2010 Kuntoutus. Kuntoutustieteen opetusta ei saa lakkauttaa! IMBA ja Melba työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2010 Kuntoutus. Kuntoutustieteen opetusta ei saa lakkauttaa! IMBA ja Melba työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa"

Transkriptio

1 Ullamaija Seppälä Kuntoutustieteen opetusta ei saa lakkauttaa! Juhani Laurinkari, Marja Nevalainen ja Veli-Matti Poutanen IMBA ja Melba työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa Mika Ala-Kauhaluoma ja Mikko Henriksson Akateemisten pätkätyöläisten kuntoutustarpeen arviointi mini-interventiona Karoliina Koskenvuo, Helka Hytti ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutus etuuksien käyttö ajalla Kaisu Pitkälä ja Minna Raivio Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta? Asko Suikkanen ja Jari Lindh Työmarkkinakansalaisuus ja ammatillisen kuntoutuksen luova tuho Tiina Airaksinen Miten kuntoutuspalvelu järjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa? Tanja Hirschovits-Gerz Irti päihdeongelmista tutkitun tiedon valossa 2010 Kuntoutus 2

2 Kuntoutus on kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti välittää ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä ja innovaatioista sekä seuraa alan yhteis kunnallista keskustelua. Toimitusneuvosto Raija Gould, Eläketurvakeskus Aila Järvikoski, Lapin yliopisto Patrik Kuusinen, Työ- ja elinkeino ministeriö Veijo Notkola, Kuntoutussäätiö Timo Pohjolainen, KuntoutusOrton Marketta Rajavaara, Kela Ismo Takala, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Helena Taskinen, Työterveyslaitos Toimitus Veijo Notkola, päätoimittaja Timo Korpela, toimitussihteeri Mika Ala-Kauhaluoma, Ullamaija Seppälä, Matti Tuusa Toimituksen yhteystiedot PL 39, Helsinki puhelin www-sivut kuntoutuslehti Tilaushinnat Kestotilaus 45 euroa Vuosikerta 48 euroa Opiskelija 40 euroa Irtonumero á 10 e + postituskulut Julkaisija Kuntoutussäätiö 33. vuosikerta ISSN Kannen suunnittelu Jaana Viitakangas Paino Yliopistopaino, Helsinki 2010 Aikakauslehtien Liiton jäsen Kuntoutussäätiö on monipuolinen kuntoutuksen, terveyden ja työelämän asiantuntija- ja kehittämiskeskus. Sen tavoitteena on edistää työikäisten työ- ja toimintakykyä ja parantaa vajaakuntoisten tasaarvoista osallistumista työ- ja muuhun sosiaaliseen elämään. Näihin tavoitteisiin Kuntoutussäätiö pyrkii innovatiivisella kuntoutuspalvelu- ja työtoiminnalla, tutkimus- ja kehittämistyöllä sekä koulutuksella, arvioinnilla ja konsultoinnilla. sisältö Kuntoutus 2 PÄÄKIRJOITUS Ullamaija Seppälä 1 Kuntoutustieteen opetusta ei saa lakkauttaa! tieteellinen artikkeli Juhani Laurinkari, Marja Nevalainen ja Veli-Matti Poutanen 4 IMBA ja Melba työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa Mika Ala-Kauhaluoma ja Mikko Henriksson 18 Akateemisten pätkätyöläisten kuntoutustarpeen arviointi mini-interventiona katsaus Karoliina Koskenvuo, Helka Hytti ja Ilona Autti-Rämö 34 Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutus etuuksien käyttö ajalla Valtakunnallisten kuntoutuspäivien puheenvuoroja Kaisu Pitkälä ja Minna Raivio 44 Mitä näyttöä muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuudesta? Asko Suikkanen ja Jari Lindh 53 Työmarkkinakansalaisuus ja ammatillisen kuntoutuksen luova tuho Tiina Airaksinen 63 Miten kuntoutuspalvelu järjestelmämme toimii CP-vammaisten henkilöiden elämänkaaren eri vaiheissa? kirja-arvostelu Tanja Hirschovits-Gerz 68 Irti päihdeongelmista tutkitun tiedon valossa Kuntoutussäätiö

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Ullamaija Seppälä Kuntoutustieteen opetusta ei saa lakkauttaa! Juuri kun kuvittelimme, että olimme saaneet kuntoutustieteen yliopistolliseksi oppiaineeksi Suomessa, sitä ollaankin lakkauttamassa. Miksi? Miten näin pääsi käymään? Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelmassa (2003) korostettiin kuntoutustieteen yliopistollisen opetuksen merkittävyyttä Suomen kuntoutusymmärryksen kehittämiseksi. Lapin yliopisto on ollut toistaiseksi maassamme ainut yliopisto, jossa on voinut vuodesta 2004 opiskella pääaineena kuntoutustiedettä ja suorittaa kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkinnot. Nyt syksyllä 2010 sinne ollaan ottamassa sisään viimeiset pääaineopiskelijat. Professuurin haltijan jäädessä eläkkeelle ei virkaa näillä näkymin enää täytetä, vaan se siirretään toiselle tieteenalalle. Myös valtiontalouden tarkastusvirasto on nostanut esiin kuntoutuksen aseman tärkeyden opetuksessa ja tutkimuksessa. Lääkinnällistä kuntoutusta koskevassa vuoden 2009 tuloksellisuuskertomuksessa todetaan, että kuntoutus jää muiden alojen jalkoihin, koska kuntoutuksen asema niin suomalaisessa perus- kuin jatkokoulutuksessakin on varsin vaatimaton. Edelleen todetaan, ettei tilanne voi olla vaikuttamatta kuntoutustoimintaan haitallisesti, koska alan koulutuksen vähäisyys ei edistä kuntoutustoiminnan kehittämistä. Esiin nostetaan yleisemmin myös kuntoutuksen tutkimus, johon kertomuksen mukaan pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota ja siihen tulisi panostaa huomattavasti enemmän. Suomen Akatemia on huomioinut nyt ensimmäistä kertaa kuntoutuksen tutkimuksen. Tämän vuoden tammikuun haussa rahoitusta kohdistettiin 2 miljoonaa euroa nimenomaan kuntoutusta koskevaan tutkimukseen. Akatemia korostaa, että tarvitaan entistä enemmän kuntoutukseen liittyvää monitieteistä tutkimusta käytännön kuntoutustoiminnan tueksi ja Kuntoutus

4 perustaksi. Se painottaa kotimaisen tutkimuksen välttämättömyyttä, koska ulkomaisten tutkimusten tulosten suora soveltaminen on ongelmallista johtuen muun muassa erilaisista terveydenhuolto-, sosiaaliturva- sekä kuntoutusjärjestelmistä. Mitä vaikutuksia kuntoutustieteen lakkauttamisella pääainetasolla on? Kun tieteenalan perustutkimus, joka on nimenomaan yliopistojen tärkein tehtävä, lakkaa, merkitsee tämä ongelmia myös kaikelle muulle maassamme tehtävälle kuntoutuksen tutkimukselle ja opetukselle. Yliopistollisen oppituolin ja sitä kautta tutkimuksen olemassaolo on tärkeää, jotta tieteenalan teorianmuodostus, käsitteiden määrittely ja menetelmien kehittely menisivät eteenpäin. Tämä on pohjana kaikelle muullekin tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Jos tällainen toiminta lakkaa, vaikeuttaa se myös muun muassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittavien opinnäytetöiden tekoa. Kuntoutukseen liittyvää ylempää ammattikorkeakouluopetusta annetaan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Lisäksi sitä voi opiskella ainakin Lahdessa ja Oulussa. Ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus on täysin soveltavaa, ja se vaatii pohjakseen vankkaa yliopistollista perustutkimusta. On tunnettua, että lääkäreiden koulutuksessa on sangen vähän kuntoutukseen liittyvää opetusta, vaikka he työssään joutuvatkin sen kanssa usein tekemisiin. Heidän tulisi osata ohjata tarvitsevia kuntoutukseen oikea-aikaisesti, tehdä siihen liittyviä lausuntoja ja ratkaisuja. Lääkäreiden kuntoutusosaaminen ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla. Oulun yliopistossa on (lääkinnällisen) kuntoutuksen professuuri. Sen lisäksi kuntoutuksen verkko-opetusta on toteutettu yhteistyössä Oulun, Itä-Suomen ja Lapin yliopistojen kesken. Myös Helsingin yliopistoon ollaan tiettävästi valmistamassa verkko-opetuskokonaisuutta. Kuntoutustieteen perusteet pitäisi kuulua jokaisen lääkärin koulutukseen. Heikennyksiä kuntoutukseen liittyvässä yliopisto-opetuksessa on tapahtunut jo aiemmin. Jyväskylän yliopistossa liikunta- ja terveystieteen tiedekunnassa on ollut mahdollista suorittaa tutkinto, jonka pääaineena on 2 Kuntoutus

5 joko fysioterapia tai toimintaterapia. Toimintaterapian opetus pääaineena päättyi 2009 ja tiettävästi heikennyksiä pelätään myös fysioterapian puolella. Järkevää olisi myös perustaa eri yliopistoihin eri tiedekuntien yhteisiä tai omia professuureja kuntoutuksen alalle, koska kuntoutustiede on lähtökohdiltaan hyvin monitieteistä. Kuntoutukseen käytetään Suomessa rahaa vuosittain noin 1600 miljoonaa euroa. Olisi erittäin tärkeää, että kuntoutuksen teoreettisia osaajia ja sitä kriittisesti arvioimaan pystyviä kuntoutustieteilijöitä olisi enemmän. Missä huomisen päteviä kuntoutuksen tutkijoita ja kehittäjiä koulutetaan vastaamaan yhteiskunnallisiin tiedon tarpeisiin? * Tässä lehdessä on kolme puheenvuoroa 38. Valtakunnallisilta kuntoutuspäiviltä, jotka pidettiin maaliskuussa Helsingissä. Puheenvuorot käsittelevät muistisairaiden kuntoutuksen vaikuttavuutta, ammatillista kuntoutusta sekä kuntoutusjärjestelmää peilattuna CP-vammaisen ihmisen elämänkaareen. Lehden ensimmäinen artikkeli avaa meille, mitä salaperäiset IMBA ja Melba tarkoittavat, ja kuinka niitä käytetään apuna osatyökykyisten työnhakijoiden työllistämisessä. Toinen artikkeli valottaa yhtä mahdollista pätkätyöläisten kuntoutusmallia, jota on kehitetty Helsingin yliopiston työntekijöille. Katsauksessa selviää, kuinka alle 25-vuotiaat ovat käyttäneet työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksia vuosina Antoisia lukuhetkiä ja Hyvää Kesää kaikille! P.S. Katsokaa sivulta 70 Kunnon kuva ajattelemisen aihetta kilpailutuksen nykytilasta. Dosentti, VTT Ullamaija Seppälä Tutkimusjohtaja Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Kuntoutus

6 T I E T E E L L I N E N A R T I K K E L I Juhani Laurinkari Veli-Matti Poutanen Marja Nevalainen IMBA ja Melba työkyvyn arviointivälineiden toimivuus Suomessa Tutkimus välineiden käyttäjien kokemuksista Seurannan lähtökohdat Artikkeli perustuu tutkimukseen (Poutanen & Laurinkari 2009) Siegenin yliopistossa Saksassa kehitetyn arviointimenetelmän ja sen välineiden IMBAn ja Melban käyttöönottokokemuksista Suomessa vuosina IMBA ja Melba on suunniteltu välineiksi osatyökykyisten henkilöiden työkyvyn ja sen eri osa-alueiden ja työtehtävin vaatimusten vastaavuuden arviointiin. Menetelmän toi Suomeen Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö vuonna Euroopan unionin maissa korostetaan tätä nykyä osatyökykyisten henkilöiden työmarkkina-aktiivisuuden ja ansiotulojen hankkimisen merkitystä toimeentulon ja muun hyvinvoinnin lähteinä tulonsiirtojen sijasta (ks. esim. Laurinkari 2009 ja Poutanen 2008, ). Hyvinvoinnin ja turvallisuuden kasvattamisen pyrkimykset on yhdenmukaistettu poliittisesti työmarkkinoiden toiminnan tehostamisen ja tuottavuuden parantamisen kanssa (Olofsson ja Wadensjö 2009, 121). Edellä mainitut tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet, minkä osoittavat esimerkiksi osatyökykyisten eri ryhmien muita työnhakijaryhmiä korkeammat työttömyysasteet (ks. esim. Räisänen 2009). Työllisyyspolitiikan tehostaminen ja väestörakenteen myötä ehkä kasvava työvoiman kysyntä saattavat kuitenkin mahdollistaa tilanteen korjaamisen lähivuosina, mikäli tämän tavoitteen toteuttamiseen löydetään uusia, työhakijaryhmittäin kohdennettuja kuntoutuksen ja työllistymisen tukemisen keinoja (Suhonen 2008, 16 21). Osatyökyisten omaan työkykyarvioon perustuen on myös saatu näyttöä siitä, että heidän joukossaan voi olla runsaasti käyttämätöntä työmarkkinapotentiaalia - subjektiivista työkykyä ja halua, mutta miten saada se kohtaamaan työnantajien tarpeet? Pasi Holmin ja Anneli Hopposen (2007, 28) 4 Kuntoutus

7 tutkimuksen mukaan useita kymmeniä tuhansia heistä olisi työllistettävissä. Osatyökykyisten heikkoa työmarkkinaasemaa on selitetty useilla tekijöillä. Niistä henkilön tunnistettava fyysinen tai psyykkinen vamma on vain yksi monista. Osatyökykyisten heikon työmarkkina-aseman selittäminen toimintakyvyn vajeilla on ominaista etenkin sairauskeskeiselle vammaiskäsitykselle (ks. esim. Somerkivi 2000). Siinä korostetaan vammaisten henkilöiden eroja kilpailijoihinsa työmarkkinoilla. Oletetaan, etteivät vammaiset henkilöt voi onnistua työmarkkinakilpailussa, etenkään korkean työttömyyden oloissa, koulutukseltaan, työkyvyltään, ammatillisilta ja sosiaalisilta valmiuksiltaan vahvempien tavoin (Syrjänen 2008, 43). Yksilötason selitykset korostavat työnhakijoiden eroja. Niiden merkitys työmarkkinoilla on usein vaikea erottaa toiminnallisen ja sosiaalisen ympäristön tekijöistä, kuten liikkumisen esteistä, muiden ennakkoluuloista sekä työmarkkinoiden sosiaalisista diskriminoivista rakenteista (työmarkkinoiden eriytymisestä ks. esim. Olofsson 2009, ). Myös työmarkkinoiden valikointimekanismit rekrytoinnissa jäävät huomaamatta (työmarkkinoiden valikoivista mekanismeista ks. esim. Silvennoinen 2002). Keskeinen työmarkkinoiden syrjivä mekanismi rekrytointikäytännöissä on tilastollinen diskriminaatio. Se koskettaa osatyökykyisten lisäksi usein myös naisia, ulkomaalaisia ja pitkäaikaistyöttömiä (tilastollisesta diskriminaatiosta ks. esimerkiksi Kalter 2005, 311). Osatyökykyisyys näyttäytyy tällaisessa tilanteessa työnantajalle, vaikkei täsmällistä kuvaa työnhakijan vammaisuudesta ja sen merkityksestä työtehtävissä olisikaan. Osatyökykyiseen suhtaudutaan vain tietyn väestökategorian jäsenenä, ei yksilönä (Syrjänen, 2008, 43). Menetelmällä kuvataan konkreettisesti osatyökykyisen työkyvyn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset osa-alueet ja suhteutetaan arviointi työtehtävän vaatimuksista tehtävään arvioon. Siten niillä voidaan arvioida kriittisesti myös tilastollisen diskriminaation perusteita ja konkretisoida vamman rajoittava merkitys tietyssä työtehtävässä. IMBA ja Melba työkyvyn arviointivälineinä IMBA ja Melba on tarkoitettu moniammatilliseen käyttöön niin sanotuksi geneeriseksi arviointimenetelmäksi. Menetelmää ei kohdenneta vain tiettyyn vamman ja tietyn työtehtävän suhteen arvioimiseen vaan laaja-alaiseen, kontekstista riippumattomaan käyttöön. IMBA (Integration von Menschen mit Behinderungen in die Arbeitswelt) ja Melba (Merkmalprofile zur Eingliederung Leistungsgewandelter und Behinderter in Arbeit) on kehitetty hyödyntäen WHO:n toimintakyvyn luokitteluja (ICD-10 ja ICIDH 2) sekä kehittelijöidensä kokemusta lääketieteestä, työntutkimuksesta ja psykologiasta. Välineiden suunnittelussa on pyritty siihen, ettei niiden käyttö ja käyttöön kouluttautuminen edellytä erityistä ammatillista koulutusta, vaan perehtymistä menetelmiin käytännössä ja osallistumalla käyttökoulutukseen (Föhres ym. a, b, c, 2004; IMBA a, b, c, 2004). Kuntoutus

8 IMBA ja Melba koostuvat kolmesta osiosta. Ensimmäisessä osiossa arvioidaan henkilön osaamista ja työkykyä, toisessa hänelle kaavaillun työn vaativuutta ja kolmannessa vertaillaan työkyvyn ja työn vaativuuden yhteensopivuutta. Yhteensopivuuden testaus toteutetaan siten, että sekä työkykyä että työnvaativuutta arvioidaan samoilla verbaalisilla, kuvailevilla määritteillä ja samalla numeerisella asteikolla (Melbassa 5- ja IM- BAssa 6-portainen Likert-asteikko). IMBAssa ja Melbassa on kaikkiaan 70 päämääritettä, joilla arvioidaan psykososiaalisia, fyysisiä ja työolosuhdetekijöitä suhteessa henkilön osaamiseen ja työn vaativuuteen. Arviointi kohdistuu sekä henkilön psyykkisiin että sosiaalisiin ominaisuuksiin ja taitoihin. IMBAssa ja Melbassa työkykyarvio tehdään aina suhteessa tiettyyn työhön tai tehtävään. Menetelmää voidaan käyttää myös laatustandardina, vaikka sitä ei alun perin sellaiseksi suunniteltu. Sen avulla pyritään myös tukemaan tiedonvälitystä käyttäjien muodostamassa asiantuntijaverkostossa. Menetelmä kehitettiin alun perin ennaltaehkäisevään työhön, kuntoutukseen ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämiseen, mutta sillä voi olla muutakin henkilöstöpoliittista käyttöä esimerkiksi työvoiman rekrytoinnissa eri ammateissa (Föhres ym. a, b, c, 2004; IMBA a, b, c, 2004, Harra & Nevalainen 2007). IMBA ja Melba ovat Saksassa palvelutoimintaan vakiintuneita välineitä, mutta tieteellistä tutkimusta niiden toimivuudesta on sielläkin niukasti. Tutkimuksen tausta ja toteutus Tausta Tutkimus kytkeytyy taustaltaan Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Ota Työ Elämääsi (OTE) -projektiin. IMBA ja Melba tuotiin Suomeen projektin osana. OTE-projekti toteutettiin vuosina Rahaautomaattiyhdistyksen tuella. OTE-projektin pilottivaiheessa ( ) selvitettiin dokumenttiaineiston ja saksalaisten yhteistyökumppaneiden avulla arviointimenetelmän reliabiliteettia ja soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin ja toteutettiin käyttökoulutuskokeiluja. Sen käytöstä ei kuitenkaan ole tarjolla runsaasti tieteellistä arviointitietoa. Vuosina projektissa keskityttiin menetelmän käyttäjäkoulutukseen ja siitä tiedottamiseen. Vuonna 2007 Marja Nevalainen julkaisi pro gradu -tutkielman IMBA ja Melba -välineiden käyttöönottoon vaikuttaneista tekijöistä. Nevalaisen tutkimus perustui käyttäjäkoulutuksen läpikäyneille henkilöille suunnattuun kyselyyn. Suurin osa Nevalaisen kyselyn kohderyhmästä kuuluu myös Kuopion yliopiston tutkimuksen kyselyosion kohderyhmään. Lisäksi kartoitettiin työmarkkina-alueen merkitystä suuntaamalla haastattelut sekä suureen aluekeskukseen että kahteen pienempään kaupunkiin. Kohderyhmät, aineistot ja menetelmät Tutkimus on kokonaistutkimus. Kyselyaineiston keruu suunnattiin IM- BA ja/tai Melba -arviointivälineiden käyttökoulutukseen osallistuneisiin henkilöihin (kyselyn N=164; vastausprosentti 51). Tämä 6 Kuntoutus

9 käyttäjäryhmä muodostui ennen muuta välinettä käyttäneistä työhön ohjaajista. Kysely toteutettiin verkkokyselynä Kuopion yliopiston tähän käyttöön suunnittelemalla Lotta-lomaketyökalulla. Lomakkeen teknisestä suunnittelusta vastasi Vammaistutkimusyksikön tietotekniikkainsinööri Mikko Venäläinen. Se on kohderyhmän ja käyttäjäkokemuksen selvittämisen osalta jatkoa edellä mainitulle Nevalaisen tutkielmalle, jossa selvitettiin välineiden käyttöön ottoa. Tutkimuksen kohderyhmään valittiin ennen muuta menetelmää käyttäneitä työhön ohjaajia. Heitä valittaessa vastaajan pitkä työuran pituus oli keskeinen valintakriteeri. Yritysten ja työvoimahallinnon edustajien kokemukset arviointivälineistä kerättiin teemahaastattelumenetelmällä. Haastateltaviksi valittiin eri arviointimenetelmien käyttöyhteydet tuntevia työnantajia sekä osatyökykyisten henkilöiden työnhakuprosessia tukevien palveluorganisaatioiden toimihenkilöitä ja johtoa. Näissä ryhmissä omakohtaista välineiden käyttäjäkokemusta on niukasti. Sen vuoksi tämän kohderyhmän arviot ovat vain suuntaa-antavia ja periaatetasoisia. Tutkimuksen muuttujat muodostettiin seuraavista teoreettisista käsitteistä: Arviointikokemus (eri arviointivälineillä), arviointien kohderyhmät jaoteltuna iän ja työmarkkina-aseman mukaan, IMBA ja Melba -välineen käyttäjäkokemus, välineiden toimivuus erialaisessa arviointikäytössä, välineiden käyttöä rajoittavat ja lisäävät tekijät ja arvio välineiden käytön muutoksesta tulevaisuudessa. Kyselylomake suunniteltiin tutkimusryhmän ja tutkijoiden yhteistyönä. Keskeiset muuttujat operationalisoitiin Likert-asteikollisiksi. Lisäksi kyselyyn osallistuneille tehtiin pääkysymyksiin liittyviä, täydentäviä avokysymyksiä sekä kerättiin tietoa heidän taustoistaan, sukupuolesta, ammatista, tehtävänimikkeestä, työpaikan sijainnista paikkakunnittain sekä siitä, sijaitseeko työpaikkakunnalla kuntoutuslaitoksia. Kuntoutuslaitoksilla arvioitiin olevan merkitystä vastaajien yhteistyösuhteisiin kuntoutuksen kentällä sekä mahdollisuuteen tehdä arviointeja erialaisilla arviointivälineillä. Taustamuuttujia käytettiin sekä kuvailevina että vertailuryhmiä muodostavina muuttujina. Aineiston analyysit suoritettiin SPSS -tilasto-ohjelmalla, käyttäen sekä kuvailevia, että riippuvuuksien, kausaliteetin että myös aineiston tiivistämiseen soveltuvia yhden ja kahden muuttujan sekä monimuuttujamenetelmiä. Viimeksi mainittuihin kuuluvat regressio-, erottelu- ja faktorianalyysi. Laadullinen aineisto, sekä kyselylomakkeen avokysymyksillä tuotettu että varsinainen haastatteluaineisto, käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin koodaamalla aineisto kahdessa vaiheessa pää- ja alakategorioihin ja sen jälkeen jatkaen kategorioissa esiintyviä asiasisältöjä teemoittelemalla ja koodaamalla edelleen alakategorioiden tasolla. Työnantaja- ja työvoimahallinnon organisaatioiden edustajille tehtyjä haastatteluja käytettiin kyselyä täydentävinä tapauskuvauksina. Tämä aineisto tarjoaa lähinnä suuntaa antavaa tietoa työantaja- ja työvoimapalvelusektorin edustajien näkemyksistä IMBAn ja Melban käyttömahdollisuuksista. Osalla haastatelluista oli myös omakohtaista kokemusta IMBA ja Melba-välineistä arviointi käytössä. Kuntoutus

10 Tulokset Seurannan keskeiset tulokset Kaksi kolmasosaa arviointivälineitä käyttäneistä piti niitä toimivina. Taulukosta 1 käy ilmi, että Melbaa toimivana pitävien osuus on jonkin verran IMBAn vastaavaa osuutta suurempi. Välineistä saadut käyttökokemukset olivat voittopuolisesti myönteisiä. Kyselyyn vastanneiden, välineitä toimivina pitävien mielestä ne soveltuvat hyvin päivittäiseen arviointikäyttöön. Etenkin rajatussa kohderyhmässä ne tarjoavat osioineen standardoitua verbaalista kuvailua, jota voidaan käyttää kirjoitettaessa virallisia lausuntoja asiakkaiden työkyvystä, mikä koettiin lisäarvoksi muihin arviointimenetelmiin verrattuna. Mitkä tekijät selittävät kokemusta IM- BAn ja Melban hyödyllisyydestä? Tätä tarkasteltiin regressioanalyysillä erikseen molempien välineiden osalta. Analyysi toteutettiin kuitenkin vain siinä vastaajaryhmässä, joka on käyttänyt välineitä nimenomaan perustehtävässä, työn vaatimusten ja henkilön valmiuksien vertailussa, koska haluttiin varmistaa arvioiden omakohtaisuus. Selitettävänä muuttujana monimuuttujaregressiomalliin valittiin muuttuja, joka kuvaa vastaajan näkemystä neliluokkaisella asteikolla hyödytön hyödyllinen ja selittävinä saman kysymyssarjan neliluokkaiset muuttujat asteikoilla hidas nopea, vaikea helppo, outo tuttu, epäselvä selkeä, määritelmät epäselviä selkeitä, luokittelu epäselvä selkeä, hyödytön hyödyllinen sekä epäluotettava luotettava. IMBAn kokemista hyödylliseksi selittivät regressioanalyysin perusteella parhaiten välineen kokeminen luotettavaksi ja tutuksi sekä myös kokemus välineen määritelmien selkeydestä. Melban hyödyllisenä pitämistä selittivät sen kokeminen luotettavana ja toisaalta helppona käyttää. Jonkin verran selitysvoimaa oli myös välineen tuttuna kokemisella ja kokemuksella, että sen sisältämät määritelmät ovat selkeitä. Edellä mainittu regressioanalyysin tulos, jonka mukaan välineiden tuttuuden kokemus korreloi niiden hyödyllisenä pitämisen kanssa, on yhdenmukainen seuraavan tarkastelun tulosten kanssa, jossa vertaillaan välineitä paljon käyttäneiden kokemuksia niitä vähän käyttäneiden kokemuksiin. Taulukkoon 1 on koottu vastaajien näkemysten jakauma arviointialueittain sekä erikseen niiden vastaajien jakauma, josta on poistettu kunkin arviointialueen osalta vastaajat, jotka eivät ole käyttäneet välinettä kyseisessä tarkoituksessa. Välinetuntemus korreloi positiivisesti koetun toimivuuden kanssa. Käyttökokemuksen puute on yhteydessä välineisiin kohdistettuun kritiikkiin. Kritiikki kohdistuu useimmiten välineissä ilmenevään tapaan kategorisoida arvioitavien kykyjä, menetelmän teoriataustaan ja suomenkielisen opetusmateriaalin puutteisiin. Välinekohtaiset käyttäjäkokemukset Käyttäjien suhtautuminen IMBA ja Melba -välineisiin oli monilta osin samankaltaista. Kuitenkin myös selviä eroja suhtautumisessa niihin ilmeni. Erot ilmenivät sekä suhtautumisessa välineisiin että arvioissa niiden tulevasta käytöstä. Melba-välineen kohdalla käyttäjän kokeneisuudella välineen käytössä näytti olevan 8 Kuntoutus

11 Taulukko 1. Arviointivälineiden toimivuus arviointialueittain. Käyttötarkoitus Välinettä toimivana pitävien osuus välinettä käyttäneistä (%) N Vastaava osuus käyttäjäkokemusta omaavilla IMBA Melba IMBA Melba IMBA Melba IMBA Melba Työkyvyn arviointi Asiakkaan itsearviointi Työllistymisen tukeminen Kuntoutustarpeen arviointi Työelämässä muidenkin kuin osatyökykyisten valmiuksien arvioinnissa Koulutustarpeen arviointi Ammatinvalinnan ohjaus N kapea-alaisempi merkitys kuin IMBA-välineen kohdalla. Käyttökokemuksen määrästä riippumattomia IMBAn ominaisuuksia olivat välineen sisältämien määritelmien ja luokittelujen selkeyden kokemus sekä välineen käyttö ammatinvalinnan ohjauksessa, koulutustarpeen arvioinnissa, työllistymisen tukemisessa sekä muidenkin kuin osatyökykyisten valmiuksien arvioinneissa. Myös välineiden tulevaa käyttöä selittävät tekijät eriytyivät välineittäin. Käyttökokemuksen määrä oli yksi tällainen eriyttävä tekijä; vastaajat, jotka arvioivat IMBA-välineen käyttönsä lisääntyvän tulevaisuudessa, olivat kokeneempia arvioijia kuin muut. Logistisen regressioanalyysin perusteella muiden arviointimenetelmien käytön määrä ei kuitenkaan selittänyt arviota IMBA tai Melba -välineiden käytön lisääntymisestä tulevaisuudessa. Melba-välineen kohdalla ei havaittu vastaavaa eroa. Kuitenkin niillä, jotka arvioivat välineen käyttönsä lisääntyvän, oli muita enemmän kokemusta ylipäätään testimenetelmien käytöstä. Sen sijaan havainnointiin perustuvia menetelmiä he olivat käyttäneet harvemmin kuin ne, jotka arvioivat Melban käyttönsä pysyvän entisellään tai vähenevän tulevaisuudessa. Logistisen regressioanalyysin perusteella näyttää siltä, että IMBA-välineen käytön lisääntymistä (todennäköisyyttä) kasvattaa selvimmin kokemus siitä, että välinettä voidaan käyttää asiakkaiden kuntoutuksen tukemiseen. Melban käytön lisääntymistä selittää parhaiten kokemus, että välinettä voidaan käyttää asiakkaiden työllistymisen tukemiseen. Seuraavassa arvioita välineiden tulevasta käytöstä tarkastellaan vielä vastaajaryhmit- Kuntoutus

12 täin muodostamalla vertailuryhmät välineiden omakohtaiseen käyttäjäkokemuksen perusteella. Miksi arviointivälineiden käyttö lisääntyy? Jatkoanalyysissä vakioitiin käyttäjäkokemuksen merkitys tulevan käytön arvioon vertaamalla keskenään erotteluanalyysillä niiden henkilöiden käsityksiä, jotka ilmoittivat välineiden käyttönsä lisääntyvän ja olivat käyttäneet niitä työn vaativuuden ja asiakkaan valmiuksien vertailuun, muiden vastaajien käsityksiin. Arvion menetelmän käytön lisääntymisestä oletettiin myös ilmentävän sen pitämistä hyödyllisenä ja toimivana. Vertailulla haettiin siten tietoa siitä, mitkä kokemukselliset tekijät saivat ylipäätään käyttämään menetelmää ja sen välineitä ja ottamaan ne pysyvään arviointikäyttöön. Muuttujina erotteluanalyysissä olivat molempien välineiden käyttöä lisääviksi tekijöiksi kyselylomakkeessa esitetyt muuttujat. Erotteluanalyysi tehtiin erikseen kummankin välineen osalta (taulukko 2). Vertailuryhmiä erottaviksi muuttujiksi osoittautuivat IMBAn osalta muuttujat voin tukea välineellä asiakkaideni kuntoutumista ja voin tukea välineellä asiakkaideni koulutukseen hakeutumista. Muuttujan latausten etumerkit ovat vastakkaiset. Erottelevien muuttujien arvojen vertailu osoittaa, että nimenomaan se, että välineellä voi tukea koulutukseen hakeutumista, on tärkeää kokeneimmille IMBA-välineen käyttäjille. Melban kohdalla tilanne on sama, mutta koulutusmuuttujan erotteleva merkitys on pienempi latauksen perusteella kuin IMBAn kohdalla. Välineiden käyttöä rajoittavia tekijöitä tarkasteltiin erotteluanalyysillä (taulukko 3) vertailemalla keskenään niiden näkemyksiä, jotka arvelivat välineiden käyttönsä lisääntyvän tulevaisuudessa, niiden käsityksiin, joilla välineiden käyttö pysyy joko ennallaan tai vähenee (tai loppuu kokonaan). Tästäkin tarkastelusta rajattiin pois sellaiset vastaajat, jotka eivät olleet käyttäneet kumpaakaan välinettä työn vaatimusten ja asiakkaan valmiuksien vastaavuuden tarkasteluun. Tarkastelun perusteella erottelufunktiolla latautuvat molempien välineiden kohdalla muuttujat, jotka kuvastavat välineiden soveltumattomuutta omaan arviointityöhön. IM- BAn kohdalla korkean latauksen saa myös muuttuja, joka kuvaa sitä, ettei vastaaja tee arviointeja tai asiakastyötä. Erottelumuuttujien vertailun perusteella erottelufunktiot kuvaavat niiden suhtautumista, jotka eivät aio lisätä välineiden käyttöä. Tarkastelun perusteella vertailukokemusta omaavilla välineen soveltuvuus määräytyy niiden käyttökelpoisuuden, ei samassa määrin työolosuhteiden ja käytön vaatiman ajan perusteella, kuten muilla. Menetelmän kehittämiskohteet Tulosten perusteella voidaan osoittaa useita menetelmien käytön ja niihin koulutuksen kehittämiskohteita. IMBAn ja Melban käytön lisäämiseen oli havaittavissa suurta kiinnostusta, kunhan henkilöstön koulutustarpeet pystytään ottamaan vielä nykyistä paremmin huomioon ja työaikajärjestelyt saadaan tarvittavan joustaviksi. Eräs mahdollisuus käytön kehittämiseksi on kolmikantainen malli, jossa työelämän kehittämiskeskustelut käydään työnohjaajan, 10 Kuntoutus

13 Taulukko 2. Erotteluanalyysi arviointivälineiden käyttöä lisäävistä tekijöistä. I II Välineen käyttöä lisäävä tekijä Erottelufunktio Erottelufunktio Minulta on puuttunut toimiva ja luotettava arviointiväline Voin tukea välineellä asiakkaideni työllistymistä Voin tukea välineellä asiakkaideni kuntoutumista Voin tukea välineellä asiakkaideni koulutukseen hakeutumista Voin tukea välineellä asiakkaideni ammatinvalintaa Voin parantaa ammattini arvostusta Voin verrata asiakkaan taitoprofiilia työn vaatimuksiin * I Erottelufunktion standardoidut lataukset kuvaavat tekijöitä, jotka erottavat välineen käyttöä lisäävien ryhmän muista vastaajista ja vastaavasti II erottelufunktio kuvaa samaa asiaa Melban kohdalla. Mitä suurempi kerroin on itseisarvoltaan, sitä merkittävämmästä erottelijasta on kyse. Taulukko 3. Erotteluanalyysi arviointivälineiden käyttöä rajoittavista tekijöistä. I II Välineen käyttöä rajoittava tekijä Erottelufunktio Erottelufunktio Välineen käyttö on vaikea oppia.01*.06 Välineen käyttö vie liikaa aikaa Muut käyttämäni välineet/väline ovat parempia Väline ei sovellu asiakkailleni Välineellä ei ole kysyntää Minulla on huonoja kokemuksia välineestä En tee arviointeja/asiakastyötä * I Erottelufunktion standardoidut lataukset kuvaavat tekijöitä, jotka erottavat välineen käyttöä lisäävien ryhmän muista vastaajista ja vastaavasti II erottelufunktio kuvaa samaa asiaa Melban kohdalla. Mitä suurempi kerroin on itseisarvoltaan, sitä merkittävämmästä erottelijasta on kyse. työvoiman palvelukeskuksen ja itse arvioitavan kesken. Menetelmän arvioidaankin edellyttävän moniammatillista yhteistyötä. Osa IMBA ja Melba -menetelmien käyttäjistä koki menetelmän termistön liiaksi saksalaiseen kulttuuriin sidotuksi ja he haluaisivat termistön muuntamiksi paremmin suomalaiseen kulttuuripiiriin asettuvaksi. Menetelmästä haluttaisiin myös verkkoversio.yksittäiset koulutustilaisuudet eivät ole riittäviä välineisiin perehtymiseksi. Työhallinnossa arvioitiin, että välineiden perehdyttämiskoulutus tarjoaa väylän kehittää yhteistyötä työnhakijoiden, työvoimaviranomaisten ja työnantajien kesken. Tutkimuksen yhteydessä on käynyt myös ilmi menetelmien käyttömahdollisuudet muidenkin kuin osatyökykyisten valmiuksien ja työpaikan vaatimusten vastaavuuden arvioinnissa. Menetelmää voitaisiin käyttää esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa. Kuntoutus

14 Johtopäätökset Keskeisten käyttäjäryhmien kokemusten perusteella IMBA ja Melba -välineillä on käyttöarvoa osatyökykyisten työnhakijoiden ja kuntoutujien työkyvyn arvioinnissa. Välineet näyttävät tarjoavat varsinaisen arviointikäyttönsä lisäksi suhteellisen formaaleine osioineen standardoitua termistöä työkyvyn eri osa-alueiden kuvailuun, esimerkiksi kirjoitettaessa virallisia lausuntoja asiakkaiden työkyvystä. Menetelmää kokeilleiden kritiikki, jonka mukaan se on työläs ja aikaa vievä, väheni käyttökokemuksen karttuessa. Välineet koettiin useimmissa käyttötarkoituksissa sitä paremmin toimivina, mitä enemmän niistä oli kertynyt käyttökokemusta. Kokeneet käyttäjät pohjasivat arviointinsa ennen muuta menetelmän käyttökelpoisuuteen. Huomattava osa työkyvyn arvioinneista tehdään Suomessa ilman systemaattista arviointimenetelmää. Monille käyttäjille IMBA ja Melba -välineet näyttäytyivätkin myönteisinä siksi, että niiden käyttömahdollisuus nosti arvioijan ammatillista itsetuntoa. Työkyvyn parantamiseen tähtäävässä laitoskuntoutusmuodossa kuntoutujan ongelmien erittely painottuu fyysisten toimintakyvyn rajoitteiden kartoittamiseen ja kuntoutusmenetelmät fyysisen toimintakyvyn harjoittamiseen. Työn vaatimusten ja vastaavien kompetenssien kartoitus jää pinnalliseksi. Monet kyselyn työhön ohjaajista ja myös työantaja- ja työvoimahallinnon organisaatioiden edustajista olivat valmiita kokeilemaan tai jatkamaan välineiden käyttöä. Se edellyttää usein työn uudelleen organisointia ja moniammatillista työotetta. Tutkimus nosti esiin useita IMBA ja Melba -arviointivälineiden kehittämiskohteita. Arvioitavien kykyjen kategorisointiin toivottiin muutoksia, menetelmään ja sen teoriataustaan perehdyttämiseen suomenkielistä opetusmateriaalia ja lisäksi toivottiin, että välineistä olisi saatavilla sähköinen verkkoversio. Lisäksi esitettiin toive, että väline testattaisiin monipuolisesti ja istutettaisiin suomalaiseen kulttuuriin paremmin. Kuntoutustutkimusten kehittäminen toimintaterapiassa saattaa johtaa välineiden käytön lisääntymiseen. Ne voivat tarjota mahdollisuuksia kehittää myös eläkepäätösten tekemistä. Osatyökykyiset ovat usein kahden tulen välissä, heitä ei kelpuuteta töihin (ei pidetä valmiuksiltaan kilpailukykyisinä), mutta ei myöskään hyväksytä eläkkeelle. Aiempaa paremmalla työkyvyn ja työn IMBA ja Melba välineet henkilön osaamisen ja työn vaativuuden vertailuun IMBA (Integration von Menschen mit Behinderungen in die Arbeitswelt) ja Melba (Merkmalprofile zur Eingliederung Leistungsgewandelter und Behinderter in Arbeit) ovat kehitetty moniammattillisena yhteistyönä hyödyntäen WHO:n toimintakyvynluokitteluja (ICD-10 ja ICIDH 2) sekä kehittäjien kokemusta lääketieteestä, työtieteestä sekä psykologiasta. Arviointivälineet kehitettiin Saksan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta Siegenin yliopistossa. 12 Kuntoutus

15 vastaavuuden arvioinnilla voitaisiin tätäkin loukkua purkaa. Osatyökyiset henkilöt ovat tärkeä voimavara suomalaisilla työmarkkinoilla, jonne heidät myös halutaan ja jonne he myös haluavat osallistua nykyistä enemmän. Välineillä voidaan tukea heidän työllistymistään. Tutkimus antaa tukea välineiden käyttökokeilujen jatkamiselle. Voimakkaan torjuvaa suhtautumista niihin ei aineistossa esiintynyt. Työvoimapoliittisten tehtävien lisääntyminen arviointityössä lisää mahdollisesti välineiden käyttöä; jos työkyvyn arviointi lisääntyy, myös IMBAn ja Melban käyttö tullee lisääntymään. Käytön lisääntyminen on mahdollista, jos työvoiman palvelukeskus hankkii IMBA ja Melba -arvioinnin asiakkailleen osana työhön valmennustaan. Edellä mainittu koskee erityisesti Melbavälinettä, sen sosiaalisesti painottuneen sisällön vuoksi. Rakennetyöttömyyden hoitaminen ja uhkaava työvoimapula edellyttävät väistämättä jatkossa aktiivisen työvoimapolitiikan räätälöityjen palvelujen parantamista ja tehostamista, sitä kautta osatyökyisten lisääntyvää työllistämistä ja siten käytännössä työelämän eriytyvän asiantuntemuksen lisäämistä työvoimapalveluissa. Tutkimus ei anna viitteitä siitä, että välinekehityksellä voitaisiin kuitenkaan kompensoida asiantuntevan palveluhenkilöstön tarvetta. IMBA ja Melba voivat tarjota uuden työmenetelmän myös työvoimahallinnon palvelutoimintaan. Välineiden avulla asiakaspalvelutehtävistä huolehtivat voisivat tukea entistä paremmin asiakaskuntaansa työmarkkinaprosessien eri vaiheissa ja te- Perusrakenteeltaan IMBA ja Melba ovat yhtenevät. Kummassakin arvioidaan henkilön osaamista sekä työnvaativuutta samoilla määritteillä käyttämällä numeerista asteikkoa (Melbassa 5-portainen ja IMBAssa 6-portainen Likert-asteikko). Arviointia tukevat käytettävissä olevat laadulliset kriteerit. Yhtenäiset määritteet ja yhtenevä arviointiasteikko mahdollistavat henkilön osaamisen sekä työn vaativuuden vertailun, jonka pohjalta voidaan laatia toimenpideehdotukset. Melba keskittyy psyykkisiin ja sosiaalisiin osatekijöihin niin henkilön osaamisen kuin työn vaativuuden osalta. Melban taustalla on psykologis-pedagoginen viitekehys. Se sisältää 29 määriteltyä ominaisuutta, jotka on luokiteltu viiteen pääkategoriaan; 1) kognito, 2) sosiaalisuus, 3) työskentelytapa, 4) psykomotoriikka ja 5) akateemiset taidot/kommunikaatio. IMBA kohdistuu edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös fyysisiin osatekijöihin, ympäristöolosuhteisiin sekä työturvallisuus ja työjärjestelyihin. IMBAn taustalla on lääketieteellis-toimintaterapeuttinen viitekehys. IMBA-välineessä on yhdeksän pääkategoriaa, jotka jakaantuvat yhtensä 70 määritteeseen. Pääkategoriat ovat: 1) asento, 2)liikkuminen, 3) kehon osien liikkeet, 4) tieto, 5) raajojen ja vartalon yhteistoiminta, 6) ympäristöolosuhteet, 7) työturvallisuus, 8) työn järjestelyt sekä avainpätevyydet. IMBA ja Melba ovat laaja-alaisia ja kontekstista riippumattomia moniammatillisen Kuntoutus

16 hostaa sillä tavoin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kuuluvia selektiivisiä toimia (palvelujen räätälöintiä). Arviointivälineet voivat tuoda myös kuntoutukseen keinoja kohdata aktiivisen sosiaalipolitiikan ja sosiaalisen kuntoutuksen haasteet (vrt. Hurri 2009). Tässä artikkelissa tarkastellulla menetelmällä saattaisi olla muitakin käyttömahdollisuuksia. Sitä voitaisiin kokeilla esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa: suomalainen henkilöstöpolitiikka painottuu työntekijöiden etukäteisarviointiin (esimerkiksi koulutustaustan ja työhistorian merkitys) ja tulosohjaukseen, ei niinkään työn ja valmiuksien vastaavuuden parempaan yhteensovittamiseen. Tiivistelmä Artikkeli perustuu Kuopion yliopiston Vammaistutkimusyksikössä toteutettuun kysely- ja haastattelututkimukseen. Artikkelissa tarkastellaan IMBA ja Melba -työkyvyn arviointivälineistä saatua käyttäjäkokemusta. Arviointimenetelmä, jonka välineitä IMBA ja Melba ovat, on kehitetty Saksassa Siegenin yliopistossa. Suomen menetelmän toi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. Menetelmällä arvioidaan osatyökykyisten valmiuksien ja työpaikan vaatimusten vastaavuutta. Tutkimus toteutettiin vuoden 2009 aikana ja sen viitekehys on työllisyyspoliittinen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa informaatiota työhön valmennukseen ja kuntoutuskäytäntöjen kehittämiseen. Tutkimuksen perusteella välineillä on monia käyttömahdollisuuksia päivittäisessä tiimin yhteistyön välineitä. Niiden käyttö ei ole sidottu tiettyyn vammaan tai tiettyyn työtehtävään. IMBAssa ja Melbassa toteutuu työkyvyn Tasapaino-mallin mukaisesti osaamisen suhteuttaminen työn vaativuuteen. Lisäksi menetelmä mahdollistaa työn ja henkilön taitoja tarkastelun erillisinä kokonaisuuksina. Tällöin menetelmää voidaan käyttää taitojen näkökulmasta kuntoutuksen seurannan välineenä ja henkilön vahvuuksien osoittimena. Työn analysointi helpottaa henkilöstön sijoittelussa ja tehtäväkuvien räätälöinnissä sekä toimii kehityskeskustelujen välineenä. Menetelmän vahvuus työn ja osaamisen suhteuttamisen välineenä mahdollistaa työssä jaksamisen seurannan ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Työkyvyn suhteuttaminen räätälöityyn työtehtävään pienentää työnantajan työllistämisen riskiä. IMBA ja Melba -työkyvyn arviointivälineiden vakuuttavuutta, käyttöönottoa ja juurtumista tutkittiin Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön hallinnoimassa Ota Työ Elämääsi -projektissa ( ). Projektissa kehitettiin välineiden suomenkielinen koulutus ja koulutusmateriaali sekä käynnistettiin välineiden tietokantapohjaisen ohjelmiston kehitystyö. 14 Kuntoutus

17 arviointityössä. Monilta työhön valmentavilta on puuttunut tällaiseen tarkoitukseen suunniteltu systemaattinen väline. Jotkut IMBAa ja Melbaa käyttäneistä kokevat välineet termeiltään liiaksi saksalaiseen kulttuuriin sitoutuneilta, eksakteilta ja työläiltä käyttää. Käyttäjäkokemuksen karttuessa välineitä arvioidaan ensisijaisesti niiden käytettävyyden perusteella. Välineiden käytön yleistyminen näyttäisi edellyttävän moniammatillista yhteistyötä ja kokeilutoimintaa tukevaa työkulttuuria sekä kuntoutuksessa että välinettä hyödyntävissä työvoimapalveluissa. Abstract This article is based on research concerning usability IMBA and Melba instruments in evaluating correspondences between capabilities of disabled employees and demands of their assignments. These instruments are originally developed in Germany in the University of Siegen and brought to Finland by The Finnish Foundation for Disabled Children and Youth. The study has been implemented during the year 2009 using survey and qualitative interview methods. The research is labor political by its starting point and it generates empirical information for practices of rehabilitation. The surveys bring evidence on usability of IMBA and Melba in employment and rehabilitation and for persons evaluating their capabilities unaided. Finnish authorities didn t have these like quite exact and formal evaluation instruments before. There are varied uses for this kind of evaluation activity in Finnish labour market services and rehabilitation. User experiences VAATIVUUSPROFIILI työtehtävän vaativuustekijät/kuormittavuus TAITOPROFIILI henkilön osaamisalueet VERTAILUPROFIILI verrataan yksilöllistä taitoprofiilia systemaattisesti työtehtävän vaativuutta kuvaavaan vaativuusprofiiliin. työkyvyn tehtäväkohtainen arviointi työkuormituksen yksilöllinen kartoitus ja seuranta ammatinvalinnanohjaus urasuunnittelu henkilöstön valinta ja sijoittaminen havainto mahdollisesta toimintatarpeesta työolosuhteiden sovittaminen työtavan muuttaminen osaamisen kehittäminen Kuvio 1. Työn vaativuuden ja henkilön osaamisen vertailu. Kuntoutus

18 of IMBA and Melba are mainly promising by studies. The conception of each method differs by evaluation experience. Some users consider IMBA and Melba too laborious in use, mostly because of their exactness. VTT, Dr. rer.soc.oec Juhani Laurinkari Professori Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos, Vammaistutkimusyksikkö YTT Veli-Matti Poutanen Erikoistutkija Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos, Vammaistutkimusyksikkö TtM Marja Nevalainen Kehittämispäällikkö, erikoistoimintaterapeutti Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Kirjallisuus Föhres F, Kleffmann A, Sturz A, Weinmann S (2004a) Käsikirjat I, II ja III Melban käyttö, 6. uusittu painos. Durkhaus Kay GmbH, Lich Saksa. Harra T & Nevalainen M (2007) Hyvä Implementointi. Kuntoutus 4/2007. Kuntoutussäätiö, Helsinki. Holm, P & Hopponen, A 2007, Vammaisten työkyky vuonna Vertailua työttömiin. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 202, Helsinki. Hurri, H (2009) Esipuhe teoksessa Veli-Matti Poutanen ja Juhani Laurinkari IMBA- ja Melba -arviointivälineet osatyökykyisten työnhakijoiden työllistämisen välineenä tutkimus IMBA työkyvyn ja työn vaatimusten arviointi- ja dokumentointiväline (2004a, 2004b ja 2004c) Vaativuusmääreet. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Helsinki. Kalter, Franz (2005): Etnische Ungleichheit auf dem Arbeitsmarkt. In Martin Abraham & Thomas Hinz (Hrsg.) Arbeitsmarktsoziologie. Probleme, Theorien, empirische Befunde. Verlag für Sozialwissenschaften: Wiesbaden. Laurinkari J (2009a) Kilpailuyhteiskunnan sosiaali politiikka. Esitys Sosiaalipolitiikan Päivillä 2009 Kuopion yliopistossa Laurinkari J (2009b) Sosiaalihuolto poikkeavuuden säätelyn historiana vammaispalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Puhe Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön 120-vuotisjuhlassa Helsingin säätytalolla Laurinkari J ja Poutanen V-M (2000) Kuurojen työllisyysraportti. Kuurojen Liitto: Helsinki. Mininistry of Labour 2004 Capable and Competent. Examples of ESR Projects implemented by labour admistration in Finland. Nevalainen M (2007) Hyvä Implementointi. Kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän käyttöön ottoprosessi. Terveystieteiden pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Nevalainen M & Pietiläinen N (2008) Työ kyvyn arviointivälineiden IMBA:n ja Melba:n käyttöönotto. Evaluointiraportti Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Helsinki. Olofson, J (2009) Socialpolitik. Varför, hur och tille vilken nytta. SNS Förlag: Stockholm. Olofsson, J ja Wadensjö, E (2009) Arbetsmarknadspolitik. Förändrande förutsättningar och nys aktörer. SNS Förlag: Stockholm. Poutanen, V-M (2008) Utilizing the Changes on the Labour Market as a Challenge for Disabled Policy. In: Laurinkari, J (2008) (Hrsg.) Gemeinschaft, Umgebung und Sicherheit. Karl Kruzs 75 Jahre am Universität Kuopio, Kuopio. 16 Kuntoutus

19 Poutanen, V-M & Laurinkari, J (2009) IMBA ja Melba -arviointivälineet osatyökykyisten työnhakijoiden työllistämisen välineenä tutkimus Kuopion yliopiston selvityksiä E. Yhteiskuntatieteet 43. Kuopion yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos: Kuopio. Räisänen, H (2009) Työmarkkinatilanteen muutokset ja niiden vaikutukset työllisyyteen. Esitelmä Vates - Säätiön Kyvyt käyttöön vuositapaamisessa Kuopion yliopistossa Silvennoinen, H (2002) Koulutus marginalisaation hallintana. Gaudeamus, Helsinki. Somerkivi, P (2000) Olen verkon silmässä kala. Vammaisuus, kuntoutuminen ja selviytyminen sosiaalisen tuen verkostoissa. Valopaino oy: Helsinki. Suhonen, H 2008 Työ tulevaisuus haaste työrajoitteiselle. Teoksessa Johanna Helminen, Paula Kukkonen, Päivi Kukkonen ja Esa Saarela (toim.) Ammatillisen kuntoutuksen cocktail -Tulevaisuus työelämässä. Aura Instituutti: Vammala, sivut Syrjänen, S (2008) IMBA- ja Melba-menetelmät arvioinnin apuna. Teoksessa Johanna Helminen, Paula Kukkonen, Päivi Kukkonen ja Esa Saarela (toim.) Ammatillisen kuntoutuksen cocktail -Tulevaisuus työelämässä. Aura Instituutti: Vammala, sivut Kuntoutus

20 T I E T E E L L I N E N A R T I K K E L I Mika Ala-Kauhaluoma ja Mikko Henriksson Akateemisten pätkätyöläisten kuntoutustarpeen arviointi mini-interventiona Johdanto Epätyypillinen työ on ollut suomalaisessa julkisessa keskustelussa merkittävä aihe 1990-luvun lamavuosista lähtien. Sen nähdään olevan jatkuvassa kasvussa ja varsinkin pätkätyön katsotaan olevan yksilölle kuormittavaa työntekijää kuluttavien vaikutustensa vuoksi (ks. esim. HS , ). Suomalaisessa keskustelussa ei yleensä ole epätyypillisestä työstä puhuttaessa konkreettisesti määritelty ihmisryhmää, josta puhutaan. Keskustelussa ei liioin ole määritelty pätkätyön aiheuttamia riskitekijöitä. Epätyypillistä työtä on pyritty operationalisoimaan prekaarisuus ja uusi työ -käsitteiden avulla. Tällöin epätyypillistä työtä on tarkasteltu laajemminkin kuin vain osana sen tilapäistä luonnetta. Prekaarisuudella viitataan sellaisiin elämäntilanteisiin, joissa ihmiset omasta halustaan ja/tai olosuhteiden pakottamina ajautuvat palkansaajan enemmistömallin sekä siihen sisältyvien normatiivisten odotusten ja sen tarjoaman oikeudellisen suojan rajamaille tai ulkopuolelle (Peltokoski 2006). Uusi työ puolestaan näyttäytyy Raija Julkusen mukaan tietoistuneena, yksilöllisenä, joustavana ja liikkuvana paikaltaan että sisällöltään (Julkunen 2008, 18). Toisaalta on myös esitetty, että on alettava rakentaa uutta mallia nykyään virheellisesti epätyypilliseksi nimetyn työn pohjalta (Holvas & Vähämäki 2005, 8). Epätyypillistä työtä luonnehtii usein epävarmuus. Työhön liittyvän epävarmuuden on katsottu aiheuttavan erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin ongelmia (Sverke ym. 2002). Tutkimustulokset epätyypillisten työsuhteiden vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin ovat kuitenkin ristiriitaisia (De Cuyper ym. 2008). Edellä mainitut seikat ovat osaltaan vaikuttaneet myös siihen, ettei epätyypillistä työtä tekevien kuntoutustarpeesta ole kokonaiskuvaa. Kokonaiskuvan hahmottamista hankaloittaa myös se, että kaikki epätyypillistä työtä tekevät eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Määräaikaisten, mahdollisesti eri organisaatioissa olevien työsuhteiden vuoksi osa heistä ei myöskään tällä hetkellä valikoidu varhaiskuntoutukseen. Artikkelin alussa tarkastellaan epätyypillisen työn yleisyyttä, jonka jälkeen 18 Kuntoutus

21 siirrytään tarkastelemaan nimenomaisesti määräaikaisten työsuhteiden yleisyyttä ja akateemista pätkätyöläisyyttä. Lisäksi tuodaan esiin määräaikaisten työsuhteiden raportoituja terveysvaikutuksia. Näiden osioiden jälkeen arvioidaan TUULIvarhaiskuntoutuksen kehittämishanketta ( ), joka on tarkoitettu Helsingin yliopistossa määräaikaisissa palvelusuhteissa tai apurahalla työskenteleville henkilöille. Kuntoutussäätiössä Kansaneläkelaitoksen ja Työsuojelurahaston rahoituksella toteutettava TUULI- hanke liittyy laajempaan Kelan työhönkuntoutuksen kehittämistyöhön (ks. Rajavaara ym. 2009). Hankkeen arvioinnin rahoittaa Kansaneläkelaitos ja arvioinnin toteuttaa Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Artikkelissa arvioidaan hankkeessa toteutettavaa hyvinvointianalyysia eli kuntoutustarpeen arviointivaihetta. Kuntoutustarpeen arvioinnin lisäksi hyvinvointianalyysin oletetaan vahvistavan siihen osallistuvien hyvinvoinnin tukemiskeinoja. Hyvinvointianalyysi pyritäänkin toteuttamaan siten, että se toimisi kuntoutuksellisena mini-interventiona. Hankkeen asettamana tavoitteena on, että hyvinvointianalyysistä kerättyjen kokemusten pohjalta voidaan luoda esimerkiksi työterveyshuoltoon yksi interventiokeino akateemisille pätkätyöläisille. Yksilöllisen testauksen, palautteen ja neuvonnan on todettu itsenäisesti toimivan hyvin vaikuttavana mini-interventiona. Esimerkiksi naisten sydänterveyden edistämishankkeessa ne tuottivat lähes yhtä hyvän positiivisen muutoksen vaaratekijöissä kuin lisäksi toteutettu 10 kerran laajuinen ryhmä-interventio (Rantanen ym. 2009). Ketkä tekevät epätyypillistä työtä Suomessa? Epätyypillisen työn käsite on yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa operationalisoitu usein melko epämääräisesti. Kuitenkin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan palkansaaja, jonka työsuhde on määräaikainen tai osa-aikainen, luokitellaan epätyypillistä työtä tekeväksi. Uusimman työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2010 maaliskuussa kaikista suomalaisista palkansaajista 76,4 % työskenteli jatkuvassa kokoaikatyössä. Näin ollen epätyypillisessä työsuhteessa työskenteleviä palkansaajia on kaiken kaikkiaan hieman vajaa neljännes (23,6 %). Jatkuvassa osa-aikatyössä työskenteli 10,2 %, määräaikaisessa kokoaikatyössä 9,2 % ja määräaikaisessa osa-aikatyössä 4,2 prosenttia palkansaajista. Sekä määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien että osa-aikatyötä tekevien osuus on pysynyt lähes saman suuruisena vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. (Työvoimatutkimus 2010). Uusia työntekijöitä palkattiin vuonna 2009 edellisvuosien tapaan useimmin määräaikaisiin työsuhteisiin (Ylöstalo & Jukka 2009). Tässä artikkelissa keskitytään epätyypillisen työn muodoista erityisesti määräaikaisiin työsuhteisiin sekä niiden terveys- ja hyvinvointivaikutusten tarkasteluun. Pitkällä aikavälillä, vuodesta 1984, jolloin asiaa ensimmäisen kerran Tilastokeskuksen työolotutkimuksissa selvitettiin, määräaikaisuuksien osuus kasvoi ensin selvästi, mutta vuoden 1997 jälkeen se on kuitenkin hieman laskenut. EU-maiden vertailussa Suomi on ollut pitkään kahden huippumaan joukossa, vain Espanjassa oli määräaikaisten osuus suurempi 90-luvulla Kuntoutus

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset

Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala. Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Projektipäällikkö Raija Tiainen Tutkimuspäällikkö Nina Nevala Ohjelma, joka kannattaa. www.stm.fi/osatyokykyiset Osatyökykyiset työssä -ohjelma, OSKU Osku-tiimi, STM Päivi Mattila-Wiro, ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset

TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset Mika Ala-Kauhaluoma & Mikko Henriksson 22.9.2011 1 Arvioinnin menetelmät ja toteutus Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaisarviointi hankkeesta kehittävän

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI

PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI PALTAMON TYÖLLISTÄMISMALLI Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi 09.02.2009 Seppo Koskinen, Riitta-Liisa Kokko, Tuija Martelin ja projektiryhmä TAUSTA Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja suuret

Lisätiedot

TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset

TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset Akateemisten pätkätyöläisten työelämäosallisuuden vahvistaminen varhaiskuntoutuksen keinoin TUULI-hankkeen kehittävän arvioinnin tulokset Mika Ala-Kauhaluoma & Mikko Henriksson 2.4.2012 1 Lähtökohta Epätyypillisissä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon toiminnan ja kokemusten arviointi Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen (TK2) arviointitutkimus TK2-hankkeen tutkimuksen yhdyshenkilöiden info, Kela,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä

Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä K A T S A U S Matti Tuusa Edistysaskelia toimintakyvyn arvioinnin kehittämisessä Millaisia työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmiä on muissa maissa käytössä? EU-maissa ja muissa teollistuneissa maissa

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus?

Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus? P Ä Ä K I R J O I T U S Kehittyykö kuntoutuksen tutkimus? Kuntoutuksen tutkimukseen suunnattiin 2000-luvun alkaessa huomattavia odotuksia. Valtioneuvoston kuntoutusselonteossa 2002 edellytettiin, että

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista

Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Asiakkaiden arvioita työllisyyspoliittisista hankkeista Raija Lääperi, Arvioija, KEVÄT-tukirakenne 8.10.2012 TYPO /RL 1 Osallisuus arviointityössä Tarkoittaa sitä, että asiakkaiden mielipiteet huomioidaan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä

Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Yksityinen palvelusektori heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä Kristiina Härkäpää Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006), Työpoliittinen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot