Seurakuntatervehdys 1/2009. Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien tiedotuslehti 42.vuosikerta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seurakuntatervehdys 1/2009. Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien tiedotuslehti 42.vuosikerta www.lappeenrannanseurakunnat.fi"

Transkriptio

1 Lappeenrannan ev.lut. seurakuntien tiedotuslehti 42.vuosikerta Kuvan pääsiäisaiheinen maljakko kutsuu Yhteisvastuukahvilaan Lappeen seurakuntasaliin Kirkkokatu 10:een. Kahvila on avoinna 3.4. kello Seurakuntien pääsiäistapahtumat löytyvät lehtemme sivulta 7. 1/2009

2 2 Seurakuntaterveh vehdys S Kynttilänpäivänä piispaksi vihitty Seppo Häkkinen asettui edeltäjiensä kanssa yhteiseen kuvaan. Vasemmalla piispa Kalevi Toiviainen ja oikealla piispa Voitto Huotari. Kuva: Markku Pihlaja. Seppo Häkkinen vihittiin piispaksi Mikkelin hiippakunnan kymmenes piispa Seppo Häkkinen vihittiin virkaansa kynttilänpäivänä 8.2. Mikkelin tuomiokirkossa. Hiippakunnan piispanistuin siirrettiin sotien jälkeen Viipurista Mikkeliin. Arkkipiispa Jukka Paarma pohti vihkimyspuheessaan valoa ja pimeyttä sanaparina ja symbolina. Piispaan ja piispanvirkaan kohdistuu nykyään paljon erilaisia odotuksia. Piispa ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija, mutta hän on etiikan ekspertti ja Jumalan sanan tuntija. Hyvän koulutuksen ja ymmärryksen lisäksi hänen tärkeimpiä työvälineitään ovat Jumalan sana ja omatunto. Silloin kun ei itse kykene olemaan tietä näyttävänä majakkana, on asetuttava etsijäksi ja kyselijäksi muiden kyselijöiden rinnalle, sanoi Paarma. Kaksi kolmesta suomalaisesta ajattelee, että uskonnollisten johtajien ei pitäisi yrittää vaikuttaa hallituksen päätöksiin. Päätöksiin vaikuttamista kannattaa joka kuudes. Miehet ja hyvätuloiset kannattavat muita enemmän sitä, että uskonnolliset johtajat puuttuvat politiikkaan. Tulokset käyvät ilmi kansainvälisestä yhteiskuntatieteellisestä ISSP-tutkimuksesta (International Social Survey Programme), joka julkaistiin torstaina 5.3. Kirkon tutkimuskeskuksen 40-vuotisjuhlassa Tampereella. Tutkimuksen tavoitteina oli analysoida suvaitsevaisuutta, uskonnollisen toiminnan merkityksiä sekä ei-länsimaista uskonnollisuutta. Suomalaiset haluavat pitää uskonnon ja politiikan erillään Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa suhtautumista muihin uskontoihin. Neljä viidestä hyväksyisi, että toista uskontokuntaa tai toisenlaisia näkemyksiä edustava henkilö on hänen kannattamansa puolueen ehdokas vaaleissa, kertoo tutkimusta esitellyt sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitokselta. Suomalaisista 84 prosenttia hyväksyisi sen, että toisenlaista uskonnollista näkemystä edustava henkilö avioituu vastaajan sukulaisen kanssa. Tällaiseen avioliittoon suhtautuivat myönteisimmin nuoret ja naiset. Kirkolla on edessään haasteita Seppo Häkkinen saarnasi piispanvihkimyksessä kirkosta, jolla tulee olla hyvä itsetunto. Olemuksestaan ja tehtävästään tietoinen kirkko voi rohkeasti pitää esillä evankeliumia Jeesuksesta. Se asettuu apua tarvitsevan ihmisen rinnalle, puolustaa heikkoja ja syrjittyjä, puhuu oikeudenmukaisuuden, kohtuuden ja ihmisyyden puolesta, kantaa vastuunsa luomakunnasta ja yhteisestä tulevaisuudestamme. Tällainen kirkko ei puolusta menneisyyttään vaan rakentaa tulevaisuuttaan. Kirkollamme on edessään suuria haasteita. Sen yhtenäisyyttä koetellaan. Sen uskoa haastetaan nykyajan henkisyyden, moniuskontoisuuden ja uusateismin keskellä. Sen jäsenyys asetetaan yhä useammin kyseenalaiseksi. Kun kirkko on vahva sisäisesti ja hengellisesti, se kykenee uudistumaan tämän ajan tarpeiden mukaan. Kun se luottaa Jumalan sanan perustaan, sen ei tarvitse puolustautua vaan se voi olla avoin uudistukselle. Vihkimisessä avustivat piispa Wille Riekkinen Kuopiosta ja piispa Kari Mäkinen Turun arkkihiippakunnasta. Avustajina olivat myös ulkomaiset vieraat Visbyn hiippakunnan piispa Lennart Koskinen, Clogherin anglikaanisen hiippakunnan piispa Michael Jackson Irlannista, piispa Hance Mwakabana Tansaniasta ja piispa Aarre Kuukauppi Inkerin kirkosta sekä Tanskasta Lolland-Falstersin hiippakunnan piispa Steen Skovsgaard. Pukijoina olivat Borgin hiippakunnan piispa Helga H. Byfuglien Norjasta ja Mikkelin tuomiorovasti Simo S. Salo. Ehtoollisenjaossa avustivat kaikki piispat sekä kenttäpiispa Hannu Niskanen. Kirkolla sopivasti valtaa Tutkimuksen mukaan runsas puolet suomalaisista ajattelee, että kirkolla on sopivasti valtaa. Neljäsosa näkee, että kirkolla on liikaa valtaa. Näin ajattelevat muita enemmän miehet ja hyvätuloiset. Liian vähäisenä kirkon valtaa pitävät pienituloiset ja nuoret. Kirkkoon luotetaan enemmän kuin elinkeinoelämään tai eduskuntaan. Kaikkiin instituutioihin luottavat eniten hyvätuloiset. Miehet luottavat kirkkoon naisia enemmän. Vähiten kirkkoon luottavat nuoret. Valtaosa suomalaisista (68 %) ajattelee, että kaikkia uskontoja tulee kunnioittaa. Puolet suomalaisista katsoo, että kaikilla uskonnollisilla ryhmillä tulisi olla samat oikeudet. Yhtäläisiä oikeuksia kannattivat erityisesti nuoret. Miehet kannattivat samoja oikeuksia jonkin verran naisia yleisemmin. PÄÄKIRJOITUS Kirkon tulevaisuus toivon vai pelon kohde? Kirkko on ollut tulevaisuushakuinen perustamisestaan lähtien. Jo keväällä 30 jkr. Jerusalemissa alettiin odottaa Vapahtajan paluuta jopa aivan muutaman vuoden kuluessa. Nyt sitä vastoin, kaksituhatta vuotta myöhemmin, tulevaisuutta ennakoidaan seminaareissa ja työryhmissä. Tehdään strategioita lyhyemmän tai pitemmän valmistelukaavan mukaan. Suuri epävarmuus näyttää kuitenkin vallitsevan sen suhteen, mihin lopulta ollaan menossa. Joukkopakoa kirkon jäsenyydestä pelätään niin paljon, ettei todellinen luovuus näiden strategioiden suunnittelussa pääse toteutumaan. Monet tulevaisuuden visioiksi tarkoitetut ehdotukset seurakuntien jäsenten paremmaksi tavoittamiseksi kuulostavat enemmänkin mainoskikoilta kuin perusteellisesti mietityiltä uusilta aluevaltauksilta. Mikä neuvoksi? Kipupisteet voivat tässä tilanteessa löytyä yllättävistä kohdista. Kirkossa tehdään nimittäin taivasmatkaa kaksilla rattailla. Talouden ja hallinnon toimijoiden visiona on pitää menot hallinnassa ja huolehtia tarpeellisista säästöistä niin nousukautena kuin eritoten laman aikaan. Hengellisellä työsaralla sen sijaan keksitään erilaisia uusia ideoita, jotka uskon rohkeuden ohella vaativat myös rahaa toteutuakseen. Nämä tahot eivät tarpeeksi usein kohtaa toisiaan eivätkä ymmärrä toistensa perusteluja. Kirkossakaan ei voida syödä enemmän kuin tienataan. Tämä saattaa toisinaan hengellisen työn tekijöiltä unohtua. Mutta yhtä tärkeää on palvella kirkon jäseniä parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkon valttina on lähimmäislähtöisyys. Jos kirkko virastoituu tai teknistyy väärällä tavalla, voi juuri siitä seurata jäsenkato. Menetettyjä jäseniä on kovin vaikea saada takaisin. Nyt on tärkeiden, kauaskantoisten ratkaisujen aika ja ne ratkaisut on tehtävä ruohonjuuritasolla, seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Nyt on armon aika! Image-projektilla tukea Tansaniaan Mikko Ojanen S Julkaisija: Lappeenrannan seurakuntayhtymä, 42. vuosikerta Lehti jaetaan maksutta kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa Päätoimittaja: Mikko Ojanen Toimitussihteeri: Pertti Kakkonen, puh Toimituksen osoite: Kirkkokatu 10 A, PL 45, Lappeenranta Paino: Saimaan Lehtipaino Oy Kannen kuva: Pertti Kakkonen Image-projekti on Mikkelin hiippakunnan varhaisnuorten ja nuorten lähetystyön juhlakeräys 2009, jonka tavoitteena on kerätä euroa 150-vuotiaan Suomen Lähetysseuran ja suomalaisen lähetystyön kunniaksi. Keräyksen tuotolla rakennetaan Imagen kylään Tansaniaan keskiasteen koulua. Koulutus helpottaa köyhyyttä, suojelee ihmisiä hivtartunnoilta ja valmentaa nuoria ottamaan tulevaisuudessa vastuun kirkosta ja kyläyhteisöstä. Seurakuntia haastetaan toteuttamaan vuoden 2009 aikana omia keräyksiä, tempauksia, tapahtumia, juhlia ja näiden tuotolla osallistumaan keräykseen. Leireillä, illoissa ja retkillä voi luovasti keksien vuoden mittaan rahaa keräämällä osallistua Imagen koulun rakentamiseen. Keräykseen voi toki osallistua lahjoittamalla rahaa oheiselle keräystilille. Myös seurakuntien tilitykset osoitetaan samalle tilille. Muista merkitä viestikenttään MIK09. Image-projektin kotisivut löytyvät osoitteesta Etelä-Suomen lääninhallitus on myöntänyt keräysluvan OKH626A ja se on voimassa Keräyksen suojelijana toimii Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.

3 Talouspäälliköstä tuli henkilöstöpäällikkö 3 Lappeenrannan seurakuntayhtymään perustettiin vuoden alussa aivan uusi tehtävä, henkilöstöpäällikön virka, jossa aloitti Joutsenon seurakunnan entinen talouspäällikkö Jaakko Lehtonen. Jaakko on pitkän linjan talousalan ammattilainen, onhan hän jo lähes 34 vuoden ajan hoitanut seurakuntien taloutta, ensin neljän ja puolen vuoden ajan Sysmässä ja vuoden 1979 syksystä lähtien Joutsenossa. Seurakuntayhtymässä hänen tehtäviinsä kuuluu mm. toimiminen palkka-asiamiehenä, työsuojelupäällikkönä, henkilöstöasiain johtokunnan esittelijänä ja sihteerinä sekä vastata henkilöstöstrategiassa sovittujen periaatteiden kehittämisestä, työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintakysymyksistä ja osallistua palvelussuhdeasioita koskeviin neuvotteluihin. Jaakolla on neljä aikuista lasta ja viisi lastenlasta. Vaimo työskentelee yrittäjänä joutsenolaisessa kehitysvammaisten palvelutalossa. Koko tähänastisen työuransa Jaakko kertoo tehneensä Sysmän poikkeamaa lukuun ottamatta varsin pienen alueen sisällä, noin kahdenkymmenen kilometrin päässä Joutsenosta. Syntymäpaikaksi Jaakolle on merkitty Ruokolahti ja lapsuus sekä nuoruus kuluivat Imatralla. Nyt Jaakon työhuone Jaakko Lehtosen uusi työhuone löytyy nyt Joutsenon sijasta seurakuntayhtymän keskustan kiinteistöstä. löytyy kaupungin keskustassa sijaitsevasta talosta. Seurakuntaliitos toi mukanaan muutoksia Vuoden alussa tapahtuneesta seurakuntaliitoksesta puhuessaan Jaakko asettaa sanansa varovasti: Kyllähän tämä seurakuntaliitos on Joutsenossa puhuttanut työntekijöitä ja aiheuttanut tiettyä epävarmuutta sekä tietysti vähän muutosvastarintaakin. Näinhän se on kaikissa muutostilanteissa ja vie varmaan oman aikansa ennen Lähetysseuran Tasaus-kampanja 2009 tukee ihmisoikeuksia Kolumbiassa kuin ollaan totuttu uusiin käytäntöihin. Joutsenon seurakunnan ei tarvinnut talouden takia liittyä suurempaansa, mutta kuntaliitoksen yhteydessä ei ollut vaihtoehtoja. Joutsenon seurakunta on ollut velaton 1980-luvun lopusta lähtien, Jaakko mainitsee. Päätökset, jotka olivat ennen meidän omissa käsissämme, ovat nyt siirtyneet meiltä pois yhtymän tasolle. Seurakuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttävät yhteinen kirkkovaltuusto ja yhteinen kirkkoneuvosto, joihin kumpaankin tuli edustajia Joutsenon seurakunnasta. Kestävyyslajien todellinen harrastaja Jaakko Lehtonen tunnetaan urheilupiireissä erityisesti kestävyyslajien harrastajana, jolla on takanaan maratoneja ja sitä pitempiä matkoja yli 80. Maratonin ennätysaikakin on painunut alle kolmen tunnin eli se on 2.59,02. Nyt ikä ja kunto lisäävät tulokseen noin 45 minuuttia. Vuonna 1995 Jaakko juoksi ja käveli 24 tunnin aikana yhtäjaksoisesti 157,7 kilometriä ja juoksuuraan mahtuu tusinan verran 100 km:n juoksujakin. Parhaana tuloksena 8. sija maailmancupin osakilpailussa vuonna 1988 ajalla Silloin satanen sujui ilman huoltopysähdyksiä ja kävelypätkiä koko matka juosten, vauhdin oltua keskimäärin 5.18 min/km. Hänellä on myös sellainen saavutus, ettei tästä maasta taida löytyä toista vastaavaa. Jaakko on nimittäin juossut maratonin joka vuosi vuodesta 1975 lähtien ja aikoo niin tehdä vastakin, jos saa olla terveenä. Tavoitteena on maratoonarille sopiva määrä eli 42 vuotta putkeen eli tavoite täyttyisi vuonna Ilman vastoinkäymisiä ei Jaakkokaan ole juoksu-urallaan selvinnyt. Eräs tällainen tapahtui vuonna mailin matkalla, joka juostiin Lontoosta Brightoniin. Vain viitisen kilometriä ennen maalia meinasi Jaakko hyytyä totaalisesti jalkakramppien vuoksi, mutta suomalaisella sisulla hän selvitti itsensä maaliin ja siitä mies joutuikin välittömästi ambulanssimiesten hoiviin. Juoksemisen ohella Jaakko on ehtinyt harrastaa soutuakin. Sulkavan soutuihin hän kertoo osallistuneensa jo 18 kertaa, lajina on useimmiten ollut vuorosoutu, mutta viime vuosina kirkkovenesoutu. Pitkien matkojen Finlandia-, Savonia- ja Pirkan -hiihtoja on yhteensä toistakymmentä. Eikä tässä vielä kaikki. Jaakko on yksitoista kertaa vuosina suorittanut kuuden kestävyyslajin Kalevan kierroksen, jossa lajeina olivat 30 km:n luistelu, km:n hiihto, 42,2 km:n maratonjuoksu, 120 km:n pyöräily, 60 km:n soutu ja n. 25 km:n suunnistus. Eipä taida juuri olla sellaista päivää, jolloin Jaakko ei lähtisi pitemmälle tai lyhyemmälle lenkille. Niinpä hänen juoksukalenteriinsa on kirjattu tähän mennessä noin km eli yli puolitoista kertaa maapallon ympäri. Pertti Kakkonen Diakoniatyöntekijät ovat saaneet uusia haasteita S Suomen Lähetysseuran Tasaus-kampanja 2009 alkaa kevätpäiväntasauksen aikaan Tänä vuonna Tasaus-kampanja keskittyy Kolumbiaan, jossa Lähetysseura tukee Luterilaisen maailmanliiton ihmisoikeustyötä sekä Kolumbian evankelisluterilaisen kirkon ympäristöhanketta. Kolumbia on yhä maailman kärkisijoilla, kun tarkastellaan tilastoja maamiinojen määrästä tai vaikkapa ammattiyhdistysaktivistien ja journalistien kuolemista. Maan sisäinen pakolaisuus ei myöskään ole vähentynyt, vaan se on jopa lisääntynyt viime aikoina, kertoo ohjelmakoordinaattori Doris Pérez Luterilaisesta maailmanliitosta. Kolumbian sisällissota on kestänyt useita vuosikymmeniä. Sen osapuolia ovat sissiliikkeet, erilaiset puolisotilaalliset joukot ja valtion asevoimat. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on saanut surmansa ja yli neljä miljoonaa on ajautunut maan sisäisiksi pakolaisiksi. Vaikka turvallisuustilanne maassa on viime vuosina monin paikoin parantunut ja tappojen sekä sieppausten määrä vähentynyt, on turvallisuustilanne erityisesti maaseudulla edelleen huono. Luterilainen maailmanliitto (LML) on vuodesta 2006 toiminut Kolumbiassa tavoitteenaan edistää kestävää kehitystä, rauhaa ja ihmisoikeuksia. LML tukee paikallisten kansalaisjärjestöjen rauhankasvatus- ja ihmisoikeustyötä erityisesti Araucan ja Chocón maakunnissa, jotka kuuluvat maan väkivaltaisimpiin alueisiin. LML:n ensisijaisia kohderyhmiä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat: naiset, nuoret, maatyöläiset ja etniset ryhmät, kuten intiaanit ja afrokolumbialaiset. Tasaus-keräyksellä tuetaan kymmenkuntaa paikallista kansalaisjärjestöä, jotka antavat juridista apua, kouluttavat ja tiedottavat ihmisoikeuksista sekä parantavat etnisten ryhmien ruokaturvaa ja toimeentulomahdollisuuksia. Tänä vuonna alkaa myös Kolumbian ev. lut. kirkon uusi kehitysyhteistyöhanke Lähetysseuran kanssa. Se on metsänistutus- ja vesilähteiden suojeluhanke. Maan sisäiset levottomuudet ja maaseudun köyhyys näkyvät myös ympäristössä: viljelysmaat heikkenevät, metsät pienevät, vesilähteet saastuvat. Kirkko omistaa Casanaren ja Boyacán maakunnissa maa-alueita, joissa paikallisille yhteisöille annetaan koulutusta metsänhoitoon, vesilähteiden suojeluun ja maanviljelyksen kestävään kehitykseen. Tasan käy onnen lahjat Tasaus on Suomen Lähetysseuran vuosittainen tiedotus- ja varainhankintakampanja, jolla tuetaan kehitysyhteistyötä eri puolilla maailmaa. Lähetysseuran Tasauskampanja syntyi vuonna 1992 kevät- ja syyspäiväntasauksen innoittamana. Valo jakaantuu maailmassa tasan kaksi kertaa vuodessa, mutta elämisen edellytykset eivät koskaan. Siksi tarvitaan hyvinvoinnin tasaamista. Viime vuonna tehtiin ensimmäisen kerran kahden vuosittaisen kampanjan sijasta yksi maaliskuusta syyskuuhun kestävä kampanja. Kohteena vuonna 2008 oli lukutaito- ja koulutustyö Kambodzhassa, ja kampanja tuotti euroa. Suomen Lähetysseura saa näihin hankkeisiin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroja. Tasaus-kampanjalla kootaan Lähetysseuran omavastuuosuutta. Seurakunnat osallistuvat Tasaukseen järjestämällä omia tapahtumia, mm. myyjäisiä, lipaskeräystä ja konsertteja. Lisätietoa Tasaus-kampanjasta, kohteista, kampanjamateriaaleista yms. löytyy Tasauksen uusilta nettisivuilta Tasaukseen voi lahjoittaa netissä tai pankissa tilille Sampo , viestiksi "KO- LUMBIA". Keräykseen voi osallistua myös puhelimitse lähettämällä tekstiviestin Tasaus5 (5 e) tai Tasaus10 (10 e) numeroon tai soittamalla keräysnumeroon (9,93 e + pvm). Kirkkohallitus on julkaissut raportin Diakoniatyöntekijöiden parempaan jaksamiseen. Selvitys tarjoaa työvälineitä tarkastella jaksamisen riskitekijöitä, jaksamista edistäviä tekijöitä sekä kuntoutumista. Kirkon Diakonia ja yhteiskuntatyö sekä hiippakuntien diakonia ovat halunneet kiinnittää huomion erityisesti diakoniatyöntekijöiden jaksamisen parantamiseen. Raportin mukaan nyt on löydettävä uusi toimintakulttuuri, yksin tekemisestä yhteiseen tekemiseen, yhteisten toimintaperiaatteiden on ohjattava työtä. Jaksamattomuudesta ei saa vaieta. Johtaminen tukee jaksamista merkittävästi. Tärkeänä työssä jaksamisessa pidettiin työssä kehittymistä ja ammatillisuutta, mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön ja kouluttautumiseen sekä työnohjaukseen. Työn ulkopuolisen elämän pitää olla kunnossa. Uskolla ja rukouksella on merkityksensä. Kirkkohallitus, Tampereen ja Lapuan hiippakunnat ja DIAK eli Diakonia-ammattikorkeakoulu käynnistävät selvityksen pohjalta kokeiluseurakuntien kanssa työyhteisön kehittämishankkeen. Tehtyä raporttia suositetaan käytettäväksi koulutuksessa, johtamisen apuvälineenä ja omissa työyhteisöissä työn kehittämisen pohjana. Diakoniatyö haastaa tekijää 2000-luvulla seurakuntien diakoniatyön on pitänyt entistä vahvemmin verkostoitua eri yhteistyötahojen kanssa. Uuden ja erilaisen työtavan opetteleminen on kuluttanut voimia. Seurakuntarakenteen muutokset ovat aiheuttaneet epävarmuutta. Haasteena on rajojen löytyminen diakonian ja yhteistyökumppaneiden työtehtävien välillä. Avohoidossa olevat potilaat tulevat entistä useammin diakoniatyöntekijän vastaanotolle. Monella diakoniatyöntekijällä on pitkä koulutus ja vahva osaaminen sielunhoidossa ja perhetyössä. Diakonissalla olisi hyvä ammattitaito sairaalasielunhoitajana toimimiseen. Tätä osaamista ei kuitenkaan kirkon sisällä käytetä. Diakoniatyön tilastojen mukaan työntekijöiden pitkät sairaslomat ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Seurakuntien kirkkoherrojen mukaan fyysisen sairastamisen rinnalla oli usein työuupumusta ja työn rajaamisen vaikeutta. Työyhteisössä moni diakoniatyöntekijä koki yksinäisyyttä ja erillisyyttä, arvostuksen puutetta ja työnjohdossa epämääräisyyttä. Edellinen lama koetteli raskaasti seurakuntien diakoniatyötä. Diakoniatyöntekijöiden työmäärä kasvoi, vaadittiin uudenlaista osaamista ja työssä kohdattiin yhä haastavampia asiakkaita. Diakoninen työote on hyvä ottaa käyttöön kaikissa seurakuntien työmuodoissa.

4 4 Seurakuntaterveh vehdys S Perhekerhotoiminta juhlii tänä vuonna täysiä kymppejä Lappeenrannan seurakunnan perhekerhojen alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kolme vuosikymmentä. Juhlaa vietetään laulajan ja lauluntekijän Jukka Salmisen pitämillä konserteilla tämän kuun lopulla. ja varsinainen 30-vuotiskonsertti järjestetään tämän lehden ilmestymispäivänä 1. huhtikuuta Lappeenrannan seurakuntakeskuksessa otsikolla "Vielä tilaa on" kello 18. Tänään perhekerhoja järjestetään kaikkiaan kymmenessä paikassa ja ne kokoontuvat pääasiassa aamupäivisin. Perhekerho tai kuten sitä silloin alkuaikoina kutsuttiin äitilapsikerho käynnistyi oikeastaan erään äidin kysymyksestä, mitä toimintaa seurakunta voisi järjestää pienten lasten äideille. Kyseinen äiti oli muualta kaupunkiin muuttanut, eikä hänellä ollut myös ystäviä eikä sukulaisia paikkakunnalla. Toimintaa pienten lasten äideille Näin asiasta kertoi rovasti Kaarina Knaappila, joka työskenteli tuolloin Lappeenrannan seurakunnassa. Kaarina ehtikin tehdä pitkän päivätyön ensin lehtorina ja sitten pappina ennen muutama vuosi sitten tapahtunutta eläkkeelle jäämistään. Nuorisontyönohjaaja Liisa Haimilan ja diakonissa Eeva Sepän kanssa aloimme pitää äiti-lapsikerhoa seurakuntakeskuksessa, joka oli valmistunut muutama vuosi aiemmin. Vapaaehtoisiksi lastenhoitajiksi saimme usean vuoden ajaksi Kaisa Poutialan ja Martta Kaurasen. Kummallakaan heistä ei ollut omia lapsia, mutta homma hoitui silti hyvin, Kaarina muistelee toiminnan alkuaikoja. Toiminnan suunnittelimme yhdessä äitien kanssa ja teimme myös retkiä lähiseudulle muun muassa Piutulan maalaistaloon Hanhijärvelle. Maatalon eläimet kiinnostavat aina lapsia, vaikka sikalaan tutustuminen ei ollutkaan innostava kokemus. Eräänkin kerran teimme junamatkan Imatralle, sillä osa lapsista ei ollut vielä siihen mennessä ollut matkustanut lainkaan junassa, joten se oli heille aivan uusi elämys. Tuolloin toiminnan alkuaikoina äidit olivat kotona hoitamassa pieniä lapsia pidempään kuin nykyään. Äitien lisäksi perhekerhoissa on käynyt myös hoitajia ja muutamia isiäkin. Oheinen kuva on otettu äiti-lapsi-kerhon retkeltä Tuosan leirikeskukseen toukokuussa Kaarinan tehtävänä on vahtia, etteivät lapset putoa laiturilta järveen. Jouluaaton hartaus aikaistui Sekin paljastui haastattelumme aikana, että Kaarina on jouluaaton hartauden aikaistamisen idean takana. Tuohon aikaan Lappeenrannan seurakunnassa ja varmaan monissa muissakin oli jouluaaton hartaus vasta illalla kello 18. Joku isoäiti olikin kysäissyt Kaarinalta, että eikö tuota hartauden alkamista voisi aikaistaa, jotta koko perhe voisi osallistua siihen. Kaarina esitti asian silloiselle esimiehelleen kirkkoherra Herkko Kivekkäälle sekä kappalaisena toimineelle Urho Kuuselalle. Urho Kuusela ei innostunut uudesta ajasta, mutta kirkkoherra halusi olla diplomaattinen eikä hän halunnut tyrmätä Kaarinan ajatusta. Niinpä Kaarinalle sanottiin, että hän voisi alkaa pitämään jouluaaton hartauksia jo aiemmin iltapäivällä, mutta ei Lappeenrannan vaan Lappeen kirkossa. Niin sitten aloitin jouluaaton hartauksien pitämisen kello 15 Lappeen kirkossa ja pidinkin niitä monen vuoden ajan. Sitten tämä iltapäivän ajankohta todettiinkin hyväksi keinoksi saada perheet mukaan jouluaaton hartauteen. Kutomista ja halonhakkuuta Entä mitä kuuluu nykyään Kaarinan elämään, kun työkiireet ovat ohi? Hän sanoo olevansa äitinsä omaishoitaja ja siitä syystä viettää viikoittain usean päivän ajan äitiään hoitamassa. Hoitovastuussa iäkkäästä äidistä ovat vuorotellen myös Kaarinan sisaret. Kaarinan äiti on iältään jo yli 96-vuotias. Koti pysyy edelleenkin Lappeenrannassa, mutta Mäntyharjulta Kaarinan tällä hetkellä useimmin tapaa. Kyllä minua vielä noin kerran kuussa pyydetään kastamaan, vihkimään ja siunaamaan, Kaarina kertoo ja lisää, että joskus pyydetään myös pitämään saarna jumalanpalveluksessa. Tämän lisäksi Kaarina sanoo kutovansa ja neulovansa sekä hakkaavansa halkoja. Hänen äitinsä kodin yhteydessä kokoontuu käsityöpiiri, jolla on käytössään peräti kuudet kangaspuut. Pertti Kakkonen Improvisaatiota ja taikuutta perhetapahtumassa d Maaliskuisena lauantaina järjestettiin Lappeenrannan seurakuntakeskuksessa Perhe kannattaa -tapahtuma, jossa esiintyi myös improvisaatioryhmä Piste. Oikealla tilaisuuden juontaja Panu Kärri. e Tapahtumaan osallistui myös uusi piispa Seppo Häkkinen, joka kertoi omasta piispan työstään ja tehtävästään hiippakunnassa. Vasemmalla lääninrovasti Matti Wirilander. d Välillä päästiin myös piirtämään ja askartelemaan. e Tapahtumassa esiintynyt Taika Petteri opetti lapsille, kuinka muovilautanen saadaan pyörimään kepin päässä.

5 Piispa Voitto Huotari jäi eläkkeelle 5 Piispan ja piispattaren tuolit on suunnitellut arkkitehti Ilmari Launis vuonna Tuolit on tehnyt puutyöliike Divaanin puuseppä Markku Torniainen ja verhoustyön Verhoomo Timo Leskinen. Kuva: Aarre Kunnas. Piispa Voitto Huotari piti lähtösaarnansa Mikkelin tuomiokirkossa loppiaisena 6. tammikuuta. Suosittua piispaa oli saattamassa eläkkeelle täpötäysi kirkko eli yli tuhat ihmistä. Mukana olivat myös edustajat kaikista hiippakunnan seurakunnista. Piispa jäi eläkkeelle helmikuun alusta. Tulevaisuudensuunnitelmiaan hän valotti vain sen verran, ettei ei aio kirjoittaa muistelmia. Luottamushenkilöiden puheenvuoron lähtöjuhlassa pitänyt Kaisa Rönkä Kotkasta kiitti piispaa maallikkouden ja sen merkityksen esillä pitämisestä sekä vapaaehtoisten aseman kehittämisestä. Voitto Huotarilla on takana 500 tuomiokapitulin istuntoa. Hän on vihkinyt 16 vuoden aikana 203 pappia. Erityisen mieluisia hänelle ovat olleet kouluvierailut. Nuoret pohtivat hyvin monipuolisesti, syvällisesti, ennakkoluulottomasti ja elämänkatsomuksensa aineksia itselleen etsien uskon ja etiikan perusasioita. Miten saisimme samanlaista uskon ja elämän pohdiskelua seurakuntiin? piispa kyseli lähtöjuhlapuheessaan Mikkelin seurakuntakeskuksessa. Seurakuntien määrä on Voitto Huotarin aikana pudonnut Mikkelin hiippakunnassa 68:sta 51:een. Seurakuntien rakenteiden muutos on viime vuosina ollut laajakantoisempaa ja nopeampaa kuin koskaan kirkkomme historian aikana, ja muutos jatkuu kiihtyvään tahtiin. Rakenteet ovat seurakuntaelämän kivijalka ja kivijalan muoto ratkaisee, millaisen rakennuksen siis hengellisen elämän sille voi rakentaa. Lähtölahjaksi Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli ja hiippakunnan seurakunnat antoivat arkkitehti Ilmari Launiksen 1912 tekemien piirustusten mukaan tehdyt uniikkituolit. Tuolit luovutti piispalle ja piispattarelle lääninrovasti Erkki Lemetyinen yhdessä hiippakunnan muiden lääninrovastien kanssa. Launis suunnitteli tuolit alun perin Savonlinnan tuomiokapituliin, mutta niitä ei kuitenkaan toteutettu. Toisena lahjana piispa Voitto Huotari ja piispatar Irene Huotari saivat oman kantaatin, joka kuultiin kantaesityksenä lähtöjuhlassa lauluyhtye Fermaatin esittämänä. Kantaatin on säveltänyt kanttori Esa Pyöriä ja sanoittanut Anna- Mari Kaskinen. S Lähetysseuran työtä Namibiassa 140 vuotta Tämän vuoden helmikuussa tuli kuluneeksi tasan 140 vuotta siitä, kun Suomen Lähetysseuran ensimmäiset lähetystyöntekijät astuivat maihin Walfish Bayssä nykyisen Namibian rannikolla. Aikaa Suomesta lähdöstä oli vierähtänyt melkein kahdeksan kuukautta. Suomeen oli perustettu ensimmäinen lähetysjärjestö, Suomen Lähetysseura, tammikuussa Ensimmäisinä vuosina se avusti ulkomaisten lähetysjärjestöjen työtä ja toimitti sekä suomen- että ruotsinkielistä lehteä, joilla se kertoi kansalle lähetystyöstä. Marraskuussa 1862 Lähetysseura aloitti omien työntekijöiden kouluttamisen. Lähetyskouluun pyrkijöillä ei ollut ammattipätevyyttä, moni osasi hädin tuskin lukea ja kirjoittaa. Suomen kansakoululaitoshan otti vasta ensiaskeleitaan, Venäjän vallan alla. Lähetyskouluun tulleita miehiä koulutettiin kuusi vuotta. Naisia ei vielä tuossa vaiheessa kouluun otettu, heidän aikansa tuli vasta uuden vuosisadan alussa. Raamatunhistoriaa ja puusepäntaitoja Moni innokkaasti aloittanut nuorimies huomasi lähetyskoulun liian vaativaksi. Koulu oli sisäoppilaitos, ja siellä vallitsi tiukka kuri ja järjestys. Päiväohjelma alkoi kello viisi aamulla, ja hiljaisuus laskeutui illalla kello 22. Ohjelmaa riitti koko päiväksi. Äidinkielen, laskennon ja muiden kouluaineiden lisäksi opetettiin paljon Raamattua ja uskonoppia. Pulpetissa istumisen vastapainoksi heiluivat välillä höylät ja vasarat. Miesten piti oppia myös puusepän ja sepän taitoja. Nämä taidot olivat erittäin tärkeitä tuon ajan Ambomaalla. Lähetysseuran ensimmäiset lähetystyöntekijät kuvattuna vuonna Suomen Lähetysseuran arkisto. Koulu oli jo toiminut reilun puoli vuotta, kun sinne otettiin uusia oppilaita poislähteneiden tilalle. Näiden joukossa tuli muun muassa Martti Rautanen. Kuuden vuoden opiskelun jälkeen kymmenen miestä oli valmiina lähtemään eteläiseen Afrikkaan ennen tuntemattomiin oloihin. Hererokielen opiskelua autiolla rannalla Lähetysseuran johtokunta oli päättänyt vuonna 1867, että sen työalueeksi tulee Lounaisessa Afrikassa sijaitseva Ambomaa. Päätös oli tehty yhteistyössä saksalaisen Reinin lähetysseuran kanssa, joka teki työtä Otjimbinguessa, nykyisen Namibian keskiosissa. Matka Ambomaalle kulki Saksan ja Etelä-Afrikan kautta. Kapkaupungista suomalaiset vuokrasivat pienen kuunarin viemään heidät Walfish Bayhin, jossa Reinin lähetysseuran edustaja olisi heitä vastassa ja josta olisi lyhyin maamatka Otjimbingueen. Walfish Bayssä suomalaisia odotti ikävä yllätys. Reinin lähetysseuran edustaja Carl Hugo Hahn ei ollutkaan heitä siellä vastassa. Syykin selvisi: suomalaisten tulosta ilmoittava kirje rantautui maahan samalla laivalla. Sanantuoja lähetettiin kahdensadan kilometrin päähän Otjimbinguen lähetysasemalle. Kolmatta viikkoa kesti odotusaikaa laivassa ja autiolla rannalla, jossa muutamia rappeutuneita majoja oli hätäisesti pantu kuntoon, kertoo Matti Peltola kirjassa Suomen Lähetysseuran Afrikan-työn historia. Lopulta lähenivät rantaa saksalaisten härkävankkurit. Mutta ne eivät riittäneetkään koko porukalle ja heidän tavaroilleen. Osa suomalaisista joutui vielä jäämaan autiolle rannalle odottelemaan kyytiä. Nyt tosin oli jo tekemistä: odotusaika käytettiin hererokielen opiskeluun. Kaksi kuukautta rantautumisen jälkeen koko suomalaisjoukko pääsi vihdoin saksalaisten lähetysasemalle, jossa heidät otettiin vastaan suurella ampumisjuhlallisuudella eli pyssyjen paukutuksella. Matka jatkuu Ambomaalle Lounaisen Afrikan elämää tahdittavat kuiva kausi ja sadekausi. Suomalaiset olivat suunnitelleet jatkavansa matkaa pohjoiseen Ambomaalle heti kuivan ajan alettua kesä-heinäkuussa. Asunnot piti saada kuntoon ennen seuraavaa sadekautta. Matkustaminen rankkasateissa oli mahdotonta: laajat alueet muuttuivat hetkessä vesilammikoiksi ja härkävankkureiden pyörät upposivat pehmeään liejuun. Sadekaudella vaanivat myös malariahyttyset. Oleskelu Otjimbinguessa kesti kuitenkin odotettua kauemmin. Suomalaiset totuttelivat outoon ilmastoon ja kulttuuriin ja opettelivat hererokieltä, koska ketään ambokielen puhujaa ei lähetysasemalla ollut. Yksi suomalaisista sairastui ja joutui palaamaan kotimaahan. Toukokuun 27. päivänä 1870 pieni joukko lähti kohti Ambomaata. Matkaa sinne oli lähes 600 kilometriä. Ensin heitä saatteli Hugo Hahn ja loppumatkan englantilainen kauppias ja metsästäjä Frederick Green. Matkalla oli oltu jo pitkälti toista kuukautta. Seuraavana aamuna lähtö viivästyi, kun vetohärät olivat kateissa, niin että vasta iltapäivällä päästiin liikkeelle, ja illalla, lauantaina heinäkuun 9. päivänä 1870 tultiin pienen talon luo, joka oli tuleva suomalaisten ensimmäiseksi suojaksi Ambomaalla. Kuningas toivotti tervetulleeksi Seuraavana aamuna kuningas Shikongo lähetti jo varhain suomalaisille kutsun tulla hoviin. Green vastasi kuitenkin, ettei sellainen ollut heidän tapansa, vaan kuninkaan pitäisi tulla ensin heidän luokseen. Shikongo saapuikin kädessään lehmänhäntä välineenä, jolla saattoi häätää liian tungettelevat kärpäset loitommalle. Kuninkaan edellä kannettiin astioita, joissa oli olutta. Pietari Kurvinen piti hereron kielellä tervehdyspuheen. Shikongo vastasi: Sanasi ovat hyvät; me tahdomme tehdä kaiken, mitä sanotte.

6 6 Seurakuntaterveh vehdys S Pääsiäisvirret ovat virsikirjan aatelia Pääsiäisvirsissä on paljon merkittävää virsirunoutta. Pääsiäisen ajan virsiin kiteytyy kristinuskon perussanoma. Kun nykyistä virsikirjaa koottiin 1980-luvulla, mukaan haluttiin uusia virsiä. Pääsiäisen eikä myöskään joulun ja helluntain kohdalla tuo ei ollut helppoa. Pääsiäisestä on syntynyt kaikkina aikoina paljon hyviä virsiä, joista parhaat ovat valikoituneet jo aiemmin virsikirjaan. Uudemmissa virsissä onkin vaikea päästä samalle tasolle. Kun virsikirjaa ei haluttu ainakaan laajentaa, uusia pääsiäisvirsiä ei paljon mahtunut mukaan, virsiasiantuntija Tauno Väinölä toteaa. Väinölä oli aikanaan mukana virsikirjakomitean tekstijaostossa. Aina löytyy ihmisiä, jotka moittivat vanhojen virsien poisjättämistä. Ihmiset ovat monissa asioissa konservatiiveja ja pelkäävät muutoksia. Mutta samaan aikaan halutaan myös uutta, Väinölä pohtii. Enemmistö pääsiäisvirsistä on saksalaista tai ruotsalaista perua. Yksi nykyisen virsikirjan uusista pääsiäisvirsistä on virsi 104, Pilvimuurista valo välähtää. Kirkolliskokous toivoi virsikirjaan negrospirituaaleja. Ensin valittiin sävelmä ehtoollisvirrestä Let us break bread together, joka on käännöksenä niin Ruotsin kuin Norjankin virsikirjoissa. Anna-Maija Raittila kirjoitti virteen suomenkieliset sanat. Joskus esitetään väitteitä, että luterilaisuudessa pääsiäinen nähtäisiin synkkänä ja pitkäperjantaihin painottuvana, kun taas ortodokseilla korostuisi ylösnousemuksen riemu. Väinölä muistuttaa, että ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisellä ei ole pohjimmiltaan vastakkainasettelua. Tauno Väinölän kirja Virsikirjamme virret palkittiin vuoden 2008 parhaana kristillisenä kirjana. Kuva on palkinnon luovutustilaisuudesta viime vuoden lokakuussa. Pitkäperjantainkin korostus liittyy ihmisen pelastukseen ja vanhurskauttamiseen. Jeesus kantoi meidän syntimme ja voitti synnin kuolemallaan. Ristin pääsiäisenkään virsissä ei ole kysymys kuolleesta Jeesuksesta, vaan ylösnousseesta. Ilman ristiä ei olisi pääsiäistä. Kärsivässä Kristuksessa nähdään hänen haavansa ja samalla tavalla opetuslapset näkevät haavat myös ylösnousseessa Jeesuksessa, Väinölä pohdiskelee. Hyvä virsi vastaa ja herättää kysymyksiä Yksi pääsiäisen sanoman hyvin kiteyttävistä virsistä on saksalaisen Christian Gellertin 1700-luvulla tekemä virsi 99, Jeesus elää, Herrani!. Siinä jokainen säkeistö alkaa sanoilla: Jeesus elää! Perässä on huutomerkki. Se ei ole vain toteamus, vaan riemuhuuto. Hiljaisella viikolla kirkkoihin kokoontuu satojatuhansia suomalaisia. Pitkäperjantaille on vakiintunut tapa veisata virret ilman urkusäestystä. Mielestäni siinä samalla menetetään jotakin, koska taitava urkuri voi tuoda virteen paljon lisää soitollaan, Väinölä sanoo. Väinölän mielestä muut perinteiset hengelliset laulut yltävät hyvin harvoin parhaan virsirunouden tasolle. Suuri virsirunous edellyttää, että tekijä on lahjakas runoilija ja samaan aikaan syvällinen kristitty persoonallisuus. Hyvin harvoin nämä yhdistyvät samassa henkilössä. Hyvällä virrellä on monia ulottuvuuksia. Se antaa vastauksia ihmisen kysymyksiin. Samalla se virittää uusia kysymyksiä, jotta ihminen pysyisi virkeänä ja haluaisi päästä eteenpäin uskon tiellä. Juhana Unkuri Pääsiäinen, ilon juhla Pääsiäinen on ortodokseille kirkkovuoden tärkein juhla. Pääsiäistä edeltää suuri paasto jonka aikana ei syödä lihaa. Lähempänä pääsiäistä säännöstellään myös maitoruokien syömistä. Pääsiäissunnuntaita edeltään pääsiäisyön jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksessa toistetaan lauseita: Kristus nousi kuolleista. Totisesti nousi. Pääsiäisyön palvelus alkaa puoliyön palveluksella, jonka jälkeen seuraa ristisaatto. Ristisaatossa kierretään kirkkoa ikonien ja tuohusten kanssa laulaen pääsiäistroparia. Pääsiäispaasto päättyy pääsiäisyönä ja ruokapöydässä tarjotaan mm. pashaa, joka on valmistettu rahkasta, kermasta ja kananmunista. Myös pääsiäisleipä kuuluu ruokapöytään ja usein nämä vielä siunataan kirkossa, kuten kananmunatkin. Luterilaisen kirkon piiriin on tullut perinteitä ortodokseilta. Muun muassa virpominen palmusunnuntaina kuuluu näihin lainattuihin tapoihin. Myös pasha ja viime aikoina myös ristisaatto kuuluvat jo luterilaisiin tapoihin. Suomen ortodoksinen kirkko viettää pääsiäistä gregoriaanisen kalenterin mukaan eli samaan aikaan kuin luterilainen kirkko. Venäjällä noudatetaan juliaanista kalenteria ja pääsiäinen on heillä eri aikaan. Pääsiäinen on suuri juhla ja vanhassa kansanperinteessä sanotaan, että silloin aurinkokin tanssii. Pääsiäinen on myös ilon, naurun ja hyvän mielen juhla. Pääsiäisenä kuuluu tanssia ja leikkiä sekä nauraa ja pitää hauskaa. Koko luomakunta herää silloin uuteen toivoon. Tätä positiivista perinnettä on syytä jatkaa kodeissa. Virpominen Karjalassa palmusunnuntai oli nimeltään virposunnuntai. Ortodoksit siunasivat pajunoksat kirkossa. Niitä sai viedä kotiin ikonin taakse. Usein pajunoksat koristeltiin ja vanhemmat neuvoivat lapsille, miten kreppipaperista saa taiteltua kauniita kukkia oksan haaroihin. Nykyisin on tämä tapa otettu myös koulujen kuvaamataidon tunnille, mutta harvassa on todellisia taitajia. Usein oksista tulee enemmän vappuhuiskun näköisiä, kuin perinteisiä kukkaoksia. Mutta perinne on tietysti tärkein ja ohjelmaa saa jo siitä, kun lähtee etsimään lasten kanssa sopivia pajunkissaoksia. Maalla tämä tietysti onnistuu paremmin. Ennen vanhaan perheen äiti virpoi lapset ja karjan palmusunnuntaiaamuna. Samalla toivottiin kasvua ja terveyttä. Isäntä virpoi hevoset. Lapset lähtivät sitten virpomaan sukulaisia kummeja ja tuttuja. Virpoloruja oli monenmoisia. Niissä esiintyi onnentoivotuksia ja palkkaakin pyydettiin. Joskus virpoloru oli pelottavakin, kuten tämä: Jos olet hyvä emäntä, nuku villavuotehella. Jos olet paha emäntä, nuku kivirauniossa. Oli myös hauskoja loruja, kuten: Virvon varvon tuoreeks terveeks, isännäl iso maha, emännäl paksu perä, talol paljon tavaraa. Palkkaa pyydeltiin mm. seuraavanlaisilla loruilla: Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais. Yleisimpiä olivat onnentoivotukset: Kui monta urpaa, nii monta uuhta, kui monta varpaa, nii monta vasikkaa, kui monta oksaa, nii monta orhii, kui monta lehtee, nii monta lehmää, kui monta latvaa, nii monta lammasta. Uhkailua esiintyi joskus: Jos et luppaa munnaa, nii haukka syö siu kannais! Jouko Varonen

7 Palmusunnuntaista pääsiäiseen 7 Palmusunnuntai 5.4. Klo 10 jumalanpalvelukset kirkoissa (huom! Nuijamaa klo 13) 10 Mukulamessu, Sammonlahden kirkko 17 Tuomasmessu, Lappeenrannan kirkko 17 Akateemisen Laulun konsertti, Lauritsalan kirkko 18 Sinun edestäsi -pääsiäisnäytelmä, Lappeen kirkko palmusunnuntain tilaisuus, Rapattilan leirimaja palmusunnuntain tilaisuus, Vilkjärven koulu Maanantai hiljaisen viikon ehtoollishartaus Hakatuvassa 15 hiljaisen viikon tilaisuus, Konnun kylätalo Ylös Jerusalemiin -tapahtuma Lauritsalan kirkolla, ahtisaarna noin kello 20 kirkossa viimeisen kierroksen jälkeen 18 ahti I, ehtoollinen, Lappeenrannan kirkko 18 iltahartaus ja ehtoollinen, Kourulan srk-koti 18 hiljaisen viikon tilaisuus, Simolan koulu 19 hiljaisen viikon hartaus, Joutsenon kirkko Tiistai vanhusten ehtoolliskirkko, Lappeen kirkko 13 vanhemman väen ehtoolliskirkko, Nuijamaan kirkko Ylös Jerusalemiin -tapahtuma Lauritsalan kirkolla, ahtisaarna noin kello 20 kirkossa viimeisen kierroksen jälkeen 18 ahti II, ehtoollinen, Lappeenrannan kirkko 18 hiljaisen viikon tilaisuus, Vainikkalan srk-talo 18 hiljaisen viikon tilaisuus, Korkea-ahon koulu 19 hiljaisen viikon hartaus, Joutsenon kirkko 19 hiljaisen viikon hartaus, Jänhiälän koulu 19 hiljaisen viikon hartaus, Kuurmanpohja, Tuomikoski Keskiviikko hiljaisen viikon päiväehtoollinen, Sammonlahden kirkko 13 hiljaisen viikon tilaisuus, Haapajärven kylätalo Ylös Jerusalemiin -tapahtuma Lauritsalan kirkolla, ahtisaarna noin kello 20 kirkossa viimeisen kierroksen jälkeen 18 ahti III, ehtoollinen, Lappeenrannan kirkko 19 hiljaisen viikon hartaus, Joutsenon kirkko 19 hiljaisen viikon hartaus Suokumaalla, Kaija ja Matti Lipiäisellä 19 kaupunginorkesterin ja E-K:n Klassisen kuoron konsertti (Mozartin Requiem), Lappeen kirkko Kiirastorstai kiirastorstain ehtoollinen, Ylämaan Kosenkoti 18 kiirastorstain ehtoollinen, Lappeen, Lappeenrannan, Lauritsalan ja Nuijamaan kirkko kiirastorstain ehtoollinen, Ylämaan kirkko 19 kiirastorstain ehtoollinen, Joutsenon ja Sammonlahden kirkko Pitkäperjantai sanajumalanpalvelukset kirkoissa (ei Ylämaan kirkko) Ylös Jerusalemiin -tapahtuma Lauritsalan kirkolla 15 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki, Lappeen ja Ylämaan kirkko, Ristikankaan kappeli 16 Jeesuksen hautaamisen muistohetki, Pontuksen srk-koti 18 Jeesuksen hautaamisen muistohetki, Lepolan ja Joutsenon kappeli 18 Aika luopua, aika löytää, runoja ja musiikkia, Sammonlahden kirkko Lauantai Ylös Jerusalemiin -tapahtuma Lauritsalan kirkolla 23 pääsiäisyön messu, Lappeenrannan, Lauritsalan, Nuijamaan ja Sammonlahden kirkko Pääsiäispäivä jumalanpalvelus, Nurmelan nurkka 8 jumalanpalvelus, Sammonlahden kirkko, Ylämaan kirkko, Ristikankaan kappeli 10 jumalanpalvelus, Joutsenon, Lappeen, Lappeenrannan, Lauritsalan ja Nuijamaan kirkko 13 hiljaisen viikon tilaisuus, Tapavainolan seurojentalo 17 ylistysmessu, Lappeenrannan kirkko 18 sello-duo konsertti, Joutsenon kirkko 2. pääsiäispäivä Rauhanyhdistyksen messu, Lappeenrannan kirkko 10 jumalanpalvelus, Joutsenon ja Lappeen kirkko 13 messu, Korvenkylän srk-koti 13 maakirkko Tervajoen metsästysmajalla (Ylämaa) 15 Mukulamessu, Lappeen kirkko 17 iltamessun toteutus kansanmessuna, Lauritsalan kirkko 18 iltamessu, Nuijamaan kirkko 18 iltamessu, Sammonlahden kirkko, Sanansaattajien kirkkopyhä Keskiviikko pääsiäisvirret tutuiksi, Lauritsalan kirkko Seurakuntien pääsiäisajan tilaisuuksista saa tietoja myös keskiviikkoisin jaettavasta Vartista ja perjantain Etelä-Saimaasta sekä kotisivuilta: S Kiirastorstai on pääsiäisen ajan suosituin kirkkopyhä Kiirastorstai päättää pääsiäisen katumusajan. Laskiaisen jälkeen tuhkakeskiviikkona alkanut katumuksen aika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen: rippiin ja yhteiseen ateriaan. Pääsiäiseen valmistautumisen ajaksi on vakiintunut 40 arkipäivää käsittävä paastonaika. Esikuvana on Jeesuksen paasto autiomaassa. Suomessa tuttu ahtisaarnaperinne on saanut uusia muotoja ja paastonajan ilme on muuttunut. Seurakunnissa paastonaikaa vietetään hyvin monentyyppisesti - mukaan on tullut draamaa, aktiivista osallistumista, ristintien kulkemista. Joissain seurakunnissa on jopa valmistauduttu kuoleman kohtaamiseen tekemällä työpajassa oma tuhkauurna, sanoo vt. kirkkoneuvos Kai Vahtola, kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan johtaja. Paastonajan aiheita ovat katumus, mielenmuutos ja halu täyttää Jumalan tahto. Ruokatottumusten muuttaminen ja elämäntapojen yksinkertaistaminen voivat olla apuna paastonajan vietossa. Lauritsalan kirkolla toteutetaan tänäkin pääsiäisenä Ylös Jerusalemiin -tapahtuma, jossa oppaan johdolla kierretään Jeesuksen kärsimystien vaiheita aina tyhjälle haudalle saakka. Suosittu kirkossakäyntipäivä Kiirastorstai on neljänneksi suosituin kirkossakäyntipäivä jumalanpalvelustilastojen mukaan. Kirkossa käy kiirastorstaina noin henkilöä. Kiirastorstain suosio kertoo suomalaisten uskonnollisuudesta. Esillä ovat uudenlainen palvelu ja yhteys. Kiirastorstaina muistetaan, miten Jeesus pesi opetuslastensa jalat ja asetti ehtoollisen, Kai Vahtola kertoo. Kiirastorstai on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa yhteisestä ateriasta. Syntyi uuden liiton ateria. Esillä ovat Jeesuksen kuoleman muisto ja syntien anteeksiantaminen, toisaalta myös ilo ja kiitos luomakunnan puolesta. Kiirastorstaina odotetaan taivaallista juhlaa. Lähimmäisen palvelun ja yhteisöllisyyden merkitys korostuvat kiirastorstaina. Kuljetaan kohti Kristuksen kärsimystietä, mutta saadaan uutta opastusta. Usein puhutaan kärsimyksen merkityksestä. Meidän tuskamme eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia Kristuksen kärsimykseen. Kai Vahtola pohtii, että Kristuksen kärsimyksellä on kuitenkin oma merkityksensä. Inhimillinen kärsimys ei välttämättä ole verrattavissa siihen, mitä lopulta sisältyy Kristuksen sovittavaan kärsimykseen. Kun eletään taantuman aikaa, on syytä nähdä kärsivä myös lähellä. Kai Vahtola toivoo, että kirkkovuoden suurina pyhinä eri sukupolvet ovat yhdessä. Äitien, isien, isovanhempien, kummien ja muiden perheen läheisten olisi hyvä kokea ehtoollisaterian yhteys kirkkovuoden eri aikoina. Suomalaiset elävät pääsiäisen ajan voimakkaasti. Ehtoollista osataan arvostaa. Yhteisöllisen hengellisyyden kaipuu tuntuu olevan totta. (KT)

8 8 Seurakuntaterveh vehdys S Perhe on yhteiskunnan perusta Olen lueskellut paljon piispojen kirjoittamia kirjoja. Kun tutustuu piispallisiin teksteihin, voi huomata kaksi valtavirtaa: toiset tyytyvät liturgioihin ja itsestäänselvyyksiin, toiset pistävät peliin enemmän, ehkä oman henkilöhistoriansakin. Ortodoksipapit ja piispat ovat mielestäni avoimempia teksteissään ja heidän kirjoituksistaan löytyy myös usein ihminen. Tämä kirja kuuluu niihin perusteoksiin, joissa puututaan varovasti ja ympäripyöreästi vaikeisiin aiheisiin, korostetaan kristillisiä arvoja perhe-elämässä, pidetään avioliittoa parhaana ratkaisuna, mutta samalla toivotaan myönteistä suhtautumista myös homoliittoihin, joiden tilanne on puntaroitavana kristillisen kirkon instansseissa: Kirkossamme käynnissä oleva selvitystyö käsittelee homoseksuaalisuutta raamatuntulkinnan, kristillisen opin ja ihmiskuvan sekä ekumenian ja lainsäädännön kannalta. Muutamia tilastotietojakin on kirjassa mukana. Niinpä aviopareista 84 % on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan, lapsettomia avopareja on 13 % ja lapsellisia 8 %. Kirjasta välittyy varovainen ja riskejä välttävä suhtautuminen avioliiton suhteesta kirkkoon. On tietysti hyvä kuulla, että kristillisiä arvoja kunnioittava kasvatus on kirkon pääperiaate ja kaikkiin lähimmäisiin on suhtauduttava rakkaudella, myös vähemmistöihin. Lukiessani esim. ortodoksipiispa Johanneksen tai isä Mitron kirjoja, koin enemmän lähelle tulemista ja oman haavoittuvuuden tunnustamista. Luterilaiset piispat eivät erityisesti sytyttäneet näissä perhepoliittisissa itsestäänselvyyksissä. Rakkauden lahja, Piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta. Kirjapaja Jouko Varonen Kasvukipuja Nuori nainen avautuu uudelle ystävälleen ja kertoo olevansa vanhoillislestadiolainen. Avarakatseinen nuori mies kysyy: "Miltä se tuntuu?" Helmikuussa ensi-iltansa saanut Dome Karukosken kolmas elokuva Kielletty hedelmä vastaa ainakin joltakin osin tuohon kysymykseen. Samalla kertomus pohjoispohjalaisten vanhoillislestadiolaisten Raakelin ja Marian seikkailuista pääkaupungin sykkeessä on kuin kenen tahansa kiltin tytön kasvutarina. Aikuistumiseen kuuluvat aina oman taustan kyseenalaistaminen, omien rajojen kokeileminen ja omaan identiteettiin kasvaminen. Ohjaaja Dome Karukosken tapa kertoa elokuviensa päähenkilöiden tarinaa on raikas. Nuorten näyttelijöiden tuoreet kasvot ja herkät näyttelijänsuoritukset pitävät katsojan mielenkiintoa yllä. Amanda Pilke ja Marjut Maristo päästävät katsojan Marian ja Raakelin iholle. Kesäinen Helsinki näyttää parhaita puoliaan, ja Suviseurojen ilmakuvaus on vaikuttava. Kahden maailman törmäämistä kuvataan pakosti kliseiden kautta, mutta sitä ei tehdä kliseisesti. Kielletty hedelmä ei ole naiivi eikä alleviivaavakaan. Elokuvan juoni ja dialogi eivät sorru ennalta-arvattaviksi. Lestadiolaismaailma näyttäytyy elokuvassa turhan vanhanaikaisena. Kielletyssä hedelmässä eri maailmoista lähtöisin olevat Raakel (Marjut Maristo) ja Toni (Joel Mäkinen) tunnustelevat etäältä toisiaan. Karrikointi on toki elokuvissa sallittua ja tarpeellistakin, mutta kahden maailman eroihin olisi voitu ottaa syvällisempikin näkökulma. Varsinkin tutut näyttelijät lestadiolaissaarnaajina estävät kuvan ottamisen tosissaan. Muutenkin elokuvan sivuosat jäävät irrallisiksi. Vaikka Karukosken kuvauksesta löytyy syvällisyyttä, ei elokuvan iloihin ja suruihin tahdo ehtiä mukaan. On tärkeää, ettei Kielletty hedelmä ota selkeästi kantaa eikä anna valmiita vastauksia. Elokuvan kruununa on loppukohtausta säestävä Pekka Strengin laulu Katsele yössä, jonka Emma Salokoski tulkitsee juuri oikealla kaupungin yötä mystifioivalla utuisella haikeudella. Elokuva osoittaa, kuinka näennäisesti samoista lähtökohdista ammennetaan laveassa maailmassa erilaisia selviytymiskeinoja ja kasvetaan niiden kautta erilaisiin ratkaisuihin. Omia ruumiillisia ja hengellisiä rajoja koetellaan kahdella eri tavalla. Ihmiselämän paradoksi on, että tarvitsemme sekä vapautta että turvaa. Oikean tasapainon kehällä kasvaa terve ruumis, terve mieli ja terve usko. Laura Liikanen Sairaalapastorin mietteitä kuolemasta On puhuttu paljon siitä, että luvuilta lähtien on kuoleman vastaanottamisessa tapahtunut muutos. Aiemmin nimittäin kuoltiin kotona, läheisten ympäröimänä, mutta nykyisin kuolema on eristetty sairaaloihin. Kuitenkaan ihminen ei kuoleman hetkellä haluaisi olla yksin. Läheisten tuki on hyvin tärkeää. On myös tavallista, että kuolemantapauksen sattuessa lähipiirissä, ihmiset haluavat antaa omaisille aikaa, eivät häiritse surevaa. Joskus olisi kuitenkin hyvä jutella ja purkautua. Ylikarjula on teologian tohtori ja tietokirjailija. Lisäksi hän on toiminut pitkään sairaalapappina. Kuoleman kysymyksiä hän lähestyy asiallisesti, mutta lämmöllä, syyttelemättä, mutta tuoden tosiseikat ihmisten asenteista ja luuloista esille. Kirjan aihepiireihin kuuluu mm. pohdintaa kuoleman kohtaamisesta ennen ja nyt, hyvän kuoleman Kansainvälistä lastenkirjan päivää vietetään kuuluisan sadunkertojan, tanskalaisen Hans Christian Andersenin syntymäpäivänä 2. huhtikuuta. Andersen kirjoitti monia klassikoiksi muuttuneita satuja, kuten Pieni Merenneito, Ruma Ankanpoikanen, Peukalo- Liisa ja monet muut. Andersenin sanotaan kirjoittaneen satujaan yhtä hyvin lapsille kuin aikuisille ja eikö lienekin niin, että lasten satukirjat, myös käsitteestä, lapsen kuolemasta, nuoren surusta, omasta kuolemasta, saattohoidosta, itsemurhista, eutanasiasta, kuolemanpelosta, surutyöstä, jne. Nykyisin on kuoleman kohtaamiseen valmistauduttu mm. saattohoidon avulla. Usein kuoleva potilas saa saattohoidossa kokea lämpöä ja ymmärtämystä. Saattohoito antaa myös omaisille mahdollisuuden hyvästellä kuoleva läheisensä kaikessa rauhassa. Vielä parikymmentä vuotta sitten oli tavallista, ettei sairaalassa kuolemaa tekevä potilas tiennyt kuolevansa. Nykyisin lääkärin velvollisuus on antaa tarvittavaa tietoa myös elinajan pituudesta. Ylikarjulan kirja on asiallinen kannanotto kuoleman mysteeriin, jonka kohtaaminen on aina uusi ja koskettava asia. Simo Ylikarjula: Kuolema on. Kirjapaja Jouko Varonen Lastenkirjan päivää vietetään 2.4. suomalaiset, puhuttelevat usein kaikkia ikäpolvia. Andersen syntyi köyhän suutarin pojaksi Tanskan Odensessa. Jo lapsena häntä kiinnostivat monet perinnetarinat ja uskomukset. Niitä kuuli kotona ja kaduilla, mutta myös mielisairaalassa, jossa pojan isoäiti työskenteli. Isänsä kirjahyllystä Andersen löysi Tuhannen ja yhden yön tarinat ja ihastui kirjaan ikihyviksi. Niinpä Aamunkoitosta auringonlaskuun Lea Lignell on lappeenrantalainen lastenohjaaja ja viiden lapsen äiti, jolta on ilmestynyt äskettäin runokirja nimellä Aamunkoitosta auringonlaskuun. Lähes koko ikänsä Lea kirjoittanut sekä runoja että proosaa. Kotiäitivuosinaan hän teki toimittajan töitä muutamille lehdille ja myös paikallisradiolle. Työn ohessa syntyi silloin tällöin lehtijuttujakin. Runojakin on syntynyt pikkuhiljaa, ei niinkään nopean inspiraation tuloksena, vaan hitaasti kypsyen luvulta lähtien Lea Lignellin runoja on ollut esillä erilaisissa julkaisuissa. Lehdistä voisi mainita mm. Kotimaa, Pikkuväki, ET-lehti ja myös tässä -lehdessä on julkaistu Lean runoja. Vuonna 1985 ilmestyneessä Anna-Maija Raittilan toimittamassa antologiassa Raota ovea Herra (Sley) on yksitoista Lean runoa. Tästä kirjasta muutamat runot ovat löytäneet tiensä muihinkin on voitu huomata, että moniin Andersenin satuihin on tämä klassinen teos antanut vaikutteita. Hansin isä kuoli, kun poika oli 14-vuotias. Niinpä nuorukainen muutti omin päin Odensesta Kööpenhaminaan. Hän halusi tulla joko näyttelijäksi, tanssijaksi tai laulajaksi. Niinpä hänelle kelpasivat myös vaatimattomat työt teatterissa. Palkkarahoilla hän osti kirjoja. Kun pojasta ei tullut kokoelmiin: Suomalainen rukous, Sanan aika, Kerron sinulle tarinan ja Maailman kauneimmat rukoukset. Jokunen vuosi sitten Lea alkoi opiskella omien runojen lausumista ja hän on sittemmin pitänyt muutaman kokonaisen runoillankin. Tällöin ovat kuuntelijat esittäneet toiveen, josko näitä runoja voisi saada yksien kansien sisällä. Nyt tällainen kirja on ilmestynyt. Kirjan runot ovat syntyneet suurperheen arjessa monen vuosikymmenen kypsymisen tuloksena. Ne ovat lohdutukseksi syntyneitä runoja sekä itselle että ystäville. Tai sitten ne ovat vuoropuhelua elämän kanssa. Elämänkaaren korkeimmalla kohdalla on kuin seisoisi sateenkaarella. Sen värikylläisyydestä löytyy perheen kaari, rakkauden kaari, ystävyyden kaari, surun kaari ja uskon kaari. Runojen sanomaa täydentää tyylitelty lintuhahmoinen kuvitus. Kuvittaja Annamari Lignell on teksteistä löytänyt äitinsä herkän lintusielun, joka pyrähtelee niin poikasten keskellä kuin tyhjässä pesässäkin sekä rauhantekijänä ja surevien lohduttajana. Lea Lignell: Aamunkoitosta auringonlaskuun. Mediapinta Kuvitus Annamari Lignell. näyttelijää, hän alkoi kirjoittaa ja tuhkimotarina oli saanut alkunsa. Andersen kertoo saduissaan totuuksia ihmiselämästä ja niinpä niitä on helppo lukea ja löytää niistä myös yhtymäkohtia omaan todellisuuteen. Niissä on myös huumoria ja toisaalta surumielisyyttä. Yleensä Andersen on saduissa kurjien ja vähäosaisten puolella. Päähenkilöt ovat lapsia, köyhiä tai vanhuksia. Nämä päähenkilöt ovat kuitenkin hyviä ja viisaita. Kansainvälisenä lastenkirjan päivänä on hyvä muistaa, että suomalainen lastenkirjallisuus on maailman huippuluokkaa. Jos nyt ei ole ylletty aivan harrypotterien tasolle on kuitenkin sadoittain hyviä ja viisaita kertomuksia suomalaisten lasten elämästä, ja kotimaisuus on kirjalle vain plussaa. Jouko Varonen

9 Valtakunnalliset lähetysjuhlat Tampereella Suomen Lähetysseuran Valtakunnallisia Lähetysjuhlia vietetään ensi kesänä Tampereella Juhlan järjestävät yhteistyössä Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat ja Suomen Lähetysseura. Tampereen Lähetysjuhlat on myös yksi Suomen Lähetysseuran 150-vuotisjuhlavuoden suurimpia tapahtumia, johon on kutsuttu vieraita kaikista Lähetysseuran noin 30 yhteistyökirkosta ja -järjestöstä eri puolilta maailmaa. Juhlavuodesta huolimatta Tampereen juhlilla ei kuitenkaan katsota niinkään taaksepäin, vaan tuleviin vuosiin. Lähetys- ja kehitysyhteistyölle tulee olemaan yhä enenevää tarvetta muuttuvassa maailmassa. Maailmassa on vielä paljon hätää, epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa, johon on tartuttava. Juhlien teema "Uudet jaot" haluaa haastaa ihmisiä pohtimaan sekä oman elämänsä arvoja että etsimään tapoja globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi yhdessä eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kanssa. Tampereen Lähetysjuhlat on luonteeltaan kaupungin keskustaan levittäytyvä citytapahtuma. Päätilaisuudet pidetään Ratinan stadionilla, mutta tilaisuuksia on myös Tampereen kirkoissa ja Keskustorilla, jonne nousee runsaasti löytöjä tarjoava Lähetyskylä. Ruotsinkielisten juhlien pääpaikka on Sampolan koulu. Tampere-talossa järjestetään missiologinen symposiumi 5. kesäkuuta. Yhteistyötä yli rajojen superviikonloppuna Ohjelmaa on kaikenikäisille sisältäen ajankohtaisen lähetystyön kuulumisten lisäksi mm. draamaa, kirkkotapahtumia ja runsaasti erilaista musiikkia aina Siionin virsistä Metallimessuun. Kansainvälisiä tuulahduksia musiikkiin tuovat entisistä huumenuorista koottu hongkongilainen Crossroads-bändi ja useammasta namibialaisesta kokoonpanosta muodostettu ryhmä, joka toteuttaa Tampereen tuomiokirkossa Ongumbiro-messun 7.6. Juhlilla on erityisesti lapsiperheet otettu huomioon. Heille järjestetään ohjelmaa Finlaysonin Lasten katedraalissa sekä Särkänniemen delfinaariossa. Tilaisuuksia rakennetaan myös erilaisten aiheiden ympärille: Namibiassa palvelleet YK-sotilaat kertovat omasta näkökulmastaan lähetystyöhön, lääkärit käyttävät puheenvuoron eteläisen Afrikan aidstilanteesta ja Pirkanmaan lähetysnikkarit kutsuvat koolle kädentaidoista kiinnostuneita. Kesäkuun ensimmäinen viikonloppu on paikallisissa tiedotusvälineissä nimetty jo superviikonlopuksi, koska Tampereella on samanaikaisesti menossa monta muutakin suurtapahtumaa. Lähetysjuhlajärjestelyjä on tehty hyvässä sovussa muiden tapahtumien kanssa, yhteistyötäkin tehdään mm. Tampereen Sävelen ja Sauna Open Air tapahtuman kanssa. Lähetysjuhlien ohjelma ja muuta tietoa juhlista löytyy kevään mittaan täydentyen osoitteesta www. lahetysjuhlat.fi Kansanlähetyspäivien teemana on Risteysasemalla Teema sopii hyvin juuri Kouvolaan, joka on rautateiden risteysasema. Toivomme, että Kansanlähetyspäivät voisivat monen ihmisen kohdalla antaa vaihtoehtoja, joista valita uusi ja hyvä suunta elämään, kertoo päivien johtaja Teija Patjas. Viikonlopun aikana jakaudutaan raiteille, joissa paneudutaan hengelliseen elämään, ihmissuhteisiin ja maailmanlähetykseen liittyviin kysymyksiin. Raamattuopetusten ja lähetystyön kuulumisten lisäksi ohjelmassa on monipuolista musiikkia. Kansainvälisen tuulahduksen ohjelmaan tuo tapahtuman ulkomainen vieras, Länsi-Japanin evankelis-luterilaisen kirkon presidentti Hirofumi Tsukuda puolisoineen. Metallimessu jyrähtää Keskuskirkossa Ensimmäistä kertaa Kansanlähetyspäivien ohjelmassa järjestetään Metallimessu. Messu toteutetaan Kouvolan Keskuskirkossa perjantai-iltana 3. heinäkuuta klo 23. Metallimessu on metallimusiikin säestyksellä pidettävä, virsiin painottuva luterilainen messu, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingissä vuonna Metallimessu tarjoaa uudenlaisen tavan kokea jumalanpalvelus. Kansanlähetys on evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii yli kymmenessä maassa ulkomailla. Kansanlähetys kuuluu niin sanottuun viidenteen herätysliikkeeseen. Sen toiminta kattaa koko Suomen. Hengelliset kesäjuhlat kokoavat kesäkuukausina kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kansanlähetyspäiville Kouvolaan odotetaan noin vierasta. Kansanlähetyspäiviä edeltää Kouvolan seurakuntayhtymän ja Kansanlähetyksen järjestämä Rukous- ja yhteyskonferenssi Kouvolan Keskuskirkossa heinäkuuta. Kansanlähetyspäivät järjestävät Kansanlähetys, Kouvolan seurakunta, Kouvolan seurakuntayhtymä sekä Kouvolan kaupunki. Syksyllä käynnistyy uusi opiskelulinja maahanmuuttajille Kolmen viime vuoden aikana Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrä on kasvanut neljänneksen. Mahanmuuttajia lasketaan olevan nyt Kaksi kolmasosaa heistä asuu pääkaupunkiseudulla. Toisin kuin usein kuvitellaan, suuri osa maahanmuuttajista on joko kristittyjä tai halukkaita tutustumaan kristilliseen uskoon. Helsingin seurakuntien venäjänkielisestä työstä kahdeksan vuotta vastannut pastori Erkki Jokinen sanoo sekä kirkon että tavallisten seurakuntalaisten havahtuneen kysymään, kuinka kansankirkon ja yksittäisten kristittyjen tulisi suhtautua tilanteeseen. Venäjänkielinen maahanmuutto lukeutuu suurimpiin yhteiskunnallisiin muutoksiin Suomessa. Samalla se on koskenut kirkkoa enemmän kuin mikään muu tänne suuntautunut muuttoliike. Venäjänkielisten maahanmuuttajien joukossa luterilaisuudesta kiinnostuneita tai jo tullessaan luterilaisia on kolmannes. Erkki Jokisen mukaan vierauden kokemus ja torjuva suhtautuminen Suomeen pysyvästi muuttaneisiin on koko yhteiskunnan hyvinvoinnin uhka. Todellisuuteen reagointi on myös kirkossa välttämätöntä. Maahanmuuton kohtaaminen on kirkolle merkittävä testi ja oppimisalue. Kristittynä Suomessa -kurssi Ensi syksystä alkaen Erkki Jokinen toimii Kauniaisissa Suomen Raamattuopiston uuden Kristittynä Suomessa -opintokokonaisuuden vastaavana opettajana. Kyse on vuoden kansanopistolinjasta, jonka tarkoituksena on tutustuttaa kurssilaiset Suomeen ja suomalaisuuteen, luterilaisuutta unohtamatta. Hakuaika kurssille päättyy huhtikuun lopussa. Kurssi tarjoaa opiskelijoille polun oman paikan löytämiseen kirkossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa, Jokinen tiivistää. Espoon piispa Mikko Heikka on esittänyt, että maahanmuuttajien tiedot ja taidot tulisi saada osaksi seurakuntien perustoimintaa ja maahanmuuttajat tulisi nähdä täysivaltaisina osallistujina seurakuntien ja kirkon päätöksenteossa. Piispa Heikka on lupautunut suojelijaksi Suomen Raamattuopiston rakennushankkeeseen, jonka valmistuttua maahanmuuttajalinjan opiskelijat pääsevät aloittamaan opintonsa Kauniaisissa lukuvuoden alussa uusissa opetus- ja työtiloissa. Lisätietoja Kristittynä Suomessa -maahanmuuttajalinjasta: www. sro.fi, pastori Erkki Jokinen, puh , 9 S Akateeminen Laulu konsertoi palmusunnuntaina Akateeminen Laulu, tuttavallisesti AL, on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan sekakuoro. Kuoro on perustettu jo vuonna 1953, ja silloin Akateemista Laulua tarvittiin esittämään suuria orkesteri-sekakuoroteoksia sinfoniaorkesterien kanssa. Tällä hetkellä AL on 40-päinen sekakuoro, jonka a cappella -ohjelmisto ulottuu monipuolisesti 1400-luvulta viime vuosikymmeniin länsimaisen taidemusiikin kentällä. Laulajat ovat akateemisen elämän kaikista vaiheista: mukana on paitsi ylioppilaita, myös maistereita ja tohtoreita eri korkeakouluista. Laulajia yhdistää rakkaus musiikkiin ja halu jalostaa musiikkiharrastus synergiseen taidenautintoon. Kuoron taiteellinen johtaja on Ruut Kiiski. Ylioppilaskunnan sekakuorona AL:n ohjelmistosta löytyy laulaja- ja ohjelmistomateriaalia myös akateemisen musiikkielämän tarpeisiin. Lisäksi kuorosta lohkeaa lauluyhtyeitä esiintymään jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin. Helsinkiläinen kuoro Akateeminen Laulu konsertoi Lauritsalan kirkossa palmusunnuntaina. Kuvassa kuoron johtaja Ruut Kiiski laulajien ympäröimänä. Akateemista Laulua johtaa Ruut Kiiski (s. 1984). Hän aloitti viulunsoiton opinnot Länsi-Uudenmaan musiikkiopistossa viisivuotiaana. Viulu vaihtui kuitenkin nopeasti pianoon. Vaihto Espoon musiikkiopistoon toi mukanaan myös yhtye laulun. Vuonna 2003 Kiiski aloitti kirkkomusiikin opinnot Sibelius-Akatemiassa pääaineenaan kuoronjohto ja hän valmistui musiikin maisteriksi Kiiski on laulanut Pasi Hyökin johtamassa EMO Ensemble -kamarikuorossa sen perustamisesta lähtien. Ruut Kiiski on aiemmin johtanut kamarikuoro Dimusta ja Työväen Naiskuoro Elegiaa. Tällä hetkellä hän toimii myös sekakuoro Cantabilen taiteellisena johtajana. Akateeminen laulu esiintyy Lauritsalan kirkossa palmusunnuntaina 5.4. klo 17 konsertissa, jonka nimenä on Syvyydestä tunnetun psalmin 130 alkusanan mukaan. Konsertissa kuullaan Bachin koraaleja sekä mm. Distlerin ja Brahmsin psalmimusiikkia. Musiikki johdattaa tunnelmaltaan alkavaan hiljaiseen viikkoon. Lauritsalan kirkko on lavastettu Ylös Jerusalemiin -tapahtumaa varten, joten tämä antaa tähän tunnelmalliseen konserttiin lisäsäväyksen. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelman hinta on 10 euroa ja sen tuotto menee kokonaisuudessaan Yhteisvastuulle.

10 10 Seurakuntaterveh vehdys S Sinun edestäsi -pääsiäisnäytelmä esitetään viimeisen kerran Pääsiäiseen valmistautumisen voi aloittaa menemällä seuraamaan Lappeen Marian kirkossa esitettävää pääsiäisnäytelmää Sinun edestäsi. Tässä perinteisessä näytelmässä käydään läpi Jeesuksen viimeisen pääsiäisen vietto Jerusalemissa lähes kaksituhatta vuotta sitten. Jeesuksen tulo kaupunkiin ja siellä seuranneet tapahtumat tuodaan katsojien eteen kertojien Aino Kerolan ja Martti Oikkosen toimesta kronologisessa järjestyksessä ja tarinaa elävöittää Lappeenrannan alueen seurakuntalaisista koostuva yli neljäkymmenhenkinen juutalainen kansa. Esityksessä on lisäksi mukana Alakylän koulun musiikkiluokkien kuoro, harjoittajina Eeva Penttilä, Juha Penttilä, Seija Rimpinen ja Tapani Ylinen ja urkurina toimii Kari Pettinen. Yleisö pääsee osallistumaan näytelmään yhteislaulujen muodossa. Vaikuttavin lauluista on Hoosianna, mitä juutalainen kansa lauloi Jeesukselle hänen ratsastaessaan aasilla Jerusalemiin. Vertauksilla selvitetään meidän lähimmäisemme ja heidän auttamisensa antamalla uhriarkkuun ropoja. Näistä kertoo rovasti Jorma Taipale, joka lukee lisäksi ehtoollisen asetussanat, Isä meidän rukouksen ja Herran siunauksen. Näytelmän aikana juutalainen kansa kerää yleisöltä almuja hyvään tarkoitukseen käytettäväksi. Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja Anja Hytti-Oikkonen on hyvillään siitä, että samat esiintyjät tulevat mukaan vuodesta toiseen. Monet ovat sanoneet, ettei näytelmän tunnelmasta voi olla poissa. Myös yleisön joukossa on katsojia, jotka palaavat vuosi vuoden jälkeen katsomaan näytelmää. Pääsiäisaamun jumalanpalvelus Nurmelan Nurkassa su klo 7.00 osoitteessa Nurmelank. 14. Toimittavat Reijo Moilanen, Martti Asikainen ja kanttori Seija Tapanainen. Lauletaan paljon yhdessä sekä pääsiäisvirsiä että tuttuja pääsiäislauluja. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Lopuksi nautitaan yhdessä runsaat kirkkokahvit. Tervetuloa viettämään kotoisasti pääsiäisen juhlaa! Lappeenrannan seurakunta Alakylän aluetyö Ylös Jerusalemiin -pääsiäistapahtuma Lauritsalan kirkolla Tapahtuma on avoinna yleisölle: Ma 6.4. klo Ti 7.4. klo Ke 8.4. klo Pe klo La klo Lauritsalan kirkolla toteutetaan tänäkin pääsiäisenä Ylös Jerusalemiin -tapahtuma Oppaan johdolla tehtävät kierrokset ovat maksuttomia. Lähdöt tapahtuvat 10 minuutin välein. Matka-aika on noin 30 min. Ahtisaarna kirkossa n. klo 20 viimeisen kierroksen jälkeen. Paikat kierroksille varataan srk-kodin sisääntuloaulasta. Basaarin ja kahvion tuotto lähetystyön hyväksi. Kirkkomusiikkiviikko Lappeenrannan seurakunnissa Su klo 18 Sammonlahden kirkko, juhlakonsertti Händelin ja Mendelssohnin matkassa, Markku Mäkinen, urut Ma klo 18 Lappeenrannan kirkko, Iltamusiikki, raamatullisia lauluja, Pentti ja Tuula Tynkkynen Ti Laulamme yhdessä virsiä - klo 14 srk-keskus, Koulukatu 10 - klo 17 Lauritsalan seurakuntakoti - klo 18 Nuijamaan kirkko - klo 18 Sammonlahden kirkko Ke klo 18 Lappeenrannan kirkko, kirkkomusiikkia halki vuosisatojen, Lappeenrannan seurakuntien kanttorit To klo 18 Sammonlahden kirkko, Alla taivaan tähtien nuorten musiikkia, Sammonlahden nuoret - klo 18 Joutsenon kirkko, vanhojen ja uusien virsien ilta, Pentti Tynkkynen Pe klo 18 Lappeen kirkko, häämusiikkia vihkiäisiin häämusiikin esittelytilaisuus, Lappeenrannan seurakuntien kanttorit - klo 19 Lappeenrannan kirkko, levyn julkistamiskonsertti, Sound of Faith, joht. Hanna Hyvärinen La klo 14 Lauritsalan kirkko Iloa ilmassa -lasten konsertti, jossa lauletaan ja kuunnellaan, seurakuntien lapsikuorot Su klo 17 Lappeenrannan kirkko, Lappeenrannan seurakuntien soittokunnan konsertti, joht. Jorma Lautanen - klo 18 Joutsenon kirkko, kirkkokonsertti, Mikko Kilkkinen tenori, Mikko Haapaniemi, urut ja piano Inhimilli-set-ryhmän laulajat kokoontuvat muistelemaan Piiluvaan Lappeenrannassa toimi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella nuorten musiikkiryhmä Inhimilli-set. Ryhmä toteutti useita erilaisia messutoteutuksia, joista tunnetuimpia ovat Afrikkalainen gospelmessu, Hiljaisuuden messu ja Päivästä päivään messu sekä esiintyi lukuisissa erilaisissa tilaisuuksissa, Jo kuudetta vuottaan laulaja Joel Hallikainen ja terapeutti Seppo Jokinen ovat toteuttaneet suuren menestyksen saaneita yhteisiä konsertti- ja ihmissuhdeiltoja, joissa yli suomalaista on ollut mukana etsimässä vastauksia elämän kipeisiin kysymyksiin. Uudessa te lassa Joel Hallikaisen herkät laulut sekä Seppo Jokisen laaja terapeuttinen kirjatuotanto nivoutuvat yhteen kokonaisuudeksi sanoin ja sävelin. Muun muassa Kuka kuivaa kyyneleen, Isän ikävä, Perhe on yhä, Kuinka jaksan ja Unelma rakkaudesta teki pienempiä ja pidempiä retkiä mm. Pietariin, Tukholmaan ja Osloon. Laulu raikui ja yhdessä olemisen ja tekemisen ilo välittyi varmaan myös kuulijoille. Nyt yli 20 vuoden jälkeen ovat ryhmän jäsenet esittäneet toiveen Inhimilli-setin laulajien ja soittajien tapaamisesta. Kutsummekin kaikki Inhimilli-set ryhmään kuuluneet tulevan kesänä Piiluvan leirikeskukseen tapaamaan, muistelemaan ja laulamaan! Kysymykset ja ilmoittautumiset osoitteeseen Paikalla ovat tuolloin ainakin Juksu, Anu ja Antti. Jotta tieto tapahtumasta välittyisi mahdollisimman monelle, pyydämme kertomaan asiasta eteenpäin! Te ta ihmisyydestä Lappeenrannan kirkossa ovat aiheiltaan vaihtuvien ihmissuhdeiltojen teemoja. Te ta ihmisyydestä etsii yhteyttä ja vastauksia elämän kipupisteisiin. Tilaisuus on torstaina kello 18 Lappeenrannan kirkossa ja sen teemana on Yksinäisyydestä yhteyteen Kirja Arvo Jarru Ruskovaarasta Kirjaa saa keskusrekisteristä sekä Lauritsalan ja Sammonlahden seurakuntatoimistoista hintaan 25 euroa. Jarru-lempinimellä tunnettu nuorisonohjaaja työskenteli lähes neljän vuosikymmenen ajan Lappeen seurakunnassa. Kirjan tekijöinä ovat Esko Kaarna, Heimo Lipiäinen, Tapani Kasesmaa ja Kyösti Tiainen ja sen ulkoasu ja taitto on Esa Rantasen käsialaa. Teoksen on kustantanut Lappeen kotiseutuyhdistys ry. Jukka Salmisen konsertteja Lappeenrannan seurakunnan perhekerhotyö täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlan kunniaksi järjestetään Jukka Salmisen konsertteja seurakuntayhtymän kirkoissa sekä myös Lappeenrannan srk-keskuksessa. Perhekerhotoiminnan 30-vuotiskonsertti srk-keskuksessa otsikolla "Vielä tilaa on" ke 1.4. klo 18. "Hei, hei, tule laulamaan" -konsertit: - to 2.4. klo 9 Lappeenrannan kirkossa - to 2.4. klo Lappeen kirkossa - pe 3.4. klo 10 Sammonlahden kirkossa Häämusiikkia vihkiäisiin Lappeen kirkossa Seurakuntayhtymän kanttorit esittelevät erilaisia vaihtoehtoja häämusiikiksi perjantaina klo 18 Lappeen Marian kirkossa. LAKIASIAINTOIMISTO varatuomari ERKKI STRANG KY Testamentit, perunkirjoitukset, perinnönjaot ja muut lakiasiat. Valtakatu 37 B 10, Lappeenranta puh. (05) , HAUTAKIVI- KAIVERRUS M. Hyppänen * Hautakivet * Kultaukset * Kaiverrukset * Entisöinti ym. Vuokonkatu 11, Lappeenranta

11 Seurakuntatervehdyksen jakelu Tämä lehti jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannan kaupungin ja myös Ylämaan kunnan alueella. Jakelu tapahtuu Etelä-Saimaan peittojakelun yhteydessä neljä kertaa vuodessa. Ylämaan kunnan alueella asuville ei kuitenkaan saada lehteä jaetuksi kaikille seurakuntalaisille peittojakelun yhteydessä. Joten jos et ole saanut lehteämme ja haluat sen niin lähetä osoitetietosi seurakuntayhtymän tiedotustoimistoon p , sähköpostilla pertti. tai postitse PL 45, Lappeenranta, niin lähetämme lehden sinulle. Jatkossa lehtemme tulee sitten aina päiväpostin mukana. -lehti on luettavissa sähköisessä muodossa Etelä-Saimaan nettisivuilta osoitteessa kohta uutiset ja myös seurakuntien omilta nettisivuilta. Myös seurakuntien viikoittain julkaistavat ns. kirkolliset ilmoitukset ovat luettavissa Etelä-Saimaan nettisivuilta kohta uutiset. Seuraava lehti ilmestyy Aineistot tiedotustoimistoon mennessä. Kotiapua ikääntyville ja lapsiperheille Luotettavaa ja joustavaa palvelua kotonasi. Palveluseteli käy. Palvelut: Sairaanhoito Lastenhoito Siivous Sairaanhoitaja, kätilö Terhi Tiussa Tmi Pieni Askel, puh Omaishoitajien päivä Piiluvassa ke klo Päivän aihe on Voimavarat sydämellä. Ohjelmassa on tuokioita hiljentymisen, musiikin, yhdessäolon, ruokailun ja fysioterapeutti Heli Rantasen ohjaaman teeman äärellä sisältäen myös kevyttä tuolijumppaa (ei tarvitse erillisiä varusteita). Päivä on ilmainen. Maksullinen kyyti järjestetään Joutseno - Lranta - Piiluva. Ilm mennessä diakoni Annika Meskanen p Lähetystyön pääsiäismyynti klo lähetyksen talkootilassa, Valtakatu 38, 2. krs. Diakoniatyön Yhteisvastuukahvila pe 3.4. klo Lappeen srk-salissa, Kirkkokatu 10 Radio- ja raamattulähetyspäivät Öljyä haavoihin Lappeenrannan seurakunnassa Lauantai Tervetuloa, Pia-Leena Kuokkanen, musiikkia Miten lukea Raamattua? Jukka Norvanto Kahvi Raamattutunti, Jukka Norvanto, Anna vielä tämä vuosi, Luukas 13: Kunnia Jumalalle, radiolähetystyötä Intiassa, Kari Eskelinen Raamattutunti, Jukka Norvanto, Kaksi rukoilijaa, Luukas 18: Päivän päätös, Kari Eskelinen Sunnuntai Messu Lappeenrannan kirkossa, Hyvä paimen, Johannes 10: Raamattutunti, Jukka Norvanto, Öljyä haavoihin, Luukas 10: Kahvi Lähetysjuhla, Kari Eskelinen, Jukka Norvanto, Pia-Leena Kuokkanen, musiikkia Päätös Helmikoti on yksityinen vanhusten pienkoti, jonka toiminta on laajenunut! Onnelantie 40:een valmistunut erikokoisia tukiasuntoja vanhuksille. Asunnot vuokraa WH-asunnot. Helmikoti tarjoaa seuraavat palvelut: sairaanhoidolliset palvelut ateriapalvelut (ruoka valmistetaan Helmikodin keittiössä) hoiva- ja avustamispalvelut kylvetys / saunotus pyykkihuolto kotisiivous asiointi- ja saattopalvelu turvaranneke (apu saatavilla myös yöllä) TÄLLÄ HETKELLÄ ASUMAAN PÄÄSEE JONOTTAMATTA! Kysy lisää, kerromme mielellämme toiminnastamme! Heli Laakko Onnelantie 40, Lpr puh. (05) VANHUSTEN JA YKSINASUVIEN Lähde kevätmatkalle rajan taakse Seurakuntayhtymän ystävyysseurakuntatyöryhmä tekee sunnuntaina matkan Koivistolle ja Johannekseen. Koiviston kirkossa pidettävässä jumalanpalveluksessa saarnaa rov. Jorma Taipale. Johanneksen kirkossa on pienimuotoinen konsertti, jossa esiintyvät mm. Nadja Härkönen ja Teuvo Eskelinen. Johanneksessa on mahdollisuus ruokailuun, jonka hinta on n. 7 euroa henkilöltä. Bussi lähtee Sammonlahdesta Kelan pysäkiltä klo 5.30, Lappeen kirkon edestä 5.45, Lauritsalan kirkolta 6.00 ja Joutsenon linja-autoasemalta 6.20, josta bussi ajaa suoraan Nuijamaalle. Paluu Lappeenrantaan illalla noin klo 20. Matkan hinta on 45 euroa ryhmäviisumin hankkiville (sekä lisäksi 3 euroa matkavakuutuksesta, jos ei ole sitä ennestään) ja omalla viisumilla matkustaville 30 euroa. Passin tulee olla voimassa vähintään 6 kuukautta matkan jälkeen. Ilmoittautumiset Sammonlahden srk-toimistoon Ulla-Maija Kauliolle p Tiedustelut ja lisätietoja lähetyssihteeri Marita Smeds p Lähetysjuhlamatka Rovastikunta tekee retken Suomen Lähetysseuran 150-vuotisjuhlille Tampereelle Matkan hinta: 2hh + kuljetus 119,00 / henkilö 3hh (lisävuode) + kuljetus 104,00 / henkilö Pelkkä kuljetus 38,00 / henkilö Ilmoittautuminen pe mennessä oman seurakunnan lähetyssihteerille tai Maarit Bergille tai Katriina Hulkkoselle Paikkoja on matkalle rajoitetusti ja ne täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sammonlahden lähetystyön kevättä La 4.4. klo myyjäiset ja kirpputori kirkolla Ma 6.4. klo 18 hiljaisen viikon hartaus Kourulan srk-kodilla Ma klo 18 messu, saarna Kari Eskelinen Sansasta, lähetysjuhla messun jälkeen Suomen Lähetysseuran näyttely Yhdessä maailmassa Su klo äitienpäivälounas ja kahvit To toripäivä markettien luona yhdessä asukasyhdistyksen kanssa ma-pe 9-17 la 9-13 su Linnalantie 36, Taavetti, puh Hautaustoimisto ja Kukkakauppa Tolvanen Oy Luotettavaa palvelua jo 80 v. Kauppakatu 53 Lappeenranta, puh. (05) , fax (05) S Kaipuu saa näkyä TURVAPUHELIMET ELEKTRONISET APUVÄLINEET KAIKKI ALAN TYÖT MUISTOKIVIMYYMÄLÄ Valtakatu 60, Lpr gsm puh KIVITEKSTI HONGISTO Kivikokko Oy Partalantie 17, L:ranta Puh. (05) Fax (05) auto MYYNTI VUOKRAUS ASENNUKSET HUOLLOT Karelian TELEPART OY TURVAPUHELINASIANTUNTIJA LAPPEENRANTA , Turvapuhelimet ja niihin liitettävä oheislaitteet Kuulon ja Näön apuvälineet Tuolihissit Acorn, Stannah Kodinkoneiden paloturvalaitteet Innohome Siivousrobotit iclebo Erikoispuhelimet analogiset, digitaaliset, GSM, VoIP jne. Interaktiiviset yhteydet Videopuhelut, Skypet, kaksisuuntaiset TV yhteydet KUOLEMAN KOHTAAMINEN HENGELLISESTÄ JA TIETEEN NÄKÖKULMASTA Yleisötilaisuus klo Kouvolan seurakunnan Maria-salissa, Savonkatu Kouvola, käynti Hovioikeudenkadun puolelta. Järjestäjänä kaakkois-suomen saattohoitoyhdistys Muuttolintu ry ja Sairaalasielunhoito. Kahvitarjoilu klo alkaen. Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa! KUKKAKAUPPA - HAUTAUSTOIMISTO Kauppakatu 41 puh. (05) LAPPEENRANTA - hautakivet - kunnostukset Saimaantie 6 puh. (05) JOUTSENO HAUTAUSTOIMISTO - KUKKAKAUPPA KAUPPAKATU 49, PUH

12 12 Lappeenrannan seurakuntayhtymän puhelinnumerot Seurakuntaterveh vehdys S Penttilä Anja, toimistonhoitaja Heikkinen Tea, vs. toimistosihteeri Jukanen Satu, toimistosihteeri Kukkonen Anja, toimistosihteeri Taskula Teija, vs. toimistosihteeri Keskusrekisteri, Kirkkokatu 10 kirkollisista toimituksista sopiminen, tilojen varaukset, virkatodistukset, sukuselvitykset jne. avoinna ma-pe klo 9-15, faksi (05) päivystävä pappi ma-pe klo sähköposti: Taloustoimisto, Valtakatu 38 talousasiat, srk-yhtymän hallinto avoinna ma-pe klo 9-15, faksi (05) sähköposti: Hakkarainen Irmeli, talousjohtaja Lehtonen Jaakko, henkilöstöpäällikkö Riikonen Katri, hallintosihteeri Taipale Leena, tietohallintosuunnittelija Hauta-asiat (hautapaikat ja hautojen hoito) Kotonen Maritta, toimistosihteeri Sedig Kaija, toimistosihteeri Kassa Vainikka Tuula, pääkassanhoitaja Kirjanpito Pekurinen Irmeli, pääkirjanpitäjä Meuronen Tiina, kirjanpitäjä Palkat Junnonen Aila, pääpalkanlaskija Hentunen Minna, palkanlaskija Liutu Heli, palkanlaskija Kiinteistötoimisto, Valtakatu 38 rakennusten kunnossapito, vuokra-asunnot avoinna ma-pe klo 9-15, faksi (05) sähköposti: Kankkunen Teijo, tekninen isännöitsijä Kaltiainen Pekka, rakennusmestari Pylkkö Eeva, toimistosihteeri Viskari Eila, toimistosihteeri Hautausmaat Nikunen Jukka, ylipuutarhuri Ahola Raili, srk-mestari, Ylämaa, Petrell Kimmo, srk-mestari, Joutseno, Puumalainen Matti, srk-mestari, Lepola, Serjomaa Jouni, työnjohtaja, Ristikangas, Vanha hautausmaa Tiihonen Kari, srk-mestari, Nuijamaa, Joutsenon seurakunta Puhelinnumerot ovat muotoa xxx, joista kolme viimeistä numeroa muuttuvat. Sähköposti: Seurakuntatoimisto, Penttiläntie 5 kirkollisista toimituksista sopiminen, tilojen varaukset, virkatodistukset, jne. avoinna ma-pe klo 9-15, faksi (05) Kannela Jarmo, toimistosihteeri Partanen Arja, kanslisti Kontinen Osmo, kirkkoherra Piikkilä Pirkko, kappalainen Vartiainen Helena, kappalainen Kalpio Tero, pastori Nikkilä-Kuisma Merja, kanttori Sinitalo Henry, kanttori Diakoniatoimisto, Penttiläntie 5 Korkalainen Hanna, diakonissa Rikka Ekke, diakoni Nuorisotoimisto, Penttiläntie 7 Pakarinen Paula, nuorisotyönohjaaja Terävä Satu, nuorisotyönohjaaja Ylönen Mirva, nuorisotyönohjaaja Lähetystoimisto, Penttiläntie 5 Hulkkonen Katriina, lähetyssihteeri Seurakuntakeskus, Penttiläntie 5 Kiiveri Tuija Korvenkylän srk-koti, Harmaakalliontie 2 Siivooja-vahtimestari Lampikankaan toimipiste, Piranapolku 1 Siivooja-vahtimestari Pulpin srk-talo, Linjatie11 Siivooja-vahtimestari Lappeen seurakunta Lehtola Mika, kirkkoherra Kalke Irma, kappalainen Vanhanen Antti, kappalainen Timonen Sanna, pastori Lehtonen Marjo-Riitta, kanttori Pöllönen Oili, kanttori Rastas Inna, kanttori Ruskeepää Sauli, kanttori Toivari Eeva, vs. srk-sihteeri Diakoniatoimisto, Valtakatu 38 Kiuru Sirkka, diakonissa Lautanen Kaija, diakoni Meskanen Annika, diakonissa Nuorisotoimisto, Valtakatu 38 Berg Jari, nuorisotyönohjaaja Hämäläinen Anna-Maija, nuorisotyönohjaaja Lähteenmäki Martti, nuorisotyönohjaaja Lähetystoimisto, Valtakatu 38 Berg Maarit, vs. lähetyskasvatussihteeri Lappeen srk-talo/kirkko vahtimestari Lappeenrannan seurakunta Tiihonen Juha, kirkkoherra Moilanen Reijo, kappalainen Ojanen Mikko, kappalainen Tuikkanen Kaisa, kappalainen Karjalainen Reetta, pastori Liikanen Laura, pastori Kunttu Heidi, kanttori Lavaste Jarkko, kanttori Tapanainen Seija, kanttori Niemi Seija, vs. srk-sihteeri Diakoniatoimisto, Koulukatu 10 Gustafsson Marika, diakonissa Ojanen Pirkko-Liisa, diakonissa Seppä Eeva, diakonissa Varhaisnuorisotoimisto, Koulukatu 10 Lampi Timo, nuorisotyönohjaaja Tonder Titta, nuorisotyönohjaaja Nuorisotoimisto, Koulukatu 10 Asikainen Martti, nuorisotyönohjaaja Hänninen Marjo, nuorisotyönohjaaja Lähetystyö, Koulukatu 10 Kuokkanen Pia-Leena, lähetyskasvatussihteeri Toinin tupa -lähetyssoppi Seurakuntakeskus, Koulukatu 10 Kunttu Kaija, emäntä Iltavahtimestari Kirkko, suntio-vahtimestari Lauritsalan seurakunta Seurakuntatoimisto, Hallituskatu 15 kirkollisista toimituksista sopiminen, tilojen varaukset, virkatodistukset, jne. avoinna ma-pe klo 9-15, faksi (05) Heinonen Pirjo, toimistosihteeri Turtiainen Jouni, kirkkoherra Haikonen Hannu, pastori Paukkala Anni, pastori Lehtonen Marjo-Riitta, kanttori Pussinen Toni, vt. kanttori From Arja, srk-sihteeri Diakoniatoimisto, Hallituskatu 15 Kokki Tuija, diakoni Suutarinen Marjatta, diakonissa Tiainen Tuula, diakoni Nuorisotoimisto, Hallituskatu 15 Anttila Matti, nuorisotyönohjaaja Kinnari Sarianna, vs. nuorisotyönohjaaja Nurmiainen Helena, nuorisotyönohjaaja Lähetystoimisto, Luukkaanrinne 7 Kaapro Paula, lähetyssihteeri Puoti ja Pannu -lähetysmyymälä Seurakuntakoti, Kauppalankatu 1 Iltavahtimestari/keittiö Veikkanen Piia, emäntä Kirkko/srk-sali, vahtimestari Sammonlahden seurakunta Seurakuntatoimisto, Hietakallionkatu 7 kirkollisista toimituksista sopiminen, tilojen varaukset, virkatodistukset, jne. avoinna ma-pe klo 9-15, faksi (05) Kaulio Ulla-Maija, toimistosihteeri Lehtinen Jukka, kirkkoherra Saarikivi-Kakkonen Ritva, kappalainen Kalpio Kukka-Maaria, pastori Suolanen Samuli, pastori Kunttu Heidi, kanttori Piutula-Heinonkoski Anu, kanttori Hienonen Helena, srk-sihteeri Diakoniatoimisto Hämäläinen-Mujo Soili, diakoni Svinhufvud Jaana, diakonissa Nuorisotoimisto Johansson Niina, nuorisotyönohjaaja Muurikainen Pia, nuorisotyönohjaaja Savolainen Marko, vs. nuorisotyönohjaaja Lähetystoimisto Smeds Marita, lähetyssihteeri Seurakuntakeskus, Hietakallionkatu 7 Keittiö Veikkanen Piia, emäntä Vahtimestarit Seurakuntien yhteiset työmuodot Erityisnuorisotyö: Alatalo Eija, erityisnuorisotyönohjaaja Karjalainen Juho, erityisnuorisotyönohjaaja Lapsityö: Toimisto, Kouluk.10 Ryösö Kirsi, vt. lapsityön johtaja Asikainen Ritva, lapsityönohjaaja Immonen Terttu, toimistosihteeri Sallinen Heli, va. lapsityönohjaaja Uitto Anne, vs. lapsityönohjaaja Maahanmuuttajatyö: Jakovleva Sylvi, maahanmuuttajatyön sihteeri Oppilaitostoiminta: Jaakkola Minna, oppilaitospastori Kiiskinen Sakari, oppilaitospastori Perheasiain neuvottelukeskus: Valtakatu 40, 2. krs, ajanvaraus vastaanottosihteeriltä Hämäläinen Kaarina, vastaanottosihteeri Poutanen Hannu, johtaja Sokura Marja-Leena, perheneuvoja Varis Pirkko, perheneuvoja Päihde- ja kriminaalityö: Tuomikoski Ari, diakoni Sairaalasielunhoito: Aalto Antero, johtava sairaalapastori Siitonen Laura, sairaalapastori Vartiainen Urpo, sairaalapastori Tiedotus: Kakkonen Pertti, tiedottaja Yhteiskunnallinen työ: Hämäläinen-Mujo Soili, diakoni Päivä- ja iltapäiväkerhot Hytin VPK-talo, Hytintie 88, Kaislarannan leirikeskus, Sammaltie 14, Karhuvuoren srk-koti, Karhuvuorenk. 19, Kaukas, Parkkarilank. 28, Keskuspappila, Penttiläntie 7, Kesämäki, Ristikankaank. 9, Korvenkylän srk-koti, Harmaakalliont. 2, Lampikankaan toimipiste, Piranapolku 1, Seurakuntakeskus, Kouluk. 10, Kourulan srk-koti, Katajak. 12, Lauritsalan srk-koti, Kauppalank. 1, Mustola, Mustolank. 37, Myllymäen koulu, Hiessillank. 10, Mäntylän kerhohuone, Mäntylänt. 7, Nuijamaan srk-talo, Tassiantie 7, Nurmelan nurkka, Nurmelank. 14, Piiluvan leirikeskus, Taipalsaarentie 476, Pontuksen srk-koti, Juusteenink. 29, Pulpin srk-talo, Linjatie 11, Sammonlahden srk-keskus, Hietakallionk. 7, Uus-Lavolan srk-koti, Poronk. 14, Vainikkalan srk-talo, Rikkiläntie 38, Ylämaan kirkko, kerhohuone, Koskentie 1, Leirikeskukset Kaislarannan leirikeskus, Sammaltie 14 Keittiö , emäntä ks. Piiluva Kesärannan leirikeskus, Jänheentie 300 Keittiö Kosonen Anja, emäntä Kuusirannan leirikeskus, Myräntie 65 Keittiö Emäntä ks. Piiluva Piiluvan leirikeskus, Taipalsaarentie 476 Keittiö Hyvönen Kirsi, emäntä Tuosan leirikeskus, Vehkataipaleentie 520 Keittiö Emäntä ks. Piiluva Seurakuntayhtymän vaihde: Vaihteen sijasta pyydämme käyttämään mieluummin suoria numeroita. Numerot löytyvät myös seurakuntien nettisivuilta:

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta

Pääsiäisaika. Kirkkonummen suomalainen seurakunta Pääsiäisaika 2013 Kirkkonummen suomalainen seurakunta Hartaudet ja jumalanpalvelukset Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkko, Tallinmäki 1 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Tiellä ken vaeltaa? Suomen Lähetysseuran

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo)

Päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille, Kirkkohallituksen kautta. Kirkkohallitus (PL 210, 00131 Helsinki, viitenumeroluettelo) 1 KAJAANIN SEURAKUNTA Kolehtisuunnitelma 1.1. 7.6.2015 to 1.1. Uudenvuodenpäivä Jeesuksen nimessä Tansanian syrjäseudulla asuvien lasten peruskoulutuksen tukemiseen Suomen Setlementtiliiton kautta. Suomen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA

SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA SUVISEUROJEN OHJELMA RADIOSSA TORSTAI 27.6.2013 12.00 LAULUTUOKIO TELTASTA 12.30 TOIMITETTUA OHJELMAA Onneksi oli kiitotie - Muistoja Pudasjärven suviseuroista 1998 Nuorten suviseuramuistoja 1: elämää

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016

PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN kevät 2016 Puistolan kirkko Tapulin seurakuntakoti PUISTOLAN KIRKKO Messut sunnuntaisin klo 10 17.1. 2.su.lopp. Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Esko M. Laine, Sofia Tuomenvirta,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit KIRKKOVUOSI Opettajalle TAVOITE Oppilas saa käsityksen, mitä kirkkovuosi tarkoittaa ja miten se eroaa kalenterivuodesta.

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista)

Virpomaloruja. (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Virpomaloruja (koottu internetin keskustelupalstoilta ja Karjalan Liiton kokoelmista) Voilusikka lehmästäis, muna kanastais, pannukaakku taikinastais, markka kukkarostais! Luppaatkos munan, luppaatkos

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2014 JUMALANPALVELUKSET Su 30.11.2014 klo 10 Adventin messu Lammin kirkossa klo 18 Adventtihartaus Evolla Pitkäniemenjärven Tuulenpesällä (opastus Evokeskukselta)

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 Aika 10.9.2008 klo 17.00 20.31 Paikka Kaislarannan leirikeskus, Lappeenranta. Käsiteltävät asiat 97 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11. Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI

SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI Päivitetty 26.12.2014 SUUREN PAASTON HETKET ja ENNEN PYHITETTYJEN LAHJOJEN LITURGIA III, VI JA IX HETKI P: Alkusiunaus L: Amen. Kunnia olkoon sinulle... Taivaallinen Kuningas... Pyhä Jumala... Isä meidän...

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA

SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet

Lisätiedot

SRK. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry Kiviharjunlenkki 7, Oulu 020 765 9010 www.srk.fi LAHJAKSI

SRK. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry Kiviharjunlenkki 7, Oulu 020 765 9010 www.srk.fi LAHJAKSI SRK Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry Kiviharjunlenkki 7, Oulu 020 765 9010 www.srk.fi LAHJAKSI 1.1.2015 ERI- IKÄISILLE Ikkunoita erilaisiin elämäntilanteisiin, Elämänpolulla 15 Löysin Jumalan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen

Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35, Pääsiäinen Luuk.24:13-35: Samana päivänä oli kaksi opetuslasta menossa Emmaus-nimiseen kylään, jonne on Jerusalemista noin kahden tunnin kävelymatka*. 14. He keskustelivat kaikesta siitä,

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari RIPPIKOULUPASSI Rippikoulupassi on sitä varten, että tutustut seurakunnan toimintaan. Siihen keräät merkinnät: 5 jumalanpalveluksesta 5

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot