HYVÄSTI PULPETTIKAMMO!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄSTI PULPETTIKAMMO!"

Transkriptio

1

2 HYVÄSTI PULPETTIKAMMO!

3 HYVÄSTI PULPETTIKAMMO! Kädessänne olevaa julkaisua ei ole tehty tavan vuoksi. Ei siksi, että raportoidaan projektin rahoituksella aikaansaadut tuotokset. Ei siksi, että raportti painetaan, levitetään, hyllytetään ja unohdetaan. Tämä aikuiskoulutuksen käytäntöjen ja puheenvuorojen kooste on tehty siksi, että se voisi avata uusia mahdollisuuksia aikuiskouluttajille heidän vaativassa työssään. Se on tehty siksi, että se osoittaisi, miten mahdoton tai vaikea tehdään mahdolliseksi. Tämä on tehty myös siksi, ettemme mekin aikuiskouluttajina unohtaisi unohdettujen aikuisten ryhmiä, jotka ovat jääneet laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan ulkopuolelle. Vuodesta 2003 alkaen on maassamme toteutettu vähän koulutettujen aikuisten koulutuksen kohottamisohjelmaa ns. Noste-ohjelmaa, joka jatkuu vuoden 2009 loppuun asti. Ohjelman kohderyhmänä ovat olleet vuotiaat työelämässä olevat henkilöt, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Haastava hanke on johtanut koulutuksen järjestäjät etsimään tavanomaisesta poikkeavia toteuttamisen muotoja henkilöille, jotka kantavat mahdollisesti ensimmäisiltä kouluvuosiltaan asti pulpettikammon taakkaa. Olisiko tämä kammo voitettavissa? Ohjelman resursoinnissa varauduttiin alusta alkaen tähän haasteeseen; rahoitusta varattiin kohderyhmän etsimiseen ja motivointiin ns. hakevaan toimintaan, sekä henkilökohtaistamisen ja tukitoimenpiteiden toteuttamiseen. Rahoituksen ehdoksi asetettiin valtioneuvoston asetuksella koulutuksen järjestäjien keskinäinen yhteistyö. Yhteistyösuhteita onkin solmittu yli oppilaitosrajojen ja yhteistyökumppaneita on löytynyt työelämästä, työmarkkinajärjestöistä ja työhallinnosta. Ohjelmaa on toteutettu noin 60 alueellisen, seudullisen ja jopa maakunnallisen yhteistyöhankkeen avulla kattavasti eri puolilla maata. Noste-ohjelman aikana on todella kehitetty runsaasti sellaisia käytäntöjä, joita tarvitaan erityisesti vähän koulutusta saaneiden aikuisten koulutuksen järjestelyissä. Hyvien käytäntöjen kehittymiseen ja leviämiseen vaikuttivat luonnollisesti myös muut Noste-ohjelman aikaiset aikuiskoulutuksen kehittämishankkeet, joista vaikuttavimpia oli aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamista kehittänyt AiHe-projekti. Hankkeet täydensivät toisiaan ja vahvistivat kummankin hankkeen tavoitteiden toteutumista. 3

4 Julkaisuun on koottu Noste-hankkeilta kuvauksia onnistuneista toimintatavoista Näiden lupaavien käytäntöjen valinnassa pidettiin tärkeinä kriteereinä sitä, että ne edistivät ohjelman tavoitteiden saavuttamista so. kohderyhmän aikuisten tavoittamista opiskeluun, ja niissä esiintyi joitakin innovatiivisia piirteitä. Noste-ohjelman aikana kehitettyjen lupaavien käytäntöjen koonti tapahtui Tampereen ja Joensuun yliopiston Nosteohjelman tutkijoiden sekä minun, Noste-ohjelman projektipäällikön, yhteistyönä. Aineiston koonti tapahtui pääosin vuorovaikutuksellisesti hankkeiden projektipäälliköiden ja kouluttajien kanssa alueellisissa tilaisuuksissa neuvotellen. Alueelliset toimijat nostivat ohjatuissa yhteisissä arviointikeskusteluissa esiin oman alueensa lupaavimmat käytännöt perusteluineen. Tähän julkaisuun valittiin osa näissä tilaisuuksissa nauhoitetuista esityksistä. Osa käytännöistä on muotoutunut haastattelujen ja toimijoiden kirjoittamien kuvausten perusteella. Kouluttajien ja projektipäälliköiden näkökulmaa on täydennetty ja väritetty muutamalla Noste-opiskelijan puheenvuorolla. Noste-ohjelman keskeiset teemat, joita ovat hakeva toiminta, ohjaus, opiskeluvalmiudet ja tukitoimenpiteet, työelämäyhteistyö ja verkostoituminen, toimivat käytäntöjen ja puheenvuorojen ryhmityksen perustana. Usein ryhmittely on tulkinta-asia, koska kuvaukset ulottuvat useammalle teema-alueelle. Tähän julkaisuun olemme voineet ottaa mukaan vain osan niistä lupaavista käytännöistä, jotka ovat tulleet tietoomme. Siksi haluankin osoittaa kiitokset kaikille Noste-ohjelman aikana tuloksellista ja tarmokasta työtä tehneille kouluttajille ja projektipäälliköille, jotka ovat auttaneet vähän koulutettuja aikuisia voittamaan pulpettikammonsa. Erityisen suuri kiitos tietenkin teille, jotka olette halunneet jakaa työnne tuloksia myös muille. Tampereen yliopiston tutkija Kirsti Hulkari ja Joensuun yliopiston tutkijat Anne Luukkainen ja Toni Kosonen ovat tehneet hyvää ja luovaa yhteistyötä kanssani tämän julkaisun kirjoittamisessa ja kokoamisessa. Joensuun tutkijoiden työpanos painottuu hakevan toiminnan osaan ja Kirsti Hulkari on tuottanut julkaisun kaikkien muiden osien tekstejä. Kiitokseni teille kiinnostavasta yhteistyöstä! Helsingissä Aleksis Kiven päivänä 2008 Marja Pakaste Noste-ohjelman projektipäällikkö 4

5 HYVÄSTI PULPETTIKAMMO! 1. Hakeva toiminta 7 InNoste raivaa tietä hakevan vaiheen henkilökohtaistamiseen 8 Pieniä ihmeitä Päijät-Hämeessä 12 Mitäs meinaat poika opettaa? 14 Aidosti alueen väestön asialla Puulan seutuopisto 16 Työpaikoille jalkautuvien opettajien briiffaus 18 Pätevyysluotsi verkostojen laajentajana ja Nosteen tulkkina 20 Työpaikalle jalkautuminen yhteistuumin 22 Osaamistarvekartoitukset hakevassa toiminnassa 24 Tikkataulusta vuosikelloksi suunnitelmallisuutta hakevaan toimintaan 26 Dokumentointia, pitkäjänteisyyttä ja osaamista työpaikoille jalkautumiseen Opiskelijan ohjaus ja neuvonta 30 Myrskyluodon Kaija 31 Urabaari 33 Puutarhasakset terävinä ja kitara vireessä 35 Kainuun Hannun noste 38 Jarin nousu laukkualan aallon pohjasta Opiskeluvalmiudet ja tukitoimenpiteet 42 Moniammatillinen tuki- ja erityisohjaustiimi kouluttajan ja opiskelijan tukena 42 Tuutori 45 Irti lääkelaskukammosta! 46 Neiti Nokkonen 48 Hanttu 40 v koulupelot voittamalla kohti ammatillista kehitystä 51 Nyt ei ole liian myöhäistä.. 52 Riittävällä tuella peruskoulu päätökseen 53 Pulpettikammosta eroon opiskeluvalmentajien avustuksella Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen 56 Lapin metsurit metsämestarinosteessa 57 Pienyritykseen kilpailuetua metsäkoneenkuljettajatutkinnoista 60 Nosteella tehoa yrityskoulutuksiin 63 Lahden Autokori Oy kasvaa henkilöstön koulutukseen panostamalla 65 Kylille jalkautuva laitoshuoltajakoulutus 68 Työnantajayhteistyön tiivistyminen muuttaa kaiken 69 5

6 Pienyrittäjien tarpeiden tunnistaminen johti aikuiskoulutuksen muutokseen 71 Junarata -malli 74 Työelämään jalkautumisen mallintaminen 76 Rakennusalan työnantajille tarjottiin kilpailuetua 77 Nosteella erikoisammattitutkintoihin 79 Kaikki ovet avoinna Nosteen ansiosta 82 Mikroyrittäjän mahdollisuus Verkostoituminen 86 Oppilaitoksen sisäistä verkostoitumista motivoidaan myös rahalla 86 Hallinnonrajojen ylityksiä asiakkaan hyväksi 88 Noste on lisännyt uskottavuuttamme koulutuksen järjestäjänä 89 Lumipalloefekti kuljetusalalla 91 6

7 HAKEVA TOIMINTA Noste-ohjelman toteutuksessa on hyödynnetty perinteistä poikkeavaa ja aktiivisempaa opiskelijoiden rekrytointitapaa vähän koulutettujen aikuisten tavoittamiseksi koulutukseen. Tällä niin sanotulla hakevalla toiminnalla on pyritty lisäämään ihmisten tietoa tutkinnon suorittamis- ja koulutusmahdollisuuksista sekä herättämään kiinnostusta oman osaamisen kehittämiseen. Lähestymistavassa on korostettu erityisesti monikanavaista, asiakaslähtöistä, aktiivista oppilaitoksen ulkopuolelle suuntautuvaa, työelämään jalkautuvaa ja verkostoituvaa toimintaa opiskelijoiden rekrytoinnissa. Hakeva toiminta on tapahtunut pääosin henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ja siinä on samoja elementtejä kuin tiedotuksessa, neuvonnassa, konsultoinnissa ja ohjauksessa. Nosteessa hakevaa toimintaa on toteutettu asiakaslähtöisesti ja pyritty madaltamaan koulutukseen osallistumisen kynnystä tuomalla aikuiskoulutuksen toteuttamistavat ja tutkinnonsuorittamisen käytännöt työntekijöiden ja työnantajien tietoon konkreettisesti, käytännön työhön kytkettyinä. InNoste raivaa tietä hakevan vaiheen henkilökohtaistamiseen tarjoaa asiakaslähtöisyyden toteuttamisesta esimerkin, jossa yksittäisten siivoustyöntekijöiden koulutukseen osallistumiskynnystä on madallettu tarjoamalla kouluttajien osaamista ilmaiseksi käyttöön. Henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvat hakevan toiminnan mallit, Pieniä ihmeitä Päijät-Hämeessä, Mitäs meinaat poika opettaa? ja Aidosti alueen väestön asialla Puulan seutuopisto, korostavat kansantajuisen koulutustiedon jakamista, rohkaisua ja tukea aikuisen kouluttautumiskipinän herättämiseksi. Lisäksi ne kertovat kentän tuntemuksen, luottamuksen, alueellisten erojen huomioonottamisen ja aikuiskoulutuksen joustavien järjestämistapojen merkityksestä. Kuvauksessa Pätevyysluotsi verkostojen laajentajana ja Nosteen tulkkina keskeisiksi tekijöiksi nousevat vertaisuus ja henkilökohtaisten aikuiskoulutuskokemusten jakaminen. Työpaikoille jalkautuminen ei Nosteessa ole tarkoittanut pelkästään opiskelijoiden hakemista valmiisiin koulutuksiin, vaan koulutus on usein tuotu työyhteisöihin osaamisen kehittämisen välineeksi. Työpaikoille jalkautuminen yhteistuumin on esimerkki puhdistuspalvelu- ja ravitsemusalalla toteutetusta hakevasta toiminnasta, jossa on lähdetty kehittämään koko työyhteisöä työpaikan osaamistarpeiden mukaan eri koulutus- ja rahoitusmuotojen voimin. Jalkautumisessa on usein sovellettu erilaisia osaamis- ja koulutustarvekartoituksia: erään suurehkon yrityksen lähestulkoon koko henkilöstön osaamisen kartoituksesta kertoo tapaus Osaamistarvekartoitukset hakevassa toiminnassa. Näissä tapauskuvauksissa keskeisiä onnistumisen edellytyksiä ovat olleet työnantajien ja työntekijöiden varhainen sitouttaminen, työelämän tarpeista liikkeelle lähteminen sekä osaamisen kehittämisen orientaatio valmiiden koulutusten tarjoamisen sijasta. Tällainen orientaatio sitouttaa työnantajaa ja toisaalta lievittää työntekijöiden aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja tutkinnon suorittamiseen liittyviä pelkoja. 7

8 Hankkeita on Nosteen aikana ohjattu kiinnittämään huomiota toimintojen näkyväksi tekemiseen ja suunnitelmallisuuteen, joka onkin useimmiten laajentunut koulutuskohtaisuudesta oppilaitos-, koulutusala- ja hanketasolle sekä työelämäjalkautumisen koordinointiin. Tikkataulusta vuosikelloksi mallintaa suunnitelmallisuutta vuosikellolla, jossa kiteytetään eri koulutusalojen jalkautuminen, tiedonvälitys ja koulutusmarkkinointi. Yhden luukun -malli, verkoston palvelujen keskitetty tarjoaminen, on ollut keskeinen suunnitelmallisuuden ilmentymä. Tätä periaatetta on laajennettu Työpaikoille jalkautuvien opettajien briiffaus -tapauksessa siten, että jokainen jalkautuva kouluttaja on valmennettu toimimaan yhtenä luukkuna ja koko verkoston näkökulmasta. Briiffauksen keinoin on vahvistettu hakevan toiminnan osaamista tarjoamalla kouluttajille tietoa Noste-ohjelmasta ja sen tavoitteista, erilaisista koulutuksen rahoitusmuodoista ja verkoston koulutustarjonnasta sekä kehittämällä kouluttajien taitoja toteuttaa hakevaa toimintaa asiakaslähtöisesti ja kohdata vähän koulutettuja aikuisia. Puheenvuoro Dokumentointia, pitkäjänteisyyttä ja osaamista työpaikoille jalkautumiseen pohtii yleisemmällä tasolla suunnitelmallisuuden, dokumentoinnin ja tiedonkulun merkitystä työpaikoille jalkautumisen ja työelämän koulutustarpeisiin vastaamisen näkökulmasta. Tämän luvun hakevan toiminnan tapauskuvaukset ilmentävät hyvinkin erilaisten elementtien yhdistämistä tai yhdistymistä toimiviksi kokonaisuuksiksi. Kokonaisuus todella on usein enemmän kuin osiensa summa. Tämän ominaisuuden vuoksi kuvaukset toivottavasti inspiroivat lukijaa pohtimaan omia toimintatapojaan ja oman oppilaitoksensa hakevan toiminnan käytäntöjä olemassa olevien vahvuuksien pohjalta. InNoste raivaa tietä hakevan vaiheen henkilökohtaistamiseen Kirjoittanut: Projektipäällikkö Arja Hänninen, Turun Aikuiskoulutuskeskus, InNoste-hanke Turun Aikuiskoulutuskeskus järjestää InNoste-verkostossa puhdistuspalvelualan koulutusta. Oppilaitos varasi Nosteen markkinointia varten messuosaston Suomen Siivousteknisen Liiton ja Turun Siivousteknisen yhdistyksen järjestämään miniclean koulutus- ja näyttelytapahtumaan kylpylähotelli Caribiaan. Menimme miniclean-tapahtumaan erikoistarjouksen kanssa, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Meillä oli tarjolla vain yksi ainut tuote jotakin aivan ainutlaatuista henkilökohtaista palvelua työssä oleville siivoojille. Annoimme pitkän kokemuksen omaavat ammattitaitoiset puhdistuspalvelualan opettajamme maksutta heidän käyttöönsä noin yhdeksi kahdeksi päiväksi / työntekijä. Sanomalla meille sinä päivänä tahdon, lupasimme maksaa myös tutkintomaksut heidän puolestaan. 8

9 Miksi halusimme toimia näin? Noste-ohjelman henki on ollut alusta alkaen se, että työelämästä saataisiin suuri joukko ihmisiä lyhyen koulutuksen avulla suorittamaan tutkintoja. Kuitenkin oppilaitokset tarjoavat asiakkailleen yleensä ensisijaisesti koulunpenkkiä, vaikka laajan ja monipuolisen ammatillisen osaamisen omaava henkilö voisi osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa ilman näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. InNoste-hankkeen slogan Ammatti on, mutta paperit puuttuu viestittää juuri tästä asiasta. Mutta olimmeko me InNostelaisetkaan toimineet sloganimme mukaisesti? Emme ennen Caribiaa, mutta onneksi lamppumme syttyi vuoden 2007 alussa miettiessämme Nosteen hakevan toiminnan tehostamiskeinoja. Oli peiliin katsomisen paikka. Mielestämme Caribia-casen kaltainen toiminta on arkipäivän henkilökohtaistamista parhaimmillaan, ja nyt siihen oli oiva mahdollisuus Noste-ohjelman hakevan toiminnan avulla. Monet pitkän linjan työntekijät eivät lähde edes lyhytkestoiseen koulutukseen, saati sitten pidempään. Meidän tehtävänämme on madaltaa kynnystä. Ensin katsotaan, mitä osataan ja vasta sen jälkeen mietitään, tarvitaanko mahdollisesti jotakin lisäkoulutusta tutkinnon suorittamista varten. Caribian pyydyksiin jäi 27 laitoshuoltajan ammattitutkinnosta kiinnostunutta siivoojaa, tosi hyviä tyyppejä, pitkän linjan ammattilaisia. Heistä 18 oli Noste-kelpoisia. Koska olimme saaneet heidät vihdoinkin innostumaan, kaiken tulevan piti tapahtua nopeasti. Teimme kevään ajan myös vahvaa taustatyötä Puhdistuspalvelualan tutkintotoimikunnan kanssa saadaksemme luvan joustavien ja asiakaslähtöisten tutkintotilaisuuksien järjestämiseen. Saimme luvan. Etukäteen varmistettiin myös se, että heti ensi tapaamisella työntekijällä oli mahdollisuus antaa näyttö (kolmikanta käytettävissä). Työntekijöiden perehdyttäminen näyttötutkinnon suorittamiseen hoidettiin ennen työpaikalle menoa yhteistyössä työnantajien kanssa. Jokainen tutkinnon suorittaja teki oman henkilökohtaisen näyttösuunnitelmansa. Opettajien tehtävänä oli etukäteen kartoittaa, soveltuuko ko. työpaikka tutkintovaatimusten mukaiseksi näyttöympäristöksi (aineet, välineet, koneet jne). Työpaikoilla opettajat samoin kuin työntekijän ja työnantajan edustajat seurasivat työntekijöiden normaalia arkipäivän työntekoa. Parhaimmissa tapauksissa tämä riitti laitoshuoltajan ammattitutkinnon ensimmäisen pakollisen tutkinnon osan näytöksi (tutkintotilaisuudeksi). Muutamat caribialaiset siivoojamme suorittivat ensimmäiset tutkinnon osansa jo reilun viikon päästä miniclean-tapahtumasta. Syyskuun loppuun mennessä kahdeksan heistä oli suorittanut koko tutkinnon, puolet ilman ainuttakaan lähiopiskelupäivää. Heistä loputkin tarvitsivat ainoastaan kaksi ensiapukoulutuksen lähipäivää. Laitoimme siis pelottavat tutkinnot ja koulutukset tiskin alle piiloon ja puhuimme vain osaamisesta ja sen kehittämisestä. Erityisesti kevättä 2008 koskeva viimeinen Noste-kuulutus on kaikunut laajalti myös Turun seudun ulkopuolella. Moni työnantaja on ottanut tarjouksemme tosissaan ja on 9

10 käynyt kehityskeskusteluja työntekijöittensä kanssa. Caribia-casen synnyttämän innostuksen avulla on haaviin jäänyt toukokuusta 2007 helmikuun loppuun 2008 noin 160 uutta, tutkinnon suorittamisesta kiinnostunutta puhdistuspalvelualan työntekijää, joista Noste-kelpoisia on noin puolet. Onnistumisen kriittiset tekijät: Hakevan vaiheen henkilökohtaistaminen ja työhön kytkeminen Riittävän konkreettisesti osoitettu nykyajan aikuiskoulutuksen luonne työntekijöille ja työnantajille. Asiakaslähtöisyys toteutuu täydellisesti: opiskelija on subjekti ja toimija, jonka omasta päätöksestä kouluttautumisprosessi käynnistyy. 10

11 kuva: InNoste Viimeinen Noste-kuulutus 11

12 Pieniä ihmeitä Päijät-Hämeessä Tiedot antanut: Projektityöntekijä Tuula Brocke, Heinolan kansalaisopisto, Päijät-Noste Päijät-Noste -hanke oli jo luonut hyvät kontaktit työelämään, sillä hakevaa toimintaa oli toteutettu runsaasti yrityksissä ja työpaikoilla. Niinpä hankkeen uuden työntekijän tehtäväalueeksi määrittyi hakevan toiminnan toteuttaminen muualla kuin työpaikoilla: niin sanottujen väliinputoajien etsiminen. Hakevaa toimintaa suunnattiin niihin yksityisiin henkilöihin, jotka eivät olleet saaneet työpaikan kautta tietoa koulutusmahdollisuuksista tai joiden työt olivat loppumassa taikka jotka olivat jo nuorina työllistyneet suoraan heti kansa-/peruskoulun tai lyhyen ammatillisen koulutuksen jälkeen. Pienen ihmisen asialle ryhtyi Tuula Brocke, jonka vahvuutena oli vankka työtausta ja vasta aikuisiällä hankittu ammattitutkinto. Koska hänen oma ensikosketuksensa ammatilliseen aikuiskoulutukseen oli tullut opiskelijana olemisesta, hänellä oli omakohtaista kokemusta siitä, miten työlästä voi olla tiedonsaanti aikuiskoulutusmahdollisuuksista ja miten korkea opintojen aloittamiskynnys, sekä millaista on sovittaa yhteen opiskelu, perhe ja työ. Omien kokemustensa rohkaisemana hän päätti hypätä tällaisten ihmisten saappaisiin ja lähteä siitä liikkeelle: me puhuttiin samaa kieltä, minä ymmärsin, mitä he tarkoittivat niillä kysymyksillään, koska se asia ei ollut minullekaan itsestäänselvyys. Aluksi Tuulan toiminta oli kirjaimellisesti hakevaa, sillä hänellä ei ollut mallia, miten kannattaisi tehdä ja mistä kohderyhmään kuuluvia ihmisiä löytyisi. Aluksi oli lehdistötiedote, ja Tuula meni päivystämään kirjastoon. Tuloksena oli pyyntö saada tietotekniikkakoulutusta, jonka Tuula lupasi järjestää ja koota ryhmän. Sen jälkeen virta vei. Tuula käynnisti yhdessä hankepäällikkö Pekka Pasasen kanssa Toukotourneen, jolloin he kiersivät parin viikon aikana kahviloissa ja kirjastoissa. Samassa yhteydessä lanseerattiin uudet mainoskasvot Noste-Juken ja Noste-Heidin muodossa, Noste-koulutusten omat mainokset ja Noste-lehti, joiden myötä näkyvyys oli suurta. Kierroksen tuloksena oli helppo suunnata hakevaa toimintaa: alettiin panostaa niihin alueisiin, joista tuli vastakaikua. Lisäksi Tuula totesi hyviksi välineiksi paikallislehdet miettiessään, minne kullakin paikkakunnalla kannattaa kulkunsa suunnata ihmisiä löytääkseen. Tuulan toteuttama hakevan toiminnan malli perustui ihmisten kipinän herättämiseen ja rohkaisuun opintojen aloittamiseen. Yhdessä punnittiin koulutuksen etuja ja haittoja, keskusteltiin koulupeloista ja nykyaikaisista opiskelumuodoista sekä tutustuttiin ilman kiirettä. Tuula pyrki tavoittamaan ihmisiä heidän omista elämänympäristöistään, joten hän lampsi kumisaappaat jalassa maalla ja kertoi samalla koulutusasioista. Tällä tavoin hän sai itselleen lisäetuna alueellista tietoa ihmisistä. Myönteinen puskaradio lähti liikkeelle. Tuula halusikin pyrkiä myymään oman naamansa, jotta yhteydenottaminen 12

13 olisi mahdollisimman helppoa ja puhelimitse ajankohdaltaan joustavaa. Sähköisen viestinnän hän unohti kokonaan ja panosti perinteisiin keinoihin eli puhelimeen, lehtitiedotteisiin ja henkilökohtaisiin suhteisiin. Usein tuloksena oli tietotekniikkakoulutuksen järjestäminen opiskelijoiden omalla paikkakunnalla, jolloin kynnys aloittaa opinnot madaltui, eikä opiskelupaikkaan kulkemista tarvinnut miettiä erikseen. Monille tietotekniikkakoulutus antoi juuri sen, mitä he tarvitsivat: konkreettisen avun työllistymiseen. Toisille puolestaan tietotekniikkakoulutukseen osallistuminen tuotti ahaa-elämyksen, jonka myötä päätettiin hakeutua ammattitutkintoa suorittamaan jopa muutama ns. koulukammoinenkin hakeutui. Pienenä ihmeenä voi pitää useiden yksittäisten ihmisten kiinnostuksen heräämistä koulutusta kohtaan hakevan toiminnan myötä. Yksin puurtaminen osoittautui kuitenkin raskaaksi toimintamalliksi, joten pian Tuula alkoi etsiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö eri oppilaitosten välillä vaati ponnisteluja raja-aitojen ylittämiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi. Ponnistelut eivät menneet hukkaan, kun havaittiin, miten tärkeää on toimia asiakaslähtöisesti ja etsiä opiskelijalle paras mahdollinen opiskelupaikka. Lisäksi hakevan toiminnan yhteistyö erilaisten hankkeiden ja järjestöjen kanssa osoittautui hedelmälliseksi yhteisten intressien löydyttyä. Tuulan toteuttaman hakevan toiminnan mallin taustalta löytyy vahva asiakaslähtöisyyden periaate: potentiaalisten opiskelijoiden kanssa puhutaan samaa kieltä sekä annetaan aikaa ja tukea uusia mahdollisuuksia etsivälle ihmiselle. Tärkeää on koko prosessin läpivieminen aina ensikontaktista ja hakeutumisvaiheen tuesta jälkihoitoon saakka, johon sisältyy kuulumisten kyselyä opintojen jo alettua ja kahdenkeskisiä ohjauksellisia keskusteluja. Tällaista hakevaa toimintaa ei olisi mahdollista toteuttaa ilman taustatukea ja esimiehen luottamusta. Lisäksi toteuttamisen edellytyksinä ovat valmius joustavuuteen hakevan toiminnan ollessa hektisessä vaiheessa ja nopea reagointi siinä hetkessä, kun jollakin paikkakunnalla ilmenee kiinnostusta opintoja kohtaan. Onnistumisen kriittiset tekijät: Lähtökohtana on työpaikkojen/yritysten ulkopuolella olevien yksityisten henkilöiden tavoittaminen hakeudutaan ihmisten elämänympäristöihin. Tietoa koulutusmahdollisuuksista levitetään kansantajuisesti ns. yhdestä luukusta ja herätetään kipinä henkilökohtaisten kontaktien kautta. Joustavuus, tutuksi tuleminen ja näkyvyys, ajan ja tuen antaminen Havainnoidaan tarkasti alueellista vastakaikua ja suunnataan hakevaa toimintaa sen mukaisesti. Reagoidaan nopeasti esille tulleisiin koulutustarpeisiin. Etsitään yhteistyökumppaneita ja pyritään rakentamaan luottamus. Hakevan toiminnan toteuttajalla on hanke- ja oppilaitostason luottamus. 13

14 Mitäs meinaat poika opettaa? Tiedot antanut: Osastonjohtaja Janne Ekman, Lapin ammattiopisto, Rovaseudun Noste-hanke Nosteen myötä sai alkunsa Janne Ekmanin toteuttama hakevan toiminnan malli: suorat puhelinsoitot yrityksiin yrittäjille ja työntekijöillekin. Hän oli ennen Lapin ammattiopistoon tuloaan työskennellyt useita vuosia maanrakennusalalla ja kiertänyt ympäri Lapin lääniä, joten siinä olivat tulleet tutuiksi nuo konemiehet jo silloin, niin oli helpompi alkaa soitella, kun oli tuttuja kavereita. Aluksi Janne soitti läpi tutut miehet, minkä jälkeen hän selaili puhelinluetteloa ja otti yhteyttä myös tuntemattomiin yrityksiin. Hiljalleen Janne sai innostettua miehiä opintojen pariin. Alkujaan tutkintoa lähti Rovaniemellä suorittamaan 35 konkaria, joista Noste-kohderyhmään kuului 20, muisteli Janne. Tutkintoa suorittamaan tulleet konkarit olivat hakevan toiminnan avainhenkilöitä, jotka veivät kentällä liikkuessaan huhuna koulutustietoutta mukanaan. Usein olikin niin, että kun Janne otti suoraan yhteyttä ihmisiin, ensimmäinen vastaus oli ei, jos asia oli aivan vieras. Mikäli asiasta oli jo kuultu kentällä vertaisen henkilön kertomana, koulutuksesta kiinnostuttiin ja haluttiin lisätietoja. Tiedon levitessä tiedustelusoittoja koulutusmahdollisuuksista ja esittelytilaisuuksien järjestämisestä alkoi tulla myös Jannelle päin. Jannen hakeva toiminta perustui suoriin kontakteihin, välineenä puhelin pitkistä välimatkoista johtuen. Toisinaan hän keräsi porukan kasaan ja meni paikanpäälle pitämään esittelytilaisuuksia. Koulutusalalla on todettu, että vilkkaimpaan työaikaan kesäkaudella on turhaa hakea ihmisiä saatikka järjestää koulutusta talven lähestyessä on aika tarttua asiaan. Lehti-ilmoituksilla ei ole vaikutusta tämän kohderyhmän kiinnostuksen herättämisessä. Kokeneiden yrittäjien ja työntekijöiden lähestyminen koulutusasioilla on vaatinut Jannen mukaan tietynlaista ja varovaistakin lähestymistä: tämmöisessä asiassa työssä olevalle aikuiselle, niin ei se helppo ole soittaa, että lähdepäs koulunpenkille. Tätä Janne luonnehti, että Kemijärvellä soitin vanhalle tutulle konemiehelle, että lähdehän suorittamaan maanrakennusalan ammattitutkintoa. Pienen hiljaisuuden jälkeen toisesta päästä kysyttiin: mitäs meinaat poika opettaa?. Maanrakennusalan ammattitutkinnon koulutuksia on järjestetty joustavasti. Koneiden käyttö on ollut hyvin hallinnassa tällä kohderyhmällä, jossa keski-ikä on yli 50 vuotta ja työkokemustakin on parhaassa tapauksessa ollut 40 vuotta. Teoriaopintoja on tarvittu lähinnä mittauksessa ja massalaskennassa, kun muutoin tarvittava osaaminen on useimmilla ollut valmiina: alussa pitää sanoa, että minä en ketään yritäkään opettaa ajamaan sillä koneella, että ihan käydään läpi näitä asioita toiselta kannalta. Keskeistä on ollut myös turvakorttien suorittaminen, joiden mainostaminen on toiminut yhtenä vetonaulana hakevassa toiminnassa. Joustavuutta koulutukseen on saatu vaihtoehtoi- 14

15 silla koulutuspäivillä, mikä on mahdollistanut esimerkiksi sekä yrittäjän että työntekijän osallistumisen koulutukseen ilman töiden keskeyttämistä. Lähiopetusta on ollut keskimäärin viitenätoista iltana, ja se on pyritty järjestämään talviaikaan. Hankkeessa todetaan, että hakevan toiminnan onnistumisessa on oleellista ollut osaava ja toimialan hyvin tunteva henkilö, joka pystyy henkilökohtaisesti panostamaan koulutuksen markkinointiin. Koulutukseen osallistuneet yritykset ja työnantajat ovat korostaneet koulutuksen hyötyä erityisesti laatuvaatimusten ja sitä kautta yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Työntekijöitä on koulutukseen kannustanut tutkinnon suorittamisen myötä kohonnut palkkaus. Hakevaa toimintaa ei ole keskitetty alueellisesti tiettyjen rajojen sisäpuolelle, vaan Lapin ohessa hakevaa toimintaa on ulotettu muun muassa Raaheen, Kuhmoon ja Kuopioon. Määrällisesti tämä hakevan toiminnan malli on tuottanut hyviä tuloksia. Maanrakennusalan tutkintoja on suoritettu yhteensä yli 235, joista Lapin alueella 135. Noin puolet kaikista on ollut Noste-ryhmää. Lähestymistapa soveltuu erityisesti pk-valtaisille toimialoille, ja sitä on levitetty jo muuallekin. Onnistumisen kriittiset tekijät: Hakevassa toiminnassa hyödynnetään osaamista ja kentän hyvää tuntemusta. Alue- ja alakohtaiset puitteet sekä kohderyhmä otetaan huomioon hakevan toiminnan toteutustavoissa. Hakeva toiminta perustuu henkilökohtaisiin ja suoriin kontakteihin (pien)yrittäjiin ja työntekijöihin. Tietoa koulutusmahdollisuuksista levitetään kansantajuisesti ja herätetään kiinnostus henkilökohtaisten kontaktien kautta. Avainhenkilöiden löytäminen koulutusryhmiin, myönteinen puskaradio ja vertaismarkkinointi. Joustava työpaikkalähtöinen ja työolosuhteet huomioonottava koulutuksen järjestämistapa. 15

16 Aidosti alueen väestön asialla Puulan seutuopisto Tiedot antanut: Kouluttaja Tarja Onali, Puulan seutuopisto, Keski-Suomen Noste Joutsan seutukunnalla hakevaa toimintaa on toteuttanut Puulan seutuopisto. Opisto palkkasi päätoimisen hakevan toiminnan tekijän kartoittamaan tietotekniikkakoulutuksesta kiinnostuneita henkilöitä. Hakevaa toimintaa tekevä henkilö tunsi paikkakunnan hyvin ja hän toimi myös hakemiensa ryhmien kouluttajana. Koulutusten aikana hän keskusteli opiskelijoiden kanssa heidän ammatillisista koulutustoiveistaan ja välitti näitä tietoja Noste-hankkeelle. Alussa vähän mietittiin, voiko tällainen vapaan sivistystyön toimija tiedottaa myös ammatillisesta koulutuksesta. Minä en nähnyt sitä millään tavalla ongelmaksi. Lähdin tekemään työtäni sillä asenteella, että työni ei lopu siihen, kun suljen työhuoneeni oven. Saatoin jatkaa hakevan toiminnan tekemistä vielä illallakin siellä, missä liikuin. Työni puitteissa olin paljon yhteyksissä työelämän toimijoihin. Yritysrekisterin kautta etsin sopivia kontakteja ja otin yhteyttä puhelimitse. Yrityksissä käydessäni jaoin koulutusesitteitä. Hyödynsin työssäni myös kuntien elinkeinoasiamiesten ja Mela-asiamiesten yrittäjäverkostoja sekä tein yhteistyötä työvoimatoimistojen kanssa. Keski-Suomen Noste-hankkeen ohjausryhmässä kiinnitettiin huomiota Joutsan seudun suuriin tietotekniikkakoulutusten opiskelijamääriin ja heränneeseen koulutuskiinnostukseen. Ammatillisen oppilaitoksen ja vapaan sivistystyön yhteistyö sai konkreettisia toimintamuotoja, kun Noste-hanke järjesti Puulan seutuopiston ja Jyväskylän aikuisopiston kanssa paikkakunnalla yhteisiä aikuiskoulutuksen keskustelutilaisuuksia. Jyväskylän aikuisopistossa minulla oli tuttuja henkilöitä, joiden kanssa oli helppo verkostoitua ja sopia toiminnan järjestämisestä. Nämä yhteisesti järjestetyt työelämän infotilaisuudet vapaan sivistystyön ja ammatillisten oppilaitosten kanssa poikivat paljon henkilökohtaisia kontakteja ja vielä myöhemminkin puskaradion kautta lisää opiskelijoita. Tämä verkostoitumispohja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön kanssa on mahdollistanut sitä hakevaa toimintaa, mitä Puulan opistossa on Nosteen aikana tehty. Tärkeä osa hakevaa toimintaa ja koulutusten toteuttamista on arjen kieli. Työpaikkojen ja opiskelijoiden kanssa pitää osata keskustella heidän omalla kielellään ja unohtaa se oppilaitoskieli. Tästä keskustelimme yhteisessä koulutuksessa, jossa valmensimme kouluttajia hakevaan toimintaan. Opiskelijoiden kanssa käymistäni keskusteluista on jäänyt mieleeni erityisesti se, miten paljon erilaisia tunteita koulutukseen hakeutumiseen liittyy. Aikuisopiskelija tulee koulutukseen melko arkana ja hauraana niiden aiempien koulumuistojensa kanssa, jotka eivät välttämättä ole mitenkään kauniita. Joillekin aiemman opettajan ankaruus on saattanut jättää ikuisen nolatuksi tulemisen pelon, minkä 16

17 vuoksi apua ei uskalleta pyytää. Taustalla voi olla myös kesken jääneitä opintoja ja oppimisvaikeuksia. Tämä toimintatapa toi esille myös sen, kuinka suuri merkitys aikuisten ohjauksella, neuvonnalla ja kannustuksella on koulutukseen hakeutumisvaiheessa. Opiskelun esteet pitää pystyä tunnistamaan mahdollisimman varhain. Tietotekniikkakoulutusten jälkeen moni henkilö innostui lähtemään ammatilliseen koulutukseen. Paikallisen toimijan toteuttama neuvonta, rohkaisu ja koulutuksista tiedottaminen avasivat ovia ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle. Yhteistyön tuloksena Jyväskylän aikuisopisto käynnisti Toivakassa laitoshuoltajakoulutuksen ja Joutsassa lähihoitajakoulutuksen. Atk-kurssin loppuvaiheessa opiskelijat halusivat kovasti laitoshuoltajakoulutusta järjestettäväksi Toivakassa. Sanoin heille, että jos saatte kokoon kahdeksan henkilöä, niin koulutus järjestetään. Heistä kahdeksan henkilöä ilmoittautui siltä istumalta. Yhteistyön malli on lisännyt aikuiskoulutuksen koulutustarjonnan tunnettavuutta seutukunnalla. Verkoston tunteminen ja keskinäinen luottamus ovat olleet toimintamme vahvuuksia. Onnistumisen kannalta oleellista oli myös se, että sain oppilaitokselta valtuudet sopia näistä koulutusasioista. Hyvin toimiva verkostotyö edellytti paljon vuoropuhelua ja toimintaan kohdistettuja rahallisia resursseja. Tukea toiminnalleni sain Nosteen ohjausryhmältä, yhteistyöryhmältä Mikkelin Noste-hankkeen kanssa sekä projektipäälliköiltä. Toiminnan suunnittelussa käytimme hyväksi opiskelijoilta saatua palautetta. Jatkon kannalta oleellista on turvata verkoston toiminta myös tulevaisuudessa, vaikka henkilöstö vaihtuu. Onnistumisen kriittiset tekijät: Vapaan sivistystyön ja ammatillisen oppilaitoksen verkostoyhteistyö: ylitetään oppilaitosrajat ja luodaan luottamus. Paikallistuntemuksen, henkilökohtaisten kontaktien ja joustavien toimintatapojen merkitys hakevassa toiminnassa Kouluttajien valmentaminen hakevaan toimintaan ja aikuisopiskelijan kohtaamiseen Levitetään tietoa koulutusmahdollisuuksista kansantajuisesti yhteisellä kielellä ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Tietotekniikkakoulutusten hyödyntäminen porstuakursseina ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutuksen yleisen tunnettavuuden lisääminen. 17

18 Työpaikoille jalkautuvien opettajien briiffaus Tiedot antanut: Projektipäällikkö Heli Tirri, Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkelin seudun Noste Mikkelin seudun Noste-hanke tarjoaa esimerkin hakevan toiminnan toteuttajien systemaattisesta ja henkilökohtaisesta opastamisesta ja osaamisen rakentamisesta, briiffauksesta. Hankkeessa briiffausta on toteuttanut projektipäällikkö Heli Tirri. Hankkeessa kukin työpaikoille hakevaa toimintaa toteuttamaan lähtevä opettaja/kouluttaja kävi keskustelun projektipäällikön kanssa. Keskustelussa käytiin laajasti läpi Nosteeseen ja hakevaan toimintaan liittyviä asioita: mitä Noste tarkoittaa työnantajalle, opiskelijalle ja opettajalle, mikä on verkoston merkitys ja rakenne, mitä rahoitus- ja koulutusmuotoja on olemassa, millaista koulutusta on tarjolla verkostossa sekä kuinka koulutukset käytännössä järjestetään. Keskustelussa tähdennettiin näkökulmaa verkostona: jokainen jalkautuva kouluttaja on liikkeellä sekä koko verkoston että tietenkin oman oppilaitoksensa edustajana. Hankkeen yhteistyöryhmässä ja ohjausryhmässä käydyt keskustelut olivat projektipäällikön tukena briiffauksen suunnittelussa hänen päättäessään, mitä asioita siinä tulisi käsittelemään. Briiffaus-keskusteluissa käsiteltiin myös mahdollisia tapoja toteuttaa hakevaa toimintaa: kuinka haetaan matalasti koulutettuja ihmisiä koulutukseen ja myös laajemmin työyhteisöjä. Hakevan toiminnan toteuttajien näkökulmasta näitä käytännön toteuttamisen keskeisiä välineitä ovat muun muassa keskusteleva ote toiminnassa ja kyky puhua samaa kieltä opiskelijoiksi hakeutuvien kanssa. Yhteisen kulttuurin luominen on tärkeää myös koulutuksen toteuttamisen kannalta, samoin matalasti koulutettujen aikuisopiskelijoiden esteiden, arkuuden ja pelkojen tunnistaminen. Lisäksi esimerkiksi kouluttajan mahdollinen paikallisen työelämän tuntemus on merkittävä työkalu tehokkaassa hakevassa toiminnassa. Työasenteen kannalta on tärkeää oivaltaa, että työhuoneen ovi ei ole työn rajana, vaan rohkea, aktiivinen ja vuorovaikutteinen työpaikkojen lähestyminen tuottaa parhaat tulokset. Hankkeen kouluttajien briiffaukseen perustuvassa mallissa keskeisinä periaatteina olivat asiakaslähtöisyys sekä näkökulma yhtenä luukkuna ja verkostona. Yhden luukun periaate tarkoittaa, että tietoa koko verkoston koulutustarjonnasta, rahoitusmahdollisuuksista ynnä muusta on keskitetysti saatavissa yhdeltä henkilöltä tai yhdestä toimipisteestä. Usein hankkeissa projektipäälliköt ovat toimineet tällaisina henkilöinä. Mikkelin seudun Noste-hankkeen tapauksessa tätä periaatetta laajennettiin siten, että verkosto ja sen koulutustarjonta löytyi jokaiselta hakevaa toimintaa toteuttavalta kouluttajalta. Näin kullakin hakevan toiminnan toteuttajalla oli valmiudet löytää asiakkaalle soveltuva ratkaisu. 18

19 Verkoston tuntemuksen ohella ja siihen liittyen työnjaon selkeydellä, sillä että kukin hoitaa oman pelikenttänsä, oli merkitystä hakevan toiminnan onnistumisessa. Kouluttajien ja projektin vetäjän tuttuudella ja tiiviillä yhteistyöllä sekä verkoston ylläpitämisellä päivitystapaamisissa oli tässä suhteessa suuri merkitys. Saumaton yhteistyö sekä selkeys valtuuksien ja vastuiden jakamisessa ovat myös luottamuksen syntymisen ja ylläpitämisen tärkeitä edellytyksiä. Onnistumisen kriittiset tekijät: Hakevan toiminnan toteuttajat perehdytettiin perusteellisesti ja monipuolisesti Nosteeseen ja toimintaan siten, että he olivat tietoisia koko verkoston toiminnasta. Kun verkoston toiminta ja tarjonta oli läpinäkyvä, kullakin hakevaa toimintaa toteuttavalla kouluttajalla oli riittävät tiedot toimia yhtenä luukkuna, tarjota opiskelijaksi hakeutuvalle sopiva ratkaisu verkoston tarjonnasta, ja näin toimia asiakaslähtöisesti. Projektin vetäjän koordinoimana valtuudet, vastuut ja työ jaettiin selkeästi päällekkäisyyksien välttämiseksi. Hakevan toiminnan toteuttajien ymmärrys verkoston rakenteesta edesauttoi tätä. Tuttuus ja tiivis yhteistyö kunkin kouluttajan ja projektipäällikön välillä sekä verkoston päivitystapaamiset olivat tämän keskeisiä edellytyksiä. Valtakunnallinen rekkakiertue vuonna 2006 ulottui Inariin asti. Mukana hakevassa toiminnassa ja neuvonnassa myös Lukineuvola hanke. 19

20 Pätevyysluotsi verkostojen laajentajana ja Nosteen tulkkina Tiedot antanut: Pätevyysluotsi Mirja Toiva, PiNOSTE Pirkkalassa toiminut perhepäivähoitaja Mirja Toiva on tehnyt hakevaa toimintaa päätoimisesti PiNOSTE -hankkeessa alkaen. Hän on ainoa päätoimisesti työskennellyt pätevyysluotsi Nosteessa. Pätevyysluotsit ovat SAK:n Osaava Pärjää -hankkeen yhteydessä kurssitettuja vertaisohjaajia, joiden tehtävänä on Noste-ohjelman aikana ollut kannustaa, rohkaista ja motivoida työtovereitaan koulutukseen. Mirja Toiva aloitti työnsä eri työyhteisöjen koulutuksesta vastaavien henkilöiden yhteistietojen kartoittamisella. Tätä seurasivat yhteydenotot eri yrityksiin, sekä työnantajien (henkilöstöpäälliköt, kunnanjohtajat ja -sihteerit) että työntekijöiden (luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, yhdistysten opintosihteerit, pätevyysluotsit) edustajiin, joille hän kertoi Nosteesta ja ehdotti tapaamista. Useaan paikkaan pyydettiin laittamaan sähköpostia, koska asia oli vieläkin varsin vieras. Työelämäverkostojen luomisen ohella Toiva otti selville tiedot oppilaitosverkoston ajankohtaisesta koulutustarjonnasta. Toiva katsoo, että sekä työnantajien että työntekijöiden henkilökohtaiset tapaamiset ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti työntekijöiden lähestyminen arkaluontoisen asian tiimoilta on onnistunut parhaiten aidossa ympäristössä, henkilökohtaisiin kontakteihin aikaa varaamalla. Henkilökohtaiset kontaktit ovat kuitenkin olleet vain osa monikanavaista ja monilla foorumeilla toteutettua hakevaa toimintaa. Toiva on tuonut Nostetta esille eri ammattiliittojen ja -yhdistysten kokouksissa ja koulutusilloissa. Hän on muun muassa luennoinut Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) koulutuskeskuksessa Nosteesta eri ammattialojen edustajille, luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille, opintosihteereille ynnä muille. Palvelualojen ammattiliiton (PAM) kanssa yhteistyö on ollut muun muassa mainontaa heidän lehdessään ja esitteiden postituksia liiton jäsenille. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa on toteutettu erilaisia tapahtumia, joissa Nostetta on viety esittelypöydän avulla niin sanotusti kansan joukkoihin, muun muassa markkinoille, toritapahtumiin, raveihin, jalkapallopeleihin, suuriin kauppakeskuksiin, suuriin työpaikkoihin, tehtaisiin ja lounasruokaloihin. Kiinnostus Noste-koulutuksiin syntyy Toivan mukaan parhaiten henkilökohtaisesti lähestymällä siten, että on varattu riittävästi aikaa kysymyksille, ajatuksille ja harkinnalle. On kerrottava selkeästi ja samalla kielellä, mutta kuitenkin lyhyesti. Muuten ei kuulija jaksa innostua asiasta. Myös omakohtaiset kokemukseni aikuisopiskelusta ja muut todelliset esimerkit selviytymisestä ovat olleet rohkaisevia. Vertaisuus, samanikäisyys kohderyhmän kanssa, saman kielen puhuminen ja kokemusten jakaminen ovat tärkeitä tekijöitä kontaktissa. Moni on sanonut, että nyt uskaltaa ja kehtaa kysellä, kun on ymmärtävä henkilö vastapuolena. 20

21 Pätevyysluotsi Mirja Toiva Noste-viestiä levittämässä Henkilökohtaisessa kontaktissa on tärkeää tiedon täsmällisyys, selkeys ja tiiviys tarjotaan kuulijalle valmis paketti käteen. Lisäksi sopimus kontaktin jatkumisesta on Toivan kokemuksen mukaan sitoutumisen tärkeä edellytys: Ei todellakaan saa jättää asiaa siihen, jos kuulija innostuu, vaan olen kysynyt, voinko ottaa jossain vaiheessa yhteyttä ja kysellä missä mennään. Jos on kielletty, asia on jäänyt siihen, toki olen sanonut, että olisi kiva kuulla häneltä jotain, ja on muutamilta kuulunutkin. Työnantajalla on keskeinen rooli opiskelijoiden ja ryhmien onnistuneessa ja tuloksellisessa tavoittamisessa. Parhaimmissa tapauksissa puhelinkeskustelu oli johtanut potentiaalisten opiskelijoiden kokoamiseen yhteen työpaikalla. Parhaimpana koin tilanteet, jossa työnantaja oli jo valmiiksi kerännyt asianosaiset tapaamiseen puhelinkeskustelumme pohjalta. Silloin jokainen paikalla ollut sai saman tiedon asiasta ja kukaan ei voinut vedota siihen, että kun en tiennyt tahi kuullut koko asiasta mitään. Tällä menetelmällä saatiin koko ryhmä opiskelun pariin. Työpaikoilla toimimiseen liittyivät myös Toivan raportoimat keskeiset haasteet ja vaikeudet hakevan toiminnan toteuttamisessa. Toisinaan työpaikoilta oli haasteellista tavoittaa oikeaa, asioista päättävää henkilöä. Yrityksiin saattoi olla myös hankala päästä sisään, vaikka johtoporras ei edes ollut tietoinen alaisten koulutustaustoista tai -halukkuudesta. Lisäksi työntekijäpuolen tapaaminen yhdessä oli haaste joissain suurissa työpaikoissa, joissa oli vuorotyöläisiä. Muutamassa paikassa olimme kahtena peräkkäisenä päivänä ja jätimme materiaalia pöydille luettavaksi, olivat tutustuneet rauhassa ja toisena päivänä tulivat keskustelemaan rohkeammin. Keskeisimmiksi tekijöiksi onnistuneessa hakevassa toiminnassa ja arvokkaiksi huomion kohteiksi tulevaisuudessa Mirja Toiva nostaa jalkautumisen ja henkilökohtaisten kontaktien ottamisen kohderyhmään sekä yhteistyöverkoston tuen. Toivan kokemuksen 21

22 mukaan on todella tärkeää, että on henkilö, joka jalkautuu kohderyhmän luokse. Ei saa luoda kuvaa, jotta katsohan netistä, sieltä asiat selviää. Eli henkilökohtainen huomioiminen on ensiarvoisen tärkeä toimintamuoto. Oppilaitosten tulisi miettiä tällaisen henkilön ja/tai toimintatavan juurruttamista. Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa on ollut antoisaa, verkostoni on saanut lisää tukilankoja, joista olen todella kiitollinen. Onnistumisen kriittiset tekijät: Roolinsa laajasti mieltävä pätevyysluotsi palkattiin toteuttamaan hakevaa toimintaa päätoimisesti. Laajat verkostot ja kontaktit sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edustajiin oppilaitosverkoston tuen kera ovat tuloksellisen hakevan toiminnan edellytyksiä. Ennakkoluulotonta, monikanavaista hakevaa toimintaa erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettuna. Vertaisuudella ja jatkuvuudella on tärkeä merkitys henkilökohtaisissa kontakteissa kohderyhmään kuuluvien ihmisten kanssa. Saman kielen puhuminen, samanikäisyys ja omien aikuisopiskelukokemusten jakaminen luovat luottamusta. Lupaus henkilökohtaisen vertaistuen jatkumisesta sitouttaa. Työpaikoille jalkautuminen yhteistuumin Tiedot antanut: Projektipäällikkö Tuula Syrjänpää, Forssan Aikuiskoulutuskeskus, Forssa-Karkkila-Espoo Noste-ohjelma Työelämään jalkautuvasta toimintamallista tarjoaa mainion esimerkin Forssa-Karkkila- Espoo Noste-ohjelma hankkeen puitteissa puhdistuspalvelu- ja ravitsemusalalla toteutettu hakeva toiminta. Liikkeelle hankkeessa lähdettiin heti Noste-ohjelman alkuvaiheessa Projektipäällikkö kokosi oppilaitosten toimijat yhteen ja yhdessä pohdittiin, mistä Nosteessa on kysymys. Työryhmään koottiin puhdistuspalvelu- ja ravitsemusosaston useita koulutusaloja. Keskusteluissa oppisopimustarkastajan kanssa päädyttiin yhteistyöhön todeten, että Noste- ja oppisopimuskoulutukset eivät ole mitenkään kilpailevia tai toisiaan poissulkevia. Näiden eri koulutusalojen ja rahoitusmuotojen voimin lähdettiin kehittämään kokonaisia työyhteisöjä työpaikkojen omien kehittämiskohteiden mukaisesti. Osaamistarvekartoitusten avulla löydettiin koulutustarpeet, joihin pyrittiin vastaamaan muun muassa joustavasti työpaikoille viedyillä koulutuksilla. Työpaikkoja lähestyttiin aloittamalla keskustelut ensin työnantajan, yritysjohdon ja/tai työnjohdon kanssa. Näissä keskusteluissa oli kolmikantaisen toimintatavan hengessä heti alusta lähtien mukana myös työntekijöiden edustus, luottamusmies tai muu sopiva henkilö, mikäli vain tällainen löytyi työpaikalta. Syrjänpää näkee näiden työntekijöiden 22

23 edustajien merkityksen työyhteisössä toimivina muutosagentteina, joiden kautta tieto saatiin työntekijöille, ja pystyttiin estämään ennakkoluulojen syntyminen meneillään olevan prosessin suhteen. Keskusteluissa esitettiin oppilaitoksen näkökulmasta ehdotuksia henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja kuunneltiin työpaikan tai yrityksen tarpeita, ajatuksia ja ideoita. Lähtökohtana ei ollut valmista mallia, vaan koulutusten sisällöistä tuotiin kulloistenkin tarpeiden mukaan esille sopivimmat. Näin myös työnjohdon kannalta keskusteluilla oli sitouttavaa merkitystä, koska he pystyivät jättämään heti alussa peukalon jälkensä koulutusten suunnitteluun, ja tällä tavoin mielsivät, että oppilaitos ja kouluttajat olivat nimenomaan heitä varten, vastauksena heidän tarpeisiinsa osaamisen kehittämisessä. Suunnitteluvaiheen jälkeen koko henkilöstö otettiin mukaan prosessiin. Käytännössä asia esiteltiin jossakin yhteisessä kokouksessa tai suunnittelupäivillä. Parhaat tulokset saatiin, kun koko työyhteisö otettiin mukaan ja korostettiin nimenomaan työyhteisön kehittämistä toiminnan tavoitteena. Syrjänpään mukaan tällä oli suuri merkitys koulutukseen motivoitumisen kannalta: yhteisen kehittämisen ajatuksella liikkeelle lähdettäessä yksilölliset paineet ja pelot opiskelun ja tutkinnon suorittamisen suhteen hävisivät. Koulutusten järjestämisen keskeisiä haasteita olivat koulutusten vieminen työpaikoille, erityisesti ajalliset järjestelyt sekä työpaikalla tapahtuneet muutokset. Vietäessä opetusta työpaikalle saattoi oppimisympäristönä olla vaikkapa työpaikan keittiö tai neuvottelutila. Tapauksen hakevassa toiminnassa keskeistä oli yhteistyö, joka mahdollisti sekä tiedon, osaamisen ja käytäntöjen jakamisen että erityisesti oikeiden ihmisten, muutosagenttien löytämisen ja saamisen mukaan työpaikoille jalkautuvaan toimintaan. Muutosagenteiksi hankkeessa ryhdyttiin kutsumaan ihmisiä, joilla on hyvä kokonaisuuden hallinta ja kentälle mentäessä laajasti tietoa sekä koulutuksesta että työelämästä. Työpaikan tarpeiden ja kehittämiskohteiden näkökulmasta liikkeelle lähtevä toiminta poiki muun muassa yhteistyösopimuksen kaupungin ruoka- ja siivousliikelaitoksen kanssa. Syrjänpään mukaan siinä kysymys on todellakin kumppanuudesta, jossa kouluttajat ovat tiiviissä kontaktissa työnjohtoon. Yhteyttä pidetään molemmin puolin koulutusasioiden lisäksi myös aivan arkipäiväisissä työhön liittyvissä asioissa. Toiminnan keskeisinä edellytyksinä Syrjänpää näkee yhteisen suunnittelun ja eri rahoitusmuotojen käyttöön ottamisen. Hänen mukaansa osaamisen kehittämistä työpaikalla voitaisiin jatkossa laajentaa siirtyen henkilökohtaisella tasolla tapahtuvasta toiminnasta tiimien ja yksiköiden, ellei koko työpaikan toiminnan kehittämiseen. Tämä edellyttäisi kunnollisen tuotteen kehittämistä sekä resursseja toimintaan. Lisäksi, Syrjänpään mukaan, työpaikkojen ottaminen oppimisympäristöiksi ja toiminnan kehittäminen yhdessä työpaikkojen kanssa edellyttäisi kouluttajien työelämäjaksojen mahdollistamista. 23

24 Onnistumisen kriittiset tekijät: Lähtökohtana on työpaikan, yrityksen ja työyhteisön osaamisen kehittäminen ja koulutusten tarjonta työpaikan kehittämistarpeiden ja työntekijöiden osaamistarpeiden mukaan. Koulutusalojen yhteistyö takaa laajan tarjonnan, kun lähdetään työpaikoille kehittämään osaamista. Erilaisten koulutus- ja rahoitusmuotojen hallitseminen mahdollistaa koulutuksen tarjoamisen mahdollisimman monelle kulloisessakin työpaikassa. Työntekijöiden edustajan ottaminen mukaan koulutuksien suunnitteluun heti alkuvaiheessa luo luottamusta työyhteisössä. Ajatus työyhteisön yhteisestä kehittämisestä henkilöstön keskuudessa lievittää koulutukseen ja tutkinnon suorittamiseen liittyviä paineita ja pelkoja. Osaamistarvekartoitukset hakevassa toiminnassa Tiedot antaneet: Kivialan asiantuntija Toivo Tiainen ja toimialajohtaja Pertti Ahvalo, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Nostetta Pohjois-Karjalaan Nostetta Pohjois-Karjalaan -hankkeen puitteissa toteutettu Tulikivi Oyj:n osaamistarpeiden kartoitus on esimerkkitapaus, jossa yksittäisen yrityksen lähestulkoon koko henkilöstön osaaminen kartoitettiin. Kouluttaja Toivo Tiainen lähestyi joulukuussa 2006 Tulikivi Oyj:n tuotanto- ja henkilöstöjohtajaa ja ehdotti toteutettavaksi henkilöstön osaamistarvekartoitusta. Tässä yhteydessä pantiin merkille, että Tulikivi Oyj:ltä puuttui kattava rekisteri työntekijöiden osaamisesta, mihin olivat huomion kiinnittäneet myös työsuojelupiirit. Tämä puolsi kartoitusten toteuttamista ja mahdollisti koulutuksen - erityisesti kivimiehen ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen - markkinoinnin samassa yhteydessä. Kouluttaja laati osaamistarvekartoitussuunnitelman ja -kyselypohjan yhteistyössä yrityksen kanssa. Haluttiin varmistaa muun muassa kyselyn helppo käytettävyys ja yhteensopivuus yrityksen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kanssa. Kyselylomakkeessa tärkeänä nähtiin vastaamisen nopeus, helppous ja avoimuus. Tämän vuoksi päädyttiin malliin, jossa kysymysten vaihtoehtoina olivat esimerkiksi osaa/ei osaa tai haluaa/ei halua ja kielitaidon kohdalla EU:n mukaisesti A/B/C ilman alatasoja. Lisäksi pyydettiin selkokielinen kuvaus työhistoriasta ja kartoitettiin perustiedot: ikä, Noste-kelpoisuus ja työhistorian pituus yrityksessä. Kysely toteutettiin haastattelemalla. 24 Työntekijöille tiedotettiin osaamistarvekartoituksen toteuttamisesta, haastatteluajankohdista sekä toteuttajatahosta yrityksen sisäisellä televisio-tiedotusjärjestelmällä, joka tavoittaa periaatteessa koko henkilöstön. Tiedotteen allekirjoittivat henkilöstö- ja tuotantojohtajat, tehdaspäälliköt sekä työntekijöiden luottamushenkilöt. Kouluttaja suoritti vielä mahdollisuuksien mukaan suullisen tiedotuksen työntekijöille taukotiloissa. Toivo Tiainen katsoo, että etukäteen suoritetulla tiedottamisella oli tärkeä merkitys osaamistarvekartoitusten onnistumisessa.

25 Kartoitushaastattelut toteutettiin tehtaittain henkilöhaastatteluina erikseen haastatteluun varatussa rauhallisessa ja yksityisyyttä suojaavassa tilassa. Haastattelun odotusaikaa pyrittiin minimoimaan siten, että haastateltu kutsui työpisteelleen palattuaan seuraavan henkilön työskentelyalueeltaan haastatteluun. Noste-ohjelman hakevan toiminnan erityisrahoituksella toteutettu kartoitus toteutettiin yrityksen neljässä tehtaassa. Yhteensä haastateltiin 489 henkilöä eli noin 97 % koko 502 työntekijän henkilöstöstä. Tämän kattavuuden saavuttamisen edellytyksenä Tiainen näkee suunnitelmallisuuden ja hallitun ajankäytön. Hänen kokemuksensa mukaan %:n taso on saavutettavissa suhteellisen helposti, mutta yli 90 %:n taso vaatii sekä aikaa että suunnitelmallisuutta. Osa kolmivuorotyössä toimivista haastateltavista jäi tavoittamatta lomasta, isyyslomasta, vuorotteluvapaasta, osa-aikaeläkkeestä tai muusta poissaolosta johtuen. Kartoituksen perusteella koulutushalukkuutta esiintyi laajasti. Muun muassa halukkuutta tietokoneen ajokorttikoulutukseen ilmaisi jopa yli 200 henkilöä ja kivimiehen ammattitutkintoon 77 henkilöä. Tiainen uskoo, että heistä noin % osallistuminen koulutukseen olisi saavutettavissa. Kattavan osaamistarpeiden kartoituksen avulla oli mahdollista tavoittaa nämä potentiaaliset opiskelijat. Talvella 2007 aloitti kivimiehen ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen 24 henkilön ryhmä, joista 11 opiskeli Noste-rahoituksella. Jatkossa on sovittu lisäksi noin kolmenkymmenen kivimiehen ammattitutkinnon ja tietokoneen ajokorttikoulutuksen aloittamisesta. Koulutukseen päässeiden opiskelijoiden valinnan ovat suorittaneet työnantajan edustajat, jotka ovat olleet kriittisiä valinnoissaan liittyen erityisesti määräaikaisten kouluttamiseen. Tämän vuoksi kaikki halukkaat eivät ole päässeet osallistumaan koulutukseen. Työnantajan sitoutumisella henkilöstön koulutukseen on suuri merkitys: ilman sitä ei kartoituksen ansiosta löydettyjen potentiaalisten opiskelijoiden osallistuminen koulutukseen mahdollistu. Toisaalta kartoitusta voi pitää tärkeänä avauksena koulutuksen tarjoajan ja työnantajan välisessä yhteistyössä ja kumppanuudessa. Onnistumisen kriittiset tekijät: Koko henkilöstön osaamisen kartoittaminen on sekä koulutuksen tarjoajan että työnantajan etu. Työnantajan, työntekijöiden edustajien sekä oppilaitoksen yhteinen näkemys osaamiskartoituksen tarpeesta ja toteuttamisen tavasta on kartoituksen onnistumisen tärkeä edellytys. Etukäteen tapahtuvalla eri ryhmille kohdennettavalla tiedottamisella on suuri merkitys osaamistarvekartoituksen onnistumisessa. Ajankäytön tarkka suunnittelu ja toimiva työkalu, esimerkiksi kyselyrunko, ovat tärkeitä laajojen kartoitusten tehokkaassa toteuttamisessa. Työnantajien sitoutuminen henkilöstön koulutukseen on tärkeä kartoituksesta seuraavien jatkotoimenpiteiden varmistamiselle. 25

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajat/opiskelijat Koulutussihteerit

Tutkinnon suorittajat/opiskelijat Koulutussihteerit HENKILÖKOHTAISTAMISEN JUURRUTTAMISEN MALLI JA VÄLINEET 1. Roolin mukaiset perehdytykset prosesseihin prosessikuvausten mukaisesti aikuispedagogisessa päivässä Tutkinnon suorittajat/opiskelijat t t t t

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Johtamisen tutkintotoimikunta

Johtamisen tutkintotoimikunta Johtamisen tutkintotoimikunta 27.8.2015 Lähiesimiestyön ammattitutkinto 38/011/2015 Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä vastata näyttötutkintojen valvonnasta sopia

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

LATTE Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen

LATTE Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen LATTE Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen Amiedu Helsingin Diakoniaopisto Lapin ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto Porin ammattiopisto Hankkeen tavoitteet Ammatillisen lisäkoulutuksen

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Hankekahvit Kajaanissa

Hankekahvit Kajaanissa Hankekahvit Kajaanissa 7.9.2016 TYPO koordinaatio hankkeen kuulumisia lyhyesti Kainuussa on nimetty yhteyshenkilöt työllisyyshankkeille TE-toimistoon, tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. Toimintatapaa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Case: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK

Case: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK O S A A M I S P E R U S T E I S U U S J A A S I A K A S L Ä H T Ö I S Y Y S - Y K S I L Ö L L I S E T O P I N T O P O L U T J A E R I L A I S I L L E A S I A K K A I L L E T U O T E T TAVAT PA LV E L U

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle 17.11.2010

Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle 17.11.2010 MUISTIO Keski-Suomen Opin oven mahdollistama verkostovalmennus Joutsan aikuisohjauksen verkostolle 17.11.2010 Aika 17.11 2010, klo 12.30-15.30 Paikka Läsnä Kunnanvirasto, Valtuustosali, Länsitie 7, Joutsa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM 20.03.2009 1 Arvot ohjaavat toimintaamme LISÄÄ KUVA Yhteiskunnallinen vastuullisuus

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen / Varsinais-Suomen OpinOvi Tuula Kokkonen / OpinOvi aikuisopiskeluun Varsinais-Suomi Missio? Jottan tarttis tehrä

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lähde. Näyttötutkintojen laatu. Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä. Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti syksy 2010 Näyttötutkintojen laatu Laatu on asiakkaiden odotusten täyttämistä ja ylittämistä Palvelun laatu varmistetaan yhteisillä pelisäännöillä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN NOSTE. Loppuraportti

JOKILAAKSOJEN NOSTE. Loppuraportti JOKILAAKSOJEN NOSTE Loppuraportti Jokilaaksojen NOSTE -verkosto: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Kalajoen Kristillinen Opisto Raudaskylän Kristillinen Opisto Reisjärven Kristillinen Opisto 1. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot