Yrityskaari -hanke jatkaa HAIn jalanjäljillä

Transkriptio

1 M Itella Oyj Yrittäjyysoppia messuja järjestämällä sivu 5 Eeron Kaupan matkassa sivu 6 LC Ii vetreä keski-ikäinen sivu 12 Iin Yrit täjät ry:n tiedotuslehti 1 / 2012 Iin Yrittäjät ry iiläinen Jaetaan joka talouteen Iissä ja Yli-iissä Yrityskaari -hanke jatkaa HAIn jalanjäljillä Vastikään aloitettu Yrityskaari -hanke tarjoaa sekä yrityskohtaista asiantuntija-apua että yleistä koulutusta yrittäjille Oulunkaaren seutukunnan kunnissa Simoa lukuun ottamatta. H anke jatkuu vuoden 2013 loppuun, ja sen perusperiaatteet ovat samat kuin taannoisessa HAI -hankeessa. Hankkeen projektipäällikkö Arja Packalen ja atk-kehittäjä Pekka Vanhala palvelevat Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan yrittäjiä, ja lisäksi kaikissa mainituissa kunnissa toimii kuntakohtainen yrityskoordinaattori, joka Iissä on Kai Harju. Hankkeen toteutusta varten tarvittavat asiantuntijapalvelut on myös tarkoitus saada toimintaan huhtikuun aikana. Lähtökohtana hankkeessa ovat yritysten omat tarpeet ja tavoitteet, ja yrityskohtaista tukea on tarjolla esimerkiksi tietotekniikan ongelmiin, verkostoitumiseen ja kilpailukyvyn edistämiseen. Myös henkilökunnan koulutus tai työhyvinvoinnin kehittäminen hoituvat hankkeen tuella huomattavasti edullisemmin kuin tavallisena ostopalveluna. Yrityskaari -hanke on ESR -rahoitteinen, ja sitä hallinnoi Oulunkaaren kuntayhtymä. Muina rahoittajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus sekä hankkeeseen osallistuvat kunnat. Tieto yrityskentältä tervetullutta Hankkeen projektipäällikkö Arja Packalen toivoo yrittäjiltä yhteydenottoja yritysten tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi. -Olemme keränneet yritysten yhteystietoja, ja lähettäneet yrityksille Kirkkotie 1, Ii Puh kyselyn, jonka vastausten perusteella pyrimme kohdentamaan toteutettavat koulutukset tarpeita vastaaviksi, hän valottaa. Taustatietona käytetään lisäksi HAI -hankkeesta kertyneitä kokemuksia. Yrityskaari -projekti on Iissä jo osallistunut sähköisen laskutuksen koulutuksen järjestämiseen. -Kevään aikana on vielä tarkoitus toteuttaa sähköiseen viestintään ja markkinointiin perehdyttävä koulutus, Packalen kertoo. Hankkeen atk-tukihenkilö Pekka Vanhala tarjoaa yrityksille tukea kaikissa tietotekniikkaan liittyvissä tarpeissa, kuten vaikkapa internet-sivujen toteutuksessa tai graafisessa suunnittelussa. Tukihenkilön ensimmäinen yrityskäynti on maksuton, ja hankerahoituksen ansiosta kustannukset pysyvät muutoinkin kohtuullisina. Yrityskaari -projektin Arja Packalen ja Pekka Vanhala toivovat yrittäjiltä runsaasti yhteydenottoja. Kuva: Oulunkaaren kuntayhtymä

2 2 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1/ Pääkirjoitus Elpo on kelpo työkalu, joka mittaa kunnan yritysilmapiiriä Suomen Yrittäjät tekevät kuntiin joka toinen vuosi elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn, jonka tavoitteena on saada tietoa yrittäjien käsityksistä kunnan elinkeinopoliittisesta tilasta. Se on työkalu paikallisten yritysten ja kunnan yhteistyön arviointiin, analysointiin ja kehittämiseen. Kyselyyn vastasivat Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitukset, kuntien valtuustoissa toimivat yrittäjät ja otos yrittäjistä 23 aluekeskuksesta. Kysely osoitti selkeästi kuntien elinkeinopolitiikan tärkeimmät kehittämiskohteet. Kriittisimmät vastaukset koskivat kuntien hankintapolitiikkaa ja päätösten yrityslähtöisyyttä. Tutkimuksessa on selvinnyt, että yrittäjät ovat olleet mukana kuntiensa elinkeino-ohjelmien valmistelussa ja ajantasaistamisessa. Sitä vastoin palvelustrategiat ja palvelusetelit tunnettiin yrittäjien joukossa huonosti. Ylikunnallinen yhteistyö elinkeinopolitiikassa näyttää tutkimuksen mukaan olevan hyvin yleistä ja 10 % kunnista on ottanut käyttöön yritysarvioinnin. Yrittäjät ovat tottuneet tekemään yhteistyötä yli kuntarajojen. Työt, urakat, palvelut ja tavaroiden myynti toimivat puhtaasti markkinoiden ehdoilla. Elinvoimaisen ja toimivan kuntarakenteen kehittyminen vaatii omien verotulojen kasvattamisen eli elinkeinopolitiikan tehostamisen ja yrittäjänäkökulman huomioimisen. Tästä syystä on perusteltua, että kunnan toiminta pk-yritysten suuntaan voimistuu. Kuntien vastuulla on palvelutuotanto, jonka kehittäminen vaatii tulevaisuudessa enemmän panostusta, kun väestö ikääntyy ja työikäisten määrä pienenee. Menot on saatava tältä osin kuriin. Palvelutuotannon tehostaminen tarkoittaa käytännössä monilta osin työn ulkoistamista yrityksiin. Yritysten liiketoimien kannalta kuntarakenneuudistuksella on sekä huonoja että hyviä puolia riippuen siitä millä toimialalla liikutaan, ja asioiden yhteenveto vaatii pohdintaa. Iin Yrittäjien hallituksen jäsenet toimivat jokainen eri toimialalla. Alustavan keskustelun pohjalta eivät kuntaliitokset synnyttäneet yhteistä kantaa tai lausuntoa. Yritystoiminnan edunvalvonta kuntaan tulee muuttumaan, jos kuntaliitoksia tehdään. Tästä meillä Iissä on jo kokemuksia, kun kaksi paikallisyhdistystä valvoo oman alueensa elinvoimaisuuden etuja, ja meillä on samat yrittäjävaltuutetut vaikuttamassa kunnan päätöksiin. Tänä vuonna tehty elpo -mittaus osoitti, että Iissä on tapahtunut käänne hieman parempaan suuntaan. Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on parantumaan päin niin kunnan päätöksien teossa kuin yleisen elinkeinopolitiikan hoidossakin. Iin Yrittäjät ry:n hallitus jätti Iin kunnan tekniselle lautakunnalle kirjeen keskustan parkkitilaongelmasta, josta odotettaan vastausta, kevätretki Leville toteutetaan ja laskiaistiistaina järjestettiin sähköisen laskutuksen koulutustilaisuus Iin Micropoliksessa. Kevätkokous on päätetty pitää Iin Urheilijoiden talolla Rysällä. Tervetuloa! Oikein leppoisia kevätpäiviä kaikille! Anna Turtinen Iin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Julkaisija: Iin Yrittäjät ry Vastaava toimittaja: Anna Turtinen Toimittaja: Valokuvat ja ilmoitusmarkkinointi: Ismo Piri Ulkoasu ja taitto: Aija Tihinen Painopaikka: Kalevaprint Oy, Oulu 2012 Iiläisen jakelun hoitaa Posti. Jakeluhäiriöissä ottakaa yhteys ma pe klo suoraan Postin palvelunumeroon tai asiakaspalvelu@posti.fi. Iin Yrittäjiin uusia jäseniä Iiläisyrittäjien järjestäytymisaste on edelleen pysynyt hyvänä ja jäsenmäärä kasvussa. Edellisen lehden ilmestymisen jälkeen yhdistykseen on liittynyt yhdeksän uutta jäsentä, ja jäsenistön kokonaismäärä lähenee 150:ttä ollen nyt 146 jäsenyritystä. Gasthaus vanha apteekki on Tea Sepän yritys, joka toimialaa on muualla luokittelematonta majoitustoiminta. Ida Valpuri Ky on Inkeri Tornbergin päiväkotitoimintaa harjoittava yritys. Kotisavottaa luotsaa Saija Meriläinen ja yritys tarjoaa kotipalveluita ikääntyneille ja vammaisille. Eero Tuomela Jukka Jäppinen Tanja Kurola Jouni Tanninen Iin Yrittäjät ry:n hallitus Puheenjohtaja Anna Turtinen (Iin MP Oy) puh , anna.turtinen@iinmp.fi Varapuheenjohtaja Eero Tuomela (Iin Hiekka ja Sora Oy) puh , eero.tuomela@pp.inet.fi Sihteeri Tanja Kurola puh , tanja.kurola@varpala.fi Rahastonhoitaja Heikki Helekoski (HH-Yrityspalvelut) puh , heikki.helekoski@pp.inet.fi Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Iin Yrittäjät ry Lastenpuoti Sagaa pyörittää Miia Grönqvist ja yritys toimii lastenvaatteiden vähittäiskaupan alalla. T.Kynkäänniemi Oy on Teemu Kynkäänniemen tieliikenteen tavarankuljetusta suorittava yritys. T:mi Kalervo Södön toimialaa on asuinja muiden rakennusten rakentaminen. Tmi Olli Leskelä on moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja vähittäiskauppaa sekä korjausta harjoittava yritys. Tmi Putaala Avuksi on Pia Putaalan kiinteistöjen siivouspalveluja tarjoava yritys. Camping Seljänperää luotsaa Ismo Piri, ja yrityksen toimialana on matkailu; leirintäalue-, majoitus- ja ravitsemuspalvelut. Heikki Helekoski Lea Aalto (Kulta-Aalto) puh , lea.aalto@suomi24.fi Jukka Jäppinen (Paavo Jäppinen Ky) puh , paavojappinen.ky@pp.inet.fi Jouni Tanninen (Taloplus Oy) puh , jouni.tanninen@pp1.inet.fi Riitta Paakkola (Iin Jätehuolto Paakkola Oy) puh , veli.paakkola@iinjatehuolto.inet.fi Risto Väyrynen (Iin Puu- ja Metallituote Tmi) puh , risto.vayrynen@pp1.inet.fi sääntömääräinen kevätkokous la alkaen klo Esillä sääntömääräiset asiat. Ilmoittautumiset mennessä tarjoilun vuoksi: Anna , iin@yrittajat.fi Lea , lea.aalto@suomi24.fi TERVETULOA! Heikki Helekoski Riitta Paakkola Lea Aalto Risto Väyrynen Oulussa Tuulivoima huonolaatuista energiaa? -Tuulivoiman lisääminen on maassamme leimattu lähes yksiselitteisesti hyväksi ratkaisuksi, vaikka se on todellisuudessa erittäin kallista ja huonolaatuista energiaa, lataa Pohjois- Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi. Yliniemi myöntää olevansa energiakeskustelussa kuin tuulimyllyjä vastaan taisteleva Don Quijote konsanaan, mutta väitteensä hän on myös valmis perustelemaan. -Taustalla olevan tarpeen ilmastonmuutoksen estämiseen allekirjoitan kyllä, mutta toimenpiteet sen estämiseksi ovat mielestäni epäloogisia ja herättävät kysymyksen, käytetäänkö ilmastonmuutosta tarkoitushakuisesti väärin, hän painottaa. Kantaansa tuulienergian kalleudesta ja huonolaatuisuudesta Yliniemi perustelee muun muassa sen tehottomuudella. -Tehoja tuulivoimaloista kyllä löytyy, mutta käyttöaika on noin neljänneksen tai enintään 30 prosenttia maksimista, energiaa kun ei synny ellei tuule, hän valottaa. Samasta syystä tuulivoima myös vaatii jatkuvasti käytettävissä olevaa varavoimaa. Lisäksi Yliniemi muistuttaa tuulienergialle maksettavasta syöttötariffista, joka on valtion kassasta tulevaa suoraa Edellisen vuoden lopun 129 jäsenen määrään tuli vuoden aikana lisäystä 14 yrityksen verran, eli vuoden 2011 lopussa jäsenyrityksiä oli siis 143. Sääntömääräiset kokoukset pidettiin, ja hallitus kokoontui liki kuukausittain. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkoi Anna Turtinen, ja varapuheenjohtajaksi vuodeksi 2011 nimettiin Eero Tuomela. Sihteerinä toimi Tanja Kurola ja rahastonhoitajana Heikki Helekoski sekä muina hallituksen jäseninä Lea Aalto, Jukka Jäppinen, Antero Kurttila, Riitta Paakkola ja Risto Väyrynen. Tiedottajan Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Ilkka Yliniemi ui vastavirtaan suhtautumisessaan tuulivoimaan. Kuva: Ismo Piri tukea tuulivoimayhtiöille. -Tuki maksetaan verovaroista eli se tulee pääasiallisesti meidän kaikkien maksamista kulutusveroista, kuten esimerkiksi poltto- tai nautintoaineiden verosta, hän huomauttaa. Yliniemeä harmittaa myös tuulienergian väitetty päästöttömyys. Hän haluaisi yleisessä keskustelussa kiinnitettävän enemmän huomiota muun muassa siihen, että noin puolet voimalan hankintahinnasta on laskennallisesti teräksen hintaa, jonka valmistus puolestaan tehtäviä hoiti. Toiminnan keskiössä yhdistyksellä oli edelleen yrittäjien edunvalvonta sekä kunnan eri luottamustehtävissä että oman järjestön piirissä. Yhdistys muun muassa teki Pohjois- Pohjanmaan Yrittäjille esityksen, jossa edellytettiin nykyistä kattavampaa ja tasapuolisempaa paikallisyhdistysedustusta aluejärjestön hallintoon. Yhdistyksestä oli kattava edustus sekä Seinäjoen Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä että Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vuosikokoustapahtumassa Isolla-Syötteellä. Aamukahvia ja asiaa Yhdistys järjesti keväällä aamukahvitilaisuuden etenkin omistajanvaihdosasioihin liittyen, ja syksyllä taas kutsuttiin uudehkoja jäseniä tutustumaan on saastuttavan ja ilmastonmuutosta jouduttavan teollisuuden varassa. -Todelliseen ilmastonmuutoksen torjuntaan päästään ainoastaan vähentämällä energian kulutusta, Yliniemi sanoo. Turpeen puolesta Yliniemeä huolettavat tuulivoimaan liittyvät ristiriitaisuudet ja kriittisen keskustelun puute. -Kuntapäättäjiä silti ymmärrän, myllyjen rakentaminenhan parantaa työllisyyttä ja tuo taloutensa kanssa kamppaileville kunnille kiinteistöverotuloja, kukapa niistä haluaisi kieltäytyä, hän tunnustaa. Kannattavuudessa tuulivoima kuitenkin häviää kirkkaasti esimerkiksi turpeelle vesivoimasta puhumattakaan. Yliniemi puhuu yleisesti kovin parjatun turpeen puolesta. -Turve on maamme oma energiamuoto, ja jo olemassa olevia turvevarantoja voitaisiin hyödyntää paljon tehokkaammin ilman, että luonnontilaisiin soihin tarvitsisi kajota, mies jyrähtää. Hän painottaa myös päästöjen tuulivoima vaatii jatkuvasti käytettävissä olevaa varavoimaa ja luonnon omien hiilinielujen kuten metsien suhdetta, joka Suomessa on liki mitätön moniin muihin teollistuneisiin ja etenkin teollistumassa oleviin maihin verrattuna. -Tuulivoima on nykyisin isoa bisnestä, joku siitä hyödynkin kerää, mutta minun mielestäni sen erinomaisuutta on vaikea perustella, Yliniemi tuumaa luvaten kuitenkin muuttaa asennettaan heti, jos joku pystyy hänen julki tuomansa seikat aidosti kumoamaan. Edunvalvontaa ja virkistystä sopivassa suhteessa Viime vuoden aikana Iin Yrittäjät ry:n jäsenistön määrä lisääntyi ja jäsenten keski-ikä aleni. toisiinsa ja yhdistyksen toimintaan. Molemmat tilaisuudet houkuttelivat mukavan määrän kuulijoita paikalle, ja niiden järjestämistä päätettiinkin jatkaa. Yhdistyksen virkistystoimikunta ahkeroi omalla tahollaan Yrittäjäristien saajat: Merja Pakonen (vas.), Eero Tuomela, Anna Turtinen, Veli Paakkola ja Kauko Greus. kahvilanpidossa ja makkaranmyynnissä sekä Iin Lohimarkkinoilla että Wanhan Haminan markkinoilla, ja kahviota pyöritettiin talkoilla myös Iin Laulupelimannien Pikkujuhannus -tapahtumassa. Virkistystoimikunnan järjestämä kevätretki suuntautui Ylläkselle. Yhdistyksen hallitus kyseli syksyn mittaan jäsenistöltä ehdotuksia yrittäjäpalkinnon saajaksi, ja vuosikokouksessa Vuoden Yrittäjänä palkittiin Iin Metsätyö Oy, jota sekä yhdistys että Iin kunta huomioivat. Samassa tilaisuudessa luovutettiin myös yrittäjäristejä huomionosoituksena pitkäaikaisesta yrittäjätoiminnasta. Timanttiristit 30 vuotta kestäneestä yrittäjyydestä saivat Kauko Greus ja Veli Paakkola. Kultaiset Yrittäjäristit 20 vuoden toiminnasta saivat puolestaan Anna Turtinen, Eero Tuomela ja Merja Pakonen. RP

3 4 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1/ Messujen taustalla yrittäjyyskurssi Iin lukion viidennet messut Lukion ensimmäisen vuoden oppilaista syksyllä koottu messuryhmä aloitti tämänvuotisen tapahtuman suunnittelun valitsemalla messujen teemaksi hiilijalanjäljen ja ilmastonmuutoksen. Ohjelmallisen osuuden toteutus ja kustannukset ovat nuorten omilla harteilla Mission improbatur eli ABI-SHOW iiläistyyliin. Kuvat: Ismo Piri Tänään jäljellä nolla, abilla hyvä olla Lukio on loppu! Kolmen vuoden uurastus kokeiden, esseiden, pilkkusääntöjen ja tutkielmien parissa on ohi. Olo on sanoinkuvaamattoman huojentunut. Ei enää koskaan stressiä ruotsin ylioppilaskirjoituksista. Jes! Välillä me abit olemme varmasti tunteneet epätoivon hetkiä ja salaisesti suunnitelleet ammattikouluun vaihtamista. Jotkut asiat ovat tuntuneet turhauttavilta ja typeriltä, eikä aina ole jaksanut nousta sille tunnille kello kahdeksaksi. Ylpeydellä voin kuitenkin todeta että olemme kaikki hengissä. Tänä keväänä saamme kauan haaveillun lakin päähän, mutta opiskelu ei todellakaan ole ohi. Me kirjaviisaat tartumme kirjoitusten jälkeen pääsykoekirjaan, ja alamme päntätä lisää tietoa. Edessä ovat vielä pääsykokeet ammattikorkeakouluihin ja yliopistoon. Lukioaika on ollut erittäin antoisaa. En ole missään vaiheessa katunut sitä, että valitsin pienen Iin lukion. Olen saanut tutustua ihaniin opettajiin ja luokkakavereihin. Olemme kokeneet yhdessä paljon mukavia asioita, jotka eivät varmasti unohdu. Mieleenpainuvimpia hetkiä lukiosta ovat luonnollisesti Uskon että kaikki katsovat tulevaisuuteen avoimin mielin wanhojen tanssit ja penkkarit. Molempia suunniteltiin porukalla innostuneesti. Penkkareissa silti oli enemmän urheilujuhlan tuntua. Ohi on -huudot raikuivat meitä abeja kuljettavasta rekasta, ja lapsoset saivat suut makiaksi heittämillämme karkeilla. Oli hienoa nähdä, että kaikki abit olivat panostaneet pukuihinsa ja nauttivat viimeisestä lukiopäivästään varsin innostuneesti. Viimeistään rekan kyydissä yhteenkuuluvuuden tunteen aisti parhaiten. Kirjoituksiin valmistautuminen lukulomalla on ollut mukavaa. On kivaa vaihtelua, kun saa itse suunnitella oman aikataulunsa lukemisen suhteen ja pysyä kotosalla. Motivaattorina lukemiseen toimii myös tieto valkolakista ja jatko-opiskeluista. Nyt saamme vihdoin lähteä sille alalle, mikä eniten omalta tuntuu. Omalla kohdallani voin sanoa, että tämän kolmen vuoden jälkeen olen vieläkin vähän sekaisin siitä, mitä haluaisin isona tehdä. Lukiossa olemme käsitelleet niin paljon asioita eri aineista, ja tuntuu että kaikki kiinnostaa. En usko että olen ainoa, jolla on ollut valinnan vaikeutta. Vasta nyt lukion loppusuoralla suunnitelmat ovat alkaneet selvitä. Lukiossa solmii erilaisia kaverisuhteita. Kun koulu kolme vuotta sitten alkoi, meidän lukioon tulevat melkein kaikki tunsivat toisensa. Meidän luokkiin syntyi erilaisia kaveriporukoita. On tietenkin haikeaa että kauan yhdessä ollut porukka hajoaa, mutta uskon että kaikki katsovat tulevaisuuteen avoimin mielin. Lukion loppuminen ja luokan hajoaminen avaa meille monia uusia ovia. Tiedän että me tämän vuoden abit tulemme jatkossakin pitämään yhteyttä toisiimme, viimeistään vaikka sitten luokkakokouksessa. Toivon että jokainen kanssaopiskelijani löytää itselleen sopivan opiskelu- tai työpaikan ja saa tehdä sitä mitä haluaa. Tahdon kiittää näistä kolmesta vuodesta niin opiskelukavereita, kuin myös opettajia. Lakituksessa nähdään! Janina Juutinen Teemaan liitettiin vielä kierrätysajatus, joka messuilla näkyy Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallistoimijoiden kanssa yhteistyönä toteutettavana kirpputorina. Hiilijalanjälki- ja ilmastonmuutosaiheet puolestaan korostuvat ryhmän työstämän messulehden artikkeleissa sekä messujen Luomu-kahviossa. -Ensin ajateltiin myös muotinäytöstä retro-tyyliin vanhoilla vaatteilla, mutta sen järjestäminen ei onnistunut, ryhmäläiset kertovat. Yrittäjyyskurssi ilman oppitunteja Nuorten messujärjestäjien tukena hyörivät opettajat Margit Kemiläinen ja Anitta Hietala. Oppia yrittäjyyskurssiin on alun perin haettu Pyhäjoelta, ja opiskelu poikkeaakin täysin lukion Opiskelu poikkeaa täysin lukion muiden oppiaineiden kursseista muiden oppiaineiden kursseista. -Kurssi aloitetaan syksyllä kokoamalla kiinnostuneet oppilaat messuryhmäksi, ja messujen järjestäminen sekä niitä edeltävän lehden tuottaminen ovat kurssin tärkeimmät aiheet, opettajat selostavat. Oppitunteja kurssille ei ole varattu lainkaan, mikä aiheuttaa ryhmän jäsenille jonkin verran poissaoloja muilta tunneilta ja hankaloittaa toimintaan keskittymistä muutoinkin. -Toistaiseksi innokkaita messujärjestäjiä on joka vuosi kuitenkin löytynyt, Margit Kemiläinen iloitsee. Tukea tuoreet messujärjestäjät saavat aina edellisen lukuvuoden kurssilaisilta, jotka omien opintojensa ohella neuvovat seuraajiaan. Opettajien mukaan heidän oman puuttumisensa järjestelyjen kulkuun pitäisikin rajoittua minimiin. -Oppilaiden on nimenomaan tarkoitus järjestää tapahtuma sekä Lukion tämänvuotisen messuryhmän muodostavat vas. Hanna Kaisto, Anna Tuominen, Nina Ilola, Essi Huovinen, Aleksi Laajoki, Niina Pakanen ja Waltteri Kynkäänniemi sekä kuvasta puuttuva Sonja Paaso. Viime vuoden messujärjestäjistä ovat nuorempiaan tukeneet etenkin Aliisa Hast, Essi Rajala ja Milja Kiljo. Kuva: Ismo Piri sen markkinointi itsenäisesti ja vastuullisesti, he korostavat. Yrittäjyyden käytännöistä messuryhmäläiset pääsevät perehtymään tapahtuman järjestämisen ohella myyntiin ja markkinointiin kaikki ryhmän jäsenet markkinoivat sekä ilmoitustilaa Iin ja Yli- Iin kuntien alueella jaettavaan Jo viidettä kertaa pyörähtelevät mallit esittelemässä kevään asuja. Parin vuoden takaisessa kuvassa mannekeeraa lukion ja Valtarin musiikinopettaja Merja Liehu. Kuva: Ismo Piri messulehteen että esittely- ja myyntipöytiä itse messuille. -Yrittäjyyteenhän toki sisältyy paljon muutakin, mutta käytettävissä olevan ajan rajallisuudesta johtuen jää paljon asiaa myös kurssin ulkopuolelle, opettajat pohdiskelevat. Esiintyjien hankinta haastavaa Messujen ohjelmallisen osuuden toteutus ja kustannukset ovat niin ikään nuorten omilla harteilla ja aiheuttaneet päänvaivaakin. -Messut pitäisi saada kustannetuksi tuotoilla, ja esiintyjät ovat kalliita, oppilaat tuskailevat. Ohjelma on kuitenkin saatu kokoon, ja siihen sisältyy muun muassa jo perinteeksi muodostunut muotinäytös sekä Wilson Kirwan vierailu, joka puolestaan on suunnattu erityisesti lapsille. Messut avaa kansanedustaja Satu Haapanen. Aiempina vuosina messut ovat keränneet runsaslukuisen määrän näytteilleasettajia, ja myytävänäkin on ollut kaikenlaista leivonnaisista kirjoihin ja kosmetiikkaan ynnä muuhun. -Näytteilleasettajia on saatu kiitettävästi myös kauempaa eikä vain Iistä, mutta yleisö näyttää tulevan enimmäkseen täältä ja Messujen avajaispuheen pitää Vihreiden kansanedustaja Satu Haapanen. Kuva: Eduskunta lähialueilta, messuryhmän jäsenet laskeskelevat. Takavuosina messujen tuotolla on järjestelykulut onnistuttu kattamaan ja joskus jopa jäänyt varoja hieman kassaankin. -Samaan pyritään nytkin, vaikka vähän jännittää, lupaavat ryhmän jäsenet messupäällikkö Essi Huovisen johdolla. -Ovathan nämä sentään jo viisivuotisjuhlamessut, nuoret virnistävät.

4 6 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1/ Kost aurinkolasit 9 90 Kost aurinkolasit lapsille 5 90 ED energiajuoma 0,5 l, aikuisille 2 90 Fazer pikkupatukat, 5 kpl 2 50 Laadukkaat sidontavyöt /5m, 2 os /6m, 2 os Tarjous voimassa saakka Kyläkauppiaista rautakauppiaiksi Eeron Kaupan matkassa Suolasta helpotusta moniin vaivoihin Suolahuone Salus 1980-luvun lopulla Eero ja Eila Fäldt rakensivat omaa taloa Päkkilänkankaalle Pohjois-Iihin, kun he saivat tietää kylän kaupan silloisen Siwan toiminnan olevan loppumassa. Iin Yrittäjät ry www-sivut osoitteessa Autokorjaamo Leo Erkkilä Konttilantie 711 Olhava P , Ruostevaurio- ja kolarikorjaukset Korjausmaalaukset Jarrujen testaukset Ym. autojen korjausta Kuljetusliike Backman Ky Pojankuja 3, Ii Puh. (08) , Maa-ainestoimitukset: Murskesorat Kivisepelit Pihaturve seulottuna Maanrakennuskoneet IIN METSÄTYÖ OY Metsäalan kokonaisurakointia Kannolta tehtaalle puh Perhe oli jo ehtinyt iloita pienen kyläkaupan läheisyydestä. -Luonamme ollut naapurin emäntä ehdotti siihen, että ryhtykää itse kauppiaiksi, niin kauppa säilyy, Eila Fäldt muistelee. Kipinä syttyikin, eikä aikaakaan, kun Eero aloitti kaupanpidon entisen Osuuskaupan tiloissa. -Aluksi myytiin elintarvikkeita ja muita päivittäistavaroita eli toimittiin tavallisina kyläkauppiaina, Fäldtit kertovat. Jo entuudestaan Eerolla oli taustallaan viidentoista vuoden kokemus asiakaspalvelutyöstä huoltoasemalta, ja vuoden 1989 alussa Eilakin lopetti farmanomin työnsä apteekissa keskittyäkseen kokopäiväisesti omaan yritykseen. Erilaisten bonuskorttien yleistyminen houkutti asiakkaita keskusliikkeisiin ja vähensi päivittäistavaran kysyntää kyläkaupassa, jolloin Fäldtit ryhtyivät laajentamaan tuotevalikoimaansa rautakaupan suuntaan. -Ensin otettiin myyntiin nauloja ja muuta pienempää tavaraa, sitten rakensimme liikkeen yhteyteen katoksen, johon pystyttiin varastoimaan erilaista puutavaraa ja muitakin rakennustarpeita, he kertaavat. Kesäisin kaupassa myytiin edelleen myös runsaasti elintarvikkeita, kun kesämökkiläiset lisäsivät kylän väkimäärää. Uusi paikka keskeltä kylää Eila Fäldtin silmään sattui Valintatalon takana sijaitseva tontti tämän tästä ohi kulkiessa. -Monet kerrat kävi mielessä, että tuossapa olisi hyvä liikepaikka, hän muistaa. Kun kunnan tarjoamista ja muistakin tonteista tuli sittemmin puhetta, rohkaistui kauppiaspariskunta tiedustelemaan katselemaansa paikkaa. Tontti kuului konkurssiin ajautuneelle Tradekalle, jonka pesänselvittäjien kanssa kaupat saatiin syntymään, ja tämän vuosituhannen Eeron Kauppa pääsikin aloittamaan uusissa tiloissa keskellä kylää. Uusi sijainti näkyi myös liiketoiminnan kasvuna ja valikoiman laajenemisena, ja noin viittä vuotta myöhemmin Fäldtit rakensivatkin myymälään Eeron Kauppa muuttui Iijoen Raudaksi, ja Eila sekä Eero Fäldt siirtyivät ansaitulle vapaalle. Kuva: Ismo Piri Fäldtit ryhtyivät laajentamaan tuotevalikoimaansa rautakaupan suuntaan laajennusosan. Rautanet -myymälänä Eeron Kauppa on toiminut 1990-luvun lopulta lähtien. Väestön lisääntyminen kunnassa on näkynyt rakentamisessa ja merkinnyt rautakaupalle vilkkaita kesiä. -Asiakkaista on tullut tuttuja, joiden käynti kaupassa on tuntunut melkein kuin he kävisivät meillä kylässä, Eila hymyilee. Niinpä yrityksen siirtyessä uusien vetäjien haltuun ja Fäldtien jättäytyessä vapaalle liike täyttyi heidän läksiäispäivänään asiakkaista, jotka halusivat tuttuja kauppiaita vielä tulla tervehtimään. Ei pelkoa pitkästymisestä Yrittäjäuran aikana ovat kauppiaiden lomat jääneet varsin vähäisiksi, ja kodin omat pihakasvitkin on pitänyt valita helppohoitoisuuden mukaan. -Kevään tuloa odotellessa on pihaa varten syntynyt jo monenlaisia ideoita, kun vihdoin on aikaa siihenkin enemmän paneutua, he suunnittelevat. Muitakin kotitöitä on rästiin päässyt jäämään yli kaksikymmenvuotisen yrittäjäuran aikana, ja lisäksi kahden tyttären Väestön lisääntyminen kunnassa on näkynyt rakentamisessa ja merkinnyt vilkkaita kesiä neljän, kahden ja puolentoista vuoden ikäiset lapset pitävät huolen, ettei isovanhemmilla pääse tulemaan aika pitkäksi. -Myös harrastuksiin pääsee nyt panostamaan enemmän, pariskunta iloitsee. Eila onkin löytänyt zumbasta itselleen kokonaan uuden innostavan liikuntamuodon, ja Eero puolestaan sekä viihtyy mielellään pilkillä että valmistaa saaliskaloista aterioita. Irja Kiutun valikoimista löytyy hoitojen lisäksi suola- ja muita hyvinvointituotteita moneen tarpeeseen. Kuva: Ismo Piri Irja Kiuttu piipahti Helsingissä käydessään sisarensa kanssa suolahuoneessa, ja tuolle vierailulle jäi sisaren kurkkukipu. Se synnytti Kiutussa kiinnostuksen suolahoitoja kohtaan, ja kiinnostuksesta puolestaan kehkeytyi ajan mittaan oma yritys, Suolahuone Salus. Etenkin pohjoisessa Suomessa suolahuonehoidot ovat vielä suhteellisen vieraita, Iin lisäksi huoneita löytyy pari Oulusta ja jokunen Lapin matkailukeskuksista. Hoitoja suositellaan erilaisten hengityselinsairauksien kuten muun muassa astman ja allergisen nuhan, pitkittyneen keuhkoputkentulehduksen tai flunssan sekä korva- ja poskiontelotulehdusten hoitoon. -Lisäksi atooppisen ihon, psoriasiksen ja monien allergisten ihottumien oireet helpottuvat suolahuonehoidon avulla, Irja Kiuttu listaa. Kiutun mukaan alkavaan flunssaan voi tehota jo yksikin käynti huoneessa, sairauden ollessa pitkittynyt tarvitaan arviolta viidestä kymmeneen hoitokertaa. -Keväisin monet hakevat apua allergiseen nuhaan tai astmaan, jonka hillitsemiseen myös tarvitaan useampia hoitokertoja, hän valottaa. Käytännössä suolahuoneen seinät on vuorattu suolakerroksella, ja hoidon aikana generaattori puhaltaa huoneen hengitysilmaan hyvin hienojakoista suolapölyä. Nykyaikaisten laitteistojen avulla hengitysilman suolapitoisuus pystytään säätämään juuri huoneen tilavuuden mukaiselle tasolle. Saluksessa sekä hoitoon käytettävä suola että myynnissä olevat suolatuotteet ovat tutkittua Himalajan vuorisuolaa. Kiuttu kertoo suolahoitojen kuuluvan Virossa Kela-korvausta vastaavien hoitojen piiriin, ja häntä harmittaa, että Suomessa vastaavilta hyviksi todetuilta luontaishoidoilta puuttuu Kela-korvattavuus. -Siinä suhteessa mallia voisi kyllä eteläiseltä naapurilta ottaa, hän huokaa. Kehon kuona-aineet kuriin lymfahoidoilla Viime lokakuusta lähtien Saluksessa on ollut tarjolla myös lymfahoitoja, joita tehdään ionijalkakylpylaitteella, ja joiden avulla kehon omat imusolmuke- eli lymfanesteet pyritään saamaan liikkeelle. Hoidon tarkoituksena on puhdistaa imusolmukkeita ja auttaa puhdistumaan esimerkiksi haitallisista bakteereista, viruksista ja sienistä. -Asiakkaiden palaute lymfahoidoista on ollut positiivista, eli monille niistä on todella ollut apua, yrittäjä iloitsee. Aivan kaikille lymfahoito ei kuitenkaan sovellu, sillä esimerkiksi vaikeista sydänvioista tai epilepsiasta kärsiville sekä siirrännäiselimen Viime lokakuusta lähtien Saluksessa on ollut tarjolla myös lymfahoitoja omaaville hoitoa ei suositella, kuten ei myöskään raskauden tai imetyksen aikana. Kiuttu ja hänellä työharjoittelussa oleva Sirkku Haapakoski ovat tämän vuoden alussa kurssittautuneet myös kinesioteippauksen saloihin, joten Suolahuone Saluksella on mahdollisuus laajentaa palveluaan myös siihen suuntaan. Kinesioteippauksia on julkisestikin tämän talven aikana nähty lukuisten huippuhiihtäjien kasvoilla kylmältä suojaamassa, mihin ne myös sopivat. -Enemmän teippauksilla pyritään kuitenkin erilaisten kipukohtien tai virheasentojen korjaamiseen, Kiuttu selventää. Hoitojen ohella Saluksessa myydään monenlaisia suolatuotteita, valikoimasta löytyy niin ruoka- ja saunasuolaa kuin suolasuihketta, -saippuaa tai kylpysuolaakin unohtamatta myöskään suolakiviä, -lamppuja tai -tuikkuja. Lisäksi myynnissä on aloe-tuotteita sekä intialaisista yrteistä valmistettuja tulsi-juomia, joista voi helpotusta hakea muun muassa vilustumisoireisiin, painonhallintaan tai vatsan hyvinvointiin. SELJÄNPERÄN LEIRINTÄALUEEN KAHVIO Avoinna pääsiäisenä Päivittäin klo Kahvi + pannari 2,50,- Panini 5,50,- Muutakin purtavaa löytyy! Tervetuloa! Esittelemme Seljänperän tulevaa kesää Iin lukion messuilla (pöytä 12) Teemme edelleen myös lehti- ja valokuvaustöitä. Ismo ja puh campingseljanpera@gmail.com Iisakki & Metro PE 6.4. Erotic Night LA 7.4. Pääsiäistanssit Tanssiyhtye Ketola & Witikainen puh

5 8 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1/ Tilaisuus teki Katjasta vaatekauppiaan Katja Kärjen Pellavaate TaiTTo-oveT findoor@findoor.fi Vuosi sitten Katja Kärjelle tarjoutui mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi, kun Kärkkäisen tiloissa muutamia vuosia toimineeseen Pukupuu -liikkeeseen haettiin toiminnan jatkajaa. puh / MyynTi Kysy Tarjous! Kärki kertoo yrittäjyyden pyörineen mielessään jo aiemminkin, joskaan hän ei aktiivisesti siihen pyrkinyt. Aiempi kokemus myyjäntyöstä muun muassa vaateliikkeessä sekä Pukupuun ajalta periytyvä osin valmis asiakaskunta rohkaisivat kuitenkin ratkaisuun. -Itse en tosin olisi ensimmäiseksi ajatellut tämän alan yrittäjyyttä, hän naurahtaa. Omistajanvaihdoksen yhteydessä liikkeen nimi muuttui Pellavaatteeksi, ja vastikään myymälä on muuttanut väljempiin tiloihin - tosin vain pääkäytävän toiselle puolelle. Muutto sujui Kärjen mukaan yllättävänkin kätevästi yhden viikonlopun aikana, ja samalla kauppias uudisti myös näyteikkunansa ilmeen. Pellavaatteen vaatevalikoima sisältää sekä arki- että juhlavaatteita, jotka ovat malleiltaan suhteellisen ajattomia. Lisäksi myynnissä on laukkuja, asusteita, koruja ja jonkin verran jalkineita. -Kenkäosastoa on tarkoitus laajentaa, kun tila lisääntyi muuton myötä, ja Sähköinen laskutus käsittämätöntä bittiavaruuttako? Iiläiset yrittäjät pääsivät kurkistamaan e-laskujen ja verkkolaskutuksen salaperäisiin maailmoihin Iin Yrittäjien ja Yrityskaari -hankkeen järjestämässä koulutusillassa. Epäilemättä myös Oulun Osuuspankin sponsoroimat kahvit maistuivat, sen verran hämmentyneitä monet yrittäjät vielä ovat uusien järjestelmien keskellä. Verkkoja e-laskujen yleistymisen myötä monet isot yritykset ovat siirtäneet laskutusjärjestelmänsä kokonaan verkkoon, jolloin ne eivät enää myöskään vastaanota paperisia laskuja. Näin on tehty myös Oulunkaaren Seutukunnan kunnissa, joiden kanssa asioidessa onkin monella pienemmällä yrittäjällä ehtinyt mennä sormi suuhun. Osa malleista on Suomessa suunniteltuja juuri suomalaisten vartaloa ajatellen harkitsen myös miestenvaatteiden ottamista valikoimaan, kauppias suunnittelee. Tuotteista hän kertoo löytyvän isojakin kokoja, ja osa malleista on myös Suomessa suunniteltuja juuri suomalaisten vartaloa ajatellen. -Positiivista asiakaspalautetta on tullut mukavasti, mikä kyllä innostaa jatkamaan samoilla linjoilla, Kärki pohdiskelee. Nopeiden muotivirtausten mukaan hän ei aio jatkossakaan lähteä, koska muodin kiivas vaihtuvuus ei pientä vaateliikettä palvele. Agrologista myyjäksi Katja Kärki on lähtöisin Kajaanista ja asuu nykyisin avopuolisonsa kanssa Haukiputaalla. Yrittäjän taustalta löytyy ammattikorkeakoulussa suoritettu agrologin tutkinto, mutta Yhden illan koulutuksen turvin ei monikaan olisi uskaltanut bittimaailmaan syöksyä, mutta lisätukea yrittäjille luvataan Yrityskaari -hankkeen kautta. Hankkeen ATK-kehittäjä Pekka Vanhala tarjoaa myös yrityskohtaista apua muun muassa juuri verkkolaskutuksen tiimoilta. Turvattua maksuliikennettä Kalle Kaihua Oulun Osuuspankista kannusti yrittäjiä e-laskujen käyttöön, koska e-laskujen maksuliikenne tapahtuu pankkien välillä, jolloin tietoliikenne Katja Kärjen Pellavaate -liikkeestä löytyy aikuisten naisten ajatonta muotia. Kuva: Ismo Piri kaupan ala houkutti kuitenkin enemmän, ja Kärki suoritti aikuiskoulutuksena myynnin ammattitutkinnon. Sen jälkeen palveluala veikin mennessään ja on nyt johtanut yrittäjyyteen saakka. on turvattua. Kaihuan mukaan e-laskun käyttö on suhteellisen edullinen tapa järjestää laskutus etenkin pienehköissä yrityksissä, ja siitä seuraa myös kustannussäästöjä tulostuksen ja postituksen jäädessä pois. -Ja tulee myös aikasäästöä, vaikka ette heti uskoisikaan, kunhan järjestelmää oppii käyttämään, hän lupaa. E-lasku otetaan käyttöön omassa verkkopankissa, eikä laskujen lähettäminen edellytä vastaanottajalta vastaavaa järjestelmää, koska siinä tapauksessa pankin oma tulostuspalvelu tulostaa laskun paperille ja lähettää vastaanottajalle. Yrittäjien korvissa myös erilaiset verkko- ja e-lasku -termit tuntuivat alkuunsa epäselviltä. -E-lasku on nykyisin oikea Suurimman osan vapaa-ajastaan Kärki kuluttaa koiraharrastuksensa parissa. Kahden koiran omistajalle lenkkeily on luonteva harrastus, minkä lisäksi yrittäjä käy kuntosalilla. Koirien kanssa hän osallistuu nimitys, sillä verkkolaskulla voidaan tarkoittaa myös muutoin sähköisesti kuten vaikkapa sähköpostitse lähetettyä laskua, Kaihua valottaa. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä oman pankin myös erilaisiin tottelevaisuuskoulutuksiin, eivätkä koiranäyttelytkään ole vieraita, vaikkakin ovat yrittäjyyden myötä nykyisten koirien osalta toistaiseksi jääneet. yhteyshenkilöön haluttaessa ottaa e-lasku käyttöön. Tietoa laskusta saa oman pankin lisäksi Finanssialan keskusliiton e-laskusivuilta. Kynsisalonki Rusetissa tehdään pikkutarkkaa kauneutta. Kuva: Ismo Piri Taidetta kynsiin Kynsisalonki Rusetissa Viime syyskuusta lähtien on Parturi-Kampaamo Kimalluksen ja Välkkeen tiloissa saanut hoitoa ja kauneutta hiusten lisäksi kynsiin, kun Päivi Paakkolan Kynsisalonki Rusetti aloitti toimintansa. Paakkolan palveluvalikoimasta löytyvät meikkaukset, rakennekynsien valmistus geelitekniikalla sekä omien kynsien vahvistukset ja geelilakkaukset, ja työstääpä yrittäjä geelauksen vaikka varpaankynsiinkin. Uusinta palvelua puolestaan edustavat ripsipidennykset, joiden tekemiseen Paakkola on kouluttautunut vastikään. Geelikynnet tehdään päällystämällä omat luonnonkynnet geelimassalla ja haluttaessa kynsiä voidaan myös pidentää tippien tai muottien avulla. Kynnet voidaan koristella värikkäiksi ja tyylikkäiksi tai luonnollisen värisiksi - koristelussa vain mielikuvitus on rajana. Paakkola suorittaa koristelun enimmäkseen maalaten, jolloin kynsiin syntyy miniatyyrikokoista taidetta. -Itse maalaten saan koristelusta persoonallisen ja pääsen toteuttamaan taiteellista näkemystäni, mutta toki käytän myös esimerkiksi tarroja jos asiakas tahtoo, yrittäjä valottaa työnsä kuvaa. Kynsiin maalaaminen vaatii taiteellisuuden ohella hyvää näköaistia ja vakaata kättä, ja kunnollisen lopputuloksen aikaan saamiseen tarvitaan myös kärsivällisyyttä. Kestävää kauneutta Huolellisesti tehdyt geelikynnet eivät irtoa tai lohkeile vaan pysyvät kauniina pitkään. Paakkolan Itse maalaten saan koristelusta persoonallisen ja pääsen toteuttamaan taiteellista näkemystäni mukaan kynsiä kannattaa huollattaa ammattilaisella säännöllisesti, jotta ne ovat aina parhaassa mahdollisessa kunnossa. Laitettujen kynsien huoltoväliksi hän suosittelee kolmesta viiteen viikkoa. -Geelikynnet voivat säilyä kaksi kuukauttakin, sillä ne eivät lähde kuluen pois, mutta kynnen kasvaessa geelikin siirtyy eri kohtaan, siksi niitä pitäisi huoltaa, hän neuvoo. Geelien poistamiseen ei Paakkolan mukaan myöskään kannata omin päin ryhtyä muutoin kuin kasvattamalla ne pois ja viilaamalla lyhyemmiksi. -Geelit voidaan toki poistaakin mutta ammattilaisen toimesta, ettei luonnollinen kynsi vahingoitu, hän varmistaa. Lisäksi hän kertoo kynsien huolto-ohjeesta, joka muistuttaa, etteivät geelikynnet ole työkalut eli muun muassa turhaa raaputtamista tulisi välttää. -Tavallisissa talous- tai kotitöissä ne kyllä säilyvät, hän sanoo. Myös ripsipidennyksiin pätee kahdesta viiteen viikkoa kestävä huoltoväli. -Pidennys laitetaan erityisliimalla joka ripseen yksitellen, ja ripsien luontainen kasvuväli on kahdesta kolmeen kuukautta, minkä jälkeen ripsi irtoaa ja pidennys tietysti mukana, selittää yrittäjä painottaen myös, että oikeanlaisella kotihoidolla on suuri merkitys pidennysten kestoon. Taustalla kauneudenhoitoala Päivi Paakkola haki lukion jälkeen Limingan taidekoulusta perusoppia taidealoja varten, mutta päätyi sitten opiskelemaan meikkaaja-maskeeraajaksi. Kynsiteknikoksi hän valmistui Helsingissä ja ripsiteknikoksi aika äskettäin. Taustalta löytyy myynnin ammattitutkinto ja kosmetiikkamyyjän kokemusta sekä työskentelyä oman perheen omistamassa ruokaravintolassa. Ravintolatoiminnassa Paakkola sai tuntumaa yrittäjän arkeen, ja kun kauneudenhoitoalalle palaaminen tuli ajankohtaiseksi, oli luontevaa tehdä se yrittäjän ominaisuudessa. Paakkola on itse perusiiläinen, joten yrityksen perustaminen kotikuntaan tuntui luonnolliselta ratkaisulta. -Liikepaikka kampaamon tiloissa on mainio, ja tilaa on reilusti kahdenkin yrittäjän toimia, hän kehuu. Kynsistudion asiakaskunta on lisääntynyt pikkuhiljaa, kun tieto kyseisen palvelun saatavuudesta on tavoittanut asiakkaat. -Itse käytän myös facebookia markkinointikanavana julkaisemalla sivuilla kuvia valmiista kynsistä, joten siellä niitä voi piipahtaa katsomassa, Paakkola ehdottaa. Taloplus Oy Kuntoarviot Kuntotarkastukset Kosteusmittaukset Kuntotutkimukset Asiantuntijalausunnot Valvonta & Salongintie 5, Ii taloplus@gmail.com REMONTTI EdESSä, Tekijät puuttuu? Kaipaako kotisi kohentamista? Uhkaako pakkasherra tulla tiivisteiden välistä? Rännit ruosteessa? Kiulukin ruosteessa ja kiuas kiulua pahempi? Jos näin on, niin soita ihmeessä Arille. HAUKIPUDAS Tervetuloa! Palvelemme Revontie 47, Haukipudas arkisin 7-19, lauantaisin (08) , fax (08) 563 Ja sehän tietää Plussaa 2610, aina kun piipahdat. etunimi.sukunimi@rautia.fi SISUSTUSAPUA Tule käymään meillä ja kysele sisustusvinkkejä kotiisi, tai soita Marjaanalle ja varaa aika yksilölliseen suunnitteluun. Ota yhteyttä / Marjaana REMONTTIAPUA PINNAT UUSIK ideat kadoksiss Marjaana on meidän uusi sis joka suunnittelee kanssasi k teriaalit. Tule käymään meill kotiisi, tai varaa aika yksilöllis Ari käy katsomassa kohteesi veloituksetta ja saat hinta-arvion niin pienelle asennukselle kuin suurelle remontillekin. Ota yhteyttä Ari

6 10 Iiläinen Ihania kevätuutuuksia uusissa isommissa tiloissa! Omistajanvaihdokseen kannattaa varata aikaa E Iin Kärkkäinen, Sorosentie 2 Puh ma pe 10 18, la Parturi-Kampaamo Kimallus & Välke Kynsisalonki Rusetti rakennekynnet ripsienpidennykset meikkaukset Kirkkotie 1 E, Ii (Kulta-Aallon vieressä) mikalio e K n Ii ja Luontais i tu tiil ot s k Haminantie 8, Ii e Te Avoinna ma pe 9 17, la 9 13 TALOTARJOUS LAATURAKENTAJALTA Yrittäjien kannattaa varata riittävästi aikaa yrityksen omistajanvaihdosasioiden järjestämiseen etenkin silloin kun jatkajaa ei ole tiedossa. nnen myyntiä yritys kannattaa järjestellä myyntikuntoon, mikä voi tarkoittaa talouden tai rakenteiden uudelleenjärjestelyjä. Oikealla suunnittelulla vaihdos on mahdollista toteuttaa jopa veroneutraalisti. Sukupolvenvaihdoksessa, jossa jatkaja on perhepiiristä, on hyvä käydä asiasta perheen sisällä avoin keskustelu kaikkien osapuolien omista tavoitteista ja näkökulmista tällä päästään parhaaseen lopputulokseen, ja sillä huomioidaan myös ne perheenjäsenet, jotka varsinaisesti eivät osallistu yritystoimintaan. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien omistajanvaihdosprojekti PK-yrityksen onnistunut omistajanvaihdos auttaa yrittäjiä ja yrityskaupoista kiinnostuneita ostajia omistajanvaihdossuunnitteluissa. Projekti auttaa verkoston haltuunotossa, mikä tarkoittaa muun muassa pankkien, Finnveran, asiantuntijoiden ja kuntien elinkeinopalveluiden tiedostamista. Yrittäjien on myös mahdollista saada 11 1 / 2012 Olipa kyse kerros- ja rivitalosta, julkisesta rakennuksesta tai omakotitalosta, me Iin MP Oy:ssä teemme maalaus- ja tasoitetyöt ammattittaidolla ja takuuvarmasti. Aliurakoimme rakennus liikkeille ja yksityisille koti talouksille niin korjausrakentamis- kuin uudis tuotantokohteissakin. Toimimme koko Oulun talousalueella. Pyydä tarjous! Kohde: Versokoti Muhos Kuva: Anna Turtinen MUUTTOVALMIS PLUS e+toim.kulut Iin Energia Oy PS. KYSY MYÖS MUISTA VAIHTOEHDOISTA Puutuomela Oy p , eero.turtinen@iinmp.fi anna.turtinen@iinmp.fi puh SIJOITUS TULEVAISUUTEEN! hankkeen kautta asiantuntijapalveluja alle 30 prosentin omavastuulla. Asiantuntijoita on käytettävissä 15, jotka auttavat veroasioissa, juridiikassa ja arvonmäärityksessä. Asiantuntijaa kannattaa myös käyttää, jos tarvitsee rahoitusjärjestelyissä apua. Voiteluaineet Edullisesti 20 l. astiat Asiantuntijat auttavat veroasioissa, juridiikassa ja arvonmäärityksessä omistajanvaihdoshaasteista. Iissä tilaisuus pidettiin Jos Iin tilaisuus jäi välistä, seuraavaksi on vuorossa Oulu jonne mahtuu vielä hyvin mukaan. Kaikkien omistajanvaihdostilaisuuksien lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteesta Tommi Sirviö Kantolantie 124, Ii KAIVINKONE- JA TRAKTORIURAKOINTI Puh , PAAVO JÄPPINEN KY Haminantie 2 Puh. (08) Soita TAKSI numerosta PALVELUMME RAKENTAJILLE: pohjatutkimukset ja perustamislausunnot jätevesien käsittelysuunnitelmat kuivatussuunnitelmat ja pintavaaitukset työmaa- ja rakennusmittaukset karttapalvelut tilarajojen haku ja merkintä jakosopimukset maa-ainesten ottamissuunnitelmat kaupanvahvistajan palvelut Paulaharjuntie 22, Oulu Puh , Faksi Leipojantie 4, Ii Puh , Faksi se vastaa AINA Kelan suorakorvausmatkat numerosta Puhelun hinta 1,16 + ppm/min Ma-Ke 9-17 To-Pe 9-18 Puh. (08) UUTTA! Uudet kevättuoksut Iin Yrittäjät ry bruno banani Dangerous Man miehille Escada-tuoksut naisille Paloasemantie 13, Ii puh. (08) fax. (08) Vikapäivystys työajan ulkopuolella puh POHJATUTKIMUS- JA MITTAUSPALVELU OY hyvästä valikoimasta Suuri merkitys työllisyyteen ja palveluihin Eläkkeelle jäävien yrittäjien omistajanvaihdoksilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys työllisyydenkin kannalta, sillä tulevaisuudessa pk-yritykset ovat niitä, jotka työllistävät. Kun yritykselle löytyy jatkaja, se mahdollistaa palvelujen säilymisen pienilläkin paikkakunnilla. PPY:n hanke pyrkiikin herättelemään yrittäjiä miettimään omistajanvaihdosasioita järjestämällä tänä vuonna maksuttomia omistajanvaihdostilaisuuksia eri puolella PohjoisPohjanmaata. Näissä tilaisuuksissa puhutaan asiantuntijoiden johdolla edellä mainituista Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti SUORSAN LIIKENNE KY Tilausajot paikkaisilla linja-autoilla Puh. (08) Koulutettu hieroja Mirkka Mäkelä Puusepäntie 18, Ii P KLASSINEN HIERONTA suorsanliikenne@dnainternet.net Kirkkaasti paras huurtumaton energiaikkuna! Huurtumaton olosuhteista riippumatta Erinomainen energiatehokkuus Tarjoamme seuraavia palveluja: - Kiinteistön kokonaishuolto - Jätehuolto ja vaihtolavat - Likakaivojen tyhjennys - Viemärien avaus, sulatus ja kuvaus - Lumen auraus, hiekoitus ja harjaus Lue lisää uusituilta nettisivuiltamme: Tai ota yhteyttä myyjiimme: Jari Puurunen Piritta Oravainen Iin Puunjalostus Oy Leipojantie 4, Ii puh. (08) ii-ikkunatjaovet.com Metsän hakkuuta vuodesta 1972 lähtien. Asematie Ii yritys@ojala.mloposti.fi Timo Eero Alpo Iin Jätehuolto Paakkola Oy - Tienvarsien niitto murskaimella tai puomikoneella - Maanajo ja levitys / teiden lanaus - Kaivinkonetyöt 9 tonnin koneella viemäriliitännät - Kysy myös muita palveluja Yhteystiedot: Veli Juho Mikko Toimisto (08) Faksi (08) veli.paakkola@iinjatehuolto.inet.fi FYSICOR Laitakuja 4, Ii Fysioterapiapalvelut puh

7 12 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1/ Keski-ikäinen mutta vetreä Lions Club Ii Yleisöltä kerätyt varat käytetään aina täysimääräisesti päätettyihin kohteisiin Tässä vaiheessa kevätjuhlan alkua eivät oppilaat vielä tiedä, ketä stipendillä muistetaan. Kuva Olhavan koululta viime keväältä. Joulupakettien jakoon lähdössä viime joulun alla lions ladyt Sirpa Pietikäinen (vas.), Anneli Klasila ja Mervi Kaisto. Kuvat: Ismo Piri Iin Urheilijoiden toimitalon yläkerta kätkee sisuksiinsa LC Iin kokoontumispaikan Leijonaluolan. Tutustu idylliseen kalan erikoismyymäläämme missä asiantuntevat myyjämme opastavat kalanvalmistuksen nikseissä. LC Ii juhlisti viime joulun alla viisikymmenvuotista taivaltaan, johon sisältyy muun muassa monenlaisia palveluprojekteja, varainkeruuta ja hyvän mielen toimittamista eri kohteisiin. Lionit ovat rekisteröity yhdistys, jonka jäseniksi on pitkään otettu vain miehiä, ja vaimot ovat toimineet palvelukumppaneina, Lions ladyinä. Puolisotoiminta on vapaamuotoista, ja nykyisin myös naisia otetaan varsinaisen klubin jäseniksi, joten vastaavasti puolisotoiminnassa voi olla miehiäkin. LC Iin jäsenistössä naisia on tällä hetkellä tosin vain yksi: Maila Maalismaa, joka toimii klubin presidenttinä kesään saakka. Lions Club International -järjestön perusti amerikkalainen liikemies Melvin Jones vuonna Suomeen toiminta rantautui vuonna 1950, kun Helsinkiin perustettiin maamme ensimmäinen klubi. Järjestön toiminta levisi ympäri maata, ja Iihinkin klubi siis saatiin yhtätoista vuotta myöhemmin. Nykyisellään Lions Clubeja toimii ympäri Suomea lähes tuhannen klubin verran, ja jäseniä on kaikkiaan sekä heidän lisäkseen leidien toimintaan osallistuvat puolisot. Lions-järjestön toimintaperiaatteina ovat lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden, vammaisten, perheiden ja muidenkin apua tarvitsevien hyväksi tehtävä työ. Tuki- ja avustustoiminta kohdennetaan pääsääntöisesti oman lähialueen ihmisten ja asuinyhteisön hyväksi. Lisäksi toteutetaan kansainvälistä nuorisovaihtoa opiskelijoiden parissa. Tänä päivänä lionit perustavatkin toimintansa lauseeseen Luovuta isänmaasi onnellisempana nousevalle sukupolvelle. Varainhankintaa ja niiden käyttöä Puolisot järjestävät kokouksensa samaan aikaan klubin kanssa sekä järjestävät kokouksiin kahvit, joista miehet myös maksavat. Klubin hallintokulut kerätään jäsenistöltä jäsen- ja muina maksuina, ja yleisöltä kerätyt varat käytetään aina täysimääräisesti päätettyihin kohteisiin. LC Iissä varainhankintaa on vuosien mittaan järjestetty monin eri tavoin, joista ovat käytäntöön vakiintuneet kesäiset vihtatalkoot, aurausviittojen pystytys syksyisin sekä joulutorin järjestäminen muun muassa joulukuusia ja kesällä valmistettuja vihtoja myyden. Viime joulun alla myös ladyt osallistuivat joulutorille ensimmäistä kertaa, jolloin torin myyntiartikkelit lisääntyivät leivonnaisilla. Muina myyntiartikkeleina on ajan mittaan nähty myös himmeleitä, kauralyhteitä sekä jätkänkynttilöitä. -Joulutori sai erittäin hyvää palautetta, ja aiomme olla mukana siinä myös tulevina vuosina, ladyt vakuuttavat. Lisäksi klubi Tuki- ja avustustoiminta kohdennetaan pääsääntöisesti oman lähialueen ihmisten ja asuinyhteisön hyväksi tuottaa vuosittain seinäkalenterin, jota myydään monissa iiläisliikkeissä, ja jota useat yritykset ostavat omilla logoillaan varustettuna liikelahjoiksi. Kaikki keräysvarat kohdennetaan tuki- ja avustustoimintaan, jota keväisin edustaa stipendien lahjoittaminen kunnan kaikille ala- ja yläkouluille sekä lukiolle opinnoissaan menestyneitä oppilaita varten. Nyttemmin myös Haukiputaalla ammattiin opiskelevia nuoria huomioidaan stipendein. Toisinaan klubi on myös lahjoittanut ekaluokkalaisille pyöräilykypäriä, ja suunnitelmissa on vilahdellut myös heijastinliivien järjestäminen pienimmille koululaisille. Lisäksi Vihannin ja Ylitornion SOS-lapsikyliä on muistettu sekkilahjoituksin. Juhlavuonna merkittäviä lahjoituksia Viimevuotista juhlavuotta klubi vietti merkittävien lahjoitusten merkeissä, joita saivat muun muassa urheiluseurat Iin Urheilijat ja Iin Yritys sekä Ii-seura ry ja Iin Mieslaulajat. Iin taidekoululle lahjoitettiin soittimia ja avopalvelukeskus Nikkariin karaokelaitteet ikäihmisten päivätoiminnan iloksi. Iin terveyskeskukseen klubi hankki silmänpainemittarin, ja juhlavuoden lahjoitusten määrä nousikin kaikkiaan noin euroon. Iin terveyskeskukseen klubi hankki silmänpainemittarin Joulutorin tuotto mahdollisti puolestaan leideille kaikkiaan 19 joulupaketin jakamisen perheisiin kunnan alueella. -Niiden luovuttaminen toi meille viejillekin valtavasti iloa ja liikutusta, rouvat kertovat. He haluavat myös kannustaa perheitä ottamaan tarvittaessa rohkeasti yhteyttä muulloinkin kuin joulun alla, koska kenen hyvänsä perheessä saatetaan joskus joutua vaikeaan tilanteeseen esimerkiksi jonkun perheenjäsenen sairauden takia. Puolisotoiminnassa tärkeää osaa näyttelee myös srilankalainen kummilapsi, joka on tällä kertaa 12-vuotias tyttö. Kummilapsitoimintaa ladyt ovat jatkaneet jo kauan, ja kummilasta tuetaan kahdeksantoista vuoden ikään asti, eli kunnes hän saa opintonsa päätökseen. Niinpä ladyt ovat ehtineet vuosien varrella tukea jo useiden lasten koulunkäyntiä. Krunni-baarista Leijonaluolaan Kun Lions-toimintaa viriteltiin Iissä, toimi kokoontumispaikkana legendaarinen Krunnibaari, joka sijaitsi Osuuskauppa Turvan naapurina, ja josta monet nuoremmat iiläiset eivät ole koskaan kuulleetkaan. Nyttemmin järjestön kokoontumispaikkana on toiminut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan Iin Urheilijain talon yläkerrassa sijaitseva Leijonaluola, jonka klubilaiset kunnostivat itselleen kokoustilaksi sekä toisen huoneen puolisoiden kokoontumisia varten. Klubikokouksia järjestetään kerran kuukaudessa paitsi kesäisin, jolloin silloinkin kokoonnutaan esimerkiksi vihtatalkoiden kaltaisten aktiviteettien merkeissä. Lionien ja ladyjen toimintaan kuuluvat myös yhteiset tutustumiset ja vierailut muun muassa yrityksissä. Kuluvan kevään projektina klubilla on Urheilijain talon yläkerran portaiden uusiminen talkoilla. Klubin jäsen Erkki Taskila puolestaan on ehdolla lionien piirikuvernööriksi, mihin tehtävään Iistä on joskus aiemminkin ehdokkaita ollut, mutta valituksi ei iiläislion ole vielä kertaakaan tullut. Viisikymmenvuotisjuhlassa huomioitiin myös klubin pitkäaikaisimpia jäseniä, joita ovat 35 vuoden jäsenyyteen yltänyt Risto Paaso sekä kolmekymmentä vuotta lions -toiminnassa mukana olleet Väinö Klasila, Erkki Taskila ja Matti Turtinen. Melvin Jones -jäsenyys puolestaan myönnettiin Markku Koskelalle. Myös ladyjä muistettiin juhlassa, kun ensimmäistä kertaa klubin historiassa jaetun piirikuvernöörin myöntämän lady -ansiomitalin sai Anneli Klasila. TARJOUKSET VOIMASSA TO LA TUORE POHJOIS-NORJAN LOHI 5,90 /KG (hintaan sis. fileeraus ja suolaus) HIILLOSTETTU JA SAVUSTETTU SILAKKAPIHVI 9,90 /KG Kalaliike H. Kuha Konintie 4 A, II Puh Fax myynti@kuha.info

8 14 Iiläinen Iin Yrittäjät ry:n tiedotuslehti 1/ Menneitten aikojen kaunotar Moni Iin Autokeitaalle poikennut hieraisi helmikuussa silmiään, kun keskelle kahvion lattiatilaa oli ilmestynyt kookas lasivitriini ja sen sisälle upea vuoden 1925 mallia oleva Chevrolet. Viime vuosisadan alkukymmeninä oli Yhdysvalloissa päästy reippaaseen talouskasvuun, mikä mahdollisti auton hankkimisen yhä useammille keskilukkaan kuuluville kansalaisille. Samaan aikaan Henry Ford oli lisäksi kehittänyt tuotantomallin, jonka avulla autoja pystyttiin myymään kohtuuhintaan, ja luvun alussa Fordin T-mallin saattoi hankkia omakseen alle 300 dollarin hinnalla. Hieman parempaa Autonvalmistajana Chevrolet halusi tarjota ostajille jotain enemmän, minkä vuoksi kehitettiin Superior -malli. Mallistoon kehitettiin myös useammanlaisia korimalleja, joilla pystyttiin vastaamaan ostajien erilaisiin tarpeisiin tai vaikkapa vain muista erottumisen tarpeeseen. Vuonna 1925 Chevrolet Superior maksoi 525 dollaria ja sai huimasti Fordia korkeammasta hinnastaan huolimatta suosiota toimivana ja helposti ajettavana autona. Se oli esimerkiksi ensimmäinen automerkki, mistä Se oli ensimmäinen automerkki, josta löytyi autoradio löytyi autoradio. Sekä Yhdysvalloissa että myös Suomessa Chevrolet oli myydyin automerkki useina vuosina vielä luvulla, kun autot alkoivat maassamme vallata yhä enenevässä määrin tilaa maanteillä ja kaduilla. Naisväen suosikki Komeuden omistaja on Autokeidas Oy:n toimitusjohtaja Olli Järvi, jonka tallista takavuosikymmenten kaunokaisia kuuluu löytyvän useampiakin. Järvi kertoo tuoneensa menopelin Iin Autokeitaalle osin näkyvyyden vuoksi. -Vaikka Autokeidas on toiminut Forssassa jo vuosikymmeniä, pidetään Keidasta pohjoisempana siellä täällä edelleen autoliikkeenä nimestä johtuen, hän naurahtaa. Hän toivookin, että auton näkyminen lisää ohikulkijoiden kiinnostusta Autokeidas Oy:n toimitusjohtaja Olli Järvi (vas.) ja Iin Autokeitaan liikenneasemapäällikkö Harri Ojanperä esittelevät lähes yhdeksänkymppistä autokaunotarta. Kuva: Ismo Piri Keitaaseen juuri ravintolana, jossa on auto. Nyt esillä olevia menopelejä ei Järven arvion mukaan Suomesta kovin montaa löydy. Hän itse on hankkinut auton lähes nykyisessä kunnossaan, mutta Suomessa se on kuitenkin ollut jo pidempään, joskaan aivan varmaa selkoa Järvelläkään ei ajopelin liikkeistä kovin kauas taaksepäin ole. -Ihailijoista päätellen nämä entisaikojen autot näyttävät olevan etenkin naisten ja nuorten tyttöjen suosiossa, on Järvi havainnut. Kesän tullen Järvi lupaa tuoda nähtäville seuraavan ajopelin, joka on iältään Chevroletia seuraavalta vuodelta, ei siis aivan tuore sekään. Hänen tarkoituksenaan on myös kerätä jatkossa enemmän tarinaa autojen ympärille. -Seuraava malli onkin jo uutena Suomeen tullut, eikä sillä ole iästään huolimatta ajettu kuin noin kilometriä, hän avaa tulevaa nähtävää. Varmaa on, että ainakin Iissä jäädään mielenkiinnolla odottamaan. Seurakunta tiedottaa Maailman kuuluisin nainen Näin kevään korvalla me vietämme Marianpäivää. Juhla on monelle hyvin tuttu, vaikka sen sisältöä emme tule useinkaan miettineeksi. Maria on kautta vuosisatojen ollut hyvin suosittu tytön nimi eikä aivan syyttä, sillä onhan se maailman kuuluisimman naisen nimi Neitsyt Marian nimi. Marianpäivä kertoo meille siitä, kuinka Neitsyt Maria sai tehtävän enkeli Gabrielin Perinnettä edustavat esimerkiksi arpamyynti ja yhteisvastuuhiihto, ja uutta ovat puolestaan muun muassa naurujooga ja naistenilta. Kevään aikana kuullaan myös paljon musiikkia: vietetään Taizé -rukoushetkeä ja järjestetään lastenlaulutapahtuma sekä kuullaan hiljaisen viikon musiikki-illassa Cadenza-kuoroa, välityksellä Jumalalta. Neitsyt Marian tehtävä oli suurin, jonka ihminen voi täällä maan päällä saada. Hänestä tuli Jumalan äiti. Se oli jotakin aivan ainutlaatuista ja myös käsittämätöntä. Miten tämä kaikki oli mahdollista? Se jää meille salaisuudeksi. Tästä huolimatta nuo tapahtumat puhuttelevat hyvin monia meitä. Mikä noissa Marianpäivän tapahtumissa oli tärkeää? Neitsyt Maria oli nuori tyttö, mutta kuitenkin hän rohkeasti vastasi myöntävästi Jumalan kutsuun. Rohkeasti hän antoi Jumalan sanansaattajalle vastauksen: Minä olen Herran palvelija. Tapahtukoon minulle niin kuin sanot. Onko meissä tällaista samanlaista rohkeutta? Tapani Ruotsalainen Iin kirkkoherra Monenlaista musisointia sekä yhteisvastuuta uusin tavoin Huhtikuun loppuun jatkuvaa yhteisvastuukeräystä toteutetaan Iin seurakunnassa sekä perinteisin että uusin tavoin. urkumusiikkia ja yksinlaulua. Musiikki-ilta järjestetään Iin kirkossa pääsiäisviikon tiistaina 3.4. kello 19. Hiljentyminen pääosassa Taizé -rukoushetkeen hiljennytään Iin kirkossa sunnuntaina iltakuuden aikaan. Lyhyitä, meditatiivisia rukouslauluja sekä helposti lähestyttäviä lyhyitä Raamatun kohtia tai psalmeja sisältävän rukoushetken pääosassa on hiljentyminen. Rukoushetken tunnelma on hiljentävä ja rauhoittava, ja lauluihin voi yhtyä tai vain kuunnella. Esilauluryhmänä tilaisuudessa toimii seurakunnan naiskuoro, ja rukoushetki kestää puolisen tuntia. Ekumeeninen Taizé -yhteisö on peräisin Ranskasta, ja se kokoaa yhteen kristittyjä ympäri maailmaa. Iissä rukoushetkeen tutustutaan tulevana sunnuntaina ensimmäisen kerran. Sekä tuttua että uudempaa lasten hengellistä musiikkia kuullaan Haminan seurakuntatalossa torstaina kello 18 järjestettävässä lastenlaulutapahtumassa. Lasten virsiä ja hengellisiä lauluja esittää seurakunnan lapsikuoron lisäksi Haminan koulun kuoro johtajanaan opettaja Sanna Hanhisalo. Tapahtuman yhteydessä voi myös kokeilla onneaan onginnassa tai vaikkapa pyöräyttää onnenpyörää yhteisvastuun hyväksi. Naurujoogaa ja naisteniltaa Yhteisvastuukeräystä toteutetaan nykyisin usein erilaisten kokoontumisten merkeissä, Iissä jopa nauraen. Naurujoogailtaan pääsee osallistumaan Haminan seurakuntatalolla tiistaina kello 18.30, ja joogasessio kestää kokonaisuudessaan puolitoista tuntia. Tapahtuman pääsymaksu on kymmenen euroa, ja tuotto menee yhteisvastuun hyväksi. Naurujoogan vetäjänä toimii Hanna Pietilä. Joogasessioon sisältyy nauruharjoituksia, taputuksia sekä mieltä aktivoivia harjoituksia. Sitä seuraa vapaa nauruosio, jonka lopuksi on ohjattu Kuva: Ismo Piri syvärentoutus ja loppuharjoitukset. Nauraminen lisää luovuutta, oppimiskykyä, sosiaalista kyvykkyyttä, yhteenkuuluvaisuutta, keskittymiskykyä ja elämäniloa. Nauraessa elimistö myös erittää endorfiineja, jolloin stressihormonin pitoisuus kehossa puolestaan laskee. Naisteniltaa vietetään Haminan seurakuntatalolla sunnuntaina alkaen kello 16. Tapahtumasta järjestetään naisten oma hyvän olon ilta, missä nautitaan monenlaisesta rentouttavasta ohjelmasta. Vielä yhteisvastuukeräyksen päätteeksi järjestetään Haminan seurakuntatalolla lauantaina kello 12 alkaen vapputapahtuma lapsille ja perheille munkkien ja siman sekä kasvomaalauksen, poniratsastuksen ja muun ohjelman merkeissä. RP Perinteeksi kehkeytynyt Vihkosaaren uimaranta Illinsaaressa kokoaa väkeä enemmän kuin kesähelteellä, kun Iissä vietetään Lumivalakeita. Talvitapahtumasta on kehittynyt perinne, jonne perheet tulevat vuosittain laskemaan liukurimäkeä, ajelemaan moottorikelkka-, hevos- tai porokyydillä tai vain nauttimaan kevättalvisesta yhdessäolosta. Pienimmät hiihtävät sprinttikisaa kuka enemmän, kuka vähemmän tosissaan. Myös kaukana Illinsuvannolla ahvenia narraavat pilkkikisaajatkin jaksavat kairata yhä vain uusia reikiä jäähän, vaikka aina ei nappaisikaan. Tämänvuotisessa tapahtumassa pääsi kokeilemaan myös frisbeegolfia, lumenveistoa ja kasvomaalausta, ja ohjelmatarjonnan kestosusikkeja taas ovat aina talutusratsastusta tarjoavat iki-ihanat ponit. Vuosien varrella on Lumivalakeissa nähty monenmoista muutakin ohjelmaa, jopa lentokoneita, joiden osallistumisen tapahtumaan on tosin jäälle noussut vesi usein estänyt. On myös nähty miehen pulikoivan avannossa pelastautumispukuun sonnustautuneena, ja pieni purjeella varustettu jollakin on joskus kevättalviselle rannalle onnistunut seilaamaan. Kuvat: Ismo Piri Lähes joka kerta on sääkin ollut suosiollinen ja yleisö päässyt nauttimaan kevättalven kirkkaasta auringonpaisteesta. Tänä vuonna aurinko pysytteli enimmäkseen piilossa, mutta aamun sankan lumipyryn väistyttyä tapahtumaa päästiin kuitenkin viettämään mukavissa olosuhteissa. RP Parisuhdeilta Sano nää Rovastikunnallisena yhteistyönä järjestettäviin Alakko nää mua -parisuhdeiltoihin lukeutuva parisuhdeilta järjestetään Haminan seurakuntatalolla perjantaina alkaen kello 18. Illan aiheena on Sano nää, ja ensimmäinen ilta järjestettiin helmikuun alussa Kiimingissä teemalla Tee ite. Kolmas illoista järjestetään syyskuussa Haukiputaalla. Parisuhdetta havahdutaan usein hoitamaan vasta sen kriisiytyessä. Seurakuntien parisuhdeiltojen tarkoituksena on herätellä kaikkia pareja Tulevia tapahtumia: klo Taizé -rukoushetki Iin kirkossa klo naurujooga Haminan seurakuntatalolla klo naisten ilta Haminan seurakuntataolla klo lasten laulutapahtuma Haminan seurakuntatalolla Piirros: Elina Vanninen suhteensa hoitamiseen, vaikka se voisikin hyvin. Iin Sano nää -teemallisessa illassa puhutaan sanojen merkityksestä parisuhteen hoidossa, ja illan alustajana toimii perhe- ja psykoterapeutti Teija Pirnes. Parisuhdeiltaan voi osallistua myös pelkästään kuuntelemalla, keskusteluun osallistuminen on vapaaehtoista, eikä omasta parisuhteesta ole pakko kertoa. Ilta tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua toisiin perheisiin. Parisuhdeilloissa järjestetään myös lastenhoito, joten heidät voi ottaa mukaan, ja lapsille on tarjolla myös iltapalaa sekä aikuisille kahvittelua. Lastenhoidon ja tarjoilun varaamiseksi pyydetään ilmoittautumaan perhetyöntekijä Elisa Suikalle numeroon tai sähköpostitse perjantaihin mennessä klo hiljaisen viikon musiikki-ilta Iin kirkossa klo parisuhdeilta Haminan seurakuntatalolla klo alkaen vapputapahtuma lapsille ja perheille Haminan seurakuntatalolla TERVETULOA NAURAMAAN TUOTTOA YHTEISVASTUULLE! tiistaina 27.3 klo HAMINAN SEURAKUNTATALOLLE Tilaisuus kestää 1,5 h. Pääsymaksu 10 (sisältää kahvitarjoilun). Tuotto menee Yhteisvastuu-keräykseen! HOUKUTTELE MUKAAN MYÖS YSTÄVÄSI! Tilaisuus sopii kaikenikäisille. Järj. Iin seurakunta Ohj. naurujoogaohjaaja Hanna Pietilä

9 Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten neuvottelupäivät 2012 Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta jäsenkehitys on hyvä. Suomen Yrittäjien neuvottelupäivät kokosivat paikallisyhdistysten puheenjohtajat tammikuun lopulla pohtimaan omaa ja myös yleistä taloustilannetta. Jäsenmäärä oli vuodenvaihteessa yritystä ja se on edelleen kasvussa. Suomen työnantajayrityksestä Suomen Yrittäjien jäsenenä on yritystä. Pk-yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja. Vuosina Suomen yritysten henkilöstömäärän lisäys oli Suurissa yli 1000 henkeä työllistävissä yrityksissä henkilöstön määrä pieneni 274 henkilöllä, ja sitä vastoin pk-yritysten työllistämien työntekijöiden lukumäärä oli Nämä ovat tosiasioita, joiden pohjalta Suomen taloustilannetta suunnataan. Rakentamista, perusteollisuutta ja kasvualoja Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen oli huolissaan Suomen teollisuustuotannon kasvun hidastumisesta ja Euroalueen luottamuksen heikkenemisestä. Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu Suomen Yrittäjien vahvuutena jokaiseen kuntaan ulottuva paikallisyhdistysverkosto Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle. (hallitusohjelma s.5) Valtionvarainministeriön painopisteistä keskeisin on julkisen talouden vakauttaminen ja valtion velan saattaminen laskuun. Vahvaa, kestävää taloutta edistetään tukemalla rakentamista, perusteollisuutta sekä kasvualan yrityksiä. Harmaata taloutta torjutaan kehittämällä vastatoimet. Tehokkuutta ja kilpailukykyä vahvistetaan entisestään. Lopuksi Jutta Urpilainen toivoi yrittäjien vastaavan kysymykseen: kuinka hallitus voisi rohkaista yrittäjyyteen ja yrittäjien työllisyyden lisäämiseen Suomessa? Toimitusjohtaja Jussi Järventaus totesi omassa alustuksessaan, että Suomi ei houkuttele yritysten investointeja ja maamme kilpailukyky on hiipunut. Ansiotaso nousee selvästi nopeammin kuin tuottavuus. Voidaan todeta, että kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Kuntien palvelurakenteisiin toivotaan uudistusta juurruttamalla yritysarviointia päätöksentekoon, tekemällä palvelustrategia ja julkiselle hankkijalle velvollisuus kehittää markkinoita. Suomen menestys riippuu pitkälti omista päätöksistämme. Yrittäjänäkökulmaa kuntiin Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala näki Suomen Yrittäjien vahvuutena jokaiseen kuntaan ulottuvan paikallisyhdistysverkoston ja kunnissa toimivat yrittäjävaltuutetut. Kunnissa halutaan kuulla yrittäjänäkökulma, ja päätöksien toivotaan tukevan paikkakunnan yritystoimintaa. Kuntien huoltosuhteet muuttuvat tulevaisuudessa huolestuttavasti, ja sen vuoksi talous kiristyy. Laskelmat osoittavat, että jo luvun loppupuolella meillä on 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohden ja vuoden 2025 luvut ovat ennusteiden mukaan 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohden. Nämä luvut on syytä muistaa, kun kunnissa tehdään palvelusuunnitelmia. Yritykset ovat elinvoimaisen kunnan ehto ja sen vuoksi myös kuntarakenneuudistuksen yhteydessä on syytä tuoda Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kuulosteli yrittäjiltä mielipiteitä, kuinka hallitus voisi rohkaista yrittäjyyteen Suomessa. Kuva: Suomen Yrittäjät esiin yrittäjänäkölulma. Suomen Yrittäjät eivät ota kantaa kuntien lukumäärään. Pieni kunta voi olla tehokas. Kuntien yhdistäminen on kuitenkin jätettävä niiden itsensä päätettäväksi. Anna Turtinen Oulunkaaren kuntayhtymä - uusia mahdollisuuksia yrittäjille Yrityskaari-projekti tarjoaa yrityksille ratkaisuja tietotekniikan ongelmiin tehoa myyntiin ja markkinointiin koulutusta yrittäjälle ja henkilöstölle tarpeidenne mukaisesti verkostoitumista kansainvälistymistä laatuvalmennusta ym. Järjestämme avuksesi alan asiantuntijan ja tuemme palvelun hintaa jopa 80 prosentilla! Ota yhteyttä! projektipäällikkö Arja Packalén, arja.packalen@oulunkaari.com, Iin aluekoordinaattori Kai Harju, kai.harju@iilaakso.fi, Kutsu atk-kehittäjämme maksuttomalle arviointikäynnille! atk-kehittäjä Pekka Vanhala, pekka.vanhala@oulunkaari.com, Yrityskaari-hanke palvelee kaikkia Iin, Pudasjärven, Utajärven ja Vaalan yrittäjiä saakka. projektipäällikkö Tero Paananen metsäneuvoja Juha Koski