Mie1.nterveysäihdestrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mie1.nterveysäihdestrategia"

Transkriptio

1 SODANKYLÄN KUNTA Perusturvaltk Liite nro 3 Sodankylän kunta Mie1.nterveysäihdestrategia

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA SUOSITUKSET 5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 6 Sotkanetin kertomaa 7 Peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaiset sekä lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat 9 Sodankylä - Instituutin 1. ja 2. vuoden opiskelijat 11 4 MIELENTERVEYS,JA PÄIHTEET 13 5 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ 14 6 STRATEGIAN POHJAKSI KOO TTU AINEISTO 15 Ammattilaistoimijoiden nylcytilaselvitys 1.5 Tulevaisuuden muistelu 15 Työpajat 17 7 KEHITTÄMISKOHTEET / TOIMENPITEET 17 Edistävä mielenteiveys - ja päihdetyö 18 Järjestötalon / kylätalon perustaminen 18 Uusien asukkaiden vastaanottaminen ja toiminnoista tiedottaminen 18 Kaavoitus ja leikkipuistot 19 Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö 20 Toimiva lapsi- ja perhemenetelmät (TLP) osaksi lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä 20 Erityisyyttä omaavien lasten osallistaminen 21 Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen 22 Työttömien terveystarkastukset 22 "Seniorisyynit" 23 8 STRATEGIAN SEURANTA JA PÄIVITTÄMINEN 28 2

3 1 JOHDANTO Sodankylän kunnassa mielenterveys- ja päihdetyössä työskentelee lukuisa joukko eri toimijoita. Työtä tehdään niin julkisella, yksityisellä, kuin kolmannella sektorilla. Haasteita työlle antavat perustyön riittävä resurssointi ja uusien toimintamallien kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämän strategian 1 tavoitteena on antaa tulevaisuudessa tehtävälle mielenterveys- ja päihdetyölle suuntaviivat ja esittää konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Mielenterveys- ja päihdetyöhön kuuluvat sekä korjaava, edistävä, että ehkäisevä mielenterveystyö. Mielenterveyden ja päihteiden käytön ongelmia omaavalla tulee olla oikeus selkeään palvelujärjestelmään; samalla on kuitenkin muistettava, että mielen terveyttä ja raittiutta tulee eri toimin edistää. Sodankylän perusturvalautakunta nimesi työryhmän suunnittelemaan mielenterveys- ja päihdestrategiaa Eri sektoreiden toimijoita koottiin yhteisesti määriteltyjen mielenterveys- ja päihdetyön päämäärien mukaiseen toimintaan. Perusturvalautakunta nimesi työryhmään sosiaalityöntekijä Raija Kumpulan, poliisi Virpi Siilan, kouluterveydenhoitaja Seija Rautiaisen, diakoni Pirjo Alatalon, kuraa ttori Jaana Hannulan, psykologi Anu Laukkasen, yksilövalmentaja Virpi Granrothin, osastonhoitaja Anitta Kaisanlanden, lastenhoitaja Mervi Hirvasniemen, vapaa-aikasihteeri Arja Niemisen, työterveyshoitaja Leena Berg-Poikelan ja geriatri Riitta Materon. Järjestöjen edustajia työryhmässä olivat Lapin Sinisarastus ry:ltä Auli Kuusela, Sininauhaliitosta Kaisa Kulmala sekä Säpikäs ry:stä Seppo Hyytinen. Perusturvalautakunnan edustajiksi nimettiin Anne Mäkelä ja Anneli Immonen-Mokko. Strategian kokosi ja kirjoitti vs. sosiaalityöntekijä Susanna Takala. Lapin Sinisarastus ry:n edustajaksi työryhmään vaihtui myöhemmin Virpi Lintula. Pirjo Alatalon tilalle vaihtui Minna Lehtola. Perusturvalautakunta myönsi eron työryhmästä Anu Laukkaselle mielenterveystoimiston työtilanteen vuoksi Perusturvalautakunta asetti uuden työryhmän täydentämään strategiaa. Lautakunta nimesi uuteen työryhmään keskuudestaan Anne Mäkelän, Jorma Lappalaisen, Milja Mettiäisen sekä Salme Tarkiaisen. Lisäksi työryhmään nimettiin Anu Laukkanen, Raija Kumpula sekä Susanna Takala. 1 Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategia liittyy esimerkiksi sodankäyntiin ja organisaatioiden johtamiseen. (www.wikipedia.org ) 3

4 Strategiatyötä ohjasi ja rahoitti Lapin Sairaanhoitopiirin hallinnoima Tervein Mielin Lapissa -hanke. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoima Mielen Tuki -hanke alkoi tukea Sodankylän mielenterveys- ja päihdestrategian tekoa syksyllä Työryhmä määritteli mielenterveys- ja päihdestrategian arvoiksi seuraavat. Arvot viestivät strategian tarkoituksena olevia toimintaperiaatteita, joihin eri toimijoiden tulee sitoutua. ARVOT SISÄLTÖ Yhteisöllisyys Uusien asukkaiden juurruttaminen ja heidän osallisuutensa edistäminen Yhteistyö eri tahojen välillä Yhteistyö kunnan ja kolmannen sektorin välillä Huolenpito nykyisistä ja uusista kuntalaisista Kuntalaislähtöisyys Kuntalaisen äänen arvostaminen Kuntalaisen mielipiteen arvostaminen poliittisessa päätöksenteossa Kuntalaisen vaikuttamismandollisuudet Palvelujärjestelmän selkeys ja riittävä tuki Turvallisuus Tiedon saanti Turvallinen ympäristö Päihdehaittojen vähentäminen Johdannon jälkeisessä osassa kerrotaan strategiatyötä ohjaavista laeista ja suosituksista sekä muista kuntalaisten hyvinvointiin vaiku ttavista Sodankylän kunnassa tehdyistä strategioista. Kolmannessa luvussa esitellään strategian toimintaympäristöä. Neljännessä luvussa määritellään käsitteet mielenterveys ja päihteet sekä kerrotaan näitä ongelmia aiheuttavista riskeistä. Käsitteet mielenterveys- ja päihdetyö määritellään luvussa viisi. Kuudennessa luvussa esitellään strategian pohjaksi koottu aineisto. Toimenpiteet tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdetyölle esitellään luvussa seitsemän sekä teksti-, että matriisimuotoisena. Strategian seurannasta ja päivittämisestä kerrotaan luvussa kandeksan. Sodankylän kunnan mielenterveys- ja päihdestrategia tullaan käsittelemään perusturvalautakunnassa, kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Strategia sitoo kunnan virkamiehiä ja päättäjiä. 4

5 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA SUOSITUKSE T Lainsäädännön tasolla mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat muun muassa kansanterveyslaki (1972/66), päihdehuoltolaki (1986/41), erikoissairaanhoitolaki (1989/1062), mielenterveyslaki (1990/1116) sekä laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994). Myös muut lait ja asetukset määrittävät päihde- ja mielenterveystyötä. Strategian tekoa ohjasivat seuraavat valtakunnalliset suositukset. Mieli - Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma a THL:n Toimeen panosuunnitelma kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan o Mieli 2009 työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Ehkäisy ja hoito laadukkaan päihdetyön kokonaisuus a Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa O Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa Päihdeongelmaiset mielenterveys- ja päihdepalveluissa esimerkki päihdepalveluiden ja päihtyneiden akuuttipalvelujen kehittämisestä kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 2015 pohjalta. Mielenterve_yspalveluiden laatusuositus, STM Oppaita 2001:9 Päihdepalvelujen laatusuositukset, STM Oppaita 2002:3 Asumista ja kuntoutusta Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus, STM Julkaisuja 2007:13 Sodankylän kunnassa on viime vuosina tehty useita strategioita ja suunnitelmia liittyen kuntalaisten hyvinvointiin. Sodankylän kunnan kuntastrategia (www.sodankyla.fi) antaa kunnassa tehtävälle toiminnalle pääsuuntaviivat. Toimintaa ohjaavat arvot ovat kuntastrategian mukaan asiakaslähtöisyys, pohjoisuus ja kestävä kehitys. Hyvinvointikertomus valmistui vuonna Vuonna 2010 valmistui lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma Karosille (http://www.sodankvla.fi/media/tiedostot/lapsi ja perhepoliittinen ohje.pdf). Ikääntymispolittinen strategia on laadittu vanhustyön piirissä vuosille (http://www.sodankyla.fi/media/tiedostot/ikaantymispoliittinen_strategi pdf ). Päihdestrategia vuosille valmistui vuonna

6 3 T IIVIIilTTAYMPARIST Tämän luvun tarkoitus on hahmottaa sitä toimintaympäristöä, missä mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään. Kuvaus ei kerro kaikkea toimintaympäristöstä Sodankylän kunnasta, mutta pyrkii esittämään viime vuosina tapahtuneita muutoksia kunnassa sekä löytämään mielenterveys- ja päihdetyön haastekohdat. Nuorten tilanteesta tiivistetään tietoa kuitenkin hieman enemmän kouluteiveyskyselyn tulosten kautta. Kunnassa on valmistunut hiljattain hyvinvointikertomus (www.sodankyla.fi ), josta löytyy tarkemmat kuvaukset kunnan perustiedoista ja erityispiirteistä. Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta ja sijaitsee keskellä Lappia. Suurimpia työllistäjiä kunnassa on kuntaorganisaation lisäksi armeijan maavoimiin kuuluva joukko-osasto Jääkäriprikaati. Kuntalaisia työllistää myös esimerkiksi matkailu sekä maa- ja metsätalous. Suuret odotukset kohdistuvat kaivosteollisuuden työllistävään vaikutukseen. Haasteita kunnassa seuraa väestön ikääntymisestä ja eläköitymisestä. Vuonna 2010 yli 64- vuotiaita oli 20,1 prosenttia väestöstä; vuonna vuotta täyttäneitä oli 14 prosenttia kunnan väestöstä. Tulevaisuudessa ikääntyneiden osuus väestöstä tulee olemaan yhä suurempi. Kuitenkin myös syntyvyys kunnassa on ollut viime vuosina nousussa. Pitkään negatiivisena jatkuneen muuttoliikkeen odotetaan kääntyvän voitolliseksi. On myös odotettavissa, että kun ammatillisten oppilaitosten opiskelupaikat valtakunnan tasolla jatkossa vähenevät, voivat vähennykset koskea myös Lapin ammattiopiston Sodankylä Instituuttia. Nuoren kohdalla se voi tarkoittaa sitä, että hän jää ilman opiskelupaikkaa. Vuonna 2010 Sodankylän työttömyysprosentti oli 11,6. Työttömien osuus on pienentynyt kymmenen vuoden aikana rajusti. Vielä vuonna 2000 työttömiä oli 24,4 prosenttia. Silti työttömien suhteellinen osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Elinkeinorakenteen muuttuminen aiheuttaa haasteita palvelujärjestelmälle. Kunnassa on avautumassa Kevitsan kaivos lähivuosina. Strategian kirjoittamishetkellä kaivoksen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Myös toista suurta kaivosta suunnitellaan parhaillaan. Kolmivuorotyön lisääntyminen ja luonnollisten verkostojen puute näkyvät haasteina perustuvan palveluverkossa, tällä hetkellä erityisesti päivähoidossa. Myöskään mielenterveystoimiston henkilöstöresurssit eivät riitä vastaamaan alati lisääntyvään 6

7 tarpeeseen. Marraskuussa 2011 lähes joka viides mielenterveystoimiston asiakas on vuoden sisällä Sodankylään muuttanut perheellinen alle 40-vuotias mies tai nainen. Seuraavaan on tiivistetty kuntalaisten mielenterveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyviä tilastotietoja. Tiedot on saatu Sotkanetistä, vuonna 2007 ilmestyneestä päihdestrategiasta, kunnan hyvinvointikertomuksesta, kunnan toimintakertomuksesta sekä vuonna 2010 tehdystä koulutelveyskyselystä. Sotkanetistä saatuja tietoja on vertailtu koko Suomen tietoihin sekä naapurikuntien tietoihin. Sotkanetin kertomaa Vuonna 2010 Sodankylässä oli 25, vuotiasta mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saanutta tuhatta asukasta kohden. Luku on kasvanut edellis vuodesta 7,7 henkilöä. Myös mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden määrä on kasvanut. Se on nyt 5,5 henkilöä tuhatta asukasta kohti. Luku on 1,6 henkilöä suurempi kuin koko maassa. M ielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus oli vuonna 2009 Sodankylässä pienempi kuin koko maassa ja Lapissa, mutta suurempi kuin Kittilässä ja Kemijärvellä. Sodankyläläiset tekivät mielenterveystoimistoon yhteensä 1762 käyntiä vuonna 2010 (Toimintakertomus 2010). Käyntimäärä on pudonnut vuodesta 2009 noin 250 käyntiä johtuen siitä, että mielenterveystoimiston työntekijäresurssit ovat olleet viime vuonna riittämättömät ja vakiintu mattomat. Joitakin ryhmämuotoisia palveluja, kuten esimerkiksi akupunktioryhmä on jouduttu karsimaan vähäisten resurssien vuoksi. Kunnallinen mielenterveystoimisto on tarjonnut palvelun 169 henkilölle tuhatta asukasta kohden kun luku Suomessa on 107,7 tuhatta asukasta kohden. Sodankyläläisten tarvitsema psykiatrinen laitoshoito toteutetaan Muurolan sairaalassa. Laitoshoitoa on tarvinnut 5,2 henkilöä tuhatta asukasta kohden; määrä on vaihdellut 4,2 ja 6,2 välillä viimeisen seitsemän vuoden aikana ja on lähes sama kuin Suomessa keskimäärin. Sen sijaan vuonna 2010 laitoshoidon keskimääräinen pituus on kasvanut huimasti ja oli 83,o vrk/laitoshoitojakso. Suomessa keskimääräisen laitoshoitojakson pituus oli 35,2 vrk/laitoshoitojakso. Aikaisemmin myös sodankyläläisten hoitojakso on ollut tuota luokkaa. Kyse voi olla tilapäisestä muutoksesta, mutta voi kertoa myös potilaiden problematiikan suuresta vaikeutumisesta ja siitä, että resurssit eivät riitä hoitamaan heitä avohoidossa. 7

8 Alkoholijuomia myytiin too prosenttisena alkoholina asukasta kohti vuosien aikana to - 11 litraa. Vuosien samainen myynti asukasta kohti on ylittänyt 11 litran rajan. Osuus on samalla tasolla koko Lapissa. Poliisin tietoon tulleita rattijuopumustapauksia tuhatta asukasta kohden on ollut vuosien 2007 ja 2009 välillä keskimäärin viisi. Määrä on lähellä maan ja Lapin keskiarvoa ja pienempi kuin kolmessa lähikunnassa. Kaikkien huumausainerikosten määrä tuhatta asukasta kohden on Sodankylässä ollut pienempi kuin Lapissa ja koko maassa. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/ asukasta [ El Koko maa Lappi Sodankylä Kittilä Kemijärvi Inari Sodankylän terveyskeskuksessa hoidetaan potilaita päihteiden vuoksi runsaasti. Tuhatta asukasta kohden päihteiden vuoksi terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut ovat kuitenkin vähentyneet vuosien 2002 ja 2009 välillä suurelta osin päiväkeskustoiminnan ansiosta. Vuonna 2002 näitä henkilöitä oli to.6 tuhatta asukasta kohden. Vuosien 2007 ja 2009 välillä päihteiden vuoksi terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen määrä on vaihdellut seitsemän ja kandeksan välillä tuhatta asukasta kohden. Luku on edelleen huomattavasti korkeampi kuin koko maassa ja Lapissa; muuta maata korkeammat osuudet ovat myös kolmessa lähikunnassa. 8

9 Päihdehuollon laitoksissa hoidettujen kuntalaisten määrä on pienentynyt. Vuonna 2002 laitoksissa olleita asiakkaita tuhatta asukasta kohden oli 1.9. Vuonna 2009 luku oli pudonnut yli kolmannekseen lukuun 0.6. Koko maan keskiarvo oli 3.2 asiakasta tuhatta asukasta kohden. Päihdehuollon nettokustannukset sen sijaan ovat moninkertaistuneet. Vuonna 2002 päihdehuolto maksoi kuntalaista kohti 3.7 euroa kun vuonna 2009 kustannukset olivat 17 euroa asukasta kohden. Tämä nousu johtuu päihdehuollon asumispalvelujen lisääntyneestä tarpeesta. Lapissa päihdehuollon nettokustannukset olivat vuosien 2007 ja 2009 välillä vakiintuneet hieman alle 15 euroon kuntalaista kohden. Koko maan tasolla ne ovat olleet noin 30 /asukas. Kouluteiveyskysely teetettiin Sodankylän kunnan peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaisille, lukion I. ja 2. -luokan oppilaille sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille keväällä Samaan aikaan teetettiin kysely myös muilla lappilaisilla kouluilla sekä Etelä- ja Itä-Suomen kouluilla. Peruskoulun 8. ja 9. -luokkalaiset sekä lukion 1. ja 2. vuoden oppilaat Tässä luvussa esitellään tiiviissä muodossa kouluterveyskyselyn tulokset, jotka koskevat kunnan peruskoululaisia sekä lukion 1. ja 2. vuoden oppilaita. Tuloksista on pyritty valitsemaan ne, jotka ovat oleellisimpia mielenterveyttä ja päihteiden käyttöä ajatellen. Sodankylän kunnan tuloksia verrataan koko aineistoon nähden. Kyselyn tulosten mukaan vajaalla viidenneksellä 2 sodankyläläisistä kyselyyn vastanneista nuorista on monenlaisia vaikeuksia elämässään. Vajaalla viidenneksellä on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Läheisen alkoholinkäyttö aiheuttaa huolta samaiselle osuudelle kyselyyn vastanneista sodankyläläisistä 8. ja 9. -luokkalaisista. Tällä tavalla kokeneiden osuudet ovat suurempia kuin aiemmassa kyselyssä ja suurempia kuin koko aineistossa. Lukion 1. ja 2. -luokan oppilailla 11 prosentilla läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia. Osuus on useamman prosenttiyksikön pienempi kuin aiemmassa kyselyssä ja koko aineistossa. 2 Tässä luvussa on käytetty ilmaisua vajaa viidennes, kun tällä tavalla vastanneiden osuus on vaihdellut 1649 prosentin välillä. 9

10 Niin ikään vajaa viidennes sodankyläläisistä kyselyyn vastanneista 8. ja 9. -luokkalaisista kokee olevansa masentuneita. Koulu-uupumus koettelee samaista osuutta vastaajista. Koko aineistossa ja sodankyläläisistä lukiolaisista kyselyyn vastanneista masentuneiden ja uupuneiden osuus on useamman prosenttiyksikön pienempi. Sodankyläläisistä 8. ja 9. - luokkalaisista vastaajista noin neljännes kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Koko aineistossa uupuneiden ja masentuneiden osuus on seitsemän prosenttiyksikköä pienempi. Lähes viidennes sodankyläläisistä kyselyyn vastanneista nuorista koki opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvää avun puutetta. Avun puutetta muissa itseä huolestuttavissa asioissa koki 8. ja 9. -luokkalaisista paikallisista vastaajista vajaa kolmannes; lukiolaisista vastaajista kyselyyn vastasi tällä tavalla viidennes. Reilusti yli puolet 8. ja 9. -luokkalaisista ja kolme neljäsosaa lukiolaisista vastaajista koki, että heidän on vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle. Osuus vastaajista on huomattavasti suurempi kuin koko aineistossa. Kyselyyn osallistuneiden tyttöjen kokemukset seksuaalisesta väkivallasta ovat Sodankylässä yleisempiä kuin muussa aineistossa. Kyselyyn vastanneista peruskoululaisista tytöistä noin viidennes on kokenut seksuaalista väkivaltaa 3 ja lukiolaisista tytöistä noin kolmannes. Lukiolaisten tyttöjen osalta seksuaalista väkivaltaa kokeneiden osuus on noin kaksinkertainen verrattuna muuhun aineistoon; Sodankylän peruskoululaisten kyselyyn vastanneiden tyttöjen kokema seksuaalinen väkivalta on noin neljänneksen yleisempää kuin koko aineistossa. Vajaa kymmenen prosenttia vastanneista nuorista kertoo, että heillä ei ole yhtään läheistä ystävää. Samainen osuus on peruskoululaisten vastaajien osalta heitä, jotka kokevat koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. Nämä lukemat ovat lähellä koko aineiston lukemia. Lähes puolet niin Sodankylän 8. ja 9. -luokkalaisista, kuin koko aineiston samaisia vuosiluokkia käyvistä nuorista kertoo, että heidän vanhempansa eivät tiedä heidän viikonloppuiltojensa viettopaikkaa. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on sodan kyläläisistä kyselyyn vastanneista nuorista vajaa viidennes. Peruskoululaisten osalta lukema on lähellä muuta aineistoa; 3 Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja maksun tarjoaminen seksistä. 10

11 paikallisissa lukiolaisissa vähintään kerran kuukaudessa humaltuvien osuus on huomattavasti pienempi kuin koko aineiston lukiolaisissa. Laittomia huumeita kokeiltiin sodankyläläisten 8. ja 9. -luokkalaisten keskuudessa vuonna 2010 samaan tahtiin kuin muuallakin eli yhdeksän prosenttia niin Sodankylän, kuin koko aineiston peruskoululaisista vastaajista oli kokeillut huumeita. Aiempaan kyselyyn verrattuna huumeita kokeilleiden määrä oli noin kaksinkertaistunut. Paikallisten lukiolaisten huumekokeilut taas olivat muuta maata harvinaisem pia eli neljä prosenttia vastaajista oli kokeillut huumeita; koko aineistossa lähes viidennes lukion 1. ja 2. luokan opiskelijoista oli kokeillut huumeita. Sodankylä e Instituutin i. ja 2. vuoden opiskelijat Seuraavaan on pyritty tiivistämään kouluterveyskyselyn tuloksista saatua tietoa opiskelijoiden hyvinvointiin, mielenterveyteen, päihteiden käyttöön sekä avun saamiseen liittyen. Kyselyssä on mukana vuonna 1990 tai sen jälkeen syntyneet Sodankylä - Instituutissa opiskelevat 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vuoden 2010 tuloksia verrataan aiempaan vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn nähden sekä koko aineiston tuloksiin. Noin puolella Sodankylä - Instituutin opiskelijoista vanhemmista vähintään toinen on ollut vuoden aikana työttömänä. Samaisella osuudella opiskelijoista vanhemmat eivät tiedä sitä, missä heidän nuorensa viettävät viikonloppuiltojaan. Vuonna 2008 tehtyyn kyselyyn verrattuna tilanne on vaikeutunut useita prosenttiyksikköjä. Vanhempien työttömyys ja tietämättömyys nuortensa illanviettopaikoista on Sodankylässä suhteellisesti yleisempää kuin muussa aineistossa. Noin neljännekselle Sodankylä - Instituutissa opiskelevista nuorista läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia. Osuus on kasvanut edelliseen kyselyyn nähden. Myös muuhun aineistoon verrattuna tällä tavalla kokeneiden osuus on useamman prosenttiyksikön suurempi Sodankylässä. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa on yli kymmenellä prosentilla. Osuus on edelliseen kyselyyn verrattuna kasvanut. Niin ikään koko aineistoon verrattuna Sodankylä - Instituutissa opiskelevilla nuorilla on suhteellisesti useammin keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa kuin koko aineiston nuorilla. Seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista Sodankylä - Instituutissa opiskelevista nuorista koki avun puutetta; neljätoista prosenttia koki avun puutetta muissa itseä 11

12 huolestuttavissa asioissa. Nuorista kaksi prosenttia koki olevansa uupuneita; masentuneiden osuus vastaajista taas oli kuusi prosenttia. Osuudet ovat pienentyneet useita prosenttiyksikköjä edelliseen kyselyyn-} nähden ja ovat pienempiä kuin aiemmassa kyselyssä ja aineistossa keskimäärin. Noin viidennes Sodankylä - Instituutissa opiskelevista nuorista kertoo kokeneensa seksuaalista väkivaltaa. Huomioitavaa tässä on, että tuloksia ei ole eritelty miehiin ja naisiin, vaan tuloksissa ovat mukana molemmat. Osuus noudattelee samaa linjaa koko aineiston kanssa. Kolme prosenttia Sodankylä - Instituutissa opiskelevista nuorista kokee joutuneensa kiusatuksi. Heidän osuutensa on prosenttiyksikön pienempi kuin koko aineistossa. Noin puolella Sodankylä - Instituutissa opiskelevien nuorten vanhemmista vähintään toinen tupakoi. Tupakoivien vanhempien osuus on muutaman prosenttiyksikön suurempi kuin vuoden 2008 kyselyssä ja koko aineistossa. Päivittäin tupakoivia ammattiin opiskelevia nuoria on Sodankylässä yli puolet kyselyyn vastanneista. Noin kolmannes vastaajista juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Reilu viidennes on kokeillut laittomia huumeita. Humalajuomisen osuus on pienentynyt edelliseen kyselyyn nähden hieman ja on useita prosenttiyksikköjä pienempi kuin aineistossa keskimäärin; päivittäinen tupakointi ja huumekokeilut taas ovat jonkin verran lisääntyneet. Päivittäinen tupakointi on Sodankylä - Instituutissa opiskelevien nuorten keskuudessa 15 prosenttiyksikköä yleisempää kuin muussa aineistossa. Huumeita kokeilleiden osuus noudattelee samaa linjaa koko aineiston kanssa. Yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee, että heillä on vaikeuksia päästä koulukuraattorin ja koululääkärin vastaanotolle. Reilut puolet vastanneista kertoo vaikeuksista päästä koulupsykologin vastaanotolle. Edelliseen kyselyyn verrattuna osuudet ovat hieman pienentyneet koululääkärille pääsyn hankaluutta lukuun ottamatta, mutta ovat edelleen kymmeniä prosenttiyksikköjä suurempia kuin osuudet koko aineistossa. Pääsy kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on vuosien 2008 ja 2010 tuloksia verrattaessa mennyt parempaan suuntaan. Vuonna prosenttia koki vaikeuksia päästä terveydenhoitajan vastaanotolle kun vastaava osuus vuonna 2008 oli lähes kolmannes. ' Kysymyksessä, joka koski avun puutetta muissa itseä huolestuttavissa asioissa ei ollut kysytty vuoden 2008 kyselyssä, joten se ei ole vertailussa mukana. s Indikaattori on muodostettu kolmesta tekijästä: vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja maksun tarjoaminen seksistä. 12

13 4 MIELENTERVEYS JA PÄIHTEET WHO:n mukaan mielenterveys on keskeinen osa ihmisen terveyttä. Ihmisen hyvinvointi ja kyky toimia perustuvat mielenterveydelle. Sillä ei tarkoiteta pelkästään sairauksien puuttumista vaan lisäksi mielen hyvää vointia ja arjessa selvivtymisen kykyä. Mielenterveyteen liittyvät kiinteästi kyky luovuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin (Laitinen & Järvelä 2009.) Heiskasen ym. (2006) mukaan tunnetasolla mielenterveys on hyvinvoinnin kokemusta. (www.thl.fi ). Freudin mukaan mielenterveys on kykyä rakastaa ja tehdä työtä (Vuori-Kemilä, Anne 2007). Mielenterveyden häiriöistä on kysymys silloin kun oireet rajoittavat yksilön kykyä toimia, osallistumis- ja selviytymismandollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä. (Laitinen & Järvelä 2009). Päihteillä tarkoitetaan tavallisimpia riippuvuutta aiheuttavia aineita: alkoholia, huumeita ja lääkkeitä (Wasell Leena 2008). Yleisin Suomessa käytetty aine on alkoholi. Haittaa voi aiheuttaa niin aineen yksittäinen käyttö kuin pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyttökin. Haitat kohdistuvat usein myös muihin kuin henkilöön itseensä. (Laitinen & Järvelä 2009.) Päihteiden ongelmakäyttö vaikeuttaa yksilön ja ryhmien osallisuutta. Päihteiden käyttäjillä on usein yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunteita. Alkoholiriippuvuudelle on tyypillistä kaikkinaisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin heikkeneminen. (www.paihdelinkki.fi ) Mielenterveyden riskitekijöitä arvioitaessa köyhyys nähdään yhtenä keskeisenä tekijänä. Myös vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat lisäävät lasten vaaraa sairastua näihin samoihin häiriöihin. Etenkin häiriön pitkäkestoisuus vaikuttaa lapseen. Lasten psykiatriset häiriöt ovat vaikeampia, alkavat varhemmin ja kestävät pidempään, jos vanhemmilla esiintyy psykiatrisia häiriöitä (Solantaus & Paavonen 2009) 6. Lapsuuden perheen ongelmat ennustavat nuoren aikuisuuden psyykkistä oireilua sekä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä (Kestilä 2008)7. 6 Solantaus, T ja Paavonen, EJ. Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja lasten psykiatriset ongelmat. Duodecim 2009;125(17): Kestilä, L (2008): Pathways to Health, healt behaviour and health inequalities in early adulthood. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A23. Helsinki

14 51VIIELENTEIZVEYS- JA P.Ä.IHDETYÖ Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn sekä persoonallisuuden kasvun edistämistä. Sillä tarkoitetaan myös mielisairauksien ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä, parantamista ja lievittämistä. Työ voidaan jakaa edistävään, ehkäisevään ja korjaavaan työhön (Laitinen & Järvelä 2009.) Mielenterveyden edistämisen tavoitteena on suojella, vaalia ja parantaa kaikkien kuntalaisten mielenterveyttä (Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa). M ielenterveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään tukemaan optimaalisen mielenterveyden toteutumista. Edistämistyössä tulee huomioida, että mielenterveys ja mielenterveyden häiriö ovat eri asioita. Keskeistä edistamistyössa on terveyttä hoitava lähestymistapa erotuksena sairaus- ja häiriökeskeisyydestä. Riskiryhmien erottelun sijaan pyritään löytämään tapoja edistää kaikkien ihmisten terveystekijöitä. (vvrww.thl.fi.) Ehkäisyssä painopiste on mielenterveysongelmien ja -häiriöiden ehkäisemisessä erityisesti riskiryhmiin vaikuttamalla. (Ehkäisevä mielenterveystyö kunnissa.) Mielenterveyttä voidaan edistää yksilötasolla, yhteisötasolla ja yhteiskunnan tasolla. Niihin kuuluvat muun muassa tiedon lisääminen ja elämäntaitojen vahvistaminen. Edistämistyötä tehdään myös kunnan eri sektoreilla, kuten kaavoitus-, ympäristö- ja liikennesuunnittelussa sekä kulttuuritoimessa. (Mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma , Alan.) Eri arviointitutkimuksin on näytetty toteen seuraavien toimenpiteiden edistävän mielenterveyttä. Näitä ovat kotikäynnit raskaana olevien yksinhuoltajien ja pienten lasten äitien luona, mielenterveyden häiriöistä kärsivien ihmisten ottaminen työelämään, organisaatiotason toimenpiteet stressin vähentämiseksi, kouluissa toteutettavat mielenterveyden edistämisohjelmat, yhteisölliseen osallisuuteen kannustavat ohjelmat, mini-interventiot s, työttömien vertaistukiryhmät, vuorovaikutussuhteiden parantamiseksi tarkoitetut ohjelmat, yksinäisyyttä ehkäisevät ryhmät ja vapaaehtoistyö sekä asumisympäristöjen parantaminen. (www.th1.fi.) 8 Mini-interventio on lyhytneuvonta, jossa asiakasta tuetaan alkoholin käytön vähentämisessä kun käyttö on runsasta, mutta alkoholi ei vielä ole ehtinyt aiheuttaa vaurioita. Mini-interventio sisältää alkoholin käytön kartoituksen, neuvonnan ja mandollisesti muutaman seurantakäynnin. Mini-intervention teho on osoitettu monissa tutkimuksissa. (www.paihdelinkki.fi ) 14

15 Korjaava mielenterveystyö sisältää psyykkisten häiriöiden tunnistamisen, hoidon sekä 1wntoutuksen toteutuksen. Tavoite korjaavalle toiminnalle on, että asiakas saavuttaisi optimaalisen toimintakykynsä mandollisimman nopeasti. Mielenterveyspalveluiden tulee olla jokaisen kuntalaisen tavoitettavissa. (Mielenterveyslaki /1116.) Korjaava päihdetyö sisältää päihdehuollon omat hoito- ja kuntoutuspalvelut. Työtä tehdään usein yhdessä mielenterveyspalvelujen kanssa johtuen siitä, että ongelmat esiintyvät usein yhdessä mielenterveysongelmien kanssa. Korjaavaa päihdetyötä ovat ongelmakäytön tai päihderiippuvuuden hoitopalvelut, ongelman uusiutumisen ehkäisy sekä käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. (www.thl.fi.) 6 STRATEGIAN POHJAKSI KOOTTU AINEISTO Ammattilaistoimijoiden nykytilaselvitys Mielenterveys- ja päihdealan toimijat tekivät selvityksen omasta tilanteestaan. Selvityksestä leimallisimmin nousivat esiin helposti tavoitettavan palvelun sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön vaateet, vanhusten kokema turvallisuusuhka ja päihdetyöhön liittyvän osaamisen tarve. Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää työtä löytyi runsaasti kolmannelta sektorilta. Tulevaisuuden muistelu Strategiaan liittyvä kuntalaisten kuuleminen järjestettiin Tulevaisuuden Muistelu 9 - menetelmän avulla yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoiman Mielen Tuki -hankkeen ja Lapin sairaanhoitopiirin hallinnoiman Tervein Mielin Lapissa - hankkeen kanssa. Tilaisuus järjestettiin Sodankylän kirkonkylässä Paarmanin salissa Tilaisuuteen kutsuttiin kuntalaisia sekä eri organisaatioiden, kuten kunnan, seurakunnan ja yrityselämän edustajia. Kommentaattoreina toimivat kunnan johtava 9 Tulevaisuuden Muistelu on Stakesissa (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kehitetty ennakointidialogin muoto. Sitä käytetään niin terapiamuotona, kuin strategisen suunnittelun työkaluna. Muistelijat kuvittelevat tilannetta, esimerkiksi tiettyä vuotta ja sen olosuhteita tulevaisuudessa ja sitä mitä tekoja he itse ja muut ovat tehneet, jotta kyseinen tilanne on saavutettu. 15

16 lääkäri ja perusturvajohtaja sekä kaksi perusturvalautakunnan jäsentä. Kaikilla kuntalaisilla oli vapaa pääsy tilaisuuteen. He pääsivät tilaisuuden lopuksi sanomaan mielipiteensä niin muistelijoiden kommenteista kuin tulevaisuudessa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön tarpeellisuudesta ja kehittämiskohteista. Muistelussa kuviteltiin sitä, millaista elämää ja millaisissa olosuhteissa Sodankylässä vuonna 2020 eletään. Muistelijoiden mukaan paikkakuntaa ja kuntalaisten elämää leimaa tällöin aineellisen hyvinvoinnin korkea taso. Vuonna 2011 aluillaan oleva kaivosteollisuus on vuonna 2020 voimissaan työttömyys ei aiempaan tapaan enää vaivaa kuntaa. Syntyvyys kasvaa ja väestörakenne tasapainottuu. Viestintäkanavat, kuten laajakaista sekä paikallisradio toimivat joka puolella kuntaa; samaten sivukylien uudenlainen ja monimuotoinen elinkeinoelämä kukoistaa. Miten sitten näin valtaviin muutoksiin pystytään reagoimaan ja "kasvamaan"? Mikä edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä kunnassa? Muistelijoiden mukaan kulttuuritoimintaa kunnassa kehitetään ja luontoa pidetään nykyiseen tapaan voimavarana. Tärkeimmäksi teemaksi muutokseen varautumisessa nousi kuitenkin esiin yhteisöllisyys. Yhteishengellä, keskusteluyhteydellä ja yhteisöllisyydellä vastataan toimintaympäristön nopeaan muutokseen. Vapaaehtoistyö ja esimerkiksi seurakunnan "ihmistä lähellä" oleva tapa toimia ovat konkreettisia keinoja ehkäistä mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Laaja kolmas sektori, muun muassa kyläseurojen, urheilu- ja kulttuuriyhdistysten toiminta ja tukeminen ovat keinoja, millä yhteisöllisyyttä voi luoda ihmisten välille. Erityisen tärkeää yhteisöllisyyden luominen on tilanteessa, jossa osa ihmisistä on kunnassa pidempään asuneita ja osa hiljattain kuntaan muuttaneita. Edistävää ja ehkäisevää työtä painotettaessa kunnan palvelujen kehittämistä ja korjaavaa työtä ei voi kuitenkaan unohtaa. Muistelijoiden mukaan yhteistyö kuntaorganisaation ja muiden toimijoiden välillä tiivistyy tulevaisuudessa. Valtakunnan tasolla tapahtuvat positiiviset muutokset, kuten lisääntynyt lääkärikoulutus voikin tarjota jatkossa nykyistä paremmat mandollisuudet konkreettiseen palvelujen parantamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa avoinna olleisiin työpaikkoihin on viime kuukausina ollut aiempaa enemmän hakijoita. Ammattilaiset ovat viime aikoina osoittaneet lisääntyvää h al ukkuutta muuttaa Sodankylään. 16

17 Työpaj at Mielenterveys- ja päihdestrategiatyöryhmä kokoontui pian Tulevaisuuden Muistelun jälkeen suunnittelemaan strategiatyötä suunnittelevia työpajoja. Työpajat pidettiin ikävaiheittain. Työpajoja oli kaikkiaan kuusi: Alle 6-vuotiaiden, vuotiaiden, vuotiaiden, kaksi vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden työpajat. Työpajatyöskentelyyn osallistui 47 kuntalaista, jotka edustivat niin sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen ammattilaisia, kuin eri järjestöjen, kuten urheilu- ja kulttuuriseurojen sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajia. Kokemusasiantuntijoita oli mukana työpajatyöskentelyssä. Työpajat pidettiin Sodankylän kunnanvirastolla KEHITTÄMISKOHTEET / TOIIVIEI\TPITEET Mielenterveys- ja piiihdetyön kehittämiskohteet pohjautuvat eri palveluntarjoajien nykytilaselvitykseen, Tulevaisuuden Muistelussa esiin tulleisiin seikkoihin sekä ikäryhmittäin jaotelluissa työpajoissa tehtyihin kehittämisehdotuksiin. Työryhmä valitsi edellä mainituilla tavoilla hankitusta aineistosta oleellisimmat toimenpiteet mielenterveysja päihdetyöksi. Lisäksi huomioitiin, että muun muassa mielenterveys- ja päihdealan ammattilaisten rekrytointi täyttämättä oleviin paikkoihin kuuluu kunnan perustehtäviin. Niitä ei erikseen tässä strategiassa kirjata toimenpiteiksi. Rekrytointi voi jatkossa helpottua kuntaan päin suuntautuvan muuttoliikkeen seurauksena. Toimi ntaympäristöluvussa esiin tulleet haasteet korjaavassa ja kuntouttavassa mielenterveys- ja päihdetyössä ilmentävät selkeästi riittävien resurssien olemassaolon tärkeyden. Strategiatyöryhmä totesi tulevaisuudessa olevan tarvetta muun muassa toisen asteen koulukuraattorin toimelle sekä vanhussosiaalityöntekijän viralle. Tärkeää on myös varmistaa se, että mielenterveystoimiston henkilöstö on moniammatillinen ja. sitä on riittävästi. Lisäksi todettiin, että lapsiperheiden kotipalvelu ehkäisisi tehokkaasti mielenterveys- ja päihdeongelmien kehkeytymistä. Muutos Sodankylän kunnassa on kuitenkin niin nopea, että näitä huomioita ei kirjata strategisiksi toimenpiteiksi vaan ehdotetaan, että muuttuviin tilanteisiin ja resurssitarpeisiin reagoidaan tarvittaessa ja riittävän nopeasti. Konkreettiset kehittämisehdotukset on seuraavassa jaoteltu kahteen osaan, edistävään ja ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. 17

18 Edistävä mielenterveys- ja päihdetyö Jäi jestötalon / kylätalon perustaminen Työpajoissa useissa eri ikäryhmissä nostettiin esille järjestötalon perustaminen. Järjestötaloksi sopivia rakennuksia kunnan keskustassa on muutamia, joista esimerkkinä mainittakoon Kitisenrannan koulu. Talo mandollistaisi useille kuntalaisille, myös muualta muuttaneille mielekkään toimintaympäristön muun muassa harrastuksille. Samassa talossa voisivat toimia niin nuoret harrastajat kuin hiljattain eläköityneet ja eri syiden vuoksi vertaistukea tarvitsevat. Järjestötalon käyttöönoton avulla on entistä paremmat mandollisuudet vertaistuen antamiseen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen. Valtakunnallisten suositusten mukaan kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat tulee ottaa mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun lisäksi myös toteuttamiseen. Vertaistoimijat ovat henkilöitä, jotka oman kokemuksensa pohjalta toimivat vapaaehtoistyössä esimerkiksi asiakkaan hoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilönä. Monet järjestöt ovat tärkeitä yhteisöllisyyden edistäjiä tarjoamalla osallisuutta vahvistavia mandollisuuksia muun muassa syrjäytyneille ja haavoittavissa oloissa eläville ihmisille. Järjestöjen toimintaedellytyksiä tulee tukea. Järjestötaloa ideoi ja suunnittelua on aloittamassa Lapin Sinisarastus ry:n hallinnoima nelivuotinen Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke. Talon käyttöönotto ja kunnostaminen voisi mandollistua esimerkiksi Leader - rahoituksen tai Museoviraston rahoituksen turvin. Tavoite: Toimiva järjestötalo vuonna 2014 Vastuutaho: Kunnanhallitus Mielenterveys- ja päihdepalveluista tiedottaminen Kunnan, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden tiedottamisessa on kehitettävää. Kunnassa on valmistunut viestintästrategia; esimiehiä koulutetaan parhaillaan entistä parempaan tiedottamiseen. On odotettavissa, että kuntaan muuttaa lähiaikoina suuri määrä uusia asukkaita, joille Sodankylä ei ole ennestään tuttu. Heillä ei ole valmista 18

19 sosiaalista verkostoa, eikä tietoa kunnan palveluista ja harrastusmandollisuuksista. Internetsivujen tulee jatkossa sisältää myös tulomuuttajalle tärkeät tiedot. Tietoa tulisi saada myös paperiversiona toteutetun "Tervetuloa" -paketin avulla. Yhä edelleen on olemassa ihmisiä, joita Internet ei tavoita. Mielenterveys- ja päihdealan toimijat toivat nykytilaselvityksessään esille tarpeen selkeästä palvelupolusta. Palvelujärjestelmän tulee näyttäytyä kuntalaiselle helposti saatavilla olevana ohjeistuksena siinä kenen puoleen tulee kääntyä tilanteissa, joissa ilmenee mielenterveys- ja päihdeongelmia. Hoito- ja palvelupolun suunnittelussa lähtökohtana tulee olla kuntalaisen ja asiakkaan tarpeet. Tämä palvelupolku tulee esitellä kunnan uudistuneilla internetsivuilla. Palveluntuottajien tulee kirjoittaa täällä auki oma toimintansa siten, että tukea tarvitseva ihminen löytää tiedon siitä helposti. Tavoite: Mielenterveys- ja päihdepalvelupolun sisältävät informatiiviset Internet-sivut tehokkaassa käytössä vuoden 2012 loppuun mennessä. Vastuutaho: Toimialajohtaja, johtava lääkäri, mielenterveys- ja päihdepalveluja tuottavat tahot, atk-työryhmä Kaavoitus ja leikkipuistot Työpajoissa nostettiin esiin monipuolisen leikkipuiston rakentaminen lapsiperheille. Se osaltaan lisäisi yhteisöllisyyttä etenkin muualta muuttaneiden lapsiperheiden keskuudessa. Leikkipuistoa on toivottu muun muassa urheilupuiston läheisyyteen; esille on tullut myös nykyisen kirkkopuiston muuttaminen lapsiystävälliseksi. Kaavoituksessa tulee huomioida kuntalaisten kuulemisessa esiin tullut yhteisöllisyyden tarve ja mandollisuus vapaamuotoiseen ja raittiiseen oleskeluun. Tavoite: Kirkonkylän uusi kaava vuoteen 2015 mennessä Monipuolinen toimintapuisto kirkonkylässä 2015 Siistiytynyt kirkkopuisto Vastuutaho: Tekninen toimi, kaavoitus, ympäristölautakunta, sivistyslautakunta 19

20 Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Toimiva lapsi- ja perhemenetelmät (TLP) osaksi lapsiperheiden kanssa tehtävää työtä Edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön tavoitteena on vahvistaa voimavaroja ja muita ongelmilta suojaavia tekijöitä sekä vähentää riskitekijöitä. Lapset puheeksi -menetelmä kartoittaa ja vahvistaa lapsen kehitystä ja vanhemmuutta. Menetelmä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lääkärin Tytti Solantauksen ideoima. Samalla on mandollisuus arvioida lastensuojelun ja mielenterveyspalvelujen tarvetta perheessä ja ohjata sopiviin palveluihin. Perheenjäsenet saatetaan lisäavun äärelle Neuvonpito -menetelmän kautta. Neuvonpito kutsutaan koolle kun nousee huoli esiin lapsen pärjäämisen tai hänen sosiaalisen verkostonsa hataruudesta. Vanhempien kanssa valmisteltavaan neuvonpitoon kutsutaan henkilöitä niin lapsen omasta verkostosta, kuin työntekijöitäkin. Lasten kanssa toimivat tahot, kuten sosiaali- ja perhetyöntekijät, opettajat, terveydenhoitajat, päivähoidon henkilöstö koulutetaan TLP-menetelmien käyttäjiksi. Samaan menetelmäperheeseen kuuluu Perheinterventio-menetelmä, joka syventää perheen kanssa tehtävää työskentelyä. Tavoitteena on käynnistää Perheinterventiokoulutus ulkopuolisen kouluttajan toimesta paikkakunnalla syksyllä 2012 (-2013) ja tähän tulee varata erikseen euron koulutusmääräraha. Tavoite: Toimiva lapsi- ja perhemenetelmä toimii käytännössä lapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä vuonna 2013 Vastuutaho: Perusturva- ja sivistyslautakunnat 20

21 Erityisyyttä omaavien lasten osallistaminen Kelpo-hankkeen lo kautta on työstetty ohjeistuskansiot koulun oppilashuollon ja henkilökunnan käyttöön. Tavoitteena on, että oppilashuollon käytettävissä olevia tukitoimia käytetään mandollisimman laajasti ja monipuolisesti. Samalla pyritään löytämään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä uusia tapoja tukea lapsia ja perheitä. Valtakunnallisten suositusten mukaan kunnan järjestämä lasten ja nuorten mielenterveysja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa tai koulussa. Lapsilla yhteisöllisyys rakentuu kodin lisäksi näissä paikoissa. Osalla oppilaista on erityislapsiin liitettyjä oireita, mutta diagnoosia ei ole. Heitä tulee erityisin toimin tukea. Yläluokilla tarvitaan tukimuotoja, millä vahvistetaan lasten sosiaalisia taitoja. Osalla lapsista sosiaalisten suhteiden luominen on haastavaa, he tarvitsevat aikuisten tukea saadakseen tasapainoisia kaverisuhteita. Erityisyyttä omaavia lapsia voidaan tukea esimerkiksi rakentamalla yhteistyössä moniammatillisesti elämän kaikkia osa-alueita vahvistavaa toimintaa. Osa-alueita ovat muun muassa harrastaminen, koulunkäynti ja läksyistä selviäminen, suhteet muihin ihmisiin ja arkiaskareista selviäminen. Erityisyyttä omaavien lasten osallistaminen voi tapahtua esimerkiksi läksyklinikan, koulujen kerhotoiminnan, asiantuntijaryhmien, koulun ja opettajien välisen yhteistyön ja erityislasten harrastustoiminnan kautta. Yhteistyön mandollisuutta toiminnan järjestämiseksi järjestöjen kanssa tulee kartoittaa. Tavoite: Asiantuntijoiden ohjaamat erityisryhmät toiminnassa syksyllä 2012 Vastuutaho: Sivistystoimi ja koulut 1 Kelpo on opetushallituksen hallinnoima tehostetun ja erityisen tuen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on jalkauttaa erityisopetuksen strategian mukaiset linjaukset kuntiin. 21

22 Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen Etsivää nuorisotyötä on tehty Sodankylässä vuodesta 2009 lähtien. Toirnijoina ovat olleet Seita-säätiö ja kunnan nuorisotoimi. Toiminnan tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Nuorisolain mukaan etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuoret pyritään tavoittamaan lnatalan kynnyksen toiminnan merkeissä ja ohjaamaan heitä heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Toimintaa on hoidettu hankerahoituksella. Rahoitus hankkeiden kautta on mandollista toistaiseksi. Tavoite: Etsivä nuorisotyö sisältyy kunnan rakenteelliseen toimintaan vuodesta 2013 lähtien. Vastuutaho: Sivistyslautakunta, kunnanhallitus, toisen asteen oppilaitokset, seurakunta ja poliisi. Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastustoimintaa organisoimalla tulee puuttua riskiryhmissä olevien pitkäaikaistyöttömien työkykyä uhkaaviin tekijöihin. Ajoissa tehdyt tarkastukset ehkäisevät työttömien riskiä sairastua niin mielenterveys- ja päihde-, kuin somaattisiin sairauksiinkin voimaantullut terveydenhuoltolaki edellyttää tarkastusten järjestämistä. Sosiaali- ja terveystoimessa työttömien terveystarkastusten organisoinnille haetaan parhaillaan ratkaisua. Samalla haetaan ratkaisua selvitellä työttömien eläkemandollisuuksia entistä järjestelmällisemmin. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökumppaneita ovat TE-toimisto, Kela ja Seita-säätiö. Tavoite: Tarkastukseen haluavien pitkäaikaistyöttömien tarkastukset aloitetaan vuonna 2012 Vastuutaho: Sosiaalisen työllistämisen vastuuhenkilöt, Terveydenhuolto, johtava lääkäri ja perusturvalautakunta. 22

23 "Seniorisyynit" Yli 65-vuotiaiden työpajassa nostettiin esiin ikääntyvien terveystarkastusten, "seniorisyynien" tarpeellisuus. Eläköityvät kuntalaiset tulee saada terveystarkastusten piiriin. Työpajassa pidettiin hyvänä sitä, että monilla työnantajilla on työterveydenhuollon sopimuksessa eläkkeelle siirtyvien eläketarkastukset. Eläkkeelle siirryttyään henkilö jää ennaltaehkäisevien tarkastuksien ulkopuolelle, jonka vuoksi "seniorisyyni" -toiminnan käynnistämistä pidettiin tarpeellisena. Myös uusi terveydenhuoltolaki suosittelee kuntien varautumista suunnitelmissaan ikääntyneiden te rveystarkastusten toteuttamiseen ja edellyttää neuvonnan antamista. Terveystarkastuksen yhteydessä eläköityviä ja ikääntyviä olisi mandollisuus ohjata itsehoitoon ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin sekä valmentaa eläkkeellä olemiseen. Toimenpide-ehdotus mukailee Sodankylän kunnan ikääntymispoliittisessa strategiassa toimenpiteeksi esitettyä seniorineuvolan perustamista. Tavoite: Seniorisyynit käytössä vuonna 2013 Vastuutaho: Vanhustyö j a perusturvalautakunta 23

24 TURVALLINEN ARKI LAPSELLE Tavoite Toimenpide -ehdotus Olemassa oleva toiminta Toimlijataho Trkioilrnt0ja arkeen *Ympäristön suunnittelu "Päivähoidossa on lapsille 'Päivähoito. Tekninen lapselle j a kaavoitus myös lasten suunniteltu ympäristö toimi: kaavoitus. ehdoilla. monipuolisen elinkellx)toinil. le ikk ipuiston rakentaminen. _ "Päivähoito ja lasten vanhemmat tekevät yhteistyötä ja tapaavat vanhenlpainiltojen ja -retkien muodossa. perhe voi valita itselleen sopivan hoitotavan `Päivähoito. sosiaalitoimi ::; Päivähoito järjestetään sosiaalisista syistä. :;Päivähoito. sosilalitoinl :- Koulujen loma-aikoina järjestetään erilaisia kerhoja ja leirejä ~Vapaa-aikatoimi <, Lapsille pidetään päivä-, perhe- ::; Seurakunta. taide-ja iltapäiväkerhoja viikoittain F_nhralta('lrkcirsel a tvio * Toimiva lapsi- ja perhemcneteln>iin laaja käyttöönotto ::; Kouluttajien koulutus TLP - menetelmikin jo aloitettu * Sosiaalityö, peruskoulut: koulukuraattori. terveydenhuolto, päivähoito, 'J Perhelleuvolaan on palkattu Iotalan tinillilttllalllen Lapsiperheiden kotipalvelu ; Neuvolassa työskentelee ennaltaehkäisevään työhön keskittyvä perhetyöntekijä * Neuvola * Vastuutahona kunnan päättäjät `'` Päivähoidon varahoidon kehittäminen * Sivistystoiilli, vastuutahona kuulaan päättäjät * Sutuinitelniallinen varhaiskasvatus, johon sisältyy 4- vuotiaitten netuok)gisen iän arviointi (lene), varhaiskasvattisja esiopetussuunnitelniat. *Päivähoito, neuvola, perheet, koulu 'Ohjeistus lääkkeiden sopivuudesta raskausaikana :;; Aitiysneuvola * Äitejä ja isi kuunnellaan herkällä korvalla ja ohjataan palveluihin. *Neuvolat Äitien masennus pyritään EPDS seulan (mielialakmiake raskauden atk. niasenn. toteamiseksi) avulla karto itta Maa n ' `Neuvolat, yhteistyö mtt:n kanssa 24

25 NUORET HYVINVOIPAAN AIKUISUUTEEN KASVA/1421 SSA Tavoite ioimenpicle-ehdotus Olemassa oleva toiminta Toinlijataho ;Vlcttalai, ki,i, yksen ~` Koulut. järjestöt win/i/t/tot nuorille " Yhteisällisyycicn lisiiiinlillen 7. luokille nlcntitessii koulun ja vanhempien yteii Iisiiiimallii ja h.irristtistolllllllllilla. ' Erityisyyttii omaavien lasten ryhmien IX'rlistantinrn. painotus 7. lk:ile silrty_liin. 'I Perhokalastajien työpaja :t. Jiirjestöpiiivii -1 Työpajoja järjestetty koulun toimesta. Lasten ja nuortenleirejä sekä isoiskultltitliksia pkletäiill keviils in ja kesäisin. Nuorten iltoja sekä "kiirlttykerhoa" picietiiiin kuukausittain 1' "I'oimintakeskuksessa on crityislapsille järjestetty päivä-, työ- ja avotyötoiituittaa. " ()ppillshuollon OhjeLSttLSta paivitetty Kelpo-hankkeen kautta :: Seurakunta '^Kehitysvanul>ahuolto, perheneuvola. koulutoimi. 1'a/'/itii,ieii I)ttttllttnti/1G/t '" Etsivän iniorisotyötl jiitjcstiiniiilcn osaksi kunnan rakenteita ' Riittävien henkikistöresussien Llu"vaaininen, esim. 2. asteen kouhikttraattori '" Koulu ja sosiaalitoimi pitää yläaste ikäisille ja hlekiäll vanhetiiitiiileen* E vältä eliiuläiill" - kursseja. 'I: Tällä hetkellä etsivä nuorisotyontekijii ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka on järjestetty hankerahoituksella. ' 1`Ystävyysktu tatoinlinta " Time Out -tukipalvelu vartl,lniellilk. josta saa tukea elänliintilanteen selvittelyyn. apua tiusie11 ratkaisujen löytymiseen sekä tietoa käytettävissä olevista palveluista : Vartismiehilk on järjestetty harrastetiloja ja -toimintoja. tieilotuslchti & internetin kiiyttömahclollistutt & tukiryhnii & kriisitilanteita varten sekä kttraattorill vastaanotto sotilaskoclin yhteyteen. *Aika-lisä -ohjelma *'Terveitä aanttija" -tapahtumia, jossa mt:it ja päihteisiilt liittyviä infoja pkletään vanisllltehille *I aillisutiskasvattlsla ja - koultitllksi a& Iainvalv011li lie eri kainpanjoita esim. a lkoho livalvonta kan lpa ajo ita picletiiilii unit. kotiloilla *Sosiaalityö. koulllknraalu I. l iheiteuvoll. "`_Serla-säätiö. klllluall nuorisotoimi ': Vasttultahona kunnan päättäjät. '1`Ntiorisotoimi ' Jääkäriprikaati. sosiaalitoimi. nul ''.liiiikäritoinlikunta, sotilaskoti. sotilaspastori, Jääkiiriprikaatili sosiaalikuraattori, *Jääkäriprikaati, sosiaalitoimi. ltilt '/Jääkärlprikaatlll sosiaalikuraattori. varuskunnan terveysasema *Poliisi " Vastittitaliona kltllllan piiiittajät ja sosiaali- ja terve'ystolillell (uitto. I ao la slvistystolllll * Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja tuloksista tiedottaminen t- Koututerveyskysely tehty viimeksi keväällä 2010 ja tulokset kuntaan saapuneet * luet) tarpeessa olevien lasten vanhemmille järjestetään iassa työtoimintaa. "`lviilli-illterveiltiot varusmiehille. E-Euolen puheeksi otto titielenterveys- ja pälllcleongelllllssa. Nopea päivystys. E'äihteiden käytön lopettamisen tukeminen laakarlll harjoittalnin kontrollein 25 *Eri työryht öt ja!monen kanssa tekemisissä olevat tahot 'KSeita-säätiö. sosiaalitoimi. " 'Jäiikäriprikaatin sosiaalikuraattori. varuskunnan terveysasema. terveyskesktls

26 ^ MIELEKÄS AIKUISUUS r ^ l _.^ _ [.. 'I'a voite Toimenpide-ehdotus Olen>assa oleva toiminta Toimijataho it'lic!c 111ervelvtii ja RC71111c'E' :1Y1C! e(1151('11iii1 1,TÄRKEÄÄ: A.SU11'II/VLiV TY().1.1 Yf%TCISO ''' ULLSieII kuntalaisten vastilalx)tta111lseil huonllointi, esim. inlorniatiivisten iiettisivujen ja pillvellltls klll avulla. ' Uusille seurakuntalaisille lähetetään tervettllialskll;jeet " l< unta: elinkeino-osasto. seurakunta ^ I<unnan viestinnän kuntoon saattaminen. '' Kunta ja päättäjät *Työttömien te rveystarkastusten kiiyttäöix)tto ja kelllttlilllilx'. n "Niielenterveys- ja piiihdeongelnlien vuoksi työrajoitteisten työllistynlise n 1)elt)Ottiillllli('.I l "`JalJestOjell kokonaisvaltainen kehlttamllie ii Ilinn kllntollttavall työtoiminnan suhteen. 'VertitLsttlell kehittäminen edelleen *Info- ja ryhn><itilaisuuksien pitäminen piiihteiden käyttöön liittyen työpaikoilla 'll ukiilsllllnot *Diiikonityöntekijii tekee kotikiiyntejä ja pitäii vastaanottoa 3 krt vko ilman ajallvarallsta _ "Onnistuneet jatkop olut kuntouttavasta tycitointinniisla eteenpäin ' `Palkkatukl. Ty'Oharjolltelll, Työkokeilu. *Nlielenterveyskuntoutujic:n työhönvalllx'ilnus (Kela) Ix)Ilstoppnlit, Vpl:n mukainen tuettu päiväloilllllit a "` PiiiväkesktLstoinlinnalla pyritään vastaamaan perulstarpelsllll (Ruoka ylli.), annetaan vertaistukea kuntoutujille ja heidän läheisilleell, järjestetään retkiä ja leirejä sekä muuta vii'ikkeelllstä ajankäyttöä esllll liikuntaa ja pidetään kirpputoreja. :; Järjestöjen ja seurakuniliul yhteistyössä järjestämät kirkkopyhät, joulujuhlat. aanuihartaudet, pullakirkot & keskusteluapu * Pyritään järjestälniiiän mielenterveyden kursseja jäsenille sekä tehdään jäsenlehteä. * Eri vanm><tisryhnlille. ( invakerho, näkövaltul>aiset, aivoalvatls, al<ts u ) pidettävät tapaanllset klilikallslttaltl 26 "TyöterveyshuoIto *Si116ilrastlis, kunnan sosiaalitoimi 1'yhll lä ko(l it. yksityiset palveluntuottajat 'Seurakunta * Kunta: sosiaalitoimi. terveydenhuolto. tetoimisto *Seita-säätiö, sosiaalitoimi, SinlSaraStlLs, Säpikiis ry. "Si11Lsa1'astlLs ry.. Säplkäs ry. '1Se ita- siiiitlö "`SInLSarastlLS, Säplkas, seurakunta "Sinisarasttl.s, Säpikiis. srk '''Silpikäs ' Seurakunta

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot