Laura-Kaisa Ala-Tainio & Sanna Kero NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET JA NUOTASSA TEHTÄVÄ PÄIHDERIIPPUVUUSARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laura-Kaisa Ala-Tainio & Sanna Kero NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET JA NUOTASSA TEHTÄVÄ PÄIHDERIIPPUVUUSARVIOINTI"

Transkriptio

1 Laura-Kaisa Ala-Tainio & Sanna Kero NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET JA NUOTASSA TEHTÄVÄ PÄIHDERIIPPUVUUSARVIOINTI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Syksy 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Tekijä/tekijät Sosiaali- ja terveysalan yksikkö syksy 2008 Laura-Kaisa Ala-Tainio ja Sanna Kero Koulutusohjelma Hoitotyö Työn nimi Nuorten rattijuopumukset ja Nuotassa tehtävä päihderiippuvuusarviointi Työn ohjaaja Marja-Liisa Hiironen Sivumäärä 48+8 liitettä Työelämäohjaaja Pirjo Kylliäinen ja Anssi Pulkkinen Opinnäytetyö on laadittu Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän alaiselle nuorten tuki- ja päihdeyksikölle Nuotalle. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää Nuotassa tehtävän päihderiippuvuusarvioinnista saatu hyöty ja kokemus. Tutkimustehtävät olivat; millaisena nuoret kokevat päihderiippuvuusarvioinnin, miten he kokevat päihderiippuvuuteensa saamansa avun ja millaisia kokemuksia nuorilla on Nuotan toiminnasta. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmetodia, mutta kyselylomakkeiden ja haastatteluiden tekovaiheessa käytimme osaksi myös kvantitatiivista metodia. Tutkimuksemme kohderyhmänä olivat vuotiaat Nuotan päihderiippuvuusarvioinnissa olleet nuoret. Aineisto kerättiin syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana päihderiippuvuusarvioinnissa olleilta asiakkailta. Tutkimukseemme osallistuneille annettiin mahdollisuus valita kyselylomakkeeseen vastaaminen tai haastatteluun osallistuminen. Kysely tutkimukseen osallistumisesta lähetettiin 14:sta Nuotan asiakkaalle. Suoritimme kyselyn kaksi kertaa vähäisen vastausmäärän vuoksi. Yhteensä kyselyihin ja haastatteluihin osallistui viisi henkilöä. Tutkimustulosten mukaan Nuoret kokivat päihderiippuvuusarvioinnin positiivisena asiana. He kokivat saavansa Nuotan kautta apua ongelmiinsa. Päihderiippuvuusarviointi antoi heille tukea raittiuteen ja antoi työkaluja ongelmien käsittelyyn. Nuotan toiminta koettiin yleisesti ottaen hyvänä, hyödyllisenä ja ammattitaitoisena. Kehittämishaasteena koettiin Nuotan lääkäripalvelujen kehittäminen. Asiasanat nuori, päihteet, rattijuopumus, päihderiippuvuusarviointi, ohjaus

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme Degree Programme in Nursing Name of thesis Date autumn 2008 Author Laura-Kaisa Ala-Tainio ja Sanna Kero Drunken Driving by Juvenile and Intoxicant Dependence Estimation in Nuotta Instructor Pages Marja-Liisa Hiironen 48+8 Appendices Supervisor Pirjo Kylliäinen and Anssi Pulkkinen The study was made to juvenile support intoxicant care Nuotta under the Federation of Munipalities in the area of Kokkola Health Centre. The purpose of this study was to define benefits and experience out of intoxicant dependence estimations by Nuotta. Our research was: How did the youth experience the intoxicant dependence estimation, how did they experience to get help on the intoxicant dependence estimations and what kind of experiences the youth had on operations by Nuotta. In the study we used qualitative research method. When we did questionnaire and interviews we partly used quantitative method too. Our study target group was years old young people who had participated in intoxicant dependence estimations. Material was collected from clients who was been in intoxicant dependence estimation during autumn 2007 and spring Those who took a part in our study were given possibility to chose between answering a questionnaire or partaking in an interview. We sent questioning about partaking in our study to fourteen Nuotta s client. We ran the questioning twice because of exiguous response. In total our study was partaken by five person. According to the study results the youth experienced intoxicant dependence estimation as a positive thing. They experienced to get through Nuotta some help in their troubles. Intoxicant dependence estimation gave them support to abstinence and gave tools to discuss troubles. Nuotta s operation was experience basically good, useful and professional. As a development challenge was experienced to develop Nuotta s doctor services. Key words youth, intoxicant, drunken driving, drug dependence, guidance

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS JOHDANTO 1 1 OPINNÄYTETYÖN KESKEISET KÄSITTEET 2 2 TEORIATAUSTA Päihdehistoria Suomessa Alkoholiin liittyvä lainsäädäntö Lastensuojelulaki Nuorisolaki Alkoholilaki Päihdehuoltolaki Tieliikennelaki Ajokorttidirektiivi Alkoholin käyttöön vaikuttavia tekijöitä Altistavia tekijöitä Suojaavia tekijöitä Alkoholiriippuvuus Alkoholiriippuvuuden määrittely Riippuvuudesta aiheutuvat ongelmat Päihderiippuvuusarviointi Päihderiippuvuusarvioinnin kartoitus Päihderiippuvuusarvioinnissa otettavat verikokeet 13 3 RATTIJUOPUMUKSIIN JA NUORTEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Nuorten alkoholinkäyttö Suomessa vuosina Pitkittäistutkimus nuorten alkoholinkäytöstä 1960-luvulta 2001-luvulle asti Nuorten terveystapatutkimukset vuosilta ja Nuorten alkoholin ja huumeiden käytön tutkimukset Euroopassa Nuorten liikenneasenteet vuosina 1978 ja TUKI- JA PÄIHDEYKSIKKÖ NUOTTA Nuotan toiminta Nuotassa tehtävä päihderiippuvuusarviointi 27 5 TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tarkoitus Tutkimustehtävät 30 6 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimustehtävän- ja kohdejoukon valinta Aikataulutus Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus 34 7 TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Kyselyyn osallistuneiden taustatietoja Hyödyt ja kokemukset päihderiippuvuusarvioinnista Tuki Kokemukset Nuotan toiminnasta Toiminnan kehittäminen 41

5 8 JOHTOPÄÄTÖKSET 42 9 POHDINTA 45 LÄHDELUETTELO 48 LIITTEET 1 Audit-lomake 2 Laboratoriokoe tutkimuspyyntö kaavake 3 Lääkärintodistus 4 Päätös ajo-oikeudesta lomake 5 Saatekirje 6 Kyselylomake 7 Haastattelulomake 8 Lisäsaatekirje

6 1 JOHDANTO Eurooppaan verrattuna suomalaisten alkoholinkulutus on keskitasoa. Suomalaisessa juomakulttuurissa ongelmana on alkoholinkäytön humalahakuisuus. Suomessa kuolee vuosittain noin ihmistä alkoholin takia. Alkoholin suurkuluttajia on arvioitu olevan Suomessa noin (Alkoholiongelmaisen hoito 2005.) Suurkuluttajaksi luokitellaan mies, joka käyttää kerralla seitsemän- tai yli seitsemän annosta tai viikossa yli 24 ravintola-annosta tai nainen, joka käyttää kerralla viisi tai yli viisi annosta tai viikossa yli 16 ravintola-annosta. Koko maassa poliisin tietoon tulleita rattijuopumustapauksia oli vuonna Vuodesta 2004 rattijuopumustapauksien määrä väheni noin 4 %. (Alkoholi ja huumeet alueittain vuonna 2005.) Rattijuopumustapauksessa tehokkaimpana rangaistuksena on ajokortin poisottaminen, jos halutaan vaikuttaa kokonaisliikenneturvallisuuteen. Tehokkain hoito ehkäistä rattijuopumuksen uusiutumista on yhdistää ajokortin menettäminen ja hoito. (Seppä, Alaja, Mäkelä & Rantanen 1999.) Opinnäytetyömme aiheena on nuorten päihderiippuvuudet ja sen pohjalta Nuotassa tehtävä päihderiippuvuusarviointi. Alkoholiongelmia voi esiintyä jokaisessa ikäluokassa. Alkoholiongelma aiheena on hyvin laaja, siksi päätimme rajata aiheen nuoriin. Nuotassa päihderiippuvuusarviointeja tehdään aina 25 ikävuoteen saakka. Nuotta on Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän alainen nuorten tuki- ja päihdeyksikkö. Nuotta tarjoaa tukea ja apua nuorille sekä heidän perheilleen päihdeasioissa sekä elämän muissa osa-alueissa. Nuorelle tehdään päihderiippuvuusarviointi, jos nuori syyllistyy rattijuopumukseen, huumausainerikokseen tai jos nuori joutuu päihtyneenä putkaan kahdesti puolen vuoden aikana.

7 2 1 OPINNÄYTETYÖN KESKEISET KÄSITTEET Nuori kuuluu ikäryhmään vuotiaat. (Lepistö 2005, 30). Lastensuojelulaissa nuori määritellään vuotiaaksi. (Lastensuojelulaki 2000.) Nuoruusiällä voidaan myös tarkoittaa aikaa, jolloin lapsi kasvaa aikuiseksi. Fyysisesti lapsi kasvaa aikuiseksi vuotiaana, kun taas nuoren psykososiaalinen kehitys aikuiseksi jatkuu monilla pitkästi yli 20 vuotiaaksi. (Koistinen, Ruuskanen & Surakka 2005, 72.) Päihde-sanalla tarkoitetaan sekä laittomia että laillisia päihdyttäviä aineita, jotka aiheuttavat humalatilan tai päihtymyksen tunteen. Suomessa päihteiksi katsotaan kuuluvan tupakka, alkoholi, huumausaineet ja tekniset liuottimet. (Kylmänen 2005, 25). Rattijuopumusraja ylittyy, kun veren alkoholipitoisuus on suurempi kuin 0,5 promillea. Törkeäksi rattijuopumukseksi lasketaan 1,2 promillea. (Seppä ym. 1999, 28). Päihderiippuvuusarvioinnissa tavoitteena on selvittää päihteiden mahdollinen väärinkäyttö. Riippuvuusarvio tehdään vapaamuotoisesti haastattelemalla tai apuna voidaan käyttää itse täytettäviä lomakkeita ja haastattelumenetelmiä, tarkoituksena on kartoittaa nuoren pärjäämistä ja mahdollista päihdehäiriötä. Suomessa käytettäviä apukeinoja ovat AUDITlomake (LIITE 1), CRAFT-kyselyt sekä laajempaan kartoitukseen käytettävä EuroADADia. Haastatteluja voidaan hyödyntää hoidon suunnittelussa ja seurannassa. (Lepistö ym. 2006, 21 22). AUDIT on kehitetty Maailman terveysjärjestön WHO:n hankkeena. Testi koostuu 10 alkoholin käyttöön liittyvästä kysymyksestä. Mittari on kehitetty erityisesti perusterveydenhuoltoon jossa sitä voidaan käyttää potilaiden riskijuomisen seulontaan potilaiden seulontaan. (Ollikainen 2001.) CRAFT eli Community Reinforcement and Family Training on yhteisövahvistus ja perhevahvistusohjelma. Ohjelma on kehitetty tutkittujen käyttäytymiseen liittyvien periaatteiden pohjalta ja sen tavoitteena on auttaa käyttäjää vähentämään päihdeiden käyttöä ja hakeutumaan hoitoon sekä lisäksi perheenjäsenten stressin vähentäminen ja arkielämän asioiden yleisen tyytyväisyyden lisääminen. (Meyers & Wolfe 2007, 19.) EuroADAD on puolistrukturoitu haastattelumetelmä päihderiippuvuuteen, joka on käyttökelpoisin lähtötilanteen määrittelyssä, palaute annetaan sekä suullisesti että kirjallisesti. (Lepistö 2005, 17.)

8 3 Ohjauksella tarkoitamme tässä työssä neuvomista ja tukea. Ohjauksen tarkoituksena ei ole suoranaisesti antaa valmiita vastauksia, vaan antaa nuorelle eri vaihtoehtoja elämänlaatunsa parantamiseksi.

9 4 2 TEORIATAUSTA 2.1 Päihdehistoria Suomessa Suomessa alkoholin kulutus lähti voimakkaaseen kasvuun 1950-luvun lopulta lähtien (Ahonen 2005, 169.) Esimerkkinä Ranska, joka on johtanut Eurooppaa ja koko maailmaa alkoholikulutuksessa vuodesta 1950 lähtien. Alkoholinkulutus Ranskassa vuosittain on 25 litraa alkoholia per 15 vuotta täyttänyt asukas (Simpura & Karlsson 2001, 88). Suomessa alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi vuonna 1969 edellisvuoteen verrattuna 47 %:lla ja jatkoi kulutuksen nousua vuoteen 1974 asti. Tällöin kulutus vakiintui kuuteen ja puoleen litraan puhdasta alkoholi asukasta kohden. Vuoteen 1976 mennessä alkoholin kulutusrakenne muuttui lähes samankaltaiseksi kuin se oli ollut vuonna 1968, näinä vuosina väkevien juomien ja viinien kulutus oli lähes kaksinkertaistunut. (Ahonen 2005, 169.) Alkoholinkulutuksen kasvun myötä myös siitä aiheutuvat haitat lisääntyivät, muun muassa rattijuopumuksien määrä kasvoi vuosien välisenä aikana peräti 160 %:lla, huolimatta siitä että rattijuopumuksien ilmitulo-osuus samanaikaisesti aleni. (Ahonen 2005, 170.) Alkoholin saatavuus helpottui ja asenteet alkoholia kohtaan liberalisoituivat, mikä vaikutti erityisesti nuoriin lukujen vaihteessa. Alkoholin ostoikä alennettiin vuoden 1969 alussa 21 vuodesta 18 vuoteen oluen ja viinien kohdalla ja väkevien alkoholijuominen ostoikä 20 vuoteen. Tämä osakseen aiheutti nuorten alkoholin lisääntyvän käytön. Samanaikaisesti naisten asema yhteiskunnassa muuttui itsenäisemmäksi ja tasaarvoisemmaksi, mikä ilmeni naisten kohdalla lisääntyvällä alkoholin käytöllä. Alkoholin käytön lisääntymisen yhteydessä myös huumausaineet yleistyivät 1960-luvulla. (Ahonen 2005, 165, 170). Ensimmäiset nuorisoasemat perustettiin keväällä 1970-luvulla a-klinikansäätiön alaisuuteen vastareaktiona ensimmäiseen huumeaaltoon. Paikkakunniksi valittiin Jyväskylä, Kotka, Tampere, Turku ja Helsinki. Helsingin nuorisoasema erosi muista

10 5 asemista siinä, että se ei toiminut a-klinikan yhteydessä vaan omassa huoneistossa Punavuoren kaupunginosassa. (Ahonen 2005, 187). 2.2 Alkoholiin liittyvä lainsäädäntö Lastensuojelulaki Lain tarkoituksena on turvata lapselle oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Ensisijaisesti vastuu lapsen hyvin voinnista on vanhemmilla ja muilla huoltajilla. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten tehtävänä on tukea vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässä ja tarjottava tarvittavaa apua riittävän varhain ja ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. (Lastensuojelulaki 2007.) Toimenpiteistä huolimatta lapselle on turvattava lastensuojelulaissa määritetyt asiat. (TAULUKKO 1) Lapsi- ja perhekohtaisella lastensuojelua on lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan myös kunnan palveluiden piirissä kuten äitiys- ja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa, nuorisotyössä annettava tuki korostuu kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (Lastensuojelulaki 2007.) TAULUKKO 1. Lastensuojelulaissa lapselle turvattavat asiat Tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi sekä läheiset välit ja ihmissuhteet Mahdollisuuden saada ymmärrystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon Taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus Turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden Itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuus Mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen hänen omissa asioissa

11 6 Kielellisen, kulttuurillisen ja uskonnollisen taustaustan huomioimisen (Lastensuojelulaki 2007.) Lastensuojelu tarvetta mietittäessä on otettava huomioon lapsen tai nuoren mielipiteet ja toivomukset. Lastensuojelulaissa lapsi määritellään alle 18 vuotiaaksi ja nuori vuotiaaksi. (Lastensuojelulaki 2007.) Kunnan sosiaalihuollon ja muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille sekä kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. (Lastensuojelulaki 2007.) Kunnan järjestämien toimintojen kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoiminnan ja muiden lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettujen palvelujen järjestämisessä on huolehdittava, että näiden palveluiden avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä kasvatuksessa ja saadaan selville tuen tarve. (Lastensuojelulaki 2007.) Nuorisolaki Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja (Nuorisolakiopas 2007, 23). Laissa ei ole suoraa mainintaa ehkäisevästä päihde- ja huumetyöstä, mutta ehkäisevää päihde- ja huumetyötä käsitellään nuorisotyön osana. Nuorten ehkäisevässä huume- ja päihdetyössä pyritään ensisijaisesti ehkäisemään huumeiden sekä päihdyttävien aineiden aloittaminen. Nuorisotyössä autetaan ja ohjataan kuitenkin myös huumausaineiden ja päihteitä käyttäneiden ja joissain tapauksissa myös ongelmakäyttäjiä. (Nuorisolakiopas 2007, )

12 7 Raittiustyölain päämääränä on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Raittiustyölain toteutuksen turvaaminen on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävänä. Raittiustyön yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alaisina lääninhallituksille. (Nuorisolakiopas 2007, 301.) Alkoholilaki Alkoholilain tarkoituksen on ohjata alkoholin kulutusta ja näin ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja (Nuorisolakiopas 2007, 302.) Alkoholipitoiseksi aineeksi katsotaan aine tai tuote, jonka alkoholipitoisuus on yli 2,8 tilavuusprosenttia (Alkoholilaki 1994.) Vähittäismyyntikieltolain 16 mukaan väkevää alkoholia ei saa myydä alkoholimyymälässä henkilölle, joka on alle kaksikymmentä vuotias. Mietoa alkoholijuomaa voidaan myydä kahdeksantoista vuotta täyttäneelle. Alkoholia ei saa myydä häiritsevästi käyttäytyvälle tai selvästi päihtyneelle henkilölle. Alkoholijuomaa ei myöskään saa myydä jos, on aihetta olettaa alkoholijuoman väärinkäyttöä tai sen luvatonta luovuttamista tai välittämistä (Alkoholilaki 1994.) Mietoa alkoholijuomaa saa pitää hallussaan 18 vuotta täyttänyt henkilö ja väkeviä 20 vuotta täyttänyt. (Alkoholilaki 1994.) Päihdehuoltolaki Päihdehuoltolain (1986/41 1) tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tarkoituksena on myös edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuoltolain 2 mukaan päihteellä tarkoitetaan alkoholia sekä muita päihtymistarkoituksessa käytettäviä aineita (Päihdehuoltolaki 1986.) Päihdehuoltolain 3 mukaan päihdehuollon järjestäminen on kunnan tehtävänä. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon keskeisiin periaatteisiin

13 8 kuuluu pykälän kahdeksan mukaan, että se on järjestettävä siten, että hoitoon voi hakeutua oma-aloitteisesti. Hoidossa tuetaan asiakkaan itsenäistä suoriutumista. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan ja hänen läheistensä etu. (Päihdehuoltolaki 1886.) Päihdehuoltolain 9 Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä (Päihdehuoltolaki 1986.) Päihdehuoltolain 7 mukaan päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Päihdehuollon palveluja tulee myös antaa asiakkaan perheelle ja muille hänen läheisilleen. (Päihdehuoltolaki 1986.) Tieliikennelaki Vuonna 2002 tieliikennelaissa on säädetty seuraavanlaiset määritelmät koskien ajoneuvoja. Ajoneuvoksi määritellään konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa. Moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat auto, moottoripyörä ja mopo. Ajoneuvoiksi määritellään myös muut L- luokkien ajoneuvot, kuten traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo. (Tieliikennelaki 1981.) Ajokortin edellytyksenä on vakinainen asuinpaikka Suomessa tai vähintään kuusi kuukautta jatkunut opiskelu Suomessa. Ajokortin saamisen edellytyksenä on myös, että hakija täyttää säädetyt terveysvaatimukset ja henkilöllä ei ole todettu alkoholin tai muun huumaavan aineen väärinkäyttöä (Tieliikennelaki 1981.) Jos henkilö on riippuvainen alkoholista tai jos hän ei kykene olemaan ajamatta moottoriajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena, hakijalle ei saa antaa eikä uudistaa ajokorttia. Jos hakija on ollut aikaisemmin riippuvainen alkoholista, hänelle voi kuitenkin uudistaa tai antaa ajokortin, jos kyseinen henkilö osoittaa olleensa tietyn määräajan ilman alkoholia. Tämä päätös edellyttää toimivaltaisen lääkintäviranomaisen lausunnon ja säännölliset lääkärintarkastukset (Lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ajoterveysasioissa koskevat sovellusohjeet 2004.)

14 Ajokorttidirektiivi Euroopan unionin (EU) liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että ajokiellot pannaan käytäntöön koko EU:n alueella sovituin keinoin. Henkilö voidaan määrätä vapaan liikkuvuuden ja lisääntyneen kansainvälisen tieliikenteen vuoksi ajokieltoon muuallakin kuin siinä jäsenvaltiossa jossa hänellä on vakituinen asuinpaikka. (Euroopan unionin laki 2005, 1648.) Euroopan yhteisöjen neuvoston antaman direktiivin 91/439/ETY mukaan ajokortin lopullista tai väliaikaista menettämistä tai peruuttamista koskevia kansainvälisiä määräyksiä olisi sovellettava siinä EU:n jäsenvaltiossa jossa ajokortin haltialla on vakituinen asuinpaikka. Kuljettaja joka on määrätty ajokieltoon muussa jäsenvaltiossa kuin hänen vakituisessa asuinpaikassa, ei saa välttyä toimenpiteen vaikutuksilta ollessaan muussa jäsenvaltiossa kuin missä rikos on tehty. (Euroopan unionin laki 2005, 1648.) Ajokortinhaltian jäsenvaltion on tämän vuoksi erityisen vakavien pidettyjen rikosten osalta ja tietyin edellytyksin laitettava käytäntöön toisen jäsenvaltion määräämät ajokiellot. Tämä toteutetaan ajokortin väliaikaisen tai lopullisen menettämisen, tai peruuttamisen käytäntöön panemiseksi, ja että asuinvaltiona olevan jäsenvaltion suorittaman toisen jäsenvaltion määräämä ajokielto täytäntöönpanon seurauksena olisi oltava sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, jotka ovat tarpeen, jotta moottoriajoneuvon kuljettaminen ajokiellon aikana tehtäisiin rangaistavaksi EU:n jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti. (Euroopan unionin laki 2005, 1648.) 2.3 Alkoholin käyttöön vaikuttavia tekijöitä Altistavia tekijöitä Tutkittaessa nuorten päihdehäiriöiden kehittymistä on tullut esille useita suojaavia sekä altistavia tekijöitä. Riskitekijöinä voi olla nuoren oma persoonallisuus, geneettisyys, kasvatus ja perheeseen liittyvät tekijät sekä ympäristö. Nuoren omassa persoonallisuudessa riskitekijöitä ovat uhmakkuus, mielenterveys,- tarkkaavaisuus,- ja käytöshäiriöt, oppimisvaikeudet, traumaattiset elämäntapahtumat, voimakas kokeilemisen

15 10 halu ja varhainen päihteiden käytön aloittamisikä. (Lepistö, Von Der Pahlen & Marttunen 2006, 21 22; Havio, Inkinen, Partanen 2008, 167.; Lepistö 2005, 7.) Perheeseen liittyviä riskitekijöitä ovat vanhempien oma päihteiden väärinkäyttö, mielenterveyshäiriöt, perheen heikko sosioekonominen asema, perheen rajojen epäjohdonmukaisuus, puutteellinen vanhemmuus ja salliva suhtautuminen nuoren päihteidenkäytölle. Ympäristötekijöistä nuoren kaveripiirillä on suuri vaikutus. Riskiä lisää kavereiden ihannoiva suhtautuminen päihteisiin. Päihteiden avulla voidaan pitää hauskaa, rentoutua sekä helpottaa arkielämän hankaluuksia. Päihteiden käyttöä voidaan myös vain kokeilla tilapäisesti. Päihteiden runsas käyttö vaikuttaa myös epäsosiaalisten kaverisuhteiden syntymiseen. (Lepistö ym. 2006, 21 22; Havio ym. 2008, 167.) Alkoholi koetaan lisäävän nuoren sosiaalisia kykyjä, helpottavan vuorovaikutusta sekä lisäävän suosiota saman ikäryhmän keskuudessa. Alkoholi edustaa myös yhtä aikuisuuden etuoikeutta, ja saa nuoren tuntemaan itsensä vanhemmaksi. Nuori pyrkii saavuttamaan alkoholinkäytöllä itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. (Holger & Saoirse 2001.) Riskiä lisääviä tekijöitä ovat myös yhteiskunnan päihdemyönteinen kulttuuri, päihteiden helppo saatavuus ja alhaiset hinnat. (Lepistö ym. 2006, 21 22). Aikuisten asennoitumista alkoholia kohtaan leimaa epäjohdonmukaisuus. Ikärajoja pidetään hyvinä, mutta alkoholia voidaan ostaa tai välittää alaikäiselle. Alaikäiset ostavat myös itse alkoholijuomia vähittäismyyntipisteistä ja pitävät sitä helppona. Noin neljännes kaikista alaikäisten juomasta alkoholista on heidän itse kaupoista tai Alkon myymälöistä ostamaansa. (Holmia, Raitasalo & Karlsson 2007, 149, 158.) Ympäristö- ja sosiaalisilla tekijöillä on suurin vaikutus päihteiden kokeiluun, kun taas riippuvuuden syntymiseen vaikuttaa eniten geneettiset tekijät. (Lepistö ym. 2006, 21 22) Suojaavia tekijöitä Nuorta päihteiltä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa älykkyys, positiivinen temperamentti, ongelmien hyvä ratkaisutaito, nuoren usko omiin kykyihinsä, hyvä koulumenestys, kasvua tukeva ilmapiiri sekä lähiympäristön tukevat rakenteet. Erityisesti vanhempien huolenpito ja vastuuntuntoinen vanhemmuus, sekä lasten ja vanhempien väliset hyvät suhteet edesauttavat, että perheenjäsenten välillä vallitsee hyvä

16 11 keskusteluyhteys. Perheen järkevä suhtautuminen päihteiden käyttöön ja tervehenkinen kaveripiiri toimivat myös suojaavina tekijöinä. Näihin suojaaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan, kun nuori kärsii päihdehäiriöstä. Tärkeää on kuitenkin muistaa arvioitaessa riski- ja suojatekijöiden vaikusta etteivät ne ole yksiselitteisesti syy- ja seuraussuhteessa keskenään. (Lepistö ym. 2006, 21 22; Lepistö 2005, 9-10.) 2.4 Alkoholiriippuvuus Alkoholiriippuvuuden määrittely Alkoholi tuo psyykkistä mielihyvää, mikä vahvistaa toistuvaa alkoholin käyttöä. Toistuva alkoholin käyttö johtaa aivoissa tapahtuvien muutosten kautta yhä suurempien alkoholimäärien käyttöön ja alkoholiaddiktion tai riippuvuuden kehittymiseen. Psyykkiselle riippuvuuskäyttäytymiselle ominaista on juomishimo, pakon omainen halu saada alkoholia ja kykenemättömyys pidättäytyä alkoholista. Runsaan alkoholin käytön myötä kehittyy elimistöön toleranssi ja fyysinen riippuvuus. Fyysisen alkoholiriippuvuuden syntymiselle olennaista on jatkuva altistuminen alkoholille eli että veressä on yhtäjaksoisesti alkoholia. (Kiianmaa 2003, 125.) Alkoholiriippuvuuden määrittely ICD 10 mukaan ihmisellä tulee esiintyä pakonomainen halu juoda, kontrollin heikentymistä, vieroitusoireita, toleranssia, alkoholin käytön muodostuminen elämän keskeiseksi asiaksi tai käytön jatkuminen sen haitoista huolimatta. Näistä vähintään kolmen tulee täyttyä, jotta voidaan määritellä alkoholiriippuvaiseksi. (Lepistö 2005, 16.) Riippuvuudesta aiheutuvat ongelmat Runsaaseen alkoholin käyttöön liittyy monenlaisia terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Alkoholin käyttö saattaa aiheuttaa nuorilla negatiivisia seurauksia, kuten ongelmia koulunkäynnissä, suunnittelematonta ja suojaamatonta seksiä, sosiaalisia ongelmia ystäväpiirissä, tuhoisaa käytöstä, ongelmia poliisin kanssa sekä syrjäytymistä. Välittömänä seurauksena on krapula tai pitkäaikaisemmasta juomisesta johtuva vakavampi vieroitustila. Yli yhden promillen humalatila lisää tapaturma-alttiutta selvästi. (Inkinen 2005; Holger ym ) Promille määrän yltäessä neljään promilleen alkoholimyrkytyksen vaara on

17 12 kasvanut suureksi (Salaspuro, Kiianmaa & Seppä 2003, 121.) Muita terveydellisiä haittoja ovat muun muassa ylipaino, verenpaineen kohoaminen, ruoansulatuselimistön toimintahäiriöt, maksan sairaudet, impotenssi, hormonihäiriöt, anemia, aivojen verenkiertohäiriöt, sydämen rytmihäiriöt ja haimatulehdus. (Inkinen 2006). Parantumattomia sairauksia alkoholin liikakäytön seurauksena ovat esimerkiksi aivosurkastuma, maksakirroosi, hermorappeuma, haimatulehdus sekä suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven ja mahan syövät. (Poikolainen 2006). Lisäksi alkoholin käyttöön ja siitä aiheutuvaan riippuvuuteen liittyy myös usein mielenterveysongelmia, joista tavallisimmat on masentuneisuus ja ahdistuneisuus. (Inkinen 2006). Alla olevasta taulukosta käy ilmi alkoholin vaikutukset suhteessa veressä olevaan promille määrään. (TAULUKKO 2) TAULUKKO 2. Alkoholin vaikutukset Veressä alkoholia Seuraukset alle 1 - mielialan kohoaminen - mielihyvä - rentoutus - itsevarmuuden- ja puheliaisuuden lisääntyminen - monimutkaisten tehtävien suorittamisen vaikeutuminen - asioiden muistiin painamisen vaikeutuminen yli 1 - liikkeiden ja kävelyn kömpelyys - silmien punoitus - kuulon heikkeneminen - puheen koveneminen - puheen sammaltaminen - reagoinnin hidastuminen - vaativien tehtävien suorittamisen vaikeutuminen - hermoston toiminannan lamaantuminen yli 2 - kivun tunteen väheneminen - tajunnan tason laskeminen - hoiperteleva kävely - puheen tuottamisen vaikeutuminen yli 3 - tajunnan tason jatkuva laskeminen - sammuminen yli 4 - alkoholimyrkytys - hengityskeskuksen mahdollinen lamaantuminen

18 13 - kuolema yli 5 - hengityksen pysähtyminen - kuolema (Lappalainen-Lehto, Romu & Taskinen 2008, 68). 2.5 Päihderiippuvuusarviointi Päihderiippuvuusarvioinnin kartoitus Mikäli henkilöä on syytä epäillä syyllistyneen rattijuopumusrikokseen, tai jos on syytä epäillä henkilön syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai rattijuopumukseen. Poliisi voi määrätä ajo-oikeuden haltijan väliaikaiseen ajokieltoon tai ottaa ajokortin haltuunsa. (Tieliikennelaki 1981.) Viranomaiset velvoittavat hankkimaan lääkärinlausunnon päihderiippumattomuudesta, mikäli rattijuopumus on uusiutunut kolmen vuoden sisällä, tai ensikertaa rattijuopumuksesta kiinni jääviltä lyhytaikaisen ajokortin omaavilta henkilöiltä. (Seppä, Alaraja, Mäkelä & Rantanen 1999, 28). Arvioinnin alussa on tärkeää muodostaa kokonaistilanne nuoren elämästä. Nuorella on lähes aina elämässään ongelmia, jotka saattavat peilautua alkoholin käyttöön. Päihteiden käyttöä kartoitetaan päihteiden käyttöä koskevilla kysymyksillä. Tietoa kootaan nuorelta itseltään, vanhemmilta, koulusta sekä viranomaisilta. Nuoren elämästä kartoitetaan muun muassa päihteiden käytön määrää ja käyttötiheyttä, sitä kuinka nuori selviytyy koulu tai työelämässä. Lisäksi paneudutaan nuoren perhetilanteeseen sekä vapaa-ajan viettoon ja toverisuhteisiin. (Salaspuro, Kiianmaa, Seppä 2003, 105.) Päihderiippuvuusarvioinnissa otettavat verikokeet Päihderiippuvuusarvioinnin aika nuorelta otetaan verikokeita. Verikokeilla määritellään alkoholin suurkulutusta. Kliinisesti suurentuneet aktiivisuudet viittaavat alkoholin suurkulutukseen. Yleisemmin otettavat verikokeet ovat GT ja PVK (LIITE 2). Spesifisesti luotettavampaa on jos käyttää GT määritystä yhdessä S-CDT määrityksen kanssa. GT pitoisuuteen muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa ylipaino sekä diabetes. (Laboratoriotutkimukset 2007.)

19 14 S-CDT pidetään käytössä olevista alkoholin suurkulutusta mittaavista mittareista luotettavimpana. CDT ei yksinään riitä alkoholin suurkulutuksen osoittamiseen ja siksi sen ohessa tulisi käyttää muita alkoholin suurkulutuksen indikaattoreita. Pitoisuus nousee veressä, kun viikon ajan päivittäin nautittu alkoholimäärä on g eli 4-6 ravintolaannosta tai 4-6 keskiolutta päivässä. CDT ei nouse satunnaisen alkoholinkäytön yhteydessä se on nimenomaan jatkuvan käytön mittari. CDT laskee normaalitasolle 1-2 viikon aikana. (Laboratoriokäsikirja 2007.) Taulukosta käy ilmi yhden alkoholiannoksen määrittely. (TAULUKKO 3) TAULUKKO 3. Määritelmä yhdelle alkoholiannokselle 12 g alkoholia 12 cl mietoa viiniä 8 cl väkevää viiniä pullo (0,33 l) keskiolutta tai siideriä 4 cl viinaa (Lappalainen-Lehto, Romu & Taskinen 2008, 69.)

20 15 3 RATTIJUOPUMUKSIIN JA NUORTEN ALKOHOLIN KÄYTTÖÖN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA 3.1 Nuorten alkoholinkäyttö Suomessa vuosina Nuorten alkoholinkäyttöä on tutkittu paljon Suomessa, ja sen tutkimuskapasiteetti kasvaa jatkuvasti luvulla kiinnostus nuorten juomatapoja kohtaan kasvoi nuorten kulutustyylin ja vapaa-aika viettotapojen muuttuessa. Nuorten Alkoholinkäyttöä alettiin kartoittaa erilaisten satunnaisten tutkimusten avulla. Vielä 1950-luvulla asiantuntijat eivät kuitenkaan kantaneet suurta huolta nuorten juomatavoista. (Tigerstedt 2007, 9-11.) Pekka Kuusi julkaisi vuonna 1952 laajan valistushenkisen teoksen Väkijuomakysymys. Teos ei kuitenkaan käsitellyt erikseen nuorten tai nuorten aikuisten juomista. Vuonna 1952 julkaistiin myös toinen teos, nimeltään Nuorisotutkimus. Tutkimus tehtiin Helsingin kaupungin raittius- ja nuorisolautakuntien pyynnöstä, ja tehtävään valittiin historioitsija Kettil Bruun. Tutkimus kohdistui helsinkiläisiin vuotiaisiin nuoriin naisiin ja miehiin. Tutkimuksen tehtävänä oli valaista Helsingin nuorison kotioloja, vapaa-ajan harrastuksia ja väkijuomien käyttöä. Bruun tuli tutkimuksessaan siihen johtopäätökseen, että nuoret käyttävät väkijuomia suhteellisen vähän, varsinkin tytöt ja naiset. Vaasan raittiuslautakunnan aloitteesta Nuorisotutkimus toistettiin vuonna Vaasan nuorisotutkimuksen tulokset olivat yhteneväisiä verrattuna Helsingin kaupungin laatimaan tutkimukseen. Eroavaisuutena todettiin kuitenkin vaasalaisnuorison terveempi suhtautuminen väkijuomiin kuin helsinkiläisnuorison. (Tigerstedt 2007, 9-11.) Näissä 50-luvun alkupuolen tutkimuksissa nuorison alkoholinkäyttöä ei eritelty omaksi teemakseen tai ongelmakseen. Vasta 1950-luvun loppupuolella alettiin kiinnittää huomiota nuorten juopumispidätysten jatkuvaan kasvuun. Tällöin myös nuorten alkoholinkäyttö nousi huolenaiheeksi. Aiheesta käynnistettiin laajempi selvitys vuonna Tuolloin tutkimus nosti esiin vahvasti ongelmallisen nuorisoryhmän. (Tigerstedt 2007, ) Vuonna 1961 valmistui Kettil Bruunin tutkimus, joka keskittyi yksinomaan nuorten alkoholikäyttöön. Kyse oli pääkaupunkilaispoikien juomatapoja tarkasteleva tutkimus, joka oli myös osa pohjoismaista projektia, jossa vertailtiin neljän kaupungin poikien

21 16 juomistapoja. (Tigerstedt 2007, ) Kettil Bruun osoitti tukituksessaan vuonna 1961, että nuorten alkoholinkäyttö on melko yleistä mutta kohtuullista, eikä se näin ollen antanut sen enempää aihetta huoleen. (Tigerstedt 2007, 12 14). Ensimmäinen koko Suomen nuorison kattava tutkimus tehtiin vuonna Kyse oli valtion nuorisotyölautakunnan ja yleisradion suorittamasta valtakunnallisesta nuorisotutkimuksesta. Tutkimuksessa kartoitettiin koko Suomen nuorten harrastuksia ja elinolosuhteita, sekä heidän alkoholi- ja huumeidenkäyttöään. Tutkimus olikin ensimmäinen merkki nuoriso- ja alkoholiaiheen niin kutsutusta kansallistumisesta. (Tigerstedt 2007, ) 1970-luvulla nuorten juomista alettiin pitää ongelmana. Alettiin esittää vaatimuksia alkoholipolitiikan tiukentamiseksi sekä antaa arvoa tähän nuorten alkoholinkäyttöä kohdistuville tutkimuksille. Vuonna 1973 eduskunnan talousvaliolautakunta ilmaisi huolensa nuorten, varsinkin alle 18-vuotiaiden, juopumispidätysten nousuun. Valiokunta arvioi myös nuorison alkoholinkäyttöä koskevan tutkimuksen aikaansaamista kiireellisenä. Vuonna 1973 kerättiinkin koko maata koskeva kyselyaineisto. (Tigerstedt 2007, ) Pitkittäistutkimus nuorten alkoholinkäytöstä 1960-luvulta 2001-luvulle asti Jyväskylässä 1960-luvun lopulla aloitettiin pitkittäistutkimus nimeltä Lapsesta aikuiseksi. Tutkimuksessa seurattiin henkilöitä 8-vuotiaasta aina 42-vuotiaaksi asti. Henkilöistä kerättiin aineistoa henkilöhaastatteluilla ja kyselylomakkeilla 14-, 20-, 27-, 36- ja 42- vuotiaana. Tutkimukseen osallistui 369 henkilöä jotka valittiin sattumanvaraisesti. Nuorista alkoholin käytön aloitti noin 35 % 14-ikävvuoteen mennessä. 5 % tutkituista aloitti alkoholin käytön vasta 18 vuotiaana. Ongelmajuomista tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan CAGE- ja mmmast-testeillä, sekä lisäksi terveydentilatutkimuksilla ja alkoholin käyttöön liittyvillä rikoksilla. CAGEtesti tehtiin 27-, 36- ja 42-vuotiaille ja mmmast 36- ja 42-vuotiaille. Testit sisältävät kysymyksiä, jotka määrittelevät alkoholikäyttötapoja sekä tunteita, jotka liittyvät alkoholikäyttöön. Testien mukaan 36-vuotiaista ongelmakäyttäjiksi luokiteltiin 26 % naisista ja 54 % miehistä. 42-ikävuoten mennessä ero kasvoi, naisista ongelmakäyttäjiä oli

22 17 18 % ja miehistä 57 %. Runsas käyttö näkyi miesten ja naisten välillä terveydellisesti metabolisen oireyhtymän yhteydessä. Runsas alkoholin käyttö lisäsi riskiä sairastua. Alkoholin käyttöön liittyviksi rikoksiksi laskettiin juopumus julkisella paikalla, alkoholin luvaton myynti, rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus. Naisista 10 % ja miehistä 36 % oli alkoholin käyttöön liittyvä pidätys tai rikos. Kartoitustesteissä tulokset vastasivat hyvin henkilöitä, korkeita pistemääriä testeissä saaneista henkilöistä olivat myös todennäköisimmin syyllistyneet alkoholin käyttöön liittyviin rikoksiin. (Pulkkinen & Pitkänen 2002.) Alkoholinkäyttötottumuksilla on yhteys ongelmajuomiseen vuotiailla juomakertojen määrä ennakoi yhtä vahvasti ongelmajuomista aikuisiässä kuin humalajuomiskertojen useus. Myöhemmin vuotiaana juomakertojen määrällä ei enää ollut niin suurta yhteyttä ongelmajuomiseen. Mikäli suuria määriä alkoholia juodaan usein, on se riski ongelmajuomiseen. (Pulkkinen & Pitkänen 2002.) Tutkimustulokset osoittivat, että mitä nuorempana nuori aloittaa alkoholin käytön sitä todennäköisemmin hän käyttää aikuisiässä alkoholia paljon ja usein. Sekä naisten että miesten keskuudessa 14-vuotiaana tai sitä nuorempana aloitettu alkoholin käyttö muodostuu riskiryhmäksi tarkasteltaessa vuotiaiden ongelmakäyttöä. Ongelmakäytön riskiä olennaisesti pienentää jos alkoholin käytön aloitus lykkääntyy 18 ikävuoteen tai edes vuoden ikään. (Pulkkinen & Pitkänen 2002.) Kehitystaustan ja sosiaalisen toimintakyvyn yhteys alkoholin ongelmakäyttöön on vahva. Mikäli lapsella on suotuisa kehitystausta, joka muodostuu kiinnostuksesta koulua kohtaan, hyvistä kasvuloista ja hyvin edenneestä sosiaalisesta kehityksestä johon ei kuulu aggressiivisuutta vaan huomioon ottavaa ja hyvää käytöstä. Tutkimuksen mukaan aggressiivisesti nuorena käyttäytyneet nuoret aloittavat alkoholin käytön keskimäärin 14- vuotiaana ja joka myöhemmin heijastuu alkoholin käyttöön liittyvinä rikoksina. Hyvä kasvuolosuhde muodostuu lapsilähtöisestä kasvatuksesta, välittämisestä, vanhempien keskinäisestä hyvästä parisuhteesta, perheen hyvästä sosioekonomisesta asemasta ja vanhempien omasta hillitystä alkoholin käytöstä. ( Pulkkinen & Pitkänen 2002.) Yhteenvetona pitkittäistutkimuksesta voidaan sanoa, että nuorena aloitettu alkoholin käyttö on riskitekijä aikuisiän ongelmakäytölle. Alkoholin käytön jatkuvuutta tutkimuksessa

23 18 selitettiin osaksi perinnölliseksi, mutta todettiin, että se ei riitä selittämään 14-vuotiaan alkoholin käyttöä. Suuremmaksi syyksi alkoholin käytölle annettiin ympäristötekijöistä, jotka voivat liittyä kotiin tai nuoren muuhun toimintaympäristöön. Myös alkoholin helppo saatavuus lisää osakseen kulutusta. Sosiaalisilla kokemuksilla on myös merkitystä, mikäli siihen liittyy alkoholin käyttöä. Nuori omaksuu alkoholinkäytön helposti elämäntavakseen ja vähitellen siitä tulee ajanviettotapa, joka syrjäyttää nuoren muut harrastukset. Näin ollen nuori ei saa mahdollisuutta tuntea iloa muiden ajanviettotapojen parissa kuin alkoholin. Ihminen voi omaksua tavan juoda alkoholia eri tunnetiloihin, kuten olleessaan jännittynyt, surullinen tai vihainen. Mikäli tapa on opittu nuorena, hän ei ole oppinut käsittelemään omia tunteitaan muilla tavoin kuin alkoholin avulla. Alkoholin käytön aloittaminen myöhemmäksi antaa nuorelle mahdollisuuden kokea erityyppisiä sosiaalisia kokemuksia ja oppia käsittelemään omia tunnetiloja, lisäksi ikä tuo kypsyyttä ja vastuullisuutta itsestä ja muista. (Pulkkinen & Pitkänen ) Pulkkisen pitkittäistutkimuksen mukaan nuorten alkoholin käytössä vastuuta on vanhemmilla sekä muilla aikuisilla. Usein ajatellaan, että lapselle on hyvä opettaa hyviä alkoholin käyttötapoja kotona ostamalla itselle ja nuorelle alkoholia, jotta nuoret eivät hakisi sitä laittomasti. Tällöin kuitenkin vanhemmat alentavat nuorten alkoholin käytön kynnystä käyttää alkoholia keskenäänkin ja lisäävät siten riskiä. Hyvän esimerkin antaminen vanhemmilta toimii paremmin kuin sanat. Vanhempien tulisi pitää hyvät suhteen lapseen, huolehtia, osoittaa kiinnostusta nuoren asioihin ja asettaa selkeät rajat ikäkausi huomioon ottaen sekä muistaa myös perustella rajat ja asiat. (Pulkkinen & Pitkänen 2002.) 3.2 Nuorten terveystapatutkimukset vuosilta ja Tietoja Nuorten alkoholinkäyttötavoista on kerätty muun muassa Nuorten terveystapatutkimuksilla joita on tehty vuodesta 1977 asti joka toinen vuosi. Tutkimuksia vuosien varrelta voidaan pitää vertailukelpoisina keskenään, sillä kysymykset ovat pysyneet samoina vuosien aikana. (Tutkittua tietoa nuorten alkoholin käytöstä 2005, 8.) Vuotta 1977 aikaisempaa tietoa nuorten alkoholin käytöstä on tutkittu vain aluekohtaisesti, jonka vuoksi niitä ei voida pitää vertailukelpoisina Nuorten terveystapatutkimuksien kanssa. Lisäksi tutkimukset ovat kohdistuneet pelkästään poikiin, koska tuolloin tyttöjen

24 19 alkoholin käytöstä ei katsottu aiheelliseksi kerätä tietoja. (Tutkittua tietoa nuorten alkoholin käytöstä 2005, 9.) Tuloksia tarkasteltaessa raittiiden nuorten määrä on vähentynyt 1980-luvun puolesta välistä 1990-luvun loppuun, jonka jälkeen raittiiden osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä paitsi 18 vuotiaiden ikäryhmässä tutkimuksen mukaan valtaosa yli 90 % 12-vuotiaista ei käyttänyt alkoholia edes pieniäkään määriä. Muutoksia alkoholin käytön aloittamisiässä on tapahtunut vuoteen 1977 katsottuna. Vuonna 1977 sukupuolen välisiä eroja ei ollut samassa ikäluokassa, mutta vuonna 2003 sekä 14 että 16 vuotiaiden tyttöjen joukosta löytyi vähemmän raittiita kuin saman ikäluokan pojista, kehitys on jatkunut samanlaisena vuosina 2005 sekä Eli tutkimusten mukaan tytöt ovat aikaistaneet alkoholin käytön aloittamisikää. Keskimäärin vuonna 1977 sekä vuonna 2003 alkoholiin tutustuttiin ikävuosien välillä. (Tutkittua tietoa nuorten alkoholin käytöstä 2005, 9; Rimpelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere & Rimpelä 2007, 37.) Alkoholin käyttöä kerran kuukaudessa ja kerran viikossa mitattuna tutkimustulokset osoittavat, että 1977 vuoteen verrattuna vuonna 2003 nuoret käyttivät huomattavasti enemmän alkoholia vuotiaista kerran kuukaudessa alkoholia käytti 1977 vuonna 42 % kun vuonna 2003 luku oli noussut 50 %. Alkoholin kuukausittainen käyttö vähentyi kuitenkin vuonna 2007 sekä tytöillä että pojilla kaikissa ikäryhmissä. (Tutkittua tietoa nuorten alkoholin käytöstä 2005, 10 12; Rimpelä ym. 2007, 38.) Kerran viikossa alkoholia 18-vuotiaista pojista ilmoitti käyttävänsä 1977 vuonna 32 %, vuonna 2003 poikien osuus oli 42 % ja 2007 vuonna 41%. Tyttöjen osalta vastaavat luvut ovat 1977 vuonna 23 %, vuonna % ja 2007 vuonna 30 %. Tyttöjen alkoholin käytön juomistiheys on kasvanut 1980-luvulta 2003-luvulle asti, nyt kahden viimeisimmän vuoden aikana suunta on kääntynyt laskuun. 16-vuotiaista alkoholia viikoittain ilmoitti käyttävänsä pojista 16 % ja tytöistä 10 % vuonna Vuonna 2003 vastaavat luvut olivat 16 % pojilla ja tytöillä 17 %. Tutkimuksien mukaan nuorten alkoholin käyttö on lisääntynyt vuosien aikana kaikissa ikäryhmissä sukupuolesta riippumatta, kahden viimeisimmän vuoden aikana suunta on kuitenkin kääntynyt laskuun. Vuoden 2007 tutkimuksen mukaan viikoittainen juominen vuotiaiden poikien ikäryhmässä laski alle 20 %:iin ensimmäisen kerran vuoden 1987 jälkeen. Tyttöjen kohdalla on nähtävissä samanlaista muutosta, vuonna vuotiaista tytöistä viikoittain joi 16 % kun

25 20 vuosina luku oli 20 %. (Tutkittua tietoa nuorten alkoholin käytöstä 2005, 10 12; Rimpelä ym. 2007, ) Tosi humalatilaan juomista on Nuorten terveystapatutkimuksissa kysytty vuodesta 1981 lähtien. Vähintään kerran kuukaudessa tosi humalaan juominen on yleistynyt kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Tytöt hankkiutuivat tosi humalaan poikia harvemmin, mutta muutos tyttöjen kohdalla vuosien välillä on ollut poikia rajumpi. Vuonna 1981 tosi humalaan 18-vuotaista tytöistä joi 8 %, jolloin suunta oli kasvava aina 2003 vuoteen asti, vuoden 1995 notkahdusta lukuun ottamatta mikä näkyi sekä tyttöjen että poikien juomisessa. Tyttöjen kohdalla osuudet kääntyivät laskuun , vuonna 2003 luku oli 33 %, 2007 vuoteen luku laski 30 %:iin. Poikien kohdalla vastaavat luvut olivat 1981 vuonna 22%, vuonna % ja vuonna %. 16- vuotiaista tytöistä humalaan joi 1981 vuonna 7 %, 2003 vuonna 23% ja 2007 vuonna 18%. Pojista 1981 vuonna 14 % ja 2003 vuonna 22 % ja 2007 vuonna 18 %. Pojilla vuonna 2001 alkanut laskusuunta pysähtyi vuosina mutta on kääntynyt jälleen laskusuuntaan. (Tutkittua tietoa nuorten alkoholin käytöstä 2005, 13; Rimpelä ym. 2007, 40.) Nuorten alkoholin käyttöön kehityssuunta on pääasiassa myönteinen. Raittius on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa 90-luvun loppupuolelta lähtien sekä tytöillä että pojilla. Alkoholin käyttö ja humalajuominen on myös laskussa kaikissa ikäluokissa, poikkeuksen tekee 18-vuotiaat pojat, joilla kuukausittainen juominen on pysynyt koko 2000-luvun samalla tasolla ja viikoittainen juominen lisääntynyt. Syynä myönteisiin kehityksiin voi se, että nuorilla on yksinkertaisesti enemmän muuta tekemistä kuin juominen. Nuorten ajattelu- ja puhetavat vahvistuvat ja juomiseen liittyvät mielikuvat ovat muuttuneet kielteisimmiksi. Vuosituhannen vaihteessa koko maassa terveystrendit nousivat puheenaiheeksi ja keskustelun seurauksena myös nuorten vanhempien toimintatavat ovat mahdollisesti muuttuneet, joka voi osaksi näkyä myönteisenä kehityksenä nuorten alkoholin käytössä. Kansanterveydellisesti ajateltuna nuorten raittiutta pitäisi pitää erittäin tavoiteltava asiana. Useat aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ennen 16 vuoden ikävuotta aloitettu alkoholin käyttö on yhteydessä aikuisiän alkoholin ongelmakäyttöön sekä päihderiippuvuusongelmiin. Nuorten rahavaroilla ja alkoholin hinnalla on todettu vaikutusta alkoholin käyttöön alkoholin alennuksen uskotaan katkaisseen 18

26 21 vuotiaiden alkoholin käytön vähenemisen ja lisäsi viikoittain humaltuvien 18 vuotiaiden poikien määrää. (Rimpelä ym. 2007, ) Tutkimusten mukaan alkoholin käyttö on nuorten keskuudessa lisääntynyt verraten aikaisempiin vuosikymmeniin. Kuitenkin on hyvä huomioida myös se seikka, että alkoholin kulutus kokonaisuudessaan on lisääntynyt myös aikuisten keskuudessa. Viisikymmentä vuotta sitten asukasta kohden alkoholin kulutus oli noin kaksi litraa kun vuonna 2004 suomalaisten alkoholin kulutukseksi asukasta kohden on laskettu 10,3 litraa. Euroopan laajuisesti ajateltuna alkoholin kulutus on keskimääräistä pienempi. Alkoholin kulutuksen kasvua väestön keskuudessa voidaan perustella elintason nousulla, elinympäristön, elämäntapojen ja arvojen muutoksilla sekä alkoholikontrollin lieventymisellä. (Tutkittua tietoa nuorten alkoholin käytöstä ) 3.3 Nuorten alkoholin ja huumeiden käytön tutkimukset Euroopassa Euroopassa nuorten alkoholin- ja huumeiden käyttöä on tutkittu European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs -tutkimuksen avulla (ESPAD). ESPAD on eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja huumeiden käytöstä. Aineistoa on kerätty vuodesta 1995 lähtien neljän vuoden välein. Nykyään tutkimukseen osallistuu noin 40 maata. ESPAD:in avulla seurataan myös suomalaisten koululaisten alkoholin ja huumeiden käyttöä, ja tuloksia sekä niissä tapahtuneita muutoksia voidaan verrata muiden Euroopan maiden kanssa. ESPAD eroaa muista vastaavanlaisista Suomessa tehtävistä tutkimuksista siinä, että sen avulla voidaan seurata rinnakkain koululaisten tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön kehitystä koko maassa. (Ahlström & Metso & Tuovinen 2004, 7.) Vuonna 2003 tutkimuksen kohdejoukkona olivat vuonna 1987 syntyneet suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaat koko Suomesta. Vuonna 1999 vastaavassa tutkimuksessa kohdejoukkona olivat 1983 syntyneet. Tutkimuksessa ilmeni, että kaksi kolmasosaa nuorista koki tulevansa alkoholin käytön ansioista iloisiksi, rennommiksi ja kykenevänsä pitämään hauskaa. Puolet nuorista arvioi unohtavansa ongelmansa alkoholinkäytön yhteydessä. (Ahlström ym. 2004, )

27 22 Alkoholinkäytön seuraamuksista pojista kolmasosa arvioi alkoholikäytön vuoksi tekevänsä jotain, mitä katuisi myöhemmin tai saavansa alkoholin käytöstä krapulan. Kahdeksan prosenttia pojista ja kuusi prosenttia tytöistä arveli, että alkoholin käytön vuoksi joutuisivat tekemisiin poliisin kanssa. (Ahlström ym. 2004, ) Vuonna 2003 pojista 22 % ilmoitti ajaneensa joskus mopoa tai autoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Osuus on tutkimuksen mukaan hieman pienempi kuin vuonna Tyttöjen kohdalla osuus oli vuonna 2003 alle 10 %. Enemmistöllä nuorten mielestä runsaalla juomisella on huomattava vaikutus liikenneonnettomuuksissa. (Ahlström ym. 2004, ) Eurooppalaisen koululaistutkimuksen avulla voidaan tarkastella suomalaisten nuorten juomatapoja eurooppalaisiin nuoriin verrattuna. Euroopassa ei ole yhteisiä juomatapoja ja nuorten tavat eroavatkin keskenään paljon. Vuoden 2003 tutkimuksen mukaan alle 14- vuotiaiden suomalaisnuorten alkoholiin tutustumisessa ei ollut eroja eurooppalaisessa vertailussa, mutta poikkeuksellisen suuri osa suomalaisnuorista on kokenut humalatilan ennen 14 ikävuotta. Vain Iso-Britannia, Tanska ja Viro ylittävät Suomen tarkasteltaessa humalan kokeneiden alle 14-vuotiaiden määrää. Juomistapoja tarkasteltaessa voidaan erottaa kolme eri tapaa. Viinimaissa Portugalissa, Ranskassa, Italiassa ja Kreikassa nuorten juomista voidaan kuvailla kohtuulliseksi, vaikka usein tapahtuvaksi toiminnaksi. Pohjoismaissa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa juodaan harvoin, mutta humalahakuisesti. Tanskan, Iso-Britannian, Irlannin ja Iltavallan nuorten juomatapoja kuvaillaan usein tapahtuvaksi ja humalahakuiseksi. (Tutkittua tietoa nuorten alkoholin käytöstä 2005, ) 3.4 Nuorten liikenneasenteet vuosina 1978 ja 2001 Tutkimuksessa on tarkasteltu pääasiassa vuotiaiden miesten sekä naisten liikenneasenteita ja muutoksia vuodesta 1978 vuoteen Asenteita ja niiden muutoksia selvitettiin kyselylomakkeiden avulla. Pitkästä aikavälistä johtuen vuoden 1978 kyselylomake oli osittain vanhentunut joten tutkijat olivat tehneet pieniä muutoksia vuoden 2001 kyselylomakkeeseen jonka vuoksi tutkimuksen vertailukelpoisuus hieman kärsi. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että muutoksia on vuosien aikana tapahtunut muun

28 23 muassa kuljettajien taustoissa, asenteissa ja ajotavoissa. Tiivistettynä voidaan sanoa, että liikennesääntöjen noudattaminen ja turvallinen ajaminen olivat heikentyneet, varmuus omasta ajotaidosta kasvanut sekä suhtautuminen kevyeen liikenteeseen ja toisaalta kuljettajaopetukseen ja kasvatukseen olivat muuttuneet vuosien aikana myönteisemmäksi. Itseilmoitettujen liikennerikkomusten määrissä eikä myöskään liikennevahingoissa ollut tapahtunut muutoksia, mutta päihtyneenä ajaminen alle 0,5 promillen ajaminen oli yleistynyt sekä miehillä että naisilla. (Laapotti, Keskinen & Rajalin 2002.) Miehet ajoivat naisia useammin päihtyneenä. Tutkimuksessa käytettiin termiä hieman päihtyneenä, joka tarkoitti vuonna 1978 yhtä ravintola-annosta ja vuoden 2001 tutkimuksessa yhtä olutta tai yhtä ravintola-annosta. (Laapotti ym. 2002, 9.) Vuonna 1978 miehistä 89 % ilmoitti ettei ole koskaan ajanut hieman humalassa, kun vastaava osuus vuonna 2001 oli 73 %. Naisilla muutos oli samansuuntainen vuonna 1978 osuus oli 95 % ja vuonna 2001 luku oli laskenut 83 %. (Laapotti ym. 2002, 30.) Kaikkiaan Suomessa vuosittain menehtyy liikenneonnettomuuksissa noin 400 ihmistä. Rattijuopumuksen uhreina kuolee vuosittain noin 10 ihmistä ja loukkaantuu 300 sivullista. Rattijuoppoja jää kiinni noin vuodessa, eli siis yli 70 päivässä. Kiinnijäänneistä rattijuopoista yhdeksän kymmenestä on miehiä, naisten osuus on kuitenkin vuosien kuluessa noussut. Tyypillinen rattijuoppo on vuotias mies. Usein rattijuoppo syyllistyy useamman kerran rattijuopumukseen. Päivittäin teillä ajavista noin joka 480 kuljettaja on yli 0,5 promillen humalassa ja alle 0,5 promillen niin sanottuja maistelleita on noin joka 100 kuljettaja. Rattijuoppojen osuus liikenteestä on viime vuosina kuitenkin pysynyt suunnilleen samana, sillä liikenne määrä on jatkuvasti kasvanut. Tyypillisiä onnettomuuksia rattijuopolle on ulosajo ja nokkakolari. Vuodenajoista kesä ja alkusyksy sekä vuorokaudenajoista ilta- ja yöaika ovat pahimpia onnettomuuksien kannalta. Usein onnettomuudet ajoittuvat viikonloppuihin, kova nopeus, auton puutteelliset varustelut, muut matkustajat ja turvavöiden käyttämättömyys aiheuttavat vakavia onnettomuuksia. Kansainvälisesti ajateltuna Suomen tilanne rattijuopumustilanne on hyvä. (Alkoholi ja liikenne 2004, 5-7, 9-11, 13.) Päihtyneenä ajamiseen vaikutti osaksi ajomäärät. Paljon ajavat raportoivat päihtyneenä ajamisesta useammin kuin vähän ajavat. Miehillä päihtyneenä ajamisessa lisäksi vaikuttivat oman ajotaidon arviointi, mitä taitavammaksi kuljettaja itsensä arvioi, sitä useammin hän oli ajanut hieman päihtyneenä. Naiskuljettajien osalta vastaavanlaista

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA OHJE STM/4354/2008 9.3.2009 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN OHJEET LÄÄKÄREILLE PÄIHDERIIPPU- VUUDEN ARVIOINNNISTA JA AJOKELPOISUUDESTA 1. Lainsäädäntö Ajokorttilupa edellyttää, ettei hakijalla ole ajokorttidirektiivin

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012

RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI. Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 RATTIJUOPON AJOKYVYN ARVIOINTI Markus Sundqvist Ma. johtava ylilääkäri 25.10.2012 Yleistä Rattijuopumuksen määritelmä: johtuu joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksesta. Huumeiden suhteen nollatoleranssi

Lisätiedot

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet Lukulattia Tavoite Tuoda esille faktatietoa riskitekijöistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajan ja liikenteen tapaturmien taustalla (ml. alkoholi ja muut päihteet). Samalla pohditaan, miten jokainen omilla valinnoillaan

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo

Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa. Kirsimarja Raitasalo Alkoholin vaikutukset lapsiperheessä tunnista ajoissa Kirsimarja Raitasalo Esiteltävät tutkimukset 1. Juomatapatutkimus Väestökysely vuodesta 1968 alkaen kahdeksan vuoden välein 2. Lapsiperhekysely Väestökysely

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle Alkoholijuomat poikkeavat useimmista muista kulutushyödykkeistä, sillä ne aiheuttavat suuria terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota. Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto

Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota. Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto Lait ja viranomaisohjeet koskien ajokykyarviota Professori Kaija Seppä Tampereen yliopisto Luennon sisältö Eurooppalainen lainsäädäntö Kotimainen lainsäädäntö Tulkintoja Lait ja viranomaisohjeet Eurooppalainen

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat

ODOTUSAIKA. Hyvät vanhemmat ODOTUSAIKA Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaiheita. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haasteita perhe elämään ja parisuhteeseen. Tämä lomake auttaa teitä ennakoimaan ja arvioimaan

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

TIE SELVÄKSI < 1. Tie selväksi. toimintamallin käyttöönotto

TIE SELVÄKSI < 1. Tie selväksi. toimintamallin käyttöönotto TIE SELVÄKSI < 1 Tie selväksi toimintamallin käyttöönotto 2 > TIE SELVÄKSI Tie selväksi - hankkeen tavoitteena oli tarjota rattijuopumuksesta kiinnijääneille tukea matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela

Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Alkoholin käyttöön liittyviä mielipiteitä TNS Gallup Oy Sakari Nurmela Johdanto Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin kansalaisten alkoholin käyttöä ja kohtuullista juomista.

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.

Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3. Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot