Sairaanhoitopiirien hallitukset yhteiskokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaanhoitopiirien hallitukset yhteiskokouksessa 24.4.2008"

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 2 / 2008 Yhteistyölle joustavammat puitteet Sairaanhoitopiirien hallitukset yhteiskokouksessa teuttajia esitelmöimään järjestelyistään eli harjoitetaan benchmarkingoppimista parhaista käytännöistä. Yritetään täällä Lapin läänin alueella yhdessä ottaa oppia näistä käytännöistä ja samalla, yhdessä kun ollaan, opitaan varmaankin paremmin löytämään yhteistyömahdollisuudet. Yhteistapaamisille ollaan valmiita antamaan myös virkistyksellistä tukea. Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien kuntayhty mien hal lituksilla on ollut vuo sittainen yhteiskokous jo pitkään. Näissä kokouksissa on etsitty molempia sairaanhoitopiirejä hyödyttäviä yhteistyömuotoja erikoissairaanhoitopalvelujen järjestämiseksi alueittensa väestölle. Vuosien mittaan alkuaikojen hienoisesta keskinäisestä kyräilystä on päästy yhteistyöhakuisuuteen ja tämän kehityksen konkreettisia näyttöjä ovat mm. yhteistyö hammas- ja suusairauksien järjestämisessä, silmäkirurgiassa, laboratorioyhteistyössä kokouksessa etsittiin keinoja em. yhteistyön saattamiseksi vielä entistä yhteistyöhakuisemmaksi ja konkreettisemmaksi. Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin keskinäisen konkreettisen yhteistyön kehittämisen lähtökohdaksi, että erikoisalat/asiantuntijat pohtivat ja sopivat keskenään konkreettisia yhteistyömuotoja. Tarpeen niin vaatiessa yhteistyöstä sovitaan virallisemmin kirjallisilla sopimuksilla kuntayhtymätasolla. Toisin sanoen, vältetään ylätason määräilyä yhteistyöstä ja annetaan yhteistyölle näin joustavammat puitteet menestyä. Edelliseen kohtaan liittyen ryhdytään järjestämään molempien sairaanhoitopiirien ylilääkärien yhteisiä kokouksia, joihin kutsutaan Suomessa sairaanhoidon eri erikoisaloilla erityisen onnistuneita järjestelyjä aikaansaanut toteuttaja/to- Vuoden 2008 vierailujen must -esittelykohde yhteispäivystys. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien hallitusten jäsenet tutustumassa Juha Kursun opastuksella päivystysyksikön tiloihin ja toimintaan. Juha Kursu uusi johtajaylilääkärimme Kuntayhtymän valtuusto valitsi Juha Kursun uudeksi johtajaylilääkäriksi. Juha on kulunutta sanontaa käyttäen paljasjalkainen länskäläinen. Hän on syntynyt vuonna 1952 Alatorniolla eli nykyisessä Torniossa, mistä muutti puolivuotiaana Kemin maalaiskuntaan eli nykyiseen Keminmaahan. Siellä hän kävi kansakouluvaiheen ja sieltä myös oppikouluvaiheen Kemin lyseossa, mistä kirjoitti vuonna 1970 ylioppilaaksi. Lääkärin perusopinnot Juha opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen siellä lääketieteen lisensiaatiksi vuonna Kohta lääkäriksi valmistumisen jälkeen Juhalla oli edessä pitkä putki, aina kessään 1985 asti Ylitornion terveyskeskuslääkärinä. Tuona aikana Länskä tuli tutuksi lääkärin näkövinkkelistä katsoen niin yhteistyökumppanina kuin myös työpaikkana erikoislääkäriksi kouluttautumiseen kuuluvissa apulaislääkärijaksoissa. Ylitornion jakson jälkeen Juha työskenteli silmätautien erikoislääkäriksi kouluttautumiseksi Oulun yliopistosairaalassa, Lapin keskussairaalassa ja Länskässä. Silmätautien erikoislääkäriksi hän valmistui Oulun yliopistossa tammikuussa Silmäkirurgin erityispätevyyden Juha sai lokakuussa Hallintolääkärin uran alku Länskässä Juhalla oli tammikuussa 1995, jolloin hän aloitti pitkäaikaisen toimensa silmäylilääkärin virassa. Hallintotehtävät lisääntyivät, kun hän aloitti ovo tulosaluejohtajana operatiivisella tulosalueella kesällä Vuoden 2007 kesällä hallintotehtäväalue laajeni entisestään kun Juha aloitti vt. johtajaylilääkärinä ja nyt hänet valittiin vakituiseksi tuohon virkaan.

2 2 Pääkirjoitus Potilasturvallisuus yhteinen asiamme Viimesyksyisen terveydenhuollon työtaistelun aikana potilasturvallisuus nousi hyvin keskeiseksi asiaksi. Sen takaamiseksi laadittiin jopa määräaikainen laki. Keskustelu siitä jatkuu edelleen ja se on kirjattu yhdeksi sosiaali- ja terveysministeriön painopistealueista. KASTE -ohjelman toimenpanosuunnitelmaan on myös kirjattu potilasturvatyön vaikuttavuuden seuranta ja kehittäminen. Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua ja turvallisuutta. Siihen liittyvät hoidon, lääkehoidon ja laitteiden turvallisuus. Kaikissa turvallisuuden osa-alueissa voidaan erottaa menetelmän turvallisuus (hoitomenetelmän, lääkehoidon ja laitteiden turvallisuus) sekä hoitoprosessin turvallisuus, johon kuuluvat hoitamisen turvallisuus, lääkityksen turvallisuus ja laitteenkäyttöturvallisuus. Lääkehoidon turvallisuus on yksi tärkeimpiä asioita potilaan hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö laati Turvallisen lääkehoidon oppaan vuonna Sen pohjalta velvoitettiin kaikki sosiaali- ja terveysalan organisaatiot laatimaan Lääkehoidonsuunnitelman. Sairaanhoitopiirimme lääkehoitosuunnitelma hyväksyttiin johtoryhmässä maaliskuussa. Lääkehoidon osaamiskuvaukset, sähköiset oppimisympäristöt ja osaamisen varmistaminen luovat pohjan potilaan lääkehoidon turvallisuudelle. Suunnitelman toimeenpano on aloitettu näytön vastaanottajien koulutuksella, jonka jälkeen kartoitetaan sairaanhoitajien iv neste- ja lääkehoidon osaaminen. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen on nimenomaan potilasturvallisuuden lisäämistä ja se on ymmärrettävä yhteiseksi tavoitteeksi. Potilastietojen kirjaamisella pyritään takaamaan hoidon turvallisuus ja jatkuvuus. Siirtyminen sähköisiin potilastietojärjestelmiin vie hoitotyössä yhä enemmän aikaa kirjaamisen monivaiheisuuden vuoksi. Kirjaamista ohjaavat erilaiset lait, joissa määritellään hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavat asiakirjat. Lisäksi teksteille asetetaan sisältö- ja laatuvaatimuksia. Paikoin tietoja kirjataan vielä sekä sähköisesti että paperille, jolloin kirjoittamiseen käytetty aika voi kaksinkertaistua. Hyvin laaditut asiakirjat ovat virheettömiä ja siten edistävät hyvää ja turvallista hoitoa. Toivottavasti siirtyminen rakenteiseen kirjaamiseen helpottaa kertakirjaamisen periaatetta ja kertaalleen kirjattu hoitotyön tieto siirtyy hoitotyön yhteenvetokohtaan. Potilasturvallisuuteen liittyvät myös salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, jotka määritellään eri laeissa. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuusasioita ei korosteta koskaan liikaa. Oikeus käyttää potilaskertomuksen tietoja on ainoastaan niillä, jotka osallistuvat potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin tai joilla on tieteellistä tutkimusta varten annettu tutkimuslupa. Potilaan yksityisyyden turvaamiseksi on sähköisen potilastietojärjestelmän taustalla käyttölokijärjestelmä, johon kirjautuu kaikki järjestelmään kohdistuva käyttö. Lain mukaan jokaisella terveydenhuollon palveluntuottajalla tulee olla nimetty tietosuojavastaava, joka toimii muun muassa henkilökunnan tukena tietosuojakysymyksissä. Meillä tietosuojavastaavana toimii arkistopäällikkö. Oikea henkilöstörakenne on keskeinen potilaan hoidon laadussa ja hoidon kustannuksissa. Oikea henkilöstörakenne tarkoittaa, sitä että organisaatiossa on oikea määrä eri ammattiryhmien edustajia. Kun jokainen tekee koulutuksensa mukaista työtä, paranee potilasturvallisuus. Henkilökunnan täydennyskoulutus ja perehdytys lisäävät myös potilaan turvallisuutta, joten siihen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Potilasturvatyön vaikuttavuuden seurantaan on kehitetty erilaisia järjestelmiä. Potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro on jo käytössä yli 40 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa mukaan lukien sairaalamme. Perinteinen näkemys potilasturvallisuudesta on ollut yksilökeskeinen ja korostanut yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen tekemiä virheitä. Nykyisen käsityksen mukaan potilasturvallisuutta voidaan lisätä ja vaaratapahtumia ehkäistä siten, että vaaratapahtumat käsitellään työyhteisössä avoimesti ja ketään syyllistämättä. Oleellista on analysoida, miksi vaaratapahtuma toteutui (esimerkiksi rikkinäinen laite tai väärä lääke) ja miten vastaava tilanne voitaisiin jatkossa ehkäistä. Vaaratapahtumista oppiminen edellyttää koko työyhteisön sitoutumista toimintaan. Tapahtumien ja tilastojen säännöllinen yhteinen käsittely on kaiken a ja o. Se vaatii koko organisaation sitoutumisen ja yhteisten toimintatapojen luomisen. Potilasturvallisuuden toteuttamisessa meillä riittää haasteita jatkuvasti! Aurinkoista ja turvallista kesää kaikille työntekijöille ja potilaille! Mervi Tikkanen hallintoylihoitaja Sanottavaa Jounilta Lähtömietteitä On tullut se aika, mitä aloin odottaa jo luvulla. Silloin kun valtion maksuosuudet erikoissairaanhoitopalvelujen järjestämisessä alettiin maksaa sairaanhoitopiirin sijasta sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Tästä alkoi aikakausi, jolloin kaikkia erikoissairaanhoidon piirissä työtä tekeviä ihmisiä alettiin välillisesti kyykyttää viimeisen päälle. Käytännössä se meni jotenkin niin, että erikoissairaanhoidon menot on saatava kuriin ja käytännössähän se tehtiin siten, että lakkautettiin täyttämättömiä virkoja, virassa olevat luopuivat osasta lomarahaa yms. Vuosi vuodelta tätä jatkui ja Länskässäkin virkamäärää vähennettiin 1990-luvun huippumäärästä yli sadalla. Tuon tuloksen saavuttamiseksi niinä vuosina kyllä käännettiin joka kivi ja kanto. Vuodesta toiseen jatkuva viimeinen taisto! se oli kaikkea henkilökuntaa stressaava tilanne. Niinä aikoina alkoi tosissaan haaveilla että kun olisi eläkkeellä! ja perskules siihenhän on aikaa vielä 20 vuotta! Ja nyt tänään vähän etuajassa se päivä on lähellä! Onneksi jossain vaiheessa aloimme kaikki ensin erikoissairaanhoidon tekijäpuolella ja vähän myöhemmin myös luottamushenkilöhallintopuolella - nähdä selkeästi, että tekee mitä tahansa, ihmiset tarvitsevat tietyn määrän sairaanhoitopalveluja. Tästä alkoi tie kohti parempaa huomista. Tällä tiellä olemme edelleen ja tekemistä tässä kyllä edelleen riittää. (Voi kun oisi sosiaali ja terveyspiiri!). Jatkanpa tässä vielä menneitten muistelusta. Oli maaliskuun 8. vuonna 1974 kun aloitin täällä Länskässä tai oikeammin silloisessa Kemin keskussairaalassa. Tulin virkaan, mikä oli keskussairaalapiirin alueella erikoissairaanhoitoa antavien eri piirien yhteinen virka. Pääpaikka oli keskussairaala mutta myös Länsi-Lapin mielisairaalan eli Keroputaan, Lapin mielisairaanhuoltopiirin sekä Lapin tuberkuloosipiirin toimintojen suunnittelu alueellamme kuului virkatehtäviin. Virkanimike oli suunnittelusihteeri ja tehtävänä oli koordinoida ja käytännössä tehdä yhdessä eri sairaalapiirien kanssa vuosittain alueittainen erikoissairaanhoidon viisivuotissuunnitelma. Tämä oli erittäin byrokraattinen suunnittelujärjestelmä, minkä kautta kaikki valtionosuusvirat saatiin alueelle. Suunnitelmat vahvistettiin Helsingissä, silloisessa Lääkintöhallituksessa. Nyt uskaltaa jo sanoa että tässä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja tiedotuslehti Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Maria Sergejeff Sisko Hentonen Juha Kursu Raija Reponen Juhani Tuisku Toimitussihteeri: Jouni Tuovinen Sivunvalmistus ja taitto: Tornion Kirjapaino Ky asemassa pääsi itsekin vaikuttamaan oman alueen erikoissairaanhoitopalvelujärjestelmän kehitykseen. Ja kun periaatteenani on aina ollut, että heikkoja pitää auttaa niin tuli sitten yritettyä hiukan niin kuin tiskin alta auttaa niitä jotka itse näki heikommin pärjääviksi. Tunnenpa tässä nyt suorastaan sisäistä ylpeyttä että näin tuli tehtyä! Sanotaan että aika kultaa muistot. Niin se varmaan tekeekin. Kuitenkin olen järkähtämättömän vakuuttunut, että teidän kaikkien kanssa on ollut jos ei suorastaan ihana niin ainakin mukava elää nämä yhteiset työvuodet. Kun tuosta edellä kertomastani alasajojaksosta selvittiin selväjärkiseen elämään, on työntekokin ollut lähes pelkkää nautintoa. Voi että kun Tuomolan Seppo määräsi juuri minut tekemään Länsi-Puhuria! Ja että lehden toimitusneuvostoksi sattuikin kertymään sellaisia ideanikkareita, lähes kylähulluja hulluttelijoita. Silloin kun he irti pääsevät ja yhdessä kehittelevät juttuaiheita ynnä muuta mukavaa lehteä koskevaa taikka sitten puutarhajuhlapuuhastelua. Silloin kun tuo sakki riehuu ideoineen, se on ravintoa sielulle! Toimitusneuvoston kokoukseen mennessä saatan olla väsynyt mutta virkeänä sieltä kyllä pois tulen. Mikä parasta!?? Te hyvät Länsi-Puhurin lukijat! Antamanne palaute on ollut pelkästään myönteistä! Voiko se olla totta onko tilanne lehden teon onnistumisessa näin hyvä? Toivottavasti on! Mutta vielä parempaa teidän lukijoitten tarjonta lehden jutuiksi; se on kasvussa! Mutta tätä kasvua vielä lisää! Juttuja ei ole koskaan liikaa. Ja kun vielä löydettäisiin se piirtäjä! Hyvää kesää! Nähdään vielä puutarhajuhlissa! Jouni Tuovinen toimitussihteeri, kohta eläkeukko Nyt osallistuminen on helppoa! Jos sinulla on jotain jollain tavalla Länsi-Puhuriin liittyvää kommentoitavaa risuja, ruusuja tai haluat tarjota oman juttusi julkaistavaksi tässä on sähköpostiosoite: ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Seuraava lehti Seuraava lehti ilmestyy syyskuun lopulla. Siihen tulevat jutut tulee toimittaa mennessä.

3 3 Kolumni Rakasta lemmikkieläintäsi kuten itseäsi Suomessa on yli kuusisataa tuhatta rekisteröityä koiraa. Kissojen määrästä ei kukaan pysty edes pitämään lukua. Lemmikkeinä on myös lintuja, liskoja ja käärmeitä erilaisista jyrsijöistä puhumattakaan. Myös hevosille osoitetaan hellyyttä. Enää ei hevosten tarvitse tehdä maataloudessa eikä savotoilla raskasta työtä omistajansa elannon eteen vaan ne saavat olla olemassa pelkästään ihmisten huviksi. Päinvastoin on käynyt pientilojen emäntien ja mökin mummujen hellimille Mansikeille ja Onnenkukille, joille ei enää kuljeteta esiliinan taskussa lypsyleipää, vaan niistä on tullut tuotantoeläimiä, joiden asuinsijoille ei tavallinen ihminen saa mennä edes avojaloin, vaan kaikki inhimillinen kosketus jopa navetan betonilattiaan on suojattava vähintään sinisin suojatossuin. Possuressut on suljettu suuriin sikaloihin, jonne sinnekään ei ulkopuolisilla ole asiaa ja Vapaan kanan munat ovat peräisin kanoilta, joiden ei tarvitse istua häkissä, vaan seitsemän kanaa saa jakaa yhden neliömetrin vapauden. Tämä neliömetri on tietenkin sisällä kanalassa. Kenellä nyt tänä päivänä olisi aikaa ja rahaa ulkoiluttaa kanoja! Kun tuotannollisista syistä ja ahneudesta on rakennettu yhä suurempia navetoita, sikaloita ja kanaloita, on etäännytty ajatuksesta, että lehmät, possut ja kanat olisivat kotieläimiä; ihmisen kumppaneita, joista ihminen on huolehtinut mahdollisimman hyvin oman itsensä takia. Hyvin hoidettu lehmä antoi maitoa enemmän. Kyseessä oli siis vuorovaikutussuhde, josta molemmat osapuolet hyötyivät. Idealistisessa mielikuvituksessani tällaisessa suhteessa lähestyttiin jonkinlaista elollisten olentojen tasa-arvoa huolimatta siitä, että siinä toimittiin ihmisten ehdoilla. Eläintenkin elämässä oli vuorokaudenajat ja kesä. Kanat saivat kuopsuttaa maata ja lehmät märehtiä niityllä. Nyt ei saa, koska sellaiset asiat eivät lisää tuottavuutta. Minun nuoruudessani tällaista tuotannon harjoittamista sanottiin riistoksi. Kovin paljon paremmin eivät ole asiat koirilla eikä kissoillakaan tämän hyvinvoinnin keskellä. Niiden olemassaolon ympärille on valjastettu miljoonateollisuus ja markkinakoneisto, jonka tuloksena Suomen kaksivuotiailla lemmikkikoirilla on enemmän pehmoleluja, virikelautoja ja sesongin mukaista vaatetusta kuin itänaapurin samanikäisillä kansalaisilla. takin minulle käsittämättömästä syystä. Eläinrakkautta se ei ole, koska siinä suhteessa eletään pelkästään ihmisen ehdoilla. Rakkautta ei ole se, että huolehtii, mutta omilla ehdoillaan siitä, jonka on tehnyt riippuvaiseksi itsestään. Ihmisten maailmassa sitä kutsutaan hyväksikäytöksi. En tiedä, ovatko nykyajan kissat onnellisia, mutta verratessani niitä entisiin navettakissoihin minua keljuttaa se, että meidänkin maassa koulutetaan yhteisillä varoilla laumoittain eläinlääkäreitä, joiden eräs tehtäväalue on kissojen kastroiminen. Jokainen länsimainen ihminen paheksuu ja kauhistelee haaremien eunukkien kohtaloa ja pitää sitä barbaarien aikaansaannoksena, mutta tilaa silmää räpäyttämättä leikkausajan kissanpoi- Henkilö, joka on nähnyt sokeain opaskoiran, huumekoiran tai paimenkoiran työssään, ei voi muuta kuin ihmetellä ja kunnioittaa tuon ihmisen vanhimman ystävän älyä ja kurinalaisuuteen oppimista. Erätarinoissa ja suurissa kertomuksissa koira on ihmisen kumppani, joka hankkii saalista tai pelastaa ihmisen neuvokkuudellaan ja rohkeudellaan. Koira on uljas ja uskollinen ystävä, joka omasta halustaan ja kiintymyksestään asuu ihmisen luona pysyen kuitenkin koirana. Se ei ole mikään silkkityynyllä makaava parfymoitu karvakasa, jollaisia ihmiset hankkivat itselleen leluiksi joskaselle ja pitää sitä vastuullisena ja fiksuna tekona. Missä ja kuka on antanut ihmiselle luvan päättää, että kollikissa ei voi koko elämässään haaveilla edes yhdestä kunnon panosta vaan se joutuu ihmisen mieliksi istumaan toistakymmentä vuotta ikkunalaudalla ja sähisemään lasin takana nokkiville pikkulinnuille. Ei ihme, että tarvitaan markkinavoimat tuottamaan virikkeitä! Joskus on hyvä pysähtyä ajattelemaan. Sen tuloksena voi ruveta vaikka keräämään puutarhatonttuja. Sisko Hentonen Kuukauden luontokuvat Keittiön takana olevan multakasan päällä lokki hautoi kahta munaansa koko toukokuun. Lokkipariskunta piti tarkasti silmällä ettei kukaan mennyt liian lähelle pesää. Ja niin poikaset näkivät päivänvalon perjantaina

4 4 Rosvo ja poliisi! Himoharrastaja sairaanhoitaja Kari Laukkanen, 2A Kari, minulla on sellainen muistikuva, että olen nähnyt sinut ensi kerran töissä täällä Länskässa jo kauan sitten. Onko tämä kuva oikea? Kerrotko vähän työhistoriastasi? Aivan oikein muistit tulin 1996 Länskään ja tein keikkoja kunnes valmistuin jouluna Sitten tammikuussa -97 tulin 2A:lle keikalle ja siitä lähtien olen ollut talossa töissä lukuun ottamatta kesää 97 jolloin olin n. 5 kuukautta Keminmaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Ennen sairaanhoitajaksi valmistumista olen ollut työelämässä 13 vuotta - siitä suurimman osan kirjakaupassa erilaisissa tehtävissä aloittaen varastonhoitajasta päätyen myymälänhoitajaksi. Osan kirjakauppaajasta toimin yksityisyrittäjänä. Sen jälkeen työskentelin Jalokivigalleriassa monenlaisissa työtehtävissä esim. oppaana, myyjänä, siivoojana jne. Sitten olin myös hotellin vastaanotossa vastaanottovirkailijana ja sitten vastaanottopäällikkönä. Länskässä olen pätkätöiden aikana kiertänyt osastot 5A, 4A, 3B, 5B ja 2A. Olin myös pallea stimulaattori potilaan kotihoitoringissä n. puoli vuotta. Sitten vuonna 2003 sain vakituisen toimen 2A:lta ja siellä olen hyvin viihtynyt siitä asti. Pätkätöiden tekeminen n. 7 vuotta oli toisaalta vastavalmistuneelle hoitajalle opettavaa aikaa, jolloin oppi kaikenlaista uutta eri osastoilla ja niitä oppeja on voinut myöhemmin hyödyntää kun on ollut vakituisesti 2A:lla. Toisaalta se aika oli raskastakin, koska koskaan ei tiennyt milloin on töitä ja kuinka pitkäksi aikaa. Ja töistähän ei uskaltanut kieltäytyä koska oli pelko, että ei ehkä soitella enää töihin jos kerran kieltäytyy. Paljon ylimääräistä energiaa kului kun osastot, joissa työskenteli, vaihtuivat välillä tiuhaankin tahtiin tavaroiden löytäminen, uudet potilaat, vaihtuvat työkaverit söivät osan siitä energiasta, jonka olisi voinut käyttää työskentelyyn eli henkinen kuormittavuus silloin oli suurta. Kaikenlainen elämän eteenpäin suunnitteleminen oli epävarmaa kun ei ollut tavallaan pohjaa mille suunnitella. Epävarmuus on varmaan oikea sana kuvaamaan sen aikaisia tuntoja tulevaisuudesta. Perhekin oli jo Kari Laukkanen silloin olemassa ja lapset pieniä; Kimmo oli ala-asteella koulussa ja Maiju oli hoidossa. Vaimo teki siihen aikaan vielä vuorotyötä joten kaikki menojen suunnitteleminen oli hankalaa etukäteen. Vuosilomia ei ollut vaan kesäloma, joka oli ainoa pitempi vapaa vuodessa, ansaittiin tekemällä ensin pitkä pätkä töitä ja sitten pidettiin viikon verran lomaa kertyneistä vapaapäivistä. Mitään isompia hankintoja ei uskaltanut suunnitella, koska tulot olivat epävarmoja. Oma talokin oli tullut rakennuttua ja siitä oli vielä silloin talolainat maksussa. Olemme panneet merkille, että olet Kemin kaupunginteatterissa näytelmässä, jossa esität sekä rosvoa että poliisia! Miten on näin päässyt käymään? Mikä pani sinut lähtemään näyttelijäksi? Ai, että miksi lähdin iltanäyttelijäksi? Syksyllä 2007 tuntui, että kiireinen työ syö kaikki voimavarat ja tarvitsin uuden lähteen josta ammentaa voimia työhön. Aikaisempi harrastukseni, joka tietenkin vielä jatkuu, on laulaminen kuorossa. Kun sen aikanaan kolme vuotta sitten aloitin, niin huomasin, että jaksoin töissä paremmin kun on jotain työn vastapainoksi jotain erilaista tekemistä. Aikaisemmin olin mukana Punaisen Ristin toiminnassa, mutta se muistutti kuitenkin liikaa työn tekemistä. Näytteleminen oli kytenyt jo kauemman aikaa mielessäni, ja kun sitten Kemin kaupunginteatteriin haettiin avustajia, niin päätin lähteä yrittämään. Menin kahden yövuoron jälkeen pyrkimään avustajaksi ja luultavasti olin yövuorojen jälkeen sopivasti rentoutunut testejä varten. Testeissä piti suurella näyttämöllä kertoa itsestään ja myös miksi haluaisi iltanäyttelijäksi. Tehtiin myös laululahjojen testi sekä luettiin kohtausta näytelmästä näyttelijöiden ja muiden iltanäyttelijöiksi pyrkivien kanssa. Olihan siellä vielä tanssitaidonkin testaus. Näin minä sitten tulin hyväksytyksi iltanäyttelijäksi. Aloitin Seittemässä veljeksessä, jossa esitin yhtä Toukolan pojista, maahanmuuttajien leikki-ikäistä lasta, Viertolan isännän turvamiestä sekä olin mukana kylän väkijoukoissa. Nyt keväällä sai ensi-iltansa Ronja ryövärin tytä jossa esitän siis Voudin nihtiä joka oli sen ajan poliisivoimien edustaja sekä Borkan ryöväriä. Ja miksikä minä sain nämä roolit? Varmaankin siksi kun molempiin rooleihin tarvittiin isoa miestä, jotta hahmoista saisi uskottavia ja varsinkin nihdistä pelottavan näköisen. Näin minusta tuli siis tavallaan itseni vartija! Mitä erityisavuja täytyy olla että pääsee näyttelijäksi? Luultavasti täytyy olla jonkin verran (aika paljonkin) luovasti hullu. Minusta ainakin tuntuu, että näyttämöllä ja varsinkin näytelmän harjoitusvaiheessa, saa olla hullu luvan kanssa. Täytyy osata eläytyä täysin siihen rooliin, jota esittää ja tavallaan laittaa oma itsensä syrjään näyttelemisen ajaksi, mutta kuitenkin osata samalla pitää kontrolli omalla itsellään. Mielestäni se vaatii jonkinlaista kaksi/useampi jakoista persoonaa ja hyvää kykyä omaksua uusia asioita sekä uskallusta lyödä itsensä täysillä mukaan siihen näyttelemiseen eikä ajatella mitä muut ajattelevat siitä. Jotta uskalsin mennä lavalle 300 ihmisen eteen esiintymään ja esim. imemään tuttia ( Seittemässä veljeksessä ) niin se vaati minulta myös itseni voittamista. Enää en ajattele niitä ihmisiä siellä katsomossa kun näyttelen, vaan elän sitä näytelmää täysillä. Tavallaan tämä näyttelijän homma vaatii pääsemistä jännityksen kanssa sinuiksi. Mitä tämä harrastuksesi, vai onko se jo puoliammattilaisuutta, sinulle merkitsee? Mitä tämä antaa sinulle? Kokonaisuutena tämä on merkinnyt paljon olen saanut uuden, toisen työyhteisön sekä uusia ystäviä. Olen oppinut, että näyttelijöiden työ on työ toisten töiden joukossa ja hattua täytyy nostaa niille jotka tekevät sitä ns. päivätyökseen. Työajat ovat heilläkin, kuten meidänkin työssämme, normaalista poikkeavat. Heillä on aamulla klo harjoituksia ja näytännöt iltaisin sekä myös viikonloppuisin lauantaina. Vapaata ovat sunnuntait ja maanantait normaalisti. Näyttelijöiden on osattava/hallittava monta eri näytelmää samanaikaisesti. Tämä harrastukseni antaa minulle myös varmaankin once in life time kokemuksen kun lähdemme Seittemän veljeksen kanssa esiintymään Tampereen teatterikesään elokuussa Iltanäyttelijänä oleminen on auttanut minua jaksamaan omassa työssäni. Poistanut väsymystä aina kun olen väsyneenä lähtenyt teatteriin niin eipä siellä enää ole väsyttänyt. Ehkä tämä iltanäyttelijän työ on minulle kuitenkin vielä harrastus vaikka siitä maksetaankin 10 euroa/näytös ja siitä otetaan verot pois niin ei tällä ainakaan tienaamaan pääse. Mutta eihän tätä ole rahanvuoksi lähtenytkään tekemään vaan itsensä vuoksi! Tervetuloa teatterin ihmeelliseen maailmaan! Kyseli: Jouni Tuovinen

5 5 Tositoimissa näyttämöllä Nyt kaikille helppoa osallistua! Oma sähköpostiosoite Länsi-Puhurille Onko ollut mielessä lähettää kommenttia jostain Länsi-Puhurin jutusta? Olisitko halunnut lähettää jutun lehteen mutta aie on tyssännyt siihen, miten ottaisi yhteyttä johonkin lehden tekijään, toimitukseen tai muuta sellaista.? Nyt osallistuminen on helppoa! Jos sinulla on jotain jollain tavalla Länsi-Puhuriin liittyvää kommentoitavaa risuja, ruusuja tai haluat tarjota oman juttusi julkaistavaksi tässä on sähköpostiosoite: Älkää ujostelko! Ja te arvon eläkeläiset pankaa haisemaan! Kommenttejanne kaivataan! Eikä juttujannekaan kaihdeta! Sitten vielä jutuntekoon hyvä vinkki: Sopiva enimmäispituus tekstille, jotta lukija uskaltaa ruveta helposti lukemaan juttua, on normaalivälillä kirjoitettuna 0,5 1 sivua A4 -kokoista sivua. Sateenkaaren taru Sateenkaaren väriloiston taivaalla kun nään, mietin mistä löytäisin sen sateenkaaren pään. Taru vanha kertoo, että aarre siellä on. Ken aarteen löytää, hän ei koskaan ole onneton. Moni meistä tahtoisi tuon aarteen itselleen, ja uskoo sateenkaaren päähän tien jo löytyneen. He unelmissaan useimmin sen tiensä kulkivat, ja luona sateenkaaren tyhjän arkun sulkivat. Sateenkaaren väriloiston taivaalla kun nään, tiedän, vaikka löytäisinkin sateenkaaren pään, aarretta en milloinkaan mä löytää sieltä vois, kun sateenkaari kulkee edellämme aina pois. Joka tarun aarteen uskoo kerran löytyvän, ja aarteen onnen antavan, sen soisin tietävän: Kun sateenkaari värejänsä taivaalle taas luo, niin pilvistä ne tummimmat, sen loiston esiin tuo. Liisa Anttila Säveltänyt Kaj Chydenius

6 6 Kirurgian ylilääkäri Outi Nyberg jo kauan monessa mukana Kerroppa Outi vähän meille taustoistasi!? Olen syntynyt vuonna 1960 Helsingissä. Pääosan lapsuudestani ja nuoruudestani olen asunut Oulussa, jossa kävin koulua. Ylioppilaaksi kirjoitettuani (v.1979) opiskelin lastentarhanopettajaksi ja toimin ko. ammatissa pari vuotta, viimeksi OYS lastenklinikalla. Lääkäriksi opiskelin Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa. Isäni on lastenkirurgian professori ja äitini koulutukseltaan sairaanhoitaja ja minulla on kaksi vuotta nuorempi sisar, joka on humanisti (Ruotsin kielen professori). Lääkäriksi valmistuin vuonna 1989; samana vuonna kuin tyttäreni Eeva syntyi. Eeva on nyt lukiossa ja osallistuu tänä vuonna ylioppilaskirjoituksiin. Hän on harrastanut aktiivisesti koripalloa kymmenen vuotta. Aviomieheni Sven on kansainvälisen firman aluejohtajana. Koska hän on syntyperäinen kemiläinen ja sosiaalisesti aktiivinen olen tutustunut kemiläisiin ihmisiin myös muualla kuin sairaalassa, mitä pidän erittäin tärkeänä. Hänen rinnallaan olen tutustunut lukemattomiin mielenkiintoisiin ihmisiin, Kemissä ja muualla, niin kulttuurin, urheilun kuin politiikankin pyörteissä. Yhdessä käymme myös teatterissa ja taidenäyttelyissä. Olemme kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista; Svenin opastuksella olen tutustunut niin kirkollisen hallinnon kuin kunnallispolitiikan saloihin. Kevättalvisin lempiharrastuksemme on murtomaahiihto, jota voi harrastaa erinomaiesti Perämeren jäällä, kotikaupunkimme edustalla. Perheeseemme kuuluu myös kahdeksanvuotias musta laboratorionnoutaja Nero, jonka kanssa ulkoilemme kaikki mielellään minä etenkin - sauvakävellen. Olet ollut täällä Länskässä jo pitkän aikaa. Kerrotko oman länskähistoriasi? Tulin ensi kerran Länskään vuonna 1986 (?) eli neljännen vuosiluokan kandina heti kun oli mahdollista olla apulaislääkärinä. Sen jälkeen olin täällä ainakin kahtena kesänä aina kirurgian klinikassa - ja sitten juuri ennen Eevan syntymää orientoivan vaiheen lääkärinä syyskesällä 1989, jolloin olin yhden kuukauden kirurgialla ja toisen anestesialla. Äitiysloman jälkeen olisin halunnut heti erikoistumaan kirurgialle ja paikkakin oli sovittuna Ekon kanssa, mutta perhetilanteeni vuoksi erikoistumisen aloitus siirtyy vajaalla vuodella. Sen jlk olen työskennellyt täällä erikoistuvana lääkärinä vuoteen 1995 saakka. Kuljin täältä OYS:iin suorittaen kirurgialle erikoistumisen yliopisto-osuuden (2 vuotta). Sain erikoislääkärin viran, joka muutettiin myöhemmin osastonylilääkärin viraksi. Vuosien aikana suoritin lastenkirurgian suppean spesialiteetin pätkissä hoitaen tuona aikana osittain lastenkirurgiset potilaat myös Länskässä. Vuonna 2005 sain hallinnon pätevyyden. Veneilykausi on taas alkanut Olet ollut meillä ensihoidon vastuulääkärinä jo vuosia. Niihin tehtäviin olet ilmeisestikin tuntenut tietynlaista kutsumusta koska olet ollut jo näissä merkeissä jo monessa mukana. Ensin olet toiminut Lapin läänitasolla ensihoidon ja poikkeusolojen asioiden selvittämisessä ja edistämisessä ja kun kykysi on huomattu, toimit myös valtakunnan tason asiantuntijatehtävissä. Kertoisitko lyhyesti näistä asioista? Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärinä olen ollut 10 vuoden ajan. Pidän itseäni ns. hallinnollisena vastuulääkärinä (toiminnallisen sijaan). Tämän toimen myötä olen oppinut tuntemaan alueemme terveyskeskukset ja niissä toimivat ensihoitoyksiköt sekä terveyskeskuskollegoita. Sairaalan johdon innostamana olen pyrkinyt edustamaan sairaanhoitopiiriämme ensihoito- ja lääkinnällisen pelastustoiminnan kentällä lääninhallituksen työryhmissä; ensihoidon suunnittelu- ja kehitystyön kautta olen tutustunut laajasti Lapin läänin ensihoitoon ja koko terveydenhoitoon. Olen ollut mukana rakentamassa Ensihoidon virtuaalista koulutusyksikköä Rovaniemelle (ENVI -hanke) ja yhtenäistä ensivastetoimintaa koko lapin läänin alueelle (ENSIVASTE hanke). Näissä toimissani olen pystynyt hyödyntämään valtakunnallista ensihoidon vastuulääkäreiden yhteistyöverkostoa, jonka myötä olen ollut kehittämässä mm. valtakunnallista kirjallista webbi-pohjaista ensihoidon tenttijärjestelmää. Viime vuonna minut pyydettiin jäseneksi Sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen pelastustoiminnan työryhmään ja tänä vuonna hätäkeskuksen riskiarviointikansion muutostyöryhmään. Olet nyt ollut runsaat puoli vuotta kirurgian ylilääkärinä. Noista edellä kuvatuista tehtävistä lienee ollut paljonkin hyötyä ylilääkärin viran hoidossa (kokemusta, näkemystä, yhteysverkostoa kasvattaessa)? Olen saanut keskussairaalassamme laaja-alaisen kokemuksen koko kirurgian alalta alkuvuosina apulaislääkärinä työskennellessäni, sitten nuorena erikoislääkärinä, jolloin toimenkuvana muotoutui tarpeen mukaisesti lastenkirurgian lisäksi sain vastuulleni mm. rintasyöpäkirurgian, tehon ja päiväkirurgian. Oulussa ollessani opin tuntemaan laajan joukon kollegoita, joilta olen saanut tarvitessani neuvoja ja apua. Tällä hetkellä iso osa kurssikavereistani on OYS:ssa erikoisosaajina ja vastuuhenkilöinä mm. kirurgialla, radiologialla ja lastentaudeilla. Alueemme terveyskeskusten toimintamallit ja toimijat ovat tulleet tutuiksi eri osa-alueilla, mm. hoitoketjutyöskentelyssä. Vetämäni rintasyöpäpotilaan hoitoketju oli ensimmäinen sairaanhoitopiirimme hoitoketjuista ja sen jälkeenkin olen ollut useammassa ketjussa promoottorina. Alueellamme on hyvä yhteistyöhenki ja hyvät voimavarat, jotka toivoisin tehokkaammin yhdistettävän esim. terveyspiirin muodostuessa. Ensihoitotyöskentelyn myötä olen oppinut tuntemaan koko Lapin läänin erityisolosuhteet; muualla Lapissa erityisongelma ovat pitkät välimatkat ja meillä taas erityisriskit: suurteollisuus, satamat ja korkea sairastavuus mm. sydänverisuonisairauksissa.

7 7 Sitten siviiliharrastuksista sinulla on kuulemma yksi intohimo ylitse muiden? Kerroppa siitä! Purjehdus on harrastus, joka on antanut minulle monia mukavia, innostavia kokemuksia. Svenille purjehdus on elämäntapa, joten se kuuluu olennaisena osana myös minun elämääni, etupäässä kesäisin. Olen iloinnut siitä, että vielä vanhanakin olen voinut oppia jonkin aivan uuden taidon/harrastuksen enhän ollut koskaan aikaisemmin edes ollut purjeveneessä ja nyt osaan tukun merimiestaitoja. Purjevene lipuu hiljaisesti merta pitkin ja luonto eläimineen on läsnä. Veneillessä tapaamme muita veneilijöitä, vietämme aikaa yhdessä ja nautimme kesästä; saaritukikohdissa saunomme ja laitamme yhdessä hyvää ruokaa ja nukumme aaltojen keinuttaessa venettä. Purjehdus on sosiaalinen harrastus; olemme kilpailleet, osallistuneet erilaisiin eskaadereihin ja matkanneet ystäväpariskuntiemme kanssa. Selkä- ja Perämeri ovat tulleet tutuiksi. Mitä vielä haluaisit sanoa meille? Päätavoitteena pidän laadukkaiden kirurgisten palveluiden tuottamista Länsi-Pohjan asukkaille, mahdollisimman lähellä potilaita. Kirurgisista potilaista yli puolet on päivystyspotilaita, joiden hoitaminen kulkee käsi kädessä elektiivisten potilaiden hoidon kanssa. Päivystysvalmiuden ylläpitäminen on tärkeää, jo alueemme erityisominaisuuksien vuoksi. Päivystyspisteiden yhdistäminen/keskittäminen lisää paineita ensihoitoon välimatkojen pidentyessä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on työhönsä sitoutuneita, hyviä terveydenhuollon ammattilaisia ja muita työntekijöitä, joiden tulisi voida tehdä työtänsä yhdessä, ilman korkeita raja-aitoja. Kyseli: Jouni Tuovinen Lähi- ja perushoitajien kevätopintopäivät Kemissä Oys ERVA alueen lähi- ja perushoitajien opintopäiville osallistui 150 erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, yksityissektorilla ja sosiaalitoimen alueella työskentelevää alan ammattilaista. Mukana oli seitsemän näytteilleasettajaa ja ammattijärjestö Su- Per. Mukana olleet yritykset ja ammattijärjestö antoivat tukensa kahvitarjoiluille Ensimmäisen päivän ilmoittautumiskahvien jälkeen vieritutkimuskoordinaattori Liisa Lehto Oulun yliopistosairaalasta luennoi potilaan luona suoritettavista tutkimuksista. Esimerkkinä näistä vieritutkimuksista kouluttaja käytti verensokerin määrittämistä, mikä on yleisimpiä laboratorion ulkopuolella tehtäviä tutkimuksia. Verensokerimittareiden ja hyytymisaikamittareiden esitellyt valaisivat laitteiden erilaiset ominaisuuksien vaikutusta vieritutkimuksen suorittamiseen. Hygieniahoitaja Tuija Nurkkala tarjosi tietoutta infektioiden torjunnasta käytännön hoitotyössä. Useimmille kuulijoille jokapäiväisiin asioihin tuli yhtä ja toista uutta näkökulmaa. Kouluttaja vertasi suojakäsineiden sisällä vallitsevia mikrobien kasvuolosuhteita kasvihuoneeseen. Näin käsihuuhteiden käytön välttämättömyys myös suojakäsineiden kanssa tuli hyvin perusteltua. Sairaanhoitaja Maria Sergejeff luennoi pitkän työkokemuksen ja monipuolisen kivunhoitokoulutuksensa pohjalta hoitotyön omia mahdollisuuksia ehkäistä ja lievittää potilaan kipua. Tärkeän asiansa hän esitti värikkäästi ja yleisöä viihdyttävästi. Psykiatrinen potilas somaattisen hoidon yksikössä fyysisine vaivoineen oli ennakkoon paljon toivottu aihe. Mielenterveyspotilas koetaan vaikeasti kohdattavaksi silloin kun kohtaajalla ei ole psykiatrian alan koulutusta, vaikka kokemusta somaattisesta hoitotyöstä olisi jakaa muillekin. Perheterapeutti, apulaisosastonhoitaja Minna Tarkka Keroputaan sairaalasta lähestyi asiaa aluksi historiallisesta näkökulmasta. Tämän päivän hoitajille kouluttaja antoi ohjeeksi asiakkaan huolellisen kuuntelemisen, jotta selviää, mitähän haluaa kertoa. Näin siitäkin huolimatta, että potilaan sanavalinnat ja tapa kertoa asiansa eivät aina heti aukea kuulijalle. Päiväkahvin jälkeen osastonhoitaja Katariina Sauvola kevensi tunnelmaa kertomalla hänen luokseen muuttaneesta vanhasta ämmästä. Tämä kutsumaton vieras syö hänen herkkunsa jääkaapista, kuluttaa hänen rahansa ja tunkeutuu jopa vaateostoksilla samaan sovituskoppiin pukeutuen monta numeroa liian pieneen vaatteeseen ja vääntäytyen sitten hänen ja peilin väliin vaikeuttaen vaatteiden sovittamista. Uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaaminen saattaa tulla hoitajalle eteen missä tahansa työyksikössä: poliklinikalla, vuodeosastolla, jopa vanhainkodissa. Aggressiivisen käytöksen taustalla voi olla huumaavien aineiden käyttöä ja vanhusten kohdalla useimmiten dementiaa. Hallittu hoidollinen rajoittaminen merkitsee uhkaavasti käyttäytyvän henkilön fyysistä rajoittamista siten, ettei hän pääse vahingoittamaan itseään tai hoitajaansa. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin HHRkouluttajat Matti Väänänen, Eeva-Maria Mentilä ja Vesa Nurminen esittelivät yksinkertaisia mutta tehokkaita menetelmiä uhoajan taltuttamiseksi. Iltaohjelmaan kuului Kemin kaupunginteatterin esitys Myrskyluodon Maija. Osa koulutusväestä nautti teatteriillasta. Muiden ilta oli vapaavalintainen. Monilla paikallisilla osallistujilla se oli varmaankin tavanomaisista kotikuvioista koostettu. Aamulla taas palattiin Kulttuurikeskuksen Isoon auditorioon, jossa SuPerin ammattiasian sihteeri Raija Moilanen luennoi aiheesta: Lähi- ja perushoitaja turvallisen lääkehoidon toteuttajana. Hänen jälkeensä kätilö, farmaseutti Sanna Kanervo jatkoi päivän lääkehoitoteemaa asiantuntevalla luennolla kivun hoidon farmakologiasta. Lopuksi jaettiin todistuksia ja osa väestä lähti ulkomaan-matkalle: bussikyydillä Haaparannan IKEAan. Päivien koulutukselliseen antiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Ulkoisissa puitteissa ei päällisin puolin ollut vikaa, mutta auditorion kylmyys ja kohtuuttoman hitaasti edenneet kahvijonot kyllä harmittivat sekä osallistujia että järjestäjiä. Teksti: Riitta Rautalin Kuvat: Matti Väänänen

8 8 Paula-tyttö maailmalla Paluumuuttajan mietteitä ja kokemuksia Mietin muutama vuosi sitten, että uskaltaisinko lähteä Länskästä siellä lähes 30-vuotta työskenneltyäni. Lapset olivat lähteneet jo maailmalle, isä ja äiti kuolleet, uusi, oma elämä edessä ja vastuu vain itsestä. Päätin, että suhde, joka oli toiminut etäsuhteena yli kymmenen vuotta, oli nyt katsottava loppuun. Niinpä siis pakkasin tavarani, vuokrasin kotini ja muuttokuorma Tuusulaan lähti. Vajaa kolme vuotta sitä elin ja sitten halusin tulla takaisin pohjoiseen juurilleni. vaikka päivätyötäkin tarjottiin yksi syy lähtööni oli yövuoron jälkeen ajettava kotimatka, mikä todella hirvitti! Toinen työpaikka yksityisklinikka Työmatka jatkui nyt viidellä kilometrillä. Olin edelleen töissä yksityisellä, Espoon Leppävaarassa. Tässä pisteessä tarjottiin työterveyspalveluja, yleisja erikoislääkäripalveluja sekä pieniä operaatioita esim. silmä-, iho- ja pattikirurgiaa. Matka oli ehdottomasti sen arvoinen. Usko omiin kykyihini kasvoi hurjasti, rohkeus kokeilla erilaisia työpaikkoja, rohkeus ajella aamuruuhkassa pitkin kehä-1:stä antoi paljon uusia valmiuksia kohdata haasteita omassa elämässäni. Kieltämättä elämäni tauluun tuli hikisiä ja hätäisiäkin siveltimenvetoja, ja myös kasvoihin taisi tulla muutama uusi elämänveto. Rohkeutta vaati myös paluu jos ei syynä ole viina, vieraat eikä väkivalta, on lähteminen vaikeaa ja sen selittäminen vielä vaikeampaa. Päätin kuitenkin palata, vaikka kukaan muu ei ymmärtäisi kuin minä itse. Ensimmäinen työpaikka - saattohoitokoti Olin jo sopinut, että menen töihin saattohoitokotiin, joka sijaitsee Pohjois-Haagassa. Työmatkaa kertyi n.30 km suuntaansa. Työmatka kesti yleensä puolisen tuntia, mutta usein se venyi myös puoleentoista tuntiin, koska jossain oli aina kolari, eikä kehä-1:nen todellakaan vedä! Saattokoti on kaunis paikka sisäpuutarhoineen, isoine terasseineen ja kauniisti kalustettuine huoneineen. Henkilökunnasta oli kova pula ja siellä työskenteli mm. kaksi yli 70- vuotiasta hoitajaa. Asiakkaista ei kuitenkaan ollut pulaa, hoitopaikan sai vain kuoleman kautta ja muutamia potilaita kävi lääkerukkauksissa. Perehdytys piti olla, mutta jo toisena työpäivänä olin vastaavana hoitajana toisessa moduulissa. Ei se fyysisesti ollut kovin vaikeaa, ainoastaan ihonalaisiin kipupumppuihin laitettavat lääkemäärät olivat tehohoitajallekin hirvittävät. Helsinki-City Marathonilla vuonna 1999 Morfiini, Ativan ja Primperan olivat yleisimmät lääkkeet. Morfiiniannos tuntui käsittämättömän suurelta pienelle ja kuihtuneelle potilaalle. Käsittämättömältä tuntui myös se, että tällä lääkityksellä potilas saattoi nukkua parikin päivää ja sitten herätä nälissään ja kertoa haluavansa saunaan. Onneksi siellä koulutettiin hyvin. Yksi Suomen guruista saattohoidossa on Juha Hänninen, joka johtaa myös ko. kotia. Hän on kehittänyt toimivan koulutusjärjestelmän. Siellä opin ymmärtämään, miksi saattohoidossa oleva ihminen kärsii nesteytyksestä, kuinka eri tavalla ihminen kokee kuoleman kohtaamisen ja kuinka siihen tulee suhtautua ihmistä kunnioittaen. Minulla on saattohoidosta muutamia kirjojakin ja voin muutenkin kertoa asioista saattohoidosta kiinnostuneille. Siellä huomasin yksityispuolen heikkouksia, vaikka kaikki olikin ulkoisesti kaunista ja hyvinhoidettua. Esimerkiksi suojahanskat, mikkihiiret, olivat ainoastaan sallitut, latex-hanskoja ei niiden hintavuuden takia saanut käyttää. Siellä oli kuitenkin erittäviä haavoja, fisteleitä, makuuhaavoja ja peruseritteitä hanskasota riehui! Edellä mainittuihin haavoihin oli myös erittäin vähän sidostarvikkeita, hopea-aquacell oli siellä käytössä estämään hajuja. Lisäksi piparminttuöljy tufferissa lääkelasissa toimi hajunpoistajana. Ihmettelin myös, ettei siellä ollut yhtään decubitus-patjaa, ei geelityynyjä yms. estämään painaumia. Vanhaa infektiohoitajaa hirvitti myös se, ettei siellä ollut käsidesinfektioainetta kodinomaiseen miljööseen se ei kuulemma sopinut! Hoitaminen sinällään oli palkitsevaa, lempeälämpöinen vuolukivisauna oli käytössä, saunan jälkeen potilas sai olutta, konjakkia tai kahvia toiveittensa mukaan. Aikaa rupatteluun jäi kuitenkin mielestäni vähän, lähes joka vuoro mentiin vajaalla miehityksellä. Olin ollut siellä viitisen kuukautta, kun jo kyselin seuraavaa työpaikkaa. En halunnut jäädä sinne, Ajanvaraus, puhelinneuvonta, välinehuolto, maksutapahtumat, kelakorvaukset, niiden ajaminen korpulle ja kirjaaminen asianmukaisesti Kelalle hirvitti, kun ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta. Olin varsin helpottunut, kun pääsin toimenpiteisiin, koska se oli tuttua. Silmäleikkauksetkin sujuivat, kun sanoin ymmärtäväni aseptiikan, mutta en silmäinstrumentteja. Myös lääkärit neuvoivat ystävällisesti. Yleensäkin lääkäreiden ja henkilökunnan käytös oli kohteliaampaa ja sallivampaa toisiaan ja myös asiakkaita kohtaan kaikissa työpaikoissa. Uskoisin sen johtuvan volyymimääristä, koska etelässä on niin paljon yksityisiä lääkäriasemia ja hoitajat ovat kortilla, joten yksiköissä on syytä olla hyvä henki tai hoitajat ja potilaat karkaavat muualle. Puhaltaa yhteen hiileen -sanonta selkeytyi. Paljon helpotusta alkuvaikeuksiin sain myös entiseltä länskäläiseltä, Hartikaisen Eeva-Kaisalta, joka toimi siellä osastonhoitajana. Ajanvarausohjelman kanssa tulin nopeasti sinuksi, mutta aikojen antaminen muihin toimipisteisiin tuotti ongelmia, kun en tiennyt, mistä alkaa Espoo, mitä alueita kuuluu Vantaaseen, mihin se Tikkurila tulee jne. Näiden takia jouduin kyllä usein vaivaamaan työkavereitani. Englanninkieliset puhelut sain pian hoidettavakseni, mutta ruotsinkieliset yritin kiertää. Kielitaitoni on hyvin käytännönläheistä ja kädet tahtovatkin kipeytyä puhumisesta lähikontaktissa, puhelimessa-oleminen tuo enemmän haastetta. Työmatkat rasittivat kuitenkin valtavasti ja niin soittelin toiseen yksityiseen firmaan ja sieltähän ura urkeni. Olisin saanut aloittaa jo vaikka seuraavana

9 9 päivänä. Jälleen tein sen kiltin tytön virheen - aloittelin uudessa ja lopettelin vanhassa, koska en halunnut jättää ketään pulaan. Kolmas työpaikka yksityisklinikka tämäkin Työmatkaa oli nyt vain 12 kilometriä, mutta työhöntulotarkastuksessa todettiin korkeat verenpaineet jossakinhan se sinnikäs yrittäminen näkyy! Ensimmäistä kertaa jouduin myös huumeseulaan testattavaksi terveystarkastuksen yhteydessä. Olihan se jännittävää valita, kumpi on a- ja kumpi b-näyte! Paineet tasoittuivat nopeasti ja minulla oli paljon annettavaa työyhteisöön, koska heille tuli nyt ajanvarausohjelma, jota edellisessä paikassa oli käytetty jo kolme vuotta. Olikin upea olo, kun muutaman kerran eri toimipisteistä soitettiin minulle, miten voisi jonkin asian tehdä, vä, nimittäin meistä työntekijöistä nostettiin (18 toimipisteestä) kolmen hengen ryhmiä tekemään oman yksikön prosessikuvaus, joka tulisi myös perehdytyksen pohjaksi. Olin mukana tekemässä vastaanoton ja toimenpideyksikön prosessikuvausta. Kritiikkiä saivat minulta siellä instrumentit! Niissä oli ruostetta, aika paljonkin. Jotain aineita niihin käytettiin, mutta kyllä ne tummina näkyivät steriileissä pakkauksissa. Siivous oli ostettu ulkopuoliselta ja laatu oli kirjavaa. Koska olin toimenpidehoitajan virassa, pesin instrumenttipöytien alaosat ja lattiat alkajaisiksi. Asiakkaat maksavat isoja summia toimenpiteistä, joten en soisi heidän näkevän likaisia lattioita ja instrumenttikärryjä toimenpidehuoneissa. Kuitenkin vain yksi infektio kirjattiin puolentoista vuoden aikana. Toimenpiteet olivat varsin pieniä: tapaturmia, varpaankynsiä ja pieniä patteja. Home, sweet home! jälleen Länskässä Neljäs työpaikka olikin sitten vanha, rakas 4B. Sieltä urani aloittaneena, oli mukava palata takaisin juuria katsomaan (1970-luvun puolivälissä monet teistä ette vielä olleet syntyneet!). Kovasti oli muuttunut sekin ison grillin kanssa kierrettiin ja potilaita tuskin huomattiin, koska ohjelma vaatii niin paljon työtä. Melkeinpä haluaisin sanoa, että hoitajat ovat konetta varten, eivätkä koneet hoitajien/ lääkärien työpanoksen helpottamista varten. Aikaa potilaalle ei tässä vaiheessa tunnu jäävän. Ohjelma on jäykkä ja sen toimimiseksi erilaisilla osastoilla vaadittaisiin kyllä rukkaajia. Ja miten sitä rukattaisiin. Rukkaus vaatisi hoitajilta ja lääkäreiltä valtavasti aikaa tunnistaa ongelmakohdat. Väsymys näkyy hoitajien kasvoista, kun ei ehdi Eettisestä stressistä kirjoitetaan nykyään paljon. Yhteiset harrastukset yhdistää. Onnenhetki Suomijuoksun maalissa Teemu Selänteen kanssa. Nykyisessä työyksikössäni, teholla, kehitystä tapahtuu koko ajan upeasti. Clinisoft-vastaavat samoin kuin lääkärimme Jorma Heikkinen ottavat meiltä tumpeloilta tyhmätkin kysymykset vastaan ja koettavat saada ohjelmaa toimivammaksi. Todella ison työn on Jorma tehnyt sen lisäksi, että hän osaa lääkärintyöt hän hallitsee myös tietokoneet ja niiden muokkaamisen. Tämä ohjelma tuntuu palvelevan päivä päivältä paremmin meitä työntekijöitä ja sehän lienee se ydin! Tiedon kulkeminen ylhäältä alaspäin on koettu ennenkin ongelmallisena ja Tuomolan Sepon aloittamat infot ovat kuulemma historiaa. Toivoisinkin, että nykyinen johtajamme, Riitta Luosujärvi, aloittaisi nämä tilaisuudet uudelleen. Etelässä kiersi Jory (johtoryhmä) pari kertaa vuodessa jokaisessa toimipisteessä kertomassa kuulumisia uusista haasteista ja tietysti taloudellisesta tilanteesta. Näiden myötä tunsi kuuluvansa isompaan jatkumoon ja työn kokonaisuus selkeytyi. Mieltäni hiertää vähän palkkaus - ansiotuloni pieneni toistasataa euroa. Kuitenkin olen tänä aikana oppinut katsomaan asioita paljon laajemmin, eikä ole ollut aikaa jäädä lepäämään laakereilla. Talo kannustaa hakemaan laajuutta omaan työhönsä, mutta siitä palkitseminen rahallisesti on unelmaa päinvastoin otetaan entisistäkin pois. En tätä matkaa olisi kuitenkaan jättänyt tekemättä, vaikka olisin tiennyt palkkani putoavan! Näistä kolmen vuoden kokemuksista riittää vanhana muistelemista! Toivotan kaikille hyvää kesää ja jaksamista haastavalla, mutta paljon antavalla työsaralla. Älkäämme unohtako itseämme ja perustehtäväämme! Paula Anttila esh, teho-osasto Vaellus erämaassa laatuaikaa. Mietiskelyhetki Korouoman kanjonissa Posiolla. vaikka en ole tietokoneihminen. Nopeasti siellä kehitettiin ohjelmaa heille sopivaksi. Kuukausittaiset tapaamiset tietokoneohjelmoijien ja yksikön tietokonevastaavien kanssa (3 hoitajaa) muuttivat nopeasti ohjelmaa tarvetta vastaavaksi. Meitä opetettiin ja velvoitettiin tulostamaan ongelmakohdat Print Screen:in avulla Worldiltä, joita ohjelmoijat sitten kehittivät ja paransivat. Ongelmien kirjaaminen tuntui kiireessä monesti raskaalta, mutta kun huomasi sen tuottavan tulosta, sen teki mielellään. Siellä uudistettiin myös Intranettiä. Ajatus oli ainakin hy- Vaikka tämä klinikka oli työyhteisönä ihana paikka, huomasin pian, ettei se minulle riitä. Halusin kunnon töihin! Sieltä tarjottiin osastonhoitajan paikkaa, mutta en todellakaan ollut kiinnostunut noin 30 alaisesta noin kolmen kilometrin. päässä toisistaan. Olin löytänyt itseni! Haluan olla tavallinen sairaanhoitaja ja kehittää sitä työtä ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Niinpä siis mietintämyssy päähän - Peijakseen vai Kemiin. Viikko siitä kun päätöksen olin tehnyt, olin täällä Kemissä! 4B:ltä lipsahdin, tätä kirjoittaessani, helposti teholle, mutta käytännössä se oli paljon vaikeampaa. Kuulosti ihan ikärasismilta, kun suoraan sanottiin, että teholle halutaan nuoria hoitajia. Onnekseni kuitenkin pääsin teholle takaisin! Minulla on tehohoito-kokemusta 15 vuotta. Fyysisesti olen hyvässä kunnossa takana mm. 17 maratonia ja muutamien kremppojen jälkeen kaikki toimii. En aio vuokrata kohtuani ja haluan kehittää ja kehittyä vielä senkin jälkeen, kun työura jossain joskus loppuu. Elän mielestäni nyt parasta aikaa elämässäni! HENKILÖ Henkilö? Äkkipikainen pullea puuskuttaja tai hiljainen hento vikisijä. Tai ehkä hän on tämän kiireen ja työmäärän kuluttama luomakunnan kruunu, joka on unohtanut kaiken keskellä toisen henkilön. Siksi toinen henkilö on hänelle vain hämärä varjokuva usvaisen sumun keskellä. Häälyvä ja sumuun katoava aavistus. Mahdoton tavoittaa, koska ei jaksa kurkottaa koskettaakseen toista, pysäyttääkseen, estääkseen katoamasta ajatuksistaan. Silla ajatukset täyttyvät direktiivien kyllästämistä kokoukista, tulevista Brysselin matkoista ja jatkuvasta matka-krapulasta. Silti jokainen tarvitsee toista henkilöä voidakseen elää ja hengittää olevaisuuden pyörässä. Pysähdytään yhdessä ja otetaan kädestä kiinni tuota häälyvää ajatusta. Pidetään lujasti kiinni. Ja ennen kuin huomaat ajatus on saanut hahmon henkilö. Jätetään henkilölle tilaa ajatuksissamme. Älkäämme vangitko hänen sieluaan ja elinvoimaansa pilkallisella välinpitämättömyydellä. Vaan antakaamme henkilön olla henkilö kaikkine piirteineen. Jätetään tilaa hengittää, olla yksilöllinen henkilö IHMINEN. Marjatta Ylisuvanto

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi 15.12.2009 1 (5) Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön opas Turvallinen lääkehoito Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot