdollisuudet työllistymisnäkökulmasta. 15

18 InnShut projektin aikana on entisestään panostettu uusiin käytännönläheisiin laboratorioihin. Laboratorioiden pääajatuksena on se, että opiskelijat pääsevät tekemään eri haastavuusasteisia sähkö- ja automaatioalan harjoitteita. Konkreettisen tekemisen kautta opiskelija pystyy paremmin sisäistämään oppimansa ja myös rohkeus tarttua oikeaan tekemiseen kasvaa. Oppimisympäristöjen vahvuus on myös siinä, että käsin kosketeltavien harjoitusten lisäksi useita harjoitteita on mahdollista suorittaa myös virtuaalimallien avulla, jolloin harjoitteiden tekeminen on ajasta ja paikasta riippumatonta. 3.6 Toimintaympäristö Tänä päivänä teollinen suunnittelu lähtee suoraan asiakkaan tarpeesta. Asiakasta ei siis kiinnosta tuote vaan hänellä on ongelma, joka on ratkaistava tavalla tai toisella. Hän haluaa yleensä ostaa ratkaisun, ei tuotetta. Usein tuo asiakas on ostamassa tuotantohyödykettä, millä tuotetaan uusia tuotteita. Tällöin hän toimii usein tilausohjautuvassa asiakaslähtöisessä ympäristössä. Hän tarvitsee ratkaisua ratkaistakseen oman asiakkaansa ongelman. Useimmiten nopeus on yksi merkittävimmistä kilpailutekijöistä. Mitä nopeammin asiakas saa ratkaisunsa, sitä nopeammin hän pystyy palvelemaan omaa asiakastaan ja saa palkkionsa. Koska toiminta on asiakaslähtöistä, ei voida tietää millainen seuraava ratkaisu on, eikä tuotteita näin ollen voida tehdä etukäteen varastoon. Varastoon ei haluta myöskään sitoa pääomaa odottamaan mahdollista tilausta. Edellä kuvattu malli on toki pitkälti yksinkertaistettu. Tuotteiden ollessa asiakaslähtöisiä niissä on silti paljon samaa ja tuoterakenteessa pyritään hyödyntämään modulointia ja standardointia. Joka tapauksessa nopein tapa lähteä rakentamaan asiakaslähtöistä tuotetta on ottaa suunnittelija heti mukaan keskusteluun. Tämä säästää aikaa ja väärinkäsityksiä. Tämä edellyttää suunnittelijalta myös uudenlaisia valmiuksia. Suunnittelijan on ymmärrettävä asiakkaan ongelma, jotta hän voi miettiä sille ratkaisua. Hänen on myös pystyttävä olemaan mukana ratkaisun myynnissä ja tukemassa asiakasta. Usein ongelmaa ratkaisee joukko eri alojen asiantuntijoita, usein myös eri maista. Tässä ympäristössä suunnittelijalta odotetaan kielitaitoa, ihmissuhdeja ryhmätyötaitoja; näiden merkitys voi olla toiminnan kannalta ratkaiseva. Insinööriopetuksen kehittämisessä on siis tarve jatkuvaan sisältöjen ja työkalujen, käytettyjen laitteiden ja ohjelmistojen uusiutumiseen. Sekään ei vielä riitä. Oppimisympäristöjen tulee myös jäljitellä teollisuuden toimintaympäristöjä toimintakulttuuria. On siis opiskeltava todellisia teollisuuden käyttämiä välineitä teollisuuden tyyppisessä toimintaympäristössä, jotta elinkeinoelämän edellyttämät valmiudet aidosti kehittyvät. 16

19 Toimintaympäristö, jossa tänä päivänä työskentelemme, on verkottunut ja kansainvälinen. Yritysten toiminta on usein hajautettu maailmanlaajuisesti ja monikansalliset ryhmät ratkovat niissä asiakkaiden ongelmia yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Työ on täynnä projekteja, joiden kautta tehdään jatkuvaa kehitystä. Projektit vaativat monenlaista ja monialaistakin osaamista sekä yhteistyökykyä. Projektimainen toimintatapa on siis olennainen osa nykypäivän työelämää. Työyhteisöissä toteutetaan jatkuvasti erilaisia kehitysprojekteja ja itse liiketoiminta perustuu usein erilaisten asiakaslähtöisten tuote- ja palveluprojektien läpiviemiseen. Projektien kautta pyritään usein myös kehittämään taustalla olevia jatkuvia prosesseja, jolloin projektit eivät ole irrallisia hetkellisiä toimenpiteitä vaan myös työkalu jatkuvan kehittämiseen. Projekteilla on tavoitteet, joita tavoitellaan ennalta mietittyjen toimenpiteiden kautta käyttämällä työhön tarvittava määrä henkisiä tai aineellisia resursseja. Projekteihin liittyy olennaisena osana yksiselitteinen aikataulu, jonka toteutumista seurataan sovituin tarkkailuvälein. Projektimainen toimintatapa on yhä tutumpaa myös koulutussektorilla ja projektimaista ajattelu- ja toimintatapaa pyritään tuomaan opiskelijoille tutuksi myös opetusmenetelmien kautta. Projektioppimisesta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että opiskelija oppii tavoiteltavia asioita työskentelemällä projekteissa, joissa ratkotaan opiskeltavaan asiaan liittyviä ongelmia tai kehitetään toimintaa. Jos ongelmat tai kehitystehtävät ovat suoraan elinkeinoelämän/yritysten määrittelemiä, niin voidaan puhua työelämälähtöisestä projektioppimisesta. Ongelmakeskeinen oppiminen (Problem Based Learning) on ajatuksiltaan lähellä projektioppimista, kuten tekemällä oppiminen (Learning by Doing), kehittämällä oppiminen (Learning by Developing) ja Innovaatiopedagogiikkakin. Ongelmakeskeisessä oppimisessa tavoitellaan ennalta annetun ongelman ratkaisua. Oppiminen voi tapahtua tällöin projektin kautta ja ongelma voi olla joko työelämälähtöinen tai itse keksitty. Usein ongelma asetellaan siten, että opiskelija on tavalla tai toisella jo opiskellut ongelman ratkaisuun vaadittavat asiat tai ongelman ratkaisu ohjaa häntä opiskelemaan tarvittavat asiat. Asioita opiskellaan siis tarvelähtöisesti eikä varastoon. Samaa ajattelua on myös kehittämällä oppimisessa, jossa kehitystehtävät ovat usein vähemmän määriteltyjä, mutta tässäkin haetaan tietoa kehitystehtävän tarpeen määrittelemällä tavalla. Jos kehitystehtävä vaatii jotain osaamista, jota ei ole, sitä on hankittava. Tekemällä oppiminen ei ole välttämättä sidoksissa projektioppimiseen, mutta voi olla. Tekemällä oppimista yhdistää edellisiin käytännön tekeminen, opitaan tekemisen kautta, mutta toimintaympäristö voi olla rajattu ja tehtävät täysin irrallisia elinkeinoelämästä. Kaikissa korostuu oppijan aktiivinen rooli, jolloin opettaja toimii ohjaajana, ei kaiken tiedon tuojana ja kaikkien ongelmien ratkaisijana tai viisauksien kertojana. 17

20 4 Projektioppiminen Projektioppiminen ja erityisesti työelämälähtöinen projektioppiminen muuttaa merkittävästi opiskelijan ja opettajan rooleja, opiskelijan aktiivinen rooli korostuu ja opettaja siirtyy valmentajaksi. Muuttunut tilanne ei vähennä kummankaan osapuolen työtä, mutta muuttaa sitä. Opettaja ei saa jäädä sivuun ja odottaa opiskelijoiden toimivan täysin itsenäisesti, vaan ohjausta, ohjeita, neuvoja ja kannustusta tarvitaan enemmän, mutta opiskelija joutuu etsimään tietoa yhä itsenäisemmin. Opiskelija ei voi myöskään odottaa, että opettajalla olisi kaikki tarvittava tieto, jotta ongelmat ratkeavat. Onnistuneessa toteutuksessa niin opiskelija kuin opettaja oppivat uutta toimintaympäristössä, joka on autenttinen työelämän ympäristö. Aidosti työelämälähtöinen projektioppiminen muuttaa opettajan työtä merkittävästi. Hän ei ole enää itse pääroolissa ja esillä, vaan edesauttamassa tukemalla, ohjaamalla ja valmentamalla opiskelijoiden työskentelyä. Muutos on suuri. Valmiita vastauksia, jotka voisi vetää esiin tiukan paikan tullen, ei enää ole. Opettaja tuo oppimiseen oman osaamisensa ja laajan näkemyksensä opiskelijoiden rinnalle. Projekteissa tulee usein tilanteita, joissa joku opiskelijoista voi olla tärkein henkilö ongelmanratkaisussa, jos hän sattuu tuntemaan ongelmaan liittyvän tarkan aihepiirin parhaiten, esimerkiksi tarvittavat työkalut ja niiden käytön. Tämä muutos voi olla monelle opettajalle kova. Toisaalta monet opettajat kokevat oppivansa itsekin ja uudistuvansa tällaisessa toiminnassa aidossa kehittämisessä. Helpompaa tämä ei ole opettajalle eikä opiskelijalle. Niin opettajat kuin opiskelijat tarvitsevat myös uusia taitoja, jotta projektioppimisen toteuttaminen onnistuu. Voi olla, että opettaja ei ole toiminut tämän kaltaisissa projekteissa ollenkaan tai siitä on kymmeniä vuosia. Nyt pitää osata hallita projektin etenemistäkin, ei riitä, että pelkästään kertoo oman osaamisensa. Osaaminen on myös otettava käyttöön. Tekeminen on keskiössä. 4.1 Projektioppimisen käsitteistöä Nimensä mukaisesti projektioppiminen perustuu projekteihin. Kuitenkaan pelkkä projektien kytkeminen opetukseen ei tee oppimisesta projektimuotoista. Koska projektioppimisesta puhuttaessa käsitteiden ja toimintatapojen määrittelyt eroavat melkoisesti puhujasta riippuen, on syytä määritellä, miten projektioppiminen tässä artikkelissa mielletään. 18

21 4.2 Projektioppiminen Projektioppiminen on oppimisen menetelmä, jossa käytännön toiminta muodostetaan projektiksi, joilla on selkeät todellisten ongelmien ratkomiseen liittyvät tavoitteet. 4.3 Työelämälähtöisyys Oppimisympäristöjä kuvattaessa eräs hyvin yleisesti käytetty termi on aito työelämälähtöisyys. Tähänkin termiin liittyy runsaasti tulkinnan varaa. Lähtökohtaisesti aidolla työelämälähtöisyydellä tarkoitetaan sisältöjä ja menetelmiä, jotka suoraan peilaavat työelämän tarpeita. Termin paradoksi onkin siinä, miten nuo tarpeet löytyvät; onko pohjana opetushenkilöstön näkemys työelämän tarpeista vai onko olemassa systemaattisia menetelmiä tarpeiden kartoitukseen? Työelämätarpeita voidaan kartoittaa monin menetelmin. Tyypillisimpiä keinoja ovat erilaiset koulutusohjelmien ja/tai osastojen neuvottelukunnat, joissa säännöllisesti käydään opetussisältöjä ja -menetelmiä läpi elinkeinoelämän edustajien kanssa. Toki opetushenkilöstön jatkuva kanssakäyminen elinkeinoelämän kanssa pitäisi toteutua viimeistään opinnäytetöiden ohjauksen yhteydessä. 4.4 Projektioppimisen toteutustapoja Projektioppimisella on monia eri toteutustapoja. Myös opiskelijaprojektien aiheet voivat olla varsin kirjavista lähteistä ja monin eri tavoin. Sisäiset projektit Yksi tapa toteuttaa projektioppimista on perustaa se suoraan opetussuunnitelmaan sisällytettyihin projektioppimiseen rakentuviin kursseihin. Näissä tapauksissa projektien aiheet on oppilaitoksen itse kehittämiä eikä ulkoista asiakasta projekteille yleensä ole. Tämä toimintamalli antaa luonnollisesti oppilaitokselle mahdollisuuden valita projektien sisällöt vastaamaan ennalta suunniteltua oppimistavoitetta. Mallia käytetään myös kasvattamassa opiskelijoiden valmiuksia työelämälähtöisiin projekteihin: opiskelun alussa projektien aiheet ovat oppilaitoksen itsensä valitsemia, mutta opiskelijoiden ammattitaidon lisääntyessä aidot työelämälähtöiset aiheet myös lisääntyvät ja oppilaitoksenkin riskinotto lisääntyy. Yritysyhteistyöprojektit Edellistä pykälää työelämälähtöisempi tapa toteuttaa projektioppimista on suunnitella projektien aiheet yhdessä kumppaniyrityksen kanssa. Tällöin töillä 19

22 on ulkoinen tilaaja, mikä luo opiskelulle motivoivamman ilmapiirin ja tuo opiskelijoille aitoa työelämäkokemusta ja -tietoisuutta. samalla oppilaitos pääsee suunnittelemaan projektien sisältöä vastaamaan paremmin ennalta asetettuja oppimistavoitteita, Samoja projektiaiheita saatetaan myös toistaa eri vuosikursseilla useampina vuosina. Aidot työelämälähtöiset projektit Tässä mallissa projektit perustuvat jatkuvaan kanssakäymiseen yritysten kanssa. Mallin perusidea on se, että toteuttamalla jatkuvaa aktiivista yritysrajapintatyöskentelyä päästään käsiksi aitoihin tarpeisiin perustuviin projektiaiheisiin. Tällöin yritykset ovat sitoutuneita työskentelyyn ja tuovat oman osaamisensa siihen mukaan. 4.5 Yritysyhteistyö Pedagogisesti helpoin ratkaisu projektioppimisen toteuttamiselle sisäinen projekti, jossa pohjana on opetushenkilöstön itse kehittämä projektiaihe. Kyseessä saattaa olla vuosittain pienin muutoksin eri vastaavalla kurssilla toteutettava opetussisältöihin ja oppimistuloksiin huolellisesti harmonisoitu toteutus. Vahvuus tällaisissa projekteissa on luonnollisesti niiden todennäköinen onnistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä opiskelija erityisesti niitä tehdessään oppii. Haasteena projektissa, joka ei ole syntynyt aidosta työelämätarpeesta on se, kuvaako projekti todellisuutta, nykyhetkeä ja elinkeinoelämän tarpeita riittävästi? Valmiiksi rajattu projekti myös saattaa jopa myös ehkäistä opiskelijoiden laaja-alaisen näkemyksen muodostumista ja sitä kautta pelkistää omaa ammatillista identiteettiä. Jotta projekteihin voidaan tuoda lisää työelämäkytköstä, tulee yritysten ja oppilaitoksen tavalla tai toisella löytää toisensa. Projektioppisen voidaan sanoa olevan työelämälähtöistä, jos projektilla on oppilaitoksen ulkopuolinen asiakas. Asiakashankinta ja potentiaalisten projektiaiheiden löytäminen edellyttää jatkuvaa kanssakäymistä yrityselämän edustajien kanssa. Yrityksiä voidaan lähestyä monella näkökulmalla. Työelämälähtöisyyden tarpeen kasvaessa ammattikorkeakouluissa on entistä tärkeämmäksi noussut oppilaitosten asiakkuuden hallinnan ja ennen kaikkea asiakasymmärryksen parantaminen. Jos yritysten kontaktointi perustuu oppilaitoksen yksittäisten toimijoiden hetkellisiin tarpeisiin saada kursseilleen niiden sisältöön oikealla tavalla räätälöityjä työelämälähtöisiä projekteja tai osallistujia (ja maksajia) sisällöltään ennalta määriteltyihin hankkeisiin, on yritysyhteistyöstä yrityksille itselleen koituvaa hyötyä joskus vaikeaa löytää. 20

23 Työelämäyhteyksissä tärkeä kysymys onkin se, kuka ja millä tavoitteilla yritysrajapinnassa toimii. Jos yritysyhteistyössä pyritään yhteiseen hyötyyn, tulee yritysten tarpeet ja myös motivaatiot yhteistyöhön tiedostaa. Yritysten mielenkiinto oppilaitosyhteistyötä kohtaan ei välttämättä ensisijaisesti perustu siihen, että yritys hakee ratkaisua johonkin ennalta määriteltyyn haasteeseen. Tärkeimpänä motiivina saattaakin olla se, että ratkomalla yritysten omia haasteita yhdessä oppilaitoksen kanssa yritys pääsee joskus pitkäjänteisestikin tutustumaan potentiaalisiin uusiin työntekijöihinsä. 4.6 Yrittäjyys Yrittäjyys on osa insinöörikoulutusta. Aihetta lähestytään oppilaitoksissa hyvinkin erilaisilla tulokulmilla. Perinteinen tapa yrittäjyyden opettamiseen on miettiä asiaa yrittäjän ja yrittäjäksi ryhtyvän arjen kautta; opitaan hallintoa, taloutta ja markkinointia sekä mietitään liikeideoita ja liiketoimintasuunnitelmaa. Nämä ovat tärkeitä osia yrittäjyyttä, mutta koska suuresta osasta insinööriopiskelijoita ei tilastojen mukaan tule koskaan yrittäjiä, voisikin yrittäjämäisen ajattelutavan omaksuminen ja sitä kautta syntyvä yrittäjän/työnantajan ymmärtäminen ehkä olla keskeisin maali yrittäjyyskasvatuksessa. Kun malliin vielä lisää oman ammatillisen identiteetin vahvistamisen sekä toimintojen kehittämishalukkuus ja kyky, lähestytään toiminteita, jotka ovat keskeisessä roolissa työelämälähtöisessä projektioppimisessakin. Voidaankin sanoa projektioppimisen edistävän yrittäjämäistä ajattelutapaa ja tätä kautta myös yrittäjyyttä sinänsä. 4.7 TKI-näkökulma Valmistuvan insinöörin työelämä on monilta osin työskentelyä projekteissa. Jos halutaan integroida TKI-toimintaa (mikä on projekteja) opetukseen, on luonnollista, että opetuskin on projektipohjaista. Samaan aikaan, kun ammattikorkeakoulujen rahoitusta supistetaan, asetetaan entistä kovempia tavoitteita oppimistuloksille ja tutkintojen laajuuksille. Tämä uusi tilanne asettaa myös perinteiset opetusmenetelmät osin kyseenalaisiksi. Tuloksen tekeminen uusilla, päivä päivältä haastavammilla reunaehdoilla edellyttää myös oppimisympäristön ja opetusmenetelmien päivitystä. Koulutukselle asetettuja tavoitteita pohdittaessa, lähes alasta riippumatta tulee esiin samoja vaateita, joista näkyy elinkeinoelämän toimintaympäristön muuttuminen. Erityisen selkeästi näitä uusia tavoitteita tuodaan esiin insinöörikoulutusta kehitettäessä. Opiskelijan on saatava opintojensa aikana tietty perusosaaminen, joka liittyy koulutusalaan. Halutaan myös, että opiskelija hallitsisi hieman syvällisemmin jonkun alakohtaisen aihepii- 21

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014

Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Koulutuksen tarjoamat valmiudet tulevaisuuden osaajille Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät HML 3.-4.4.2014 Markku Kainuun Suonpää, ammattiopisto, opettaja, aikuiskoulutus NTM, tutkintovastaava Ohjelma

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot