ARVIOINTITUTKIMUS 4H-JÄRJESTÖN KANSAINVÄLISES- TÄ TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTITUTKIMUS 4H-JÄRJESTÖN KANSAINVÄLISES- TÄ TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 Elisa Rinne ARVIOINTITUTKIMUS 4H-JÄRJESTÖN KANSAINVÄLISES- TÄ TOIMINNASTA Opinnäytetyö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma joulukuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Elisa Rinne Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma ARVIOINTITUTKIMUS 4H-JÄRJESTÖN KANSAINVÄLISESTÄ TOIMINNASTA Tiivistelmä Tämä arviointitutkimus on katsaus suomalaiseen kansainvälistyvään yhteiskuntaan sekä 4Hjärjestön nuorille suunnattuun kansainväliseen toimintaan. Tutkimus lähestyy kansainvälistä toimintaa yhteiskunnallisesta viitekehyksestä, jonka tarkoituksena on selvittää, mikä vaikutus 4H-järjestön aktiivisella kansainvälisyyskasvatuksella on nuorisotyöhön, ja mikä merkitys kansainvälisesti kokeneilla nuorilla on yhteiskunnassamme. Arviointitutkimuksen kohteena ovat 4H:n kansainvälisen toiminnan eri toimintamuodot eritoten nuorisovaihdot. Näitä toimintoja lähestytään eri näkökulmista sekä tiedotuksen että palvelujen laadukkuuden lähtökohdista käsin. Tarkoituksena on selvittää, missä tilassa 4H:n kansainvälinen toiminta on tällä hetkellä ja miten toimintaa voidaan arviointitutkimuksen kautta kehittää. Pääasialliset tutkimusmenetelmät ja -aineisto koostuvat 4H-liiton sähköisen ja kirjallisen materiaalin laadullisesta analyysista sekä 4H:n kansainvälisyystiimille teettämästä sähköpostikyselystä. Tutkimusmenetelmien avulla pyritään antamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen arviointi 4Hjärjestön kansainvälisen toiminnan saavutettavuudesta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tutkimuksesta selvisi, että nuoret eivät tiedä 4H-järjestön tarjoamista mahdollisuuksista, koska paikallistason tiedotus ei toimi tarpeeksi hyvin, vaikka hyvää materiaalia on riittävästi. Nuorisovaihtojen osalta toiminta on laadukasta, mutta kyselystä selvisi, että nuorisovaihtojen ongelmakohta on isäntäperheiden ja nuorten etukäteistietojen saanti. Tutkimus selvitti, että eri 4H-yhdistyksissä kansainvälistä toimintaa järjestetään vähän suhteessa muuhun 4H-toimintaan. Asiasanat (avainsanat) arviointitutkimus, kansainvälisyys, yhteiskunta, 4H-järjestö, kansainvälisyyskasvatus, monikulttuurisuus Sivumäärä Kieli URN URN:NBN:fi:mamk-opinn tekstisivua + liitteet suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Aino Hannula Opinnäytetyön toimeksiantaja Suomen 4H-liitto

3 5 Date of the bachelor's thesis 15 th of December, 2006 Author(s) Elisa Rinne Degree programme and option Civic Activities and Youth Work Name of the bachelor's thesis EVALUATION RESEARCH ABOUT INTERNATIONAL YOUTH WORK IN 4H-ORGANIZATION Abstract This evaluation research tells about Finnish international community and international youth work in the 4H-organization. The research has a social frame of reference and the purpose is to take a look how international youth work in 4H affects the whole society. Another point of view is to look at internationally experienced youth and see if they manage better in a multinational society. This research investigates 4H s international youth work and its different forms. There are plenty of youth exchanges and many other possibilities to go abroad. 4H also does a lot of global education. The problem is that young people don t use those possibilities. The assumption is that they don t know enough about 4H s international work. An questionnaire sent out to the 4H s international team was a large part of the research. The meaning was to have more information about how young people experience 4H s action. With the methods of research I tried to give as wide an assessment as possible about the accessibility and future possibilities of the international activities of the 4H organization. The most important result was that the young don t know about 4H s international possibilities because the information doesn t get communicated at the local level although the material is very good. Youth exchanges are organized well but the problem is that young people and host families should have the important information in advance. The research also showed that local 4H-associations don t organise as many international activities as they should. Subject headings, (keywords) evaluation research, globalization, society, 4H-organization, global education Pages Language URN 79 pgs + appendices Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Aino Hannula Bachelor s thesis assigned by The Finnish 4H Federation

4 6 SISÄLTÖ 1. Johdanto Kansainvälistyminen suomalaisessa yhteiskunnassa Yhteiskunnallinen näkemys kansainvälistymiseen Monikulttuurinen nuorisotyö Kansainvälistymisen pullonkaulat Kansainvälisyyskasvatus 4H-järjestössä Kansainvälinen toiminta 4H-järjestössä Kansainvälinen nuorisovaihto IFYE Lyhytkestoiset nuorisovaihdot SIRYE Muu 4H:n kansainvälinen toiminta Arviointitutkimuksen perusteet Evaluaatio yhteiskunnassa Evaluaation elementit sekä peruskysymykset Arviointiin liittyvät hyödyt ja haitat Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen lähtökohdat Tärkeimmät käsitteet Tutkimusongelma ja oletukset Arviointiaineisto Tutkimusstrategia ja -menetelmät Kyselyn laatiminen kansainvälisyystiimille Tutkimuksen muut tutkimusmenetelmät Arvioinnin tulokset Tiedotus H-järjestön internet-sivut Kansainvälisestä toiminnasta tuotettu materiaali...31

5 7 7.2 Kansainvälinen toiminta vuonna 2005 tilastojen valossa Nuorisovaihdot sekä niistä saatu palaute Suomessa vaihdossa olleet ulkomaalaiset nuoret Suomalaiset IFYE:t maailmalla Suomalaiset 4H-isäntäperheet monikulttuurisuuskylvyssä Kyselyn tulokset Vertailu kolmannen sektorin vastaavanlaiseen toimintaan Suomen Lions Liitto r.y Suomen Rotary Konkreettiset kehittämisehdotukset Tiedotuksen kehittäminen Nuorisovaihdot H-järjestön kansainvälinen toiminta Pohdinta...73 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: IFYE-hakulomake Liite 2: IFYE-isäntäperheen hakulomake Liite 3: A-tason TOP-tehtävä Kansainvälisyys kotona Liite 4: B-tason TOP-tehtävä Omat aikaympyräni Liite 5: C-tason TOP-tehtävä Kehitys maan omilla ehdoilla Liite 6: Tutkimuksessa käytetty materiaali Liite 7: Kysely Liite 8: Kyselyn saate Liite 9: Parannusehdotuksia 4H-liiton internet-sivuille Liite 10: Maailma nuorille nuoret maailmalle! -esite

6 1 1. Johdanto Arviointitutkimukseni käynnistyi maaliskuussa 2006, kun otin yhteyttä Suomen 4Hliiton kansainvälisistä asioista vastaavaan Päivi Haapasaloon ehdottaakseni opinnäytetyökseni 4H-monikulttuurisuuskansion kokoamista. Liitto oli jo valitettavasti ehtinyt koota vastaavanlaisen kansion, mutta Päivi ehdotti toisenlaista opinnäytteen aihetta, joka liittyisi myös kansainväliseen nuorisotyöhön. Suomen 4H-liiton hallitus oli pyytänyt kansainvälistä yksikköä selvittämään ja arvioimaan 4H:n kansainvälisen toiminnan tilannetta. Tämän onnekkaan yhteensattuman kautta sain Suomen 4H-liitolta tehtäväkseni arvioida järjestön nuorille suuntaamaa kansainvälistä toimintaa eritoten nuorisovaihtoja vertailun, tiedotuksen ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta. 4Hliiton hallitus on pyytänyt tällaista arviointia, jotta he voivat punnita toiminnan tarpeellisen, kehittämisehdotukset sekä mahdolliset lisärahoitusmahdollisuudet. Tämä arviointitutkimus käsittelee kansainvälistä nuorisotyötä yhteiskunnallisista lähtökohdista. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus lisääntyvät yhteiskunnassamme koko ajan ja niiden vaikutukset tulevat heijastumaan yhteiskuntamme tulevaisuuden tilaan. Vaikutukset voivat olla positiivisessa mielessä suvaitsevaisuuden edistämistä tai negatiivisessa valossa rasismin lisääntymistä. Kansainvälisyys on nuorten liikkuvuutta, suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta yhdistävä tekijä. 4H-järjestö on valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka yhtenä tehtävänä on tukea yhteiskuntaa järjestämällä lapsille ja nuorille kansainvälisyyskasvatusta. Kansainvälisyyskasvatuksen lisäksi 4H-järjestö tarjoaa nuorille monia eri mahdollisuuksia päästä ulkomaille sekä tutustua vieraisiin kulttuureihin. Kaikilla 4H:n toiminnoilla on yksi tavoite: auttaa nuorta kiinnittymään kokonaisvaltaisesti yhteiskuntaamme, jolloin hänellä on paremmat edellytykset toimia kansainvälistyvässä Suomessa sekä koko Euroopassa. Arviointitutkimuksen kautta lähden arvioimaan 4H-järjestön kansainvälistä toimintaa eri näkökulmista. Tutkimusongelmana toimii kysymys: miksi nuoret eivät hakeudu 4H:n kansainväliseen toimintaan ja etenkään nuorisovaihtoihin? Tutkimuksen oletuksena on, että nuorten vähäinen osallistumisaste johtuu siitä, etteivät nuoret tiedä tar-

7 2 peeksi 4H:n kansainvälisestä toiminnasta. Tämä voi johtua esimerkiksi paikallistason tiedotuksen vähyydestä. Arvioin 4H:n tiedotusta mukaan lukien sähköisen ja kirjallisen materiaalin sekä tiedotuksen eri väylät. Pureudun tarkemmin nuorisovaihtoihin sekä niiden onnistumisiin ja osallistujamääriin erilaisten tilastojen ja palauteanalyysien kautta. Saadakseni tutkimukseeni nuorten näkökulman olen laatinut sähköpostikyselyn 4H-järjestön kansainvälisyystiimille. Teen vertailuja vastaavanlaisten järjestöjen (Lions, Rotary) toimintaan, koska niiden kautta uskon löytäväni uusia kehittämisehdotuksia sekä yhteistyömahdollisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena on esitellä ja arvioida kansainvälisen nuorisotyön merkitystä yhteiskunnassa sekä 4H-järjestön kansainvälistä toimintaa. Tutkimuksen syvin tarkoitus on antaa konkreettisia välineitä, miten Suomen 4H-liitto voi kehittää kansainvälistä toimintaansa laadukkaammaksi sekä saada toiminta kaikkien nuorten tietoisuuteen. Samalla tutkimus toimii apuvälineenä myös muille kolmannen sekä julkisen sektorin toimijoille, jotka tarjoavat nuorille kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että nuoret tietäisivät, mitä kaikkea heille on tarjolla, ja mitä väyliä pitkin he voivat saavuttaa kansainvälisiä kokemuksia ja kiinnittyä paremmin monikulttuurilliseen yhteiskuntaan. 2. Kansainvälistyminen suomalaisessa yhteiskunnassa Globalisaatio, maailmallistuminen tai kansainvälistyminen on yleisenä kehityssuuntana ollut merkittävä muutosprosessi maailmassa ja yhteiskunnassamme viime vuosikymmenten aikana (Honkapohja 2001, 27). Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet historiallisesti katsottuna hyvin merkittävää aikaa, jos tarkastellaan rajojen vapautumista, ihmisten mahdollisuuksia liikkua, saada tietoa ja ymmärtää maailman ongelmia. Kehittynyt informaatiotekniikka on mahdollistanut liikkuvuuden ja tiedonsaannin myös sähköisessä verkossa. Tietämys maailmasta ja ongelmista on lisääntynyt lähes poikkeuksetta eri puolilla maailmaa. Kylmän sodan päättyminen, talouden avautuminen ja liittyminen Euroopan unioniin ovat vaikuttaneet kansainvälisellä tavalla Suomen historiaan sekä yhteiskuntaan. (Torsti 2001, )

8 3 Globaalistumisen eduista ja haitoista ollaan montaa mieltä. Kannattajien mielestä se on tehokkain keino tuottaa hyvinvointia, kun taas epäilevät arvelevat, että globalisaatio hävittää paikallisia yhteisöjä ja tuottaa maailmanlaajuista epätasa-arvoa. Kulttuurisen globaalistumisen hyödyiksi voidaan luetella kulttuuristen kontaktien lisääntyminen sekä erilaisista lähtökohdista tulevien ainesten kohtaaminen, jotka luovat uusia kulttuureita. Kaiken kaikkiaan globalisaatio on suurin kansainvälisyyttä edistävä tekijä. (Yhteiskunnan aikakirja 1998, ) Suomalainen yhteiskunta muuttuu kaiken aikaa monikulttuurisemmaksi, ja kansainvälisyys on ilmiö, josta on tullut päivittäistä rutiinia. Kansat ja kulttuurit ovat enemmän tekemisissä keskenään kuin koskaan ihmisen historiassa. Kansainvälistyminen näkyy maahanmuuttajien lisääntyvässä määrässä: Suomessa asui 1990-luvun alussa parikymmentä tuhatta ulkomaalaista, kun nykyään heitä on yli satatuhatta (Leikola 2001, 50). Tämä on kuitenkin pieni määrä verrattuna esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin maahanmuuttajalukuihin. Kaikki suomalaiset eivät enää näytä suomalaisilta, vaan joukosta löytyy aasialaisia ja afrikkalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään täydellistä suomea. On lähes mahdotonta olla törmäämättä muihin kulttuureihin olipa kyse Helsingin ydinkeskustasta tai takahikiän kyläkaupasta. (Hulkkonen 2001, 53.) Valtaväestöstä selvästi poikkeaviin kulttuureihin on vaikea suhtautua ongelmitta, vaikka tunnustaisikin vähemmistökulttuurin oikeuden omaan identiteettiinsä. Monikulttuurisuuden ongelma on siinä, miten yleinen ihmisarvo ja kulttuuriset perinteet voidaan sovittaa toisiinsa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kansainväliset vaikutteet rikastuttavat suomalaista kulttuuria, joiden kautta voidaan oppia valmiuksia, joita tullaan tarvitsemaan kansainvälisessä yhteistyössä. (Hulkkonen 2001, 53; Yhteiskunnan aikakirja 1998, ) Suomalaiselle nuorelle globaalinen yhteisö on luonnollinen viitekehys, ainakin kun haetaan kokemuksia tai elämyksiä. Suuri osa kansainvälistymistä on pääosin kuluttamista, jossa sitoudutaan valitsemaan itseä miellyttäviä hyödykkeitä. Muiden kulttuurien ymmärtäminen vaatii kuitenkin nuoren osallistumista ja osallisuutta: henkilökohtaista vuorovaikutusta ei voida korvata. Nuorten mahdollisuudet toimia kansainvälisissä projekteissa ja yhteisöissä on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana. Tärkeimpänä lähtökohtana monikulttuurisessa nuorisotyössä voisi olla, että kaikilla nuo-

9 4 rilla olisi tasavertainen mahdollisuus osallistua kansainväliseen toimintaan. (Kansankodista maailmankylään puheenvuoroja kansainvälistymisestä 2001, 99.) 2.1 Yhteiskunnallinen näkemys kansainvälistymiseen Jokainen ihminen on jonkin valtion kansalainen, jossa jokaisella kansalaisella on sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Valtiot rajat erotetaan selvästi kartoissa toisistaan. Rajojen sisällä yhteiskunnan ja kansakunnan rajat eivät kuitenkaan ole niin selvät. Kansakunnan jäsenyys toimii toisin kuin valtion jäsenyys, joissa tärkeitä arvoja ovat uskollisuus ja kuuliaisuus kansakuntaa kohtaan. Ajatus kansakunnasta sisältää oletuksen siitä, että kansakunta on yhteisö, joka ylittää mahdolliset eroavuudet ja konfliktit ihmisten välillä. Tässä on oletus muiden kansakuntien sekä niiden kulttuurien olemassaolosta. (Saaristo & Jokinen 2004, ) Puhuttaessa yhteiskunnasta ja kulttuurista voidaan todeta, että kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jolla yhteiskunnan jäsenet luokittelevat toisiaan, perustelevat omaa toimintaansa ja tulkitsevat muita. Sijoittuessaan itse tähän erottelujen järjestelmään, yksilöt eivät suhtaudu siihen puolueettomasti, jolloin puhutaan myönteisistä tai kielteisistä arvoista käsiteltävää asiaa kohtaan. Kulttuurin tarjoamista myönteisen itsemäärittelyn aineksista koostuu jokaisen yksilön kulttuurinen identiteetti. (Sulkunen 1994, ) Sotien jälkeen yksilöiden kulttuuri-identiteetti on ollut voimakkaan sinivalkoinen, ja sen vuoksi kansainvälistyminen on osaltaan koettu yhteiskunnassamme vaikeaksi asiaksi. Historia tarjoaa oman osansa yhteiskunnan muutoksen kasvukipuihin, joka näkyy edelleen asenteissa, arvoissa ja normeissa ulkomaalaisia kohtaan. Suomalaisen yhtenäiskulttuurin rapautuminen on useissa keskusteluissa yhdistetty maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin. Saavutettu suomalainen etninen homogeenisuus tuli haastetuksi 1990-luvun alussa, kun etnisten ryhmien valtavirta Suomeen alkoi muodostua laajemmaksi. Verbi monikulttuurisoitua viittaa yhteiskunnalliseen kehitykseen, jossa kulttuurimme yhteyteen tulee uusia kulttuuriryhmiä, jolloin yhteiskunnastamme tulee monikulttuurinen. Suomi on lähtenyt sosiaalipoliittisella maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikallaan edistämään yhteiskuntamme globalisoitumista ja monikulttuurisoitumista. (Pyykkönen 2005, )

10 5 Tämän päivän suuri kansainvälisyyteen kannustava tekijä on huutava pula eri alojen työntekijöistä. Vuonna 1997 hallitus antoi periaatepäätöksellään ensimmäisen maahanmuutto- ja pakolaispoliittisen ohjelman, joka painottuu työperusteiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Työvoiman saanti Suomeen ja maahanmuuttajien työllistyminen ovat saaneet hallitsevan aseman. Keskeiseksi muuttajaryhmäksi ollaan nostamassa suoraan työpaikoille rekrytoitavia maahanmuuttajia, ja pakolaisten valikointiin vaikuttavat arviot henkilön kyvystä sekä mahdollisuuksista työllistyä Suomessa. Työstä on muodostunut tärkein Suomen kansalaisuutta ja tunnustettua oleskelua ilmaiseva tekijä. (Pyykkönen 2005, 151.) Tällä toiminnalla yhteiskunta tukee kansainvälistymistä omista tarpeistaan käsin. Tässäkin kolikolla on kääntöpuolensa: tukeeko yhteiskunta kansainvälistymistä vai markkinataloutta? Mielestäni työllä saadaan Suomeen enemmän vieraiden kulttuurien edustajia, jotka tuovat omalla panoksellaan uusia arvoja ja ainesosia kulttuurin sekoituskulhoon. Monikulttuurinen yhteiskunta ei kuitenkaan ole kulttuurien muodostama mosaiikki tai niiden sulatusuuni. Parhaimmillaan monikulttuurinen yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen, jossa väestöryhmien väliset suhteet ovat tasapainoiset ilman valtasuhteita vedoten valtakulttuuriin tai työhön. (Cantell 2000, 11.) 2.2 Monikulttuurinen nuorisotyö Yhteiskunta on sitoutunut tekemään monikulttuurista nuorisotyötä virallisesti vuodesta 1995, jolloin nuorisotyölaki astui voimaan. Yleisesti ottaen nuorisotyön tarkoituksena oli sekä liittää nuoria yhteiskuntaan että antaa nuorille mahdollisuuksia persoonallisuuden, yhteiskunnan ja kulttuurin kehittämiseen. Tuolloin tavoitteena oli edistää suvaitsevaisuutta ja kulttuurien moninaisuutta ja lisäksi budjettiin oli varattu tietty määräraha kansainvälistä yhteistyötä koskeviin hankkeisiin (Nuorisotyölaki 1995). Laki osui parhaimpiin maahanmuuttovuosiin, jolloin nuorisotyön piti ottaa huomioon myös lisääntyneiden maahanmuuttajalasten ja nuorten tarpeet sekä kulttuurien kohtaamisen vaikutukset. (Cantell 2000, )

11 6 Uusi nuorisolaki, joka astui voimaan maaliskuussa 2006, kertoo nuorisolain tavoitteiksi ja toiminnan lähtökohdiksi yhdenmukaisuuden ja tasa-arvon, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden. Lisäksi laki velvoittaa kuntien nuorisotyön yhdeksi tehtäväalueeksi kulttuurisen, kansainvälisen ja monikulttuurisen nuorisotoiminnan. Valtion talousarvioon otetaan lisäksi vuosittainen määräraha edellisen lain mukaisesti käytettäväksi kansainväliseen nuorisoyhteistyöhön. (Nuorisolaki 2006.) Tämän lain astuessa voimaan monikulttuurista nuorisotyötä on tehty yli kymmenen vuotta. Uusi laki on ottanut termeikseen monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden, jotka tukevat globalisaatiota sekä kulttuurien monimuotoisuuden ymmärrystä. Valtiovalta on antanut yhteiskunnalle tietyt reunaehdot, jotka velvoittavat huomioimaan uudet tarpeet nuorisotyön kentällä. Monikulttuurisen nuorisotyön tavoitteena on avoimen suomalaisen yhteiskunnan rakentaminen, jossa erilaisten identiteettien olemassaolo hyödynnetään eikä koeta uhaksi. Kaikille nuorille pyritään turvaamaan tasa-arvoinen asema nuorisotoiminnan piirissä. Samalla tarjotaan valmiuksia tehdä tietoisia valintoja elämässä. Monikulttuurinen nuorisotoiminta ei hyväksy syrjintää eikä rasismia. Kaikilla ihmisillä tulee olla samanarvoinen asema ja mahdollisuudet. Monikulttuurinen nuorisotyö toteuttaa tehtäväänsä kaikkia ihmisiä ja kulttuureja koskevan ymmärryksen lisäämiseksi. Aktiivinen eri kulttuuritaustaisten ihmisten kohtaamisen edistäminen on yksi osa monikulttuurisen nuorisotoiminnan tavoitteista. Tänä päivänä nuorisotyöntekijöiden koulutukseen on sisällytetty tietty määrä perehtymistä kulttuurien väliseen kasvatukseen. Siinä sivutaan etnisiä suhteita, suvaitsevaisuuden edistämistä, ihmisoikeuksia sekä erilaisia kulttuuri-identiteettejä. (Cantell 2000, ) Monikulttuurinen nuorisotyö on yhteiskunnan hyväksymiä arvoja tukevaa työtä, joten mitä vaaditaan monikulttuurista työtä tekevältä nuorisotyöntekijältä? Monikulttuurisessa työssä nuorisotyöntekijä toimii nuorten roolimallina. Hän välittää tietoisesti ja tiedostamattaan tietynlaisia arvoja ja malleja. Samanaikaisesti nuori havainnollistaa yhteiskunnan perusarvoja. Toinen keskeinen tavoite on nuorten osallistumisen ja osallisuuden edistäminen. Toiminnan tavoitteena on osallistuva ja omaan elämäänsä aktiivisesti vaikuttava yksilö. Nuorisotoiminta tarjoaa paikan, jossa kohdataan kulttuurin mukanaan tuomia ongelmia ja opitaan niiden ratkaisemiseen tarvittavia taitoja. (Cantell 2000, )

12 7 Tarkoituksena on herättää nuoren tietoisuus tunnistamaan perusarvojen olemassaolo ympärillään vaikuttavassa yhteiskunnassa. Nuorisotyöntekijälle poliittisen ulottuvuuden huomiointi merkitsee nuorisotoiminnan yhteiskunnallisen vaikutusten tunnistamista. Nuorisotyöllä tulisi olla herättelevä ja arvioiva vaikutus, jotta nuoret oppisivat arvioimaan asioita kriittisesti ja objektiivisesti. Kaiken kaikkiaan monikulttuurinen nuorisotyö on vastavuoroisuuteen, vuorovaikutukseen, kokemusten vaihtoon, yhteisvastuuseen ja sosiaaliseen kasvuun tähtäävää toimintaa, jonka tavoitteena on sosiaalistaa nuoria yhteiskuntaan ja kansainväliseen maailmaan. (Cantell 2000, ) 2.3 Kansainvälistymisen pullonkaulat Suurin kansainvälisyyttä ehkäisevä tekijä yhteiskunnassamme ovat negatiiviset asenteet, stereotypiat ja ennakkoluulot. Asenteet ovat henkilön suhteellisen pysyviä käsityksiä erilaisista asioista ja ne edustavat henkilön tapaa hahmottaa sosiaalista maailmaa ja itseään sen osana. Asenteet koostuvat kolmesta osatekijästä. Kognitiivinen osatekijä tarkoittaa henkilön tietoja tässä tapauksessa vieraasta kulttuurista. Asenteen emotionaalinen osatekijä viittaa niihin tunteisiin, mitä kulttuuri henkilössä herättää, ja asenteen toiminnallinen osatekijä korostaa sitä tosiasiaa, että henkilö toimii asenteidensa mukaisesti. Asenteen koostuminen kolmesta osatekijästä (tieto, tunne, toiminta) tarkoittaa, että yhden osan muuttuessa muutkin osatekijät muuttuvat samansuuntaisesti. (Vuorinen & Tuunala 1999, 120.) Stereotypiat ovat tunnevaltaisia, laajoja asennekokonaisuuksia, jotka pohjautuvat uskomuksiin, virhepäättelyyn tai virheelliseen yleistykseen. Samalla ne ovat jäykkiä, kaavamaisia ja yleistäviä asenteita myönteisiä tai kielteisiä. Stereotypioille on tyypillistä yksinkertaistaminen ja samanlaistaminen: Suomessa on aina kylmä tai kaikki Afrikan mantereelle asuvat ovat mustia. Stereotypioiden ääripäistä muodostuvat ennakkoluulot, jotka ovat johonkin ihmisryhmään kohdistuvia kielteisiä tai perusteettomia asenteita. Yhteiskunnassa ennakkoluuloilla on suuri merkitys, koska mitä jyrkempiä ennakkoluuloja vallitsee eri ryhmien välillä, sitä räjähdysalttiimpi yhteiskunta on. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1995, 134; Vuorinen & Tuunala 1999, 120.)

13 8 Nyky-yhteiskunnassamme vallitsevat asenteet ovat mielestäni muuttuneet suopeammiksi monikulttuurisuutta kohtaan. Maahanmuuttajat sekä toisen polven mamu-lapset ja -nuoret ovat arkipäivää niin päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoillakin. Varsinkin lapset ovat tottuneet näkemään eri kansalaisuuksia ja kulttuureita lähipiirissään. Ilahduin huomatessani, että televisiossa alkoi pyöriä ensimmäinen maahanmuuttajista kertova tv-sarja Mogadishu Avenue, johon oman sarkasminsa antaa käsikirjoittaja Jari Tervo. Vieraista kulttuureista tulevia henkilöitä ja kulttuurien yhteentörmäyksiä käsitellään huumorin kautta, joka on yksi väline edistää kansainvälisyyttä. Mitä enemmän suomalaiset kohtaavat vieraan kulttuurin edustajia, sitä helpompi heidän on tottua ajatukseen kansainvälistyvästä yhteiskunnasta. Osaltaan kansainvälisyyden pullonkauloihin vaikuttaa liian vähäinen tieto eri kulttuureista ja kansallisuuksista. Tiedon vähyyttä voidaan parantaa kansainvälisyyskasvatuksen avulla, jota muun muassa 4H-järjestö omalla toiminnallaan aktiivisesti edistää. 3. Kansainvälisyyskasvatus 4H-järjestössä 4H-järjestö perustettiin Suomeen vuonna 1928 tuolloisena nimenään Maatalouskerholiitto. 4H:n juuret ovat Yhdysvaltojen vahvassa agraarikulttuurissa, josta se on levinnyt yli 80 maahan ympäri maapalloa. Jo täten 4H on kansainvälisesti voimakas nuorisojärjestö, jonka perusedellytykset pohjautuvat valtioiden rajoja ylittävään toimintaan. Alusta pitäen kansainvälisyys on näkynyt erilaisena vaihtotoimintana sekä tutustumisena eri maiden agraarikulttuureihin. 4H:n kansainvälisyys perustuu järjestön perusarvoihin: harkintaan, harjaannukseen, hyvyyteen ja hyvinvointiin (head, hands, heart, health). Käytännössä tämä merkitsee sitä, että konkreettisesti osallistumalla kansainväliseen toimintaan nuoren kädet, pää, sydän ja koko keho ovat mukana antamassa nuorelle uusia oppimiskokemuksia. (Suomen 4H-liitto 2006.) Vuosina H-järjestön päätavoitteina ovat yrittäjyyskasvatus, vapaaehtoisuus sekä kansainvälisyys teemalla Hyvällä harrastuksella huomisen huipulle. 4H:n kansainvälisyys antaa nuorille välineitä itsensä toteuttamiseen. Sitä kautta nuori ymmärtää paremmin itsensä myös osaksi yhteiskuntaa ja maailmaa. Kansainvälisyyskas-

14 9 vatus on ennen kaikkea asennekasvatusta ja arjen jakamista sekä jatkuvaa kasvamista yhdessä nuoren kanssa. Nuorten asenteet erilaisuutta kohtaan muotoutuvat myönteisimmiksi, he oppivat torjumaan rasismia ja edesauttavat suvaitsevaisuutta. He oppivat elämäntaitoja, joita he tarvitsevat monimuotoisessa yhteiskunnassa. Kansainvälinen lähestyminen asioihin muodostuu sitä paremmin, mitä nuorempana se aloitetaan. Kansainvälisyyteen kasvaminen on prosessi, joka auttaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta ja joka kehittää kykyä toimia globalisoituvassa maailmassa. (Palkkimäki 2005, 5-6; Tullaan tutuiksi 2004, 8.) 4H:n monikulttuurisuus- ja kansainvälisyyskasvatus on tärkeä osa 4H-järjestön toimintaa. Tavoitteena on parantaa suomalaisten 4H-nuorten mahdollisuuksia liikkua paikasta toiseen ja osallistua erilaisiin kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin. Kansainvälisyyskasvatukselle (global education) ei ole olemassa yhtä määritelmää, vaan sillä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, joka ohjaa maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. UNESCO määrittelee kansainvälisyyskasvatuksen kasvamiseksi kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön, rauhaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen. (Palkkimäki 2005, 5-6.) Kansainvälisyyskasvatuksen sateenvarjon alla ovat käsitteet ihmisoikeuskasvatus, monikulttuurisuuskasvatus, rauhankasvatus sekä ympäristökasvatus. Lisäksi käsitteisiin sisältyvät termit tasa-arvo ja suvaitsevaisuus. Kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteena on, että ihminen hyväksyy toisten ihmisten erilaisuuden, tuntee muita kulttuureita ja ymmärtää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ihmisarvon perustaksi. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää yksilöiden, yhteisöjen ja ryhmien välisiä vuorovaikutussuhteita. Jotta muutoksia ja vuorovaikutussuhteita voidaan oppia, kansainvälisyyskasvatus pitää aloittaa erilaisuuden ja vastakkaisuuksien hyväksynnästä. (Palkkimäki 2005, 5-6.) Käytännössä kansainvälisyyskasvatuksen avulla Palkkimäen (2005, 6-7) mukaan pyritään kehittymään yhteiskunnan jäsenenä, jolloin hankitaan tietoa eri kulttuureista ja ympäröivästä maailmasta. Kansainvälisyyskasvatukseen kuuluu olennaisena osana kulttuurienvälinen vuorovaikutus, kulttuurienvälinen oppiminen. Sitä tapahtuu, kun eri kulttuureista tulevat ihmiset ovat tekemisissä keskenään. Kun kulttuurit kohtaavat, törmäyksiltäkään ei voida välttyä, koska jokainen toimii omalle kulttuurilleen tyypilli-

15 10 sellä tavalla, joka voi olla vieras kanssakumppanille. Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen avulla opitaan arvostamaan ihmisten, kulttuurien ja näkemyksien välisiä eroja, jolloin lähtökohtana on oman itsensä ja kulttuurinsa tunteminen. Tarkoituksena on, että nuoret ymmärtävät olevansa maailmankansalaisia, joka tuo heille sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Lisäksi he oppivat havainnollistamaan kulttuurien välisiä eroja avoimesti ja vahvistamaan havaittuja yhteisiä ominaisuuksia. (Palkkimäki 2005, 7.) Kansainvälisyyskasvatus tarjoaa mahdollisuuden tutustua vieraiden kulttuurien lisäksi myös paremmin omiin suomalaisiin juuriin, koska oman kulttuurin oppii tuntemaan parhaiten vasta silloin, kun on tutustunut vieraaseen kulttuuriin. Suuremmaksi osaksi kulttuurien välisten samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien löytäminen tapahtuu vertailemalla, jolloin kummatkin osapuolet löytävät uusia elementtejä kulttuureistaan. Puhutaan paljon kulttuurisen erilaisuuden hyväksymisestä ja suvaitsevaisuudesta. Monelle nuorelle on vaikeaa, kenties mahdotontakin muuttaa radikaalisti asenteitaan vierasta kulttuuria kohtaan. Kansainvälisyyskasvatuksessa olisikin tärkeä painottaa, että tarkoituksena on tutustua ja tiedostaa erilaisten kulttuurien ja tapojen olemassaolo eikä niinkään turruttaa nuoria kaikki käy kulttuurin varjossa -ajatukseen. Tällä tarkoitan, että kulttuurien törmätessä meidän ei tule välttämättä hyväksyä vieraan kulttuurin tapaa, vaan tiedostaa sen olemassaolo ja joustaa sen mukaisesti. Tähän törmäsimme nuorisovaihdossa puolalaisten nuorten kanssa. Heidän käsityksensä ajasta on erilainen kuin suomalaisten nuorten, jotka olivat aina ajoissa, kun taas puolalaisia nuoria piti odottaa. Ohjaajana en hyväksynyt tätä tapaa ja olin ylpeä omien nuorten täsmällisyydestä, mutta tiedostin kulttuurien eroavaisuuden ja joustimme yhdessä sen mukaan. Tiedostamisen kautta toiminnasta voi jossain vaiheessa tulla hyväksyttävää ja normaalia, jolloin se edistää suvaitsevaisuutta. Jokainen voi toteuttaa ja edistää kansainvälisyyttä. On oleellista oppia ajattelemaan maailmanlaajuisesti ja toimimaan paikallisesti (think global, act local). Koulujen, kerhojen ja erilaisten projektien kautta voidaan tutustua ulkomaanpolitiikkaan, rasismiin, yhteiskuntatieteeseen tai esimerkiksi kehitysmaiden ongelmiin. Kun asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, opitaan havaitsemaan kansainvälisyyden niin positiiviset kuin negatiivisetkin tasot omassa yhteisössä, mediassa sekä valtakunnan tasolla. Mikäli

16 11 mahdollista, pyritään kokemaan positiivisia monikulttuurisia kohtaamisia kotona, koulussa, kotimaassa tai ulkomailla, ja kasvetaan ihmisenä kansainvälisten kokemusten kautta. Kaiken kansainvälisen toiminnan lisäansioina ovat kielitaidon karttuminen, erilaisten arvojen tiedostaminen ja avarakatseisuuden lisääminen. (Palkkimäki 2005, 6.) 4. Kansainvälinen toiminta 4H-järjestössä Globalisaation myötä kansainvälinen toiminta on kehittynyt myös järjestökentässä. 4H:n kansainvälisen toiminnan juuret ulottuvat jo vuosikymmenten taakse ja tänä päivänä 4H:n kansainvälisyyteen liittyvä toiminta on monipuolista ja pohjautuu kansainvälisyyskasvatuksen tukipilariin: maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. 4.1 Kansainvälinen nuorisovaihto IFYE IFYE (International 4H Youth Exchange) on yhtä kuin kansainvälinen 4Hkerholainen. IFYE viipyy kohdemaassaan 2-6 kuukautta asuen eri isäntäperheissä muutaman viikon kussakin. Hän on tasa-arvoinen perheenjäsen, joka osallistuu perheen arkielämään ja vapaa-aikaan aivan kuten perheen muutkin jäsenet. Lisäksi IFYE pääsee tutustumaan paikallisen 4H- tai vastaavan järjestön toimintaan. IFYE:ksi voi hakea yli 18-vuotias 4H-järjestön jäsen. Nuorisovaihdon tavoitteena on, että IFYE tutustuu paremmin eri maihin, edustaa Suomea ja vie suomalaista kulttuuria ulkomaille. Samalla IFYE saa roppakaupalla kokemusta ja kartuttaa kielitaitoaan. IFYE-vaihto on alkanut vuonna 1948 USA:n ja Euroopan maiden välillä. Suomen 4H-liiton kautta ensimmäiset IFYE:t lähtivät USA:han vuonna Nuorisovaihdon tavoitteena on vuosikymmenten ajan ollut edistää rauhan ja yhteisymmärryksen aatteita nuorten ja heidän isäntäperheidensä välillä. (Suomen 4H-liitto 2006.) Erilaisia vaihtoehtoja IFYE:lle on tarjolla runsaasti. Euroopan sisäisiä maita ovat Skotlanti, Pohjois-Irlanti, Sveitsi, Itävalta, Latvia, Viro, Puola ja Venäjän Karjala, joissa vaihdon kesto on yhdestä kolmeen kuukautta. Lisäksi vaihtoehtoina ovat Australia ja USA, jossa IFYE viettää myös 1-3 kuukautta. Yli 20-vuotiaille tarjotaan pi-

17 12 dempää vaihtoa USA:han, jonka kesto on puoli vuotta. IFYE maksaa matkat isäntämaahan, tuliaiset, matkavakuutukset sekä omat henkilökohtaiset kulunsa. Isäntäperhe ja paikallinen 4H vastaavat perillä koituneista kuluista. IFYE:ksi hakeminen tapahtuu loppuvuodesta erillisellä lomakkeella (LIITE 1), joka menee paikallisyhdistyksen kautta piiriin ja piirin kautta liittoon, jossa lopulliset lähtijät valitaan. (Suomen 4Hliitto 2006.) Yksi mahdollisuus osallistua nuorisovaihtoihin Suomesta käsin on ilmoittautua vapaaehtoiseksi isäntäperheeksi ulkomailta tulevalle IFYE:lle. Isäntäperheeksi tuleminen edellyttää hakukaavakkeen täyttämistä (LIITE 2), jossa kysytään perheen tiedot (yhteystiedot, vanhempien ammatit sekä kielitaito). Hakulomakkeessa on myös huomioitu mahdolliset maatilan tiedot sekä tuotantosuunta. Ymmärrän, että agraarikulttuuri on tärkeässä asemassa IFYE:lle, mutta nykyään suomalainen 4H-toiminta on kehittynyt sen verran eteenpäin, että myös kaupunkilaisperhe voi ottaa IFYE:n kotiinsa. Lomakkeeseen tarvitaan myös paikallisyhdistyksen toiminnanjohtajan sekä piirin johtajan allekirjoitukset. (Suomen 4H-liitto 2006) Isäntäperheenä oleminen on hyvä vaihtoehto tutustua vieraaseen kulttuuriin, oppia kieltä ja tarjota suomalaisen kulttuurin mukainen koti uudelle perheenjäsenelle. Suomalaiset IFYE:t ry on kansainvälisen 4H-nuorisovaihdon käyneiden jäsenten muodostama yhdistys (perustettu vuonna 1964), jonka tehtävänä on olla yhdyssiteenä kaikkien Suomesta ulkomailla olleiden vaihtonuorten kesken. Jäseneksi pääsevät kaikki IFYE-nuoret (jäsenmaksu 12 /vuosi). Yhdistys toimii Suomen 4H-liiton alla, ja tunnuksenaan heillä on lause Once an IFYE always an IFYE! Toiminnan tavoitteena on kokoontua säännöllisesti yhteen keskustelemaan kansainvälisistä asioista. Varsinaiset tapaamiset ovat kevään vuosikokous sekä vuotuinen syksyn epävirallisempi kokoontuminen. Lisäksi Suomen IFYE:t ovat mukana erilaisissa 4H:n kansainvälisyystapahtumissa sekä kertovat kokemuksistaan eteenpäin. (Suomen IFYE:t ry 2006.) Suomalaiset IFYE:t ry pitää yhteyttä vastaaviin sisarjärjestöihin muissa Euroopan maissa. Joka kesä järjestetään Euroopan IFYE-konferenssi, johon kokoontuu IFYE-vaihdokkia eri puolilta Eurooppaa. Jokainen IFYE-maa huolehtii omalla vuorollaan Euroopan konferenssin järjestelyistä. Suomessa konferenssi järjestettiin

18 13 edellisen kerran vuonna 2000 ja seuraava vuoro osuu vuodelle (Suomen IFYE:t ry 2006.) 4.2 Lyhytkestoiset nuorisovaihdot SIRYE 4H tarjoaa myös lyhyempiä, alle kuukauden kestäviä SIRYE-vaihtoja (Short-term International Rural Youth Exchange) yli 14-vuotiaille nuorille (Palkkimäki 2005, 8). Näitä vaihtoja on paljolti mainostettu lyhytkestoisina vaihtoina SIRYE:n sijaan, koska ajatuksena on, että erilaiset kirjainlyhenteet vaikeuttavat 4H-toiminnanjohtajien resursseja muistaa eri vaihto-ohjelmien sisältöä. Toisaalta kaksi selkeää kirjainyhdistelmää IFYE ja SIRYE voisivat helpottaa vaihto-ohjelmien hahmottamista pitkä- ja lyhytkestoisina ohjelmina. 14 vuotta täyttäneet voivat osallistua kolmen viikon pohjoismaiseen vaihtoon, joissa vaihtoehtomaina ovat Ruotsi, Norja ja Tanska. Lisäksi nuoremmille on tarjolla leirejä Pohjoismaissa, Virossa tai Karjalassa. Yli 16-vuotiaille pääsevät osallistumaan USA:n ryhmävaihtoon, joka kestää kaikkiaan perehdytyksineen, matkoineen ja arviointeineen noin kuukauden. 18 vuotta täyttäneet voivat IFYE-vaihdon lisäksi tutustua eri maihin alle kuukauden jaksoissa. Tällainen vaihtoehto tarjotaan esimerkiksi Walesissa, jossa perehdytään tarkemmin Young Farmer s -järjestön toimintaan. (Palkkimäki 2005, 8; Suomen 4H-liitto 2006.) Yksi iso ja merkittävä osa 4H:n kansainvälistä toimintaa on kehitysapu ja tutustumismatkat Namibian ja Tansanian 4H-työhön. Mahdollisuus kehitysavun keräämiseen ja antamiseen on annettu jokaiselle paikallisyhdistykselle sekä 4H-jäsenelle, jotka voivat omalla toiminnallaan kantaa kortensa kekoon auttaakseen näitä kahta Afrikan maata kehittääkseen paikallista 4H-toimintaansa. Kerran vuodessa halukkaat, yli 18-vuotiaat nuoret pääsevät kuukauden ajaksi tutustumaan Namibian ja Tansanian 4H-nuorten projekteihin ja 4H-kouluihin. Samalla suomalaiset nuoret vievät tervehdyksen Suomesta ja palasen omaa kulttuuriaan mukanaan. Tutustumismatkat opettavat erilaisia työtehtäviä, afrikkalaista kulttuuria sekä kehitysyhteistyötä. (Suomen 4H-liitto 2006.)

19 Muu 4H:n kansainvälinen toiminta Euroopan 4H-komitea järjestää vuosittain kaikille yli 18-vuotiaille 4H-jäsenille rallin, jossa nelihenkiset tiimit laativat näyttelyn kulloisestakin rallin teemasta ja suunnittelevat iltaohjelmat. Ralli on tietynlainen leiri kansainvälisyydestä kiinnostuneille nuorille. Komitean ohjelmistoon kuuluvat myös vuotuiset kevät- ja syysseminaarit, joiden tarkoituksena on koota yhteen eurooppalaisia toimihenkilöitä, luottamushenkilöitä ja 4H-nuoria. Jokainen maa voi järjestää halutessaan myös omia kansainvälisiä leirejään. Kesällä 2007 Kannonkoskella Piispalassa järjestetään pohjoismainen leiri, johon odotetaan leiriläisiä Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta sekä Tanskasta. Leirin nimi on Our roots, our world ja teemana toimivat vapaaehtoisuus ja kansainvälisyys. (Suomen 4H-liitto 2006.) Yksi osa Euroopan unionin ja 4H:n tekemään yhteistyötä ovat EU:n tukemat Nuorisoohjelmat. Ryhmät voivat saada avustusta Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n kautta suoritettaviin nuorisovaihtoihin, jotka toteutetaan vuotiaiden nuorten kanssa yhden tai useamman ulkomaalaisen kumppaniryhmän kera. Lisäksi CIMO tukee nuorten kansainvälistä vapaaehtoistyötä NEUVO-ohjelman kautta, mitä 4H-yhdistykset voivat tahoillaan hyödyntää. (Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO 2006.) 4H-järjestön kansainvälinen toiminta on kaikkien vaihtojen lisäksi myös erilaisten koulutusten järjestämistä sekä kansainvälisyyskasvatusta paikallisella tasolla. 4H on omaehtoista yrittäjyyttä tukeva järjestö, joka on kehitellyt itselleen TOP-järjestelmän (Tekemällä oppii parhaiten), jossa tekemisen pedagogiikan kautta opitaan erilaisia arjen taitoja. Myös kansainvälisyys on huomioitu tehtäväpankissa, jossa tarjotaan eritasoisia tehtäviä. A-tason tehtävät ovat koottu nimikkeellä Kotina koko maailma, ja tehtävät ovat tarkoitettu pienemmille maailmanvalloittajille. Näissä tehtävissä esimerkki liitteessä 3 (LIITE 3) - tutustutaan omaan asuinympäristöön sekä hieman muiden maiden elämään ja kulttuureihin eri aistien avulla. B-taso Yhteisen auringon alla vaatii jo enemmän pohdintaa ja tekemisen meininkiä. Tehtävät auttavat etsimään tietoa sekä omasta että vieraista kulttuureista (LIITE 4). On tärkeää tuntea omaa kulttuuria, jotta osaa verrata sitä muihin. (Palkkimäki 2005, 7; Suomen 4H-liitto 2006.)

20 15 C-tason tehtävät löytyvät `Valloita maailma taidoillasi -nimikkeen alta, jossa käydään läpi kehitysyhteistyötä, kansainvälistä kerhokirjeenvaihtoa sekä tutustumista Afrikkaprojekteihin (LIITE 5). Näiden tehtävien tarkoitus on auttaa kehittämään omia kansainvälisen vuorovaikutuksen taitoja ja syventämään tietoa eri maista ja kulttuurien piirteistä. Kansainväliset 4H-nuorisovaihdot kuuluvat D-tason koulutuksiin, jossa konkreettisesti osallistutaan kansainväliseen toimintaan. Koulutusaineisto ei ole vielä toiminnanjohtajien saatavilla, koska suurella todennäköisyydellä aineisto tulee olemaan yksi osa kehitteillä olevaa 4H:n yritysopasta. (Kansainvälisen 4H TOP-tehtävän ohjaajaopas 2002, 10 11; Palkkimäki 2005, 7-8; Suomen 4H-liitto.) 5. Arviointitutkimuksen perusteet Kansainvälisen toiminnan arviointi pohjautuu strategiana arviointitutkimuksen perusteisiin. Evaluaatio- eli arviointitutkimus on suhteellisen nuori tutkimusstrategia, jota käytetään lähinnä sosiaalitieteissä mukaan lukien nuorisotyö. Arviointitutkimus on kehittynyt ja laajentunut nopeasti vasta viimeisen 30 vuoden aikana, ja yhä vaihtelevampia asioita halutaan arvioitaviksi tämän strategian avulla. Tähän ovat vaikuttaneet myös Euroopan Unionin vaatimat selvitykset sekä kotimaassa tapahtuva jatkuva keskustelu julkisten varojen käytöstä (Holmila 1999, 49). Alun perin lähtökohtana ovat olleet kvantitatiiviset eli määrälliset menetelmät sekä tutkimuksen kokeellinen asetelma. Nykyään kuitenkin laadulliset menetelmät ovat tulleet pysyväksi osaksi evaluaatiotutkimusta. (Holmila 1999, ) On selvää, että puhuttaessa luotettavasta tutkimuksesta tarvitaan sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, joita myös oma arviointitutkimukseni noudattelee. Arviointitutkimusta on tarkasteltava uudenlaisen asiantuntijuuden muotona. jolloin tarkastelun kohteina ovat arviointi sekä asiantuntijuus yhdessä (Eräsaari et al.1999, 8). 5.1 Evaluaatio yhteiskunnassa

21 16 Arviointitutkimus on voimakkaasti laajentunut 2000-luvulla. Julkishallinnossa muistutetaan, että arviointi kuuluu kaikkeen suunnitelmalliseen toimintaan. Arviointi sisältää aina arvottamista, tietojen arvopohjaista analyysiä. Arvioinnin keskeisin käsite on vaikuttavuus, jolla tarkoitetaan eri järjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja tuloksia ja vaikutuksia. (Kangas 2005, ) Arviointitutkimus on syntynyt tarpeesta tutkia ja arvioida sosiaalisten palvelujen toimivuutta. Palvelujen luonne kehittyy koko ajan, jolloin arviointitutkimuksen tulee pysyä kehityksen perässä. (Holmila 1999, 49.) On vaikea mitata konkreettisilla mittareilla, miten laadukasta esimerkiksi tämän tutkimuksen nuorille suunnattu kansainvälinen toiminta on. Arviointitutkimuksen avulla toimintaa punnitaan objektiivisesta näkökulmasta, jolloin pystytään erittelemään toiminnan onnistumiset sekä mahdolliset epäkohdat. Samalla arviointi antaa kehittämisehdotuksia toiminnan parantamiseksi. Nuorten kanssa tehdään paljon erilaista yhteiskunnan hallinto- ja kasvatusrakenteista lähtevää auttamis- ja kehittämistyötä. Arviointitutkimus on oiva keino tarkastella nuorisotyön eri muotoja sekä niiden vaikutusta nuorten elinoloihin. Nuorisotutkimus on erityisen kiinnostunut arviointitutkimuksen mahdollisuudesta auttaa suuntaamaan nuorisotyön käytäntöjä ja voimavaroja mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä auttaa sekä nuorisotyötä että koko yhteiskuntaa ajateltaessa julkisten varojen kohdentamista, tarkoituksenmukaisuutta sekä tehokkuutta. (Holmila 1999, 47; Cederlöf 1999, ) Ajankohtaisia nuorisotyön kehittämisen haasteita ovat arviointi ja laatutyö. Ajankohtaisen kehittämisintressin kautta keskeisiksi tutkimusongelmiksi nousevat nuorisotyön vaikuttavuus sekä siihen liittyvät arvioinnin ja laadun kriteerit. Laatu on yhteydessä työn merkitykseen. Laadun arviointi yleistyy, ja ihmistyön arviointi luo arviointityöhön uusia näkökulmia. Laatu ihmistyön ulottuvuutena on toiminnallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, eikä sitä voi määrittää ja arvioida ulkoapäin. Nuorisotyö on palvelujärjestelmä, joka tuottaa palveluja paitsi nuorille myös valtiolle ja koko yhteiskunnalle. Keskeiset syyt laadun arvioinnille ovat päätöksenteon tarvitsema tieto palvelujärjestelmän toimivuudesta ja tarve toiminnan tehokkuuden kehittämiseksi. (Cederlöf 1999, )

22 17 Myös 4H on palvelujärjestelmä, joka tuottaa palveluja nuorille, valtiolle sekä yhteiskunnalle. Pidän tärkeänä, että tunnen 4H-järjestön sisältäpäin, jolloin voin tehdä laadukasta arviointitutkimusta omia lähtökohtiani hyödyntäen. Laadun määrittäminen tässäkin tutkimuksessa on vaikeaa, mutta ehkä hyödyllisin tapa on suorittaa laadun vertailua vastaavia palveluja tarjoavien järjestöjen kesken. Evaluaatio pyrkii tutkimuksen kattavaan analyysiin, jolloin sille tulee kolmenlaisia tehtäviä. Ensimmäisenä se analysoi ja käsitteellistää toiminnan sisältöä ja asetelmaa. Toiseksi se seuraa ja arvioi toiminnan toteutusta ja viimeisenä vaiheena se mittaa ja arvioi ohjelman hyödyllisyyttä. (Holmila 1999, 51.) Omassa tutkimuksessani pyrin seuraamaan tätä kolmivaiheista polkua, jossa ensimmäiseksi avaan 4H-järjestön kansainvälistä toimintaa ja sen mahdollisuuksia järjestökentässä sekä yhteiskunnassa. Toista vaihetta olen seurannut oikeastaan koko kolmen vuoden ajan, mitä olen ollut töissä 4H-järjestössä. Tänä aikana olen tehnyt jatkuvaa seurantaa ja arviota toiminnan tavoitettavuudesta ja toimivuudesta. Tämän tutkimuksen kautta tuon esille kolmannen vaiheen, jossa mittaan ja arvioin, missä toiminta on onnistunut ja minkälaisia kehitysmahdollisuuksia toiminnalle on olemassa. 5.2 Evaluaation elementit sekä peruskysymykset Arvioinnilla on olemassa kolmenlaisia elementtejä: formatiivinen, prosessi- ja tulosevaluaatio. Formatiivinen evaluaatio on lähinnä toimintojen kehittämistä suoraan asianomaiselle taholle, jonka avulla varmistetaan, että toiminta on haluttua sekä suunniteltua ja hyvin toteutettua. Tutkimuksessa arvioidaan erilaisia tarpeita, hyödynnetään aikaisempaa materiaalia, asetetaan päämääriä ja testataan olemassa olevaa materiaalia. Formatiivinen evaluaatio vaikuttaa myös toimintaan, sillä arvioinnin kohteella on mahdollisuus muuttaa toimintaansa arvioinnin myötä. Summatiivinen evaluaatio on formatiivisuuden vastinpari, jossa tutkimus tuotetaan toiminnan ulkopuoliselle yleisölle tai päättäjälle. Summatiivinen evaluaatio keskittyy enemmän lopputulokseen: mitä saatiin aikaiseksi? Prosessievaluaatio keskittyy itse prosessin analysointiin, jossa arvioidaan itse intervention vaikutuksia toimintaan ja tilanteeseen. Tulosevaluaation tarkoitus on mitata, missä määrin toiminnan tavoitteet on saavutettu. Tulosevaluaation

23 18 vertailuasetelma ennen ja jälkeen arvioi, miten toiminta on kehittynyt pitkällä aikavälillä. (Eräsaari et al. 1999, 10; Holmila 1999, ) Miettiessäni kansainvälisen toiminnan arviointia liitän sen kiinteästi osaksi formatiivista tutkimuselementtiä, koska tutkimus on nimenomaan toimintojen kehittämistä ja tarkistamista toiminnan tarpeellisuudesta. Arviointi tapahtuu kuitenkin sen verran nopealla aikavälillä, että tutkimuksessa arvioidaan enemmän tuloksia kuin itse prosessia. Tällöin tutkimuksessa on mukana myös summatiivinen osuus, jolloin etsitään vastauksia, mitä tutkimuksella saatiin aikaan. Lisäksi tutkimus esitellään 4H-liiton hallitukselle, jolloin vastaanottajana on ulkopuolinen taho. Tämä tutkimus on pilottitutkimus, joka toimii pohjamateriaalina esimerkiksi tulosevaluaatiolle, mikäli halutaan tutkia, miten toiminta on kehittynyt tutkimuksen tuomien kehitysmahdollisuuksien myötä. Arviointiin liitetään kiinteästi neljä eri peruskysymystä (KUVIO 1), jotka ovat: kuinka toimittiin, mitä saavutettiin, kuka osallistui ja miksi tulos saavutettiin? Kysymyksellä kuinka yritetään ymmärtää tapahtunutta ja hahmottaa tutkimuksen luonnetta ja toimintaa. Kysymys mitä saavutettiin painottaa tulosevaluaatiota vertailemalla asetelmaa ennen ja jälkeen. Kuka osallistui vastaa organisaatiokysymykseen, ketkä ovat olleet tutkimuksessa jollain tavalla mukana. Viimeinen kysymys miksi on varmasti vaikein, mutta Holmilan (1999, 59) mukaan kiinnostavin kysymys, joka vaatii teorian luomista samalla kun hahmoteltua teoriaa peilataan koko prosessin ymmärtämiseen. (Tanskanen & Tanskanen 2003, )

24 19 Kuinka toimittiin? prosessin ymmärtäminen ongelman konstruointi Mitä saavutettiin? tulosevaluaatio Kuka osallistui? organisaatioanalyysi yhteisön rakenne Miksi tulos saavutettiin? teoreettinen evaluaatio KUVIO 1. Neljä evaluaation peruskysymystä Holmilan (1999, 58) mukaan Tutkimukseni 4H-järjestön kansainvälisestä toiminnasta pyrkii vastaamaan näihin kaikkiin, vaikka Holmila (1999, 59) toteaakin, että tutkimusten ei tarvitse vastata kaikkiin neljään kysymykseen, koska rajausten teko tutkimuksessa on aina mahdollista sekä suotavaa. Aloitan kysymyksestä kuinka toimittiin, jossa peilaan koko tutkimusta sen lähtökohtiin, käsitteisiin ja kokonaisuuden ymmärtämiseen. Tutkimukseeni osallistuva organisaatio koostuu lähinnä 4H-liitosta, joka on arviointitutkimukseni tilaajana. Tähän vastaukseen kuuluvat myös nuoret, joiden vaikuttamismahdollisuuksia halusin tehostaa tekemäni sähköpostikyselyn myötä. Tulosevaluaation näkökulmasta toivon, että löydämme keinoja kehittää toimintaa, jotta konkreettinen vertailu olisi mahdollista. Miksi on kysymys, johon pyrin luomaan teorian yhteiskunnallisesta viitekehyksestä käsin. Haluan luoda kansainväliselle nuorisotyölle yhteiskunnallisen pohjan ja teesit, joiden varaan 4H-järjestö voi perustella kansainvälisen toiminnan tarpeellisuuden ja merkityksen. 5.3 Arviointiin liittyvät hyödyt ja haitat Arviointitutkimuksen nuoresta iästä johtuen se on vielä murrosiässä muiden tutkimusmenetelmien rinnalla. Arviointien ei ole todettu tuovan niin paljon uutta tietoa kuin olisi odotettu, vaan niillä pikemminkin jäsennetään voimassa olevia käsityksiä. Saattaa käydä niin, että arvioinnilla vahvistetaan jo tiedossa olleet ongelmat, mutta

25 20 toimiin ryhdytään vasta arvioinnin jälkeen. Arvioinneilta toivotaan usein enemmän kuin niistä voidaan saada. Niiltä odotetaan ratkaisua mitä moninaisimpiin asioihin. Vaikutusten sijasta voisi olla järkevämpää miettiä, ovatko arviointeihin osallistuneet henkilöt tai organisaatio kokeneet arvioinnin tärkeäksi. Yhtenä arvioinnin merkittävänä hyötynä pidetään arviointien herättämää kriittistä keskustelua. Arviointitutkimusten avulla on pystytty ottamaan esille vaikeitakin asioita, jotka muuten olisivat voineet jäädä käsittelemättä. (Saarinen 1999, ) Arviointitutkimuksen keskeisin ongelma Kylmäkosken (2003, 73) mukaan on tulosten yleistettävyys. Arvioitavat hankkeet ovat yleensä nousseet esille tietyn organisaation tarpeista, kysynnästä ja odotuksista, jonka vuoksi arviointiprojekteja leimaa tietynlainen ainutkertaisuus. Tarkoituksena on kuitenkin pyrkiä mahdollisimman laajaan hyödynnettävyyteen, johon pääseminen edellyttää tulosten yleistettävyyttä. Tätä voisivat edesauttaa tutkimuksen yhtenäiset arviointimenetelmät, jotka samalla veisivät arviointitutkimusta lähemmäksi luotettavuutta ja pätevyyttä. Arviointitutkimus Suomen 4H:n kansainvälisestä toiminnasta on tällä hetkellä ainoa laatuaan, joka asettaa tutkimukselle tietyt reunaehdot. Minulla ei ole aikaisempaa tutkimusta tulkittavana, vaan ensimmäiset tulokset tulee tuottaa itse. Jokaisella asianosaisella on varmasti omat ennakkokäsityksensä ja odotuksensa, mitä tuloksia arviointitutkimus antaa. Valmiiden vastausten antaminen ei välttämättä olekaan mahdollista, vaan tarkoituksena on herättää keskustelua sekä liitossa, piireissä että yhdistyksissä kansainvälisen toiminnan tarpeellisuudesta ja tarkoituksen mukaisuudesta. Totta kai toivoisin, että minulla olisi viisasten kivi, jolla voisin tarjota oikotien onneen, mutta tämä tutkimus näyttää tielle vain suuntaviivat, joita pitkin voidaan kulkea ja kehittää toimintaa. Cederlöf (1999, 102) tuo esille näkökulman, jossa tutkijan osallistuva ote ja sitoutuneisuus korostuvat arviointitutkimuksessa. Hyöty ja tutkimuksen osallistumisaste ovat metodologisia tai tutkimuseettisiä valintoja, joita ei voi välttää missään tutkimuksessa. Oma läsnäoloni tutkimuksessa tulee näkymään, koska olen tehnyt 4H-kenttätyötä ja tiedän kentän näkemyksen asiasta. Vahva osallistumisasteeni voi olla pelkästään hyväksi, koska uskon sen tuovan uuden, käytännönläheisen näkökulman tutkimukseen.

4H:n kansainvälinen nuorisovaihto 2016

4H:n kansainvälinen nuorisovaihto 2016 4H:n kansainvälinen nuorisovaihto 2016 IF YE SIRYE 4 H www.4h.fi/maailmalle Kansainvälinen 4H:n nuorisovaihto INTERNATIONAL 4H YOUTH EXCHANGE 2016 Oletko sinä seuraava 4H-vaihtari? 4H tarjoaa sinulle upean

Lisätiedot

4H:n kansainvälinen nuorisovaihto 2014

4H:n kansainvälinen nuorisovaihto 2014 4H:n kansainvälinen nuorisovaihto 2014 IF YE SIRYE 4 H www.4h.fi/maailmalle Kansainvälinen 4H:n nuorisovaihto International 4H youth exchange 2014 Oletko sinä seuraava 4H-vaihtari? 4H tarjoaa sinulle upean

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja

YSRG. Rotaryn Nuorisotoiminnot. (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Youth Service Resource Group ja YSRG Youth Service Resource Group ja Rotaryn Nuorisotoiminnot (Interact, Roraract, Ryla, Nuorisovaihto) Interact 14 18 v Tarkoitus: Antaa nuorille tilaisuus toimia yhdessä maailmanlaajuisessa toveripiirissä,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Rotary-järjestön monipuolisen toiminnan näkyvimpiä muotoja.

Rotary-järjestön monipuolisen toiminnan näkyvimpiä muotoja. Nuorisovaihto Jukka Muilu 5.10.2009 Rotary Nuorisovaihto Rotary-järjestön monipuolisen toiminnan näkyvimpiä muotoja. Vuosittain yli 8000:lle nuorelle tarjoutuu mahdollisuus tutustua vaihto-oppilaana parin

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

It s a long long road... From which there is no return. Kansainvälistymisen 10 käskyä Seinäjoki 27.8.2009 Petri Rinne, Joutsenten reitti ry

It s a long long road... From which there is no return. Kansainvälistymisen 10 käskyä Seinäjoki 27.8.2009 Petri Rinne, Joutsenten reitti ry It s a long long road... From which there is no return. Kansainvälistymisen 10 käskyä Seinäjoki 27.8.2009 Petri Rinne, Joutsenten reitti ry 1. Älä ymmärrä väärin! - Väärinymmärrykset voivat heikentää Leader-ryhmän

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma

Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma Ritaharjun koulun globaalikasvatus-suunnitelma 1. Globaalikasvatuksen tavoite Ritaharjun koulu on osa Ritaharjun monitoimitaloa. Tämä erityispiirre tekee koulumme kansainvälisestä toiminnasta paitsi moniammatillista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Erasmus+ Youth in Action koulutukselle Kansainvälinen nuorisotyö on kiinnostusta maailman moninaisiin kysymyksiin. Se herättää uteliaisuuden uusia asioita

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

NUORISOVAIHTO, KLUBI JA KLUBIPRESIDENTTI

NUORISOVAIHTO, KLUBI JA KLUBIPRESIDENTTI NUORISOVAIHTO, KLUBI JA KLUBIPRESIDENTTI PETS 21.3.2015 OULU Matti Antikainen & Rauno Logrén 15.5.2015 www.ryefinland.com 1 Esityksen aiheet Nuorisovaihdon organisaatio ja volyymi Vaihtomuodot Suomessa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Antti Kivijärvi Tutkija Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF 28.9.2010

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot