HYVÄSTI PULPETTIKAMMO!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄSTI PULPETTIKAMMO!"

Transkriptio

1

2 HYVÄSTI PULPETTIKAMMO!

3 HYVÄSTI PULPETTIKAMMO! Kädessänne olevaa julkaisua ei ole tehty tavan vuoksi. Ei siksi, että raportoidaan projektin rahoituksella aikaansaadut tuotokset. Ei siksi, että raportti painetaan, levitetään, hyllytetään ja unohdetaan. Tämä aikuiskoulutuksen käytäntöjen ja puheenvuorojen kooste on tehty siksi, että se voisi avata uusia mahdollisuuksia aikuiskouluttajille heidän vaativassa työssään. Se on tehty siksi, että se osoittaisi, miten mahdoton tai vaikea tehdään mahdolliseksi. Tämä on tehty myös siksi, ettemme mekin aikuiskouluttajina unohtaisi unohdettujen aikuisten ryhmiä, jotka ovat jääneet laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan ulkopuolelle. Vuodesta 2003 alkaen on maassamme toteutettu vähän koulutettujen aikuisten koulutuksen kohottamisohjelmaa ns. Noste-ohjelmaa, joka jatkuu vuoden 2009 loppuun asti. Ohjelman kohderyhmänä ovat olleet vuotiaat työelämässä olevat henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Haastava hanke on johtanut koulutuksen järjestäjät etsimään tavanomaisesta poikkeavia toteuttamisen muotoja henkilöille, jotka kantavat mahdollisesti ensimmäisiltä kouluvuosiltaan asti pulpettikammon taakkaa. Olisiko tämä kammo voitettavissa? Ohjelman resursoinnissa varauduttiin alusta alkaen tähän haasteeseen; rahoitusta varattiin kohderyhmän etsimiseen ja motivointiin ns. hakevaan toimintaan, sekä henkilökohtaistamisen ja tukitoimenpiteiden toteuttamiseen. Rahoituksen ehdoksi asetettiin valtioneuvoston asetuksella koulutuksen järjestäjien keskinäinen yhteistyö. Yhteistyösuhteita onkin solmittu yli oppilaitosrajojen ja yhteistyökumppaneita on löytynyt työelämästä, työmarkkinajärjestöistä ja työhallinnosta. Ohjelmaa on toteutettu noin 60 alueellisen, seudullisen ja jopa maakunnallisen yhteistyöhankkeen avulla kattavasti eri puolilla maata. Noste-ohjelman aikana on todella kehitetty runsaasti sellaisia käytäntöjä, joita tarvitaan erityisesti vähän koulutusta saaneiden aikuisten koulutuksen järjestelyissä. Hyvien käytäntöjen kehittymiseen ja leviämiseen vaikuttivat luonnollisesti myös muut Noste-ohjelman aikaiset aikuiskoulutuksen kehittämishankkeet, joista vaikuttavimpia oli aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamista kehittänyt AiHe-projekti. Hankkeet täydensivät toisiaan ja vahvistivat kummankin hankkeen tavoitteiden toteutumista. 3

4 Julkaisuun on koottu Noste-hankkeilta kuvauksia onnistuneista toimintatavoista Näiden lupaavien käytäntöjen valinnassa pidettiin tärkeinä kriteereinä sitä, että ne edistivät ohjelman tavoitteiden saavuttamista so. kohderyhmän aikuisten tavoittamista opiskeluun, ja niissä esiintyi joitakin innovatiivisia piirteitä. Noste-ohjelman aikana kehitettyjen lupaavien käytäntöjen koonti tapahtui Tampereen ja Joensuun yliopiston Nosteohjelman tutkijoiden sekä minun, Noste-ohjelman projektipäällikön, yhteistyönä. Aineiston koonti tapahtui pääosin vuorovaikutuksellisesti hankkeiden projektipäälliköiden ja kouluttajien kanssa alueellisissa tilaisuuksissa neuvotellen. Alueelliset toimijat nostivat ohjatuissa yhteisissä arviointikeskusteluissa esiin oman alueensa lupaavimmat käytännöt perusteluineen. Tähän julkaisuun valittiin osa näissä tilaisuuksissa nauhoitetuista esityksistä. Osa käytännöistä on muotoutunut haastattelujen ja toimijoiden kirjoittamien kuvausten perusteella. Kouluttajien ja projektipäälliköiden näkökulmaa on täydennetty ja väritetty muutamalla Noste-opiskelijan puheenvuorolla. Noste-ohjelman keskeiset teemat, joita ovat hakeva toiminta, ohjaus, opiskeluvalmiudet ja tukitoimenpiteet, työelämäyhteistyö ja verkostoituminen, toimivat käytäntöjen ja puheenvuorojen ryhmityksen perustana. Usein ryhmittely on tulkinta-asia, koska kuvaukset ulottuvat useammalle teema-alueelle. Tähän julkaisuun olemme voineet ottaa mukaan vain osan niistä lupaavista käytännöistä, jotka ovat tulleet tietoomme. Siksi haluankin osoittaa kiitokset kaikille Noste-ohjelman aikana tuloksellista ja tarmokasta työtä tehneille kouluttajille ja projektipäälliköille, jotka ovat auttaneet vähän koulutettuja aikuisia voittamaan pulpettikammonsa. Erityisen suuri kiitos tietenkin teille, jotka olette halunneet jakaa työnne tuloksia myös muille. Tampereen yliopiston tutkija Kirsti Hulkari ja Joensuun yliopiston tutkijat Anne Luukkainen ja Toni Kosonen ovat tehneet hyvää ja luovaa yhteistyötä kanssani tämän julkaisun kirjoittamisessa ja kokoamisessa. Joensuun tutkijoiden työpanos painottuu hakevan toiminnan osaan ja Kirsti Hulkari on tuottanut julkaisun kaikkien muiden osien tekstejä. Kiitokseni teille kiinnostavasta yhteistyöstä! Helsingissä Aleksis Kiven päivänä 2008 Marja Pakaste Noste-ohjelman projektipäällikkö 4

5 HYVÄSTI PULPETTIKAMMO! 1. Hakeva toiminta 7 InNoste raivaa tietä hakevan vaiheen henkilökohtaistamiseen 8 Pieniä ihmeitä Päijät-Hämeessä 12 Mitäs meinaat poika opettaa? 14 Aidosti alueen väestön asialla Puulan seutuopisto 16 Työpaikoille jalkautuvien opettajien briiffaus 18 Pätevyysluotsi verkostojen laajentajana ja Nosteen tulkkina 20 Työpaikalle jalkautuminen yhteistuumin 22 Osaamistarvekartoitukset hakevassa toiminnassa 24 Tikkataulusta vuosikelloksi suunnitelmallisuutta hakevaan toimintaan 26 Dokumentointia, pitkäjänteisyyttä ja osaamista työpaikoille jalkautumiseen Opiskelijan ohjaus ja neuvonta 30 Myrskyluodon Kaija 31 Urabaari 33 Puutarhasakset terävinä ja kitara vireessä 35 Kainuun Hannun noste 38 Jarin nousu laukkualan aallon pohjasta Opiskeluvalmiudet ja tukitoimenpiteet 42 Moniammatillinen tuki- ja erityisohjaustiimi kouluttajan ja opiskelijan tukena 42 Tuutori 45 Irti lääkelaskukammosta! 46 Neiti Nokkonen 48 Hanttu 40 v koulupelot voittamalla kohti ammatillista kehitystä 51 Nyt ei ole liian myöhäistä.. 52 Riittävällä tuella peruskoulu päätökseen 53 Pulpettikammosta eroon opiskeluvalmentajien avustuksella Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen 56 Lapin metsurit metsämestarinosteessa 57 Pienyritykseen kilpailuetua metsäkoneenkuljettajatutkinnoista 60 Nosteella tehoa yrityskoulutuksiin 63 Lahden Autokori Oy kasvaa henkilöstön koulutukseen panostamalla 65 Kylille jalkautuva laitoshuoltajakoulutus 68 Työnantajayhteistyön tiivistyminen muuttaa kaiken 69 5

6 Pienyrittäjien tarpeiden tunnistaminen johti aikuiskoulutuksen muutokseen 71 Junarata -malli 74 Työelämään jalkautumisen mallintaminen 76 Rakennusalan työnantajille tarjottiin kilpailuetua 77 Nosteella erikoisammattitutkintoihin 79 Kaikki ovet avoinna Nosteen ansiosta 82 Mikroyrittäjän mahdollisuus Verkostoituminen 86 Oppilaitoksen sisäistä verkostoitumista motivoidaan myös rahalla 86 Hallinnonrajojen ylityksiä asiakkaan hyväksi 88 Noste on lisännyt uskottavuuttamme koulutuksen järjestäjänä 89 Lumipalloefekti kuljetusalalla 91 6

7 HAKEVA TOIMINTA Noste-ohjelman toteutuksessa on hyödynnetty perinteistä poikkeavaa ja aktiivisempaa opiskelijoiden rekrytointitapaa vähän koulutettujen aikuisten tavoittamiseksi koulutukseen. Tällä niin sanotulla hakevalla toiminnalla on pyritty lisäämään ihmisten tietoa tutkinnon suorittamis- ja koulutusmahdollisuuksista sekä herättämään kiinnostusta oman osaamisen kehittämiseen. Lähestymistavassa on korostettu erityisesti monikanavaista, asiakaslähtöistä, aktiivista oppilaitoksen ulkopuolelle suuntautuvaa, työelämään jalkautuvaa ja verkostoituvaa toimintaa opiskelijoiden rekrytoinnissa. Hakeva toiminta on tapahtunut pääosin henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ja siinä on samoja elementtejä kuin tiedotuksessa, neuvonnassa, konsultoinnissa ja ohjauksessa. Nosteessa hakevaa toimintaa on toteutettu asiakaslähtöisesti ja pyritty madaltamaan koulutukseen osallistumisen kynnystä tuomalla aikuiskoulutuksen toteuttamistavat ja tutkinnonsuorittamisen käytännöt työntekijöiden ja työnantajien tietoon konkreettisesti, käytännön työhön kytkettyinä. InNoste raivaa tietä hakevan vaiheen henkilökohtaistamiseen tarjoaa asiakaslähtöisyyden toteuttamisesta esimerkin, jossa yksittäisten siivoustyöntekijöiden koulutukseen osallistumiskynnystä on madallettu tarjoamalla kouluttajien osaamista ilmaiseksi käyttöön. Henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvat hakevan toiminnan mallit, Pieniä ihmeitä Päijät-Hämeessä, Mitäs meinaat poika opettaa? ja Aidosti alueen väestön asialla Puulan seutuopisto, korostavat kansantajuisen koulutustiedon jakamista, rohkaisua ja tukea aikuisen kouluttautumiskipinän herättämiseksi. Lisäksi ne kertovat kentän tuntemuksen, luottamuksen, alueellisten erojen huomioonottamisen ja aikuiskoulutuksen joustavien järjestämistapojen merkityksestä. Kuvauksessa Pätevyysluotsi verkostojen laajentajana ja Nosteen tulkkina keskeisiksi tekijöiksi nousevat vertaisuus ja henkilökohtaisten aikuiskoulutuskokemusten jakaminen. Työpaikoille jalkautuminen ei Nosteessa ole tarkoittanut pelkästään opiskelijoiden hakemista valmiisiin koulutuksiin, vaan koulutus on usein tuotu työyhteisöihin osaamisen kehittämisen välineeksi. Työpaikoille jalkautuminen yhteistuumin on esimerkki puhdistuspalvelu- ja ravitsemusalalla toteutetusta hakevasta toiminnasta, jossa on lähdetty kehittämään koko työyhteisöä työpaikan osaamistarpeiden mukaan eri koulutus- ja rahoitusmuotojen voimin. Jalkautumisessa on usein sovellettu erilaisia osaamis- ja koulutustarvekartoituksia: erään suurehkon yrityksen lähestulkoon koko henkilöstön osaamisen kartoituksesta kertoo tapaus Osaamistarvekartoitukset hakevassa toiminnassa. Näissä tapauskuvauksissa keskeisiä onnistumisen edellytyksiä ovat olleet työnantajien ja työntekijöiden varhainen sitouttaminen, työelämän tarpeista liikkeelle lähteminen sekä osaamisen kehittämisen orientaatio valmiiden koulutusten tarjoamisen sijasta. Tällainen orientaatio sitouttaa työnantajaa ja toisaalta lievittää työntekijöiden aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja tutkinnon suorittamiseen liittyviä pelkoja. 7

8 Hankkeita on Nosteen aikana ohjattu kiinnittämään huomiota toimintojen näkyväksi tekemiseen ja suunnitelmallisuuteen, joka onkin useimmiten laajentunut koulutuskohtaisuudesta oppilaitos-, koulutusala- ja hanketasolle sekä työelämäjalkautumisen koordinointiin. Tikkataulusta vuosikelloksi mallintaa suunnitelmallisuutta vuosikellolla, jossa kiteytetään eri koulutusalojen jalkautuminen, tiedonvälitys ja koulutusmarkkinointi. Yhden luukun -malli, verkoston palvelujen keskitetty tarjoaminen, on ollut keskeinen suunnitelmallisuuden ilmentymä. Tätä periaatetta on laajennettu Työpaikoille jalkautuvien opettajien briiffaus -tapauksessa siten, että jokainen jalkautuva kouluttaja on valmennettu toimimaan yhtenä luukkuna ja koko verkoston näkökulmasta. Briiffauksen keinoin on vahvistettu hakevan toiminnan osaamista tarjoamalla kouluttajille tietoa Noste-ohjelmasta ja sen tavoitteista, erilaisista koulutuksen rahoitusmuodoista ja verkoston koulutustarjonnasta sekä kehittämällä kouluttajien taitoja toteuttaa hakevaa toimintaa asiakaslähtöisesti ja kohdata vähän koulutettuja aikuisia. Puheenvuoro Dokumentointia, pitkäjänteisyyttä ja osaamista työpaikoille jalkautumiseen pohtii yleisemmällä tasolla suunnitelmallisuuden, dokumentoinnin ja tiedonkulun merkitystä työpaikoille jalkautumisen ja työelämän koulutustarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Tämän luvun hakevan toiminnan tapauskuvaukset ilmentävät hyvinkin erilaisten elementtien yhdistämistä tai yhdistymistä toimiviksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuus todella on usein enemmän kuin osiensa summa. Tämän ominaisuuden vuoksi kuvaukset toivottavasti inspiroivat lukijaa pohtimaan omia toimintatapojaan ja oman oppilaitoksensa hakevan toiminnan käytäntöjä olemassa olevien vahvuuksien pohjalta. InNoste raivaa tietä hakevan vaiheen henkilökohtaistamiseen Kirjoittanut: Projektipäällikkö Arja Hänninen, Turun Aikuiskoulutuskeskus, InNoste-hanke Turun Aikuiskoulutuskeskus järjestää InNoste-verkostossa puhdistuspalvelualan koulutusta. Oppilaitos varasi Nosteen markkinointia varten messuosaston Suomen Siivousteknisen Liiton ja Turun Siivousteknisen yhdistyksen järjestämään miniclean koulutus- ja näyttelytapahtumaan kylpylähotelli Caribiaan. Menimme miniclean-tapahtumaan erikoistarjouksen kanssa, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Meillä oli tarjolla vain yksi ainut tuote jotakin aivan ainutlaatuista henkilökohtaista palvelua työssä oleville siivoojille. Annoimme pitkän kokemuksen omaavat ammattitaitoiset puhdistuspalvelualan opettajamme maksutta heidän käyttöönsä noin yhdeksi kahdeksi päiväksi / työntekijä. Sanomalla meille sinä päivänä tahdon, lupasimme maksaa myös tutkintomaksut heidän puolestaan. 8

9 Miksi halusimme toimia näin? Noste-ohjelman henki on ollut alusta alkaen se, että työelämästä saataisiin suuri joukko ihmisiä lyhyen koulutuksen avulla suorittamaan tutkintoja. Kuitenkin oppilaitokset tarjoavat asiakkailleen yleensä ensisijaisesti koulunpenkkiä, vaikka laajan ja monipuolisen ammatillisen osaamisen omaava henkilö voisi osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa ilman näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. InNoste-hankkeen slogan Ammatti on, mutta paperit puuttuu viestittää juuri tästä asiasta. Mutta olimmeko me InNostelaisetkaan toimineet sloganimme mukaisesti? Emme ennen Caribiaa, mutta onneksi lamppumme syttyi vuoden 2007 alussa miettiessämme Nosteen hakevan toiminnan tehostamiskeinoja. Oli peiliin katsomisen paikka. Mielestämme Caribia-casen kaltainen toiminta on arkipäivän henkilökohtaistamista parhaimmillaan, ja nyt siihen oli oiva mahdollisuus Noste-ohjelman hakevan toiminnan avulla. Monet pitkän linjan työntekijät eivät lähde edes lyhytkestoiseen koulutukseen, saati sitten pidempään. Meidän tehtävänämme on madaltaa kynnystä. Ensin katsotaan, mitä osataan ja vasta sen jälkeen mietitään, tarvitaanko mahdollisesti jotakin lisäkoulutusta tutkinnon suorittamista varten. Caribian pyydyksiin jäi 27 laitoshuoltajan ammattitutkinnosta kiinnostunutta siivoojaa, tosi hyviä tyyppejä, pitkän linjan ammattilaisia. Heistä 18 oli Noste-kelpoisia. Koska olimme saaneet heidät vihdoinkin innostumaan, kaiken tulevan piti tapahtua nopeasti. Teimme kevään ajan myös vahvaa taustatyötä Puhdistuspalvelualan tutkintotoimikunnan kanssa saadaksemme luvan joustavien ja asiakaslähtöisten tutkintotilaisuuksien järjestämiseen. Saimme luvan. Etukäteen varmistettiin myös se, että heti ensi tapaamisella työntekijällä oli mahdollisuus antaa näyttö (kolmikanta käytettävissä). Työntekijöiden perehdyttäminen näyttötutkinnon suorittamiseen hoidettiin ennen työpaikalle menoa yhteistyössä työnantajien kanssa. Jokainen tutkinnon suorittaja teki oman henkilökohtaisen näyttösuunnitelmansa. Opettajien tehtävänä oli etukäteen kartoittaa, soveltuuko ko. työpaikka tutkintovaatimusten mukaiseksi näyttöympäristöksi (aineet, välineet, koneet jne). Työpaikoilla opettajat samoin kuin työntekijän ja työnantajan edustajat seurasivat työntekijöiden normaalia arkipäivän työntekoa. Parhaimmissa tapauksissa tämä riitti laitoshuoltajan ammattitutkinnon ensimmäisen pakollisen tutkinnon osan näytöksi (tutkintotilaisuudeksi). Muutamat caribialaiset siivoojamme suorittivat ensimmäiset tutkinnon osansa jo reilun viikon päästä miniclean-tapahtumasta. Syyskuun loppuun mennessä kahdeksan heistä oli suorittanut koko tutkinnon, puolet ilman ainuttakaan lähiopiskelupäivää. Heistä loputkin tarvitsivat ainoastaan kaksi ensiapukoulutuksen lähipäivää. Laitoimme siis pelottavat tutkinnot ja koulutukset tiskin alle piiloon ja puhuimme vain osaamisesta ja sen kehittämisestä. Erityisesti kevättä 2008 koskeva viimeinen Noste-kuulutus on kaikunut laajalti myös Turun seudun ulkopuolella. Moni työnantaja on ottanut tarjouksemme tosissaan ja on 9

10 käynyt kehityskeskusteluja työntekijöittensä kanssa. Caribia-casen synnyttämän innostuksen avulla on haaviin jäänyt toukokuusta 2007 helmikuun loppuun 2008 noin 160 uutta, tutkinnon suorittamisesta kiinnostunutta puhdistuspalvelualan työntekijää, joista Noste-kelpoisia on noin puolet. Onnistumisen kriittiset tekijät: Hakevan vaiheen henkilökohtaistaminen ja työhön kytkeminen Riittävän konkreettisesti osoitettu nykyajan aikuiskoulutuksen luonne työntekijöille ja työnantajille. Asiakaslähtöisyys toteutuu täydellisesti: opiskelija on subjekti ja toimija, jonka omasta päätöksestä kouluttautumisprosessi käynnistyy. 10

11 kuva: InNoste Viimeinen Noste-kuulutus 11

12 Pieniä ihmeitä Päijät-Hämeessä Tiedot antanut: Projektityöntekijä Tuula Brocke, Heinolan kansalaisopisto, Päijät-Noste Päijät-Noste -hanke oli jo luonut hyvät kontaktit työelämään, sillä hakevaa toimintaa oli toteutettu runsaasti yrityksissä ja työpaikoilla. Niinpä hankkeen uuden työntekijän tehtäväalueeksi määrittyi hakevan toiminnan toteuttaminen muualla kuin työpaikoilla: niin sanottujen väliinputoajien etsiminen. Hakevaa toimintaa suunnattiin niihin yksityisiin henkilöihin, jotka eivät olleet saaneet työpaikan kautta tietoa koulutusmahdollisuuksista tai joiden työt olivat loppumassa taikka jotka olivat jo nuorina työllistyneet suoraan heti kansa-/peruskoulun tai lyhyen ammatillisen koulutuksen jälkeen. Pienen ihmisen asialle ryhtyi Tuula Brocke, jonka vahvuutena oli vankka työtausta ja vasta aikuisiällä hankittu ammattitutkinto. Koska hänen oma ensikosketuksensa ammatilliseen aikuiskoulutukseen oli tullut opiskelijana olemisesta, hänellä oli omakohtaista kokemusta siitä, miten työlästä voi olla tiedonsaanti aikuiskoulutusmahdollisuuksista ja miten korkea opintojen aloittamiskynnys, sekä millaista on sovittaa yhteen opiskelu, perhe ja työ. Omien kokemustensa rohkaisemana hän päätti hypätä tällaisten ihmisten saappaisiin ja lähteä siitä liikkeelle: me puhuttiin samaa kieltä, minä ymmärsin, mitä he tarkoittivat niillä kysymyksillään, koska se asia ei ollut minullekaan itsestäänselvyys. Aluksi Tuulan toiminta oli kirjaimellisesti hakevaa, sillä hänellä ei ollut mallia, miten kannattaisi tehdä ja mistä kohderyhmään kuuluvia ihmisiä löytyisi. Aluksi oli lehdistötiedote, ja Tuula meni päivystämään kirjastoon. Tuloksena oli pyyntö saada tietotekniikkakoulutusta, jonka Tuula lupasi järjestää ja koota ryhmän. Sen jälkeen virta vei. Tuula käynnisti yhdessä hankepäällikkö Pekka Pasasen kanssa Toukotourneen, jolloin he kiersivät parin viikon aikana kahviloissa ja kirjastoissa. Samassa yhteydessä lanseerattiin uudet mainoskasvot Noste-Juken ja Noste-Heidin muodossa, Noste-koulutusten omat mainokset ja Noste-lehti, joiden myötä näkyvyys oli suurta. Kierroksen tuloksena oli helppo suunnata hakevaa toimintaa: alettiin panostaa niihin alueisiin, joista tuli vastakaikua. Lisäksi Tuula totesi hyviksi välineiksi paikallislehdet miettiessään, minne kullakin paikkakunnalla kannattaa kulkunsa suunnata ihmisiä löytääkseen. Tuulan toteuttama hakevan toiminnan malli perustui ihmisten kipinän herättämiseen ja rohkaisuun opintojen aloittamiseen. Yhdessä punnittiin koulutuksen etuja ja haittoja, keskusteltiin koulupeloista ja nykyaikaisista opiskelumuodoista sekä tutustuttiin ilman kiirettä. Tuula pyrki tavoittamaan ihmisiä heidän omista elämänympäristöistään, joten hän lampsi kumisaappaat jalassa maalla ja kertoi samalla koulutusasioista. Tällä tavoin hän sai itselleen lisäetuna alueellista tietoa ihmisistä. Myönteinen puskaradio lähti liikkeelle. Tuula halusikin pyrkiä myymään oman naamansa, jotta yhteydenottaminen 12

13 olisi mahdollisimman helppoa ja puhelimitse ajankohdaltaan joustavaa. Sähköisen viestinnän hän unohti kokonaan ja panosti perinteisiin keinoihin eli puhelimeen, lehtitiedotteisiin ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Usein tuloksena oli tietotekniikkakoulutuksen järjestäminen opiskelijoiden omalla paikkakunnalla, jolloin kynnys aloittaa opinnot madaltui, eikä opiskelupaikkaan kulkemista tarvinnut miettiä erikseen. Monille tietotekniikkakoulutus antoi juuri sen, mitä he tarvitsivat: konkreettisen avun työllistymiseen. Toisille puolestaan tietotekniikkakoulutukseen osallistuminen tuotti ahaa-elämyksen, jonka myötä päätettiin hakeutua ammattitutkintoa suorittamaan jopa muutama ns. koulukammoinenkin hakeutui. Pienenä ihmeenä voi pitää useiden yksittäisten ihmisten kiinnostuksen heräämistä koulutusta kohtaan hakevan toiminnan myötä. Yksin puurtaminen osoittautui kuitenkin raskaaksi toimintamalliksi, joten pian Tuula alkoi etsiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö eri oppilaitosten välillä vaati ponnisteluja raja-aitojen ylittämiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi. Ponnistelut eivät menneet hukkaan, kun havaittiin, miten tärkeää on toimia asiakaslähtöisesti ja etsiä opiskelijalle paras mahdollinen opiskelupaikka. Lisäksi hakevan toiminnan yhteistyö erilaisten hankkeiden ja järjestöjen kanssa osoittautui hedelmälliseksi yhteisten intressien löydyttyä. Tuulan toteuttaman hakevan toiminnan mallin taustalta löytyy vahva asiakaslähtöisyyden periaate: potentiaalisten opiskelijoiden kanssa puhutaan samaa kieltä sekä annetaan aikaa ja tukea uusia mahdollisuuksia etsivälle ihmiselle. Tärkeää on koko prosessin läpivieminen aina ensikontaktista ja hakeutumisvaiheen tuesta jälkihoitoon saakka, johon sisältyy kuulumisten kyselyä opintojen jo alettua ja kahdenkeskisiä ohjauksellisia keskusteluja. Tällaista hakevaa toimintaa ei olisi mahdollista toteuttaa ilman taustatukea ja esimiehen luottamusta. Lisäksi toteuttamisen edellytyksinä ovat valmius joustavuuteen hakevan toiminnan ollessa hektisessä vaiheessa ja nopea reagointi siinä hetkessä, kun jollakin paikkakunnalla ilmenee kiinnostusta opintoja kohtaan. Onnistumisen kriittiset tekijät: Lähtökohtana on työpaikkojen/yritysten ulkopuolella olevien yksityisten henkilöiden tavoittaminen hakeudutaan ihmisten elämänympäristöihin. Tietoa koulutusmahdollisuuksista levitetään kansantajuisesti ns. yhdestä luukusta ja herätetään kipinä henkilökohtaisten kontaktien kautta. Joustavuus, tutuksi tuleminen ja näkyvyys, ajan ja tuen antaminen Havainnoidaan tarkasti alueellista vastakaikua ja suunnataan hakevaa toimintaa sen mukaisesti. Reagoidaan nopeasti esille tulleisiin koulutustarpeisiin. Etsitään yhteistyökumppaneita ja pyritään rakentamaan luottamus. Hakevan toiminnan toteuttajalla on hanke- ja oppilaitostason luottamus. 13

14 Mitäs meinaat poika opettaa? Tiedot antanut: Osastonjohtaja Janne Ekman, Lapin ammattiopisto, Rovaseudun Noste-hanke Nosteen myötä sai alkunsa Janne Ekmanin toteuttama hakevan toiminnan malli: suorat puhelinsoitot yrityksiin yrittäjille ja työntekijöillekin. Hän oli ennen Lapin ammattiopistoon tuloaan työskennellyt useita vuosia maanrakennusalalla ja kiertänyt ympäri Lapin lääniä, joten siinä olivat tulleet tutuiksi nuo konemiehet jo silloin, niin oli helpompi alkaa soitella, kun oli tuttuja kavereita. Aluksi Janne soitti läpi tutut miehet, minkä jälkeen hän selaili puhelinluetteloa ja otti yhteyttä myös tuntemattomiin yrityksiin. Hiljalleen Janne sai innostettua miehiä opintojen pariin. Alkujaan tutkintoa lähti Rovaniemellä suorittamaan 35 konkaria, joista Noste-kohderyhmään kuului 20, muisteli Janne. Tutkintoa suorittamaan tulleet konkarit olivat hakevan toiminnan avainhenkilöitä, jotka veivät kentällä liikkuessaan huhuna koulutustietoutta mukanaan. Usein olikin niin, että kun Janne otti suoraan yhteyttä ihmisiin, ensimmäinen vastaus oli ei, jos asia oli aivan vieras. Mikäli asiasta oli jo kuultu kentällä vertaisen henkilön kertomana, koulutuksesta kiinnostuttiin ja haluttiin lisätietoja. Tiedon levitessä tiedustelusoittoja koulutusmahdollisuuksista ja esittelytilaisuuksien järjestämisestä alkoi tulla myös Jannelle päin. Jannen hakeva toiminta perustui suoriin kontakteihin, välineenä puhelin pitkistä välimatkoista johtuen. Toisinaan hän keräsi porukan kasaan ja meni paikanpäälle pitämään esittelytilaisuuksia. Koulutusalalla on todettu, että vilkkaimpaan työaikaan kesäkaudella on turhaa hakea ihmisiä saatikka järjestää koulutusta talven lähestyessä on aika tarttua asiaan. Lehti-ilmoituksilla ei ole vaikutusta tämän kohderyhmän kiinnostuksen herättämisessä. Kokeneiden yrittäjien ja työntekijöiden lähestyminen koulutusasioilla on vaatinut Jannen mukaan tietynlaista ja varovaistakin lähestymistä: tämmöisessä asiassa työssä olevalle aikuiselle, niin ei se helppo ole soittaa, että lähdepäs koulunpenkille. Tätä Janne luonnehti, että Kemijärvellä soitin vanhalle tutulle konemiehelle, että lähdehän suorittamaan maanrakennusalan ammattitutkintoa. Pienen hiljaisuuden jälkeen toisesta päästä kysyttiin: mitäs meinaat poika opettaa?. Maanrakennusalan ammattitutkinnon koulutuksia on järjestetty joustavasti. Koneiden käyttö on ollut hyvin hallinnassa tällä kohderyhmällä, jossa keski-ikä on yli 50 vuotta ja työkokemustakin on parhaassa tapauksessa ollut 40 vuotta. Teoriaopintoja on tarvittu lähinnä mittauksessa ja massalaskennassa, kun muutoin tarvittava osaaminen on useimmilla ollut valmiina: alussa pitää sanoa, että minä en ketään yritäkään opettaa ajamaan sillä koneella, että ihan käydään läpi näitä asioita toiselta kannalta. Keskeistä on ollut myös turvakorttien suorittaminen, joiden mainostaminen on toiminut yhtenä vetonaulana hakevassa toiminnassa. Joustavuutta koulutukseen on saatu vaihtoehtoi- 14

15 silla koulutuspäivillä, mikä on mahdollistanut esimerkiksi sekä yrittäjän että työntekijän osallistumisen koulutukseen ilman töiden keskeyttämistä. Lähiopetusta on ollut keskimäärin viitenätoista iltana, ja se on pyritty järjestämään talviaikaan. Hankkeessa todetaan, että hakevan toiminnan onnistumisessa on oleellista ollut osaava ja toimialan hyvin tunteva henkilö, joka pystyy henkilökohtaisesti panostamaan koulutuksen markkinointiin. Koulutukseen osallistuneet yritykset ja työnantajat ovat korostaneet koulutuksen hyötyä erityisesti laatuvaatimusten ja sitä kautta yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Työntekijöitä on koulutukseen kannustanut tutkinnon suorittamisen myötä kohonnut palkkaus. Hakevaa toimintaa ei ole keskitetty alueellisesti tiettyjen rajojen sisäpuolelle, vaan Lapin ohessa hakevaa toimintaa on ulotettu muun muassa Raaheen, Kuhmoon ja Kuopioon. Määrällisesti tämä hakevan toiminnan malli on tuottanut hyviä tuloksia. Maanrakennusalan tutkintoja on suoritettu yhteensä yli 235, joista Lapin alueella 135. Noin puolet kaikista on ollut Noste-ryhmää. Lähestymistapa soveltuu erityisesti pk-valtaisille toimialoille, ja sitä on levitetty jo muuallekin. Onnistumisen kriittiset tekijät: Hakevassa toiminnassa hyödynnetään osaamista ja kentän hyvää tuntemusta. Alue- ja alakohtaiset puitteet sekä kohderyhmä otetaan huomioon hakevan toiminnan toteutustavoissa. Hakeva toiminta perustuu henkilökohtaisiin ja suoriin kontakteihin (pien)yrittäjiin ja työntekijöihin. Tietoa koulutusmahdollisuuksista levitetään kansantajuisesti ja herätetään kiinnostus henkilökohtaisten kontaktien kautta. Avainhenkilöiden löytäminen koulutusryhmiin, myönteinen puskaradio ja vertaismarkkinointi. Joustava työpaikkalähtöinen ja työolosuhteet huomioonottava koulutuksen järjestämistapa. 15

16 Aidosti alueen väestön asialla Puulan seutuopisto Tiedot antanut: Kouluttaja Tarja Onali, Puulan seutuopisto, Keski-Suomen Noste Joutsan seutukunnalla hakevaa toimintaa on toteuttanut Puulan seutuopisto. Opisto palkkasi päätoimisen hakevan toiminnan tekijän kartoittamaan tietotekniikkakoulutuksesta kiinnostuneita henkilöitä. Hakevaa toimintaa tekevä henkilö tunsi paikkakunnan hyvin ja hän toimi myös hakemiensa ryhmien kouluttajana. Koulutusten aikana hän keskusteli opiskelijoiden kanssa heidän ammatillisista koulutustoiveistaan ja välitti näitä tietoja Noste-hankkeelle. Alussa vähän mietittiin, voiko tällainen vapaan sivistystyön toimija tiedottaa myös ammatillisesta koulutuksesta. Minä en nähnyt sitä millään tavalla ongelmaksi. Lähdin tekemään työtäni sillä asenteella, että työni ei lopu siihen, kun suljen työhuoneeni oven. Saatoin jatkaa hakevan toiminnan tekemistä vielä illallakin siellä, missä liikuin. Työni puitteissa olin paljon yhteyksissä työelämän toimijoihin. Yritysrekisterin kautta etsin sopivia kontakteja ja otin yhteyttä puhelimitse. Yrityksissä käydessäni jaoin koulutusesitteitä. Hyödynsin työssäni myös kuntien elinkeinoasiamiesten ja Mela-asiamiesten yrittäjäverkostoja sekä tein yhteistyötä työvoimatoimistojen kanssa. Keski-Suomen Noste-hankkeen ohjausryhmässä kiinnitettiin huomiota Joutsan seudun suuriin tietotekniikkakoulutusten opiskelijamääriin ja heränneeseen koulutuskiinnostukseen. Ammatillisen oppilaitoksen ja vapaan sivistystyön yhteistyö sai konkreettisia toimintamuotoja, kun Noste-hanke järjesti Puulan seutuopiston ja Jyväskylän aikuisopiston kanssa paikkakunnalla yhteisiä aikuiskoulutuksen keskustelutilaisuuksia. Jyväskylän aikuisopistossa minulla oli tuttuja henkilöitä, joiden kanssa oli helppo verkostoitua ja sopia toiminnan järjestämisestä. Nämä yhteisesti järjestetyt työelämän infotilaisuudet vapaan sivistystyön ja ammatillisten oppilaitosten kanssa poikivat paljon henkilökohtaisia kontakteja ja vielä myöhemminkin puskaradion kautta lisää opiskelijoita. Tämä verkostoitumispohja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön kanssa on mahdollistanut sitä hakevaa toimintaa, mitä Puulan opistossa on Nosteen aikana tehty. Tärkeä osa hakevaa toimintaa ja koulutusten toteuttamista on arjen kieli. Työpaikkojen ja opiskelijoiden kanssa pitää osata keskustella heidän omalla kielellään ja unohtaa se oppilaitoskieli. Tästä keskustelimme yhteisessä koulutuksessa, jossa valmensimme kouluttajia hakevaan toimintaan. Opiskelijoiden kanssa käymistäni keskusteluista on jäänyt mieleeni erityisesti se, miten paljon erilaisia tunteita koulutukseen hakeutumiseen liittyy. Aikuisopiskelija tulee koulutukseen melko arkana ja hauraana niiden aiempien koulumuistojensa kanssa, jotka eivät välttämättä ole mitenkään kauniita. Joillekin aiemman opettajan ankaruus on saattanut jättää ikuisen nolatuksi tulemisen pelon, minkä 16

17 vuoksi apua ei uskalleta pyytää. Taustalla voi olla myös kesken jääneitä opintoja ja oppimisvaikeuksia. Tämä toimintatapa toi esille myös sen, kuinka suuri merkitys aikuisten ohjauksella, neuvonnalla ja kannustuksella on koulutukseen hakeutumisvaiheessa. Opiskelun esteet pitää pystyä tunnistamaan mahdollisimman varhain. Tietotekniikkakoulutusten jälkeen moni henkilö innostui lähtemään ammatilliseen koulutukseen. Paikallisen toimijan toteuttama neuvonta, rohkaisu ja koulutuksista tiedottaminen avasivat ovia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle. Yhteistyön tuloksena Jyväskylän aikuisopisto käynnisti Toivakassa laitoshuoltajakoulutuksen ja Joutsassa lähihoitajakoulutuksen. Atk-kurssin loppuvaiheessa opiskelijat halusivat kovasti laitoshuoltajakoulutusta järjestettäväksi Toivakassa. Sanoin heille, että jos saatte kokoon kahdeksan henkilöä, niin koulutus järjestetään. Heistä kahdeksan henkilöä ilmoittautui siltä istumalta. Yhteistyön malli on lisännyt aikuiskoulutuksen koulutustarjonnan tunnettavuutta seutukunnalla. Verkoston tunteminen ja keskinäinen luottamus ovat olleet toimintamme vahvuuksia. Onnistumisen kannalta oleellista oli myös se, että sain oppilaitokselta valtuudet sopia näistä koulutusasioista. Hyvin toimiva verkostotyö edellytti paljon vuoropuhelua ja toimintaan kohdistettuja rahallisia resursseja. Tukea toiminnalleni sain Nosteen ohjausryhmältä, yhteistyöryhmältä Mikkelin Noste-hankkeen kanssa sekä projektipäälliköiltä. Toiminnan suunnittelussa käytimme hyväksi opiskelijoilta saatua palautetta. Jatkon kannalta oleellista on turvata verkoston toiminta myös tulevaisuudessa, vaikka henkilöstö vaihtuu. Onnistumisen kriittiset tekijät: Vapaan sivistystyön ja ammatillisen oppilaitoksen verkostoyhteistyö: ylitetään oppilaitosrajat ja luodaan luottamus. Paikallistuntemuksen, henkilökohtaisten kontaktien ja joustavien toimintatapojen merkitys hakevassa toiminnassa Kouluttajien valmentaminen hakevaan toimintaan ja aikuisopiskelijan kohtaamiseen Levitetään tietoa koulutusmahdollisuuksista kansantajuisesti yhteisellä kielellä ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Tietotekniikkakoulutusten hyödyntäminen porstuakursseina ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutuksen yleisen tunnettavuuden lisääminen. 17

18 Työpaikoille jalkautuvien opettajien briiffaus Tiedot antanut: Projektipäällikkö Heli Tirri, Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkelin seudun Noste Mikkelin seudun Noste-hanke tarjoaa esimerkin hakevan toiminnan toteuttajien systemaattisesta ja henkilökohtaisesta opastamisesta ja osaamisen rakentamisesta, briiffauksesta. Hankkeessa briiffausta on toteuttanut projektipäällikkö Heli Tirri. Hankkeessa kukin työpaikoille hakevaa toimintaa toteuttamaan lähtevä opettaja/kouluttaja kävi keskustelun projektipäällikön kanssa. Keskustelussa käytiin laajasti läpi Nosteeseen ja hakevaan toimintaan liittyviä asioita: mitä Noste tarkoittaa työnantajalle, opiskelijalle ja opettajalle, mikä on verkoston merkitys ja rakenne, mitä rahoitus- ja koulutusmuotoja on olemassa, millaista koulutusta on tarjolla verkostossa sekä kuinka koulutukset käytännössä järjestetään. Keskustelussa tähdennettiin näkökulmaa verkostona: jokainen jalkautuva kouluttaja on liikkeellä sekä koko verkoston että tietenkin oman oppilaitoksensa edustajana. Hankkeen yhteistyöryhmässä ja ohjausryhmässä käydyt keskustelut olivat projektipäällikön tukena briiffauksen suunnittelussa hänen päättäessään, mitä asioita siinä tulisi käsittelemään. Briiffaus-keskusteluissa käsiteltiin myös mahdollisia tapoja toteuttaa hakevaa toimintaa: kuinka haetaan matalasti koulutettuja ihmisiä koulutukseen ja myös laajemmin työyhteisöjä. Hakevan toiminnan toteuttajien näkökulmasta näitä käytännön toteuttamisen keskeisiä välineitä ovat muun muassa keskusteleva ote toiminnassa ja kyky puhua samaa kieltä opiskelijoiksi hakeutuvien kanssa. Yhteisen kulttuurin luominen on tärkeää myös koulutuksen toteuttamisen kannalta, samoin matalasti koulutettujen aikuisopiskelijoiden esteiden, arkuuden ja pelkojen tunnistaminen. Lisäksi esimerkiksi kouluttajan mahdollinen paikallisen työelämän tuntemus on merkittävä työkalu tehokkaassa hakevassa toiminnassa. Työasenteen kannalta on tärkeää oivaltaa, että työhuoneen ovi ei ole työn rajana, vaan rohkea, aktiivinen ja vuorovaikutteinen työpaikkojen lähestyminen tuottaa parhaat tulokset. Hankkeen kouluttajien briiffaukseen perustuvassa mallissa keskeisinä periaatteina olivat asiakaslähtöisyys sekä näkökulma yhtenä luukkuna ja verkostona. Yhden luukun periaate tarkoittaa, että tietoa koko verkoston koulutustarjonnasta, rahoitusmahdollisuuksista ynnä muusta on keskitetysti saatavissa yhdeltä henkilöltä tai yhdestä toimipisteestä. Usein hankkeissa projektipäälliköt ovat toimineet tällaisina henkilöinä. Mikkelin seudun Noste-hankkeen tapauksessa tätä periaatetta laajennettiin siten, että verkosto ja sen koulutustarjonta löytyi jokaiselta hakevaa toimintaa toteuttavalta kouluttajalta. Näin kullakin hakevan toiminnan toteuttajalla oli valmiudet löytää asiakkaalle soveltuva ratkaisu. 18

19 Verkoston tuntemuksen ohella ja siihen liittyen työnjaon selkeydellä, sillä että kukin hoitaa oman pelikenttänsä, oli merkitystä hakevan toiminnan onnistumisessa. Kouluttajien ja projektin vetäjän tuttuudella ja tiiviillä yhteistyöllä sekä verkoston ylläpitämisellä päivitystapaamisissa oli tässä suhteessa suuri merkitys. Saumaton yhteistyö sekä selkeys valtuuksien ja vastuiden jakamisessa ovat myös luottamuksen syntymisen ja ylläpitämisen tärkeitä edellytyksiä. Onnistumisen kriittiset tekijät: Hakevan toiminnan toteuttajat perehdytettiin perusteellisesti ja monipuolisesti Nosteeseen ja toimintaan siten, että he olivat tietoisia koko verkoston toiminnasta. Kun verkoston toiminta ja tarjonta oli läpinäkyvä, kullakin hakevaa toimintaa toteuttavalla kouluttajalla oli riittävät tiedot toimia yhtenä luukkuna, tarjota opiskelijaksi hakeutuvalle sopiva ratkaisu verkoston tarjonnasta, ja näin toimia asiakaslähtöisesti. Projektin vetäjän koordinoimana valtuudet, vastuut ja työ jaettiin selkeästi päällekkäisyyksien välttämiseksi. Hakevan toiminnan toteuttajien ymmärrys verkoston rakenteesta edesauttoi tätä. Tuttuus ja tiivis yhteistyö kunkin kouluttajan ja projektipäällikön välillä sekä verkoston päivitystapaamiset olivat tämän keskeisiä edellytyksiä. Valtakunnallinen rekkakiertue vuonna 2006 ulottui Inariin asti. Mukana hakevassa toiminnassa ja neuvonnassa myös Lukineuvola hanke. 19

20 Pätevyysluotsi verkostojen laajentajana ja Nosteen tulkkina Tiedot antanut: Pätevyysluotsi Mirja Toiva, PiNOSTE Pirkkalassa toiminut perhepäivähoitaja Mirja Toiva on tehnyt hakevaa toimintaa päätoimisesti PiNOSTE -hankkeessa alkaen. Hän on ainoa päätoimisesti työskennellyt pätevyysluotsi Nosteessa. Pätevyysluotsit ovat SAK:n Osaava Pärjää -hankkeen yhteydessä kurssitettuja vertaisohjaajia, joiden tehtävänä on Noste-ohjelman aikana ollut kannustaa, rohkaista ja motivoida työtovereitaan koulutukseen. Mirja Toiva aloitti työnsä eri työyhteisöjen koulutuksesta vastaavien henkilöiden yhteistietojen kartoittamisella. Tätä seurasivat yhteydenotot eri yrityksiin, sekä työnantajien (henkilöstöpäälliköt, kunnanjohtajat ja -sihteerit) että työntekijöiden (luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, yhdistysten opintosihteerit, pätevyysluotsit) edustajiin, joille hän kertoi Nosteesta ja ehdotti tapaamista. Useaan paikkaan pyydettiin laittamaan sähköpostia, koska asia oli vieläkin varsin vieras. Työelämäverkostojen luomisen ohella Toiva otti selville tiedot oppilaitosverkoston ajankohtaisesta koulutustarjonnasta. Toiva katsoo, että sekä työnantajien että työntekijöiden henkilökohtaiset tapaamiset ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti työntekijöiden lähestyminen arkaluontoisen asian tiimoilta on onnistunut parhaiten aidossa ympäristössä, henkilökohtaisiin kontakteihin aikaa varaamalla. Henkilökohtaiset kontaktit ovat kuitenkin olleet vain osa monikanavaista ja monilla foorumeilla toteutettua hakevaa toimintaa. Toiva on tuonut Nostetta esille eri ammattiliittojen ja -yhdistysten kokouksissa ja koulutusilloissa. Hän on muun muassa luennoinut Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) koulutuskeskuksessa Nosteesta eri ammattialojen edustajille, luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille, opintosihteereille ynnä muille. Palvelualojen ammattiliiton (PAM) kanssa yhteistyö on ollut muun muassa mainontaa heidän lehdessään ja esitteiden postituksia liiton jäsenille. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa on toteutettu erilaisia tapahtumia, joissa Nostetta on viety esittelypöydän avulla niin sanotusti kansan joukkoihin, muun muassa markkinoille, toritapahtumiin, raveihin, jalkapallopeleihin, suuriin kauppakeskuksiin, suuriin työpaikkoihin, tehtaisiin ja lounasruokaloihin. Kiinnostus Noste-koulutuksiin syntyy Toivan mukaan parhaiten henkilökohtaisesti lähestymällä siten, että on varattu riittävästi aikaa kysymyksille, ajatuksille ja harkinnalle. On kerrottava selkeästi ja samalla kielellä, mutta kuitenkin lyhyesti. Muuten ei kuulija jaksa innostua asiasta. Myös omakohtaiset kokemukseni aikuisopiskelusta ja muut todelliset esimerkit selviytymisestä ovat olleet rohkaisevia. Vertaisuus, samanikäisyys kohderyhmän kanssa, saman kielen puhuminen ja kokemusten jakaminen ovat tärkeitä tekijöitä kontaktissa. Moni on sanonut, että nyt uskaltaa ja kehtaa kysellä, kun on ymmärtävä henkilö vastapuolena. 20

21 Pätevyysluotsi Mirja Toiva Noste-viestiä levittämässä Henkilökohtaisessa kontaktissa on tärkeää tiedon täsmällisyys, selkeys ja tiiviys tarjotaan kuulijalle valmis paketti käteen. Lisäksi sopimus kontaktin jatkumisesta on Toivan kokemuksen mukaan sitoutumisen tärkeä edellytys: Ei todellakaan saa jättää asiaa siihen, jos kuulija innostuu, vaan olen kysynyt, voinko ottaa jossain vaiheessa yhteyttä ja kysellä missä mennään. Jos on kielletty, asia on jäänyt siihen, toki olen sanonut, että olisi kiva kuulla häneltä jotain, ja on muutamilta kuulunutkin. Työnantajalla on keskeinen rooli opiskelijoiden ja ryhmien onnistuneessa ja tuloksellisessa tavoittamisessa. Parhaimmissa tapauksissa puhelinkeskustelu oli johtanut potentiaalisten opiskelijoiden kokoamiseen yhteen työpaikalla. Parhaimpana koin tilanteet, jossa työnantaja oli jo valmiiksi kerännyt asianosaiset tapaamiseen puhelinkeskustelumme pohjalta. Silloin jokainen paikalla ollut sai saman tiedon asiasta ja kukaan ei voinut vedota siihen, että kun en tiennyt tahi kuullut koko asiasta mitään. Tällä menetelmällä saatiin koko ryhmä opiskelun pariin. Työpaikoilla toimimiseen liittyivät myös Toivan raportoimat keskeiset haasteet ja vaikeudet hakevan toiminnan toteuttamisessa. Toisinaan työpaikoilta oli haasteellista tavoittaa oikeaa, asioista päättävää henkilöä. Yrityksiin saattoi olla myös hankala päästä sisään, vaikka johtoporras ei edes ollut tietoinen alaisten koulutustaustoista tai -halukkuudesta. Lisäksi työntekijäpuolen tapaaminen yhdessä oli haaste joissain suurissa työpaikoissa, joissa oli vuorotyöläisiä. Muutamassa paikassa olimme kahtena peräkkäisenä päivänä ja jätimme materiaalia pöydille luettavaksi, olivat tutustuneet rauhassa ja toisena päivänä tulivat keskustelemaan rohkeammin. Keskeisimmiksi tekijöiksi onnistuneessa hakevassa toiminnassa ja arvokkaiksi huomion kohteiksi tulevaisuudessa Mirja Toiva nostaa jalkautumisen ja henkilökohtaisten kontaktien ottamisen kohderyhmään sekä yhteistyöverkoston tuen. Toivan kokemuksen 21

22 mukaan on todella tärkeää, että on henkilö, joka jalkautuu kohderyhmän luokse. Ei saa luoda kuvaa, jotta katsohan netistä, sieltä asiat selviää. Eli henkilökohtainen huomioiminen on ensiarvoisen tärkeä toimintamuoto. Oppilaitosten tulisi miettiä tällaisen henkilön ja/tai toimintatavan juurruttamista. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on ollut antoisaa, verkostoni on saanut lisää tukilankoja, joista olen todella kiitollinen. Onnistumisen kriittiset tekijät: Roolinsa laajasti mieltävä pätevyysluotsi palkattiin toteuttamaan hakevaa toimintaa päätoimisesti. Laajat verkostot ja kontaktit sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edustajiin oppilaitosverkoston tuen kera ovat tuloksellisen hakevan toiminnan edellytyksiä. Ennakkoluulotonta, monikanavaista hakevaa toimintaa erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettuna. Vertaisuudella ja jatkuvuudella on tärkeä merkitys henkilökohtaisissa kontakteissa kohderyhmään kuuluvien ihmisten kanssa. Saman kielen puhuminen, samanikäisyys ja omien aikuisopiskelukokemusten jakaminen luovat luottamusta. Lupaus henkilökohtaisen vertaistuen jatkumisesta sitouttaa. Työpaikoille jalkautuminen yhteistuumin Tiedot antanut: Projektipäällikkö Tuula Syrjänpää, Forssan Aikuiskoulutuskeskus, Forssa-Karkkila-Espoo Noste-ohjelma Työelämään jalkautuvasta toimintamallista tarjoaa mainion esimerkin Forssa-Karkkila- Espoo Noste-ohjelma hankkeen puitteissa puhdistuspalvelu- ja ravitsemusalalla toteutettu hakeva toiminta. Liikkeelle hankkeessa lähdettiin heti Noste-ohjelman alkuvaiheessa Projektipäällikkö kokosi oppilaitosten toimijat yhteen ja yhdessä pohdittiin, mistä Nosteessa on kysymys. Työryhmään koottiin puhdistuspalvelu- ja ravitsemusosaston useita koulutusaloja. Keskusteluissa oppisopimustarkastajan kanssa päädyttiin yhteistyöhön todeten, että Noste- ja oppisopimuskoulutukset eivät ole mitenkään kilpailevia tai toisiaan poissulkevia. Näiden eri koulutusalojen ja rahoitusmuotojen voimin lähdettiin kehittämään kokonaisia työyhteisöjä työpaikkojen omien kehittämiskohteiden mukaisesti. Osaamistarvekartoitusten avulla löydettiin koulutustarpeet, joihin pyrittiin vastaamaan muun muassa joustavasti työpaikoille viedyillä koulutuksilla. Työpaikkoja lähestyttiin aloittamalla keskustelut ensin työnantajan, yritysjohdon ja/tai työnjohdon kanssa. Näissä keskusteluissa oli kolmikantaisen toimintatavan hengessä heti alusta lähtien mukana myös työntekijöiden edustus, luottamusmies tai muu sopiva henkilö, mikäli vain tällainen löytyi työpaikalta. Syrjänpää näkee näiden työntekijöiden 22

23 edustajien merkityksen työyhteisössä toimivina muutosagentteina, joiden kautta tieto saatiin työntekijöille, ja pystyttiin estämään ennakkoluulojen syntyminen meneillään olevan prosessin suhteen. Keskusteluissa esitettiin oppilaitoksen näkökulmasta ehdotuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja kuunneltiin työpaikan tai yrityksen tarpeita, ajatuksia ja ideoita. Lähtökohtana ei ollut valmista mallia, vaan koulutusten sisällöistä tuotiin kulloistenkin tarpeiden mukaan esille sopivimmat. Näin myös työnjohdon kannalta keskusteluilla oli sitouttavaa merkitystä, koska he pystyivät jättämään heti alussa peukalon jälkensä koulutusten suunnitteluun, ja tällä tavoin mielsivät, että oppilaitos ja kouluttajat olivat nimenomaan heitä varten, vastauksena heidän tarpeisiinsa osaamisen kehittämisessä. Suunnitteluvaiheen jälkeen koko henkilöstö otettiin mukaan prosessiin. Käytännössä asia esiteltiin jossakin yhteisessä kokouksessa tai suunnittelupäivillä. Parhaat tulokset saatiin, kun koko työyhteisö otettiin mukaan ja korostettiin nimenomaan työyhteisön kehittämistä toiminnan tavoitteena. Syrjänpään mukaan tällä oli suuri merkitys koulutukseen motivoitumisen kannalta: yhteisen kehittämisen ajatuksella liikkeelle lähdettäessä yksilölliset paineet ja pelot opiskelun ja tutkinnon suorittamisen suhteen hävisivät. Koulutusten järjestämisen keskeisiä haasteita olivat koulutusten vieminen työpaikoille, erityisesti ajalliset järjestelyt sekä työpaikalla tapahtuneet muutokset. Vietäessä opetusta työpaikalle saattoi oppimisympäristönä olla vaikkapa työpaikan keittiö tai neuvottelutila. Tapauksen hakevassa toiminnassa keskeistä oli yhteistyö, joka mahdollisti sekä tiedon, osaamisen ja käytäntöjen jakamisen että erityisesti oikeiden ihmisten, muutosagenttien löytämisen ja saamisen mukaan työpaikoille jalkautuvaan toimintaan. Muutosagenteiksi hankkeessa ryhdyttiin kutsumaan ihmisiä, joilla on hyvä kokonaisuuden hallinta ja kentälle mentäessä laajasti tietoa sekä koulutuksesta että työelämästä. Työpaikan tarpeiden ja kehittämiskohteiden näkökulmasta liikkeelle lähtevä toiminta poiki muun muassa yhteistyösopimuksen kaupungin ruoka- ja siivousliikelaitoksen kanssa. Syrjänpään mukaan siinä kysymys on todellakin kumppanuudesta, jossa kouluttajat ovat tiiviissä kontaktissa työnjohtoon. Yhteyttä pidetään molemmin puolin koulutusasioiden lisäksi myös aivan arkipäiväisissä työhön liittyvissä asioissa. Toiminnan keskeisinä edellytyksinä Syrjänpää näkee yhteisen suunnittelun ja eri rahoitusmuotojen käyttöön ottamisen. Hänen mukaansa osaamisen kehittämistä työpaikalla voitaisiin jatkossa laajentaa siirtyen henkilökohtaisella tasolla tapahtuvasta toiminnasta tiimien ja yksiköiden, ellei koko työpaikan toiminnan kehittämiseen. Tämä edellyttäisi kunnollisen tuotteen kehittämistä sekä resursseja toimintaan. Lisäksi, Syrjänpään mukaan, työpaikkojen ottaminen oppimisympäristöiksi ja toiminnan kehittäminen yhdessä työpaikkojen kanssa edellyttäisi kouluttajien työelämäjaksojen mahdollistamista. 23

24 Onnistumisen kriittiset tekijät: Lähtökohtana on työpaikan, yrityksen ja työyhteisön osaamisen kehittäminen ja koulutusten tarjonta työpaikan kehittämistarpeiden ja työntekijöiden osaamistarpeiden mukaan. Koulutusalojen yhteistyö takaa laajan tarjonnan, kun lähdetään työpaikoille kehittämään osaamista. Erilaisten koulutus- ja rahoitusmuotojen hallitseminen mahdollistaa koulutuksen tarjoamisen mahdollisimman monelle kulloisessakin työpaikassa. Työntekijöiden edustajan ottaminen mukaan koulutuksien suunnitteluun heti alkuvaiheessa luo luottamusta työyhteisössä. Ajatus työyhteisön yhteisestä kehittämisestä henkilöstön keskuudessa lievittää koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen liittyviä paineita ja pelkoja. Osaamistarvekartoitukset hakevassa toiminnassa Tiedot antaneet: Kivialan asiantuntija Toivo Tiainen ja toimialajohtaja Pertti Ahvalo, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Nostetta Pohjois-Karjalaan Nostetta Pohjois-Karjalaan -hankkeen puitteissa toteutettu Tulikivi Oyj:n osaamistarpeiden kartoitus on esimerkkitapaus, jossa yksittäisen yrityksen lähestulkoon koko henkilöstön osaaminen kartoitettiin. Kouluttaja Toivo Tiainen lähestyi joulukuussa 2006 Tulikivi Oyj:n tuotanto- ja henkilöstöjohtajaa ja ehdotti toteutettavaksi henkilöstön osaamistarvekartoitusta. Tässä yhteydessä pantiin merkille, että Tulikivi Oyj:ltä puuttui kattava rekisteri työntekijöiden osaamisesta, mihin olivat huomion kiinnittäneet myös työsuojelupiirit. Tämä puolsi kartoitusten toteuttamista ja mahdollisti koulutuksen - erityisesti kivimiehen ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen - markkinoinnin samassa yhteydessä. Kouluttaja laati osaamistarvekartoitussuunnitelman ja -kyselypohjan yhteistyössä yrityksen kanssa. Haluttiin varmistaa muun muassa kyselyn helppo käytettävyys ja yhteensopivuus yrityksen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kanssa. Kyselylomakkeessa tärkeänä nähtiin vastaamisen nopeus, helppous ja avoimuus. Tämän vuoksi päädyttiin malliin, jossa kysymysten vaihtoehtoina olivat esimerkiksi osaa/ei osaa tai haluaa/ei halua ja kielitaidon kohdalla EU:n mukaisesti A/B/C ilman alatasoja. Lisäksi pyydettiin selkokielinen kuvaus työhistoriasta ja kartoitettiin perustiedot: ikä, Noste-kelpoisuus ja työhistorian pituus yrityksessä. Kysely toteutettiin haastattelemalla. 24 Työntekijöille tiedotettiin osaamistarvekartoituksen toteuttamisesta, haastatteluajankohdista sekä toteuttajatahosta yrityksen sisäisellä televisio-tiedotusjärjestelmällä, joka tavoittaa periaatteessa koko henkilöstön. Tiedotteen allekirjoittivat henkilöstö- ja tuotantojohtajat, tehdaspäälliköt sekä työntekijöiden luottamushenkilöt. Kouluttaja suoritti vielä mahdollisuuksien mukaan suullisen tiedotuksen työntekijöille taukotiloissa. Toivo Tiainen katsoo, että etukäteen suoritetulla tiedottamisella oli tärkeä merkitys osaamistarvekartoitusten onnistumisessa.

25 Kartoitushaastattelut toteutettiin tehtaittain henkilöhaastatteluina erikseen haastatteluun varatussa rauhallisessa ja yksityisyyttä suojaavassa tilassa. Haastattelun odotusaikaa pyrittiin minimoimaan siten, että haastateltu kutsui työpisteelleen palattuaan seuraavan henkilön työskentelyalueeltaan haastatteluun. Noste-ohjelman hakevan toiminnan erityisrahoituksella toteutettu kartoitus toteutettiin yrityksen neljässä tehtaassa. Yhteensä haastateltiin 489 henkilöä eli noin 97 % koko 502 työntekijän henkilöstöstä. Tämän kattavuuden saavuttamisen edellytyksenä Tiainen näkee suunnitelmallisuuden ja hallitun ajankäytön. Hänen kokemuksensa mukaan %:n taso on saavutettavissa suhteellisen helposti, mutta yli 90 %:n taso vaatii sekä aikaa että suunnitelmallisuutta. Osa kolmivuorotyössä toimivista haastateltavista jäi tavoittamatta lomasta, isyyslomasta, vuorotteluvapaasta, osa-aikaeläkkeestä tai muusta poissaolosta johtuen. Kartoituksen perusteella koulutushalukkuutta esiintyi laajasti. Muun muassa halukkuutta tietokoneen ajokorttikoulutukseen ilmaisi jopa yli 200 henkilöä ja kivimiehen ammattitutkintoon 77 henkilöä. Tiainen uskoo, että heistä noin % osallistuminen koulutukseen olisi saavutettavissa. Kattavan osaamistarpeiden kartoituksen avulla oli mahdollista tavoittaa nämä potentiaaliset opiskelijat. Talvella 2007 aloitti kivimiehen ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen 24 henkilön ryhmä, joista 11 opiskeli Noste-rahoituksella. Jatkossa on sovittu lisäksi noin kolmenkymmenen kivimiehen ammattitutkinnon ja tietokoneen ajokorttikoulutuksen aloittamisesta. Koulutukseen päässeiden opiskelijoiden valinnan ovat suorittaneet työnantajan edustajat, jotka ovat olleet kriittisiä valinnoissaan liittyen erityisesti määräaikaisten kouluttamiseen. Tämän vuoksi kaikki halukkaat eivät ole päässeet osallistumaan koulutukseen. Työnantajan sitoutumisella henkilöstön koulutukseen on suuri merkitys: ilman sitä ei kartoituksen ansiosta löydettyjen potentiaalisten opiskelijoiden osallistuminen koulutukseen mahdollistu. Toisaalta kartoitusta voi pitää tärkeänä avauksena koulutuksen tarjoajan ja työnantajan välisessä yhteistyössä ja kumppanuudessa. Onnistumisen kriittiset tekijät: Koko henkilöstön osaamisen kartoittaminen on sekä koulutuksen tarjoajan että työnantajan etu. Työnantajan, työntekijöiden edustajien sekä oppilaitoksen yhteinen näkemys osaamiskartoituksen tarpeesta ja toteuttamisen tavasta on kartoituksen onnistumisen tärkeä edellytys. Etukäteen tapahtuvalla eri ryhmille kohdennettavalla tiedottamisella on suuri merkitys osaamistarvekartoituksen onnistumisessa. Ajankäytön tarkka suunnittelu ja toimiva työkalu, esimerkiksi kyselyrunko, ovat tärkeitä laajojen kartoitusten tehokkaassa toteuttamisessa. Työnantajien sitoutuminen henkilöstön koulutukseen on tärkeä kartoituksesta seuraavien jatkotoimenpiteiden varmistamiselle. 25

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan

OPH:n Näyttötutkinto-oppaan mallin mukainen. 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan Näyttöjen järjestämissuunnitelman (näyttösuunnitelman) malli I. TAUSTATIEDOT 1. Tutkinnon järjestäjä ja yhteystiedot 2. Tutkinto tai tutkinnon osat, joihin järjestämissopimusta haetaan 3. Tutkintokieli

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1

Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1 Esimerkki mallinnus: Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä 1 Ohje AIPAL-palautteen ottamisesta ja käsittelemisestä Tämä kuvaus sisältää: 1. yleistietoa Aipal-palautejärjestelmästä ja käyttäjätasoista

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET

24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET 24.7.2006 2/440/2006 Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET Asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5 ) säädetään niistä asioista, joista

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS

MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS MENESTYS SYNTYY OSAAMISESTA HENKILÖKOHTAISTAMISEN OPAS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. HENKILÖKOHTAISTAMISEN VAIHEET... 2 3. HENKILÖKOHTAISTAMISEN MENETELMÄT... 3 4. OHJAUS KOULUTUSALOILLA... 4 5.

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN

HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN HANKALASTI TAVOITETTAVAT OPISKELIJARYHMÄT, MIKÄ NEUVOKSI HAKEVAAN TOIMINTAAN Mitä hakeva toiminta on? Monia määritelmiä: Hakeva toiminta on henkilökohtaista, luokse menevää rekrytointia, jossa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014

Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 Keski-Uudenmaan kisällikoulu 2013-2014 15.11.2013 Kisällikoulun toiminta-ajatus Haasteena on luodaan oppimisympäristömalli, jossa toiminta on mahdollisimman tarkkaan oikean rakennustyömaan hengen mukainen

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot