Piiri 107-I Tiedotuslehti helmikuu 2008 NÄKÖKÄVELY NÄÖN SUOJELUN HYVÄKSI

Transkriptio

1 Lions D 107-I Finland TERVALeijona Piiri 107-I Tiedotuslehti helmikuu 2008 NÄKÖKÄVELY NÄÖN SUOJELUN HYVÄKSI s. 3 ja 8 TOIMINTAA v s. 4-6 REITILLE TOIMINTA VOI HYVIN s LIONS QUEST s SUURI LASKIAISTAPAHTUMA KAJAANISSA s. 34 DG PONKALAT MEILLÄ JA MUUALLA s MAAILMAN PARAS LIONS PIIRILEHTI s. 28 1

2 Piirikuvernöörin puheenvuoro AIKA NÄHDÄ KAUEMMAKSI! Leijonatoiminta on mukavaa toimintaa, se antaa sisältöä elämään. Sen on todennut, kun on nähnyt monien klubien tekevän innostuneesti palvelutyötä lähellä ja kaukana, avun tarpeessa olevien puolesta. Se on antanut myös leijonille ja puolisoille sisältöä elämään, auttamisen ja antamisen iloa. Niin on hyvä jatkaa. Punainen Sulka- kampanjan lopulliset tulokset esitti PDG Erkki Manninen piirihallituksen kokouksessa joulukuussa. Saimme kerättyä euroa, jolla summalla I-piiri oli keräyksessä ykkönen. Tuloksekkaasta kampanjan vetämisestä ojensimme ansaitusti PDG Erkki Manniselle Lions- Liiton myöntämän kahden ruusukkeen ansiomerkin. Tervaleijona 2008 Olemme vuoden 2006 Lion I-lehdestä lukeneet PDG Juhani Viramon, piirilehden perustajan, ansiokkaan kirjoituksen lehden synnystä kaudella Lehti toimitettiin silloin nimellä Tervaleijona. Sen jälkeen lehti on ilmestynyt ainakin kahdeksalla eri nimellä 24 kauden aikana, ilmestyen viime vuosina Lion I-nimellä. Viime kaudella Oulu/Pokkitörmä teki asiasta aloitteen nimen muuttamiseksi Tervaleijonaksi. Nimiasiaa käsitteli johtoryhmä ja piirihallitus myönteisessä hengessä. Näin Tervaleijona eteni piirikokouksen päätettäväksi viime keväänä ja kokous hyväksyi tiedotuslehden nimeksi Tervaleijonanimen. Tämän jälkeen on nimen rekisteröintiasia vireillä, sillä ilmeni, että nimeä ei kukaan ole aikaisemmin rekisteröinyt. Teillä on nyt uusi Tervaleijona käsissä. Toivottavasti se saa yhtä hyvää palautetta kuin aikaisempikin Lion I, joka viime kaudella oli maailman paras piirien tiedotuslehti. Kiitokset klubeille, leijonille, puolisoille sekä ennen Pirkko ja Jaakko Ponkala ja kansainvälinen presidentti Mahendra Amarasuriya ja puoliso Kushlani. kaikkea osaaville lehden tekijöille. Lehti ei synny itsestään, se tarvitsee aineistoa ja kannatusilmoituksia sekä klubien tukea. Lehti on erinomainen tapa tiedottaa leijonien palvelutoiminnasta koko piirin alueella. CSF II- kampanja Järjestömme suuraktiviteetti on käynnissä ja tuloksia syntyy. Piirimme osalta keräys on tuottanut tähän mennessä yli USD. Keräys jatkuu heinäkuuhun asti. On loppukirin aika. Nyt on klubeilla mainio tilaisuus palkita jäseniään ja puolisoita järjestömme korkeimmalla palkinnolla MJ jäsenyydellä. Tällä hetkellä sen arvo on noin 650 euroa, joka menee lyhentämättöminä näönsuojelutyöhön. On aika nähdä kauemmaksi. Auttakaamme nyt näkövammaisia. Vastataan Helen Kellerin leijonille v 1925 esittämään haasteeseen ryhtyä sokeiden ritariksi. Kun koko järjestömme 1,3 milj leijonaa puolisoineen ovat kampanjassa mukana, puolitamme sokeuden maailmassa vuoteen Kaikki palvelutyö on arvokasta, myös pienet aktiviteetit mennessä. Pelastetaan siten näkö noin 37 milj. ihmiseltä. Sokeista 80 % on sokeana turhaan ja joka minuutti sokeutuu 12 ihmistä, joista yksi on lapsi. Tässä avainlukuja, jotka antavat ajattelemisen aihetta. Klubit lisätkää palveluvoimaa Jäsenkehitys on monissa klubeissa ollut laskeva ja palvelutyö on entistä pienemmän ja iäkkäämmän joukon harteilla. Vaikka toiminta onkin vireää, on klubien muistettava vahvistaa palveluvoimaa uusilla jäsenillä. Uusia palvelijoita tarvitaan, sillä palvelun tarve kasvaa niin lähellä kuin maailmallakin. Luotettavimpana palvelujärjestönä meidän tulee huolehtia myös jatkuvuudesta. Se on kaikkien klubien ja leijonien tehtävä. Monissa klubeissa on syyskauden aikana paneuduttu asiaan ja uusia jäseniä on kutsuttu viime kuukausina, jopa useita samalla kerralla. Kuitenkin tälläkin kaudella useilla klubeilla jäsenkehitys on vielä miinuksella. Nyt on aika korvata syyskauden menetykset hankkimalla uusia jäseniä klubin toimintaan. Piirissä on meneillään myös uuden klubin ja kahden uuden LEO- klubin perustaminen. Pyrkimyksenä on, että ne toteutuisivat kevään aikana. Puolisot mukaan toimintaan. Puolisotoiminta on tuonut uutta virikettä mies- leijonien toimintaan. Toiminta on saanut syvyyttä ja pehmeämpiäkin arvoja mukaan. Yhtenäisklubit ja naisklubit ovat olleet esimerkillisiä uusien palvelutehtävien mukaan ottajina. Näin on hyvä jatkaa. Miesklubeissa myös puolisoiden pitäminen ajan tasalla järjestömme asioista on tärkeä osa leijonatoimintaa. Siinä on parantamisen varaa monissa klubeissa. Yhdessä toimien saamme enemmän aikaan ja monipuolisemmin. Virkailijavastuu on palvelua. Jäsenrekisterien ylläpitämisessä on parantamisen varaa. Asia on ajankohtainen aina ja varsinkin, kun uudet virkailijat nimetään kevään aikana. Toimikaa yhdessä ja opettakaa seuraaja uusiin tehtäviin. Se on palvelua ja antaa sisältöä myös elämään molemmin puolin. Kiitokset leijonille ja puolisoille. Olette vastanneet moniin haasteisiin palvelutehtävissä. Yhden kauden aikana ei tietysti kaikkia asioita saa tehtyä, eikä ole tarkoituskaan. Olen tuonut kauden aikana tiedotteissa esille monia asioita, joita kukin klubi toteuttaa kykyjen ja voimavarojen mukaan. Kaikki palvelutyö on arvokasta, myös pienet aktiviteetit. Toivon jaksamista ja uudistumista kevätkaudelle ja tuleville vuosille. Jaakko Ponkala piirikuvernööri TervaLeijona Helmikuu 2008 Julkaisija: Piiri 107-I Painos 3400 kpl, 23. vuosikerta Paino: Saarijärven Offset Oy 2008 Lehtitmk: Jaakko ja Pirkko Ponkala, Juhani Ylikunnari Vastaava toimittaja: Heimo Turunen , vkkmedia@vkkmedia.fi Sivunvalmistus: VKK-Media Oy Oulu/Eila Lahtinen 2

3 Piirikuvernööriehdokas Asko Merilä VDG Asko Merilä Työpaikat: Utajärven kunta , projektipäällikkö, Puolangan kunta , talous-suunnittelusihteeri, Utajärven kunta kunnansihteeri, kehitysjohtaja, Utajärven Yrityspuisto Oy toimitusjohtaja. Lions -toiminta: Lion vuodesta 1991, Utajärven Lions klubi. Toiminut kaikissa klubiviroissa. Presidentti , Jäsenvastaava , ZC , RC , VDG MJ Harrastukset: Lions toiminnan lisäksi kuntoja hyötyliikunta (1000 km:n hiihtokerho, sähly 3 krt/vk, metsätyöt, hirvenmetsästys), puhallin- orkesterin johtaminen, opiskelu, matkailu ja matkailuyrityksen huoltotyöt (puolison johdolla), kesällä moottoriveneily, talvella moottorikelkkailu, kirkkovaltuusto ja neuvosto. Perhe: Puoliso Kaisu ja lapset Mikko, Anna-Miina ja Iikka. Isä Lion Toivo MJ 2006, äiti Irja. Maaherra Eino Siuruainen: Sotien uhrausten muistaminen tärkeää Tänään Lions-vuosipäivänä 12.1 tilaisuutemme Oulun sankarihaudalla osoittaa sitä jakamatonta kiitollisuutta ja kunnioitusta, jota tunnemme sotiemme sankarivainajia, sotiemme veteraaneja ja kotirintaman vastuunkantajia kohtaan. Sitkeydellään ja suurella uhrillaan he taistelivat itsenäisen isänmaan, jossa me saamme elää vapaina, kehittää elinolojamme sekä vaalia sotiimme liittyviä muistoja. Talvi- ja jatkosotaan osallistui noin suomalaista, joista kaatui tai katosi noin sotilasta ja rintamalottaa. Myös siviiliväestöä menehtyi pommituksissa ja evakuointitilanteissa. Viiden vuoden sota koetteli syvällisesti pientä, varsin köyhää kansakuntaa. Sankarivainajien ohella sodan päättyessä joka 17. mies oli sotainvalidi, joka 16. nai- nen oli sotaleski ja joka 25. lapsi oli sotaorpo. Sivistyneenä kansakuntana taisteluissa kaatuneet pyrittiin saattamaan kotiseurakuntiensa sankarihautoihin. Meille jälkipolville ne ovat pysyvän arvostuksen ja kunnioituksen paikkoja muistuttamaan itsenäisyyden säilyttämisen suurimmasta uhrista. Kansakunta yhtä lailla kunnioittaa sotiemme veteraaneja, joiden uhrauksien arvo on vasta viime vuosikymmeninä tunnustettu ja laajasti ymmärretty. Sotiemme perinnetyön Tammenlehvän Perinneliitto ry:n kansallisena puheenjohtajana voin todistaa, että me Suomessa teemme kaikkemme sankarivainajiemme ja sotiemme veteraanien uhrausten tunnettuna pitämisen pysyvästi jälkipolvien tietoon. Veteraani-ikäluokan arvot ja asenteet ovat nyt ja tulevaisuudessa kansallisen selviytymisen kantavina voimina. Ajat muuttuvat, mutta suomalaisuuden asenteet sekä perusarvot säilyvät. Maaherra Eino Siuruainen puhumassa Lionsviikon seppeleenlaskutilaisuudessa. Leijonan askel näön hyväksi Silmälääkäri Aura Falck puhumassa Näkökävelytapahtumassa Oulussa. Kymmenluvulla syntyneet suomalaiset ovat kertoneet, että heidän lapsuudessaan Suomessa oli paljon sokeita. Suomi oli silloin kehitysmaa, sanoi eräskin. Tilanne meillä on muuttunut sittemmin paljon, kiitos lääketieteen kehityksen mukanaan tuoman parantuneen silmäsairauksien hoidon ja kansakunnan yleisen vaurastumisen. Suuressa osassa maailmaa sokeita on edelleen paljon. Keskimäärin 0,7% maailman ihmisistä on sokeita, ja lievemmin näkövammaisia on moninkertaisesti. Sokeuden yleisyys kulkee käsikkäin köyhyyden kanssa. Missä olosuhteet ovat muutenkin kurjat, on silmäterveydenhuoltokin saavuttamattomissa. Suuri osa sokeutumisista olisi suhteellisen yksinkertaisin toimenpitein estettävissä, jos hoitoresursseja olisi köyhimmissä maissa paremmin. Muun muassa kaihin tai pienten hoitamattomina näköä uhkaavien silmävammojen ei tarvitsisi johtaa näön menetykseen missään, eihän niin käy Suomessakaan jos vain tarvittavaan hoitoon pääsisi. Asianmukaisella hoidolla estettävissä olevan sokeuden määrä maailmassa kasvaa vauhdilla, jos mitään ei tehdä. Kyse on kymmenistä miljoonista ihmisistä, joten haaste on valtava. On tärkeää, että ne ja me, joilla on mahdollisuus, otamme haasteen vastaan. Työ sokeuden vähentämiseksi maailmasta mm. kansainvälisen Sight First II kampanjan välityksellä on suuriarvoista. Aura Falck, silmälääkäri OYS silmäklinikka 3

4 Yhteistyöllä turvalliseen tulevaisuuteen I-piirin toimintakertomus Piirin vuosikokouksen osallistujia Oulussa. Toimintakausi on ollut I-piirissä työntäyteinen. Asetimme toiminnallisiksi tavoitteiksi piirin johtoryhmässä jäsenkehityksen muuttamisen positiiviseksi ja piirin koulutustoiminnan kehittämisen vastaamaan niitä haasteita, joita nykyaikainen klubitoiminta tarvitsee. Läheisesti näihin molempiin kuuluu uudistuvan lionstoiminnan (ULT) sisäänajaminen klubien toimintaan. Kuluneen kauden aikana näihin molempiin asioihin on paneuduttu erittäin perusteellisesti. Jäsenkehityksemme on kääntynyt negatiivisesta positiiviseksi. Klubivirkailijoiden ja uusien jäsenten koulutus toteutettiin uudistetulla tavalla. Koulutustoimikunnan toimintakertomus antaa lisävalaistusta tähän asiaan. Jäsenohjelmatoimikunnan toimintakertomus kertoo jäsenkehityksen ja siihen liittyvien asioiden merkityksestä. 4 Hallinnollisina tavoitteina oli, että klubit yhä suuremmassa määrässä hoitavat jäsen- ja toimintailmoituksensa suoraan netin kautta liiton ja päämajan rekistereihin. Tässä tavoitteen asettelussa emme ole täysin onnistuneet. Vielä on monia klubeja, jotka eivät pidä päämajan eikä liiton jäsenrekisteriä omalta kohdaltaan kunnossa. On joitakin klubeja, jotka eivät koko toimintakauden aikana ole käyneet tekemässä muutoksia omalle kohdalleen, vaikka jäsenistössä on tapahtunut muutoksia. Toiminnalliset tapahtumat Piirin vuosikokouksen osallistujia Oulussa. Teksti: DG Juhani Alanen Kauden aikana piiriimme perustettiin 5 vuoden tauon jälkeen uusi klubi, Kajaani Kreivittäret, joka on naisklubi. Yhtään klubia ei ole lakkautettu. Tosin LC Ristijärven lopetus tuli juuri kauden alkuun, vaikka se oli lakkautettu edellisen kauden lopussa. Tilastollisesti se kuitenkin vaikutti tähän kuluneeseen kauteen. Myös yksi uusi Leo-klubi perustettiin piirimme alueelle. Leoklubi perustettiin Sotkamoon LC Sotkamon toimesta. Myös muuta elvytystoimintaa Leojen kohdalla on tapahtunut. Jo useamman vuoden ajan jatkunut jäsenmäärän väheneminen on vähitellen saatu pysäytettyä. Tämän tilanteen pitäminen tällaisena vaatii meiltä jokaiselta jatkuvaa ponnistelua uusien klubien perustamisena ja uusien jäsenten rekrytoimisen. I-piirin jäsenmäärä oli 1395 ja klubeja 54. Punainen Sulka Punainen Sulka keräys saatiin päätökseen Piirimme saavutti ainoana piirinä Suomessa asetetun tavoitteen. Tuloksemme oli n. 109 %. Koko valtakunnassa päästiin keräystuloksessa n. 3,7 milj. euroa, jota on pidettävä erittäin hyvänä tuloksena. Punaisen Sulan keräyspäällikön laatima kertomus selvittää yksityiskohtaisemmin lopputulosta. Punaisen Sulan klubivastuuhenkilöitä muistettiin kunniakirjoilla.

5 Yllä: Piirin viiri luovutettiin Esko Toiviaiselle, Tero Haipukselle, Heimo Turuselle, Jorma Soikkelille, Asko Merilälle, Mirja Manniselle, Toivo Sistoselle ja Jaakko Ponkalalle. CSF II Kansainvälinen näönsuojelukampanjamme CSF II lähti liikkeelle koko Suomessa Tässä keräyksessä suomalaisten keräystavoite on n. 2,7 milj. euroa. Keräys on osaltamme lähtenyt hieman nihkeästi liikkeelle. Emme tässä vaiheessa voi röyhistellä vielä rintaamme. Tosin piirimme on keskivertotuloksessa. Piirimme malliklubi LC Liminka Liminganlahti on hoitanut osuutensa hienosti. On myös monia muita klubeja, jotka ovat oman tavoitteensa saavuttaneet. Paljon on kuitenkin niitä klubeja, jotka eivät ole laittaneet vielä rikkaa ristiin. Suomi johtoon 2010 Suomella on nyt mainio tilaisuus saada oma jäsenemme kansainväliseksi presidentiksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi meidän jokaisen on kannettava kortemme kekoon. Kampanjan rahoitus kaikkien piirimme klubien kohdalta ei ole vielä täyttynyt. Digi-projekti Eläköön yhteys! Eläköön yhteys, digiboksien asentaminen ikäihmisille toteutettiin yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Piirissämme koulutettiin digiasentajia tammikuun lopussa n leijonaa. Piirimme alueella kampanjan aikana asennettiin leijonien toimesta 135 digiboksia. Koko Suomessa asennusten määrä oli Tämä projekti oli oiva esimerkki siitä, kuinka lyhyellä valmistautumisajalla saadaan tällainen joukko organisoitua tärkeään palvelutehtävään. Asennusten lisäksi tässä projektissa oli myös näiden ikäihmisten kohtaaminen. Alla: I ruusukkeen ansiomerkki luovutettiin Ilmari Ojakoskelle hengenpelstamisesta. Kuvassa Pekka Rautakorpi (vas.) laittaa mitalia Ilmari Ojakosken rintaan. Oikealla Ojakosken pelastama Rauno Lampila. Uudistuva Lionstoiminta (ULT) Uudistuva Lions-toiminta on kuluneen kauden aikana mennyt suunnittelullaan eteenpäin. Kevään aikana oli päästy jo niin pitkälle, että jokaisesta piiristä etsittiin pilottiklubeja, jotka olisivat valmiita kokeilemaan niitä uudistuksia, joita on suunniteltu. Piirimme jokaiselta alueelta Leijonat kuuntelevat tarkkaan vuosikokokouksen luentoja ja esityksiä... löytyi klubeja, jotka olivat halukkaita tähän. Toivomme onnea ja menestystä tähän toiminnan uudistamistyöhön ja avointa mieltä kokeilemaan jotakin näistä osa-alueista. Piirin tiedotuslehti LION I Piirimme tiedostuslehti ilmestyi entisen mallisena ja jaettiin klubien toimesta jäsenille sekä muille yhteistyökumppaneille ja yleisöjakeluna yleisiin kokoontumispaikkoihin. 5

6 Kansainvälisen Lionsjärjestön piirilehtien kilpailusarjassa lehtemme voitti 1. palkinnon. Onnittelut kaikille lehden tekoon osallistuneille. Lehtemme päätoimittaja Heimo Turuselle Suomen Lions liiton hallitus myönsi liiton numeroidun ansiomitalin yhdessä puolisonsa Eila Lahtisen kanssa. Huomionosoitus ojennettiin heille syksyllä Kajaanissa olleen piirihallituksen kokouksen yhteydessä. Nuorisotoiminta Kansanvälisen nuorisoleirin 2008 järjestelyt aloitettiin talvella I alueen 1. lohkon toimesta, joka toimii samalla leirin isäntänä. Yllä: vas. DG Juhani Alanen, aluepuheenjohtajat Jorma Soikkeli, Mirja Manninen ja Asko Merilä. Alla: Piirihallitus Lohkojen puheenjohtajia vas. Simo Viinikkala, Antero Leinonen, Jouni Pohjanoja ja Erkki Partanen. Leotoiminta on kauden aikana Hailuodon kokouksessa 100 euron lahjakortilla. Valtakunnalli- ollut vilkasta piirimme alueella. Syksyllä perustettiin Sotkamoon sessa kilpailussa Satu Hassin uusi Leoklubi, joka entisestään työ selviytyi toiseksi. vankisti piirimme leotoimintaa, joka on koko valtakunnassa vilkkainta. Kesällä 2006 nuorisovaihtomme oli erittäin vilkas. Kaikki halukkaat saimme lähtemään kohteisiin ja tänne tuleville isäntäperheitä löytyi kiitettävästi. Kesän 2007 nuorisovaihto selviää myöhemmin. Rauhanjulistekilpailu Kansanväliseen rauhanjulistekilpailuun piirimme alueelta tuli 7 kilpailutyötä. Piirihallitus valitsi näistä voittajatyön. Voittaja oli Hailuodon Satu Hassi. Voittajatyö palkittiin piirikuvernöörin vierailun yhteydessä LC Klubivierailut ja puolisotoiminta Kauden aikana piirikuvernööri teki henkilökohtaisen vierailun puolisonsa kanssa piirin jokaiseen klubiin. Ainoastaan yhden henkilöstöä emme tavanneet, koska klubi oli vaihtanut kokouspäivänsä ilmoittamatta siitä piirikuvernöörille. Täten piirikuvernööri teki vierailun tyhjään klubin kokoukseen. Klubivierailuihin oli mukaan kutsuttu myös puolisot ja piirikuvernöörin puoliso keskusteli heidän kanssaan puolisotoimintaan liittyvistä asioista ja klubien puolisotoiminnan kehittämisestä. Jokaisen klubin puolisotoiminnan vetäjälle jaettiin puolisotoiminnan ohjekirja, joka oli kauden alussa painettu ja tiedot päivitetty. Klubivierailut on yksi tärkeimmistä ja merkittävimmistä tehtävistä piirikuvernöörikaudella. Vierailuilla pääsimme tutustumaan klubien toimintaan ja erilaisiin ja mielenkiintoisiin vierailuihin sekä klubien vuosi- ym. juhliin. Kaikissa näissä vierailutilanteissa saimme kokea ystävällistä ja avointa vieraanvaraisuutta, josta olemme erittäin kiitollisia. Kiitokset kaikille klubien toimihenkilöille hienosti hoidetusta toimintakaudesta. Juhani Alanen piirikuvernööri

7 Suomen Lions-liiton tervehdys I-piirin leijonat ovat saaneet vuosien varrella kokea alueella tapahtuneet monet rakennemuutokset. Lions-klubit ovat kuitenkin piirin alueella säilyttäneet asemansa ja aktiivisen toimintansa. Näin ollen uskon että piirin klubit pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja palvelemaan paikkakuntiaan. Onhan I-piirillä ja sen klubeilla hyvä palvelutahto ja yhteishenki, jonka osoittaa erinomaisesti hoidettu Punainen Sulka keräys ja leo-toiminnan kehittäminen. Vaikka Suomi on rikkaampi kuin koskaan ennen, kunnat ovat monilla paikkakunnilla talousvaikeuksissaan joutuneet leikkaamaan vanhustenhuoltoon sekä lasten- ja nuorten hyvinvointiin liittyviä määrärahoja koskemaan vain lakisääteisiä menoja. Paikkakunnilla syntyy uusia palvelutarpeita. Näin ollen palveluaktiviteettien tarve tulee lisääntymään. Tarvitaan lisää käsipareja toimintaan, joten klubien jäsenmäärä kehitys on tärkeää ja puolisotoiminnan merkitys korostuu. Klubeissa joudutaankin pohtimaan miten turvataan elinvoimaisuus; ovatko palvelumuotomme ja toimintatapamme sellaisia että ne tuottavat tekijöil- Klubien elinvoimaisuus turvaa kasvavat palvelutarpeet leen mielihyvää ja innostusta sekä herättävät muiden kiinnostuksen toimintaamme kohtaan? Ovatko palvelukohteemme sellaisia että ne vastaavat paikkakuntamme aitoja tarpeita? Voimmeko paremmin auttaa paikkakuntaamme tekemällä yhteistyötä muun järjestön tai yhteisön kanssa? Kolmannen sektorin osuus palvelujen tuottajana kasvaa merkittävästi. Näihin uusiin haasteisiin tarttuminen tarjoaa klubien jäsenille ja heidän puolisoilleen mahdollisuuden tuntea itsensä tarpeelliseksi ja kokea aitoa auttamisen iloa. Riittävän monipuolinen aktiivinen toiminta on osoittautunut jäsenten klubissa viihtymisen Harri ja Raija Forss Rovaniemen vuosikokouksessa Osallistujia oli piirimme alueelta reilut 150, olihan matka tällä kertaa lyhyt. Kokous alkoi perinteisesti keskusurheilukentältä lähteneellä marssilla, jossa piirimme alueelta oli edustettuna 28 lippua ja lippujen jälkeen yli sadan hengen marssijoukko piiristämme. Puheenjohtajaksi valittiin oululaisen Pekka Rautakorven jälkeen Harri Forss Savonlinnasta. Varapuheenjohtajasta suoritettiin äänestys ja valituksi tuli Heidi Rantala Tampereelta. Tulevan kauden teemaksi tuli Yhdessä nuorten kanssa. Kokouksessa oli 996 virallista edustajaa 449 eri klubista. Iltajuhla oli Lapin Urheiluopistolla, jossa Jaakko ja Pirkko Ponkala olivat mukana piirikuvernöörien vauhdikkaassa letkajenkkaesityksessä sekä päätöspäivänä kukitettavien puheenjohtajien ja piirikuvernöörien juhlarivissä. Tänä vuonna kokoonnutaan Lappeenrannassa, sitten Haminassa ja Hämeenlinnassa. Vuoden 2011 kokouspaikaksi valittiin Vaasa. (ht) edellytykseksi ja edesauttanut uusien varsinkin nuorten jäsenten rekrytointia. Nuoria mukaan päätöksentekoon Viimeiset asennetutkimukset osoittavat sen, että nuorten asennekartassa ovat tärkeässä osassa mahdollisuus toteuttaa itseään, arvostuksen saaminen ja yhteenkuuluvaisuuden tunne. Kaiken tämän pystyy järjestömme tarjoamaan mukaan tuleville nuorille. Edellyttäen että heille annetaan vaikutusmahdollisuuksia, valtaa ja vastuuta. Meidän vanhempien on oltava valmiita luopumaan johtopaikoista. Mikäli nuoret pääsevät johtopaikoilla kouluttautumaan ihmissuhde- ja johtamistaidoissaan, heistä voi tulla aikanaan yhteiskuntamme merkittäville paikoille päätöksentekijöitä. Tämä mahdollisuus on jo osallistuttaessa leo-toimintaan. Liiton vuosikokous Lappeenrannassa Vuosikokous on kautemme päätapahtuma. Kokouksessa tullaan tekemään henkilövalinnat liiton johtoon, päätetään yhteisistä asioista sekä tavataan leijonia ja heidän puolisoitaan. Henkilövalinnoissa erityisesti varapuheenjohtajan vaalissa päätetään liiton tulevaisuuden linjasta. Kokousviikonloppuna uskon jokaiselle osallistujalle syntyvän yhteisöllisyyden tunne ja paljon mieluisaa sanomaa kotiin vietäväksi. Toivotan klubien edustajat runsaslukuisesti tervetulleeksi Lappeenrantaan vaikuttamaan liittomme toimintaan. Meillä on yhteinen haave paremmasta huomisesta. Toivotankin puolisoni Raijan kanssa teille hyvät leijonat, rakkaat puolisot ja Leot hyvää kevättä ja antoisaa lions-toimintaa! Harri Forss puheenjohtaja Suomen Lions-liitto ry Lions-liiton vuosikokous Rovaniemellä Lions-liiton viimevuotinen kokous pidettiin Rovaniemellä Kokouspaikkana oli uljas Lappi Areena, johon sopi kaikki kokousjärjestelyt. I-piirin alueelta oli Rovaniemellä hyvä edustus 7

8 Näkökävelyjä näönsuojelun hyväksi Oulussa Näkökävelyyn osallistui kauniissa syyssäässä vajaa 100 kävelijää. Tilaisuuden alussa puhuivat tapahtuman vastuuhenkilö Jaakko Hettula, piirikuvernööri Jaakko Ponkala ja silmälääkäri Aura Falck. Tapahtuman järjestelyissä vastasivat LC Oulu/Sarat, Terwa, Oulujoki ja Avain. NMKY:n nuoret pitivät puffettia lähtö- ja maalipaikalla. Näkövammaisten valkoinen keppi on leijonien aikaansaannos näkövammaisten apuvälineenä kautta koko maailman. Vasemmalla kävelee silmälääkäri Aura Falck. Kansainvälinen Lions-järjestö järjestää vuosille sijoittuvan näönsuojelukampanjan Campaign Sigth First II:n. Edellisen kerran kampanja toteutettiin 90-luvulla, jolloin keräystuotolla tehtiin muun muassa yli 7 miljoonaa kaihileikkausta. Nykyisen, vuoden 2008 kesäkuun loppuun päättyvän kampanjan tavoitteena on kerätä koko maailmassa 107 miljoonaa euroa. Tällä summalla arvioidaan pelastettavan 61 miljoonan ihmisen näkökyky. Suomen tavoite on kerätä maassamme tämän vuoden alussa alkaneen aktiivisen toiminnan tuloksena noin kaksi miljoonaa euroa. Oulun, Raahen ja Kainuun alueen käsittävän I-piirin tavoite on noin euroa. Kampanjaan liittyen piirimme alueella kerättiin tämän vuoden keväällä myös silmälaseja yli 3000 kpl jotka toimitettiin Joensuussa toimivan Karjalan Avun kautta Itärajan taakse Karjalaan. Näönsuojelukampanjan tukemiseksi ja kansalaisten valistamiseksi järjestettiin lokakuussa 2007 koko maassa Näkökävelytapahtumia, joka oli Oulussa Kävely alkoi Raatista NMKY:n talolta, josta käveltiin Linnasaaren kautta rautasillalle ja siitä Tuiran uimalan kautta jokivartta takaisin Raattiin. Osallistujat saivat tietoa kampanjasta ja sen laajuudesta, näkökykyä uhkaavis- Kävely alkoi Marja Toiviaisen vetämällä reippaalla jumpalla. LC Sarat kantoivat suuren vastuun Oulun Näkökävelytapahtumasta. ta seikoista, nopean ja vaivattoman näkötesterin sekä kampanjapinssin. Halukkaat maksoivat kävelystään vapaaehtoisen viiden euron maksun. Valkoinen keppi alkuun leijonilta -Tämä kävelytapahtuma on eräs tapa kiinnittää huomiota tähän tärkeään näkövammaisten asiaan tuomalla esiin näköaistin merkitys. Kuinka tämä kävely onnistuisikaan ilman näköaistia, totesi Jaakko Ponkala. Hän myös muistutti, että näkövammaisten valkoinen keppi on leijonien aikaansaannos näkövammaisten apuvälineenä kautta koko maailman. Sotkamossa kävely suoritettiin samana viikonloppuna ja Kajaanissa ohjelmaryhmä Tuuman esittämänä Sota-ajan laulujen konsertti Kaukametsän salissa. Ilta huipentui hotelli Kajanuksessa Näkötansseihin. Tanssiaisten järjestelyissä on mukana myös paikallinen näkövammaisten yhdistys. Heimo Turunen Helen Keller piti puheen lionien kansainvälisessä vuosikongressissa Cedar Pointissa (Ohio, USA). Hän haastoi lionit ryhtymään sokeiden ritareiksi tälle ristiretkelle pimeyttä vastaan. Hän sanoi: Olen tilaisuutenne. Koputan nyt ovellenne. 8

9 CSF II: On aika ottaa loppukiri Vuosi sitten juhlimme Campaign Sight First II:n starttitapahtumaa Kajaanissa iloisissa merkeissä ja tavoitteet kirkkaasti silmiimme piirtyneinä. I-piirissä on tehty töitä kaksitoista kuukautta ja tulokset alkavat hahmottua. Tällä hetkellä olemme saavuttaneet päämajan asettamasta tavoitteesta noin 40 prosenttia ja piirin itse asettamasta tavoitteesta noin 75 prosenttia. Karjalan Avun toiminnanjohtaja Lea Ylitalo ottaa silmälasilaatikot vastaan Matti Tieksolalta. Kun aktiivista keräys- ja toiminta-aikaa on reilut kolme kuukautta jäljellä, on varsin reaalista odottaa USD:n kunniakkaan rajan rikkoutumista. Piirissämme ei ole enää yhtään nollalohkoa ja yhden lohkon osalta voin ilolla todeta kaikkien klubien osallistuneen vähintään yhden MJ-jäsenyyden hankintaan. Tässä lohkossa toimivat LC Muhos, Utajärvi, Vaala ja Tyrnävä. Mainittakoon vielä ryhmäkoordinaattorikin eli lion Matti Yrjämä. Maailmalla reissatessani olen törmännyt yllättävissäkin tapahtumissa Lions-merkkiin. Viime vuonna pääsin suomalaisten näkövammaisten judokoiden mukana Azerbaidjaniin ja siellä totesin Ranskan joukkueen jäsenten kantavan Lions-merkkiä puvuissaan. Kysyin eräältä heistä asiasta ja ranskalainen näkövammainen judoka kertoi Ranskan Lionsliiton sponsoroivan heidän urheilutoimintaansa. Erinomainen kohde toteuttaa urheilijoiden tukemista Suomessa on vaikkapa näkövammaisten Euroopan mestari Jani Kallunki. Hän tähtää menestykseen Pekingin paraolympialaisiin ja valmennustuki tässä vaiheessa on paikallaan. CSF kakkosta vetävä I-piirin työryhmä teki syksyllä kokouk- Näönsuojelukampanjan puitteissa kerätyt käytetyt silmälasit matkaavat lajittelun jälkeen Karjalaan. Veteraaneille isänpäivälounas sessaan ennakkoluulottoman päätöksen toteuttaa loppukaronkka Pietarissa. Vaikka syyskuussa eivät ehkä ilmat ole enää kesän veroisia, mutta syyskuu ajankohtana on parempi useammastakin syystä. Kesällä ei ole toimintaa eikä markkinointia voi tehdä toimintakausien tapaan. Toisekseen kun kampanja päättyy kesäkuun lopussa, niin tärkeiden tilastojen ja tulosten kokoaminen ei ole aivan heti valmis. Ja kolmanneksi syyskuun alussa hinnat hotelleissa laskevat tuntuvasti. Matkan hinta ohjelmaan nähden on halpa ja paikkoja on vielä tarjolla. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Lehdessä toisaalla on paljonkin asiaa kampanjasta. Sen tuleekin olla näkyvästi esillä. CSF on meneillään olevan toimintakauden tärkein aktiviteetti ja toivoisin klubien panostavan loppukiriin. Vielä ehtii vallan hyvin hankkia Melvin Jones-jäsenyyksiä kevätkauden päättäjäisiin ja palkita näin klubien aktiivisia toimihenkilöitä. Niitä löytyy jokaisesta klubista. Matti Tieksola PDCC, I-piirin DC LC Oulu/Terva tarjosi 30. kerran sotiemme veteraaneille perinteisen isäinpäivälounaan ystävällisen ja hyvän palvelun Merikosken Ammatillisen koulutuskeskuksen tiloissa. Lounaalle osallistui noin 200 veteraania, kuten aikaisempinakin vuosina. Tervehdyspuheen piti presidentti Reijo Rask. Laulua esitti Sotaveteraani-kuoro. Tilaisuuden juonsi lion Martti Lamminaho. Aktiviteetti oli noin noin 3000 euroa. Jorma Määttä Parisataa veteraania ruokaili LC Oulu/Tervan tarjomalla lounaalla. Julistekuvissa on klubin tunnus. 9

10 Varapiirikuvernööriehdokas Jorma Soikkeli Lion Jorma Soikkeli Työpaikat: Merille 16-vuotiaana 1957 (messipoika, jungmanni, puolimatruusi). Merivoimien palvelukseen 1963, josta eläkkeelle Yliluutnantti evp. Merivoimien viestiala: radiosähköttäjä (mestariluokka); Sähköteknillisen korjaamon johtaja (Upinniemi); Viesti- toimiston päällikkö (HelLas); Merivoimien Esikunta (Helsinki) viestiosaston toimistoupseeri; Vantron Oy elektroniikka-alan turvajärjestelmät, kehitystyö. Ai niin! Kuhmon kaupungin palkkaamana joulupukkina Kalevalakylässä neljä vuotta. LIONS - toiminta: Lion vuodesta 1997; LC Kuhmo/ Kuhmoniemi, presidentti , ZC , klubin sihteeri ja , RC , I-piirin DIGI-TV kampanjapäällikkö (Kainuu) Harrastukset: Liikunnan vertaisohjaaja, bocciatuomari, kullanhuuhdonta, kanoottiretkeily, metsästys, kalastus, puutarhanhoito, radioamatööri (vuodesta 1963), yhdistystoiminta. Perhe: Puoliso Sinikka, aikuiset lapset Sari ja Katri. Talkoolaisilla menossa kattohuovan laittaminen, josta kuvan ottamista varten pidettiin pikku tauko. Puuliiteri Kehitysvammaisille LC Oulu/Pokkitörmä on tehnyt yhteistyötä Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry:n Oulun Hietasaaressa sijaitsevan Koivulan toimintakeskuksen kanssa usean vuoden ajan. Toimintakeskukselle on tehty pilkkeitä ja avustettu polttopuiden hankinnassa. Pihapiiristä puuttui puuliiteri, joten Pokkitörmän klubilaiset rakensivat hirsi- liiterin viime kesän aikana. Puuhaa vetäneen Jukka Mustalahden mukaan liiteri on noin 6000 euron arvoinen. Työt tehtiin talkoilla ja varat koottiin yritysten ja klubin lahjoituksina sekä ARS:n saamalla tuella. Syyskuussa 2007 valmistuneen puuladon seinään tullaan vielä kiinnittämään laatta, jossa on lahjoittajien nimet.(ht) Kokouskutsu Lions 107 I-piirin sääntömääräinen piirikokous la Utajärven yläkoululla Laitilantie 8 Utajärvi klo 9.00 klo klo klo klo Ohjelma: Ilmoittautuminen ja tulokahvit (alk. klo 9) Avajaisjuhla Ruokailu Piirikokous jonka aikana puoliso-ohjelmaa Päätöskahvit Ilmoittautuminen ja tiedustelut Erkki Partanen erkki.partanen@utajarvi.fi puh Varalla Asko Merilä puh Osallistumismaksu 25 euroa/henkilö toivotaan maksettavan mennessä. Kiitos! LC Utajärvi Muista kirjoittaa maksuviestiin klubin ja osallistujan nimi! Tervetuloa! LC 107 I-piiri hallitus, LC Utajärvi Lentopalloa Limingassa pelattiin Lions-klubien I-piirin lentopallomestaruusturnaus Limingan Liikuntahallissa. Paikalle oli saapunut peräti seitsemän joukkuetta, joten turnaus pelattiin kahdessa lohkossa ja kaikki saivat kerrankin pelata tarpeekseen. Turnauksen onnistumista edesauttoivat merkittävästi tuomari, kirjuri- ja kahviojärjestelyistä vastanneet Limingan Niittomiesten lentopallojaoston juniorit. Kilpailun johtaja, LC Liminka- Liminganlahden presidentti Jussi Mäkinen haluaa lausua tästä heille suuret kiitokset. Lopputulokset: 1) LC Oulu/Oulujoki 2) LC Oulu/Avain 3) LC Oulunsalo 4) LC Siikajoki 5) LC Liminka/Lakeus 6) LC Liminka-Liminganlahti 7) Leo Club Liminka/Lumijoki Voittajajoukkueen parhaana palkittiin Yrjö Nikkilä ja Leo-klubin ykköspalkinnon vei Julia Pohjanoja. (jm) Kuvassa etualalla kultamitalijoukkue LC Oulu/Oulujoki, vasemmalla hopealle sijoittuneen LC Oulu/Avain pelaajia ja oikealla pronssille taipunut LC Oulunsalo. 10

11 Vapaan Suomen ensiaskelia talonpojan ja työmiehen tapa johtaa Lakeudella 90 v sitten Näinhän se meni: Haarantalon isäntä Juuso istui kolmivuotiaan tammansa vetämässä reessä tikkatiellä Limingasta Ouluun tammikuun 29.päivän vastaisena yönä Kaksi muuta hevosta, ohjaksissa Yrjö Kennilä ja Heikki Matturi sekä kyydissä agranomi Aarne Tolvanen ja Oulunsalosta mukaan otettu Aarne Isola, olivat menossa hankkimaan aseita. Edellisenä päivänä pidetyssä suojeluskunnan kokouksessa oli tehty päätös sekä asehankinnasta että avunpyynnön lähettämisestä naapuripitäjiin Lumijoelle, Temmekselle ja Tyrnävälle. Vajaa puoli vuotta edellisestä oli Limingan kansanopistolla pidetty juhlatilaisuus laulutaiteilija Abraham Ojanperän muistoksi. Liminkalaisten tuntoja venäläismiehittäjien kasvavasta röyhkeydestä oli tulkinnut Onni Tolvanen. Inkeriläissyntyinen venäläisten tulkki oli vienyt viestin puhutusta. Puhuja vangittiin. Mielet kuohuivat. Punakaartia puuhattiin. Palokunta muuttui suojeluskunnaksi. Vasta tammikuun 29., iltahämärän turvin lähdettiin paluumatkalle Oulusta Liminkaan. Mukana oli 15 sotilaskivääriä ja jokaiseen 15 patruunaa. Yrjö Kennilän reessä oli pommari-jääkäri Aarne Korhonen. Neljännen hevosen, Åströmin tehtailta saadun, reessä matkasivat jääkäri Teodor Grunn ja kaksi oululaista - hammaslääkäri Tor Ekman ja kauppias Eino Engelberg. Jääkäri Grunn oli entuudestaan tuttu Limingan isännille, sillä hän ja jääkäri Nestori Karhula olivat suojeluskunnan äkseerauksessa levittäneet tietoja siitä, millaista yhteiskuntajärjestystä itsenäistyneelle isänmaalle kaavailtiin Pietarissa ja Helsingissä. Paluumatkan puheenaiheena oli edellä mainittu venäläisten lähetti. Jääkärien mielestä tuo lähetti olisi ensimmäisenä nutistettava, mutta johtaja Tolvanen kielsi sen jyrkästi klo 17 oli Kirkonkylän koululla koolla 200 miestä Lumijoelta, Alatemmekseltä, Temmekseltä, Tyrnävältä ja Limingasta. Lumijoen matrikkeli kertoo, J.O. Hannula, 1933: Suomen vapaussodan historia : pyysivät he apua Oulusta noin 200 miestä lähetettiin jääkäri Grunnin johdolla paikalle ja 29 p:nä venäläiset laukaustakaan ampumatta riisuttiin aseista Iikka Niemelän tiedon tallennus vuodelta 1935, Limingan Suojeluskunnan perustaminen ja alkuvaiheet sekä osallistuminen Suomen vapaussotaan. on vastine edellä mainittuun väitteeseen. Se perustuu Limingan Suojeluskunnan pöytäkirjoihin ja mukana olleitten kertomuksiin. Heikki Marttila LC Liminka/Lakeus on I-piirissä Suomi johtoon 2010 toimikunnan vetäjä. että kalastaja Heikki Benjamin Ollakka, s , lähti sotaan aseenaan koivuhalko. Työväentalolle kokoontuneitten punaisten ja venäläisten välillä sanomia kuljettanut ratsulähetti vangittiin Sunilan sillalla klo 21. Kunnantalo piiritettiin, venäläiset luopuivat aseista ja joukkoja johtanut vänrikki luovutti miekkansa suojeluskunnan päällikölle V. Vahanderille. Limingan valtauksessa ei ammuttu laukaustakaan. Tammikuun 30 päivän vastaisena yönä lähti Limingasta 90 hevosajoneuvoa kohti Oulua samaa polannetietä pitkin, jonka Juuso Haaran tamma oli muutama tunti aikaisemmin avannut. Matkalla otettiin mukaan miehiä Kempeleestä ja Oulunsalosta. Aamuyöllä Oulun lääninhallituksen talolle saapui yli 200 miestä. Oululaiset nukkuivat vielä! Sotaväen maneesi(130 sot.) ja Fabriuksen talo(120 sot.) vallattiin parissa tunnissa. Kasarmin valtausyrityksen alkaessa oululaisetkin olivat heränneet aamu-unestaan. Kahteen osastoon jakautunut miesjoukko epäonnistui kasarmin valtausyrityksessä(700 sot.). Joukot peräytyivät ja linnoittautuivat Oulun Lyseon ja Lääninhallituksen rakennuksiin. Tieto Oulun epäonnistuneesta valtausyrityksestä aiheutti sen, että Limingassa vangiksi otetut venäläiset päätettiin siirtää nopeasti maanviljelijä Sohlon esityksestä isiensä maille. 30. päivänä klo 11 venäläiset lastattiin 25:een rekeen ja maanviljelijä Heikki Härmän johtama 20 kiväärimiehen joukko lähti suorittamaan tehtävää. Vangit kuljetettiin Rantsilan, Piippolan, Nurmeksen ja Lieksan kautta kotimaahansa. Työväestön keskuudessa suunniteltiin punakaartin perustamista. Ensin kuitenkin päätettiin neuvotella suojeluskunnan kanssa, miten asiat hoidetaan Limingassa. Sovittiin, että aseelliseen toimintaan toisiaan vastaan ei ryhdyttäisi ja päätettiin piilottaa aseet sellaiseen paikkaan, josta kummallakin puolen tietää vaan yksi sitä varten valittu henkilö. Mainituiksi henkilöiksi valittiin Juho Paldanius ja Heikki Matturi. Tammikuun 31 p:nä 1918 juna lähestyi Oulusta ja liminkalaisia edustavat valkoisten Matturi ja punaisten Paldanius ilmoittivat punakaartin johtajalle: Ryssät on toimitettu omalle maalleen ja sovinto tehty keskenään! Me palvelemme julistus sisältää saman keinovalikoiman sekä lähiympäristön että koko maapallon ongelmaratkaisulle kuin tuo talonpojan ja työmiehen yhteinen ratkaisu Limingassa 90 vuotta sitten. Me tarvitsemme rohkeutta nousta ratapenkalle! Meillä on kurkun ja kynän käytön osaava julistaja. Olemme valinneet Harri Alakuljun, suomalaisen vaihtoehdon, koko maailmanlaajuisen organisaatiomme johtajaehdokkaaksi viimeistään vuonna I-piirissä meidän on oltava eturivissä tukemassa Harria sekä yksittäisinä leijonina että klubiyhteisönä. Niillä seuduilla, missä isänmaamme kohtalot ratkaistiin viime sodissa ja missä terva on valmistettu, tuo yhteinen tavoite on jo saavutettu. Kiitos! Heikki Marttila PDG, SJ

12 LC Oulu/Raatti monessa mukana Kuva vuoden 2006 kirkkokahvituksesta. Laulava Leijonat viihdyttävät kirkkokansaa Heinäpään seurakuntatalon alasalissa. Kirkkokyyditys ja kirkkokahvit Ensimmäisenä adventtina on ollut Oulu / Raatti klubin perinteinen palveluaktiviteetti jo yli 20 vuotta, ja perinne jatkuu. Pienimuotoisena palveluaktiviteettina tapahtuma on säilynyt pitkään. Yhteistyössä Oulun Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa toteutettavassa tapahtumassa klubin jäsenet kuljettavat vanhuksia kotoaan kirkkoon, sieltä kirkkokahville seurakuntataloon ja sitten kotiin. Lionit hoitavat kuljetukset, puolisot kahvitarjoilun ja viime vuosina klubin Laulavat Leijonat ovat esittäneet lauluja sekä tahdittaneet yhteislauluja. Osanottajia kahvituksessa on vuosittain ollut noin 30. Henkilömäärä on vuosittain kovastikin vaihdellen. Kyydityksiin osallis- LC Oulu/Pokkitörmä esittää Suomen Lions-Liiton ensi kesänä Lappeenrannassa kokoontuvalle vuosikokoukselle kotimaisen liittymismaksun poistaminen uusilta ja uudelleen järjestöön liittyviltä jäseniltä. Perusteluina esitetään, että liittyessään maailman laajuiseen palveluklubien järjestöön, uusi jäsen joutuu maksamaan liittymismaksun kaksi kertaa: yhden päämajaan ja toisen Suomen 12 tuneitten määrä on varmaan yli 200, kun jokainen vuosi lasketaan omana tapahtumanaan. Vuosittain järjestelyissä on mukana lioneja ja puolisoita yhteensä noin 10. Jouluinen tunnelma ja lähimmäisistä huolehtiminen tuovat hyvän mielen kaikille mukana olijoille. Vuoden 2007 kirkkokyydityksessä oli mukana 7 lionia, 4 puolisoa ja 4 seurakunnan edustajaa sekä 22 kyyditettävää vanhusväestön edustajaa. Kahvitus toteutettiin keskustan seurakuntalossa. Erämessuilla useita kertoja Pohjois-Suomen Erämessut toteutetaan Oulussa joka toinen vuosi. Vuoden 2007 Erämessut toteutettiin Oulu-hallissa Messuilla kävi 4 päivän aikana noin henkilöä. Oulu/Raatti on ollut Erämessuilla mukana useita kertoja, aktiviteettina pienoishirvirata-ammunnan hoitaminen. Erämessujen organisaatio koostuu vapaaehtoisista talkoolaisista, suurin osa eri urheiluseuroista, jotka saavat pienet korvaukset työsuoritteistaan. Oulu/Raatti saa korvaukset ammunnan hoitamisesta osallistujilta, joita riittää. Erämessujen yhtenä vahvana kohderyhmänä ovat metsästyksen harrastajat. Nykyinen hirvilupaan liittyvä koe ammutaan seisovaan maaliin ja on siten helpompi kuin aikaisempi. Erämessuilla ammutaan pienoisradalla sekä seisovaan että liikkuvaan maaliin ja siksikin ammunta kiinnostaa. Ampujien joukko koostuu pääosiltaan aktiivisista hirvimiehistä ja sellaisiksi haluavista. Aktiviteetin hoitamiseen osallistui Raatti klubista 15 lionia. Vuoden 2007 ammunnan voittaja, Seppo Similä, ampui tuloksen 59 pistettä kuudella laukauksella. Kuvassa Oulu/Raatti klubin tiedottaja Pentti Kaukonen on ojentamassa palkintoa voittajalle Erämessujen toimistossa. I-piiristä aloitteita Lions-Liiton vuosikokoukselle Lions- liittoon. Missään muualla maailmanlaajuisessa järjestössä ei ole tällaista käytäntöä. Uudelleen liittyvä jäsen joutuu maksamaan edelleen liittymismaksun Suomen Lions- liittoon, jonka hän on jo kertaalleen maksanut. Päämaja on toistuvan liittymismaksun poistanut. Uusi jäsen, joka maksaa 16 euroa, ei saa vastineeksi Suomen Lions- liitolta mitään. Kaikki uuden jäsenen materiaali on klubin tilattava ja maksettava. Nykyisen tietotekniikan aikakautena klubit itse päivittävät omat tietonsa ja siitäkään liitolle ei tule ylimääräisiä kuluja. On todettava, että Suomen Lions- liiton talous on vakaalla pohjalla, joten esittämämme liittymismaksun pois jäänti ei sitä horjuta mihinkään suuntaan. Poistamalla liittymismaksun Suomen Lions- liitto edesauttaa uusien jäsenten saantia järjestöön ja auttaa uusien klubien perustamisessa, todetaan aloitteessa. LC Oulu/Hannat ovat tehneet aloitteen, jossa he esittävät sanoitus- ja sävellyskilpailun järjestämistä uudelle helpommalle myös naisleijonille sopivammalle Leijona-Marssille. Hannojen esittämässä aloitteessa on tavoitteena saada uusi Leijonamarssi Liiton 50 v- juhlaan (ht)

13 Onnistunut lions-ilta Leijona-iltaan arvokkuutta toi IPCC Pekka Rautakorven puhe Itsenäiselle Suomelle ja lionsaatteelle. Piirin juhlatoimikunnan järjestämässä tilaisuudessa oli lioneja ja puolisoita lähes 100 henkeä paikalla nauttimassa sopivasti juhlallisesta ja kevyestä ohjelmasta ja yhdessäolosta. Pentti Kaukonen vastasi hyvin pitkälle illan järjestämisestä ja juontamisesta. Lapsikuoro Lauluflikat esiintyivät pirteästi ja yleisöön menevästi, johtajanaan Ahti Sepp. Ja sitten me kaikki lauloimme Itsenäiselle Suomella: Sininen ja valkoinen, Arvon mekin ansaitsemme ja Lähteellä, laulattajana lion Pertti Haipola. Kattaukset olivat komiat, kun Leijonat nauttivat. Tilaisuus oli tämän tyyppisenä ensimmäinen yhteinen ilta lähinnä oululaisille ja lähiseudun lioneille. Onnistuneen illan alkuun teemana oli: Itsenäinen Suomi 90 vuotta. Olihan päivällä vietetty koko maassa Iloinen vartti laulamalla syntymäpäivälaulu maallemme ja kuuntelemalla arvokasta ohjelmaa niin televisiosta kuin radiostakin. Illan ohjelmassa oli Pekka Rautakorven puhe, yhteislaulua, laulukuoro Laululikat esiintyi ja ohjelma jatkui sitten buffet-ruokailusta nauttien. Piirikuvernööri Jaakko Ponkala puhui tämän päivän lions-toiminnasta piirissämme. Saagoja esitti lion Seppo Herajärvi ja lauloivatpa Oulu-Raatti klubin Laulavat Leijonatkin muutaman laulun ennen yhteislauluja. Yhteislauluja säesti jälleen Pertti Haipola. Lopuksi tanssittiin ammattimuusikoiden tahdittaessa rytmiä. Me teimme sen, yhdessä iloisen Leijona-henkisen tapahtuman Suomen Itsenäisyyden kunniaksi ja samalla yhteisen Leijona tapahtuman keskinäisen yhteistyömme kehittämiseksi! Hannoille oma lippu LC Oulu / Hannat vietti 5-vuotissyntymäpäiviään viime toukokuussa. Silloin vihittiin ja juhlallisesti naulattiin Hannojen lippu. Kuvassa naulaamassa klubin charterpresidentti Mirja Manninen, naulausta valvoo klubin uusi jäsen Sari Juola. Rovaniemellä kesäkuussa Liiton vuosikokousmarssilla uutukainen lippu sai eturivin paikan I-piirin lippulinnassa. Lippua kantoi klubin presidentti Susanna Saranlinna. Aja edellä. Varmasti. OULU RAAHE KEMINMAA TORNIO ROVANIEMI KUUSAMO KAJAANI 13

14 AR-säätiön kuulumisia Voiko koulutus tuoda varman työpaikan Pohjois-Suomesta? AR -säätiön hallitus on julistanut jälleen adressimyyntikilpailun piireille ja klubeille kaudelle Piirien välisessä kilpailussa on käytännössä myyntitulokseen perustuva bonus menetelmä: Kun piirin adressimyynti ylittää 6 e/jäsen, saa piiri palkintona 1000 euroa, yli 5 e/jäsen palkinto 700 euroa, yli 4 e/ jäsen palkinto 500 euroa. Klubit kilpailevat tilitetyn adressimyynnin kokonaismäärästä ajalla Viisi parasta klubia palkitaan: I-palkinto 500 e, II-palkinto 400 e, III-palkinto 300 e, IV-palkinto 200 e ja V-palkinto 100 e. Kannattaa siis tämänkin takia edistää ARS-adressien käyttöä! Tähän mennessä (26.1) olen toimittanut piirimme klubeille 250 adressia, joten olemme puolivälissä asetettuun kauden tavoitteeseen haasteelliseen 500 kappaleen adressitoimitukseen. Tavoite on helposti saavutettavissa, kunhan kaikki klubit / Lionit ottavat adresseja käyttöönsä. Lionia kohti laskettuna adressimyynti on tammikuun 08 tilanteen mukaan reilusti alle 2 euroa! Tavoite tulisi olla yksi adressi / Lion! Kauden aikana on I-piiriin saatu AR-säätiöltä avustuksina vain 1700 euroa. Muistutuksena: Hakemukset tulee toimittaa AR-säätiölle piirin ARSpuheenjohtajan kautta. Aktiiviset klubit: Hakekaa tukea hyviin kohteisiin, se kannattaa! Odotan mielenkiinnolla uusia hakemuksia hyväksyttäviksi. Ritarius velvoittaa Sanotaan, että aateluus velvoittaa. Me Lionit voimme sanoa, että Ritarius velvoittaa. Lions-ritari on arvo, jota kunnioitetaan ja arvostetaan ja jonka tulisi aateluuden tavoin velvoittaa entistäkin parempaan palvelusuoritukseen omassa klubissa ja koko järjestössämme. Hyviä Lioneja on varmasti jokaisessa klubissa, muistakaa ansioituneita lioneja oman järjestömme arvostetulla tavalla Ritariudella! Adressien tilaustapa muuttunut: Tilaukset on tehtävä AR-säätiön kotisivun kautta. Toimituksista vastaa I-piirin osalta allekirjoittanut. Adressit maksavat 10 euroa /kpl. Tilatkaa adresseja, minulla on Oulussa varastoa, joten toimitukset tulevat yleensä pikaisesti. Pentti Kaukonen AR-Säätiön adressien myynti Adressit maksavat 10 euroa/kappale. Tilaus Lions-liiton AR-Säätiön kotisivuilla olevalla lomakkeella osoitteesta: Tilauksesta tulee kopio allekirjoittaneelle ja toimitan sen mukaisesti adressit tilaajalle. Minulla on Oulussa varastoa, joten toimitan tilaukset yleensä pikaisesti. Mikäli tilaajalla ei ole nettiä käytössä, voit myös soittaa p Adressien laskutuksesta vastaa Lions-liitto. ARS-toimikunta, Pentti Kaukonen, puh pentti.kaukonen@lions.fi 14

15 Kaikki Oulun 13 klubia mukana: Seppeleen lasku sankarihaudalle Vuonna 1963 perustettu LC Oulu Sillat aloitti vuonna 1974 lions-viikon aktiviteettina laskea seppeleen Oulun sankarivainajien muistomerkille kyseisen viikon lauantaina klo Tammikuiseen lions-viikon seppeleenlaskutapahtumaan osallistuivat kaikki Oulun alueen 13 klubia, yhteensä 39 lionia. Maaherra Eino Siuruainen piti puheen, joka on luettavissa sivulla 3. Siuruainen on kulkueessa kolmantena edestä lukien. Seppeleenlaskua jatkettiin LC Oulu Siltojen omana aktiviteettina aina vuoteen 1986 asti, jolloin mukaan haastettiin kaikki Oulun alueen silloiset kymmenen lions - klubia omien klubilippujen kera. Seppeleen laskee kukin klubi vuorollaan, LC Oulu aloitti vanhimpana. Tilaisuudessa lasketaan seppele ja pidetään lyhyt puhe. Klubien liput muodostavat lippulinnan. Kunniavartiona toimivat varusmiehet aina Pohjan Prikaatin poismuuttoon saakka. Sarojen järjestämisvuorovuotena puheen korvasi isänmaallisten runojen lausunta. Lisää juhlavuutta tuli vuosituhannen alussa, kun Oulun Sotaveteraanikuoroa ryhdyttiin tilamaan mukaan. Käytäntö on, että vuorossa oleva klubi hankkii seppeleen, puhujan ja kunniavartion ja LC Oulu Sillat vastaa muusta; järjestää Suomen lipunkantajineen, tilaa veteraanikuoron, vastaa kulkueen komentamisesta sekä järjestää tervapadat. Tänä vuonna aktiviteetti tapahtui lauantaina klo Seppeleen laski LC Oulu Myllyoja - Haapalehto ja puheen piti edellä mainitun klubin jäsen, maaherra Eino Siuruainen (puhe tämän lehden sivulla 3.). Tapahtumaan osallistuivat kaikki Oulun alueen 13 klubia, yhteensä 39 lionia. Juhani Ylikunnari Kolmen klubin yhteinen sauna-aktiviteetti Partiolippukunta Koskiveikot on Oulussa toimiva sisupartiolippukunta. Tarve tehdä lippukunnalle lähiretkeilykeskus toteutui vuonna 1997 oululaisten klubien yhteisrahoituksella ja varasto/ huoltorakennus valmistui seuraavana vuonna LC- Oulu sillat klubin tekemänä Arne Ritari - säätiölle sekä tavaroiden lahjoittajille. Syksyn ensimmäiset klubikokoukset pidettiin Kaskisalossa saunoen ja uiden Martimojoessa. Oli hyvä yhdessä todeta löylyn henki ja uuden puun tuoksu. Siinäpä oli klubeille mukavanmakuinen alku alkaneelle toimintakaudelle. Raimo Kauhanen Keväällä 2006 aloitettiin rakentaa Martimojoen rannalle saunaja majoitusrakennusta, jonka suunnittelussa on otettu huomioon esteetön liikkuminen ja liikuntarajoitteiset käyttäjät. Rakennukset on suunnitellut arkkitehti Erkki Salo. Tämä kattava sauna-aktiviteetti toteutettiin kolmen oulaisen klubin LC-Oulu, LC-Oulu/Sillat ja LC-Oulu/Hannat yhteishankkeena. Arne Ritari säätiöltä saatiin euron kokonaiskustannukseen avustusta 8000 euroa. Kahtena kesänä työtunteja kertyi 1330 ja ajokilometrejä Yhteistyökumppaneilta saatiin tavaralahjoituksia 2495 euron arvosta. Saunarakennuksen vihkiminen pidettiin lippukunnan juhlaleirin yhteydessä viime elokuun alussa. Vihkimisen toimitti ortodoksisen kirkon kirkkoherra Raimo Kiiskinen ja luterilaisen kirkon edustajana oli Oulun hiippakunnan dekaani Niilo Pesonen. Lippukunnan johtaja Lotta Komulainen kiitti klubien edustajia hyvin tehdystä työstä ja ojensi lippukunnan pöytästandaarit klubien presidenteille. Lionsklubit lähettivät kiitokset Saunan vihkiäistilaisuus pidettiin suurella joukolla viime elokuussa. 15

16 Anni Murto nautti kahden päivän ohjelmasta, tässä tyylinäyte Mölkystä. Kuntouttavaa päivätoimintaa ikääntyneille LC Oulu/ Oulujoki teki hienon päänavauksen järjestäessään yhteistyössä Oulujoen seurakunnan ja Caritas-Kodin kanssa ikääntyneiden kuntouttavaa päivätoimintaa. Kaksipäiväisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää toimintatapoja kotona selviytymisen tukemiseksi. Kesäkuun alussa ensimmäinen kahdeksan hengen ryhmä nautti olostaan erilaisten hoitojen, liikunnan, keskustelujen ja pelien parissa. Kuntouttava päivätoiminta on saanut alkunsa vuonna 2005, jolloin Oulujoen seurakunnan ja Caritas-Kodin yhteistyöprojektista saadut kokemukset kannustivat jatkamaan. -Tuolloin päivätoiminta oli kuusipäiväinen, mutta nyt olemme siirtyneet kaksipäiväiseen, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Syksyllä järjestetään samanlainen tapahtuma kahdelle ryhmälle, kertoo kuntoutuspalvelupäällikkö Mirva Saarela Caritas-Kodista. LC Oulu/ Oulujoen panos päivätoimintaan on merkittävä. - Näimme kuntouttavan päivätoiminnan sopivaksi kohteeksi ikäihmisten tukemisessa. Taloudellisen tuen lisäksi olemme järjestäneet kuljetuksen kaikille aamuin illoin, kertoo LC Oulu/ Oulujoen presidentti Martti Turkka. Osallistujat kurssille on valittu Oulujoen seurakunnan diakoniatyön toimesta. Päävastuu päivien ohjelmasta ja toteutuksesta on Caritas-Kodilla. Piristystä arkeen Kaksipäiväinen ohjelma sisältää monipuolista tekemistä aina yksilöllisistä hoidoista ryhmätoimintaan. Kesäkuinen kahdeksasta naisesta koostuva ryhmä pääsi muun muassa hemmoteltavaksi jalkahoitoon ja hierontaan. Aurinkoinen sää kruunasi hauskan yhdessäolon pelien ja liikunnan parissa. -Ikääntyneet saavat vaihtelua ja piristystä, ehkä myös vinkkejä normaaliin arkeen, Saarela uskoo. Kuluneet kaksi päivää ovat olleet oululaiselle Anni Murrolle mieleen. -Oikein ihanaa, koko ajan on ollut tekemistä ja ohjelmaa. Jal- kahoito oli erityisen mukava, Anni Murto hymyilee. Kaikki seitsemän naista ovat Anni Murrolle entuudestaan tuttuja. -Viihdyn hyvin kotosalla, mutta nyt olen alkanut käydä kerran viikossa kerhossa, jossa olemmekin tutustuneet, hän kertoo. Mölkyn pelaaminen kesäauringossa naurattaa ja energisen naisjengin kaksi päivää ovat olleet onnistuneita. Tero Juntunen LC Oulu/ Oulujoen presidentti Martti Turkka jakoi Mölkky kisan palkinnoksi Oulun historiaa kuvaavan kalenterin. Kuvatekstit: LC Oulu/ Oulujoen presidentti Martti Turkka jakoi Mölkky kisan palkinnoksi Oulun historiaa kuvaavan kalenterin. Anni Murto nautti kahden päivän ohjelmasta, tässä tyylinäyte Mölkystä. Melvin Jones uusia jäseniä Oulussa LC Oulu/Oulujoki osallistui SightFrist II kampanjaan hankkimalla Melvin Jones jäsenyydet Tero Juntuselle ja Henry Mäkelälle. Juhlaseremonian toimitti liiton ex-puheenjohtaja Pekka Rautakorpi, vasemmalla kuvassa, jossa myös Anja ja Tero Juntunen sekä Henry ja Briitta Mäkelä. LC Oulu/ Oulujoki sai uuden jäsenen, kun Pertti Salminen lady Hanne vastasivat myöntävästi kumminsa Jouko Vuotson kutsuun liittyä klubimme jäseneksi. Vastaanoton toimitti juhlallisesti presidentti Martti Turkka. 16

17 Perunamarkkinoiden suosio lisääntyy LC Tyrnävän järjestämät perunamarkkinat Tyrnävällä ovat lisänneet suosiotaan vuosi vuodelta. Ensi syksynä syyskuun viimeisenä viikonloppuna 27.9 järjestetään markkinat jo 18. kerran. Syksyisille Perunamarkkinoille odotetaan aikaisempien vuosien tapaan yli 7000 henkeä. Peruna on tietenkin ykköstuote ja pussillinen perunoita sisältyy myös lipun hintaan. Muutoin yli sataan nouseva markkinamyyjien joukko edustaa laajaa sortimenttia, kuten yleensäkin markkinoilla. Suurin osa markkinamyyjistä varasi jo paikan viime syksynä täksi vuodeksi. Tilat asettavat jo rajoituksen markkinoiden laajentamiselle, kertoo useita vuosia markkinakomiteapuheenjohtajana toiminut Antti Matin- olli. Viime vuonna tähtiesiintyjä oli sympaattinen urheilija Wilson Kirwa, joka kävi puhumassa myös kolmella eri koululla. Oulun teatterin näyttelijät Heli Haapalainen ja Janne Raudaskoski esittivät huumoriohjelmaa. Markkinamusiikista vastasi Neulapojat yhtye. Mukava ohjelma oli myös viiden laskuvarjohyppääjän hyppynäytös, kun he pudottautuivat korkeuksista urheilukentälle. (ht) Äiti! Ostatko? Utajärvellä jo 7 Melvin Jones jäsentä LC Utajärvi päätti panostaa kunnolla maailmanlaajuiseen näönsuojelukampanjaan SF2:een hankkimalla klubiin kolme uutta Melvin Jones jäsenyyttä. Nyt lähes kolmasosa klubilaisista on mukana MJ-sarjassa. Uusimmat Melvin Jones jäsenet ovat Utajärven klubissa Asko Merilä, Pentti Turunen ja Martti Häikiö. Kunniataulut ojensi piirikuvernööri Juhani Alanen. Jäsenyydet luovutettiin viime toukokuun kuukausikokouksessa Asko Merilälle, Pentti Turuselle ja Martti Häikiölle. Aikaisemmin klubissa oli jo neljä Melvin Jones jäsentä eli nyt lähes kolmasosa klubilaisista on mukana MJ-sarjassa. Klubin toiminnoista tiedotetaan jäsenille Uta-Leijona lehdellä, joka ilmestyy yhdeksän kertaa vuodessa. Tuorein aktiviteetti oli tammikuussa toteutettu elokuvateatterimatka Ouluun katsomaan Tali- Ihantala taistelusta kertova elokuva. Mukana oli 47 henkilöä. Vastuuhenkilönä toimi Toivo Merilä. Klubi kustansi linja-autokyydin kaikille ja mukana olleille veteraaneille myös elokuvaliput. Retkellä oli mukana Kalle Kammonen, joka oli ollut elokuvassa näytetyissä taisteluissa mukana. -Oli siellä tuttua ja elokuvassa sovellettuakin, hän totesi. Kävijöiden mukaan elokuva antoi kuvan, miten suomalaiset torjuivat Neuvostoliiton valtavan hyökkäyksen, joka oli hyvin ratkaiseva itsenäisyyden säilymisen kannalta. (ht) 17

18 Kiimingin klubilla 40 v juhla LC Kiiminki juhlisti 40-vuotista toimintaansa järjestetyissä tapahtumissa. Virallinen juhla järjestettiin Kiimingin seurakuntakeskuksessa. Ennen varsinaista tilaisuutta muistettiin poisnukkuneita veljiä Oulun, Jäälin ja Kiimingin hautausmailla sytyttämällä kynttilät haudoille ja lisäksi sankarihaudalle laskettiin seppele. Suomen delegaatio Leo Europa Forumissa 2007 Saksan Leipzigissa I-piiriin lisää leoja Leojen aktiivisuus I-piirin alueella on ollut jo pitkään hyvin korkea. Piirimme leoja ja leo-klubeja on noteerattu valtakunnan tasolla useilla Vuoden Leo ja Vuoden Leo Club palkinnoilla aivan muutaman viime vuoden aikana. Leojen piirit ovat yhtenevät Lionsien piirijaon kanssa, joskin joitain piirejä on yhdistetty vähäisen klubimäärän vuoksi. Leojen IL-piiri on myös yhdistetty piiri sillä L-piirin alueella on tällä hetkellä ainoana Leo Club Rovaniemi/Rollo-City. Muut piirimme klubit ovat Leo Club Sotkamo/88600, Leo Club Haukipudas, Leo Club Liminka/Lumijoki ja Leo Club Kempele/Oulunsalo. IL-leopiirissä on toimiva piirihallitus ainoana Suomessa. Piirissämme tehdään edelleen työtä leoaatteen levittämiseksi ja toiminnan laajentamiseksi. Uusia klubeja on suunnitteilla Kemiin, Kiiminkiin, Raaheen ja Ouluun. Näistä pisimmällä perustamista on Oulun klubi, joka aloittaa toimintansa vielä tämän kauden aikana. Klubia ovat perustamassa LC Oulu/Sillat ja LC Oulu/ Hannat eli Oulun leo-klubille tulee näin kaksi taustaklubia. Taustaklubin tehtävä on ohjata ja neuvoa aloittavaa leo-klubia sekä tukea sitä toiminnassaan myös jatkossa. On tärkeää, että leot tekevät yhteistyötä leijonien kanssa osallistumalla esimerkiksi taustaklubiensa aktiviteetteihin. Lions Club saa leoista lisää työvoimaa aktiviteetteihinsa eli leot ovat etenkin taustaklubilleen uusi voimavara. Kun leo saavuttaa 28-vuoden iän, on hänellä jo vahva kokemus kokouskäytännöistä ja palvelutoiminnasta ja näin ollen valmis siirtymään lions-klubiin jatkamaan palvelutyön tekemistä. Oulussa on aikaisemmin ollut leo klubi, jopa kahteen otteeseen. Silloiseen aikaan Oulun klubi oli alueellaan lähes yksin ja toiminta tyrehtyi. Tilanne on kuitenkin toinen nyt, kun piirissämme on useita aktiivisia leoklubeja. Uudelle klubille onkin luvassa vireä toimintaympäristö ja paljon tekemistä Oulussa. Kun yksi klubi Oulussa on saatu toimimaan, voidaan alkaa suunnitella toista, sillä isossa kaupungissa työtä etenkin nuorten olojen parantamiseksi on paljon. Hannu Orrenmaa IL-leopiirin piiripresidentti Juhlapuheen piti IPCC Pekka Rautakorpi presidentti Vesa Rinta-Säntin avaussanojen jälkeen. Juhlapuhe käsitteli Lions-liikkeen missiota ja arvoja, ja päättyi runoon yhteistyöstä, rauhasta ja paremmasta tulevaisuudesta. Päätössanat lausui sihteeri Jari Toivonen. Vuosijuhlaan osallistui kolme perustajajäsentä, lionit Paavo Kuivamäki, Matti Putkonen ja Veikko Tolonen, jotka saivat puolisoineen 40-v merkin. Lisäksi juhlavieraana oli nyt LC-Oulu/ Avain-klubissa toimiva perustajajäsen Yrjö Ervasti. Juhani Koskelaa muistettiin 40-vuotisesta 100 prosenttisesta läsnäolosta. 30-vuotismerkin saivat Eero Eskola, Kauko Lassila, Antti Liukkonen, Seppo Matilainen, Reijo Niemelä, Esko Pyky, Juha Viramo ja Martti Väänänen. Klubimme sai kolme uutta Melvin Jones-jäsentä: Antti Liukkonen, Hannu Mankinen ja Esko Pyky. Klubi myönsi stipendejä kiiminkiläisille musiikin opiskelijoille ja muusikoille. Juhlatunnelmaa ja taiteellista ilmettä loivat Jenni Huttula (piano), Sanna Määttä (laulu), Anniina Polvi (laulu) ja Melvin Jones-jäsenet vas. Esko Pyky, Hannu Mankinen ja Antti Liukkonen Viola Räisänen (viulu) korkeatasoisilla soolo- ja yhteisesityksillä. Päiväjuhlan jälkeen klubi vietti illan vapaamuotoisemmin Haukiputaalla Ravintola Samanttassa pikkujouluaterian merkeissä. Täällä myös piirikuvernööripari Jaakko ja Pirkko Ponkala toivat tervehdyksensä juhlivalle klubille. Terho Kutilainen Kuvassa perustajajäsenistä Paavo ja Eeva Kuivamäki, Matti ja Raakel Putkonen sekä Veikko ja Taimi Tolonen. 18

19 Rauhanjulistekilpailu innostaa piirtämään Siikajokisen Salla Nikolan piirustus arvioitiin ja äänestettiin I-piirin parhaaksi Tyrnävällä joulukuussa pidetyssä piirihallituksen kokouksessa, josta se lähetettiin valtakunnalliseen kilpailuun. Toiseksi tuli Mona Immosen piirustus Sotkamon Tenetin koulusta. Sanna Nikolan kilpailupiirustus. Kiiminki viettää tänä vuonna 150-vuotisjuhliaan monien ohjelmien ja tapahtumien merkeissä. Ajankohtaista tietoa juhlavuoden tapahtumista löytyy osoitteesta: KIIMINGIN KUNTA Salla Nikolan kilpailupiirustus. Kaksoistytöt Salla ja Sanna Nikola asuvat Siikajoen Merikylässä maitotilalla merenrantamaisemassa. Tilalla on äskettäin laajennettu pihattonavetta ja lypsyrobotti. Salla ja Sanna ovat piirtäjätyttöjä, jotka piirtävät usein yhdessä, jolloin he voivat arvioida toistensa töitä. He ovat saaneet yhden lukuvuoden verran kansalaisopistossa ohjausta, muutoin heitä on opastettu normaalisti koulun kuvaamataidon tunneilla. Lukeminen on heille toinen rakas harrastus. Kirjojen aiheet ovat moninaisia, mutta sarjakuvat ovat piirtäjätytöille innoittavia. He eivät kuitenkaan piirrä itse sarjakuvia. On luonnollista, että Salla ja Sanna ovat kiinnostuneita piirtämään tyttöfiguureita ja suunnittelemaan niihin vaatteita. Tytöt ottivat innostuneina osaa Siikajoen Gumeruksen yhte-näiskoulussa järjestettyyn rauhanjulistekilpailuun, jonka LC Siikajoki yhdessä koulun opettajien kanssa järjesti. Piirustuskilpailu on jo perinne koulussa! Niinhän siinä kävi, että Sanna tuli toiseksi ja Sallan työ voitti ja se lähetettiin I-piirin kilpailuun. Niinpä tytöt ovat saaneet LC Siikajoen jakamat palkinnot. Molemmat tytöt kehottavat osallistumaan rauhanjulisteiden tekemiseen. -Se opettaa ajattelemaan rauhaa kansainvälisesti, mutta myös maamme kannalta, he totesivat. Kalevi Kiviniitty Siikajoen kunta 19

20 Lisää mahdollisuuksia nuorten ja lasten harrastuksiin Heinäsalmikodissa Oulussa on asukkaina kuntien sijoittamia kouluikäisiä, vuotiaita lapsia ja nuoria. Sijoittamisen taustalla ovat useimmiten erilaiset oman kodin häiriötilanteet, joissa lapsen / nuoren kannalta paras ratkaisu on sijoittuminen muualle. Yleensä sijoittumiset ovat määräaikaisia, puolesta vuodesta useisiin vuosiin. Heinäsalmikodissa on 19 paikkaa ja Iltavirkkuja kaloja narraamassa lähes kaikki jatkuvassa käytössä. Heinäsalmikodin kouluikäiset nuoret käyvät normaalisti koulua Oulun kaupungin ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa. Opiskelun mahdollistaa jokaiselle nuorelle oma huone. Heinäsalmikodin ylläpitäjänä on kristillinen lastenkotiyhdistys Auta Lasta ry, joka pitää myös kristillistä päiväkotia. Lahjoituksia kesäleirien varusteisiin Oulu/Raatti lionsklubi on päättänyt avustaa Heinäsalmikodin toimintaa pitkäjänteisesti viiden Luontoleiri on toistuva tapahtuma ja muutakin virkistystoimintaa lahjoituksen avulla voi suunnitella pitkäjänteisesti. Heinäsalmikodin johtaja Pertti Kukkonen toteaa tehdyn ja tehtävän yhteistyön antavan lisää mahdollisuuksia kodissa asuvien nuorten ja lasten vapaa-ajanharrastuksiin. Onnistunut luontoleiri Raatti klubin vieraillessa Heinäsalmikodissa viime marraskuussa katsottiin luontoleirin kuvia ja kuultiin mukana olleitten ohjaajien ja myös nuorten selostuksia leirin onnistumisesta. Mukana oli Heinäsalmikodista kahdeksan nuorta ja kuusi työntekijää. Leirin tapahtumat olivat nuorilla kuvien selostuksista päätellen jopa paremmin muistissa kuin ohjaajilla. Parhaiten on jäänyt mieleen nuoren pojan lausahdus leirin onnistumisesta: Ikävin asia oli leirin loppuminen, yksikin päivä lisää olisi ollut hienoa! Leirillä henki oli ollut hyvä ja luonnossa liikkumisesta nautittu porukalla. Nahistelutkin loppuivat moneksi päiväksi totesi kodin johtaja Pertti Kukkonen. Leiri oli Suomussalmen Kerälänkylässä Autioniemen tilalla ja ajoittui syyskesään juuri ennen koulujen alkua. Sää suosi osanottajia ja uusia elämyksiä kertyi kaikille. Erityisesti yövaellus ja lukuisat kalamatkat, ja tietysti lukemattomat uimiset puhtaassa järvessä, olivat kerronnassa ja muistissa hyvin esillä. Pentti Kaukonen Eräkämpällä ruuat opeteltiin valmistamaan trangioissa Kylläpä oli ahven paketoinut itsensä tiukasti edellisenä ilta laskettuun verkkoon vuoden ajan lahjoittamalla kesäleirien varusteisiin, kuljetuksiin ja muihin kuluihin yhteensä 5000 euroa. Tuosta summasta on lahjoitettu viime kesänä 2200 euroa, josta osa oli AR- säätiöltä. Suomussalmelle tehdyn luontoretken-luontoleirin varusteiksi Heinäsalmikoti hankki retkikeittimiä, telttapatjoja, reppuja, sadevaatteita ja muita retkeilytarvikkeita. Osa summasta käytettiin kuljetuksiin. Tulevien vuosien osalta kohteet ovat vielä mietinnässä. Leirin puolenvälin tienoilla suoritettin yövaellus ja öinen maasto koettiin jännittäväksi. 20