Heinolan kaupunki Rauhankatu Heinola (03)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heinolan kaupunki Rauhankatu 3 18100 Heinola (03) 84 930"

Transkriptio

1 Hyvinvointikertomus ja-suunnitelma Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki Rauhankatu Heinola (03) Heinolan Käsittely: kaupungin Sotela hyvinvointikertomus 66 Päivitys: Sotela ja suunnitelma 79 valtuustokaudelle Tela Khall Sivla Kvalt Khall Kvalt Hyvinvointiryhmä Sivistystoimenjohtaja Pirjo Hepo-oja Nuorisotoimenjohtaja Heli Warto Liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen Sosiaalipalvelujohtaja Päivi Nykänen Kaavoituspäällikkö Ritva-Maija Kuuskoski Ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors Hyvinvointipalvelujohtaja Irja Hemmilä, työryhmän sihteeri Sosiaali- ja terveysjohtaja Kirsi Korttila, työryhmän puheenjohtaja

2 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO KESKEISIMMÄT KÄSITTEET Terveys ja hyvinvointi Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma Hyvinvointi-indikaattori HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ OHJAAVAT KESKEISIMMÄT LAIT, ASETUKSET JA KEHITTÄMISOHJELMAT Lait ja asetukset Kansalliset ja kansainväliset kehittämisohjelmat TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSELLE HYVINVOINTIKERTOMUS Yleistä väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Heinolassa Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys Lastensuojelun tarve kunnassa Lastensuojelutarpeen selvitys Päijät-Hämeen kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Heinolassa vuosina kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä, % alle 18-vuotiaista Työikäisten hyvinvointi ja terveys Ikäihmisten hyvinvointi ja terveys Terveydenedistämisaktiivisuus Heinolassa YHTEENVETO KEHITTÄMISKOHTEISTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA VIESTI STARTEGIATYÖHÖN Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuuden parantaminen kaupungin toiminnoissa Päihde- ja mielenterveyshaittojen ehkäisy Lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen LIITTEET Liite 1 Heinolan kaupungin hyvinvointityöryhmä ja sen teemaryhmät Liite 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liite 3 Heinolan PYLL-analyysi vuosilta Liite 4a Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot Liite 4b Aikasarjat kehittämiskohteita kuvaavista indikaattoreista vuosilta Liite 5 Yhteenveto kehittämiskohteista LÄHTEET

3 2 1. JOHDANTO Kunnan tehtävä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen kuuluvat kunnan kaikille toimialoille. Terveydenhuoltolaki (L 2010/1326) korostaa tietopohjan merkitystä tässä tehtävässä. Mitä paremmin kunnassa tiedetään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila, sitä täsmällisemmin pystytään puuttumaan ongelmiin, ehkäisemään niiden syntyä ja ryhtymään toimiin, joilla hyvinvointia ja terveyttä voidaan parhaiten edistää. Kuntalaisten hyvinvointia kuvaava tieto ja sitä tuottava seurantajärjestelmä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiatyön, johtamisen, suunnittelun ja päätöksenteon perusta. Jatkossa aikaisempi lastensuojelusuunnitelma ja mielenterveys- ja päihdestrategia ovat osa tätä hyvinvointikertomusta ja suunnitelmaa. Terveydenhuoltolaissa ( 12) velvoitetaan kuntia seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lain mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimista on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi, tiiviissä, helposti tulkittavassa ja vertailukelpoisessa muodossa koottu hyvinvointikertomus. Hyviä tiedon jalostamisen, hyödyntämisen, seurannan ja arvioinnin työkaluja ovat toimintaa kuvaavat indikaattorit. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein rinnakkain. Tällä halutaan korostaa toiminnan laaja-alaisuutta, kunnan kaikkia toimialoja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttamista. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, joka lisää terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Se on suunnitelmallista vaikuttamista hyvinvoinnin ja terveyden taustoihin, kuten elintapoihin, elinoloihin, ympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.

4 3 2. KESKEISIMMÄT KÄSITTEET 2.1 Terveys ja hyvinvointi Terveys käsitteenä ei ole yksiselitteinen. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan terveys ei ole pelkästään sairauksien ja toimintavajavuuden puuttumista, vaan täydellinen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Terveyttä voidaan tarkastella myös ominaisuutena, toimintakykynä, voimavarana, tasapainona tai kykynä selviytyä ja suoriutua. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005). Hyvinvointia ei terveyden tapaan voida tiivistää yhteen määritelmään. Hyvinvointi koostuu monista tekijöistä, kuten terveydestä, toimeentulosta, turvallisuudesta, asumisesta, puhtaasta ympäristöstä, itsensä toteuttamisesta ja ihmissuhteista. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia henkilökohtaisia arvostuksia ja tuntemuksia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007). Sosiaali- ja terveysalalla käydyissä käsitekeskusteluissa on eroja siitä, onko hyvinvointi osa terveyskäsitettä vai päinvastoin. Heinolan ennaltaehkäisevän työn mallissa käytetään pääosin käsitettä hyvinvointi, jossa terveys ymmärretään hyvinvoinnin osana. 2.2 Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se on päätöksenteon, toiminnan, suunnittelun ja seurannan apuväline kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Hyvinvointikertomus ja sen valmistelu liittyvät kunnan normaaliin suunnitteluprosessiin. Kertomuksen laadinta on yhteydessä kunnan muihin hyvinvointisuunnitelmiin ja asiakirjoihin, ja yleinen trendi on, että erilliset hyvinvointisuunnitelmat nivottaisiin yhteen yhdeksi hyvinvointikertomukseksi ja -suunnitelmaksi. Hyvinvointikertomus on myös osa kuntastrategian valmisteluprosessia. Kertomuksen kautta hyvinvointitiedot siirtyvät kunnan toimintoina taloussuunnitelmiin sekä toimintakertomukseen. Valtuustokausittain valmisteltava kertomus ajoitetaan vanhan valtuustokauden loppuun, jolloin se toimii istuneen valtuuston hyvinvointityön tulosten arviointina. Samalla se toimii tuoreena taustatietona uuden valtuuston aloittaessa työnsä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013). 2.3 Hyvinvointi-indikaattori Hyvinvointi-indikaattori on tilastollinen tunnusluku, joka kuvaa tutkittavan ilmiön tilaa ja muutoksia sekä pitkällä aikavälillä myös tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Sen vertailtavuus perustuu tiedon yhtenevään määrittelyyn ja kokoamistapaan, jolloin indikaattoria voidaan verrata alueiden välillä tai ajassa. (Stakes 2004).

5 4 3. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ OHJAAVAT KESKEISIMMÄT LAIT, ASETUKSET JA KEHITTÄMISOHJELMAT 3.1 Lait ja asetukset Terveyttä ja hyvinvointia edistävä toimintaa on lainsäädännöllä velvoitettu julkisen vallan tehtäväksi. Perustuslain (1999/731) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Kuntalain (1995/365) mukaan kuntien tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Vuoden 2006 alussa terveyden edistämisen osalta uusittu kansanterveyslaki (2005/928) velvoitti kuntia seuraamaan väestön terveydentilan kehitystä väestöryhmittäin ja ottamaan huomioon terveysvaikutukset kunnan kaikessa toiminnassa sekä tekemään yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Terveyden edistäminen on mukana myös erityislainsäädännössä, mm. tupakkalaissa, alkoholilaissa, raittiuslaissa, mielenterveyslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa. Väestön hyvinvoinnin edistämisestä säädetään myös sosiaalihuoltolaissa. Vuonna 2011 toukokuun alussa voimaan tulleen terveydenhuoltolain (2010/1326) tarkoituksena on nostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen keskeiseksi painoalueeksi kunnan toiminnassa. Lain tarkoituksena on mm. edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Laki velvoittaa kuntia arvioimaan ja ottamaan ennakolta huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Vuoden 2013 heinäkuun alussa voimaan tulleen vanhuspalvelulain (2012/980, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) 5 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa terveydenhuoltolain 12 :n 1 momentissa tarkoitettua raporttia ja hyvinvointikertomusta 3.2 Kansalliset ja kansainväliset kehittämisohjelmat Terveys kansanterveysohjelmassa (STM 2001) kehittämisessä. Ohjelmassa korostetaan, että toimenpiteet ulottuvat yli hallintosektoreiden, koska kansanterveys määrittyy suurelta osin terveyspalvelujen ulkopuolisista tekijöistä. Keskeiset kansallisen terveyspolitiikan tavoitteet ovat terveiden ja toimintakykyisten linjataan kansalliset terveyspoliittiset tavoitteet. Ohjelman mukaan strategian painopiste on terveyden edistämisessä, eikä niinkään terveyspalvelujärjestelmän elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Terveyden edistämisen laatusuosituksen (STM 2006) tavoitteena on, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostetaan kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi. Tähän tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, yhteistyötä ja työnjakoa, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista ja toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Laatusuositus on tarkoitettu työvälineeksi kunnan eri hallinnonalojen työntekijöille sekä päättäjille. Hyvinvointi ohjelma (STM 2007) on osa valtioneuvoston asettamaa Sosiaalialan kehittämishanketta. Ohjelman mukaan ehkäisevä ote lähtee siitä, että hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä vastuu kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi kaikille muillekin politiikan lohkoille. Ilman ehkäisevää otetta

6 sosiaalipolitiikka ajautuu helposti pelkästään korjaavaan työhön hoitamaan muiden politiikan alojen ratkaisujen tahattomia negatiivisia vaikutuksia. Kaste-ohjelmassa (STM 2012) nivotaan yhteen hallitusohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Painopistettä on aikaisemman ohjelman ongelmien hoidosta siirretty fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa esitetään sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Suunnitelmassa linjataan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiassa ja hallitusohjelmassa painotetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa terveyserojen kaventaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat eri hallinnonalojen yhteisiä tehtäviä toimenpiteitä kohdennetaan kaikille tarkoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi haavoittuvassa asemassa oleville, esimerkiksi pienituloisille, opiskelu- ja työelämän ulkopuolella oleville ja ikääntyville päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta parannetaan. Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty myös poikkihallinnollinen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä toimenpideohjelma. 5

7 6 4. TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSELLE Jo vuonna 1977 Heinolaan on perustettu terveyskasvatuksen neuvottelukunta. Kun Heinola liittyi Terve Kunta -verkostoon 1996, työryhmän nimi muutettiin terveyden edistämistyöryhmäksi ja terveyden edistämistyöryhmä toimi Terve Kunta -verkoston paikallisena toimielimenä. Muuna tehtävänä oli huolehtia eri hallintokuntien näkökulmien yhteensovittamisesta terveyden edistämistyössä ja muista mahdollisista kaupunginhallituksen sille osoittamista tehtävistä. Vuonna 2003 kaupunginjohtaja nimettiin terveyden edistämisen johtajaksi ja terveyden edistämistyöryhmä muutettiin terveyden edistämisen ohjausryhmäksi. Ryhmään nimettiin 15 viranhaltijaa eri hallinnonaloilta ja luottamushenkilöedustaja. Myöhemmin 2007 ohjausryhmän kokoa supistettiin noin puoleen aikaisemmasta ryhmän isosta koosta johtuvan toimimattomuuden takia. Terveyden edistämisen ohjausryhmä on kokoontunut viimeksi keväällä 2009 lastensuojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Kunnan johtamisjärjestelmässä tulee olla terveydenhuoltolain (2010/1326, 11,12) edellyttämät pysyvät hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteet. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia ja hyvinvointija terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu ja yhteistyötahot. Vanhuspalvelulaki ja uudistuva sosiaalihuoltolaki sisältävät vaateet terveyden edistämiseen ja hyvinvointikertomuksen tekemiseen. Heinolan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä johtaa ja linjaa kaupungin johtajan johtoryhmä. Työn operatiivisesta hoitamisesta vastaa kaupungin hallituksen nimeämä hyvinvointiryhmä. Hyvinvointiryhmä on poikkihallinnollinen yhteistyöryhmä, johon on nimetty sivistystoimenjohtaja, nuorisotoimenjohtaja, liikuntatoimenjohtaja, liikuntapaikkatyönjohtaja, kaupunginarkkitehti, sosiaalipalvelujohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja. Ryhmän tehtäväkuvan määrittelee terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä. Varsinainen operatiivinen työ tapahtuu tehtyjen linjausten mukaisesti hyvinvointiryhmässä ja sen teemaryhmissä. (Liite 1.) Heinolan kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman Nyt kertomukseen ja suunnitelmaan päivitetään lähinnä saatavilla olevat tilastotiedot, keskitytään v valittuihin kehittämiskohteisiin ja liitetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Liite 2 (lastensuojelusuunnitelma) sekä mielenterveys- ja päihdestrategia osaksi hyvinvointikertomusta ja suunnitelmaa.

8 7 5. HYVINVOINTIKERTOMUS Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat tunnusluvut on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTKAnet-tilastotietokannasta. 5.1 Yleistä väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Heinolassa 2000-luvun aikana Heinolassa 0-24-vuotiaiden %-osuus väestöstä on laskenut 4 ja vuotiaiden osuus 3,6 prosenttiyksikköä. 65-vuotta täyttäneiden %-osuus on kasvanut 7,6 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä alle 15-vuotiaita ja vuotiaita on lukumääräisesti lähes yhtä paljon, mutta lähivuosina vuotiaiden ikäryhmä kasvaa lukumääräisesti suuremmaksi ikäryhmä pienenee tulevaisuudessa ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden ikäryhmä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Lukumäärä, henkilöä Heinolan väestöennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat

9 8 Heinolan elatussuhde on noussut 2000-luvulla 140,9:stä 169,2:een. Heinolassa oli siis vuonna ,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden. Elatussuhde (id: 182) Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme 2012 Koko maa 2012 Taloudellinen huoltosuhde eli elatussuhde ilmaisee kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman). Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa henkilön subjektiivinen käsitys omasta toiminnastaan ei saa samaa painoarvoa kuin lomakekyselyyn pohjautuvassa. Henkilö, joka tekee töitä opiskelun ohessa saattaa lomakekyselyssä tulla luokitelluksi opiskelijaksi, mutta rekisteripohjaisessa tietojenkeruussa hän on työllinen, mikäli työnteko on ilmoitettu rekistereihin. "Pimeä" työnteko jää rekisterikeruun ulkopuolelle. Voidaan toisaalta olettaa, että verottajalta salaa tehty työ jäi usein myös lomakekyselyssä ilmoittamatta. Elatussuhde kuvaa kansantalouden kantokykyä paremmin kuin väestöllinen huoltosuhde, sillä elatussuhteessa ovat mukana työssäkäynti ja työttömät. Siten elatussuhdetta ja työllisyyttä (työllisyysastetta) voi tarkastella rinnakkain.

10 Heinolassa synnyttäneisyys oli alimmillaan (2000-luvulla) vuonna 2002 ollen 32,6 ja korkeimmillaan vuonna 2004, jolloin synnyttäinyys oli 45,3. Synnyttäneisyys ilmaisee vuosittain synnytysten lukumäärän tuhatta hedelmällisyysiässä olevaa (15-49-vuotiasta) naista kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua Synnyttäneisyys (id: 677) Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme 2012 Koko maa 2012 Lapsiperheiden osuus kaikista heinolalaisista perheistä on laskenut tasaisesti vuodesta 2000 (40,7 %) vuoteen 2012 (33,84 %) Lapsiperheet, % perheistä (id: 179) Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme 2012 Koko maa 2012 Indikaattori ilmaisee lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista perheistä. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia.

11 Koulutustaso on Heinolassa 2000-luvun aikana pysynyt lähes samana ( ), eli koulutusaika henkeä kohden oli vuonna 2012 keskimäärin 2,8 vuotta Koulutustasomittain (id: 180) Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme 2012 Koko maa 2012 Koulutustasomittain ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan.

12 Työttömien %-osuus Heinolan työvoimasta on vaihdellut; korkeimmillaan työttömien osuus oli vuonna 2000 (15,7 %) ja alimmillaan vuonna 2008 (9,5 %). Vuonna 2012 työttömien osuus oli 13,1 %. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilaston mukaan vuonna 2014 ( ) Heinolan keskimääräinen työttömyysaste oli 16,5 % (Lahti 17,1 %), vuotiaiden työttömien osuus samanikäisestä väestöstä Työttömät, % työvoimasta (id: 181) Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme 2012 Koko maa 2012 Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä.

13 Pitkäaikaistyöttömien %-osuus kaikista työttömistä oli Heinolassa korkeimmillaan vuonna 2005 (34 %) alimmillaan 2009 (16,3 %). Vuonna 2012 pitkäaikaistyöttömiä oli 25,2 % työttömistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (id: 326) Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme 2012 Koko maa 2012 Indikaattori ilmaisee pitkäaikaistyöttömien osuuden prosentteina työttömistä. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Heinolassa nettomuutto on 2000-luvulla eri vuosina vaihdellut lievästä positiivisesta lievään negatiiviseen. Suurinta lähtömuutto oli vuonna 2001, jolloin poismuuttajia oli 8,2 tuhatta asukasta kohden. Tulomuutto oli suurinta vuonna 2007; kuntaan muutti 4 henkilöä tuhatta asukasta kohden. 4 Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (id: 178) Heinola 2008 Heinola 2010 Heinola 2012 Päijät-Häme 2012 Koko maa Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat). Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois.

14 13 Mielenterveysindeksi (ikävakioitu) oli vuosina Heinolassa 116,6 (koko maa 100,0) Indikaattori on jaettu kolmeen osioon ja se pohjautuu neljään eri tietolähteeseen ja aineistoon: 1. Itsemurhat ja sairaalahoitoon johtaneet itsemurhayritykset Indikaattori kuvaa itsemurhien (X60-X84, Y870) tai sairaalahoitoon johtanut itsemurhayritysten määrän ikäryhmässä suhteutettuna samanikäiseen väestöön. 2. Psykoosiin liittyvät lääkkeiden erityiskorvausoikeudet Indikaattori kuvaa psykoosin (vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt, vaikeahoitoinen psykoosi) hoitoon myönnettyjen lääkekorvausoikeuksien määrän suhteutettuna väkilukuun. 3. Mielenterveyssyistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet Indikaattori ilmaisee mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (F00-F99) vuoksi työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön. Työkyvyttömyyseläkkeet käsittävät toistaiseksi myönnetyt eläkkeet ja määräaikaiset kuntoutustuet. Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden avulla mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Kukin kolmesta osiosta muodostaa kolmanneksen sairausryhmän kokonaispainosta sairastavuusindeksissä. Itsemurhat ja niiden yritykset vaikuttavat yhtä suurella painolla osiossa 1. THL:n sairastavuusindeksi (ikävakioitu) on laskenut Heinolassa 118,2-113,9 vuosina , Päijät-Hämeessä vastaavat luvut ovat 108,4 105,3. Indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. THL:n sairastavuusindeksi on laadittu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuden muutosten mittariksi. Useimpien sairauksien yleisyys on hyvin erilainen eri ikäryhmissä, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa voimakkaasti sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Ikävakioimaton indeksi (id:244) puolestaan heijastaa paremmin alueen sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon.

15 Vuonna 2011 Oy Audiapro Ab tuotti Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymän toimeksiannosta menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Heinolan kaupungin väestölle (Liite 3). Indeksin mukaisesta kehityksestä annettiin lausunto. Lausunnon mukaan Heinolassa menetettiin henkistä pääomaa vuosina (4817/ ) selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin (4019/ ). Muutos Heinolassa ei poikennut maan kehityksestä. Heinolassa naisten tilanne (3444/ ) oli huono ja kehitys oli ollut koko maata selvästi huonompi. Miesten osalta oli taas jonkin verran koko maata huonompi ja kehitys maan tasoa. Miesten kohdalla suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin johtuivat nyt: 1. Tapaturmista ja myrkytyksistä (29 %), joista itsemurhat aiheuttivat yli puolet kaikista (lähes 60%). Miesten itsemurhien osalta tilanne oli huonontunut, joka oli päinvastainen kuin koko maan paraneva suicidi-trendi. 2. Toiseksi suurin osuus miesten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui verenkiertoelinten sairauksista (18%), joista iskeemiset sydänsairaudet aiheuttivat suurimman osan. Trendi ei ollut hyvä ja tämä on hälyttävää perinteisten kansansairauksien osalta. 3. Kolmanneksi suurin osuus miesten ennenaikaisista elinvuosien menetyksistä johtui alkoholiperäisistä sairauksista ja alkoholimyrkytyksistä (14%). Niiden PYLL-osuus oli koko maahan verrattuna selvästi suurempi ja myös trendi aikaisempaan verrattuna hälyttävä, jokseenkin samoin kuin koko Suomessa. Heinolan naisten osalta eniten ennenaikaisia elinvuosien menetyksiä olivat aiheuttaneet: 1. Pahanlaatuiset kasvaimet (26%), mutta tilanne oli edelliseen vuosikymmeneen verrattuna pysynyt ennallaan tai hieman parantunut. 2. Toiseksi eniten menetyksiä naisilla olivat aiheuttaneet tapaturmat ja myrkytykset (21%), joista itsemurhat olivat suurin menetyksiä aiheuttanut ryhmä (75%). Naisten itsemurhista aiheutuvissa menetyksissä oli kuitenkin ollut tapahtunut selvä muutos huonompaan suuntaan (lisääntyneet). 3. Kolmanneksi eniten ennenaikaisia aikaisia elinvuosien menetyksiä olivat aiheuttaneet alkoholiperäiset sairaudet (13%), joiden kehitys oli ollut erittäin huono. Heinolassa väestön terveydentilan tila on huono: tilanne on koko maata huonompi ja elinvuosien ennenaikaiset menetykset eivät ole Heinolassa vähentyneet koko maan tilannetta nopeammin. Kummankin sukupuolen osalta sekä itsemurhien että alkoholiperäisten sairauksien aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien merkitys on kasvanut. Erityisesti naisten tilanne on koko maata huonompi ja huonontunut koko maata selvästi nopeammin. Naisten keskuudessa erityisesti perinteiset kansansairaudet eivät enää ole ongelma. Kouluarvosanaksi terveydentilasta Heinolan sekä miehet että naiset saivat 6. Liitteessä 3 on tarkempi Heinolan PYLL-analyysi vuosilta Heinolan ehkäistävissä olevien elinvuosien menetysten kirjo paljastaa kuitenkin myös selvästi ajallemme ominaisen alkoholin vaarallisen ja haitallisen käytön aiheuttaman haasteen kummankin sukupuolen keskuudessa. Tähän puuttuminen vaatii määrätietoisia eri sektorien välisiä ja hyvin yhteen sovitettuja radikaalejakin toimenpiteitä niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Jäävuoren huippuna näkyy rajusti kasvava alkoholiperäisten sairauksien ja myrkytysten osuus. 14

16 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja Päijät- Häme, ovat liitteessä 4a. Kouluterveyskyselyiden mukaan Heinolan nuorten (8. ja 9.-luokkalaiset) päivittäinen tupakointi laski vuodesta 2000 vuoteen ,3 %, mutta on lähtenyt jyrkkään nousuun tämän jälkeen. Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn mukaan päivittäinen tupakointi oli jo 21,0 %. Heinolassa poikien tupakointi on reilusti yleisempää kuin tyttöjen. Koko maan osalta päivittäinen tupakointi on koko ajan vähentynyt 2000-luvulla. Heinolalaisten nuorten humalajuominen on vuodesta 2000 vuoteen 2010 laskenut 26,1 %:sta 14,6 %:iin, kun taas vuonna 2013 se oli noussut 15 %:iin. Heinolassa poikien humalajuominen on yleisempää kuin tyttöjen. Humalajuominen väheni koko maassa vuoteen 2003 asti, mutta lisääntyi vuonna Humalajuomisen yleistymiseen on voinut vaikuttaa mm. alkoholiverotuksen aleneminen Viro liittyi EU:iin ja tämän jälkeen humalajuominen alkoi vähentyä uudelleen. Huumausainekokeilut Heinolan nuorten keskuudessa laskivat vuodesta 2000 vuoteen 2006 lähes 10 %, mutta kokeilut ovat tämän jälkeen lisääntyneet. Vuodesta 2008 vuoteen 2013 huumausainekokeilut ovat lisääntyneet 4,6 %. Myös huumekokeilut ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä Heinolassa. Koko maassa yksittäisistä huumeita yleisimmin oli kokeiltu hasista tai marihuanaa. Kouluterveyskyselyiden mukaan Heinolan nuoret (8. ja 9.-luokkalaiset) ovat joutuneet koulukiusauksen kohteiksi vuonna 2013 (7 %) vähemmän kuin vuonna 2010 (9,7 %). Tämä on hyvä suunta, koska koulukiusaaminen oli lisääntynyt vuodesta 2000 vuoteen ,1 %. Pojat ovat joutuneet koulukiusatuksi useammin kuin tytöt. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien heinolalaisten yläkoululaisten osuus on vaihdellut vuosina ,8 %:sta 20,3 %:iin. Vuonna %, 2,2 % enemmän kuin vuonna Päivittäiset oireet ovat vähentyneet vuodesta 2000 vuoteen ,3 %:sta 15,8 %:iin. Vuoden 2013 tulosten mukaan päivittäisiä oireita oli kokenut 20 %.Tytöillä oireet ovat yleisempiä kuin pojilla. Oppilaalla on lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Kouluterveyskyselyn koko maan tulosten mukaan tytöt pitävät terveydentilaansa poikia yleisemmin keskinkertaisena tai huonona, mutta Heinolassa sukupuolten välillä ei ole eroa. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on 8.- ja 9.- luokkalaisilla heinolalaisilla tytöillä yleisempää kuin pojilla. Indikaattori ilmaisee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana kokeneiden peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Indikaattori perustuu GAD-7-mittariin. Koulun fyysisten työolojen puutteista kärsivien osuus on laskenut; vuonna ,3 % heinolalaisista nuorista kärsi puutteista koulun työoloissa ja vuonna 2010 enää 43 %. Vuoden 2013 kyselyn mukaan koulujen fyysisten työolojen puutteita kärsivien osuus oli hieman noussut edelliseen kyselyyn verrattuna ja oli 46 %. Tytöt kokevat puutteita työoloissa useammin kuin pojat. Työskentelyä haittaavat tekijät olivat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Nuorten, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, määrä on vaihdellut vuosina ,2 %:sta 16,8 %:iin. Vuonna 2013 prosenttiosuus oli 9 %.Kouluterveyskyselyn koko maan tulosten mukaan pojat ovat

17 tyttöjä yleisemmin vailla yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista, ja näin myös Heinolassa. Heinolassa nuorisotyöttömyys on 2000-luvulla ollut pääsääntöisesti 20 prosentin luokkaa; poikkeuksena vuodet , jolloin nuorisotyöttömyys oli %. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 nuorisotyöttömyys on laskenut Heinolassa 3,2 %. Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Nuorten toimeentulotuen saajien määrä on noussut vuodesta 2000 vuoteen ,2 %:sta 21,2 %:iin. Koko maassa nuorten toimeentulotuensaajien osuus väestöstä on huomattavan korkea. Heidän osaltaan on kuitenkin mitä suurimmassa määrin kysymys tilapäisestä elämäntilanneköyhyydestä. Heinolassa 0-15-vuotiaiden erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus on pysynyt 4 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Vuonna 2012 se oli 4,7 % vuotiaiden osuus on lievästi vastaavana ajanjaksona lisääntynyt; 4,6 %:sta 5,7 %:iin. Tyttöjen ja poikien kesken ei ole kummassakaan ikäryhmässä merkittävää eroa. Oikeus erityiskorvaukseen tarkoittaa, että kyseisellä henkilöllä on jokin vakava ja pitkäaikaista lääkitystä vaativa sairaus. Kullekin sairaudelle on laadittu yhtenäiset kriteerit, joiden perusteella oikeus voidaan myöntää. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista allergiat ovat erityisen yleisiä lapsilla. Heinolassa kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat 2000-luvulla lisääntyneet 1,1 %:sta 3,0 %:iin. Vuoden 2012 luku (2,5 %) oli hieman laskenut verrattuna vuoteen Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset jotain kuvaa päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (vuonna 2005) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. Myös Heinolassa vanhempien ja lasten mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleisimpiä syitä perheen lasten lastensuojeluasiakkuuksien syntymiseen. Päihteiden (alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet) takia sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden vuotiaiden heinolaisten nuorten määrä (1000 vastaavanikäistä kohden) on 2000-luvulla vaihdellut 2,1 %:sta 3,4 %:iin. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden 0-17-vuotiaiden määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on vaihdellut 2000-luvulla Heinolassa 5,7 %:sta 8,2 %:iin vuotiaiden määrä puolestaan on vaihdellut 4,8 %:sta 17,0 %:iin. Vuosittainen vaihtelu tässä ikäryhmässä on viime vuosina ollut rajua. Sukupuolten välinen ero ei ole merkittävä kummassakaan ikäryhmässä. Vuonna vuotiaiden mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden määrä Heinolassa on huomattavasti korkeampi kuin Päijät-Hämeessä ja koko Suomessa. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden lasten ja nuorten määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. 16

18 Puolustusvoimilta on saatu tietoja vuoden 2013 kutsunnoista. Luvuista on huomioitava se, että ne kattavat vain kutsunnat, palveluksen aloittaneiden osalta ei ole tietoja vielä käytössä, sillä vuonna 2013 kutsunnoissa olleet pääosin astuvat palvelukseen vasta vuonna Tilastotietoa kutsunnoista vuodelta 2013, Heinola Kutsunnan alaisia Vuonna 1995 syntyneet eli kutsuntaikäluokka Palvelukseen määrättiin 98 henkilöä eli 78,40 % - Päijät-Hämeen keskiarvo 79,27 % - Valtakunnallinen keskiarvo 76,83 % C-luokkaan määrättiin 14,40 % - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet - Mielenterveyden häiriöt (sis. päihteiden väärinkäyttö) - Muut sairaudet (mm. astma, diabetes) E-luokkaan määrättiin 4 % - Keskeiset syyt ylipaino ja mielenterveyden häiriöt Heinolan osalta palvelukseen määrättyjen osalta prosentit vuonna 2013 olivat lähestulkoon samat kuin Päijät- Hämeessä ja valtakunnallisesti. Kutsunnoissa käytettävillä termeillä tarkoitetaan: - E-luokka: asevelvollisen palveluskelpoisuusluokka on jäänyt ratkaisematta (yleensä terveydellisistä syistä) ja häntä ei ole vielä käsketty palvelukseen vaan hänet on määrätty uudelleen tarkistettavaksi (1-3 kolmen vuoden sisällä) - C-luokka: asevelvollinen on vapautettu asepalveluksesta rauhan aikana (yleensä terveydellisistä syistä) - varsinaisesti lykkäyksiä ei myönnetä vaan kutsunnoissa palvelusajankohta määritetään enintään 3 kolmen vuoden päähän esimerkiksi opiskelujen takia. Jos opiskelut eivät ole päättyneet määrättyyn palvelukseenastumisajankohtaan mennessä niin asevelvollisen muutoshakemuksen perusteella palvelusajankohtaa siirretään, eli käytännössä palveluskelpoisella on aina hallussaan voimassa oleva palvelukseenastumismääräys.

19 Lastensuojelun tarve kunnassa Heinolassa tehdyt lastensuojeluhakemukset ja ilmoitukset: VIREILLEPANOT v v v v kpl kpl kpl kpl Lastensuojeluhakemukset Lastensuojeluilmoitukset sosiaalipäivystyksestä Lastensuojeluilmoitukset (sis. myös ennakolliset lsilmoitukset) Pyynnöt lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Yhteensä Lastensuojeluhakemuksista suurin osa koski vanhemman tuen tarvetta tai muuta. Seuraavat suurimmat syy-koodiryhmät olivat perheen ristiriidat vuorovaikutussuhteissa, lapsen koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet, vanhemman jaksamattomuus tai uupumus ja lapsen psyykkinen sairaus tai oireilu. Sosiaalipäivystyksen lastensuojeluilmoituksista noin puolet koski lapsen lainvastaista toimintaa. Muina suurina syy-koodiryhminä olivat lapsen päihteidenkäyttö ja vanhemman päihteiden tai huumeiden käyttö sekä ja aikuisen lasta vaarantava elämäntapa. Ennakolliset lastensuojeluilmoitukset koskivat syy-koodin osalta vanhemman päihde- tai mielenterveysongelmia. Muiden lastensuojeluilmoitusten merkittävimmät syyt olivat lapsen hoidon laiminlyönti, vanhemmuuden puute ja perheväkivalta, vanhempien tai nuoren päihteiden käyttö, lapsen tai nuoren psyykkinen hyvinvointi ja -lapsen tai nuoren lainvastainen toiminta. Lastensuojelutarpeen arvioimispyyntöjen syinä oli vanhemman jaksamattomuus tai uupumus, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily ja lapsen perushoidon puute. Vuonna 2014 ( ) hakemuksia, ilmoituksia ja pyyntöjä on tullut yhteensä 117, koskien 93 lasta. Eniten hakemuksia, ilmoituksia ja pyyntöjä on tullut seuraavilta tahoilta: koulu 16 anonyymi 15 poliisi 13 toinen vanhemmista (ero tms. tilanne) 12 sosiaalipäivystys 11 Ilmoitusten syyt: Suurimmat lastensuojeluilmoitusten huolenaiheet: lapsen lainvastainen toiminta, rikos vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma tai lasta vaarantava elämän tapa vanhemmuuden puutteet, vanhemman jaksamattomuus lapseen kohdistunut väkivalta tai muu perheväkivalta perheen ristiriidat vuorovaikutussuhteissa, vaikeudet kotona lapsen päihteiden käyttö lapsen psyykkinen oireilu tai tunne-elämän ongelmat lapsen koulunkäyntiin liittyvät ongelmat

20 Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai jos sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeessa olevasta lapsesta (LsL, 26 ). Päätös lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta on tehtävä seitsemän (7) arkipäivän kuluessa ellei kyse ole kiireellisestä tilanteesta. Pääosin kaikki lastensuojeluilmoitukset ovat johtaneet Heinolassa lastensuojelutarpeen selvitykseen. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa lapsen ja perheen arkea, kuulla lasta ja vanhempia yksin ja erikseen. Tavoitteena on, että lapsi ja perhe saisivat riittävän ja oikea-aikaisen tuen. Vain osa lapsista jatkaa lastensuojeluasiakkuudessa selvityksen jälkeen. Heinolassa lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten lukumäärä on valtakunnallisesti suuri. Lastensuojelutarpeen selvitystyötä kehitetään Heinolassa osana ns. LasSe hanketta, joka on KASTE ohjelmaan liittyvä lastensuojelutarpeen selvityksen kehittämishanke Väli-Suomessa. Hanke päättyy lokakuussa Hankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa lastensuojelutarpeen selvitystyötä tällä alueella. Tällä hetkellä lastensuojelutarpeen selvitystyöskentely on eriytetty. Selvitystyötä tekee ½ sosiaalityöntekijä ja 1 sosiaaliohjaaja. Tavoitteena on saada yhden sosiaalityöntekijän työpanos selvitystyöhön. Heinolassa on käytössä nuorten näpistyksiin puuttuva toimintamalli, joka keskittyy erityisesti alle 15- vuotiaisiin näpistyksistä kiinnijääneisiin. Näppis -tapaamiset hoidetaan pääsääntöisesti lasten- ja nuortenhuollon erityistyöntekijän ja sosiaaliohjaajan toimesta. Näppis -tapaamisten jälkeen arvioidaan, käynnistetäänkö lastensuojelutarpeen selvitys. Selvitys on tehtävä ilman viivytystä, mutta viimeistään kolmen kuukauden sisällä Päijät-Hämeen kunnissa kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:191) v ,5 2 1,5 1,2 2,2 2,5 1,4 1,5 2,7 1,7 1,8 1,3 1,7 1,7 1,7 1,7 1,4 1 0,5 0 Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena

21 20 sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat lapset. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia alle 18-vuotiaista oli v Päijät-Hämeessä (1,7 %) hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin (1,4 %). Sijoitettujen osuus oli korkein Kärkölässä (2,7%). Alle maan keskiarvon heitä oli Asikkalassa (1,2 %) ja Nastolassa (1,3 %). Heinolassa oli sijoitettu kodin ulkopuolelle toiseksi eniten (2,5%) alle 18-vuotiaista. Heinolassa vuosina kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä, % alle 18-vuotiaista 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:191) Heinola 1,1 1,3 1,1 1,3 1,4 1,1 1,3 1,8 2,1 2,2 3 2,7 2,5 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Heinolassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä alle 18-vuotiaista on vuodesta 2006 alkaen noussut jyrkästi. Nousu on saatu pysäytettyä vuoden 2013 aikana. Heinolassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 v. lasten sijoitusperusteet: Sijoitusperusteet Huostaanotto LsL Jälkihuolto LsL Kiireellinen sijoitus LsL Sijoitus avohuollon tukitoimena LsL Tahdonvastainen huostaanotto LsL Yhteensä Lähde: THL ja Sosiaali-Effica asiakastietojärjestelmä

22 21 Sijoituspaikat/ lastensuojeluasiakkaat (THL) Ammatillinen perhekoti (laitoslupa) Ammatillinen perhekoti (perhekotilupa) Itsenäinen tuettu asuminen 4 Koulukoti 3 3 Lastensuojelulaitos Muu sijoittaminen kodin ulkopuolelle Oma koti (vanhempien kanssa) 3 3 Päihdehoitolaitos Perhekuntoutusyksikkö Sijaisperhe Sukulaisperhe tai läheisperhe Vankila Yhteensä Yläolevaan taulukkoon ei ole merkitty lukuja 0-2, salassapitosäännösten vuoksi. Lähde: THL ja Sosiaali-Effica asiakastietojärjestelmä. Lastensuojelun kustannukset Heinolassa v : Heinolan lastensuojelun kustannusten kasvu on saatu pysäytettyä v , netto 2010, netto 2011, netto 2012, netto 2013, netto Lapsiperheiden sosiaalityö Avohuollon tukitoimet 1 Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun laitokset Perhetyö Menot yhteensä 1 Sisältää lastensuojelun tukipalvelut sekä lasten- ja nuortenhuollon asumispalvelut

23 Työikäisten hyvinvointi ja terveys Työikäisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme, ovat liitteessä 4a. Heinolassa vuotiaiden avioeroon päättyvien liittojen osuus tuhatta vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti on vaihdellut 2000-luvulla 12-20,6 välillä. Vuonna 2012 määrä oli 15,8. Raskaudenkeskeytysten määrä tuhatta vuotiasta naista kohden on vaihdellut 6,6-12,5 välillä. Vuonna 2012 määrä oli 8,3 tuhatta vuotiasta naista kohden. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Heinolassa on kivunnut 2000-luvulla 10,3 prosentista 11 prosenttiin. Tilanne on Heinolassa huonompi kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen (25-64 v) %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on noussut vuodesta 2000 vuoteen 2011 kolmella prosentilla; vuonna 2012 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli Heinolassa 23,2 % vastaavanikäisestä väestöstä. Määrä on huomattavasti suurempi kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin mm. allergioita ja joitakin tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista tukielinsairaudet yleistyvät myöhäisellä työiällä ja vanhuksilla. Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Heinolassa vaihdellut 7 %:n molemmin puolin, ollen vuonna ,6 %. Osuus kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä. Toimeentulotuen saamista on käytetty yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Usein on kuitenkin kysymys lyhytaikaisesta elämäntilanneköyhyydestä. Pitkäaikaisesti (vuoden aikana vähintään 10 kk) toimeentulotukea saaneiden %-osuus vastaavanikäisestä väestöstä on koko 2000-luvun pysytellyt Heinolassa 2 % tuntumassa. vuonna 2012 osuus oli 2,1 prosenttia. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden

24 tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Sairaalassa hoitoa saaneiden heinolalaisten työikäisten (25-64 v) hoitopäivien määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on 2000-luvulla vaihdellut 1060,7:stä hoitopäivästä 1592,4:ään. Eniten hoitopäiviä on ollut vuonna 2003 ja vähiten vuonna Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaaloissa mukana ovat myös psykiatriset sairaalat ja terveyskeskusten vuodeosastot. Mukaan on otettu myös synnytykset. Sairaalahoidossa vuoden aikana olleiden vuotiaiden hoitopäivien lukumäärä kertoo samanaikaisesti sekä sairastavuudesta että lisääntymisterveydestä, koska mukana ovat myös normaalit synnytykset. Hoitopäivien määrä riippuu myös jatkuvasti muuttuvista hoitokäytännöistä. Hoitoajat ovat jatkuvasti lyhentyneet, mikä vähentää hoitopäivien määrää, vaikka sairastavuus ei olisikaan muuttunut. Vuosittainen vaihtelu vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetuissa työikäisissä tuhatta vastaavanikäistä kohden, on ollut suhteellisen vakio koko 2000-luvun. Määrä on vaihdellut 12,2 %:sta 15,8 %:iin; vuonna 2012 se oli 12,5 % ja taso oli alempi kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Sairaalahoitoa tarvitsevat aikuisten tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa aikuisen hyvinvointiin ja terveyteen. Päihdehuollon laitoksissa (katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä) hoidossa olleiden heinolalaisten työikäisten määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Määrä on vaihdellut vuoden ,8 %:sta vuoteen 2010 ja ollen vuonna ,6 %. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Myös päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden työikäisten määrä tuhatta vastaavanikäistä kohden on muuta maata korkeampi. Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden vuotiaiden määrä suhteutettuna ko. ikäluokkaan kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairastavuuden määrää ja niiden vaikeusastetta Ikäihmisten hyvinvointi ja terveys Ikäihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät kuviot, joissa vertailutietona koko maa ja Päijät-Häme, ovat liitteessä 4a. Dementiaindeksi (ikävakioitu) oli vuosina Heinolassa 91,0 (koko maa 100,0). Indikaattori ilmaisee Alzheimer-tautiin myönnettyjen reseptilääkekorvausoikeuksien (takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini tai mema) määrän suhteutettuna väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Ikävakiointi on tehty epäsuoraa menetelmää käyttämällä 5-vuotisikäryhmissä. Aikasarja kattaa vuodet Indikaattori kuvaa Alzheimer-tautiin määrättyjen reseptilääkitysten määrän suhteutettuna alueen väestöön. Heinolalaiset jäivät eläkkeelle (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkkeelle) keskimäärin 60 vuoden iässä vuonna Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet eivät ole mukana keskiarvossa. Eläkkeelle siirtymisikä on myöhentynyt Heinolassa koko 2000-luvun ja täyttä kansaneläkettä nauttivien määrä on vähentynyt samassa ajassa reilusti. Heinolassa on vähemmän täyttä kansaneläkettä saavia 65-vuotta täyttäneitä kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä.

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena

Junes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat:

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Tiekartta varjosta valoon

Tiekartta varjosta valoon KUNTAMARKKINAT, 15.09.2011 Kunnan väestön terveydentilan seuranta: Mitä lahjomaton PYLL kertoo? Ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet Potential Years of Life Lost PYLL Ilkka Vohlonen, ilkka.vohlonen@audiapro.fi

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana

Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Iin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015

Iin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015 Iin kunnan visio Ii on kasvava, viihtyisä ja elinvoimainen, luovasti uudistuva kunta Iissä on Ideaa Iin kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015 Peruspalvelut kaikille kuntalaisille omalta

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013 Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus Syksy 213 Keskeiset havainnot satakuntalaisista nuorista ja heidän hyvinvoinnista 1. Satakunnan nuoret 2. Terveys Satakunnassa on yhteensä 71514 alle

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus

Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus Haukiputaan kunnan hyvinvointikertomus = eri hallinnonalojen yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Kertomuksen laadinnan tarkoitus: Kertomuksen

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016 1 Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2014-2016 1. Suunnitelman lakisääteinen perusta Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta

täyttäneitä... 47 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin verenpainetaudin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,... 48 Lonkkamurtumat 65 vuotta Sisällys 1. Taustatietoja... 3 Kelan sairastavuusindeksi... 4 Tuloerot... 5 PYLL-indeksi 2012... 6 Ikärakenne... 10 Huoltosuhde, demografinen 2013... 13 Verotulot... 14 Valtionosuudet yhteensä euroa /

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19

Hyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011.

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot