Sairaanhoitopiirien hallitukset yhteiskokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaanhoitopiirien hallitukset yhteiskokouksessa 24.4.2008"

Transkriptio

1 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 2 / 2008 Yhteistyölle joustavammat puitteet Sairaanhoitopiirien hallitukset yhteiskokouksessa teuttajia esitelmöimään järjestelyistään eli harjoitetaan benchmarkingoppimista parhaista käytännöistä. Yritetään täällä Lapin läänin alueella yhdessä ottaa oppia näistä käytännöistä ja samalla, yhdessä kun ollaan, opitaan varmaankin paremmin löytämään yhteistyömahdollisuudet. Yhteistapaamisille ollaan valmiita antamaan myös virkistyksellistä tukea. Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien kuntayhty mien hal lituksilla on ollut vuo sittainen yhteiskokous jo pitkään. Näissä kokouksissa on etsitty molempia sairaanhoitopiirejä hyödyttäviä yhteistyömuotoja erikoissairaanhoitopalvelujen järjestämiseksi alueittensa väestölle. Vuosien mittaan alkuaikojen hienoisesta keskinäisestä kyräilystä on päästy yhteistyöhakuisuuteen ja tämän kehityksen konkreettisia näyttöjä ovat mm. yhteistyö hammas- ja suusairauksien järjestämisessä, silmäkirurgiassa, laboratorioyhteistyössä kokouksessa etsittiin keinoja em. yhteistyön saattamiseksi vielä entistä yhteistyöhakuisemmaksi ja konkreettisemmaksi. Keskustelun päätteeksi hyväksyttiin keskinäisen konkreettisen yhteistyön kehittämisen lähtökohdaksi, että erikoisalat/asiantuntijat pohtivat ja sopivat keskenään konkreettisia yhteistyömuotoja. Tarpeen niin vaatiessa yhteistyöstä sovitaan virallisemmin kirjallisilla sopimuksilla kuntayhtymätasolla. Toisin sanoen, vältetään ylätason määräilyä yhteistyöstä ja annetaan yhteistyölle näin joustavammat puitteet menestyä. Edelliseen kohtaan liittyen ryhdytään järjestämään molempien sairaanhoitopiirien ylilääkärien yhteisiä kokouksia, joihin kutsutaan Suomessa sairaanhoidon eri erikoisaloilla erityisen onnistuneita järjestelyjä aikaansaanut toteuttaja/to- Vuoden 2008 vierailujen must -esittelykohde yhteispäivystys. Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien hallitusten jäsenet tutustumassa Juha Kursun opastuksella päivystysyksikön tiloihin ja toimintaan. Juha Kursu uusi johtajaylilääkärimme Kuntayhtymän valtuusto valitsi Juha Kursun uudeksi johtajaylilääkäriksi. Juha on kulunutta sanontaa käyttäen paljasjalkainen länskäläinen. Hän on syntynyt vuonna 1952 Alatorniolla eli nykyisessä Torniossa, mistä muutti puolivuotiaana Kemin maalaiskuntaan eli nykyiseen Keminmaahan. Siellä hän kävi kansakouluvaiheen ja sieltä myös oppikouluvaiheen Kemin lyseossa, mistä kirjoitti vuonna 1970 ylioppilaaksi. Lääkärin perusopinnot Juha opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen siellä lääketieteen lisensiaatiksi vuonna Kohta lääkäriksi valmistumisen jälkeen Juhalla oli edessä pitkä putki, aina kessään 1985 asti Ylitornion terveyskeskuslääkärinä. Tuona aikana Länskä tuli tutuksi lääkärin näkövinkkelistä katsoen niin yhteistyökumppanina kuin myös työpaikkana erikoislääkäriksi kouluttautumiseen kuuluvissa apulaislääkärijaksoissa. Ylitornion jakson jälkeen Juha työskenteli silmätautien erikoislääkäriksi kouluttautumiseksi Oulun yliopistosairaalassa, Lapin keskussairaalassa ja Länskässä. Silmätautien erikoislääkäriksi hän valmistui Oulun yliopistossa tammikuussa Silmäkirurgin erityispätevyyden Juha sai lokakuussa Hallintolääkärin uran alku Länskässä Juhalla oli tammikuussa 1995, jolloin hän aloitti pitkäaikaisen toimensa silmäylilääkärin virassa. Hallintotehtävät lisääntyivät, kun hän aloitti ovo tulosaluejohtajana operatiivisella tulosalueella kesällä Vuoden 2007 kesällä hallintotehtäväalue laajeni entisestään kun Juha aloitti vt. johtajaylilääkärinä ja nyt hänet valittiin vakituiseksi tuohon virkaan.

2 2 Pääkirjoitus Potilasturvallisuus yhteinen asiamme Viimesyksyisen terveydenhuollon työtaistelun aikana potilasturvallisuus nousi hyvin keskeiseksi asiaksi. Sen takaamiseksi laadittiin jopa määräaikainen laki. Keskustelu siitä jatkuu edelleen ja se on kirjattu yhdeksi sosiaali- ja terveysministeriön painopistealueista. KASTE -ohjelman toimenpanosuunnitelmaan on myös kirjattu potilasturvatyön vaikuttavuuden seuranta ja kehittäminen. Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua ja turvallisuutta. Siihen liittyvät hoidon, lääkehoidon ja laitteiden turvallisuus. Kaikissa turvallisuuden osa-alueissa voidaan erottaa menetelmän turvallisuus (hoitomenetelmän, lääkehoidon ja laitteiden turvallisuus) sekä hoitoprosessin turvallisuus, johon kuuluvat hoitamisen turvallisuus, lääkityksen turvallisuus ja laitteenkäyttöturvallisuus. Lääkehoidon turvallisuus on yksi tärkeimpiä asioita potilaan hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriö laati Turvallisen lääkehoidon oppaan vuonna Sen pohjalta velvoitettiin kaikki sosiaali- ja terveysalan organisaatiot laatimaan Lääkehoidonsuunnitelman. Sairaanhoitopiirimme lääkehoitosuunnitelma hyväksyttiin johtoryhmässä maaliskuussa. Lääkehoidon osaamiskuvaukset, sähköiset oppimisympäristöt ja osaamisen varmistaminen luovat pohjan potilaan lääkehoidon turvallisuudelle. Suunnitelman toimeenpano on aloitettu näytön vastaanottajien koulutuksella, jonka jälkeen kartoitetaan sairaanhoitajien iv neste- ja lääkehoidon osaaminen. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen on nimenomaan potilasturvallisuuden lisäämistä ja se on ymmärrettävä yhteiseksi tavoitteeksi. Potilastietojen kirjaamisella pyritään takaamaan hoidon turvallisuus ja jatkuvuus. Siirtyminen sähköisiin potilastietojärjestelmiin vie hoitotyössä yhä enemmän aikaa kirjaamisen monivaiheisuuden vuoksi. Kirjaamista ohjaavat erilaiset lait, joissa määritellään hoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavat asiakirjat. Lisäksi teksteille asetetaan sisältö- ja laatuvaatimuksia. Paikoin tietoja kirjataan vielä sekä sähköisesti että paperille, jolloin kirjoittamiseen käytetty aika voi kaksinkertaistua. Hyvin laaditut asiakirjat ovat virheettömiä ja siten edistävät hyvää ja turvallista hoitoa. Toivottavasti siirtyminen rakenteiseen kirjaamiseen helpottaa kertakirjaamisen periaatetta ja kertaalleen kirjattu hoitotyön tieto siirtyy hoitotyön yhteenvetokohtaan. Potilasturvallisuuteen liittyvät myös salassapito- ja vaitiolovelvollisuus, jotka määritellään eri laeissa. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuusasioita ei korosteta koskaan liikaa. Oikeus käyttää potilaskertomuksen tietoja on ainoastaan niillä, jotka osallistuvat potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin tai joilla on tieteellistä tutkimusta varten annettu tutkimuslupa. Potilaan yksityisyyden turvaamiseksi on sähköisen potilastietojärjestelmän taustalla käyttölokijärjestelmä, johon kirjautuu kaikki järjestelmään kohdistuva käyttö. Lain mukaan jokaisella terveydenhuollon palveluntuottajalla tulee olla nimetty tietosuojavastaava, joka toimii muun muassa henkilökunnan tukena tietosuojakysymyksissä. Meillä tietosuojavastaavana toimii arkistopäällikkö. Oikea henkilöstörakenne on keskeinen potilaan hoidon laadussa ja hoidon kustannuksissa. Oikea henkilöstörakenne tarkoittaa, sitä että organisaatiossa on oikea määrä eri ammattiryhmien edustajia. Kun jokainen tekee koulutuksensa mukaista työtä, paranee potilasturvallisuus. Henkilökunnan täydennyskoulutus ja perehdytys lisäävät myös potilaan turvallisuutta, joten siihen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Potilasturvatyön vaikuttavuuden seurantaan on kehitetty erilaisia järjestelmiä. Potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro on jo käytössä yli 40 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa mukaan lukien sairaalamme. Perinteinen näkemys potilasturvallisuudesta on ollut yksilökeskeinen ja korostanut yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen tekemiä virheitä. Nykyisen käsityksen mukaan potilasturvallisuutta voidaan lisätä ja vaaratapahtumia ehkäistä siten, että vaaratapahtumat käsitellään työyhteisössä avoimesti ja ketään syyllistämättä. Oleellista on analysoida, miksi vaaratapahtuma toteutui (esimerkiksi rikkinäinen laite tai väärä lääke) ja miten vastaava tilanne voitaisiin jatkossa ehkäistä. Vaaratapahtumista oppiminen edellyttää koko työyhteisön sitoutumista toimintaan. Tapahtumien ja tilastojen säännöllinen yhteinen käsittely on kaiken a ja o. Se vaatii koko organisaation sitoutumisen ja yhteisten toimintatapojen luomisen. Potilasturvallisuuden toteuttamisessa meillä riittää haasteita jatkuvasti! Aurinkoista ja turvallista kesää kaikille työntekijöille ja potilaille! Mervi Tikkanen hallintoylihoitaja Sanottavaa Jounilta Lähtömietteitä On tullut se aika, mitä aloin odottaa jo luvulla. Silloin kun valtion maksuosuudet erikoissairaanhoitopalvelujen järjestämisessä alettiin maksaa sairaanhoitopiirin sijasta sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Tästä alkoi aikakausi, jolloin kaikkia erikoissairaanhoidon piirissä työtä tekeviä ihmisiä alettiin välillisesti kyykyttää viimeisen päälle. Käytännössä se meni jotenkin niin, että erikoissairaanhoidon menot on saatava kuriin ja käytännössähän se tehtiin siten, että lakkautettiin täyttämättömiä virkoja, virassa olevat luopuivat osasta lomarahaa yms. Vuosi vuodelta tätä jatkui ja Länskässäkin virkamäärää vähennettiin 1990-luvun huippumäärästä yli sadalla. Tuon tuloksen saavuttamiseksi niinä vuosina kyllä käännettiin joka kivi ja kanto. Vuodesta toiseen jatkuva viimeinen taisto! se oli kaikkea henkilökuntaa stressaava tilanne. Niinä aikoina alkoi tosissaan haaveilla että kun olisi eläkkeellä! ja perskules siihenhän on aikaa vielä 20 vuotta! Ja nyt tänään vähän etuajassa se päivä on lähellä! Onneksi jossain vaiheessa aloimme kaikki ensin erikoissairaanhoidon tekijäpuolella ja vähän myöhemmin myös luottamushenkilöhallintopuolella - nähdä selkeästi, että tekee mitä tahansa, ihmiset tarvitsevat tietyn määrän sairaanhoitopalveluja. Tästä alkoi tie kohti parempaa huomista. Tällä tiellä olemme edelleen ja tekemistä tässä kyllä edelleen riittää. (Voi kun oisi sosiaali ja terveyspiiri!). Jatkanpa tässä vielä menneitten muistelusta. Oli maaliskuun 8. vuonna 1974 kun aloitin täällä Länskässä tai oikeammin silloisessa Kemin keskussairaalassa. Tulin virkaan, mikä oli keskussairaalapiirin alueella erikoissairaanhoitoa antavien eri piirien yhteinen virka. Pääpaikka oli keskussairaala mutta myös Länsi-Lapin mielisairaalan eli Keroputaan, Lapin mielisairaanhuoltopiirin sekä Lapin tuberkuloosipiirin toimintojen suunnittelu alueellamme kuului virkatehtäviin. Virkanimike oli suunnittelusihteeri ja tehtävänä oli koordinoida ja käytännössä tehdä yhdessä eri sairaalapiirien kanssa vuosittain alueittainen erikoissairaanhoidon viisivuotissuunnitelma. Tämä oli erittäin byrokraattinen suunnittelujärjestelmä, minkä kautta kaikki valtionosuusvirat saatiin alueelle. Suunnitelmat vahvistettiin Helsingissä, silloisessa Lääkintöhallituksessa. Nyt uskaltaa jo sanoa että tässä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja tiedotuslehti Päätoimittaja: Riitta Luosujärvi Toimitusneuvosto: Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Maria Sergejeff Sisko Hentonen Juha Kursu Raija Reponen Juhani Tuisku Toimitussihteeri: Jouni Tuovinen Sivunvalmistus ja taitto: Tornion Kirjapaino Ky asemassa pääsi itsekin vaikuttamaan oman alueen erikoissairaanhoitopalvelujärjestelmän kehitykseen. Ja kun periaatteenani on aina ollut, että heikkoja pitää auttaa niin tuli sitten yritettyä hiukan niin kuin tiskin alta auttaa niitä jotka itse näki heikommin pärjääviksi. Tunnenpa tässä nyt suorastaan sisäistä ylpeyttä että näin tuli tehtyä! Sanotaan että aika kultaa muistot. Niin se varmaan tekeekin. Kuitenkin olen järkähtämättömän vakuuttunut, että teidän kaikkien kanssa on ollut jos ei suorastaan ihana niin ainakin mukava elää nämä yhteiset työvuodet. Kun tuosta edellä kertomastani alasajojaksosta selvittiin selväjärkiseen elämään, on työntekokin ollut lähes pelkkää nautintoa. Voi että kun Tuomolan Seppo määräsi juuri minut tekemään Länsi-Puhuria! Ja että lehden toimitusneuvostoksi sattuikin kertymään sellaisia ideanikkareita, lähes kylähulluja hulluttelijoita. Silloin kun he irti pääsevät ja yhdessä kehittelevät juttuaiheita ynnä muuta mukavaa lehteä koskevaa taikka sitten puutarhajuhlapuuhastelua. Silloin kun tuo sakki riehuu ideoineen, se on ravintoa sielulle! Toimitusneuvoston kokoukseen mennessä saatan olla väsynyt mutta virkeänä sieltä kyllä pois tulen. Mikä parasta!?? Te hyvät Länsi-Puhurin lukijat! Antamanne palaute on ollut pelkästään myönteistä! Voiko se olla totta onko tilanne lehden teon onnistumisessa näin hyvä? Toivottavasti on! Mutta vielä parempaa teidän lukijoitten tarjonta lehden jutuiksi; se on kasvussa! Mutta tätä kasvua vielä lisää! Juttuja ei ole koskaan liikaa. Ja kun vielä löydettäisiin se piirtäjä! Hyvää kesää! Nähdään vielä puutarhajuhlissa! Jouni Tuovinen toimitussihteeri, kohta eläkeukko Nyt osallistuminen on helppoa! Jos sinulla on jotain jollain tavalla Länsi-Puhuriin liittyvää kommentoitavaa risuja, ruusuja tai haluat tarjota oman juttusi julkaistavaksi tässä on sähköpostiosoite: ISSN (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Seuraava lehti Seuraava lehti ilmestyy syyskuun lopulla. Siihen tulevat jutut tulee toimittaa mennessä.

3 3 Kolumni Rakasta lemmikkieläintäsi kuten itseäsi Suomessa on yli kuusisataa tuhatta rekisteröityä koiraa. Kissojen määrästä ei kukaan pysty edes pitämään lukua. Lemmikkeinä on myös lintuja, liskoja ja käärmeitä erilaisista jyrsijöistä puhumattakaan. Myös hevosille osoitetaan hellyyttä. Enää ei hevosten tarvitse tehdä maataloudessa eikä savotoilla raskasta työtä omistajansa elannon eteen vaan ne saavat olla olemassa pelkästään ihmisten huviksi. Päinvastoin on käynyt pientilojen emäntien ja mökin mummujen hellimille Mansikeille ja Onnenkukille, joille ei enää kuljeteta esiliinan taskussa lypsyleipää, vaan niistä on tullut tuotantoeläimiä, joiden asuinsijoille ei tavallinen ihminen saa mennä edes avojaloin, vaan kaikki inhimillinen kosketus jopa navetan betonilattiaan on suojattava vähintään sinisin suojatossuin. Possuressut on suljettu suuriin sikaloihin, jonne sinnekään ei ulkopuolisilla ole asiaa ja Vapaan kanan munat ovat peräisin kanoilta, joiden ei tarvitse istua häkissä, vaan seitsemän kanaa saa jakaa yhden neliömetrin vapauden. Tämä neliömetri on tietenkin sisällä kanalassa. Kenellä nyt tänä päivänä olisi aikaa ja rahaa ulkoiluttaa kanoja! Kun tuotannollisista syistä ja ahneudesta on rakennettu yhä suurempia navetoita, sikaloita ja kanaloita, on etäännytty ajatuksesta, että lehmät, possut ja kanat olisivat kotieläimiä; ihmisen kumppaneita, joista ihminen on huolehtinut mahdollisimman hyvin oman itsensä takia. Hyvin hoidettu lehmä antoi maitoa enemmän. Kyseessä oli siis vuorovaikutussuhde, josta molemmat osapuolet hyötyivät. Idealistisessa mielikuvituksessani tällaisessa suhteessa lähestyttiin jonkinlaista elollisten olentojen tasa-arvoa huolimatta siitä, että siinä toimittiin ihmisten ehdoilla. Eläintenkin elämässä oli vuorokaudenajat ja kesä. Kanat saivat kuopsuttaa maata ja lehmät märehtiä niityllä. Nyt ei saa, koska sellaiset asiat eivät lisää tuottavuutta. Minun nuoruudessani tällaista tuotannon harjoittamista sanottiin riistoksi. Kovin paljon paremmin eivät ole asiat koirilla eikä kissoillakaan tämän hyvinvoinnin keskellä. Niiden olemassaolon ympärille on valjastettu miljoonateollisuus ja markkinakoneisto, jonka tuloksena Suomen kaksivuotiailla lemmikkikoirilla on enemmän pehmoleluja, virikelautoja ja sesongin mukaista vaatetusta kuin itänaapurin samanikäisillä kansalaisilla. takin minulle käsittämättömästä syystä. Eläinrakkautta se ei ole, koska siinä suhteessa eletään pelkästään ihmisen ehdoilla. Rakkautta ei ole se, että huolehtii, mutta omilla ehdoillaan siitä, jonka on tehnyt riippuvaiseksi itsestään. Ihmisten maailmassa sitä kutsutaan hyväksikäytöksi. En tiedä, ovatko nykyajan kissat onnellisia, mutta verratessani niitä entisiin navettakissoihin minua keljuttaa se, että meidänkin maassa koulutetaan yhteisillä varoilla laumoittain eläinlääkäreitä, joiden eräs tehtäväalue on kissojen kastroiminen. Jokainen länsimainen ihminen paheksuu ja kauhistelee haaremien eunukkien kohtaloa ja pitää sitä barbaarien aikaansaannoksena, mutta tilaa silmää räpäyttämättä leikkausajan kissanpoi- Henkilö, joka on nähnyt sokeain opaskoiran, huumekoiran tai paimenkoiran työssään, ei voi muuta kuin ihmetellä ja kunnioittaa tuon ihmisen vanhimman ystävän älyä ja kurinalaisuuteen oppimista. Erätarinoissa ja suurissa kertomuksissa koira on ihmisen kumppani, joka hankkii saalista tai pelastaa ihmisen neuvokkuudellaan ja rohkeudellaan. Koira on uljas ja uskollinen ystävä, joka omasta halustaan ja kiintymyksestään asuu ihmisen luona pysyen kuitenkin koirana. Se ei ole mikään silkkityynyllä makaava parfymoitu karvakasa, jollaisia ihmiset hankkivat itselleen leluiksi joskaselle ja pitää sitä vastuullisena ja fiksuna tekona. Missä ja kuka on antanut ihmiselle luvan päättää, että kollikissa ei voi koko elämässään haaveilla edes yhdestä kunnon panosta vaan se joutuu ihmisen mieliksi istumaan toistakymmentä vuotta ikkunalaudalla ja sähisemään lasin takana nokkiville pikkulinnuille. Ei ihme, että tarvitaan markkinavoimat tuottamaan virikkeitä! Joskus on hyvä pysähtyä ajattelemaan. Sen tuloksena voi ruveta vaikka keräämään puutarhatonttuja. Sisko Hentonen Kuukauden luontokuvat Keittiön takana olevan multakasan päällä lokki hautoi kahta munaansa koko toukokuun. Lokkipariskunta piti tarkasti silmällä ettei kukaan mennyt liian lähelle pesää. Ja niin poikaset näkivät päivänvalon perjantaina

4 4 Rosvo ja poliisi! Himoharrastaja sairaanhoitaja Kari Laukkanen, 2A Kari, minulla on sellainen muistikuva, että olen nähnyt sinut ensi kerran töissä täällä Länskässa jo kauan sitten. Onko tämä kuva oikea? Kerrotko vähän työhistoriastasi? Aivan oikein muistit tulin 1996 Länskään ja tein keikkoja kunnes valmistuin jouluna Sitten tammikuussa -97 tulin 2A:lle keikalle ja siitä lähtien olen ollut talossa töissä lukuun ottamatta kesää 97 jolloin olin n. 5 kuukautta Keminmaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Ennen sairaanhoitajaksi valmistumista olen ollut työelämässä 13 vuotta - siitä suurimman osan kirjakaupassa erilaisissa tehtävissä aloittaen varastonhoitajasta päätyen myymälänhoitajaksi. Osan kirjakauppaajasta toimin yksityisyrittäjänä. Sen jälkeen työskentelin Jalokivigalleriassa monenlaisissa työtehtävissä esim. oppaana, myyjänä, siivoojana jne. Sitten olin myös hotellin vastaanotossa vastaanottovirkailijana ja sitten vastaanottopäällikkönä. Länskässä olen pätkätöiden aikana kiertänyt osastot 5A, 4A, 3B, 5B ja 2A. Olin myös pallea stimulaattori potilaan kotihoitoringissä n. puoli vuotta. Sitten vuonna 2003 sain vakituisen toimen 2A:lta ja siellä olen hyvin viihtynyt siitä asti. Pätkätöiden tekeminen n. 7 vuotta oli toisaalta vastavalmistuneelle hoitajalle opettavaa aikaa, jolloin oppi kaikenlaista uutta eri osastoilla ja niitä oppeja on voinut myöhemmin hyödyntää kun on ollut vakituisesti 2A:lla. Toisaalta se aika oli raskastakin, koska koskaan ei tiennyt milloin on töitä ja kuinka pitkäksi aikaa. Ja töistähän ei uskaltanut kieltäytyä koska oli pelko, että ei ehkä soitella enää töihin jos kerran kieltäytyy. Paljon ylimääräistä energiaa kului kun osastot, joissa työskenteli, vaihtuivat välillä tiuhaankin tahtiin tavaroiden löytäminen, uudet potilaat, vaihtuvat työkaverit söivät osan siitä energiasta, jonka olisi voinut käyttää työskentelyyn eli henkinen kuormittavuus silloin oli suurta. Kaikenlainen elämän eteenpäin suunnitteleminen oli epävarmaa kun ei ollut tavallaan pohjaa mille suunnitella. Epävarmuus on varmaan oikea sana kuvaamaan sen aikaisia tuntoja tulevaisuudesta. Perhekin oli jo Kari Laukkanen silloin olemassa ja lapset pieniä; Kimmo oli ala-asteella koulussa ja Maiju oli hoidossa. Vaimo teki siihen aikaan vielä vuorotyötä joten kaikki menojen suunnitteleminen oli hankalaa etukäteen. Vuosilomia ei ollut vaan kesäloma, joka oli ainoa pitempi vapaa vuodessa, ansaittiin tekemällä ensin pitkä pätkä töitä ja sitten pidettiin viikon verran lomaa kertyneistä vapaapäivistä. Mitään isompia hankintoja ei uskaltanut suunnitella, koska tulot olivat epävarmoja. Oma talokin oli tullut rakennuttua ja siitä oli vielä silloin talolainat maksussa. Olemme panneet merkille, että olet Kemin kaupunginteatterissa näytelmässä, jossa esität sekä rosvoa että poliisia! Miten on näin päässyt käymään? Mikä pani sinut lähtemään näyttelijäksi? Ai, että miksi lähdin iltanäyttelijäksi? Syksyllä 2007 tuntui, että kiireinen työ syö kaikki voimavarat ja tarvitsin uuden lähteen josta ammentaa voimia työhön. Aikaisempi harrastukseni, joka tietenkin vielä jatkuu, on laulaminen kuorossa. Kun sen aikanaan kolme vuotta sitten aloitin, niin huomasin, että jaksoin töissä paremmin kun on jotain työn vastapainoksi jotain erilaista tekemistä. Aikaisemmin olin mukana Punaisen Ristin toiminnassa, mutta se muistutti kuitenkin liikaa työn tekemistä. Näytteleminen oli kytenyt jo kauemman aikaa mielessäni, ja kun sitten Kemin kaupunginteatteriin haettiin avustajia, niin päätin lähteä yrittämään. Menin kahden yövuoron jälkeen pyrkimään avustajaksi ja luultavasti olin yövuorojen jälkeen sopivasti rentoutunut testejä varten. Testeissä piti suurella näyttämöllä kertoa itsestään ja myös miksi haluaisi iltanäyttelijäksi. Tehtiin myös laululahjojen testi sekä luettiin kohtausta näytelmästä näyttelijöiden ja muiden iltanäyttelijöiksi pyrkivien kanssa. Olihan siellä vielä tanssitaidonkin testaus. Näin minä sitten tulin hyväksytyksi iltanäyttelijäksi. Aloitin Seittemässä veljeksessä, jossa esitin yhtä Toukolan pojista, maahanmuuttajien leikki-ikäistä lasta, Viertolan isännän turvamiestä sekä olin mukana kylän väkijoukoissa. Nyt keväällä sai ensi-iltansa Ronja ryövärin tytä jossa esitän siis Voudin nihtiä joka oli sen ajan poliisivoimien edustaja sekä Borkan ryöväriä. Ja miksikä minä sain nämä roolit? Varmaankin siksi kun molempiin rooleihin tarvittiin isoa miestä, jotta hahmoista saisi uskottavia ja varsinkin nihdistä pelottavan näköisen. Näin minusta tuli siis tavallaan itseni vartija! Mitä erityisavuja täytyy olla että pääsee näyttelijäksi? Luultavasti täytyy olla jonkin verran (aika paljonkin) luovasti hullu. Minusta ainakin tuntuu, että näyttämöllä ja varsinkin näytelmän harjoitusvaiheessa, saa olla hullu luvan kanssa. Täytyy osata eläytyä täysin siihen rooliin, jota esittää ja tavallaan laittaa oma itsensä syrjään näyttelemisen ajaksi, mutta kuitenkin osata samalla pitää kontrolli omalla itsellään. Mielestäni se vaatii jonkinlaista kaksi/useampi jakoista persoonaa ja hyvää kykyä omaksua uusia asioita sekä uskallusta lyödä itsensä täysillä mukaan siihen näyttelemiseen eikä ajatella mitä muut ajattelevat siitä. Jotta uskalsin mennä lavalle 300 ihmisen eteen esiintymään ja esim. imemään tuttia ( Seittemässä veljeksessä ) niin se vaati minulta myös itseni voittamista. Enää en ajattele niitä ihmisiä siellä katsomossa kun näyttelen, vaan elän sitä näytelmää täysillä. Tavallaan tämä näyttelijän homma vaatii pääsemistä jännityksen kanssa sinuiksi. Mitä tämä harrastuksesi, vai onko se jo puoliammattilaisuutta, sinulle merkitsee? Mitä tämä antaa sinulle? Kokonaisuutena tämä on merkinnyt paljon olen saanut uuden, toisen työyhteisön sekä uusia ystäviä. Olen oppinut, että näyttelijöiden työ on työ toisten töiden joukossa ja hattua täytyy nostaa niille jotka tekevät sitä ns. päivätyökseen. Työajat ovat heilläkin, kuten meidänkin työssämme, normaalista poikkeavat. Heillä on aamulla klo harjoituksia ja näytännöt iltaisin sekä myös viikonloppuisin lauantaina. Vapaata ovat sunnuntait ja maanantait normaalisti. Näyttelijöiden on osattava/hallittava monta eri näytelmää samanaikaisesti. Tämä harrastukseni antaa minulle myös varmaankin once in life time kokemuksen kun lähdemme Seittemän veljeksen kanssa esiintymään Tampereen teatterikesään elokuussa Iltanäyttelijänä oleminen on auttanut minua jaksamaan omassa työssäni. Poistanut väsymystä aina kun olen väsyneenä lähtenyt teatteriin niin eipä siellä enää ole väsyttänyt. Ehkä tämä iltanäyttelijän työ on minulle kuitenkin vielä harrastus vaikka siitä maksetaankin 10 euroa/näytös ja siitä otetaan verot pois niin ei tällä ainakaan tienaamaan pääse. Mutta eihän tätä ole rahanvuoksi lähtenytkään tekemään vaan itsensä vuoksi! Tervetuloa teatterin ihmeelliseen maailmaan! Kyseli: Jouni Tuovinen

5 5 Tositoimissa näyttämöllä Nyt kaikille helppoa osallistua! Oma sähköpostiosoite Länsi-Puhurille Onko ollut mielessä lähettää kommenttia jostain Länsi-Puhurin jutusta? Olisitko halunnut lähettää jutun lehteen mutta aie on tyssännyt siihen, miten ottaisi yhteyttä johonkin lehden tekijään, toimitukseen tai muuta sellaista.? Nyt osallistuminen on helppoa! Jos sinulla on jotain jollain tavalla Länsi-Puhuriin liittyvää kommentoitavaa risuja, ruusuja tai haluat tarjota oman juttusi julkaistavaksi tässä on sähköpostiosoite: Älkää ujostelko! Ja te arvon eläkeläiset pankaa haisemaan! Kommenttejanne kaivataan! Eikä juttujannekaan kaihdeta! Sitten vielä jutuntekoon hyvä vinkki: Sopiva enimmäispituus tekstille, jotta lukija uskaltaa ruveta helposti lukemaan juttua, on normaalivälillä kirjoitettuna 0,5 1 sivua A4 -kokoista sivua. Sateenkaaren taru Sateenkaaren väriloiston taivaalla kun nään, mietin mistä löytäisin sen sateenkaaren pään. Taru vanha kertoo, että aarre siellä on. Ken aarteen löytää, hän ei koskaan ole onneton. Moni meistä tahtoisi tuon aarteen itselleen, ja uskoo sateenkaaren päähän tien jo löytyneen. He unelmissaan useimmin sen tiensä kulkivat, ja luona sateenkaaren tyhjän arkun sulkivat. Sateenkaaren väriloiston taivaalla kun nään, tiedän, vaikka löytäisinkin sateenkaaren pään, aarretta en milloinkaan mä löytää sieltä vois, kun sateenkaari kulkee edellämme aina pois. Joka tarun aarteen uskoo kerran löytyvän, ja aarteen onnen antavan, sen soisin tietävän: Kun sateenkaari värejänsä taivaalle taas luo, niin pilvistä ne tummimmat, sen loiston esiin tuo. Liisa Anttila Säveltänyt Kaj Chydenius

6 6 Kirurgian ylilääkäri Outi Nyberg jo kauan monessa mukana Kerroppa Outi vähän meille taustoistasi!? Olen syntynyt vuonna 1960 Helsingissä. Pääosan lapsuudestani ja nuoruudestani olen asunut Oulussa, jossa kävin koulua. Ylioppilaaksi kirjoitettuani (v.1979) opiskelin lastentarhanopettajaksi ja toimin ko. ammatissa pari vuotta, viimeksi OYS lastenklinikalla. Lääkäriksi opiskelin Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa. Isäni on lastenkirurgian professori ja äitini koulutukseltaan sairaanhoitaja ja minulla on kaksi vuotta nuorempi sisar, joka on humanisti (Ruotsin kielen professori). Lääkäriksi valmistuin vuonna 1989; samana vuonna kuin tyttäreni Eeva syntyi. Eeva on nyt lukiossa ja osallistuu tänä vuonna ylioppilaskirjoituksiin. Hän on harrastanut aktiivisesti koripalloa kymmenen vuotta. Aviomieheni Sven on kansainvälisen firman aluejohtajana. Koska hän on syntyperäinen kemiläinen ja sosiaalisesti aktiivinen olen tutustunut kemiläisiin ihmisiin myös muualla kuin sairaalassa, mitä pidän erittäin tärkeänä. Hänen rinnallaan olen tutustunut lukemattomiin mielenkiintoisiin ihmisiin, Kemissä ja muualla, niin kulttuurin, urheilun kuin politiikankin pyörteissä. Yhdessä käymme myös teatterissa ja taidenäyttelyissä. Olemme kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista; Svenin opastuksella olen tutustunut niin kirkollisen hallinnon kuin kunnallispolitiikan saloihin. Kevättalvisin lempiharrastuksemme on murtomaahiihto, jota voi harrastaa erinomaiesti Perämeren jäällä, kotikaupunkimme edustalla. Perheeseemme kuuluu myös kahdeksanvuotias musta laboratorionnoutaja Nero, jonka kanssa ulkoilemme kaikki mielellään minä etenkin - sauvakävellen. Olet ollut täällä Länskässä jo pitkän aikaa. Kerrotko oman länskähistoriasi? Tulin ensi kerran Länskään vuonna 1986 (?) eli neljännen vuosiluokan kandina heti kun oli mahdollista olla apulaislääkärinä. Sen jälkeen olin täällä ainakin kahtena kesänä aina kirurgian klinikassa - ja sitten juuri ennen Eevan syntymää orientoivan vaiheen lääkärinä syyskesällä 1989, jolloin olin yhden kuukauden kirurgialla ja toisen anestesialla. Äitiysloman jälkeen olisin halunnut heti erikoistumaan kirurgialle ja paikkakin oli sovittuna Ekon kanssa, mutta perhetilanteeni vuoksi erikoistumisen aloitus siirtyy vajaalla vuodella. Sen jlk olen työskennellyt täällä erikoistuvana lääkärinä vuoteen 1995 saakka. Kuljin täältä OYS:iin suorittaen kirurgialle erikoistumisen yliopisto-osuuden (2 vuotta). Sain erikoislääkärin viran, joka muutettiin myöhemmin osastonylilääkärin viraksi. Vuosien aikana suoritin lastenkirurgian suppean spesialiteetin pätkissä hoitaen tuona aikana osittain lastenkirurgiset potilaat myös Länskässä. Vuonna 2005 sain hallinnon pätevyyden. Veneilykausi on taas alkanut Olet ollut meillä ensihoidon vastuulääkärinä jo vuosia. Niihin tehtäviin olet ilmeisestikin tuntenut tietynlaista kutsumusta koska olet ollut jo näissä merkeissä jo monessa mukana. Ensin olet toiminut Lapin läänitasolla ensihoidon ja poikkeusolojen asioiden selvittämisessä ja edistämisessä ja kun kykysi on huomattu, toimit myös valtakunnan tason asiantuntijatehtävissä. Kertoisitko lyhyesti näistä asioista? Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärinä olen ollut 10 vuoden ajan. Pidän itseäni ns. hallinnollisena vastuulääkärinä (toiminnallisen sijaan). Tämän toimen myötä olen oppinut tuntemaan alueemme terveyskeskukset ja niissä toimivat ensihoitoyksiköt sekä terveyskeskuskollegoita. Sairaalan johdon innostamana olen pyrkinyt edustamaan sairaanhoitopiiriämme ensihoito- ja lääkinnällisen pelastustoiminnan kentällä lääninhallituksen työryhmissä; ensihoidon suunnittelu- ja kehitystyön kautta olen tutustunut laajasti Lapin läänin ensihoitoon ja koko terveydenhoitoon. Olen ollut mukana rakentamassa Ensihoidon virtuaalista koulutusyksikköä Rovaniemelle (ENVI -hanke) ja yhtenäistä ensivastetoimintaa koko lapin läänin alueelle (ENSIVASTE hanke). Näissä toimissani olen pystynyt hyödyntämään valtakunnallista ensihoidon vastuulääkäreiden yhteistyöverkostoa, jonka myötä olen ollut kehittämässä mm. valtakunnallista kirjallista webbi-pohjaista ensihoidon tenttijärjestelmää. Viime vuonna minut pyydettiin jäseneksi Sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen pelastustoiminnan työryhmään ja tänä vuonna hätäkeskuksen riskiarviointikansion muutostyöryhmään. Olet nyt ollut runsaat puoli vuotta kirurgian ylilääkärinä. Noista edellä kuvatuista tehtävistä lienee ollut paljonkin hyötyä ylilääkärin viran hoidossa (kokemusta, näkemystä, yhteysverkostoa kasvattaessa)? Olen saanut keskussairaalassamme laaja-alaisen kokemuksen koko kirurgian alalta alkuvuosina apulaislääkärinä työskennellessäni, sitten nuorena erikoislääkärinä, jolloin toimenkuvana muotoutui tarpeen mukaisesti lastenkirurgian lisäksi sain vastuulleni mm. rintasyöpäkirurgian, tehon ja päiväkirurgian. Oulussa ollessani opin tuntemaan laajan joukon kollegoita, joilta olen saanut tarvitessani neuvoja ja apua. Tällä hetkellä iso osa kurssikavereistani on OYS:ssa erikoisosaajina ja vastuuhenkilöinä mm. kirurgialla, radiologialla ja lastentaudeilla. Alueemme terveyskeskusten toimintamallit ja toimijat ovat tulleet tutuiksi eri osa-alueilla, mm. hoitoketjutyöskentelyssä. Vetämäni rintasyöpäpotilaan hoitoketju oli ensimmäinen sairaanhoitopiirimme hoitoketjuista ja sen jälkeenkin olen ollut useammassa ketjussa promoottorina. Alueellamme on hyvä yhteistyöhenki ja hyvät voimavarat, jotka toivoisin tehokkaammin yhdistettävän esim. terveyspiirin muodostuessa. Ensihoitotyöskentelyn myötä olen oppinut tuntemaan koko Lapin läänin erityisolosuhteet; muualla Lapissa erityisongelma ovat pitkät välimatkat ja meillä taas erityisriskit: suurteollisuus, satamat ja korkea sairastavuus mm. sydänverisuonisairauksissa.

7 7 Sitten siviiliharrastuksista sinulla on kuulemma yksi intohimo ylitse muiden? Kerroppa siitä! Purjehdus on harrastus, joka on antanut minulle monia mukavia, innostavia kokemuksia. Svenille purjehdus on elämäntapa, joten se kuuluu olennaisena osana myös minun elämääni, etupäässä kesäisin. Olen iloinnut siitä, että vielä vanhanakin olen voinut oppia jonkin aivan uuden taidon/harrastuksen enhän ollut koskaan aikaisemmin edes ollut purjeveneessä ja nyt osaan tukun merimiestaitoja. Purjevene lipuu hiljaisesti merta pitkin ja luonto eläimineen on läsnä. Veneillessä tapaamme muita veneilijöitä, vietämme aikaa yhdessä ja nautimme kesästä; saaritukikohdissa saunomme ja laitamme yhdessä hyvää ruokaa ja nukumme aaltojen keinuttaessa venettä. Purjehdus on sosiaalinen harrastus; olemme kilpailleet, osallistuneet erilaisiin eskaadereihin ja matkanneet ystäväpariskuntiemme kanssa. Selkä- ja Perämeri ovat tulleet tutuiksi. Mitä vielä haluaisit sanoa meille? Päätavoitteena pidän laadukkaiden kirurgisten palveluiden tuottamista Länsi-Pohjan asukkaille, mahdollisimman lähellä potilaita. Kirurgisista potilaista yli puolet on päivystyspotilaita, joiden hoitaminen kulkee käsi kädessä elektiivisten potilaiden hoidon kanssa. Päivystysvalmiuden ylläpitäminen on tärkeää, jo alueemme erityisominaisuuksien vuoksi. Päivystyspisteiden yhdistäminen/keskittäminen lisää paineita ensihoitoon välimatkojen pidentyessä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä on työhönsä sitoutuneita, hyviä terveydenhuollon ammattilaisia ja muita työntekijöitä, joiden tulisi voida tehdä työtänsä yhdessä, ilman korkeita raja-aitoja. Kyseli: Jouni Tuovinen Lähi- ja perushoitajien kevätopintopäivät Kemissä Oys ERVA alueen lähi- ja perushoitajien opintopäiville osallistui 150 erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, yksityissektorilla ja sosiaalitoimen alueella työskentelevää alan ammattilaista. Mukana oli seitsemän näytteilleasettajaa ja ammattijärjestö Su- Per. Mukana olleet yritykset ja ammattijärjestö antoivat tukensa kahvitarjoiluille Ensimmäisen päivän ilmoittautumiskahvien jälkeen vieritutkimuskoordinaattori Liisa Lehto Oulun yliopistosairaalasta luennoi potilaan luona suoritettavista tutkimuksista. Esimerkkinä näistä vieritutkimuksista kouluttaja käytti verensokerin määrittämistä, mikä on yleisimpiä laboratorion ulkopuolella tehtäviä tutkimuksia. Verensokerimittareiden ja hyytymisaikamittareiden esitellyt valaisivat laitteiden erilaiset ominaisuuksien vaikutusta vieritutkimuksen suorittamiseen. Hygieniahoitaja Tuija Nurkkala tarjosi tietoutta infektioiden torjunnasta käytännön hoitotyössä. Useimmille kuulijoille jokapäiväisiin asioihin tuli yhtä ja toista uutta näkökulmaa. Kouluttaja vertasi suojakäsineiden sisällä vallitsevia mikrobien kasvuolosuhteita kasvihuoneeseen. Näin käsihuuhteiden käytön välttämättömyys myös suojakäsineiden kanssa tuli hyvin perusteltua. Sairaanhoitaja Maria Sergejeff luennoi pitkän työkokemuksen ja monipuolisen kivunhoitokoulutuksensa pohjalta hoitotyön omia mahdollisuuksia ehkäistä ja lievittää potilaan kipua. Tärkeän asiansa hän esitti värikkäästi ja yleisöä viihdyttävästi. Psykiatrinen potilas somaattisen hoidon yksikössä fyysisine vaivoineen oli ennakkoon paljon toivottu aihe. Mielenterveyspotilas koetaan vaikeasti kohdattavaksi silloin kun kohtaajalla ei ole psykiatrian alan koulutusta, vaikka kokemusta somaattisesta hoitotyöstä olisi jakaa muillekin. Perheterapeutti, apulaisosastonhoitaja Minna Tarkka Keroputaan sairaalasta lähestyi asiaa aluksi historiallisesta näkökulmasta. Tämän päivän hoitajille kouluttaja antoi ohjeeksi asiakkaan huolellisen kuuntelemisen, jotta selviää, mitähän haluaa kertoa. Näin siitäkin huolimatta, että potilaan sanavalinnat ja tapa kertoa asiansa eivät aina heti aukea kuulijalle. Päiväkahvin jälkeen osastonhoitaja Katariina Sauvola kevensi tunnelmaa kertomalla hänen luokseen muuttaneesta vanhasta ämmästä. Tämä kutsumaton vieras syö hänen herkkunsa jääkaapista, kuluttaa hänen rahansa ja tunkeutuu jopa vaateostoksilla samaan sovituskoppiin pukeutuen monta numeroa liian pieneen vaatteeseen ja vääntäytyen sitten hänen ja peilin väliin vaikeuttaen vaatteiden sovittamista. Uhkaavasti käyttäytyvän henkilön kohtaaminen saattaa tulla hoitajalle eteen missä tahansa työyksikössä: poliklinikalla, vuodeosastolla, jopa vanhainkodissa. Aggressiivisen käytöksen taustalla voi olla huumaavien aineiden käyttöä ja vanhusten kohdalla useimmiten dementiaa. Hallittu hoidollinen rajoittaminen merkitsee uhkaavasti käyttäytyvän henkilön fyysistä rajoittamista siten, ettei hän pääse vahingoittamaan itseään tai hoitajaansa. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin HHRkouluttajat Matti Väänänen, Eeva-Maria Mentilä ja Vesa Nurminen esittelivät yksinkertaisia mutta tehokkaita menetelmiä uhoajan taltuttamiseksi. Iltaohjelmaan kuului Kemin kaupunginteatterin esitys Myrskyluodon Maija. Osa koulutusväestä nautti teatteriillasta. Muiden ilta oli vapaavalintainen. Monilla paikallisilla osallistujilla se oli varmaankin tavanomaisista kotikuvioista koostettu. Aamulla taas palattiin Kulttuurikeskuksen Isoon auditorioon, jossa SuPerin ammattiasian sihteeri Raija Moilanen luennoi aiheesta: Lähi- ja perushoitaja turvallisen lääkehoidon toteuttajana. Hänen jälkeensä kätilö, farmaseutti Sanna Kanervo jatkoi päivän lääkehoitoteemaa asiantuntevalla luennolla kivun hoidon farmakologiasta. Lopuksi jaettiin todistuksia ja osa väestä lähti ulkomaan-matkalle: bussikyydillä Haaparannan IKEAan. Päivien koulutukselliseen antiin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Ulkoisissa puitteissa ei päällisin puolin ollut vikaa, mutta auditorion kylmyys ja kohtuuttoman hitaasti edenneet kahvijonot kyllä harmittivat sekä osallistujia että järjestäjiä. Teksti: Riitta Rautalin Kuvat: Matti Väänänen

8 8 Paula-tyttö maailmalla Paluumuuttajan mietteitä ja kokemuksia Mietin muutama vuosi sitten, että uskaltaisinko lähteä Länskästä siellä lähes 30-vuotta työskenneltyäni. Lapset olivat lähteneet jo maailmalle, isä ja äiti kuolleet, uusi, oma elämä edessä ja vastuu vain itsestä. Päätin, että suhde, joka oli toiminut etäsuhteena yli kymmenen vuotta, oli nyt katsottava loppuun. Niinpä siis pakkasin tavarani, vuokrasin kotini ja muuttokuorma Tuusulaan lähti. Vajaa kolme vuotta sitä elin ja sitten halusin tulla takaisin pohjoiseen juurilleni. vaikka päivätyötäkin tarjottiin yksi syy lähtööni oli yövuoron jälkeen ajettava kotimatka, mikä todella hirvitti! Toinen työpaikka yksityisklinikka Työmatka jatkui nyt viidellä kilometrillä. Olin edelleen töissä yksityisellä, Espoon Leppävaarassa. Tässä pisteessä tarjottiin työterveyspalveluja, yleisja erikoislääkäripalveluja sekä pieniä operaatioita esim. silmä-, iho- ja pattikirurgiaa. Matka oli ehdottomasti sen arvoinen. Usko omiin kykyihini kasvoi hurjasti, rohkeus kokeilla erilaisia työpaikkoja, rohkeus ajella aamuruuhkassa pitkin kehä-1:stä antoi paljon uusia valmiuksia kohdata haasteita omassa elämässäni. Kieltämättä elämäni tauluun tuli hikisiä ja hätäisiäkin siveltimenvetoja, ja myös kasvoihin taisi tulla muutama uusi elämänveto. Rohkeutta vaati myös paluu jos ei syynä ole viina, vieraat eikä väkivalta, on lähteminen vaikeaa ja sen selittäminen vielä vaikeampaa. Päätin kuitenkin palata, vaikka kukaan muu ei ymmärtäisi kuin minä itse. Ensimmäinen työpaikka - saattohoitokoti Olin jo sopinut, että menen töihin saattohoitokotiin, joka sijaitsee Pohjois-Haagassa. Työmatkaa kertyi n.30 km suuntaansa. Työmatka kesti yleensä puolisen tuntia, mutta usein se venyi myös puoleentoista tuntiin, koska jossain oli aina kolari, eikä kehä-1:nen todellakaan vedä! Saattokoti on kaunis paikka sisäpuutarhoineen, isoine terasseineen ja kauniisti kalustettuine huoneineen. Henkilökunnasta oli kova pula ja siellä työskenteli mm. kaksi yli 70- vuotiasta hoitajaa. Asiakkaista ei kuitenkaan ollut pulaa, hoitopaikan sai vain kuoleman kautta ja muutamia potilaita kävi lääkerukkauksissa. Perehdytys piti olla, mutta jo toisena työpäivänä olin vastaavana hoitajana toisessa moduulissa. Ei se fyysisesti ollut kovin vaikeaa, ainoastaan ihonalaisiin kipupumppuihin laitettavat lääkemäärät olivat tehohoitajallekin hirvittävät. Helsinki-City Marathonilla vuonna 1999 Morfiini, Ativan ja Primperan olivat yleisimmät lääkkeet. Morfiiniannos tuntui käsittämättömän suurelta pienelle ja kuihtuneelle potilaalle. Käsittämättömältä tuntui myös se, että tällä lääkityksellä potilas saattoi nukkua parikin päivää ja sitten herätä nälissään ja kertoa haluavansa saunaan. Onneksi siellä koulutettiin hyvin. Yksi Suomen guruista saattohoidossa on Juha Hänninen, joka johtaa myös ko. kotia. Hän on kehittänyt toimivan koulutusjärjestelmän. Siellä opin ymmärtämään, miksi saattohoidossa oleva ihminen kärsii nesteytyksestä, kuinka eri tavalla ihminen kokee kuoleman kohtaamisen ja kuinka siihen tulee suhtautua ihmistä kunnioittaen. Minulla on saattohoidosta muutamia kirjojakin ja voin muutenkin kertoa asioista saattohoidosta kiinnostuneille. Siellä huomasin yksityispuolen heikkouksia, vaikka kaikki olikin ulkoisesti kaunista ja hyvinhoidettua. Esimerkiksi suojahanskat, mikkihiiret, olivat ainoastaan sallitut, latex-hanskoja ei niiden hintavuuden takia saanut käyttää. Siellä oli kuitenkin erittäviä haavoja, fisteleitä, makuuhaavoja ja peruseritteitä hanskasota riehui! Edellä mainittuihin haavoihin oli myös erittäin vähän sidostarvikkeita, hopea-aquacell oli siellä käytössä estämään hajuja. Lisäksi piparminttuöljy tufferissa lääkelasissa toimi hajunpoistajana. Ihmettelin myös, ettei siellä ollut yhtään decubitus-patjaa, ei geelityynyjä yms. estämään painaumia. Vanhaa infektiohoitajaa hirvitti myös se, ettei siellä ollut käsidesinfektioainetta kodinomaiseen miljööseen se ei kuulemma sopinut! Hoitaminen sinällään oli palkitsevaa, lempeälämpöinen vuolukivisauna oli käytössä, saunan jälkeen potilas sai olutta, konjakkia tai kahvia toiveittensa mukaan. Aikaa rupatteluun jäi kuitenkin mielestäni vähän, lähes joka vuoro mentiin vajaalla miehityksellä. Olin ollut siellä viitisen kuukautta, kun jo kyselin seuraavaa työpaikkaa. En halunnut jäädä sinne, Ajanvaraus, puhelinneuvonta, välinehuolto, maksutapahtumat, kelakorvaukset, niiden ajaminen korpulle ja kirjaaminen asianmukaisesti Kelalle hirvitti, kun ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta. Olin varsin helpottunut, kun pääsin toimenpiteisiin, koska se oli tuttua. Silmäleikkauksetkin sujuivat, kun sanoin ymmärtäväni aseptiikan, mutta en silmäinstrumentteja. Myös lääkärit neuvoivat ystävällisesti. Yleensäkin lääkäreiden ja henkilökunnan käytös oli kohteliaampaa ja sallivampaa toisiaan ja myös asiakkaita kohtaan kaikissa työpaikoissa. Uskoisin sen johtuvan volyymimääristä, koska etelässä on niin paljon yksityisiä lääkäriasemia ja hoitajat ovat kortilla, joten yksiköissä on syytä olla hyvä henki tai hoitajat ja potilaat karkaavat muualle. Puhaltaa yhteen hiileen -sanonta selkeytyi. Paljon helpotusta alkuvaikeuksiin sain myös entiseltä länskäläiseltä, Hartikaisen Eeva-Kaisalta, joka toimi siellä osastonhoitajana. Ajanvarausohjelman kanssa tulin nopeasti sinuksi, mutta aikojen antaminen muihin toimipisteisiin tuotti ongelmia, kun en tiennyt, mistä alkaa Espoo, mitä alueita kuuluu Vantaaseen, mihin se Tikkurila tulee jne. Näiden takia jouduin kyllä usein vaivaamaan työkavereitani. Englanninkieliset puhelut sain pian hoidettavakseni, mutta ruotsinkieliset yritin kiertää. Kielitaitoni on hyvin käytännönläheistä ja kädet tahtovatkin kipeytyä puhumisesta lähikontaktissa, puhelimessa-oleminen tuo enemmän haastetta. Työmatkat rasittivat kuitenkin valtavasti ja niin soittelin toiseen yksityiseen firmaan ja sieltähän ura urkeni. Olisin saanut aloittaa jo vaikka seuraavana

9 9 päivänä. Jälleen tein sen kiltin tytön virheen - aloittelin uudessa ja lopettelin vanhassa, koska en halunnut jättää ketään pulaan. Kolmas työpaikka yksityisklinikka tämäkin Työmatkaa oli nyt vain 12 kilometriä, mutta työhöntulotarkastuksessa todettiin korkeat verenpaineet jossakinhan se sinnikäs yrittäminen näkyy! Ensimmäistä kertaa jouduin myös huumeseulaan testattavaksi terveystarkastuksen yhteydessä. Olihan se jännittävää valita, kumpi on a- ja kumpi b-näyte! Paineet tasoittuivat nopeasti ja minulla oli paljon annettavaa työyhteisöön, koska heille tuli nyt ajanvarausohjelma, jota edellisessä paikassa oli käytetty jo kolme vuotta. Olikin upea olo, kun muutaman kerran eri toimipisteistä soitettiin minulle, miten voisi jonkin asian tehdä, vä, nimittäin meistä työntekijöistä nostettiin (18 toimipisteestä) kolmen hengen ryhmiä tekemään oman yksikön prosessikuvaus, joka tulisi myös perehdytyksen pohjaksi. Olin mukana tekemässä vastaanoton ja toimenpideyksikön prosessikuvausta. Kritiikkiä saivat minulta siellä instrumentit! Niissä oli ruostetta, aika paljonkin. Jotain aineita niihin käytettiin, mutta kyllä ne tummina näkyivät steriileissä pakkauksissa. Siivous oli ostettu ulkopuoliselta ja laatu oli kirjavaa. Koska olin toimenpidehoitajan virassa, pesin instrumenttipöytien alaosat ja lattiat alkajaisiksi. Asiakkaat maksavat isoja summia toimenpiteistä, joten en soisi heidän näkevän likaisia lattioita ja instrumenttikärryjä toimenpidehuoneissa. Kuitenkin vain yksi infektio kirjattiin puolentoista vuoden aikana. Toimenpiteet olivat varsin pieniä: tapaturmia, varpaankynsiä ja pieniä patteja. Home, sweet home! jälleen Länskässä Neljäs työpaikka olikin sitten vanha, rakas 4B. Sieltä urani aloittaneena, oli mukava palata takaisin juuria katsomaan (1970-luvun puolivälissä monet teistä ette vielä olleet syntyneet!). Kovasti oli muuttunut sekin ison grillin kanssa kierrettiin ja potilaita tuskin huomattiin, koska ohjelma vaatii niin paljon työtä. Melkeinpä haluaisin sanoa, että hoitajat ovat konetta varten, eivätkä koneet hoitajien/ lääkärien työpanoksen helpottamista varten. Aikaa potilaalle ei tässä vaiheessa tunnu jäävän. Ohjelma on jäykkä ja sen toimimiseksi erilaisilla osastoilla vaadittaisiin kyllä rukkaajia. Ja miten sitä rukattaisiin. Rukkaus vaatisi hoitajilta ja lääkäreiltä valtavasti aikaa tunnistaa ongelmakohdat. Väsymys näkyy hoitajien kasvoista, kun ei ehdi Eettisestä stressistä kirjoitetaan nykyään paljon. Yhteiset harrastukset yhdistää. Onnenhetki Suomijuoksun maalissa Teemu Selänteen kanssa. Nykyisessä työyksikössäni, teholla, kehitystä tapahtuu koko ajan upeasti. Clinisoft-vastaavat samoin kuin lääkärimme Jorma Heikkinen ottavat meiltä tumpeloilta tyhmätkin kysymykset vastaan ja koettavat saada ohjelmaa toimivammaksi. Todella ison työn on Jorma tehnyt sen lisäksi, että hän osaa lääkärintyöt hän hallitsee myös tietokoneet ja niiden muokkaamisen. Tämä ohjelma tuntuu palvelevan päivä päivältä paremmin meitä työntekijöitä ja sehän lienee se ydin! Tiedon kulkeminen ylhäältä alaspäin on koettu ennenkin ongelmallisena ja Tuomolan Sepon aloittamat infot ovat kuulemma historiaa. Toivoisinkin, että nykyinen johtajamme, Riitta Luosujärvi, aloittaisi nämä tilaisuudet uudelleen. Etelässä kiersi Jory (johtoryhmä) pari kertaa vuodessa jokaisessa toimipisteessä kertomassa kuulumisia uusista haasteista ja tietysti taloudellisesta tilanteesta. Näiden myötä tunsi kuuluvansa isompaan jatkumoon ja työn kokonaisuus selkeytyi. Mieltäni hiertää vähän palkkaus - ansiotuloni pieneni toistasataa euroa. Kuitenkin olen tänä aikana oppinut katsomaan asioita paljon laajemmin, eikä ole ollut aikaa jäädä lepäämään laakereilla. Talo kannustaa hakemaan laajuutta omaan työhönsä, mutta siitä palkitseminen rahallisesti on unelmaa päinvastoin otetaan entisistäkin pois. En tätä matkaa olisi kuitenkaan jättänyt tekemättä, vaikka olisin tiennyt palkkani putoavan! Näistä kolmen vuoden kokemuksista riittää vanhana muistelemista! Toivotan kaikille hyvää kesää ja jaksamista haastavalla, mutta paljon antavalla työsaralla. Älkäämme unohtako itseämme ja perustehtäväämme! Paula Anttila esh, teho-osasto Vaellus erämaassa laatuaikaa. Mietiskelyhetki Korouoman kanjonissa Posiolla. vaikka en ole tietokoneihminen. Nopeasti siellä kehitettiin ohjelmaa heille sopivaksi. Kuukausittaiset tapaamiset tietokoneohjelmoijien ja yksikön tietokonevastaavien kanssa (3 hoitajaa) muuttivat nopeasti ohjelmaa tarvetta vastaavaksi. Meitä opetettiin ja velvoitettiin tulostamaan ongelmakohdat Print Screen:in avulla Worldiltä, joita ohjelmoijat sitten kehittivät ja paransivat. Ongelmien kirjaaminen tuntui kiireessä monesti raskaalta, mutta kun huomasi sen tuottavan tulosta, sen teki mielellään. Siellä uudistettiin myös Intranettiä. Ajatus oli ainakin hy- Vaikka tämä klinikka oli työyhteisönä ihana paikka, huomasin pian, ettei se minulle riitä. Halusin kunnon töihin! Sieltä tarjottiin osastonhoitajan paikkaa, mutta en todellakaan ollut kiinnostunut noin 30 alaisesta noin kolmen kilometrin. päässä toisistaan. Olin löytänyt itseni! Haluan olla tavallinen sairaanhoitaja ja kehittää sitä työtä ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Niinpä siis mietintämyssy päähän - Peijakseen vai Kemiin. Viikko siitä kun päätöksen olin tehnyt, olin täällä Kemissä! 4B:ltä lipsahdin, tätä kirjoittaessani, helposti teholle, mutta käytännössä se oli paljon vaikeampaa. Kuulosti ihan ikärasismilta, kun suoraan sanottiin, että teholle halutaan nuoria hoitajia. Onnekseni kuitenkin pääsin teholle takaisin! Minulla on tehohoito-kokemusta 15 vuotta. Fyysisesti olen hyvässä kunnossa takana mm. 17 maratonia ja muutamien kremppojen jälkeen kaikki toimii. En aio vuokrata kohtuani ja haluan kehittää ja kehittyä vielä senkin jälkeen, kun työura jossain joskus loppuu. Elän mielestäni nyt parasta aikaa elämässäni! HENKILÖ Henkilö? Äkkipikainen pullea puuskuttaja tai hiljainen hento vikisijä. Tai ehkä hän on tämän kiireen ja työmäärän kuluttama luomakunnan kruunu, joka on unohtanut kaiken keskellä toisen henkilön. Siksi toinen henkilö on hänelle vain hämärä varjokuva usvaisen sumun keskellä. Häälyvä ja sumuun katoava aavistus. Mahdoton tavoittaa, koska ei jaksa kurkottaa koskettaakseen toista, pysäyttääkseen, estääkseen katoamasta ajatuksistaan. Silla ajatukset täyttyvät direktiivien kyllästämistä kokoukista, tulevista Brysselin matkoista ja jatkuvasta matka-krapulasta. Silti jokainen tarvitsee toista henkilöä voidakseen elää ja hengittää olevaisuuden pyörässä. Pysähdytään yhdessä ja otetaan kädestä kiinni tuota häälyvää ajatusta. Pidetään lujasti kiinni. Ja ennen kuin huomaat ajatus on saanut hahmon henkilö. Jätetään henkilölle tilaa ajatuksissamme. Älkäämme vangitko hänen sieluaan ja elinvoimaansa pilkallisella välinpitämättömyydellä. Vaan antakaamme henkilön olla henkilö kaikkine piirteineen. Jätetään tilaa hengittää, olla yksilöllinen henkilö IHMINEN. Marjatta Ylisuvanto

10 10 Espanjan kirjeenvaihtajalta Hola! Saludos de España! Matkani, joka taisi olla jo seitsemäs tällainen pidempi loma Espanjassa, alkoi Lento oli varhain aamulla Kemistä Helsinkiin, josta matka jatkui jo parin tunnin päästä Malagaan. Olin noin yhden aikaan paikallista aikaa perillä 35 asteen helteessä. Kun olin asettunut kotiini Castillo del Vigiaan, oli edessä jo niin perinteiseksi käynyt kauppareissu, eihän asunnossani ollut tietenkään ruokaa eikä juotavaa. Poikkesin tervehtimässä myös tuttuja paikassa, josta heidät löytää aina iltapäiväkahvin merkeissä. Siellä sain kuulla, että kone, jolla olin tullut, oli joutunut tekemään välilaskun paluulennolla toisen moottorin sammuttua. Tuossa vaiheessa olin onnellinen, että jalkani olivat tukevasti maan kamaralla. Ääniä rannalla On elokuun loppupäivät menossa. Suurin turistikausi alkaa olla loppupuolella. Rannat ovat vielä aika täynnä ihmisistä. On kuitenkin myös espanjalaisten lomalaisten aika siirtyä pian normaaliin arkeen. Seuraan jälleen rannan elämää. Kuuntelen ääniä, osan aikaa silmät kiinni, jolloin kuulen selvemmin. Kaiken yläpuolella kuuluvat aaltojen pauhinat. Eilen meri myrskysi voimalla. Vesi nousi korkealle rantaan, lähelle ensimmäisiä aurinkotuoleja. Yön aikana myrsky on hieman laantunut, mutta edelleen aallot tulevat rantaan vaahtopäinä. Koko kesän uimista meressä ovat haitanneet meduusat. Pieni tyttö juoksee merestä vanhempiensa luo huutaen ja itkien karmaisevalla voimalla. Meduusa on polttanut tytön selkään hyvin kivuliaan, punaisen läiskän. Vanhemmat yrittävät rauhoittaa lasta ja sivelevät rasvaa kipeään kohtaan. Lapsen huuto ja valitus kestää pitkään. Rantaa päästä päähän kulkee vatsakas mies kantaen olkapäänsä varassa kylmälaukkua. Para beber, cocacola, fanta, cerveza! Ääni tulee jostain ja häipyy jonnekin. Yksinkertainen lause toistuu kymmeniä kertoja, mutta vain harva ostaa juotavaa. Useimmat rannalla olevat ovat varustautuneet hyvin omine juomineen ja eväineen. Pin-pong- ääni toistuu muutaman kerran ja sitten kuulen riemullisen makeaa naurua. Nuoret pelaavat rantapingistä. Kahdeksanhenkinen espanjalaisperhe asettuu naapurikseni. Keskustelua voisi luulla jopa riitelyksi, mutta perhe näyttää hyvin tasapainoiselta ja onnelliselta suukotteluineen ja tavasta, miten he hellivät pienimpiä, voi päätellä että kyseessä on normaalia kommunikointia Espanjassa, kädet käyvät ja melkein kaikki puhuvat yhtä aikaa. Korkeammalle kuin aaltojen äänet kohoaa lähestyvän armeijan helikopterin moottoreitten pauhina. Ihmisten turvallisuutta valvotaan ilmasta käsin. Rantatiellä ns. rantapoliisit liikkuvat ihmeellisillä kulkuneuvoillaan ja tarkkailevat tapahtumien kulkua sekä opastavat kyselijöitä. Pan-huilun ääni soi jokaisen rannalla sijaitsevan ruokapaikan kohdalla. Mies pysähtyy vähäksi aikaa odottamaan tuleeko omistaja teroituttamaan veitsensä. Jos mitään eikä ketään näy, mies jatkaa pyöränsä työntämistä seuraavan ravintolan eteen ja jälleen soi pan-huilu. Lehdestä luettua Lomakuukaudet, joiksi Espanjassa lasketaan aika toukokuun alusta elokuun loppuun, ovat olleet Espanjan teillä synkimmät vuosiin. Kuolleita oli tänä vuonna 555, joka on 3% enempi kuin vuonna Tosin vuoden 2005 ja 2006 tilastoja verrattaessa suuntaus ei ole ollut niin synkkä vuonna 2007 kuin tuolloin. Vuonna 2006 oli 128 liikennekuolemaa enempi kuin Ongelman ydin on moottoripyöräonnettomuudet ja piittaamattomuus kypärän käytössä. Syksyllä tulee voimaan uusi laki hautaamisesta. Vanha laki on määrännyt, että vainaja on polttohaudattava 48 tunnin aikana kuolemasta ja vainaja on poltettava 15 mm:n paksuisessa puuarkussa. Tuhkan on saanut sirotella luontoon. Uusi laki sallii vainajan polttamisen pahvisessa arkussa. Tuhkan voi edelleenkin sirotella luontoon, mutta ei julkisiin paikkoihin esim. puistoihin ja uurnaa ei saa jättää luontoon, koska ne eivät ole luontoystävällisiä. Polttohautauksen suorittamiseen annetaan enempi aikaa, uusi takaraja on 72 tuntia. Televisio Espanjassa Espanjassa ei ole TV-lupamaksua, vaan kaikki ohjelmat rahoitetaan mainoksin. Pitkän elokuvan katsominen käy työstä, kun mainoksia tulee ja tulee ja tulee Kanavia selaillessa saattaa mennä pitkään ennen kuin saa jostain ohjelmasta kiinni. Yleensä uutisten aikaan ei ole mainoksia rasittavan paljon. Kesän kaipuu Tule taivas sininen esiin takaa pilviharsojen pois. Tuo aurinko, lämpösi vesiin, jossa lapset uida taas vois. Uutiset Espanjassa ovat joskus tosi rankkaa katsottavaa. Täytyy ihmetellä, miten kuvaajat ja toimittajat voivat sattua paikalle aina, myös kaikkein kauheimpiin hetkiin. 5.9, kun Torremolinoksessakin pauhasi kova myrsky, katsoin telecincon uutiset, jotka jäivät erityisesti mieleen. Cadizissa oli myrsky aiheuttanut kalastajalaivan haaksirikon. Filmiryhmä kuvasi pohja ylöspäin huojuvaa laivaa helikopterista. Useita kalastajia oli kuollut ja osa miehistöstä oli kadoksissa. Oli kauheaa katsoa kuinka omaisjoukko odotti viranomaisilta tietoa selviytyjistä, kadonneista ja kuolleista. Samassa uutislähetyksessä näytettiin kun mies sytytti itsensä palamaan kadulla ja kuinka vaimo huusi istuen kadulla ja repien hiuksiaan. Ehkä yksittäinen ja harvinainen tapaus, mutta kauheaa katsottavaa. Lähetyksessä haastateltiin moottoripyöräonnettomuudessa halvaantunutta nuorta miestä ja kerrottiin hänen kuntoutuksestaan. Kuten jo kerroin aiemmin, nämä onnettomuudet puhuttavat Espanjassa ja ovat todellinen ongelma. Joskus tuntuu uutisia katsoessa, että ihmisten tunteilla ja surulla mässäillään. Yleinen tapa Espanjassa on myös että, kun jotain kauheaa on tapahtunut, haastatellaan naapureitakin. Ruudussa ei ole naapurin nimeä, vaan alla on teksti vecino =naapuri. Espanjalaiset eivät välttämättä osaa muita kieliä, kuten englantia, edes turistikohteissa. Uutisissa kerrottiin, että kouluissa on aloitettu tehostettu englannin kielen opetus. Vaikka oma espanjan kielen taitoni on hyvinkin puutteellinen, pystyn seuraamaan uutisia, koska osa asioista on myös tekstitetty ja sanakirjasta löytyvät oudot sanat. En halua sanoa Espanjassa vieraillessani: Anteeksi, mutta puhun vain suomea, voisitteko opetella sen. Näin tapahtui (kääntäen), kun eräs espanjalainen korkeassa asemassa oleva virkamies TVhaastattelussa sanoi: Hablo solo español. (puhun vain espanjaa)! Tai sitten se oli poliittista peliä! Tule takaisin kesäinen päivä, anna nauttia hetkistä vielä. On muistoissa tuoksujen häivä, ruusut puiston kun kukkivat siellä.. Tuo taas lempeät tuulet kesän, ne niin leudosti puhalsivat, sai peipposet tehdä taas pesän, pihapuissa ne laulelivat. Tule tyynnytä kesäni kaipuu, lämpö auringon tuntea suo. Pian päivä jo maillensa vaipuu, syksy kylmän ja viiman taas tuo. Hilkka Aho Torremolinos Liisa Anttila

11 11 Murtheela Maitua palakaksi Mie olin ennen poikasena aina naapurisa heinätöisä heinäntekoaikhan. Teposa taikka Poikelasa. Tepon Olavila ja Martala oli palion heinäpeltoja. Osa niityistä oli siinä ihan meän lähelä ja osa Ounasjoen takanaki. Sinne menthin venhelä ja hevonen uitethin aina joen yli. Jos mie muistan oikeen, niin sen hevosen nimi oli Virkku. Sillä oli semmonen vaalia hariatukka. Niittokone ja haravakone viethin lossila Tapionkylästä joen yli etukäthen valahmiksi. Joen takana ne niityt oli pitkiä ja ne oli ihan siinä joen varresa. Mie ja Jukka, ko me olthin nuorempia, aina haravoithin. Niin ja Martta, talon emäntä. Sitten haravan varresa oli vielä Saimi ja Tyyne, ne oli sen Olavin siskoja. Heiniä hankos seiphäle vanhemmat pojat, Jorma, Risto ja Timo ja Isäntä Olavi. Olavi niitti lisäksi vielä vikathela ojanpientarhet, mihin ei niittokone päässy. Latoja oli usiampi niilläki niityilä. Heinäseiphät oli lavonseinälä nojalhan, jokka sitten levitethin niityle ja pystytethin kangela tehthyihin reikhin. Hevosela oli heinät ajettu pitkiksi luokoiksi niityn poikki. Niitten kohile sitten aina pystytethin seiväs. Se heinänseivästys näytti helepolta, mutta ko joskus kokkeilin niin ei ne heinät niin vain jäänykhän siihen seiphäshen. Siihenki oli omat niksinsä. No opin mie sitten sen taion aikanhan. Sitä tunsiki ittensä mieheksi ko sai hangota heiniä seiphäle. Heinätyö oli raskasta työtä ko teki sitä aamuvarhasesta iltamyöhhän. Oli siinä kyllä mukavakki puolensa. Kahavi- ja ruoka tauot. Että maistu sitten hyväle ruisleipä ja lenkkimakkara. Kotikalia ja joskus limukkaaki saathin. Kahavitauola topathin leetaa ja korppuja. Niin, sitä kotikaliaa oli aina pääläreisä ja vettä. Siinä niittyjen kohala joesa oli hyvä hiekkapohoja, siinä me käythin aina välilä pulahtamasa uimasa. Muutaman päivän heinät kuivas seiphälä ja sitten ne ajethin lathon. Heinäseiphät tyhieni äkkiä, aina tikun väli lähti kerrala ja tikku panthin takataskhun. Virkku veti semmosta lauoista tehtyä lavvaa mihin heinät lapethin ja ajethin lavonethen. Siittä ne hangothin lathon ja nuoremmat sai olla polokemasa heiniä että saathin kaikki heinät mahtumhan. Eipä tuntunu sillon heinänpöly nokasa. Heinätyöt kesti pari viikkua, jos ei vain sae välilä keskeyttäny töitä. Mie sain palakaksi maitua kotia. Me piethin siihen aikhan maito siittä Teposta. Kolomen litran pääläri päiväsä kulutethin. Siittä maion päältä kuorithin aina pääläristä kerma pois. Sitä käytethin kahahvin. Ennen ei taiettu panna pelekkää maitua kahahvin. Sudoku 2 / 2008 Varoitus! Tästä älytehtävästä voi tulla riippuvuus! Länsi- Puhuri ei vastaa seurauksista joita voi tulla työyhteisössä, parisuhteessa yms. jos lukija jää koukkuun ratkoessaan Sudokuristikkoa. Täyttöohje: Täytä ristikko siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä (ja paksuilla viivoilla rajatussa 3x3 laatikossa) on jokainen luku yhdestä yhdeksään vain yhden kerran. Tehtävän oikein ratkoneiden kesken arvomme pullakahvit kanttiinista. Lohdutuspalkintona arvomme yhdelle hävinneistä kaljupääkahvit kanttiinista. Arvontaan osallistuu lähettämällä oikean vastauksen osoitteeseen Länsi-Puhurin toimitus. Ratkomisiin! Varokaa addiktiota! Toimittaja Tuisku Länsi-Puhurista Paras ruokareseptini Ystävät yhteisen pöydän ympärille Paella n. 10 henkilölle Tarvitset suuren, laakean astian, vetoisuus tällä määrällä vähintään kolme litraa n. 250 gr kanafi lettä n. 250 gr possufi lettä 2,5 dl oliiviöljyä 2 sipulia 4 tomaattia 2 paprikaa pussillinen maissia - pakasteesta 400 gr jasmiiniriisiä n. 1,5 litraa vettä tai kanalientä Katkarapuja, simpukoita, taskuravun lihaa kaikkia saa joko tölkissä tai pakasteena. Mausteeksi kurkumaa (tai sahramia, jos raskit), suolaa, pippuriseosta, ripaus cayennepippuria, persiljaa, sitruunaa Pilko fileet ja sipulit. Laita paelleraan öljy lämpenemään, rauhaisasti. Kun öljy on kuumaa, laita paistumaan ensin sipulit ja possu ja sitten kana. Paista kullanruskeiksi. Kun lihat paistuvat, kuori tomaatit (kasta kuumaan veteen, niin kuori irtoaa helposti) ja pilko paprikat. Käytän erivärisiä paprikoja, värin vuoksi. Lisää pilkotut tomaatit ja paprikat paelleraan. Ripottele sekaan riisi ja anna öljyn mukavasti imeytyä riisiin kolmisen minuuttia. Lisää kiehuva vesi / kanaliemi älä hurauta kaikkea kerralla, sitä voi lisätä myöhemminkin. Lisää taskuravunliha ja maissi. Suolaa ja pippuroi maun mukaan. Anna kiehua kymmenisen minuuttia. Riisit alkavat turvota kypsyessään ja senpä vuoksi sekoittele välillä, pohjaa myöten. Muutoin riisi voi tarttua Sudoku 1 / 2008 ratkaisu Edellisen sudoko-tehtävän ratkaisseiden kesken suoritetussa arvonnassa onni suosi tällä kertaa Annikki Raasakkaa 5A:lla. Pullakahvit odottavat kanttiinissa häntä. Kaljupääkahvit voi käydä juomassa Raija Marjeta leikkausosastolta. pohjaan ja se ei ole ollenkaan hauskaa. Lisää vielä simpukat ja katkaravut säästä osa katkaravuista pinnan koristeeksi. Tässä vaiheessa kannattaa maustaa kurkumalla (sahramilla) ja puristaa hiukan sitruunaa joukkoon. Anna koko hoidon kypsyä vielä 15 minuuttia. Ja muista sekoitella pohjaa myöten! Itse käytän helppouden vuoksi kuorittuja katkarapuja, mutta koristeellisemman saat, jos laitat pinnalle, koristeeksi, loppuvaiheessa kuorimattomia. Siinäpä askaretta riittää, kun niitä perataan. Koko hienouden voi koristella vielä persiljalla - sitten vain paellera keskelle pöytää ja nauttimaan! Pöytään sitruunalohkoja ja tietysti hyvät ruokajuomat, iloinen mieli ja ystävät ympärille. Kuin ulkomailla olisi Haastan seuraavan reseptin kirjoittajaksi Minna Tarkan. Paelleraa hämmenteli Riitta L

12 12 Vuoden 2008 hoitotyön ammattilainen sh. Kaisu Lantto Urheilutoimittajan vakiokysymys: Miltä nyt tuntuu (kolme päivää valinnan jälkeen)? Olin todella yllättynyt tilanteesta enkä voinut uskoa korviani kuullessani oman nimeni Vuoden Hoitotyöntekijää julkaistaessa. Olin todella puulla päähän lyöty! Esimiehesi, osastonhoitaja Paula Ruotsalainen, teki sinulle kepposen. Hän houkutteli sinut työyksiköstäsi palkitsemisjuhlaan pyytämällä sinua tulemaan seuraamaan kun hän (Paula Ruotsalainen) palkitaan vuoden hoitajana. Sinut yllätettiin juhlassa ns. housut kintuissa! Vai kuinka? Pitää paikkansa! Aamukahvilla Paula kyseli ketkä haluavat lähteä tilaisuuteen mukaan. Minä ilmoitin halukkuuteni, koska en ole ennen vastaavassa tilaisuudessa ollut mukana. Toiset tälläsivät itseään mutta minä pinkaisin toisten mukaan suoraan hoitotiimistä. Paula kertoi, että hänellä olisi tehnyt mieli sanoa, että tällääpä vähän mutta piti salaisuuden loppuun saakka. Paula Ruotsalaisen perustelut valinnallesi ovat tässä lehdessä tuossa vieressä. En kuitenkaan paljasta niitä vaan saat lukea ne yhtä aikaa muiden lukijoiden kanssa tästä lehdestä, joten tästä tulee jännää! Kerroppa vähän näkemyksiäsi omasta työstäsi. Mikä siinä on kaikkein tärkeintä? Mitä työsi sinulle antaa? Työni on kolmivuorotyötä osasto 4A:lla, jossa on 20 potilaspaikkaa. osastollamme hoidetaan sydänpotilaita infarktit, vajaatoiminta, rytmihäiriö, ohitus- ja läppäleikkausten jatkohoidot, angina pectorispotilaita, epäselvät rintakivut, sydäntilanteen kartoitukset, lääkitysten tarkastukset ja pysyvän tahdistimen laitot. keskiviikkoisin osastolta käsin tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia sekä pallolaajennuksia. Tutkimukset tehdään rtgosastolla. Osaston (4A) tehtäviin kuuluvat potilaan asettaminen jonoon, kutsuminen toimenpiteeseen/tutkimukseen, tutkimukseen valmistaminen ja jälkiseuranta sekä jälkihoito. Esitys vuoden 2008 hoitotyön ammattilaiseksi Ehdotan vuoden 2008 hoitotyön ammattilaiseksi sairaanhoitaja Kaisu Lanttoa osasto 4A:lta. Perustelut: Sairaalassamme on aloitettu sepelvaltimopotilaiden varjoainekuvaukset joulukuussa Kun uutta toimintaa alettiin suunnitella, Kaisu oli heti innokas alkamaan angiotiimiin ennakkoluulottomasti. Hän otti vastuulleen laatia hoito-ohjeet, erilaiset seurantalomakkeet ja kotihoito-ohjeet, jotka hän teki suurimmaksi osaksi omalla ajallaan kotona. Kaisu kävi tutustumassa mm. tulevan angiotiimin kanssa mm. OYS:n ja Savonlinnan keskussairaalan angiotoimintaan, joista saamiensa ohjeiden mukaan muokkasi meille sopivat lomakkeet, jotka kardiologi Anne Nurmiranta hyväksyi. Lisäksi hän on ollut aktiivinen jonotoiminnassa: aikojen suunnittelussa ja potilaiden kutsumisessa. Koskaan hän ei ole vielä sanonut, ettei ehdi, vaan muun hoitotyön lomassa ilman erikseen varattua aikaa hän on joustavasti osallistunut potilaiden kutsumiseen ja toimenpidettä edeltävään potilaille annettavaan ohjaukseen. Kaikki angiografiaan tulevat potilaat haastatellaan ja ohjataan puhelimitse ja lähetetään vielä kirjalliset ohjeet. Osastollamme kuuluu ns. angiotiimiin Kaisun lisäksi 6 sairaanhoitajaa, joista aina angiopäivänä (keskiviikkoisin) on kaksi sairaanhoitajaa kerrallaan angiohuoneessa. Kaisu on opettanut kaikki sairaanhoitajat. Erityisesti angiografian jälkeisen nivusen painamisen tärkeyden Kaisu on sisäistänyt eikä vuotoja ja komplikaatioita ole sattunut verrattuna muihin keskussairaaloihin. Olemme saaneet tästä kiitosta professori Mäkikalliolta. Kaisu on saanut paljon kiitosta myös potilailta. Hänen välitön ja iloinen persoonansa tekee potilaiden lähestymisen helpoksi. Kotiutettujen potilaiden kysymyksiin hän jaksaa vastata ja tarvittaessa käy kysymässä asioita kardiologilta eli hän on potilaiden asioiden hoitaja ja potilaan parasta ajatteleva hoitaja. Kaisu osallistuu mielellään koulutuksiin, mutta tukee myös muiden osaston angiotiimiläisten pääsyä koulutukseen ja innostaa heitä kouluttautumaan. Kaisu olisi halukas opettelemaan myös angiosalissa toimimisen, mutta osaston resurssipulan vuoksi en ole ollut innokas päästämään häntä sinne. Hoidamme myös suolistopotilaita, anemiapotilaita, infektiopotilaita sekä muita sisätautipotilaita. Työni on vaihtelevaa jo erialisesta potilasaineesta johtuen. Ei koskaan aamulla tiedä, mitä päivä tuo tullessaan. Työskentely on muuttunut koska nykyään ei riitä, että potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa. Koko ajan tulee uusia asioita, joihin täytyy paneutua ja kyetä vastaamaan esimerkiksi ATK:lle siirtyminen, Rafaela, SHQS-laatukriteerit yms. Minun huolena/tehtävänä on ollut oman kiinnostuksen johdosta laatia osastolle ohjeet angiopoti- Vuoden 2008 hoitaja valittu Vuoden hoitajaksi valittiin hoitotyön päivänä 12. toukokuuta 2008 sairaanhoitaja Kaisu Lantto osasto 4A.lta. Ohessa oh laiden kutsumisesta, hoidosta ja seurannasta. Anne Nurmiranta on hyväksynyt ohjeet, joita me nyt käytämme. Olen kouluttanut osastomme henkilökunnan toimintaa, se on ollut haastavaa mutta erittäin mukavaa. On vaikea vastata, mikä työssäni on kaikkein tärkeintä koska moni asia, toiminta ja tehtävä ovat tärkeitä. Pyrin työskentelemään niin, että pystyisin vastaamaan potilaan ja omaisten toivomuksiin sekä tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla kaiken kiireen keskellä. Työ on antanut minulle ihania työkavereita, paljon rakkaita muistoja. Olen saanut olla ihmisten kanssa joista pidän. Minkälaisia vapaa-ajan harrastuksia sinulla on? Vapaa-aikani kuluu kuin siivillä eli ongelmia ajankuluttamiseen ei ole. Tytöilläni (Iida, 12-vuotias ja Annasofia, 10-vuotias) on omat ponit, joita yhdessä hoidamme ja valmennamme. Käymme raveissa Lauri-ponin kanssa, jota Iida-tyttöni siellä ohjastaa. Pienestä pitäen olen ollut eläinten kanssa tekemisissä siksipä meillä onkin neljä koiraa, kaksi ponia, 2,5 hevosta ja kaksi marsua! Ennen metsästin mieheni kanssa mutta nykyään tyydyn kävelemään perässä koirien kanssa esim. lintumetsällä ja nauttimaan luonnon rauhasta. Kesäisin minusta on ihana olla kotona ja laittaa pihaa, hoitaa kukkia ja olla vain perheen kanssa. Olen mukana myös Vojakkalan nuorisoseuratoiminnassa. Järjestämme kylälle toimintaa esimerkiksi on/oli Vojakkalan lohensoututapahtuma. Onko jo suunnitelmia palkintostipendin käytölle? Netissä olen surffaillut ja etsinyt koulutuksia mutta mitään ei vielä ole lyöty lukkoon. kyllä varmaan jotain hyödyllistä löytyy. Länsi-Puhuri onnittelee ja kiittää haastattelusta! Kyseli: Jouni Tuovinen Paula Ruotsalaisen poikkeuksellisen perusteelliset perustelut Kaisun valitsemiseksi ja toisessa jutussa sitten Kaisun haastattelu. Kaisu on mielestäni erittäin yhteistyökykyinen muiden angiotiimiläisten (tehon ja röntgenin ) sekä kardiologien kanssa. Tarvittaessa hän on halukas pitämään osastotunteja muille osastoille. Mielestäni Kaisu täyttää vuoden hoitajalle esitetyt kriteerit. Kemissä Mukana 4A:n angiotoiminnassa: oh. Paula Ruotsalainen, sairaanhoitaja Kaisu Lantto ja kardiologi Anne Nurmiranta. Paula Ruotsalainen, osastonhoitaja

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10 CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon Seppo Sallankivi FH 10 23.05.2016 Crm Otettiin käyttöön NASA:n työpajassa 1979 NASA 1981: Inhimilliseen virheeseen myoẗa vaikuttivat

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

MUSIIKKI ELÄMÄÄN. Kaija Huhtanen

MUSIIKKI ELÄMÄÄN. Kaija Huhtanen MUSIIKKI ELÄMÄÄN Kaija Huhtanen 26.9.2011 Toimintakentän määrittelyä taidot x, y, z ö Neuvottelu, räätälöinti = Muotoilu Toiveet!! Tarpeet!! - vaje?? Mites mä 3. sektori Tilaaja, ehkä Asiakas Mahdollinen

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus

RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus SUOMEN RAHAPAJA RAHA JA LAPSET Lasten käsityksiä rahasta -tutkimus Lokakuu 2010 Toimitusjohtaja Tina Wessman & KTT Mirjami Lehikoinen/Qualitems Oy 10/2010 1 TAVOITE Kartoittaa ala-aste-ikäisten lasten

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot