Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä sosiaali- ja terveyspiirissä, kuntaliitoksessa sekä yhteistoimintaalueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä sosiaali- ja terveyspiirissä, kuntaliitoksessa sekä yhteistoimintaalueella"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä sosiaali- ja terveyspiirissä, kuntaliitoksessa sekä yhteistoimintaalueella KAAKON SOTE-INTO Kouvolan osahanke Loppuraportti Kouvolan kaupunki Marjut Kettunen Projektipäällikkö

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Osahankkeen organisointi Osahankkeen henkilöstö Osahankkeen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutuminen Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Palveluohjauksen lisääminen eri kunnanosissa lähi- ja yhteispalvelupisteissä ja järjestöyhteistyö Sähköisten vaikutuskanavien kehittäminen Hyvinvointiaseman perustaminen verkostoivasti Hyvien ehkäisevien käytäntöjen juurruttaminen Integroidut palveluprosessit ja -rakenteet Vanhusten laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen monipuolistaminen Erityisryhmien laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Sosiaalisen kuntoutuksen palvelualue aikuissosiaalityössä Tilaajaorganisaation palvelustrategiat Yksityisen ja kolmannen sektorin valvonnan ja ohjauksen laatustandardit Kumppanuusmalli kolmannen sektorin kanssa Start-hanke hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kansallisten terveys- ja tapaturmaindikaattorien ja tapaturmaluokittelun kehittäminen Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävärakenteen ja työnjaon muuttaminen Asiakastarpeet, henkilöstön osaamisen tarpeet, työhyvinvointi ja täydennyskoulutus Moniammatillisen johtamisen valmennus ja koulutus Käytössä olevien työvälineiden optimaalinen hyödyntäminen Henkilöstön ja luottamushenkilöstön kouluttaminen käyttämään IVA arviointia Kuntouttava ja sosiokulttuurinen työote Osaamisen vahvistaminen tapaturmien ja väkivallan ehkäisystä Kustannuskehityksen hillitseminen Tilaajan ja tuottajan roolin selkiyttäminen Palveluprosessien ja kokonaisuuksien tuotteistaminen Palvelusopimusten kehittäminen Palvelusetelin käytön laajentaminen Kaupunkistrategian sekä palvelustrategian valmistelu yhteistyössä konsernihallinnon kanssa Yhteistyö Paikallinen yhteistyö Osahankkeiden välinen yhteistyö Valtakunnallinen yhteistyö... 32

3 5 Osahankkeen talouden toteutuminen Osahankkeen arviointi Prosessin arviointi Tulosten ja vaikutusten arviointi Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Lähteet Liitteet Liite1 Osahankkeen hankesuunnitelman matriisi Liite2 Osahankkeen johtoryhmän jäsenet Liite3 Osahankkeen henkilöstö Liite4 Start-hankkeen järjestämät koulutus- ja yleisötilaisuudet Liite5 Osahankkeen talouden toteutuminen ja selvitys valtionavustuksen maksatusta varten

4 TUKIPALVELUT Hallintopäällikkö Veli-Pekka Polkko KEHITTÄMISPALVELUT 1 Johdanto Kaakon SOTE-INTO hanke (Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä sosiaali- ja terveyspiirissä, kuntaliitoksessa sekä yhteistoimintaalueella) on osa sosiaali- ja terveysministeriön kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE -kehittämisohjelmaa. Kaakon SOTE-INTO hankkeen kokonaisuus on muodostunut neljästä osahankkeesta: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän osahanke, Etelä-Kymenlaakson osahanke, Kouvolan osahanke ja Kupera osahanke eli Kaakkois-Suomen vanhus- ja vammaistyön kehittämisverkoston osahanke. Hankekokonaisuuden hallinnoijana toimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Kouvolan osahanke aloitti toimintansa uudessa Kouvolan kaupungissa, joka muodostettiin entisistä Anjalankosken, Kouvolan, Kuusankosken, kaupungeista sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnista. Samalla viiden kunnan yhteinen kansanterveystyön kuntayhtymä, Kouvolan seudun kuntayhtymä ja Kymenlaakson kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymä purettiin ja toiminnot yhteen sovitettiin uuteen Kouvolan kaupunkiin. Kouvolan kaupunki on noudattanut toiminnan ja talouden ohjaamisessa tilaaja-tuottaja sopimusohjausmallia. Sosiaali- ja terveyspalvelut sijaitsevat hallinnollisesti yhteisellä perusturvan toimialalla sisältäen terveydenhuollon, kotihoito ja vanhuspalvelujen, aikuissosiaalipalvelujen ja lapsiperhepalvelujen palvelualueet. Lisäksi hankkeen aikana Kouvolan palvelurakenne edistyi siten, että Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Carea, sopivat Kuusankosken aluesairaalan siirtymisestä osaksi Kouvolan kaupungin perusturvapalveluita alkaen. Tämä tarkoittaa perusturvapalvelujen osalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Perusturvan toimiala Tilaajaorganisaatio PERUSTURVALAUTAKUNTA Yksilöjaosto Palvelusopimukset Tuottajaorganisaatio PERUSTURVAPALVELUJEN JOHTOKUNTA PERUSTURVA TILAAJAJOHTAJA Sakari Laari PERUSTURVAPALVELUT TUOTANTOJOHTAJA Mikko Komulainen TERVEYSPALVELUT Tilaajapäällikkö Kati Myllymäki TERVEYDEN- HUOLTO Palvelujohtaja Asta Saario KOTIHOITO JA VANHUSPAL- VELUT Palvelujohtaja Martti Toukoaho AIKUISSOSIAA- LIPALVELUT Palvelujohtaja Ritva-Liisa Juntunen LAPSIPERHE- PALVELUT Palvelujohtaja Liisa Korppi VANHUSPALVELUT Tilaajapäällikkö Eila Kohopää SOSIAALIPALVELUT Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen PERHEPALVELUT Tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen Avoterveydenhuollon palvelut Palvelupäällikkö Anssi Lahti Suun terveydenhuolto Palvelupäällikkö Tuija Palin- Palokas * Aikuispsykiatrian avopalvelut Palvelupäällikkö Paavo Itkonen Sairaalahoito Palvelupäällikkö Erkki Karonen Työterveyshuolto Palvelupäällikkö Erkki Koskinen Vanhusten hyvinvointipalvelut Palvelupäällikkö Kirsi Kiiski Kotihoito Palvelupäällikkö Tuija Jaakkola * Asumispalvelut Palvelupäällikkö Arja Kumpu Aikuissosiaalityö Palvelupäällikkö Hanna Tarkiainen Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Palvelupäällikkö Hannu Hiekkala Vammaispalvelut Palvelupäällikkö Marjatta Horppu Psykososiaaliset palvelut Palvelupäällikkö Martti Niemi Lastensuojelun avopalvelut Palvelupäällikkö Ilona Lehtinen * Lasten sijaishuolto Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen Kuva 1: Kouvolan perusturvan toimiala

5 2 Osahankkeen organisointi Kouvola käynnisti Kaakon SOTE-INTO hankkeen toimenpiteet pidetyssä aloitusneuvottelussa, jossa sovittiin paikallisesti hankkeen organisoitumisesta. Aloitusneuvottelun jälkeen perusturvan palvelualueet määrittelivät hankesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden vastuuhenkilöt sekä tarkensivat palvelualueilla hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä (liite1). Kehittämistyötä toteutettiin laajasti lähellä perustyötä. Osahankkeen toimintaa valvoi osahankkeen johtoryhmä (liite 2), joka kokoontui 6 kertaa. Osahankkeella ei ollut projektityöryhmää. Kehittämistyön kannalta oleellisia asioita käsiteltiin ja vietiin eteenpäin palvelualojen omissa ja yhteisissä johtoryhmissä sekä muissa eri toimenpiteisiin liittyvissä yhteisissä työryhmissä. Hankesuunnitelman mukaisia toimenpiteitä tarkasteltiin suhteessa muihin hankkeisiin ja tehtiin tarvittavia rajanvetoja hankkeiden välillä. Kaakon SOTE- INTO hankkeen ohella vanhuspalveluja kehitettiin Kouvola 2009 vanhuspalvelut hankkeessa, jonka toiminta-aika päättyi Lapsiperhepalvelujen osalta Kaakon SOTE-INTO hankkeessa keskityttiin tavoitteen 4 (kustannuskehityksen hillitseminen) mukaisiin toimenpiteisiin, sillä lapsiperhepalveluissa käynnistyi toinen Kaste-ohjelmaan kuuluva hanke, Lapsen ääni/kouvolan perhepalveluverkosto hanke. Vuorovaikutteiseen perusturvan sähköiseen palvelu- ja ohjausjärjestelmään tähtäävä VOPA-hanke käynnistyi ja hankkeiden välillä tehtiin tarvittavat rajanvedot. 2.1 Osahankkeen henkilöstö Osahankkeen henkilöstö on eritelty liitteellä 3. Kouvolan osahankkeen projektipäällikkönä toimi perusturvapalvelujen kehittämispäällikkö Marjut Kettunen. Hankkeen vastuuhenkilönä ja johtoryhmän puheenjohtaja toimi sosiaalipalveluiden tilaajapäällikkö Niina Korpelainen. Hankkeelle palkattiin projektisihteeri, jonka tehtävänä oli viedä eteenpäin yhdessä henkilöstön kanssa palvelujen tuotteistamista ja siihen liittyviä palveluprosessien kuvauksia sekä työajan mittauksia. Osahankkeessa toimineelle Start-hankkeelle palkattiin ulkopuolinen henkilöstö. Muutoin hanketyöhön osallistui suuri joukko palvelujen kehittämisen kannalta keskeistä kaupungin henkilöstöä työpanoksen siirtona, sillä kehittämistyön keskiössä oli toimintatapojen muutos perustyössä. Palvelujohtajat olivat keskeisiä henkilöitä kehittämistyön edistämisessä palvelualueellaan. Kehittämistyö eteni vaiheittain ja siten työpanoksen siirrot kohdistuivat henkilöittäin eri ajanjaksoille. Hankkeelle tehtävää työtä seurattiin hankkeen alkuvaiheessa henkilöstön työajanseurannalla. Osahankkeen johtoryhmä määritteli hankkeen edetessä työajan seurannan pohjalta kehittämistyön kannalta keskeiset henkilöt, joiden työpanosta sisällytettiin hankkeeseen sovituissa määrin. 2

6 3 Osahankkeen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutuminen Osahankkeen tavoitteiden toteutumista arvioitiin itsearviointina osahankkeeseen osallistuvien toimijoiden taholta suhteessa hankesuunnitelmaan ja sen toimenpiteisiin. Kouvolan osahanketoimenpiteiden toteutumista ja hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja raportoidaan neljän hankkeen päätavoitteen kautta: Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Integroidut palveluprosessit ja -rakenteet Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen Kustannuskehityksen hillitseminen 3.1 Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Palveluohjauksen lisääminen eri kunnanosissa lähi- ja yhteispalvelupisteissä ja järjestöyhteistyö Kouvolassa aloitti kuusi yhteispalvelutoimistoa, jotka sijaitsevat Elimäen, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan entisissä kunnantaloissa ja Keltakankaan kaupunginosassa maatalossa. Yhteispalvelupisteet toimivat paikallistiedon ja yleisasioinnin keskuksina, joista saa opastusta ja yleisneuvontaa Kouvolan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palveluista. Yhteispalvelupisteillä on lähinnä asioiden vireillepanoon ja neuvontaan liittyvä asiakaspalvelutehtävä, päätökset tehdään eri toimialoilla. Elimäen, Keltakankaan ja Kuusankosken palvelupisteissä annetaan sopimusperusteisesti Kelan avustavaa asiakaspalvelua. Keltakankaalla ja Kuusankoskella on sovittu myös Poliisin avustavasta asiakaspalvelusta. Tarpeen mukaan yhteispalvelupisteistä ohjataan kuntalaisia myös järjestötiedon lähteille. Perusturvan toimiala toimitti yhteispalvelupisteille tietoa palveluistaan sekä oppaita ja ohjeisti yhteispalvelupisteiden henkilöstöä. Yhteispalvelupisteiden kautta palautuu perusturvan toimialalle hakemuksia sekä tulee yhteydenottopyyntöjä. Asiakkaat saavat yhteispalvelupisteissä apua mm. netti-lomakkeiden täyttämiseen. Aikuissosiaalipalveluiden sosiaaliohjaajat jalkautuivat yhteispalvelupisteiden yhteydessä toimiviin asiakaspalvelutiloihin ja lisäsivät palveluohjausta erityisesti niissä yhteispalvelupisteissä, joissa ei ole enää omaa sosiaalitoimistoa (Jaalan ja Elimäen kaupunginosat). Palveluohjausta on mahdollista kehittää edelleen mm. sähköisen asioinnin kehittyessä. Yhteispalvelupiste (Kouvola) on toiminut myös toimeentulotuen käteismaksajana pakolaisille joilla ei ole pankkiasiakkuutta passin hakemisen aikana. Yhteispalvelupisteissä ja perusturvapalveluissa tehtiin yhteistyötä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) kanssa sekä sen valtakunnallisen yhteispalvelun kehittämisprojektin ( ) kanssa, jossa kokeiltiin, miten ja millä edellytyksin sosiaali- ja terveysjärjestöjen eri toimintamuodot voivat soveltua julkishallinnon yhteispalvelupisteiden yhteydessä annettaviksi. Kaakon SOTE-INTO hankkeessa kehitettiin toimintamalli jalkautuvasta palveluneuvonnasta. Elokuusta 2009 alkaen Kouvolan kaupungin ikäihmisten hyvinvointipalveluiden seniori-info ja STKL:n projektikehittäjä jalkautuivat yhteistyönä kaupungin eri alueille kansalaisten pariin toritapahtumiin ja marketteihin. Lisäksi ikäihmisten hyvinvointipalvelut käynnistivät teemapäivien ja teemaviikkojen 3

7 suunnittelun yksittäisten järjestöjen kanssa. Yhteistyöstä on luotu pysyvä toimintamalli. Vanhusten hyvinvointipalvelut käynnisti myös palveluneuvonnan kehittämisen STKL:n kanssa. Aikuissosiaalipalvelut suunnittelivat ja toteuttivat STKL:n projektikehittäjän kanssa järjestöfoorumit, jotka pidettiin 2009 ja Foorumissa sovittiin, että kukin palveluyksikkö laittaa kaupungin nettisivuille järjestöjen yhteydenottoja varten yhteyshenkilön. Lisäksi sovittiin, että Kouvolan kaupungissa valmistellaan yhteistyölinjauksia järjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Jatkossa vastaavia foorumeita pidetään 1-2 kertaa vuodessa. Yhteispalveluissa on yhteyshenkilö, joka osallistuu tarvittaessa järjestöjen tapaamisiin ja ylläpitää yhteyttä yhteispalvelupisteiden ja järjestöjen kesken. Suunnitelmissa on lisätä järjestöjen roolia entisestään yhteispalvelupisteissä sekä kehittää edelleen yhteistyön muotoja perusturvapalveluiden kanssa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kanssa jatketaan yhteistyötä ja neuvonnan tehostamista järjestämällä sisäistä koulutusta palveluneuvojille. Itsearvioinnin perusteella toimenpiteen tavoite on toteutunut kokonaan toimintamallin luomisen suhteen ja osittain siksi, että toimintamallin pysyvyydestä ei ole vielä kokemusta. Aikuissosiaalipalveluille tullut asiakaspalaute yhteispalvelupisteistä on ollut myönteistä. Toimintamalli on mahdollistanut ensi vaiheen neuvonnan aikuissosiaalipalveluiden asiakkaille ja toiminnan kehittyessä viikoittaista sosiaaliohjaajan läsnäoloa Jaalan yhteispalvelupisteessä on voitu vähentää. Toimintamalli on hyödynnettävissä muissa kunnissa Sähköisten vaikutuskanavien kehittäminen Hankesuunnitelmaan oli kirjattu toimenpiteeksi sähköisten vaikutuskanavien kehittäminen ja palveluportaalin avaaminen. Tavoitteena oli myös asiakkaiden palautteen antaminen saamistaan palveluista ilman aikarajoitteita. Sähköisten vaikutuskanavien kehittämisessä keskityttiin uuden organisaation muodostumisen alkuvaiheessa kaupungin nettisivujen sisällön tuottamiseen ja kehittämiseen. Start-hankkeella on omat nettisivut osoitteessa Kansalaisten sähköisiä palautemuotoja ei kehitetty tässä hankkeessa, koska sitä kehitettiin koko kaupungin osalta tietohallinnon toimesta. Myöskään palveluportaalia ei kehitetty tässä hankkeessa, sillä tavoitetta vei eteenpäin Kouvolassa toimiva VOPA-hanke. Kaakon SOTE-INTO hankkeessa sähköisten vaikutuskanavien eteenpäin viemiseksi tehtiin yhteistyötä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Etelä-Karjalan ja Etelä-Kymenlaakson kanssa. Medi-IT:n kanssa neuvoteltiin yhteistyön suuntaviivoista Kaakkois-Suomen sosiaalialan asiakastietojärjestelmien koordinoimiseksi. Sähköisen toimeentulotukihakemuksen käyttöönottoa valmisteltiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen muiden kuntien ja ohjelmiston tuottajan kanssa. Käyttöönotto on riippuvainen ohjelmiston tuottajasta. Sähköinen toimeentulotukihakemus otetaan käyttöön Kouvolassa heti, kun se on mahdollista. Hakemusta pilotoidaan parhaillaan Kotkassa. Lisäksi valmistellaan sähköisen ajanvarausjärjestelmän käyttöönottoa. Asiakaspalautejärjestelmiä kehitettiin ja luotiin siihen osittain yhtenäisiä hyviä käytäntöjä. Aikuissosiaalipalveluissa otettiin käyttöön uusia palautemuotoja: kuntalaiskyselyt yhdessä AMK opiskelijoiden kanssa, nettipalautteiden mahdol- 4

8 lisuus (maahanmuutto-ohjelmatyössä ja päihdestrategiatyössä) ja infotilaisuudet kuntalaisille (mamu-ohjelmatyössä). Lisäksi aikuissosiaalityössä asiakaspalautetta kerättiin Bikva-arvioinnilla. Vanhuspalveluissa asiakaspalautteita varten valittiin arviointijärjestelmä (TAK) ja sitä hyödynnettiin mm. hoivakotihoidossa. Palautteiden pohjalta kehitettiin mm. hoivakotihoidon omaisyhteistyötä sekä työkäytäntöjä. Vanhuspalvelujen laajempi asiakaspalautekysely toteutettiin tämän hankkeen jälkeen ja siitä raportoidaan Kaakon SOTE-INTO2 hankkeessa. Yksittäisten ja suoran palautteen vastaanottamiseen kehitettiin perusturvapalveluissa asiakaspalautelomake (ei sähköinen). Palautteista saatujen tietojen käsittelemiseen ja hyödyntämiseen asiakaspalveluissa luotiin menettelytavat. Menettelytavan hyötynä on saadun palautteen tuleminen nopeasti johdon tietoon. Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään edelleen yhteistyössä muiden palvelusektoreiden kanssa Hyvinvointiaseman perustaminen verkostoivasti Ikäihmisten hyvinvointipalvelut organisoitui sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliseksi palvelukokonaisuudeksi uuden Kouvolan aloittaessa toimintansa Palvelukokonaisuuden kehittäminen on vastannut Kouvolan kaupungin ja Kouvolan ikäpoliittisen ohjelman strategisiin tavoitteisiin ja kuntalaisten tarpeisiin. Organisatorisesti vanhusten hyvinvointipalvelut sisältävät muistipoliklinikkatoiminnan, senioriterveysneuvonnan, ikäaseman ja seniori-infon, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, gerontologisen sosiaalityön, palveluohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin. Ikäasemalla on avointa kohtaamispaikkatoimintaa, vapaaehtoistyön välitystä sekä siellä ylläpidetään yksityisten palveluntuottajien rekisteriä. Palvelukokonaisuuden nimi muuttuu v ikäihmisten varhaisen tuen palveluiksi. Hyvinvointipalvelujen tavoitteena on tuottaa ennalta ehkäisevät ja varhaisen puuttumisen ja tuen palvelut yhdestä palvelukokonaisuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon rajapintoja rikkoen, askeleen edellä, kustannustehokkaasti kuntalaisille ja ammatillisesti raikkaasti. Toiminta on organisoitu alueellisiin moniammatillisiin tiimeihin, jolloin palvelu on asiakkaalle lähipalvelua. Hyvinvointipalveluja arvioitiin hankkeen aikana laaditun arviointisuunnitelman mukaisesti. Arvioinnin tuloksena palvelurakenne osoittautui toimivaksi ja työskentelytapa voimaannuttavaksi. Parannettavaa on edelleen mm. dokumentoinnissa. Ikähaitarin laajuus aiheuttaa edelleen miettimistä palvelujen kohdentamisen suhteen. Hyvinvointipalvelujen henkilökunta tekee laajasti yhteistyötä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijoiden kanssa ja palveluja on kehitetty ennakkoluulottomasti. Kehittämistyö huomioitiin Talentian asiantuntijapäivillä 2010, jossa käytäntö oli yksi neljästä hyvän käytännön palkintoehdokkaasta voittaen hyvän käytännön yleisöäänestyksen teemalla: Ennaltaehkäisevää tukea ikäihmisille hyvinvointikeskuksesta - osaamista ja oppimista yhdistäen. 5

9 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIPALVELUT HYVINVOINTIA JA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVIA PALVELUJA 65 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE Muistipoliklinikka Ikäihmisten muistisairauksien ehkäisy, diagnosointi, oikeaaikainen hoito, neuvonta ja tuki Geriatrit, vastaava muistihoitaja, muistikoordinaattorit (geronomit ja sairaanhoitaja) Senioriterveysnevonta Terveysneuvontaa ikäihmisille Terveydenhoitaja Ikäasema *Seniori-info *Ikääntyvien kohtauspaikka *psykososiaalisen tuen ryhmät *vapaaehtoistoiminta *hyvinvointitv hanke, yhteistyöhankkeet STKL ja Eläkeliitto, yhteistyö seurakunnan kanssa Geronomi Gerontologinen sosiaalityö Sosiaalityöntekijä toimii yksilökohtaisen sosiaalityön lisäksi moniammatillisessa yhteistyössä arvioitaessa asiakkaan kokonaisvaltaista palvelutarvetta. * sosiaalinen kriisityö * asunnonmuutostyöt AsuVa hanke/ talonrakennusteollisuus * päihdetyön vastuutaho ikäihmisten palveluissa * perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastuutaho Sosiaalityöntekijät Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Asiakkaan kannustaminen omien voimavarojen käyttöön sekä tietoa palveluista ja toiminnasta lähiympäristössä. * SHL kuljetuspalvelut Sosionomi, sosionomi/sairaanhoitaja, terveydenhoitaja/sairaanhoitaja Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus Sosionomit/geronomit Kuva 2: Kouvolan ikäihmisten hyvinvointipalveluiden palvelukokonaisuus ja henkilöstö. Vuodesta 2011 alkaen palvelukokonaisuuden nimi on Ikäihmisten varhaisen tuen palvelut. Hankkeen aikana hyvinvointipalvelujen sisällä kehitettiin hyvinvointiasema mallia, joka otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta. Kouvolassa hyvinvointiaseman muodostavat matalan kynnyksen palvelut eli ohjaus ja neuvonta, senioriterveysneuvonta ja avoin kohtauspaikka. Malli toteutuu jo nyt kauppakeskuksessa sijaitsevalla Ikäasemalla ja sitä on jalkautettu muihin kaupungin vastaaviin ikäihmisten kohtaamispaikkoihin. Matalan kynnyksen mallissa eri toiminnoista muodostuu yksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottava yksikkö. Hyvinvointiaseman verkostoitumisen tueksi suunniteltiin hyvinvointiteknologisia ratkaisuja. Hankkeessa valmistui suunnitelma vuoden mittaisesta hyvinvointitv kokeilusta, jossa ikäasema linkitetään hyvinvointitv:n avulla Myllykosken palvelukeskukseen, Kuusankoskella toimivaan ikäihmisten kohtaamispaikka Etappiin ja Valkealan kirjastoon sekä valikoituun joukkoon kotona asuvia vanhuksia. Tavoitteena on ennaltaehkäisevän tuen vahvistaminen sekä kotona asumisen tukeminen teknologiasovelluksen avulla. Kokeilussa on vahvasti mukana vapaaehtoistyö ja yhteistyö opiskelijoiden kanssa. Ikäaseman verkottaminen Valkealan kirjastoon mahdollistaa myös uudenlaisen kulttuuriyhteistyön sekä matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan. Kotikäyttäjien osalta tavoitellaan varhaisen tuen mahdollistamista niille ikäihmisille, joilla on psykososiaalisen tuen tarvetta. Toimintasuunnitelmaa valmisteltiin hyvinvointipalvelujen, kotihoidon ja tietohallinnon yhteistyöllä. Asiaa käsiteltiin Kouvolan perusturvalautakunnassa , jonka jälkeen vuoden mittaiseen kokeiluun saatiin hyväksyntä Sosiaali- ja terveysministeriöltä Kokeilusta tiedotettiin paikallistasolla 6

10 mm. ikäihmisten neuvostoa Kouvolan perusturvalautakunta käsitteli asiaa uudelleen ja hyväksyi vuoden kokeilun. Kokeilu aloitetaan Kaakon SOTE-INTO2 hankkeessa ja tulosten perusteella tehdään jatkosuunnitelma tulevaisuutta varten. Hyvinvointiasema mallin hyötynä on sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus samassa pisteessä, matala kynnys neuvonnassa ja ohjauksessa sekä henkilöstöresurssien riittävyyden parempi takaaminen. Jatkotoimina on mallin edelleen kehittäminen saumattomaksi kokonaisuudeksi sekä iäkkäiden kuntalaisten osallistaminen ja heidän voimavarojen hyödyntäminen yhteiseksi hyväksi. Kouvolan hyvinvointipalvelujen kehittämistyön tulokset ja hyvinvointiasema malli ovat hyödynnettävissä muissa kunnissa. Hankkeen aikana Kouvolan mallia on esitelty mm. Keravan ja Mikkelin vanhuspalveluiden sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun edustajille Hyvien ehkäisevien käytäntöjen juurruttaminen Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ehkäisevät kotikäynnit ovat sosiaalihuoltolain (710/1982) ja asetuksen (607/1983) mukainen maksuton palvelu. Ehkäisevä kotikäynti on asiakkaalle vapaaehtoista ja luottamuksellista ja sen tavoitteena on mm. ennakoida ikäihmisen avun tarve sekä antaa tietoa ikäihmiselle erilaisista palveluista kotona asumisen tukemiseen. Uuteen Kouvolaan luotiin yhdenmukainen malli kaikille 80 vuotta täyttäneille, ei säännöllisen sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä oleville, henkilöille tarjottavasta ehkäisevistä kotikäynneistä ja siihen liittyvästä haastattelu- /keskustelulomakkeesta. Ehkäisevät kotikäynnit käynnistyivät v koko kaupungin alueella ja kotikäyntien aihevalikoimaa laajennettiin aiemmista seudullisista malleista. Kouvolan kehittämistyössä huomioitiin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Ikäneuvo-työryhmän ehdotukset (2009) ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien rakenteiden ja toiminnan sisällön kehittämisestä. Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti ehkäisevän kotikäynnin käsite muutettiin hyvinvointia edistäväksi kotikäynniksi v Vuoden 2009 ehkäiseviä kotikäyntejä arvioitiin itsearviointina osana hyvinvointipalveluja sekä tehtiin asiakkaille asiakaspalautekysely. Asiakaspalautteen perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä palveluun. Kotikäynneistä kertynyt asiakastieto osoitti, että huomattava määrä asiakkaista sai ohjeet ottaa yhteyttä terveysasemien muistihoitajiin. Tulos tuli esille aihevalikoimaan otetun muistihäiriötä osoittavan ns. kellotestin ansiosta. Kertynyt asiakastieto edellyttää selvittämistä, miten esille tulleeseen tarpeeseen pystytään vastaamaan. Kertynyttä tietoa hyödynnetään hyvinvointia edistävien kotikäyntien kehittämistyössä sekä muissa ikäihmisten hyvinvointipalveluissa, joissa pyritään vahvistamaan ennalta ehkäisevää ja varhaisen tuen rakennetta. Arvioinnin pohjalta nousi tarve miettiä hyvinvointia edistävien kotikäyntien kohderyhmää tarkemmin. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen kannalta päädyttiin siihen, että vuonna 2011 käynnit tehdään 75 vuotta täyttäville kuntalaisille. Pieni ryhmä 75 vuotta täyttäneitä kuntalaisia osallistui uudelle ryhmälle kohdistettuun palvelun suunnitteluun. Hankkeen aikana toteutui asetetut tavoitteet hyvinvointia edistävien kotikäyntien osalta ja malli on hyödynnettävissä muissa kunnissa. Kouvolan hyvinvointia 7

11 edistävien kotikäyntien mallia on esitelty STM:n Ikäneuvo-työryhmän tiedotustilaisuudessa , Kaakkois-Suomen yhteisessä vanhuspalvelujen työryhmässä , ja sekä Vanhus-Kasteen toimijoille Mikkelissä Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen palvelupäällikkö on osallistunut kutsuttuna Kuntaliiton ja THL:n työkokouksiin, jossa laaditaan verkkokäsikirjaa ikääntyneiden neuvontapalveluihin ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Lisäksi palvelupäällikkö on luennoinut Kouvolan hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä FCG:n koulutuspäivillä, Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyneille uudistuvat toimintatavat ja hyvät käytännöt, Tampereella ja Vantaalla lokakuussa Jatkokehittämisen tarpeena on edelleen palvelun sisällön kehittäminen kohderyhmän (75-vuotiaat) mukaan. Vaikutusten arviointi tarvitsee pidemmän aikavälin. Palveluohjaus ja neuvonta Kotihoito ja vanhuspalvelujen asumispalveluissa palveluohjaajille, asumispalveluohjaajille ja johtajille pidettiin yhteisiä työkokouspäiviä, joiden tavoitteena oli käynnistää palveluohjauksen kehittäminen ja kerätä tietoa koulutustarpeista ja palveluyksiköiden välisistä yhteistyön tarpeista. Työkokouksissa arvioitiin myös palveluohjauksen ja asumispalveluohjauksen toimivuutta ja kerättiin kehittämistyön tueksi tietoa toiminnan vahvuuksista ja heikkouksista. Ikäihmisten hyvinvointipalveluissa palveluohjausta pohdittiin osana tehtävärakennekysymystä, jonka pohjalta käynnistettiin yhteistyö aikuissosiaalipalvelujen ja lapsiperhepalvelujen kanssa. Aikuissosiaalipalveluissa aloitettiin palveluohjauksen ja sosiaaliohjauksen työtehtävien sisällöllinen kehittäminen. Henkilöstölle annettiin koulutusta vammaispalvelulaista, erityisesti palvelutarpeen selvittämisestä ja palvelusuunnitelmasta, kehitysvammaisten erityishuoltolaista ja sosiaalihuollon asiakaslaista sekä asiakastietojärjestelmän käytöstä. Vammaispalvelussa uuden toimintamallin mukaan uudet asiakkaat tulevat pääasiassa palveluohjaajien kautta. Palveluohjaajat tekevät palvelutarpeen selvityksen ja ohjaavat tarvittaessa asiakkaan sosiaalityöntekijöille. Palveluohjausta kehitetään edelleen Kaakon SOTE-INTO2 hankkeessa osana tehtävärakenteen kehittämistä. Sosiokulttuuriset työtavat Sosiokulttuurisiin työtapoihin kiinnitettiin huomioita kuntouttavan työotteen koulutuksessa, joka raportoidaan tavoitteen 3 (henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen) alla. Lisäksi Kouvolasta on ollut edustaja Kupera osahankkeen sosiokulttuurisessa työryhmässä. Sosiokulttuurisen työn kehittämisryhmän työstä on raportoitu Kupera osahankkeen loppuraportissa. 3.2 Integroidut palveluprosessit ja rakenteet Vanhusten laitoshoidon vähentäminen ja asumispalveluiden monipuolistaminen Palvelurakenteen muutos vanhuspalveluissa on edellyttänyt rakenteellisia muutoksia, toiminnan kehittämistä kaikilla vanhuspalvelujen sektoreilla sekä yhteistyötä palvelualojen kesken. 8

12 Uuden Kouvolan aloittaessa toimintansa organisoitiin uudella tavalla: Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Asumispalveluohjaus Kotihoito Asumispalvelujen kokonaisuus Apilan vastaanottoyksikkö Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen palvelukokonaisuutta on selvitetty tässä raportissa kohdassa Palvelukokonaisuuden sisällä osana palvelurakennemuutosta on panostettu sosiaalisista ongelmista kärsivien ikäihmisten tukemiseen. Gerontologinen sosiaalityö organisoitiin uudessa kaupungissa pois laitoksista uudenlaiseen moniammatilliseen yhteistyöhön asiakkaiden koteihin painopisteenä varhainen tuki. Tehtävärakenteen kehittämisessä otettiin huomioon sosiaalityöntekijät ja palveluohjaajat. Muistipoliklinikalle lisättiin geriatrien ja sairaanhoitajien työpanosta. Muistisairaiden jonoihin pystyttiin vaikuttamaan näiden henkilöstölisäysten jälkeen. Samalla muistisairaiden henkilöiden kotona asumisen tukemiseksi kehitettiin muistikoordinaattori toimintaa. Sijoittamistoiminta vanhusten pitkäaikaishoitoon organisoitui uudelleen alkaen. Sijoittamisesta vastaa asumispalveluohjaustiimi. Asumispalveluohjausta seurattiin työryhmissä ja seurantatilastoissa. Asiakkaan päätöksentekoprosessia, sijoittamista jonoon, kehitettiin. Asumispalveluohjauksen hyötynä on ollut sijoitusprosessien nopeutuminen, tyhjät paikat pystytään täyttämään välittömästi. Myös rajapintaneuvotteluja vanhuspalvelujen ja aikuissosiaalipalvelujen kesken asukkaiden sijoittamisesta käytiin. Sijoittamistoiminnan kehittäminen vaatii edelleen toimenpiteitä ja koko palvelualueen yhtenäisien toimintatapojen ja palveluprosessien tarkastelua ja kehittämistä sekä sähköisten apuvälineiden käyttöönottoa. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito integroitiin uuden kunnan aloittaessa toimintansa. Kotihoidon toimintoja ja toimintatapoja yhtenäistettiin ja perustettiin kotihoitokeskuksia, joissa moniammatilliset tiimit toimivat saman katon alla. Kotihoitokeskusten toimintamallin hyötynä on ollut henkilöstöresurssien parempi hyödyntäminen asiakkaan parhaaksi, tiedon kulun parantaminen ja henkilöstön työn parempi tukeminen. Vuonna 2010 kotihoidon työn kehittämisen painopisteenä oli hoito- ja palvelusuunnitelmien seuranta ja omaisten osallisuuden vahvistaminen. Kuntouttavaa työotetta on jalkautettu hankkeessa toteutetun koulutusprosessin jälkeen. Toimintamallien jalkautus jatkuu Kaakon SOTE-INTO2 hankkeen aikana. Tavallinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja hoivakotihoito muodostivat yhteisen asumispalvelujen kokonaisuuden. Suurin organisatorinen muutos palvelukokonaisuuden sisällä oli, että entiset terveyskeskuksen vuodeosastot (6 kpl) siirrettiin kotihoidon- ja vanhuspalveluiden alaisuuteen hoivakotihoidoksi vuoden 2009 alussa. Hoivakotihoidon kehittämistyötä toteutettiin aluksi osana Kouvola 2009 vanhuspalvelut hanketta, mutta kehittämistyötä jatkettiin Kaakon SOTE-INTO hankkeessa mm. kuntouttavan työotteen koulutuksen turvin. Hoivakotihoidossa on vähennetty paikkalukua suunnitelmallisesti ja toimenpiteellä on saatu asukkaiden määrää huonetta kohden vähennettyä. Hoivakotihoidon kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota kodinomaisuuden lisäämiseen ja toimintamallien muutokseen. 9

13 Kouvolaan valmistui uusia asumispalveluyksiköitä: Tähteen palveluasunnot ja Marjoniemen palveluasunnot. Uusien yksiköiden myötä tehostettu palveluasuminen lisääntyi 94 paikalla. Lisäksi yhden vanhainkodin kaksi osastoa saneerattiin tehostetuksi asumispalveluksi (lisäys 17 tehostetun palveluasumisen paikkaa). Vuosina vähennettiin vastaavasti 103 pitkäaikaisen laitoshoidon paikkaa. Hoivakotihoidossa paikkavähennys oli 35 ja vanhainkotihoidossa 62. Osa pitkäaikaishoitopaikoista on muutettu lyhytaikaispaikoiksi. Lyhytaikainen laitoshoito on lisääntynyt 18 paikalla. Kaunisnurmen palvelukeskukseen perustettiin 13-paikkainen ikäihmisten vastaanottoyksikkö, Apila, akuutteja lyhytaikaishoidon tarpeita varten. Vastaanottoyksiköllä on valmiudet vastaanottaa asiakkaita ympäri vuorokauden ja asiakkaat saapuvat pääosin sairaalasta, terveyskeskuksesta, sosiaalipäivystyksestä ja kotihoidosta. Osa osaston paikoista on toistaiseksi intervallikäytössä, mutta tulevaisuuden tavoitteena on, että Apilan kaikki paikat palvelevat akuutteja tarpeita. Lyhytaikaishoitoa tullaan edelleen kehittämään osana Kaakon SOTE- INTO2 hanketta ja Apila toimii siinä pilottiosastona. Lisäksi osa pitkäaikaishoitopaikoista tullaan edelleen siirtämään lyhytaikaishoitopaikoiksi, joiden tarve todentui myös kotiuttamistiimikokeilussa syksyllä Vanhuspalveluissa toteutettiin selvitystyö tavallisen palveluasumisen osalta. Selvitys palvelee palvelurakennemuutostyötä sekä toimii pohjatietona palvelusetelin käytön laajentamisen suunnitelmalle. Kouvolassa on sekä omaa, että yksityisten palveluntuottajien tuottamaa tavallista palveluasumista. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen seurantaindikaattorit Kouvolassa: Peittävyydet eli % vastaavanikäisestä väestöstä Laatusuosituksen (STM 2008) peittävyys 2012 (75+) Säännöllinen kotihoito (75+) 10,8 11,7 12, % Omaishoidon tuki (75+) 3,7 3,7 4,1 5-6 % Tehostettu palveluasuminen 4,9 5,5 5,5 5-6 % (75+) Pitkäaikainen laitoshoito (75+) 5,9 5,5 4,9 3 % Ikäihmisten palvelujen laatusuositus ei anna suosituksia tavallisen palveluasumisen suhteen. Seuraavassa taulukossa Kouvolan tavallista palveluasumista on verrattu maan keskiarvoon: Tavallisen palveluasumisen peittävyys eli % vastaavanikäisestä väes- töstä (75+) Kouvola 3,6 4,2 3,9 Koko maa 1,6 1,4? Lähteet: Vuoden luvut SOTKAnet. Vuosi 2010 kaupungin omat tilastot. Palvelurakenteen muutostyö on edennyt hitaasti, mutta oikeaan suuntaan. Paikkalukujen ohella osana palvelurakenteen muutostyötä on kiinnitetty huo- 10

14 miota asumispalveluyksiköiden henkilöstömääriin. Uusissa yksiköissä on mitoituksen mukainen henkilöstö. Niissä vanhoissa yksiköissä, joissa mitoitus on ollut vielä alle suositusten, on pystytty hiukan saamaan uutta henkilöstöä. Laitoshoidon paikkojen vähenemisen vuoksi henkilöstöä on voitu siirtää niihin yksiköihin, joissa mitoitus on ollut muita alhaisempi. Integroituihin palveluprosesseihin ja rakenteisiin kiinnitettiin huomiota palvelualueiden välisellä yhteistyöllä ja rajapintakeskusteluilla sekä työryhmätyöskentelyillä. Asiakkaan/potilaan siirtymistä hoito- ja palveluketjujen eri toimijoiden välillä tarkasteltiin v hoitoketjutyöryhmässä. Työskentelyn pohjalta esitettiin parannuksia mm. lääkäripalveluihin, kotiutustiimin perustamista, terveyskeskuksen sairaalan kuntoutustoiminnan tehostamista ja asumispalveluiden sijoitustoiminnan parantamista. Kotiutustiimi koettiin tärkeimmäksi hoitoketjun toimintaa tehostavaksi yksittäiseksi toimeksi ja ehdotusten pohjalta kotiutustiimin toiminta aloitettiin kokeilumuotoisesti. Hoitoketjutyöryhmän ehdotusten pohjalta myös vanhuspalvelujen lääkäriresurssit vahvistuvat alkaen ylilääkärillä ja geriatrilla. Kotiutustiimikokeilu toteutettiin ajalla Kotiutustiimitoiminnan tarkoituksena oli parantaa hoitoketjun toimivuutta niin, että asiakkaat saavat oikea-aikaisesti kotiinsa tarvitsemaansa intensiivistä hoitoa toimintakyvyn palauttamiseksi. Toiminta rajattiin kotiutusten tehostamiseen ja sairaalaan joutumisen ennaltaehkäisyyn. Kokeilun tarkoituksena oli myös tarkastella lähemmin kotiuttamistoimintaa, eritellä kriittiset ongelmakohdat ja etsiä ratkaisuja entistä tehokkaammin kotona asumisen tukemiseen. Kotiutustiimikokeilusta ilmestyi loppuraportti huhtikuussa 2010, joka esiteltiin perusturvalautakunnalle. Kotiutustiimikokeilun tuloksena todettiin, että toiminnalle on tarvetta ja kokeilu sai kaikilta osapuolilta positiivista palautetta. Osa asiakkaista voitiin hoitaa kotona, sairaalahoidon sijaan. Kokeilussa kiinnittyi huomio myös itse kotiutustapahtumaan. Kotiutukseen liittyviä käytäntöjä päivitetään edelleen (PALKO malli). Hoitoketjun toimivuuden kannalta tarvitaan myös lyhytaikaishoidon kehittämistä. Kotiutustiimin toiminta erillisenä tiiminä päättyi kokeiluun, mutta jatkui alueellisena mallina v jokaisessa kotihoidon tiimissä siten, että jokaisella alueella oli 1 kotiuttava sairaanhoitaja, joka vastasi akuuteista kotiutuksista. Lisäksi aluetiimien sairaanhoitajat toteuttivat iltavuoroissa alueellaan kotiutustiimitoimintaa. Resurssi todettiin kuitenkin riittämättömäksi ja kotiutukset erikoissairaanhoidosta suoraan kotiin vähenivät. Kertyneiden kokemusten perusteella vuoden 2011 budjettiin esitettiin kotiutustiimiä varten 6 uutta sairaanhoitajan tointa. Toimintamuotojen suunnittelussa oli hyödyksi myös vierailu ja tutustuminen Eksoten kotiutustiimiin Kotiutustiimin toiminta käynnistyi uusin voimin ja se koostuu 8 sairaanhoitajasta ja Pohjois-Kymen sairaalassa toimivasta kotiutushoitajasta. Tiimi toimii kahdessa vuorossa klo Kotiutustiimin tavoitteina on: asiakas saa tehostettua apua kotiin oikeaan aikaan asiakkaiden sairaalahoitojaksojen lyhentäminen tai välttäminen asiakkaiden hoitoketjun toimivuuden parantaminen kiinteä, vuorovaikutteinen yhteistyö muiden asiakkaiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa kotiutustapahtuman helpottuminen Vanhuspalvelujen palvelurakenteen kokonaistilannetta on arvioitu talousarvion laadinnan yhteydessä sekä tilinpäätöksen valmistuttua. Muutoin palveluraken- 11

15 teen toiminnan sujuvuutta arvioidaan jatkuvasti. Arviointimenetelmiä tulee kuitenkin kehittää, mm. vapautuvien paikkojen seurannasta puuttuu sähköinen järjestelmä. Vanhusten laitoshoidon vähentämisen ja asumispalvelujen monipuolistamisen tavoite toteutui osittain. Kokonaisarviona voi todeta, että hankkeen toimenpiteet ovat suuntautuneet oikeisiin toimenpiteisiin palvelurakenteen muuttamiseksi. Jatkotoimenpiteenä on laitospaikkojen edelleen purkaminen sekä panostaminen kotihoitoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Myös asumispalvelujen kokonaisuutta ja sisältöjä tulee kehittää STM:n Ikähoiva-työryhmän (2011) suositusten mukaisesti. Saattohoidon kehittäminen Saattohoidon kehittäminen oli kirjattu hankesuunnitelmaan edellä mainitun hanketoimenpiteen alle. Saattohoito on Kouvolassa avohoitopainotteinen. Kotihoidon ja vanhuspalvelujen ylilääkäri toimii kotihoidon vastuulääkärinä saattohoidossa, mutta kustakin saattohoitopotilaasta vastaa oma lääkäri potilaan omalla terveysasemalla. Mikäli kotihoidon lääkärin virka saadaan tulevaisuudessa täytettyä, toimii hän vastuulääkärinä kotihoidon saattohoitopotilaille. Sairaalahoito tukee tarvittaessa avohoitoa. Terveyskeskuksen osasto 6:lla hoidetaan saattohoitopotilaita ja heidän hoidostaan vastaa sairaalahoidon ylilääkäri. Kotihoidon saattohoidon prosessit ja kriteerit on päivitetty Kouvolan kaupungille vuosina 2009 ja Prosesseja ja kriteerejä on aiemmin työstetty v kuntayhtymän työryhmässä, jossa on ollut mukana yhdyshenkilöitä kotisairaanhoidosta ja terveyskeskusten vuodeosastoilta. Kotihoidon pohjoisen alueen terveydenhoitaja on kuulunut sairaanhoitopiirin saattohoitoketjutyöryhmään ja on sairaanhoitopiirin yhdyshenkilö saattohoitoasioissa. Kouvolan kaupungin perusturva on ollut yhteistyökumppanina Kaakkois- Suomen saattohoitoyhdistyksen Muuttolintu ry:n projektissa Hyvä Päätös Elämälle (v ). Yhteistyöhön on osallistunut kotihoito, Kaunisnurmen, Kotiharjun, Mäkikylän ja Jaalan palvelukeskukset sekä terveyskeskus. Muuttolintu ry:n projektissa on valmistunut v käsikirja saattohoitoon sekä arviointikaavake saattohoidon onnistumisesta (ks. Tarkoituksena on että saattohoidon päätyttyä omaiset arvioivat saattohoidon onnistumisen Muuttolintu ry:lle. Käsikirja on käytössä kotihoidon tiimeillä sekä asumispalveluyksiköillä. Kotihoidossa sairaanhoitajat käyttävät saattohoidon arviointikaavaketta aina kotisaattohoidon päätyttyä. Osaamisen vahvistamiseksi kotihoidon sairaanhoitajia, lähihoitajia ja kotihoidon ohjaajia on osallistunut Muuttolintu ry:n järjestämään koulutukseen, Omaiset ja saattohoito sekä Elämää kuolevan lähellä koulutus Tampereella Lisäksi Kouvolan kaupungin palveluksessa oleva geriatri Sari Tukia on kouluttanut amanuensseja ja eurolääkäreitä aiheesta. Sairaalan osalta on lähinnä koulutettu omaa henkilökuntaa (saattohoitopäivät). Jatkotoimenpiteinä on edelleen saattohoidon koulutusten jatkuminen. Yhdelle tai kahdelle kaupungin lääkärille on annettava mahdollisuus erikoistua palliatiiviseen hoitoon. Saattohoidon kehittämiseksi tullaan tekemään yhteistyötä omaan organisaatioon siirtyvän Pohjois-Kymen sairaalan kanssa perustettava kotiutustiimi toteuttaa tarvittaessa myös saattohoitoa. 12

16 3.2.2 Erityisryhmien laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen Erityisryhmien asumispalvelujen palvelustrategiaa valmisteltiin syksystä 2009 alkaen ja se valmistui Palvelustrategiaa varten tehtiin päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen, vaikeavammaisten palveluasumisen ja kehitysvammaisten palveluasumisen nykytilakartoitus, asiakasanalyysi ja toimenpide-ehdotukset asumispalvelujen kehittämiseksi. Tarveselvitys ja palvelustrategia hyväksyttiin perusturvalautakunnassa ja siitä on erillinen julkaisu: Erityisryhmien hyvä asuminen, Tarveselvitys ja palvelustrategia vuoteen Hankkeen aikana aloitettiin asumisyksikköhankkeiden suunnittelu (Pihlajiston peruskorjaushanke ja Kumpulan uudisrakennushanke). Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille suunniteltiin Salmentöyryntien asumisyksikköä. Aikuissosiaalipalveluista lopetettiin Voikkaan palvelukoti Tähteen palveluasumisen yksikön käyttöönoton yhteydessä. Tähteen yksikössä on varattu 10 paikkaa erityisryhmille. Päihdedementiaa sairastaville perustettiin vanhusten asumispalveluyksikön yhteyteen 18-paikkainen oma yksikkö Kuunsilta, johon voitiin siirtää asukkaita sekä ostopalveluista oman kunnan ulkopuolelta että omista vanhuspalveluyksiköistä. Yksikkö aloitti toimintansa marraskuussa Valtioneuvoston periaatepäätökseen liittyvä alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten asumisen järjestämisestä on valmisteltu yhteistyössä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean kanssa. Kaupungin omien yksiköiden henkilöstö on osallistunut kuntouttavan työotteen koulutusprosessiin (ks. 3. tavoite). Kehitysvammaisten päivätoiminta Elimäellä siirrettiin uusiin toimitiloihin ja sitä käyttävät jatkossa myös mielenterveyskuntoutujat. Välskärin 7-paikkainen pienkoti lakkautettiin ja asiakkaat siirtyivät heidän tarpeitaan paremmin vastaaviin palvelumuotoihin. Kehitysvammaisten palveluissa tuettua asumista kehitettiin tehostamalla avohuollon ohjausta suunnitelmallisempaan ja tavoitteellisempaan suuntaan, jotta entistä useampaa voidaan tukea kotiin. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin yhdistymisen yhteydessä erityishuoltopiiriltä siirrettiin lukien Kouvolan toimintakeskus Kouvolan kaupungille liikkeen luovutuksen periaatteella. Samalla toimintakeskuksen työja päivätoiminta järkiperäistettiin tältä osin. Aikuissosiaalipalvelut on tehnyt työtoiminnan kokonaisselvityksen Kaakon SOTE-INTO hankkeen aikana ja Kaakon SOTE-INTO2 hankkeessa työtoiminnan painopistealueet tullaan uudistamaan eri palvelujen tuottajien kesken. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ovat osa palvelurakenteen muutostyötä Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Hankkeen aikana Kouvolan osahankkeelle anottiin hankesuunnitelmaan muutosta, jotta Kouvolan terveydenhuollon strategian valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvää työtä voitaisiin sisällyttää hankkeeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi päätöksensä hankesuunnitelman muutosesitykseen ja hyväksyi terveyspalveluhankkeen sisältymisen Kaakon SOTE-INTO hankkeeseen alkaen. Kouvolan terveyspalveluhanke, KoTePa, kohdentui perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen integrointiin. 13

17 Kouvolan kaupunki muodostaa omana kuntana riittävän väestöpohjan sosiaalija terveydenhuoltoalueeksi Kuusankosken aluesairaalan erikoissairaanhoito liitettiin Kouvolan kaupungin perusturvaan. Yhdenmukaiset päätökset asiasta on tehty Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä ja Kouvolan kaupunginvaltuustossa. Kumppanuussopimus allekirjoitettiin Aluesairaalan erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen toiminnan yhdistämisellä haetaan potilaslähtöistä, sujuvaa ja laadukasta terveyspalvelua kaupungin väestölle. Uusi toimintatapa tarkoittaa asiantuntemuksen ja teknologian kokoamista potilaan tarpeista lähtien. Potilasta ei tulevaisuudessa tarvitsisi lähettää tai siirtää muualle hoitoon, vaan tarvittava osaaminen tuodaan ilman viiveitä ja jonottamista potilaan hoitoprosessiin. Uudella toimintatavalla haetaan myös irtautumista vanhoista käytännöistä, jotta työntekijöiden osaaminen olisi parhaassa mahdollisessa käytössä esim. päällekkäisiä tutkimuksia välttämällä, odotusaikoja minimoimalla ja tiedonkulkua parantamalla. Integraation tuloksena erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut muodostavat Kouvolassa jatkossa eheän sote-kokonaisuuden yhden lautakunnan alaisena. Tämä vastaa hyvin tulevan terveydenhuoltolain tavoitteeseen raja-aidan poistamisesta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä sekä saumattomasta yhteistyöstä sosiaalipalveluiden kanssa. KoTePa hankkeen ohjausryhmänä toimi kaupunginhallitus ja työryhmätyöskentelyyn osallistui Kouvolan kaupungin perusturvan, sairaanhoitopiirin ja henkilöstöjärjestöjen edustajia sekä asiantuntijoita sairaanhoitopiirin liikelaitoksista ja tytäryhtiöistä. Hanketyötä vei eteenpäin projektitiimi, jonka työpanosta sisällytettiin Kaakon SOTE-INTO hankkeeseen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen työskentelyä arvioitiin tammikuussa 2010 valmistuneella väliraportilla ja jatkohankesuunnitelmalla. Hankkeen etenemisestä tiedotettiin Kouvolan kaupungin nettisivuilla osoitteessa: KoTePa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin Kouvolan tkpäivystystoimintaa ja todettiin, että se on pirstaloitunutta ja tapahtuu kolmessa eri pisteessä. Tavoitteeksi asetettiin tk-päivystystoiminnan järjestäminen aluesairaalan tiloissa yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa vuodesta 2011 eteenpäin hallinnollisesti yhtenäisenä yhteispäivystyksenä ja uusin toimintamallein. Lisäksi samoissa tiloissa tulee toimimaan jatkossa sosiaalipäivystys ja selviämisyksikkö. Kansallisen päivystyssuosituksen sisällöstä pidettiin henkilöstölle koulutustilaisuus Kansallisen päivystyshankkeen näkemykset ja linjaukset päivystyksen uudelleenjärjestelyä suunniteltaessa annettiin alatyöryhmän tehtäväksi. Työryhmän tueksi hankittiin ulkopuolista asiantuntijapalvelua Jyväskylän sairaanhoitopiirin päivystyspisteen ylilääkäri Jorma Teittiseltä ja potilasmanageri/sairaanhoitaja Ari Soloselta. Lisäksi Jyväskylän päivystyspisteen toimintaan tehtiin tutustumismatka KoTePa hankkeen kehittämistyö on hyödynnettävissä muissa kunnissa. Hanketta on esitelty Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa, Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa, lääketieteen toimittajien koulutusohjelmassa, Tampereen lääkäripäivillä ja terveystaloustieteen päivillä Tampereella sekä sairaalasuunnittelun ja -rakentamisen konferenssissa Rotterdamissa. Lisäksi on ollut useita kuntavierailuita, joissa hanketta on esitelty. Sairaanhoitopiireistä hanketta on esitelty Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä, HUS:ssa ja Careassa. 14

18 Hanketta on esitelty myös Kuntaliitossa ja Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä suurten kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien tapaamisissa. Lokakuussa 2010 Kouvolan kaupunki ilmoitti halukkuutensa osallistua Sosiaalija terveysministeriön sote-aluekokeiluun yhdeksi niistä kunnista, joissa pilotoidaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia järjestämismalleja. KoTePa-hankkeen työ jatkuu edelleen painottuen enenevässä määrin toimintojen integraatioon. Toimintamallien kehittämistyö jatkuu Kaakon SOTE-INTO2 hankkeessa. Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä tulevat olemaan päivystystoiminta sekä potilasturvallisuuden ankkuroiminen toimintamalleihin ja palvelurakenteisiin Sosiaalisen kuntoutuksen palvelualue aikuissosiaalityössä Aikuissosiaalipalvelujen palvelualueelle muodostettiin sosiaalisen kuntoutuksen palveluyksikkö, joka sisältää: Päihdepalvelujen koordinaation Työvoiman palvelukeskuksen Työtoiminnan palvelut Erityisryhmien asumispalvelut Päihdepalvelujen johtava sosiaalityöntekijä koordinoi ja kehittää päihdepalvelujen kokonaisuutta, toimii laaja-alaisessa yhteistyössä perus- ja erityistason päihdeyksiköiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä tukee perustason päihdetyötä ja ohjaa kuntouttavan laitoshoidon käyttöä. Lisäksi hän ohjaa ja valvoo Kouvolan päihdestrategian toimenpiteiden toteutumista moniammatillisen päihdetyöryhmän sihteerinä. Kouvolan työvoiman palvelukeskus on Kouvolan työ- ja elinkeinotoimiston, Kouvolan kaupungin, Iitin kunnan, Kelan ja palveluntuottajien muodostama asiantuntija- ja palveluverkosto. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota monialaista erityispalvelua vaikeasti työllistyville asiakkaille. Palvelukeskuksen tehtävänä on tarjota asiakkailleen tukea työllistymiseen ja elämänhallintaan kuntouttavien ja aktivoivien palveluiden avulla. Asiakkaan palveluprosessissa työskentelevät työvoimaohjaajat, sosiaalityöntekijät, palveluohjaajat, kuntoutuspsykologi ja terveydenhoitaja. Asiakkaat ohjautuvat palvelukeskukseen joko työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimen tekemän palvelutarvearvion perusteella. Asiakkaan kanssa tehdyt aktivointisuunnitelmat ohjaavat asiakasta kuntouttavaan työtoimintaan, työharjoitteluun ja muihin työllistymistä edistäviin palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan palveluista vastaa kuntouttavan työtoiminnan yksikkö, jossa toimii kuusi työtoiminnan ohjaajaa. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa työttömän henkilön työ- ja toimintakykyä sekä edistää paluuta avoimille työmarkkinoille tai edistää osallistumista muihin työkykyä ohjaaviin toimenpiteisiin. Työtoiminnan prosesseja kehitettiin hankkeen aikana. Erityisryhmille järjestetään muuta työtoimintaa kolmessa kaupungin työtoimintakeskuksessa ja Parik-säätiön toimipisteissä. Avotyötoiminta yrityksissä, yhdistyksissä ja kaupungin hallintokunnissa on lisääntynyt voimakkaasti ja tukee samoja tavoitteita kuin kuntouttava työtoiminta. 15

19 Erityisryhmien asumispalveluiden yksikkö auttaa ja tukee asiakkaita, joilla on mielenterveys- tai päihdeongelmista johtuvia asumisen järjestämisen erityistarpeita. Toimintamuotoina on tuettu asuminen, tukihenkilötoiminta sekä palveluasuminen joko kaupungin omissa yksiköissä tai ostopalveluissa. Kouvolan työvoiman palvelukeskuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluissa toteutuu yhteistyö Kelan, työhallinnon ja Parik-säätiön kanssa. Keinoja Kelan osuuden vahvistamiseksi TYP-toiminnoissa on etsitty. Yhteistyön toimivuus yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mm. Kouvolan A-klinikkatoimen kanssa päihde-, asumis- ja työtoiminnan palveluissa on parantunut. Psykiatrian avohuollon kanssa yhteistyö toimii asumisen ohjauksen kautta. Asumisen tukitoiminnoissa on lisätty yhteistyötä Kouvolan mielenterveysseuran kanssa tukihenkilötoiminnan kehittämisen kautta. Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa on työstetty paikallisen yhteistyön mallia aktivoinnin lisäämiseksi ja rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Erityisryhmien asumispalvelujen, päihdesosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen on voitu panostaa ja nämä palvelut ovat tukeneet toistensa ja erityisesti aikuissosiaalityön tavoitteiden toteutumista. Toimenpiteitä on syytä edelleen laajentaa kehittämistoiminnan kautta pitkäaikaisasiakkaiden aktivoinnissa, kuntoutuksessa ja työ- ja päivätoiminnassa sekä vaikeasti asutettavien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumisjärjestelyissä Tilaajaorganisaation palvelustrategiat Hankesuunnitelmaan oli kirjattu toimenpiteenä tilaajaorganisaation laatima palvelustrategia siten että asiakaslähtöiset palvelut ovat saatavissa kunnallisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluiden yhteistyönä. Perusturvan tilaajaorganisaation strategiatyön valmistavat kokoukset pidettiin 28.4, ja Ikäpoliittinen ohjelma valmistui osana Kouvola 2009 vanhuspalvelut hanketta ja se hyväksyttiin perusturvalautakunnassa Ohjelman valmistelun osalta käytiin vuoropuhelua myös Kaste-hankkeen kanssa sekä seurattiin THL:n Ikähorisontti hankkeen linjauksia. Kaakon SOTE-INTO hankkeessa tehty tavallisen palveluasumisen selvitys toimii pohjana tilaajaorganisaation strategisille linjauksille edellä mainitun palvelun osalta. Selvityksen strategiset linjaukset eivät valmistuneet vielä tämän Kaakon SOTE-INTO hankkeen aikana. Aikuissosiaalipalveluiden palvelualueella valmistui lokakuussa 2010 Kaakon SOTE-INTO hankkeen tuella Kouvolan kaupungin erityisryhmien Hyvä Asuminen Tarveselvitys ja palvelustrategia vuoteen 2017 ja se hyväksyttiin perusturvalautakunnassa. Strategian jalkautus tapahtuu Kaakon SOTE-INTO2 hankkeen aikana. Kaupungissa valmistui hankkeen aikaan, ei kuitenkaan hankkeen toimesta, myös Kouvolan päihdestrategia , Kouvolan kaupungin vammaispoliittinen ohjelma 2010, Kouvolan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja Kouvolan maahanmuutto-ohjelma Perusturvan toimiala osallistui kaupunkistrategian ja palvelustrategian valmisteluun, josta on raportoitu luvussa

20 3.2.6 Yksityisen ja kolmannen sektorin valvonnan ja ohjauksen laatustandardit Yksityisen ja kolmannen sektorin valvonnan ja ohjauksen laatustandardeja kehitettiin yhteistyössä Kupera hankkeen kanssa kehittämällä ensi vaiheessa uusien yksiköiden tarkastuskäyntejä sekä tarkastuskäynneillä käytettävää yhtenäistä lomakepohjaa. Valvonnasta pidettiin koulutus ja työryhmätyöskentelyä toteutettiin yhteistyössä Etelä-Suomen lääninhallituksen ja sittemmin aluehallintoviraston kanssa. Kehittämistyöhön on osallistunut kaupungin edustajat sekä vanhuspalveluista että aikuissosiaalipalveluista. Tarkastuslomaketta pilotoitiin sekä kaupungin omissa että ostopalveluyksiköissä talven aikana. Valvontamenettelykäytäntöjä on kehitetty ja yhteistyötä palveluntuottajien kanssa on lisätty. Kehittämistyön tuloksena yhteistyötapaamiset yksityisten palveluntuottajien kanssa ovat säännöllisiä. Yhteistyöryhmän päätöksellä Kaakkois-Suomessa kehitetty ympärivuorokautisen palvelun valvonnan malli jätettiin ottamatta käyttöön, kun Valviralta ja AVI:lta ilmestyi Vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontasuunnitelman toimeenpano-ohjelma vuodelle Socom on julkaissut työryhmän työskentelystä keskustelunavauksen vuorovaikutuksellisesta etukäteisvalvonnasta, joka auttaa uusien käytäntöjen levittämis- ja juurruttamistyössä. Vammaispalveluissa otettiin Kaakkois-Suomessa käyttöön työryhmässä valmisteltu valvontalomake ohjeistoineen siihen saakka, kunnes Valvira antaa vammaispalveluista vastaavan ohjeistuksen kuin vanhuspalvelujen valvonnasta. Em. kehitystyön tuloksena Kouvolan vanhuspalvelujen ja sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelma vuodelle 2011 valmisteltiin syksyn aikana ja se hyväksyttiin perusturvalautakunnan kokouksessa Työryhmät arvioivat kehittämistyötä peilaten sitä Valviran vastaavaan toimintaan. Tavoite ei toteutunut kokonaan, koska hankekautena ehdittiin kehittämään vasta ympärivuorokautisen palvelun valvontaohjeet. Jäätiin myös odottamaan Valviran ohjeistusta päihde- ja mielenterveyspalvelujen, vammaispalvelujen ja kehitysvammapalvelujen asumispalvelujen osalta. Kehittämistyön tuloksena valvontakäytännöt on yhtenäistetty ympärivuorokautisen palvelun osalta (vanhus- ja vammaispalvelut) koko Kaakkois-Suomessa. Kouvolassa on käynnistetty suunnitelmallinen omien ja yksityisten palveluntuottajien valvonta vasta hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Jatkotoimenpiteenä on yhdistää vammais- ja kehitysvammapalveluissa tehty kehittämistyö Valviran tulevaan ohjeistukseen ja kehittää Kaakon SOTE-INTO 2 hankkeessa ilmoituksenvaraisen toiminnan valvontaa ja luoda sille kriteerit. Ilmoituksenvarainen valvonta on kuntien ensisijaisella vastuulla, joten työ on kunnille erityisen tärkeää Kumppanuusmalli kolmannen sektorin kanssa Hankesuunnitelmaan kirjattuna toimenpiteenä oli kehittää kolmannen sektorin kanssa kumppanuusmallia sekä laatia yhteiset toimintalinjaukset. Aikuissosiaalipalveluissa on laadittu kumppanuussopimus Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry:n kanssa koskien yhteisötyötä (Korttelikodit ja lähiötuvat) sekä Kouvolan Mielenterveysseura ry:n kanssa koskien mielenterveyskuntoutujien tukitoiminnan kehittämistä. Yhteisistä toimintalinjoista on neuvoteltu aikuissosiaalipalvelujen 17

Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa. Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki

Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa. Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki Vammaispalvelujen organisoituminen uudessa Kouvolassa Ritva-Liisa Juntunen Sosiaalipalvelujohtaja Anjalankosken kaupunki 10.9.2008 Uuden Kouvolan toimintatapa Sisäinen tilaaja-tuottaja toimintatapa ja

Lisätiedot

Integroitu terveydenhuolto Case Kouvola Miten integroitaisiin potilastietojärjestelmä?

Integroitu terveydenhuolto Case Kouvola Miten integroitaisiin potilastietojärjestelmä? Integroitu terveydenhuolto Case Kouvola Miten integroitaisiin potilastietojärjestelmä? Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri, Kouvolan kaupunki Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011, Lahti Uuden Kouvolan kunnat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

SOTE alue Kouvolan malli

SOTE alue Kouvolan malli SOTE alue Kouvolan malli Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Kati Myllymäki 1 Uuden Kouvolan kunnat Asukasluku 89.000 Kati Myllymäki 2 Kuntaliitos 1.1.2009 Kuusi kuntaa

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Vanhus- ja vammaispalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä

Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 1(5) Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Tilanne 10.11 2015 Tavallista palveluasumista odotti

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*)

Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*) Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*) Perusturva Liisa Ståhle Sosiaalipalvelut (3) Terveyspalvelut (3) Toimintakyvyn tukipalvelut (2) Ikäihmisten hyvinvointipalvelut (10) Hallintopalvelut

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot