Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA OSANA PÄIHDE- JA HUUMESTRA- TEGIAA Ehkäisevän päihdetyön työryhmä

2 2 KUVAILULEHTI Julkaisija Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma /(Perusturvallisuusvaliokunta)Hyvinvointivaliokunta Tekijät Ehkäisevän päihdetyön työryhmä Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Toimeksiantaja Perusturvallisuus-valiokunta Julkaisun nimi FORSSAN SEUDUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA OSANA PÄIHDE- JA HUU- MESTRATEGIAA Julkaisun osat Seutukunnalla on laadittu Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010, jonka osastrategia on vuonna 2003 valmistunut Forssan seudun päihde- ja huumestrategia. Päihde- ja huumestrategia tarkastelee päihdetyötä erityisesti palvelujärjestelmän kautta ja mitä toimenpiteitä tulee tehdä päihdepalveluiden parantamiseksi. Strategiassa on kuvattu varhaisen tuen toimintamalli nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi eri hallintokuntien työnä ja toimijoiden yhteistyönä. Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma on laadittu täydentämään Forssan seudun päihde- ja huumestrategiaa Tässä toimintasuunnitelmassa hahmotetaan ehkäisevää päihdetyötä ihmisen koko elämänkaaren näkökulmasta. Siinä on kirjattu kunnan hallintokuntien ja elinkeinoelämän nykyinen toiminta sekä tehty uusia toimintaehdotuksia. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaa laadittaessa on käytetty hyväksi tutkimustietoa ja näyttöä erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Suunnitelma sisältää konkreettisia toimia ja työtapoja ja sen tavoite on toimia työvälineenä ehkäisevän päihdetyön eri toimijoille sekä auttaa ottamaan huomioon kunnallisessa päätöksenteossa ehkäisevän päihdetyön näkökulma. Suunnitelma on tiivistetty taulukon muotoon. Eri ikävaiheissa on asetettu keskeisimmät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset tavoitteet ja keinoja, miten ne saavutetaan. Toimintasuunnitelmassa korostuu yhteisön kehittyminen vastuullisuuteen ja kumppanuuteen päihdekysymyksissä, kansanterveyden edistäminen, terveyskasvatus ja terveysviestintä sekä päihteidenkäytöstä syntyvien riskitilanteiden ja sairauksien ehkäisy. Suunnitelma painottaa pitkäjänteistä ja toisiinsa systemaattisesti liittyvien toimien kokonaisuutta. Toimintasuunnitelman seuranta ja arviointi on myös vastuutettu. Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteet on kirjattu seuraavin kokonaisuuksin - LAPSEN IKÄVUODET ESIOPETUSIKÄ - PERUSOPETUSIKÄ - NUORTEN VAPAA-AIKA - TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSET - KORKEAN ASTEEN OPPILAITOKSET - AIKUISEN ERI ROOLIT: AIKUISIÄN TERVEYS TYÖELÄMÄ VANHEMMUUS - PÄIHTEET ERI RISKIRYHMISSÄ JA -TILANTEISSA - MUUT ALKOHOLIPOLIITTISET KEINOT - TUPAKKAPOLIITTISET KEINOT Edellä esitetyt toimenpiteet muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu ehkäisevän työn seuranta ja arviointi. Avainsanat: Päihteet, huumeet Sarjan nimi ja numero Jakaja Kokonaissivumäärä 69 sivua Kustantaja: Forssan seudun kehittämiskeskus Oy Aluekeskusohjelma / Hyvinvointivaliokunta ( Perusturvallisuusvaliokunta)

3 3 SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI JOHDANTO FORSSAN SEUDUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIONTI LIITTEET LIITE 1 PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TILANNEKATSAUS FORSSAN SEUDULLA LIITE 2 YLEISKATSAUSTA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN PERUSTEISIIN Yleistä Alkoholi ja arki Tupakka terveyshaitta savuisena ja savuttomana Huumeet osana arkeamme Päihdevalistuksen mahdollisuudet LIITE 3 VALTAKUNNALLISIA OHJEITA EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN JA NIIDEN TOTEUTUMINEN FORSSAN SEUDULLA Päihdepalvelujen laatusuositus Alkoholiohjelma Liite 3.2 Kumppanuussopimusmalli Alkoholipolitiikan kuluttajaopas Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepoliittisesta toimenpideohjelmasta vuosille Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit LIITE 4 ESIMERKKEJÄ HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ Seudullisia Muita LIITE 5 INTERNET-SIVUSTOJA Lähteet Sähköiset... 64

4 4 1 JOHDANTO Seutukunnalla on laadittu Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010, jonka osastrategia on vuonna 2003 valmistunut Forssan seudun päihde- ja huumestrategia. Päihde- ja huumestrategia tarkastelee päihdetyötä erityisesti palvelujärjestelmän kautta ja mitä toimenpiteitä tulee tehdä päihdepalveluiden parantamiseksi. Strategiassa on kuvattu varhaisen tuen toimintamalli nuorten päihteidenkäytön ehkäisemiseksi eri hallintokuntien työnä ja toimijoiden yhteistyönä. Forssan seudun päihde- ja huumestrategiasta 2003 saaduissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota ehkäisevän työn osuuden puuttumiseen. Vuonna 2006 Stakesin julkaisemat ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit määrittelevät ehkäisevän päihdetyön toiminnaksi, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevää päihdetyötä on myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Päihteillä tarkoitetaan alkoholia sekä muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta kuten huumausainetta. Tässä toimintasuunnitelmassa käsitellään myös tupakan ja nuuskan käytön ennaltaehkäisyä. Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma on laadittu täydentämään Forssan seudun päihde- ja huumestrategiaa Toimintasuunnitelmassa hahmotetaan ehkäisevää päihdetyötä ihmisen koko elämänkaaren näkökulmasta. Siinä on kirjattu kunnan hallintokuntien ja elinkeinoelämän nykyinen toiminta sekä tehty uusia toimintaehdotuksia. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaa laadittaessa on käytetty hyväksi tutkimustietoa ja näyttöä erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Suunnitelma sisältää konkreettisia toimia ja työtapoja ja sen tavoite on toimia työvälineenä ehkäisevän päihdetyön eri toimijoille sekä auttaa ottamaan huomioon kunnallisessa päätöksenteossa ehkäisevän päihdetyön näkökulma. Suunnitelma on tiivistetty taulukon muotoon. Eri ikävaiheissa on asetettu keskeisimmät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset tavoitteet ja keinoja, miten ne saavutetaan. Toimintasuunnitelmassa korostuu yhteisön kehittyminen vastuullisuuteen ja kumppanuuteen päihdekysymyksissä, kansanterveyden edistäminen, terveyskasvatus ja terveysviestintä sekä päihteidenkäytöstä syntyvien riskitilanteiden ja sairauksien ehkäisy. Suunnitelma painottaa pitkäjänteistä ja toisiinsa systemaattisesti liittyvien toimien kokonaisuutta. Toimintasuunnitelman seuranta ja arviointi on myös vastuutettu. Suunnitelmassa on laaja liiteaineisto. Liite 1 sisältää Päihteiden käytön tilannekatsauksen Forssan seudulla ja liite 2 yleiskatsauksen ehkäisevän päihdetyön perusteisiin. Päihdetyössä on etsittävä luotettavaa tietoa. Liitteessä 3 on laajasti käyty läpi valtakunnalliset ohjeet ja arvioitu, miten ne toteutuvat Forssan seudulla. Liitteessä 4 on esimerkkejä hyvistä käytännöistä sekä Forssan seudulla että muualta.

5 5 Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma on laadittu moniammatillisen ohjausryhmän ja vastuuhenkilöiden kanssa yhteistyönä. Työryhmän nimesi Forssan seudun aluekeskusohjelman alainen perusturvallisuus-valiokunta joulukuussa Ja se kokoontui viisi kertaa. Työryhmän jäsenet: Markku Puro, yhtymäjohtaja, FSTKY, Pj Koulu - Rehtori Margareta Vasala, Forssa Kouluterveydenhuolto - Sirkku Tuki, kouluterveydenhoitaja, Forssa Nuorisotyö - Jaana Riitamaa, nuorisotyöntekijä, Forssa Heikki Lähdekorpi, nuorisotyöntekijä, Jokioisten seurakunta Erityisnuorisotyö Maija Saarinen, erityisnuorisotyöntekijä, Jokioinen alkaen Työterveyshuolto - Riikka Seppälä, työterveyshoitaja, FSTKY Erikoissairaanhoito - Markku Turunen, FSTKY Ympäristöterveydenhuolto: Markku Anto, terveystarkastaja, FSTKY Tytti Karhu Etsikko-projektin edustaja asti Sanna Liski Etsikko-projektin edustaja asti Sanna Mantere Nepal-projektin edustaja asti Mariina Niittymäki Nepal-projektin edustaja asti FAI - Tuula Koivula johtava rehtori HAMK - Marjut Vironhovi, lehtori Päivähoito - Osastopäällikkö Irmeli Niittymäki, Forssa Ehkäisevä päihdetyö - Seppo Ruuska, raittiussihteeri, FSTKY asti Poliisi - Mika Penttilä, Forssan kihlakunnan poliisilaitos Tarja Nurmi-Niemelä, sosiaaliterapeutti, A-klinikka FSTKY Raija Vähätalo, terveyskasvatuksen yhdyshenkilö, FSTKY Toimintasuunnitelma valmistui ja siitä pyydettiin lausunnot kuntien lautakunnilta. Nyt julkaistavassa suunnitelmassa on otettu huomioon saatu palaute ja suunnitelman rakenne on muutettu. Työryhmä hyväksyi toimintasuunnitelman kuudennessa kokouksessaan

6 6 2. FORSSAN SEUDUN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTASUUNNI- TELMA Ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma on laadittu taulukkomuotoon. Tarkastelunäkökulma on ihmisen elämänkaari vauvasta vaariin. Aikuisikää tarkastellaan aikuisen elämän eri roolien kautta. Eri ikävaiheissa on asetettu keskeisimmät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset tavoitteet ja keinoja, miten ne saavutetaan sekä mikä taho ensisijassa vastaa toiminnasta. Ehkäisevän päihdetyön toteutustapa on monialaista ja verkostomaista ja paljolti osana eri ammattikuntien perustyötä. Ihmisillä on oikeus asialliseen, ajantasaiseen ja monipuoliseen tietoon päihteistä. Toimintasuunnitelmassa on myös alkoholipoliittisia keinoja esityksenä. Tupakoinnin ehkäisyä tarkastellaan sekä elinympäristössä että terveydenedistämisen näkökulmasta. Ehkäisevän päihdetyön toimenpiteet: - LAPSEN IKÄVUODET ESIOPETUSIKÄ - PERUSOPETUSIKÄ - NUORTEN VAPAA-AIKA - TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSET - KORKEAN ASTEEN OPPILAITOKSET - AIKUISEN ERI ROOLIT: AIKUISIÄN TERVEYS TYÖELÄMÄ VANHEMMUUS - PÄIHTEET ERI RISKIRYHMISSÄ JA -TILANTEISSA - MUUT ALKOHOLIPOLIITTISET KEINOT - TUPAKKAPOLIITTISET KEINOT

7 7 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET: LAPSEN IKÄVUODET 0-5 VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSET TERVEYDENHUOLTO Perhesuunnittelu Äitiysneuvola Lastenneuvola PÄIVÄHOITO SEURAKUNTA MLL, FORSSAN MIE- LENTERVEYSSEURA LAPSIPERHEIDEN KANSSA TYÖSKEN- TELEVÄT TIETO Odottava äiti tietää päihteiden käytön vaikutukset raskauden kulkuun, imetykseen Isä ymmärtää oman päihteiden käyttönsä merkityksen perheelle Perheeksi ja vanhemmaksi kasvaminen Vanhemmat ymmärtävät varhaisen vuorovaikutuksen merkityksen TAITO Vanhemmat osaavat tunnistaa ja vastata lapsen tarpeisiin ASENNE Päihteetön odotusaika Lasta odottavaa päihdeäitiä tuetaan tehostetusti raittiuteen TIETO Vanhemmat kykenevät tarvitessaan hakemaan tukea TAITO Tukiverkoston luominen Vanhemmilla on arjessa selviytymisen taidot Lapsen kannalta päivähoidossa korostuu lapsen itsetunnon kehittäminen on pohja myöhemmälle itsemääräämiselle. ASENNE Avoin keskustelu, aidoissa tilanteissa ja aikuisten asiallinen asenne päihteisiin Vanhemmat ymmärtävät, miten lapsi kokee vanhempien päihteidenkäytön ja miten se voi vaikuttaa lapseen Lapsella: Oman kehon tunteminen Lapsen kehitystason mukaista tietoa päihteistä Turvallinen lapsuus Lapsiperheiden kanssa työskentelevien omat tiedot, taidot ja asenteet. Äitiysneuvolassa AUDITtesti molemmille vanhemmille myös tupakointitottumuksia kysellään Perhevalmennus - parisuhde ja vanhemmuus aiheina Verkostoyhteistyö ja - auttaminen lasta odottavan päihteitä käyttävän tueksi Perhevalmennusryhmien tapaamiset jatkuvat synnytyksen jälkeen Kotikäynti (lastenneuvola) 3- ja 6-vuotisneuvolassa perheen tupakointi ja päihteidenkäyttö puheeksi Varhainen vuorovaikutus menetelmä Vanhemmuuden roolikartta menetelmä Huolen harmaa - vyöhyke Lapsen etu ja hyvinvointi pääasia Päivähoidon tehtävä vanhempien tukeminen kasvatustyössä. Käsikynkkä -toiminta Seurakunnan äitilapsikerhot, päiväkerho ja perhetyö Perhekerhot, äitikahvilat Nettilinkit Lapsen oman äänen ja kokemuksen esille nostaminen vanhempien päihteiden käytön yhteydessä arvokas palaute vanhemmille ja ennalta ehkäisevä toimenpide Lapsiperheiden kanssa työtä tekevien tietojen päivitys päihteistä

8 8 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET: ESIOPETUSIKÄ VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSET KOULUTOIMI OPPILASHUOLTO TIETO Tiedostaa, miten oma keho toimii ja kuinka siitä pidetään huolta Lapsella on tietoa vaarallisista aineista TAITO Lapsen kannalta esiopetuksessa korostuu lapsen itsetunnon kehittäminen, mikä on pohja myöhemmälle itsemääräämiselle Kykenee päättämään, mitä tehdä ongelmatilanteissa ja hakea apua. Osaa toimia ryhmässä ASENNE Lapsella on hyvä itsetunto Hankitaan kirjallisuutta, pelejä jne materiaalia, joiden avulla lasta autetaan puhumaan perheessä olevista vaikeista asioista esim. vanhempien päihteidenkäytöstä ja perheväkivallasta Henkilökunnalle: koulutusta ja perehdytyskansiossa, miten päihteistä puhutaan lasten kanssa Etsitään kokeilupäiväkoti, jossa kokeillaan esikouluikäisten päihdekasvatusta Lapselle opetetaan jämäkkyyttä POLIISI Turvallisuussäännöt Poliisi vierailee pyyntöjen perusteella TERVEYDENHUOLTO Siirtymävaiheissa yhteistyö esiopetus ja kouluterveydenhuolto

9 9 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET: PERUSOPETUSIKÄ VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA KOULU TIETO, TAITO, ASENNE Koulun oma päihdestrategia Terveystiedon opetus edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia Poissaolojen seuranta ja koulu- ja turvallisuutta tukevaa kiusaamisen vähentämisen osaamista. Opetus kehittää toimintamalli tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden Päihdeaiheiset tapahtumat Oppilashuollossa säätelyä ohjaavia, toiminnallisia oppilaille ja vanhemmille ja eettisiä valmiuksia terveyteen liittyvissä asioissa. Mediakriittisyys ja medialukutaito Koulun, nuorisotoimen, seurakunnan ja järjestöjen antaman päihdekasvatuksen on oltava linjassa keskenään seulotaan lapset, joilla ei ole harrastuksia ja on ehkä pieniä pulmia ja ohjataan heidät toiminnallisiin pienryhmiin. Terveystiedon opetus: Vuosiluokilla 1-4 Terveystiedon opetus on integroitu ympäristöja luonnontietoon Koulupäivän aikana tupakointiin puututaan, esim. Sylvään malli kts. liite 3 TERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto Koululaisen terveen kehityksen tukeminen Tupakoimattomuuden myönteisteisten puolien korostaminen Sosiaalisten paineiden siedon vahvistaminen Koululaisen päihteiden käytön tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Vuosiluokilla 5-6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa Vuosiluokilla 7-9 terveystieto itsenäinen oppiaine Lions Quest ohjelman hyödyntäminen Vuosittain kaikilla luokkasateilla yksilötarkastukset, joissa osassa vanhemmat mukana, lisäksi ryhmätilaisuudet ja kotikäynnit Käytössä kirjallista materiaalia päihteistä Smokefree Class-kilpailuun osallistuminen 7-8 luokat Havainnollinen esitys päihteettömyyden eduista painottaen tupakoimattomuutta säännöllisin välein 4-6 lk oppilaille esim. järjestöjen tuella Hammashuolto Motivointia tupakoimattomuuteen suun terveydenkannalta Tupakan ja nuuskan vaikutus suun terveyteen 4 lk terveystarkastus keskustelu ja kirjallista materiaalia tupakoinnista 6 lk Päihdekokeiluista kieltäytymisen opettelua roolileikein Nuorten päihdemittari alkaen 7. lk Tarvittaessa Luokilla 8-9 Nuorten päihdemittari apuna keskustelussa Yksilötarkastukset: keskustelua hammashuollossa POLIISI Ryhmätilaisuus 5 lk Poliisi vierailee kouluissa ja pitää laillisuuskasvatustunteja. Kampanjoita mm Elämää täysillä, pysähdy ajoissa

10 10 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMEPITEET: NUORTEN VAPAA-AIKA VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSET 7-12 vuotiaat NUORISOTYÖ KOULU YHDISTYKSET TIETO Päihteiden käytön ja tupakoinnin aloittamisen ehkäisy TAITO: Sosiaaliset taidot itsetunnon kehittäminen Vuorovaikutustaitojen kehittämine Toisen ihmisen kunnioittaminen Hyvien tapojen noudattaminen Taito kohdata erilaiset ihmiset Vastuu omista tekemisistä ASENNE Myönteinen asenne päihteettömyyteen Taata turvallinen iltapäivä lapselle Hyvä itsetunto Pystyy kohtaamaan vastoinkäymiset ja selviytyy niistä Myönteinen asenne toisiin lapsiin/aikuisiin sekä opittuihin tapoihin Suvaitsevaisuus TAATAAN LAPSELLE TURVALLINEN ILTAPÄI- VÄ Tuetaan kaikin eri keinoin lapsen kehitystä ja kasvua Koululaisten iltapäiväkerhot, pienryhmätoiminta Jaetaan tietoa keinoin, jotka lapsi ymmärtää (kirjat, videot) Lähestymistavat yksilötasolla ja yhteisesti Leirit, retket, kurssit, tapahtumat Jokioisilla pajapäivät alaluokilla, päihdevalistustunnit Nuorisotyöntekijä mukaan koulun arkeen, oppilashuoltoon, Nuorisotyön ja poliisin sekä sosiaaliviranomaisten yhteistyö Etsikko-projektin kokeileman toiminallisen pienryhmätoiminnan vakiinnuttaminen kts. liite 4 Vanhemmat Vanhempien kasvatuksen tukeminen Rajojen asettaminen lapsille Myönteinen asenne omaan vanhemmuuteen ja kasvatusvastuuseen Ajan antaminen lapselle Vanhempainillat Aikuisten oma esimerkki Forssan Henki teesit: 1. Aikuinen ei hanki alkoholia lapselle 2. Kotiintuloajat 3. Jokainen aikuinen puuttuu ilkivaltaan Nuorisotyöntekijän toiminnan suuntaaminen tukemaan myös vanhemmuutta

11 11 NUORISOTYÖNTEKI- JÄT Nuorisotyöntekijät yhtenäistävät nuorisotoimen kasvatuksellista roolia nuorten elämässä. Nuorisotyöntekijät päivittävät omat tietonsa päihteistä. VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA NUORISOTYÖ TIETO Päihteiden käytön ja tupakoinnin aloittamisen Päihdeputki ja elämyk vuotiaat ehkäisy selliset päihdevalistus- Tuetaan kaikin eri keinoin nuoren kehitystä tapahtumat ja kasvua TAITO Tuetaan nuoren itsetunnon kehitystä Opetellaan toimimaan ryhmässä Otetaan toiset huomioon ASENNE Kavereita voi tavata selvin päin Kriittinen asenne päihteisiin ja päihteettömyyden edut Turvallinen vapaa-aika KAIKKI NUORISO- TOIMEN TILAISUU- DET OVAT PÄIH- TEETTÖMIÄ Varhainen puuttuminen työvälineeksi Pienryhmätoiminta työtavaksi erityisnuorten kohdalla Forssan nuorisotoimi järjestämä päihdeputkitapahtuman yhteistyössä muiden kuntien nuorisotoiminen ja muiden yhteistyötahojen kanssa ainakin joka 3. vuosi edellinen 2003, seuraava 2006 Seudun kuntien nuorisotoimet laativat yhteiset toimintaperiaatteet. Liite 5 Kohdennetun nuorisotyömallin käyttöönotto Nuorisotiedotuspisteet kaikkiin kuntiin Nuorisotyöntekijän läsnäolon lisääminen koulun arjessa POLIISI SEURAKUNTA O-toleranssi: varhainen päihteisiin puuttuminen TIETO Päihteetön rippikoulu, joissa oppitunteja ja toimintakokonaisuuksia päihteistä TAITO, ASENNE Vaihtoehtoja ja tukea päihteettömyyteen Mahdollisuus toteuttaa itseään, toimia esimerkkinä ja kantaa vastuuta välittää tietoa Turvallinen vapaa-aika Yhteistyö nuoriso- ja sosiaalitoimen kanssa Nuortenillat Retket, leirit Isoskoulutus Kerhonohjaajakoulutus, nuorten vetämät kerhot Rippikoulujen vanhempainillat Valomerkki varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön Liite 6 PROJEKTIT ETSIKKO-projekti NEPAL-Projekti LOUNAIS-HÄMEEN NUORTEN PALVELU RY Nuorkauppakamari Uusien luovien työtapojen kokeilu ja löytäminen, opiskelun, työelämän ja päihteettömyyden tukeminen sekä sosiaalinen ja elämänhallinnallinen vahvistaminen, koulun ja kodin ulkopuolinen tuki kaikilla elämän osa-alueilla. Vapaaehtoiset aikuiset pyrkivät olemaan nuorten turvana ja apuna katupartioiden ja tukihenkilötoiminnan muodossa. Samalla tarjotaan myös hyödyllinen ja päihteetön vapaa-ajan vieton vaihtoehto aikuisille. Hallinnoi Nepal-projektia Tukee taloudellisesti tiedon välitystä kohderyhmä: 7-9 luokkalaisten oppilaiden vanhemmat Malli pienryhmätoiminnan järjestämisestä Oppilaitospäivystykset Yksilötason nuorisotyö Pienryhmätoiminnat Verkostotyö Päihteettömän vapaaajan toiminnan tarjoaminen Katupäivystys isommissa tapahtumissa Nuoret ja päihteet opas vanhemmille (2003) Projekteissa hyviksi havaittujen työtapojen juurruttaminen Kts. Liite 4 Opas uusitaan säännöllisin välein -prosessin käynnistää vastuutaho: A- klinikka Oppaan sisältö tuotetaan yhteistyönä

12 12 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET: TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSET VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTTI TIET0 Kaikilla opiskelijoilla pakollisina opintoina terveystieto 1ov, missä yhtenä osa-alueena tupakoinnin ja päihteiden vaikutus terveyteen ASENNE Päihteetön oppilaitos Päihteetön työpaikka Terveystarkastus Kuraattorityö Kodin ja koulun välinen yhteistyö Nopea puuttuminen mm. poissaolojen seuranta, niihin puuttuminen ja syiden selvittely Päihdevalistustempaukset 1-2-krt / vuosi oppilaitoksessa Päihdevalistustilaisuuksiin osallistuminen (Päihdeputki, Huumebussi) Verkostotyö: ForssaWorkin kehittämä toimintamalli Kts. Liite 6 Laatukäsikirjan menettelyohjeet koskien päihdeasioita Oppilaitoksen ja asuntolan järjestyssäännöt Kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistäminen, kysely vanhemmille keväällä 2005 Koulukohtaisen opetussuunnitelman uudistaminen koskien päihdeasioita TERVEYDENHUOLTO Opiskelijaterveydenhuolto Terveen itsenäistyvän nuoren kehityksen tukeminen Uudet oppilaat: Omaehtoinen terveydenhoito elintavat: mm. - tupakka, alkoholi Ensiaputaitojen opettaminen: alkoholimyrkytyksen saaneesta kaverista huolehtimisen opettaminen nuorille FORSSAN LYSEO YHTEIS- TIETO Kaikilla opiskelijoilla on tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta TAITO ja ASENNE Opiskelija osaa toimia terveyttä edistävästi ja on terveysmyönteinen Yksi pakollinen päihdekasvatus kurssi ja kaksi syventävää valtakunnallista kurssia Koulun oma päihdestrategia TERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto Terveen itsenäistyvän nuoren kehityksen tukeminen Terveydenhoitajan - Asennetavoite: henkilökohtaiset tapaamiset: omat näkemykset omasta päihteidenkäytöstä - Lukion 1. vuosikurssin terveystarkastukset: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Nuorten päihdemittari. - Muut hakeutuvat omaaloitteisesti

13 13 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET: KORKEAN ASTEEN OPPILAITOKSET VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA HAMK, FORSSAN YKSIKKÖ TIETO, TAITO, ASENNE Terveysmyönteisyys ja päihdetietouden lisääminen kaikissa Hamk:n Forssan yksikön koulutusohjelmissa. Hamk:n päihdeohjelma Hamk:n Forssan yksikön kriisityöryhmä Hoitotyön opiskelijoiden opintoihin sisältyvät päihde- ja mielenterveysopintojaksot ja erilaiset aiheeseen liittyvät projektit kuten esim. Päihdeputki, Välkkäfrendit-toiminta ym. Opiskelijat osallistuvat FSTKY:n tarjoamiin mielenterveys- ja päihdetyön tutkimusja kehittämishankkeisiin. Opiskelijoille ja henkilökunnalle osoitetut tupakointipaikat. TERVEYDENHUOLTO Opiskelijaterveydenhuolto Terveen itsenäistyvän nuoren kehityksen tukeminen Omaehtoinen terveyden hoito elintavat: mm. tupakka, alkoholi

14 14 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET AIKUISEN ERI ROOLEISSA: AIKUISIÄN TERVEYS VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA AIKUISIÄN TERVEYS Mini-interventio terveydenhuollossa TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuolto Lääkärienvastaanotot Aikuisneuvonnan terveydenhoitaja ja myös sosiaalitoimen asiakasneuvonnassa päihdeasioiden puheeksi otto Sairaanhoitajan vastanotto Hyvä päihdeongelmai- Seudullisten Hammashuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveystyön vastuualue TIETO Päihteiden ja erityisesti alkoholin terveyshaittatietouden lisääminen Väestöllä tulee olla mahdollisuus riippumattoman ja paikkansa pitävään tietoon omien valintojensa seurauksista sekä apuun neuvontaan terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. TAITO Aikuinen pystyy omilla valinnoillaan muuttamaan alkoholitapojaan, jos kulutus ylittää kertakäytön tai säännöllisen käytön riskirajat tai muuten elämäntilanne muutosta edellyttää. ASENNE Päihteiden haittavaikutuksia koskeva tieto sekä terveitä elämäntapoja korostava kulttuuri-ilmasto toimivat yhdessä taustatekijöinä ihmisten päihteidenkäyttöä ja elämäntapoja koskevissa valintatilanteissa sen hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus on ehkäisevää työtä 65-v terveysiltapäivä Mielenterveysfoorumi Alkoholinkäytön itsearviointiin ja hallintaan opastavaa tiedotusta lisätään toimijoiden kanssa yhteistyönä vuotiaat avioparit - oma iltapäivä/ilta Keskustelun herättäminen vanhenevan ihmisen alkoholin käytöstä Tupakka ja terveysvaikutukset Passiivisen tupakoinnin merkitys 40-vuotiaiden terveystarkastus Terveydenhuollon kontakteissa otetaan puheeksi tupakointi Sairaalassa hoitojaksolla tuetaan tupakoimattomuuteen ja tiedotetaan avohoidon tukimahdollisuudesta KOLMAS SEKTORI Seurakunta, Eläkeläisjärjestöt Kansanterveysjärjestöt voisivat vertaistukiryhmillä tukea tupakonnin lopettamista

15 15 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET AIKUISEN ERI ROOLEISSA: TYÖELÄMÄ VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA TYÖELÄMÄ TIETO Työterveyshuollon Työpaikalla kirjallinen TYÖPAIKKA Lisätä päihteiden vaikutuksista tietoa toimintasuunnitelmassa päihdeohjelma ja TYÖTERVEYSHUOLTO TAITO työpaikan päihdeohjelma, hoitoonohjausmalli A-KLINIKKA Osataan puhua työelämässä päihdevaikutuksista jossa menettely- Tiedotetaan esim. tosiasioiden pohjata ja puuttua tavat hoitoonohjauksesttysoppaan työpaikan perehdy- huolestuvaan päihdekäyttöön ja mukana estää päihderiippuvuuden syntymistä Sairauspoissaolojen ASENNE seuranta Tilanneraittiuden edistäminen työpaikalla. Esimiestyö Mielenterveysfoorumin Varhainen puuttuminen on välittämistä teemana Työelämä ja päihteidenkäyttö TYÖTERVEYSHUOLTO TIETO Tupakan terveysvaikutukset ja työnperäisten altisteiden yhteisvaikutukset TAITO Osataan tukea tupakoinnin vierotuksessa ASENNE Tehostetaan toimintaa savuttomina työpaikkoina Terveystarkastukset Tupakasta vierotusryhmät Työnantaja tukee korvaushoitoa TYÖVOIMATOIMISTO MIELENTERVEYSSEURA Kamut - projekti Työttömän tukitoimet työllistymiseen ja mielekkään toiminnan järjestäminen

16 16 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET AIKUISEN ERI ROOLEISSA: VANHEMMUUS VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA VANHEMMUUS JA TIETO, TAITO JA ASETEET Säännöllisesti toistuvat ISOVANHEMMUUS Kasvaminen vanhemmuuteen alkaa lapsen odotusaikana. Vanhemmilla on kasvatusvastuu TERVEYDENHUOLTO omista lapsistaan. Vastuulliset van- hemmat tuntevat oman lapsensa niin läheisesti, että voivat eläytyä hänen tilanteeseensa PERHENEUVONTA ja tukea hänen yksilöllistä kasvuaan. Vanhemmuutta on auttaa lasta, olla kiinnostunut, asettaa rajoja ja arvostaa arjen yhdessä olemista Vanhempien esimerkki päihdekäyttäytymisessä ja seudullisesti järjestetyt päihdevalistustapahtumat Vanhemmuuden tukeminen äitiys- ja lastenneuvolatyössä, päivähoidossa, koulussa, seurakunnassa ja harrastetoiminnoissa Äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuollon käynneillä otetaan puheeksi perheen tupakointi- ja päihteiden käyttö lasten ja nuorten vanhempien kanssa Vanhempien kanssa työtä tekevien tietojen päivitys päihteistä Jokaisessa viranomaistilanteessa puututaan lapsen turvallisuuden perusteella asiaan, jos vanhempi päihtyneenä ei pysty vastaamaan lapsen turvallisuudesta. SEURAKUNTA LAPSUUS PÄIHDE- YMPÄRISTÖSSÄ LASTENSUOJELU A-KLINIKKA Kun hoitopalveluissa kohdataan päihtynyt vanhempi, on selvitettävä, miten lasten hoito on järjestetty. Päihteitä käyttävien vanhempien lapset tarvitsevat tukitoimia lapsen hyvän hoidon turvaamiseksi ja järjestämiseksi. Perhetyö seurakunnassa Perheleirit Rippikoulujen vanhempainillat Parisuhdete lat Vanhempainryhmät Päihdeperheen tunnistaminen raskausaikana ja lastenneuvolatyössä sekä päivähoidossa, apuna AUDIT-kyselyt aikuisille ja nuorille ja Huolen harmaa-vyöhyke mittari Väkivallan puheeksi ottolomake neuvolatyössä Lastensuojeluilmoituksen aktiivinen käyttö Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Lapsen oman äänen ja kokemuksen esille nostaminen vanhempien päihteiden käytöstä, lapsen kokemuksen dokumentointi on arvokas palaute vanhemmille ja ennalta ehkäisevä toimenpide

17 17 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET: ERI RISKIRYHMISSÄ JA -TILANTEISSA VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA TERVEYDENHUOLTO: Terveydenhuollossa tehdään Työntekijän valmiudet PUHEEKSIOTTAMINEN JA tilannearvio päihteiden käytöstä päihteiden käytön puheeksi HOITOONOHJAUS PÄIH- päihteen vaikutuksen ottamiseen ja hoitoonohja- TEIDEN KÄYTÖSTÄ JOH- alaisena itsensä loukanneiden ukseen asiakkaan tarpeet TUVASTA ASIOINNISTA kanssa. Samoin teh- huomioon ottaen TERVEYDENHUOLLOSSA dään aina toiminta-arvio, kun alaikäinen asioi päihtyneenä. Potilasohjausmateriaalina Jo todettujen alkoholisairauksien päihdekansio vuoksi hoidossa olevien maksa- ja haimapotilaiden Lastensuojeluilmoitus hoitosuunnitelmassa tarkistetaan päihdehoidon järjestämisen tarve. Päihde-ehtoisen hoitotyön sisällön mallintaminen terveydenhuollossa: päideasiakkaan hoitopolku Henkilökunnan päihdekoulutuksen seuranta Yhteistyötä enemmän A- klinikan ja perus- ja erikoissairaanhoidossa POLIISI: RATTIJUOPUMUS Ajoneuvon kuljettajan TIETO riskistä joutua poliisin puhalluttamaksi ja jäädä kiinni rattijuopumuksesta on ennaltaehkäisyä Poliisin näkyvyys Puhallutuskampanjat Omaehtoinen alkometripuhallutus poliisiasemalla ja Autokeitaalla Kuntakeskuksissa toimiville ja aukioleville huoltoasemille kattavasti sijoitetaan alkometer-laitteita. Puhallutuspalvelusta tiedotetaan yleisölle TERVEYDENHUOLTO JA PÄIHDEHUOLTO: PÄIHDERIIPPUVUDEN ARVIOINTI JA AJOKORTTI Hoito on terveydenhuollon keino ehkäistä rattijuopumuksia. Poliisi edellyttää ajokykyyn vaikuttavan päihderiippuvuuden arviointia. Arvion tekemisen yhteydessä syntyvä kontakti mahdollistaa myös hoidon. arvi- Päihderiippuvuuden ointiohjelma 3-6kk Seurannan yhtenäistäminen yhteistyössä poliisin kanssa A-KLINIKKA: HUUMEIDENKÄYTTÄJIEN TERVEYSNEUVONTA Huumeidenkäytöstä aiheutuvien terveysriskien vähentäminen Terveysneuvonta Injisointivälineiden vaihto Hepatiittirokotus Toiminnan kautta kontakti huumeidenkäyttäjään Tiedotus terveysneuvonnasta

18 18 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET: MUUT ALKOHOLIPOLIITTISET KEINOT VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA ANISKELUPAIKAT LUVAT Suojella väestön terveyttä ja ANNISKELUPAIKOILLE estää sosiaalisia haittoja Poliisipäällikkö antaa lausunnon anniskelupaikkojen anniskelulupahakemuksista Otetaan käyttöön sosiaalisten vaikutusten arviointi lupia myönnettäessä ALKOHOLIN MYYNTIPAI- KAT Suojella nuorten henkilöiden terveyttä Anniskelupaikkojen oma valvonta Myyntipaikoissa kauppiaiden ikävalvonta VANHEMMAT JA YLI 18- VUOTIAAT HENKILÖT Noudattavat alkoholilakia eivät välitä alaikäisille alkoholia tavoitteena suojella nuorten henkilöiden terveyttä Yleinen asenne kasvatus Yhteisössä, yhteinen tavoite KUNNAT Edellyttävät lasten nuorten tilaisuuksissa päihteettömyyttä Tiloja luovuttaessaan järjestöjen käyttöön ja avustuksia myöntäessään huomioivat toiminta periaatteen Valtuustotasolla sitoudutaan Alkoholiohjelma tavoitteisiin ja tehdään Kumppanuussopimus POLIISI Alkoholilain toteutumisen täytäntöönpanoa Poliisi: tehovalvontaiskut kerran kuussa Lääninhallituksen alkoholitarkastus osallistuisi mielellään tehoiskuihin mahdollisuuksiensa mukaan MEDIAT Saadaan mukaan kulttuurimuutoksen luomiseen Lehdissä ja radiossa

19 19 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMENPITEET: TUPAKKAPOLIITTISET KEINOT VASTUUTAHO TAVOITTEET KEINOT EHDOTUKSIA TILOJEN HALTIJAT:. Tupakoinnin rajoittamisella pyritään väestön suojaamiseen tupakansavun aiheuttamilta terveyshaitoilta. Tupakkalaissa kiinnitetään erityistä huomiota myös tupakansavuttoman ympäristön toteutumiseen. Tupakkalain keskeisenä lähtökohtana on, ettei kukaan vastoin tahtoaan joudu alistumaan tupakansavulle. Tupakansavutonta hengitysilmaa voidaan näin pitää jokaisen suomalaisen perusoikeutena. Tupakkalain tavoitteena on myös nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäiseminen. Tupakkalaki ja asetus Tupakkapoliittiset keinot Tilat, joissa tupakointi on kielletty virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy yleisen kulkuneuvon sisätiloissa työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa Alle 18-vuotiaiden käytössä kieltää myös tupakointitilan järjestämisen pääasiassa päiväkodeissa ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa: Tupakkalaissa määrätään savuttomiksi kaikki koulut ja oppilaitokset sekä tietyin edellytyksin niiden ulkoalueet. Lain määräys oppilaitosten tupakointikiellosta pätee sekä kouluaikana että kouluajan ulkopuolella, koska savuttomuus määräytyy tilan ja ulkoalueen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan Tupakointi on myös kiellettyä julkisten yhteisöjen ylläpitämissä nuorisotiloissa sekä lasten ja nuorten toiminta- ja kokoontumistiloissa RAVINTOLAT Ravintoloiden ja muiden ravitsemisliikkeiden savuttomuus tuli voimaan asteittain. Siirtymäaika päättyi Lain mukaan tarjoilutiloja ja tarjoilutilasta voidaan varata enintään 50 prosenttia tupakoiville (Tupakkalain 13 ). Myymälöiden oma valvonta Kumppanuussopimus MYYNTIPAIKAT Suojella lasten ja nuorten terveyttä

20 20 TERVEYDENHUOLTO: Tupakkalain voimaantulo on muuttanut tupakointikäyttäytymistä. Laki voimaan SAVUTON TYÖPAIKKA / SAIRAALA / KUN- TAYHTYMÄ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Alaikäisten terveyden suojelu Alle 18-vuotialle myyntikielto Myymälöiden oma valvonta Alle 18-vuotialle myyntikielto hyvä, helpottaa valvontaa Ympäristöterveydenhuollon valvonta - kaupan omavalvonta toimii - tehty iskuja /vuosi Savuttomat tilat - ravintolat - tupakkalain odotukset eivät ole täysin täyttyneet, muutos on ollut myönteinen lain voimaantulon jälkeen Tupakan myynti luvanvaraiseksi lakimuutosta valmistellaan lupa maksaa - vähentää myyntiä nykynäkemys Tehty valtakunnallinen tutkimus: ravintoloissa savuttomuus vaatimus ei toteudu tupakkalain edellyttämällä tavalla - mitattu nikotiinipitoisuudella

21 21 3. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Forssan seudun ehkäisevä päihdetyön suunnitelmaa seurataan seuraavasti: Toimintasuunnitelma Ehkäisevän päihdetyön suunnitelman päivitys Valtakunnallinen ohje Forssan seudun suunnitelma Seuranta vuonna 2008 Asetettujen tavoitteiden arviointi Huolehtii, että päivitys käynnistyy terveyskasvatuksen yhdyshenkilö/fstky Seurataan eri hallintoaloilla järjestettävää päihteistä kertovaa koulutusta: tarkistetaan toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä Tilanneanalyysi toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä Päihdepalvelujen laatusuositukset Alkoholiohjelma Ehkäisevä päihdetyö Päihdepalvelujen laatusuositukset on otettu huomioon kehittämisehdotuksissa Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa Kunnissa toimivien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden nimitykset tulee tarkistaa. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt muodostavat verkoston, jossa voidaan kehittää työtä seudullisesti. Osana verkostoa on myös ehkäisevän mielenterveystyön ja terveyden edistämistyön työryhmät Hyödynnetään Stakesin työryhmän kehittämää työvälinettä päihdehoitoyksiköiden laadun arvioimiseksi. Laatuarviolomakkeiden pohjana on käytetty valtakunnallisia Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen kuntaliiton julkaisemia Päihdepalvelujen laatusuosituksia. Forssan seudun kuntiin on nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt ja he ovat osa ehkäisevän päihdetyön verkostoa. Osana verkostoa on myös ehkäisevän mielenterveystyön ja terveyden edistämistyön työryhmät A-klinikka / FSTKY Selvitetään ehkäisevän päihdetyön ohjelman päivityksen yhteydessä Tilanneanalyysi yhteistyöstä Alkoholiohjelma Ehkäisevä päihdetyö Alkoholijuomien saatavuus Poliisipäällikkö antaa lääninhallitukselle lausunnot anniskelupaikkojen anniskelulupahakemuksista. (Lausunnot pyydetään samoin myös alkoholin vähittäismyyntiä koskevista hakemuksista; kaupat, kioskit ja huoltoasemat). Anniskelupaikan aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia arvioitaisiin ennen lausunnon antamista. Asukkaiden mielipide huomioidaan Selvitetään ehkäisevän päihdetyön ohjelman päivityksen yhteydessä

22 22 Alkoholiohjelma Ehkäisevä päihdetyö Toimintaympäristöjen päihteettömyys erityisesti lasten nuorten sekä heidän perheittensä Forssan seudun kunnissa otetaan käyttöön periaate, että kunnan tiloissa järjestetyt lapsille, lapsiperheille ja nuorille suunnatut tilaisuudet ovat päihteettömiä. Jos kunta avustaa yhdistyksiä, yksi avustuksen myöntämiskriteeri on toiminnan päihteettömyyden edistäminen Selvitetään ehkäisevän päihdetyön ohjelman päivityksen yhteydessä Tilaisuuksien päihteettömyys Yksi myöntämiskriteeri päihteettömyyden tukeminen Alkoholiohjelma Ehkäisevä päihdetyö Työpaikkojen päihdeohjelmat Yhteistyötä urheiluseurojen kanssa Työterveyshuollon toimintasuunnitelmia päivitettäessä tuetaan työyhteisöjä laatimaan ja uudistamaan työpaikan päihdeohjelma. Päihteettömyys seurojen toiminnassa Selvitetään ehkäisevän päihdetyön ohjelman päivityksen yhteydessä Alkoholiohjelma Ehkäisevä päihdetyö Koulujen päihdekasvatus ja koulujen päihdeohjelmat Työterveyshuollot tekevät selvityksen seudun työpaikkojen päihdeohjelmien tilanteesta. Tukeudutaan mediaa, jotta työpaikat tiedostavat päihdeohjelman tarpeellisuuden. Sovitaan seudullisesti yhtenäiset sisällöt terveystiedon opetuksessa. Forssan seudun kouluilla on koulukohtaiset päihdeohjelmat. Työterveyshuollolta pyydetään tietoa seudun työpaikkojen päihdeohjelmien tilanteesta Tilanneanalyysi, onko seudulla sovittu yhtenäiset terveystiedon opetussisällöt Onko koulukohtaiset päihdeohjelmat? Alkoholiohjelma Ehkäisevä päihdetyö Alkoholinkäyttöä koskevien sosiaalisten sääntöjen ja alkoholikulttuurin tiedostetuksi tekeminen päihdefoorumit Forssan seudun koulujen oppilashuollon suunnitelmia täsmennetään oppilashuollon hankkeena ( ) samoin terveystiedon opetussisällöt sovitaan. Forssan seudulla järjestetään kaksi kertaa vuodessa seudullisia Mielenterveysfoorumeita vuodesta Foorumeissa käsitellään myös päihdeasioita Oppilashuollon hankkeen seuranta vastuutahona Tilanneanalyysi, onko päihdeasioita otettu esille foorumissa. Alkoholiohjelma Ehkäisevä päihdetyö Alkoholiohjelma Ehkäisevä päihdetyö Vastuullinen elinkeinoelämän toiminta Liikkeenturvallisuustyö Forssan seudulla suositaan anniskelupaikkojen oma valvontaa ja myyntipaikoissa ikävalvontaa. Poliisi jatkaa tehovalvontaiskujen tekemistä kerran kuussa. Forssan seudulla pohditaan mahdollisuuksia lisätä ajokunnon tarkistuspisteitä poliisiaseman lisäksi. Asiasta tiedotetaan säännöllisesti. Tilanneanalyysi anniskelupaikkojen oma valvontasta ja myyntipaikkojen ikävalvontasta Poliisien tehovalvontaiskujen tiheydestä Tilanneanalyysi

23 23 Alkoholiohjelma Päihdepalvelut Kunnan peruspalveluissa tulisi lisätä valmiuksia havaita ja puuttua alkoholiperheiden ja etenkin lasten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisryhmä raskaana olevat Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa on selvitetty ja tehty ehdotuksia päihdepalveluiden kehittämisestä ja strategian päivitys on A- klinikan vastuulla. Raskaana olevien päihdeäitien auttamiseen luotu toimintamalli on esitelty päihdestrategiassa A-klinikka /FSTKY

24 24 LIITTEET Liite 1 1 Päihteiden käytön tilannekatsaus Forssan seudulla Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiassa vuoteen 2010 alkoholin käyttöä tarkasteltiin myytynä alkoholina yli 18-vuotta täyttäneitä kohti. Tässä selvitykseen tilastotietoja on päivitetty vuoden 2003 tiedoilla. Forssassa alkoholin myynti 100 %:ksi alkoholiksi muutettuna yli 18-vuotiasta asukasta kohden ylittää maan keskimäärän. Forssassa myynti pysyi vuodesta noin 11 litrassa (100% alkoholia/yli 18-vuotiasta kohden), mutta nousi 2001 yli 12 litran ja nousu jatkuu edelleen. Vuonna 2004 alkoholia myytiin yli 15 litraa. Tilastotietoja tarkasteltaessa Forssan seutukunnan alkoholin myynti 100 % alkoholina laskettuna lähestyy maan keskiarvoa mutta on kuitenkin sitä pienempi. (Kuvio 4) Tilastoimattomaksi alkoholin kulutukseksi lasketaan keskimäärin 1.5 litraa / asukas. Alkoholin myynti keskittyy alkoholiliikkeiden sijainnin vuoksi Forssaan % alhokoholia, litraa/18-v Vuodet Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta Kanta-Häme, maakunta Koko maa Kuvio 4. Alkoholin myynti 100 % alkoholina yli 18-vuotiasta kohden (Sotkatietokanta/Stakes) Forssan seutukunta kärsi 90-luvun alun lamasta hieman naapuriseutukuntia enemmän. Samalla Forssan kaupallinen vetovoima väheni. Alkoholin myyntiluvut seuraavat hyvin pitkälle yleisen ostovoiman kehitystä, mikäli muissa alkoholikäyttäytymiseen vaikuttavissa tekijöissä ei tapahdu muutoksia. Muihin seutukuntiin verrattaessa tällaisia muita tekijöitä ei Forssan seudulla ole ollut. (F HT strategia 2004) Päihteiden käyttöön liittyy myös muita liitännäisongelmia, kuten terveysongelmia. Esimerkiksi Forssassa A-klinikalla asioi 19,58 / 1000 asukasta kohden (maan keskiarvo 7,7), ja alkoholisairauksista aiheutui noin 91 hoitopäivää /1000 asukasta kohden vuodessa (maan keskiarvo 40,9). Myös Ypäjällä aiheutui alkoholisairauksien hoitopäiviä runsaasti (88,13). Muut seutukunnan kunnat sijoittuivat Kanta- Hämeen keskiarvon 44,11 vaiheille (Online - Kuntatilasto/Stakes 1999).

25 25 omaisuusrikoksia/1000 asukasta Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta vuosi Kanta- Häme, maakunta Koko maa Kuvio 5 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset 1000/asukasta Runsas alkoholin kulutus on yhteydessä sekä kaupunki- että maaseutumaisissa kunnissa korkeampaan omaisuusrikostasoon. Kaupunkimaisten kuntien omaisuusrikoksia selittää eniten alkoholin kulutus, vähittäiskaupan liikevaihdon suuruus, yksinhuoltajien osuus sekä nuorten ja keski-ikäisten (15 44) osuus väestöstä. Lisäksi on todettu yhteys omaisuusrikollisuusrikollisuudessa kuten väkivaltarikkomuksissa perherakennetta kuvaaviin muuttujiin. Avioliitossa olevien suhteellinen osuus on yhteydessä keskimäärin alempaan omaisuusrikollisuustasoon. Omaisuusrikollisuuden rikollisuustason kuntaryhmityksessä Forssa sijoittuu melko korkean rikollisuustason kuntaryhmään. Seudun maaseutumaisista kunnista Humppila, Jokioinen ja Tammela sijoittuvat korkean rikollisuustason ja Ypäjä odotetun rikollisuustason kuntaryhmään.

26 26 väkivaltarikoksia /1000 asukas vuosi Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta Kanta- Häme, maakunta Koko maa Kuvio 6 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset 1000/asukasta Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että alkoholin myynnillä ja väkivaltarikollisuudella on myös suuri riippuvuussuhde. Alkoholin vähittäis- ja anniskelumyynnin määrä on tutkimusten mukaan kaikissa kuntaryhmissä väkivaltatasoon liittyvä tekijä. Kunnan perherakenne selittää väkivaltaa muun muassa siten, että avioliitossa olevien suuri osuus on yhteydessä matalaan väkivallan tasoon. Suuri osa poliisin kirjaamista väkivaltarikoksista on katu- ja huvittelupaikkaväkivaltaa, jonka tekijöinä ja kohteina ovat usein nuoret ja perheettömät miehet. Alkoholin vähittäismyynti, alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä, vuotiaiden miesten osuus väestöstä, avioliitossa olevien osuus väestöstä, koulutusaste, väestötiheys, tiheä muutto kunnista toiseen, pienituloisten osuus väestöstä ja palveluelinkeinoissa työskentelevien osuus on huomattu tutkimuksissa selittävän kaupunkimaisten kuntien väkivaltatason vaihteluja Maaseutumaisten kuntien väkivaltarikollisuuden tasoon vahvin yhteys on alkoholin vähittäismyynnillä, miesten työttömyysasteella, äänestysvilkkaudella ja tiheillä muutoilla kunnasta toiseen. Kun näihin muuttujiin lisätään toimeentulotukimenot ja yksinhuoltajien osuus, riittävät ne maaseutumaisten kutien rikollisuustasojen selittäjiksi. Väkivaltarikollisuuden kuntaryhmityksessä Forssa sijoittuu odotetun rikollisuustason ryhmään. Seudun maaseutumaisista kunnista Tammela sijoittuu korkean rikollisuustason, Humppila melko korkean, Jokioinen odotetun tason ja Ypäjä matalan tason kuntaryhmään. Alueellisina selittäjinä mallin mukaisesti voidaan olettaa olevan alkoholin kulutuksen, perherakenteen eli suuren yksinhuoltajaperheiden lukumäärän, työttömyyden ja huono-osaisuuden (ks. edellä omaisuusrikollisuus). Myös vuodelta 2001 olevan tutkimuksen Helsingin sosiaalimaantieteellinen rakenne ja pahoinpitelyrikollisuus (Kortteinen ym. 2001) mukaan kaikenlainen huono-osaisuus lisää väkivaltaa sekä tekijöiden että uhriksi joutuneiden puolelta. Muita tekijöitä, jotka selittävät tappojen, tapon yritysten ja törkeiden pahoinpitelyjen keskimääräistä suurempaa määrää Forssassa, ovat huumeongelma sekä korkea omaisuusrikollisuustaso, joka ennustaa tutkimuksen Rikollisuus kunnassa mukaan myös korkeaa väkivaltarikollisuuden tasoa (Heiskanen ym. 2003). Efektian tuottaman PYLL-indeksin (Potential years of lost life; Vohlonen 2004;) mukaan Forssan seudun kunnissa alkoholisairauksiin menetetyt elinvuodet ovat maan keskiarvoa noin 30 % korkeammat

27 27 Forssassa, Ypäjällä ja Humppilassa. Forssassa menetetyt elinvuodet koskevat sekä miehiä että naisia, mutta Humppilassa naisten ja Ypäjällä miesten menetetyt elinvuodet ovat erityisen korkeita. Sen sijaan kahdessa muussa seudun kunnassa, Tammelassa ja Jokioisilla, tilanne on noin 30 % alhaisempi maan keskiarvoon verrattuna. Kunnittain erot ovat suuria. Kouluterveyskyselyt 2004, 2002 ja ja 9.luokkien oppilailla Kouluterveyskyselyt 2004, 2002 ja 1998 on tehty kaikissa seutukunnan kouluissa ja lisäksi Forssassa ja Tammelassa vuonna Alla on vertailtu vain vuosien 2004, 2002 ja 1998 tuloksia. On huomioitavaa, että kahdessa vuodessa voi tilanteissa tapahtua suuria muutoksia esim. laittomien huumeiden käyttö oli noussut Tammelassa vuonna Tilanteeseen pystyttiin vaikuttamaan määrätietoisella puutumisella jo vuoteen 2002 ja vuoden 2004 kyselyssä tilanne oli säilynyt vuoden 2002 kaltaisen. Kouluterveyskysely 2004 Forssan seudun kuntaraportti todetaan, että päivittäin tupakoivien yläluokkalaisten osuus on pienentynyt 1990-luvun lopulta. Vuonna 2004 viidesosa oppilaista ilmoitti tupakoivansa päivittäin.(kouluterveyskysely 2004) Tupakointi Tupakoi kerran päivässä tai useammin. (indikaattorimääritys) Prosentti Vuodet Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta Kanta- Häme Kuvio 7: Päivittäin tupakoivia 8. ja 9.luokkalaisia (Kouluterveyskysely 2004) Humalajuominen yleistyi yläluokkalaisten keskuudessa. Kun vuonna 2000 itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa joi joka viides, vuonna 2004 näin teki noin joka neljäs. Laittomia huumeita oli kokeillut noin joka kymmenes vastaaja ja vähintään kahta päihdettä ilmoitti käyttävänsä 15 % vastaajista.( Kouluterveyskysely 2004) Humalajuominen eli käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa(indikaattorimääritys)

28 28 Prosentti Vuodet Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta Kanta- Häme Kuvio 8: Tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa 8. ja 9.luokkalaiset (Kouluterveyskysely 2004) Laittomien huumeiden kokeilu: Kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muita vastaavia huumeita. (indikaattorimääritys) Prosentti Vuosi Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta Kanta- Häme Kuvio 9: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 8. ja 9.luokkien oppilaat (Kouluterveyskysely 2004). Kahden päihteen käyttö tarkoittaa, että oppilaan vastauksista vähintään kaksi ehtoa täyttyy: opppilas käyttää nikotiinia päivittäin, juonut alkoholia tosi humalaan vähintään 4 kertaa elämässä tai tekee sitä pari kertaa kuussa tai on käyttänyt laittomia huumeita vähintään kaksi kertaa. (indikaattorimääritys)

29 29 32 Forssa 28 Humppila Prosentti Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutukunta Kanta- Häme Vuodet Kuvio 10: Vähintään kahden päihteenkäyttöä 8. ja 9.luokkien oppilailla (Kouluterveyskysely 2004). Lukio 1. ja 2. luokkien opiskelijat Kouluterveyskysely N 2002 N 2004 % % % Tupakoi päivittäin Tosihumalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Käyttää vähintään kahta päihdettä Taulukko 2: Terveystottumukset Päihteet (Kouluterveyskysely 2004) Lukiolaisten päihteiden käyttö pysyi osin ennallaan. Humalajuomisessa oli kuitenkin havaittavissa selvää lisääntymistä. 30 % vastaajista ilmoitti juovansa itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. Myös laittomien huumeiden kokeilut lisääntyivät selvästi vuodesta Niitä oli kokeillut vähintään kerran 18 % vastaajista. Päivittäin tupakoivia oli 14 % lukiolaisista. Useiden päihteiden käyttöä oli 13 %:lla. N Terveys 2015 tavoite 15% ja Forssan seudun koululaisten tilanne Tammelan ja Ypäjän yläasteella on Terveys ohjelman runsaan kymmenen vuoden päähän asetettu tavoite jo saavutettu (enintään 15 % vuotiaista tupakoi), mutta muut seutukunnan joutuvat ponnistelemaan tavoitteen saavuttamiseksi. Myös lukiolaisten kohdalla tavoitetaso on jo saavutettu. (Kouluterveyskysely 2004) Kuviossa merkitty tummemmalla viivalla Terveys 2015 tavoite 15%

30 30 Forssan seudun vuotiaiden tupakointi ja vuoden 2015 tavoite 15% Prosentit Vuodet Lukio Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kanta- Häme* Forssan Ammatti-Instituutin terveystapatutkimus Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön hoitotyön koulutusohjelman opiskelijat tekivät kyselytutkimuksen FAI:n ensimmäisen vuoden opiskelijoiden mm. nikotiinin ja päihteiden käytöstä. Tutkimus julkaistiin opinnäytetyönä syksyllä Kyselyyn vastasi 242 opiskelijaa. Humalahakuisesti juovia joukossa oli seuraavasti: Itsensä känniin joi: (N=242) 1-2 kertaa viikossa 15 % 1-2 kertaa kuukaudessa 30 % Harvemmin 30 % Ei koskaan 22 % Ei tietoa (n=5) Tupakointi: Päivittäin tupakoi 33 % n = 88 Viikoittain 5 % n = kerta kk n = 8 Harvemmin tupakoivia 10 % n = 24 Harvemmin kuin 1-2 kk nuuskaa käytti 13,6 % n = 33 Tupakoimattomia 44 % n =107 Nuuskaa käyttämättömiä 81 % n = 197 Huumeet: Huumeita oli kokeillut 23 % n = 23

31 31 Liite 2 2 YLEISKATSAUSTA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN PERUSTEISIIN 2.1 Yleistä Seuraavaksi tarkastellaan alkoholia, tupakkaa ja huumeita sekä niistä käydyn keskustelun keskeisiä teemoja. Alkoholin kasvavan kulutuksen seuraukset ovat nousseet suomalaisen terveyden ajankohtaiseksi kysymykseksi. Sosiaalisten ongelmien rinnalle ovat nousseet kansanterveydelliset haitat: alkoholisairaudet, muut terveysvaikutukset, tapaturmat, väkivalta ja alkoholikuolleisuus. Tupakka on kansainvälisesti tunnustettu kansanterveyshaitaksi, mistä on osoituksena WHO:n aloitteesta aikaansaatu voimaan tullut 57 maan allekirjoittaman tupakkatuotteita koskevan puitesopimus. Sopimuksen tarkoituksena on estää maailmanlaajuisen tupakkaepidemian leviäminen erityisesti kehitysmaissa. Sopimus vahvistaa maailmanlaajuista yhteistyötä tupakoinnin vähentämisessä asettamalla sitovia säännöksiä mm. tupakkaverotukseen, ehkäisemällä tupakan salakuljetusta, säätelemällä tupakkatuotteiden valmistusta ja rajoittamalla tupakkatuotteiden mainontaa ja myynninedistämistä. Stakesin raportissa Huumetilanne Suomessa 2004 todetaan, että vuodesta 1995 alkanut kasvu huumeiden käytössä ja huumehaitoissa näyttäisi olevan tasaantumassa Vertailujaksona vuodet on kuitenkin lyhyt. Tällä hetkellä huumeita käytetään huomattavasti enemmän kuin 1990-luvun puolivälissä ja ongelmakäyttäjien määrä on lisääntynyt selvästi. Samaan aikaan myös huumeiden käytön vastaiset toimet ovat lisääntyneet huomattavasti ja huumeiden ongelmakäyttäjiä ja huumeisiin liittyviä terveyshaittoja hoidetaan entistä enemmän. (Virtanen 2005) Valtakunnallisesti ehkäisevässä työssä painopisteenä ovat olleet nuoret, joille on kehitetty huumetyön telemaattisia palveluja: huumetietopalveluja, keskustelufoorumeja sekä oman päihdetilanteen anonyymejä testauspalveluja. (Virtanen 2005) 2.2. Alkoholi ja arki Alkoholilainsäädäntö vapautui ja saatavuus lisääntyy EU:n laajenemisen seurauksena ja EU:n yhdenmukaistaessa alkoholilainsäädäntöä on alkoholin tuonti vapautunut ja alkoholin saatavuus helpottunut. Tutkimukset osoittavat, että saatavuus lisää kulutusta ja samalla lisääntyvät vastaavasti alkoholin aiheuttamat haitat. Nuoret ja alkoholi Nuorten päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia seuraa neljä kansallista seurantajärjestelmää. Näyttää siltä, että samanaikaisesti nuorten keskuudessa juominen sekä harvinaistuu että humalahakuistuu. Tutkimukset eivät osoita muutosta nuorimpien eli 12-vuotiaiden alkoholinkäyttötavoissa. Nuorten terveystapatutkimusta on tehty vuodesta Sen mukaan vuonna 2003 täysin raittiita oli lähes 90 prosenttia 12-vuotiaista ja kuukausittain pieniä määriä juovia 2 prosenttia. Nuorten raittius on yleistynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Huolissaan pitää olla 14-vuotiaista nuorista, jotka juovat säännöllisesti humaltuakseen. Se altistaa onnettomuuksille ja väkivallalle ja muille ei-toivotuille tapahtumille sekä vaikuttaa myös alkoholikäyttäytymiseen aikuisena. (Promo, 5/2004Tomi Lintonen)

32 32 Nuorten alkoholinkäytön terveysvaikutukset ja haasteet kasvattajille Nykytiedon perusteella Kansanterveyslaitoksen ohje suomalaisille vanhemmille on selvä: nuorten ei tule käyttää alkoholijuomia. Tutkimustieto osoittaa, että lapsuudessa ja nuoruudessa aloitettu alkoholin käyttö johtaa aikuisuudessa merkittävästi useammin alkoholiriippuvuuteen kuin myöhemmin aloitettu käyttö. Tämän vuoksi tulisi perheissä suhtautua nuorten alkoholinkäyttöön nykyistä huomattavasti tiukemmin. Nuorella kysymys on paitsi tottumuksesta myös aivojen kehityksessä tapahtuvista muutoksista. Nuorten alkoholinkäyttö on haaste koko yhteiskunnalle, mutta erityisesti on se kotien ja vanhempien kysymys. (Pekka Puska 2004) Alkoholin välittäminen alaikäisille on rikos Osa vanhemmista olettaa, että he voivat kontrolloida lastensa alkoholikokeiluita ja -käyttöä ostamalla itse juomat nuorille ja antamalla ne mukaan kodin ulkopuolelle. Nuorten parissa työtä tekevät poliisit, selviämisasemien henkilökunta sekä päihdetyöntekijät toteavat, että kyse on alkoholilain rikkomuksesta. (Promo 5/2004) Naiset juovat enemmän ja aloittavat yhä nuorempina Naisten alkoholinkäytöstä on tutkimustietoa vasta vuodesta 1968 alkaen. Säännöllisesti juovia naisia oli vuonna 1968 oli 12 prosenttia ja vuoden 2000 juomatapatutkimuksen mukaan 25 prosenttia. Eniten alkoholia käyttävät naiset löytyvät ikäryhmästä vuotiaat ikäisistä naisista löytyy pieni määrä täysin raittiita, mutta heidän osuutensa on vuosi vuodelta vähentynyt. Samaan aikaan on myös miesten juominen kasvanut. (Salme Ahlström, Promo 5/2004) Vuoden 2003 juomatapatutkimukseen mukaan puolet tytöistä aloittaa alkoholikokeilunsa alle 14- vuotiaina. 14-vuotiaat suomalaistytöt juovat yhtä usein kuin pojat ja humaltuvat yhtä usein kuin pojat. Tutkimukset viittaavat siihen, että tyttöjen juomat alkoholin määrät ovat kasvamassa. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että vuotiaat tytöt liikkuvat itseään vanhempien poikien seurassa ja omaksuvat poikien juomakulttuurin. Teini-iän lopulla 35 prosenttia tytöistä juo itsensä tosi humalaan vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja pojista 43 prosenttia. Jos teini-ikäisen omaksuman mallin mukaan alkoholi kuuluu aikuisen elämään, hän juo, koska hän haluaa näyttää kypsältä aikuiselta. (Salme Ahlström, Promo 5/2004) Märkäsukupolvi vanhenee Vanhempien ikäluokkien alkoholinkäyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Juomatapatutkimuksen mukaan keski-ikäisten ja ikääntyvien alkoholinkäyttö on eurooppalaista tyyliä, jolloin alkoholia käytetään usein mutta pieniä määriä kerrallaan. Vaikka vähäisellä alkoholinkäytöllä on todettu olevan hyödyllisiä terveysvaikutuksia, ei täysin raittiita henkilöitä tulisi suostutella käyttämään sitä. Yleisten alkoholinkäyttösuositusten määrittely on vaikeaa ja entistä monimutkaisempaa puhuttaessa vanhuksista, sillä lääkkeiden käyttö ja kroonisten sairauksien määrä yleistyvät iän myötä. Kun suuret ikäluokat, joiden alkoholinkäyttö on ollut entisiä sukupolvia runsaampaa, ovat siirtymässä eläkkeelle, on yleisellä tasolla tapahtunut alkoholinkäytön kasvu huomionarvoinen ilmiö. (Promo 5/2004) Alkoholi ja työelämä Alkoholinkäyttöön liittyvät haitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Vaikka asenteet päihtyneenä tai krapulassa työskentelyä kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa kielteisemmiksi, esiintyy työelämässä yhä edelleen monenlaisia päihteidenkäytöstä johtuvia haittoja. Ne koskettavat yksilöitä, työpaikkoja sekä yhteiskuntaa kokonaisuudessaan. Haitoista koituvien välittömien ja välillisten kustannusten laskeminen ja eritteleminen on vaikeaa. (Piironen 2004)

33 33 Nykyinen lainsäädäntö ei selkeästi velvoita työpaikkoja toimimaan päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Sääntely on pitkälti jätetty työmarkkinajärjestöjen suositusten ja sopimusten varaan. Monilla aloilla suositukset ja hoitoonohjausmallit ovat vanhentuneita eikä niitä pienillä työpaikoilla edes tunneta. Suositusten vahvistaminen, hoitoonohjausmallien uudistaminen ja tiedotuksen sekä koulutuksen määrän lisääminen on välttämätöntä. Myös työterveyshuollon palveluita voitaisiin käyttää tehokkaammin hyväksi päihdehaittoja ehkäisevässä työssä. (Piironen 2004) Tapaturmat ja päihteet Kuvio 1: Vamman aiheuttaneiden tapaturmien ja väkivaltatilanteiden jakautuminen pääryhmittäin. (Lähde: Suomalaisten turvallisuus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tutkimustiedonantoja 58) Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa ja niistä yli tapahtuu vapaa-aikana. Tapaturmaisesti kuolee vuosittain noin 2700 ihmistä. Uhreista 2/3 on miehiä. Joka viidennelle (19 %) vuotiaalle suomalaiselle ( henkilölle) aiheutui vuonna 2003 fyysinen vamma tapaturmasta tai väkivallasta. Vuosittain yli suomalaista joutuu tapaturmaan, joihin liittyy alkoholi. Osa tapaturmista syntyy oman humaltumisen seurauksena ja osa välillisesti väkivaltaisuuden kautta. Alkoholiin liittyviin tapaturmiin joutuvat yleensä nuoret miehet. Ikäryhmässä vuotiaat joka kolmas mies ilmoittaa joutuneensa tapaturmaan viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tapaturmista, joissa alkoholi on mukana noin puolet on kaatumisia ja liukastumisia. Tavallisimpia alkoholinkäyttöön liittyviä tapaturmia ovat erilaiset venähdykset ja ruhjeet, haavat, palovammat sekä luunmurtumat. Tapaturman seuraukset saattavat olla uhrille vakavat varsinkin kallovammojen yhteydessä ja ne edellyttävät pitkää sairaalahoitoa. Useiden tutkimusten mukaan päähän loukkaantuneista lähes 60% on vamman saadessaan humalassa. (Hillbom 2005) Alkoholi on myötävaikuttava tekijä noin joka kolmannessa tapaturmaisessa kuolemassa. Vuonna 2002 päihdyksissä tapaturmaan kuoli 844 henkilöä, joista 338 kuoli alkoholimyrkytykseen. Alkoholimyrkytyskuolleisuus painottuu keski-ikäisiin ja ikääntyviin miehiin. Vuonna 2002 lähes kaikki saunan kuumuuteen kuolleet olivat päihtyneitä. Joka toinen tulipalossa kuollut, hukkunut ja kylmään jäänyt, oli alkoholin vaikutuksen alainen. Hukkumiskuolemista 60 % tapahtui päihtyneenä. Alkoholiin liittyviin tapaturmiin kuollaan nuorempina kuin tapaturmiin muutoin. Kansanterveysohjelman Terveys 2015 yhtenä päätavoitteena on alentaa nuorten aikuisten miesten tapaturmaista ja väkivaltaista kuolleisuutta kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. Veren alkoholipitoisuuden ja tapaturmariskin yhteys on selvä: 0,35 promillen veren alkoholipitoisuus lisää tapaturmariskiä selvästi, 0,5 promillen humalatilassa onnettomuusriski on 3 5 kertainen ja 1,5 promillen humalassa monikymmenkertainen. (Tapaturmapäivä 2004)

34 34 Alkoholi ja liikenne Alkoholi lisää liikenteessä virheiden määrää ja onnettomuusriskiä. Kuljettajan tarkkaavaisuus heikkenee ja arviointivirheitä ilmenee jo 0,2 promillen humalassa. Kun alkoholipitoisuus kuljettajan veressä lisääntyy, nousee onnettomuusriski nopeasti yli kymmenkertaiseksi selvään kuljettajaan verrattuna. Alkoholi vaikuttaa myös arvostelukykyyn. Humaltunut kuljettaja ottaa usein suurempia riskejä ja ajaa aggressiivisemmin kuin selvä ajaja. Uusilla kuljettajilla alkoholi vaikuttaa ajamiseen vielä voimakkaammin kuin kokeneilla. Rattijuopumus on Suomen tieliikenteessä turvallisuusriski. Vuosittain jää kiinni noin rattijuoppoa. Joka neljäs tieliikenteessä kuolleista, menehtyi onnettomuudessa, jossa joku osapuolista oli alkoholin vaikutuksen alainen. Joka viidennessä liikennekuolemassa kuljettaja on ollut rattijuoppo. Humalassa ajetut kilometrit ovat lisääntyneet. Arvioidaan, että joka 100. autoilija ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Joka 480. autoilijan veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan eli 0,5 promillea. Moottoriajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen veressään on alkoholia vähintään 0,5 promillea, ja törkeään rattijuopumukseen, jos hänen veressään on alkoholia vähintään 1,2 promillea. Lyhytkin humaltuneena ajettu matka esimerkiksi parkkipaikalla voi johtaa tuomioon. Myös auton luovuttaminen juopuneelle on rikos. (Tapaturmapäivä 2004). Rattijuopumusten taustalla on usein alkoholiongelma, johon pyritään vaikuttamaan päihderiippuvuuden arviointiohjelmalla ja siihen liittyvällä jatkoseurannalla. Valtioneuvoston liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö selvittää perinteisten rattijuopumuksia vähentävien keinojen ohella myös teknologian hyväksikäytön mahdollisuuksia esimerkiksi päihtyneenä ajamisen estävän alkolukon kokeilua. Kokeilu alkoi (Luhtanen 2004) Anniskelun vastuullisuus ravintoloissa ja laillisten päihteiden myynnin ikärajojen noudattaminen ravintoloissa ja kaupassa Ravintoloiden on noudatettava alkoholilakia. Alkoholilain 24 :n mukaan alle 18-vuotiaalle ei saa anniskella alkoholijuomia. Ravintolan henkilökunta kokonaisuudessaan vastaa siitä, että lakia noudatetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto ry suosittelevat alkoholijuomien anniskelussa omavalvontasuunnitelman laatimista ja toteuttamista. Omavalvontasuunnitelmassa koko henkilöstölle ilmaistaan selkeästi liikkeen omistajan/omistajan edustajan edellyttävän, että alkoholijuomien anniskelussa noudatetaan lakia ja yhteisesti sovittuja sääntöjä ja että tämän tavoitteen toteuttamisen takana on esimiesten täysi tuki. Henkilökunnalle jaetaan alkoholijuomien anniskelua koskeva materiaali ja heidät perehdytetään lain säännöksiin. Kertauksella ja uusien työntekijöiden perehdyttämisellä varmistetaan, että asiat pysyvät mielessä. Toimenpideohjeissa toivotaan, että asiakkaille tarkoitettu informaatiomateriaali asetetaan myös selvästi asiakkaiden nähtäville. Henkilökunnan kanssa sovitaan yhteisistä säännöistä. Vastaava hoitaja vastaa omavalvonnan toimivuudesta. Eri henkilöstöryhmien tehtävistä omavalvontaa toteutettaessa tulee selkeästi sopia. Laki ei tee eroa sille, onko alkoholijuomaa ostava nuori lapsen tai aikuisen näköinen. Kun ikäraja on ehdoton, ainoa tapa välttyä erehdykseltä on tarkistaa kaikkien "riskiryhmään" kuuluvien asiakkaiden ikä. Nuoren henkilön ikä voidaan luotettavasti tarkistaa vain poliisin antamasta henkilötodistuksesta, ajokortista tai passista. Iän tarkistaminen ei liity vain myynti- tai tarjoilutapahtumaan. Henkilökunnan tulee huolehtia myös siitä, ettei alaikäinen nauti mukanaan tuomiaan tai muiden ostamia alkoholijuomia. Valvonnan tulee olla jatkuvaa. Anniskelulupien myöntäminen ja rikkomuksista annettavien seuraamusten päättäminen on alkaen ollut lääninhallitusten tehtävänä. Paikallisella tasolla alkoholijuomien mainontaa ja myynninedistämistä valvoo lääninhallitus. (

35 35 Alkoholin vähittäismyynnistä määrätään, että alkoholijuomia saa myydä vain 18 vuotta täyttäneelle. Ikäraja on ehdoton ja sen rikkominen aiheuttaa aina seuraamuksia. Asiakkaan ikä on tarkistettava ennen myyntiä aina, jos myyjä on epävarma ikärajan täyttymisestä. Ostajan on vaadittaessa todistettava ikänsä viranomaisen myöntämällä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan eikä kuljettaa mitään alkoholijuomaa. (Alkoholijuomien vähittäismyynnin opas) Poliittinen päätöksenteko alkoholiohjelma viesti yhteisölle mihin suuntaa päihdekulttuuria viedään Poliittisilla päätöksillä on aina myös terveysvaikutuksia. Terveyden edistämistä uudistetaan yhteistyöllä, johon sisältyvät tiedot, hyvät käytännöt ja niiden levittäminen, strategisen ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen, väestön terveydestä ja sen muutoksista kertovien tietojärjestelmien kehittäminen, monialaisen johtamisen kehittäminen ja päätöksenteon toteuttamisen seuraaminen. Terveyden edistämisen valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen terveyden edistämistyön kehittämisessä on sovittava vastuista ja työnjaosta - läänin, maakunnan, kunnan, sairaanhoitopiirin, järjestöjen ja muiden terveyden edistämisen toimijoiden kesken. Yhteisillä päätöksillä ja pitkäjänteisellä työllä voidaan muuttaa yhteisön toimintaa ja kulttuuria. 2.3 Tupakka terveyshaitta savuisena ja savuttomana Tupakka Tupakka vaikuttaa ihmisen elimistöön hyvin kokonaisvaltaisesti. Tupakointi lisää etenkin sydän- ja verisuonitauteja, syöpää sekä hengityselinten sairauksia. Usein tupakoinnin aiheuttamien sairauksien seurauksena on ennenaikainen kuolema. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa joka vuosi henkeä, mikä on enemmän kuin niiden ihmisten yhteenlaskettu lukumäärä, jotka kuolevat Suomessa vuoden aikana huumeiden, alkoholin, liikenneonnettomuuksien, aidsin, itsemurhien ja murhien seurauksena. Suurin osa tupakoinnin aiheuttamista kuolemista johtuu sydän- tai aivoinfarktista. Tupakointi lähes kaksinkertaistaa sydäninfarktin riskin. Tupakointi muuttaa monien lääkeaineiden vaikutusta elimistössä. Miehen potenssi heikkenee: erektiokyky huononee, impotenssin vaara kasvaa pitemmän tupakan käytön seurauksena. Naisilla hedelmällisyys heikkenee ja vaihdevuodet varhaistuvat. Tupakoivilla keskittymisvaikeudet lisääntyvät, fyysinen suorituskyky laskee, hämäränäkö ja hajuaisti heikentyvät sekä iho huonontuu. Raskauden aikana tupakan myrkyt kulkeutuvat suoraan raskaana olevan äidin elimistöstä sikiöön ja tämän verenkiertoon. Passiivinen altistuminen tupakansavulle Pelkkä tupakan savussa oleskelu passiivinen altistuminen tupakansavulle - aiheuttaa haittoja terveydelle, vaikka ei itse tupakoisikaan. Riski sairastua keuhkosyöpään, sydänsairauksiin tai muihin tupakan aiheuttamiin sairauksiin kasvaa pelkän passiivisen tupakoinnin seurauksena. Noin 8 % työssäkäyvistä suomalaisista (vuosina ) altistui passiivisesti tupakansavulle, joten on mahdollista saavuttaa merkittävä terveyshyöty, jos tämä altistuminen kyetään estämään. Erilaisia yhdisteitä ympäristön tupakansavussa on yli 4000, joista yli sata on ihmiselle haitallisia ja syöpävaarallisiksi on luokiteltu yli 40 yhdistettä. Tunnetuimmat vaikuttavat myrkyt ovat häkä, nikotiini ja terva. (Nurminen and Jaakkola, 2001; Nuuska savuton tupakka Nuuska sisältää jopa 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin poltettu tupakka. Nuuska sisältää myös huomattavia määriä raskasmetalleja, kuten lyijyä ja kadmiumia sekä jäänteitä useista myrkyllisistä kasvinsuojeluaineista. Nuuskan sisältämät aineet, erityisesti nikotiini, imeytyvät verenkiertoon suun limakal-

36 36 von läpi. Nuuskasta ja tupakanpoltosta saa erilaisen nikotiiniannoksen. Nuuskassa olevasta nikotiinimäärästä imeytyy tunnin aikana vereen noin kolmannes, suurin piirtein yhtä paljon kuin kymmenen minuutin tupakoinnin aikana. Keskimääräinen nuuskaaja käyttää sitä noin 13 tuntia vuorokaudessa ja saa savuketta vastaavan määrän nikotiinia. Nuuskan käyttäjillä on yleisesti vaikeampi nikotiiniriippuvuus kuin tupakkaa polttavilla. Nikotiinipurukumi nostaa veren nikotiinipitoisuuden vain puoleen siitä kuin nuuska. Nuuska vaurioittaa suuta Nuuska ärsyttää suun limakalvoja. Aluksi syntyy vaalea tai ruskehtava, ryppypintainen läikkä kohtaan, jossa nuuskaa pidetään. Ajan kuluessa läikkä voi tulla punakirjavaksi ja haavaiseksi. Kyseessä voi olla alkava syöpä. Nuuskassa on sekä kemiallisesti ärsyttäviä että hankaavia aineita, kuten suolakiteitä, jotka haavoittavat sekä suun limakalvoa että ientä. Ien vetäytyy ja hammaskaula paljastuu. Paljastunut hammaskaula, jolla ei ole kiillettä suojaamassa, värjäytyy nuuskasta, kuluu ja reikiintyy helposti. Mitä laki sanoo nuuskasta ja tupakasta? Tupakkatuotteiden myynti ja luovuttaminen alle 18-vuotiaille on kielletty. Suussa käytettävää tupakkaa ei saa elinkeinotoiminnassa maahantuoda, myydä tai muutoin luovuttaa. Koska nuuska, kuten muutkin tupakkatuotteet, on riippuvuutta aiheuttava aine, laki pyrkii suojelemaan erityisesti nuoria. Suussa käytettävän tupakan myynti on kielletty kaikissa EU-maissa Ruotsia lukuunottamatta. Ne EUmaat, joissa nuuskan käyttö ei ole saavuttanut jalansijaa, eivät ole halunneet markkinoille riippuvuutta aiheuttavaa ainetta, jota nimenomaan nuoret ryhtyvät kokeilemaan. ( ) 2.4 Huumeet osana arkeamme Huumeista ja riippuvuudesta Kuvio 2: Huumeiden addiktiopotentiaali (Lähde: )

37 37 Huumeet ja niiden käyttö Huumeiden käyttöön liittyy sekä yhteiskunnallisia, sosiaalisia että yksilöllisiä tekijöitä. Yhteiskunnallisia tekijöitä ovat mm. päihteiden tarjonta, hinta, valvonta ja saatavuus. Perheoloilla on tärkeä asemansa nuoren itsetunnon kehityksessä. Huumeongelmat liittyvät usein huonoon itsetuntoon, huonoon surun ja kilpailun sietokykyyn, ahdistukseen ja stressiin. Päihteiden kautta haetaan hetkellistä mielihyvää ja niiden avulla vähennetään nuorille tyypillisiä estoja ja ujoutta. Hoitoon hakeutuneiden ensisijainen päihde oli vuonna 2000 kannabis (28%), piristeet (24%) ja opiaatit (22%). Sekakäyttö on yleistä suomalaiselle huumeiden käytölle. Yli puolet päihdehuollon asiakkaista ilmoitti käyttäneensä vähintään kolmea eri päihdettä. Lähes puolet vuosien asiakkaista oli vuotiaita, ja viidennes alle 20-vuotiaita. ( etoa_huumeista/ luettu ) Mitä tietoa huumeista lapsille ja nuorelle Vanhempia askarruttaa kysymys siitä, miten he voivat estää lapsiaan tulemasta riippuvaisiksi päihteistä. Ongelmana pienten lasten kanssa ovat tupakka ja alkoholi. Huumeet tulevat usein vasta niiden jälkeen. Tärkeintä on saada lapset asennoitumaan siten että päihteiden käyttöön ei liity mitään hienoa tai tavoiteltavaa. Tulisi pyrkiä siihen, että lapset omaksuvat luonnollisen suhtautumisen päihteisiin. Mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän tulee puhua aineista tai niiden ominaisuuksista. Lapsen kasvaessa häntä tulee informoida päihteisiin liittyvistä riskeistä ja vaaroista. Kun lapsi joutuu tilanteeseen, jossa hän kohtaa päihteidenkäyttöön liittyvää uhkaa tai pelkoa, häntä rohkaistaan puhumaan kokemuksistaan. Lapsen kanssa puhutaan siitä, miten päihteet voivat vaikuttaa ihmiseen erilaisten seurausten - hyvien ja pahojen - muodossa sekä miten ihminen muuttuu ollessaan päihtyneenä. Lapsen kanssa voi puhua siitä, miten päihteidenkäyttö voi aiheuttaa muille perheenjäsenille häpeää, pelkoa tai vihaa laiminlyönnin, hylkäämisen tai pettymyksen takia. Nuoruuteen kuuluu paljon muutoksia, lisääntyviä vaatimuksia, mutta ennen kaikkea uteliaisuus itseä ja elämää kohtaan, uusien asioiden kokeilua ja testaamista. Yksi tämän aikakauden versio kokeilunhalusta ja erilaisten keinojen toimivuuden tsekkaamisesta on lisääntynyt laittomien huumeiden kokeilu. Mahdollinen huumeiden kokeilu tai käyttövaihekin ovat sekä nuorelle että perheelle haastava tilanne: nuoret kuuntelevat kavereidensa tarinoita kokemuksista ja ajattelevat, että kyllä varmaan sitten minunkin pitäisi uskaltaa ja "tietää". Vanhempien kannattaa tutustua huumeita käsittelevään materiaaliin, jotta he voivat keskustella aiheesta oikean tiedon varassa. Muiden vanhempien ja aikuisten kanssa keskustelu saattaa myös olla hyödyllistä: kaikki vanhemmat joutuvat jossain vaiheessa samojen kysymysten eteen, ja yhdessä asiasta keskusteleminen voi antaa hyviä keinoja omassa perheessä käytävien keskustelujen tueksi Päihdevalistuksen mahdollisuudet Stakesin erikoissuunnittelija Markku Soikkeli toteaa, että päihdeongelmien parhaita ehkäisykeinoja ovat hyvinvointi- ja hoitopalvelut sekä paikalliset yhteistyöverkostot. Siitä huolimatta edelleen varsinkin huumeiden käytön ehkäisy ymmärretään kapea-alaisesti pelkäksi valistukseksi. Markku Soikkeli kritisoi päihdevalistuksesta aiemmin tehtyjä arviointitutkimuksia. Arviointitutkimukset ovat mitanneet useimmiten valistuksen ja ohjelmien menestystä yhdellä tai hyvin harvoilla mittareilla: yleisimmin, ovatko valistuksen kohteeksi joutuneet käyttäneet vähemmän huumeita kuin vertailuryhmät. Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan, että valistusprojektit vähentäisivät huumeiden käyttöä kohderyhmissä. Yleinen käsitys on, että ohjelmien vaikutus on heikko ja häviää ajan kuluessa.

38 38 Viime aikoina valistuksen vaikuttavuustutkimuksen kohdetta onkin muutettu havaitsemaan valistuksen vaikutuksia, joita ei ennen-jälkeen - asetelmalla ja käyttäytymismuutoksia mittaamalla voikaan saada esiin. Uudeksi valistuksen kohteeksi on määritelty mielipideilmasto. Olennaista on ne tulkinnat ja arvioinnit, joita mielipideilmaston tasolla kyetään herättämään. Sanoman vaikutukset näkyvät sen kyvyssä herättää reaktioita, ajatuksia, oivalluksia, yksityisempiä ja julkisempia keskusteluja aamiais- ja kapakkapöydistä joukkoviestimiin. Mielipideilmastoa muokkaavalla valistuksella on siis mahdollisuuksia vaikuttaa syvästi ja pysyvästi siihen, miten ajattelemme ja toimimme. Valistuksella ei sen sijaan ole mahdollisuuksia saada ihmisiä toimimaan ja ajattelemaan juuri niin kuin me olemme suunnitelleet. Markku Soikkelin mukaan päihteidenkäytön ehkäisylle tulee asettaa myös paljon monipuolisempia tavoitteita: lopettaako kokeilija; ellei, pidättäytyykö hän siirtymästä huumeesta toiseen; pystyykö hän välttämään käytön syvenemisen ongelmakäytöksi; ellei, millaiset ovat hänen kykynsä hakea apua. Pekka Hakkaraisen tutkimus "Tupakka nautinnosta ongelmaksi" kertoo valistuksesta, joka osaltaan muutti lyhyessä ajassa ajattelutapaamme. Menestyksekkäässä strategiassa käytettiin hyväksi tieteellistä tutkimustietoa tupakoinnin haitoista, vedottiin ihmisten oikeudentuntoon, jota tupakkateollisuuden toimintatavat loukkaavat sekä luovittiin aiemmasta moralisoivasta tupakan vastustamisesta. Osatakseen toimia itseään suojelevalla tavalla, voidakseen välttää huume- ja tupakkakauppiaiden ja lukuisten muiden hyväksikäyttäjien virittämät ansat nuori tarvitsee ainakin: väärentämätöntä tietoa. Ilman tietoa ei ole tietoisia valintoja eikä myöskään niiden vapautta, manipulaation, propagandan ja harhaväitteiden luku- ja paljastamistaitoa, mediakasvatusta, harjaantumista omakohtaiseen ajatteluun, sillä vain se tuottaa kestäviä vakaumuksia, tilanteita ja rauhaa pohtia ja keskustella, myös kuuntelevien aikuisten kanssa, suvaitsevassa ilmapiirissä. (Päihdelinkki/ Markku Soikkeli)

39 39 Liite VALTAKUNNALLISIA OHJEITA EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN JA NII- DEN TOTEUTUMINEN FORSSAN SEUDULLA Seuraavaksi tarkastellaan Päihdepalvelujen laatusuositusta, Alkoholiohjelmaa ja Alkoholin kuluttajaopasta sekä valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepoliittisesta toimenpideohjelmasta ja niistä nousevia haasteita. 3.1 Päihdepalvelujen laatusuositus Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteisissä Päihdepalvelujen laatusuosituksissa vuodelta 2002 esitetään tiivistetysti palveluiden laatua ohjaavat periaatteet. Lähtökohtana on, että päihdehaittojen ehkäisy tulisi ottaa huomioon kaikessa kunnan päätöksen teossa. Suositukset on tarkoitettu ohjaamaan sekä päihdehuollon erityispalveluissa että kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tehtävää päihdetyötä. Tavoitteena on tukea päihdepalveluita koskevaa suunnittelua, päätöksentekoa, järjestämistä, tuottamista ja kehittämistä. Yhtenä työvälineenä toimivat Stakesin kehittämät päihdehoitoyksiköiden laatuarviointilomakkeet. Päihdepalvelujen laatusuositukset on otettu huomioon kehittämisehdotuksissa Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa Alkoholiohjelma Alkoholiohjelmalla (STM 2004) halutaan koota haittojen ehkäisy- ja vähentämistoimet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi, jossa yhteistyö edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelmalla halutaan myös muutosta päihdekulttuuriin. Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten ja perheiden hyvin voinnille vähennetään merkittävästi. Alkoholijuomien riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja vähennetään merkittävästi. Alkoholijuomien kokonaiskulutus käännetään laskuun. Työryhmä painottaa toimenpideohjelmaa laatiessaan alkoholiohjelman näkökulmia. Ohjelmassa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä: Alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamat haitat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä seuraavin tavoin: Vanhempien kasvatustehtävää tukevien toimintamallien käyttöön otto äitiys-, lasten- ja perheneuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, lastensuojelussa ja kaikkien lasten ja nuorten kanssa työskentelevien parissa. Tehostettu tiedotus alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamista haitoista sekä haittojen ehkäisyn keinoista ja avunsaannin mahdollisuuksista vanhemmille, nuorille sekä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville. Perheväkivaltaa ehkäisevien toimien tehostaminen. Lastensuojelun toimintaedellytysten ja resurssien varmistaminen alkoholiperheiden auttamiseksi. Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvia haittoja tulee ehkäistä seuraavin tavoin: Vanhempien, vertaisryhmien, koulun, nuorisotoimen, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyön kehittäminen.

40 40 Sellaisten paikallisten toimintamallien kehittäminen, joissa valvonta ja alkoholin saatavuuden rajoitukset yhdistyvät nuoria tukeviin ja aktivoiviin toimintoihin. Kuntien, liikunta- ja muiden järjestöjen päihdestrategioiden sekä alkoholinkäytölle vaihtoehtoisen toiminnan kehittäminen. Vaikuttaminen vanhempien, sisarusten ja kavereiden harjoittamaan alkoholijuomien välittämiseen. Alkoholin myynti-, anniskelu- ja hallussapitoikärajojen valvominen. Nuorten alkoholimainonnalle altistumisen rajoittaminen itsesääntelyn ja lainsäädännön keinoin. Alkoholinkäyttöön liittyviä normatiivisia uskomuksia korjaavan, sosiaalisia taitoja vahvistavan ja mediakriittisyyttä edistävän päihdekasvatuksen varmistaminen. Alkoholijuomien riskikäyttö ja siitä aiheutuvat haitat Yksittäisistä alkoholin käyttökerroista aiheutuvia haittoja tulee ehkäistä seuraavin tavoin: Häiritsevää käyttäytymistä ja väkivaltaa ehkäisevien toimien tehostaminen yleisillä paikoilla sekä viranomaisten ja elinkeinon yhteistyön kehittäminen julkisissa tilaisuuksissa. Päihtyneille myyntiä ja anniskelua koskevien säännösten oma valvonnan ja viranomaisvalvonnan tehostaminen. Alkoholin tarjoamisen vastuullisuuteen liittyvien sääntöjen kehittäminen vapaa-ajan ja työelämän tilaisuuksiin. Liikennejuopumuksen ehkäiseminen liikenneturvallisuustyöllä, valvonnalla ja hoitoonohjauksella. Työturvallisuuteen liittyvien säännösten valvonnan ja riskitiedotuksen tehostaminen. Vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvän riskitiedotuksen tehostaminen. Alkoholin pitkäaikaista riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja tulee ehkäistä seuraavin tavoin: Alkoholinkäytön riskien arvioinnin vakiinnuttaminen osaksi terveydentilan arviointia kaikissa terveydenhuollon asiakas kontakteissa. Riskiryhmiin kohdennetun neuvonnan ja varhaisen puuttumisen toimintamallien käyttöönotto perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Päihdeongelmien hoitopalveluiden ja päihdeongelmaisia tukevien muiden palveluiden kattavuuden ja saatavuuden turvaaminen. Riskikäyttöä, riskin arviointia ja omaehtoisia alkoholinkäytön rajoittamisen keinoja koskevan tiedotuksen tehostaminen. Alkoholijuomien kokonaiskulutus Alkoholin kokonaiskulutus tulee kääntää laskuun seuraavin tavoin: Vaikuttaminen valmisteilla olevaan EU:n alkoholistrategiaan siten, että siinä määritellään selvästi kansanterveyden edistämisen ja alkoholihaittojen vähentämisen asema yhteisön politiikoissa. Aktiivisen alkoholiveropolitiikan toimintamahdollisuuksien varmistaminen sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Alkoholilupahallinnon ja -valvonnan keinojen tehokkaampi käyttö alkoholin myynnistä ja anniskelusta aiheutuvien hyvinvointia ja elinympäristöä heikentävien haittojen ja häiriöiden vähentämiseksi. Alkoholinkäytön yhä useampiin arkielämän yhteyksiin leviämisen ehkäisy tukemalla terveellisiä elämäntapoja edistävää kansalaistoimintaa. Alkoholiohjelma painottaa strategiatyön ja rakenteiden kehittämistä. Alkoholiohjelman kumppanuuteen liittyen kunnille esitetään alla suosituksia, jotka on jäsennetty strategiatyön ja rakenteiden, ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalveluiden kehittämiseen. Kuvio 3 : Kuntien alkoholiohjelmaan liittyvät tavoitteet ja toimet jäsentyvät suhteessa kunnan päihdestrategiaan, kunnan muihin hyvinvointi- ja turvallisuusstrategioihin sekä sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin. (STM 2004)

41 41 STRATEGIA JA HALLINTO EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ PÄIHDEPALVELUT Terveys 2015 kansanterveysohjelma VN terveyden edistämisen, seurannan ja arvioinnin kehittäminen nuorten, vanhempien, koulun, järjestöjen, elinkeinon ja viranomaisten yhteistyö nuorten alkoholinkäytön vähentämiseksi tiedon levittäminen kansalaisille terveydestä ja sen edistämisestä nuorten miesten alkoholinkäyttöön liittyvien tapaturma- ja väkivaltakuolemien vähentäminen alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvien ongelmien asiantunteva hoito Kansallinen terveydenhuollon hanke VN perusterveydenhuollon järjestäminen seutukuntakohtaisina toiminnallisina kokonaisuuksina. erikoissairaanhoidon työnjaon kehittäminen ja lisääminen ennaltaehkäisy perusterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä mini-intervention vakiinnuttaminen perusterveydenhuoltoon mielenterveys-, psykososiaaliset ja päihdepalvelut ja niihin liittyvä päivystys seudullisena ja palvelutuottajien yhteistyönä Sosiaalialan kehittämishanke VN alkoholihaittojen ehkäisy hyvinvointipoliittisiin ohjelmiin laaja-alainen päihdehaittojen ehkäisy riittävien resurssien varmistaminen yhteistyössä muiden kuntien ja järjestöjen kanssa sosiaalialan osaamiskeskusten hyödyntäminen arvioinnissa perhepalveluverkostojen kehittäminen yhteistyö kouluyhteisön terveyden edistämiseksi kodin, koulun, neuvoloiden ja terveystoimen yhteistyö vanhemmuuden tukemiseksi nuorisotoimen sekä liikuntaja nuorisojärjestöjen yhteistyö nuorten alkoholinkäytön ehkäisemiseksi päihdepalvelut koko maassa laatusuositusten vähimmäistasolle seudullinen yhteistyö erityispalveluiden turvaamiseksi sosiaali- ja terveyspalveluiden panos alkoholiongelmien toteamiseen ja hoitoon mini-intervention vakiinnuttaminen perusterveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma (TATO) VN päihdepalveluiden seudulliset osaamisyksiköt: palveluiden seudullinen järjestäminen varhainen puuttuminen osaksi perustyötä lasten, nuorten ja perheiden kanssa perhettä ja vanhemmuutta tukevien rakenteiden vahvistaminen perhekeskusmallilla päihdepalvelut koko maassa laatusuositusten vähimmäistasolle erityistä huomiota katkaisuhoidon ja matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen Huumausainepoliittinen toimenpide-ohjelma VN päihdestrategioiden toteutuminen viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyötä tukevat rakenteet ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön asema päihdetyön koordinaattorina turvallisuussuunnittelun yhteensovittaminen päihde- tai hyvinvointiohjelman kanssa oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet, ml. päihde- ehkäisy opetussuunnitelman perusteisiin yhteistyö lasten ja nuorten päihdeehkäisyssä ehkäisevä huumetyö paikallisen tason yhteistyönä erityisryhmille suunnattujen menetelmien kehittäminen päihdepalvelut koko maassa laatusuositusten tasolle vuoden 2007 loppuun mennessä päihdepalveluiden alueellinen kehittäminen kuntien ja järjestöjen yhteistyönä Taulukko 1: Keskeisten toimintaa ohjaavien ohjelmien sisältövertailu strategia ja hallinto, ehkäisevä päihdetyö ja päihdepalvelulinjauksissa ( Alkoholiohjelma s.50) Alkoholiohjelma mukaan alkoholihaittoja ehkäistään kunnissa laaja-alaisena viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyönä. Kunnissa laaditaan tai päivitetään alkoholiasiat sisältävä päihdestrategia osana kuntien hyvinvointiohjelmaa. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, päihdetyötä kokonaisuutena tarkasteleva poikkihallinnollinen työryhmä ja paikallinen päihdestrategia muodostavat ehkäisevän päihdetyön koordinoinnin perustan. Tämä ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma on osa päihdestrategiaa, joka on Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian osakokonaisuus. Kunnissa toimivien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden nimitykset tulee tarkistaa. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt muodostavat verkoston, jossa voidaan kehittää työtä seudullisesti. Osana verkostoa on myös ehkäisevän mielenterveystyön ja terveyden edistämistyön työryhmät.

42 42 Alkoholiohjelma ehdotukset ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen Kunnissa kehitetään alkoholihaittojen ehkäisyyn tähtäävää yhteisötason toimintaa yhteistyössä järjestöjen ja elinkeinon kanssa. Yhteisötason toiminnalla, joka tähtää sosiaalisen ympäristön ja rakenteiden muuttamiseen, on saatu tuloksia. Yhteisötason toiminnassa alkoholijuomien1) saatavuutta säänteleviä toimia yhdistetään muihin menetelmiin kuten 2) toimintaympäristöjen päihteettömyys erityisesti lasten nuorten sekä heidän perheittensä, 3) työpaikkojen päihdeohjelmat 4) koulujen päihdekasvatukseen ja koulujen päihdeohjelmat 5) alkoholinkäyttöä koskevien sosiaalisten sääntöjen ja alkoholikulttuurin tiedostetuksi tekemiseen sekä 6) vastuulliseen elinkeinoelämän toimintaan ja 7) liikkeenturvallisuustyöhön. 1) Alkoholin saatavuuden sääntely paikallisella tasolla edellyttää onnistuakseen ei vain ehkäisevän päihdetyön ammattilaisten vaan kunnan koko hallinnollis-poliittisen järjestelmän aktivoimista sekä koordinoitua yhteistyötä elinkeinon ja järjestökentän kanssa. Alkoholin saatavuuden sääntely paikallisella tasolla on alkoholilupa-asioita. Vuoden 2003 alusta voimaan tullut alkoholilain muutos antoi kunnalle ja sen asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa uusien anniskelulupien myöntämiseen. Alkoholilain 21d nostaa anniskelun rajoittamisen mahdollisuuden esiin erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitettujen tilojen ja toiminnan sekä liikunta- ja perhetapahtumien osalta. Kuntien ja asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa alkoholijuomien saatavuuteen elinympäristössä voidaan vahvistaa kehittämällä lausuntokäytäntöjä ja asukkaiden kuulemiskäytäntöjä alkoholilupia myönnettäessä. Lupamenettelyssä poliisi ottaa lausuntopyynnön saatuaan olla yhteydessä kunnan ehkäisevään päihdetyöhön tai sosiaalitoimeen, anniskelupaikan sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi. Kunnan kannanotto liitetään poliisin antamaan lausuntoon. Lausuntojen perusteella on anniskelu lupiin asetettu muun muassa aukioloa koskevia rajoituksia. Forssan seudulla poliisipäällikkö antaa luvat anniskelupaikkojen perustamiselle. Työryhmä ehdottaa, että anniskelupaikan aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia arvioitaisiin ennen luvan myöntämistä. 2) Kunnissa edistetään lapsille ja lapsiperheille tarkoitettujen tilojen ja tapahtumien päihteettömyyttä. Päihteettömyyttä edistetään myös liikenteessä, työpaikoilla, liikunta- ja urheilutiloissa ja - tapahtumissa ja muissa nuorten vapaa-ajanvieton yhteyksissä. Alkoholijuomien anniskelu ja nauttiminen on 90-luvun lopulta lähtien yleistynyt liikunta- ja ajanvietetapahtumissa ja muissa myös lapsiperheille ja nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa. Kuntien ja järjestöjen erityisesti liikunta- ja urheilujärjestöjen yhteistyötä tarvitaan sen varmistamiseksi, että lapsille, lapsiperheille ja nuorille suunnatut tilaisuudet ovat päihteettömiä. Alkoholilain 21d antaa mahdollisuuden rajoittaa anniskelua erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitetuissa tiloissa ja toiminnassa sekä liikunta- ja perhetapahtumissa. Kunnat päättäessään omistamiensa tilojen käytöstä ja vuokrauksesta kunta voi päättää, ettei tiloissa myydä tai anniskella alkoholijuomia. Kunta voi asettaa käytön ehdoksi myös, että tiloissa ei mainosteta alkoholi juomia, ja kieltää alkoholimainonnan omistamillaan katualueilla. Kunnan tilojen päihteettömyys on tärkeää etenkin lapsille, lapsiperheille ja nuorille suunnatussa liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnassa. Periaatepäätös kunnan tilojen päihteettömyyteen tähtäävistä toiminta käytännöistä voidaan kirjata kunnan päihdestrategiaan, joka hyväksytään valtuustossa. Kunta voi edistää tilojen ja tapahtumien päihteettömyyttä myös sopiessaan omien tilojensa käytöstä tai tehdessään päätöksiä paikallisten järjestöjen toiminta-avustuksista.

43 43 Työryhmä ehdottaa, että Forssan seudun kunnissa otetaan käyttöön periaate, että kunnan tiloissa järjestetyt lapsille, lapsiperheille ja nuorille suunnatut tilaisuudet ovat päihteettömiä. Jos kunta avustaa yhdistyksiä, yksi avustuksen myöntämiskriteeri on toiminnan päihteettömyyden edistäminen. 3). Työyhteisöissä ovat keskeisiä työpaikkojen päihdeohjelmat, joissa sovitaan muun muassa siitä, miten yhteisössä suhtaudutaan alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön. Työpaikan päihteettömyyden ja kokonaisvaltaisten työpaikan päihdeohjelmien edistäminen on niin ikään osa ehkäisevää päihdetyötä ja osa vastuullisen kuntatyönantajan toimintaa. Forssan seudulla työterveyshuollon toimintasuunnitelmia päivitettäessä tuetaan työyhteisöjä, laatimaan ja uudistamaan työpaikan päihdeohjelma. Päihdeohjelmassa on selkeät ohjeet, miten tulee puuttua päihteiden käyttöön työaikana ja sovitaan hoitoonohjauksesta sekä luodaan yleistä ilmapiiriä, jossa puuttuminen on toisesta välittämistä ja päihderiippuvuuden kehittymisen ehkäisyä. Päihdeohjelma on osa työpaikan henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, työntekijän perehdytystä ja työpaikan laatutyötä. Työterveyshuollot tekevät selvityksen seudun työpaikkojen päihdeohjelmien tilanteesta. Tukeudutaan mediaa, jotta työpaikat tiedostavat päihdeohjelman tarpeellisuuden. 4) Lasten, nuorten ja aikuisten yhteisönä kouluilla on tärkeä asema päihdehaittojen ehkäisyssä. Perusopetuksen oppiaine terveystieto antaa uusia mahdollisuuksia päihde-ehkäisyyn. Terveystiedon opetuksessa lisätään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia sekä oman että toisten ihmisten terveyden edistämiseksi. Uuteen opetussuunnitelmaan siirrytään vuoteen 2006 mennessä. Lukiossa on myös terveystieto oppiaineena. uudet opetusperusteet otetaan käyttöön viimeistään vuonna Opetushallitus laatii yhteistyössä Stakesin kanssa oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet, jotka kattavat myös päihteidenkäytön ja joissa aiempaa selkeämmin korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisemistä ja varhaista puuttumista ongelmiin. Opetuksen järjestäjän tulee laatia tavoitteiden mukainen oppilashuollon suunnitelma yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa. Keskeistä ovat koulujen päihdeohjelmat, joissa sovitaan muun muassa siitä, miten yhteisössä menetellään alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä havaittaessa. Pyritään sopimaan seudullisesti yhtenäiset sisällöt terveystiedon opetuksessa. Forssan seudun kouluilla on koulukohtaiset päihdeohjelmat, jotka sisältävä ohjeet miten puututaan päihteiden käyttöön koulutyön aikana. Forssan seudun koulujen oppilashuollon suunnitelmia täsmennetään oppilashuollon hankkeena ( ) samoin terveystiedon opetussisällöt sovitaan.

44 44 5) Kunnan ja seutukunnan tasolla vuorovaikutusta voidaan edistää järjestämällä päihdefoorumeita, joihin kutsutaan poliittisia päättäjiä, viranomaisia, elinkeinon edustajia, järjestötoimijoita ja asukkaita pohtimaan yhdessä alkoholin tarjontaan, käyttöön ja alkoholi haittoihin liittyviä kysymyksiä. Keskustelulla voidaan tehdä näkyväksi ja kyseenalaistaa alkoholinkäyttöön vaikuttavia sosiaalisia sääntöjä ja yhteisön toimintatapoja. Forssan seudulla on järjestetty kaksi kertaa vuodessa seudullisia Mielenterveysfoorumeita vuodesta Foorumeissa käsitellään myös päihdeasioita. 6) Laaja-alaiseen ehkäisevään päihdetyöhön sisältyy alkoholihallintoon vaikuttaminen sekä yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö tähtää elinkeinon vastuullisen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen mukaan lukien omavalvonnan. Keinoina voi olla koulutus- ja keskustelutilaisuuksia alkoholiluvanhaltijoille vastuullisen myynnin ja anniskelun vahvistamiseksi sekä omavalvonnan edistämiseksi. Forssan seudulla suositaan anniskelupaikkojen oma valvontaa ja myyntipaikoissa ikävalvontaa. Poliisi jatkaa tehovalvontaiskujen tekemistä kerran kuussa 7) Päihteettömyyteen tähtäävä liikenneturvallisuustyö on olennainen osa kuntien ehkäisevää päihdetyötä. Forssan seudulla pohditaan mahdollisuuksia lisätä ajokunnon tarkistuspisteitä poliisiaseman lisäksi. Asiasta tiedotetaan säännöllisesti. Alkoholiohjelma päihdepalvelujen kehittämisestä Alkoholiohjelman mukaan kunnan peruspalveluissa tulisi lisätä valmiuksia havaita ja puuttua alkoholiperheiden ja etenkin lasten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vaikka vanhempien päihteiden käyttöön olisi vaikea vaikuttaa, lapselle on mahdollista antaa tukea ja apua. Vanhempien runsas alkoholin tai muiden päihteiden käyttö aiheuttaa lapsille turvattomuutta ja heijastuu lasten tunne-elämään, elämänvalintoihin sekä myöhempään alkoholinkäyttöön. Raskauden aikana runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa sikiövaurioita. Motivaatio päihteidenkäytöstä luopumiseen on usein suurimmillaan raskauden aikana, mutta luopuminen ei aina onnistu ilman tukea. Forssan seudun päihde- ja huumestrategiassa on selvitetty ja tehty ehdotuksia päihdepalveluiden kehittämisestä ja strategian päivitys on A-klinikan vastuulla. Raskaana olevien päihdeäitien auttamiseen luotu toimintamalli on esitelty päihdestrategiassa 2003.

45 45 Alkoholiohjelma painottaa, että alkoholinkäytön riskien arviointi ja mini-interventiotoiminta vakiinnutetaan osaksi kunnan perus- ja työterveyshuoltoa. Tutkimusten mukaan terveydenhuollon tehokkain alkoholihaittojen ehkäisykeino on asiakaskäyntien yhteydessä kysyä alkoholinkäytöstä. Miniinterventiolla tarkoitetaan varhaiseen alkoholin suur- tai riskikulutukseen kohdistettua neuvontaa ja juomisen seurantaa. Terveydenhuollon henkilöstö keskustelee parin kolmen normaalin vastaanottokäynnin yhteydessä alkoholinkäyttötavoista, alkoholin terveyshaitoista ja alkoholinkäytön hallinnan keinosta. Kuntien yleisissä sosiaalipalveluissa on mahdollista puuttua varhain alkoholin riskikäyttöön. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän päihdepalvelujen kehittämishankkeessa on tavoitteena päihde-ehtoisen hoitotyön mallintaminen, jossa selvitetään miten päihdeasiointi tulee esiin terveydenhuollossa ja parannetaan henkilökunnan toimintavalmiuksia sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Alkoholiohjelmaa haastaa kuntia kumppanuuteen Alkoholiohjelmassa ehdotetaan, että yhteistyö valtioneuvoston periaatepäätöksessä ja alkoholiohjelmassa esitettyjen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi varmistetaan kirjallisin kumppanuussopimuksin. Kumppanuus merkitsee sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Haittojen ehkäisyn ja vähentämisen tavoitteista ja toimintalinjoista kumppanit päättävät itsenäisesti omista lähtökohdistaan käsin. Kuntia kutsutaan alkoholiohjelman kumppaneiksi kuntakirjeiden, lääninhallitusten järjestämien tiedotustilaisuuksien ja kumppanuusneuvottelujen kautta. Kun tehokas alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää poikkihallinnollista toimintaa, on suositeltavaa, että päätös alkoholiohjelman kumppanuudesta käsitellään kunnanvaltuustotasolla. Kumppanuussopimuksen solmimisen yhteydessä kunnat esittävät yhteenvedon siitä, missä laajuudessa ja miten ne alkoholiohjelmassa esitettyjä suosituksia toteuttavat. (Liite 1: Kunnan kumppanuussopimuksen runko.) Työryhmä suosittaa, että Forssan seudun kunnat sitoutuvat valtuustotasolla kumppanuussopimuksin päihdehaittojen ehkäisyyn. Kumppanuussopimuksen sisältö: Tämä Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma 2005 on osa Forssan seudun päihdestrategian päivitystä ja siinä otetaan huomioon Alkoholiohjelman linjaukset sekä huumausainepoliittinen toimenpideohjelma Ohjelma on toimitettu lääninhallitukselle, joka koordinoi aluetasolla Alkoholiohjelmaa. Kumppanuussopimuksin kunnallisessa päätöksenteossa sitoudutaan toteuttamaan Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelmaa, jotta päätöksenteon terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset otetaan pitkäjänteisesti huomioon. Seudullinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto päivitetään ja se yhdessä ehkäisevän päihdetyön työryhmän kanssa huolehtii tämän toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta toimialueellaan. Työryhmä sitoutuu arvioimaan seudullista ehkäisevää päihdetyötä ja sen tuloksellisuutta sekä raportoimaan siitä päätöksentekijöille.

46 46 Liite 3.2 Kumppanuussopimusmalli : Kunnan kumppanuussopimuksen runko Alkoholiohjelma Kumppanuussopimus Alkoholiohjelma kokoaa yhteen ja tukee alkoholihaittoja vähentävää toimintaa valtionhallinnossa, kunnissa, järjestöissä ja elinkeinoelämän piirissä. Tällä sopimuksella sopijakumppanit määrittelevät oman toimintansa tavoitteet ja puitteet Alkoholiohjemassa siten, että sopimuksella ei määrätä eikä rajoiteta osapuolten toimintaa tai tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä. X kunta/kaupunki osallistuu Alkoholiohjelman kumppanina alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen x.x.2004 tekemänsä päätöksen mukaan, joka on tämän sopimuksen liitteenä. X kunta/kaupunki päivittää päihdestrategiansa alkoholiohjelman linjaukset huomioon ottaen ja toimittaa sen Stakesiin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston resurssiksi; laatii alkoholiohjelmaan liittyvän strategiatyön ja hallinnon, ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalveluiden kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman ja toimittaa sen alkoholiohjelmaan liittyvää työtä aluetasolla koordinoivalle lääninhallitukselle; asettaa alkoholiohjelmaan liittyvälle toiminnalleen selkeät tavoitteet ja kehittää alkoholihaittoja ehkäisevää toimintaansa ohjelmakauden aikana; välittää alkoholiohjelman tavoitteita tukevaa tietoa omalla toimialueellaan; arvioi toimintaansa ja sen tuloksellisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kumppaniensa alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista tiedonvälityksellä, materiaalin tuotannolla, alkoholiohjelman logon käyttöoikeudella ohjelman tavoitteita tukevissa tuotteissa ja yhteyksissä sekä edistämällä kumppanien yhteistoimintaa; huolehtii alkoholiohjelman yhteydessä siitä, että kumppanit saavat tiedon alkoholiohjelmaan liittyvän toiminnan ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista; tarjoaa etuoikeutetun aseman ohjelman tiedotuksessa ja yhteyden ohjelman kumppanien muodostamaan viestintä verkostoon. Sosiaali- ja terveysministeriössä xx 2004 Sosiaali- ja terveysministeriö X kunta/kaupunki Liisa Hyssälä N.N. Peruspalveluministeri asema

47 Alkoholipolitiikan kuluttajaopas Alkoholiohjelman julkaisema Alkoholipolitiikan kuluttajaopas on yhteenveto alkoholipolitiikan keinojen tuloksellisuutta koskevista tuoreimmista kansainvälisistä tutkimustuloksista. Alkoholipolitiikan harjoittajien on huomattava, että alkoholijuomat eivät ole tavallisia hyödykkeitä. Kuluttajan kannalta alkoholin käyttöön liittyy sekä mielihyvän kokemuksia että käytön aiheuttamia haittoja ja ongelmia. Alkoholi aiheuttaa terveydellisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, sillä sen on myrkyllistä, vaikuttaa päihdyttävästi ja seurauksena voi olla alkoholiriippuvuuden kehittyminen. Toisaalta alkoholijuomien tuotanto on elinkeino ja tuo ansioita ja voittoja niin viljelijöille kuin alkoholiteollisuuden ja kaupan harjoittajille sekä näillä aloilla työskenteleville. Monet maat saavat tuloja alkoholijuomien viennistä, ja alkoholi tuo tuloja valtion kassaan. Samaan aikaan valtioiden budjetteja rasittavat alkoholihaittojen aiheuttamat menot, ja alkoholijuomien vientikohteissa kärsitään tuontialkoholin käytön aiheuttamista ongelmista. Alkoholi ei siis kulutushyödykkeenä ole tavallinen tavara, ja menestyksekäs alkoholipolitiikan harjoittaminen edellyttää monien intressien yhteensovittamista. Alkoholipolitiikan kuluttajaoppaan mukaan laadukas alkoholipolitiikka perustuu näyttöön. Tavoitteena on edistää tutkimustiedon hyödyntämistä käytännön alkoholipolitiikan työvälineenä. Alkoholipolitiikan kuluttajaoppaassa on taulukko, jossa toimintalinjojen eroja havainnollistetaan sekä vaikuttavuutta koskevan näytön että vaikuttavuutta arvioivan tutkimuksen laajuuden suhteen. Toimintalinjoina esitetään: saatavuuden sääntely, verotus ja hintapolitiikka, juomistilanteisiin vaikuttaminen, valistus ja asennekasvatus, alkoholimarkkinoinnin sääntely, rattijuopumuksen ehkäisy sekä hoito ja varhainen puuttuminen (Liite 2). Tutkimusnäyttöön vaikuttavuudesta perustuvat hyvät käytännöt : oston vähimmäisikäraja valtion vähittäismyyntimonopoli myyntiajan rajoitukset myyntipisteiden määrän rajoittaminen alkoholin verotus ajokunnon tarkastuspisteet matalat promillerajat ajoluvan peruutus vaiheittainen ajolupa uusille kuljettajille alkoholin riskikäyttäjiin kohdennettu mini-interventio Alkoholipolitiikan Kuluttajaoppaassa pohditaan, miten ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta lisätään. Alkoholipolitiikan toimintalinjoja toteutetaan harvoin yksinään tai irrallaan muista yhteiskuntapolitiikasta. Alkoholihaittojen ehkäisyä paikallisella tasolla koskevan tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että alkoholiongelmia kannattaa tarkastella suhteessa niihin yhteisöllisiin mekanismeihin, jotka ongelmia tuottavat. Paikallisten alkoholiongelmien ehkäisymallien onnistumisen mahdollisuudet ovat parhaat silloin, kun käytetään hyväksi aiempaa tutkimusnäyttöä ja kun useita toimintoja toteutetaan järjestelmällisesti. Toisiaan täydentävät toimintalinjat, jotka tähtäävät koko juomisympäristön muuttamiseen, tuottavat todennäköisemmin tulosta kuin yksittäiset toimenpiteet. Lyhytaikaisten projektiluontoisten toimien sijasta kannattaa suosia toimintalinjoja, jotka voidaan vakiinnuttaa pitkäaikaiseen käyttöön. Jos tavoitteena on suurin mahdollinen vaikutus väestötasolla, tarvitaan laajaalaisia toimintamalleja.

48 48 Laaja-alaisen alkoholipolitiikkakäsitteen mukaisesti arviointi osoittaa, että parasta kustannuslaatusuhdetta voidaan rakentaa yhdistämällä väestötasoisia alkoholijuomien saatavuuden rajoituksia, rattijuopumusta ehkäiseviä toimia ja riskikäyttäjiin kohdistettua mini-interventiotoimintaa. Kansanterveystyössä käytetty käsite varovaisuusperiaate voitaisiin ottaa käyttöön myös alkoholipolitiikan kentällä (Kriebel and Tickner 2001). Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että varotoimet ovat tarpeen varmuuden vuoksi myös silloin, kun uhka ei ole aivan varma mahdollisesti haitallisen toiminnan kannattajien tehtävänä on todistaa toiminnan haitattomuus haitalliselle toiminnalle tarjotaan vaihtoehtoja kansalaisten osallistumista päätöksentekoon lisätään. Varovaisuusperiaatteen käyttö alkoholipolitiikassa tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kansainvälisiä kauppasopimuksia, uusien alkoholituotteiden (esimerkiksi vahvojen mallasjuomien) tuomista markkinoille, alkoholin myyntiaikojen vapauttamista tai alkoholimainontaa koskevan päätöksenteon tulisi pikemmin perustua haittojen todennäköisyyteen kuin taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Varovaisuusperiaatteen soveltaminen alkoholipolitiikassa edistää sekä kansalaisten osallistumista päätöksentekoprosessiin että läpinäkyvyyttä päätöksenteossa, jota nykyisin turhan usein ohjaavat pikemmin vähemmistön taloudelliset tavoitteet kuin enemmistön huoli kansanterveydestä. Työryhmän laatimassa Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelmassa pyritään laaja-alaisuuteen ja toisiaan täydentäviin toimintalinjoihin sekä pitkäjänteisyyteen ja toimijaverkoston sitoutumiseen ehkäisevän työn arvoihin ja tavoitteisiin. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on suurin mahdollinen vaikutus väestötasolla.

49 49 Taulukko: Alkoholipolitiikan toimintalinjojen arvioiva luokitus Toimintalinja Vaikuttavuus Näytön laajuus Näyttöä eri kulttuureista Toteutuksen kustannukset Kohderyhmä ja kommentteja Saatavuuden sääntely Kieltolaki Oston vähimmäisraja Korkeat Alhaiset KOKO VÄESTÖ Huomattavana haittavaikutuksena salakauppa, jonka ehkäisy tulee kalliiksi. Tulokseton ilman valvontaa. Ostomäärän rajoittaminen Korkeat RISKIRYHMÄT Vähentää riskikäyttöä mutta ei ehkäise alkoholinkäyttöä. Tuloksia vähäiselläkin valvonnalla, mutta vaikuttavuutta voidaan lisätä valvonnalla. Valtion vähittäismyyntimonopoli Myyntiajan rajoitukset + + Alhaiset Alhaiset KOKO VÄESTÖ Vaikuttaa erityisesti suurkuluttajiin. Toteuttaminen hankalaa. Myyntipaikkojen määrän rajoittaminen + Alhaiset KOKO VÄESTÖ Vaikuttava vain, jos tavoitteena on kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelu. Anniskelijan vastuu Alhaiset KOKO VÄESTÖ Vaikuttava tietyissä oloissa. Saatavuuden eriyttäminen alkoholipitoisuuden mukaan + Alhaiset KOKO VÄESTÖ Toteuttaminen vie aikaa, jos anniskelupaikat ovat kasautuneet voitontavoittelun vuoksi. RISKIRYHMÄT Vahingonkorvausvastuu on määritelty vain Pohjois-Amerikassa. KOKO VÄESTÖ Tutkittu lähinnä erivahvuisten oluiden osalta Verotus ja hintapolitiikka Alkoholin verotus Alhaiset KOKO VÄESTÖ Vaikuttavuus riippuu siitä, kyetäänkö tuotantoa ja jakelua valvomaan julkisen vallan toimin. Korkea verotus voi lisätä salakuljetusta ja laitonta valmistusta.

50 50 Toimintalinja Vaikuttavuus Näytön laajuus Näyttöä eri kulttuureista Toteutuksen kustannukset Kohderyhmä ja kommentteja Juomistilanteisiin vaikuttaminen Anniskelupaikan omaehtoinen kielto tarjoilla päihtyneille Ravintolahenkilökunnan ja johdon koulutus väkivallan ehkäisyyn ja hallintaan Kohtuulliset Kohtuulliset RISKIRYHMÄT Henkilöstön koulutus yksinään ei riitä. Edellyttää myös viranomaisvalvontaa. RISKIRYHMÄT Anniskelupaikkojen omat järjestyssäännöt Anniskelua koskevien säännösten ja lakien valvonta Alkoholittoman vapaa-ajanvieton ja alkoholittomien tapahtumien edistäminen Paikallisen toiminnan aktivointi o o Alhaiset Korkeat Korkeat Korkeat Tulokseton, jos valvonta puuttuu RISKIRYHMÄT Noudattaminen riippuu valvonnan todennäköisyydestä KOKO VÄESTÖ Näyttöä lähinnä nuorille suunnatusta vaihtoehtoisesta toiminnasta. KOKO VÄESTÖ Ei näyttöä vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Valistus ja asennekasvatus Alkoholikasvatus kouluissa Opiskelijoiden alkoholikasvatus o 2 o Korkeat Korkeat RISKIRYHMÄT Saattaa lisätä tietoja ja muuttaa asenteita mutta ei näyttöä pysyvistä vaikutuksista alkoholin käyttöön. Valistuskampanjat o + Kohtuulliset RISKIRYHMÄT Saattaa lisätä tietoja ja muuttaa asenteita mutta ei näyttöä vaikutuksista alkoholin käyttöön. Varoitukset juomapakkauksissa o + + Alhaiset KOKO VÄESTÖ Koskee alkoholin käyttäjille suunnattua viestintää, jonka tavoitteena on juomisen rajoittaminen. Alkoholipolitiikkaa tukevan viestinnän vaikuttavuutta ei ole tutkittu. KOKO VÄESTÖ Lisää tietoisuutta haitoista, mutta ei vaikuta käyttäytymiseen. Alkoholin markkinoinnin sääntely

51 51 Mainontakielto Mainonnan sisällön rajoitukset + 3? o o Alhaiset Kohtuulliset KOKO VÄESTÖ Alkoholiteollisuus vastustaa voimakkaasti. Kieltoa voidaan kiertää sijoittamalla alkoholijuomia tvohjelmiin ja elokuviin. Toimintalinja Vaikuttavuus Näytön laajuus Näyttöä eri kulttuureista Toteutuksen kustannukset KOKO VÄESTÖ Perustuu usein teollisuuden itsesääntelyyn, johon harvoin liittyy valvontaa tai sanktioita. Kohderyhmä ja kommentteja Rattijuopumuksen ehkäisy Ajokunnon tarkastuspisteet ( sobriety check points ) Kuljettajien satunnaiset puhallutukset ( random breath testing ) Promillerajan laskeminen Kohtuulliset Kohtuulliset Alhaiset KOKO VÄESTÖ Poliisin toteuttamien kampanjoiden vaikutukset ovat tyypillisesti lyhytaikaisia. KOKO VÄESTÖ Toteuttaminen saattaa edellyttää melkoisia kustannuksia. Vaikuttavuus riippuu puhallutettavien autoilijoiden määrästä. Ajoluvan peruutus määräajaksi Alennettu promilleraja uusille ajoluvan haltijoille ( nollatoleranssi ) + Kohtuulliset Alhaiset KOKO VÄESTÖ Alemmalla tasolla (0,5-0,2) hyöty promillerajan laskusta on pienempi mutta silti merkitsevä. ONGELMAKÄYTTÄJÄT Ajoluvan vaiheittainen suorittaminen Alhaiset RISKIRYHMÄT Raittiina pysyvän kuljettajan nimeäminen ja kyytisopimukset o + + Kohtuulliset RISKIRYHMÄT Joissakin tutkimuksissa todettu, että vaikutuksia selittää nollatoleranssi. RISKIRYHMÄT Ehkäisee rattijuopumusta mutta ei vähennä alkoholionnettomuuksia.

52 52 Hoito ja varhainen puuttuminen Alkoholin riskikäyttäjien miniinterventio Alkoholiongelmien hoito Kohtuulliset Korkeat RISKIRYHMÄT Yleislääkäreillä ei ole koulutusta eikä aikaa seulontaan ja miniinterventioon. Vertaistuki/alkoholinkäy- tön omatoiminen hallinta + + Alhaiset ONGELMAKÄYTTÄJÄT Kattavuus puutteellista, koska useimmissa maissa hoitomahdollisuudet ovat riittämättömät. Toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyneiden pakkohoito + + Kohtuulliset ONGELMAKÄYTTÄJÄT Monissa maissa toteutuskelpoinen ja kustannustehokas täydennys tai vaihtoehto viralliselle hoidolle. ONGELMAKÄYTTÄJÄT Rankaisun ja pakkokeinojen vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja saattavat ohjata huomion pois tehokkaammista toimintalinjoista 1 Kukin toimintalinja voidaan kohdentaa yhteen seuraavista ryhmistä : koko alkoholia käyttävä väestö (KOKO VÄESTÖ); alkoholin riskikäyttäjät ja haavoittuvina pidetyt riskiryhmät (esim. nuoret) (RISKIRYHMÄT); henkilöt, joille alkoholin käyttö jo aiheuttaa ongelmia, ja alkoholiriippuvaiset (ONGELMAKÄYTTÄJÄT). 2 Satojen tutkimusten joukosta vain kahdessa on havaittu merkitseviä pitkäaikaisvaikutuksia (yli kolmen vuoden seurannassa) ja näidenkin vaikutusten merkitsevyys on osoittautunut kyseenalaiseksi uusinta-analyysissa (Foxcroft et al. 2003). Lyhytaikaisia vaikutuksia on todettu muutamassa tutkimuksessa, joten lyhyen aikavälin vaikuttavuutta voisi kuvata yhdellä plussalla. 3 Mainontakieltojen vaikutuksia on havaittu ekonometrisissa tutkimuksissa, mutta välittömiin lyhyen aikavälin vaikutuksiin keskittyvät tutkimukset eivät yleensä ole antaneet tukea mainontakieltojen vaikuttavuudelle. Alkoholin mainontapolitiikka voitaisiinkin pohjata varovaisuusperiaatteeseen. Arvioinnissa käytettiin seuraavaa asteikkoa 0 Ei näyttöä vaikuttavuudesta + Näyttö vähäistä vaikuttavuudesta Näyttöä kohtuullisesta vaikuttavuudesta + Näyttöä huomattavasta vaikuttavuudesta? Tutkimuksia ei ole tehty tai tutkimustulokset eivät riitä arvioinnin pohjaksi

53 Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepoliittisesta toimenpideohjelmasta vuosille Ohjelman toimenpiteet liittyvät huumausainepolitiikan koordinointiin, huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen, huumausaineiden aiheuttamien haittojen lieventämiseen, kansainvälisiin toimiin sekä tutkimukseen ja seurantaan. Monialaisella yhteistyöllä pyritään vähentämään huumausaineiden kysyntää, estämään tarjontaa, vähentämään huumausaineiden käytöstä koituvia haittoja sekä saattamaan väärinkäyttäjät hoitoon ja laittomaan toimintaan osallistuneet henkilöt rikosoikeudelliseen vastuuseen. Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma pyrkii huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen: Lisätään paikallista sosiaali- ja terveystoimen, opetusviranomaisten, nuorisotoimen, poliisin ja syyttäjän yhteistyötä nuorten huumeiden käyttäjien syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja huumeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi Tavoite Kunnan sosiaali- ja terveystoimi, opetusviranomaiset, nuorisotoimen edustajat, poliisi ja syyttäjä ehkäisevät yhteistoimin nuorten huumausaineiden käyttöä sekä tehostavat yhteistyötään huumeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Huumausaineiden käyttäjiä saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin nykyistä selvästi enemmän. Huumausaineen käyttörikosten seuraamusvaihtoehtoja käytetään nykyistä eriytyneemmin. Samalla huumausaineisiin liittyvä oheisrikollisuus vähenee. Keinot: Viranomaiset sopivat toimenpiteistä ja niiden toteutuksen aikataulutuksesta osana paikallista ja alueellista turvallisuussuunnittelua. Paikallinen turvallisuussuunnittelu sovitetaan näiltä osin yhteen paikallisen päihdestrategian tai hyvinvointiohjelman kanssa. Kunnissa järjestetään sosiaalityön akuuttipalvelut ja poliisin yhteyteen pyritään sijoittamaan sosiaalityöntekijä ainakin niissä kihlakunnissa, joissa on vähintään asukasta. Turvallisuussuunnitteluun sisällytetään nuorten osalta varhaiseen puuttumiseen liittyvä sosiaali-, terveys-, koulu-, nuoriso- ja poliisiviranomaisten yhteinen toimintasuunnitelma. Vastuulliset tahot lisäävät varhaista puuttumista edistävän huumetietouden jakamista avainvaikuttajille kuten opettajille ja muille kasvattajille, kouluterveydenhoitajille, nuoriso- ja liikuntatoimen työntekijöille sekä muille lasten ja nuorten kanssa tekemisissä oleville henkilöille. Lastensuojelulain 40 :ää ilmoitusvelvollisuudesta sosiaaliviranomaiselle ilmeisestä lastensuojelun tarpeesta sovelletaan poliisitoimessa kattavasti siten, että poliisi tekee kaikissa tapauksissa ilmoituksen tietoonsa tulleista ilmeisen suojelun tarpeessa olevista lapsista. Huumausaineen käyttörikoksesta ensimmäisen kerran kiinni jääneen alle 18-vuotiaan henkilön tekoon puututaan tehokkaalla viranomaisyhteistyöllä järjestämällä muun muassa puhuttelutilaisuuksia, joihin osallistuvat nuoren lisäksi tämän vanhemmat tai huoltajat, sosiaaliviranomaisen edustaja, poliisi ja syyttäjä. Puhuttelutilaisuus tähtää seuraamusluonteiseen syyttämättä jättämiseen ja suullisen huomautuksen antamiseen. Nuorisorikostoimikunta on laatinut ehdotuksen nuorten rikoksentekijöiden seuraamusjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Ehdotuksen mukaan syyttäjä voisi lykätä syyteratkaisuaan tai luopua syytteen nostamisesta, jos nuori hakeutuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimien pariin tai osallistuu sosiaalista selviytymistä edistävään hankkeeseen. Huumerikoksista kiinni jääneiden moniongelmaisten huumeiden käyttäjien syrjäytymiskierteeseen puututaan paikkakuntakohtaisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysviranomaisten, päihdehuollon edustajien, poliisin ja syyttäjän kesken. Paikallistasolle luodaan kiinteä viranomaisyhteistyö, joka edistää riskiryhmiin kuuluvien varhaista hoitoon ja tukipalveluihin hakeutumista ja ehkäisee uusintarikollisuutta.

54 54 Huumausaineen käyttörikosten seuraamukset, mukaan lukien toimenpiteistä luopuminen, porrastetaan muidenkin kuin alle 18-vuotiaiden henkilöiden osalta käyttörikoksen vakavuuden mukaisesti. Forssan seudun päihde- ja huumestrategissa 2003 on varhaisen tuen toimintamalli, jossa yllä olevat keinot ja sovitut menettelytavat on kirjattu seudun hyviksi käytännöiksi. Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma pyrkii vahvistamaan moniammatillista yhteistyötä sekä huumausaineiden ja muiden päihteidenkäytön ehkäisyä oppilas- ja opiskelijahuollossa: Tavoite Vahvistetaan lasten ja nuorten huumausaineiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisyä yhdessä oppilashuollon ja muiden päihdetyötä tekevien viranomaisten kanssa. Keinot Opetushallitus ja Stakes tuottavat tietoa, koulutusta ja aineistoa tueksi moniammatilliselle yhteistyölle oppilas- ja opiskelijahuollossa. Oppilas- tai opiskelijahuollon paikallisten suunnitelmien laatijoille välitetään ehkäisevän päihdetyön hyviä käytäntöjä, jotka auttavat toteuttamaan oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmaan kirjattavia uusia tavoitteita. Opetushallitus laatii yhteistyössä Stakesin kanssa opetussuunnitelman perusteisiin kirjattavat oppilasja opiskelijahuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet kaikille koulutusasteille aikuiskoulutusta lukuun ottamatta. Näihin tavoitteisiin kuuluu myös tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisy. Forssan seudulla päihde- ja huumestrategiassa 2003 ehdotettiin kaikille kouluille oman päihdestrategian tekemistä ja annettiin malleja. Seudullinen oppilashuollon hankkeen huomioi aiheen tehtävissä ohjeissa. Huumausainepoliittinen toimintaohjelma esittää, että kehitetään uusia ehkäisevän päihdetyön menetelmiä ja vahvistetaan paikallistason viranomaisyhteistyötä ehkäisevässä huumetyössä: Tavoite Ehkäisevää huumetyötä suunnitellaan ja toteutetaan paikallistason nuoriso-, sosiaali-, koulu-, terveysja työvoimaviranomaisten yhteistyönä. Vahvistetaan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden asemaa päihdetyön koordinaattoreina. Otetaan käyttöön uusia, erityisryhmille suunnattuja menetelmiä ehkäisevässä päihdetyössä. Huumeongelmista kärsivät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tavoitetaan paremmin, ehkäisevän päihdetyön systemaattisuus sekä asema vahvistuvat ja nuorten päihteiden käyttö vähenee. Keinot Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston asemaa ja toimintaa tuetaan tiedotuksen, koulutuksen ja työmenetelmien kehittämisen keinoin. Erityisesti vaikutetaan kuntajohtoon yhdyshenkilöverkoston aseman vahvistamiseksi. Työmenetelmiä kehitetään ja kentän osallistumista strategia- ja ohjelmatyöhön vahvistetaan erityisen kehittäjäverkoston avulla. Otetaan käyttöön uusia, riskiryhmille soveltuvia ehkäisevän päihdetyön menetelmiä, kuten liikunnan ja kulttuuritoiminnan keinot draama, kirjoittaminen, musiikki, kuvataide ja käsityö. Näitä toteutetaan projekteina osana ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Lisäksi tuetaan konkreettisia hankkeita, jotka tarjoavat nuorille päihteettömiä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, kuten nuorisotilojen käyttöä viikonloppuisin sekä nettikahviloita. Forssan seudun nuorisotoimien tilaisuudet ovat päihteettömiä.

55 Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit 2006 Stakes julkaisi 2006 Laatutähteä tavoittelemassa Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Laatukriteerit ohjaavat työtä, joka on monialaista ja tarvitaan yhteistä kieltä. Työllä pitää olla vaikuttavuutta ja tarvitaan menetelmätietoa. Ehkäisevä työ vaatii valintoja ja priorisointia. Toimijoilla ja rahoittajilla on oltava yhtenäiset kriteerit. Työn tulee olla hyväksyttävää ja uskottavaa menetelmiltään ja perustua tutkimustietoon vaikuttavuudesta. Ehkäisevän päihdetyön määritelmä Tavoite: edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa, toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia Päihdeilmiöt, joita pyritään vähentämään: kysyntä, saatavuus ja tarjonta, haitat Ehkäisyn tasot: yleinen ehkäisy, riskiehkäisy Päihteet: alkoholi, huumausaineet, tupakka, lääkkeet ym. Ehkäisevän päihdetyön lähtökohtia ( määritelmä) Päihdetyö = ehkäisevä + korjaava Ehkäiseväpäihdetyö = yleinen ehkäisy + riskiehkäisy Ennaltaehkäisystä haittojen vähentämiseen: moninaisuutta kunnioitetaan, keskinäistä lojaaliutta edellytetään Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot: Riskitekijät ja suojaavat tekijät Vallitseva EPT:n taustateoria Eivät peilikuvia, riskitekijöitä enemmän Yhteiskunnassa, yhteisössä, lähisuhteissa, yksilössä Koskevat erikseen aloittamista, jatkumista, syvenemistä, laajenemista, riskejä ja haittoja Voi vaikuttaa riskitekijään, suojaavaan tekijään tai molempiin