Toimintakertomus Tampereen kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelut. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut

Transkriptio

1 Toimintakertomus Tampereen kaupungin kulttuuri- ja nuorisopalvelut 2013 Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut

2 Sisältö Esipuheet Filharmonia: Orkesterimusiikkia uusille kuulijoille 3 Nuorisopalvelut: Lasten parlamentti valloittaa koko kaupungin 4 Monitoimitalo 13:n ensimmäinen toimintavuosi yli kävijää 6 Nuorisopalveluita johdetaan tiedolla 8 HELA Hima Toinen koti kaikille 9 Kulttuuripalvelut: Sirkus saapui kaupunkiin -näyttely esittelee sirkushistoriaa lapsille 10 Pirkanmaan kulttuurivaikuttajat -sarjan ensimmäinen tähti oli Kirsi Kunnas 11 Harrastustori kokosi yhteen aktiiviset harrastajat ja syksyn toiminnasta kiinnostuneet 12 Sosiokulttuurista toimintaa yhteistuotantona ikäihmisille 14 Tilastot 16 Työryhmä Jaakko Laurila, Lauri Lepokorpi, Anne Kauramäki, Emmi Marttinen, Arto Minkkinen Taitto: Niklas Pedersen Esipuheet Kulttuurijohtaja Jaakko Masonen Kulttuuripalvelujen vuosi 2013 oli menestyksellinen innovaatioiden, laadun, kävijä- ja tapahtumamäärien sekä kaupungin talouden tasapainottamiseen liittyneiden toimenpiteiden suhteen. Kuluneen vuoden teemana oli kulttuuritoimijoiden ja kuntalaisten verkostoitumisen lisääminen ja vahvistaminen. Lukuisista tähän liittyvistä tapahtumista nostan esiin yhteistyössä Aamulehden kanssa elokuussa toteutetun harrastusmessutapahtuman, joka kokosi yhteen tamperelaisia kulttuuriharrastusyhteisöjä ja harrastajia. Toista kesää toimineen ja yhä suositumman Laikunlavan kesäkonserttisarja teemoitettiin edelleen. Lastenkulttuuritoiminta jatkui vahvana niin Rullassa kuin eri neuvoloissa. Sirkus eri muodoissaan vauvasta vaariin ja monet muut innovaatiot kiinnostivat tamperelaisia, muuta Suomea ja eurooppalaisia kaupunkeja. Ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistettiin panostamalla luovan kuntoutuksen ja sosiokulttuuristen tuotteiden kehittämiseen ja mallintamiseen. Tamperelaista kulttuuriperintöä tallennettiin uudella Pirkanmaan vaikuttajat -dokumenttisarjalla, jonka ensimmäisenä osana esiteltiin kansalaisaktivisti ja kirjailija Kirsi Kunnas. Lämmin kiitos asiantuntevalle ja erinomaisen tuloksen tehneelle henkilöstölle. Yhtä suuri kiitos kuuluu lukuisille yhteistyökumppaneillemme Tampereella, kotimaassa ja ulkomailla. Haluamme vastaisuudessakin tuottaa korkeatasoiset, mutta matalan kynnyksen kulttuuripalvelut yhdessä teidän kanssanne. Tampereella maaliskuussa

3 Nuorisopalvelujohtaja Jorma Mertanen Nuorisopalveluiden vuosi aloitettiin kovassa säästöpaineessa. Mittavat säästöt pyrittiin kohdistamaan niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa nuorten parissa tehtävälle työlle. Tässä myös onnistuttiin. Toiminta on pystytty pitämään vilkkaana ja jotain uuttakin on kehitetty. Monitoimitalo 13 toiminta keräsi vuoden toimittuaan yli kävijää. Ilahduttavaa on myös ikäjakautuma, puolet kävijöistä oli pääkohderyhmäämme eli vuotiaita. Monitoimitalo on täyttänyt erinomaisesti sille asetetut odotukset. Taloa ovat käyttäneet monenlaiset käyttäjäryhmät ja yksilöt työpajanuorista poliittisiin järjestöihin ja askartelevista päiväkotilapsista taiteileviin eläkeläisiin. Monitoimitalo on oikea kansalaistalo. Nuorisotalojen toiminta on jatkunut vilkkaana. Nuorisokeskusten toiminnassa on pyritty vahvistamaan kasvatuksellista näkökulmaa. Te toja, kokkikerhoja, pelejä, retkiä ja diskoja on järjestetty asuinalueiden nuorille. Nuorisokeskuksien yhteistoimintaa koulujen ja päivähoidon kanssa on lisätty. Yläkoulujen kanssa aloitettiin syksyllä Aktiivinen nuori -toiminta. Kouluille nimetyt nuorisopalvelujen työntekijät pyrkivät aktivoimaan koulujen nuoria erilaisella yhteistoiminnalla ja keskusteluilla. ChillHouse tapahtuma järjestettiin talvilomalla Monitoimitalossa ja Pakkahuoneella. Kävijöitä oli yhteensä viisi tuhatta. Muita tapahtumia ovat olleet mm. lastentapahtuma Spark, YleX Pop etkot, bändikisa Tampere-ilmiö, Ihmefilmin elokuvaesitykset, nuorisoteatterin toiminta ja Pirkanmaan Kult-tour. Kohdennettua työtä ovat tarjonneet kesäleirit, kulttuuripaja Pajasto, koulujen Joporyhmät, SaySome, Risu-toiminta ja Luotsileirit. Nuorisopalvelut tukevat myös Nuorisofoorumin ja Lasten Parlamentin toimintaa. Tiedotuksen väyliksi on valittu pääasiassa sosiaalinen media ja nuorisopalveluiden nuortentampere.fi sivusto. Intendentti Helena Hiilivirta Tampere Filharmonian vuosi 2013 oli muutoksen aikaa. Keväällä vietettiin Hannu Linnun tunteikkaita läksiäisiä, kun hänen nelivuotinen ylikapellimestarikautensa päättyi. Uuden ylikapellimestarin Santtu-Matias Rouvalin kausi alkoi syksyllä, ja ensimmäinen konsertti pidettiin Hervannan vapaa-aikakeskuksessa. Yleisön ja median kiinnostus nuorta kapellimestaria kohtaan johti siihen, että konserteissa kävi runsaasti uutta yleisöä. Konserteissa ja oheistapahtumissa oli yleisöä noin henkilöä, missä on nousua yli 20 % edellisvuoteen verrattuna. Tapahtumia myös tuotettiin hieman enemmän kuin aiemmin. Koululaisille ja päiväkotilapsille järjestetyissä tapahtumissa orkesteria kuuli lähes lasta. Kevään Taikakivet-musiikkifantasiassa yhdistettiin klassista musiikkia, draamaa ja tanssia ja se toteutettiin yhteistyössä Nätyn ja Tampereen Musiikkiakatemian kanssa. Konserttien ohella pidettiin 22 esittelytilaisuutta yhteensä yli henkilölle. Syksyllä ohjelmistossa oli myös juonnettuja konsertteja. Tampere-talon kanssa toteutettiin Etäevent-tapahtuma Pispan palvelukeskukseen, jossa vanhukset pääsivät seuraamaan valkokankaalta suoraa lähetystä konserttisalista. Vuosi huipentui Tampere-talossa pidettyyn Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoon, jonka keskeinen ohjelmaosuus oli juhlakonsertti. Tampere Filharmonia soitti Santtu-Matias Rouvalin johdolla, ja kutsuvierasyleisön lisäksi suoraa televisiolähetystä seurasi yli kaksi miljoonaa katsojaa. Nuorisopalveluiden henkilökunta on osoittanut suurta ammattitaitoa monipuolisen toiminnan järjestämisessä.

4 Filharmonia Orkesterimusiikkia uusille kuulijoille Santtu-Matias Rouvali aloitti Tampere Filharmonian ylikapellimestarina syksyllä. Nyt jo puhutaan Rouvali-ilmiöstä: hänen johtamiaan konserttejaan on myyty täysille saleille ja orkesteri on saanut uusia kuulijoita. Tampere Filharmonian nuori ja dynaaminen ylikapellimestari innosti niin mediaa kuin yleisökin. Santtu-Matias Rouvali kertoi eri yhteyksissä toiveestaan saada uutta yleisöä klassisen musiikin konsertteihin, ja toive toteutui jo heti kauden alussa. - Yleisö on selvästi miettinyt kehotustani tulla konsertteihin ihan vain omana itsenään, ilman turhaa pönötystä. Ja olemme saaneet yleisöltä palautetta siitä, ettei tämä klassinen musiikki olekaan niin vaikeaa kuin oli ennalta kuvitellut, Rouvali summaa. - Livetilanteessa musiikkiin saadaan mukaan visuaalisuus. Silloin pääsee silmillään poimimaan asioita, joita kannattaa erityisesti seurata. Näkeminen nostattaa kiinnostusta ja musiikki tuntuu silloin erilaiselta, konserttikokemus syvenee. Ylikapellimestarin kädenjälki näkyy koko kauden ohjelmistosuunnittelussa, jossa uudet kuulijat on huomioitu monin tavoin. Kauden aikana soitetaan paljon klassisen musiikin perusteoksia, ja konsertin teoksia esitellään sekä juonnetuissa konserteissa että ennen konserttia järjestettävissä Teokset tutuiksi -tilaisuuksissa. Näkyvyyttä ja tunnustusta Kauden avajaiskonsertti soitettiin poikkeuksellisesti Hervannan vapaa-aikakeskuksessa. Myöhemmin syksyllä vierailtiin myös Lahdessa. Rouvalin mukaan kiertueet ovat tärkeitä niin orkesterille kuin kaupungillekin: muusikot saavat kokemusta erilaisista konserttisaleista ja Tampereen kaupunki saa näkyvyyttä. -Tampere Filharmonia voisi olla vientituote, Rouvali innostuu. Orkesteri sai valtakunnallista näkyvyyttä Rouvalin johtamasssa itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa Tampere-talossa. -Orkesterilla on ollut nousukausi ja tämä on hieno palkinto siitä! Teksti: Anne Kauramäki 4 Santtu-Matias Rouvali innosti mukaan uusia kuulijoita. Kuva: Kaapo Kamu Rouvalin mukaan klassiseen musiikkiin totuttautuminen kannattaa aloittaa käymällä konserteissa. Lyhyesti +Enescun levytysten sarja Tampere Filharmonian levytys George Enescun toisesta sinfoniasta ja kamarisinfoniasta (Ondine 2012) sai kansainvälistä huomiota saavuttamalla vuoden 2013 Gramophone-palkintoehdokkuuden. Vuoden aikana ilmestyi myös sarjan kakkoslevy, jonka pääteoksena on Enescun kolmas sinfonia. Tampere Filharmonian, Hannu Linnun ja levy-yhtiö Ondinen Enescu-sarjassa tullaan julkaisemaan myös ensimmäinen sinfonia, joka soitettiin ja levytettiin syksyllä 2013.

5 Nuorisopalvelut Tampereen Lasten Parlamentti valloittaa koko kaupungin Tampereen Lasten Parlamentin toimintamallia muutettiin syksyllä 2012 alueelliseksi. Muutoksen myötä perustettiin kahdeksan alueellista parlamenttia ympäri Tamperetta. Aluejakoon vaikuttivat koulupolut, liikenneyhteydet ja perusopetuksen sekä nuorisopalvelujen aluejaot. Muutostarpeeseen herättiin Tampereen Lasten Parlamentin hallituksessa keväällä 2012, kun toiminta tahdottiin saada mahdollisimman monen tamperelaisen lapsen saataville. Hallituksen 15-päinen joukko vuotiaita kävivät yhdessä nuoriso-ohjaajansa kanssa miettimään, miten toimintamalli olisi Tampereella parasta toteuttaa. Parlamentissa on ideaa Syksyn 2013 aikana toiminnassa on ollut mukana noin 200 oppilasta luokilta. Alueelliset parlamentit kokoontuvat neljästi vuodessa yhden koulupäivän ajan. Jokaisella alueellisella parlamentilla on kaksi ohjaajaa. Parlamenttipäiviin koulujen on mahdollista ilmoittaa kuusi oppilasedustajaa kustakin. Kouluilla toiminta on otettu hyvin vastaan, ja perusopetuksen alakouluista osallistujat puuttuvat vain kolmesta koulusta. Mukana on siis 37 koulun oppilaat. Lapset tuottavat itse päivien sisällön ja päättävät käsiteltävät aiheet. Aikuisten tehtävänä on antaa toimintatavat ja puitteet. Ryhmätyöskentelyn edellytys on onnistunut ryhmäytyminen. Jo nuorena mukaan tekemään ja vaikuttamaan Alueelliset parlamentit kokoontuvat nuorisokeskuksissa ja kaksi Monitoimitalo 13:ssa. Jokainen alueellinen parlamentti on keksinyt itselleen nimen ja tehnyt parlamenttilipun ja -paidan. Tapaamiset alkavat yhteisillä leikeillä, joita suurimmassa osassa parlamentteja ohjaavat jo lapset itse. Leikkien lisäksi on mm. tehty koruja ja leivottu. Toiminnallisen osuuden jälkeen käsitellään päivän aihetta, yleensä ryhmissä työskennellen. Asiaosuuteen on usein kutsuttu mukaan asiantuntijavieraita, joille lapset ovat esittäneet valmiiksi miettimiään kysymyksiä. Parlamentin Lapset itse tuottavat päivien sisällön ja aikuisten tehtävänä on antaa toimintatavat ja niille puitteet. Toiminnan punainen lanka on ryhmäyttäminen, jotta lapset pystyvät toimimaan ja työskentelemään yhdessä lapset ovat myös saaneet tehtäväkseen kuulla koulujensa oppilaita aiheisiin liittyen, jolloin kaikkien ikäryhmän oppilaiden kuuleminen mahdollistetaan. Hervannan Vaikuttavat Lapset ajatuskartan parissa nuorisokeskus Kupolin nuorisokeskuksella. Päätöksiä ja suunnitelmia valmisteltaessa kaupungin eri yksiköillä on mahdollisuus kuulla kaikkia alueellisia parlamentteja tai sitten jotakin parlamenttia juuri omaan alueeseen liittyen. Esimerkiksi Annalassa suunniteltiin lähipuistoa yhdessä vihersuunnittelijan kanssa. Teksti ja kuvat: Miia Nivala

6 Monitoimitalo 13:n ensimmäinen toimintavuosi yli kävijää Tampereen kaupungin viimeisin suurhanke, Monitoimitalo 13, juhli ensimmäistä toimintavuottaan. Elokuussa 2013 tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun entisen kauppaoppilaitoksen uudistusta juhlittiin avajaisten merkeissä. Ensimmäinen toimintavuosi jätti taakseen monen moista tapahtumaa ja muistoa. Monitoimitalo 13 Tampereen ydinkeskustassa on lunastanut paikkansa ihmisten mielissä kaupunkilaisten uutena olohuoneena. Talon suosiosta kertovat myös kävijätilastot. Ensimmäisenä toimintavuotena talon kokonaiskävijämäärä oli yli Kädentaitojaan kartutti 7 597, nuorten päivittäisen Pajasto- ja YoungCity -mediaryhmätoiminnan kävijäkertoja kertyi 3 748, Studiolla äänitti 589 musiikin tekijää, Stage varattiin 275 kertaa, Konehuoneella pelaili 7402 innokasta ja internetkahvila Ohjaamossa surffaili kävijää. Päivittäiseen toimintaan liittyi myös vapaa-aikaansa viettävät nuoret, eri järjestöt, yhdistykset, tapahtumajärjestäjät ja yritykset. Monitoimitalo 13 toimii sujuvasti kaikkien ikäryhmien samanaikaisessa käytössä. Vuoden aikana opittiin paljon ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. - Hienoa nähdä, että Tamperelaiset ovat ottaneet monitoimitalo 13:n omakseen. Siitä on tullut oikea kansalaistalo. Tanssia, teatteria, konsertteja, käsillä tekemistä, järjestöjen kokouksia, eläkeläisten kerhoja, virkamiesten palavereja ja poliittisia tilaisuuksia toimintaa kaikenikäisille. Olen hyvin ylpeä monitoimitalo 13:sta, kertoo Tampereen kaupungin nuorisopalvelujohtaja, Jorma Mertanen. Jatkuvaa toimintaa läpi vuoden Monitoimitalo 13 toimii sujuvasti kaikkien ikäryhmien samanaikaisessa käytössä. Vuoden aikana opittiin paljon ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. 6 Talossa järjestetään paljon tapahtumia, kuten Tampere päivä, K-13 nuorten diskot, Kynttiläpajat, Avoimet ovet -päivät ja ChillHouse talvilomatapahtuma. Lisäksi tiloja vuokraavat tahot järjestävät omia tapahtumiaan. Monitoimitalo 13:n rooli Tampereen kaupunkikuvassa on hyvin perusteltu, nyt ja tulevaisuudessa. Kiitos kuuluu kaikille hankkeeseen osallistuneille, Tampereen kaupungin päättäjille, kuntalaisille ja

7 tilakeskukselle, joka yhteistyökumppaneineen toteutti rakennuksen uudistamisen alusta loppuun. Alun perin arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema rakennus löysi arvoisensa käyttötarkoituksen osana kaupunkilaisten elämää. Teksti ja kuvitus: Lauri Lepokorpi Tilojen käyttö: Lyhyesti Nuoret kansainvälisellä kulttuurikurssilla Monitoimitalo 13:n Taide- ja AVee-paja osallistuivat Tamkin koordinoimaan kansainväliseen SEE ME - Creative Methods With Youngsters - intensiivikurssiin. Kurssiin osallistui sosiaali-, kulttuuri- ja sosiokulttuurisen alan opiskelijoita ja opettajia ympäri Eurooppaa. Pajastolaiset osallistuivat kurssin toisella viikolla työpajoihin, joissa tehtiin tanssia, teatteria, kuvataidetta, musiikkia ja flashmobia. Näiden tuotoksista valmistettiin osallistavia taidekokonaisuuksia Keskustorille esitettäväksi. Mediapaja tuotti tapahtumaan markkinointimateriaalin. Ikäjakauma: Koivistonkylässä ongittiin apua Afrikan lapsille Koivistonkylän Nuorisokeskus aloitti tänä syksynä yhteistyössä Koivistonkylän Lions Clubin kanssa kaksivuotisen hyväntekeväisyyshankkeen Ongi apua Afrikan lapsille. Hankkeen tavoitteena on kerätä varoja Kenian ja Tansanian vähävaraisille lapsille. Varoja kerätään kirjaimellisesti onkimalla sammakoita, sekä myymällä Tampereen jäätelötehtaan valmistamia Kisumu- ja Mwanza-jäätelöitä. Koivistonkylän nuorisokeskuksen omia nuoria on aktiivisesti hankkeessa mukana. Stage13 tarjosi esiintymiskokemuksia uusille bändeille Syksyn uutena tapahtumakonseptina aloitettiin Stage13 bändi-illat Monitoimitalon Stagella, joissa on vaihtuva musiikillinen teema joka kerta. Stage13 on loistava tilaisuus nuorille bändeille tulla näyttäytymään ja saada keikkakokemusta. Muutamat bändit ovat jopa vetäneet ensimmäisen keikkansa Stage13:lla. Monitoimitalon puitteet ovat monelle nuorelle bändille unelmien täyttymys. Illoissa työskentelee Monitoimitalo 13:n pajastolaisia sekä Monitor13 -ryhmä.

8 Nuorisopalveluita johdetaan tiedolla Jo vuosia esimiestoiminnassa on puhuttu tiedolla johtamisesta. Sillä on tarkoitettu pääosin yksityisten yritysten johtamistapaa. Tieto asiakkaista ja heidän käyttäytymisestään, tarpeistaan jne. on tärkeää tietoa, jolla yritys suuntaa tuotantoaan ja fokustaan. Viime vuosina ajatus tiedolla johtamisesta on rantautunut myös julkiselle sektorille. 8 Kun kunta on melkoinen monialayritys, jossa koulutetaan eri-ikäisiä, suojellaan lapsia, aurataan ja valaistaan teitä, ylläpidetään liikunta- ja nuorisotiloja, parannetaan sairaita, rakennetaan vuokrataloja, tuotetaan sähköä ja monenmoista muuta, johtaminen vaatii monenlaista tietoa tuekseen. Eri aloista vastaavat henkilöt tarvitsevat erilaista tietoa. Nuorisopalveluissa tiedolla johtamisella on paikkansa. Johdon, esimiesten ja yhtä hyvin myös kaikkien työntekijöiden, tulisi tietää monia asioita erityisesti asiakkaista, nuorista. Minkä ikäisiä nuoria käy tiloilla ja tapahtumissa, ketkä tarvitsevat leiritoimintaa, ketkä palloilevat viikonloppuisin keskustassa tai mitä asuinalueen nuoret tekevät viikonloppuisin jne. On lukuisia asioita, joista saadun tiedon kautta meistä tulee asiantuntijoita. Tiedonjakamisen tärkeys Johtavat koordinaattorit ovat syksyn aikana selvittäneet, kuinka paljon ja mihin aikaan nuoria käy tiloilla ja tapahtumissa. On tärkeää myös tietää, milloin nuoria ei kohdata ja miksi. Tarkoituksena on myös nuorten mukaan ottaminen toimintoihin jo alkuvaiheista lähtien. Halutaan lisätä nuorten kohtaamista ja kasvatuksellista ohjausta. Kyse on nuorisotyön ytimestä tai eetoksesta. Tässä mielessä tieto ei ole mikään esimiesten oma asia. Kaikki työntekijät tarvitsevat tietoa nuorista, kävijöistä ja odotuksista. Tiedon avulla on mahdollista suunnata toimintaa sinne missä on eniten tarvetta. Nuorisotyössä voidaan puhua tiedolla johtamisen lisäksi tiedolla ohjaamisesta ja tiedon ohjaavasta vaikutuksesta. Tiedolla ohjaamisella tarkoitan nuorista saadun tiedon käyttämistä ohjaustyössä. Tiedon ohjaava vaikutus tarkoittaa, miten ohjaaja itse suuntaa toimintaa saamansa tiedon myötä. Tiedon hankkimista saatetaan kokea asioihin puuttumisena, mutta toisaalta yhteinen käsitys (tieto) mahdollistaa lukuisia hyödyllisiä asioita nuorille, työntekijöille ja esimiehille. Kun kaikilla on asioista samanlainen käsitys, voidaan ohjata laivaa (nuorisotyötä) samaan suuntaan. Teksti: Jorma Mertanen Lyhyesti 4. luokkalaiset laittoivat pormestarit piinapenkiin 4.-luokkalaisten vaikuttamispäivät keräsi noin 750 lasta ympäri Tamperetta oppimaan erilaisia vaikuttamisen taitoja messutyyppisessä ja toiminnallisessa tapahtumassa. Ensimmäistä kertaa järjestetyllä pormestarin kyselytunnilla pormestari ja apulaispormestarit vastasivat lasten kysymyksiin. Keskustelusta tehtiin suora nettilähetys. Keskustelua herättivät muun muassa ilkivalta ja roskaaminen sekä kouluruoka. Myös monet koulujen huonosta kunnosta käytetyt lasten puheenvuorot päätyivät pormestareiden tietoon. Pormestari ja apulaispormestarit puuttuivat asiaan ilahduttavan ripeästi jo kevään aikana.

9 HELA Hima Toinen koti kaikille Helapuiston nuorisokeskus eli Hela on monen Hervantalaisen nuoren toinen koti Etelä-Hervannassa. Helan nuorisokeskukselle tullaan juttelemaan asioista, täällä jaetaan ilot ja murheet kavereiden sekä tuttujen ohjaajien kanssa. Juttutuokioita käydään joka ilta, välillä keittiön pöydän ympärillä, välillä sohvilla löhöillen. Nuorisokeskuksella käy päivittäin noin kolmekymmentä nuorta pelaamassa konsolipelejä, pingistä ja biljardia. Nuorisokeskuksella panostetaan mukavaan ja leppoisaan, kodinomaiseen yhdessäoloon. Helalla porisee puurokattila ja juttuporukat. Erityisesti viikonloppuisin pyritään järjestämään nuorille vaihtoehto kaduilla pyörimiselle, täällä on lämmin ja aikuisia, jotka ovat valmiita antamaan aikaa ja auttamaan nuorten mieltä askarruttavissa asioissa. Atte17: Vaikka täällä käy erilaisia ihmisiä, kaikki täällä tuntee olevansa samaa porukkaa. Teksti: Riikka Koskela Kuva: Helapuiston NUKE Aidosti osallistavaa toimintaa Helan tunnelman takaavat välittömät, avuliaat ja taitavat nuoret. Nuoret auttavat monissa arkipäiväisissä asioissa ohjaajia ja oppivat samalla omaa elämää varten tarvittavia taitoja. Ohjaajat pyrkivät ottamaan nuoret osallisiksi toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Täällä taikinaa saa hämmentää useampikin kokki ja kauppareissuille pääsee mukaan niin moni kuin autoon mahtuu. Helalla järjestetään silloin tällöin te toja tai tapahtumia, mutta pääosassa talolla on ihan mahdottoman mukavat ja tavalliset taloillat. Ohjaajien ja nuorten välit ovat avoimet ja läheiset. Pienemmillä porukoilla tehdyt retket, perjantaiset futsal-vuorot ja tyttöryhmät ovat olleet omiaan lisäämään nuorten luottamusta aikuisia kohtaan. Miksi käyn Helalla? Nuoret vastaavat Ville 16 ja Joni 17: Helalla meno on paras, täällä on mahdollisuus oppia virheistä. Ohjaajat ovat mukavia. Kaikki tuntee toisensa. Juha 15 ja Väinö 15: Koska Sohva. Vlad 13 ja Santeri 13: Pääsee välillä kotoa pois, ettei kyllästy porukoiden naamoihin eikä tarvitse pakkasessa hytistä. Monista eri kaveriporukoista tulee Helalla yksi yhteisö. Sara 17: Täällä Helalla on hyvää seuraa, biljardipöytä ja kivat ohjaajat.

10 Kulttuuripalvelut Sirkus saapui kaupunkiin -näyttely esittelee sirkushistoriaa lapsille Sirkus lukuisine mahdollisuuksineen on tänä päivinä yhä useammalle tuttu taiteenlaji tai harrastus. Mutta mistä kaikki on saanut alkunsa? Sirkus saapui kaupunkiin -näyttelyn tavoitteena on tutustuttaa etenkin lapset toiminnallisesti sirkuksen historiaan ja tähän päivään. Näyttely oli ensimmäistä kertaa esillä Lastenkulttuurikeskus Rullassa Maneesilla kohtaat tiikerin ja voimamiehen Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden yhdessä Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n ja Kulttuurikeskus PiiPoon kanssa tuottamassa näyttelyssä kurkistetaan 1900-luvun alussa Suomea kiertäneen kuvitteellisen sirkusseurueen elämään. Samalla pohditaan myös sitä, kuinka sirkuksen maailma on muuttunut tähän päivään tultaessa. Näyttelyn keskuksena toimii sirkusmaneesi, jolla ryhmät pääsevät heittäytymään sirkuksen sankareiksi ja harjoittelemaan sirkustemppuja sosiaalisen sirkuksen ohjaaja Katja Ranta-Penttilän suunnittelemien sirkuskorttien avulla. Maneesista ja lukuisista roolivaatteista muotoutuikin pian avajaisten jälkeen näyttelyn sydän, jolla lukuisten pienten tiikerien, voimamiesten sekä klovnien taidonnäytteille taputettiin. Näyttely valmiina valoittamaan koko Suomen Näyttelyn pohjana ovat toimineet sirkuskeräilijän ja -tietokirjailija Markku Aulangon tarinat suomalaisen sirkuksen vaiheista. Aulanko on päässyt lähietäisyydeltä seuraamaan sirkuksen elämää, taistellut leijonan kanssa ja taiteillut norsun torahampaalla. Näyttelyn avulla halutaan välittää lapsille tieto siitä, miten sirkuksen elämä on ollut yhtä lailla taikaa ja jännitystä kuin ankaraa työtä. Näyttelyn keskuksena toimii sirkusmaneesi, jolla ryhmät pääsevät heittäytymään sirkuksen sankareiksi ja harjoittelemaan sirkustemppuja. Näyttely on suunniteltu kiertämään valtakunnallisesti lastenkulttuurikeskuksissa ja muissa sopivissa näyttelytiloissa tulevien vuosien aikana. Teksti: Paula Halkola Näyttelyssä katsottiin pätkä Sorin sirkuksen nykysirkusesitystä ja pohdittiin kuinka sirkus on muuttunut menneistä ajoista. Kuva: Jaakko Laurila 10 Lyhyesti Lastenkulttuurin tuottajat ja tilaajat kohtaisvat Lastenkulttuuritorilla Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut järjesti ensimmäistä kertaa Lastenkulttuuritori-tapahtuman, jonka tavoitteena oli saattaa yhteen lastenkulttuurin tilaaja- ja tuottajatahot. Monitoimitalo 13:n täyttivät päivän ajaksi pirkanmaalaiset lastenkulttuurin osaajat. Paikalla oli vajaa 70 lastenkulttuurin tilaajaa sekä noin kaksikymmentä sisällöntuottajaa eri taiteenaloilta. Iltapäivän aikana osallistujat pääsivät juttelemaan tuottajien ja taiteilijoiden kanssa toiminnallisilla työpajapisteillä. Päivän aikana solmittiin lukuisia yhteistyösuunnitelmia. Positiivisen vastaanoton saanut tapahtuma aiotaan järjestää jatkossa uudelleen.

11 Pirkanmaan kulttuurivaikuttajat dokumenttisarjan ensimmäinen tähti oli Kirsi Kunnas Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut julkaisi 2013 uuden tuotteen: Pirkanmaalaisia kulttuurivaikuttajia esittelevän sarjan, jonka ensimmäisenä kohteena oli kirjailija ja kansalaisaktivisti Kirsi Kunnas. Kunnaksen aktivistityötä ja kirjatuotantoa esiteltiin vuoden aikana sekä videopotretin että näyttelyn muodossa. Näyttely Kirsi Kunnas Suojelija oli esillä Galleria Emilin studiossa toukokuusta kesäkuuhun ja kokopitkä videopotretti Kunnaksesta julkaistiin loppuvuodesta. Haastatteluista syntyi video Kulttuuripalveluiden grafiikan työryhmä Teemu Keskisen johdolla lähti toimittaja Maila-Katriina Tuomisen kanssa haastattelemaan kesällä 2012 suomalaisille tuttua kirjailijaa ja kansalaisvaikuttajaa Kirsi Kunnasta. Uskon, että moni dokumentin katsova löytää siitä myös jotain uutta Kirsi Kunnaksen kirjailijanuran lisäksi, Keskinen lisää. Molemmat versiot voi katsoa kulttuuripalveluiden omalta YouTube -kanavalta. Videosta muovautui näyttely Galleria Emilin Studiossa oli esillä näyttely, jonka kulmakivenä oli videoprojektin aikana esiinnoussut Kunnaksen aktiivinen rooli Pirkanmaan alueen rakennusperinnön suojelijana. Kunnas vaikutti yhdistystoimijana Tampereen ja Ylöjärven rakennuskulttuurin kehittymiseen, ja hänen kielellinen aktivisminsa on tullut esille vahvoina kannanottoina suomalaisten luku- ja kirjoitustaidon kehityksen sekä lapsille ääneen lukemisen tärkeyden puolesta. Näyttely oli kokonaisuudessaan kulttuuripalvelujen itse tuottama. Pirkanmaan kulttuurivaikuttajia esittelevään sarjaan on jo suunnitteilla uusia kuvausprojekteja. Teksti: Miika Saari ja Mary-Gianni Luoma Kunnas osallistui ylpeänä historiastaan kertoneen näyttelyn avajaisiin. Kuva: Teemu Keskinen Oli hieno päästä päiväksi Kirsi Kunnaksen kanssa perheen kesäpaikkaan. Kuvausmiljöö on aina otollinen, kun keskustellaan taiteilijan kanssa hänelle tärkeässä ja merkityksellisessä ympäristössä, kertoo kulttuuriohjaaja Teemu Keskinen. Haastatteluista syntyi laaja tuntien pituinen videomateriaali, josta Keskinen leikkasi kaksi eri versiota. Lyhyempi video valmistui toukokuussa näyttelyä varten ja pidempi versio julkaistiin loppuvuodesta Lyhyesti Eläimellistä menoa Haiharan taidekesässä Haiharan taidekeskuksessa järjestettiin seitsemäs valtakunnallinen kutsunäyttely. Näyttelyn teemana oli Eläin. Näyttelyn kuraattorina toimi vuoden 2013 nuoritaiteilija Jarno Vesala. 33 taiteilijan teoksissa käsiteltiin ihmisen ja eläimen ikiaikaista suhdetta. Teoksissa oli nähtävillä monenlaisen materiaalin käyttöä ja useita eri tekniikoita kivilitografiasta ja maalauksista esine- ja videoinstallaatioon. Näyttely oli Haiharan näyttelytoiminnan historian yleisömenestys ja keräsi kuukaudessa lähes 2000 kävijää. Ilahduttavaa oli, että myös koululuokat ja päiväkodit löysivät taidekeskuksen näyttelytarjonnan.

12 Harrastustori kokosi yhteen aktiiviset harrastajat ja syksyn toiminnasta kiinnostuneet Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden Harrastustori-tapahtuma järjestettiin sunnuntaina klo Tullikamarin pakkahuoneella. Ensimmäistä kertaa järjestetty Harrastustori keräsi tavoitetta enemmän kävijöitä ja tunnelma oli mukavan rento. Maksuttomassa tapahtumassa vieraili päivän aikana 1150 kiinnostunutta harrastusten etsijää ja esittelijää. 12 Tampereen harrastusyhdistykset monipuolisesti edustettuina Harrastustorilla oli mukana 50 näytteilleasettajaa, jotka koostuivat kulttuuri- ja harrastusyhdistyksistä. Toimintaansa esittelivät niin sukututkijat kuin taktiikkapelaajatkin, tähtitieteilijät, kuorolaulajat, tanssijat, luontoharrastajat sekä sanataiteilijat. Mukaan haluttiin valita yhdistyksiä, jotka tarjoavat konkreettista kulttuuri- ja vapaa-ajan tekemistä sekä tapahtumia. Kohderyhmäksi valittiin aikuiset, ikäihmiset sekä nuoret. Tilasyistä jouduimme rajaamaan urheiluseurat pois. Toisaalta halusimme myös tietoisesti antaa tilaa pienille yhdistyksille, joiden toiminta harvemmin tavoittaa näin suurta yleisöä, kertoo kulttuuripalveluiden koordinaattori ja tapahtuman tuottaja Jaakko Laurila. Näytteilleasettajat olivat itse tyytyväisiä tapahtumaan. Lähes kaikki ilmaisivat palautteessa, että haluaisivat tapahtuman järjestettävän uudestaan ensi vuonna. Myös yleisö oli palautteen perusteella tyytyväinen ja ilmaisi kiinnostusta tulla uudestaan ensi vuonna. Tapahtumassa oli rento ja mukava tunnelma, mistä kunnia kuuluu yleisön lisäksi näytteilleasettajille, jotka olivat innokkaita kertomaan toiminnastaan, unohtamatta pirteää messu- emäntää, koomikko Anitta Ahosta, kiittelee Laurila. Harrastajien ja harrastuksista kiinnostuneiden kohtaaminen tärkeää Kävijäpalautteen perusteella yli puolet uskoi löytäneensä itselleen syksyksi uuden harrastuksen. Myös näytteilleasettajien palautteissa oltiin selkeästi sitä mieltä, että toimintaan saatiin uusia jäseniä. Kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluilla oli aulassa yhteinen piste, josta loppui suurin osa esitteistä kesken. Kiitos hyvästä tapahtumasta. Omalta osaltamme voidaan puhua menestyksestä. Uusia jäseniä on tullut yhdistykseen, flyereitä meni enemmän kuin muissa tapahtumissa yhteensä ja mahdollinen yhteistyökin alkaa yhden paikalla olleen yhdistyksen kanssa. Huomattiin uusia asioitakin, mitä voidaan parantaa yhdistystä esitellessä. -Palaute Tampereen taktiikkapelaajat ry:ltä Tänä vuonna päätettiin panostaa toimijoiden ja kuntalaisten

13 kohtaamisiin. Harrastustorilla tämä onnistui erinomaisesti, sillä uutta tekemistä syksyyn kaipaavat kuntalaiset pääsivät tapaamaan aktiivisia yhdistysten jäseniä ja kyselemään toiminnasta suoraan tekijöiltä. Tapahtumassa nähtiin myös konkreettista toiminnan esittelyä. Esimerkiksi Tampereen Kameraseura ry:n pisteellä otettiin muotokuvia ja NNKY:n Gospel-lattarit kutsuivat myös yleisön ja juontajan mukaan salsaamaan, valottaa Laurila. Päivän aikana nähtiin spontaania yhteistyötä sekä rentoa yhdessäoloa myös näytteilleasettajien välillä. Esimerkiksi VPK:n puhallinorkesteri ja Pirkanmaan pyörätuolitanssijat ry järjestivät yllätysesityksen pihalla, jossa pyörätuoleilla valssattiin livemusiikin tahdissa. Oli ilo seurata taitavia esityksiä sekä pöytien luona käytyjä vilkkaita keskusteluja. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että suurin osa koki löytäneensä syksyksi jotain uutta, sillä harrastukset ovat tärkeä osa hyvinvointia, Laurila summaa. Tapahtuma järjestettään uudelleen elokuussa Teksti: Hanna Sairanen Kuva: Jaakko Laurila Lyhyesti Puistokonserttiohjelmisto monipuolistui Tamperelaista musiikkiosaamista esittelevä Puistokonserttisarja tarjosi kesällä esiintymismahdollisuuksia yli sadalle paikalliselle esiintyjäryhmälle. Mukana oli perinteisten kuorojen, orkestereiden, soittokuntien ja tanssiryhmien lisäksi aiempaa enemmän pienempiä bändejä ja nuoremman sukupolven muusikoita. Tapahtumia myös teemoitettiin aiempaa enemmän. Kesän aikana nautittiin mm. kuoroesiintymiset ja yhteislaulut yhteen liittäneestä Laikunlava laulaa -tapahtumasarjasta, nuoret bändit Arboretumiin koonneesta Poppia puutarhassa -tapahtumasta sekä Palatsinraitin sillalla soitetuista Siltatansseista. Konserttisarjan aikana nähtiin yhteensä yli 170 esiintymistä ympäri kaupunkia. Yleisöä konsertit keräsivät yli Tampere-talossa juhlittiin itsenäisyyttä kaksi päivää Tampere Filharmonialla oli kunnia soittaa presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla miljoonayleisön kuunnellessa konserttia television välityksellä. Hienot juhlat jatkuivat talossa myös 7.12., kun oli lasten vuoro saapua presidentin juhlien puitteisiin juhlimaan kotimaata. Tampere-talon ja kulttuuripalvelujen järjestämässä tilaisuudet sadat juhla-asuun sonnustautuneet lapset nauttivat konserteista, työpajoista ja hienosta pullabuffetista. Yhdistyksiä vuosia auttanut Eu-hanke Tampere yhdessä päättyi Tampere yhdessä auttoi yhdistyksiä ja yhteisöjä hakemaan Euroopan unionin aluekehitysrahaston tukea. Tuella on toteutettu yhteisöllisiä pienhankkeita muun muassa korkean työttömyyden ja maahanmuuton kaupunginosissa. Aikaan saatiin mm. vanhusten juttelutori, miesten liikuntaryhmä, nettipiste, mielenterveyskuntoutujien taideprojekti ja yhteisöpuutarha. Vuonna 2008 aloitettu Tampere yhdessä päättyi 2013 lopussa. Kansainvälistä huomiota projekti on saanut Euroopan komissiolta, joka on nostanut koordinaatioprojektin 50 mielenkiintoisimman Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman ruohonjuuritason hankkeen joukkoon.

14 Luovaa kuntoutusta ja sosiokulttuurisia siltoja ikääntyneiden kulttuuritoimintaan Kuvataiteilija Minna Eloranta ja koordinaattori Tarja Järvinen toteuttivat vuonna 2013 Tampereen kaupungin kulttuuripalvelujen tilaamana opinnäytetyön Sosiokulttuurinen toimintamalli ikääntyneiden kulttuuripalveluiden tuottamiseen. Kehittämistyö mallintaa, miten sosiaali-, terveys- ja kulttuurialojen yhteistoiminnalla voidaan tehostaa ja parantaa palveluiden tuottamista niin käytännön kuin hallinnon tasolla. Hyvinvointia asiakkaille ja kustannustehokkuutta palveluun Kulttuuritoimintaan osallistumisella on tutkitusti hyvinvointia lisäävä vaikutus. Elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia voi tuntea, vaikka olisi sairastunut dementoivaan sairauteen. Suomessa luovia menetelmiä on menestyksellisesti käytetty mm. masentuneiden, muistisairaiden ja neurologisista sairauksista kärsivien iäkkäiden kuntoutuksessa. Mielekäs tekeminen on toimintakykyä edistävää ja kuntouttavaa. tässä kehittämistyössä. Palvelujen painopiste on ennaltaehkäisyssä, asiakaslähtöisyydessä sekä toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja moniarvoisuuden vahvistamisessa. Arvopohjana on, että kulttuuri on ihmisoikeus ja että heikkokuntoisillakin on oikeus mielekkääseen kulttuuritoimintaan. Tämä onnistuu räätälöimällä palvelut. Palveluja tuotetaan ja kehitetään kulttuurituottajan, taiteen ammattilaisen ja sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tiiviillä yhteistyöllä. Kehittämistyötä jo vuodesta Olemme Minna Elorannan kanssa toteuttaneet luovia menetelmiä käyttävää kuntoutusta, Tässä hetkessä -toimintaa, jo vuodesta Minä olen tuottajan roolissa ja Minna sisällön toteuttajana. Toiminta on ollut pitkäjänteistä kehittämistyötä. Erilaisia pilotteja on toteutettu ikääntyneiden päiväkeskuksissa, Kaupin ja Rauhanniemen sairaaloissa sekä Koukkuniemen vanhainkodissa. Nämä kokemukset olivat opinnäytetyömme pohjana. Sen lisäksi kokosimme tutkimustietoa luovien menetelmien käytöstä ikääntyneiden kuntoutuksessa sekä kustannustehokkaan palvelun edellytyksistä, kertoo Tarja Järvinen. Luova kuntoutus on arjen taidetta: juttelua, kosketusta, laulua, kuvia, tekstejä, tuoksuja ja musiikkia. Kuva: Susanna Lyly 14 Tämä ilmenee vähäisempänä terveyspalveluiden käyttönä. Osallistujilleen mielekkäällä, monimuotoisella kuntoutuksella on siis väliä. Myös Tampereella etsitään uusia kuntouttavia palvelumuotoja vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Kulttuuripalvelut on mukana -Mallinsimme tuottamisen rakenteen, jotta toiminta voisi paremmin juurtua käytäntöön. Mallia voi soveltaa erilaisten asiakasryhmien palvelujen tuottamiseen. Toteuttamamme kehittämistyö myös juurruttaa opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelmaa käytäntöön täällä Tampereella, Järvinen jatkaa. Alojen väliseen sillanrakentamiseen luotu opinnäytetyö on toteutettu Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituottaja yamk-koulutusohjelmassa. Tutkimus on luettavissa osoitteessa: fi/handle/10024/65702

15 Lyhyesti Kulttuuripalvelut uudet nettisivut kaksinkertaistivat tietoliikenteen Kulttuuripalvelut julkaisivat toukokuussa kauan odotetut uudet nettisivut. Uudistuksen myötä tiedonhaku helpottui ja kulttuuripalvelujen toiminnan tunnelmaa saatiin paremmin esiin. Sivu-uudistus paransi myös eri tilojen esteettömyyttä, sillä jokainen tila sai oman saavutettavuudesta kertovan sivunsa. Uudet sivut ovat saaneet laajaasti kiitosta. Tuottamalla tulosta -pajat auttoivat yhdistyksiä Kulttuuripalvelut ja Pirkanmaan taidetoimikunta järjestivät syksyllä 12 työpajaa, joissa ammattituottajat auttoivat yhdistyksiä eteenpäin heidän kulttuuriprojekteissaan. Apua saivat mm. teatteriyhdistykset ja tapahtumajärjestäjät. Eniten neuvoja kaivatiin rahoitukseen liittyvissä asioissa. Tampereen Sävel kokosi Tampereelle tuhansia laulajia Joka toinen vuosi järjestettävä kuoro- ja yhtyelaulumusiikin festivaali Tampereen Sävel keräsi viiden päivän aikana Tampere-taloon ja sen ympäristöön tuhansia laulajia ja vokaalimusiikin ystäviä ympäri maailmaa. Yli 2300 esiintyjää saapui kansainväliseen Kuorokatselmukseen, Yhtyelaulukilpailuun ja konsertteihin. Festivaalin taiteellisena johtajana toimi säveltäjä Jaakko Mäntyjärvi. Lyhyesti Jäätelökahvila työllistämässä nuoria Aito Säästöpankki sekä Luopioisten ja Ikaalisten Säästöpankkisäätiöt lahjoittivat euroa Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden Nuorisojäätelö-hankkeelle. Avustuksen avulla nuorista koottu raati suunnitteli neljä nuorisojäätelöä, jotka otettiin Tampereen jäätelötehtaan tuotantoon. Jäätelöä myytiin jätskikioskeissa, lasten liikennepuistossa, nuorisokahvila Uniikissa ja nuorisotiloissa eri puolilla Tampereen kaupunkia. Lahjoituksen avulla voitiin tarjota noin 60 nuorelle kesätyöharjoittelupaikka viikoksi. Risu auttoi irti rikoksista Moniammatilliseen Risu-toimintaan (rikoksista irti suuntaamalla uudelleen) osallistuivat sosiaalipäivystyksen ja nuorisopalvelujen sekä nuorten toimintakeskus Messin työntekijät yhdessä poliisin kanssa. Vuoden 2013 aikana Risu-toiminnan piirissä on ollut 53 nuorta. Nuoret ovat saaneet yksilöohjausta ja osallistuneet ryhmiin. Ryhmään osallistuminen lievensi tuomioita, sai kouluasiat järjestymään ja tarjosi taloudellista apua harrastusten jatkamiseen. Vain muutama toiminnassa mukana olleista nuorista on syyllistynyt uuteen rikokseen. Risu-toiminta palkittiin Tampereen kaupungin kehittäjäpalkinnolla. Luotsi-leirit tukivat nuoria Tukiperhettä vailla oleville vuotiaille nuorille tarkoitettuja Luotsi-leirejä järjestettiin vuoden 2013 aikana 12, ja niihin osallistui seitsemän nuorta. Nuoret ohjattiin leireille sosiaalipalveluiden asiakasohjauksen kautta. Toiminnan tavoitteena on tukea nuoren perusturvallisuutta ja tarjota heille tasapainoinen kodinomainen viikonloppu kerran kuukaudessa. Nuoret pääsevät osallistumaan erilaisiin arjen toimintoihin virikkeellisessä ympäristössä erilaisin osallisuuden keinoin. Toiminnan tarkoituksena on myös tukea vanhemmuutta ja perheen jaksamista. Nuorisofoorumissa puhalsivat kansainväliset tuulet Kansainvälistä toimintaa tarjosi Union of the Baltic Cities Youth Comission. Kaksi Nuorisofoorumin edustajaa pääsi keväällä Ruotsiin Gävleen valmistelemaan syksyllä toteutettavaa nuorisovaihtoa ja konferenssia Maarianhaminaan teemana nuorisotyöttömyys. Nuoret edustivat myös syksyllä Maarianhaminassa, jonne osallistui noin 50 nuorta eri itämerenmaista. Nuoret kohtasivat konferenssissa eri maiden päättäjiä ja pääsivät ilmaisemaan oman näkemyksenä nuorisotyöttömyydestä.

16 Kulttuuri- ja nuorisopalvelujen vuoden 2013 tapahtumat Tapahtumalistaus on tiivistetty ja suppea, koska tapahtumia on vuoden mittaan tuhansia. Yhteistyökumppaneita eri tapahtumien toteutuksessa on ollut satoja yhdistyksiä, yrityksiä, kaupungin muita yksiköitä ja yksittäisiä henkilöitä. Suuren lukumäärän vuoksi heitä ei voida luetella, mutta suuri kiitos kuuluu heille kaikille yhdessä ja erikseen. Yhteistyö mahdollistaa toiminnan laajuuden ja kattavuuden. Kulttuuripalvelut Yleiset kulttuuripalvelut Ikäihmisten kulttuuripalvelut Kulttuurituokiot ikääntyneiden päivätoimintapaikoissa, 247 kpl Runopiirin kevätkausi, 1 ryhmä Kansantanssin kevätkausi, 2 ryhmää Tietovisailut Sumeliusklubilla, viikoittainen kisa, 14 krt Kevyesti keskellä päivää -pelimannikonsertit, 3 kpl 3.4. Saarentuvan kevätsoitto 5.4. Tietovisailu Venlantuvalla Annika Uusitalon vetämänä Meille niin rakkaita -runomatinea Kansantanssiesitykset Kalevan Eliaksessa ja Keinupuiston kylätalolla Kansallisen veteraanipäivän isänmaallinen juhla Veljeskodilla ja Koukkuniemessä Kävelykeppihevonen Kämmenniemessä, 2 ryhmää (yhteistyö lastenkulttuurin kanssa) Puistokonsertit palvelukeskusten pihoilla, 27 kpl Viikinsaaren lavatanssit, 11 kpl Kulttuurituokiot ikääntyneiden päivätoimintapaikoissa, 189 kpl Runopiirin syyskausi, 1 ryhmä Kansantanssin syyskausi, 1 ryhmä Tietovisailut Sumeliusklubilla, 10 kpl Seniorimessut Tampere-talon Sorsapuistosalissa yhteistyö Luonnonmukainen Tampere ry:n kanssa Mansikkapaikan eläkeläistapahtuma, Lauluryhmä Hilutus Joululaulajaiset Joulua kohti -runomatinea Tässä hetkessä -kehittämishanke: Joulukuussa 2013 valmistui konstruktiivinen tutkimus luovan kuntoutuksen integroimiseksi osaksi kulttuuripalvelujen palvelutarjoomaa. Sen lisäksi kehittämishanke oli osa ikilan ja kuvapan yhteistä palvelusopimuskehittämistyötä Kesätapahtuma Veljeskodilla, Taikuri Timo Tiikkainen Eläkeläisten Viikinsaaren valtaus 16

17 Haiharan taidekeskus Havinaa, Artsemilla-ryhmän taidenäyttely Viides päivä, noormarkkulaisten taidenäyttely Eläin, valtakunnallinen kutsunäyttely Mielikuvia, Taideyhdistys Elon näyttely Interi ry:n näyttelyt Runebergin mökissä, 4 kpl Taidekurssit 2 kpl Taidepajat 6 kpl Wanha Haihara -pajat 4 kpl Wanha Haihara 9.8. Lasten taiteiden yö Haiharan nukketeatteri, 2 ensi-iltaa Haiharan kesäteatteri: Teatteri Lysti: Laulu tulipunaisesta kukasta Keskitetty ohjelmatuotanto Kulttuuritori Earth Hour -konsertti Kun ilta ehtii -alkeistanssikurssi 5kpl Jazz-konsertti Kansainvälinen tanssin päivä Puistosalsat 8 kpl Lauluillat 10 kpl Touko elokuu: Puistokonsertit n. 140 esiintymistä Harrastustori Aleksis Kiven päivän juhlahetki Lokakuu Tuottamalla tulosta -pajat yhdistyksille, 12 kpl Kalevala tapahtuma Taikatalvitanssiaiset Laikunlavalla Viikinsaari Tanssinopetus ja levylavatanssit, 10 kpl Lasten luontopolkuopastukset keskiviikkoisin Torstain lavatanssit, 11 kpl Hattarakorennon kesä -lastenpäivät, 5 kpl Kesäteatteriesitykset, 6 kpl Eläkeläisten Viikinsaaren valtaus Kaupunginosatoiminta Kaupunginosissa järjestettiin niin kulttuuripalvelujen itse tuottamia tapahtumia kuin yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tuotettuja tapahtumia.vuoden aikana oli yhteensä 79 tapahtumaa, joista 38 oli yhteisöjen kanssa yhteistyössä toteutettuja. Tapahtumapaikat: Amuri, Armonkallio, Hatanpää, Hervanta, Hyhky, Härmälä, Ikuri, Kaleva, Kaukajärvi, keskusta, Koivistonkylä, Lentävänniemi, Multisilta, Nekala, Rahola, Tesoma ja Velaatta Viikinsaaren maihinnousu nostalgiset rautalankabileet

18 Lastenkulttuuri Tapahtumat 2.3. Rusettiluistelu-tapahtuma Tampere-talolla Spark, lasten ja nuorten kulttuurifestari (yhteistyössä Nuorisopalvelujen kanssa) Meluministerit kesäkiertueella kaupunginosissa, 5 konserttia Viikinsaaren perhepäivät, 5 kpl 8.8. Lasten minifestarit Väinö Linnan aukiolla Thaimaalaisen kulttuurin ja tanssin aamu musiikkiluokille LOP Marraskuussa Lapsen oikeuksien päivään liittyen: -Naamiotyöpajat kouluille ja päiväkodeille, 5 kpl -Lasten teosten näyttely Hämeenkadun liikkeiden ikkunoissa -Naamioiden luovutus Tampereen kaupunginvaltuutetuille Lasten itsenäisyyspäivän tanssiaiset Tampere-talossa Pirkkaset-tapahtumakuukausi Pirkanmaan kunnissa helmikuussa Kehtolaulu- ja LLL-pajat neuvoloissa, 81 kpl Vauvasirkuspajat neuvoloissa, 3 kpl Isä-vauvasirkuskurssit kaupunginosissa, 8 kpl Esitykset kirjastoissa, 14 kpl Lastenkulttuurikeskus Rulla Näyttelyt Saareen (Valve, Oulu) Tarinametsä Taitavat. Taidekaaren oppilastöiden näyttely Kun yö värittää. Värinauttien taidenäyttely Sirkus saapui kaupunkiin. Astu estradille ja opi uusi temppu! Vanhan ajan joulu. Tarinoita talven keskeltä Joulukalenteri-ikkuna Rullan tapahtumat, 38 kpl Kiertävät paketit, 8 pysäkkiä Sirkus saapui kaupunkiin -kiertonäyttely, 1 pysäkki Kulttuurikeskus Pii Poo, Lempäälä Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma Tavoitti oppilasta. Käyntikertoja kpl. Hankkeet ja selvitykset Pirkanmaan lastenkulttuurin esiselvityshankkeessa ( , okm) järjestettiin yksi seminaari ja tuotettiin Pirkanmaan lastenkulttuurin esiselvitys. 18 Pirkanmaan lastenkulttuurin kehittämishankkeessa ( , okm) mukana 16 kuntaa. Vuonna 2013 tehtiin kulttuurikasvatusohjelma-ai-

19 heisia kuntavierailuja 12 kpl sekä valmisteltiin Lastenkulttuuripankkia ja koululaistyöpajoja kuntiin. Taikalamppu-kehittämishankkeessa (okm) Tampere ja Lempäälä muodostavat Pirkanmaan Taikalampun. Avustusta saatiin yhteensä euroa, josta Tampereen osuus euroa jakaantui Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelman sekä vapaa-ajan toiminnan kehittämiseen. Tallennepalvelut Kirsi Kunnaksen videohaastattelu ja näyttely Lasse Eskosen videohaastattelu Kansainvälisen Metropolis -projektin study visit-kohteiden videohaastattelut Unkarin teemaviikkojen videokooste ajalta maalis-syyskuu Kulttuurien välinen toiminta, tallennepalvelut ja Galleria Emil Musiikkijuhlat ja Tullikamari Tapahtumat Venäläisen kulttuurin viikot Frankofonian viikot Naisten Tampere Tampere by Bike, toukokuu Kirsi Kunnas -näyttelyprojekti, touko-kesäkuu Unkari tulee kylään -teemaviikot, elo-syyskuu Les Rencontres, syyskuu Musiikkijuhlat Tampereen Sävel, 119 tilaisuutta Tampere Jazz Happening, 10 tilaisuutta Tullikamari Vuoden aikana 207 tilaisuutta. Tampereen XXIII Viro-viikot, syys-lokakuu 9.11.Miesten Tampere Vähemmistöyhdistysten koulutus- ja perehdytystilaisuudet, yhteistyössä Suomen Pakolaisapu, tammi-marraskuu

20 Nuorisopalvelut Keskitetyt palvelut Erityisnuorisotyö Tukileirit kerran kuukaudessa perjantaista sunnuntaihin Tukitapaamiset nuoren kanssa, 18 tapaamista Yövuorojalkautumisia perjantaisin 12 kpl Yövuorojalkautumisten 5-vuotistapaaminen vapaaehtoisten kanssa Laiffiklubi, 26 tapaamista ART-ryhmä keväällä 17 tapaamista, syksyllä 16 tapaamista Ompeluseurat Monitoimitalolla keväällä, 6 tapaamista Metalliliitto Monitoimitalolla, syksyllä 5 tapaamista Koulukierrokset Monitoimitalossa, 15 kierrosta Yksilöohjausta, 20 tapaamista Rasisminvastaiseen päivään osallistuminen 4.4, 3.5, Huolella - verkoston tapaamiset Vapun jalkautuminen 1.6. Koulun päättäjäispäivän jalkautuminen 16.10, ja Monitoimitalon avoimet ovet Koulutus nuoren kohtaamiseen ja päihdetietouteen liittyen Kannabiskoulutus Osallisuus ja vaikuttaminen Tapahtumat 15. ja luokkalaisten vaikuttamispäivät 23. ja luokkalaisten vaikuttamispäivät 30. ja luokkalaisten vaikuttamispäivät Pormestareiden kyselytunti alakoululaisille Tampereen Lasten Parlamentin toiminta: Hervannan alueellinen parlamentti 5.2., 3.4., ja Multisillan alueellinen parlamentti 6.2., 26.4., ja Itäisen keskustan alueellinen parlamentti 7.2., 5.4., ja Tesoman alueellinen parlamentti 12.2., 18.4., ja Lentävänniemen alueellinen parlamentti 13.2., 17.4., ja Kämmenniemen alueellinen parlamentti 19.2., 23.4., ja Annalan alueellinen parlamentti , 24.4., ja

21 Itäisen alueen alueellinen parlamentti 21.2., 25.4., ja ja Tampereen Lasten Parlamentin suurkokous Koulutus 5.3., ja Nuorisokasvattajuuden koulutuspäivät 7.3. ja Oppilaskuntia ohjaavien opettajien koulutuspäivät ja Tampereen Lasten Parlamentin päättäjäiset LOP Lapsen Oikeuksien perhetapahtuma ja Mun oikeudet -seminaari Lasten itsenäisyyspäivän vastaanotto Nuorisofoorumin järjestämät tapahtumat: Kevään Octafoorumit teemalla turvallisuus yhteistyössä poliisiammattikorkeakoulun kanssa yläkoulu, toinen aste Syksyn Octafoorumit teemalla harrastaminen ja vapaa-aika yläkoulu, toinen aste Hupitapahtuma nuorten yö tamperelaisille nuorille Suurkokous, Suurkokous Puheenjohtajapäivät oppilaskuntien hallituksille 8.10 yläkoulu, toinen aste Päättäjät ja nuoret Pop up ilo-mestassa UBC-youth forum Gävle. Itämerenmaiden konferenssi UBC-youth forum Maarianhamina. Itämerenmaiden konferenssi ja nuorisovaihto ja Päivä Pormestarina tapahtuma 8.luokkaisille Loma-ajan toiminnat Kymppiluokkien retki Antaverkan leirikeskukseen Kansainvälinen leiri. Essen, Saksa Kansainvälinen leiri. Miskolc, Unkari Eläinleiri 1. Antaverkan leirikeskus, luokkalaisille Eläinleiri 2. Antaverkan leirikeskus, luokkalaisille Kansainvälinen leiri. Essen, Saksa Kansainvälinen leiri. Miskolc, Unkari Syyslomaleiri, luokkalaisille Musiikki- ja media leiri 1, luokkalaisille Liikennepuiston ryhmäviikot Puisto yleisölle avoinna Kymppiluokkien leirikoulu Sorjan kesäsiirtolassa Liikennepuisto: Liikennepuiston ryhmäviikot Liikennepuisto oli yleisölle avoinna

22 22 Kulttuurinen nuorisotyö ja tapahtumat Nuori Kulttuuri Teatris pirkanmaalaisten ryhmien haku aluetapahtumaan Tampereen Nuorisoteatterin kevään toimintakausi ChillHouse nuorten talvilomafestivaalien vapaaehtoisina työskentelevien nuorten haku Tampere Ilmiö bändikisan bändien haku K-13 disco 6.2. Tampere Ilmiö bändikisan demokarsinta ChillHouse tapahtuman vapaaehtoisten nuorten koulutus ChillHouse nuorten talvilomafestivaali Tampere Ilmiö -bändikisan finaali 8.3. Winter Dream kiitosbileet ChillHouse tapahtumassa työskenneille vapaaehtoisille nuorille Tampereen Nuorisoteatteri: Muuri (viisi näytöstä) Rasismin vastaisen viikon tapahtuma Nuori Kulttuuri TEATRIS Pirkanmaan aluetapahtuma K-13 disco Tampereen Nuorisoteatterin kevätdemo SPARK lasten ja nuorten kulttuurifestivaali Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri TEATRIS teatteritapahtuma Helsingissä, johon Tampereen Nuorisoteatteri osallistui omalla esityksellään 1.6. K-13 goes YlexPop koulujen päättäritapahtuma Tampereen Nuorisoteatterin syksyn toimintakausi IhmeFilmi -elokuvakasvatushankkeen elokuvanäytökset Stage13 bändi-ilta K-13 disco Kult Tour Pirkanmaan nuorten kulttuuriviikot K-13 disco Stage13 bändi-ilta Kult Tour viikkojen päätöstapahtuma Stage 13 bändi-ilta K-13 disco Hankkeet Mediatalo Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Mediatalo-hankkeen pääkohderyhmänä olivat vuotiaat mediasta kiinnostuneet nuoret. Nuorten ryhmien viikoittaisissa tapaamisissa kokoontui noin 26 nuorta. Hankkeen kolmas ja viimeinen toimintavuosi käynnistyi vuoden 2013 alusta. Pajasto Työttömien nuorten työpajatoiminnassa oli vuonna 2013 mukana yhteensä 50 nuorta, kevätkaudella 25 ja syyskaudella 25. Pajastossa toimi ensimmäistä kertaa rinnakkain kolme erillistä työpajaa: taide-, audiovisuaalinen -ja mediapaja. Pajastolla työskenteli 4 kokopäivätyöntekijää. Muita lyhytkurssien ohjaajia oli vuonna 2013 yhteensä 6.